Korkeimman oikeuden jäsenen virkoihin esitetään professori Eva Tammi-Salmista ja professori Jussi Tapania. Päätöksen nimityksestä tekee tasavallan presidentti toukokuussa..
Eva Tammi-Salminen on toiminut koko työuransa erilaisissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä kolmessa kotimaisessa yliopistossa, kuten myös tutkijana Suomen Akatemiassa. Hän on työskennellyt esineoikeuden professorina Lapin yliopistossa ja toimii nykyisin siviilioikeuden professorina Turun yliopistossa.
Jussi Tapani on toiminut pitkään rikosoikeuden professorina Turun yliopistossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt erilaisissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä neljässä kotimaisessa yliopistossa sekä kahdessa ulkomaisessa yliopistossa ja instituutissa.
Täytettävinä olevat virat vapautuvat eläkkeelle jääviltä oikeusneuvos Ilkka Rautiolta ja oikeusneuvos Soile Poutiaiselta.
Korkein oikeus on rikos- ja riita-asioiden ylin oikeusaste. Sen tärkein tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta.
Kalenterin mukaan talvi on vaihtunut kevääksi, mutta terminen talvi jatkuu vielä. Siitä ovat pitäneet huolen pohjoisen puoleiset tuulet, kunnon yöpakkaset ja paksu lumipeite. Nyt päivä on jo pitkä ja ilmassa on kevään merkkejä. Onko talvi mielestäsi jo ohi?
Pitkin talvea puhuttiin muun muassa tykkylumesta, lumikuormista, pakkasen purevuudesta, jääpeitteen petollisuudesta ja auringonpaisteen puuttumisesta. Mistä sääasioista itse muistat kuluneen talven? Entä jäikö jokin sääuutinen erityisesti mieleen tai jokin tärkeä sääasia kokonaan uutisoimatta?
Osallistu keskusteluun kuluneesta talvesta Ylen meteorologien Kerttu Kotakorven ja Seija Paasosen kanssa. Keskustelu avautuu klo 12 ja sulkeutuu klo 15. Kommentointi onnistuu uutisten selainversiossa Yle Tunnuksen avulla. Luo oma Yle Tunnuksesi täällä.
Kalalla ollut mies ylitti Venäjän rajan eilen Parikkalassa Pyhäjärvellä. Moottorikelkalla liikkeellä ollut liki 70-vuotias mies ajeli Venäjän puolelle 150 metrin verran. Tapausta tutkitaan valtionrajarikoksena.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto havaitsi moottorikelkkailijan iltapäivällä rajan läheisyydessä. Huomattuaan ylityksen mies itsekin ilmoittautui Pohjois-Karjalan rajavartiostolle.
– Mies itse soitti meille, kun ymmärsi näin käyneen. Näin pitää toimiakin, niin vältytään turhalta etsinnältä, kertoo tutkinnanjohtaja Juha Vuorjoki Pohjois-Karjalan rajavartiostosta.
Luvaton rajanylitys on kolmas vuoden 2018 aikana Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella. Kaikki ylitykset ovat tapahtuneet Pyhäjärven vesialueella.
Sakkoa 500 euroa
Etelä-Karjalassa luvattomasti rajan ylittäneelle moottorikelkkailijalle voi seurata valtionrajarikoksesta sakkoa tai vuosi vankeutta.
– Yleensä tällaisista valtionrajarikkomuksista sakkomäärät liikkuvat muutamissa kymmenissä päiväsakoissa, sanoo tutkinnanjohtaja Juha Vuorjoki Pohjois-Karjalan rajavartiosta.
Esimerkiksi 3000 euron tuloilla päiväsakko on 40–50 euron välillä.
– Normaalituloilla voidaan puhua 500 euron sakosta tai sitä suuruusluokkaa suurin piirtein, ynnää Vuorjoki.
Rangaistukselta voi säästyä, mikäli voi todistaa teon olleen vahinko.
Huonossa säässä ei rajan läheisyyteen kannata lähteä
Vahingossa rajan ylittäminen on mahdollista, jos sää on kehno. Valtakunnan rajan havaitsee Pyhäjärvessä keltaisen rajavesipoijutuksen avulla. Poijutus on sata metriä ennen rajaa.
– Kyllähän se mahdollista on ylittää raja vahingossa, jos poijuja ei jostain syystä huomaa esimerkiksi keliolosuhteiden takia, kertoo Juha Vuorjoki.
Vuorjoki muistuttaakin rajan pinnassa kulkevia ihmisiä tuntemaan rajamerkinnät ja rajan kulku. Huonossa kelissä rajan tuntumaan ei kannata edes lähteä.
Suomalaisnaisista peräti 10,1 prosenttia synnyttää vähintään neljä lasta. Irlannissa luku on 9,0 prosenttia ja Britanniassa 8,5 prosenttia.
Eurostatin tiedoista ilmenee, että lasten määrä vähenee jatkuvasti erityisesti Etelä-Euroopan maissa.
Tilastoasiantuntijoiden mukaan kutakin naista kohti tulisi syntyä keskimäärin 2,1 lasta, jotta maan väkimäärä pysyisi ennallaan, ellei maahan- ja maastamuuttoa huomioida.
Espanjassa ja Italiassa luku on 1,34 synnytystä naista kohti, Portugalissa 1,36 ja sekä Kyproksessa ja Maltassa 1,37.
Saksassa lukema oli 1,59 synnytystä naista kohti. Tätä lukemaa nostaa ulkomailta Saksaan muuttaneiden naisten suuri osuus.
Eniten lapsia väkilukuun nähden syntyy Ranskassa ja Ruotsissa. Ranskassa suhdeluku oli 1,92 ja Ruotsissa 1,85.
EU:n keskiarvo oli 1,60 ja Suomi oli hiukan keskiarvon alapuolella. Tämä merkitsee, että pieni osa suomalaisnaisista synnyttää huomattavan paljon lapsia.
Eurostatin mukaan ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä oli EU-maissa 29 vuotta.
Eniten teiniäitejä oli Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa.
Helsingin Asema-aukion hyppypotkua saatetaan käsitellä vielä korkeimmassa oikeudessa. Törkeästä pahoinpitelystä tuomittu Jesse Eppu Oskari Torniainen on hakenut valituslupaa tuomiostaan, kerrotaan Helsingin hovioikeudesta.
Väkivallanteko tapahtui Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoituksen yhteydessä Helsingin Asema-aukiolla syyskuussa 2016. Torniainen potkaisi rintaan miestä, joka oli sylkäissyt maahan järjestön lippurivin edessä. Potkun uhriksi joutunut mies kuoli myöhemmin. Hovioikeus hylkäsi kuitenkin syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Uhrin pää iskeytyi asfalttiin ja hänet vietiin sairaalaan. Hän lähti sairaalasta kotiin muutamia päiviä myöhemmin. Kotona miehen tila huononi. Hän soitti ambulanssin ja kuoli sairaalassa samana iltana.
Potkusta aiheutunut aivovamma oli hovioikeuden mukaan keskeinen syy kuolemaan. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että huumaus- ja lääkeaineiden käyttö saattoi muuttaa aivovammasta toipumista ja aiheuttaa kuolemaan johtaneen aivojen turvotuksen.
Hovioikeus katsoi, että Torniaisella oli rasistinen motiivi, koska potkun uhriksi joutunut mies oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Hovioikeus pidensi tuomiota kolmella kuukaudella 2 vuoteen 3 kuukauteen vankeutta. Syyttäjä ei ole hakenut valituslupaa, hovioikeudesta kerrotaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ratayhtiölle 3,5 miljoonan euron suuruisen avustuksen Iittiin rakennettavalle moottoriradalle.
