Yhdysvalloissa jo toinen naisnäyttelijä syyttää maan entistä presidenttiä George H.W. Bushia epäsopivasta koskettelusta.
Jordana Grolnick sanoo, että Bush tarttui hänen pakaroihinsa ryhmävalokuvan ottohetkellä viime vuonna Mainessa.
Grolnick kertoi verkkosivusto Deadspinille, että iskiessään kiinni Bush sanoi hänen lempitaikurinsa olevan "David Cop-a-Feel" eli vapaasti suomennettuna David Nappaa-tuntumaa.
Grolnickin mukaan paikalla ollut Barbara Bush vastasi, että hänen miehensä joutuu vielä vankilaan.
Tiistaina näyttelijä Heather Lind syytti kuvapalvelu Instagramissa Bushia kourimisesta. Lind kirjoitti, että pyörätuolissa istuva Bush kertoi härskin vitsin ja tarttui hänen takapuoleensa valokuvaushetkellä vuonna 2014.
Lind oli liittänyt nyt jo poistettuun viestiinsä aihetunnisteen #metoo, joka liittyy seksuaalisen ahdistelun vastaiseen sosiaalisen median kampanjaan.
Bushin tiedottaja Jim McGrath julkaisi keskiviikkona tiedotteen Lindin kertomukseen liittyen. McGrathin mukaan Bush kertoo usein saman vitsin.
– Toisinaan hän on taputellut naisten takapuolia. Hän on pyrkinyt tekemään sen hyväntahtoisella tavalla. Jotkut ovat pitäneet sitä viattomana. Toiset selvästi pitävät sitä sopimattomana, McGrath kirjoitti.
– Presidentti Bush pyytää syvästi anteeksi niiltä, joita hän on loukannut, hän jatkoi.
Valepoliisitoiminnasta tehtyjen rikosilmoitusten määrä on tänä syksynä räjähdysmaisessa kasvussa. A-studio :Talkissa vieraillut rikosylikomisario Markus Kiiskinen sanoi, että kesällä ilmoituksia oli tehty noin 300, mutta nyt rikosilmoituksia on tehty jo 759 kappaletta.
Kiiskisen mukaan kaikki huijaukset eivät tule poliisin tietoon huijattujen kokeman häpeän vuoksi.
Illan A-studio:Talkissa kuultiin erään huijausyrityksen kohteeksi joutuneen naisen tarina. Nainen uskoi soittajia siinä määrin, että tilisiirto ehti jo tapahtua. Lopulta pankin virkailija oli kuitenkin estänyt siirron viime tipassa.
Valepoliisi-ilmiössä poliisiksi tekeytyvä henkilö soittaa ja yrittää erilaisten huijausten avulla huiputtaa rahaa, esimerkiksi utelemalla pankkitunnuksia.
Kiiskisen mukaan tekijät ovat suomalaisia ja heitä on ympäri Suomea.
A-studio:Talkissa vieraillut sisäministeri Paula Risikko sanoi, ettei ilmiö sinällään ole uusi, mutta räjähdysmaisen kasvun vuoksi asia on selvitettävä. Sisäministerin mukaan valepoliisi-ilmiötä käydään läpi paikallispoliisin ja poliisihallinnon kanssa.
Elokuvateatteriyhtiö Finnkino lakkautti kesäkuussa kaksi vanhaa elokuvateatteriaan Lappeenrannassa. Teattereista isompi Nuijamies oli valmistunut vuonna 1954 ja se on lakkauttamisesta lähtien ollut tyhjillään.
Syyskuussa Nuijamies–ryhmäksi itseään kutsuvat kulttuuritoimijat kertoivat suunnittelevansa entisestä elokuvateatteri Nuijamiehestä tilaa, jossa harrastajateatterit ja paikalliset bändit voisivat esiintyä. Tiloissa näytettäisiin valtavirrasta poikkeavia elokuvia ja kuvataitelijoilla olisi mahdollisuus järjestää näyttelyitä.
Nyt elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on lupautunut Lappeenrannan Nuijamies-kulttuuritilan suojelijaksi.
Lappeenrannan uutisten mukaan Kaurismäki on seurannut elokuvateatterin alasajoon liittynyttä uutisointia tiiviisti ja asia on kansainvälisesti arvostetulle ohjaajalle tärkeä.
Nuijamies-hankkeen aktiivi Aapo Stavén on iloinen siitä, että asia kiinnostaa myös Lappeenrannan ulkopuolella ja että hankkeen takana on nyt kova nimi.
– Ei siitä ainakaan haittaa ole. Nimet tuovat lisää julkisuutta ja painoarvoa, mutta taustalla on jo sen verran hyvä liike, että uskon tähän, Stavén sanoo.
Stavén ei ota kantaa siihen, voisiko Kaurismäki tarjota suojelijan roolinsa lisäksi myös taloudellista tukea Nuijamies-hankkeelle.
– Emme ole vielä jutelleet yksityiskohdista tai suojelijan roolista hänen kanssaan. Tarkkoja suunnitelmia tulevaisuudesta ei voi tehdä ennen kuin rakennuksen suojelupäätökset ja tuleva omistaja selviävät, Stavén muistuttaa.
Pyry Sarkiola / Yle
Suunnitteilla kulttuuritempaus
Rakennuksen suojelusta päättäminen on siis kesken, mutta Aapo Stavén on ymmärtänyt, että rakennus halutaan suojella ja sen kulttuuritilaan tulisi monipuolista toimintaa.
– Kenelläkään ei ole tarjota parempaa toimintaa tai sellaista, millä olisi kaupunkilaisten tuki paremmin kuin meillä, Staven sanoo.
Nuijamies-ryhmä keskittyy nyt kulttuuritilan perustamiseen liittyviin asioihin ja sen jälkeen tilaan etsitään käyttäjät. Tällä hetkellä 80 ihmisen ryhmästä 14 suunnittelee tammikuun lopussa järjestettävää kaksipäiväistä popup-kulttuuritapahtumaa, jolla kerätään rahaa Nuijamiehen kulttuuritilaa varten.
Emme jääneet lepäämään laakereillemme, jotta asia pysyy ihmisten mielissä. Aapo Staven
– Emme jääneet lepäämään laakereillemme, jotta asia pysyy ihmisten mielissä. Esittelemme, millaista toiminta ja tapahtuvat olisivat Nuijamiehen kulttuuritilassa, Stavén kertoo.
Ryhmä on hakenut useita apurahoja ja toivoo lahjoituksia kulttuuritilan toteuttamiseksi. Kulttuuritila Nuijamiehen Facebook-sivulla on lähes 1400 seuraajaa.
Lappeenrannan kaupunki valmistelee parhaillaan asemakaavamuutosta, jossa määritellään vanhojen elokuvateatterirakennusten mahdollinen suojelu. Alueella on jo voimassa osayleiskaava, jossa elokuvateatterit Nuijamies ja Kino-Aula on merkitty suojelukohteiksi.
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoi Ylelle syyskuussa, että valmisteilla on kaksi asemakaavaluonnosta, jossa toisessa suojellaan elokuvateatterit ja toisessa sallittaisiin uudisrakentaminen.
Elokuvateatterirakennukset omistaa Etelä-Karjalan Osuuspankki, joka puolestaan on suunnitellut myyvänsä rakennukset rakennusliike Jatkeelle.
Nuijamies-elokuvateatterissa oli yksi iso sali. Finnkino on tyhjentänyt salin, eikä siellä enää ole mm. kuvassa näkyviä istuimia. Yle/ Ulla Ylönen
Juttua täsmennetty kulttuuritilan popup-tapahtuman järjestäjämäärällä 26.10.2017 klo 14.23.
Eteläisestä Afrikasta Lesothosta löytynyt Tyrannosaurus rexin sukulainen sotii sitä käsitystä vastaan, minkä kokoisiksi kahdella jalalla kulkeneet petosaurukset teropodit on oletettu varhaisimmalla jurakaudella.
Kansainvälisen tutkijaryhmän löytö on aivan liian suuri mahtuakseen vakiintuneeseen teoriaan 200 miljoonan vuoden takaisista teropodeista.
