Kaksi amerikkalaispurjehtijaa Jennifer Appel ja Tasha Fuiaba sekä heidän kaksi koiraansa Zeus ja Valentine on onnistuttu pelastamaan merihädästä. He olivat ajelehtineet Tyynellä valtamerellä viiden kuukauden ajan.

Havaijilta toukokuussa matkaan lähteneen seurueen purjeveneeseen tuli tekninen vika ja seurue joutui tuuliajolle. Taiwanilainen kalastusvene löysi heidät ajelehtimasta avomereltä noin 1 500 kilometrin päässä Japanista.

Seurueen oli tarkoitus purjehtia Havaijilta Tahitin saarille, mutta heidän löytöpaikkansa oli Tahitilta 8 000 kilometrin päässä.

Seurueen onneksi koitui veneessä ollut vedenpuhdistusjärjestelmä, joka mahdollisti heille meriveden muuttamisen juomakelpoiseksi. Heillä oli myös mukanaan yli vuoden varastot kuivamuonaa, kuten kaurahiutaleita ja pastaa.

NBC-televisioyhtiön mukaan seurue kärsi matkan aikana myös tiikerihaiden hyökkäyksistä.

Irakin kurdien presidenttinä toimiva Masud Barzani ei aio jatkaa tehtävässään 1. marraskuuta lähtien, kertoi kurdihallinnon virkamies lauantaina. Samana päivänä kurdit järjestävät parlamentti- ja presidentinvaalit.

Kurdien parlamentin on tarkoitus kokoontua sunnuntaina keskustelemaan presidenttinsä vallan jakamisesta.

Barzanin ilmoitus päätöksestään tuli vain muutamia viikkoja kurdien itsenäistymisäänestyksen jälkeen. Äänestys on aiheuttanut jyrkkää vastustusta. Autonomisella alueellaan toimineet kurdit ovat saaneet kritiikkiä Irakista, Turkista ja muista naapurimaista.

Barzani on toiminut virassaan jo vuodesta 2005 lähtien. Kurdien presidentin toimikausi on 5-vuotinen. Barzani on ollut tehtävässä jo kaksi kautta, joten hänen toimikautensa on jo ylittynyt.

Kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) tviitit ja kommentit Katalonian itsenäisyyden puolesta ovat yksityisajattelua, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hänen mukaansa Kärnän ulostulot eivät edusta keskustan, saati hallituksen linjaa.

– Olen jo Kärnälle vihjannut, että hieman maltillisempi linja tässä herkässä asiassa voisi olla viisautta. Tämä näyttää olevan hyvin tärkeä asia, Kaikkonen muotoilee STT:lle.

Kärnä tviittasi eilen aikovansa esittää eduskunnalle Katalonian itsenäisyyden tunnustamista. Kärnän englanninkielinen tviitti levisi maailmalla, ja sitä jaettiin uudelleen tuhansia kertoja.

Kaikkosen mukaan Kärnän kommentteja ei näillä näkymin ole tarpeen ottaa puheeksi keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa, koska hän on antanut Kärnälle palautetta muuten.

Orpo vaatii tukea Espanjalle

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä muiden EU-maiden pitäisi tukea Espanjaa löytämään kriisiin mahdollisimman nopeasti hyvä ratkaisu. Orpo kommentoi asiaa STT:lle kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

– Me emme voi tietenkään millään tavalla ottaa kantaa tai tukea katalaanien itsenäistymisaikeita. Se ei ole meidän asiamme, Orpo sanoi.

– Toivon todellakin, että dialogi Katalonian johdon ja Espanjan hallituksen välillä jatkuu. Ratkaisu pitää löytää tyylikkäästi rauhanomaisesti ja ilman väkivaltaa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoi eilen perjantaina Ylelle, että hän ei kannata Katalonian itsenäisyyden tunnustamista.

Katalonia julistautui eilen perjantaina itsenäiseksi. EU, Nato ja Yhdysvallat ovat asettuneet tukemaan tilanteessa Espanjaa.

Korjaus kello 16.27: Korjattu Kärnän etunimi Jukasta Mikoksi.

Vedenvaraan joutuneen miehen etsintä on lopetettu tuloksettomana Maarianhaminan lounaispuolella.

Turun meripelastuskeskus sai pian puolenyön jälkeen Tallinkin Victoria-risteilyalukselta tiedon vedenvaraan joutuneesta miehestä. Miestä etsittiin useamman tunnin ajan.

Etsintöihin osallistui Victoria-alus ja kaksi muuta matkustaja-alusta sekä Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan vapaaehtoisen meripelastusseuran partioveneet. Paikalle hälytettiin myös meripelastuskopterit Ruotsista ja Turusta.

–  Etsittävä alue oli melko suppea, mutta siitä huolimatta etsinnät jouduttiin päättämään tuloksettomana, Rajavartiolaitos kertoo tiedotteessa.

Victoria-alus liikennöi Tukholman ja Tallinnan välillä.

Miltä ajattelisit, jos liikenteessä tulee vastaan yllättäen iso värikäs taideteos, joka kiitää ohitsesi hurjalla vauhdilla. Taide tupsahtaa autoilijan näkökenttään yllättäen - pitkin valtatietä. Monen mielestä se voi kuulostaa kokeilevan performanssiryhmän viimeisimmältä mobiilitaiteen projektilta.

Sitä se ei kuitenkaan ole.

Porilainen Simo Riikonen on tehnyt valtateillä liikkuvaa taidetyötä pitkäjänteisesti jo 1960-luvulta lähtien. Riikosen ruiskumaalilla taiteilemia teoksia on liikkunut kumipyörillä Suomessa ja ympäri Eurooppaa yli tuhat.

Usein teoksen maalauspohjana on ollut järeä ammattiauto: rekka, kuorma-auto tai linja-auto.

Alkuviikolla Harjavallan Emil Cedercreutzin museossa avautunut näyttely esittelee miehen viidelle vuosikymmenelle ulottuvan taideuran.

”Autoihin ei saa maalata”

Kuvakipinä syttyi jo Simo Riikosen ollessa pikkupoika. Perhe asui silloin pienessä mökissä – eräänlaisessa väliasunnossa, sillä heille rakennettiin tuolloin kodiksi uutta taloa.

– Piirsin sen mökin kamarin tapettiin autoja. Niin korkealle kuin pystyin. Kaikki piirrokset olivat autoja - ja maalasin niille kaikille vielä kasvot.

Seinäteoksen paljastuttua Riikosen vanhemmat painottivat pojalleen, ettei autoihin saa piirtää.

– Sellaisesta jää tietenkin mukavalla tavalla ajatus kytemään, taiteilija naurahtaa.

Ihan uutta potkua nuori sivellinniekka sai, kun hänelle kymmenvuotiaana iskettiin kouraan jenkkirautoja esittelevä amerikkalainen lehti, jossa oli kuva liekein somistetusta autosta.

– Ne liekit polttivat sydämeni. Tuli olo, että tuollaiset liekit olisi saatava joskus maalata.

Meni kuitenkin vielä monta vuotta, kunnes unelma toteutui.

Liekkimuoti tuli Suomeen

Miehen maalausura avautui tietynlaisella porttiteorialla. Ensin hän maalasi oman moponsa, sitten pajalle tuli kavereiden mopoja ja sitten kaverien kavereiden menopelejä.

Olikin iloinen sattuma, että 1970-luvulla liekkien kuvat autoissa tulivat muotiin myös Suomessa. Liekkimaalauksesta haaveilleelle nuorukaiselle alkoivat onnenpäivät.

– Minun ensimmäinen liekein koristelema auto taisi olla Vauxhall, Simo Riikonen muistelee hymyillen.

