Sähkön kulutuksen odotetaan nousevan torstaina illalla ja perjantaina aamulla tavallista korkeampiin lukemiin, kun pakkanen kiristyy eteläisessä Suomessa.

Viime talvi oli leuto, eikä sähkönkulutuksessa nähty suurempia piikkejä. Myöskään muutamana aiempana talvena erityisen kovia pakkasia ja sähkönkulutuksen huippuja ei nähty. Kantaverkkoyhtiö Fingridissä odotetaankin nyt mielenkiinnolla, minkälaisiin lukemiin sähkön kulutus yltää.

Korkeimmillaan kulutus voi nousta hyvin kylmänä aikana yli 15 000 megawattituntiin, mutta nyt näin korkeisiin lukemiin ei ennusteen mukaan ylletä, kertoo johtaja Reima Päivinen kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

– Edellinen sähkönkulutusennätys tehtiin vuonna 2016, jolloin käytiin noin 15 100 megawatin kulutuksessa, kertoo Fingridin Päivinen.

Nyt sähkönkulutus yltää ennusteen tänään illalla noin 14 000 megawatin tasolle ja huomenna perjantaina aamulla noin 14 200 megawatin luokkaan. Sähköä riittää, jos vain tuonti naapurimaista toimii.

Tuotanto yhä enemmän tuulivoiman varassa

Viime vuosikymmenellä moni asia muuttui sähköntuotannossa. Käytöstä poistui lauhdevoimalaitoksia eli voimaloita, jotka tuottavat pelkkää sähköä esimerkiksi kivihiiltä polttamalla.

Muutama vuosi sitten Inkoossa alettiin purkaa Fortumin 1 000 megawatin voimalaitosta, jonka tuotantoteho oli Fortumin mukaan aikoinaan yhtä suuri kuin Loviisan ydinvoimalaitoksen 1- ja 2-yksikön yhteenlaskettu teho.

Energiayhtiöt ovat keskittyneet yhä enemmän pelkkiin lämpölaitoksiin sen sijaan, että voimalat tuottaisivat lämmön lisäksi myös sähköä.

Tilalle on tullut tuulivoimakapasiteettia, jonka tuotanto tunnetusti vaihtelee sääolojen mukaan. Keskimäärin tuulivoima kuitenkin tuottaa sähköä enemmän talvella kuin kesällä.

– Jos tuulivoimaa ei ole käytössä, Suomi on silloin voimakkaasti tuonnin varassa. Jos kulutus nousee 15 000 megawatin tuntumaan, on arviolta 20–25 prosenttia sähköstä tuotava naapurimaista eli Ruotsista, Virosta ja Venäjältä, Päivinen sanoo.

Aiemmin tällä viikolla olleen lumimyräkän aikaan tuulivoima tuotti sähköä jopa ennätysmäisen paljon, yli 2000 megawatin kapasiteetilla, kertoo johtaja Jari Kostama alan etujärjestö Energiateollisuudesta.

– Mitä laajemmalla alueella tuulivoimaa on, sitä luotettavammaksi se menee, kun kaikkialla harvoin on tyyntä samaan aikaan. Mutta kyllä Olkiluoto 3:n tulevaa kapasiteettia tarvitaan, se on 1600 megawattia jatkuvaa tehoa, se vähentäisi painetta tuonnista, Kostama sanoo.

Huomenna perjantaina tuulivoiman tuotannon ennustetaan olevan vajaa kymmenesosa viikon aiemmista huippulukemista.

Kostaman mukaan on arvioitu, että vaikka huippukulutuksen aikaan yksi iso siirtoyhteys naapurimaahan katkeaisi, tai jos ydinvoimala jäisi verkosta pois, sähköä riittäisi. Jos nämä tapahtuisivat samaan aikaan, alkaisi tilanne olla vaikea.

Riittääkö Ruotsissa sähköä tuotavaksi Suomeen?

Sähkön tekninen tuontikapasiteetti riittää hyvin kattamaan kovankin kulutuksen, jos vain sähköä on saatavilla. Jos varsinkin Ruotsissa on tyyntä ja erittäin kylmää, ei Ruotsin oma sähköntuotanto riitä kattamaan kulutusta.

Sekään ei toisaalta tarkoita, etteikö sähköä silti voi tulla Ruotsista Suomeen, sillä Ruotsi voi täyttää omaa vajettaan tuonnilla Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Liettuasta.

Sähkön kulutusta ohjaa myös markkinamekanismi: mitä enemmän sähkölle on kysyntää, sitä korkeammalle hinta nousee, jos tarjontaa ei ole tarpeeksi.

Energiateollisuuden Kostama kehaisee kantaverkkoyhtiö Fingridin Suomessa huolehtineen hyvin siitä, että sähkö kulkee maan eri osien välillä.

Sen sijaan Ruotsissa ja Saksassa on ongelmia saada siirrettyä varsinkin tuulivoimalla tuotettua sähköä maiden pohjoisosista eteläosiin, kun siirtoverkkojen kapasiteetti ei ole riittävää. Tuulivoiman määrä tulee Pohjoismaissa kasvamaan tulevina vuosina.

Varavoima paikkaa tarvittaessa ongelmia ydinvoimalassa

Joulukuussa Olkiluodon ydinvoimalan toinen yksikkö jouduttiin irrottamaan verkosta. Mitä kävisi, jos voimalan ongelmat osuisivat kovien pakkasten aikaan?

– Olkiluodon laitoksilla on merkitystä koko maan sähkön riittävyyteen. Toisaalta jos tullaan tilanteeseen, jossa sähkön tuonti ja tuotanto eivät riitä, on meillä niitä tilanteita varten käytössä yli 1000 megawattia erityistä varavoimakapasiteettia, jota käytetään viimeisenä puskurina, Päivinen toteaa.

– Näillä varavoimalaitoksilla voidaan 15 minuutissa käynnistää tuotanto ja ne ovat jatkuvasti valmiudessa. Niitä on tarvittu keskimäärin kerran pari vuodessa, ja välillä on mennyt kauemminkin ettei niitä ole tarvinnut ottaa käyttöön, Päivinen kertoo.

Hankalin tilanne sähkön riittävyydelle olisi pitkä ja kireä pakkasjakso jolloin olisi hyvin tyyntä, ja tämä säätyyppi yltäisi muihinkin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Silloin sähkön hinta voisi nousta korkealle.

Lue myös:

Kysely: Energian hinta nousi suomalaisten mielissä tärkeämmäksi asiaksi kuin päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillintä

Sähkökatkot ovat vähentyneet, vaikka myrskyt ovat lisääntyneet – haja-asutusalueilla koetaan silti keskimäärin yli 10 tunnin verran sähkökatkoja

Miksi yhä vain harva ostaa sähkönsä pörssihintaan sidottuna, vaikka sen avulla voisi saada aikaan isot säästöt? Taustalla kolme syytä

Ylen kysely sähköyhtiöille: siirtohintojen korotukset jatkuvat ensi vuonna, mutta voivat rauhoittua aiemmasta – "Vuoden, parin päästä ollaan hintatasolla, joka riittää"

Sähkön hinta nousi ennätyksiin – Olkiluodon häiriö 25-kertaisti hinnan päivässä

Nuorelle ja vetreälle tuolista ylös nouseminen ei ole temppu eikä mikään. Sisätautiopin dosentti, erikoislääkäri ja fitnessurheilussa kilpaillut Jan Sundell kutsuu liikettä kuitenkin "elämän liikkeeksi" sekä pakaroita ja reisilihaksia "elämän lihaksiksi".

– Se on liike, joka erottaa kävelevät ihmiset ja sänkypotilaat. Kun me nousemme tuolista tai istumme alas, reisilihasvoimasta on käytössä ehkä noin puolet. Seniorilla jo 80 prosenttia. Jos tulee jokin sairaus, joka vie petipotilaaksi, lihasvoimatasot laskevat eikä hän ehkä pääsekään enää ylös. Ei riitä enää voimat, Sundell kuvailee.

Sundellin mukaan on siksi ensiarvoisen tärkeää, että ikäihmisellä on niin sanottua lihasvoimareserviä. Lihasvoimaa pakaraan ja reisiin kannattaisi treenata siis hyvissä ajoin etukäteen. Eikä koskaan ole liian myöhäistä.

Moni ikäihminen suuntaa sauvakävelylenkeille, joka toki sekin tekee hyvää, mutta iän myötä vielä tärkeämpää olisi Sundellin mielestä käydä kuntosalillla.

Pari harjoituskertaa viikossa voi saada ihmeitä aikaan, vaikkei aiempaa kokemusta lihaskuntoharjoittelusta olisikaan. Siitä löytyy hänen mukaansa myös tutkimusnäyttöä.

– Maailmalla on treenattu yhdeksänkymppisiäkin naisia, jotka ovat saaneet neljänneksen lisää lihasmassaa muutamassa kuukaudessa, Sundell kertoo.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys tästä:

Kemiläinen 21-vuotias Ella Heikkinen ehti aloittaa oikeustieteen opintonsa Englannin Bristolissa juuri ennen Britannian lopullista eroa Euroopan unionista.

Hän saa suorittaa kolmivuotisen tutkintonsa loppuun samoin ehdoin kuin Britannian ollessa EU-jäsen. Opintojen aloitus vuodenvaihteen jälkeen olisi kaksinkertaistanut lukukausimaksut, jotka ovat nyt noin kymmenen tuhatta euroa vuodessa.

Heikkinen luonnehtiikin opintojen aloitusta nyt tai ei koskaan -tilanteeksi.

– Oli selviö, että aloitan opinnot tänä syksynä koronasta huolimatta. Toki brexit antoi siihen lisäsykäyksen. Ensi vuonna ei todennäköisesti olisi ollut mahdollisuutta aloittaa, kun kustannukset nousevat niin isoiksi, jos ei ole stipendiä.

Opiskelujen kallistumisen lisäksi Britannian EU-ero hankaloittaa tuhansien suomalaisnuorten elämää monin tavoin, sillä maa on pitkään ollut suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden ykköskohde maailmalla.

Lukuvuonna 2018–2019 kuningaskunnassa opiskeli lähes 2 200 Kelan opintotukea saavaa suomalaista.

Ammattipätevyyden tunnustaminen mutkistuu

Heikkisen opiskeleman kolmivuotisen tutkinnon lukukausimaksut kapuavat nyt yhteensä noin 60 000 euroon. Niille, jotka hänen laillaan ehtivät aloittaa ennen vuodenvaihdetta, summa on puolet pienempi.

Mikäli mielii jatkaa alemman korkeakoulututkinnon jälkeen maisterin tutkintoon, nousee vuosimaksu vieläkin suuremmaksi.

Opintojensa alkutaipaleella oleva Ella Heikkinen ei ole vielä päättänyt, mihin aikoo suunnata valmistumisensa jälkeen, mutta jatko-opinnot ovat mielessä.

– Se voi olla jossakin toisessa maassa tai sitten stipendin turvin Briteissä. Kyllä hinnat alkavat nousta jo niin korkeiksi, että siihen tarvitsee apua, kun lainaa tulee otettua jo nytkin.

Brexitillä on vaikutuksia myös tutkintojen ammattipätevyyden tunnustamiseen, sillä jatkossa brittitutkinnot rinnastetaan kolmansien maiden tutkintoihin. Heikkiselle tämä ei kuitenkaan noussut kynnyskysymykseksi alavalinnan takia.

– Olen valinnut sellaisen alan, että vastaavuus ei ole selviö muutenkaan. Oikeustiede on niin maakohtainen ja spesifi, jos miettii vaikka Suomea ja Britanniaa, joissa on ihan erilaiset oikeusjärjestelmät. Tiesin sen, että en pysty suoraan juristina Suomessa töitä tekemään.

Hän näkee tutkinnolla olevan kuitenkin kansainvälisiä työllistymismahdollisuuksia.

– Brittioikeus on pohjana kansainväliselle oikeudelle, joten pysyy mahdollisuutena vaikka tehdä vielä kansainvälisenkin oikeuden parissa töitä, mutta sitten EU-lainsäädäntö, jossa britit eivät enää ole mukana, niin totta kai se tiettyjä kysymyksiä herättää.

Vaihtuuko suomalaisten suosikkikohde?