Dinosauruslajien koko kasvoi vuosimiljoonien myötä. 12-metrinen T. rex rymisteli liitukauden maisemiin vasta lähes 130 miljoonaa vuotta nyt löydetyn pedon jälkeen. Sillä arvioidaan olleen mittaa yhdeksän metriä.
Varhaisen jurakauden teropodit on arvioitu keskimäärän 3–5-metrisiksi, tätä ennen enimmillään seitsenmetriseksi.
Ruokaketjun ehdoton valtias
Tutkijat eivät löytäneet itse otusta, vaan sen kolmivarpaisten jalkojen kivettyneitä jälkiä. Niillä on pituutta 57 senttiä ja leveyttä 50 senttiä.
Nimekseen laji sai Kayentapus ambrokholohali. Sillä kunnioitetaan Lesothon yliopiston emeritusprofessoria David Ambrosea, jonka tutkimukset johtivat paleontologit löytöalueelle. "Kholohali" on yhdistelmä kahdesta sesothonkielisestä sanasta, jotka tarkoittavat erittäin isoa.
Eteläisestä Afrikasta tunnetaan myöhemmin eläneiden teropodien jalkojen, häntien ja jopa ruumiiden kivettyneitä painaumia, mutta varhaisella jurakaudella Kayentapus ambrokholohalin täytyi olla elinympäristönsä todellinen valtias, sanoo brittiläisen Manchesterin yliopiston tutkija Fabien Knoll.
– Muut lihansyöjäsaurukset olivat paljon pienempiä. Maisemaa hallitsivat kasvin- ja sekasyöjäsaurukset. Kayentapus ambrokholohali oli ehdottomasti ruokaketjun huipulla.
Tällaiselta Kayentapus ambrokholohali olisi näyttänyt ihmisen rinnalla. Fabien Knoll & Lara Sciscio
Antoiko joukkosukupuutto tilaa kasvaa?
Afrikasta ei ole löydetty näin isoja teropodin jälkiä miltään muultakaan aikakaudelta, ja varhaisen jurakauden vastaavan kokoisia jälkiä tunnetaan ennestään vain Puolasta.
Mikä sai Kayentapus ambrokholohalin kasvamaan poikkeuksellisiin mittoihin? Sen ajoitus ehkä osui nappiin. Juuri ennen jättiotuksen ilmestymistä suuri osa niin maa- kuin merieläimistä oli kuollut triaskauden lopun joukkosukupuutossa. Se hävitti myös teropodien kilpailijat.
Uusissa olosuhteissa kokoaan alkoivat kasvattaa myös kasvinsyöjäsaurukset. Se on ehkä toinen selitys: mitä suuremmat saaliit, sitä suuremmat saalistajat.
Tutkimus on vapaasti luettavissa PLOS ONE -lehdestä.
Venäläinen helikopteri on pudonnut mereen Norjan Huippuvuorilla torstaina iltapäivällä. Kyydissä oli kolme miehistön jäsentä ja viisi matkustajaa.
– Olemme havainneet öljyä meressä, mutta ketään ei ole löytynyt, kertoo pelastusjohtaja Tore Hongseth yleisradioyhtiö NRK:lle.
Helikopteri oli matkalla Huippuvuorten toiseksi suurimmasta asutuskeskuksesta Barentsburgista hiilikaivoskaupunki Pyramideniin. Se putosi pari, kolme kilometriä nousunsa jälkeen.
Norjalaisten pelastustyöntekijöiden mukaan helikopteri ei lähettänyt hätäkutsua ennen putoamistaan. Rannikkovartiosto ja paikalliset merimiehet etsivät helikopteria.
– Näkyvyys on huono, ja täällä sataa lunta. Tuuli ei puhalla, mutta aallokko on kova, kertoo Tore Hongseth.
Huippuvuoret sijaitsee noin 800 kilometriä Norjan mantereesta pohjoiseen.
Intian poliisi tutkii nuoren sveitsiläispariskunnan rajua pahoinpitelyä, joka tapahtui sunnuntaina lähellä Fatehpur Sikrin linnoitusta Agran kaupungin liepeillä Uttar Pradeshin osavaltiossa. Intian kuuluisin monumentti Taj Mahal sijaitsee Agrassa.
Ryhmä nuoria poikia pahoinpiteli 24-vuotiaat sveitsiläiset kepeillä ja kivillä. Pariskunnan mies sai murtuman kalloonsa ja naiselta murtui ainakin käsi. Heidät vietiin sairaalaan Delhiin.
Lausannesta kotoisin oleva pariskunta kertoi poliisille, että joukko poikia alkoi seurata ja häiriköidä heitä. He vaativat sveitsiläisnaista poseeraamaan yhteisvalokuvissa.
Kun sveitsiläismies käski poikia jättämään heidät rauhaan, pojat alkoivat piestä heitä kepeillä ja heitellä kivillä.
Auttamisen sijaan jotkut sivulliset ottivat älypuhelimillaan videota maassa makaavasta verisestä pariskunnasta, kertoo The Times of India -sanomalehti.
Intian ulkoministeri Sushma Swaraj sanoi lähettävänsä edustajiaan tapaamaan sveitsiläispariskuntaa sairaalaan. Turismiministeri K.J. Alphons esitti osanottonsa pahoinpitelyn uhreille.
– Tällaiset välikohtaukset vaikuttavat kielteisesti imagoomme ja heikentävät pyrkimyksiämme mainostaa Intiaa turistikohteena, Alpons sanoi tiedotteessaan.
Monet ulkomaiset turistit joutuvat häirinnän kohteeksi Intiassa. Varsinkin paikalliset miehet saattavat ottaa ulkomaalaisista valokuvia ilman lupaa ja painostavat erityisesti naisturisteja poseeraamaan heidän kanssaan valokuvissa.
Kaksi epäiltyä otettu kiinni
Poliisi on ottanut vastaan rikosilmoituksen neljästä epäillystä. Agran poliisin komisario Amit Pathak kertoi uutistoimisto AFP:lle, että osa hyökkääjistä on tunnistettu.
Uttar Pradeshin pääministeri Yogi Adityanath sanoi myöhemmin, että kaksi epäiltyä on pidätetty. Hän ei kertonut pidätettyjen ikää.
– Kaikki osalliset joutuvat kovien toimien kohteeksi. Hallituksemme ei suvaitse tällaista, Adityanath sanoi toimittajille torstaina vieraillessaan Taj Mahalissa.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matts Sjöholm kertoi tiedotustilaisuudessa, että Raaseporin onnettomuuspaikka on vartioimaton tasoristeys. Keli on ollut turmahetkellä heikko lumisateen vuoksi.
Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Sakari Lauriala totesi keskuksen tietävän, että tasoristeyksien turvallisuudessa olisi paljon parannettavaa. Keskus on tutkinut kymmeniä tasoristeysonnettomuuksia.
– Tasoristeysturvallisuus Suomessa ei ole hyvällä tasolla, ja siinä on paljon parannettavaa.
Raaseporin onnettomuuden tutkinta on viranomaisten mukaan alkuvaiheessa. Onnettomuustutkintakeskus ja poliisi tutkivat onnettomuuspaikkaa.
– Tässä vaiheessa onnettomuuden syitä on mahdoton sanoa, Onnettomuustutkintakeskuksen viestintäpäällikkö Sakari Lauriala sanoi.
– Selvitämme perusteellisesti, juuria myöten, miksi ja miten näin pääsi tapahtumaan, Lauriala lisäsi.
Viestintäpäällikkö kertoi, että keskus suorittaa onnettomuudesta turvallisuustutkinnan, johon myös onnettomuuden syiden selvittäminen kuulu. Turvallisuustutkinnat kestävät yleensä 6-12 kuukautta.
Kolme varusmiestä ja yksi junamatkustaja kuolivat
Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla kuoli tasoristeysonnettomuudessa neljä ihmistä torstaiaamuna. Kahdeksan aikaan aamulla tapahtuneessa onnettomuudessa törmäsivät toisiinsa armeijan maastokuorma-auto ja kiskobussi eli henkilöjuna.