Siitä se sitten alkoi. Maalauspohjat suurenivat pikkuhiljaa: ensin tuli tilaus maalata auton nokkapelti ja takaluukku, sitten maalaukset levittäytyvät auton kylkiin, kohta työstössä oli pakettiauto, kuorma-auton hytti ja lopulta linja-auto.

– Nyt olen maalannut melkein kaikkiin ajoneuvoihin, mitä nyt yleensä tiellä liikkuu.

Vaikka Simo Riikosella oli lapsesta asti ollut autotaiteilijan sielu, ei hän siitä urakseen ihan heti ajatellut.

– Alkuun oli päämääränä tehdä vain juuri sillä hetkellä tekeillä ollut auto, mutta homma jatkui ja jatkui. Ensimmäisen kuorma-auton maalauksen yhteydessä aloin epäillä, että tästä voisi tulla työ.

Kuorma-auton kylkeen tilattiin maalaus koristeviivoin. Nykysilmään vanhan kuorma-auton maalaus näyttää melko vaatimattomalta. Nopeasti maalauksien koko kuitenkin suureni ja värit lisääntyivät.

Sitten tilauksia olikin äkkiä jonoksi asti. Maalaamisesta tuli työ.

Muotokuvia myös laulajatähdille

Mies on maalannut myös satoja muotokuvia.

Porissa kun ollaan, on joukkoon mahtunut myös maailmankuuluja laulajia.

– Pori Jazzin Jyrki Kangashan siihen työhön minua pyysi, Simo Riikonen kertoo.

Ensimmäinen laulajamalli oli Mireille Mathieu. Näyttelyssä on laulajan kohtaamisesta todisteena 2,6 metriä korkea muotokuva. Eräs vaikuttava kohtaaminen oli Kiri Te Kanawan kanssa.

– Tein molemmille malleille myös oman hieman pienemmän version taulusta ja lahjoitin ne henkilökohtaisesti.

Simo Riikonen muistelee luovutustilanteita. Kiri Te Kanawa hymyili viileästi. Mireille Mathieu taas kapsahti porilaistaiteilijan kaulaan.

– Hän pussasi minua suoraan suulle. Se oli ilmeisesti sellainen ranskalainen tapa, Riikonen myhäilee.

Tauti hidasti tahdin

Automaalauksen pioneeri maalasi tilanteessa, jossa koko ala oli vielä nuori. Hän pohtii alan nykyistä tyyliä.

– On muutamia oikein taitavia tekijöitä. Isoja maalauksia ei oikein enää tehdä. Rinnalle on tullut teippaukset sekä teippausten ja maalausten yhdistelmiä, Riikonen arvioi.

Konkarimaalari ei enää pysty maalaamaan entiseen malliin. Parkinson tauti on pusertanut 80-prosenttia käden toimintakykvystä. Siitä huolimatta sitkeä asiakas halusi vielä viime vuonna, että Riikonen maalaa hänen autonsa.

– Sanoi, että auto seisoo niin kauan, kunnes olen sen maalannut.

Normaalisti vastaava maalaustyö olisi vienyt mestarilta viikonlopun. Nyt Riikonen työskenteli auton kanssa viisi viikkoa.

– Sanon silti yhä, että se on töistäni viimeisin. Se ei ole vielä viimeinen.

Taidokkaat pienoismallit ovat parhaimmillaan historian tallentamista. Kirjojen ja valokuvien avulla tehdyt mallit jälijittelevät alkuperäisiä aina maalauksia ja jopa luodinreikiä myöten. Kolmiulotteisuus tuo kohteen muodot esiin valokuvaa paremmin.

– Pienoismalli on elävämpi kuin valokuva, tiivistää kangasalalainen pienoismalliharrastaja Jari Männikkö.

Männikkö kuitenkin muistuttaa, että valokuvaa ei voi korvata, sillä kuva on otettu tietyllä hetkellä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Oikeiden muotojen ja yksityiskohtien etsiminen on tutkimustyötä. Eri lähteistä kerättävä tieto ja tarkkaan historiallisuuteen pyrkiminen edellyttävät lähdekritiikkiä.

– Kannattaa ottaa huomioon, että eri teoksissa kuten netissä, kirjoissa ja elokuvissa tiedot jopa sotivat keskenään. Näistä pitää sitten vetää omat johtopäätökset, mikä olisi se kaikkein uskottavin versio, Männikkö kertoo.

Männikkö on rakentanut pienoismalleja ja dioraamoja jo 50-vuoden ajan. Parasta pienoismalleissa on käsinkosketeltavuus ja aitouden hakeminen.

– Ne saa elämään ja näet konkreettisesti millainen jokin laite on, kun sitä on käytetty.

Veteraanit apuna aiheiden rakentamisessa

Yksittäisten pienoismallien ohella dioraamat ovat harrastajien suosiossa. Dioraamoihin pyritään rakentamaan maisema tai tapahtuma, joka kuvaa autenttisesti oikeaa ja mahdollisesti tapahtuvaa tilannetta. Männikkö ohjaa Kangasalan Sahalahdella pienoismalliryhmää, joka on saanut apua dioraamojen aiheisiin sotaveteraaneilta.

– Sotaveteraanit ovat käyneet kertomassa omista tekemisistään, seikkailuistaan ja jopa sodanjälkeisistä tukkityömailla olosta. Näitä kertomuksia on hyödynnetty rakentamisessa, Männikkö sanoo.

Kohtaamiset sodan kokeneiden kanssa ovat olleet myös yllättäviä, sillä monet veteraanit eivät ole aiemmin puhuneet niistä aiheista, joista pienoismalleja on lähdetty rakentamaan.

– He eivät ole lapsilleen tai lapsenlapsilleen kertoneet yhtään mitään, vaan nyt meille ensimmäisen kerran avautuneet, Männikkö sanoo.

Löytääkö aidon käyttäjä mallin virheen?

Niin dioraamoissa kuin yksittäisissä tarkoissa pienoismalleissa on pyrkimys aitouteen, jonka puuttuminen saa nopeasti aikaan välittömän palautteen.

– Kyllä kavereilta tulee äkkiä hyväntahtoista naljailua, Männikkö nauraa.

Huolellisesti tehtynä pienoismallit ovat niin tarkkoja, ettei edes aidon lentokoneen käyttäjä löydä virheitä mallinnetusta koneesta.

Hävittäjälentolaivue 31:tä 1970-80-lukujen vaihteessa komentanut evp. everstiluutnantti Osmo Kopponen törmäsi tuttuihin muotoihin Kuopiossa pidetyssä pienoismallinäyttelyssä. Kaikista Kopposen lentämistä koneista löytyi pienoismalliversio.

– Kyllä kaikki löytyi, Stieglitzistä MiG 21 Bis:iin, Kopponen sanoo.

Kopponen käy mielellään pienoismallinäyttelyissä ja antaa kiitosta alan harrastajille.

– Kyllä nostalgiaa on ja muistot herää. Niihin on uhrattu hyvin monta tuntia. Ei niistä kokenutkaan lentäjä virheitä löydä, Kopponen sanoo.

Australia on ajautunut poliittiseen kriisiin sen jälkeen, kun varapääministerin tehtävää hoitanut kansanedustaja Barnaby Joyce erotettiin virastaan kaksoiskansalaisuuden takia. Joycella on ollut sekä Australian että Uuden-Seelannin kansalaisuus.

Erottamisesta päätti Australian korkein oikeus. Myös kaksi muuta kansanedustajaa todettiin epäpäteviksi samasta syystä.

Pääministeri Malcolm Turnbull lykkäsi kohun takia ulkomaanmatkaansa.

Hallituskoalitio menetti erottamisten myötä enemmistön parlamentissa

Virkaatekeväksi varapääministeriksi on nimitetty ulkoministeri Julie Bishop. Bishop edustaa Turnbullin johtamaa liberaalipuoluetta. Varapääministerin paikan täyttämiseksi järjestetään täytevaalit.

