Helsinkiin on tullut kymmenessä vuodessa yli 70 000 asukasta lisää, kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Viime vuoden aikana kaupungin väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla eli 1,3 prosentilla. Vuodenvaihteessa Helsingin väkiluku oli 643 272 asukasta.
Pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuoren mukaan kaupungin väestökasvu on ollut säännönmukaisesti lähellä niin sanottua nopean kasvun ennustetta. Esimerkiksi viime vuonna helsinkiläisten määrä kasvoi yli tuhannella edellisvuotta enemmän.
– Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on siis kasvanut lähes Joensuun kaupungin asukasmäärän verran. Pääkaupungin kasvu kertoo siitä, että urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa, Vapaavuori sanoo tiedotteessa.
Myös Espoo kasvoi viime vuonna 4 461 hengellä, Vantaa 3 686 hengellä ja Kauniainen 227 hengellä. Koko Helsingin seutu kasvoi 18 476 muuttajalla, kun vastaavasti muualla Suomessa väkiluku pieneni 8 643 ihmisellä.
Yle kertoi syksyllä 2016, että kovimpien arvioiden mukaan Helsingin seudulla on mahdollista saavuttaa kahden miljoonan asukkaan rajapyykki vuoteen 2050 mennessä, jos seudun talous elpyy ja kasvaa nopeammin kuin EU-alue keskimäärin. Lisää aiheesta tässä jutussa.
Kiinalaisesta paperiteollisuusyhtiöstä Shanyingista tulee Kemijärvelle suunniteltavan biosellutehtaan pääomistaja, tuotteiden ostaja ja sijoittaja. Hanketta Suomessa vetävän Boreal Bioref Oy:n mukaan se on tehnyt Shanyingin kanssa investointitavoitesopimuksen, jossa kiinalaisyhtiö nimetään pääomistajaksi.
Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala toivoo hankkeeseen mukaan myös suomalaisia ja eurooppalaisia omistajia.
– Vähän haastavampi on vähemmistöomistajien osuus, mutta olemme yhteisesti sopineet Camcen ja Shanyingin kanssa, että tulemme turvaamaan vähemmistöomistajien oikeudet ja turvataan heille myös omistuksen arvo, Nivala sanoo.
Boreal Bioref kertoo tiedotteessaan, että sopimus varmistaa osaltaan Kemijärven sellutehtaan toteutumisen. Yhtiön mukaan tehtaan lopullinen rakentamispäätös odottaa kuitenkin vielä ympäristölupapäätöstä ja Kiinan viranomaisten hyväksyntää kaikille rahoitussopimuksille.
– Kun Kiinasta viedään pääomia ulos, tarvitaan siihen kiinalaisten viranomaisten siirtolupa.
Kemijärven sellutehtaan ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on parhaillaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Tehdasta varten laadittavat kaavat ovat Nivalan mukaan edenneet hyvin.
– Asemakaava tulee lainvoimaiseksi 17. päivä (huhtikuuta).
Kemijärven biosellutehdas on Boreal Biorefin ja kiinalaisen valtionyhtiön Camcen yhteishanke.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut suomalaisen rap-muusikko Mikael Gabrielin sakkoihin muun muassa huumausainerikoksesta, kertoo Iltalehti. Artisti sai sakot myös rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.
Mikael Gabriel tuomittiin 30 päiväsakkoon, joista tuli maksettavaa yhteensä 1 860 euroa. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu ja korvaamaan valtiolle päihdetutkimuskustannuksia reilut 100 euroa.
Mikael Gabrielin hallusta löytyi kannabista, kun liikennepoliisi pysäytti hänet marraskuussa. Hän oli myös ajanut autoa kannabiksen vaikutuksen alaisena.
Muusikko vietti yön putkassa ja meni suoraan sieltä pääesiintyjäksi Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren isännöimään lasten itsenäisyysjuhlaan. Mikael Gabriel kertoi huumekärystään Facebook-päivityksessään ja pyysi toimintaansa anteeksi.
Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden 2016 alusta. Pääsiäisen tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa kauppojen omilta nettisivuilta, K-ryhmä, S-ryhmä sekä Lidl.
Alkon myymälät ovat auki kiirastorstaina iltayhdeksään asti. Uudistuneen alkoholilain myötä Alkot voivat olla avoinna nyt myös pääsiäislauantaina normaalin lauantaiaukiolon puitteissa kello 9–18. Tämän jälkeen myymälät ovat seuraavan kerran auki pääsiäisen jälkeisenä tiistaina, kertoo Alko.
Postin omat myymälät ovat torstaina auki normaaliin tapaan. Myymälät ovat kiinni pitkästäperjantaista maanantaihin, kertoo Posti. Poikkeuksena on Helsingin pääposti, joka on avoinna lauantaina 10–16.
Pankit sulkevat ovensa kiirastorstaina kello 13. Tämän jälkeen pankit ovat kiinni koko pääsiäisen ja konttorit avautuvat jälleen tiistaina.
Pääsiäisen menoliikenteen arvioidaan olevan vilkkaimmillaan kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, kertoo Liikennevirasto. Paluuliikenne jakautuu sunnuntaille ja maanantaille. Maanantaina keli saattaa olla huono.
Autoilijoita auttaa pääsiäisenä Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Pajunkissa. Lisää tietoa palvelusta löytyy Autoliiton verkkosivuilta.
Bussiliikenteen aikatauluissa on pääsiäisenä useita muutoksia, kertoo Matkahuolto. Osa vuoroista jää pääsiäisenä kokonaan ajamatta. Bussiaikataulujen tiedot voi katsoa Matkahuollon nettisivuilta.
Kaukojunien aikatauluissa on muutoksia pääsiäisenä. Kaukojunat kulkevat kiirastorstaina perjantailiikenteen mukaisesti. Perjantaina junat noudattavat pääosin sunnuntain aikatauluja ja lauantaina kaukojunat liikennöivät normaalin aikataulun mukaan. Sunnuntaina pääosa junista ajetaan sunnuntain aikataulujen mukaan. Toisena pääsiäispäivänä maanantaina liikennoidään sunnuntain aikataulujen mukaisesti. Aikataulut voi katsoa VR:n nettisivuilta.
Pääkaupunkiseudulla HSL:n joukkoliikenteessä ajetaan kiirastorstaina perjantain aikataulujen mukaan ja pitkänäperjantaina sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä sunnuntaiaikataulujen mukaan. Lisätietoja HSL:n sivuilta.
Keski-Siperiassa sijaitsevan Kemerovon sunnuntain tuhoisa ostoskeskuspalo on nostanut esiin kärkkäitä mielipiteitä venäläismedioissa. Moni media on julkaissut kirjoituksia, joissa valtion johtoa kaivataan vastuuseen.
Toisessa kirjoituksessa moskovalaisen kauppatieteiden yliopiston tutkija muistuttaa, että Venäjällä sattuu tasaisin väliajoin onnettomuuksia, joissa kuolee suuri määrä ihmisiä. Hänestä kyse on siitä, että tragedioita voi tapahtua missä vain, mutta Venäjällä ihmisiä pelastavat hälytysjärjestelmät eivät toimi.
Gazeta.ru:n kolumnissa puolestaan niputettiin yhteen viimeaikaisia pieleen menneitä turvallisuustapauksia, kuten Moskovan läheisen Volokolamskin kaatopaikan ympäristöä saastuttava tilanne ja toimittajien ahdistelusyytökset parlamentaarikko Leonid Slutskia kohtaan. Kirjoitus arvioi Venäjällä olevan tapana, ettei "valta tuo itseään tykö", mutta nyt venäläisten tulisi vaatia muutosta.
Yle uutiset kertoi keskiviikkona Moskovan läheisen kaatopaikan kaasumyrkkyjen vieneen useita ihmisiä sairaalaan.
Viikon alussa venäläiset ovat protestoineet myös kaduilla. Tiistaina mielenosoituksia järjestettiin niin Kemerovossa kuin Moskovassa. Niissä tuhannet vaativat hallintovirkailijoiden eroa puuttellisten turvatoimien vuoksi.
Mantrana tarkastukset
Kemerovon palon tapahtumista kerrottiin keskiviikkona, että palo sai alkunsa sisäleikkipuiston trampoliinimontusta ja sen vaahtomuovista. Silminnäkijöiden mukaan kipinä paloon saattoi tulla kaapelijohdoista. Lisäksi palohälytysjärjestelmät eivät toimineet ja hälytyksen laukaisevan laitteen nappi oli rikki.
Ostoskeskus avasi ovensa vuonna 2013 turvallisuuspuutteista huolimatta. Niistä olivat varoitelleet turvallisuusviranomaiset.
Rakennus on myös välttänyt turvallisuustarkastukset vuodesta 2016, sillä rekistereissä sille oli merkattu alle sata työntekijää. Niillä perusteilla tarkastuksia ei tarvitse tehdä. Tarkastuksilta voi nähtävästi välttyä myös rahalla.
Tiistaina Kommersant-lehti kertoi, että suunnitelmissa on 754 ostoskeskuksen tarkastaminen.
Valtiollinen televisiokanava kertoi myöhemmin keskiviikkona, että presidentti Vladimir Putin on määrännyt kaikki maan ostoskeskukset tarkastettaviksi. Putinin mukaan myös lainsäädäntöä käydään läpi, mutta sitä ei lähdetä muuttamaan. Jotain puutteita saattaa kuitenkin tulla esiin, kun asioita käydään läpi, arveli Putin televisioidussa vastaavien viranomaisten tapaamisessa.
Presidentti Vladimir Putin kuuli ministereitä Kemerovon tilanteesta keskiviikkona.Michael Klimentyev / EPA
Myös omaiset tulevat saamaan korvauksia, kertoi kuvernööri Aman Tulejev. Tulejevia on syytetty siitä, ettei häntä ole näkynyt vihaisten kemerovolaisten luona ottamassa poliittista vastuuta tapahtumista. Tulejev kertoi, että jokaisesta kuolonuhrista omaisille maksetaan miljoona ruplaa eli noin 14 000 euroa.
Ykköskanavan iso moka?
Osansa kritiikistä on saanut myös Venäjän päätelevisiokanava.
Esimerkiksi oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on arvostellut Venäjän ykköskanavan toimintaa tilanteessa, jossa suuronnettomuus tapahtui. Pöyristyttävänä Navalnyi piti muun muassa kanavan tapaa olla keskeyttämättä viihdeohjelmiaan sunnuntaina, kun kaamea tragedia oli alkanut hahmottua Kemerovossa.
Keskiviikkona Navalnyi julkaisi postauksen, jossa arvosteli korruptiota, kuvernööri Tulejevia ja vallanpitäjiä. Navalnyin mukaan joka päivä tulipaloissa Venäjällä kuolee 37 ihmistä. Sivustolla esitetyn viime vuoden tilaston mukaan tulipaloissa Venäjällä kuoli lähes kolminkertainen määrä ihmisiä (9 405 kuollutta) verrattuna Yhdysvaltoihin (3 280 kuollutta). Venäjän väestö on lisäksi huomattavasti pienempi kuin Yhdysvaltojen väestö. Tulipaloissa kuolee ihmisiä Venäjää enemmän vain Afrikan maissa.