Myönnetty raha perustuu eduskunnan vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myöntämään lisämäärärahaan. Sen ehtona oli hankkeen omarahoituksen järjestyminen.
Ministeriön tiedotteen mukaan tuorein avustus voitiin myöntää, koska moottoriratayhtiö on toimittanut ministeriölle yksityisten rahoittajien päätökset sekä niihin perustuvan kokonaisrahoitussuunnitelman.
Yksityisiä rahoittajia tai niiden määrää ei vielä kerrota julkisuuteen.
– Ministeriöstä emme voi kommentoida yksityisen rahoituksen laajuutta tarkemmin liikesalaisuuksien takia. Moottoriratayhtiö on sanonut julkistavansa lisätietoa yksityisistä rahoittajista huhtikuussa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto.
Kouvolan Sanomien mukaan yhtenä rahoittajana on nurmijärveläinen rakennusyhtiö Rakennusvarma Oy. Muutoin yksityinen rahoitus tulee ratayhtiön omistajien pääomista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo aiemmin myöntänyt moottoriratahankkeeseen yhteensä 3 miljoonaa euroa valtionavustuksia.
Hankkeen kokonaisrahoituksesta valtionavustukset kattavat 6,5 miljoonaa euroa ja muiden rahoittajien osuus on 10 miljoonaa euroa.
Valtatie 12:n parantaminen käynnistyy
Kymi Ringin rahoituksen varmistuminen merkitsee myös valtatie 12:n parantamisen alkamista Kouvolan ja Kausalan välillä. Asioiden käytännön järjestelyihin ryhdytään välittömästi.
– Tienrakennustöihin päästään arviolta toukokuussa. Alueelta pitää poistaa vielä puustoa ennen varsinaista tierakentamista, sanoo Liikenneviraston projektijohtaja Lars Westermark.
Valtatielle rakennetaan muun muassa ohituskaistoja ja eritasoliittymiä poistamaan kasvavan liikenteen pullonkauloja. Tieurakkaan on varattu noin 17 miljoonaa euroa.
Urheiluministeri Sampo Terho on tyytyväinen, että hankkeessa on päästy eteenpäin.
– KymiRing -moottoriurheilukeskus on alueellisesti ja kansallisesti ainutlaatuinen hanke.
Terhon mukaan Kymi Ring piristää suomalaista moottoriurheilua ja mahdollistaa mittavien kansainvälisten tapahtumien kuten MotoGP -kilpailujen saamisen Suomeen.
Kummakivi sijaitsee Etelä-Karjalassa Ruokolahdella Hauklapin kylässä lähellä Puumalan rajaa. Hiekkatie vie perille autojen kääntöpaikalle, josta kävelymatkaa Kummakivelle on kapeaa polkua pitkin vielä reilun puolen kilometrin verran.
Näky on uskomaton. Pienen pyöreän kallion päältä kohoaa korkeuksiin valtavan iso kivi, joka kuin ihmeen kaupalla on jäänyt pienen kallion päälle juuri oikeaan asentoon.
– Leveyttä Kummakivellä on seitsemän metriä ja korkeutta viitisen metriä. Painoksi on arvioitu noin 500 tonnia, kertoo ruokolahtelainen Esko Piiparinen.
Piiparinen oli vielä muutama vuosi sitten yrittäjänä läheisessä Valkinhovissa. 47 vuoden ajan hän toi turistiryhmiä ihmettelemään Kummakiveä.
Nyt paikalle ei ole opasteita, vaan sen sijainti pitää tietää. Jäljet kertovat, että kävijöitä on ollut.
– Talvella tänne ei tahdo päästä, mutta kesällä käy varmasti satoja ihmisiä, tuumii Piiparinen.
Kummakivi ja sen alla oleva kallio ovat pinnoiltaan aivan erilaiset.Pyry Sarkiola / Yle
Jääkauden tuoma siirtolohkare
Geologi Aimo Kejonen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Geologian tutkimuskeskuksesta Kuopiosta. Hän on perehtynyt suomalaisiin siirtolohkareisiin ja luoliin. Kummakivi on hänelle tuttu.
– Se on Suomen suurin ja kaunein, toteaa Kejonen.
Kejosen mukaan kivi on tullut kallion kohdalle noin 11 000–12 000 vuotta sitten. Tuolloin maan kamaran peitti jääkauden paksu jää. Jäämassat kuljettivat mukanaan valtaviakin siirtolohkareita.
– Tämä lohkare on ollut kiinni jäässä, ja kun jää on alkanut sulaa, lohkare on ollut kallion kohdalla ja jäänyt siihen.
Kummakiven ympäristössä näkyy muitakin isoja jääkauden kuljettamia kivilohkareita. Ne ovat Kejosen mukaan tulleet tähän varsin läheltä.
– Ehkä noin kymmenen kilometrin päästä. Kummakivi on rosoinen, mikä kertoo siitä, ettei se ole pyörinyt ja matkannut kovin pitkää matkaa.
Kummakiven alla olevan kallion pinta puolestaan on aivan tasainen, mikä taas kertoo jääkauden liikkuvien massojen tasoittaneen aluskalliosta rosot pois.
Kummakiven kivilaji on niin yleinen, ettei kiven alkuperäistä kotipaikkaa pysty geologi Aimo Kejosen mukaan päättelemään.
Kummakivi on rauhoitettu, eikä sen päälle saa kiivetä. Pyry Sarkiola / Yle
Kumiseva kallio
Kummakivi on jo itsessään niin kummallisen näköinen, että voisi ajatella sen nimen tulleen kummallisuudesta. Esko Piiparinen ottaa kuitenkin kepin ja koputtaa sillä Kummakiven alla olevaan kallioon.
Kalliosta lähtee kumiseva ääni, jonka perusteella kallion kuulostaisi olevan ontto. Ääni muuttu sitä mukaa, mihin kohtaan kepillä lyö.
– Tästä lähtee niin kumma ääni, että siitä kerrotaan tämän saaneen nimensä.
Kummakivestä näyttää vuosituhansien aikana sadevesien valuneen mineraalia, joka aikaa myöten on tehnyt Kummakiven alla olevaan kallioon uuden pinnan.
Se on Suomen suurin ja kaunein geologi Aimo Kejonen
Pinta on paikoitellen lohkeillut, kun ihmiset ovat kepeillään kumisuttaneet kalliota ja kuunnelleet erikoisia ääniä. Pinnan alla on tyhjää, ja sinne mahtuu hyvin vaikka miehen etusormi.
Joku on nähnyt tässä jäniksen, joku kuvan naisesta. Kummakiven alaosassa olevat kuviot ovat laittaneet mielikuvituksen liikkeelle. Pyry Sarkiola / Yle
Rauhoitettu kivi
Kummakivi ei ole alla olevassa kalliossa kiinni tasaisesti. Kiven alapinta on epätasainen, minka takia Kummakiven ja alla olevan kallion välistä paistaa useammastakin kohdasta päivä läpi. Kiven valtava paino tekee sen, ettei kivi paikaltaan mihinkään lähde.
Esko Piiparinen kertoo kuulleensa, että Kummakiveä ovat venäläiset turistit käyneet ihmettelemässä jo 1800-luvulla. 1900-luvun alkupuolella kerrotaan kiven päälle johtaneen tikapuut, ja paikallinen nuoriso olisi viettänyt siellä aikaansa.
Vuodesta 1962 alkaen kivi on ollut rauhoitettu, eikä sen päälle enää saa kiivetä.
Kummakiveä on kuitenkin vaikea löytää, sillä sinne ei ole opasteita.
– Opasteet tulevat varmaankin jo ensi kesänä, kertoo Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä.
