– Tänne jääminen on kuin kosiskelisi kuolemaa, 72-vuotias Mary Wambui valitti.
Hän kertoi kenialaislehti Daily Nationille, että perhe oli syömässä illallista, kun maa aukesi heidän jalkojensa alla ja savesta rakennettu talo jakautui kahtia.
Hänen perheensä on yksi niistä 250:sta, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa viime viikon jälkeen. He asuivat juuri siinä, missä Kenia luultavasti aikanaan jakautuu kahtia, kirjaimellisesti.
Prosessi tulee tosin olemaan pitkä. Maa liikkuu geologien arvioiden mukaan syvällä maanpinnan alla muutamia millimetrejä vuodessa, eli miljoonien vuosien päästä Afrikan mantereesta lohkeaa pala irti Itä-Afrikan hautavajoaman kohdalla.
Se tarkoittaa, että osa Keniaa, Etiopiaa ja Tansaniaa ja koko Somalia irtautuu omaksi pieneksi mantereeksi tai saareksi.
Bussilastillinen ihmisiä selvisi täpärästi
Kuin ihmeen kaupalla kukaan ei loukkaantunut, kun vajoama ilmestyi lähellä Suswan tulivuorta.
Seismisesti aktiivisen alueen nimi paikalliskieli kikuyuksi on Mai Mahiu, mikä tarkoittaa kuumaa vettä ja viittaa alueen kuumiin lähteisiin.
Taloja kuitenkin tuhoutui ja hehtaareittain viljelymaata hävisi rotkoon. Noin 70 kilometriä pääkaupunki Nairobista luoteeseen maantie repesi kahtia juuri, kun kymmeniä ihmisiä kuljettanut bussi oli ohittanut paikan.
Nyt ilmestynyt rotko on neljä kilometriä pitkä ja paikoin jopa 50 metriä syvä ja 20 metriä leveä.
Maahan oli ilmestynyt halkeama jo viikkoa aiemmin, mutta se repesi suuremmaksi viime viikon maanantaina.
Syyksi arvellaan runsaiden sateiden ajoittumista samaan aikaan kun mannerlaatat liikkuivat syvällä maanpinnan alla.
Keniassa on parhaillaan sadekausi. Suuret vesimassat huuhtoivat pois tuhkaa maanpinnan alla alueella, joka oli jo valmiiksi heikko.
Geologi varoittaa suuremmasta katastrofista
Sekä vajoaman syystä että alueen tulevaisuudesta löytyy Keniassa eri mielipiteitä.
Jotkut kenialaiset geologit ovat sitä mieltä, että suurin syy olivat sateet, jotka huuhtoivat pois maata kantavan tuhkan.
Toiset taas sanovat, että sateilla ei ollut suurta merkitystä. Sekä TV-kanava KTN:lle että Daily Nation-lehdelle puhunut geologi David Adede sanoo, että repeämä johtuu alueen tulivuorten aktiivisuudesta.
Hän varoittaa, että alueella saattaa tapahtua suurempia katastrofeja. Nyt vaurioitunutta tienpätkää on korjattu hiekalla, kivillä ja betonilla, mutta se ei ole pysyvä ratkaisu.
Nyt vilkasta keskustelua herättää se, miksi maantie on ylipäänsä rakennettu riskialttiille alueelle. Geologeilta olisi pitänyt pyytää arvio ennen rakentamista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että se on tienrakentajilta unohtunut.
Suswan tulivuori ja Mai Mahiun alue sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoaman laaksossa. Se on osa niin kutsuttua Isoa hautavajoamaa, joka ulottuu Mosambikista aina Lähi-Itään ja Syyriaan asti.
Suomen arkkitehtuurimuseon hallitus on irtisanonut museon johtajan Juulia Kausteen työsuhteen tiistaina. Arkkitehtuurimuseo tiedottaa asiasta verkkosivuillaan. Työsuhde päättyy toukokuun lopussa.
– Hallitus totesi, että yhteistyötä oli mahdotonta jatkaa ja siksi päätyi tähän irtisanomiseen, toteaa Bostonista tavoitettu Arkkitehtuurimuseon hallituksen puheenjohtaja Marco Steinberg.
Väliaikaiseksi johtajaksi on nimitetty Reetta Heiskanen. Hän jatkaa tehtävässä, kunnes uusi johtaja on valittu.
– Museon hallituksen ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä, että toiminta jatkuu keskeytymättä. Siksi sijainen on jo nimitetty, Steinberg kertoo.
Suomen arkkitehtuurimuseossa puhaltaa muutoksen tuulet. Museo pyrkii lisäämään vaikuttavuuttaan erikoismuseona sekä vahvistamaan museon asemaa asiantuntijakentällä ja kävijöiden keskuudessa.
– Kuten tiedotteessa sanottiin: etsimme nyt johtajaa uuteen tilanteeseen, Steinberg kuittaa.
Syntyikö tilanne yllättäen, vai onko tämä pidemmän pohdinnan tulos?
– Emme lähde tässä vaiheessa kommentoimaan, Steinberg sanoo.
Juulia Kauste ei ole vastannut Ylen yhteydenottoihin.
Huolia museon nykytilasta
Arkkitehtuurimuseo on hiljattain ollut kritiikin kohteena. Yle Uutiset kertoi syyskuussa, että joukko nimekkäitä suomalaisia arkkitehtejä oli huolissaan museon nykytilasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. He jättivät asiasta adressin museon johdolle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Museota arvosteltiin muun muassa huonosta ilmapiiristä, kehnoista näyttelyistä ja perustehtävän hukkaamisesta.
– Tyytymättömyyden taustalla on muutosvastarintaa. Arkkitehtuurimuseon pitkät perinteet voivat toimia painolastina, Juulia Kauste arvioi silloin.
Kauste puolustautui myös sanomalla, että museon näyttelytoimintaa on jouduttu supistamaan julkisen kulttuurituen leikkausten takia.
Hallituksen puheenjohtajan mukaan syksyn tapahtumat eivät ole suoraan kytköksissä nyt tehtyyn irtisanomiseen.
– Hallitus on syksyn asioihin puuttunut erillisillä toimenpiteillä. Tämä [irtisanominen] on nyt erillinen asia. Hallitus huolehtii jatkossakin siitä, että henkilökunnan toimintaedellytyksiä parannetaan.
Helsingissä sijaitsevaa valtakunnallista Arkkitehtuurimuseota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
OKM sekä Helsingin kaupunki selvittävät parhaillaan yhteistyökumppaneiden kanssa design- ja arkkitehtuurimuseokokonaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja.
Juttuun lisätty 28.3. klo 14.27 hallituksen puheenjohtajan Marco Steinbergin kommentit. Klo 14.34 lisätty, ettei Juulia Kauste ole vastannut yhteydenottoihin.
Berliinin saunoissa ei esimerkiksi saa jutella. Sen sijaan pyyhkeen on oltava niin iso, että se yltää takapuolen lisäksi myös jalkaterien alle. Yhden saunan ovenpielessä oli nerokkaasti teline silmälaseille.
Mutta oudointa Berliinin saunoissa on alastomuus. Täällä miehet ja naiset saunovat yhdessä julkisissa saunoissa – alasti.
Suomalaiset saattavat pitää itseään avomielisinä alastomuuden suhteen. Suomessa saunominen ja siihen liittyvä alastomuus ovat kuitenkin usein hyvin intiimi asia.
Perheet, ja välillä myös kaveriporukat, käyvät yhdessä sekasaunassa. Saunaan kutsutaan yleensä vain läheisiä ystäviä – poikkeuksena idänpoliitikot ja menneisyyteen jääneet liikemiehet. Saunassa puhutaan henkilökohtaisia asioita.
Saksassa alastomuus on erilaista.
Esimerkiksi kuntosalillani on valittavana kaksi sekasaunaa. Toisessa on yhtä kirkkaat lamput kuin leikkaussalissa. Seinällä olevan kyltin mukaan valoilla halutaan "luoda tunnelmaa". Toinen on onneksi hämärä.
Miehet ja naiset istuvat löylyissä yhdessä. Eivät kyyryssä kyynärpäät polvissa, vaan reteästi vartalo ojennettuna. Tilanteessa on jotain hyvin julkista.
Muutamassa viikossa olen nähnyt todennäköisesti jo kymmeniä saksalaisia alasti.
Saksassa alastomat miehet ja naiset istuvat löylyissä yhdessä, reteästi vartalo ojennettuna.
Vaikuttaakin siltä, että Saksassa alastomuus on eri tavalla julkista kuin Suomessa. Saksassa vapaan ruumiin kulttuurin klubit ovat olleet perinteisesti suosittuja. Alastonkulttuuri oli suosittua jo 1800-luvulla, mutta toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli erityisen suosittua etenkin Itä-Saksassa.
Itä-Saksassa kommunistinen puolue määritti kaikkea: työelämää, kuulumista eri järjestöihin ja sitä, minkälainen ihannekansalaisen piti olla. Yksi harvoja asioista, johon kontrolli ei yltänyt, oli päätös olla alasti.