Kolme kuolleista on varusmiehiä, yksi oli matkustajana junassa. Lisäksi useita loukkaantui, ja kaikkiaan 11 henkeä kuljetettiin sairaalaan hoitoon. Vakavimmin loukkaantuneet neljä henkeä ovat hoidettavana Töölön sairaalassa. Tämän hetken tietojen mukaan heidän tilansa on vakaa.
Varusmiehet siirtymässä harjoitusalueelle
Puolustusvoimien mukaan ajoneuvo oli menossa Syndalenin harjoitusalueelle. Juna tuli Tammisaaren suunnasta ja oli menossa Hankoon päin. Juna osui yhteen ajoneuvoon, ja tasoristeysalueella oli kaksi puolustusvoimien ajoneuvoa.
Varusmiehillä oli takanaan yön yli kestänyt harjoitus, ja he olivat siirtymässä juuri toiselle harjoitusalueelle onnettomuuden tapahtuessa. Ajoneuvo oli siis sovitulla reitillä.
– Kuljettajilla on tarkat lepoaikasäännöt ja niitä valvotaan, Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö Jörgen Engroos sanoi.
Maastokuorma-autoissa on turvavyöt ja suojakehikot eli ne ovat turvallisia, mutta junaturmassa seuraukset voivat silti olla katastrofaalisia.
Juttua muokattu: Poistettu maininta onnettomuudessa olleen ajoneuvon tyypistä, jonka väitettiin olevan Masi. Poliisin tiedotteen mukaan onnettomuudessa ollut puolustusvoimien ajoneuvo oli Masi. Puolustusvoimat sanoi tiedotteessa ajoneuvoa maastokuorma-autoksi.
Puolustusvoimien Masi-maastoajoneuvon ja junan törmäyksessä on kuollut neljä ihmistä Poliisin mukaan. Yksi kuolleista oli matkustajana junassa.
Puolustusvoimat on tiedottanut, että onnettomuudessa oli osallisena kahdeksan varusmiestä, joista kolme on menehtynyt ja neljä on loukkaantunut. Yhdellä ei ole fyysisiä vammoja.
Maastokuorma-auto oli Uudenmaan prikaatin komppaniaharjoituksessa. Uudenmaan prikaati on perustanut kriisiryhmän onnettomuuden vuoksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitpiirin HUS:in mukaan Raaseporin ja Töölön sairaaloihin on viety hoitoon kaikkiaan 11 junaonnettomuudessa loukkaantunutta ihmistä. Lievästi loukkaantuneita on seitsemän.
Lievästi loukkaantuneet on viety Raaseporin sairaalaan, ja neljä vakavasti loukkaantunutta Töölön sairaalaan. Sen valmiutta nostettiin tilanteen vaatimalle tasolle.
Keravan hätäkeskus ilmoitti hieman kello kahdeksan jälkeen, että Raaseporissa on tapahtunut tasoristeysonnettomuus.
Yle Uutisgrafiikka
Rataliikennekeskuksen mukaan junaliikenne Karjaan ja Hangon välillä on toistaiseksi poikki pelastus- ja raivaustöiden vuoksi. Liikenne korvataan linja-autokuljetuksin.
VR tiedottaa, että bussit lähtevät rautatieasemilta ja liikennöivät välillä Karjaa-Tammisaari-Hanko. Väliasemilla käy taksi.
Oletko paikalla Raaseporin onnettomuuspaikalla, kerro meille tietosi tai lähetä meille kuva tai videota. Voit lähestyä meitä sähköpostilla. Laita viestiä osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi.
Poliisi kertoo, että Raaseporissa tapahtuneen junaturman syyksi epäillään sitä, ettei armeijan miehistönkuljetusajoneuvon kuljettaja ole ollut riittävän huolellinen junan havaitsemisen suhteen.
Turmassa osallisena ollut junankuljettaja on kertonut poliisille, että hän oli nähnyt auton lähestyvän rauhallista vauhtia ja vauhdin olleen niin hiljainen, että junankuljettaja oletti ajoneuvon olevan pysähtymässä.
– Junankuljettaja oli yllättynyt, kun ajoneuvo olikin jatkanut rauhallista vauhtiaan kohti tasoristeystä, vaikka kuljettaja oli viheltänyt junan pillillä samaan aikaan, kun itse aloitti jarruttamisen, kertoo komisario Ilkka Kantola.
– Dieselmoottorilla kulkeva kiskobussi ehti siis aloittaa hidastamisen, mutta nopeastihan se ei hidastu, kun kiskot ovat märät ja kyseessä on valtava massa eli pysähtymismatka on satoja metrejä, hän sanoo.
Kantolan mukaan turma sattui vartioimattomassa tasoristeyksessä, jossa raiteen ja tien kohtaamispaikassa rata tulee takaviistosta oikealta, jonne ajoneuvon kuljettajalla on heikompi näkyvyys.
– Pelastuslaitoksen edustajat kertoivat, että turmahetkellä lunta tuli lähes vaakatasossa, Kantola huomauttaa.
Autonkuljettaja on Kantolan mukaan vakavasti loukkaantunut eikä häntä ole toistaiseksi voitu puhuttaa.
– Onnettomuustutkinnassa tehdään seuraavaksi teknisiä tutkimuksia, selvitetään junan tarkka nopeus ja kuulustellaan kaikkia asianosaisia, jotka ovat siinä kunnossa, että se on mahdollista.
– Menehtyneiden osalta määrätään oikeuslääketieteellinen tutkinta aloitettavaksi. Junassa menehtyneen henkilön kuolinsyy on meille avoin, Kantola kertoo.
Eetu Pietarinen / Yle
Korjattu 26.10 klo 18: Junankuljetta-sana korvattu autonkuljettaja-sanalla, kohdassa jossa kerrotaan ketä ei ole voitu puhuttaa onnettomuuteen liittyen.
Raaseporin turmajunassa matkustanut Seppo Lintuluoto kertoo, että kiskobussin törmätessä armeijan ajoneuvoon kuului kova rysähdys. Rysähdys pelästytti matkustajat, ja Lintuluoto kuuli, että jotain raahautui junan mukana. Hän näki samalla osan matkustajista loukkaantuneen.
– Ne, jotka istuivat kasvot junan menosuuntaan eli Hankoon päin, lensivät kaikki penkeiltään. Itse istuin selkä menosuuntaan, ja tuntui kova tärähdys. Monet lähellä olleista saivat pieniä vammoja, mutta eräs vanhempi mies lensi eteenpäin ja jäi makaamaan lattialle. Itse olin ehkä ainoa, jolle ei sattunut sen kummempaa, hän kertoo.
Lintuluoto kiirehti löystyttämään maassa makaavan miehen kaulan alueen vaatetusta, jotta mies saisi paremmin henkeä. Tämän jälkeen Lintuluoto käveli kiskobussin läpi ja etsi junankuljettajan, joka kertoi junan törmänneen armeijan ajoneuvoon.
– Hetken kuluttua hyppäsin ulos junasta katsomaan miltä siellä näytti, tiesin että ambulanssien paikalle tulo kestää pitkän aikaa.
Lintuluoto kertoi nähneensä onnettomuuspaikan noin 200 metrin päässä ja sitä kohti juoestessaan havainnut puolessa matkassa jonkun makaamassa maassa liikkumattomana.
– Huusin armeijan kavereita apuun. Itse lähdin rämpimään aamuhämärässä metsään, koska mietin, että jos 100 metriä onnettomuuspaikalta näyttää tältä, niin uhreja voi olla enemmänkin.
Ambulanssien tultua paikalle, matkustajat jotka eivät tarvinneet ambulanssikuljetusta pääsivät pois paikalta VR:n järjestämällä taksikyydillä.
– Meitä oli taksissa alle kymmenen ja kurvasimme sairaalan kautta, jonne osa jäi hoidattamaan pienempiä vammojaan.
Lintuluoto kertoi kokemastaan Tammisaaren kirkossa, jonne hän oli tullut kokemansa jälkeen rauhoittumaan.
Torstaina aamulla Puolustusvoimien ajoneuvon ja junan törmäyksessä Raaseporissa kuoli kolme varusmiestä.