Paikka on tarkoitus saada osaksi Saimaalle suunniteltua geoparkia, joka esittelee erikoisia jääkauden jättämiä jälkiä ja jääkauden vaikutuksia Saimaan äärellä.
Kummakivelle on kosteahkoa polkua pitkin matkaa noin puoli kilometriä. Petri Kivimäki/Yle
Näin pääset Kummakivelle
Ruokolahden ja Puumalan väliseltä tieltä numero 62 kääntyy Hauklapintie. Risteykseen on Ruokolahden keskustasta matkaa noin 27 kilometriä.
Aja Hauklapintietä. Tie muuttuu muutaman kilometrin kuluttua Mäntylahdentieksi. Kun olet tieltä 62 ajanut liki 10 kilometriä, kääntyy vasemmalle Kummakiventie. Aja Kummakiventietä noin 500 metriä, kunnes oikealle kääntyy kapea hiekkatie. Sen päässä noin 200 metrin jälkeen on autojen kääntöpaikka.
Kääntöpaikan päästä lähtee polku, joka on merkitty nauhalla. Seuraa polkua runsaat 500 metriä, niin päädyt Kummakiven äärelle.
Kivi ei käsivoimin liikahda milliäkään.Pyry Sarkiola/Yle
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on vahvistanut, että Pohjois-Korea on valmis huippukokoukseen Yhdysvaltain kanssa.
Asiasta kertovat Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet, muiden muassa Global Times -lehti. Kim Jong-un vieraili alkuviikosta Pekingissä.
Kim Jong-unin ja Donald Trumpin tapaamista on jo alettu valmistella, mutta Pohjois-Korea ei ole aikaisemmin virallisesti ilmoittanut, että tapaaminen voisi toteutua.
Kiinan ulkoministeriön tiedotteen mukaan Kim kertoi Kiinan presidentille Xi Jinpingille, että tilanne Korean niemimaalla on alkanut helpottua sen jälkeen, kun Pohjois-Korea otti aloitteen jännityksen lieventämiseksi ja teki ehdotuksen neuvottelujen käynnistämiseksi.
– Olemme johdonmukaisesti sitoutuneet ydinaseiden riisumiseen niemimaalla, mikä on linjassa entisen presidentin Kim Il-sungin ja pääsihteeri Kim Jong-ilin toivomusten kanssa, kertoo ministeriö Pohjois-Korean edustajien todenneen. He viittasivat Pohjois-Korean aikaisempiin johtajiin, eli Kim Jong-unin isään ja isoisään.
Huippukokouksen odotetaan toteutuvan toukokuussa, mutta sen pitopaikkaa ei ole vielä kerrottu. Kokousta on tiettävästi valmisteltu niin Tukholmassa kuin Helsingissäkin pidetyissä kokouksissa.
Pohjois-Korean omat tiedotusvälineet eivät ole kertoneet Kimin ydinaseneuvotteluja koskevasta maininnasta.
Lue lisää Helsingissä pidetystä salaperäisesti Pohjois-Korea-kokouksesta tästä:
Suonenjokinen Anu Koivisto on jälleen töissä. 48-vuotias Koivisto oli ollut puoli vuotta ilman töitä, mutta hiljattain hän aloitti kahdessa uudessa osa-aikaisessa työpaikassa. Syy palata töihin tuli niin sanotusta aktiivimallista.
– Oli uhkana, että päivärahat tippuvat, sitten vähäisetkin tulot olisi tippunut vielä enemmän. Ihmeellisesti alkoi kiinnostaa mollin sivut ja työn hakeminen, Koivisto tuumaa.
Koivisto haki noin kymmentä työpaikkaa ja sai heti kaksi: postinjakajan tuurausta ja siivoustöitä. Pesti Postilla on lyhyt, mutta siivoojan työsopimus on toistaiseksi voimassa. Töitä on noin kolme tuntia päivässä.
– Oikeastaan minulle oli ihan sama töillä, kunhan ne olisivat mahdollisimman lähellä Suonenjokea. En yllättynyt, että sain heti töitä. Olen aina saanut, kun olen hakenut.
Koivistolla ei ikinä ole ollut vakituista työpaikkaa. Hän on tehnyt pätkätöitä muun muassa marjatilalla, siivoojana, lomittajana ja leipomotyöntekijänä. Pätkätöiden välissä hän oli 15 vuotta kotiäitinä.
Hän myöntää, että kotona oloon tottui ja turtui.
– Varmaan laiskasuoni veti. Kotona oloon tottui varmaan siksi, että se on niin mukavaa. Ei saanut itsestään irti. Ei ollut sellaista, joka olisi potkinut persauksille, että nyt liikkeelle.
Malli edelleen parjattu ja epäselvä
Aktiivimallin on tarkoitus saada ihmisiä työelämään, jotta pitkiä työttömyysjaksoja ei tulisi niin helposti ja ihmiset eivät syrjäytyisi työelämästä. Mallin on ennustettu lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilötyövuodella.
Käytännössä aktiivimalli toimii niin, että työtön, joka on osoittanut aktiivisuuttaan työllistyäkseen, säilyttää työmarkkinatukensa ennallaan. Työttömän, joka ei ole osoittanut aktiivisuutta, työmarkkinatukea leikataan. Aktiivisuuden ehdot täyttyvät, jos työtön tekee töitä 18 tuntia kolmen kuukauden aikana, tienaa omalla yritystoiminnalla vähintään 241,04 euroa tai osallistuu viisi päivää työllistymistä edistäviin palveluihin.
Epäselvyyksiä on aiheuttanut, mikä toiminta lasketaan aktiivisuudeksi. TE-toimistot ovat ruuhkautuneet neuvoa kaipaavista työttömistä. Kelan lakimies Eeva Vartio puolestaan kertoo työttömien antaneen palautetta siitä, että kuntoutus tai kuntien omaan työllistymispalveluun osallistuminen ei kerrytä aktiivisuutta.
Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, miten aktiivisuusmalli on vaikuttanut. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa IAET arvioi, että aktiivimalli pienentää ison osan jäsenistä työttömyysetuutta, koska mallissa ei hyväksytä työnhakua aktiivisuudeksi.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtajan Soile Lahden mukaan aktiivimallissa on perusteissa on ongelmia. Epäselvyyksiä aiheutuu siitä, mikä toiminta luetaan aktiivisuudeksi.Toni Pitkänen / Yle
Ensimmäiset viralliset tilastot aktiivimallin vaikutuksista työllisyyteen saadaan huhtikuussa. Ainakin Uudenmaan, Lapin ja Pohjois-Savon TE-toimistoissa on kuitenkin jo nyt tuntuma, että pätkätöitä ja osa-aikaisuuksia otetaan vastaan entistä paremmin.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti uskoo, että töitä, joita ei ole aiemmin kelpuutettu, otetaan nyt vastaan.
– Nyt otetaan vastaan aiempaa enemmän vaikkapa osa-aikaisia ja lyhyempiä työsuhteita, jotka ovat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuja työllistymisen kannalta hyviä asioita.
Kauppias saa vapaapäiviä
Heikki Haapalainen / Yle
Nurmeslainen kenkäkauppias Mervi Kortelainen joutui aiemmin laittamaan kaupan kiinni, jos itse ei ole voinut olla töissä. Nyt työtä on kysellyt useampi ihminen.
– Se johtuu nimenomaan aktiivimallista. Itse olen aiemmin yrittänyt etsiä työntekijää eikä ole löytynyt ketään.
Kortelainen onkin palkannut muutamaksi päiväksi kuukaudessa työntekijän, että saa itselleen muutaman lauantain ja yhden vapaapäivän arjelle.