– Alastomuus tarkoitti hetkeä ilman puoluetta, valaisee Itä-Saksan arjesta kertovan berliiniläismuseon opas nudismin suosiota univormuyhteiskunnassa.
Alastomuus voi siten myös olla poliittista. Nudismilla kapinointi ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista säännöistä haluttaisiin luopua.
– Pyyhe jalkojen alle, komentaa berliiniläisen kylpylän saunamestari tapoihin tottumatonta suomalaista. Ja alkaa sitten heittää löylyä.
Suomen politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt. Siksi maamme poliittiseen järjestelmään vaikuttavat vahvasti niin sanotut kaverikapitalistit.
Etujärjestöt eli korporaatiot käyttävät valtavasti valtaa, koska ne pääsevät vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön. Usein niillä on myös niin sanottua sisäpiiritietoa asioista, jopa enemmän kuin politiikoilla.
Superlobbarina tunnettu Anders Blom esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että liike-elämällä on liikaa valtaa suomalaisessa lainsäädännössä.
– Lainsäädäntö tulee kansanedustajille useimmiten valmisteltuna siten, että se tulee joko työmarkkinajärjestelmästä tai Euroopan unionista, mutta kummassakin järjestelmässä etujärjestöillä on hyvin merkittävä rooli, sanoo Anders Blom.
Blom vaatii Suomeen lobbareiden itsesäätelyn lisäksi myös lakiin perustuvaa säätelyä eduskunnan aseman vahvistamiseksi.
Hän kuvaa etujärjestöjen, eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistyötä politiikan pyöröoveksi. Siinä ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet sujuvasti vaihtavat roolia ja hyppäävät liike-elämän palvelukseen.
Väitöskirjan tehnyt Anders Blom edustaa itsekin yhteiskuntavaikuttajien eturintamaa.Markku Sandell / Yle
Jorma Ollila ja Nokia poliittisen päätöksenteon ytimessä
Anders Blom päätyy väitöstutkimuksessaan siihen, että sisäpiirin lobbaajat hallitsevat epäsuoraa tietoa ja vaikuttavat sen avulla.
Nokian pääjohtajana toimineen Jorma Ollilan kaltaiset henkilöt hallitsivat sekä yritysmaailman että poliittisen päätöksenteon sisäpiirin tietoja, jolloin heillä oli mahdollisuus vaikuttaa laajasti päätöksiin.
Elinkeinoelämän intressit olivat myös EU-jäsenyyden kannalla ja lobbaus moneen suuntaan oli kovaa.
Yrityksistä ehkä merkittävin lobbaaja oli Nokia mahtivuosinaan.
Nokian vaikutus näkyi ulkomaalaisomistuksen kasvuna suomalaisissa yrityksissä. Signaali maailmalle oli merkittävä. Nokia vaikutti enemmän kansainvälisesti kuin kotimaassaan.
Työmarkkinapolitiikassa Nokia oli Blomin mukaan halpojen insinöörien kannalla. Yhtiö myös aikaansai tuloverotukseen muutoksia ja loi tutkimuspanostuksia laman aikana.
Sisäpiirin superlobbari kertoo, miten järjestelmä toimii
Turkulainen Anders Blom (s. 1955) on aikanaan toiminut Kokoomuksen Nuorten liiton toiminanjohtajana 1970-luvulla, ollut kaupunginvaltuutettuna Helsingissä ja ollut ehdokkaana eduskuntavaaleissa kaksi kertaa.
Hän on työskennellyt toimittajana sekä perustamassaan Perheyritysten liitossa toimitusjohtajana (2003-2010).
Tällä hetkellä Blom on Eurofacts Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö on viestintään, vaikuttamiseen ja lainsäädäntöpalveluihin erikoistunut konsulttitoimisto. Toisin sanoen lobbari.
Blomin voidaan siis ajatella katsovan sisäpiiristä tutkimaansa lobbausta eli yhteiskunnallista vaikuttamista. Hän määrittää tutkimuksessaan lobbauksen toiminnaksi, joka tukee tai estää yhteiskunnallisten päätösten syntymistä.
Hän ei listaa taloudellista eliittiä luettelona ihmisiä, mutta Jorma Ollilan tapaisia nimiä on helppo nostaa esiin. Blom määrittelee sisäpiirin tilannekohtaisesti. Salainen tai luottamuksellinen tieto antaa omistajalleen laajat vaikutusmahdollisuudet.
Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä -väitöskirjan alaotsikko on Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011. Se tarkastetaan Turun yliopistossa kuudes huhtikuuta.
Laajan tutkimuksen tekoon tekijä kertoo kuluneen kaksi ja puoli vaalikautta – 10 vuotta. Siinä ajassa Anders Blom perehtyi teorioihin ja arkistoihin, haastatteli kymmeniä eri vaikuttajia, entisiä pääministereitä, elinkeinoelämän entisiä ja nykyisiä johtajia ja muita vaikuttajia.
Etujärjestöt eli korporaatiot hallitsevat
Anders Blomin tutkimustulosten valossa korporaatiot eli etujärjestöt hallitsevat Suomessa sisäpiirin vaikuttamista eli suoria suhteita poliittisiin päättäjiin. Blomin mukaan järjestöillä on johtava rooli myös epäsuorassa vaikuttamisessa. Hän tulkitsee korporatismin käsitteen laajasti.
Blomin mukaan työnantajapuolella oli isoin rooli etujärjestöjen hallitseman mallin syntymisessä. Työntekijäpuoli sitoutettiin siihen tulopoliittisilla sopimuksilla ja yleissitovilla työmarkkinaratkaisuilla.
Nyt työnantajapuoli on lopettanut yleisopimisen ja ikään kuin rikkonut aiemmat lupauksensa. Hakaniemen työntekijäliitoissa ollaan karvat pystyssä.
Blom jakaa lobbarit kuuteen luokkaan, jossa ylimpänä ovat vaikutusvaltaisimmat toimeksiantajat. Nämä edustavat kaverikapitalismia eli sisäpiiriä, jolla on yritysten, järjestöjen ja valtiovallan sisäpiiritietoa enemmän kuin lainsäätäjillä.
Kaverikapitalismin sisäpiirit
Esimerkkinä tästä kaverikapitalismista Anders Blom nimeää palkansaajajärjestöjen kytkemisen osaksi korporatiivista omistajapolitiikka. Ammattiyhdistysjohtajat istuvat työeläkeyhtiöiden hallituksissa.
Ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuperintäsopimus ja työehtojen yleissitovuus ovat suomalaisen järjestelmän peruselementtejä. Ne ovat olleet taloudellisen kasvun mahdollistajia ja yrityksille myös tärkeä rahoituskanava.
Kun Suomi liittyi osaksi Euroopan Unionin rahaliittoa, etujärjestöjen rooli työeläkeyhtiöiden hallinnossa vahvistui entisestään. Muissa pohjoismaissa kehitys oli toisensuuntainen.
Työeläkeyhtiöiden hallituspaikoista puolet kuuluu työntekijäliittojen edustajille. Koska ammattiyhdistyspamput ovat mukana kuviossa, heidänkin etunsa on ajaa työntanatajaosapuolen kanssa samankaltaista lainsäädäntöä.
Tutkijoiden pitäisi tarttua lobbareihin
Blom katsoo politiikan tutkimuksen aiemmin laiminlyöneen talouden ja yritysten roolia.
Etujärjestöjen valta alkoi Suomessa niin sanotusta Tammikuun kihlauksesta vuonna 1940, jolloin työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat yhdessä työn tekemisen ehdoista. Yhteistyölinja jatkui pitkään ja sillä lyötiin kiilaa ammattiyhdistysliikkeen sosiaalidemokraattien ja moskovamielisten kommunistien väliin.
Tutkimuksessa väitetään, että etujärjestöjen hallinta ja valta syntyi juuri työnantajapuolen toimesta. Sosiaalidemokraatit integroitiin sisäpiiriin ja kommunistit jätettiin ulos.
Liike-elämällä oli kaksoisstrategia, jossa tulopolitiikan ohella vaikutettiin aktiivisesti politiikan kentällä. Se näkyi suorana tukena puolueille, ehdokkaiden koulutuksena ja muokkaamalla median toimintaa.
Tämän toiminnan ytimessä oli 40–50 yritys- ja järjestöjohtajaa, jotka hallitsivat sisäpiiritietoa ja kokonaiskuvaa. Nyt sisäpiiriin kuuluvat etujärjestöjen asiantuntijat, joita kuullaan lainvalmistelussa. He hallitsevat laajasti tietoja. Heille myös avautuu mukavasti ovia korkeisiin asemiin.
Tulopolitiikan edunvalvojista on ajan mittaan syntynyt erivapauksia nauttiva sisäpiiri, josta Blomin mukaan hallitus ja eduskunta ovat tulleet ajoittain entistä riippuvaisemmaksi. Tätä riippuvuutta tulkitaan tutkimuksessa rakenteelliseksi korruptioksi.
Politiikan pyöröovi kiinni?