Venäjällä oppositiota on toisaalta myös syytetty ihmisten surun hyväksikäytöstä omiin tarkoituksiinsa.
Tämän hetken viranomaistietojen mukaan Kemerovon ostoskeskuspalossa kuoli 64 ihmistä, heistä 41 oli lapsia. Nuorin kuolonuhreista oli 2-vuotias.
Keskiviikkona alkoivat Kemerovon uhrien hautajaiset. Virallisena surupäivänä useissa eri kaupungeissa Kemerovon uhreja surtiin kirkoissa ja muistopaikoilla. Heidän muistokseen tuotiin kukkia, kynttilöitä ja leluja.
Tarkennettu 14:10: Venäjällä kuoli tulipaloissa lähes kolminkertainen määrä ihmisiä verrattuna Yhdysvaltoihin.
Eikö uusi ruokakokeilu ollutkaan mieleinen? Tuliko eteen äkillinen viikonloppureissu, ja jääkaappi pursuaa viimeisen käyttöpäivän kynnystä kolkuttelevaa ruokaa?
Kotkassa ruokaa ei tarvitse enää heittää roskiin. Kaupungissa on otettu käyttöön tiettävästi Suomen ensimmäinen kaikkien kaupunkilaisten käytössä oleva hävikkiruokakaappi, johon kuka tahansa voi tuoda ylimääräiseksi jäänyttä ruokaa – tai hakea sitä.
Kaapin idea on peräisin Espanjasta, jossa hanke kulkee solidaarisuuskaapin nimellä. Ensimmäinen kaappi hurahti käyntiin Pohjois-Espanjan Galdakaossa toukokuussa 2015.
Nyt kaappeja on pelkästään Espanjassa jo satoja. Idea on levinnyt myös maan rajojen ulkopuolelle esimerkiksi Ranskaan ja Britanniaan.
– Kaappi on tarkoitettu kaikille, jotka eivät halua heittää ruokaa roskiin ja niille, jotka tarvitsevat jotain tai haluavat käyttää hyväkseen tilaisuuden ottaa ruokaa ilmaiseksi. Saamme yhdistettyä nämä ihmiset, kaappia perustamassa ollut Suvi Silvala toteaa.
Paikallinen kioskiyrittäjä lahjoitti kylmäkalusteet.Sakari Saksa / Yle
Kotkan hävikkiruokakaappi on käytännössä nurkkaus, jossa on suuri virvoitusjuomakaappi, pakasteallas ja hylly kuivatuotteita varten. Nurkkaukseen voi tuoda lähes mitä tahansa syömäkelpoista ruokaa huonosti säilyviä kala- ja äyriäistuotteita lukuun ottamatta. Myös avatut pakkaukset ja itsetehty ruoka ovat tervetulleita.
Ensisijainen tarkoitus on vähentää ruokahävikkiä, mutta kaappi toimii myös matalan kynnyksen ruoka-apuna.
– On olemassa kaikenlaisia leipäjonoja ja yhteisruokailuja,mutta aika usein niissä on sellainen pohjavire, että pitäisi kuunnella jokin vakaumuksellinen esitys jakelun piiriin päästäkseen. Leipäjonot ovat leimaavia ja moni välttelee niihin menemistä, sillä jonottaminen voi tuntua siltä, että kaikki katsovat, Silvala toteaa.
Kaapin käytöstä on haluttu tehdä mahdollisimman helppoa. Avatun pakkauksen tuoja merkkaa vihkoon päivämäärän, jolloin ruoka on tuotu. Ruokaan kiinnitetään tarralappu, johon ruksitetaan ruoan sisältämät allergeenit.
– Hakijan ei tarvitse alkaa tulkkaamaan vieraan ihmisen käsialaa. Tarralapusta voi helposti katsoa, onko ruoka itselle sopivaa.
Konsepti vapaassa käytössä
Perustajat toivovat idean leviävän ympäri Suomea. Suunnitteilla on perustaa lisää kaappeja Kotkaan ja Kouvolaan. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun aulaan on tulossa pakastinkaappi, ja toiveissa olisi saada kaappi myös Karhulaan.
– Valitettavasti luulen, että hävikkiruokakaappi on todella tarpeellinen. Toivoisin, ettei meillä olisi näitä ongelmia, että tulisi ruokahävikkiä tai että ihmisten tarvitsisi hakea ruokaa. Tarve on valitettava, mutta toivottavasti kaappi vastaa siihen tarpeeseen sopivalla tavalla.
Vastaava kaappi oli Silvalan mukaan perusteilla Jyväskylään vuosi sitten, mutta paikallinen vapaaehtoisporukka ei onnistunut organisoimaan hanketta. Kotkan kaapin perustajat aikovat tarjota kaiken apunsa, jotta hävikkiruokakaappeja nousisi lisää.
– Tarkoituksenamme on tehdä avaimet käteen –paketti, johon sisältyy ohjepaketti ja valmis graafinen ilme kaapille. Näin muilla paikkakunnilla on helppo laittaa kaappeja pystyyn, kaapin graafisen ilmeen suunnitellut Jesse Ojala toteaa.
Ruokiin merkitään valmistus- ja tuontipäivämäärä tarralapulla.Juulia Tillaeus / Yle
Vapaaehtoiset siivoavat kaapin kerran viikossa ja tarkastavat, ettei kaappiin ole jäänyt pilaantunutta ruokaa. Ruoan tuoja on vastuussa siitä, että tuotteet ovat syömäkelpoisia kun ne tuodaan.
Monessa maassa myös kaupat ja ravintolat ovat innostuneet toimittamaan ylijäänyttä ruokaa solidaarisuuskaappeihin.
Berliinissä perustettiin vuonna 2012 Foodsharing-niminen osuuskunta, jonka tavoitteena on vähentää ruoan hävikkiä. Jäsenet kiertävät päivittäin kaupoissa ja leipomoissa keräämässä myymättä jäänyttä, syömäkelpoista ruokaa. Vapaaehtoiset toimittavat ruokaa kaupungin solidaarisuuskaappeihin. Neljässä vuodessa yhdistys kertoi pelastaneensa tuhat kiloa ruokaa hävikistä.
25 berliiniläisten vapaaehtoisten ylläpitämää kaappia oli sulkemisuhan alla vuonna 2016. Saksalaisviranomaiset katsoivat toiminnan täyttävän elintarvikeliiketoiminnan tunnusmerkit, ja vaativat vapaaehtoisia soveltamaan EU:n säännöksiä.
Kotkan kaupunki suhtautui vapaaehtoisten mukaan hankkeeseen myönteisesti, ja omavalvontasuunnitelma oli suurin järjesteltävä asia.
– Kaapin pitää toki täyttää vaatimukset myös hygienian ja ruoan säilytyksen osalta. Meidän vapaaehtoisten vastuulla on pitää huoli siitä, että se toimii, Silvala sanoo.
Kylmälaitteet lahjoituksena
Espanjassa Galdakaon asukkaat ottivat pioneerikaapin nopeasti omakseen: kaappiin ilmestyi ensimmäisinä viikkoina päivittäin esimerkiksi voileipiä ja maitopurkkeja. Myös hakijoita riitti alusta saakka.
Tulevaisuus näyttää valoisalta myös Kotkassa. Kaupunkilaiset ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan. Paikallinen kioskiyrittäjä lahjoitti kylmälaitteet, ja moni on ilmaissut tukensa kaapille.
Vapaaehtoiset testasivat kaappia ennen sen varsinaista käyttöönottoa, ja ruoat vaihtoivat omistajaa nopeasti.
– Jopa toisella puolella Suomea asuva ystäväni siirsi rahaa tililleni ja pyysi minua ostamaan kaappiin ruokaa. Hän halusi auttaa hankkeen käynnistämisessä. Vaikka se ei ollutkaan varsinaista hävikkiruokaa, se oli huikeaa, Silvala sanoo.
Hävikkiruokakaappi sai Kotkassa hyvän vastaanoton.Juulia Tillaeus / Yle
Silvala toivoisi kaappiin erityisesti kasvisruokaa. Hän uskoo, että kaappiin alkaa ilmestyä tiettyjä hittituotteita, jotka tekevät kauppansa hyvin.
– Aika näyttää, mutta luulen, että yhden tai kahden hengen annoksissa pakastetut normaalit kotiruoat menisivät varmaan aika hyvin.
Kaapin sijoituspaikaksi valikoitui Kotkan keskustassa sijaitseva, kaikille avoin Yhteisötalo Messi, jossa järjestetään toimintaa eri ikäisille.
Rakennus oli selkeä valinta kaapin tukikohdaksi hyvän sijaintinsa ja helpon lähestyttävyytensä vuoksi. Se on avoinna aamusta iltaan.
– Halusimme sijoittaa kaapin sellaiseen paikkaan, jossa on helppo käydä, eikä ovessa lue kenelle paikka on suunnattu. Emme halua tehdä tästä leimaavaa. Kaapista voi mennä hakemaan, vaikka olisi kuukausipalkkainen työntekijä, Silvala toteaa.
Työtön työnhakija Kari Vatanen kertoi A-studiossa jääneensä työttömäksi 40 vuoden työuran jälkeen.
– Vuoden alusta, kun jouduin työttömäksi, kartoittelin Jyväskylässä töitä, ja niitä ei ollut, Vatanen kertoo.
Vatanen kertoo lisäksi käyneensä ammattiliiton kursseilla, ja muuttaneensa Jyväskylästä työtoiveiden perässä pääkaupunkiin.
– Aktiivimalli on minun näkökulmastani työttömyysturvaleikkuri, jolla haetaan säästöjä, Vatanen laukoo sisäministeri Kai Mykkäselle (kok.).
Mykkänen kiistää, että aktiivimalli olisi säästölaskelma.
– Tällä pyritään siihen, että myös he, jotka eivät ole aiemmin tarttuneet työvoimapalveluihin, tarttuisivat nyt, Mykkänen korostaa.
Yle
Onko sitten oikein ja reilua, että Vatasen kaltaisen työttömän työnhakijan työttömyysturvaa leikataan, vaikka hän on monin tavoin pyrkinyt löytämään töitä?
- Yhteiskunnan on oltava valmis tarjoamaan myös niitä palveluja, jos Vatanen on valmis tarttumaan, jotta hän pääsee kurssille tai työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön, Mykkänen sanoo.
Millaiset yhteiskunnan tarjoamat palvelut sitten auttaisivat?
Vatasen mukaan koulutus on se, joka parantaa työttömän tilannetta löytää uusi työ. Vatanen kuitenkin penää hallitukselta suunnitelmia tulevaisuuden työmahdollisuuksista.
– Minusta koko Suomen työvoimapolitiikka on pelkkää laastareiden liimaamista, koska automatisaatio, digitalisaatio ja robotit sysää koko ajan ihmisiä enemmän työttömäksi, Vatanen sanoo.