Kortelainen sanoo, että he ovat työntekijän kanssa katsoneet, ettei työntekijälle tulisi tulonmenetyksiä töissä käymisen takia.
"Aktiivisen" ja "passiivisen" ero 32 euroa
Vielä ei ole tietoa, miten Koiviston tuloille käy, tuleeko rahaa entistä vähemmän osa-aikatyön vuoksi.
Kelan työmarkkinatukilaskurin perusteella naimisissa oleva työtön voi saada tukea bruttona 696,60 euroa kuukaudessa. Mikäli aktiivisuusmallin ehdot eivät täyty, etuus on 664,14 euroa kuukaudessa.
Jos henkilö tekee arkipäivisin kolme tuntia työtä, jonka tuntipalkka verottomana on yhdeksän euroa, hän saa työmarkkinatukea bruttona 576,63 euroa kuukaudessa. Lisäksi hänen bruttopalkkansa on 540 euroa kuukaudessa.
– Raha ei korvaa kaikkea. Nyt on kuitenkin paikka, mihin mennä ja näkee ihmisiä. Tulee ihan erilainen sosiaalinen verkosto ympärille, Anu Koivisto arvioi.
Yle alkoi seurata tammikuussa, miten aktiivimalli vaikuttaa neljän työttömän elämään. Anu Koivisto on yksi heistä. Seuranta jatkuu.
Täsmennetty 20.3.2018 klo 14:09: Aktiivimallin vaikutuksia työmarkkinatukeen. Artikkelin aiemmasta lauseesta saattoi saada kuvan, että aktiivinen työnhakija saisi korotettua työmarkkinatukea. Todellisuussa aktiivimallissa leikataan työmarkkinatukea, mikäli työtön ei täytä mallin kriteerejä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö seuraa norppalaskentaa Savonlinnassa Pihlajaveden jäällä.
Metsähallituksen vuosittaisella saimaannorpan pesälaskennalla arvioidaan syntyneiden kuuttien määrä.
Pihlajavedeltä presidentti Niinistö siirtyy Punkaharjulle Suomen Metsämuseo Lustoon, jossa hän tutustuu näyttelyyn suomalaisesta metsästä ja suomalaisten metsäsuhteesta.
Kelan tutkija Pertti Honkasen mukaan Kelan alkuvuoden tietojen perusteella ei voida sanoa, että aktiivimallilla olisi suuria vaikutuksia työttömiin.
Kelan ennakkotietojen mukaan Kelan työttömyysturvaa saavista noin 46 prosenttia on ollut aktiivisia vajaan kolmen kuukauden aikana, eikä korvausten leikkaaminen uhkaa heitä. Heitä on runsaat 99 000.
Honkanen sanoo, että tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuodesta, jolloin aktiivisia oli kuukausittain keskimäärin 43 prosenttia.
Väittäisin, että nousu on aika paljon tilastollista muutosta. Pertti Honkanen
Noin kolmen prosentin nousu selittyy Honkasen mukaan erilaisella tilastoinnilla, ei niinkään aktiivimallilla.
Kelan alkuvuoden ennakkotiedoissa on mukana vajaan kolmen kuukauden luvut. Pidemmän ajan luvut ovat yleensä kuukauden lukuja korkeampia.
– Väittäisin, että nousu on aika paljon tilastollista muutosta. Ei ole ainakaan vielä selvää näyttöä, että aktiivimalli olisi vaikuttanut, ja jos se on vaikuttanut, se on ilmeisesti pieni se vaikutus.
Pertti Honkasen mukaan myös suhdanteet voivat vaikuttaa lukuihin. Työllisyystilanne on viime aikoina parantunut, ja aiempaa useampi työtön on löytänyt työpaikan.
Kela leikkaa työttömältä yli 30 euroa kuukaudessa
Honkanen kertoo, että työttömistä Kelan perusturvaa saavista oli viime vuonna työvoimapoliittisissa toimenpiteissä kuukausittain keskimäärin 30 prosenttia.
Soviteltua päivärahaa saavia eli käytännössä osa-aikaista työtä tai pätkätöitä tekeviä oli 9 prosenttia.
Lisäksi kolmella prosentilla oli työtuloja, mutta ne olivat alle sovitellun päivärahan rajan eli alle 300 euroa.
Soviteltua päivärahaa saavien osuus on Honkasen mukaan aktiivisten joukossa pikkuhiljaa kasvanut sen jälkeen, kun suojaosaa korotettiin.
Mitään suurta muutosta ei aktiivisuudessa ole tapahtunut. Pertti Honkanen
Honkasen mukaan aktiivimallin vaikutusten ennakointi on vielä ennenaikaista.
– Kai sitä pitäisi ainakin vuosi katsoa, että vaikuttaako se johonkin. Yleensä ottaen voi sanoa, että mitään suurta muutosta ei tässä aktiivisuudessa ole tapahtunut.
Ensimmäiset leikkaukset Kelan työttömyysetuuksiin tehdään huhtikuussa niille, jotka eivät vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ole täyttäneet aktiivisuusvelvoitetta. Heitä on runsaat 116 000.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki pienenevät 32,40 euroa kuukaudessa. Jos työttömällä on kaksi lasta ja hän saa korotettua peruspäivärahaa, tuesta leikataan 40 euroa kuukaudessa.
Pohjois-Norjan Berlevågin kylä on ollut saarroksissa viime perjantaista lähtien lumivyöryvaaran takia, kertoo NRK Finnmark. Elintarvikkeita on ollut vaikea saada, koska autolla ei ole kylään päässyt eikä edes Hurtigruten-laiva ole päässyt ankkuroitumaan satamaan huonon sään takia.
Tiistaina tie tunturin yli Berlevågiin oli hetken auki ja silloin kaupatkin ovat saanet hieman tavaraa hyllyihinsä myytäväksi. Norjan tielaitos harkitsee keskiviikkona lähettävänsä helikopterin liikuttamaan lunta tuntureiden huipulta pahimmista paikoista.
Lapin rajavartiosto kertoo Twitter-tilillään, että myös Pohjois-Norjan rannikkoa kulkevan E6-tien liikkenne on poikki Pohjois- ja Etelä-Norjan välillä iso lumivyöryn takia. Kiertotienä on Tromssa-Kilpisjärvi-Kautokeino -tie, mikä saattaa lisätä liikennepainetta Kilpisjärven tiellä ainakin keskiviikon ajan.
Suomessa on Kilpisjärvellä huomattava lumivyöryvaara eli luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia ja ihmisen aiheuttamat todennäköisiä.
28.3.2018 klo 16.24 Uutista täydennetty Lapin rajavartioston tiedotteella.
Venäjän Kemerovon tuhoisan ostoskeskuspalon syttymispaikkana oli lapsille tarkoitetun sisäleikkipuiston trampoliinikuopassa.
Asiasta on kertonut sisäleikkipuiston ohjaaja, kertoo Interfax. Myös silminnäkijät ovat kertoneet palon syttyneen trampoliinikuopassa. Heidän mukaansa palo syttyi kaapeliryppäästä tai katosta tulleesta kipinästä.
Kukaan ei polttanut tupakkaa jonkinlaista vaahtomuovia täynnä olevan kuoppan lähellä palon syttymisen aikaan.
Tassille puhuneen silminnäkijän mukaan hälytysjärjestelmät eivät toimineet tulipalon syttymisen jälkeen. Esimerkiksi palohälytyksen tekevä laite, jota painetaan palon syttyessä, oli rikki.
Palon syttymissyystä on meneillä venäläisviranomaisten tutkinta.
Tulipalossa sunnuntaina kuoli viranomaisten tietojen mukaan 64 ihmistä, heistä 41 oli lapsia. Suurin osa uhreista löytyi yläkerran elokuvateatterista, jossa ovet olivat olleet lukittuina tulipalon aikana.
