Teppo Seppinen katsoo mutkaista soratiemaisemaa tarkasti ja vaihtaa hiljaisessa vauhdissa kirjastomersu Reginan vaihdetta pienemmälle. Ollaan reitillä eteläisessä Kouvolassa, Sippolan kyläteillä, parinkymmenen kilometrin päässä Haminasta.

Yli kolmen sadan hevosvoiman dieselkone murahtaa ja tottelee kokenutta kuskiaan mutkassa, joka on kirjaimellisesti tiukka paikka. Mutka on lähes 90 astetta ja siinä on vieläpä risteyskin.

– Tässä kävi 1990-luvun alussa pieni törmäyskin toisen ajoneuvon kanssa, mutta siinä ei pahempaa tapahtunut.

Toisena osapuolena ollut kirjastoauto ei kuitenkaan ollut Regina vaan yksi sen edeltäjistä. Hyvä niin. Se olisikin ollut liikaa, jos Reginan menneisyydestä olisi vielä kolarikin paljastunut. Tätä kirjastoautoa alkaa nimittäin jo vähän käydä sääliksi.

Auton korjaushistoria on sellainen, että mieleen nousee kysymys, onko tässä Suomen epäonnisin kirjastoauto?

On aika tutustua Reginaan hieman tarkemmin.

Hyvä työkaveri

Auto on toinen Kouvolan kahdesta kirjastoautosta. Se on otettu liikenteeseen vuonna 2004. Viidentoista vuoden ikää lähestyvällä autolla on ajettu vajaat 380 000 kilometriä. Auton nimi viittaa Anjalan kouluhistoriaan. Kirjastoauto Regina työskenteli ennen Kouvolan seudun kuntien yhdistymistä Anjalankosken kaupungin palveluksessa.

Autoa on alusta asti ajanut ja siinä kirjastovirkailijana toiminut Teppo Seppinen, 58.

Moottorithan näissä kestävät vaikka kuinka pitkään. Teppo Seppinen

– Regina on hyvä työkaveri. Ikä sillä alkaa vähän painaa ja kuluvia osia joudutaan korjailemaan ja vaihtamaan, mutta muuten ei voi moittia.

Regina on joutunut jättämään lähinnä eteläisen Kouvolan kyliin suuntautuvat asiakaspalvelureittinsä väliin useita kertoja. Viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana korjaamoreissuja on kertynyt puolenkymmentä. Viimeksi vain muutama viikko sitten.

Tänä vuonna Reginalle on kertynyt poissaoloa töistä jo viikon verran.

Vuosien varrella autoon on tehty muun muassa jarruremonttia ja korjattu sähkövikoja. Välillä ovat auton tekniikkaan liittyvät nesteetkin valuneet alle. Kolme kertaa uransa aikana se on jouduttu hinaamaan pois reitiltä korjaamolle.

35 vuotta eri kirjastoautoja nykyisen Kouvolan alueella ajanut kirjastoautokuljettaja-virkailija Teppo Seppinen tuntee Reginansa.

– Moottorithan näissä kestävät vaikka kuinka pitkään. Ensimmäiset kymmenen vuotta Regina pärjäsi mainiosti, sen jälkeen alkoi vikoja tulla.

Seppisen mukaan Regina on tyypillinen suomalainen kirjastoauto. Hän tuntee tilanteen myös muualta Suomesta. Vuodesta 2011 lähtien Seppinen on ollut mukana Suomen kirjastoseuran valtakunnallisessa kirjastoautotyöryhmässä. Ryhmä muun muassa järjestää valtakunnallisia kirjastoautopäiviä sekä pitää ajan tasalla kirjastoautojen teknisiä laatusuosituksia.

– Yhtä kirjastoautoa käytetään Suomessa 15-20 vuotta, joskus pitempäänkin. Kuluvien osien vaihtoa on kymmenen ajovuoden jälkeen luvassa niin kauan kuin autolla ajetaan ja korjauskuluja halutaan maksaa.

Reginan työtä kehutaan kylillä

Reitin varrella olevia asiakkaita Reginan poissaolot töistä eivät ole pahasti haitanneet. Varsinkin jos rikkoutuminen on osunut sille viikolle, jolloin oman kotikylän pysäkki ei ole ollut vuorossa. Reginalla on eri työmatka parittomilla kuin parillisilla viikoilla.

Sippolan kirkonkylällä lastensa kanssa kirjastoautolla asioiva Anni Kurki kertoo kavereidensa joskus ihmetelleen kun olivat odottaneet kirjastoautoa, joka ei tullutkaan.

– Mutta meillä ei silloin ollut kirjastopäivää eli ei haitannut meitä.

Nyt kun Kurjen perheen kirjastoautopäivä on, lainaksi mukaan lähtee tavanomaiseen tapaan pääasiassa lastenkirjoja.

– Aikuisten kirjoja on ole vuosiin lainannutkaan. Toivottavasti jossain vaiheessa ehdin taas alkaa lukea dekkareita, naurahtaa 4-vuotiaan Artun ja 2-vuotiaan Emman äiti Anni.

Myös sippolalaiset Helena Pohjola ja Helena Törö kiittelevät ikääntyvää Reginaa hyvästä työstä. Korjaamopäivät eivät ole heitä haitanneet.

– Hyvä palvelu. Asun tuossa viereisessä rivitalossa ja näen kotoa ikkunasta milloin kirjastoauto tulee, sanoo Pohjola, joka tällä kertaa lainasi muun muassa Antti Tuuria.

– Kirjojen varauspalvelu eri kirjastoista on hyvä juttu, itse käytän sitä paljon, sanoo puolestaan Helena Törö, joka tällä kertaa kävi vain palauttamassa pinon jännitysromaaneja.

Vielä ennen matkan jatkumista Reginan rappusilla pyörähtää mies, joka ei tällä kertaa lainaa mitään. Seppiselle hän huikkaa ovelta kysymyksen.

– Eiks tämä olekaan tällä kertaa rikki?

Hiekka, loska ja tiesuola roiskuvat auton alla. Kyllä siellä osia paukkuu. Teppo Seppinen.

Lainaustiskin takana palautettuja kirjoja lajitteleva Seppinen vakuuttaa auton olevan taas kunnossa muutaman päivän takaisen korjaamokeikan jälkeen. Auton tekniikan kannalta elintärkeitä nestevuotoja oli silloinkin sattunut.

Yli kolmetuhatta kirjaa kulkevat jälleen auton mukana valmiina lainattaviksi.

Töitä kellon ympäri

Kirjastoautot ovat Suomen teillä kovassa käytössä. Vaikka monet autot on rakennettu linja-auton alustalle, ei kirjastoauton työpäivällä ei ole mitään tekemistä vaikkapa pitkää matkaa ajavan turistibussin kanssa.

– Autolla ajetaan melko lyhyitä pätkiä eli kytkin ja vaihteet ovat kovassa ja autoa kuluttavassa käytössä, kuvailee kirjastoautolla ajamista Teppo Seppinen.

Pitkät asfaltoidut maantieosuudetkin ovat harvassa kun kyliä kierretään.

– Hiekka, loska ja tiesuola roiskuvat auton alla. Kyllä siellä osia paukkuu.

Kouvolassa kirjastoauto Reginan työpäivä on lähes 12-tuntinen. Ennen viikonloppuvapaata perjantaisin urakkaa pukkaa sentään vain noin puolet muiden päivien pituudesta.

Eläkkeelle – mutta minne?

Kirjastoauto Regina alkaa todennäköisesti olla uransa ehtoopuolella. Kolmentoista ja puolen vuoden puurtamisen jälkeen autolla saattaa olla vielä pari vuotta työuraa jäljellä. Ehkä pitempäänkin, jos Kouvolan kaupunki on valmis sijoittamaan korjauskuluihin.

Mutta uusikin auto on jo mielessä, ainakin Teppo Seppisellä, jolle kirjastoauto on ollut pitkäaikainen työympäristö.

– Ajatuksen tasollahan uusi auto on jo melkein valmis, paljastaa Seppinen.

35 vuoden kokemuksella kirjastoautoista Seppinen on jo ehtinyt kaavailla tulevaa muun muassa niin, että uudessa autossa voisi olla suorat seinät nykyisten kaartuvien sijaan. Näin auto saisi sisätiloihin parikymmentä senttiä lisää leveyttä.

Tosin päätökset uudesta autosta Kouvolassa vielä puuttuvat. Lisäksi tarvitaan melkoinen kasa rahaa.

– Uuden kirjastoauton kustannukset ovat merkistä ja varustuksesta riippuen helposti euroissa sama kuin mitä Reginalla on kilometrejä mittarissa. 350-400 000, tietää Seppinen.

Mutta entäpä sitten kun Tepon ja Reginan pitkä työkaveruus aikanaan päättyy?

– Onhan tuossa paljon tullut elämäänsä vietettyä, mutta se on kuitenkin vain auto. Jos uusi saadaan tilalle, niin pitää kotiutua siihen ja unohtaa vanha. Eikös se mene elämässä niin, että joskus pitää päästä vanhasta eroon ja mennä eteenpäin?

Ja vaikka Reginan työura kirjastoautona joskus päättyykin, se ei välttämättä tarkoita Reginan jäämistä eläkepäivillään toimettomaksi.

– Näitä myydään tarjousten perusteella. Entisiä kirjastoautoja on päätynyt ainakin bändien keikkabusseiksi, hevoskuljetusautoiksi ja asuntoautoiksi.

Reginan vuodesta 2004 tunteneelta Teppo Seppiseltä on vielä suorastaan pakko kysyä yhtä asiaa auton poissaolopäiviin liittyen.

Mitähän Regina on mahtanut ajatella esimerkiksi kuluvana syksynä kun kesken raskaan työpäivän joku paikka on jälleen pettänyt ja edessä on ties kuinka mones korjaamoreissu?

–Jaa-a, aika paha, naurahtaa Seppinen.

– Jotkut sivutiet ja soratiet ovat Suomessa niin huonossa kunnossa, että ehkä se on vaan ollut tyytyväinen kun on päässyt vähäksi aikaa huilaamaan.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvostelee Katalonian aluehallinnon toimintaa. Ministerin mielestä Espanjassa ja Kataloniassa on tärkeää mennä nyt maltilla eteenpäin.

Katalonia julistautui tänään perjantaina itsenäiseksi.

– Tämä julistaminen on tapahtunut sillä tavalla, että oppositiopuolueet eivät ole olleet paikalla. Tämä ei täytä demokraattisen prosessin ja oikeusvaltion periaatteita, Soini sanoi Ylelle perjantai-iltana.

Soinin mielestä Espanjassa tulisi nyt edetä lakien ja neuvotteluiden kautta.

– En näe tällaisia yksipuolisia itsenäisyysjulistuksia hedelmällisinä enkä kovin pitkälle kantavina, Soini jatkoi

Soini huomautti, että Espanja on demokratia ja oikeusvaltio, eikä maassa ole käynnissä esimerkiksi mitään vainoja. Ulkoministerin mielestä Espanjan perustuslakia on noudatettava. Myös EU:n pitää Soinin mielestä tukea Espanjaa.