Sisäministeri Mykkänen lupaa, että aktiivimalliin tullaan tekemään täydentäviä toimia muun muassa kouluttautumisen osalta.
– Nyt ollaan luomassa kuuden kuukauden vapaa omaehtoinen kouluttautuminen ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä, Mykkänen sanoo.
Ylen maaliskuun puoluekannatusmittauksessa mainittavimmat muutokset tapahtuvat kolmen suurimman puolueen suosiossa. Mittaus piirtää kuvan puolueiden voimasuhteista hieman yli vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Kärkisija vaihtuu. Edellisessä mittauksessa kokoomuksen ohi ykköseksi kiilannut SDP joutuu luovuttamaan suosituimman puolueen aseman jälleen kokoomukselle.
Yle Uutisgrafiikka
Demareiden suosio leikkaantuu nyt 0,8 prosenttiyksiköllä 20,2:een. Kokoomus puolestaan vahvistuu puolellatoista prosenttiyksiköllä 21,5:een.
SDP on helmikuuhun verrattuna menettänyt iäkkäämpiä kannattajiaan, kun taas kokoomus on saanut uusia, yli 50-vuotiaita tukijoita.
Pääministeripuolue keskustan kannatus vajoaa maaliskuun mittauksessa 16,3 prosenttiin. Se on prosenttiyksikkökaupalla demareita ja kokoomusta jäljessä.
Aktiivimallin merkitys väheni, soten kasvoi
SDP:n suosiota on vuoden vaihteen jälkeen kasvattanut kohu työttömyysturvan aktiivimallista, jonka konkreettiset ensiseuraukset työttömille ovat vasta kirkastumassa. Kokoomus on samaan aikaan pitänyt melko hyvin pintansa kannatusmittauksissa.
– Aktiivimalli ei ole maaliskuussa ollut niin merkittävä kielteinen asia kyselyyn vastanneiden mielestä. Se voi selittää SDP:n suosion pientä pudotusta, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden jättiuudistus sote painaa monien vastaajan mieltä, selviää kyselyn tausta-aineistoista
Soten valinnanvapautta ajavaa kokoomusta asia ei silti kannatusmielessä paina. Puolueen johto tukee maakuntasotea, mutta näkyvät kokoomuspoliitikot myös vastustavat sitä. Kahden raiteen politiikka näyttää keräävän puolueelle kannatusta.
Keskusta jäämässä kärkikaksikon kelkasta
Juuri tällä hetkellä - vuosi ennen vaaleja - kisa seuraavan pääministeripuolueen paikasta näyttää kokoomuksen ja demareiden väliseltä, koska keskustan kannatus laskee edelleen.
Maaliskuun mittauksessa keskustaa ilmoittaa kannattavansa 16,3 prosenttia vastaajista, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kuukausi aiemmin. Muutos ei toki ole iso. Huolestuttavinta keskustajohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta on, että laskuvire on jatkunut jo kuukausia.
Keskustalla on vaikeuksia myös perinteisillä kannattaja-alueillaan, kertoo Taloustutkimuksen Tuomo Turja.
– Kolmesta suuresta puolueesta keskustalla on selvästi eniten katsomoon siirtyneitä. Heitä on erityisesti Pohjois- ja itä-Suomessa ja maalaiskunnissa. Keskustan ydinkannattajat eivät ole aivan tyytyväisiä, tutkimusjohtaja sanoo.
Vihreät vakaita, sinisten ponnistelut eivät tehoa
Pienempien puolueiden kannatusmuutokset eivät ole suuria.
Vihreät jatkavat vakaalla, reilun 14 prosentin kannatustasolla, vaikka nykyistä puheenjohtajaa Touko Aaltoa on arvosteltu näkymättömäksi. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 vihreiden äänisaalis oli 8,5 prosenttia.
– Tämä 14 prosentin kannatus olisi vihreille iso voitto, jos se realisoituisi seuraavissa vaaleissa, Taloustutkimuksen Tuomo Turja toteaa.
Perussuomalaiset parantaa noteeraustaan 0,7 prosenttiyksikköä. Sen suosio on pitkään ollut käyttännössä yhtä suurta kuin vasemmistoliitolla poliittisen kentän vastalaidalla. Perussuomalaisilla kannatusta on maaliskuun mittauksessa 9,2 ja vasemmistoliitolla 9,0 prosenttia.
RKP:n kannatus nousee 3,5:een helmikuun reippaan kannatusnotkahduksen jälkeen. Kristillisdemokraattien lukema pysyy ennallaan 3,3:ssa.
Siniset tuuppaavat tätä nykyä poliittisia aloitteita kuin liukuhihnalta kirkastakseen epäselväksi jäänyttä profiiliaan. Silti kannatus on pysynyt puolueen näkökulmasta masentavalla tasolla: tässä mittauksessa siniset saavat 1,5 prosentin tuen.
Miltä puolueiden kannatusasetelmat sinusta näyttävät? Kommentointi onnistuu uutisen selainversiossa ja yle.fi-applikaatiossa Yle Tunnuksen avulla. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä.
Keikkamyyjä Marko Riihelän puhelin on soinut viime päivinä taajaan. Hän harkitsee hetken, ennen kuin ryhtyy antamaan haastattelua. Hän on kertonut kyselijöille, että Jari Sillanpää on tulossa sovitusti keikoille. Keväälle on Riihelän mukaan sovittuna 15-20 esiintymistä, kesälle 30-40.
– Tottakai kohu vaikuttaa. Tällä hetkellä keväältä on peruttu yksi keikka ja kesältä kaksi. Eli Rukahovin järjestäjä halusi peruuttaa keikan ja myös Syvälahden tanssilava ja Siikaisten kunta ovat halunneet peruuttaa keikat. Juhannukselle meillä on buukattuna uusi keikka, kertoo Riihelä.
Riihelä on toiminut Sillanpään keikkamyyjänä viitisen vuotta. Hän kertoo keskustelleensa Sillanpään kanssa luottamuksellisesti hänen tilanteestaan.
– Tottakai tilanteesta pitää olla huolestunut. Uskoisin kuitenkin, että parempaan päin on kaikki menossa. Tiukka keikkatahti on tulossa. Jarin kanssa juttelin tänään ja hän on hyvin energisellä tuulella loman jälkeen sekä erittäin mielellään keikoille lähdössä.
"Ihmisen teoilla on aina seuraukset"
Kuusamossa Rukahovissa 13. huhtikuuta järjestettäväksi tarkoitettu Jari Sillanpään keikka on peruutettu laulajan jouduttua julkisuuden valokeilaan huumausainerikosepäilyn takia.
– Ratkaisuun päädyttiin tämän valitettavan laajan uutisoinnin perusteella. On ollut sellaista negatiivista kohua tässä viime päivinä, ja meillä on nollatoleranssi huumeiden osalta, sanoo Scandic hotellien markkinointijohtaja Kati Litmanen. Aiheesta uutisoi aiemmin myös Iltalehti.
Sillanpää kertoi maanantaina Facebookissa päässeensä vapaaksi Helsingin Pasilan poliisivankilasta. Sillanpää otettiin kiinni, kun hän palasi Thaimaasta Suomeen. Sillanpään päivityksen mukaan hänellä oli tuolloin hallussaan gramma metamfetamiinia.
Litmanen sanoo, että keikkaperuutus koskee tällä hetkellä yksittäistä tapahtumaa, ja artistin esiintymistä tulevaisuudessa ketjun järjestämissä tapahtumissa ei tällä päätöksellä suljeta pois.
– Toki ihmisen teoilla on aina seuraukset. Jos hän sovittaa tekonsa ja meille syntyy käsitys, ettei enää ole huumeiden kanssa tekemisissä, niin silloin tilanne on toinen, toteaa Litmanen.
Myös Syvälahden Viihdekeskus Kangasniemellä on tiedottanut Facebook-seinällään, että artistin esiintyminen on peruutettu "vakavista syistä". Jari Sillanpää on totuttu näkemään jo vuosien ajan juhannuksena Kangasniemellä. Aiheesta kertoi aiemmin myös Iltalehti. Yle ei tavoittanut tanssilavan toiminnanjohtaja Reijo Pynnöstä haastatteluun.
Sillanpään nimi säilyy Iskelmäfestivaalin keikkakalenterissa
Toistaiseksi kolme tapahtumajärjestäjää on perunut Jari Sillanpään esiintymiset, mutta myös muut puntaroivat kesän kalentereitaan parhaillaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan esimerkiksi Iskelmäfestivaali Himoksella Jämsässä 30.6. Jari Sillanpää nähdään, mutta promoottori asettaa sanansa varovaisesti.
– Seuraamme tietysti tilannetta aktiivisesti ja katsomme, mihin tilanteet johtavat, sanoo promoottori Timo Isomäki N.C.D. Productionista.
Isomäki sanoo, että kohu ei ole Sillanpäätä mairitteleva, ja on äärimmäisen ikävää, että artisti on tällaiseen asiaan sotkeutunut.
– Tottakai se heittää varjoa hänen uralleen, pohtii Isomäki.
Länsi-Uudenmaan poliisin partio pysäytti keskiviikkona Turunväylällä moldovalaisen rekan, jonka kuljettajalla oli käytössä elektroninen ajopiirturin manipulointilaite.
Laite oli piilotettu kojelaudan sisälle ja kytketty digitaaliseen ajopiirturiin. Kuljettajalla oli kaukosäädin, jolla hän sai kytkettyä digipiirturin tallentamaan lepoa myös ajon aikana. Laitteen avulla kuljettaja siis pystyi rikkomaan ajo- ja lepoaikasäännöksiä.
– Tällöin voidaan ajaa vaikka vuorokauden ympäri, jolloin liikenteessä on hyvin väsyneitä kuskeja, sanoo komisario Ilkka Kantola Länsi-uudenmaan poliisilaitokselta.
Mainitunlaista manipulointilaitetta käytettäessä myös ajoneuvon abs-jarrut eivät toimi siten kuin niiden pitäisi toimia. Tämä voi Kantolan mukaan aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita.
Kuljettaja sai laitteen käytöstä 40 päiväsakkoa, hänen matkansa keskeytettiin ja hänet määrättiin välittömästi ajokieltoon.
Kantolan mukaan poliisi on ajoittain törmännyt erilaisiin huijausviritelmiin sen jälkeen, kun piirturit siirtyivät elektronisekseksi. Moldovalaisesta rekasta löytynyt laite on kuitenkin varsin kehittynyt versio.
Moni ammatinharjoittaja haluaisi saada tulonsa mieluummin kevyemmin verotettuna pääomatulona kuin suurituloisilla ankarammin verotettuna ansiotulona.
Muun muassa lääkäriyhtiöistä muutamia vuosia sitten käydyn julkisen keskustelun seurauksena tätä on kuitenkin rajoitettu säätämällä työpanoksen mukaan osakeyhtiöistä jaettavat osingot työn tehneen henkilön ansiotuloksi.