Venäjällä on kiertänyt myös huhuja siitä, että kuolonuhreja olisi satoja enemmän, sillä eri paikallisten kertomusten mukaan sairaaloihin oli tuotu enemmän kuolonuhreja. Myös The Village-sivustolla on laskettu, että teatterisaleihin mahtui yli 500 ihmistä.
Puola ostaa Yhdysvalloista Patriot-ohjusjärjestelmän 4,75 miljardilla dollarilla eli vajaalla neljällä miljardilla eurolla. Maat sopivat pitkään valmistelluista kaupoista keskiviikkona, ja Puolan presidentti ylisti hetkeä historialliseksi.
– Puola astuu aivan uuteen huipputeknologian maailmaan, jossa on modernit aseet ja puolustusvälineet, presidentti Andrzej Duda sanoi sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.
Kauppasopimuksen allekirjoittanut puolustusministeri Mariusz Błaszczak puolestaan iloitsi Puolan liittyvän "eliittivaltioihin, joilla on turvallisuuden tehokkaasti takaava ase".
Puola ostaa nyt solmitulla sopimuksella neljä laukaisuyksikköä ja neuvottelee lisäkaluston hankkimisesta. Hinta näyttää laskeneen aiemmista arvioista, sillä ohjukset valmistavan Raytheonin syksyllä saaman myyntiluvan mukaan kauppojen arvoksi kaavailtiin yli 10 miljardia dollaria.
Nato-maa Puola on pyrkinyt kiihtyvään tahtiin uudistamaan asevoimiaan sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. Puolan asekalustosta kaksi kolmasosaa on peräisin Varsovan liiton ajoilta.
Lappeenrantalanen isännöitsijä on tuomittu kahden vuoden ja neljän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi entisen isännöitsijän syyllistyneen törkeisiin kavalluksiin, kavalluksiin ja väärennyksiin.
Jutussa on 23 asianomistajaa. Asianomistajat ovat asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöitä.
Kavalletut summat ovat olleet kerralla useita tuhansia euroja. Enimmillään siirretyt summat lähentelevät 20 000:ta euroa. Syytekirjelmiä on 24, joiden joukossa törkeiden kavallusten lisäksi kavalluksia ja väärennyksiä.
Isännöitsijällä oli oikeus käyttää asunto-osakeyhtiöiden tilejä, ja hän esimerkiksi teki tilisiirtoja liittämättä niistä laskua tai muuta tositetta kirjanpitoon.
Useassa syytekohdassa mainitaan, että kavalluksen kohteena on ollut suuri määrä varoja, kavallus on tehty käyttäen erityisen vastuullista asemaa ja sitä on kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Entinen isännöitsijä sai yhteensä yli 100 00 euron korvausvaatimuksen. Korkeimmat yksittäiset korvausvaateet nousevat yli 20 000 euroon.
Testi tehtiin Guiyangin kaupungissa, missä asuu 3,5 miljonaa ihmistä. Sudworthin kasvot kuvattiin poliisilaitoksella, kuva syötettiin valvontajärjestelmään ja hänet merkittiin "epäillyksi". Brittitoimittaja ehti kävellä kaupungilla seitsemän minuuttia ennen kuin joukko poliiseja otti hänet kiinni bussiasemalla.
Tietokoneet olivat löytäneet hänet hetkessä vertaamalla poliisiasemalla otettua kuvaa valvontakameroissa viliseviin kuviin.
Tällä kertaa kyse oli toimittajan ja poliisin yhteisestä testistä, mutta tarinalla oli opetus: Kiina näkee kaiken.
Kiinassa on 176 miljoonaa valvontakameraa, arvioi kansainvälinen tutkimuskeskus IHS Markit. Sen mukaan kameroiden määrä tulee parissa vuodessa kasvamaan 626 miljoonaan. Vertailun vuoksi, Yhdysvalloissa kameroita on laskettu olevan noin 50 miljoonaa.
Pekingissä tätä ei epäile hetkeäkään.
Kun nostaa katseensa, silmät bongaavat siellä täällä takaisin tuijottavia linssejä: puolipallon metron katossa, laatikon tolpassa kadunkulmassa, pienen kameran talon nurkalla. Tiananmenin aukiolla yhdessä pylväässä on neljä erilaista kameraa.
Kiinalaiset saivat muistutuksen kameroiden määrästä vuoden lopulla. Maan sosiaalisessa mediassa nousi kohu nettisivusta, jolla kuka tahansa pääsi katsomaan suorana lähetyksenä eri puolilla Pekingiä olevien valvontakameroiden kuvaa.
Valvontafirma Qihoo 360 Securityn ylläpitämällä sivulla pystyi valitsemaan, mitä haluaa katsella: tarjolla oli muun muassa ravintoloiden keittiöitä, luokkahuoneita ja kauppoja. Vaihtoehtoja oli satoja. Kuvissa näkyneillä ihmisillä ei ollut aavistustakaan, että heitä katseltiin.
Kiinassa on 176 miljoonaa valvontakameraa, mutta arvion mukaan määrä tulee parissa vuodessa kasvamaan 626 miljoonaan.
AOP
Kansalaisten tarkkailun kannalta olennaista ei enää kuitenkaan ole se, että joku näkee sinut. Kasvojentunnistusteknologia on mahdollistanut täysin uudenlaisen valvonnan.
Se on mullistanut vauhdin, jolla juuri sinut voidaan löytää massiivisesta määrästä taltioitua kuvamateriaalia.
Monille suomalaisille kasvojentunnistus on tullut tutuksi lähinnä puhelimen viestipalveluista, joissa itselleen saa lisättyä pupunkorvat. Kiinassa suosiossa ovat niin sanotut "kaunistusapplikaatiot", joilla selfiekuvan ihosta saa muokattua nopeasti heleämmän ja poskista kapeammat.
Teknologialla tehdään kuitenkin jo paljon muutakin.
Kasvojen tunnistukseen turvautuva pankkiautomaatti käyttää tekniikkaa nimeltä "tunne asiakkaasi" (Know-Your-Client).Jerome Favre / EPA
"Nosta käteistä kasvoillasi", lukee pekingiläisen pankin käteisautomaatin valikossa. Kasvot toimivat myös konttorissa, China Merchants Bankin neuvonnassa luvataan.
Ja kas! Virkailija ottaa kuvan asiakkaasta pöydällä olevalla kameralla ja tietokone vertaa sitä henkilökortin kuvaan. Ohjelma havainnoi kasvojen osien kokoa ja niiden etäisyyttä toisiinsa. Missä nenä on suhteessa suuhun, kuinka leveät huulet ovat.
Lopulta kone toteaa vastaavuuden. Pankkivirkailija ojentaa asiakkaalle tukun punaisia sadan yuanin seteleitä.
Mahdollisuus nostaa käteistä kasvonjentunnistuksen avulla tuli ensimmäisiin kiinalaispankkeihin viime syksynä. Samaan aikaan teknologia alkoi levitä kaikkialle arkeen.
Tiantan-puistossa kyllästyttiin paperivarkaisiin, ja käymälään asennettiin annostelija, joka kuvaa ja muistaa kävijän kasvot. Saadakseen 60 sentin mittaisen palan paperia pitää vain antautua kuvattavaksi.
Lista alkaa jo nyt olla loputon: Shanghain vieressä sijaitsevassa Hangzhoun miljoonakaupungissa on teknologiajätti Alibaban omistama kahvila Tao Café, josta voi kävellä ulos tuotteiden kanssa. Naama hoitaa maksamisen.