Oppositiossa oleva työväenpuolue uhkaa haastaa takautuvasti Joycen tekemät päätökset.

Pääministeri Turnbull on kommentoinut korkeimman oikeuden tulkintaa maan perustuslaista ja sanonut sitä hyvin tiukaksi. Pykälää on perusteltu kansanedustajien lojaalisuuden varmistamisella.

Turnbull sanoi, että lakipykälän muuttamista olisi ehkä syytä harkita.

– Parlamentin on oltava avoin kaikille, hän sanoi.

Australian 24 miljoonasta asukkaasta lähes puolet on syntynyt ulkomailla tai vähintään toinen heidän vanhemmistaan on syntynyt ulkomailla.

Joycen erottamispäätös johti välittömästi poliittiseen kriisiin, sillä hallituspuolueilla oli parlamentin alahuoneessa vain yhden paikan enemmistö - joka nyt menetettiin.

Korjattu toiseksi viimeistä kappaletta 15:57 Aiempi versio antoi ymmärtää, että kaikki australialaiset olisivat syntyneet ulkomailla.

Italialainen mies ehti tartuttaa HI-viruksen 30 naiselle sen jälkeen kun hän sai HIV-diagnoosin vuonna 2006, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

33-vuotias mies määrättiin perjantaina 24 vuodeksi vankeuteen.

Mies etsi uhrejaan netin deittisivustoilta käyttäen salanimeä ”Hearty Style”. Mies harrasti suojaamatonta seksiä ainakin 53 naisen kanssa. Nuorimmalla ikää oli vain 14 vuotta.

Uhreista osa pyysi miestä käyttämään kondomia, mutta hän vastasi heille olevansa allerginen kumille tai että oli juuri äskettäin käynyt HIV-testissä.

Jotkut naiset tapasivat miehen vielä saatuaan tartunnan. Mies oli kieltänyt, että hänellä olisi HIV.

Lisäksi kolme miestä ja yksi vauva saivat tartunnan naisilta, jotka olivat miehen uhreja.

Syyttäjän mukaan miehen oli tarkoitus ”kylvää kuolemaa”.

Mies vangittiin vuonna 2015. Tuomarit harkitsivat tuomiota yli kymmenen tuntia ennen kuin julistivat tuomion.

Paikalliset tiedotusvälineet kertovat uhrien itkeneen kun tuomiota luettiin.

Jos Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan akatemiatutkija Ari Tuononen sanoo julkisuudessa jotain myönteistä kitkarenkaista, hänestä tehdään heti nastarenkaiden vastustaja.

– En minä vastusta nastarenkaita. Ainoa mitä olen sanonut on, että nastarenkaita voitaisiin hyvin vähentää niin, että niiden ja kitkarenkaiden suhde olisi 50/50 vuonna 2020. Ihmiset saavat ajaa nastarenkailla, jos haluavat.

Tuononen on tutkinut tien ja renkaan välistä kitkaa jo vuosia. Ennen Aalto-yliopistoa hän kehitteli renkaita toimimaan paremmin yhteen lukkiutumattomien jarrujärjestelmien kanssa Goodyearin tutkimuskeskuksessa Luxemburgissa.

Suomessa kahdeksan autoilijaa kymmenestä ajaa talvisin nastoilla. Pääkaupunkiseudulla nastojen osuus on 75 prosentin luokkaa.

Jokavuotiseksi muuttuneessa talvirengasriitelyssä onkin selvä asetelma pohjoinen Suomi ja maaseutu vastaan etelän suuret kaupungit. Tuononen on huomannut, että suurten tunteiden värittämässä keskustelussa monille on ihan sama, mitä tutkija sanoo.

– Jokainen hakee faktat ja perustelee omat mielipiteet niillä.

Nastakeskustelu pyörii jäisten teiden ympärillä

Hyväkuntoinen nastarengas erottuu edukseen jäisen liukkaalla tiellä. Tuononen muistuttaa kuitenkin, että Suomen talviliikenteen suuret kilometrimäärät ajetaan aivan muissa kuin jäisissä olosuhteissa. Ja niissä nastoista ei ole hyötyä.

– Renkaiden lehdistötestaus korostaa liikaa jarrutuspitoa jäällä. Meillä on esimerkiksi ollut hyvin märkiä talvia ja teiden urautuminen tuo kasvavan vesiliirtoriskin. Kukaan ei tällä hetkellä kuitenkaan puhu teiden urautumisesta.

Renkaita pitää jatkuvasti kehittää muuttuviin olosuhteisiin. Tuononen ottaa esimerkin, kuinka Keski-Euroopassa talvisin käytettävät kitkarenkaat pitävät pohjoismaisia kitkoja paremmin märällä asfaltilla, mutta jäisellä tiellä ne taas eivät yhtä hyvin pärjää.

Tuonosen mukaan keskustelu talviajon turvallisuudesta keskittyy aivan liikaa kahden eri rengastyypin välille.

– Aktiivisella ja passiivisella turvatekniikalla on autoja pystytty parantamaan paljon. Vakavat onnettomuudet liittyvät yhä enemmän kuljettajan sosioekonomiseen taustaan. Ja se selittää sekä ajotapaa että rengasvalintoja.

Vähemmän nastoja, vähemmän haittoja

Uusimmista nastarenkaista Tuonosella on huonoja uutisia. Supernastoitetut renkaat, joissa saattaa olla lähes 200 nastaa, eivät ole sen turvallisempia kuin alle sadan nastan renkaat. Päinvastoin.

– Katupölystä olen huolissani, koska se konkreettisesti tappaa ihmisiä. Jos me pidennämme nastarengaskautta alkamaan aikaisemmin syksyllä, se vain pahentaa katupölyongelmaa keväällä.

Ja tänä talvena kaudesta tulee lokakuun lumisateiden vuoksi pitkä. Siitä seuraa myös turvallisuusongelmia. Nastat kuluvat eri tahtiin auton etu- ja takapyörissä. Etuvetoisessa autossa eturenkaiden nastat työntyvät ulos ja takana renkaan sisään.

Tuononen on yrittänyt viime talvesta saakka tehdä kaikille selväksi, että auton ajettavuuteen vaikuttavat balanssiongelmat ovat vakava vaaratekijä.

- Kun renkaassa nastoja on enemmän, se pitoero-ongelma etu- ja takarenkaiden välillä korostuu. Alle 100-nastainen rengas toimii tältä osin renkaan eliniän ajan turvallisemmin. Itse ostaisin kitkarenkaan tai alle 100-nastaisen nastarenkaan.

Akatemiatutkija toivoo, että jo pian auton katsastuksessa alettaisiin mitata näitä nastaulkonemia. Samalla valmistajille syntyisi painetta valmistaa nastarenkaita, jotka ovat turvallisia myös käytettyinä ja kuluttaisivat tietä nykyisiä renkaita vähemmän.

Lähipäivinä tulee runsaasti sateita eri muodoissa: vetenä, räntänä ja lumena.

– Vettä voi tulla Etelä- ja Länsi-Suomessa paikoin jopa 30 millimetriä lauantain ja maanantain välisenä aikana. Se on puolet lokakuun tavanomaisesta sademäärästä, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Oulu–Jyväskylä-linjan pohjoispuolella sateet tulevat lumena. Ensilumi saadaan Kotakorven mukaan nyt sinnekin, missä sitä ei vielä ole ollut. Lunta voi tulla paikoin jopa yli 10 senttiä.

Ajokeli on sateiden vuoksi monin paikoin huono. Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä lauantaina Pohjois-Savossa ja Kainuussa sekä osassa Pohjois-Pohjanmaata.