Englannissa opiskelevalle Heikkiselle vuodenvaihteessa lopullisen niittinsä saanut brexit on jo ehtinyt aiheuttaa myös käytännön ongelmia. On vielä epävarmaa, toimiiko suomalainen luottokortti jatkossa Britanniassa ja myös puhelinliittymän hankinta askarruttaa.

– Paljon kierrepallokysymyksiä tulee koko ajan lisää ja vastauksia on aika vähän.

Vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara Opetushallituksesta sanoo, että Britanniassa opiskelun vaikeutumisella on vaikutuksia myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Sillä on vaikutuksia Britannia-tuntemukseen, osaamiseemme brittiyhteiskunnasta sekä -kulttuurista ja toisaalta sillä on laajemmin vaikutuksia tietysti suomalaisten kansainvälisen osaamisen kehitykseen tulevaisuudessa, koska englanti on meillä niin keskeinen kieli, jolla operoimme.

Vielä ei tiedetä, mitkä maat voisivat nousta tilalle, mikäli Britannian suosio opiskelumaana brexitin myötä hiipuu.

– Tilastojen valossa Ruotsi ja Pohjoismaat ovat sellaisia, joita voisi uskaltaa ennustaa ja toki muut englanninkielistä koulutusta tarjoavat maat Euroopassa. Kiinnostavaa on myös nähdä, että mitä Yhdysvaltojen suosiolle käy, Heliövaara sanoo.

Ruotsi onkin onnistunut houkuttelemaan yhä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oppilaitoksiinsa viime vuosina. Kun vielä vuosikymmen sitten Ruotsissa tutkintoaan suoritti 956 suomalaista oli vuosikymmenen loppupuolella länsinaapurissa tutkintoaan suorittavia suomalaisia jo yli pari tuhatta.

Myös Erasmus-vaihto-ohjelma lakkaa

Heliövaara uskoo, että suomalaiset hakeutuvat jatkossakin ulkomaille opiskelemaan, vaikka into Britanniaa kohtaa vähenisi.

– Suomi on niin pieni maa, että on hyvä asia, että olemme innostuneita lähtemään ja kansainvälistymään myös niin, että me lähdemme opiskelemaan ulkomaille eri keinoin – oli kyse sitten pidempiaikaisesta tutkinto-opiskelusta tai lyhyempiaikaisesta opiskelusta.

Brexit vaikuttaa myös Suomeen opiskelemaan mieliviin britteihin.

– Britit eivät enää ole EU-opiskelijoiden asemassa, joten heitä kohdellaan ikään kuin kolmansien maiden opiskelijoina. Brittiläiset tutkinto-opiskelijat joutuvat maksamaan lukukausimaksuja ja huomioimaan lisäksi oleskelulupiin liittyvät asiat, Heliövaara sanoo.

Tutkinto-opiskelun lisäksi brexitillä on vaikutuksia myös korkeakoulujen opiskelijavaihtoon, sillä Britannia ilmoitti jouluna osana Brexit-sopimusta vetäytyvänsä Erasmus-vaihto-ohjelmasta.

Sanna Heliövaara pitää mahdollisena, että Britannia ottaa tulevaisuudessa käyttöön uusia rahoitusmuotoja ulkomaisille opiskelijoille opintojen rahoittamiseksi.

– Kyllähän Britannia on korkeakoulumaana niin iso globaali toimija, että näkisin aika yllättävänä, jos näin ei jollakin aikavälillä kävisi.

Opiskelijoilla tarkka koronakuri

Brexitin lisäksi opintojen aloitukseen oman lisämausteensa Ella Heikkisen syksyyn on tuonut Britanniassa pahana raivoava koronapandemia. Ensimmäinen lukukausi alkoi vasta lokakuussa, kun se tavallisesti alkaa syyskuussa.

– Tulin takaisin jo joulukuun alussa, toki lukukausi jatkui jouluun saakka, hän kertoo.

Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus opiskella myös kokonaan etänä, mihin tarjoukseen osa opiskelijoista tarttui. Heikkinen itse halusi opiskella kampuksella, koska siellä työt sujuivat joutuisammin.

– Pystyin käymään paikan päällä yli puolet pienryhmäopinnoista. Ne olivat vain entistä pienemmissä ryhmissä ja turvaväleillä, maskeilla ja viisiireillä.

Heikkinen kertoo, että hän pääsi syksyn aikana opiskelemaan myös kirjastossa, missä lähikontaktien syntyminen oli estetty muun muassa suunnittelemalla kulkureitit niin, ettei päädy lähikontaktiin kenenkään kanssa..

– Oma tila oli tehty todella tarkasti varjelluksi.

Huolimatta mahdollisuudesta opiskella osin kampuksella on ensimmäinen opiskeluvuosi poikennut paljon normaalista, kun luennot on järjestetty verkossa, liikkumista rajoitettu ja opiskelijatapahtumat peruttu.

Opiskelijatapahtumien ja normaalin kampuselämän puuttuminen on vaikeuttanut myös verkostoitumista muiden opiskelijoiden kanssa. Brittikulttuuriin perinteisesti kuuluvaan pubiin hän kertoo päässeensä vain kerran koko syksyn aikana.

Asuminen opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa on kuitenkin auttanut selviämään korona-arjesta vieraassa maassa.

– Onni on, että asun asuntolassa, niin siellä sitten tapaa ihmisiä, vaikka liikkuminen sielläkin on rajoitettua.

Paluu joululomalta peruuntui

Ella Heikkinen lensi joululomalle Suomeen brittihallituksen opiskelijoille suositteleman matkustuskäytävän aikana ennen kuin uuden koronavirusmuunnoksen aiheuttama lentokielto Britanniasta astui voimaan.

Valmistautuminen loppiaisen paluulennolle oli jo vauhdissa, kunnes koronatilanteen pahenemisen vuoksi Britanniaan julistettu uusi koronasulku muutti kevään suunnitelmat.

Tällä hetkellä paluu kampukselle on suunnitelmissa vasta helmikuulle.

Ella Heikkiselle opiskelupaikka takaa kolmeksi vuodeksi luvan oleskella Britanniassa. Maan ero Euroopan unionista on kuitenkin tuonut epävarmuuden tulevaisuuden ylle.

– Tähän asti on ollut niin selvää, että EU:n alueella pystyy helposti tekemään töitä missä tahansa maassa. Varsinkin nyt, kun koronan takia työpaikat ovat tiukassa, niin tietyllä tavalla pelottaa, että miten se vaikuttaa harjoitteluiden tai kesätöiden saamiseen, Heikkinen pohtii.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Kalansaaliit mätänevät, byrokratia lisääntyi, tuoretuotepula pahenee – Listasimme 6 asiaa, jotka ovat muuttuneet Britannian EU-eron jälkeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime viikolla antama uusi ohje suosittaa maskien käyttöä jo 12-vuotiaille.

Käytäntö vaihtelee kunnittain. Osassa kouluja suositus on otettu heti käytäntöön ja maskeja on jo ilmaiseksi jaettu kouluilla tällä viikolla.

Toisissa kouluissa maskien käyttöä vain suositellaan, mutta niitä ei kustanneta oppilaille.

THL:n uuden suosituksen vaatimiin toimiin on ryhdytty muun muassa Pohjois-Karjalassa Joensuussa. Maskit on nyt käytössä kuudennesta luokasta alkaen ja myös koko henkilökunnalla.

Kasvomaskien käyttö vaatii opettelua ja totuttelua niin oppilailta kuin opettajiltakin. Tämä on huomattu Joensuun Karhunmäen koulussa, jossa kuudesluokkalaisia on nelisenkymmentä.

– Ei tämä hyvältä tunnu. Tässä hengästyy helpommin ja on vaikeampi hengittää, sanoo joensuulainen Onni Kolehmainen.

Omaa kangasmaskia pitävä kuudesluokkalainen pitää kasvomaskia kuitenkin normaalina ja tarpeellisena. Hän on tosin huolissaan myös niiden aiheuttamista kustannuksista.

– Koululla menee aika paljon rahaa, jos annetaan viisi maskia per päivä.

Koulusta saatua kertakäyttömaskia pitää puolestaan luokkakaveri, joensuulainen Elias Koskela.

– Tykkään enemmän näistä kertakäyttöisistä. Ei tämä oudolta tunnu, mutta kyllä sitä pitää vaihtaa välillä. Välitunnilla en pidä, silloin saa paremmin happea.

Elias Koskela painottaa sitä, että sääntöjä on noudatettava ja maskia pidettävä turvallisuuden takia, vaikka joitakin oppilaita se ärsyttää.

Opettajan suu piilossa

12-vuotiaiden kuudesluokkalaisten lisäksi Karhunmäen alakoulun opettajat ja muu henkilökunta on suojautunut maskeilla. Niiden pitäminen on haasteellista myös aikuisille.

– Kyllä opettaminen on raskaampaa maskin kanssa. Me liikumme ja puhumme ja laulamme paljon. Ääntä pitää käyttää enemmän, että tulee kuulluksi, kertoo tuntemuksistaan luokanopettaja Sari Elokivi.

Hänen mukaansa maskin vaikutus tuntuu myös kielten opetuksessa.

– Kielten opettajat ovat olleet huolissaan siitä, että miten sanojen ääntämisestä saadaan selvää. Varsinkin pienemmille on hankalaa, kun ei näe opettajan suun liikkeitä eikä ilmeitä.

Maskin pitäminen saattaa aiheuttaa myös fyysisiä oireita.

– Kyllä moni on todennut, että päivän mittaan meinaa päätä särkeä ja suuta kuivaa. Toisaalta tämä on meidän kaikkien hyväksi ja turvaksi, sanoo Sari Elokivi.

Työturvallisuutta painottaa myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick.

– Lähiopetusta antavan opetushenkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Työnantaja on vastuussa opettajien työturvallisuudesta myös poikkeuksellisen epidemian aikana.

Maskirumba viikoittain

THL:n uusi suositus maskien käytöstä kuudennelta luokalta ylöspäin vaatii paitsi totuttelua myös käytännön järjestelyjä.

Joensuun Karhunmäen koululla luokanopettajat jakavat nyt viisi maskia päivässä jokaiselle tarvitsevalle. Tavoitteena on päästä viikkojakeluun.

– Oppilaille annetaan viikon maskit kerrallaan. Niistä huolehtiminen ja niiden vaihtaminen jää heidän omalle vastuulle, kertoo rehtori Timo Nykänen.

Hän uskoo, että lapset kantavat vastuun ja selviävät maskien käytöstä nohevasti. Roskaamistakaan ei koululla pelätä.

– Kaikille kouluille on tilattu 240 litran roskiksia. Tämä viikko mennään vielä meidän omilla roskiksilla. Lapset myös ohjeistetaan niitä käyttämään.

Karhunmäen koululle on tässä vaiheessa tilattu 3 500 maskia, jotka riittävät kuukaudeksi.

Lue lisää:

Miten maskille käy pakkasella, vaikuttaako säätila koronaviruksen leviämiseen? Asiantuntijat vastaavat

Meillä monella on nyt uusi asuste – Tässä ohjeet maskin käyttöön, puhdistamiseen ja hävittämiseen

Yhdysvaltain oikeusministeriön toiminnasta on tehty hallintoraportti, jossa arvostellaan rajusti ministeriön rajusti laittomiin siirtolaisiin kohdistettua nollatoleranssi-politiikkaa.

Presidentti Donald Trumpin hallinto oli ottanut yhdeksi kärkihankkeeseen laittoman siirtolaisuuden estämisen. Oikeusministeriö toteutti ministeri Jeff Sessionsin johdolla politiikkaa, jossa kaikki laittomat siirtolaiset pidätettiin. Tarkoituksena oli luoda pelote, joka lopettaisi laittoman maahantulon.

Koska alaikäisiä lapsia ei voinut laittaa vankilaan, heidät erotettiin vanhemmistaan ja sijoitettiin sosiaaliviranomaisten perustamiin laitoksiin. Politiikan seurauksena oli hallinnollinen kaaos ja valtavasti inhimillistä kärsimystä, mutta ministeriön johto halusi jatkaa toimintaa.

Ministeriön toimia tutkineiden tarkastajien mukaan politiikan toteuttamisessa tehtiin vakavia virheitä, eikä ministeriön johto korjannut toimintaansa, vaikka ongelmat olivat hyvin tiedossa.