Pitäisikö Suomen tunnustaa itsenäisyys?

Maailmalle on levinnyt keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän twiitti, jossa hän onnittelee itsenäistä Kataloniaa. Kärnä kertoo myös aikovansa esittää ensi viikolla eduskunnalle itsenäisen Katalonian tunnustamista.

Kärnä on ollut aiemminkin Twitterissä aktiivinen Katalonian itsenäisyyden puolestapuhuja.

Barcelonassa olevan Ylen Ulkolinjan toimittajan Pertti Pesosen mukaan Kärnän twiitti on levinnyt kaupungissa kulovalkean tavoin. Perjantaina kymmenen aikaan illalla Kärnän twiittiä oli jaettu jo 16 000 kertaa.

Esimerkiksi brittiläinen Express-lehti uutisoi twiittiin perustuen, että Suomi saattaa olla ensimmäinen maa, joka virallisesti tunnustaa Katalonian itsenäisyyden.

Soini on sitä mieltä, ettei Suomen pidä tunnustaa Katalonian itsenäisyyttä.

– Ei pidä, Soini sanoo lyhyesti.

Voiko tilanne eskaloitua sisällissodaksi asti?

Soini huomauttaa, että tämän tyyppisissä prosesseissa tunteet usein kuohahtavat yli.

– Nyt kannattaisi pitää maltti ja tolkku käsissä ja päässä, ministeri neuvoo.

Soini sanoo, että Euroopassa on käynnissä laajempi ilmiö kuin, miltä päällepäin näyttää.

– Tämä on tällaisten hyväosaisten alueiden kapinaa. Tätähän on vähän eri puolilla sellaisissa maissa ja alueilla, joissa itse asiassa menee paremmin kuin kanta-alueilla. Muun muassa Italian pohjoisosassa on tällaista liikehdintää.

Soinin mielestä kaikkien tulisi nyt sitoutua rauhallisuuteen ja väkivallattomuuteen.

– Kannattaa hieman pohtia, että minkälaisia voimia päästetään irti ja minkälaiset voimat voivat tällaisia tilanteita käyttää hyväksi.

Lue myös:

Katalonia julistautui itsenäiseksi – Alueparlamentti äänesti itsenäistymisen puolesta

Madridissa tyrmistyttiin, Barcelonassa raikuvat voitonlaulut – Katalonian itsenäisyysjulistus herättää tunteita

Tšekin populistisen Ano-puolueen puheenjohtaja Andrej Babis sanoo, että Ano voi muodostaa yksin vähemmistöhallituksen, jos muut puolueet haraavat yhteistyötä vastaan.

Babis on tunnustellut muiden puolueiden hallitushaluja, mutta yhtä lukuun ottamatta ne torjuvat Babisin kosiskelut. Ainoastaan äärioikeistolainen, EU-vastainen SPD on kiinnostunut hallitusyhteistyöstä. Se taas ei ole Babisin mieleen.

Populistinen Ano-puolue voitti Tšekin vaalit ylivoimaisesti viime lauantaina. Ano sai äänistä liki 30 prosenttia.

Se on kolminkertainen määrä toiseksi tulleeseen keskustaoikeistolaiseen ODS-puolueeseen nähden, joka sai runsaan 11 prosentin kannatuksen. Piraattipuolue ja Vapaus ja suora demokratia eli SPD-puolue tulivat aivan sen kannoilla.

Ano ei kuitenkaan saa yksinään enemmistöä parlamentissa. Puolueella on 78 paikkaa 200 jäsenen parlamentissa. Parlamentissa on yhdeksän riitaisaa puoluetta.

Hallitukseen suostuminen vaatisi takinkääntöä

Babis arvosteli vaalikampanjassa valtapuolueita maahanmuuttolinjauksista ja korruptiosta. Hän lupasi tilalle tehokkaan hallinnon ja talousohjelman. Näin hän houkutteli äänestäjiä puolueilta, jotka olivat hallinneet Tšekkiä kommunismin päättymispäivistä saakka.

Anolla on samanlaisia linjauksia kuin populistisilla maahanmuutonvastaisilla puolueilla kautta Euroopan.

– Jos meidät torjutaan kaikkialla, yritämme vähemmistöhallitusta, Babis sanoi Idnes-nettilehdelle. Hänen mukaansa hallitusohjema tulee vastaamaan monelta osin muiden puolueiden ohjelmia.

Babis aikoo kuitenkin jatkaa neuvotteluja muiden puolueiden kanssa.

Muut puolueet karsastavat yhteistyötä myös petossyytteiden takia. Poliisin mukaan Babis kätki maatilan ja konferenssikeskuksen omistukset vuonna 2008, jotta hän pystyi saamaan EU:lta pienille yrityksille suunnattua tukea.

Babis kieltää tehneensä väärin. Hänestä syytteiden takana on poliittista peliä.

Osa vieroksuu myös Babisin tapaa yhdistää liiketoimet, media ja vallankäyttö. Babisin Agrofert-ryhmä käsittää yli 250 yritystä kemikaali-, ruoka-, maatalous- ja media-aloilta.

Moni puolue vastusti Babis-johtoista hallitusta jo vaalikampanjassaan, jolloin hallitukseen suostuminen vaatisi takinkääntöä. Babisin suunnitelmat veronalennuksista ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämisestä voisivat monille kelvatakin.

Väitteitä EU-vastaisuudesta Babis on koettanut torjua. Hänen mukaansa EU:n pitäisi kuitenkin suojella paremmin ulkorajojaan maahanmuutolta.

Kolme Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa vakavasti loukkaantunutta varusmiestä oli edelleen perjantai-iltana hoidossa Helsingin Töölön sairaalassa. Neljäs vakavasti loukkaantunut pääsi pois sairaalasta perjantaina.

–  Hoidot on edelleen kesken kolmella muulla. Tilanne on ihan stabiili tällä hetkellä, kertoi lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo HUSista STT:lle.

Hirvensalo arvioi, että kolmikko joutuu olemaan sairaalassa vielä useita päiviä.

–  Yllätyksiähän hoidossa voi aina tapahtua, mutta oletusarvo ei ole, että tässä syntyisi mitään dramaattista, Hirvensalo kommentoi.

–  Olemme hyvin optimistisia kaikkien kolmen suhteen. Poliisi pääsi perjantaina puhuttamaan apukuljettajan paikalla turma-ajoneuvossa istunutta, onnettomuudessa lievästi loukkaantunutta varusmiestä.

Tutkinnanjohtaja Ilkka Kantola kertoo, ettei kyseinen varusmies ollut nähnyt lähestyvää junaa.

–  Junan törmäys oli aivan yllätys, mikään ei hänelle etukäteen varoittanut, että törmäys tapahtuisi, Kantola sanoi STT:lle.

Juna törmäsi ajoneuvoon puhutetun varusmiehen puolelle, ja hän loukkaantui törmäyksessä. Junan kuljettaja soitti junan pilliä, mutta varusmies ei ollut kuullut ääntä.

–  Kun on sopiva matalapaine, tulee se ilmiö, että äänen kuuluvuus huononee. Lisäksi maastokuorma-auto (jossa varusmiehet olivat) on tehty työkaluksi, joten siellä on äänieristys huomattavan paljon huonompi kuin tavallisessa kuorma-autossa. Moottorin ja renkaiden äänet ovat siis aiheuttaneet kovaa meteliä hytin sisällä.

–  Lisäksi, kun dieselauto pannaan kylmästä käyntiin, se kalkattaa ihan eri tavalla kuin lämpimänä.

Kantolan mukaan onnettomuusauton hytti oli törmäyshetkellä kylmä. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa maanantaina.

Lentoyhtiö Norwegianin matkustajakone osui lintuun tai lintuihin laskeutuessaan Rovaniemen lentokentälle perjantaina iltapäivällä. Kone laskeutui kentälle muutoin normaalisti.

Lentokone ei kuitenkaan pääse jatkamaan matkaansa Rovaniemeltä takaisin Helsinkiin ennen kuin se on tarkastettu ja todettu turvalliseksi. Tätä varten lentoyhtiö joutui lähettämään mekaanikon Helsingistä Rovaniemelle.

Koneen matkustajilla ei ollut perjantaina iltapäivällä kello 16:n aikaan vielä tietoa siitä, milloin he pääsevät matkaan, jonka piti alkaa aikataulun mukaan kello 15:20. Finavian nettisivujen ja Norwegianin mukaan kone pääsee nousemaan lentoon noin kello 19.

Lisätty klo 16.55: Norwegian vahvistaa, että koneen pitäisi päästä jatkamaan matkaa klo 19.

Lisätty klo 17:25: Norwegianin koneen kapteeni on kertonut matkustajille lentokentällä, että mekaanikko ei päässyt Rovaniemelle iltapäivällä Fiinairin koneella. Matkustajat ovat täysin epätietoisia siitä, milloin he pääsevät matkaan.

Neljä kuolonuhria vaatinut henkilöjunan ja puolustusvoimien miehistönkuljetusauton törmäys tapahtui torstaina Raaseporin Skogbyn tasoristeyksessä, jossa Leksvallintie risteää Hangon radan kanssa.

Onnettomuusristeyksessä ei ole minkäänlaisia varoituslaitteita. Kun tasoristeystä lähestyy samasta suunnasta kuin puolustusvoimien ajoneuvo, tulee Hangon suuntaan kulkeva juna rataa myöten takaviistosta oikealta. Lisäksi radassa on kaarre, joka heikentää näkyvyyttä.

Voit tarkastella onnettomuuspaikkaa tarttumalla allaolevaan kuvaan hiirellä. Kuvan aloituskohta näyttää suunnan, josta miehistönkuljetusauto oli tulossa.

Paikka on metsäinen, mutta risteyksen välittömässä läheisyydessä ei kasva korkeita puita. Radan takana kulkee Hangontie.

Liikennevirasto tarkasti Skogbyn tasoristeyksen viimeksi kaksi kuukautta sitten. Tuolloin näkyvyysolosuhteet käytiin läpi ja näkyvyyttä haittaavat vesakot raivattiin. Komisario Ilkka Kantolan mukaan risteyksen näkyvyys onkin kesäisissä olosuhteissa mitattu riittäväksi. Turmahetkellä lunta satoi kuitenkin lähes vaakatasossa.

– Näkyvyys junan suuntaan on tietysti murto-osa siitä, mitä se on kesäkelillä. Mutta toisaalta junan keulassa on aika voimakas valonheitin. Valokiila näkyy huomattavasti kauempaa kuin juna, joka valko-vihreänä häipyy lumisateeseen, Kantola arvioi.

Rataosuuden vaarallisuus on ollut viranomaisten tiedossa ja risteys on huomioitu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin onnettomuusmalleissa.

Barcelonan kaduilla on juhlittu voitonhuumassa Katalonian julistautumista itsenäiseksi tasavallaksi.