Anders Blom vaatii lakiin perustuvaa säätelyä eduskunnan aseman vahvistamiseksi.
Hänestä politiikan pyöröovi-ilmiö pitäisi pysäyttää. Siis se, että ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet sujuvasti vaihtavat roolia ja hyppäävät liike-elämän palvelukseen. Ovi käy myös toiseen suuntaan eli liike-elämästä tullaan politiikkaan.
Silloin voi käydä niin, että hiljaista tai sisäpiirin tietoa käytetään myös omaksi eduksi.
Muualla Euroopassa keskustelu sisäpiirisäännöistä käy vilkkaana. Suomessa sellainen nousee hetkittäin, kuten Jyri Häkämiehen siirtyessä ministerin paikalta Elinkeinoelämän keskusliiton johtoon.
Anders Blomin mukaan tähän kaivataan jonkinlaisia pelisääntöjä, ehkä palkallisia karenssiaikoja.
Blom puhuu hyvin varovaisesti rakenteellisesta korruptiosta. Pikemminkin hänen mielestään nykyinen järjestelmä sulkee joiltakin eturyhmiltä vaikuttamismahdollisuuksia.
Parhaillaan mietitään lobbarirekisterien synnyttämistä myös Suomeen.
– Jos tällainen rekisteri tehdään, niin silloin täytyy miettiä, mitä rekisteröidään, sanoo Anders Blom.
Kauppakeskus Apajassa Kuopion keskustassa tapahtui tänään vaaratilanne, kun vanhus ajoi epähuomiossa autolla sisään rakennukseen. Iäkäs mies oli liikkeellä autolla toriparkissa ja nähtyään kyltin, jossa luki Apaja, hän ajatteli löytävänsä lisää paikoitustilaa sieltä.
Ilmeisesti mies ajoi toriparkissa kiellettyyn ajosuuntaan.
Kauppakeskuksen sisälle johtavat liukuovet aukesivat ja pieni henkilöauto mahtui sisään juuri ja juuri. Mies ajoi puoliväliin kauppakeskusta ennen kuin hänet pysäytettiin.
Auto osui lastenvaunuihin
Näistä ovista kuljetta ajoi sisään kauppakeskukseen.Anna Ronkainen / Yle
Matkalla mies ehti kolhia lastenvaunuja, jotka olivat Kuopion Perheentalon toimipaikan ulkopuolella. Perheentalo on lapsiperheiden kohtaamispaikka.
– Selvisimme säikähdyksellä. Onnea oli mukana, koska Perheentalolla ei ollut tapahtumaa. Siellä olisi voinut kymmeniä perheitä ja vaunuja ja lapsia olisi voinut olla paikalla paljon, kiinteistöpäällikkö Mika Eskelinen Kuopion Pysäköinti Oy:stä kuvailee tilannetta.
Autoa yritettiin saada ulos kauppakeskuksen pääovista onnistumatta siinä. Lopulta auto jouduttiin peruuttamaan ulos sieltä, mistä se oli tullutkin.
Eskelinen kertoo, että paikalle kutsuttiin poliisit. Virkavalta voi arvioida kuljettajan ajokykyä ja mahdollisesti ottaa kortin hyllylle.
Kauppakeskuksen turvallisuutta lisätään
Kauppakeskuksen ovet eivät aukea nyt kokonaan auki. Esimerkiksi leveiden lastenrattaiden kanssa ovista ei enää mahdu sisään.Anna Ronkainen / Yle
Liukuovien, joista autoilija pääsi ajamaan sisään kauppakeskukseen, avautumista säädetään. Ovet eivät jatkossa enää avaudu niin paljon, että auto mahtuisi niiden lävitse.
Myöhemmin ovien eteen laitetaan metallitolpat.
– Että tällaista ei tapahtuisi enää vahingossa tai tarkoituksella, Eskelinen kommentoi.
Autolla kauppakeskuksen sisälle ajaminen ei ole yleistä. Eskelinen toteaa, että tapaus on ensimmäinen Kuopiossa ja toivottavasti myös viimeinen.
Lisätty 28.3.2018 klo 13:44 tieto, että vastaavaa ei ole ennen tapahtunut Kuopiossa.
Poliisin aseenkäytöstä Mikkelissä on alkanut esiselvitys. Poliisi ampui miestä jalkaan kaupan pihalla Mikkelin Rantakylässä keskiviikkona.
Esiselvityksen jälkeen syyttäjä päättää, aloittaako hän asiassa esitutkinnan. Koska poliisi käytti virkatehtävässään asetta, tutkintaa johtaa Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander.
Poliisin ampuma-aseen käyttö tutkitaan aina jälkeenpäin. Siinä selvitetään, onko poliisi ampuessaan syyllistynyt rikokseen.
Nikanderin mukaan samalla on aloitettu myös ampumiseen johtaneen tapahtumasarjan tutkinta.
Poliisi ampui miestä sen jälkeen, kun mies oli hakannut autoja teräaseella kaupan pihalla. Poliisin mukaan mies ei käskytyksestä ja lievemmistä voimakeinoista huolimatta luopunut teräaseesta. Mies sai ampumisen jälkeen ensiapua, ja hänet vietiin sairaalahoitoon.
Kasko korvaa ilkivallan vahingot
Ilkivaltaa kohdanneiden autojen omistajien on mahdollista saada korvausta vahingosta. Kaikenvaravakuutus eli kasko korvaa autoon kohdistuneen ilkivallan vahingot.
Turvallisuusjohtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä toteaa, että vakuutusyhtiöt yrittävät periä kulut sitten myöhemmin ilkivallan tekijältä.
Jos autossa ei pakollisen liikennevakuutuksen lisäksi ole kaskoa, autonomistaja voi yrittää saada korvauksia tekijältä oikeusteitse. Finanssiala ry:n vuonna 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 67 prosentilla vastaajista oli kasko.
Kännykän ruudulla vilahtaa kuvia helsinkiläisestä yksiöstä.
Lattia on puinen ja seinät korkeat. On puistonäköala, asunto lähellä palveluja ja merenrantaa.
Yksiön sisälle ei nyt pääse, sillä siellä on tänäänkin asukas. Vain muutaman päivän ajan. Helsingissä vierailulla oleva.
Helsinkiläiselle Anna Varakkaalle tällaiset vuokralaiset ovat jo arkipäivää. Hän on vuokrannut Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevaa parikymmenneliöistä asuntoa verkkopalvelu Airbnb:n kautta noin kahden vuoden ajan.
Varakas on ollut valintaansa tyytyväinen.
– Halusimme saada kokemuksia lyhytaikaisesta vuokraamisesta ja verrata sitä pidempiaikaiseen vuokraamiseen. Lähdimme tähän ihan mielenkiinnosta, hän sanoo ullanlinnalaisessa kahvilassa.
Helsingin hotellitarjonta on verrattain tylsää. Siinä mielessä Airbnb:llä on paljon tarjottavanaan. Anna Varakas
Kysyntää on ollut ja Varakkaan mukaan se on vain kasvanut kahden vuoden aikana. Hän ymmärtää, miksi Airbnb kiinnostaa majoittujia myös Helsingissä.
– Tietyssä segmentissä se toimii tällä hetkellä todella hyvin. Ehkä jopa uhkaa hotellitarjontaa.
– Minusta Helsingin hotellitarjonta on verrattain tylsää. Siinä mielessä Airbnb:llä on paljon tarjottavanaan hinta-laadullisesti, Varakas sanoo.
Helsingin matkailu nousi kasvuennätykseen viime vuonna.Henrietta Hassinen / Yle
Airbnb kattaa Helsingin majoituspaikoista noin viidenneksen
Varakkaan huomio Airbnb:n kasvusta Helsingissä saa tukea myös tilastoista.
Majoitusta välittävän verkkopalvelun tarjonta kattaa pääkaupungin majoituspaikoista jo noin viidenneksen, Helsingin kaupungilta kerrotaan.
Tilastotieto on peräisin ulkomaiselta AirDNA-yhtiöltä, joka kokoaa Airbnb:n aineistoa yhteen maksua vastaan, sanoo tilastoja tarkastellut erikoistutkija Pekka Mustonen Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä.
Suomessa AirDNA:n tiedot on hankkinut käyttöönsä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK.
Majoituspaikat Helsingissä. Lähteet: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, AirDNA, Helsingin kaupunki.Ronnie Holmberg / Yle
Tilastojen mukaan Helsingissä oli viime vuonna runsaat 2 300 Airbnb-majapaikkaa, kun muita, käytännössä hotellihuoneita oli noin kymmenentuhatta, Mustonen kertoo.
Vaikka Airbnb kattaakin Helsingin majoituspaikoista noin viidenneksen, se ei tarkoita kuitenkaan, että joka viides yö olisi nukuttu viime vuonna Airbnb-majoituksessa.
Ehkä emme ole ajatelleet, että täälläkin on tarjolla koko ajan tuhansia kohteita. Pekka Mustonen
Tuoreet tilastotiedot tulivat siitä huolimatta yllätyksenä sekä Mustoselle että Helsingin kaupunkimarkkinointiyhtiö Helsinki Marketingin toimitusjohtajalle Laura Aallolle.