Lasten erottamista vanhemmista ei mietitty

Nollatoleranssi-politiikka oli voimassa 2,5 kuukauden ajan huhtikuusta kesäkuuhun vuonna 2018. Tuona aikana yli 3 000 perheen vanhemmat erotettiin lapsistaan. Tänään keskiviikkona jätetyn oikeuskanteen mukaan yli 600 perheen vanhemmat eivät ole vieläkään löytäneet lapsiaan.

Tarkastajien mukaan ministeriö käynnisti hankkeen ilmoittamatta siitä ennakkoon. Paikallisviranomiset eivät olleet lainkaan varautuneet siihen, että lapset erotetaan vanhemmistaan. Lisäksi ministeriön johto vähätteli sitä, miten hankalaa annettuja määräyksiä oli toteuttaa paikallistasolla.

Alussa johto oli uskonut, että lapset olisivat erossa vanhemmistaan vain muutamia tunteja, joten perheiden yhdistämistä ei mitenkään suunniteltu.

Pian kävi ilmi, että perheenjäsenet joutuivat olemaan erossa toisistaan määräämättömän ajan ilman, että lasten sijoittamiselle oli kelvollisia tiloja.

Uutiset pienten lasten sijoittamisesta säilöönottokeskusten surkeisiin häkkeihin levisivät maailmalla ja saivat aikaan valtavan vastalauseiden myrskyn. Myös paikallisviranomaiset kertoivat ongelmista. Tästä huolimatta politiikkaa jatkettiin ministeri Sessionsin vaatimuksesta.

Itkevä lapsi tienposkessa, kanaverkkoa ja telttaleiri – kuvat vanhemmistaan erotetuista lapsista näyttävät kylmän todellisuuden Yhdysvaltojen rajalla

Raportin mukaan ministeriön johto keskittyi vain laittoman siirtolaisuuden torjuntaan, eikä kiinnittänyt huomiota toimintansa seuraamuksiin.

Siirtolaisuus vähenikin, mutta inhimillinen hinta oli kova. Yhdysvaltain terveys- ja sosiaaliviranomaisten tietojen mukaan siirtolaisina Yhdysvaltoihin tulevat lapset ovat usein kärsineet jo kotimaansa huonoista oloista ja toiseen maahan siirtymiseen liittyvistä peloista.

Nämä lapset ovat joutuneet kokemaan vanhempiensa ja oman pidättämisensä ja erottamisen vanhemmistaan. Se on aiheuttanut heissä yhä voimakkaampaa pelkoa ja hylätyksi tulemisen tunnetta, samoin kuin monissa myös post-traumaattisia stressireaktioita. Kaoottinen perheidenyhdistämisprosessi ei ole helpottanut asiaa, raportoijat toteavat.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on todennut perheiden erottamisen olleen haitallista politiikkaa, mutta hän ei ole vielä päättänyt, ryhtyykö asian suhteen toimenpiteisiin.

Yhdysvaltojen hallussa on yhä 565 rajalla perheestään erotettua lasta

Tuomari: USA:n hallinnon etsittävä käsiinsä lapsistaan erotetut siirtolaisvanhemmat – jo neljä viidestä ehditty karkottaa maasta

Suomalainen sopraano Marjukka Tepponen, 36, on saanut kiinnityksen New Yorkin maineikkaaseen Metropolitan-oopperaan.

Tammi–helmikuussa 2020 Tepponen lauloi Seattlen oopperassa Jevgeni Onegin -oopperan Tatjanan roolin, ja hänen suorituksensa herätti ihastusta eri medioiden arvioissa.

Seattlen oopperatalon katsomossa istui myös Metropolitan-oopperan edustaja, joka vaikuttui Tepposen esityksestä. Hän tarjosi Tepposelle Tatjanan cover-tehtävää Metropolitan-oopperan Onegin-produktiossa talvella 2022. Cover-laulajan tehtävänä on olla varalla aina, jos varsinaisesti rooliin valittu laulaja on sairaana tai ei muutoin pysty suoriutumaan roolista.

– Tatjanan cover-tehtävä on hieno mahdollisuus tutustua maailmankuuluun oopperataloon, sen henkilöstöön ja kollegoihin. Tatjanan rooli on aivan ihana ja pääsen tekemään ison määrän harjoituksia todella hienossa seurassa. Tämä on mahtava juttu, Tepponen sanoo ohjelmapalveluyritys HeartBrainin tiedotteessa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa ottaa kovemmat koronarajoitukset käyttöön, koska tautitilanne on pahentunut maassa merkittävästi.

Laajalevikkinen Bild-lehti kuvailee Merkelin suunnittelevan yhteiskunnan ”megasulkua”. Se tarkoittaisi lehden mukaan muun muassa sitä, että julkinen liikenne pysäytettäisiin kokonaan. Päätös koskisi sekä paikallis- että kaukoliikennettä.

Osavaltioiden viranomaiset ovat vastustaneet suunnitelmia, kertoo uutistoimisto Reuters. Kuitenkin esimerkiksi itäisessä Thüringenin osavaltiossa valtapuolueet ovat sopineet siirtävänsä huhtikuun paikallisvaalit syyskuuhun pahenevan tautitilanteen vuoksi.

Saksassa raportoitiin torstaina 1 244 koronavirukseen liittyvää kuolemaa, kertoo Robert Koch -instituutti. Luku on korkein sitten pandemian alkamisen. Kaikkiaan koronavirus on vaatinut Saksassa lähes 44 000 ihmisen hengen.

Huolta maassa on aiheuttanut viime aikoina erityisesti koronaviruksen ärhäkkäästi tarttuva brittimuunnos, näitä tapauksia on vahvistettu tähän mennessä 18 kappaletta. Myös muutamasta eteläafrikkalaisesta virusmuunnostapauksesta on raportoitu.

”Koronaa ei oteta yhtä vakavasti kuin keväällä”

Saksa sai koronaepidemian keväällä kuriin naapurimaitaan paremmin, koska maassa otettiin käyttöön erittäin tiukat rajoitukset. Kuitenkin viime kuukausien aikana koronatartuntojen ja virukseen liittyvien kuolemien määrä on kääntynyt jyrkkään nousuun.

Joulukuun puolivälissä rajoituksia tiukennettiin ja esimerkiksi lapset eivät ole joululomien jälkeen palanneet kouluihin.

Robert Koch -instituutin johtajan Lothar Wielerin mukaan tautitapausten nopean lisääntymisen taustalla on se, etteivät ihmiset enää ota koronaa yhtä vakavasti kuin kevään ensimmäisen aallon aikana. Hän kannattaa tiukempia rajoituksia yhteiskuntaan.

Tähän mennessä prosentti Saksan väestöstä eli reilut 842 500 ihmistä on saanut rokotuksen.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Saksassa EU:n rokotehankintoja kutsutaan jo katastrofiksi, mutta onko väitteessä perää?

Päivittyvä koronaseuranta.

Autoilijoiden ylinopeusrapsut vähenivät yli 100 000:lla poliisin tietokoneongelmien vuoksi

Maanteiden ylinopeusvalvonnan peltipoliisit eli kameratolpat välähtelivät viime vuonna selvästi harvemmin kuin edellisenä vuonna. Poliisin uuden Liike-tietojärjestelmän käyttöönotto kangerteli pahasti keväällä ja alkukesästä, mikä pakotti poliisin kytkemään osan kameroista pois päältä ja nostamaan välähdyskynnystä laajasti selvästi normaalia korkeammalle kuukausien ajoiksi.

Koulujen kansainvälisyys on korona-aikana koetuksella

Oppilaitokset joutuvat miettimään uusia tapoja toteuttaa opetussuunnitelmaan kuuluvaa kansainvälisyyttä. Opetushallitus selvittää parhaillaan, millaisia kokemuksia ja kokeiluja suomalaisilla kouluilla on kansainvälisestä toiminnasta korona-aikana. Esimerkiksi puolet lukioista tekee virtuaalista yhteistyötä. Ylitorniolla lukiolaiset matkustivat virtuaalilasien avulla Berliiniin.

Indonesiassa voimakas maanjäristys – useita kuollut

Ainakin seitsemän ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut Sulawesin saarta ravisuttaneessa maanjäristyksessä Indonesiassa. Viranomaisten mukaan järistyksen voimasta sortui muun muassa sairaala ja hotelli sekä muita suuria rakennuksia. Pelastustyöntekijät kertovat, että romahtaneeseen sairaalaan on jäänyt jumiin potilaita ja henkilökuntaa.

Mitä Venäjä tekee ulkopolitiikassa tänä vuonna?

Yle listasi venäläisten asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mitä Venäjä aikoo mahdollisesti tehdä ulkopolitiikassa tänä vuonna. Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksen uskotaan kiristävän välejä Venäjään, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelu hiertää jatkossakin Venäjän suhteita Eurooppaan, ja Putin pönkittää omaa asemaansa vetoamalla ulkoiseen uhkaan. Koronarokotteellakin on roolinsa Venäjän kansainvälisessä asemassa.

Pilvisyys lisääntyy

Perjantaina pilvisyys lisääntyy Lapissa ja maan keskivaiheilla, minkä myötä kireimmät pakkaset hellittävät. Paikoin satelee myös vähäisiä määriä lunta. Selkeintä on etelässä ja idässä, missä pakkasta on vielä 20–25 astetta.

Viikonloppuna on enimmäkseen poutaista ja pilvisyys vaihtelee. Lauantaina etelässä on vielä kylmä, mutta sunnuntaiksi pakkanen heikkenee.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Hyvää uutta vuotta Brysselistä!

Koronatilanne pahenee monessa Euroopan maassa. Saksassa rekisteröitiin torstaina uusi ennätyslukema, yli 1200 kuolemantapausta vuorokaudessa.

Erityistä huolta herättää viruksen tarttuvampi brittiläinen mutaatio. Jos rajoituksia ei jatketa, voi infektioiden määrä kymmenkertaistua pääsiäiseen mennessä, varoittaa liittokansleri Angela Merkel.

Belgiassa koronarajoituksille ei näy loppua. Yölliset ulkonaliikkumiskiellot ja tiukat kokoontumisrajoitukset jatkuvat maaliskuuhun asti.

Missä viipyvät rokotteet, kysyvät rajoitusten väsyttämät kansalaiset.

EU:n terveysministerit puivat tilannetta keskiviikkona videokokouksessa. Peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan huoli rokotetoimitusten etenemisestä on yhteinen.

Katseet kääntyvät Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, missä miljoonia ihmisiä on jo rokotettu. Onko EU siis vetkutellut rokotepäätöksissä?

Britannia sai lentävän lähdön rokottamisessa poikkeusluvan turvin. Tämä mahdollistaa rokotteen nopeamman käyttöönoton, mutta rajaa valmistajien vastuita ongelmatilanteissa.

EU:n lähtökohtana on ollut, että rokotukset hoidetaan yhdessä rintamassa. Päätös rokotestrategiasta on jäsenmaiden yhteinen.

Yhteishankintojen avulla vältetään EU-maiden välinen kilpailu rokotteista. Tämä on ennen kaikkea pienten maiden etu, toteaa Kreikan komissaari Margaritis Schinas.

Pääministeri Sanna Marin kiittiEU:ta yhteishankintojen järjestämisestä ja kehotti komissiota tekemään kaikkensa rokotteiden valmistuksen ja jakelun jouduttamiseksi kirjeessään tällä viikolla.

EU on ostanut kaikki saatavilla olevat erät, vakuutti puolestaan unionin rokotesopimusten pääneuvottelija Sandra Gallina EU-parlamentin tiistaisessa kuulemisessa. Gallinan mukaan rokotteiden saatavuus lisääntyy merkittävästi vuoden toisella neljänneksellä. Hän korosti myös EU-maiden omaa vastuuta rokotusten toimeenpanemisessa.

Jäsenmaiden välisiä eroja rokotustahdissa ei siis voi pistää EU:n piikkiin.

Mukavia talvipäiviä,

Rikhard

Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta.