Miehet olivat palveluksessa Uudenmaan prikaatissa. He olivat Henrik Holmbäck Kokkolasta, Ossian Jaakkola Vantaalta ja Kristoffer Lindfors Pedersörestä.
Puolustusvoimat kertoo sopineensa nimien julkaisusta varusmiesten omaisten kanssa.
Varusmiesten lisäksi onnettomuudessa kuoli yksi junan matkustaja.
Espanjan senaatti on päättänyt rajoittaa Katalonian itsehallintoa.
Itsehallinnon rajoittamisen puolesta äänesti 214 senaattoria ja 47 äänesti vastaan, kertoo sanomalehti El País.
Senaatti antaa Espanjan keskushallinnolle valtuudet Katalonian suoraan hallitsemiseen, eli käytännössä itsehallintoalueen haltuunottoon.
Senaatti hyväksyi Katalonian ottamisen Espanjan hallintaan reilu puoli tuntia sen jälkeen, kun Katalonia julistautui itsenäiseksi yksipuolisesti.
Senaatti päätti keskustelun päätteeksi ottaa käyttöön Espanjan perustuslain pykälän 155, jolla itsehallintoalueen itsenäisyyttä rajoitetaan. Katalonian aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont ja hänen hallituksensa erotetaan. Myös Katalonian alueparlamentin valtaa rajataan.
Espanjan hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen iltaseitsemältä Suomen aikaa.
Espanjan hallituksen on päätettävä, miten ja milloin Katalonian itsehallintoa tarkalleen rajataan. Hallituksen mukaan toimet ovat väliaikaisia ja tähtäävät laillisuuden palauttamiseen Kataloniaan.
Työeläkeyhtiöiden sijoitusvarat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen, kerrotaan työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestöstä Telasta.
– Pieni osa tiedoista vielä puuttuu, mutta näyttäisi siltä, että noin 200 miljardiin euroon päästään, sanoo Telan analyytikko Peter Halonen.
Sijoitusten tuotolla on yhä suurempi merkitys eläkkeiden rahoittamisessa.
Toissavuonna eläkerahastojen sijoitusten tuotoista ja rahastoista ohjattiin eläkkeiden maksuun vajaa miljardi euroa, viime vuonna 1,2 miljardia ja tänä vuonna todennäköisesti vielä vähän enemmän.
– Mahdoton arvioida tarkkaan paljonko rahastoista ja niiden tuotoista tänä vuonna otetaan, mutta summan on ennakoitu kasvavan, Halonen sanoo.
Käänne johtuu siitä, että eläkeläisten määrä kasvaa suurten ikäluokkien eläköityessä. Uudet ikäluokat puolestaan ovat pienempiä.
Yksityisten työeläkeyhtiöiden lisäksi nyt myös kuntien ja valtion henkilöstön eläkkeitä hoitava Keva joutuu ensimmäistä kertaa kajoamaan tuottoihinsa.
– Tilanne on Kevalle historiallinen. Ensimmäistä kertaa ulosmaksettavat eläkkeet ovat hieman suuremmat kuin sisään tulevat eläkemaksut. Mutta tähän on hyvin varauduttu, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Alkuvuosi tuottanut hyvin
– Hyvin on mennyt alkuvuoden aikana. Erityisesti osakesijoitukset ovat kauttaaltaan tuottaneet hyvin, mutta myös kiinteistösijoitukset, sanoo Halonen.
Yle Uutisgrafiikka
Telasta arvioidaan, että myös pitkällä aikavälillä eli noin 20 vuoden aikana tuottotaso on ylittänyt eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmassa käyttämän tason. Tuottojen osalta järjestelmän kestävyys on siis turvattu. Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat kuitenkin myös muun muassa Suomen taloustilanne ja työllisyyskehitys.
– Toteutuneet tuotot eivät ole kuitenkaan tae tulevasta, mutta nyt markkinat ovat aika luottavaisia tulevaan kehitykseen, vaikka uhkiakin on, Halonen sanoo.
Suursijoittajina työeläkeyhtiöissä seurataan tarkkaan etenkin sitä, missä tahdissa ja kuinka voimakkaasti keskeisimmät keskuspankit eli Euroopan keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki kiristävät rahapolitiikkaansa eli vähentävät elvytystä.
– Liian nopea kiristäminen voisi heikentää talouskasvua, työllisyyttä ja yritysten tuloskehitystä, Halonen arvioi.
Kevan mukaan sijoitusten tuotolla on erittäin suuri merkitys pitkällä aikavälillä.
– Kun eläkeläisten määrä kasvaa ja työssä olevien määrä vähenee, niin hyvällä sijoitustuloksella pystymme varmistamaan työeläkkeiden rahoituksen tulevaisuudessa ja vähentämään painetta työeläkemaksujen korotuksiin, Kietäväinen sanoo.
Eilen torstaina Raaseporissa tasoristeysturmassa loukkaantuneiden tila on HUS:n mukaan vakaa. Poliisi ei ole aloittanut varsinaisia kuulusteluja, koska haluaa antaa loukkaantuneille toipumisrauhan.
– Alkuviikosta aloitetaan kuulusteluja, kun ihmiset ovat järkytyksestä toipuneet. Vaikeimmin loukkaantuneita ei välttämättä pystytä vielä ensi viikollakaan kuulemaan, että se on vähän tämmöinen avoin kysymys, kertoo komisario Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos kertoo, että tutkinnassa on tähän mennessä täsmentynyt, että liikkeellä oli yhteensä viisi ajoneuvoa, joista kolme ensimmäistä olivat kuorma-autoja, joiden perässä ajoi kantahenkilökunnan auto ja moottoripyörä. Turma-ajoneuvo oli näistä ensimmäinen, Sisu A2045.
Turma-ajoneuvon hytissä istui kolme varusmiestä ja lavalla viisi varusmiestä. Kaikki menehtyneet varusmiehet olivat lavalla asetuksen mukaisessa turvakehikossa olevissa istuimissa.
Tutkinnassa on vielä avoimia kysymyksiä, kuten se, mitä ajoneuvon ohjaamossa on tapahtunut ennen onnettomuutta. Epäselvää on, ovatko kuljettajan vieressä istuneet seuranneet tapahtumia tai onko kuljettaja esimerkiksi tehnyt ajamisen ohella jotain muutakin.
– Veikkaan, että keli on ollut sen verran haastava, että tuskin siinä mitään kännykkää on räpelletty, Kantola sanoo.
Tähän mennessä poliisi on alustavasti puhuttanut yhtä onnettomuusauton hytissä olleista varusmiehistä.
– Varusmies sanoi, ettei mikään viitannut junan tulemiseen. Jysäys tuli aivan yllätyksenä, sanoo Kantola.
Kantolan mukaan onnettomuudessa loukkaantuneilla, jo sairaalasta kotiutetuilla varusmiehillä oli vammoina korkeintaan mustelmia ja nirhaumia.
Turman tapahtumapaikka Skogbyn tasoristeys on liikenneviraston toimesta viimeksi tarkastettu elokuun lopussa. Silloin käytiin läpi risteyksen näkyvyysolosuhteet ja raivattiin mahdolliset vesaikot ja vastaavat.
Rataosalla nopeusrajoitus on 120 kilometriä tunnissa.
Länsi-Uudenmaan poliisi jatkaa tutkintaa ja tiedottaa seuraavan kerran ensi viikon alkupuolella, mikäli ilmoitettavaa ilmenee.
Tekstiä täydennetty 27.10.2017: Lisätty Kantolalta kommentti siitä, miten yhtä kuorma-auton hytissä olleista varusmiehistä on puhutettu alustavasti.
Turkuun on haviteltu jopa uutta musiikkitaloa vuosien ajan. Tampereella on Tampere-talonsa, jossa toimii myös ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolinen täysimittainen sinfoniaorkesteri. Muut ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Suomen Kansallisoopperan orkesteri. Lahteen on tänä aikana saatu Sibelius-talo. Toisaalta Jyväskylän orkesteri tarvitsee oman talon, sillä se toimii kaupunginteatterin tiloissa.