– Kaikki me tiedämme, että suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa Airbnb on todella iso. Mutta ehkä emme ole ajatelleet, että täällä Helsingissäkin on tarjolla koko ajan tuhansia kohteita, Mustonen toteaa.
– Airbnb toimii tavallaan joustovarana sille perinteiselle majoituskapasiteettitarjonnalle, Aalto sanoo.
– Minä näen asian niin, että molempia tarvitaan ja ne tukevat toisiaan, hän jatkaa.
Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.Ronnie Holmberg / Yle
Anna Varakkaan kokemuksen mukaan tyypillinen Airbnb-vuokralainen on esimerkiksi saksalainen tai brittiläinen pariskunta, joka toimii jollain luovalla alalla. Sen sijaan aasialaisia turisteja ei asukkaina juurikaan ole.
Tarjontaa eniten juuri Helsingissä
AirDNA:n tilastoissa Suomen viidestä suurimmasta kaupungista juuri Helsingissä on selvästi eniten Airbnb-tarjontaa.
Airbnb-majapaikat Suomen viidessä suurimmassa kaupungissa. Sekä asunnot että yksityiset huoneet. Lähteet: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, AirDNA.Ronnie Holmberg / Yle
Listan ulkopuolella erottuu esimerkiksi Rovaniemi: siellä Airbnb-majapaikkoja oli tilastojen mukaan viime vuonna liki neljäsataa.
Koko Suomessa Airbnb:n majoitusmyynnin arvioidaan olleen lähes 58 miljoonaa euroa. Helsingissä summa olisi ollut noin 24 miljoonaa.
Airbnb-majoitusmyynti Suomen viidessä suurimmassa kaupungissa. Lähteet: Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, AirDNA.Ronnie Holmberg / Yle
Yle kysyi Airbnb:ltä vahvistusta tai kommenttia AirDNA:n tilastotietoihin, mutta yhtiö ei vastannut kysymykseen.
– Airbnb kehittää palvelujaan Suomessa ja on avaamassa uusia taloudellisia mahdollisuuksia paikallisille perheille ja yhteisöille. Majoittajat saavat jopa 97 prosenttia majoitusmyynnistä itselleen. Vieraat ympäri maailman saavat aitoja, paikallisia matkailukokemuksia paikoissa, joita suomalaiset kutsuvat kodiksi, Airbnb:n tiedottaja kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Pekka Mustonen huomauttaa, että kyse on vain suuntaa antavista arvioista – ei yhtiön omista luvuista.
Tutkijana hän kuitenkin pitää AirDNA:n kokoamaa aineistoa suhteellisen luotettavana. Parempaakaan ei ole tarjolla, hän sanoo.
Helsinki alkaa pohtia pelisääntöjä Airbnb-majoittajille – "Ennen kuin siitä tulee ongelma"
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.Ronnie Holmberg / Yle
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi ei ole yllättynyt, että Airbnb vastaa jo viidesosaa Helsingin majoitustarjonnasta.
Ammattimaista Airbnb-majoitusliiketoimintaa täytyy säännellä samalla tavalla kuin hotellitoimintaa. Timo Lappi
– Airbnb on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa. Samalla se on ammattimaistunut ja muuttunut vertais- ja jakamistaloudesta ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa sijoittaja ostaa useita kerrostalohuoneistoja ja harjoittaa niissä täysimittaista hotelliliiketoimintaa sen sijaan, että perustaisi oman hotellin.
– Ammattimaista Airbnb-majoitusliiketoimintaa täytyy säännellä samalla tavalla kuin hotellitoimintaa. Samanlaisella toiminnalla tulee olla samanlaiset säännöt.
Lapin mielestä Airbnb-tarjonnan kasvu ei ole välttämättä hyvä uutinen.
– Kun se kasvaa ja ammattimaistuu, se on pois hotelleilta ja hostelleilta.
Maailmalla näin on jo käynyt ja Airbnb:tä on ryhdytty rajoittamaan. Helsingissä ongelmiin aiotaan puuttua ennalta, Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto kertoo.
Hänen mukaansa Helsinki on tänä vuonna pohtimassa pelisääntöjä niille kaupunkilaisille, jotka ovat ajatelleet vuokrata asuntonsa Airbnb:n kautta.
Helsingin Senaatintori.Petteri Sopanen / Yle
Työ alkaa myöhemmin keväällä, ja siitä vastaa Helsingin kaupungin elinkeino-osasto.
Aalto kiistää, että tarkoitus olisi suitsia kaupungin Airbnb-majoittajia.
– Helsingin näkökulmasta on tärkeää, että ennen kuin asiasta tulee ongelma – ennen kuin vaikkapa vuokrat nousevat tai tietyt alueet ovat pelkästään Airbnb-vierailijoiden käytössä – mietitään yhdessä pelisääntöjä, miten toimitaan, hän selittää.
Helsinkiläinen Anna Varakas: Airbnb muuttaa markkinaa, ja yleensä muutosta ei haluta
Kokeeko helsinkiläinen Anna Varakas olevansa ammattimainen Airbnb-majoittaja?
Hän ei osaa sanoa.
– En tiedä, millä muulla alalla ammattimaisuus olisi uhkatekijä. Yleensä sitä, että asiat hoidetaan hyvin, pidetään etuna.
– Hotellipuolen kannalta uhkatekijänä on todennäköisesti se, että Airbnb muuttaa markkinaa jollain tavalla. Ja yleensä muutosta ei haluta.
Pitkäaikaiseen vuokraamiseen verrattuna Airbnb-vuokraus on varsin työlästä, sillä se voi vaatia majoittajalta toimia jopa päivittäin. Varakas aikoo kuitenkin pysyä verkkopalvelussa – ainakin toistaiseksi.
Tampere haluaa sittenkin varautua pikaisesti laajentamaan ratikkaa etelän suuntaan. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen rakennetaan vaihderisteyksen varaukset.
Esityksen mukaan vaihteet rakennetaan niin, että ratikka voisi tulevaisuudessa kääntyä etelään sekä lännestä että idästä. Tampereen Raitiotie Oy tilaisi vaihdevarauksen suunnittelun ja rakentamisen Tampereen ratikkaa parhaillaan rakentavalta Raitiotieallianssilta 3,4 miljoonalla eurolla. Allianssi rakentaisi vaihdevarauksen samalla, kun Hämeenkadun raiteet.
– Nyt rakennettaville rataosuuksille on tarkoituksenmukaista tehdä ratavaihteet valmiiksi, mikäli on näköpiirissä lyhyellä aikajänteellä raitiotiejärjestelmän jatkototeutus keskustasta etelän suuntaan. Vaihteiden rakentaminen raitiotieliikenteen avaamisen jälkeen käytössä oleville raiteille aiheuttaisi merkittävää haittaa mm. raitiotie- ja linja-autoliikenteelle, esityksessä perustellaan.
Esitys vaihteiden rakentamisesta kyseiseen risteykseen tuli kaupunginhallitukseen jo aiemmin talvella, mutta silloin poliitikot halusivat lisäselvityksiä. Tämän jälkeen virkamiehet ovat vertailleet kolmea vaihtoehtoa etelän suunnan vaihdevaraukselle.
Kaksi muuta vaihtoehtoa haittaisivat autoliikennettä
Yhdessä vaihtoehdossa vaihdevaraus tehtäisiin Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteyksen sijaan Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun risteykseen. Kolmannessa vaihtoehdossa vaihteet tulisivat molempiin paikkoihin.
Esityksen mukaan vaihteiden rakentaminen pelkästään Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen takaa tehokkaimman tavan järjestää raitioliikenne ja sitä täydentävä bussiliikenne.
Kaksi muuta vaihtoehtoa vähentäisivät merkittävästi ajoneuvoliikenteen kapasiteettia Kalevantiellä. Tällä olisi merkittävä vaikutus autoliikenteen sujuvuuteen keskustassa.
Vaihtoehtovertailussa tarkasteltiin myös junaradan päälle rakennettavan monitoimiareenan joukkoliikenneyhteyksiä. Vertailun perusteella raitiotiepysäkin sijoittaminen areenan viereen Kalevantielle Sorin sillalle olisi merkittävä riski raitiotien liikennöinnin häiriöttömyydelle ja jalankulkijoiden turvallisuudelle.
Tampereen keskustasta löytyi torstaina aamulla huuhkaja, joka ei päässyt kunnolla liikkeelle. Pelastuslaitos pelasti huuhkajan, ja se viedään eläinhoitolaan hoitoon.
Paloesimies Sami Rantala sanoo, että huuhkaja otettiin haavilla kiinni. Lintu oli rengastettu, ja se oli Rantalan mukaan tottunut ihmisiin.
– Se ei laittanut vastaan, mutta oli ihmeissään, Rantala kuvaa.