#SOMESSA: Brexit vei kinkut matkustajien eväsleivistä ja hedelmät kauppojen hyllyistä

Britannian ruokakauppojen vuodenvaihteen jälkeen tyhjentyneet tuorehyllyt ovat olleet yksi kuvatuimpia kohteita tällä viikolla Twitterissä. Esimerkiksi #BrexitReality-tunnisteella voi seurata, mitä muutoksia somettajat ovat havainneet brexitin toteutumisen jälkeen.

Ylläolevassa twiitissä vasemmalla on kuva Cambridgestä Englannista ja oikealla Espanjasta. "Nähtävästi he tarvitsevat meitä enemmän kuin me heitä", brittiläinen twiittaaja ironisoi yhtä brexitin kannattajien lempilauseista. Appelsiinit ja kalansaaliit mätänivät rajoille, kun uudet brexit-säännöt yllättivät yritykset ja kuljettajat.

Tästä jutusta voit lukea lisää Britannian EU-eron vaikutuksista ihmisten elämään ja täältä löydät mobiilitarinan aiheesta.

FAKTA: Saastuttaminen kääntyi laskuun 2020

Jos koronakriisillä on yksi myönteinen vaikutus, se on hiilipäästöjen vähentyminen. Päästöjen määrän arvioidaan pudonneen viime vuonna noin seitsemän prosenttia toissa vuoden tasosta koronasulkujen ansiosta. Huhtikuussa 2020 maailman hiilidioksidipäästöt olivat suunnilleen samansuuruiset kuin vuonna 2006.

LUE VIELÄ NÄMÄ: Suomi menettää EU-virkoja, matkustajat voivat pian hyödyntää rokotuspassia ja talvikylmät valtasivat Euroopan

Suomalaiset ovat nyt hyvin asemoituneina Brysselin viroissa, mutta tilanne muuttuu lähivuosina. Kun EU-virkamiehiä jää eläkkeelle, nuoria ei ole tulossa tilalle. Lue täältä, mitä se merkitsee. Suomalaiset nuoret eivät aina tiedä EU-uran mahdollisuudesta. Eurooppa-kirje kertoi jo toissa vuonna suomalaisten tulkkien pulasta ja siitä, että suomea ei pian voi puhua EU-instituutioissa.

Turismimaa Kreikka ehdotti tällä viikolla, että EU ottaisi käyttöön yleisurooppalaisen rokotuspassin. Sen kanssa saisi matkustaa vapaasti ilman, että tarvitsee todistuksen koronatestistä. Jotkut EU-maat kuten Tanska ovat jo kertoneet ottavansa käyttöön oman terveyspassinsa, Kansainväliseltä ilmakuljetusliitto IATA:lta on tulossa vastaava todistusmalli.

Viime vuosi oli Euroopassa ylivoimaisesti lämpimin mittaushistoriassa, jos alkuvuosi onkin sitten ollut kylmää ja lumista kyytiä meillä ja muualla.

Eri EU-maiden kouluissa painotetaan erilaisia asioita, kirjoittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen tässä jutussa. Esimerkiksi Italiassa tärkeässä asemassa ovat sivistys ja kulttuurihistoria, kun Suomessa korostetaan matematiikan ja luonnontieteiden merkitystä.

Italiassa alkoi keskiviikkona maan historian kaikkien aikojen suurin mafiaoikeudenkäynti vuosikymmeniin. Syyttäjien tavoitteena on alkaa kaataa 'Ndrangheta-rikollisjärjestö, jonka lonkerot yltävät ympäri maailman. Maassa kuohuu myös siksi, että hallitus on vaarassa kaatua.

Ruotsissa valittiin koronan torjunnassa alun alkaen aivan erilainen linja kuin naapurimaissa. Kuolleet lasketaan siellä tuhansissa, naapurimaissa toistaiseksi sadoissa. Minna Pyen ohjaama Ulkolinja-sarjan osa kertoo karua tarinaa länsinaapurista. Ohjelma löytyy Yle Areenasta. Aiheeseen liittyy myös podcast.

Onko edistys sittenkin koitunut ihmiskunnan turmioksi? Ajavatko historian onnistumiset meitä kohti yhtä suurta kaaosta? Kannattaa kuunnella Pieleen mennyt historia -podcast-sarjaa Yle Areenasta. Se luotaa "ihmiskunnan perisyntejä" eli esimerkiksi maataloutta, kansallisvaltiota, lihansyöntiä ja talouskasvua kiinnostavasta vinkkelistä. Päättele itse, "milloin kaikki alkoi mennä päin persettä".

ENSI VIIKOLLA: Rokotuksia, koronataloutta ja USA-suhdetta eri kokoonpanoissa

EU- ja euromaiden talous- ja valtiovarainministerit pitävät etäkokoukset maanantaina ja tiistaina. He vertailevat yhteisvaluutta-alueen talouksia korona-aikana ja kuulevat komission aikeita ratkoa hoitamattomien pankkilainojen ongelmaa. Harvardin yliopiston entinen johtaja ja taloustieteen professori Lawrence H. Summers kertoo ministereille näkemyksiään transatlanttisen suhteen mahdollisuuksista.

Torstaina valtioiden ja hallitusten johtajat keskustelevat koronarokotustilanteesta videokokouksessa. Rokotteiden saatavuudessa on ollut pullonkauloja.

Mepit puolestaan puivat koronatilannetta, rokotuksia ja Yhdysvaltain uuden presidentin Joe Bidenin virkaanastumista täysistunnossaan, joka järjestetään taas etäyhteyksin Brysselistä. Asialistalla on myös vuoden alussa aloittaneen EU-puheenjohtajamaan Portugalin ohjelman esittelyä, sukupuolten välistä tasa-arvoa digitaloudessa ja työntekijöiden oikeutta sulkea kännykkänsä ja päätteensä työajan ulkopuolella.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo torjuu liikenteen polttoaineiden korotukset tällä ja tulevalla vaalikaudella.

Orpo sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että korotuksista tulisi pidättäytyä, koska polttoaineiden verotus on Suomessa jo nyt huippuluokkaa.

Ilmastotoimena polttoaineveron korotus on väärä työväline, koska ihmiset tarvitsevat autojaan, Orpo perustelee. Kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa, mutta töihin, terveyskeskukseen ja lasten harrastuksiin on voitava ajaa.

– Autolla ajetaan joka tapauksessa. Korotus ei ole hyvä keino vähentää päästöjä, koska se leikkaa ihmisten tuloja. Sitä on käytetty, mutta nyt siinä ollaan tapissa, Orpo sanoo.

Orpon mielestä liikenteen päästöjä pitää vähentää edistämällä autokannan uudistumista ja puhtaiden sekoitepolttoaineiden kehittämistä.

Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on viime viikkoina neuvotellut fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Se sisältää useita keinoja, joilla liikenteen päästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta lähtee perjantaina lausuntokierrokselle.

Helsingin Sanomien mukaan hallituksessa on päätetty lykätä ratkaisut mahdollisista veronkorotuksista ja liikenteen hinnoittelusta syksyyn.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden ehdottaa 1,9 biljoonan dollarin suuruista talouden elvytyksen ja koronaviruksen vastaisen kamppailun tukipakettia. Asiasta kertoivat Bidenin vallanvaihtotiimin virkamiehet yhdysvaltalaismedialle. Myöhemmin Biden itse esitteli suunnitelmansa puheessa aamuyöstä Suomen aikaa.

– Lähes 400 000 amerikkalaista on kohdannut julman kohtalon, ja lukemattomat perheet ja ystävät ovat heidän poismenonsa jäljiltä täynnä surua, syyllisyyttä, vihaa ja turhautumista. Miljoonat amerikkalaiset ovat ilman omaa syytään menettäneet työpaikan tuoman kunnioituksen ja omanarvontunnon, Biden avasi puheensa.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan Yhdysvalloissa koronavirukseen liittyviä kuolemia on todettu yli 388 000, määrällisesti enemmän kuin yhdessäkään muussa maassa.

Biden vakuutteli, että elpymiseen nyt sijoitettavat suuret summat maksaisivat itsensä ennen pitkää takaisin torjumalla pahempia vaurioita.

– Sijoitukset työpaikkoihin ja rotujen tasa-arvoon ehkäisevät pitkäaikaista taloudellista vahinkoa. Siitä saatavat hyödyt ylittävät heittämällä kustannukset. Tällä kriisin hetkellä meillä ei ole varaa toimettomuuteen, Biden kertoi.

Bidenin puhe oli sisällöltään asiavetoinen elvytysohjelman esittely, jossa väistyvä presidentti Donald Trump tai tämän saama virkasyyte eivät saaneet mainintaa. Biden ei vastannut toimittajien kysymyksiin puheen päätteeksi.

Tukea paikallishallinnoille

Politiikan lehti Hillin mukaan Bidenin ohjelman tavoitteena on muun muassa 100 miljoonaa toteutunutta rokoteannosta Bidenin kauden sadan ensimmäisen päivän aikana, eli kevääseen mennessä.

Lehden mukaan esityksessä on jyvitetty 415 miljardia dollaria koronaviruksen vastaisiin toimiin ja jopa biljoona dollaria suoraan tukeen kansalaisille ja perheille. Lisäksi yrityksiä tuettaisiin 440 miljardilla dollarilla.

Suunnitelmaan kuuluu muun muassa liittovaltion minimituntipalkan nostaminen 15 dollariin. Se on nykyisellään 7,25 dollaria, eli Bidenin uudistus yli tuplaisi sen. Minimipalkkaa ei ole nostettu sitten vuoden 2009, kertoo uutiskanava CNBC.

Lisäksi kansalaisille lähetettävä koronatukiraha nostettaisiin 2 000 dollariin. Biden aikoo myös esittää erillisen koronaelvytyspaketin, joka kannustaa yrityksiä palkkaamaan työvoimaa.

Biden aikoo esittää osana koronaelvytyspakettiaan 350 miljardin tukea osavaltioille ja paikallishallinnoille. Sama tukiesitys kaatui viime vuonna republikaanien vastustukseen.

– Olemme kilpajuoksussa aikaa vastaan. Ilman uutta tukea hallitukselta, talouden ja terveydenhuollon kriisit voivat pahentua lähikuukausina. Koulut eivät kykene avautumaan turvallisesti ja rokottaminen jatkuu aivan liian hitaasti, Bidenin tiimin asiakirjassa kerrotaan uutistoimisto AFP:n mukaan.

Demokraattien hallitsema edustajainhuone äänesti jo aiemmin 2 000 dollarin kansalaistuen puolesta, mutta senaatin republikaanien enemmistöjohtaja Mitch McConnell ei tuonut esitystä äänestykseen senaatissa.

Bidenin kaudella demokraatit pitävät hallussaan kongressin molempia kamareita, joten esityksellä on paremmat mahdollisuudet päästä läpi. Demokraattivetoisen edustajainhuoneen hyväksymät esitykset pääsevät jatkossa äänestykseen asti, minkä McConnell pystyi aiemmin estämään.

Demokraattien johtoasema hutera senaatissa

Vaikka kongressin molemmat kamarit ovat jatkossa demokraattien hallussa, Bidenin esityksen toteuttaminen ei ole läpihuutojuttu. Demokraattien kontrolli senaatista on hutera, sillä puolueella on vain 50 istuinta sadasta.

Senaatin sääntöjen mukaan tasan menevissä äänestyksissä varapresidentti Kamala Harrisilla on ratkaiseva ääni. Bidenin on siis saatava joka ainoa puolueensa senaattori tuekseen tai houkuteltava republikaaneja puolelleen.

Tällaisesta saatiin jo esimakua, kun yksi demokraattisenaattoreista epäröi kansalaistuen kasvattamisen suhteen. Toisaalta republikaanisenaattori Marco Rubio on kertonut aikovansa tukea lisäapua.

Ennakolta pidetäänkin todennäköisenä, että Bidenin suunnitelman hintalappu pienenee kongressin käsittelyssä ennen sen hyväksymistä.

Koronapandemian mukanaan tuomat kokoontumisrajoitukset iskivät rajusti ravintola-alalle viime keväänä.

Seinäjoella reilun parinkymmenen toimintavuotensa aikana nousevien bändien esiintymispaikkana mainetta niittänyt Bar 15 joutui perumaan keväällä kolmisenkymmentä sovittua keikkaa.

Se vei elävään musiikkiin profiloituneen baarin toiminnalta pohjan ja selviytymiseksi tomintamallia piti miettiä uusiksi.