Turun kaupunki on julkistanut konserttitalon remonttisuunnitelmat. Uutta musiikkitaloa toivova Turun filharmoninen orkesteri ihmettelee, että suunnitelmissa ei ole mukana heidän toivettaan uudesta talosta. Yle Turku kysyi joukolta konserttitalon käyttäjiä mielipiteitä, millaista konserttitalossa on työskennellä ja minkälaisia toiveita heillä olisi. Konserttisalien akustiikan vaikutusta musiikkinautintoon on tutkittu Aalto-yliopistossa.
Turun filharmoninen orkesteri tavoittelee pääsyä Suomen huippuorkestereiden joukkoon. Turussa konserttitaloa käyttävät myös elokuussa nimekkäitä kansainvälisiä vieraita keräävä Turun Musiikkijuhlat.
Niclas Lundqvist / Yle
Ville Matvejeff: Lavalla ei saa käsitystä, miltä orkesteri kuulostaa
Yksi talon ahkerista käyttäjistä on kapellimestari Ville Matvejeff. Hän työskentelee myös Turun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.
Jotkut kollegat ovat todenneet, että akustiikka on "kylpyhuonemainen". Ville Matvejeff
Matvejeff vastasi kyselyyn kapellimestarina. Matvejeffin mukaan akustiikka on sinänsä kirkas ja selkeä, mutta varsin meluisa.
– Jotkut kollegat ovat todenneet, että akustiikka on "kylpyhuonemainen". Lavan sisäiset heijastukset ovat satunnaisia, minkä vuoksi orkesterin eri sektiot eivät kuule toisiaan hyvin. Lavalla ei saa totuudenmukaista käsitystä, miltä orkesteri kuulostaa eri puolilla salia, kertoo Matvejeff.
Matvejeffin mukaan myös tilanahtaus on pulmana.
– Yli 70-henkisen orkesterin sointimäärä voi muuttua painostavan meluisaksi ja kovaksi, ellei salissa esiintyvä orkesteri muuta soittotapaansa kevyemmäksi. Salissa on paljon ylimääräisiä kaksoisheijastuksia, kertoo Matvejeff.
Kun sali ja lava ovat olleet täynnä, esiintymisestä on tullut tukalaa. Ville Matvejeff
Ville Matvejeff kuitenkin pitää salin perussointia kohtuullisen selkeänä ja kirkkaana. Se soveltuu hyvin erityisesti pienempien orkesterien, kamarikokoonpanojen ja resitaalien esityksiin. Matvejeffin mukaan salia voisi parantaa heijastuspinnoilla.
Kapellimestari toivoo myös parannuksia yleisötiloihin ja orkesterin tiloihin.
– Kapellimestari joutuu usein huutamaan tai käyttämään mikrofonia, jotta takarivissä istuvat soittajat kuulisivat harjoitusohjeistukset. Remontti tuonee parannukset myös Turun musiikkijuhlien aikana salin kuumuuteen ja huonoon ilmanvaihtoon. Kun sali ja lava ovat olleet täynnä, esiintymisestä on tullut tukalaa.
Petri Tulonen: Tällä salilla on vaikeaa kilpailla osaajista
Turun filharmonisen orkesterin muusikot toivovat yhä, että Turkuun saataisiin kokonaan uusi musiikkitalo. He hämmästelevät, että orkesteri toive saada uusi talo on jätetty pois konserttitalon remonttiselvityksestä. Viulisti Petri Tulonen kertoo, että tilat ovat niin ahtaat, että soittajilla on riski kuulovammoihin.
Pitäisi pystyä kuulemaan kaikki puhtaudet ja nyanssit, mutta kuulosuojaimien vuoksi jää paljon kuulematta. Petri Tulonen
– Joudumme istumaan lähekkäin. Monet muusikot käyttävät kuulosuojaimia. Pitäisi pystyä kuulemaan kaikki puhtaudet ja nyanssit, mutta kuulosuojaimien vuoksi jää paljon kuulematta, kertoo Tulonen.
Tulosen mukaan tilanahtaus estää orkesterin kasvattamisen täysimittaiseksi sinfoniaorkesteriksi.
– Muusikot ovat soittaneet monissa saleissa ympäri maailmaa. Hyvissä saleissa ei koskaan ole näin ahdasta lavaa. Nyt suunnitellaan, että lavaa laajennetaan yleisöön päin. Leveyssuunnassa se ei tule helpotusta. Tavoitteemme on kehittää orkesteria, ja tarvitsemme uusia osaajia. Meidän on vaikea kilpailla tällä salilla osaajista, kertoo Tulonen.
Kun patarumpali lyö yhden äänen, kapellimestari kuulee sen kahtena. Petri Tulonen
Akustiikka riippuu Tulosen mukaan siitä, missä salissa istuu. Välillä soittimien ääni tuplaantuu.
– Esimerkiksi kun patarumpali lyö yhden äänen, kapellimestari kuulee sen kahtena, Petri Tulonen kertoo.
Maija Palonheimo: Puhutaanko vain konserttisalista vai keskustan kehittämisestä?
Turun Musiikkijuhlasäätiön puheenjohtaja Maija Palonheimo on seurannut konserttitalon remonttisuunnitelmia vuosia. Musiikkijuhlasäätiö ei ole tehnyt virallista päätöstä, ajaako se uuden talon rakentamista vai nykyisen kunnostamista.
Äänentoiston ongelmat ja tilanahtaus ovat tuoneet palautetta myös Musiikkijuhlille. Remonttia tai uutta taloa on odotettu kovasti.
Ehkä Puutorillakin musiikki voisi löytää kotinsa. Maija Palonheimo
– Henkilökohtaisesti pidin aiemmin Hämähäkkitontille rakennettavaa uutta musiikkitaloa ainoana mahdollisuutena. Pidin tärkeänä, että kaikki taidelaitokset ovat jokirannassa yhdessä. Aurajoen ranta on kuin kulttuurin virta. Ehkä Puutorillakin musiikki voisi löytää kotinsa, pohtii Palonheimo.
Molemmissa suunnitelmissa on Palonheimon mukaan hyviä asioita mukana.
– Puhutaanko vain konserttisalista vai keskustan kehittämisestä. Poliittisilla päättäjillä on suuri ja haasteellinen tehtävä päättää asiasta. Kustannukset alkavat mennä jo melko lähelle toisiaan, jos rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Toivon viisautta, että vaihtoehdot punnitaan tarkkaan.
Kalle Mäkelä / Yle
Emilie Gardberg: Vitsailuja bunkkerista tai vehnäsiilosta
Turun konserttitalo on tullut tutuksi Emilie Gardbergille konserttikäyntien lisäksi sekä Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtajana että Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä. Intendentin tehtävässä hän sai tottua lähes jokapäiväiseen palautteeseen salin akustiikasta.
– Musiikin kuunteleminen on salissa raskasta. Ääntä on liikaa siihen tilaan, ja epämääräisiä kaikuja on eri puolilla salia. Yleisö kyselee usein, miksi äänentoisto on päällä. Heijastukset ja volyymi saavat yleisön uskomaan, että orkesterin tai solistin ääntä on vahvistettu.
Gardberg kertoo, että hänen intendenttiaikanaan (2012–2017) yleisölle jaettiin joskus korvatulppia. Välillä hän neuvotteli kapellimestareiden kanssa volyymin vähentämisestä.
Sali on mukavalla tavalla intiimi, vaikka siihen mahtuu tuhat ihmistä. Emilie Gardberg
Turun konserttitalon ulkonäön kritisoiminen on ollut jo pitkään lähes kansanhuvia. Negatiivinen palaute talon ulkonäöstä ja akustiikasta on ollut kaikkina Emilie Gardbergin intendenttivuosina runsasta. Hän kertoo, että ulkopaikkakuntalaiset ovat vitsailleet bunkkerista tai vehnäsiilosta. Jotain myönteistäkin Gardberg paikasta löytää.
– Sali on mukavalla tavalla intiimi, vaikka siihen mahtuu tuhat ihmistä. Se on sisältä monella tavalla kaunis.