Sunnuntaina huonosta ajokelistä varoitetaan maan länsiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä osassa Lappia.

Sateiden väistyttyä maanantaina tiet jäätyvät, Kotakorpi sanoo.

Merialueilla varoitetaan lauantaina kovasta tuulesta. Sunnuntaina länsirannikolla tuuli voi olla puuskissa maalla 15 metriä sekunnissa, merellä puuskat voivat olla jopa myrskylukemissa eli yli 20 metriä sekunnissa.

Launtaina tuuli käy vielä etelästä, mutta kääntyy sunnuntaina kylmäksi pohjoistuuleksi.

Suomen ympäristökeskus arvioi, että sateet voivat aiheuttaa lähipäivinä tulvia Pohjanmaalla, Vaasan seudulla ja Lounais-Suomessa. Espoossa seurataan erityisesti Kirkkojärven tulva-aluetta, joka voi nostaa vettä Turunväylälle ensi viikon loppupuolella.

Lue myös: Viikonloppu on täynnä vetistä sadetta – lumet hupenevat etelästä

Somalian pääkaupungissa Mogadishussa on räjähtänyt kaksi autopommia. Lisäksi uutistoimisto AP raportoi kolmannesta räjähdyksestä.

Poliisin mukaan ainakin 23 ihmistä on kuollut ja useita kymmeniä loukkaantunut. Kuolleiden joukossa on sekä sotilaita että siviilejä.

Ensimmäinen räjähdys tapahtui hotelli Nasa-Hablodin portin edustalla. Tämän jälkeen aseistettuja miehiä syöksyi hotelliin ja avasi tulen.

Poliisin mukaan hotellin sisällä on ollut käynnissä tulitaistelu. Terroristijärjestö Al-Shabaab on ilmoittanut olevansa iskun takana.

– He taistelevat sisällä. Meillä ei ole vielä tietoja uhrien määrästä, poliisijohtaja Abdullahi Aden sanoi uutistoimisto Reutersille tulitaistelun ollessa vielä käynnissä.

Nasa-Hadlob sijaitsee lähellä Somalian presidentinlinnaa ja on erityisesti poliitikkojen suosima tapaamispaikka.

Toinen räjähdys oli poliisin mukaan minibussi joka räjähti risteyksessä, ilmeisesti Somalian parlamentin lähellä.

Kolmas räjähdys on uutistoimisto AP:n mukaan tapahtunut lähellä hotellia, kun itsemurhapommittaja on räjäyttänyt pommiliivin.

Kaksi viikkoa sitten yli 300 ihmistä kuoli Somalian historian kuolettavimmassa terrori-iskussa, kun kuorma-autollinen räjähteitä räjäytettiin Mogadishun keskustassa. Terroristijärjestö Al-Shabaabin uskotaan olleen iskun takana.

Uutista päivitetty klo 23.53

Murmanskia ei voi sanoa massaturistikohteeksi, mutta ensimmäinen suomenkielinen matkaopas esittelee sen erikoisella tavalla kiinnostavana.

Kyseessä on maailman suurin napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki, joka monen mielikuvissa on kylmä ja kaukana. Murmanskin matkaoppaan kirjoittaja, kaupungissa seitsemän vuotta asunut Sari Pöyhönen kumoaa molemmat luulot.

– Täällä on aika lailla sama sää kuin Pohjois-Suomessakin, ei tämä missään Siperiassa ole. Ja tämä on Ivalosta 300 kilometriä, eli Suomeen pääsen kun ajan autolla viisi tuntia, Pöyhönen vakuuttaa.

Ei turismi Murmanskille silti vierasta ole. Kaupungin viranomaisten mukaan turistien määrä on kasvanut kymmenkertaiseksi 20:ssa vuodessa, ja Venäjän tavoitteena on tehdä Murmanskista arktisten risteilyjen pääkohde.

Modernia elämää neukkulähiön rinnalla

Vastakohtien kaupunki Murmansk kiistatta on. Pöyhösen mukaan kaupungissa yhdistyvät pohjoisen luonto, uudet kauppakeskukset sekä neuvostoliittolainen arkkitehtuuri.

Kirjailija muistelee kokemaansa kahvihetkeä, jossa kaikki olennainen Murmanskin olemuksesta tiivistyy.

– Istun länsimaalaisessa kauppakeskuksessa, juon cappuccinoa ja ikkunasta näkyy yhdellä vilkaisulla laskettelukeskus, jossa ihmiset snoukkailevat ja laskettelevat, sekä harmaa neukkulähiö.

– On niin absurdi tunne miten Lapin luonto yhdistyy soviet-arkkitehtuuriin, ja silti on myös hienoja, moderneja kauppakeskuksia, Pöyhönen kuvailee nauraen.

Harmaan kaupungin historiaa ja välipilkkuja

Murmanskissa asuu noin 300 000 ihmistä. Jäämeren rannalla, Kuolan niemimaalla sijaitseva satamakaupunki on karu, mutta Golfvirta pitää sen rannat jäättöminä läpi vuoden.

Murmansk ei ole maailman kaunein kaupunki. Sari Pöyhönen

Murmanskin alueella on paljon luonnonsuojelualueita ja myös luonnonrikkauksia, mutta kaupunki itsessään ei kauneudella koreile.

– Vaikka tämä on harmaa kaupunki, mutta arktinen luonto näkyy ja ihmiset ovat mukavia, ja on niitä väripilkkujakin. Murmansk ei ole maailman kaunein kaupunki, mutta ei ole Kemikään ja rakastan silti niitä molempia, nauraa Kemissä toimittajana pitkään työskennellyt Pöyhönen.

Pöyhösen kirjoittama matkailuopas tutustuttaa lukijansa paitsi Murmanskin nykyiseen olemukseen ja matkailuvinkkeihin, myös historiaan ja kaupunkilaisten elämään sekä tarinoihin. Mukaan on mahtunut myös kirjailijan omia sattumuksia ja ihmetyksen aiheita pohjoisvenäläisessä kaupungissa.

– Kun itse tulin Murmanskiin ensimmäisen kerran toimittajana yksitoista vuotta sitten, olisin kaivannut matkaopasta, mutta sellaista ei löytynyt. Jo silloin haaveilin, että kirjoitan sen itse.

Pöyhönen on ammatiltaan toimittaja, mutta hän muutti uudenlaisen työn perässä Murmanskiin seitsemän vuotta sitten. Hän työskentelee media- ja kulttuurivastaavana Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Murmanskin toimipisteessä.

Murmanskin matkaopas-kirja julkaistaan Kemin kirjastossa lauantaina 28. lokakuuta. Kirjan julkaisutilaisuus on osa Kemin Taiteiden Yö -tapahtumaa.

Hälytysajossa ollut ambulanssi joutui liikenneonnettomuuteen tänään lauantaina Joensuun keskustassa.

Ambulanssi ajoi silminnäkijöiden mukaan päin punaisia ja törmäsi vihreällä valolla ajaneen henkilöauton vasempaan kylkeen hieman ennen kello viittä. Silminnäkijöiden arvion mukaan ambulanssilla oli törmäyshetkellä nopeutta 50–60 km/h.

Ambulanssissa oli kolme henkilöä, joista yksi oli potilas. Kaikki kolme loukkaantuivat pelastuslaitoksen mukaan lievästi.

Henkilöautossa oli ainoastaan kuljettaja. Hän loukkaantui pelastulaitoksen mukaan törmäyksessä vakavasti.

Ajoneuvot romuttuivat täysin, kerrotaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tiedotteessa. Kaikki osalliset vietiin sairaalaan hoidettavaksi.

Poliisin mukaan ambulanssin kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisin mukaan tien pinta oli tapahtumahetkellä hieman kostea.