Vanhempi mies kokeili kasvojen tunnistuksella toimivaa vessapaperin annostelijaa Pekingissä.How Hwee Young / EPA
Kiina haluaa kehittää kasvojentunnistusjärjestelmän, joka pystyy tunnistamaan kansalaiset muutamissa sekunneissa 90 prosentin tarkkuudella.
Kaikki tämä on myyty ajatuksella, että uusi teknologia helpottaa ihmisten elämää.
Mutta pinnan alla häilyy myös toisenlainen tulevaisuuden kuva.
Kiina ei nimittäin aio tyytyä satunnaisiin sovelluksiin. Sillä on käynnissä jättimäinen hanke. Kiina haluaa kehittää kasvojentunnistusjärjestelmän, joka pystyy tunnistamaan kansalaiset muutamissa sekunneissa 90 prosentin tarkkuudella.
Tällaisiin tarkkuuksiin on teoriassa mahdollista päästä, jos käytössä oleva data on hyvälaatuista. Tietokoneiden on helppo lukea esimerkiksi passikuvia, jotka on otettu hyvässä valossa eikä kasvoilla ole häiriötekijöitä.
Tammikuussa kerrottiin, että läheisen Guangzhoun kaupungin metro on nurkkiaan myöten katettu teräväpiirtokameroilla, jotka lähettävät valvontahuoneeseen kuvaa reaaliajassa.
Kiinalaisen uudenvuoden aikaan helmikuussa Zhengzoun kaupungin poliisi puolestaan lisäsi kierroksia ja otti käyttöönsä kasvoskannerilasit. Aurinkolasit skannasivat väkijoukkoa ja poimivat sieltä ihmisiä, joita etsittiin rikoksesta.
Kuulostaako tieteisromaanilta? Ehkä, mutta kaikki muuttuu vielä hitusen hurjemmaksi. Kiina ei halua ainoastaan valvoa kansalaistensa liikkeitä vaan myös ohjata heidän käytöstään.
Saadakseen 60 senttiä vessapaperia pekingiläisessä julkisessa wc:ssä, on näytettävä kasvonsa ne tunnistavalle laitteelle.How Hwee Young / EPA
Vuonna 2014 Kiina esitteli idean kansalaisten pisteytysjärjestelmästä.
Valtioneuvoston suunnitelma oli täynnä kuivaa jargonia mutta sen ydin oli tyrmäävä: entä jos jokaisella täysi-ikäisellä kiinalaisella olisi oma kansalaispistesaldonsa? Se asetettiiin Kiinan tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä.
Kiinan mukaan pisteytyksen tarkoitus on tukea luottamuksen kulttuuria. Pisteitä saisi sen mukaan, miten hyvin kansalainen käyttäytyy ja menestyy elämässään.
Pienempiin osiin rikottuna: missä liikut, kenen kanssa, mitä ostat, mitä selaat netissä, mitä kirjoitat someen. Lista perustuu pitkälti valistuneeseen arvailuun, sillä suunnitelman yksityiskohdista ei sittemmin juuri ole kerrottu.
Kansalaisten pisteyttäminen nostaa monen kiinalaisen niskavillat pystyyn, mutta osan mielestä järjestelmä helpottaisi elämää. Toisiin olisi paljon helpompi luottaa, kun ei tarvitsisi arvailla, tapaavatko he maksaa parkkisakkonsa tai onko ravintoloitsija joskus myynyt pilaantunutta ruokaa.
Itse valvonnassa ei nimittäin ole kiinalaisille mitään uutta, huomauttaa Kiinan turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Turun yliopiston professori Juha Vuori.
– Kiinassa kansaa on valvottu aina. Esimerkiksi hukou-systeemi on määrittänyt, missä kukin saa asua. Järjestelmän luonne ei ole muuttumassa mihinkään, ainoastaan sen kapasiteetti kasvaa, Vuori sanoo.
Kapasiteettia tuo tekoäly ja niin sanottu big data tai iso data eli valtavien tietomassojen kerääminen ja analysointi. Datan avulla koneita voidaan opettaa – muun muassa tunnistamaan kasvoja ja käyttäytymistä.
– Keinoäly voi oppia tunnistamaan hetken, jolloin ihmismassan liikehdintä alkaa muistuttaa tilanteita, jotka ovat muuttuneet mielenosoitukseksi. Sinne voi sitten lähettää virkavallan paikalle, Vuori antaa esimerkin.
Valvontakamerat ovat Shanghaissa ja muissa Kiinan suurkaupungeissa tuttu näky.Qilai Shen / EPA
Vuonna 2015 kahdeksan kiinalaisyritystä sai luvan kerätä asiakkaistaan luottamuspisteitä testimielessä kansalaispistejärjestelmän kehittämiseksi.
Kiinalla on pääsy massiiviseen määrään dataa.
Maassa on 700 miljoonaa netin käyttäjää, joista suurin osa käyttää Wechatin kaltaisia sovelluksia, joihin viranomaisilla on tarvittaessa vapaa pääsy. Lähes jokainen 16-vuotias kuvataan henkilökorttia varten.
Vuonna 2015 kahdeksan kiinalaisyritystä sai luvan kerätä asiakkaistaan luottamuspisteitä testimielessä kansalaispistejärjestelmän kehittämiseksi.
Mukana oli kaksi Kiinan teknologiajättiä Tencent ja Alibaba, jotka muun muassa kahdestaan hallitsevat Kiinan mobiilimaksumarkkinoita. Alibaballa, joka on maailman suurin verkkokauppa, on Kiinassa noin 400 miljoonaa asiakasta.
Pisteillä on jo käytännön merkityksiä.
Alibaban pistejärjestelmä Sesame Credit muun muassa tekee yhteistyötä Kiinan suurimman nettitreffipalvelu Baihen kanssa. Kumppania etsivät kiinalaiset voivat siis julkaista pistesaldonsa treffi-ilmoituksessaan. Jos ostat vain videopelejä ja roskaruokaa, tyttöystävän löytäminen saattaa käydä vaikeaksi.
Suomalaisena on helppo naurahtaa: siis S-etua tai plussapisteitä Tinderiin?
Kuulostaa kaukaiselta, mutta Vuori huomauttaa että valvonnan suhteen, Suomen ja Kiinan ero on pienempi kuin äkkiseltään ajattelisi. Etukortit, matkasovellukset, lentomailit, luottokortit – dataa kertyy koko ajan.
– Suomikin on valvontayhteiskunta, mutta haluamme uskoa, että poliittinen valta on meillä. Data on hajautettu eri toimijoille ja laki kieltää sen yhdistämisen. Ei tarvita kuin yhdet vaalit niin me olemme samassa tilanteessa kuin Kiina, Vuori maalaa.
Viime viikolla länttä kuohuttaneet Cambridge Analytica -paljastukset eivät olisi Kiinassa kohu. Se, että sosiaalisessa mediassa kerättyjä tietoja on valjastettu poliittisiin tarkoituksiin on täysin normaalia. Kommunistisella puolueella on Kiinassa tarvittaessa pääsy kaikkeen netissä julkaistuun tai siellä kerättyyn tietoon.
– Kiinassa kysymys ei ole siitä, voiko tällaisen dataan perustuvan valvontajärjestelmän ottaa käyttöön vaan siitä, milloin se saadaan toimimaan, Vuori sanoo.
Kiina tekee kaikkensa, että tuo päivä koittaisi pian. Sen tavoite on olla maailman johtava valtio tekoälyn ja ison datan käytössä.
Kiinan videovalvontaan käyttämä rahamäärä tulee lähes tuplaantumaan vuosina 2016–2021 arvioi, IHS Markit -tutkimuskeskuksen analyytikko Monica Wang. Yhä suurempi osa rahasta menee valvontakameroiden sijaan teknologiaan, joka mahdollistaa tekoälyn syväoppimisen.