Huonojen puolien lista on kuitenkin huomattavasti pitempi. Kärjessä on ahtaus - etenkin muusikoiden työskentelyn kannalta.
Gardberg muistuttaa laajasta selvityksestä, joka tehtiin hänen intendenttiaikanaan. Siinä todettiin, että jokainen osa-alue hyötyisi uudesta talosta enemmän kuin remontista.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen on iloinen ns. #metoo-kampanjasta. Kun yhä useampi kertoo avoimesti seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta, raadolliseen ilmiöön päästään paremmin käsiksi. Päivänvaloon on noussut seksuaalisen häirinnän yleisyys.
– Seksuaalinen häirintä on vakava asia työpaikoilla. Joillakin miehillä on ollut taipumusta naureskella: "Kohtaisipa se minuakin". Tällainen asenne ei käy. Tyyli antaa mallia ja rohkaisee epäasialliseen käyttäytymiseen. Tuollaiset puheet on lopetettava!
Työelämän asiantuntija Seppo Koskinen sanoo myös jo odottaneensa, että ahdistelukeskustelu alkaa koskea yhä enemmän työelämää.
– Ihmiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan työelämässä.
Työelämän seksuaalinen häirintä on vanha ilmiö. Vaan muodot ovat uudet.
– On paikallaan käynnistää #metoo-hanke myös työpaikoilla, sanoo Koskinen.
Ahdistelun uhreina myös nuoret miehet
Työpaikoilla tapahtuva ahdistelu on yksipuolista, ei-toivottua seksuaalisväritteisestä tai suoraa seksuaalisesta toimintaa.
– Sellaista, jota toinen pitää vastenmielisenä. Itse seksuaaliset teot ovat monenlaisia: fyysisiä, sanallisia, sanattomia, erilaisia vihjailuja, kosketteluja ja pahimmillaan raiskaus.
Professori Seppo Koskinen esittää valistuneen arvauksen seksuaalisen häirinnän määrästä Suomessa. Koskisen mukaan häirintä ei ulotu pelkästään naispuolisiin työntekijöihin, vaan yllättävän usein uhrit ovat nuoria miehiä.
– Alle 35-vuotiaista miehistä joka viides kokee seksuaalista häirintää, vaikka nuorten naisten kokema seksuaalinen häirintä on varmasti paljon yleisempää. Villi veikkaukseni on se, että joka toinen nuori nainen joutuu uhriksi.
Professori arvelee seksuaalisen häirinnän kaikkiaan lisääntyneen.
Some-huorittelua ja leimaamista
Työelämän vanha vitsaus on saanut myös uusia piirteitä.
– Esimerkiksi salakuvataan työkavereita ja laitetaan kuvat sosiaaliseen mediaan. Keskustelu voi helposti ryöpsähtää asiattomaksi: voidaan huoritella tai muulla epäasiallisella seksuaalisella tavalla leimata. Näin eritoten nuorten keskuudessa.
Professori Seppo Koskinen penää ihmisiä kertomaan asioista avoimesti #metoo-malliin. Ja tarttumaan seksuaaliseen ahdisteluun pikaisesti.
– Tähän mennessä nuoret eivät ole oikein uskaltaneet tehdä ilmiölle mitään. Julki tulleet #metoo-kertomukset rohkaisevat nyt ottamaan seksuaalisen häirinnän esille.
"Ehdolliset vankeusrangaistuksetkin omiaan"
Professori Seppo Koskinen antaa ohjeita pomon tai esimiehen ahdistelun varalle.
– Työnantajaa sitoo aivan ehdottomasti sopimattoman käyttäytymisen kielto. Se sitoo toimitusjohtajasta alaspäin kaikkia työnantajan edustajia. Heidän kohdallaan on mahdollisuus päätyä työturvallisuusrikokseen, työsyrjintärikokseen tai tasa-arvolain vastaiseen toimintaan. Heidän, jos kenen, tulisi ymmärtää, että seksuaalinen häirintä on ankarasti rangaistavaa.
Professorin mielestä ehdollinen vankeusrangaistus olisi sakon ohella oiva keino muistuttaa ilmiön vakavuudesta ja vastenmielisyydestä.
– Hyvin harvoissa tapauksissa on tähän mennessä tuomittu ehdollisia vankeusrangaistuksia. Muutaman kuukauden ehdolliset rangaistukset olisivat aivan omiaan näissä seksuaalisen häirinnän tapauksissa työnantajalle, jyrähtää professori Seppo Koskinen.
"Se on potkut!" – irtisanomiskynnys ylittyy helposti
Milloin sitten seksuaalinen ahdistelu on potkujen paikka? Milloin selviää varoituksella?
– Useimmiten ahdistelijaa on ensin varoitettava, jotta tämä ymmärtäisi, että hänen toimintansa on kiellettyä. Jos kuitenkin on kyse todella törkeästä teosta, varoittamista ei tarvita. On työntekijöiden keskeisten sopimusvelvoitteiden vastaista, että syyllistyy seksuaaliseen häirintään. Eli irtisanomiskynnys ylittyy kyllä helposti.
Työpaikoilla on käyttäydyttävä asiallisesti. Härski huumori ja läimäyttelyt eivät ole leikkiä, vaan ahdistelua.
– Asiallisen käyttäytymisen vaatimus koskee kaikkia. Työantajan on huolehdittava siitä. Se ei ole holhoamista, vaan työnantajan velvollisuus.
Rajanveto häirinnän ja seksuaalisen huomion välillä voi olla vaikeaa. Mutta kun oikeuteen asti mennään, häirinnän muodot ovat selkeitä.
– Vaikkapa suoranaista koskettelua ja syliin vetämistä. Väkisin suutelemista.
Ahdistelu loukkaa toisen ihmisen koskemattomuutta ja seksuaalista identiteettiä. Homoksi tai lesboksi nimittely ei ole pelkkää puhetta. Homottelu on seksuaalista häirintää.
Tuhannet itsenäistymistä kannattavat ihmiset ovat jatkaneet juhlintaa Katalonian itsenäiseksi julistautumista Barcelonan kaduilla.
Kaikkia itsenäiseksi julistautuminen ei ole kuitenkaan miellyttänyt. Sadat katalonialaiset ovat osoittaneet mieltään itsenäisyysjulistusta vastaan Barcelonan kaduilla heilutellen Espanjan lippuja.
Espanja-mielisten mielenosoituksen yhteydessä Barcelonassa on tapahtunut välikohtaus, raportoi sanomalehti El País. Yksi ihminen loukkaantui, kun ihmiset tappelivat keskenään. Mielenosoittaja iski baarissa nyrkillä miestä ja juoksi pois huutaen katalaaniksi ”vapaus”.
Mielenosoittajat ovat myös heittäneet paukkupommin liikettä kohti. Katalonian poliisi puuttui tilanteeseen, lehden toimittaja kertoo.
Itsenäisyysjulistustautumista vastustavan vasemmistolaisen Podemos-puolueen pääsihteeri Pablo Iglesias twiittaa halustaan Katalonian pysyä osana Espanjaa.
– Jatkamme työtä sen puolesta, että Katalonia pysyy osana Espanjaa ja on osa monikansallista, solidaarista ja veljellistä valtiota.
Ei kaupallisuutta, ei merkkimainosta kadunnimissä. Intohimoinen Saab-harrastaja, Rafael ”Rafu” Huhta, törmäsi Espoossa jo 1970-luvulla samoihin perusteluihin kuin Sakari ja Olavi Parpala Kokkolassa lokakuussa 2017.
Huhta oli omin päin nimennyt kotitiensä Röylässä Saab-tieksi vuonna 1972. Paikka oli haja-asutusaluetta, jonka tiestöllä ei vielä ollut virallisia nimiä.
Espoon nimitoimikunta otti Saab-tien käsittelyynsä muutaman vuoden kuluttua. Huhdan antamaa nimeä ei hyväksytty kaupallisuutensa takia, ja tiestä tuli Hararinne.