Vuodesta 2017 Bar 15:sta eli "Warttibaaria" pyörittäneelle Laura Penttilälle se tarkoitti pitkiä päiviä.

– Ollaan selvitty sillä, että kulut on karsittu todella todella minimiin ja tehty pitkää päivää. Välillä on yritetty myydä merkkareita ja ovia on pidetty auki sen mukaan mitä on saanut.

Penttilä työllistää itsensä lisäksi yhden vakituisen työntekijän, joka on puoliksi lomautettuna tällä hetkellä. Bändi-iltoja Warttibaarissa on normaaliaikoina pari kertaa viikossa ja silloin apuna on ollut lisäkäsiä.

Konkurssilain koronahelpotukset päättyvät

Hallitus lievensi konkurssilakia viime keväänä väliaikaisesti. Tarkoitus oli helpottaa koronakriisistä kärsineitä elinkelpoisia yrityksiä.

Velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin ja sen myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena. Lain voimassaolo päättyy tammikuun lopussa.

Alan edunvalvoja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa povaa alalle kevääksi konkurssiaaltoa.

MaRan hallituksen jäsen ja Pohjanmaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jani Unkeri kertoo, että aihe puhuttaa myös pohjalaisyrittäjiä. Maksuvaikeuksien lisäksi huolena on oma jaksaminen.

Konkurssien pelko on ollut ravintoloissa viime keväästä asti.

– Kesä onneksi pikkuisen helpotti tilannetta, mutta syksyä kohti omien rahojen riittäminen on ollut yksi meidän alan päämurheista. Jännityksellä odotamme mitä tapahtuu helmikuun alussa.

Unkeri ei kuitenkaan odota suurta konkurssiaaltoa saman tien helmikuussa.

– Monella yrittäjällä on henkinen konkurssi päällä tällä hetkellä. Oma jaksaminen ja henkinen kantti on aika kovilla, Unkeri huokaa.

Koronatunnelin päässä näkyy valoa

Unkerin mukaan tärkeää olisi, että valtion kustannustuen suunnitteilla oleva kolmas hakukierros alkaisi pian helmikuun 26. päivä päättyvän toisen hakukierroksen jälkeen.

Helmikuun loppuun voi hakea tukea kesä-lokakuun ajanjaksolta, jos yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia koronakriisin vaikutuksesta.

– Pikkujoulukauden menetys oli rahallisesti suuri ja siksi tukipaketti kolmosen odottaminen ei saisi mennä pitkälle kevääseen, Unkeri sanoo.

Ravintoloissa toivotaan, että kokoontumisrajoituksia pystyttäisiin purkamaan mahdollisimman pian. Yhdelläkin viikolla voi olla alalle suuri merkitys. Unkeri haluaa myös koronarokotukset pian täyteen käyntiin.

– Koko ajan seuraamme niiden etenemistä Etelä-Pohjanmaalla, Suomessa ja maailmalla. Rokotukset on meidän valonlähde, josta saamme toivoa.

Myös Laura Penttilä on varovaisen toiveikas, että kesään mennessä kokoontumisrajoituksista päästään eroon ja ihmiset pääsevät taas vapaammin hauskanpitoon.

– Tässä on nyt vuoden aikana oppinut, että mikään ei ole varmaa ja mihinkään ei voi luottaa. Päivä kerrallaan mennään niillä mitä on jaettu, Penttilä miettii.

Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitsevan pub Härmän Häjyn yrittäjä Marko Pirhonen kampanjoi tipatonta tammikuuta vastaan. Radio Suomen Lauantaitalkoot-ohjelmassa Pirhonen kertoo, miten koronavirus on kurittanut liiketoimintaa.

Vuosi 2021: Yhdysvaltain kongressin käytävillä marssii sarvipäinen mies ilman paitaa. Toisella on päässään kuollut eläin. Samaan aikaan netissä kerrotaan, että maailmaa kurittava epidemia on oikeasti valtaeliitin salajuoni.

Somessa tälle kaikelle on helppo nauraa. Onhan se nyt huvittavaa, että joku päätti lähteä sekoilemaan Yhdysvaltain kongressiin nimikortti kaulassaan.

Sekoilulta kongressin valtaus nimittäin äkkiseltään näytti. Irti päässeeltä nykytaidesirkukselta.

Katsellessani kuvia, joissa pipopäinen urheilutoimittajan näköinen mies kantaa puhujanpönttöä, aloin kuitenkin vakavoitua. Tuo voisi olla naapurin Jarno. Voisin olla myös täysin tietämätön siitä, että Jarno oli suunnitellut todelliseksi muuttunutta vallankaappauslarppia.

Ehkä Jarno ei itsekään tiennyt.

Moni lieneekin kysynyt samaa kuin minä: mitä helvettiä täällä tapahtuu? Miksi Jarno kantaa podiumia?

Samalla mikään ei tunnu enää yllättävän. Eikö se nyt tavallaan ollut sanomattakin selvää, että totuudenjälkeinen aika ottaisi jonain päivänä konkreettisen muodon.

Mitä helvettiä täällä tapahtuu? Miksi Jarno kantaa podiumia?

Silti oli vaikea ennakoida, miten se tulisi tapahtumaan. Nyt tiedämme. Kongressiin hyökkäyksestä on jo puhuttu hetkenä, jona internetin ilmiöt lihallistuivat.

Ehkä samalla olisi myös aika myöntää, että vuoden 2021 vallankumousyritys ei välttämättä täytä sotilaallisen vallankaappauksen tunnusmerkkejä. Se voi kyteä netin keskustelupalstoilla ja sitä voi johtaa naapurin Jarno.

Hän itse saattaa kutsua sitä vitsiksi mutta seuraukset ovat vähemmän huvittavia.

Siksi kongressin tapahtumat antoivat syytä pohtia myös ulkomaantoimituksen rutiineja. Hyökkäyksen aikana kuvattuja videoita katsellessani televisiossa usein nähtävät EU-kokouskuvat alkoivat tuntua täysin tyhjänpäiväisiltä.

Ei maailma siellä tapahdu. Se tapahtuu internetin syövereissä, missä oudot teoriat ja silkka trollaus jalostuvat mahtivaltion pysäyttäviksi uutistapahtumiksi.

Vastuullinen media on yrittänyt toppuutella huuhaata, mutta loppiaisena salaliittoteoriat ja totuudenjälkeisen ajan soturit marssivat kyynärpäät edellä porttien läpi julkisuuteen.

Toimituksissa suhde salaliittoteorioihin ja niiden kannattajiin aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa.

Kuinka sakeita teorioita journalismissa pitää nostaa esiin?

Kongressiin hyökänneille amerikkalaisille presidentti Trumpin perusteettomat väitteet, toisin sanottuna valheet, vaalivilpistä ovat totta. Moni heistä myös kantoi viime vuonna tunnetuksi tulleen QAnon-salaliittoteorian tunnuksia.

• Kuuntele Takaisin Pasilaan podcast: QAnon: Kaikkien salaliittoteorioiden äiti – Tämän takia siihen uskotaan

Yksi teorian pääväittämistä on, että Yhdysvaltain demokraattipuolue on täynnä pedofiileja, jotka käyvät ihmiskauppaa ja juovat lasten verta. Kuulostaa hullulta, mutta brittiläisen järjestön teettämän kyselyn mukaan joka kymmenes yhdysvaltalainen uskoo johonkin QAnonin väitteistä.

Kuinka sakeita teorioita journalismissa pitää nostaa esiin?

Se ei tarkoita, että QAnon-shamaani ja naapurin Jarno pitäisi kutsua televisioon keskustelemaan vaalivilpistä akateemisesti koulutetun tutkijan kanssa. Tällöin luotaisiin tasapuolisuusharha eli tilanne, jossa tutkittu tieto ja mielipide esitetään tasavertaisina.

Mutta selvää on, että naureskelun aika on ohi. Media ei voi toistaa salaliittoteorioita huvittuneena hämmästellen – päinvastoin. On kysyttävä hyvin vakavissaan, miksi älytön tieto uppoaa kansaan.

Seuraavaa uskoako vai eikö -valintaa ei tehdä vaaliuurnilla vaan terveysasemilla. Rokote vai ei rokotetta? Uskoako vai eikö, että rokotteessa on 5G-siruja?

Kaikki rokotevastaiset suomalaiset eivät tietenkään ole huuhaan viemiä. He voivat olla huolestuneita esimerkiksi siitä, että koronarokote on kehitetty ennätysvauhdilla.

– En ota rokotetta, koska en tiedä siitä tarpeeksi, sanoi eräs läheinen ystäväni jouluna.

Minä raivostuin.

Kyllä, maailma on juuri nyt niin monimutkainen, että tekisi mieli sulkea internet ja ryömiä lumihankeen nukkumaan. Mutta ei, siihen ei kellään meistä ole varaa. Tietämättömyys ei saa olla selitys.

Tavikset voivat tehdä vallankumouksen mutta he voivat myös estää sen. Journalistien tehtävä on pitää huoli, että heillä on luotettavaa tietoa oikeaan aikaan. Sen avulla tehdään valistuneita päätöksiä.

Salaliittoteoriat eivät ole uusi keksintö, mutta niillä on nyt enemmän valtaa kuin ehkä koskaan aiemmin. Internet on niiden mahdollistaja ja koronarajoitukset yhteinen maailmanlaajuinen vihollinen.

Outoon teoriaan uskominen voi tuntua helpolta tavalta käsitellä monimutkaisia kysymyksiä. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa.

Aamulla ystäväni istui sohvalla tuijottamassa puhelintaan.

– Aloin nyt lukea tästä rokotteesta lisää ja miettiä asiaa, hän sanoi. Olin vihjannut hänelle muutaman hyvän artikkelin aiheesta.

Tein työni ja sillä oli tarkoitus.

Jenny Matikainen

Kirjoittaja on Ylen ulkomaantoimittaja, joka aikoo ottaa koronarokotteen.

Blogista voi keskustella 16.1. klo 23.00 saakka.

Italiassa entisen pääministeri Matteo Renzin johtama Italia viva -puolue on kertonut jättävänsä pääministeri Giuseppe Conten johtaman keskustavasemmistolaisen hallituksen.

Renzi kertoi asiasta keskiviikkona ja ilmoitti, että puolueen ministerit Teresa Bellanova ja Elena Bonetti eroavat tehtävistään.

Renzin päätös asettaa Conten tukalaan asemaan ja saattaa pahimmassa tapauksessa merkitä sitä, että Italian hallitus kaatuu.

Tämä johtuu siitä, että Renzin puolue on maan parlamentissa vaa'ankieliasemassa.

Taustalla erimielisyydet EU-tukien käytöstä

Renzi on jo pitkään arvostellut hallitusta sen harjoittamasta politiikasta Italian EU:lta saaman yli 200 miljardin euron koronaelvytystuen suhteen.

Renzin mukaan hallitus on hidastellut tukipaketin yksityiskohtien julkistamisessa, pitänyt hallituskumppaneitaan ja Italian parlamenttia pimennossa, sekä kohdistanut tukirahoja vääriin kohteisiin.

Italia on EU:n historiallisen suuren koronatukipaketin suurin vastaanottaja. Sen saama budjettituki ja lainat muodostavat yhteensä yli kymmenen prosenttia maan koko vuoden bruttokansantuotteesta.

Lue lisää: Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta

Tämä johtuu siitä, että Italian talous oli jo ennen koronaa heikoissa kantimissa, ja korona iski Italiaan harvinaisen kovaa.

Italia menetti koronan seurauksena yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Suomessa vastaava luku oli neljän prosentin luokkaa.

Euroopan komissio edellyttää, että koronatukea saavat jäsenmaat käyttävät varat ympäristöystävällisen kasvun luomiseen, talouskasvua synnyttävään politiikkaan sekä digitaalisen talouden edistämiseen.

Renzi on arvostellut hallitusta muun muassa siitä, ettei sen suunnitelma tuen käytöstä sisällä tarpeeksi konkretiaa siitä, mihin tuki kohdistetaan.

Riskinä on Renzin mukaan se, ettei tuki kohdistu sellaisiin kohteisiin, joilla saadaan aikaan talouskasvua ja toteutetaan EU:n asettamia tavoitteita.