Lintu on toimitettu pieneläinhoitolaan hoitoon. Eläinsuojeluneuvoja Hanna Al-Saedi sanoo, että hänen miehensä hakee juuri lintua hoitoon Pälkäneelle ja hoitotoimet on aloitettu.
– Hyvä merkki on, että se seisoo omilla kintuillaan. Veikkaukseni on, että se on nälissään. Isoja petolintuja on nyt nälkiintynyt, eivätkä ne pääse lentämään.
Eläinsuojeluneuvoja sanoo, että hyvin todennäköisesti huuhkaja voi olla sama, joka ilahdutti Liikenneviraston kelikameran kuvassa rantatunnelin suulla alkuvuonna. Video herätti huomiota ulkomailla asti ja siitä tuli somehitti.
– Tämä on hyvin todennäköistä, että voi olla sama. Huuhkajalla on omat reviirit, Hanna Al-Saedi sanoo.
Huuhkaja löytyi Rongankadulta, joka on lähellä Rantatunnelia. Tämä tukisi oletusta, että löydetty yksilö olisi sama.
– En usko, että monta huuhkajaa on samalla kaupunkialueella. Huuhkaja on äänetön ja mystinen veikko, Hanna Al-Saedi kuvaa.
– On ollut mielenkiintoista seurata sen touhuja. Mikä tarina mahtaa olla takana?
Helsingin käräjäoikeus totesi, ettei seurakunnalla ollut riittävän painavia perusteita irtisanoa Mitro Revon työsuhdetta. Käräjäoikeuden mukaan Repo osin voitti ja osin hävisi kanteensa.
Mitro Revon laiminlyönnit ortodoksisen papin aseman edellyttämällä tavalla käyttäytymisessä eivät luoneet Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle perusteita työsuhteen päättämiselle. Seurakunta määrättiin korvaamaan Revolle neljän kuukauden palkan sekä 15 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvauksien yhteissumma on noin 30 000 euroa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakunnanneuvosto irtisanoi Revon heinäkuussa 2016. Päätöstä perusteltiin Revon sopimattomalla käytöksellä ja toistuvilla työntekoon liittyvillä ongelmilla. Repo riitautti irtisanomisen.
Seurakunnan mukaan Repo oli muun muassa esittänyt "seksuaalissävytteisiä vihjailuja" sekä seurakunnan toimituksissa että niiden ulkopuolella. Kirkkoherra Markku Salminen kertoi Ylelle elokuussa 2008, että luottamus Repoon oli mennyt.
Revon mielestä irtisanomiselle ei ollut perusteita – Käräjäoikeus piti toimintaa epäammattimaisena
Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että Revon moitittava ja aseman vastainen käyttäytymisensä myötävaikuttivat työsuhteen päättämiseen, mikä alensi voimakkaasti maksettavien korvausten määrää. Vähimmäiskorvaus on kolmen kuukauden palkka.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Revon toimintaa yksittäistapauksissa voidaan pitää epäammattimaisena. Repo on käytöksellään aiheuttanut seurakuntalaisille kiusallista huomion keskipisteeksi joutumista ja mielipahaa.
Revon laajemmalle sopimattomalle käyttäytymiselle ei kuitenkaan löytynyt riittävästi näyttöä.
Repo kommentoi asiaa vasta pääsiäisen jälkeen
Ratkaisussa muun muassa todetaan, että hänen yksittäisiä sutkauksiaan, kommenttejaan henkilöiden ulkomuotoon, pukeutumiseen ja kansallisiin tai etnisiin ryhmiin liittyen on toki voinut perustellusti kritisoida, mutta kritiikki olisi tullut saattaa hänen tietoonsa täsmällisesti aikaan ja paikkaan sidottuna tai viimeistään varoitustilaisuudessa. Näin Repo olisi voinut pyrkiä parantamaan käyttäytymistään.
Käräjäoikeuden mukaan Revolle on perustellusti saattanut jäädä monista tapahtumista se käsitys, ettei hänen huumorikseen tai tilanteen keventämiseksi tarkoittama käyttäytyminen ole ollut moitittavaa.
Revon kanssa toukokuussa 2016 pidetyn kehityskeskustelun ja irtisanomisen välistä vajaan kolmen kuukauden aikaa ei myöskään pidetty riittävänä.
Mitro Repo kertoi Ylelle torstaina, että aikoo tutustua käräjäoikeuden ratkaisuun ja kommentoi asiaa vasta pääsiäisen jälkeen.
Repo nousi suuren yleisön tietoisuuteen värikkäänä mediapersoonana vieraillessaan mm. Uutisvuoto-ohjelmassa. Pastorina toiminut Repo valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 2009 sitoutumattomana ehdokkaana SDP:n listalta. Hän putosi europarlamentista kevään 2014 vaaleissa.
Tästä heräsikin kysymys, että onko verottaja tilastoinut, minkä verran Airbnb-toiminnasta on maksettu veroja viime vuosina? Verottaja vastasi Yle Uutisille, että "valitettavasti verottajan tilastopalveluissa ei ole tarjolla tilastoja Airbnb-toimintaan liittyen".
Verohallinnon johtava veroasiantuntija Aki Mattsson kuitenkin palasi asiaan ja osoitti, että verottaja on hyvinkin valveilla nykyaikaisen jakamistalouden osalta, johon Airbnb-toimintakin luetaan. Vastaavaksi toiminnaksi katsotaan esimerkiksi mobiilialustan kautta pyöritettävät kuljetuspalvelut, pop up-ravintolan pyörittäminen tai suositun blogin pitäminen.
Verottajan tietoa jakamistaloudesta voit lukea täältä.
– Airbnb-vuokratulot ovat vuokratuloja siinä missä muutkin vuokratulot. Ne ovat pääomatuloja. Mitään pohjasummaa näiden tulojen veronalaisuudelle ei ole olemassa. Toimintaa harjoittava henkilö pitää itsellään ylhäällä, koska on saanut, keneltä on saanut ja kuinka paljon saanut näitä tuloja. Ja lisäksi päivät, joilta ne on saatu. Näistä tuloista saa vähentää Airbnb-välityspalkkion. Lisäksi näiden vuokratulojen osalta saa vähentää vuokrauspäiviin kohdistuvat kulut, Mattsson kertaa.
Lisäksi, jos tulonhankkimistoimintaan on otettu lainaa, lainan korko on vähennyskelpoinen. Airbnb:n osalta tosin vain näiden vuokrattujen päivien osalta. Pääomatulosta maksetaan 30 prosenttia veroa paitsi, jos pääomatuloa on kokonaisuudessaan yli 30 000 euroa, maksetaan 34 prosenttia veroa summan yli menevästä osasta.
Anna Nevalainen / Yle
Vuokratulot ovat oman ilmoituksen varassa
Kysymykseen siitä miksei verottajalla ole mitään tilastoja yleistyneestä Airbnb-toiminnasta, johtava veroasiantuntija Aki Mattsson vastaa seuraavaa.
– Eihän verottajalle muistakaan vuokratuloista tule mitään riippumatonta tai kolmannesta lähteestä olevaa suorasiirtotietoa, niin kuin esimerkiksi palkkatuloista, eläketuloista, lainoista tai koroista. Muutoinkin vuokratulot ovat oman ilmoituksen varassa olevia tuloja verotuksellisesti.
Vaatiiko verottaja tavallisessa asunnonvuokraustoiminnassa esimerkiksi kopion vuokrasopimuksesta, missä näkyy vuokran taso?
– Normaalissa vuokratulojen ilmoitustilanteessa täytetään pelkästään vuokratulojen lomake. Siinä yhteydessä ei kaivata mitään tositteita. Tarvittaessa, jos asiaa ryhdytään selvittämään enemmän ja asiasta halutaan vakuuttua tulo- ja menopuolelta, niin voidaan pyytää tositteita. Niissä on säilytysvelvollisuus, Mattson muistuttaa.
Jos vuokratuloja on niin paljon, että tulot nousevat yli 7 000 euron, ne voidaan ottaa palkkatuloverokortissa huomioon ja maksaa vuoden aikana ennakkoveroa. Airbnb-toiminnassa tätä saattaa vaikeuttaa vuokratulojen määrän vaikea ennakoitavuus.
Jakamis- tai alustatalous on "mielenkiintoinen, uusi ilmiö"
Niin sanotun alustatalouden ilmiöt ovat työllistäneet verottajaa jo useamman vuoden ja johtavan veroasiantuntijan mukaan uusia näkökulmia asiaan "syntyy kuin sieniä sateella".
– Samat periaatteet soveltuu bisnekseen kuin bisnekseen, jota alustatalouden kautta harjoitetaan. Airbnb-toiminta on luonteeltaan puhtaasti pääomatuloa, koska se perustuu omaisuuden tuottamaan tuloon
Oman turvallisuuden kannalta kannattaa kuitenkin pitää kirjaa sekä plussista että miinuksista, tuloista ja vähennyskelpoisista menoista. Näin pystyy selvittämään asioita tarvittaessa.
Kuinka paljon lisää työtä tämä niin sanottu alustatalous on verottajalle tuonut?