Nyt korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään laajentanut säädöksen tulkintaa niin, että vaikka työpanoksen mukaan jaettu pääomatulo tulisikin kommandiittiyhtiöstä ja menisi sen vastuullisena yhtiömiehenä toimivalle osakeyhtiölle, on tulo yhä työn tehneen henkilön ansiotuloa.
Työpanososingon tulkinta laajeni
Mutta kuinka merkittävästä asiasta KHO:n tekemässä päätöksessä on Verohallinnon kannalta kyse?
– Ratkaisu vahvistaa Verohallinnon ohjeessa ”Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus” todetun verotuskäytännön, joten päätös ei käytännössä aiheuta muutoksia soveltamiskäytäntöön. Ratkaisu kertoo selvästi sen, että työpanososinkosäännöksen soveltamisala on laaja, toteaa johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta.
KHO katsoi myös, että lääkäriyhtiön kommandiittiyhtiön käyttöön perustuva toimintamalli oli liiketaloudellisilta perusteiltaan ohut ja keinotekoinen. Ainoa hyöty koski osakkaille tulevan voiton verotusta.
Entä kuinka suuria verotulojen menetyksiä veronsaajille on tämäntyyppisten järjestelyjen takia tullut?
– Tästä ei ole saatavissa tilastotietoa, mutta kun näitä tällaisia järjestelyitä ei juurikaan ole ollut, suurista summista ei missään tapauksessa puhuta, Määttä arvioi.
Ei kovin yleistä
Päätös synty KHO:ssa äänin 3–2. Vähemmistöön jääneiden oikeusneuvosten mukaan työpanososinkoa koskeva lainkohta on erityissäännös, joka ei ole laajennettavissa kommandiittiyhtiöön.
Mutta onko Verohallinnolla menossa muita työpanososinkojen verotusta koskevia oikeusprosesseja? Kuinka monta ja millä toimialoilla?
– Minulla ei ole avoinna olevien tapausten lukumäärästä eikä toimialoista tarkkaa tietoa, mutta montaa näitä ei käsittääkseni ole. Näihin tämän tyyppisiin järjestelyihin törmätään yleensä erilaisten asiantuntijayhtiöiden verotarkastusten yhteydessä, joten näitä voi nousta vielä esiin tulevaisuudessa, ennakoi Määttä.
Kuopiolainen Ida Hirvonen kertoo olleensa todella itsepäinen halutessaan itselleen hormonikierukan. Terveydenhuollon henkilöstölle hän joutui vähän alle 17-vuotiaana perustelemaan tahtoaan useaan otteeseen, sillä suhtautuminen oli hyvin kielteistä.
– Ajatuksesta ei tykätty ollenkaan ja minulle sanottiin, että he eivät suosittele sitä nuoren ikäni vuoksi. Monilta oli kuulemma otettu kierukka pois sen aiheuttaman kivun takia, muistelee lukion toista luokkaa käyvä Hirvonen.
Hän sai kuitenkin tahtonsa läpi ja hormonikierukka laitettiin viime syksynä nuoren naisen ollessa 17-vuotias. Alun perin Hirvonen toivoi hormonikierukkaa, koska hän halusi saada kuukautiset loppumaan.
Halutaan helppoja ja vähähormonisia vaihtoehtoja
Yhä useampi synnyttämätön nainen valitsee ehkäisykseen hormoni- tai kuparikierukan. Määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Syitä ovat esimerkiksi juuri kuukautisten hillitseminen, joka mahdollistuu hormonikierukalla sekä sen helppous ehkäisykeinona.
– Ei tarvitse muistaa pillerin ottamista, toteaa varkautelainen terveydenhoitaja Henna Vihanne.
Samaa sanovat myös terveyskeskuslääkäri Päivi Nuttunen Kuopion seksuaaliterveysneuvolasta sekä vastaava lääkäri Ulla Ågren Kuopion YTHS:stä.
Ylipäätään erilaisten pitkäaikaisten ehkäisykeinojen määrä on noussut. Ulla Ågren
– Osa haluaa hormonittoman tai vähähormonisen vaihtoehdon. He kokevat, että esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillereistä tulee haittoja, pohtii Nuttunen.
Henna Vihanne muistuttaa, että nimenomaan hormonikierukka hillitsee kuukautisia. Kuparikierukka puolestaan saattaa runsastuttaa vuotoja.
Ågrenin mukaan opiskelijat kokevat kierukan helpommaksi vaihtoehdoksi myös siitä syystä, että nuoret aikuiset matkustelevat paljon.
– Ylipäätään erilaisten pitkäaikaisten ehkäisykeinojen määrä on noussut. Näihin lukeutuu myös ihon alle laitettava ehkäisyimplantaatti, listaa Ågren.
Kierukoissa ja implantaateissa käyttöaika on valmisteesta riippuen 3–5 vuotta.
Kuparikierukka ja hormonikierukka ovat lähes samanlaisia, mutta niissä on hyvin pieniä rakenteellisia eroja. Kuvassa kuparikierukka.Antti Karhunen / Yle
"Ei ole paras vaihtoehto teini-ikäiselle"
Hormonikierukkaa pidetään hyvin varmana ehkäisykeinona, mutta täysin riskitön sekään ei ole. Esimerkiksi vaihdevuodet ohittaneilla naisilla se lisää selvästi rintasyövän riskiä.
Terveydenhuollon ammattilaiset muistuttavat, että kaikki hyvät ja huonot puolet käydään asiakkaan kanssa läpi ennen ehkäisyn valintaa. Samalla kartoitetaan potilaan terveydentila ja perussairaudet. Kaikki keinot eivät sovi kaikille.
Jos teini-ikäinen tarvitsee ehkäisyvalmisteita, aloitetaan usein pillereistä. Henna Vihanne
– Hormonikierukassa ei kuitenkaan ole enempää riskejä kuin missään muussakaan, korostaa Ågren.
Nykyisin hormonikierukoissa voi valita useasta erilaisesta mallista, jotka ovat kooltaan ja hormonimääriltään erilaisia. Myös nuoret, alle 20-vuotiaat synnyttämättömät naiset haluavat aiempaa useammin hormonikierukan. Ikä ei ole este, mutta asiantuntijat arvioivat esimerkiksi teini-ikäisten tarvetta hyvin tarkkaan.
– Ei se ole välttämättä 15–16-vuotiaalle paras vaihtoehto. Jos sen ikäinen tarvitsee ehkäisyvalmisteita, aloitetaan usein pillereistä, muistuttaa terveydenhoitajana pitkään työskennellyt Vihanne.
Ammattilaiset arvioivat, että lähempänä täysi-ikäisyyttä hormonikierukka on varteenotettava vaihtoehto.
– Jokaiselle suunnitellaan ehkäisy omien tarpeiden mukaan, muistuttaa Nuttunen.
Monet kunnat tarjoavat nykyisin ehkäisyn ilmaiseksi nuoremmille naisille. Ilmaisella kierukalla on saatu aborttien määrä kuriin esimerkiksi Kainuussa. Myös Kuopiossa alle 25-vuotiaat ovat saaneet tämän vuoden alkupuolelta lähtien ilmaisen ehkäisyn. Nuttunen uskoo tämän lisäävän entisestään kierukan suosiota.
Terveyskeskuslääkäri Päivi Nuttusen mukaan kierukat ovat yleistyneet myös nuorilla naisilla.Antti Karhunen / Yle
Kierukka laitettiin aiemmin tavallisesti vain synnyttäneille
Aikoinaan kierukkaa pidettiin vaihtoehtona lähinnä synnyttäneille naisille. Vihanne muistaa vanhan sanonnan "ensin tehdään kaksi lasta, sitten kierukka vasta".
Aiemmin kierukan asentamiseen on ajateltu liittyvän infektioriski, jota on pidetty synnyttämättömillä naisilla suurempana. Pieni infektioriski on edelleen olemassa, mutta nykyisin sitä ei pidetä esteenä. Kierukka on myös helpompi laittaa synnyttäneille naisille.
Koulusta on tullut sellainen käsitys, että ne olisi suunnattu vähän vanhemmille naisille. Anni Haataja
– Synnyttämättömillä naisilla kohdunkaula ei ole avautunut, joten sitä joudutaan hieman avaamaan. Sinänsä toimenpide on vain hieman kivuliaampi synnyttämättömillä, kuvailee Ågren.
Päivi Nuttusen mukaan hoitohenkilökunnan suhtautuminen synnyttämättömille naisille laitettavaan kierukkaan on muuttunut viime vuosina myönteisemmäksi, vaikka poikkeuksiakin voi olla.
Kuopiolaiset Ida Hirvonen sekä hänen ystävänsä Anni Haataja ja Nella Frilander ovat sitä mieltä, että he ovat saaneet liian vähän tietoa kierukoista.
– Koulusta on tullut sellainen käsitys, että ne olisi suunnattu vähän vanhemmille naisille, nuoret naiset harmittelevat.
Ennen kierukan laittoa Ida Hirvonen kertoo perehtyneensä eri vaihtoehtoihin hyvin tarkkaan. Itse toimenpidettä hän kuvailee hieman kivuliaaksi. Ennen hormonikierukkaa nuorella naisella oli paljon kipuja kuukautisten aikaan.
– Mahakipuja on silloin tällöin, mutta ei mitään verrattuna aiempaan. Menisin uudestaan, jos pitäisi, iloitsee Hirvonen tyytyväisenä.
Moottoriradan varteen Kymi Ringille Iittiin aiotaan rakentaa hulppeita vapaa-ajanasuntoja. Alueelle nousee kuutisenkymmentä asuntoa, joista suurimmat ovat useampikerroksisia, ja neliöitä on pari sataa.
– Niistä tulee hulppeita ja näyttäviä. Niitä markkinoidaan formulatähdille ja muille merkkihenkilöille, joilla on varaa laittaa lomaosakkeeseen vajaat miljoona euroa, suunnittelee nurmijärveläisen Rakennusvarma Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuokila.
Rakennusliike on lähtenyt osakkaaksi Kymi Ringiin ja vastaa asuntojen rakentamisesta.
Asuntojen lisäksi rakennetaan yksityinen klubi, jossa asuntoihin sijoittaneet voivat tavata. Suurimpien asuntojen ostajille kuuluu myös radan käyttöoikeus. Asuntoihin tulee myös autotallit.
– Jos on oma Ferrari, sitä voi pitää siellä. Ja katsella lasitetun seinän takaa kisoja, Vuokila kuvailee.
Eturiviin asettuvien asuntojen läheisyyteen on suunniteltu rakennettavaksi lähes kaksinkertainen määrä pienempiä asuntoja. Pienimmät ja edullisimmat maksaisivat 200 000 euroa. Pieniin asuntoihin sijoittavat voivat hankkia autopaikan alueelle tulevasta pysäköintihallista.
– Ehdottomasti näille löytyy ostajia. Etelä-Euroopassa on vastaavia, jotka ovat hyvin suosittuja, Vuokila sanoo.