Paikkakuntalaisten sinnikkäästi käyttämä Saab-tie vakiintui yleiseen käyttöön, ja lopulta, parinkymmenen vuoden jälkeen, Espoo hyväksyi tuotemerkin viralliseksi kadunnimeksi.
Ihan hauska, mutta ei
Saab-tie ja Rafael Huhta ovat niminä tuttuja Saab-klubilaisille Sakari ja Olavi Parpalalle.
– Saab-tiellä ei ole käyty, eikä miestä koskaan tavattu, mutta Huhdan Saabia ollaan kerran tässä pihassa korjattu, miehet kertovat.
Espoon tie olikin yksi perusteluista, kun Parpalat tekivät Kokkolan Kälviällä sijaitsevalle kotikujalleen nimiehdotuksen Saabintie. Kun kerran Espoossa, miksei täälläkin? Varsinkin kun kaikki kymmenkunta asukasta ovat uskollisia saabisteja ja intohimoisia merkin keräilijöitä.
Ei tullut hiekkakujasta Saabintie.Petra Haavisto / Yle
Ihan hauska, mutta ei. Tuotemerkkejä ei lähdetä kadunniminä tukemaan ja mainostamaan, perusteli Kokkolan nimityslautakunta ja päätti, että Parpalan veljesten kotikujasta tulee Krekilänpolku.
– Jos yhdelle antaa, kohta pitäisi antaa lupia Lada-teihin ja Mersu-teihin tai ties mihinkä, sanoo nimityslautakunnan puheenjohtaja Kristina Ahmas.
Pettymyshän se on intohimoisille saabisteille, mutta mielipahan voi purkaa entisöintityöhön. Sakarin ja Olavin lato on täynnä Saabeja, jotka vain odottavat uutta tulemista.
Jokaisella pelastetulla Saabilla on oma tarinansa
Parpalan veljeksille Saab ei ole vain kulkuväline. Se on enemmän kuin auto, pikemminkin hyvä tyyppi, peltikaveri, jolla on lähestulkoon sielu.
Pihassa iso ulkovaja on täynnä Saabin raatoja. Seinärakojen välistä siivilöityvä aamuaurinko saa autojen pölykerroksen näyttämään paksulta, harmaalta matolta. Äkkivilkaisulla näkyy ainakin "ysiysejä”, vanhakoppainen ”ysiviitonen” ja ”ysitonnareita”
Intohimoisille faneille ei parane puhua autonraadoista, heille romukokoelma on mahdollisuus.
– Nämä odottavat laittamista. Näistä tulee vielä komeita ja hyviä. Osa on purettu varaosiksi, loput odottavat kunnostusta, veljekset kertovat
Usein mietimme kilometrejä, että kuinkahan paljon mikäkin yksilö kestää vielä ajaa. Olavi ja Sakari Parpala
Jokainen on tuotu, tai kuten Parpalat sanovat, pelastettu kotinurkille ulkovajaan. Jokaisella autolla on myös tarinansa. Yksi päätyi Olavin ja Sakarin hoiviin, kun omistaja sai sydänkohtauksen, eikä pystynyt enää toivuttuaan ajamaan.
Vanha ”ysiviitonen” pelastui metalliprässiltä. Veljekset saivat eräänä äitienpäivänä soiton: Tulkaa hakemaan auto pois, vaimo ei siedä sitä enää tontinnurkassa makaamassa. Menee prässiin, jos ei nyt heti lähde!
Lähes taivaansininen Saab kulkeutui miesten vajaan muutama vuosi sitten Posion Suolijärven saaresta.
– Tämä on ensimmäisiä ”ysiysejä”, mitä on valmistettu. 69-vuosimalli. Auto oli aikoinaan ajettu jäätä pitkin saareen. Me toimme maata pitkin, kun saareen oli jossakin vaiheessa rakennettu tie, kertoo Olavi Parpala.
Mikä merkissä kiehtoo
Parpaloilla on varastoissaan kymmeniä Saabeja. Innostus merkkiin tuli verenperintönä isältä. Veljekset ovat olleet aina merkkiuskollisia.
– Se on turvallinen auto ja hyvä ajettava. Usein mietimme kilometrejä, että kuinkahan paljon mikäkin yksilö kestää vielä ajaa.
Veljekset kertovat, että mittarilukemiin ei aina todellakaan ole luottamista.
– Meillä on yksi Virossa taksina ollut ”ysiviitonen”. Mittari näyttää 200 000, mutta viat kyllä ovat sitä luokkaa, että tällä on ajettu vähintään 300 000 tai jopa 500 000 kilometriä.
Petra Haavisto/ Yle
Veljekset kuuluvat Saab-klubiin ja kiertävät ahkerasti klubin tapahtumissa. Ja totta kai molemmat ovat käyneet ”pyhiinvaellusmatkalla” Uudessakaupungissa, Trollhättanissa ja Itävallassa.
Yhdysvalloissa julkistettiin lähes 3 000 aiemmin salattua asiakirjaa presidentti John F. Kennedyn murhatutkintaan liittyen. Presidentti Donald Trump päätti edelleen pitää osan asiakirjoista salaisina.
Useat tiedotusvälineet, kuten brittilehti The Guardian ja uutiskanava CNN, ovat löytäneet asiakirjoista uusia tietoja 22. marraskuuta 1963 Texasin Dallasisa tehdystä murhasta.
Asiakirjat tarkentavat tietoja murhaajaksi uskotun Lee Harvey Oswaldin liikkeistä sekä Kuuban ja Neuvostoliiton reaktioista.
Nyt julkistetut asiakirjat eivät ole paljastaneet uusia tietoja murhan tapahtumahetkestä tai tuoneet käänteentekeviä tietoja siitä, toimiko Oswald yksin. Hurjemmillekaan salaliittoteorieoille ei löytynyt tukea.
Oswald sai tappouhkauksen
Liittovaltion poliisi FBI oli saanut pidätettyyn Lee Harvey Oswaldiin kohdistuneen tappouhkauksen vain päivää ennen kuin yökerhoyrittäjä Jack Ruby surmasi hänet 24. marraskuuta 1963 poliisiasemalla Dallasissa.
FBI:n johtaja J. Edgar Hoover kirjoitti asiasta muistion Oswaldin murhapäivänä. FBI oli kertoi uhkauksesta Dallasin poliisille, joka ei kuitenkaan ollut suojellut Oswaldia riittävästi.
"Viime yönä saimme soiton Dallasin toimistoomme mieheltä, joka puhui rauhallisella äänellä ja sanoi, että kuului komiteaan joka aikoi tappaa Oswaldin", Hoover kirjoittaa.
"Me varoitimme heti poliisipäällikköä, joka vakuutti, että Oswald saisi riittävää suojelua. Tänä aamuna soitimme poliisipäällikölle uudelleen varoittaen mahdollisesta murhayrityksestä Oswaldia vastan ja hän uudelleen vakuutti, että häntä suojeltaisiin riittävästi. Näin ei kuitenkaan tehty."
Hoover kirjoitti myös olleensa apulaisoikeusministeri Nicholas Katzenbachin kanssa huolissaan huhujen ja salaliittoteorioiden leviämisestä.
"Olen huolissani, kuten myös herra Katzenbach, että saisimme julkaistua jotain, jolla voimme vakuuttaa kansalaiset siitä, että Oswald todella on murhaaja."
FBI:n paikallisosasto New Orleansissa kertoi kuukautta ennen murhaa, ettei se ollut enää löytänyt Lee Harvey Oswaldia ja yritti etsiä häntä. FBI oli saanut Oswaldista tietoa kuubalaisilta lähteiltään.
Oswald asui New Orleansissa vuoden 1963 syyskuuhun asti. Hän oli mukana sosialistista Kuubaa tukeneessa komiteassa ja jakoi Castroa tukevia lentolehtisiä.
Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA oli salakuunnellut puhelua, jonka mukaan Lee Harvey Oswald oli ollut Neuvostoliiton Meksikon-suurlähetystössä syyskuussa 1963 ja tavannut konsuli Valeri Kostikovin.
Myöhemmin Oswald oli soittanut lähetystöön ja kysynyt, oliko mitään "uutta tietoa sähkeestä Washingtoniin".