– Se on mielenkiintoinen ja uusi ilmiö ja sen hallinnan eteen tehdään työtä, Mattsson sanoo. Tarkoitus on, että kansalaiset ilmoittavat niitä tulojansa rehdisti niin kuin muutoinkin.
Hermomyrkytyksen uhriksi joutuneen Julia Skripalin terveydentila on parantunut nopeasti. Asiasta kertovat uutistoimistot ja yleisradioyhtiö BBC. Sairaalan mukaan hän ei ole enää kriittisessä tilassa.
– Voin ilokseni kertoa, että Julia Skripalin terveydentila on parantunut, Salisburyn alueen sairaalan ylilääkäri Christine Blanshard kertoi uutistoimisto Reutersille.
Blanshardin mukaan Julia Skripal saa yhä ympärivuorokautista hoitoa. Julian isän Sergei Skripalin tila on yhä vakaa mutta kriittinen.
Skripalit myrkytettiin neljä viikkoa sitten hermomyrkyllä Britannian Salisburyssa. Sergei Skripal on Venäjän sotilastiedustelun entinen vakooja.
Britannian mukaan Venäjä on vastuussa teosta. Useat länsimaat ovat karkottaneet venäläisdiplomaatteja myrkytystapauksen vuoksi.
Keskiviikkona poliisi kertoi, että Skripalit altistuivat myrkylle kotinsa ovella.
Kultaa ei etsitä tällä kertaa Lapin kultamailla, vaan syvästä hämäläismaisemasta. Kaivosyhtiö Sotkamo Silver etsii kultaa Vanajaveden laakson molemmin puolin ja asutuksen liepeiltä.
Yhtiö on varannut sadan neliökilometrin alueen malmiesiintymien selvittämiseksi. Hämeenlinnan seudun varausalueen tekee poikkeuksellisen kiinnostavaksi se, että varaus kulkee aivan Hämeenlinnan kaupunkirakenteen kulmilla ja asutuilla mailla Hattulassakin.
Sotkamo Silverin varausalue Hämeenlinnan ja Hattulan rajamailla on kapeahko, muutaman kilometrin levyinen kaistale. Se alkaa Takajärven itäpuolelta Hyrvälästä ja kulkee Hämeenlinnan ja Hattulan kuntarajaa pitkin kohti Vanajavettä.
Kaivosyhtiön päägeologi Erkki Kuronen on vielä varauksen suhteen varovainen ja korostaa, että kyse toistaiseksi tutkimushankkeesta, jos yhtiö päätyy tarkempaan selvitykseen.
– Meillä on näkemys, että se alue on potentiaalinen kullan ja volframin suhteen. Meillä on nyt vuosi aikaa päättää, teemmekö lupahakemuksen malminetsinnästä vaiko emme, kertoo päägeologi Erkki Kuronen Sotkamo Silveristä.
Volframi on hopeanvalkea, metallinen alkuaine, jota käytetään kovametalleissa materiaalin lujittamiseen. Tulenkestävä metalli on tuttu myös hehkulamppujen hehkulangoista ja sitä voidaan käyttää myös sähköllä tummentuvissa älyikkunoissa.
Yhtiö ei halua vastakkainasettelua
Varsinaisen varausalueen eteläpuolella ovat Hämeenlinnan luonnonsuojelualueet Ahvenisto ja Aulanko sekä Aulangon pohjoispuolella olevat golf-kentät.
Hämeenlinnan Aulangon näkötornista itään ja pohjoiseen avautuva näkymä on esimerkiksi nimetty kansallismaisemaksi. Hämeenlinnan Ahveniston suojelualueelta pohjoiseen avautuva alue puolestaan on vankkaa metsämaata. Ahveniston alueen lähimetsät ovat riistan kulkukäytävää pohjoiseen ja etelään päin.
Kaivosyhtiö korostaa, että se ei halua vastakkainasettelua malminetsinnän ja suojeluasian välille.
– Tässä vaiheessa tutkimuksia asiassa ei ole ristiriitaa ja aikanaan, kun mahdollisia töitä suunnitellaan, tällaiset asiat otetaan huomioon, Sotkamo Silverin päägeologi Erkki Kuronen kertoo.
Tutkimustyö on vasta alkuvaiheessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin antama varauspäätös mahdollistaa kuitenkin tutkimuksen suuntaamisen lupaavimpiin kohteisiin. Lupa mahdollistaa myös kaivoslain mukaisen kartoituksen, maastohavainnoinnin, mittauksen ja näytteenoton.
Etelän kultamaat kiinnostavat nyt monia kaivosyhtiöitä. Pirkanmaalla on jo kultakaivos Orivedellä ja Lounais-Hämeessäkin kullasta on saatu lupaavia viitteitä.
Kaivosyhtiöt laskeskelevat nyt kannattavuuksia ja pohtivat suhteitaan lähiasukkaisiin. Aivan asutuksen tuntumassa ja kaupunkirakenteen kulmilla työskentely tuo geologien ja kivimiesten työhön uuden, urbaanin käänteen.
– Kulta on kiinnostanut ihmismieltä kautta historian, sieltä kai se kiinnostus kumpuaa. Saatuja viitteitä kannattaa tutkia monestakin syystä, pohtii päägeologi Kuronen.
Yhteensattumaa silti lienee, että Hämeenlinnan Paroisilla toimii Pohjoismaiden suurin jalometallin, kullan, hopean ja korujen valmistaja Kultakeskus Oy. Kultakeskus sijaitsee vain kivenheiton päässä Sotkamo Silverin varausalueesta.
Hämeenlinnan ja Hattulan seudulla maastoon mennään aikaisintaan syksyllä, jos mennään. Sotkamo Silver pohtii ensi talvena, hakeeko se Tukesilta vahvempaa lupaa malmietsintään alueella.
Keskiviikkoiltana Lappeenrannan lentokentällä oli hienoista juhlan tuntua. Oli kulunut melkein kolme vuotta ilman yhtään reittilentoa, ja kaupungissa oli virinnyt jo ajatus koko kentän sulkemisesta.
Ne ajatukset on nyt haudattu, sillä pitkien neuvotteluiden päätteeksi halpalentoyhtiö Ryanair kertoi viime syksynä aloittavansa reittilennot Lappeenrannan kentältä Italiaan Milanon lähelle Bergamoon ja Kreikan pääkaupunkiin Ateenaan.
Keskiviikkoillan ensimmäinen lento Bergamosta Lappeenrantaan ei ollut aivan täynnä, mutta lento Lappeenrannasta Bergamoon oli myyty täyteen.
Kreikkalainen nuoripari Dik ja Diana olivat etsineet reittiä Suomeen ja päätyneet lennolle Bergamosta Lappeenrantaan.
– Tulimme viikoksi Suomeen. Käymme Helsingissä ja Oulussa, jossa meillä asuu tuttavia, kertoo Dik.
Dik kertoo käyneensä aiemmin Norjassa ja uskoo Suomen olevan samankaltainen. Diana tulee Pohjolaan enimmäistä kertaa.
– Jännittää vähän, naurahtaa Diana.
Markku ja Heli Hokkanen aloittivat matkan Lappeenrannasta Bergamoon lasillisella kuohuvaa.Tommi Parkkinen/Yle
Kaupungin oma kenttä
Lappeenrannan lentokenttä sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Kauppatorille ja rautatieasemalle on matkaa vain pari kilometriä.
Kenttä oli pitkään valtion omistuksessa, ja sieltä oli vielä reilut 15 vuotta sitten säännölliset lennot Helsinkiin. Ne kuitenkin loppuivat kannattamattomana. Sen jälkeen kentältä lensi AirBaltic Riikaan ja Blue1 Kööpenhaminaan sekä Ryanair kolmeen eri kohteeseen.
Kun venäläisten turistien määrä vuoden 2013 jälkeen väheni, loppuivat reittilennotkin pikku hiljaa. Kentältä oli vain muutamia tilauslentoja, Puolustusvoimien lentoja ja harrasteilmailua. Lisäksi Finnair on käyttänyt kenttää lentäjiensä harjoituskenttänä.
Vuoden 2016 alussa valtion omistama lentokenttäyhtiö Finavia möi lentokentän Etelä-Karjalan liitolle ja Lappeenrannan kaupungille. Noin vuosi sitten kenttä siirtyi kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistukseen.
Kun koko lentokentän nyt omistaa lappeenrannan kaupunki, on sitä Lappeenrannan markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin mukaan huomattavasti helpompi markkinoida kuin ennen. Markkinointi ei onnistuisi, jos kentän omistuspohja olisi joku muu.
– Ei olisi ollut mahdollista. Meillä on nyt yhteistyötä koko Saimaan alueen toimijoiden, GoSaimaan ja Visit Finlandin kanssa. Se aivan eri tasolla kuin ennen.
Hyöty koko Saimaan alueelle
Rahman itse oli viikon ajan Italiassa messuilla markkinoimassa uutta lentoreittiä ja Saimaan matkailualuetta. Hän palasi Lappeenrantaan uudella lentoreitillä.