Tyyneen mereen laskeva Elwha-joki padottiin vuonna 1911. Sen jälkeen lohet pääsivät nousemaan jokea vain kahdeksan kilometrin matkan. Loput 70 kilometriä pääuomaa ja lukuisat sivujoet olivat sadan vuoden ajan niiltä suljettuja.

Lower Elwha Klallam alkuperäiskansan koti- ja pyyntijoki oli tunnettu erittäin suurista lohista. Lukuisat vaeltavat lohikalalajit olivat heimon tärkeä elinkeino.

– Sieltä saatiin jopa 45-kiloisia kaloja ennen patojen rakentamista, sanoo joen entisöintiin perehtynyt dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

Elwhaan on vaeltanut ja siellä kutenut muun muassa viisi tyynenmeren lohilajia, kirjolohi sekä useita taimenlajeja. Joen kalakannat säilyivät koska jokisuu ja alajuoksun kahdeksan kilometriä jäivät sulkematta.

Vuosikymmenten poliittinen vääntö

Kamppailu Elwhan vapauttamisesta vei vuosikymmeniä. Vuonna 1992 presidentti George H.W. Bushin kaudella Yhdysvaltain kongressi sääti lain voimalaitosten purkamisesta ja joen ekosysteemin entisöimisestä.

Laki herätti myös suurta paikallista vastustusta Port Angelesin satamakaupungissa, jonka saha- ja selluteollisuutta Elwhan kaksi vesivoimalaa oli sata vuotta palvellut.

Pari vuosikymmenen tutkimusten, alkuperäiskansan ja muiden kansalaisten sekä teollisuuden kuulemisten ja keskustelujen jälkeen yleinen mielipide kääntyi joen vapauttamisen puolelle.

Yhdysvaltain liittovaltio rahoitti 350 miljoonan dollarin projektin, jolla padot poistettiin, jokiluontoa entisöintiin ja metsäteollisuudelle vedettiin sähkölinjat muualta.

Ensimmäinen pato poistettiin vuonna 2012 ja toinen 2014 – ja lohen paluu alkoi.

– Lohet ovat nousseet molempien poistettujen voimaloiden ohi. Viittä Tyynenmeren lohilajia, kirjolohia ja muita vaelluskaloja on jo tavattu vaeltamassa purettujen patojen yläpuolisista vesistöistä, sanoo Elwha joen entisöinnissä mukana oleva tutkija Jeffrey Duda Yhdysvaltain geologisesta tutkimuskeskuksesta USGS:stä.

Yhdysvallat on edelläkävijä vesivoimaloiden poistossa. Duda vieraili äskettäin Suomessa ja esitelmöi Joensuussa Kohtuus-liikkeen yleisötilaisuudessa ja Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission seminaarissa Torniossa. Tilaisuudessa esitettiin Elwha joen entisöinnistä kertova John Gussmanin ja Jessica Plumbin palkittu dokumenttielokuva Return of the River (2014).

Tutkija Jeffrey Dudan mukaan Elwhan ekosysteemien palautuminen kestää vuosikymmeniä. Patoaltaisiin kasautuneen maa-aineksen hallinta patojen poistossa on yksi tärkeimmistä asioista.

Toimisi myös Kemijoella

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan voimaloiden poisto on paras keino vaelluskalojen palauttamiseksi.

Tämä käy ilmi esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportista Kymijoen lohikantojen elvyttämisestä vuodelta 2013. Siinä lohen elvyttämistä viiden voimalan ohi kalateiden avulla pidetään erittäin haastavana.

Suomen suurimman joen Kemijoen lohi ja muut vaelluskalat tuhottiin sulkemalla jokisuu Isohaaran voimalaitoksella 70 vuotta sitten. Joki tuotti vuosittain miljoonia vaelluslohia Itämereen ennen valjastusta. Kemijoen valuma-alue on suuri noin neljännes Suomen pinta-alasta.

Kemijoen vaelluslohen palauttamisesta kalateitä rakentamalla on puhuttu vuosikymmenet. Monet tutkijat kuitenkin epäilevät kalateiden tehoa koska ohitettavia voimaloita on peräti viisi. Lohien pitää päästä Ounasjoelle asti, joka on suojelun ansiosta säilyttänyt lohen kutukelpoiset kosket.

Tehokkain ratkaisu olisi voimaloiden poisto ja joen entisöinti. Tätä meiltä on myös jokien entisöinteihin eri puolilla maailmaa perehtynyt dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Patojen purku on aivan realistinen ja hyvä keino tarkasti käsitellen ja avoimesti keskustellen Kemijoella.

Suomalaisen jokien entisöinnin asiantuntijan mukaan Kemijoen alajuoksun voimalat voitaisiin poistaa ja patoaltaat säilyttää, jolloin nykyiset rantaviivat säilyisivät, mutta kaloilla olisi vapaa väylä. Samalla hallittaisiin patoaltaisiin kasautuneet sedimenttimassat joissa voi olla elohopeaa.

– Yksi ratkaisu voisi olla että nämä tekojärvet sinällään jätetään ikään kuin lompoloiksi tai tietynlaisiksi järviksi, joiden osalta vaan toteutetaan sekä tulevan veden ja lähtevän veden ennallistaminen ja jokiluonnon ennallistaminen, sanoo dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kemijoen viiden alimman voimalan poisto päästäisi lohet ja meritaimenet kutemaan Ounasjoen laajaan vesistöön. Tulevaisuudessa Kemijoki voisi tuottaa luonnonmukaisesti miljoonia vaelluskaloja rikastuttamaan joen ja Itämeren ekosysteemiä, matkailua ja kansalaisten kalapöytiä.

Katso myös:

Palkittu dokumentti Elwha-joesta (engl.)

The Seattle Times: Elwha: Roaring back to life

Suo höyryää syksyisessä illassa. Ilman viiletessä höyry alkaa pakkautua tielle kosteudeksi. Lopulta se muuttuu jääksi. Suon kohdalla tie voikin olla kuin luistinrata, vaikka muualla olisi vielä hyvä ajokeli.

Jos suo ei näy tielle, autoilijan on vaikea ennakoida ja vähentää nopeutta liukkauden takia.

Tällainen autoilijalle hankala paikka löytyy Lappeenrannasta, jossa Vanha Viipurintie kulkee Hämmäauteensuon vierestä. Viime vuosina suon laidalla on tapahtunut kaksi kuolonkolaria. Viimeksi vajaa viikko sitten.

Tiheän kuusikon takia suo ei näy tielle. Puut myös nopeuttavat jään syntymistä.

– Kuusikko estää tuulenkäynnin siihen. Näin ollen kosteus ei pääse nopeasti kuivumaan suojaisen paikan vuoksi ja sen takia siihen muodostuu nopeasti musta jää, sanoo Lappeenrannan kaupungin tiemestari Matti Himmi.

– Tienkunnossapitäjän pitäisi tehdä tehostettua suolausta tai vastaavaa tämmöisellä alueella, kehottaa yhteyspäällikkö Tapio Heikanen Liikenneturvasta.

Himmi kertoo, että kaupungin vastuualueeseen ei kuulu kyseisen onnettomuuspaikan kunnossapito.

Vesistöalueilla sumua ja kuuraliukkautta

Yleisiä teitä hallinnoivat ELY-keskukset. Siksi myös Lappeenrannassa onnettomuuspaikan eli suoalueen läheisen tien suolaamisen ja hiekoituksen vastuu on heillä.

Suon läheisyydessä olevien teiden liukkausongelmaa ei tunneta ELY-keskuksessa, koska tutkittua tietoa asiasta ei ole. Sen sijaan sieltä muistutetaan, että vesistöjen läheisyydessä olevat tiet ja siltojen kannet ovat erityisen liukkaita.