Kaupungin keskustaan Sant Jaumen aukiolle Katalonian aluehallituksen palatsin edustalle on kerääntynyt arviolta tuhansia ihmisiä. Paikalla on käynnissä ulkoilmakonsertti, Katalonian liput liehuvat, ihmiset hurraavat ja taputtavat.

– Tänään alkaa itsenäisyytemme, ihmiset laulavat La Vanguardia -lehden mukaan.

Paikallispoliisin arvion mukaan aukiolla on noin 6 000 kansanjuhlaan kokoontunutta ihmistä, La Vanguardia kertoo.

Katalonian alueparlamentin edessä olevista lipputangoista on vedetty Espanjan lippu alas, kertoo paikalla oleva Ylen toimittaja Ismo Nykänen.

– Pois, pois, pois, pois Espanjan lippu, ihmiset huusivat La Vanguardian mukaan.

Ääntenlaskenta tahditti kansanjoukkoa

Yksipuolinen itsenäisyysjulistus annettiin Katalonian alueparlamentissa perjantaina alkuillasta äänestyksen jälkeen. Kun julistus oli annettu, Passeig de Picasso -kadulla kaikuivat raikuvat aplodit, kertoo sanomalehti El País.

Ulkona näytettiin suorana, kun parlamentissa puhetta johtanut Carme Forcadell laski ääniä. Kyllä-äänien kohdalla ihmiset kohahtivat ja nostivat Katalonian liput ponnekkaasti ilmaan.

– Olen tunteellinen, koska Katalonia on kamppaillut itsenäistymisen puolesta 40 vuoden ajan ja vihdoin saan nähdä sen, sanoo 61-vuotias historiantutkija Montserrat Rectoret uutistoimisto Reutersille.

Kansanedustajat hyväksyivät itsenäistymisen äänin 72 puolesta, 10 vastaan ja kaksi tyhjää. Alueparlamentissa on 135 edustajaa, mutta itsenäisyyttä vastustavat kolmen puolueen edustajat marssivat ulos.

Madridissa poliitikot moittivat julistusta

Espanjan senaatti päätti myöhemmin illalla rajoittaa Katalonian itsehallintoa ja ottaa alueen Espanjan suoraan hallintaan.

Madridissa reaktiot ovat olleet torjuvia. Sosialistipuolueen johtaja Pedro Sánchez ilmaisi torjuvansa itsenäisyysjulistuksen syvästi, kertoo uutistoimisto EFE. Podemos-puolueen pääsihteeri Pablo Iglesias puolestaan kertoo torjuvansa laittomana pitämänsä julistuksen.

– Olemme surullisia. Tänään nähty julistus ei ole oikeutettu, ja jatkamme dialogin ja demokraattisten ratkaisujen suosimista, Iglesias sanoi uutistoimistolle.

Espanjan ulkoministeriö on julkaissut Twitterissä videon, jossa se kertoo oman näkemyksensä Kataloniasta ja Espanjan valtiosta.

Pääministeri Mariano Rajoy on kehottanut katalonialaisia ja kaikkia espanjalaisia malttiin.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Yksi julistus ei vielä tee Kataloniasta itsenäistä valtiota

Katalonia julistautui itsenäiseksi – Alueparlamentti äänesti itsenäistymisen puolesta

Espanjan senaatti päätti Katalonian ottamisesta haltuun

Silloin Jaskalla oli huono päivä. Rahahuolet painoivat ja mies jutteli kapakassa baarinpitäjä Juha Immosen kanssa niitä näitä. Sitten hän sai idean.

Mitä tapahtuisi, jos hän perustaisi baariin mököttäjänurkan ja asettuisi sinne naama nurinpäin? Jaska löi Immosen kanssa vetoa siitä, tarjoaisiko joku murjottajalle juotavaa.

Jaska värkkäsi kyltin ja istui mököttämään. Ehti kulua vain vartti, kun vanhempi rouva tuli kysymään, että mikä miestä vaivaa.

– Jaska sanoi siihen, että nyt ahdistaa. Silloin rouva sanoi, että tulehan tuonne tiskille niin otetaan neuvoa antavat, Immonen muistelee.

Nyt illasta on kulunut viitisen vuotta, ja mököttäjänurkan tuolit ovat kapakan suosituimpia. Aika on jättänyt Mököttäjä-Jaskasta, mutta maailmaa nähneen miehen oivallus ei ole unohtunut.

– Joskus on käynyt niinkin, että emäntä mököttää kotona, joten isäntä on ottanut itsestään kuvan, että hänkin tuli mököttämään, Immonen kertoo.

Kapakassa juhlitaan ja nähdään tuttuja, mutta sinne paetaan myös ongelmia. Ravintolayrittäjä Juha Immonen näkee työssään myös ihmiselämän nurjan puolen. Tiskin takana silmä on harjaantunut.

– Sen näkee heti, jos baariin tullaan huonolla jalalla, ja siitä tulee ongelmia. Itse olen ennaltaehkäissyt asian niin, että kun näkee, että asiakas aikoo haastaa riitaa, olen suositellut jatkamaan matkaa.

Naapurin mies sanoi, että tämä on paikallinen Emmerdale. Juha Immonen

Aina paha olo ei kuitenkaan ilmene ärräpäinä tai riidanhaluisuutena. Silloin mököttäminen voi olla terveellistäkin. Immosen mielestä mököttäjänurkka tai -tuoli kuuluisikin olla vakiovaruste joka baarissa.

– Se ennaltaehkäisisi kähinöitä heti. Jos kaveri menisi istumaan mököttäjänurkkaan, myös työntekijät tietäisivät heti, että tuo ei ole tullut hyvällä jalalla ja kysyä, mikä ahdistaa.

Kapakassa asiakkaista tulee läheisiä

Jussilassa ei seurata trendejä tai sekoiteta mocktaileja, vaan juodaan kahvia ja keskikaljaa, pelataan korttia ja lauletaan karaokea. Yrittäjä Juha Immonen kuvailee kuppilaansa kansanomaiseksi paikaksi.

– Naapurin mies sanoi, että tämä on paikallinen Emmerdale, hän toteaa.

Ravintola on yksi Kajaanin vanhimmista ja Immonen on pyörittänyt sitä yli 20 vuotta. Siinä ajassa monista asiakkaista on tullut tärkeitä – kuin yhtä suurta perhettä. Ilman heitä yrittäjän arki olisi yksinäistä.

Kun mököttäjänurkan isä Jaska kuoli, suru-uutinen tuntui pahalta.

– Kyllähän se kolahtaa todella paljon, vaikka se ei saisi kolahtaa, kun kysymys on asiakassuhteesta. Mutta kun vuosien varrella ollaan päivittäin tekemisissä, kyllä se syö isoakin miestä.

Olen tehnyt elämässäni hirveästi pahaa ja loukannut ihmisiä, joten halusin tehdä jotain hyvää välillä. Juha Immonen

Immonen onkin toisinaan miettinyt yrittäjän ja asiakkaiden välistä suhdetta. Toisaalta baarimikolla on ammattirooli, mutta joistakin asiakkaista on tullut todella läheisiä.

– Monesti on tehnyt mieli käydä moikkaamassa sairastunutta kaveria sairaalassa, mutta sitten olen miettinyt, että onko se esimerkiksi lähiomaisten mielestä sopivaa, Immonen pohtii.

Viina virtaa, muttei vie

Vaikka ravintolanpitäjä täyttää tuoppeja päivittäin, on hän itse ollut raittiina noin 16 vuotta. Immonen tietää, miltä tuntuu kun viina vie. Kauan sitten hän eli arkea, johon kuului enemmän humalaisia kuin raittiita päiviä.

Muutama vuosi sitten toipuva alkoholisti perusti muiden alkoholin jättäneiden kavereiden kanssa raittiuskerhon, joka kokoontuu kerran kuussa. Raittiuspiirin kokoontumisen aikana kaljanmyynti kärsii, mutta se ei ole Immoselle tärkeää.

– Olen tehnyt elämässäni hirveästi pahaa ja loukannut ihmisiä, joten halusin tehdä jotain hyvää välillä. Jos ihminen raitistuu tällä tavalla, se ei ole minulta pois.

Raittiuspiirissä voidaan puhua mistä tahansa: ihmissuhteista, oman alkoholin käytöstä tai auton korjauksesta. Piirissä kokoontuu kymmenkunta eri ikäistä ihmistä.

– Siellä myös tiedustellaan, että onko tehnyt viinaa mieli. Usein vastaus on, ettei ole. Olen todella ylpeä porukasta.

Jussilan tapaisia baareja ei ole enää paljoa. Juha Immonen

Immonen uskoo, ettei itse enää lankea alkoholiin. Viinan himoon on auttanut aika ja Jussilan raittiuspiirin kavereiden tuki.

– Olen ollut niin pitkään selvin päin, ettei se ole enää mielessä. Eihän vanhasta juoposta koskaan tiedä, mutta olen luottavainen.

Immosen mukaan Jussila-baarista puhutaan kylillä joskus alentuvaan sävyyn, mutta se ei häntä haittaa. Yrittäjä on ylpeä tuulipukukansan paikasta, jonka tiskille voi tulla omana itsenään ja tilata oluen – tai vain limpparin.

– Se on erilainen kuin muut paikalliset ravintolat. Jussilan tapaisia baareja ei ole enää paljoa.

Katalonian alueparlamentti on julistanut Katalonian itsenäiseksi tasavallaksi.

Alueparlamentissa edustajien enemmistö äänesti itsenäisyysjulistuksen puolesta. 70 edustajaa 135:stä äänesti puolesta, kymmenen vastaan ja kaksi äänesti tyhjää.

Espanjan yhtenäisyyttä kannattavat puolueet eivät osallistuneet lainkaan äänestykseen. Enemmistöön olisi riittänyt 68 ääntä.

Espanjan senaatti päätti puoli tuntia myöhemmin rajoittaa Katalonian itsehallintoa. Senaatti antoi Espanjan keskushallinnolle valtuudet Katalonian suoraan hallitsemiseen, eli käytännössä itsehallintoalueen haltuunottoon.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy kehotti tviitissään kaikkia espanjalaisia pysymään rauhallisina. Hän kirjoitti, että oikeusvaltioperiaate palauttaa laillisen järjestyksen Kataloniassa.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani sanoo lausunnossaan, että kukaan EU:ssa ei tunnusta itsenäisyysjulistusta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan kommentoi, että EU:n ainoana neuvottelukumppanina pysyy Espanja. Myös useat EU-maiden johtajat ovat asettuneet Espanjan hallituksen puolelle.

Nato kommentoi, että Katalonian tilanne on Espanjan sisäinen asia ja se pitää ratkaista maan perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti.

Myös Yhdysvallat antoi tukensa Espanjan hallitukselle. Yhdysvaltain ulkoministeriö totesi Katalonian olevan kiinteä osa Espanjaa.

Yhtenäisyyden kannattajat boikotoivat

Äänestystä ennen alueparlamentissa käytiin tiivistä väittelyä siitä, mitä Katalonian pitäisi tehdä. Itsenäistymistä vastustavat sosialistipuolueen, konservatiivisen kansanpuolueen (Partido Popular) ja keskustaliberaalin Ciudadanos-puolueen edustajat poistuivat istuntosalista ennen äänestystä.