Asunnot massiivipuusta
Asuntojen markkinointimateriaali on Vuokilan mukaan valmiina huhtikuun puolivälin tienoilla. Rakentaminen aloitettaisiin hänen mukaansa kesällä.
– Ensi kesän kisoja varten olisi päästy jo muuttamaan.
Asunnot rakennetaan massiivipuusta. Rakennusvarma on aloittamassa massiivipuuelementtien valmistamisen Loviisassa kevään aikana.
– Siellä jo robottia pystytetään. Toinen tehdas on suunnitteilla Kemiin, mutta lopullinen investointipäätös on vielä tekemättä, Vuokila sanoo.
Yritys kertoo panostavansa erityisesti puurakentamisen kehittämiseen. Vuokilan mukaan Loviisassa valmistettava massiivipuu on kemikaalivapaata.
– Kantava ajatus on, että rakentaminen Kymi Ringillä on ekologista. Radan käyttökin voi olla, jos järjestetään sähköautokisoja, Vuokila maalailee.
Vuokila kertoo, että asuntojen lisäksi moottoriradan lähtösuoran viereen tulee varikkotallit, joiden toiseen kerrokseen tulee vip-aitioita. Rakennusvarma huolehtii myös niiden kauppaamisesta.
Rakennusliike tahtoo maailmalle
Nurmijärveläinen rakennusliike on Kymi Ringissä mukana, koska se haluaa kansainvälistä näkyvyyttä.
– Meidän on tarkoitus laajentua maailmalle. Kymi Ring tukee tätä. Kun olemme kulkeneet ulkomailla, niin tämä on hanke, joka on noteerattu monessa maassa, toimitusjohtaja Vuokila sanoo.
Toinen syy on siinä, että Vuokila tuntee Kymi Ringin hankkeen paremmin kuin hyvin.
– Viisi vuotta sitten työskentelin YIT:llä, kun tätä hommaa aloiteltiin. Olin yksikönjohtajana ja hanke oli vastuullani. Tunnen ratahankkeen kuin omat taskuni, Vuokila kertoo.
Se, paljonko euroja Rakennusvarma Kymi Ringiin sijoittaa, ei ole julkista tietoa. Vuokila kuitenkin kommentoi, että kyse on merkittävästä summasta.
– Tällaista hanketta ei ole tässä mittakaavassa toista. Siksi tämä meitä näin paljon kiinnostaa, Vuokila sanoo.
Rakennusvarma on perustettu vuonna 2004. Se toimii etupäässä pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.
Valtionavustus voitiin myöntää
Moottoriurheilu- ja ajokoulutuskeskuksen muita rahoittajia ovat ratayhtiön omistajat, joita ovat autourheilun lajiliitto AKK Sports, Suomen Moottoriliitto, A. Ahlström kiinteistöt ja Iitin kunta.
Kymi Ringin ensimmäisen vaiheen rahoituksen pitäisi nyt olla kunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti keskiviikkona, että se myöntää 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen radan rakentamista varten. Avustus oli ehdollinen. Se myönnettiin vasta, kun ratayhtiöllä oli osoittaa yksityistä rahoitusta olevan tarpeeksi.
Valtio on aiemmin myöntänyt hankkeelle 3 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisrahoituksesta valtionavustukset kattavat 6,5 miljoonaa euroa ja muiden rahoittajien osuus on 10 miljoonaa euroa.
Erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlströmillä tuntuu olevan yksi missio yli muiden. Hän haluaa herättää naiset arvostamaan omaa seksuaalista nautintoaan. Moni nainen vähättelee omia tarpeitaan pyrkiessään miellyttämään kumppaniaan.
– Oman orgasmin arvoa ei ehkä tunneta. Kun nainen päättää kokeilla seksiä, niin sitä ei pitäisi tehdä toisen takia, vaan siksi että itse haluaa nauttia. Silloin seksuaalisuus lähtee heti oikeille urille eikä vaan toisen miellyttämiseen.
Sexpo-säätiössä terapeuttina työskentelevä Kihlström keräsi yli 50 naisen kertomukset orgasmista ja kokosi ne kirjaksi Iso O –matkaopas nautintoon.
Tiedon lisääntymisestä huolimatta Kihlström pysyy orgasmin edessä nöyränä.
– Kutsun itseäni rakkauden salapoliisiksi, mutta en todellakaan ole ratkaissut naisen orgasmin upeaa salaisuutta, hän naurahtaa.
Liika itsekritiikki romukoppaan orgasmin tieltä
Naisen orgasmia ja sen syntymekanismia tutkitaan yhä. Esimerkiksi klitoriksen ja siihen liittyvien hermoratojen toimintaa ei täysin tunneta vieläkään.
Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström muistuttaa, että orgasmi on paljon muutakin kuin klitoriksen hyväilyä. Naisen seksuaalisuus on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsuuden ja nuoruuden kokemukset, itsetunto, koetut ulkonäköpaineet, stressi ja väsymys.
– Häirikkö voi olla vaikka pyykkiteline tai liian kirkas valaistus, hän kuvailee.
Kihlström neuvoo naisia opettelemaan nautinnolle antautumista. Lisäksi kannattaa luopua liiasta itsekritiikistä esimerkiksi ulkonäön suhteen.
– Jenkkakahvat tai pömppömaha eivät ole orgasmin este. Mutta kyllä niistä sellaisia tulee, jos on tosi kriittinen itseään kohtaan. En usko, että yksikään kumppani jättää niiden takia haluamatta naista.
Pääsiäislomalle voi ajella lähes pilvettömän taivaan alla, mutta sää saattaa muuttua rysäyksellä maanantaiksi.
Luvassa voi olla hankala keli etenkin pääsiäisen paluuliikenteelle. Osassa maata sataa tuulen kanssa 10–20 senttiä lunta.
Lumirintama nousee ennusteen mukaan kaakosta ja liikkuu kohti pohjoista. Pilvisyys lisääntyy etelässä sunnuntaista alkaen ja muuttuu pohjoista Suomea lukuun ottamatta jopa sakeaksi maanantain pyryksi etenkin maan itä- ja keskiosissa.
Lähes koko pääsiäisen sää näytti alustavissa ennusteissa hyvinkin lupaavalta: päivällä ainakin melko aurinkoista ja yöllä pakkasta. Jo silloin Suomen eteläpuolitse oli pääsiäisen lopulla liikkumassa matalapaine, joka nyt viimeisimmän ennusteen mukaan nousee, sataa ja sotkee pääsiäisen lopun.
– Neuvoni autoilijoille on, että jos on mahdollisuus, kannattaa vielä lauantaina tarkistaa viimeisin ennuste ja lähteä liikkeelle jo sunnuntaina, opastaa meteorologi Seija Paasonen.
Ero sunnuntain ja maanantain välillä on kuin yö ja päivä. Maanantai on teiden aurauksen kannalta hankala. Periaatteessa päätiet voi suolata, mutta lunta voi sataa niin reippaasti, että suola sulattaa lumen hankalaksi mössöksi. Näkyvyys on joka tapauksessa huono.
Maanantain sää on kiinni siitä, miten Suomen länsipuolen korkeapaine liikkuu lähipäivinä. Kysymys on siitä, pitääkö korkeapaine pintansa ja pitää koko pääsiäisen sään hyvänä.
Vuodenaikaan nähden sää on pääsiäisenä kuitenkin selvästi kylmempää.
Vaihtelu kuuluu sääennusteisiin ja säähän. Siitä saadaan uusi esimerkki mahdollisesti jo ensi viikolla, kun varsinkin yöt lämpenevät selvästi.
Reilun viikon ennuste Etelä-Suomeen ja pitkänajan keskiarvo, joka näkyy kuvassa mustana viivana.Yle /Seija Paasonen
Juttua päivitetty 29.3.2018 kello 12:44: Poistettu vanhentunut varoituskarttakuva ja lisätty linkki Ilmatieteen laitoksen varoitukset -sivulle.
Venäjä aikoo sulkea Yhdysvaltain pääkonsulaatin Pietarissa, kertoo ulkoministeri Sergei Lavrov.
Venäjä aikoo myös karkottaa länsimaisia diplomaatteja Venäjältä vastatoimena venäläisdiplomaattien karkotuksille, Lavrov sanoo.
Diplomaatteja karkotetaan vastavuoroisesti, eli jokaista karkotettua venäläisdiplomaattia kohden karkotetaan yksi länsidiplomaatti.
Yhdysvallat karkottaa 60 venäläisdiplomaattia, joten vastaavasti 60 Yhdysvaltojen diplomaattia joutuu lähtemään Venäjältä. Heistä 58 työskentelee Moskovassa ja kaksi Jekaterinburgissa, Venäjän ulkoministeriö kertoo.
Uutistoimisto Rian mukaan yhdysvaltalaisten diplomaattien on lähdettävä 5. huhtikuuta mennessä.
Yhdysvaltain Pietarin pääkonsulaatin on suljettava ovensa maaliskuun loppuun mennessä, kertovat uutistoimistot Interfax ja Tass. Konsulaatin sulkeminen on vastatoimenpide sille, että Yhdysvallat määräsi Venäjän konsulaatin Seattlessa suljettavaksi.
Yhdysvallat saattaa vastata karkotuksiin
Yhdysvaltain ulkoministeriö totesi, etteivät Venäjän määräämät karkotukset ole oikeutettuja. Yhdysvallat varaakin itselleen oikeuden vastata karkotuksiin ja punnitsee nyt vaihtoehtoja.
Yhdysvaltain mukaan kyse ei ole vastavuoroisesta diplomaattisesta kiistasta, koska Venäjä on sen mukaan rikkonut kemiallisten aseiden kieltosopimusta.
Maat päättivät Venäjän diplomaattien karkotuksista, koska Britannian mukaan Venäjä on vastuussa entisen venäläisvakoojan Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julia Skripalin myrkytyksestä Salisburyssa.
Spermanluovutus on kansainvälistä bisnestä. Jo nyt joissain maissa on mahdollista valita lapsensa isäksi korkeasti koulutettu, sinisilmäinen, raamikas mies. Tai mikä vain mies, joka omaa silmää miellyttää. Tarjontaa esitellään avoimesti erilaisilla nettisivuilla muun muassa USA:ssa ja Tanskassa. Miehistä, tai käytännössä heidän siemenistään, on tullut kauppatavaraa.
Jos rahaa on, voi valita.
Suomessa säännöt ovat toiset. Täällä ei ainakaan vielä puhuta ostajan markkinoista. Luovutetuista sukusoluista on käytännössä pulaa. Monelle riittää, että lahjoittaja ylipäätään löytyy.
Ovat suomalaisetkin silti suunnanneet katseensa maan rajojen ulkopuolelle. Moni on tilannut tanskalaista spermaa postimyynnistä. Suomen laki ei postimyyntiä hyväksy, joten asiakkaat joutuvat maksamaan tullin haaviin jäävistä tilauksista sakot.