Hänen mukaansa esimerkiksi koulutus ja tulevaisuusinvestoinnit olisivat ansainneet enemmän tukea.

Lisäksi Renzi on ihmetellyt sitä, miksei Italia ole hakenut Euroopan vakausmekanismin ESM:n kautta jaettavaa maksimissaan 36 miljardin euron lisälainaa ylikuormittuneen terveydenhuoltojärjestelmänsä tukemiseen.

Taloustieteilijä: “Renzillä on pointti”

Yle pyysi yhtä Italian arvostetuimmista taloustieteilijöistä Lorenzo Codognoa kommentoimaan Italian suunnitelmia.

Codogno on Italian valtiovarainministeriön entinen pääekonomisti ja London School of Economicsin professori.

– Renzin mukaan Italian elvytyssuunnitelmalta puuttuu fokus, se on liian hidas ja epärealistinen. Renzillä on pointti, Codogno sanoo.

Hänen mukaansa Italialla kesti kuusi kuukautta laatia suunnitelma varojen käytöstä, ja sekin oli lyhyt 13 sivun tiivistelmä maan visiosta.

Conten hallitus on kuitenkin tullut asiassa vastaan, ja maanantaina se paljasti yksityiskohtaisemman 178 sivun suunnitelman koronatuen käytöstä.

Siinä hallitus kertoo kohdistavansa EU:n koronatuesta esimerkiksi 69 miljardia euroa ympäristöystävälliseen kasvuun, 32 miljardia kestävään liikennepolitiikkaan, 28 miljardia koulutukseen ja 46 miljardia digitaaliseen kehitykseen, innovaatioihin ja kulttuuriin.

Suunnitelma on kuitenkin varsin yleisellä tasolla, eikä siinä kerrota yksityiskohtaisesti siitä, mihin hankkeisiin tukea suunnataan, miten rahankäyttöä valvotaan ja millaisella aikataululla tuki jaetaan, Codogno arvioi.

Kiistaa on erityisesti tuen valvonnasta ja hallinnoinnista

– Conte haluaa varoja jakamaan ja käyttöä valvomaan asiantuntijoista koostuvan neuvoston, mitä Renzi puolestaan pitää epädemokraattisena, Codogno sanoo.

Missä ovat kipeät mutta tarvittavat rakenteelliset uudistukset?

Tästä huolimatta Codogno pitää Italian elvytyssuunnitelmaa varsin hyvänä, ainakin paperilla.

Tärkeät talouden osa-alueet saavat valtavan määrän tukea, ja tällä on mahdollisuus nykyaikaistaa Italian vanhanaikaista talousmallia.

On kuitenkin ongelma.

– Missä ovat rakenteelliset uudistukset, Codogno kysyy.

Ylen haastattelema Bolognan yliopiston taloustieteen professori Stefano Toso arvioi marraskuussa, että Italian hidas talouskasvu johtuu tehottomasta julkisesta sektorista, ikääntyvästä väestöstä ja työvoiman matalasta tuottavuudesta.

Lue tästä Ylen Rooman toimittajan Jenna Vehviläisen juttu: Miksi Italian talous on kuralla, vaikka italialaiset ovat vauraita? Tilastot näyttävät, mistä alamäki alkoi

Toso myös peräänkuulutti lisäpanostuksia koulutukseen ja innovaatioihin, mutta niitä on siis elvytyspaketin myötä tulossa.

Kipeät rakenteelliset uudistukset loistavat kuitenkin poissaolollaan.

OECD:n mukaan Italian pitäisi ryhtyä toimiin. Tehtävää nimittäin riittää.

Italian pitäisi sen mukaan tasata maan etelä- ja pohjoisosan välistä valtavaa elintasokuilua, lisätä työvoiman osaamista panostamalla koulutukseen, tehostaa oikeuslaitoksen ja julkishallinnon toimintaa, sekä vähentää veronkiertoa ja lyhentää valtavaa valtionvelkaansa.

Renzi kuvittelee olevansa kokoaan suurempi

Vaikka Codogno jakaakin Renzin huolen Italian elvystyspaketista, hänen mielestään Renzi menee liian pitkälle.

– Italia vivaa kannattaa vain kolme prosenttia italialaisista. Eihän Renzi voi tällä kannatuksella ohjailla koko hallituksen toimintaa, hän arvioi.

Kyse on siis myös valtataistelusta ja egoista. Codogno muistuttaa, että Conte nauttii edelleen Italiassa harvinaisen korkeaa kannatusta.

Renzin pitkäaikainen kilpakumppani Viiden tähden liike on hallituksen suurin puolue paikkamäärässä mitattuna, ja juuri se nimitti Conten Italian johtoon.

– Conte on vahvasti keskustalainen, eli taistelee samasta poliittisesta tilasta Renzin kanssa, Codogno sanoo.

Nyt ei olisi varaa leikkiä tulella.

Jos hallitus kaatuu ja mennään uusiin vaaleihin, on Codognon mukaan todennäköistä, että euroskeptinen oikeisto voittaa vaalit.

Tämä ajaisi maan törmäyskurssille EU-johdon kanssa, koska laitaoikeistoon kuulun La Legan johtaja Matteo Salvini on sanonut, ettei halua Italian noudattavan EU:n ohjeita siitä, mihin koronatukea pitää kohdentaa.

Ainakin 26 ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut Sulawesin saarta ravisuttaneessa maanjäristyksessä Indonesiassa.

Viranomaisten mukaan järistyksen voimasta sortui muun muassa sairaala, hotelli sekä muita suuria rakennuksia. Pelastustyöntekijöiden mukaan romahtaneeseen sairaalaan on jäänyt jumiin potilaita ja henkilökuntaa.

Järistys oli voimakkuudeltaan 6,2 magnitudia. Tsunamivaroitusta ei ole annettu.

Järistys tapahtui kahden jälkeen aamuyöllä paikallista aikaa. Se kesti noin seitsemän sekuntia. Tuhansien ihmisten kerrotaan paenneen kodeistaan ja hakeneen suojaa.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan maanjäristyksen keskus oli 36 kilometriä etelään Länsi-Sulawesin provinssin pääkaupungista Mamujusta. Järistys tapahtui 18 kilometrin syvyydessä, kertoo AFP. Uutistoimisto Reutersin mukaan järistys tapahtui kymmenen kilometrin syvyydessä.

Indonesia sijaitsee niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla, jolla esiintyy runsaasti mannerlaattojen toimintaa. Maanjäristykset ovat alueella yleisiä.

Venäjällä vuosi vaihtui toistamiseen eilen torstaina, kun maassa vietettiin “vanhaa uuttavuotta”. Kyse on venäläisten perinteestä juhlia vuodenvaihdetta myös aiemmin käytössä olleen kalenterin mukaan.

Vuoden alussa on tapana katsoa tulevaisuuteen. Yle listasi venäläisasiantuntijoiden viisi kiinnostavinta näkemystä maansa kansainvälisestä asemasta vuonna 2021.

1. Bidenin nousu presidentiksi kiristää entisestään suhdetta Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltojen suhtautumisen Venäjään odotetaan kylmentyvän entisestään, kun Joe Biden nousee presidentiksi.

– Yhdysvaltain sisäinen ideologinen taistelu kärjistää väistämättä myös maan ulkopolitiikan ideologista puolta, arvioi Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin.

Washingtonin kongressihyökkäyksen jälkimainingeissa taistelu sisäisiä vastustajia vastaan pakottaa Bidenin hallinnon vastustamaan entistä kovemmin myös maan ulkoisia vihollisia Kiinaa ja Venäjää, Trenin arvioi. Venäjän vastaan taistellaan esimerkiksi informaatiovaikuttamisen torjumiseksi.

Bidenilta odotetaan vastausta Yhdysvaltojen loppuvuonna 2020 paljastuneeseen tietomurtoon. Yhdysvaltain kaikkien aikojen vahingollisimpana pidetyn murron tekijöiksi epäillään Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun alaisuudessa toimivaa hakkeriryhmää.

Lisäksi Trenin uskoo, että Yhdysvallat osoittaa Bidenin johdolla aiempaa enemmän kiinnostusta Venäjän sisäpoliittiseen tilanteeseen, etenkin ensi syksynä pidettävien parlamentin alahuoneen eli duuman vaalien lähestyessä.

Kremlillä taas ei Treninin mukaan ole tällä hetkellä tarvetta puuttua Yhdysvaltojen poliittiseen kriisiin, koska maalla ei ole enää potentiaalisia liittolaisia Yhdysvaltain poliittisessa eliitissä.

Presidentti Vladimir Putin ja ulkoministeri Sergei Lavrov ovat edelleen hiljaa presidentti Donald Trumpin kannattajien viikon takaisesta tunkeutumisesta kongressiin.

Kansainvälistä politiikkaa kommentoiva Vladimir Frolov ei hänkään odota Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa käännettä parempaan. Tämä näkyy Frolovin mukaan Bidenin kokoamassa hallinnossa, kuten ulkoministeriksi nousevan Antony Blinkenin ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Jake Sullivanin nimityksissä.

– Uudella joukkueella ei ole illuusioita siitä, että Venäjää voisi pitää yhteistyökumppanina. Venäjä on heille strateginen vastustaja, jonka kanssa yhteistyö on mahdollista vain hyvin rajatusti – kuten kylmän sodan aikana Neuvostoliiton kanssa, Frolov arvioi.

2. Oma koronarokote nostaa Venäjän kansainvälistä asemaa

Kuluvana vuonna maailman johtavien valtioiden asema riippuu koronarokotusten onnistumisesta, arvioidaan Venäjän ulkoministeriön alaisena toimivan MGIMO-yliopiston jokavuotisessa raportissa.

Raportissa uskotaan, että Venäjä voi nostaa kansainvälistä asemaansa toimittamalla kymmeniin maihin Sputnik V -rokotettaan. Tällä hetkellä laajamittaiset rokotukset venäläisvalmisteella on aloitettu vasta muutamassa maassa, esimerkiksi Argentiinassa.

Raportissa syytetään länttä Venäjän rokotteen mustamaalaamisesta.

– Halu kylvää epäluuloa venäläisrokotetta kohtaan ei katoa mihinkään, sillä rokotteen kehittäminen on maan aseman mittari. Tällaiset asiat politisoituvat vääjäämättä, kommentoi MGIMOn raporttia Venäjän kansainvälisten suhteiden neuvoston johtaja Andrei Kortunov Vzgljad-verkkojulkaisussa.

Raportissa esitetään, että Venäjä voi oman rokotteensa ansiosta nousta Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalle laajemminkin kolmanneksi vaihtoehdoksi niille maille, jotka karttavat valintaa kahden supervallan välillä.

Kyse voisi olla esimerkiksi aseiden toimittamisesta ja ydinenergiaa koskevasta yhteistyöstä.

3. Navalnyin kohtelu hiertää jatkossakin suhteita Eurooppaan

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytysyritys on kiristänyt Venäjän välejä Eurooppaan entisestään. Kremlistä riippumattoman verkkojulkaisu Republicin kommentaattori Andrei Sinitsyn uskoo, että Venäjän tunnetuimman Putin-kriitikon kohtalo tulee hiertämään suhteita jatkossakin.

Navalnyi on kertonut palaavansa sunnuntaina takaisin Moskovaan Berliinistä, jonne hänet kuljetettiin hoitoon elokuussa.

Oppositiopoliitikko on kutsunut kannattajiaan tulemaan vastaan lentokentälle. Jos Navalnyi saapuu Moskovaan, vastassa ovat myös viranomaiset, sillä hänet on etsintäkuulutettu Venäjällä aiempaan petostuomioonsa liittyen.

Venäjän rikosseuraamusviraston mukaan Navalnyi on vältellyt valvontaa, ja siksi hänen ehdollinen vankeustuomionsa voidaan muuttaa ehdottomaksi. Navalnyia vastaan nostettiin joulukuussa myös uusia petossyytteitä.

Jos Navalnyi vangitaan hänen astuessaan ulos lentokoneesta, Venäjän maine saa jälleen uuden kolauksen, Sinitsyn sanoo.

– Katsokaa, he vangitsevat tekaistulla syyllä ihmisen, jota he eivät onnistuneet myrkyttämään. Navalnyista tulee Nelson Mandela, Republic-verkkojulkaisun Sinitsyn kuvailee viitaten Etelä-Afrikan mustien vapaustaistelun keulakuvaan.