Ennen äänestystä itsenäisyysjulistuksen antamisesta parlamentti äänesti sen puolesta, että Katalonia aloittaa perustuslaillisen prosessin Espanjasta irtautumiseksi. Esityksen takana olivat itsenäisyyttä tavoitteleva Junts Pel Sí -liittouma (Yhdessä sanomme kyllä) ja pieni laitavasemmistopuolue CUP.

Kesken keskustelun osa edustajista otti esiin Katalonian ja Espanjan lippuja istuntosalissa.

Äänestys päätettiin pitää suljettuna, ja edustajat kävivät pudottamassa äänestyslippunsa uurnaan. Espanjasta irtautumista vaativat puolueet pyysivät, että äänestys pidettäisiin salaisena.

Itsenäisyysmielisillä on enemmistö alueparlamentin paikoista. Espanjan perustuslakituomioistuin julistanee äänestyksen laittomaksi.

Espanjan senaatin odotetaan hyväksyvän tänään perustuslain pykälän 155 laukaisemisen pääministeri Rajoyn esityksen mukaisesti.

Esityksen mukaan Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont erotetaan ja Katalonian taloudenhoito otetaan keskushallinnon haltuun. Myös poliisivoimat ja julkinen media otetaan keskushallinnon piiriin ja Kataloniassa järjestään uudet aluevaalit.

Juttua korjattu klo 16.40: 70 edustajaa äänesti puolesta, ei 72.

Lue lisää:

Analyysi: Yksi julistus ei vielä tee Kataloniasta itsenäistä valtiota

Katalonian aluejohtaja on saamassa syytteen kapinasta

Madridissa tyrmistyttiin, Barcelonassa raikuvat voitonlaulut – Katalonian itsenäisyysjulistus herättää tunteita

Espanjan senaatti päätti Katalonian ottamisesta haltuun

Syytöksiä, epävarmuutta, dramaattisia käänteitä – mitä Kataloniassa tänään tapahtuu?

Toimittajalta: Jos rajat muuttuvat EU:n sisällä, mitä väliä sillä on?

Espanjan valtionsyyttäjä nostaa ensi viikolla kapinasyytteen Katalonian aluejohtajaa Carles Puigdemontia vastaan. Oikeus päättää sen jälkeen syytteen hyväksymisestä. Espanjan lain mukaan kapinasta voi saada 30 vuotta vankeutta.

Espanjan perustuslakituomioistuin on aloittanut toimet itsehallinnon kumoamiseksi. Espanjan hallitus kokoontui perjantaina illalla keskustelemaan tavasta, jolla Katalonia otetaan keskushallinnon alaisuuteen. Katalonian aluejohto syrjäytetään ja Katalonian taloudenhoito, poliisivoimat ja julkinen media siirtyvät keskushallinnon piiriin.

Perustuslakituomioistuin käy myös läpi Katalonian äänestyksen itsenäisyysjulistuksesta.

Madridissa Ipex-35 -indeksin pörssikurssit laskivat itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Esimerkiksi katalonialaisten pankkien kurssit kääntyivät jyrkkään laskuun.

Lisää aiheesta:

Madridissa tyrmistyttiin, Barcelonassa raikuvat voitonlaulut – Katalonian itsenäisyysjulistus herättää tunteita

Katalonia julistautui itsenäiseksi – Alueparlamentti äänesti itsenäistymisen puolesta

Espanjan senaatti päätti Katalonian ottamisesta haltuun

Brittitutkijat epäilevät Pohjoismaista tuotuja oravannahkoja ainakin osasyyksi lepran eli pitaalin leviämiseen Englannissa keskiajalla. Itäanglialaisesta puutarhasta löytynyt ihmiskallo on lisätodiste siitä, että Englannin kaakkoiskulmalla saattoi olla lepran keskus, josta tauti levisi muualle maahan.

Cambrigden yliopiston johdolla tehdyssä tutkimuksessa arvellaan, että tautikanta tuli Englannin kaakkoisrannikolle Skandinaviasta joko anglosaksien muuttoliikkeen tai oravannahkakaupan mukana Tanskasta ja Ruotsista. Oravien tiedetään kantaneen leprabakteeria.

1900-luvun lopulla löytynyt kallo kuului Hoxnen naiseksi nimetylle naiselle, joka eli ilmeisesti vuosina 885–1015. DNA-tutkimuksessa löytyi samalla jälkiä leprabakteerista. Niitä on aiemmin löytynyt myös muista kalloista lähiseuduilta. Kanta on samaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa tehdyissä lepralöydöissä.

Aikalaistiedot kertovat leprasairaaloista

Bakteerit eivät ole ainoa todiste naisen kärsimästä taudista. Museossa säilytetty kallo otettiinkin tutkittavaksi juuri taudin ulkoisten merkkien vuoksi.

Romahtanut nenäsilta on tyypillinen todiste leprasta. Sen perusteella tauti oli naisen kuollessa edennyt jo pitkälle.

Uusi bakteeritodiste ja aikalaistieto siitä, miten yleisiä leprasairaalat olivat juuri Itä-Angliassa, tukevat hypoteesia lepran juurtumisesta juuri sinne ennen muuta maata, sanoo tutkimusta johtanut Sarah Inskep.

Inskep ei usko sattumaan

Inskep myöntää, että Itä-Anglian leprahavainnot voi selittää sattumalla. Ehkä alueelta on yksinkertaisesti löydetty enemmän keskiaikaisia ihmisjäänteitä tai kalkkinen maaperä on säilyttänyt ne paremmassa kunnossa, Inskep sanoo.

– Maaperä kuitenkin on samanlaista myös esimerkiksi Hampshiressä ja Dorsetissa, joista on löytynyt monia keskiaikaisia hautausmaita. Sieltä ei ole löytynyt lepraa.

Sattumaa todennäköisempi selitys ovatkin Itä-Anglian kauppayhteydet Pohjanmeren yli Skandinaviaan, Inskep päättelee.

– Oravannahat ja -liha olivat viikinkien arvostettua kauppatavaraa ja Kings Lynnin ja Yarmouthin kaupungeista tuli turkiskaupan keskeisiä tuontisatamia juuri Hoxnen naisen elinaikana.

Inskepin mukaan on kyseenalaista, miten kauan bakteeri pysyy hengissä nahassa tai lihassa, mutta oravia tuotiin toisiaan myös elävinä lemmikeiksi, hän muistuttaa.

Brittioravissa on taas lepraa

Lepra katosi Brittein saarilta yli 200 vuotta sitten, mutta viime aikoina sitä on havaittu Dorsetin punaoravissa. Kanta on todettu läheiseksi sukulaiseksi sille, joka sairastutti myös Hoxnen naisen.

Eläimistä siamaa kanta tunnetaan oravan lisäksi vain Floridan vyötiäisillä, ja siellä se on tarttunut joihinkin ihmisiinkin.

– Lepra voi todistetusti tarttua vyötiäisestä ihmiseen. Kiinnostavaa on, saattaako niin tapahtua myös oravan ja ihmisen välillä, Inskep sanoo.

Tuore tutkimus on julkaistu Journal of Medical Microbiology -lehdessä.

Ajaessa Vuokatista kohti Sotkamon keskustaa pääsee matkaamaan luonnon kauneudesta hyvin perinteisen suomalaisen kylänraitin keskelle.

Teemaväreinä toimivat tutut ja turvalliset valkoinen ja harmaa. Kainuuntien toiselle puolelle asettautuneet puutalot ovat vuosien varrella menettäneet väriään. Toisen puolen virastorakennukset ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta harmaita kuin syksyinen vesisade.

Juuri ennen vuonna 1870 käyttöön vihittyä Sotkamon kirkkoa tulee vastaan kylänraitin värikartan ulkopuolelle jäänyt ulkoasu. Pieni, julkisivultaan vaaleanpunaiseksi maalattu rakennus.

Rakkaudella värjätty

Eine Tauriainen jäi vuonna 2012 eläkkeelle 30 vuotta kestäneen vaatemyyntiuran jälkeen. Rakkaus vaatteiden myymiseen kuitenkin ajoi sotkamolaisen takaisin muotimaailmaan.

Vaatteita lähdettiin ostamaan ulkomailta asti ja Tauriainen palasi myyntityöhön kotoa käsin. Lopulta kotitalo alkoi käydä liian pieneksi.

– Isäntä sanoi, että näitä vaatteita alkaa olla jo liikaa, Eine kertoo nauraen.

Vaate- ja lahjatuotteiden kauppaaminen alkoi tyhjäksi jääneessä kiinteistössä Sotkamon keskustassa. Huoneisto löytyi Tauriaisen tuttavaperheen omistuksesta.

Einen muoti- ja lahjapuodin tarina alkoi. Kaksi vuotta kului, kunnes orastavan kattoremontin yhteydessä nousi esiin villi idea.

– Huoneiston omistaja totesi, että toitotan aina asiakkaille sitä, kuinka teen tätä työtä vain rakkaudesta ihmisiin ja kauniisiin vaatteisiin, kun nyt olen jo eläkkeelläkin. Aloimme miettiä, miten tämä tuotaisiin esille, Tauriainen kertoo.

– Pohdimme, mikä on rakkauden väri, ja sehän on vaaleanpunainen. Niin siitä tehtiin sitten vaaleanpunainen.

Ulkomailta myyntiin vaatteita hakeva Tauriainen korostaa myös ihastuneensa Kanariansaarten värikkäisiin taloihin, mikä on osaltaan myös vaikuttanut värivalintaan.

Uusi väri maalattiin rakennuksen pintaan tänä keväänä.

Erottuva ulkoasu

Sotkamossa vaaleanpunainen kauppa otettiin vastaan sekalaisin mielipitein. Räikeä väri erottuu vahvasti kylänraitin varrelta.

– Kyllä se aika voimakkaasti nousee esille muusta pääkadun rakennuskannasta, toteaa Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius.

Heleniuksella on oma mielipiteensä väristä.

– Onhan se rohkea ratkaisu. Omasta mielestäni vähän liiankin rohkea, Helenius jatkaa.

Sotkamon asemakaava ei määrittele rakennusten värivalintoja, vaan vastuu on rakennusten omistajilla. Kunnalla on kuitenkin omat apukeinonsa, jos värivalinta häiritsee muuta ympäristöä.

– Maankäyttö- ja rakennuslaissa on tiettyjä keinoja olemassa, jos rakennus rumentaa ympäristöä, Helenius kertoo, viitaten maankäytön- ja rakennuslain lakipykälään rakennuksen ylläpidosta (Finlex).

Sotkamossa ei olla kuitenkaan tätä pykälää tarvittu. Eine Tauriaisen mukaan pääosin palaute on ollut positiivista, mutta uutta maalipintaa ei ole otettu vastaan ilman soraääniä.

– Jos jotain erilaista uskaltaa tehdä, niin silloin ihmisillä nousee tällainen "minähän kommentoin tästä, en minä tykkää enää tänä päivänä pinkistä"-reaktio, Tauriainen kertoo.