Kostikov oli CIA:n mukaan Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n työntekijä ja kuului osasto 13:een, joka oli vastuussa sabotaasista ja salamurhista.
Oswald oleskeli Meksikon pääkaupungissa Mexicossa muutamia päiviä syys- ja lokakuun vaihteessa 1963. Jo aiemmin tiedettiin, että hän oli yrittänyt saada viisumia Kuubaan ja mahdollisesti edelleen Neuvostoliittoon.
Neuvostoliiton johto uskoi heti murhan jälkeen, että Kennedyn murhan takana oli oikeistolainen salaliitto. Asiasta kerrotaan J. Edgar Hooverin Valkoiselle talolle välittämässä tiedustelumuistiossa.
"Lähteemme mukaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto uskoi, että kyseessä oli jonkinlainen hyvin järjestäytynyt ja vallankaappaukseen pyrkinyt salaliitto Yhdysvaltojen äärioikeistosta. He vaikuttavat vakuuttuneelta siitä, että murha ei ollut yhden miehen tekemä vaan nousi huolellisesti suunnitellusta kampanjasta, jossa oli mukana useampi henkilö."
Neuvostoliiton johto epäili, että murhan takana olisi voinut olla jopa murhan jälkeen presidentiksi noussut Lyndon B. Johnson.
Presidentti John F. Kennedyn murha tallentui sekä valokuviin että kaitafilmille.AOP
Neuvostoliittoa huoletti, että Yhdysvallat uskoisi vasemmistopiirien olleen murhan takana ja ampuisi kostoksi ohjuksia Neuvostoliittoon.
Neuvostovirkamiehet pitivät Lee Harvey Oswaldia neuroottisena ja epävakaana. Asiakirjan mukaan he kiistivät yhteydet Oswaldin ja Neuvostoliiton välillä.
Oswald oli loikannut Neuvostoliittoon vuonna 1959 ja asunut maassa vuoteen 1962.
Suomi tai Suomessa toimineet diplomaatit mainitaan kaikkiaan kymmenessä asiakirjassa, Ilta-Sanomat kertoo. Oswald oli loikannut Neuvostoliittoon vuonna 1959 Suomen kautta.
Asiakirjoissa mainitaan, että Oswaldin viisumin oli hyväksynyt Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön konsuli Grigori Golub.
Lisäksi asiakirjojen joukossa on Suomen poliittisesta tilanteesta kertoneen tietolähde "Gregoryn" haastattelu.
Päivitetty asiakirjojen yleistä kuvailua 27.10.2017 klo 12.57.
Missä Bambi on, kuului hätääntyneen kolmevuotiaan suusta. Rakas pehmolelu oli kulkenut hänen kainalossaan keskoskaapista lähtien. Peppi ja Bambi olivat erottamattomia.
Yhtenä surullisena päivänä ote kuitenkin pääsi irtoamaan. Päivän kiireissä katoamista ei huomattu heti. Vaikka perhe päivän päätteeksi kulki uudelleen aiemmat reittinsä, ei Bambia näkynyt missään.
Seuraava yö oli uneton. Peppi pyöri sängyssään syli tyhjänä.
– Nukahtaminen oli vaikeaa. Hän kyseli leluaan koko ajan. Yritimme tarjota tilalle muita, mutta mikään ei kelvannut, kertoo äiti Hanna Grönroos.
Grönroos julkaisi Facebookissa katoamisilmoituksen. Siitä oli apua ja Bambi palautui omistajalleen jo seuraavana päivänä.
Nenä tunnistaa huijauksen
Pepin kannalta koettelemus päättyi onnellisesti.
Aina tarinalla ei kuitenkaan ole yhtä onnellinen loppu. Moni lapsi jää kaipaamaan unileluaan ikuisesti. Tilalle hankittu, aivan samalta näyttävä lelu ei kelpaa. Kyllä lapsi omansa tunnistaa – ainakin useimmiten.
Peppi varmisti Bambin aitouden välittömästi. Pieni nenä nuuskutti läpi jokaisen jalan ja korvannipukat. Hanna Grönroos kertoo tyttärensä haistelevan unileluaan sängyssä rutiininomaisesti joka ilta.
Myös aihetta tutkinut psykologi ja tutkija Marjaana Nyström on huomannut, että huijausyritykset menevät harvoin läpi.
– Unileluun ovat kiinnittyneet turvalliset tuoksut ja käsin tunnettavissa oleva tuttu pinta. Lapsi on pienillä sormillaan oppinut tuntemaan unilelunsa jokaisen kohdan senttimetri senttimetriltä. Lelu on todellakin vanhemman tai läheisen sijainen.
Siksi monet lapset eivät edes anna pestä lelujaan. Pesun jälkeen ne tuntuisivat ja tuoksuisivat erilaisilta.
Katoamisesta voi seurata katastrofi
Moni vanhempi on saanut kokea tämän kantapään kautta. Jos ei hajusta, niin jostain uskomattoman pienestä yksityiskohdasta lapsi on tiennyt, että tilalle ostettu lelu ei olekaan se aito ja alkuperäinen.
Päivi Meritähti / Yle
Siitä huolimatta vanhemmat jaksavat yrittää. Onhan olemassa edes pieni mahdollisuus, että surulta voitaisiin välttyä.
Sosiaalisessa mediassa näkeekin usein kahden tyyppisiä pehmoleluilmoituksia – toisissa etsitään alkuperäistä, toisissa vastaavaa tilalle, koska vuosia mukana kulkenutta pehmoa ei välttämättä löydy enää kaupan hyllyiltä.
Nämä avunpyynnöt kannattaa ottaa tosissaan. Lapsen suru on suuri asia.
– Lelun katoamisesta voi seurata katastrofi. Siihen pitää reagoida vakavasti, tekemällä kaiken, minkä realistisuuden rajoissa pystyy, Nyström toteaa.
Löytäjäkin näkee vaivaa
Onneksi moni lelujen löytäjistäkin tietää tämän. Lilli Rosu näki melkoisen vaivan löydettyään yksinäisen pehmolelun porilaisen kauppakeskuksen parkkipaikalta. Hän lähti kiertelemään käytäviä pitkin ja kyseli jokaiselta, jolla oli mukana lapsia tai edes näytti siltä, että heillä voisi olla lapsia, onko lelu tippunut mahdollisesti heiltä.
Ei ollut. Lelu päätyi löytötavaratoimistoon.
Lilli Rosu löysi kuvassa näkyvän hiirilelun kauppareissullaan. Myös muut kuvan pehmot etsivät omistajaansa.Mari Kahila / Yle
– Olen nähnyt, kun ihmiset etsivät leluja netissä ja ajattelin, että tämä voi olla jollekin tosi tärkeä. Ei siitä minulle niin kauheasti vaivaa aiheutunut. Toivon vain, että joku saa rakkaan lelunsa takaisin.
Myös aikuinen voi hakea nallelta turvaa
Satakunnan löytötavaratoimiston hyllyt ovat täynnä omistajaansa etsiviä pehmoleluja. Kaikki eivät osaa niitä sieltä etsiä, kaikille lelut eivät vain ole niin tärkeitä. Onko joku kuvassa näkyvistä leluista sinun kateissa oleva rakkaasi?
Nämä lelut odottavat omistajaansa Satakunnan löytötavaratoimistossa.Mari Kahila / Yle
Psykologi ja tutkija Marjaan Nyström kertoo, että jopa 60-80 prosentilla länsimaisista leikki-ikäisistä lapsista on erityisen tärkeä tunnelelu.
– Se tarjoaa lohtua ja turvaa silloin, kun lapsi on erossa vanhemmistaan, peloissaan tai surullinen. Se on ikään kuin läheisen tai turvallisen ihmisen korvike.
Nyström muistuttaa, että tällainen lelu tai maskotti voi kulkea myös aikuisen matkassa – se ei ole mitenkään poikkeuksellista tai outoa. Itse kullekin tekee hyvää käpertyä nallekarhun kainaloon silloin tällöin.
Esimerkiksi tänään se olisi varsin suotavaa, kun vietetään kansainvälistä teddykarhun päivää.