Siitä huolimatta Tanskan suurimman spermapankin, Cryosin mukaan suomalaisia postimyyntiasiakkaita on noin sata vuosittain. Lisäksi suomalaiset klinikat tilaavat tanskalaista spermaa asiakkaidensa käyttöön laillisin keinoin.
Vain superluovuttajat kelpaavat
Tanskassa luovuttajista voi saada muun muassa lapsuuskuvia ja äänitettyjä haastatteluja. Tietoa on tarjolla paljon. Asiakas saa itse päättää, millä eväillä perheensä perustaa.
Tätä tietoisen valinnan mahdollisuutta ovat pohtineet myös ruotsalaiset taiteilijat Nils Agdler ja Timo Menke. He haastattelivat tanskalaisia spermanluovuttajia ja spermapankkien omistajia.
Taiteilijat yrittivät selvittää, millainen ilmiö maassa on syntynyt spermabisneksen ympärille. Lopputulos herätti kysymyksen: mikä on miehen rooli tulevaisuuden perheissä?
– Jos naiset voivat itse valita ja hankkia lapsen tekemiseen tarvittavan sperman, emme me miehet ole enää niin tärkeitä. He voivat valita halutessaan vain parhaat päältä. Eivät he välttämättä tarvitse miehiä perheessä mihinkään, Agdler toteaa.
Yli tunnin mittaisessa dokumentissa on haastateltu spermapankkien omistajia, työntekijöitä ja sperman luovuttajia.Päivi Meritähti / Yle
Menke kertoo pohdintojen perustuvan myös siihen olettamukseen, että miesten sperman laatu on heikkenemässä. Tanskalaiset spermapankit kertovat siitä karua totuuttaan – vain pieni prosentti luovuttajiksi ilmoittautuvista miehistä kelpaa.
Jos naiset voivat itse valita ja hankkia lapsen tekemiseen tarvittavan sperman, emme me miehet ole enää niin tärkeitä. Nils Agdler
Tanskassa valintaan eivät vaikuta niinkään miesten ulkoiset ominaisuudet vaan siittiöiden vilkkaus. Valitettavan harvalla vauhtia riittää niin paljon, että ne ovat hyvässä iskukyvyssä vielä postituksen jälkeenkin.
– Herää kysymys siitä, onko jatkossa käyttöä vain superluovuttajille. He auttavat naisia tulemaan raskaaksi, eikä muita miehiä tarvita. Ajatus nostattaa melkoisen mieskriisin, Menke kertoo.
Suomessa pulaa luovuttajista
Suomalaisen hedelmällisyysklinikan, Felicitas Mehiläisen Turun yksikön päällikkö Anni Haltia kertoo, että Suomessakin joudutaan käännyttämään osa luovuttajiksi haluavista miehistä klinikan ovelta. Kaikkien sperma ei vain ole riittävän hyvälaatuista.
– Kriteerit ovat aika korkeat. Näytteiden tason pitää olla normaalia parempia, jotta siittiöt kestävät pakastusprosessin. Myös siittiötiheyden pitää riittää. Luovuttajista onkin Suomessa vähän pulaa, kun kaikki halukkaat eivät pääse prosessiin mukaan.
Felicitas Mehiläisellä on oma spermapankkinsa, joten noin 90 prosenttia asiakkaista saa käyttöönsä suomalaista spermaa. Loput tuodaan ulkomailta.
Suomen laki ei salli tarkemman valinnan tekemistä tai niin sanottua rodunjalostusta. Anni Haltia
Ammattimainen siittiökauppa on Suomen lakien mukaan sallittua, joten tämäkin klinikka käyttää tanskalaisia luovuttajia. Vaikka klinikka saakin luovuttajista yksityiskohtaisia tietoja, eivät asiakkaat pääse osallisiksi valintaprosessiin.
– He saavat toivoa vain luovuttajan hiusten ja silmien väriä sekä pituutta ja etnistä taustaa. Tämä siksi, jotta tuleva lapsi voisi ulkoisesti näyttää perheenjäseniltään. Suomen laki ei salli tarkemman valinnan tekemistä tai niin sanottua rodunjalostusta, Haltia kertoo.
Hänen mukaansa Suomessa terveys onkin suurin kriteeri sukusolujen taustalla. Lahjoittajilta seulotaan perinnölliset sairaudet, eikä niitä saa löytyä.
Suku jatkuu, vaikka ilman tunnustusta
Donor Portraits (luovuttajien muotokuvia) -nimellä kulkevan näyttelyn takaa löytyvät taiteilijat välttelevät itse ottamasta kantaa luovuttajavalinnan mukanaan tuomiin pelkoihin maskuliinisuuden karisemisesta. He antavat kuitenkin Porin taidemuseoon tuomassaan näyttelyssä pieniä vihjeitä siitä, mihin suuntaan pohdinta on kaksikkoa vienyt.
Tanskalaisten haastateltavien videodokumentilla on mittaa toista tuntia. Sen rinnalle saliin on nostettu Porin Mies-Laulun kuoron näyttelyä varten varta vasten esittämä Annie Lennoxin ja D.A. Stewartin kappale: Sisters Are Doin' it for Themselves.
Nils Agdler ja Timo Menke pohtivat, mikä vaikutus spermabisneksellä on miesten rooliin perheissä. Donor Portraits -näyttely on esillä Porin taidemuseossa syyskuun alkuun asti.Päivi Meritähti / Yle
Timo Menke kokee kuoron esityksen kuvastavan miehen aseman muutosta perheenpäänä.
– Perhesuhteet ovat muuttuneet. On lesboja ja myös yksinäisiä naisia, jotka hankkivat lapsia. Ydinperheestä on tullut vanhanaikaisempaa, kun lapsia voi hankkia ilman suhdettakin.
Kaikki lahjoittajat eivät kuitenkaan pistä pahakseen, että heidän roolinsa on tuotteistettu. Osa dokumenttiin haastatelluista myönsikin lahjoittavansa spermaansa juuri rahan takia.
Taustalla voi olla piilossa ajatus siitä, että samalla kun autan muita, jätän itsestäni jälkeen jotain. Timo Menke
Suurin osa kertoi kuitenkin haluavansa tehdä hyvää niin yhteiskunnalle kuin naisillekin. He kokivat, että toisten toiveiden toteuttaminen omasta perheestä menee kaiken edelle.
Menken mielestä miesten ei-itsekäs lahja voi perimmiltään olla kuitenkin myös itsekäs. Jos perinteistä perhettä ei synny, voi suku silti jatkua.
– Taustalla voi olla piilossa ajatus siitä, että samalla kun autan muita, jätän itsestäni jälkeen jotain. Näin minun perintöni vaikuttaa yhteiskuntaan, hän pohtii.
Pirkanmaan ELY-keskus on kieltänyt metsänkäsittelyn Tampereen ratikan tulevan päätepysäkin maisemissa Hervannan eteläpuolella. Tampere ei saa hakata metsää eikä tehdä edes valmistelevia raivauksia Hervantajärven tulevalla asuinalueella.
Kielto on voimassa, kunnes ELY-keskus on saanut riittävät tiedot ajantasaisista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijainneista. Lisäksi viranomaiset varmistavat, että hakkuut voidaan toteuttaa luonnonsuojelulakia rikkomatta.
Viranomaiset saivat tänään torstaina tiedon, että asemakaava-alueella on tehty valmistelevaa raivausta. Aiemmin luonnonsuojelijat olivat vaatineet ELY-keskukselta hakkuiden keskeyttämistä.
– Koska liito-oravan pesäpuut eivät ole tiedossa, on mahdollista, että raivauksen yhteydessä poistetaan suojaava puusto pesäpuun ympäriltä ja heikennetään näin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, ELY-keskus kertoo päätöksessään.
Kymmenien hehtaarien alueelle on tulossa monipuolista asutusta noin 3000 asukkaalle. Lisäksi sinne tulisi Tampereen tulevan ratikan eteläinen päätepysäkki. Tällä hetkellä alue on vielä pelkkää metsää.
Jane Hölsön kohdalla Au pairit Miamissa -sarja oli ennemminkin Miamin täydelliset naiset. Hän asui Miami Beachilla upeassa talossa hienolla alueella, ajoi hienoilla autoilla ja osallistui seurapiiritapahtumiin.
– Mullahan oli ihan luksusoltavat, enhän minä käytännössä tehnyt yhtään mitään.
Jane on yksi tänään Ylen TV2:ssa käynnistyvän tv-sarjan neljästä suomalaisnuoresta, joiden au pair -elämää on kuvattu Miamissa kolmen kuukauden ajan.
Hän kertoo, ettei perhe oikeastaan edes tarvinnut au pairia, koska perheenäiti, Brooklyn, oli kotiäiti ja isä, CJ, teki töitään kotoa käsin.
– Lapset, 8-vuotias Ivy Jane ja 10-vuotias Phoenix, olivat päivät koulussa ja illat treeneissä, joten käytännössä sain tehdä mitä lystäsin.
– Mulle tuli välillä kova ahdistuskin, kun ei ollut mitään tekemistä. Tykkään siitä, että on koko ajan jotain. Kyllä siihen paikallaoloonkin ärsyyntyi välillä.
Jane Hölsö kertoo, että itse kuitenkin aktiivisesti kysyi, miten voisi olla avuksi ja teki oma-aloitteisesti pieniä askareita pyytämättäkin, mutta tekemistä ei vain oikein ollut.
Kolme kuukautta rannalla
Jane Hölsön arki Miamissa sujui tuttua rataa. Kun Jane oli saattanut lapset kouluun, hän kysyi äidiltä, että onko hänelle tekemistä. Usein ei ollut ja perheen äiti, Brooklyn, passitti hänet rannalle.
– Ja minähän lähdin. En alkanut kahta kertaa kyselemään, että ootko nyt ihan varma, minä vaan häivyin, Jane nauraa.
– En nyt ihan joka päivä yhdeksästä kolmeen siellä rannalla maannut, vaikka tilaisuus olisi ollutkin. Monesti vaan sykin ne hommat mitä oli heti siinä aamupäivän aikana ja sitten lähdin biitsille.
Hän sanoo, että tarvitsikin omaa aikaa. Ja vaikka perheen äiti, Brooklyn kauhisteli Janen auringonottovimmaa, niin rannalle hän usein suuntasi.
– Se oli mulle se henkireikä. Olen sen koko kolme kuukautta maannut siellä rannalla ilman mitään aurinkosuojia, että saa parhaan mahdollisen rusketuksen.
Jane kertoo, että sai oikeastaan kokea Miamin kotiäitien arkea, ja pohtia vain päivisin lasten koulussa ollessa, että miten kuluttaa aikaa.
– Sitä vaan tarvitsi miettiä, että menisikö kynsi- vai ripsihuoltoon, vai minkä hoidon menisi ottamaan.
Jane Hölsö suuntasi rannalle aina kun oli mahdollista. Käytännössä siis hyvin usein.Jane Hölsön kotialbumi
Lapsenpiiasta vanhempien seuraneidiksi
Jane Hölsö kokee, että hän oli loppujen lopuksi enemmän perheen vanhempien seurassa kuin lasten.