– Vesistöjen läheisyydessä ilmankosteushan on toista luokkaa kuin kuivalla maalla, aluevastaava Sakari Häyhä ELY-keskuksesta sanoo.

Jos aamulla joutuu auton tuulilasia raapimaan, niin jossain muuallakin saattaa olla liukas. Sakari Häyhä Ely-keskuksesta

Biologi Kimmo Inki puolestaan kehottaa maalaisjärjen käyttöön, vaikka tutkittua tietoa ei suon läheisten teiden liukkaudesta olekaan.

– Itsekin paljon ajavana olen huomannut liukkauden. Kaikenlaisissa vesistöpaikoissa voi olla sumua ja kuuraliukkautta myös soilla, Inki sanoo.

Suojelu voi estää tieturvallisuutta

Usein tien rakentamisvaiheessa on jo otettu huomioon suoalueen läheisyys. Yleensä suo osittain ojitetaan ja kuivatetaan, ettei kosteutta pääse nousemaan tielle niin paljoa. Suon suojelu tai luontoarvot voivat estää kyseiset toimet.

Suot sijaitsevat usein notkopaikoissa, ja ovat umpeen kasvaneita lampia tai järviä.

– Jos tullaan alamäkeen, niin suo voi olla lähellä. Silloin on hyvä höllätä kaasujalkaa, Kimmo Inki muistuttaa.

ELY-keskuksen aluevastaava Sakari Häyhä kehottaa katsomaan kalenteria sekä auton tuulilasia ja päättelemään niistä, milloin tiellä pitää olla varovainen.

– Jos aamulla joutuu auton tuulilasia raapimaan, niin jossain muuallakin saattaa olla liukas.

Katalonian erotettu aluejohtaja Carles Puigdemont kehottaa kansalaisia "rauhanomaiseen vastarintaan" ja vannoo jatkavansa taistelua "vapaan valtion puolesta".

Näyttää siis siltä, ettei Puigdemont aio lähteä vapaaehtoisesti. Espanja erotti hänet ja muun Katalonian aluehallituksen yön aikana, ja Madrid on ilmoittanut ottavansa Katalonian suoraan hallintaansa.

Kummankin osapuolen vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiskesi ovat vähäisiä.

Madrid: yleisradion haltuunotto tai paikallispoliitikkojen vangitseminen?

Maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivainen arvioi, että Espanja toivoo rauhallista välivaihetta ennen uusia vaaleja, jotka Madrid on määrännyt järjestettäviksi joulukuussa.

Espanja on uhannut muun muassa ottaa haltuunsa Katalonian yleisradioyhtiön. Pääministeri Mariano Rajoy on perustellut ajatusta pyrkimyksenä taata tasapuolinen tiedonvälitys Kataloniassa, mutta kriitikot ovat verranneet mahdollista sensuuria Kenraali Francisco Francon diktatuurin aikaan.

Teivainen arvelee, että Espanja miettii tarkasti ennen tiedotusvälineiden toiminnan rajoittamista. Madridia vastustavat mielenosoitukset ovat toistaiseksi olleet rauhallisia, mutta liian voimakkaat toimet saattavat muuttaa niiden luonnetta.

– Se näyttää hyvin ikävältä, jos otetaan joukkotiedotusvälineet haltuun – länsieurooppalaisittain hyvinkin ikävältä, Teivainen sanoo.

Samalla tavoin itsenäisyysliikkeen johtajien kohtelua on mietittävä tarkkaan.

– Mikäli vastarinta säilyy rauhallisena, herää helposti kysymys siitä, onko Espanjassa poliittisia vankeja.

Katalonia: millaista vastarintaa harjoittaa?

Katalonian aluehallinnon erotettu johtaja Carles Puigdemont vihjaili pitkään, että aluehallinto olisi itse voinut järjestää uudet vaalit.

Nyt mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä itsenäisyyttä kannattavien katalonialaisten on päätettävä kaksi asiaa: millaista vastarintaa Espanjaa vastaan kannattaa harjoittaa, ja miten suhtautua joulukuussa järjestettäviin vaaleihin.

– Kataloniassa useimmille ihmisille on selvää se, että todellista itsenäisyyttä jonka merkittävät ulkovallat tunnistaisivat ei ole nyt näköpiirissä. Siinä mielessä tulee sisäistä kiistaa ja hämmennystä siitä, millä ehdoilla kohti Espanjan hallituksen julistamia vaaleja mennään, ja ketkä niihin ovat halukkaita osallistumaan, professori Teivo Teivainen sanoo.

– Toinen kysymys liittyy siihen, minkälaista vastarintaa Espanjan hallitusta kohtaan osoitetaan, onko se passiivista, aktiivista vastarintaa, ryhdytäänkö tekoihin jotka ovat väkivaltaisempia kuin aiemmin.

Pelti on rytissyt Pohjois-Savossa tänään lauantaina, kertoo Itä-Suomen poliisilaitos. Maakunnassa on satanut lunta, räntää ja vettä viime yönä ja pitkin päivää.

Aamukuuden ja kello neljän välillä iltapäivällä Pohjois-Savossa tapahtui yhteensä 17 liikenneonnettomuutta. Muualla Itä-Suomessa tapahtui samaan aikaan vain kaksi onnettomuutta.

Pohjois-Savossa onnettomuuksia oli eniten Ylä-Savon ja Koillis-Savon alueilla pienemmillä teillä.

Onnettomuudet olivat pääosin suistumisia. Autot luisuivat ojaan, osuivat tolppaan tai kaatuivat katolleen. Poliisin mukaan monessa autossa oli kesärenkaat ja tilannenopeus oli liian suuri.

Poliisin mukaan lumi satoi aiemmin jäätyneelle tien pinnalle tai jäätyi tielle sataessaan ja teki olosuhteista todella liukkaita. Lumi muuttui nopeasti tiellä sohjoksi.

Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä myös ensi yönä Pohjois-Savossa.

17-vuotias turkulainen Elias Vahala on juuri tullut bänditreeneistä kotiin. Kitaransoiton lisäksi nuori mies pelaa tietokonepelejä.

– Tykkään suoraviivaisesta toiminnasta, ja Counter Strikea onkin tullut pelattua paljon. Joskus pelaan pelejä, joissa pitää hidastaa ja ajatella loogisesti.

Esimerkkinä hän mainitsee pankkiryöstöpelin Payday 2. Siinä ei saa jäädä poliiseille kiinni, selventää Vahala.

– Ei voi vain rynniä läpi, vaan pitää pohtia, miten edetä viisaasti. Sellaiset tehtävät ovat kivoja ja pelit hauskoja pelata.

Ajattelen, että tämä on yksi harrastus muiden joukossa. Elias Vahala

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun pelaajaprofiilitesti laittaa Elias Vahalan kategoriaan ”palkkasoturi”. Yksi heitä kuvaavista luonnehdinnoista on, että he pitävät pelaamisesta paljon. Nuorimies hymähtää ja nyökyttelee päätään.

– Ajattelen, että tämä on yksi harrastus muiden joukossa. Samalla kun pelaa, voi headsetin kautta jutella netissä kavereiden kanssa.

Kerran Vahala huomasi hämmästyksekseen pelaavansa samaa peliä netissä sukulaismiehen kanssa. Pelien virtuaalisessa maailmassa kaikki on mahdollista.

Helka Kalliomäki on äiti ja sotapäällikkö

35-vuotias turkulainen kahden pojan äiti Helka Kalliomäki käy töissä Turun yliopistolla. Tietokonepelejä hän pelaa lähinnä yhdessä lastensa kanssa. Pelaajatesti antaa Kalliomäelle profiilin ”sotapäällikkö”, mikä saa hänet purskahtamaan nauruun.