– Noin kolmasosa matkustajia oli italialaisia. Lisäksi mukana oli suomalaisia ja venäläisiä.
Bergamon kenttä on Rahmanin mielestä hyvä paikka aloittaa suorat lennot Lappeenrantaan. Siellä on vuodessa 12 miljoonaa matkustajaa, ja Ryanairilla matkustavat ihmiset ovat tottuneet kokeilemaan uusia reittejä.
– Se on vaurasta Italiaa. Jos me jostain voidaan saada tänne ihmisiä, niin se on nimenomaan Bergamon kenttä.
Lentoreitin tarkoitus ei ole tarjota pelkästään suomalaisille mahdollisuutta lentää etelään, vaan suurin toive on saada turisteja Etelä-Euroopasta Lappeenrantaan ja Saimaan alueelle. Toiveena on saada myös italialaiset matkanjärjestäjät kiinnostumaan Saimaan alueesta.
– Meidän on tarkoitus tuoda italialaisia matkanjärjestäjiä vierailulle Saimaan alueelle vielä tänä vuonna.
Ensimmäinen reittilento Lappeenrannasta Bergamoon yli kahteen vuoteen oli myyty loppuun.Jari Tanskanen / Yle
Pääsiäismatkalle
Lappeenrannan lentoasemalla turistit odottavat pääsyä koneeseen. Lappeenrantalaiset Heli ja Markku Hokkanen lähtevät Italiaan pääsiäislomalle.
– Tarkoitus on autoilla, ja miehet moottoripyöräilevät. Katsomme miltä Italia siellä näyttää, kertoo Heli Hokkanen.
Markku Hokkanen uskoo, että uusi lentoreitti ja Suomi kiinnostavat myös ulkomaalaisia.
– Pitää vaan saada tänne reittejä sieltä, missä on paljon ihmisiä. Meidän pojat asuvat ulkomailla, ja he kertovat, että kaikki mitä he Suomesta kertovat, kiinnostaa ulkomailla. Suomen eksotiikalla on vetovoimaa, pohtii Markku Hokkanen.
Lappeenrannan lentokenttä yrittää saada enemmän uusia reittilentoja.Tommi Parkkinen/Yle
Lisää lentoyhtiöitä
Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja Eija Joro uskoo, että lentokentälle saadaan Ryanairin vanavedessä operoimaan muitakin lentoyhtiöitä. Vaikka kenttä ei ole enää Finavian omistuksessa, ei sillä ole neuvotteluissa ollut Joron mukaan mitään merkitystä.
Joron mukaan kaupungin omistuksessa oleva lentokenttä pystyy nyt helpommin käyttämään kentän huoltotöissä kaupungin omaa henkilökuntaa, mikä tuo säästöä kentän kustannuksiin.
– Lappeenrannan kenttä painottuu erityisesti vapaa-ajan matkustamiseen, jolloin koko Saimaan alueen matkailun kehittäminen on tärkeässä roolissa, kertoo Joro.
Joron mielestä tällainen kaupungin omistama malli voisi olla hyvä myös muille suomalaisille vapaa-ajan matkustukseen painottuville lentokentille.
Ylen haltuunsa saaman alustavan raportin mukaan parlamentaarisen yritystukityöryhmän ehdottomat yritystukimuutokset tuovat valtiontalouteen noin 60 miljoonan euron säästöt. Samalla raskaan teollisuuden saama tukipotti on kasvamassa.
Vielä muutama päivä sitten valtiontalouteen oltiin kaavailemassa noin 170 miljoonan euron säästöjä.
Teollisuuden hyöty 20 miljoonaa euroa
Ylen saamien tietojen mukaan työryhmä esittää viimeisimmässä luonnoksessaan, että energiaintensiivisten yritysten veronpalautukset poistetaan ja kompensoidaan sähkön II-veroluokkaa alentamalla. Näin teollisuuden saamat energiatuet kasvaisivat nettomääräisesti 20 miljoonalla eurolla.
Työryhmä perustelee muutoksia ympäristö- ja energiapoliittisilla tavoitteilla. Perustelujen mukaan teollisuuden yrityksiä ja maataloutta kohdeltaisiin aikaisempaa yhdenvertaisemmin.
Maatalouden veromuutoksia perustellaan energian säästämiskannusteilla ja uusiutuvan energian kilpailukyvyn parantamisella.
Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon veromuutoksissa viitataan päästöjen vähennystavoitteisiin ja kiivihiilestä luopumiseen. Esimerkiksi maakaasun kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranisi.
Turpeen veron nosto taas parantaisi sahoilla sivutuotteena syntyvän puun ja kuoren kilpailukykyä.
Matkailuautojen käyttöveron muuttamisesta raportissa todetaan, että matkailuauto on henkilöautoluokkaan kuuluva ajoneuvo. Niiden matalampi käyttövoimavero on eräänlaista piilevää verotukea. Niiden veromuoto ei ole työryhmän mukaan perusteltavissa ympäristö- tai muillakaan yleisillä tavoitteilla.
Oheisen, alustavan taulukon mukaan kaikkien verotukimuutosten yhteenlaskettu nettosäästö valtiontalouteen olisi noin 30 miljoonaa euroa. Laivanrakennuksen innovaatiotuen muokkaamisella saavutettaisiin toiset 30 miljoonaa euroa.
Työryhmän alustavassa raportissa todetaan, että merenkulun tuista tehtäisiin kattava selvitys, jossa tukia arvioitaisiin kokonaisuutena. Esillä on esimerkiksi miehistötuen rajaaminen koskemaan matkustaja-aluksilla ainoastaan varsinaisessa merimiesammateissa toimivia.
Työryhmän raportissa ehdotetaan, että laivanrakennukselle kohdennettua innovaatiotukea ei enää myönnetä. Tukiohjelmaa koskeva lainsäädäntö jää voimaan.
Työryhmän syynättävänä olevien yritystukien kokonaismäärä oli arviolta neljä miljardia euroa.
Eduskuntavaaleihin on aikaa runsas vuosi ja kilpa pääministeripuolueen paikasta tiivistyy.
Puoluekannatusmittarin oletusnäkymä alkaa eduskuntavaaleista 2015, mutta klikkaamalla "Koko aineisto", saat näkyviin tiedot vuodesta 1994 alkaen. Puolueita voit piilottaa näkyvistä klikkaamalla niiden nimiä taulukon ylälaidasta.
Tarkemmat tiedot saat esiin osoittamalla grafiikan osia. Puoluekannatusmittaukset Ylelle tekee Taloustutkimus.
Tampereella käynnistettiin torstaina kansanliike pinkin ratikan puolesta. Tamperelaiset pinkin ratikan puolesta -kansanliikkeeseen oli torstain aikana liittynyt Facebookissa jo yli 200 nimeä.
Mukana kansanliikettä oli perustamassa sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin.
– Yle kertoi tänään, että pinkki on sivuutettu ratikan värivaihtoehdoista. Tämä ei käy päinsä. Siksi perustimme tamperelaiset pinkin ratikan puolesta -kansanliikkeen. Support the pink! Tule mukaan! Marin kertoo Facebookissa.
Yle kertoi torstaina, että Tampereen ratikan todennäköiset värit ovat selvillä. Ne ovat ratikan brändivärejä, joiden perusteella aletaan suunnitella vaihtoehtoja.
Pinkki ei päässyt brändiväriksi
Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoi Ylelle torstaina, että pinkki ei ole brändivärejä.
– Ei se nyt ainakaan työpöydällä ole, Sirviö kertoi Ylelle.
Marinia uutinen kummastuttaa. Hänen mukaansa pinkki olisi hyvä väri ratikalle ja sen pitäisi olla yksi vaihtoehdoista.
– Valjussa loskassa kirkas väri olisi hyvä. Tampere tunnetaan rohkeudesta ja räväkästä otteesta, joten pinkki toimisi hyvin, Marin kertoo Ylelle.
Hänen mukaansa tamperelaisten pitäisi saada äänestää vaihtoehdoista.
Marin kertoo perustaneensa kansanliikkeen yhdessä valtuutettu Minna Minkkisen kanssa.
Facebookin ryhmässä on myös muita tunnettuja tamperelaisia, kuten feministi Saara Särmä, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ja Tampereen pormestarin erityisavustaja Kaisa Läärä.
Yleisöltä kysytään mielipiteitä
Ratikassa näkyviä värivaihtoehtoja ovat punainen, syvä tummansininen, kirkkaankeltainen, vaaleansininen ja harmaanbeige, Raitiotie Oy kertoi torstaina.
Sirviö kertoi, että suunnittelu etenee näiden värien ympärillä. Ratikan pääväriä ei ole vielä valittu. Yleisöltä kysytään mielipiteitä.
Ratikan värivaihtoehdot esitellään yleisölle huhtikuussa. Lopulliset värit julkistetaan ensi syksynä.
Keskusrikospoliisi (KRP) löysi keväällä 2017 Hausjärven Hikiältä vanhan sisällisodan aikaisen metsähaudan, jossa lepäsi neljä teloitettua nuorta miestä.