– Lähdin aina isän tai äidin kanssa johonkin ja se toinen heistä jäi vahtimaan lapsia, että tavallaan olin enemmän vanhempien seuraneiti. Heidän kanssaan hengasin tosi paljon.
Jane kertoo käyneensä erityisesti perheen isän kanssa ulkona ja äidin kanssa shoppailemassa. Hän sanoo, että kotiin palaaminen tuntui hirveältä, kun kontrasti Miamista Seinäjoelle ja takaisin töihin myyjäksi oli niin suuri. Jane kertoo, ettei ole varma, onko vieläkään ihan toipunut, vaikka paluusta on jo pari kuukautta.
– Olihan se huolettomat kolme kuukautta. Saa juoda vaikka maanantaista sunnuntaihin ja mennä baareissa ja piireissä ja tehdä mitä haluaa.
– Nautin tuollaisesta isosta meiningistä ja seurapiireistä, en koe oikein kuuluvani tänne kylmään ja tylsään Suomeen, varsinkaan mihinkään Seinäjoelle.
Törmäyskurssilla tyttären kanssa
Jane Hölsöllä oli kissanpäivät Miamissa, mutta silti hän sanoo, ettei sarjasta välittyvä kuva au pairien Miamin arjesta ole koko totuus.
– Televisiosta tulee ne yhdeksän puolen tunnin jaksoa ja kamerathan oli aina silloin paikalla, kun jotain tapahtui.
– Ei sitä arkea, mitä siellä eletään, ole siinä juuri ollenkaan. Mutta kuka sitä jaksaisi katsoakaan, että pelaat biljardia jonkun tenavan kanssa, vaihdat vaippaa tai syötät lasta.
Ainoat ongelmat Jane Hölsöllä olivat alun vaikeudet perheen tyttären kanssa. Janen mukaan Ivy Jane pompotti vanhempiaan ja Jane puolestaan ei halunnut suostua lapsen käskytettäväksi. Hän sanoo, että hänen mielestään perheessä tahtipuikon pitäisi olla vanhemmilla eikä lapsilla.
– Mutta nyt kun ajattelee, niin oli kyllä naurettavan pienet ongelmat, eli ei oikeastaan edes ollut mitään.
– Lähinnä ongelma oli se, että mihin kaiken sen rahan käyttäisin, kun sai käyttää kaiken itseensä, Jane velmuilee.
Jane Hölsön Miamin perhe: äiti Brooklyn, Isä CJ ja lapset Ivy Jane ja Phoenix.Jane Hölsön kotialbumi
Viitosjakso yllättää
Jane kertoo olevansa ihmisenä mustavalkoinen, helposti ärsyyntyvä ja perusnegatiivinen. Hänen suoruutensa ja räiskyvä persoonansa tulee todennäköisesti välittymään kotisohville asti, mutta siitä Jane ei välitä.
– Siellä olen minä, en ole lähtenyt kameran edessä esittämään mitään muuta.
– Jo ennen kuin ohjelma on ollut nähtävissäkään, musta on jo puhuttu kaikenlaista, mutta ei se mua kiinnosta. Lähdin sillä asenteella ohjelmaan, että puhukaa mitä puhutte, kun vaan puhutte.
Jane tiesi etukäteen, että yhdessä jaksossa tulee olemaan jotain sellaista, mistä hän ei muista mitään.
– Vitosjaksossa on tulossa meikäläisen blackout-känni, josta mulla ei ole mitään tietoa vieläkään. Olen puhunut vähän ohi suuni, se saattaa vähän herättää kohua.
– Mutta ei se mitään. Olen aikuinen ihminen ja päätin vetää järjettömän kännin päälle niin kuin pohjalaiset tekee.
Jakson nähtyään Jane Hölsö ei okein osaa sanoa, mitä mieltä hän on.
– Olihan siihen otettu ne noloimmat ja pahimmat kohdat. Mutta näin on käynyt, ei voi mitään. Enää ei auta selittely eikä jossittelu.
Ylen Au pairit Miamissa -sarja on jo kokonaisuudessaan katsottavissa Yle Areenassa.
Brittiläisen fyysikon Stephen Hawkingin 30 vuotta sitten ilmestynyt esikoiskirja Ajan lyhyt historia on noussut Suomessa uudelleen viiden myydyimmän tietokirjan joukkoon hänen kuolemansa jälkeen.
Ajan lyhyestä historiasta vitsaillaan, että se on eniten myyty vähiten luettu kirja. Se on kuitenkin päätynyt miljoonien ihmisten ostoskassiin eri puolilla maailmaa. Ostajilla on ollut halu ainakin yrittää hahmottaa maailmankaikkeutta.
Mutta miten tavallinen ihminen voi päästä kiinni fysiikan suuriin kysymyksiin, joissa jo kieli uhkaa karata maallikon käsittämättömiin? Kuka Hawkingin kuoltua puhuisi fysiikkaa niin, että maallikkokin voi saada hännänpäästä kiinni?
Monelle meistä fysiikka-sana tuonee mieleen lähinnä kouluaineen, jonka läpi usein räpisteltiin mitenkuten, erityisesti innostumatta. Myös Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan varadekaani, filosofi Paavo Pylkkänen sanoo pelänneensä pärjäämistään lukion fysiikassa niin paljon, että satsasi siihen tosissaan.
Hyvinhän fysiikka häneltä sitten sujuikin, mutta ei herättänyt intohimoja, Pylkkänen tunnustaa. Fysiikan kiinnostavuuden hän havaitsi vasta innostuttuaan filosofiasta.
– Joskushan ajatellaan, että ihmiset eivät tee mitään, ellei se ole hauskaa tai hyödyllistä. Minusta nämä ovat itsessään kiinnostavia asioita. Kyllä se kiinnostus varmaan uteliaisuudesta lähtee.
Paavo PylkkänenLinda Tammisto
Monimutkaista mutta kiehtovaa
Pylkkänen korostaa hyvien opettajien ja hyvien kirjojen merkitystä. Koulutusjärjestelmältä hän toivoo, ettei se perustuisi liikaa pelkkään työpaikan tavoitteluun, vaan antaisi tilaa uteliaisuuden syttymiselle.
Parhaassa tapauksessa nuorena luettu hyvä kirja käynnistää elinikäisen prosessin, kun lukiessa tajuaa, että asiat ovat monimutkaisia mutta samalla kiehtovia.
– Ihmisellä on lyhyt elämä, mutta ehkä sen aikana pystyy selvittämään jotakin tästä olemassaolosta, Pylkkänen sanoo.
Tämä jutun lopussa on hänen kirjasuosituksiaan. Monet ovat filosofien ammattikirjallisuutta, mutta eivät mahdottomia ymmärtää, hän lupaa. Kirjoittajat ovat fyysikkoja, mutta yleisönä ovat filosofit.
– Ellei näistä asioista kirjoiteta selkeästi, niin eivät niitä filosofitkaan ymmärrä, vaikka haluaisivatkin, Pylkkänen myöntää.
Newonin maailmankaikkeus oli kellokoneisto
Tällä jutulle ei ehkä olisi tarvetta, jos ajattelisimme fysiikasta yhä Sir Isaac Newtonin tavoin.
– Newtonin fysiikka oli sellaista, että perusperiaatteet saattoi ymmärtää myös innostunut maallikko. Maailmankaikkeus ajateltiin ikään kuin kellokoneistona. Silloin 1500- ja 1600-luvuilla oli tullut ensimmäisiä mekaanisia laitteita, joilla sitä voitiin havainnollistaa, Paavo Pylkkänen sanoo.
Fysiikka antoi mallia muille tieteenaloille. Seuraavilla vuosisadoilla ajateltiin ihminenkin koneena.
– Tieteiden hierarkiassa fysiikalla oli aikanaan tällainen asema. Joskus puhutaan freudilaista peniskateutta mukaillen fysiikkakateudesta, Pylkkänen kertoo.
Newton mullisti tieteellistä ajattelua tällä vuonna 1687 ilmestyneellä teoksellaan. Hänen oma kappaleensa ensipainoksesta muistiinpanoineen on Trinity Collegen kirjastossa Cambridgessa.Andrew Dunn / CC BY 2.0
Vanhassa fysiikassa luonto ajateltiin ankaran deterministiseksi. Uskottiin, että kun tiedetään luonnonlait, niin voidaan ennustaa ja hallita luontoa.
Lisäksi ajateltiin, että kaikki maailmassa koostuu osistaan. Ideana oli, että jos kokonaisuuden pilkkoo osiin ja ymmärtää niiden vuorovaikutuksen, niin ymmärtää myös, miten koko systeemi toimii.
– Fysiikan tilanne oli tällainen hyvin pitkään. Murros tapahtui 1900-luvun alussa, kun tulivat suhteellisuus- ja kvanttiteoriat, kauan ennen Hawkingia. Hän sitten aikanaan sovelsi niitä hienolla tavalla, sanoo Paavo Pylkkänen.
Kvanttifysiikka on kokonaisvaltaista
Newtonin maailmankuva oli ollut selkeä ja ymmärrettävä. Uusi fysiikka rikkoi sen. Kvanttifysiikalle ovat ominaisia kokonaisvaltaiset ilmiöt. Yksi arkijärkeä hämmentävä asia ovat kaukovaikutukset, joita on havaittu koetilanteissa.
– Jos kaksi kvanttiobjektia, vaikka valofotonia, on ollut yhdessä ja ne viedään erilleen ja tehdään hiukkaselle A jotakin, se näyttäisi vaikuttavan välittömästi hiukkaseen B välimatkasta riippumatta, Paavo Pylkkänen selittää.
Kokeissa etäisyydet ovat jo satoja kilometrejä. Fysiikalle on kuitenkin tyypillistä, että oudoille ilmiöille on monta kilpailevaa selitystä. Myös kaukovaikutuksesta kiistellään.
– Aina on niitä, joiden mukaan kaikki on ennalta määrätty, eikä tapahdu mitään vaikutusta A:sta B:hen.
Pylkkänen avaa kaukovaikutuksen käsitettä kolikko- ja arpanoppavertauksilla.
– Panemme kolikon kahtia, mutta emme katso, kumpi saa kruunan ja kumpi klaavan. Sinä otat toisen puolikkaan ja jäät Helsinkiin. Minä vien toisen mukanani vaikka Pariisiin. Kun avaan kämmeneni ja näen, että minulla on kruuna, saan salamannopeasti tietoa siitä, mitä sinä havaitset Helsingissä.
Selväähän se: Jos yhdellä on kruuna, toisella on oltava klaava.Yle
Kvanttimekaniikassa pätee karkeasti ottaen sama ilmiö, mutta kolikon sijalla olisikin kaksi arpanoppaa.