– Meillä on perheessä pitkään ollut traditiona pelata jouluna Risk-lautapeliä. Erityisesti isäni kanssa on aikamoisia taisteluita.

Risk on alun perin ranskalainen, 1950-luvulla julkaistu strategiapeli. Siinä pelaajat yrittävät maailman karttaa kuvaavalla pelilaudalla valloittaa armeijoillaan alueita muilta.

Meillä on perheessä pitkään ollut traditiona pelata jouluna Risk-lautapeliä. Helka Kalliomäki

– Sotapäällikkö-profiili on hauska, koska olen yleensä aika hyvä Risk-pelissä. Strategiapelit ovat siis minun juttuni ja saattaisin olla hyvä muissakin samankaltaisissa peleissä.

Toistaiseksi Kalliomäki tyytyy pelaamaan 5- ja 8-vuotiaiden poikiensa kanssa lähinnä autopelejä. Kännykässä on ladattuna Pokemón Go -peli, sitäkin tulee pelattua satunnaisesti.

Kaksi peleistä innostunutta tutkijaa yhdisti voimansa

Turussa kehitetyn profilointitestin tavoitteena on helpottaa tietokone- ja mobiilipelien pelaajia löytämään itselleen parhaiten soveltuvia pelejä. Testin voi täyttää netissä muutamassa minuutissa, kertoo Your Kind of Games -hankkeen tutkimusjohtaja Aki Koponen.

– Pelaajana voin sanoa, että tällä hetkellä oikeanlaisen pelin löytäminen on perkeleellisen vaikeaa.

Kaikki se aika, jonka olisi voinut käyttää pelaamiseen, kuluukin pelien selailemiseen. tutkimusjohtaja Aki Koponen

Testin päätteeksi Ludia-hahmo tarjoaa testaajalle pelaajatyypin lisäksi myös muutamia pelejä, jotka saattaisivat häntä kiinnostaa. Koposen mukaan nykyisellään pelien etsiskely digitaalisilta markkinapaikoilta on useimmiten silkkaa hakuammuntaa.

– Kaikki se aika, jonka olisi voinut käyttää pelaamiseen, kuluukin pelien selailemiseen. Bisneksen kannalta huono puoli on, ettei siinä rahakaan liiku.

Pelaajaprofiilitesti on kahden innostuneen yliopistolaisen luomus. Aki Koponen on kauppatieteilijä ja Jukka Vahlo folkloristi. Heidän apunaan ovat teoreettisen fysiikan tohtorit Jani Sainio ja Jaakko Vainio. Yhdessä nelikko kehittää profiloinnin toteuttavaa tekoälyä ja pelitietokantaa. Mukana on myös muutama ohjelmistokehittäjä.

– Aika jännä kombinaatio tämä ryhmä on, eikä vastaavia varmastikaan vielä ole monia. Koneälyn tutkimus on kovassa nosteessa, joten lisää varmasti tulee, sanoo projektipäällikkö Jukka Vahlo.

Vahlo valmistelee samalla englanninkielistä väitöskirjaansa pelaajan ja pelin välisestä vuorovaikutuksesta. Väitöskirja kuuluu folkloristiikan oppiaineeseen.

Pelejä ja leikkejä on folkloristiikassa on tutkittu jo kauan, mutta digitaalisia pelejä hyvin vähän. Vahlon mukaan folkloristiikka on kaupallisen hyödyntämisen suhteen varovainen oppiaine monista mahdollisuuksista huolimatta.

– Koitan vähän ravistella ja tuoda folkloristiikkaan uutta tuulahdusta. Vaikka olemme bisneksen kanssa tekemisissä, voimme silti tuoda uutta arvokasta tutkimusta oppiaineeseen.

Vahlon mukaan kansanperinteen tutkimuksessa Turussa puhaltavat modernimmat tuulet kuin esimerkiksi Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla kansanrunouden arkistot ja tiukka yhteys Suomen Kirjallisuuden Seuraan suuntaavat tutkimusta.

Koitan vähän ravistella ja tuoda folkloristiikkaan uutta tuulahdusta. projektipäällikkö Jukka Vahlo

– Folkloristiikassa tutkitaan erilaisia ilmiötä halloweenin pelle-pelotteluista Trump-meemeihin ja fan fictionista stand up -komiikkaan. Folkloristit tekevät monenlaista nykykulttuurin tutkimusta, vaikka oppiaineen nimi viittaakin helposti vain perinneaineistojen analysointiin.

Pelaajaprofiilien takana laaja tutkimusaineisto

Turussa kehitetty pelaajaprofiilitesti ei suinkaan ole ainoa laatuaan. Tosin lähes kaikki kilpailijoiden tutkimukset nojaavat perinteisiin kyselytutkimuksiin, kertoo tutkimusjohtaja Aki Koponen.

– Muissa testeissä saattaa olla vastattavaa jopa 20 sivun verran. Me taas olemme kehittäneet pelillisen kyselyn, jota on toivottavasti hauska täyttää, sanoo Koponen.

Testin taustamateriaalina käytetään aineistoa, jota on saatu kasaan ryhmän aiemmissa tutkimuksissa. Vastauksia on Suomen lisäksi Japanista, Tanskasta ja Kanadasta.

Testi käyttää hyväkseen 8 000:ta aiemmin annettua vastausta. Näiden vastausten pohjalta on muodostettu 12 eri pelaajapersoonallisuustyyppiä, joista kone suosittelee testin tekijälle yhtä. Lisäksi testi kertoo kaksi muuta pelaajaprofiilia, jotka ovat testin tekijää lähellä.

– Kone kertoo testin tekijälle, onko hän ”sotapäällikkö” vai ”muusa”. Samalla hän saa samankaltaisia pelaajakavereita ja yksilöityjä pelisuosituksia. Hän ei tietenkään tunne näitä kavereita, mutta heillä on paljon yhteistä.

Jukka Vahlon pelaajaprofiili on testin mukaan ”seikkailija” tai ”muusa”, sillä hän pitää tarinallisista peleistä. Aki Koponen taas on ”hurjapää” tai ”palkkasoturi”, sillä hän vaatii peleiltään suoraviivaista toimintaa, eikä pidä hempeilystä.

Your Kind of Games -projektille on jo suunnitteilla jatkoa

Pelialan järjestö Neogames julkaisee vuosittain raportin siitä, miten pelialalla Suomessa menee. Sen mukaan pelkästään viime vuonna julkaistiin eri alustoille kaikkiaan 750 000 uutta peliä.

– Tämä kertoo siitä suosta, missä pelinkehittäjät ja pelaajat ovat. Pelifirmat markkinoivat Facebookin kautta mobiilipelejä ja toivovat pelaajien jäävät sen verran koukkuun että maksavatkin pelistä jotain, päivittelee Jukka Vahlo.

Tavoitteenamme on löytää pelinkehittäjien käyttöön tietoa markkinoista ja niiden kehityksestä. tutkimusjohtaja Aki Koponen

Turun kauppakorkeakoulun Your Kind of Games on puolitoistavuotinen projekti, johon on saatu rahoitusta innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä. Rahaa riittää vuoden loppuun, mutta erityisesti mobiilipeleihin keskittyvää jatkoa projektille jo suunnitellaan.

Tekesin raha on suunnattu hankkeisiin, joissa tutkimuksesta voitaisiin luoda uutta liiketoimintaa. Tässä tapauksessa jo olemassa olevasta tutkimustiedosta pyritään luomaan yliopistolle bisnestä.

– Tavoitteenamme on löytää pelinkehittäjien käyttöön tietoa markkinoista ja niiden kehityksestä. Haluamme tarjota ratkaisun, jolla pelaajat ja pelinkehittäjät voivat löytää toisensa helpommin, sanoo Aki Koponen.