Koska Kiina on valmis maksamaan teknologiasta, sitä kannattaa myös kehittää, Wang toteaa blogissaan.
Toistaiseksi teknologia on vielä erehtyväistä.
Mitä huonompi kuva ihmisestä on saatu, sitä epävarmempi kasvojentunnistuksen lopputulos on. Sen voi huomata itsekin: kun valo laskee tai käännät päätä kesken videopuhelun, pupunkorvat katoavat.
Sen voi todeta myös kiinalaiseen arkeen istutetuissa sovelluksissa.
Ihmiset ihmettelivät kasvojen tunnistamisen mekaniikkaa Pekingissä järjestetyssä konferenssissa viime keväänä.Wu Hong / EPA
Ihmiset näyttävät auliisti kasvojaan ja samalla koneet keräävät koko ajan lisää dataa.
Pekingissä KFC-ketjun pikaruokaravintolassa on jättimäistä tablettia muistuttava kone, jonka voi antaa kuvata kasvonsa. Kone kertoo ikäsi ja sukupuolesi ja ehdottaa sinulle sopivaa ruokaa. Sen mukaan 36-vuotias suomalaisnainen on noin kolmekymppinen mies, joka pitää bodaamisesta. Lounaaksi masiina ehdottaa kanakoria.
Tässä tapauksessa virheellä ei ole merkitystä, mutta se muistuttaa, että kone osaa vain sen mitä sille on opetettu. Mitä vähemmän eurooppalaisia naisia KFC:n kone on nähnyt, sitä huonommin se osaa heitä tunnistaa.
KFC:n tilaushassuttelu palvelee kuitenkin suurempaa tarkoitusta. Se on yksi tapa, jolla kansalaisia totutetaan kasvojentunnistusteknologiaan ja ajatukseen, että se tekee arjestamme helpompaa.
Ihmiset näyttävät auliisti kasvojaan, ja samalla koneet keräävät koko ajan lisää dataa, jonka käyttötarkoituksesta lounasruokalijalla ei ole aavistustakaan. Mutta professori Vuoren tulevaisuudenvisiossa odottaa yllätys.
Hän uskoo, että kaikki kääntyy ennen pitkää päälaelleen.
– Kun kasvontunnistuslasit kehittyvät, kaikki kulkevat lopulta kasvot peitettynä. Koska katsomme toisiamme lasien läpi, jokainen voi päättää, miltä hänen kasvonsa virtuaalisesti näyttävät. Maailma on täynnä sellaisia Avatar-hahmoja, Vuori visioi.
Toki taskussa tulevaisuuden kommunikaatiolaite lähettää signaalia valtaapitäville, mutta ainakaan jokainen vastaantulija ei tiedä, kuka olet.
Toimittajakin pystyisi ehkä taas katoamaan hetkeksi Kiinaan.
Kelan mukaan aktiivisuusehto on jäänyt täyttymättä 54 prosentilta eli yli puolelta niistä runsaasta 215 000 ihmisestä, jotka saavat Kelan maksamia työttömyysetuuksia. Tukia siis leikataan noin 116 000 suomalaiselta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.
Ansiosidonnaista päivärahaa saavat työttömät eivät sisälly näihin lukuihin.
Vuodenvaihteessa voimaan astuneen aktiivimallilain mukaan työttömyysetuuksia leikataan väliaikaisesti 4,65 prosenttia niiltä työttömiltä, jotka eivät ole kolmen kuukauden seurantajaksolla onnistuneet osoittamaan aktiivisuuttaan.
Laskimme, kuinka paljon peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella oleva henkilö menettää euroissa huhtikuun alusta alkaen, jos ei ole onnistunut täyttämään aktiivimallin aktiivisuusehtoa tammi–maaliskuussa.
Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava menettää 32,40 €/kk
Kelan maksamat työttömyysetuudet (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki) ovat ilman lapsikorotuksia kuukaudessa keskimäärin 696,60 euroa.
Jos työtön ei ole kyennyt täyttämään aktiivisuusehtoa tammi–maaliskuussa, tästä summasta vähennetään huhtikuun alusta lähtien 4,65 prosenttia, mikä tekee kuukaudessa 32,40 €.
Summa on täsmälleen sama kuin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä yhdessä päivässä.
Kuukaudessa maksettava tuki laskee siis noin 697 eurosta 664 euroon.
Lapsikorotuksia saavilta vähennetään enemmän
Jos työttömällä on lapsia, Kela maksaa hänelle hieman suurempaa työttömyysetuutta. Korotus on yhdestä lapsesta 112,45 €/kk, kahdesta lapsesta 165,10 €/kk ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta 212,85€/kk.
Jos aktiivisuusehto ei täyty, euromääräiset menetykset ovat lapsikorotusten kanssa:
yhdestä lapsesta 37,65 €/kk
kahdesta lapsesta 40,00 €/kk
kolmesta tai useammasta lapsesta 42,30 €/kk.
Vanhempien luona asuva työmarkkinatuen saaja menettää 16,20 €/kk
Mikäli työmarkkinatuen saaja asuu vielä vanhempiensa luona ja vanhempien tulot ylittävät tulorajan, hän saa vain puolet etuudesta. Tällöin työmarkkinatuki on kuukaudessa 348,50 euroa.
Aktiivisuusehtojen täyttämättä jättäminen rokottaa vastaavasti tällaiselta henkilöltä puolet vähemmän, eli 16,20 €/kk.
Jehovan todistajat pakenevat uskonnollista vainoa Venäjältä Suomeen. Turvapaikanhakijoita on saapunut etenkin itärajan tuntumassa sijaitsevaan Joutsenon vastaanottokeskukseen. Lisäksi Joutsenoon on perustettu kokonaan uusi venäjänkielinen seurakuntaryhmä turvapaikkaa hakeville Jehovan todistajille.
– Venäläisten määrät ovat kasvaneet viime vuodesta. Muun muassa Jehovan todistajia on tullut hakemaan turvapaikkaa, vahvistaa Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
Kähkösen mukaan aiemmin vastaanottokeskukseen saapuneet Jehovan todistajat olivat yksittäistapauksia, mutta nyt tilanne on muuttunut. Tällä hetkellä keskuksessa on noin 250 asiakasta, joista noin kolmasosa on venäläisiä.
Jehovan todistajien logo.Jaakko mäntymaa/Yle
Venäjän korkein oikeus vahvisti viime heinäkuussa Jehovan todistajat äärijärjestöksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Jehovan todistajat voivat joutua vankilaan uskontonsa harjoittamisesta. Päätös antaa viranomaisille myös mahdollisuuden takavarikoida järjestön omaisuutta.
Taustalla ovat Venäjällä vuonna 2016 säädetyt lait, joiden tarkoitus on suitsia terrorismia ja ekstremismiä eli aatteellista ääriliikehdintää. Jehovan todistajien Suomen tiedottajan Veikko Leinosen mukaan lakeja käytetään nyt tekosyynä uskontoon perustuvaan vainoon.
Veikko Leinonen.Markku Pitkänen / Yle
Leinonen kuvaa tilannetta "hyvin uhkaavaksi".
– Muutamia koteja on poltettu. Kokoussaleihin on tehty hyökkäyksiä, niitä on tärvelty ja turmeltu. Uskonnon harjoittaminen on kokonaan kielletty, siellä ei saa kokoontua. Ihmisten elämä on tosi vaikeaa.
Jehovan todistajia on Venäjällä kaikkiaan noin 175 000. Veikko Leinonen kertoo, että rajan tälle puolelle heitä on tullut nyt reilut 100.