Tauriainen uskoo, että taustalla ovat puhtaasti vain periaatteet. Pelkästään vaaleanpunainen väri nostaa tunteet iholle – puolin ja toisin.

– Onhan se tietysti sellainen väri, että se herättää joko hyvää mieltä tai tuntuu lällyltä, Tauriainen arvelee.

Onhan se rohkea ratkaisu. Omasta mielestäni vähän liiankin rohkea. Harri Helenius

Heleniuksen mukaan hänelle itselleen ei ole tullut suoria valituksia pinkin kaupan ulkoasusta, mutta valittavat äänensävyt ovat kaikuneet myös kunnanvirastoon.

– Olen kuullut, että keskustelua on ollut, mutta suoria yhteydenottoja ei ole tullut, Helenius kertoo.

Pinnat kuntoon

Kylänraitti on jäänyt Vuokattiin matkaavilta turisteilta pimentoon. Kunnan teknisen johtajan mukaan pääkadulle kaivattaisiin kunnostusta.

– Kyllähän tämä yleisilme vaatisi kohennusta. Toivoisin, että nyt käynnissä olevat Hiukan alueen hankkeet toisivat tänne keskustaankin positiivisia reaktiota ja sitä kautta saataisiin vähän ilmettäkin nostettua, Helenius toteaa.

Hän ei laittaisi nykyistä keskustaa purkuun, vaan aloittaisi vanhojen rakennusten kunnostamisella.

– Huoliteltua yleisilmettä kaivattaisiin. Pinnat on hyvässä maalissa ja muutenkin ryhdikkään näköistä. Vanhakin voi olla kaunista, Helenius ehdottaa.

Sotkamon keskustaan ei kuitenkaan olla lähitulevaisuudessa tekemässä suurempia muutoksia.

Pinkki vaatekauppa on herättänyt Eine Tauriaisen mukaan kiinnostusta myös ulkopaikkakuntalaisissa. Väri on ollut hyvä koordinaatti esimerkiksi Vuokatista matkaaville turisteille.

– Vasta viime viikolla sattui sellainen tilanne, että katsoin ikkunasta, kuinka autotiellä olevasta autosta räsähteli salamavaloja. Turistit myös kutsuvat minua ulos ottamaan kuvia heistä ja kaupasta, Tauriainen naurahtaa.

Myös Sotkamoon matkanneet kauppiaan nimikaimat ovat halunneet kuvauttaa itsensä pinkin rakennuksen edustalla.

Keväällä saatu uusi väri toi piristystä koko kaupan myyntiin.

– Kesä oli äärettömän hyvä. Turistit löysi tänne selkeästi paremmin, Tauriainen kertoo.

Hän arvelee, ettei Suomessa olla vielä valmiita värikkäiden rakennusten tulemiseen perinteisen kylämaiseman keskelle.

– Me olemme tottuneet siihen, että kaiken pitäisi olla niin tavallista, harmaata ja perinteistä. Jos joku sitten uskaltaa räväyttää perinnettä, niin hän saakin palautetta niskaansa, Tauriainen arvelee.

Korjattu 27.10.2017 klo 15:20. Muutettu sana rakennuskaava asemakaavaksi.

Seppo Ojala on yksi niistä haminalaisista, jotka ovat saaneet tarpeekseen kaupungin epäselvistä liikennejärjestelyistä ja itsekkäistä autoilijoista.

– Eteeni on kuukauden sisällä ajettu kolme kertaa pysäköintialueelta. Risteyksissä eteen on tultu myös kolmion ja stop-merkin takaa. Monet noudattavat täällä vanhaa tyyliä, että oikealta tuleva on aina oikeassa. Kuskit näyttivät keskisormea ja puivat nyrkkiä, Ojala sanoo.

– Vielä olen selvinnyt joutumatta käsirysyyn.

Ojala avasi Facebookissa keskustelun Haminan liikennekulttuurista ja liikennesäännöistä. Siihen tuli nopeasti valtava määrä kommentteja ja myös valokuvia esimerkiksi leväperäisestä pysäköinnistä. Moni keskustassa autoileva ei joko osaa tai viitsi noudattaa liikennesääntöjä.

Vielä olen selvinnyt joutumatta käsirysyyn. Seppo Ojala

Seppo Ojala uskoo, että poliisin läsnäolon puute vaikuttaa autoilijoiden käyttäytymiseen liikenteessä. Haminan poliisiaseman päivittäistoiminta lakkautettiin vuosi sitten. Valvonta- ja hälytystehtävät siirtyivät naapurikaupunki Kotkan poliisiaseman vastuulle. Kaikki poliisit aloittavat nyt työvuoronsa Kotkassa.

– Ihmiset ovat innostuneet, kun ovat huomanneet, ettei valvontaa ole. Viikonlopun jälkeen näkee usein niitettyjä liikenteenjakajia ja liikennemerkkejä. Myös talojen seiniä ja aitoja päin on menty. Humalassa ajellaan kovasti, se on ihan selvä.

Poliisi arvioi, että liikenteenvalvonta ei ole vähentynyt Haminassa vaan poliisipartio käy kaupungissa päivittäin.

Ei pysäköinninvalvontaa

Laittomille paikoille pysäköidyt autot ovat kaupungin keskustassa tavallinen näky. Haminassa ei ole kunnallista pysäköinninvalvontaa, mutta kaupunki harkitseesen käyttöönottoa.

– Esimerkiksi suojatien eteen pysäköity auto aiheuttaa vaaratilanteita ja laskee liikenneturvallisuutta. Pysäköinninvalvonnan käyttöönotto lisäisi todennäköisesti myös muiden liikennesääntöjen noudattamista. Ihmiset huomaisivat, että kaupungissa on valvontaa, pohtii kaupungin tiemestari Esa Kelkka.

Kelkka näkee liikennesääntöjen noudattamatta jättämisen johtuvan suurimmilta osin ihmisten piittaamattomuudesta. Kelkan mukaan ihmisten liikennekäyttäytyminen on ollut Haminassa samalla tolalla kymmeniä vuosia.

– Ei välitetä merkeistä, pysäköintikielloista eikä nopeusrajoituksista. Siinä olisi peiliin katsomisen paikka. Olemme joutuneet rakentamaan autoliikenteen estäviä puomeja kävelykaduille, sillä ihmiset oikaisevat niitä pitkin. Merkit eivät auta mitään. Kun on autokoulut käyty, niin kyllä niiden merkitykset pitäisi ymmärtää. Toivoisin kansalaisilta liikennemerkkien kunnioittamista.

Lapset vaarassa

Yksi suurimmista ongelmista keskustassa on kaahaaminen. Kelkka on saanut useita yhteydenottoja lastensa liikenneturvallisuudesta huolestuneilta vanhemmilta.

– Monet toivovat hidastetöyssyjen lisäämistä. Ajetaan ihan tuhottoman kovaa.

Asiasta on huolestunut myös Liikenneturva.

Nopein, vahvin ja rohkein on se, joka tekee mitä haluaa. Muut sitten väistelevät ja hyppivät alta pois. Tarja Korhonen

Liikenneturvan mukaan ylinopeudet ovat puhututtaneet paljon myös Haminan liikenneturvallisuutta käsittelevässä työryhmässä. Kaupungin alueelle on asennettu nopeusnäyttöjä, joiden keräämien tietojen mukaan sallitut nopeudet ylittyvät usein monella kymmenellä kilometrillä tunnissa.

– Jos rajoitus on neljäkymppiä ja ajetaan kahdeksaakymppiä, niin kyllä valvonta on tarpeellista. Poliisi ei kuitenkaan voi olla paikalla koko ajan. Poliisin pakko on viimeinen keino, jolla nopeuksia yritetään hillitä. Olisi tietenkin parasta, jos se tulisi omasta oivalluksesta, sanoo yhteyspäällikkö Tarja Korhonen.

Korhonen uskoo Haminan ylinopeuksien johtuvan osaltaan nopean ajamisen kulttuurista.

– Olen kuullut sanottavan, että on vaikea ajaa kolmea- tai neljääkymppiä, kun tiet ovat hyvässä kunnossa ja autot ovat hyviä. Autoissa on kuitenkin vaihteet ja jarrupolkimet, joilla vauhti hiljenee.

Lisähaasteita autoilijoille tuo Haminan poikkeuksellinen ympyräkaava.

Ympyräkaupungin erikoisuudet

Keskustan Raatihuoneentori on yksi Haminan erikoisuuksista. Ympyränmallinen katu muistuttaa suurta kiertoliittymää, mutta on kuitenkin osa katuverkostoa. Sillä ajavan on väistettävä oikealta tulevia.

Haminan ympyräkaava yllätti myös pari vuotta sitten Kaakkois-Suomeen muuttaneen Tarja Korhosen.

– Vähän jouduin herättelemään itseäni Raatihuoneentorilla, että hei, tämä ei ole kiertoliittymä, vaan tässä pitää väistää. Moni esimerkiksi kesätapahtumiin muualta tuleva ei miellä sitä kaduksi. Se on aika erikoinen kaavaratkaisu.

Tiemestari Esa Kelkka pitää Haminan keskustan ja myös Raatihuoneentorin liikennejärjestelyjä selkeinä.

– Kiertoliittymien ja Raatihuoneentorin erilaiset liikennejärjestelyt saattavat toki sekoittaa autoilijoita, mutta kyllä se on selvästi merkitty, Kelkka toteaa.

Ei sillä ole mitään väliä, onko katu vähän kaareva vai suora. Esa Kelkka

Ympyränmallinen asemakaava ei Kelkan mukaan vaikuta liikennejärjestelyihin tai niiden suunnitteluun.

– Ei sillä ole mitään väliä, onko katu vähän kaareva vai suora.

Haminaan on viime vuosina rakennettu useita uusia liikenneympyröitä, jotka ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Moni pitää kiertoliittymiä turhina. Erityistä hämmennystä on aiheuttanut Haminan Vanhalle Viipurintielle kaksi vuotta sitten rakennettu liikenneympyrä. Iltalehti kertoi pari viikkoa sitten, että ympyrästä ei voi kääntyä minnekään vaan tie jatkuu suoraan.

Kuorma-autot ja muut suuret ajoneuvot joutuvat ajamaan suoraan ympyrän keskustan yli, koska eivät mahdu kiertämään sitä.

– Liikenneympyrä on tehty sillä varauksella, että tien molemmin puolin kaavoitetuille tonteille saadaan tarvittaessa liittymät. Onhan se vähän normaalia pienempi, mutta kuitenkin täysin yliajettava kiertoliittymä. Kyllä siitä pääsee hyvin ajamaan, Kelkka sanoo.

Itä-Suomen vahva alkoholikulttuuri näkyy

Asukaslukuun suhteutettuna Haminan seudulla tapahtuu enemmän henkilövahinkoja ja liikenneonnettomuuksia kuin Suomessa keskimäärin. Haminassa tapahtuu poikkeuksellisen paljon päihtyneiden ja nuorten liikenneonnettomuuksia.