KRP pyysi viime kesänä yleisövihjeitä vainajien mahdollisista henkilöllisyyksistä. Vihjeitä satoi yhteensä 30, joista 10 johti kuolleiden ja heidän mahdollisten omaistensa väliseen DNA-vertailuun.
Tutkimusten avulla kaksi neljästä haudatusta on tunnistettu nuoriksi miehiksi. He olivat kuollessaan 24- ja 15-vuotiaat. Nuorukaiset ovat syntyneet vuosina 1893 ja 1903.
Metsähaudasta löytyneet vainajat haudataan kevään aikana hautausmaille Hausjärvelle ja Hyvinkäälle.Keskusrikospoliisi
Luututkimusten perusteella nuoret miehet teloitettiin ampumalla, KRP tiedottaa. Teloitusten epäillään liittyvän huhtikuussa 1918 Hausjärvellä käytyihin taisteluihin. KRP:n mukaan ampujat olivat mahdollisesti saksalaisia sotilaita, jotka uskoivat nuorten miesten kuuluneen punaisten joukkoon.
DNA-näytteet tutkittiin haudasta löytyneistä luista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä.
Kolme vainajaa haudataan Hausjärvelle, yksi Hyvinkäälle
Vanhoista vainajista kolme haudataan Hausjärven hautausmaalle. Toinen tunnistetuista miehistä haudataan Hyvinkäälle vaimonsa kanssa yhteiseen hautaan.
Keskusrikospoliisi järjestää hautauksen yhdessä omaisten ja Hausjärven seurakunnan kanssa.
Jutun tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Olli Töyräs Keskusrikospoliisista kertoo omaisten olevan tyytyväisiä, että vanhat tapaukset on ratkaistu.
– Se tuo vastauksen sukujen sisällä vuosikymmeniä pyörineeseen kysymykseen. Tutkinnan valmistuminen päättää omalta osaltaan luvun sukujen historiassa, Töyräs sanoo Ylelle.
Sadan vuoden takaisten rikosten ratkaiseminen tai vainajien henkilöllisyyksien selvittäminen ei varsinaisesti kuulu poliisin tehtäviin.
– Tässä tapauksessa koin tärkeäksi, että vainajat saadaan laskettua asianmukaisesti hautaan. Tämä tarina saa nyt päätöksensä, vaikka valitettavasti kaikkien vainajien henkilöllisyyttä emme onnistuneet selvittämään, Töyräs kertoo.
KRP:n mukaan kahden teloitetun henkilöllisyydet saatiin selville tiiviillä asiantuntijayhteistyöllä. Sekä THL että KRP:n rikostekninen laboratorio olivat keskeisessä roolissa luiden iän arvioimisessa, kuolemansyyn selvittämisessä ja kuolleiden tunnistamisessa.
– Suurena apuna olivat myös alueen historiasta kertoneet sekä siitä aikanaan kirjoittaneen henkilöt, samoin kuin Hausjärven seurakunta, Olli Töyräs kiittelee.
KRP epäili yhteyttä hiekkakuoppasurmiin
Sata vuotta sitten teloitetut nuorukaiset löytyivät sattumalta Hikiäntien varrelta toisen tutkinnan yhteydessä. Poliisi epäili haudan liittyvän niin kutsuttuihin Hausjärven hiekkakuoppasurmiin.
Ristillä merkitty hautakumpu sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä paikasta, josta löytyi 1990-luvun alussa ruumis. Tämä henkirikos on yhä ratkaisematta.
Joulukuussa 13-vuotias poika löytyi kuolleena maastosta Espoossa. Tammikuussa Lohjalla kaksi lasta kuoli auto-onnettomuudessa. Maaliskuun alussa hiihtolenkin aikana kadonnut nuori löytyi kuolleena Lauttasaaren edustalta. Nämä tapaukset laittoivat toimittajan pohtimaan, miltä tuntuu menettää lapsi ja millaista tukea ihminen siinä vaiheessa tarvitsee?
Vastaavan surullisen tilanteen edessä on ollut myös Vantaalla asuva Hanna Backman. Hänen poikansa Miro hukkui kolme vuotta sitten ollessaan isovanhempien kanssa retkellä saaressa.
Suruviesti vie jalat alta
Istumme Hanna Backmanin kanssa keittiön pöydän ääressä hänen nykyisessä kodissaan. Kaksi pientä tyttöä leikkii olohuoneessa, ja me keskustelemme kolmannesta lapsesta Mirosta ja hänen poismenostaan.
Kolmen lapsen äiti muistaa varsin tarkasti vieläkin, kuinka suruviesti saapui kolme vuotta sitten. Poliisit ja kriisityöntekijät saapuivat oven taakse ja kysyivät Hannaa nimeltä. Aluksi Backman luuli, että hänen toiselle vanhemmalleen oli tapahtunut jotain.
– En suostunut istumaan. Halusin kuulla heti, mikä on vierailun syy. Lopulta minulle kerrottiin, että lapseni on hukkunut reissussa, ja jalat pettivät alta välittömästi. Menin ihan sekaisin ja tärisin mahdottomasti. Tuli sellainen pakonomainen tarve soittaa kaikille ja kertoa asiasta.
Hanna Backman oli synnyttänyt viikko ennen tapaturmaa ja moni ihminen luuli, että vastasyntyneelle lapselle oli tapahtunut jotain. Backman muistaa, että lähes kukaan ei meinannut uskoa tapahtunutta todeksi.
Tunteiden sekamelskassa apua läsnäolosta
Puhuminen on ollut Hanna Backmanille tärkein tapa käsitellä vaikeaa asiaa. Hän on iloinen, että puoliso on jaksanut kuunnella huutoitkut ja raivokohtaukset. Myös kirkon järjestämästä sururyhmästä on ollut apua.
– Sururyhmässä ihminen ymmärtää toista ilman sanojakin. Voit olla heikko oma itsesi, koska toinen käynyt samat asiat läpi. Jokainen siellä tietää tunteet vaihe vaiheelta.
Arjen apu ja läsnäolo ovat olleet Backmanille tärkeitä asioita. Varsinkin puolison veli saa kiitosta, koska hän riensi heti tapahtuneen jälkeen avuksi hoitamaan lapsia.
– Puolison veli katsoi lasten perään, että sain nukuttua. Eräs ystävistäni tuli tiskaamaan. Myös minun syömisestäni pidettiin huolta, summaa Hanna Backman.
Backmanin lapsuuden ystävä on ollut myös tärkeässä roolissa. Ystävä raivasi kalenteristaan menonsa ja auttoi hautajaisjärjestelyissä.
– Hautajaisissa kaverini ei ollut iholla, mutta silti katsoi, miten voin. Hän ei onneksi kysellyt koko ajan, miten voin, koska kyllä jokainen tietää, miten voit oman lapsesi hautajaisissa.
Hanna Backman sai osakseen myös ylihuolehtivaisuutta. Kysymykset suihkussa käymisestä ja itsestään selvyyksistä ärsyttivät naista.
– Pahinta, mitä minulle on sanottu, on, että jos minun oma lapseni kuolisi, niin minä kyllä tappaisin itseni. Näitä sanoja lapsensa menettänyt äiti ei halua kuulla.
Lapset suuri voimavara
Hanna Backmanille suurta voimaa ja jaksamista ovat tuoneet omat lapset. Nainen ei edes lähde arvuuttelemaan, missä olisi, jos muita lapsia ei olisi ollut. Poikansa kuoleman jälkeen äiti piti jo varmana, että menettäisi psyykeensä.
– Kun olen kaikista syvimmässä, sanotaan vaikka sitä mustaksi aukoksi, niin silloin minun tyttöni nostavat minut sieltä ylös. He ovat suurin syy jaksaa. Onneksi on ollut syy nousta sängystä, ja siinä suhteessa koen olevani onnekas.
Backmanin kuolemanpelko on oman pojan kuoleman myötä hävinnyt. Hänen mieltä vaivasi ennen ajatus siitä, mitä tapahtuu lapsille, jos hänelle itselleen sattuu jotain. Ajatukset ovat nyt kääntyneet toisinpäin, ja äiti tietää, että yksi lapsista odottaa jo häntä rajan toisella puolella. Keskustelua kuolemasta käydään perheessä avoimesti.
– Vaikka Miro onkin kuollut, niin ei hän meidän perheestä ole mennyt pois. Haluamme, että Miro on arkipäivässä mukana. Käymme yhdessä haudalla ja tytöt lähettävät aina lentopusut veljelle. Puhutaan asiasta todella paljon, ja puhuminen on auttanut. Haluan, että lapseni oppivat tuntemaan, millainen heidän veljensä oli.
Haastattelu on ohi. Haastateltava ja toimittaja selvisivät intensiivisestä tilanteesta ilman pahempia itkukohtauksia.
– Jos me olisimme tehneet tämän äitienpäivän kynnyksellä, niin tämä haastattelu olisi ollut itkuhuutoa. Tänään oli hyvä päivä, huomisesta ei tiedä, toteaa Hanna Backman lopuksi.