Sana "Jehova" oli liikaa
Jehovan todistajien raamattu Uuden maailman käännös katsotaan Venäjällä ekstremistiseksi ja sen hallussapidosta voi saada sakot. Uuden maailman käännöksen julistaminen ekstremistiseksi tehtiin Jehovan todistajien mukaan oikeudessa pääasiassa sillä argumentilla, että kirjassa käytetään jumalasta sanaa ”Jehova”.
Raamattuja on etsitty aggressiivisissa kotietsinnöissä.
Lisäksi Jehovan todistajien omaisuutta ja kiinteistöjä on alettu takavarikoida.
Järjestö esimerkiksi kertoo, että heidän Pietarin 1 500-paikkainen konventtisalinsa on otettu valtion haltuun joulukuussa. Järjestön mukaan konventtisali on nyt viereisen terveyskeskuksen käytössä.
Takavarikko näyttää niin ikään kohtaavan Jehovan todistajien lähellä Pietaria sijaitsevaa hallintokeskusta.
Venäjän Jehovan todistajat esittelivät videota siitä, kuinka turvallisuusviranomaiset ovat liikkeen mukaan lavastaneet heidät syyllisiksi ääriliikehdintään. Kuvakaappaus jw-russia.org:in sivulta.
Maailmalla on seurattu myös tanskalaisen Jehovan todistajan Dennis Christensenin tapausta. Hänet pidätettiin viime toukokuussa Venäjällä uskonnollisen vakaumuksensa takia.
Jehovan todistajia on vainottu monin tavoin jo ennen heinäkuista korkeimman oikeuden päätöstä. Vuonna 2015 kuusitoista Jehovan todistajaa tuomittiin Venäjällä "uskonnollisesta ekstremismistä". Amnesty Internationalin mukaan kolme tuomioista oli yli viiden vuoden mittaisia ehdollisia vankeusrangaistuksia, loput sakkorangaistuksia.
Muun muassa EU ja Yhdysvallat ovat kritisoineet voimakkaasti Venäjää Jehovan todistajien kohtelun vuoksi.
Venäläisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa
Tilanne näkyy jo Maahanmuuttoviraston tilastoissa. Suomeen on tammi-helmikuussa saapunut 72 venäläistä turvapaikanhakijaa, irakilaisten jälkeen kaikista kansallisuuksista toiseksi eniten.
Määrä lisääntyi voimakkaasti viime vuonna, jolloin turvapaikanhakijoita oli yhteensä 411. Siitä kuinka paljon tulijoiden joukossa on Jehovan todistajia, Maahanmuuttovirasto ei anna tietoa.
Suomen Jehovan todistajienkin arvio reilusta sadasta Suomeen saapuneesta turvapaikanhakijasta on vain arvio. Veikko Leinosen mukaan suurempi joukko hakee turvaa muualta Euroopasta.
Hän uskoo, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa ei tule räjähtämään, vaikka olot Venäjällä ovatkin vaikeat.
– Suurta tulijatulvaa ei ole odotettavissa, ellei tilanne muutu vielä väkivaltaisemmaksi. Jehovan todistajat opettelevat harjoittamaan uskontoaan ”maan alla”, aivan kuin kommunistisen Neuvostoliiton aikana oli, Leinonen toteaa.
Maahan saapuvien määrään vaikuttaa tulevaisuudessa myös se, minkälaisen linjan Maahanmuuttovirasto ottaa Jehovan todistajien turvapaikkapäätösten kanssa.
Työttömyysturvan saajista vajaa puolet on alkuvuoden aikana täyttänyt aktiivimallin aktiivisuusehdon, kertoo Aamulehti. Tiedot perustuvat Kelan lehdelle antamiin ennakkotietoihin.
46 prosenttia työttömistä on täyttänyt aktiivisuusvelvoitteen ensimmäisellä kolmen kuukauden tarkastelujaksolla, joka päättyy maaliskuun lopussa.
Aktiivisuusehto on puolestaan jäänyt täyttymättä 54 prosentilla niistä 215 339 ihmisestä, jotka saavat Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Tämä tarkoittaa, että heidän työttömyysetuuttaan leikataan huhtikuun alusta lähtien.
Aktiivimallin vaikutus ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen selviää myöhemmin.
Laki työttömyysturvan aktiivimallista astui voimaan vuoden vaihteessa. Mallissa työttömyysetuuksia leikattaisiin väliaikaisesti 4,65 prosenttia niiltä työttömiltä, jotka eivät kolmen kuukauden seurantajaksolla osoita aktiivisuuttaan. Aktiivisuuden voi osoittaa joko pätkätöissä tai osallistumalla työllisyyspalveluihin.
Vuonna 1974 syntynyt mies surmattiin Tampereen Tesomalla yli kolme vuotta sitten. Siitä käynnistyi Suomen oloissa poikkeuksellinen rikostutkinta, jossa on yritetty kääntää kivet ja kannot.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista on sanonut jo pitkään, että hän ei pidä mahdollisena, että kukaan ei tiedä murhaajan nimeä.
Kinnunen kertoo Ylelle keskiviikkona, että hän uskoo tapauksen ratkeavan.
Kolme nuorta miestä etsinnässä
Perheenisän ruumis löytyi kevyenliikenteenväylältä varhain maanantaina aamulla 29.12.2014. Epäilty on yhä karkuteillä.
Poliisin tärkeimmät johtolangat ovat olleet tekovälineenä toiminut puukko ja siitä saatu tuntemattoman miehen dna sekä valvontakameran tallenne kolmesta nuoresta miehestä. Myös uhrin dna on saatu.
Kolmen nuoren miehen henkilöllisyys on yhä mysteeri.
– Nuoria ei olla tavoitettu ja heidän osuutensa ei ole selvillä. On syytä epäillä, että he tai joku heistä on ollut vähintään paikalla, kun henkirikos on tehty. Ilmoittautumatta jättämistä ei voi oikein muuten tulkita, Kinnunen sanoo.
Pelkästään dna-näytteitä alueen asukkailta on otettu noin tuhat, tutkinnanjohtaja Jari Kinnunen sanoo.
Poliisi on kerännyt tesomalaisilta miehiltä dna-näytteitä vertailua varten. Keräys on ollut pääosin alueella, jonka suunnasta kolme nuorta tuli Tesoman ostoskeskukselle hieman ennen henkirikoksen tapahtumista.
.
Jari Kinnunen uskoo, että joku muukin kuin tekijä tietää Tesoman murhaajan nimen ja murha ratkeaa.Jussi Mansikka / Yle
Vinkkejä poliisille on virrannut runsaasti. Yhteensä niitä on tullut satoja. Näistä osa on yhä tarkistamatta.
– Vinkkejä tulee säännöllisesti. Vieläkin meillä on kymmeniä vihjeitä tarkistamatta.
Yleisöltä on tullut useita nimiä, joita on epäilty tekijäksi. Nimivinkkejä on tullut Kinnusen mukaan toistakymmentä. Tekijäksi on epäilty siis yleisön joukossa yli kymmentä eri nimeä.
Poliisi on poissulkenut näitä tapauksia, mutta työ on yhä kesken. Poliisi ottaa yhä vihjeitä vastaan pitkakestoinen.pirkanmaa@poliisi.fi -sähköpostissa.
Osa dna-näytteeseen kutsutuista ei ole suostunut antamaan näytettä. Heitäkin on kymmeniä ja poliisi lähettää heille toistuvasti kutsuja.
– Meillä on päätutkija, mutta ei päätoimista tutkijaa. Jos saisimme enemmän ihmisiä tutkintaan, etenisi se nopeammin, Kinnunen sanoo.