– Ajetaan ylinopeutta ehkä vähän päihtyneenä, säännöistä piittaamatta ja riskejä ottaen. Se näkyy onnettomuustilastoissa, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen.

Päihtyneiden kuskien määrä selittyy Korhosen mukaan Itä-Suomen vahvalla alkoholikulttuurilla ja Venäjän rajan läheisyydellä. Nuorten onnettomuudet taas juontuvat Haminan kaupunkirakenteesta.

– Haminan kaupunki on aika hajallaan. Itsenäisen liikkumisen tarve on suuri ja nuoret liikkuvat paljon mopoilla ja polkupyörillä.

Autoissa on vaihteet ja jarrupolkimet, joilla vauhti hiljenee. Tarja Korhonen

Korhonen toivoisi ihmisten ymmärtävän liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten merkityksen.

– Jos niitä ei noudateta, viidakon lait tulevat käyttöön. Nopein, vahvin ja rohkein on se, joka tekee mitä haluaa. Muut sitten väistelevät ja hyppivät alta pois.

Korhosen mukaan ylinopeuksiin voidaan vaikuttaa ympäristön muuttamisen kautta.

– Nopeus pysyy helpommin aisoissa, kun rakennetaan tieympäristö sellaiseksi, ettei siellä ole helppo eikä miellyttävä ajaa ylinopeutta. Ellei sitten törmäillä liikennemerkkien ja ohjauslaitteidenkin yli.

Klo 9:25 otsikkoa muokattu.

Pohjois-Pohjanmaan metsissä tiedetään olevan useita kruunun kuvalla koristeltuja rajakiviä.

Usein tieto niiden olemassaolosta on kulkeutunut pirtistä pirttiin suullisena perinteenä. Joidenkin historiaa on myös selvitetty akateemisestikin.

Lähialueen maastossa piileksivät kruunukivet alkoivat kiinnostaa myös ylivieskalaista eläkeläistä Unto Pinolaa.

Sukuperintönä kulkeva tieto "Numerokivestä" osoittautui oikeaksi, kun komea, 70-senttinen kaiverrus löytyi isosta siirtokivestä, ikiaikaisen talvitien varresta Ylivieskan Kantokylältä.

– Vaimon kanssa päätettiin pari vuotta sitten lähteä etsimään sitä. Tässä on ollut kruunun maita ja kivestä löytyy Ruotsin kruunun lisäksi merkintänä 1760 ja n:o 2, Pinola kertoo.

Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola vahvistaa kruunusymbolin viittaavan Ruotsiin.

Kiveen kaiverrettu vuosiluku ja numero puolestaan viittaavat hänen mukaansa 1700-luvun jälkipuoliskon keskeiseen maatalousuudistukseen isoonjakoon.

Tuolloin muun muassa kyläyhteisöjen yhteismaat, kuten metsät, vedet ja niityt, siirrettiin valtiovallan käskystä talonpoikien yksityiseen omistukseen.

– Kun jaettiin talojen kesken, se tehtiin hyvinkin tarkasti. Silloin kaiverrettiin näitä kiviä, Vahtola kertoo.

Numerokiven kaivertajaa on Vahtolan mukaan lähes mahdotonta tietää. Hänen mukaansa asialla on todennäköisesti ollut talonpoika, jonka on pistänyt asialle vouti tai tuomari.

– Aikamoista työtä on maanmittareilla aikanaan ollut näitä merkata, Unto Pinola ihmettelee.

Sukuperintönä saatu tieto herätti tutkimusinnon

Kiinnostus kotiseudun rajakiviin heräsi myös kalajokisessa Sulevi Juholassa sukuperintönä, kun hän vanhoilla päivillään löysi Kalajoen Himangalta Pahkalanjoen maastosta kivirakennelman, jota tuolloin pidettiin vanhana lääninrajana.

Kruununkiveksi kutsuttu alttarityyppinen rajakivi koostuu neljästä pystyyn nostetusta kivipaadesta ja kaiverretusta keskuskivestä.

Kiven takaa paljastui kuitenkin lisää harvinaisia kaiverruksia, joissa yhdistyvät Ruotsin ja Venäjän rajasymbolit.

Vaikka kiven historiaa ei ole akateemisella tasolla tutkittu, on paikallishistoriaa käsitteleviä kirjoituksia harrastajapohjalta julkaisseella Juholalla teoria kiven merkityksestä.

Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Jouko Vahtola

Hänen mukaansa se ei ole enempää eikä vähempää kuin Suomelle ensimmäisen itärajan määrittäneen vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksen rajaa merkkaava kivi.

Ruotsi-Suomen ja Venäjä-Novgorodin välille solmittu rauhanraja merkittiin maastoon vasta kuusikymmentä vuotta myöhemmin.

– Se on pystytetty vuonna 1383, lähes sataprosenttisen varmasti, Juhola vakuuttaa.

Juholan mukaan Kruununkivessä ovat yhteismerkissä läntisen Suomen ainoat venäläiset rajasymbolit, Ruotsin kruunun symboli sekä vanha rajan merkitsemismuoto, "väkä".

– Tätä lähemmäs merenrantaa ruotsalaiset eivät rajavaltuuskuntaa päästäneet, Juhola sanoo.

Uusi teoria Hanhikivestä?

Tästä päästäänkin ruotsalaisten ja venäläisten rajan merkkaamiseen, joka Pähkinäsaaren rauhan jälkimainingeissa oli Juholan mukaan kaikkea muuta kuin kitkaton.

Näitä niin sanottuja rajankäyntejä oli useita ja niistä laaditut kartat olivat hyvin summittaisia. Ruotsi myös valtasi rajan takaa lisää maita sotimatta, asutuspolitiikan keinoin, Juhola muistuttaa.

– Siksi sen maanmittarit pyrkivät myös eksyttämään venäläistä rajavaltuuskuntaa ja jopa tuhosivat rajamerkintöjä jälkeenpäin.

Suuret vesistötkin vaihtoivat ruotsalaisten suussa paikkaa, Juhola kertoo. Hänen mukaansa he muun muassa kertoivat venäläisille, että Oulujärvi on Perämeri, tuohon aikaan Kainuunmereksi nimetty rajan päätepiste.

– Tähän havahtuivat venäläiset ja lopettivat rajankäynnin.

Professori suhtautuu varauksella

Rajanvedon pohjoisena merkkikivenä on perinteisesti pidetty Pyhäjoella sijaitsevaa kuusimetristä Hanhikiveä.

Sen ja ylipäätään Pyhäjoen rooli Pähkinäsaaren rauhan rajana on emeritusprofessori Jouko Vahtolan mukaan tiedemaailmassa varsin laajasti tunnustettu.

– Rajan linjauksesta on kyllä erilaisia tulkintoja, Vahtola pohtii.

Uuden tulkinnan esittää Sulevi Juholakin. Toisin kuin Kruununkivi Himangalla, Hanhikivi ei hänen mielestään voi olla Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. Hänen mukaansa se sijaitsee liian pohjoisessa.

Vahtola pitää maallikoiden erilaisiin rajakiviin kohdistuvaa kiinnostusta hyvänä. Hän kuitenkin suhtautuu varauksella aika ajoin syntyviin uusiin tulkintoihin Pähkinäsaaren rauhan rajasta.

Kun ajassa mennään niinkin kauas taakse kuin 1300-luvulle, ovat historialliset lähteet tiukassa.

– Pohjoisesta ei löydy täydellä varmuudella kiveä, jonka voisi sanoa olevan juuri se Pähkinäsaaren rauhan rajakivi, Vahtola muistuttaa.

Hanhikivestä on kuitenkin vanhoja perimätietoja, jotka yhdistävät sen Pähkinäsaaren rauhaan, Vahtola kertoo. Myös kiven suuri koko puhuu sen puolesta, että siihen on kaiverrettu jotain merkittävää.

– Tällaiset suuret kivet yleensä valittiin tärkeiden rajojen merkkikiviksi.

Nuoret arvioivat huumeiden hankinnan käyvän yhä helpommin. Samaan aikaan myös sosiaalinen media helpottaa nuorten huumeiden saantia, sanoo Hämeen poliisilaitoksen Ankkuri-tiimin vanhempi rikoskonstaapeli Emilia Savolainen.

Muutamat nuoret ovat kertoneet hankkineensa huumeita Facebookista. Nuorten keskuudessa tieto leviää kuitenkin myös muita palveluita pitkin, kuten Whatsappissa, Snapchatissa tai Instagramissa.

– Sosiaalinen media mahdollistaa helpon yhteydenpidon, ihmisten tavoittamisen ja toisiin tutustumisen, arvioi Savolainen.

Välityskanavana somessa saattavat olla sekä erikokoiset ryhmät että yksittäiset keskustelut.

– Yksittäisiltä nuorilta on tullut viestiä, että Facebookissa on myyjiä, jotka käyttävät palvelua työvälineenä. Ilmeisesti on kyse yksittäisistä keskusteluista ja pienistä ryhmistä, sanoo Hämeen poliisilaitoksen Ankkuri-tiimin etsivä nuorisontyöntekijä Jouni Metso.

– Nuoret verkottuvat näitä palveluita käyttäen hirveän helposti. Poliisina näistä ryhmistä on joissakin tapauksissa melko vaikea saada kiinni, sanoo Savolainen.

Keskusrikospoliisille ei kuitenkaan ole tullut ilmi tapauksia, joissa sosiaalisessa mediassa olisi ostettu tai myyty huumeita.

– Ruotsissa kollegat törmäsivät ehkä noin vuosi sitten siihen, että Instagramia käytettiin viestivälineenä huumeiden välityksessä, sanoo KRP:n rikoskomisario Sari Sarani.

Puolet nuorista arvioi huumeiden saannin helpoksi

Huumeiden hankinnan arvioi vuonna 2015 erittäin tai melko helpoksi 48 prosenttia peruskoululaisista, 55 prosenttia lukiolaisista ja 67 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselystä.

2000-luvun alussa lukemat olivat lähes vastaavia, mutta viidessä vuodessa luvut jopa puolittuivat. Vuonna 2015 luvut nousivat kuitenkin 2000-luvun alun mittoihin.

Saatavuuden helpottuminen johtaa Savolaisen mukaan myös siihen, että huumeita kokeillaan helpommin. Asenteet kannabista kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi, ja yhä nuoremmat kokeilevat esimerkiksi amfetamiinia.

Määriä Savolainen ei arvioi, mutta toteaa, että amfetamiini on kasvava ongelma. Lahdessa amfetaaminia ovat kokeilleet jopa 13–14-vuotiaat nuoret.

– Muualla työskennellessäni törmäsin jopa 10–11-vuotiaisiin.

"Se on yleensä hyvä merkki, että nuoren saa kiinni ja hän vastaa puhelimeen"

Savolaisen mukaan vanhempien kannattaa eritoten tarkkailla muutoksia nuoren käyttäytymisessä.

– Lähdetään eri aikoihin ulos tai kaveriporukka vaihtuu. Ei kerrota kenen kanssa liikutaan. Porukassa pyörii vanhempia kavereita. Väsymyksen ja laihtumisen merkit ovat myös sellaisia.