Useat venäläisasiantuntijat pitävät Navalnyin vangitsemista todennäköisenä.

Siinä tapauksessa vieläkin todennäköisempänä Sinitsyn pitää lännen uusia pakotteita. Hänen mukaansa silloin järjellisten suhteiden palauttaminen EU:n kanssa täytyy unohtaa.

4. Venäjä pyrkii tiukentamaan otettaan Neuvostoliiton raunioilla

Viime syksynä entisen Neuvostoliiton alueella levottomuudet seurasivat toisiaan.

Valko-Venäjällä kansa nousi vastustamaan itsevaltaista Aljaksandr Lukašenkaa, Azerbaidžanin ja Armenian konflikti Vuoristo-Karabahista kiihtyi täysimittaiseksi sodaksi ja Kirgisian parlamenttivaalien tulos mitätöitiin, kun väkijoukko tunkeutui hallintorakennukseen.

Lue tästä kirjeenvaihtajan teksti levottomuuksista entisen Neuvostoliiton alueella.

Levottomuuksien lisäksi Venäjällä seurattiin loppuvuodesta, kuinka Moldovan presidentinvaalit voitti länteen suuntautuva Maia Sandun.

Useat ulkopoliittiset kommentaattorit ovat nähneet tapahtumien todistavan, että Venäjän vaikutusvalta sen perinteisiin liittolaisiin kutistuu ja että Venäjä on voimaton puuttumaan lähialueensa kehitykseen.

Toisten mukaan taas Venäjä jättää tietoisesti sekaantumasta entisen Neuvostoliiton alueen tapahtumiin, jollei se näe niihin puuttumisessa konkreettista hyötyä itselleen.

Neuvostoliiton hajoamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Venäjän uskotaan taas kiristävän otettaan lähialueestaan.

– Kreml yrittää vahvistaa läsnäoloaan entisellä Neuvostoliiton alueella ja käyttää siinä hyväkseen niin maiden sisäisiä kuin kansainvälisiä konflikteja. Kyse on “Neuvostoliiton jälkeisestä tilasta 2.0”, luonnehtii Venäjän lähialueisiin erikoistunut politiikan tutkija Arkadi Dubnov uutissivusto Meduzan podcastissa.

Venäjän vaikutusvallan noususta Neuvostoliiton raunioilla on jo viitteitä alkaneelta vuodelta. Putin onnistui houkuttelemaan vihaa pitävien Armenian ja Azerbaidžanin johtajat Nikol Pašinjan ja Ilhan Alijevin neuvottelemaan Vuoristo-Karabahin tilanteesta Moskovaan.

Dubnov odottaa Venäjän tiivistävän tuntuvasti suhdettaan Valko-Venäjään ja tiukentavan otettaan myös muualla rajamaillaan, kuten Georgiasta irtautuneissa Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.

5. Kreml pönkittää asemaansa vetoamalla ulkoiseen uhkaan

– Kuinka onnistuneena voidaan pitää politiikkaa, kun maa on käytännössä menettänyt kaikki liittolaisensa? Kun sen ympärillä on pääosin joko loukkaantuneita tai avoimesti ei-ystävällismielisiä naapureita, kysyy kriittisesti vallanpitäjiin suhtautuvan Novaja gazeta -lehden varapäätoimittaja Andrei Lipski kolumnissaan.

Lipskin mukaan Venäjän vastakkainasettelun kärjistyminen lännen kanssa johtuu osin siitä, että Kreml pitää tilannetta yllä keinotekoisesti oman asemansa vahvistamiseksi.

Toisin sanoen: vetoamalla ulkoiseen uhkaan presidentti Putinin hallinto pyrkii pönkittämään omaa suosiotaan ja toisaalta oikeuttamaan painostustoimia vallanpitäjiä kritisoivaa oppositiota kohtaan.

Lue tästä lisää presidentti Putinin ja Venäjän opposition todellisesta kannatuksesta.

Lipski uskoo, että tämä niin kutsuttu “piiritetyn linnakkeen politiikka”, jolla kansa yhdistetään hallitsijan taakse ulkoista uhkaa vastaan, on juuri nyt erityisen ajankohtainen maan vallanpitäjille. Protestimieliala yhteiskunnassa kasvaa, ja Valko-Venäjän tilanne näyttää esimerkkiä kansannoususta itsevaltaista johtajaa vastaan.

Kolumnistin mukaan Kreml kuitenkin varoo avoimeen vastakkainasetteluun päätymistä lännen kanssa.

– Kreml tulee pitämään nykyistä “kylmää rauhaa” yllä. Lännen “kumppanit” auttavat siinä jatkamalla pakotepolitiikkaansa ja lisäämällä painetta Venäjän uhkaan vetoamalla, Lipski kirjoittaa.

Mitä sinä odotat Venäjän ulkopolitiikalta vuonna 2021? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 16.1. klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Uusi alku ystävän kanssa vai pettymys? – Näin Bidenin voittoon reagoitiin Berliinissä, Brysselissä, Moskovassa ja Pekingissä

Kirjeenvaihtajalta: Vuosi 2020 on ollut raskas myös Putinille – ja se loppuu nöyryyttävästi uusiin tietoihin Navalnyin myrkyttämisestä

Kuuntele Politiikkaradion ohjelma: Navalnyin myrkytys vaikuttaa Euroopan, USA:n ja Venäjän suhteisiin

Pakkaset paukkuvat vielä tänään suuressa osassa maata. Kylmintä säätä on luvassa maan eteläosasta kaartaen maan itäosiin Pohjois-Karjalaan asti, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta STT:lle.

Etelä-Suomessa sää on poutainen ja selkeä ja pakkasta on noin 20–25 astetta. Aamulla lämpötilat voivat olla jopa lähes 30 astetta pakkasella sisämaassa.

Kaikkein hyytävintä sää on päivän aikana Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pakkasvaroitukset ovat tänään voimassa maan etelä- ja keskiosissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan perjantain vastaisena yönä kylmintä oli Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kylmin lukema mitattiin Kainuussa Kuhmossa, missä mittari näytti 35,6 astetta pakkasta. Pohjois-Karjalan Juuassa jäätiin 34,1 pakkasasteeseen.

Sen sijaan Lapissa kovat pakkaset alkavat jo helpottaa. Koko maan lauhin ilma on Pohjois-Lapissa, missä pakkanen on heikentynyt alle kymmeneen asteeseen. Vielä torstain vastaisen yön kylmin lukema mitattiin Muoniossa 38,5 pakkasasteella.

Etelä-Lapissa paukkuvat vielä yli 20 asteen pakkaset, mutta iltaan mennessä pakkaset hellittävät myös siellä reiluun kymmeneen asteeseen, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.

Tämän talven toistaiseksi kovin pakkanen mitattiin 27. joulukuuta Utsjoen Kevolla, missä mittari vajosi –41,1 asteeseen. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että talvien pakkasennätys syntyy yleensä tammikuiden loppupuolella.

Lue myös:

Pirkanmaalla herättiin talven tähän asti kylmimpään aamuun - vuosi sitten oli täysin toisenlaista

Moni on sen huomannutkin: maanteiden ylinopeusvalvonnan peltipoliisit eli kameratolpat välähtelivät viime vuonna selvästi harvemmin kuin edellisenä vuonna. Eikä syy tai ansio tästä lankea autoilijalle, vaan poliisin uudelle Liike-tietojärjestelmälle.

Sen käyttöönotto kangerteli pahasti keväälllä ja alkukesästä, mikä pakotti poliisin kytkemään osan kameroista pois päältä ja nostamaan välähdyskynnystä laajasti selvästi normaalia korkeammalle kuukausien ajoiksi viime vuonna.

– Nostimme välähdyskynnystä sakotusrajalle (21 km/h) saakka jo toukokuussa, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Sen seurauksena lievistä ylinopeuksista määrättyjen rikesakkojen määrät romahtivat toukokuussa kolmannekseen edellisvuoden toukokuusta ja kesäkuussa käyttöönotettu liikennevirhemaksu toisti samaa syöksyä.

Syksyn mittaan järjestelmän ongelmia saatiin korjattua, mutta vielä joulukuussakin liikennevirhemaksuja kirjattiin puolet vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Tosin se voi osin johtua myös koronan vähentämästä autoilun määrästä.

– Joulukuussa ei lähdetty niin joulunviettoon, Ihalainen sanoo.

Muutenkin maanteillä on ollut selvästi vähemmän liikennettä koronavuoden aikana, mikä on osin heijastunut myös ylinopeusmääriin.

Joka tapauksessa ylinopeuskäryjen määrät putosivat viime vuonna 110 000:lla eli 41 prosentilla edellisvuodesta. Tietojärjestelmävaikeudet tiesivät valtiolle siis noin 11-15 miljoonan euron tulonmenetystä rikesakoista ja liikennevirhemaksuista.

– Liikennemäärien lasku selittää laskua osin, mutta tietenkin meidän automaattivalvonnan liikennevirhemaksujen käsittelyyn tarkoitetun uuden Liike-järjestelmän käyttöönotto on suurin selittävä tekijä näille luvuille, Ihalainen sanoo.

Osa huomasi

Ihalaisen mukaan varsinkin moni vakiojajelija äkkäsi, etteivät kameratolpat välähdelleet viime vuonna normaliin tapaan.

– Teillä liikkuu porukkaa, joka on tottunut ajamaan huomautusrajan pinnassa ja ehkä he ovat huomanneet, että ei välähtele.

Ihalaisen mukaan moni myös käytti hyväkseen tilannetta, jossa teillä on ollut selvästi normaalia väljempää.

– Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat nousseet selvästi. Kun niitä normaalisti on ollut noin 4 000 kappaletta vuodesta, niin viime vuonna niitä oli marraskuun loppuun mennessä kertynyt jo 5 700 kappaletta.

– Tolppavalvontaa osataan varoa, mutta muualla on menty selvästi kovempaa. Tämä näyttäisi olevan korona-aikainen ilmiö, ei pelkästään Suomessa vaan Keski-Eurooppassakin nopeudet ovat nousseet.

Tähän nähden on lohdullista, että kolareissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät laskivat viime vuonna alustavien tietojen mukaan.

Tänä vuonna normaaliin

Ylinopeuksien välähdyskynnystä on jo laskettu viime vuoden lukemista ja automaattisessa nopeusvalvonnassa on Ihalaisen mukaan tarkoitus päästä normaaliin toimintaan muutenkin vielä tämän vuoden aikana. Tosin ylinopeushuomautuksia ei edelleenkään lähetetä ja näin jatketaan ainakin näiden lumien ajan.

Perinteinen ajonopeusvalvonta eli mies+tutka tai poliisiautoon kytketty ajonopeustutka toimi normaalisti koko viime vuoden ajan ja rapsuja kirjattiin ylinopeuksista viime vuonna 168 000 kappaletta, mikä on vain hieman edellisvuotta pienempi luku.

Perinteisessä valvonnassa paino on selkeästi kovemmissa ylinopeuksissa ja siksi valtaosassa näistä määrättiin päiväsakkoja.

Lue myös:

Poliisin ylinopeusvalvonta tökkii pahasti – tuhansia liikennevirhemaksuja lähetetty väärillä aikatiedoilla ja valtaosa käryistä jumissa tietojärjestelmissä

Koronarokotteisiin kasaantuneet valtavat toiveet ovat alkaneet hermostuttaa poliittisia päättäjiä

Suomessa hallitus esiintyi rokoteasiassa melko maltillisesti, kunnes muutama päivä sitten pääministeri Sanna Marin (sd.) alkoi vaatia vauhtia rokottamiseen. Hitaita ovat hallituksen mielestä kunnat ja EU.

Oppositio taas jahtaa hallitusta rokottamisten ongelmista.

Lisäkierroksia keskustelu saa nopeasti leviävästä brittimutaatiosta, joka tekee rokottamisesta taistelua aikaa vastaan.

Ilmiö ei ole vain suomalainen: monessa Euroopan maassa kiistellään, miksi rokottaminen on hidasta ja rokotteita ei saada maahan.