Tee testi:

Pelaajaprofiilitesti Your Kind of Games -projektin sivuilla

Vain kaksi viikkoa sitten satoja ihmisiä kuoli tuhoisassa terrori-iskussa Mogadishussa. Lauantaina kaupungissa räjähti jälleen useita kertoja. Ainakin 17 ihmistä on kuollut ja useita kymmeniä loukkaantunut.

Kirkon ulkomaanavun Kenian ja Somalian maajohtaja Mika Jokivuori oli Mogadishussa ensimmäisen iskun sattuessa. Tänään hän on seurannut uutta räjähdysten sarjaa asemapaikaltaan Kenian Nairobista.

Jokivuori arvioi, että edellisen iskun vielä kesken oleva jälkihoito vaikeuttaa tilannetta Mogadishussa.

– Edellisestä iskusta ei ole vielä toivuttu, siellä on paljon haavoittuneita vielä sairaalassa. Jos tämä eskaloituu samalla tavalla suuremmaksi kuten edellinen isku, niin se ylittää terveydenhuollon ja sairaalapalveluiden kapasitettin, Jokivuori sanoo.

Al-Shabaabin aluevaltaukset vaikeuttavat tilannetta Mogadishussa

Terroristijärjestö Al-Shabaab on ilmoittanut olevansa lauantain iskujen takana. Järjestöä on syytetty myös kahden viikon takaisesta iskusta.

Jokivuoren mukaan iskujen tiheä väli ei välttämättä suoraan kerro järjestön vahvistumisesta, vaikka Al-Shabaab on onnistunut saavuttamaan Mogadishun ympäristössä alueita, joita järjestö ei ole kuukausiin tai vuosiin pystynyt saavuttamaan.

Ennen kaikkea uudet aluevaltaukset helpottavat pääsyä Mogadishuun, Jokivuori arvioi.

– Mogadishun ympäristö vuotaa: Al-Shabaab tai siihen rinnastettavat joukot pääsevät hyökkäämään sieltä kaupunkiin. Se asettaa kaupungissa olevat joukot aika koville. Ajatus oli se, että kaupungin ympärillä oleva vahva turvatoimi pysäyttäisi tällaiset iskut ja kaupungissa voisi olla normaalimpaa joukkoa.

Kirkon ulkomaanavulla on Somaliassa useita hankkeita jotka pyrkivät muun muassa vahvistamaan paikallista aluehallintoa. Yksikään järjestön paikallisista tai ulkomaisista työntekijöistä ei ole loukkaantunut lauantain iskuissa.

Nykyisen suunnitelman mukaan Somalian turvallisuusviranomaisten olisi tarkoitus kantaa lähes yksin vastuu turvallisuustilanteesta vuodesta 2020 eteenpäin, jos Afrikan unionin joukot poistuvat maasta aikataulun mukaisesti. Monet kansainväliset toimijat eivät kuitenkaan usko, että tilanne on tarpeeksi vakaa joukkojen poisvetämiselle.

Lähtökohta on, että valtaosa pankkien asiakkaista avaa tilin omiin nimiinsä. Tilille tulee yleensä palkka, josta maksetaan omaan kulutukseen liittyviä menoja. Myös lapsilla on nykyisin yleensä omat tilinsä.

Pankkien mukaan puolisoilla on kuitenkin usein yhteinen maksuliikennetili, josta maksetaan lainat, asumisen kiinteitä kuluja, ruokamaksuja ja vaikkapa kesämökin juoksevat kulut. Sen lisäksi saattaa olla erillinen tili säästämiseen esimerkiksi matkoja tai hankintoja varten.

Usein päivittäisiin yhteisiin menoihin on yksi yhteinen tili ja kortteja on useampi.

Perheillä voi myös olla yksi luottokortti, johon puolisolla on rinnakkaiskortti. Yleisempää kuitenkin on, että molemmilla on oma luottokortti, jossa on yhdistelmänä pankkikortti ja luottokortti.

Yhteinen on joustava

Pankit korostavat, että jokainen hoitaa raha-asioitaan luonnollisesti niin kuin itselleen katsoo parhaaksi. Joitakin etuja ja haittoja yhteisestä tilistä kuitenkin on – aivan samoin kuin rahojen ja tilien erillään pitämisestä.

Nordean aluejohtaja Jorma Pirinen sanoo, että yhteisen tilin ehdoton etu on helppokäyttöisyys ja joustavuus. Silti rinnalla voidaan pitää omia tilejä ja kortteja, joita voidaan käyttää vain omiin juttuihin tai josta voi kerryttää yhteistä tiliä.

– Yhteinen tili tuo helppoutta perheen päivittäisiin talousasioihin. Tilien erillisyydestä on puolestaan etuna se, että molempien varat ovat puhtaasti omassa käytössä ja raja on selvä, Pirinen selvittää.

OP Ryhmän liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläisen mukaan yhteisen tilin hyvä puoli on se, että molemmat näkevät maksetut laskut, ja talouden kulutuksen seuranta on helppoa molemmille.

– Tapoja jakaa kuluja on monia. Osa jakaa kaikki yhteiset kulut puoliksi, osa suhteuttaa kulut tuloihin ja osassa perheistä työssäkäyvä maksaa kulut.

– Tärkeintä on, että raha-asioista keskustellaan avoimesti ja on yhteinen ymmärrys suhteesta rahaan, kuluttamiseen, velkaan ja säästämiseen., Jääskeläinen sanoo. Hänen mielestään pelkästään yhteisten tilien käyttö on harvoin paras ratkaisu.

Budjetti on hyvä laatia

Nordean Pirinen neuvoo kotitalouksia käymään aika ajoin lävitse kaikki menonsa ja tulonsa. Kun talouden budjetti on selvillä, siitä voi nähdä selkeämmin, onko jossakin korjattavaa.

Myös OP Ryhmän Jääskeläinen muistuttaa, että rahankäyttö ja sen seuranta esimerkiksi mobiilista on nykyisin helppoa, kun laskut ohjataan suoraan tileiltä.

OP Ryhmän mukaan erillisten tilien hyvä puoli on se, ettei silloin tarvitse keskustella niin usein henkilökohtaiseen kulutukseen liittyvistä hankinnoista.

Yksin vai yhdessä?

Jos päätetään käyttää yhteistä tiliä, Nordea suosittelee käyttämään tai-tiliä eli sellaista tiliä, jonka ehdoissa mainitaan kaikki ne, jotka tiliä saavat käyttää. Eli jos vaikkapa pariskunnista toiselle sattuu jotakin, niin toinen voi edelleen hoitaa perheen juoksevia asioita.

Tällaisen yhteisen tai-tilin riski on tietenkin se, että toinen päättää käyttää tilin varoja väärin omaan käyttöönsä. Se voi onnistua ainakin hetkellisesti.

Ja-tilin haittana on puolestaan se, että molempien pitää olla yhdessä hoitamassa asioita. Yksin maksaminen tai nostaminen ei onnistu.

– Tämä rajoittaa ja vaikeuttaa paljon käytännön asioiden hoitamista, Pirinen huomauttaa. Hänen mukaansa tällaisia ja-vaihtoehdon sisältäviä tilejä käytetään nykyisin harvemmin.

Nordea kannustaa myös kaikkia tekemään edunvalvontavaltakirjan silloin, kun itse on riittävän hyvässä kunnossa. Valtuutuksella valtuuttaja määrittelee, kuka hänen asioitaan voi hoitaa ja mitä asioita valtuutettu saa hoitaa, jos henkilö itse menettää oman oikeustoimikelpoisuutensa.

Myös OP Ryhmästä muistutetaan, että kuolemantapauksissa yhteisen tilin toisen tilinomistajan sijaan tulee hänen kuolinpesänsä.