– Se on yleensä hyvä merkki, että nuoren saa kiinni ja hän vastaa puhelimeen.

Savolainen muistuttaa, että jos vanhempi epäilee nuoren käyvän huumekauppaa sosiaalisessa mediassa, voi vanhempi tarkistaa nuoren puhelimen.

Kuuntele Emilia Savolaisen haastattelu Yle Areenasta.

Kataloniassa järjestetään ennenaikaiset aluevaalit 21. joulukuuta, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy toteaa.

Rajoy kertoi asiasta lehdistötilaisuudessa hallituksen ylimääräisen kokouksen jälkeen.

Rajoy listasi myös ennakkotietojen mukaisesti muita pykälän 155 nojalla tehtäviä toimia, kuten Katalonian hallituksen erottamisen, parlamentin hajottamisen ja ministeriöiden ottamisen keskushallinnon haltuun.

Pääministeri myös kiitti sosialistipuoluetta ja Katalonian keskustalaista Ciutadansia, joiden edustajat poistuivat Katalonian alueparlamentin istunnosta ennen itsenäisyysäänestystä.

Toimittajamme analyysi aiheesta:

Analyysi: Yksi julistus ei vielä tee Kataloniasta itsenäistä valtiota

6. kesäkuuta 2017 Lappeenrannassa Saimaan kanavalla paljastui Suomen rikoshistoriassa poikkeuksellinen salakuljetusyritys. Rikolliset yrittivät tuoda huviveneen uumenissa Suomeen salaa 17 henkilöä.

Rajavartiolaitos aloitti asiassa tutkinnan, jossa on nyt selvinnyt, että rikolliset ovat tehneet Suomeen veneellä kaikkiaan seitsemän matkaa, joissa on salakuljetettu Suomeen ainakin 70 henkilöä. Salakuljetusmatkat ovat olleet 10.7.2016–6.6.2017 välisenä aikana.

– Lisäksi ennen ensimmäistä salakuljetusmatkaa oli yksi harjoituskerta, kertoo tutkinnanjohtaja luutnantti Jyri Siitari rajavartiolaitoksesta.

Siitarin mukaan salakuljetetut ihmiset ovat olleet useista eri maista. Heistä osa on tällä hetkellä Suomessa ja osa mualla Euroopassa.

– Suomea on käytetty kauttakulkumaana. Heille on järjestetty täällä yöpyminen, mutta sen jälkeen järjestetty Suomesta pois. Osa on jäänyt hakemaan turvapaikkaa Suomesta.

Salakuljetetut ovat maksaneet matkastaan useita tuhansia euroja.

– Meidän näkemyksen mukaan salamatkustajat ovat sellaisista maista, joissa tarvitaan apua tai joissa on hätä. Salakuljetetuilla ei ole ollut lupa matkustaa pois omasta maastaan ja ovat siksi tukeutuneet tähän rikollisjärjestöön.

Maailmanlaajuinen rikollisjärjestö takana

Tutkinnanjohtaja Jyri Siitarin mukaan salakuljetuksen taustalla on kansainvälinen monessa eri maanosassa toimiva rikollisjärjestö. Rajavartiolaitos epäilee sen järjestäneen laittomasti Eurooppaan Jemenin, Turkin, Afganistanin, Syyrian ja Egyptin kansalaisia sekä kansalaisuudettomia henkilöitä. Rikollisjärjestö on hyötynyt tästä useita satojatuhansia euroja.

Suomeen henkilöitä oli salakuljettanut venäläinen perhe, jossa oli isä sekä täysi-ikäinen tytär ja alaikäinen poika. Matka oli naamioitu huvimatkaksi.

– Meidän näkemyksen mukaan tämä on hyvin järjestettyä ihmissalakuljetusta, koska veneeseen oli rakennettu piiloja ja ihmiset oli laitettu tiettyihin tiloihin rajatarkastuksen ajaksi.

Epäillyt isä ja tytär on vangittu. 16-vuotias poika on matkustuskiellossa.

Tutkinnan kohteena olleen järjestäytyneen rikollisjärjestön jäseniä on selvitysten mukaan ainakin Venäjällä, Malesiassa, Irakissa ja Libanonissa.

Esitutkinnan perusteella Rajavartiolaitos epäilee kaikkiaan 15 henkilöä eri puolilla Eurooppaa törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä tai avunannosta rikokseen.

Rajavartiolaitos on tehnyt asian selvittämiseksi yhteistyötä Keskusrikospoliisin, Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston sekä Europolin ja Ruotsin sekä Venäjän esitutkintaviranomaisten kanssa.

Paljastui kesäkuussa

Rikollisliigan jäljille päästiin, kun Suomeen saapui kesäkuussa Saimaan kanavaa pitkin Venäjälle rekisteröity huvivene, jonka kolmen hengen miehistö esitti Nuijamaan rajatarkastuspisteellä omat matkustamiseen oikeuttavat asiakirjansa. Lappeenrannan edustalla vene pysähtyi laituriin, josta sen kyydistä nousi 17 henkilöä ilman maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja.

Rajavartiolaitos totesi kiinniottojen jälkeen kaikkien henkilöiden olleen veneen kyydissä ja piilossa sen rakenteissa. Epäillyn rikoksen tekemiseen käytetty vene on takavarikoitu.

Tapaus on siirtynyt Salpausselän kihlakunnansyyttäjän syyteharkintaan.

Muitakin tapauksia voi ola

Nyt paljastunut ihmissalakuljetus Saimaan kanavalla oli ainutlaatuinen. Vastaavaa ei kanavalla ennen ole tavattu. On siksi mahdollista, että salakuljetuksia on ollut aiemminkin.

– Kaikkihan on mahdollista. Ihmissalakuljetus on kehittynyt valtavasti viime vuosien aikana. Mielikuvitus vain on rajana, miten ihmisiä voidaan kuljettaa viranomaisten nokan edestä, sanoo tutkinnanjohtaja Jyri Siitari.

Tässäkin paljastuneessa tapauksessa kaikki oli ulospäin näyttänyt ihan viattomalta. Perhe saapui useasti Venäjältä nauttimaan Suomesta ja Saimaan luonnosta. Mutta harhautus oli täydellinen.

– Täytyy kyllä sanoa, että hienosti olivat salakuljettajat keksineet tämän keinon tällä kertaa, sanoo tutkinnanjohtaja Jyri Siitari.

43 kilometriä pitkä Saimaan kanava kulkee Saimaalta Venäjän puolelle Suomenlahdelle. Sen Venäjän puolella oleva osa on vuokrattu Suomelle, joka hoitaa kanavan ja sen viereesä olevan tien kunnossapidon.

Henkilöauto ja puolustusvoimien ajoneuvo törmäsivät perjantaina aamupäivällä Dragsvikintien ja Raaseporintien risteysalueella Raaseporissa. Puolustusvoimien ajoneuvo oli samanlainen kuin torstain vakavassa turmassa mukana ollut ajoneuvo eli lavallinen SISU-kuorma-auto.

Syypäänä kolariin oli armeijan ajoneuvo, joka oli tulossa Dragsvikin varuskunnan suunnasta ja aikeissa kääntyä risteyksessä vasemmalle, kertoo komisario Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisista. Kantolan käsityksen mukaan risteys oli tasa-arvoinen.

– Oikealta tuli henkilöauto, ja kuorma-auto ei väistänyt sitä, vaan törmäsi siihen. Paikalla ollut partio oli sitä mieltä, että armeijan auto oli yksin syyllinen tähän, Kantola sanoo.

Puolustusvoimien kuorma-auto oli perjantaina onnettomuushetkellä täynnä, kyydissä oli pelastustoimen mukaan 17-18 henkilöä. Komisario Ilkka Kantolan mukaan auton lavalla oli 16 henkilöä, mutta hän ei tiedä oliko kuljettajan lisäksi auton hytissä toista henkilöä.

Varusmiehet eivät loukkaantuneet kolarissa, mutta henkilöauton kuljettaja vietiin lievien vammojen takia tarkistukseen sairaalaan.

Pelastustoimen mukaan tapahtumapaikalla on vain 50 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

MADRID Katalonian alueparlamentti julisti perjantaina, että tämä itsehallintoinen Espanjan maakunta on nyt itsenäinen valtio – Katalonian tasavalta.

"Olemme voittaneet vapauden ryhtyä rakentamaan uutta maata", tviittasi aluehallituksen varapääministeri, suurimman itsenäisyysmielisen puolueen, Tasavaltalaisen vasemmiston johtaja Oriol Junqueras.

Aluejohto tietää kuitenkin, että yksipuolisesti annettu julistus on monin tavoin lainvastainen, eikä sillä ole yhteiskunnan enemmistön tukea Kataloniassa.

Alueparlamentin oma lakiosasto ilmoitti puhemiehistölle, ettei julistusta ole lain mukaan lupa edes ottaa käsittelyyn.

Käsittelyä toisaalta ei ollut, sillä itsenäisyysmielisten keskenään valmistelema teksti vietiin äänestykseen antamatta oppositiolle mahdollisuutta osallistua muuten kuin protestoimalla.

Espanjaan kuulumista selkeimmin kannattava oppositio marssi ulos ennen äänestystä.

Liberaalipuolue Ciutadansin ryhmäjohtaja Carlos Carrizosa repi julistuksen sisältävän lakiesityksen parlamentin edessä.

– Emme anna teidän tuhota Katalonian instituutioita, hän vakuutti.

– Te olette ajaneet katalonialaiset kahteen leiriin toisiaan vastaan, syytti Ciutadansin puheenjohtaja Inés Arrimadas.

135-paikkaiseen alueparlamentiin jäi 82 edustajaa, joista 70 äänesti itsenäisyysjulistuksen puolesta.

Puolesta äänestäneiden joukossa oli Carles Puigdemontin johtama, itsenäisyysmielisistä koostuva aluehallitus.

Oppositio valitti parlamentissa myös henkisestä painostuksesta.

Lehterit olivat täynnä itsenäisyysmielisten kuntien pormestareita. Ennen istuntoa he huusivat ja kohottelivat pormestarinsauvojaan uhkaavasti.

Emme anna teidän tuhota Katalonian instituutioita. Ciutadans-puolueen ryhmäjohtaja Carlos Carrizosa

Parlamentin ulkopuolella tungeksi tuhansia itsenäisyyden kannattajia. Käsivarsi ylös nostettuna he lauloivat julistuksen jälkeen Katalonian hymniä Els Segadors, jonka 1800-luvulta periytyvät sanat kehottavat: "Iske sirppi, iske sirppi – katko kahleet, kun aika on tullut".

Itsenäisyysliike arvioi, että sillä on noin kaksi miljoonaa kannattajaa. Vuoden 2015 aluevaaleissa Kataloniassa oli 5,5 miljoonaa äänioikeutettua.

Sunnuntaina Espanja-mieliset aikovat pitää suurmielenosoituksen Barcelonassa Espanjaan kuulumisen ja laillisuuden puolesta. Tunnekuohut ovat nyt voimakkaita puolin ja toisin.