– Sinä pidät toisen ja minä otan toisen. Voin taas mennä hyvin kauas, sinne Pariisiin. Kun heitän noppaani, tiedän, mitä sinä saat, kun heität omaasi. Vaikka niin, että jos saan kolmosen, niin tiedän, että ahaa, sinä saat kuutosen.
Teorian mukaan tulos ei ole ennalta määrätty, mutta yhteys on olemassa. Arkijärjellä sitä on hyvin vaikea käsittää, toisin kuin kolikkoesimerkkiä, Pylkkänen myöntää.
Lomittumiseksi kutsuttua ilmiötä pyritään hyödyntämään tämän päivän teknologiassa. Tällainen toisiinsa kietoutuneiden objektien prosessi on ajateltu kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi esimerkiksi pankkikoodin salaamiseen.
– Sen on ajateltu olevan niin herkkä, että se paljastaa heti, jos joku yrittää mennä häiritsemään sitä. Siksi kvanttitietokoneiden kehittämiseen on satsattu valtavasti rahaa.
Kvanttiteorian taustalla ovat ilmiöt, joihin Albert Einstein ja Erwin Schrödinger kiinnittivät huomiota jo 1930-luvulla. Vielä silloin niitä ei kuitenkaan pystytty testaamaan kokeellisesti ja hyödyntämään.
– Joku on sanonut, että kolmannes Yhdysvaltain kansantaloudesta perustuu kvanttiteorian sovelluksiin. Sieltä tulevat tietokoneet ja transistorit ja puhelimet ja niin edelleen, Pylkkänen kertoo.
Tämäkään ei onnistuisi ilman kvanttimekaniikkaa.Mika Moksu / Yle
Tulkinnoista kiistaa pian vuosisata
Kvanttiteoria kuvaa hyvin pienen mittapuun prosesseja, mutta mitä siellä mikrotasolla varsinaisesti on?
– Siitä on edelleen monta eri käsitystä. Koska mikromaailmaa ei voi havaita samalla tavoin kuin tätä tuttua ja turvallista makromaailmaa, eri tulkinnoille jää pelivaraa. Tätä kiistaa on käyty kohta sata vuotta, sanoo Paavo Pylkkänen.
Tanskalainen Niels Bohr yritti antaa ensimmäisen tulkinnan kvanttiteorialle 1920-luvulla. Tuo Kööpenhaminan-tulkinnaksi kutsuttu selitys korosti sitä, että emme voi tietää vastausta – ja jos jotakin tiedämmekin, niin jotakin muuta jää tietämättä.
Kun Bohr aateloitiin, hän valitsi vaakunaansa taolaisen jin ja jang -symbolin, jossa kohtaavat toisiaan täydentävät perusvoimat.
– Bohrille se kuvasi sellaisia asioita kuin objektin paikkaa ja liikemäärää, jotka ovat molemmat tärkeitä mutta eivät mittaamalla kerro toisistaan mitään, Pylkkänen kertoo.
Albert Einstein luennoimassa Wienin yliopistossa vuonna 1921.Itävallan kansalliskirjasto
Haarautuuko maailmankaikkeus?
Einstein ei onnistunut omassa selitysyrityksessään, mutta 1950-luvulla David Bohm esitti mallin, jossa elektroni oli yhtä aikaa sekä aalto että hiukkanen. Samalla vuosikymmenellä Hugh Everett keksi monimaailmatulkinnan: jos kvanttiobjektilla on kaksi vaihtoehtoa, niin ehkäpä molemmat toteutuvat ja maailmankaikkeus haarautuu.
– Nämä löytyvät edelleen populaarikirjallisuudesta. Vaikkapa lentokentillä myytävien kirjojen joukossa voi hyvinkin olla aina yksi, jossa näitä teorioita käydään läpi; esimerkiksi jokin Brian Greenen kirja.
Yritykset selittää fysiikan ilmiöitä maallikolle ymmärrettävällä tavalla eivät ole uusi asia, vaan perinne on siinäkin jo pitkä, Pylkkänen sanoo.
– Kyllähän jo Einstein aikoinaan oli hyvä kirjoittaja. Ja Niels Bohr. Hän kehitti atomimalleja ja kvanttiteorian tulkintaa ja oli monilahjakas filosofi, joka kirjoitti laajasti biologiasta ja psykologiasta.
Pylkkäsen mukaan 1920- ja 1930-luvut olivatkin kulta-aikaa, jolloin fyysikot olivat syvällisiä ajattelijoita. Tuon ajan tekstit ovat edelleen kiinnostavaa luettavaa myös filosofeille, hän sanoo.
Filosofia jäi hipeille
Tilanne muuttui, kun suurvallat alkoivat kilpailla atomiaseilla.
– Jotkut tieteenhistorioitsijat väittävät, että sen jälkeen pienryhmien opetus muuttui isoiksi massaluennoiksi ja filosofia jäi kokonaan pois. Haluttiin ”kvanttimekaanikkoja”, joiden ei pitänyt miettiä syntyjä syviä vaan keskittyä aseteollisuuden tarpeisiin.
Muutaman viime vuosikymmenen ajan fysiikassa on ollut taas pehmeämpi jakso, Paavo Pylkkänen kertoo. Perusteita on alettu pohtia enemmän, ja siihen on hänen mukaan osittain inspiroinut vanha filosofinen pohdiskelu.
Vaikka virallinen fysiikka oli 1980-luvulle asti aika kovaa, väliin mahtui vaiheita, joissa uusi fysiikka sai jo jalansijaa. Hippiliikkeestä löytyi hengenheimolaisia.
– Sanfranciscolaisissa hippikahviloissa oli fyysikoita, jotka halusivat puhua kaukovaikutuksista ja muista. Heistä tuli omanlaisiaan guruja.
"Olet Maan ja maailmankaikkeuden jumalallinen, kaunis olento – eikö se ole ihmeellistä?" Hippileirin kyltti heijastelee nykyfysiikan henkeä.Tim Parkinson / CC BY 2.0
Itämainen ajattelu ja fysiikka löivät kättä
Hippiajan teoksista tunnetuin on Fritjof Capran Fysiikka ja tao. Kirja korosti fysiikan kokonaisvaltaisuutta itämaisen uskonnollisen ajattelun tavoin.
– Kun intialainen ajattelu löi läpi länsimaissa, erityisesti tietysti Kaliforniassa, niin ehkä nykyfysiikka koettiin liittolaiseksi. Kaikki eksoottisuudet, joita kvanttimekaniikasta löytyi, kuten kaukovaikutukset, sopivat hyvin yhteen pehmeän ja kokonaisvaltaisen ”peace, love and happiness” -ajattelun kanssa.
Akateemisissa piireissä moni pudisteli päätään tällaiselle hippitouhulle, mutta osittain siitä nousivat kvantti-informaatio ja kvanttilaskenta, jotka ovat nykyisin iso juttu, Pylkkänen sanoo.
– Kaikki eivät tietenkään hyväksy, että se meni näin, mutta on siinä tällaisia jänniä kulttuurisia tekijöitä.
Pylkkänen nostaa tuolta ajalta Capran Fysiikan ja taon ohelle toisen bestsellerin, Gary Zukavin kirjoittaman Dancing Wu Li Masters, ”Tanssivat Wu Li -mestarit”.
– Kyllä niiden täytyi olla viihdyttäviäkin, koska niitä myytiin miljoonia kappaleita.
Kimmo Hiltunen / Yle
Kiinnostuitko kokeilemaan? Tässä listaa kirjastoreissuille!
Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan tuotannon oheen Paavo Pylkkäsellä on suomalainen suositus, joka on voinut jäädä huomaamatta: Tarja Kallio-Tammisen Kvanttilainen todellisuus vuodelta 2008.
Unohtaa ei kannata myöskään Georg Henrik von Wrightin teostaTiede ja ihmisjärki (1987). Hän oli varsin pessimistinen maailman suhteen, mutta jos hänellä jotakin toivoa oli, niin se liittyi nimenomaan fysiikan ja biologian kokonaisvaltaisiin ilmiöihin, Pylkkänen sanoo.
– Hän ajatteli, että kaikki nämä ympäristö- ja muut ongelmat johtuvat osittain vanhasta tieteellisestä rationalismista, joka on luonnon hallitsemista ja hyväksikäyttöä. Hän pohti, voitaisiinko harmonisempaan tulevaisuuteen päästä uudella fysiikalla, jossa ihminen on enemmän osallistuja kuin hallitsija.
Aikanaan von Wright leimattiin romanttiseksi antiteknologiksi, mutta tänä päivänä hänen huippuajattelijan tekstejään lukee uusin silmin, Pylkkänen sanoo.
Napakasti kvanttiteoriasta: A Very Short Introduction
Suomeksi käännetyistä kirjoita Pylkkänen suosittelee yhtenä David Bohmin ja David Peatin teostaTiede, järjestys ja luovuus (1992). Hän kertoo käyttäneensä sitä kurssikirjana ja havainneensa, että se toimii tukena myös silloin, jos ihminen etsii muutosta.
Bohmin mielestä tieteestä puuttui aito keskustelu, joten hän alkoi kehittää keskustelumenetelmiä. Hän on ollut monille inspiraationa, Pylkkänen kertoo.
Englanninkielisistä kirjoista hänen ykkösuosituksena on John Polkinghornen napakka, satasivuinen Quantum Theory: A Very Short Introduction (2002).
– Jos pitäisi estää se, että ensimmäisestä lukukokemuksesta tulee traumaattinen, niin tästä kannattaisi ehdottomasti aloittaa! Se on niin lyhytkin, ettei siinä mene ikä ja terveys.
Niille, jotka ovat valmiit näkemään hieman vaivaa englannin suhteen, Pylkkänen ehdottaa myös ”hyvällä tavalla rautalangasta väännettyä” David Albertin kirjaa Quantum Mechanics and Experience (1992). Suosituslistalla on myös Jennan Ismaelin How Physics Makes Us Free (2016).
Peter Lewisin filosofeille kirjoittamasta teoksesta Quantum Ontology (2016) Pylkkänen sanoo, että se ei ole aivan helppo, mutta kuitenkin äärimmäisen selkeä.
Lisää myös internetistä
Hawkingin yhteistyökumppanin Roger Penrosen The Shadows of the Mind (1994) on kvanttiteorian ja tietoisuuden yhteyden hyvä selittäjä, Pylkkänen sanoo. Hänen oma teoksensa Mind, Matter and the Implicate Order (2007) tarkastelee tätä aihetta Bohmin teorioiden valossa.
Hippiliikkestä ja fysiikasta kertovista kirjoista Fritjof Capran Fysiikka ja tao (1973) on saatavilla suomeksi. Gary Zukavin Dancing Wu Li Masters (1979) ja Pylkkäsen niin ikään suosittelema David Kaiserin How the Hippies Saved Physics (2011) ovat jääneet suomentamatta.
Brian Greenen yleistajuisista ja viihdyttävistäkin teoksista on suomennettu kaksi: Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus (2005) ja Kätketyt ulottuvuudet: Supersäikeet, ajan halkeamat ja maailmanselityksen haaste (2000).