Perjantaina illalla Madridissa Madridissa Espanjan hallitus päätti erityisistunnossa ensimmäisistä toimista Katalonian ottamiseksi valtion holhoukseen.

– Olen määrännyt Katalonian alueparlamantin hajotettavaksi. Uudet, vapaat ja lailliset aluevaalit pidetään 21. joulukuuta, ilmoitti pääministeri Mariano Rajoy lehdistölle kello yhdeksän jälkeen illalla Suomen aikaa.

Lue myös: Pääministeri Rajoy: Kataloniaan vaalit 21. joulukuuta

Katalonian aluehallitus erotetaan tehtävistään, Rajoy vahvisti. Kukin Espanjan hallituksen ministeriö ottaa hoitaakseen oman hallinnonalansa Kataloniassa. Aluehallituksen poliisivoimat, Mossos d'Esquadra, tulevat Espanjan sisäministeriön suoraan alaisuuteen.

– Myös aluehallituksen poliisiylijohtaja erotetaan, Rajoy sanoi. Hän ei maininnut poliisivoimien komentajaa Josep Lluis Traperoa.

Parlamentin ylähuone, senaatti, valtuutti toimiin ryhtymisen aiemmin perjantaina.

Rajoyn kansanpuolueen vähemmistöhallitusta tukevat asiassa sosialistipuolue ja liberaali Ciudadanos. Puolueilla on yhteensä noin 70 prosenttia parlamentin alahuoneen paikoista.

Pyydän rauhallisuutta. Oikeusvaltio palauttaa laillisuuden. Pääministeri Mariano Rajoy

Koska itsenäisyysjulistus on perustuslain vastainen, Katalonian aluejohto on kumonnut oman itsehallintonsa ja asettunut laillisen, demokraattisen järjestyksen ulkopuolelle, Espanjan hallitus sanoo.

Laillisuuden palautus ja itsehallinnon rajaaminen Kataloniassa alkavat virallisesti lauantaina perustuslain pykälä 155:n nojalla.

Pykälä ei kuitenkaan määritä keinoja, joilla aluehallituksen tehtävien haltuunotto tapahtuu, mikäli kohdataan voimakasta vastarintaa.

Koska Katalonialle ei ole luvassa kansainvälistä tunnustusta ja EU tukee kiistassa Espanjan valtiota, hallituksella voi olla mahdollisuus edetä varovasti ja asteittain – kuten Rajoy on useasti luvannut.

– Pyydän rauhallisuutta. Oikeusvaltio palauttaa laillisuuden, Rajoy sanoi päivällä senaatissa.

Illalla hän vakuutti, että asiassa toimitaan "rauhanomaisesti, maltillisesti ja laillisesti". Itsehallintoa ei peruuteta, vaan se palautetaan, hän korosti.

Rajoy ei maininnut taloudellisia painostuskeinoja, mutta aluehallitukselle on iso ongelma, että jo yli 1 500 yritystä on jo siirtänyt kotipaikkansa pois Kataloniasta muualle Espanjaan.

Näiden yritysten yhteinen liikevaihto vastaa huomattavaa osaa Katalonian bruttokansantuotteesta, ja ne maksavat yhteisöverot jatkossakin keskushallitukselle.

Katalonia on roskalainaluokassa, ja aluehallinnon rahoitus – kuten virkamiesten palkanmaksut – on jo aiemmin otettu keskushallituksen käsiin.

Aluehallitus on perustanut oman, rinnakkaisen verohallinnon. Se aikonee painostaa kannattajiaan maksamaan jatkossa veronsa sille.

Espanjan veroministeriö on varoittanut yrityksiä sekä kansalaisia, että se merkitsisi verojen jättämistä maksamatta ja johtaisi oikeustoimiin verovelvollisia vastaan.

Artikkelia päivitetty klo 22.45: Päivitetty pääministeri Rajoyn lehdistötilaisuuden perusteella.

Korjattu 22.56: Muutettu lausetta laillisuuden palautuksesta. Lauantaina Kataloniassa alkaa itsehallinnon rajaaminen.

TE-toimiston palvelujen ulkopuolella olevien työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna tuhansilla.

Joko henkilö on kieltäytynyt palveluista tai ei ole noudattanut TE-toimiston kanssa sovittua työllistymissuunnitelmaa. Vuoden alusta syksyyn mennessä TE-toimiston palveluista kieltäytyi 9 900 työtöntä. Kun paikalle ei tulla ilman pätevää syytä, iskee karenssi eli työttömyysetuus lakkaa 60 päivän ajaksi.

Tarkkaa syytä ei tiedetä, taustalla saattaa olla lisääntynyt töiden tarjonta, joka joidenkin kohdalla johtaa torjuntaan. Määräaikaishaastattelut alkoivat tänä vuonna ja niitä tehdään kolmen kuukauden välein. TE-toimistot myös tarjoavat töitä aiempaa useammin.

– Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen ilman pätevää syytä on lisääntynyt. Ja toisaalta kun näissä määräaikaishaastatteluissa myös tehdään aiempaa enemmän suunnitelmia eli suunnitelmat on paremmin ajan tasalla, niin se näkyy siinä, että sitten myöskin suunnitelmia jätetään aiempaa enemmän noudattamatta ja kieltäydytään TE-toimiston tarjoamista palveluista, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Määräaikaishaastatteluissa on käynyt tähän mennessä noin puolet kaikista työttömistä.

TEM:in tilastoista käy ilmi, että työstä kieltäytymisen takia työttömyysturvan menettää myös hieman aiempaa useampi. Kieltäytyneiden määrä on lisääntynyt jonkin verran parin viime vuoden aikana.

Melko suuri ryhmä ovat toistaiseksi työttömyysturvan menettäneet ihmiset tai työstä eronneet. Työttömyysturvan toistaiseksi menettäneet saattavat olla ihmisiä, jotka ovat jo kerran kieltäytyneet TE-palveluista, eivätkä halua osallistua myöhemminkään tarjottuihin palveluihin.

Pitkän aikavälin tilastojen perusteella ministeriö arvioi, että noin joka kymmenes työtön menettelee jotenkin moitittavasti. Tämä tarkoittaa karkeasti noin 70 000:ta työtöntä. Viime vuoden aikana työttömiä työnhakijoita oli kaikkiaan 700 000, mikä kertoo suuresta vaihtuvuudesta.

Työtä tarjotaan ihmisille, jotka eivät kykene siihen

Työttömien keskusjärjestön mukaan hallituksen linja työttömiä kohtaan on koventunut parin viime vuoden aikana. TE-toimistot ovat lisänneet työpaikkojen tarjoamista, mutta sellaisille henkilöille jotka eivät pysty ottamaan niitä vastaan. Työtä on kuitenkin pakko hakea, jotta ei menetä työttömyysetuuttaan, järjestö kritisoi.

– Ihan selvästi tämmöinen ilmiö tullut, että lähetetään työtarjouksia henkilöille, jotka ei pysty niitä työpaikkoja ottamaan vastaan. Voi olla, että kriteerit ovat vaan sellaisia, että työnhakijat eivät niitä täytä ja on vaan pakko hakea sitä paikkaa, koska se työtarjous on tehty, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien keskusjärjestöstä.

On myös työttömiä, jotka kokevat, että heidän pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta eivät ole päässeet eläkkeelle. Työttömien keskusjärjestön mukaan juuri heiltä tulee paljon kritiikkiä nykyistä järjestelmää kohtaan. Myös alipalkattujen töiden tai kuntouttavien töiden tarjoaminen kovan kokemuksen omaavalle täysin työkykyiselle yli viisikymppiselle ihmiselle saa työttömiltä paljon arvostelua osakseen.

Etujärjestö pitää kuitenkin hyvänä, että määräaikaishaastattelut ovat lisääntyneet, mutta kokee kyykytyksenä sen, että TE-toimistoissa on liian vähän henkilökuntaa hoitamaan haastatteluja.

– On eräänlaista kyykytystä ja ongelmallista tietyllä tavalla, että TE-palveluita on aliresurssoitu hyvin pitkään. Elikä TE-palveluiden henkilökunta pystyisi varmasti paljon paremmin tukemaan niitä asiakkaita, jos siellä olisi enemmän aikaa per asiakas, toiminnanjohtaja Haapakoski sanoo.

Haapakoski sanoo, että erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat huolissaan siitä, että he eivät voisi tehdä vapaaehtoistyötä, jos työtarjous tulee. Monelle työttömälle vapaaehtoistyö on keino pysyä aktiivisena vaikka on työtön.

Työstä voi kieltäytyä menettämättä tukia

Työstä kieltäytyminen ei aina johda työttömyysturvan menettämiseen.

– On aika yleinen uskomus, että mistä tahansa työstä kieltäytymisestä menettää työttömyysturvaoikeuden, mutta kyllä se on työnantaja, joka viime kädessä arvioi sen sopivuuden, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling.

Työstä kieltäytymiselle on olemassa päteviä syitä. Karensseista löytyy enemmän tietoa TE-palvelujen nettisivulta.

Kolmen kuukauden ammattitaitosuoja tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi opettajan ei tarvitse kolmeen kuukauteen työttömyyden alkamisesta ottaa muita kuin opettajan töitä vastaan. Osa-aikatyötä taas ei tarvitse ottaa vastaan, jos tulo jää alle työttömyysturvan.

Lastenhoidon esteet tai kulkuvaikeudet voivat olla hyväksyttäviä syitä tai kokoaikatyössä yli kolmen tunnin päivittäinen työmatka. Työstä ei saa aiheutua haittaa terveydelle ja siitä voi kieltäytyä, jos työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka.

Ideologiset syyt eivät riitä perusteeksi kieltäytyä työstä ja nostaa samalla työttömyysetuutta, mutta uskonnolliset syyt voivat olla pätevä este.

Työpaikan jättämiselle eli työstä eroamiselle on myös laissa määriteltyjä päteviä syitä, kuten yli kolmen tunnin työmatkat tai vaikka muutto toiselle paikkakunnalle puolison työn tai yritystoiminnan takia. Muitakin syitä vielä löytyy.

TE-toimistot antavat vuodessa työttömistä kymmeniä tuhansia lausuntoja. Varsinaisen päätöksen etuudesta tekee Kela tai työttömän työttömyyskassa.

Työvoimapalvelujen tarkoitus on saada työttömät ja avoinna olevat työpaikat kohtaamaan entistä paremmin.

Työttömyysprosentti nousi Tilastokeskuksen mukaan 8:aan syyskuussa, eli hieman viime vuotisesta. Työllisyysaste on myös noussut hieman vuoden takaisesta ja on nyt 69,3. TEM:in mukaan työttömien työntekijöiden määrä on laskussa, samoin pitkäaikaistyöttömien. TE-toimistoissa oli syyskuussa auki 91 000 työpaikkaa, 8 700 enemmän kuin vuosi sitten.

Klo 20.51 Juttua korjattu. Muutettu ylemmästä grafiikasta väärät luvut oikeiksi.