Taustalla väijyy huoli taudista ja kannatuksesta. Poliitikot haistavat, että ihmiset alkavat olla henkisesti lopen väsyneitä koronan supistamaan elämäänsä. Osa pelkää tautia, osa ei jaksa rajoituksia.

– Ihmiset ajattelevat tulevansa hulluiksi, jos eivät juuri nyt pääse matkalle tai konserttiin. He ovat alkaneet odottaa ihmettä. Rokotteesta odotetaan ohi on -fiilistä: kun saisin rokotteen, kurjuus olisi ohi, kuvaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

Syytöksiä lentää moneen suuntaan

Vastatakseen rokotehuutoon hallitus yrittää varmistaa, että Suomeen saadaan rokotteita.

STM:n mukaan Suomi on nyt sitoutunut ostamaan jo lähes 20 miljoonaa rokotetta. Lisäksi loppuviikosta odotetaan vielä neuvottelutulosta lisäerästä. Näillä rokottaisi suomalaiset moneen kertaan.

Rokotteesta odotetaan ohi on -fiilistä: kun saisin rokotteen, kurjuus olisi ohi. Sirpa Pietikäinen

Miljoonia euroja palaa, mutta koska rokotteiden myyntilupiin ja toimintavarmuuteen liittyy paljon epävarmuutta, rokotteita on vain varattava. Ne on myös maksettava.

– Nämä ovat kaikki ostovelvoitteita eli kaikki lunastetaan, jos ne saavat ajallaan myyntiluvat. Ylimääräisten jatkoa pohditaan eri rintamilla sekä EU:ssa että jäsenmaissa. Lopputulos on vielä auki, sanoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Nämäkin rokotteet on varattu EU:n hankinnoista, joita hallitus samaan aikaan kirittää ja kritisoi.

Marin kirjoitti tällä viikolla komissiolle ja pyysi sitä tekemään kaikkensa, jotta lääkeyhtiöt tuottaisivat rokotteita mahdollisimman tehokkaasti ja EU:n tilaamat rokotteet jaettaisiin jäsenmaihin ripeämmin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ihmetteli kirjeessään, miksi muualle toimitetaan rokotteita, vaikka EU ei saa tilaamiaan rokotteita.

Opposition mielestä vika on hallituksessa. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä hallitus on naiivi uskoessaan EU-hankintoihin.

Myös kokoomuksen mielestä hallitus on syyllinen. Ilta-Sanomien tentissä 12. tammikuuta kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi apuaan hallitukselle, jotta Suomi saisi EU:n kautta rokotteita nopeammin kuin tällä hetkellä.

Toimitusvaikeudet kaatuvat EU:n niskaan

Sekä hallituksen että opposition arvostelu EU:ta kohtaan juontaa toimitusvaikeuksista. Ensimmäiset rokotelastit EU:n kautta olivat niukemmat kuin piti. Suomi odotti joulukuussa satoja tuhansia rokotteita, mutta vain kymmeniä tuhansia tuli.

Odotukset perustuivat EU:n käymiin neuvotteluihin, joissa toimitusrytmistä oli sovittu.

Tarkkoihin lukuihin luvatuista määristä on mahdotonta päästä kiinni. Julkisuuteen on kerrottu 100 000–300 000 luvatusta rokotteesta.

Biontech-Pfizerin alun toimitusvaikeudet näyttävät kuitenkin olevan asia, jolle kukaan ei voi mitään.

– Toimitusluvut ovat pääosin ei-julkisia. Yhtiö oli luvannut loppuvuoteen erän, joka pieneni jonkin raaka-aineongelman vuoksi, sanoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.

Kumpulainen arvioi, että rokotevalmistaja ei kuitenkaan rikkonut sopimustaan, vaan muutokset mahtuivat sopimuksen piiriin.

Joulun aikaan Suomeen saatiin lopulta 50 000 rokotetta ja tämän vuoden puolella saman verran viikoittain. Ne vastaavat ministeriön mukaan Suomen väestöosuutta, joka on 1,23 prosenttia EU:n väestöstä.

Hallitus on tyytymätön kuntien rokotustahtiin

Hallitus näytti tähän viikkoon asti luottavan siihen, että Suomi osaa rokottamisen.

Pääministeri arvioi vuoden alussa, että olisi odottanut nopeampaa rytmiä. Hän kuitenkin sanoi, ettei vielä voi ajatella, että Suomi tai EU olisi epäonnistunut.

Torstaina äänensävy muuttui. Vaikka Suomen on vaikea vaikuttaa rokotetoimituksiin, se voi vaikuttaa siihen, että Suomeen tulevat rokotteet saadaan annettua.

– Joka tapauksessa rokottamiseen täytyy saada nopeutta jatkuvasti lisää, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi koronatilannekatsauksessa, kuvailtuaan ensin rokotusten etenemistä.

Puumalainen sanoi sosiaali- ja terveysministeriön ohjaavan nyt kuntia pistämään rokotteet saman tien kun ne saapuvat. Lisäksi perässä laahannut rokoterekisteri on pantava ajan tasalle.

Hallituksessa on alettu hermostua, kun alkukankeudesta ei päästä. Pääministerin huoli on tarttunut myös peruspalveluministeri Krista Kiuruun, ja siksi ministeriö lähetti rokottamista tekeville kunnille ohjauskirjeen.

Ensimmäisten hitaudelle on tähän asti löytynyt perusteluita: esimerkiksi kaikkia työvuorossa olevia hoitajia ei voi rokottaa kerralla, jos he saisivat oireita rokotteesta ja joutuisivat sairaslomalle.

Samaan aikaan, kun hallitus aikoo kiristää koronarajoituksia brittimuunnoksen takia, se ei voi puolustaa yskivää rokotesysteemiä.

Seuraavaksi vuorossa olevien hoivakotien asukkaiden rokottaminen ei sekään etene rivakasti, sillä osalle vanhuksista tarvitaan rokottamiseen omaisten lupa.

Vaikka syyt hitaudelle olisivat järkeenkäypiä, tilanne näyttää kuitenkin kiusalliselta. Samaan aikaan, kun hallitus aikoo kiristää koronarajoituksia brittimuunnoksen takia, sen on vaikea puolustaa yskivää rokotesysteemiä.

Eurooppa näyttää maailmanlaajuisessa vertailussa hitaalta rokottajalta. Suomi taas ei ole edes EU:n kärjen tuntumassa.

EU-komissio puolustautuu, mutta maat kyttäävät toisiaan

EU-komissioon on lähetetty hoputuskirjeitä muualtakin kuin Suomesta, esimerkiksi Tanskasta.

Keskiviikkona EU-terveysministerikokouksessa monet maat kyselivät, miksi rokotteita on saatavilla niin niukasti.

EU:n rokoteostoja johtaa terveys- ja ruokaturvallisuusaston pääjohtaja Sandra Gallina. Hän puolusti EU:n valitsemaa linjaa tiistaina EU-parlamentin kuulemisessa.

Gallinan mukaan unioni valitsi rokotetoimittajat tieteellisin perustein 165 ehdokkaan joukosta. Komissiolta oli onnistuminen, että mukaan otettiin myös esimerkiksi Biontechin ja Pfizerin rokote, joka valmistui ensimmäisenä.

Britit ehtivät saamaan toimituksia ennen EU:ta, koska hyväksyivät rokotteen niin sanotulla hätätilamenettelyllä. EU painottaa turvallisuutta.

– Hätätilahyväksyntä olisi suuri riski, Gallina sanoo.

Toimitusvaikeudet ovat rasittaneet aikataulua, eikä Gallinakaan vielä tiedä, milloin koko EU on rokotettu. Hän arvioi, että tuotettavien ja saatavilla olevien rokotteiden määrä kasvaa huhtikuusta eteenpäin.

Ylen EU-lähteestä saaman arvion mukaan unioni olisi varannut nyt jo yhteensä noin kaksi miljardia rokotetta. Nyt myyntiluvan saaneita Pfizeria ja Modernaa olisi varattu noin 80 prosentille EU:n väestöstä.

EU-maat myös kyttäävät toisiaan. Koko ajan on pelätty, vetääkö joku välistä.

Saksa on onnistunut tilaamaan rokotteita suoraan Pfizerilta EU-toimitusten lisäksi, Saksan terveysministeri kertoi tällä viikolla. Tähän komission Gallina ei suostunut ottamaan kantaa.

– En ole nähnyt rinnakkaissopimuksia, eikä niitä ehkä ole olemassakaan. Jos jotain olisikin, se tulee EU:n tilausten jälkeen, Gallina sanoi.

Ylelle kerrotaan EU-lähteestä, että komissio olisi tietoinen Saksan tilauksesta. Sillä on saatettu jopa houkutella muut EU-maat tilaamaan samaa rokotetta.

EU-tilauksen rinnalla Suomen tilaus olisi ininää

Syyllisten etsimiseen ajaa myös muu kuin poliittinen paine: mitä hitaammin rokotetaan, sitä enemmän ihmisiä todennäköisesti sairastuu tai kuolee.

EU:lla on iso vastuu rokotehankinnoissa. Unioni tukee rokotteen kehittämistä, lupaa hankkia rokotteita myös kehitysmaihin ja vastaa siitä, että eurooppalaiset saavat rokotetta.

"Olisi hyvä tietää, kuka maksaa, jos jotain menee pieleen. Nyt se jää epäselväksi." Nils Torvalds toivoo EU:n rokotesopimuksiin avoimuutta

Vaikka Marin ja Kiuru kritisoivat EU:ta, he kuitenkin ovat EU-hankinnan takana. Reilun viiden miljoonan asukkaan Suomi olisi yksin jäänyt rokotemarkkinoilla jalkoihin.

EU:n kahden miljardin rokotteen rinnalla Suomen 20 miljoonan tilaus olisi minimaalinen.

Unioni ei myöskään salli sitä, että jäsenmaat tekevät omia tilauksiaan samoille valmistajille. Vain Saksan tilaus on tästä poikkeus.

Torvalds toivoo lisää avoimuutta: Sopimusten vastuullisuuspykäliä eivät näe edes mepit

EU:n arvostelua aiheuttaa myös avoimuuden puute. Vain harva on nähnyt EU:n tekemiä rokotesopimuksia. Ne ovat salaisia.

Tästä viikosta alkaen europarlamentaarikot kuitenkin pääsivät lukemaan sopimuksia. Se tapahtuu erityisessä lukuhuoneessa, joka on auki muutaman tunnin kerrallaan.

EU ostaa rokotteita seitsemältä toimittajalta. Toistaiseksi vain yksi toimittaja on suostunut antamaan sopimuksensa luettavaksi. Valmistaja on Curevac, jonka rokote ei vielä ole saanut myyntilupaa.

Sopimusta on menossa lukemaan terveydestä vastaavan ympäristövaliokunnan Nils Torvalds (r.).

– Lukemiseen on 45 minuuttia aikaa, sopimusta on 60 sivua. Kuvia ei saa ottaa. Muistiinpanoja saa tehdä. Osa tiedoista on mustattu, Torvalds kertoo.

Mustatut pykälät ovat vastuullisuuspykäliä.

– Olisi hyvä tietää, kuka maksaa, jos jotain menee pieleen. Nyt se jää epäselväksi, Torvalds sanoo.

Torvalds toivoo mahdollisimman avointa viestintää, jotta huhuilta leikattaisiin siivet. Silti hän ymmärtää, että sopimuksia ei suoraan avata julkisiksi.

– Meillä on epävirallista tietoa, mitä rokotteet on maksaneet. Mutta kilpailutilanteessa nämä on yritetty pitää salassa. Euroopan sopima hinta on ollut halvempi kuin USA:n hinta.

Torvalds sanoo, ettei liity syyllisiä etsivien kuoroon. Syyllisten etsintä johtuu ihmisten turhautumisesta, hän arvioi.

– Psykologisesti on käynyt niin, että kun ihmiset ovat aika ahdistuneita ja jos ei rokotetta ei tule kuin Strömsössä, ihmiset pettyvät ja sanovat katkeria kommentteja.

Pietikäinen: Pandemiassa ei auta se, että Hämeenlinna tai Suomi rokotetaan

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mielestä rokotteisiin kohdistetut toiveet ovat liian massiivisia, samoin aikatauluun.

Hän puolustaa logiikkaa, jolla EU hankkii rokotteet:

– Viesti on ollut koko ajan johdonmukainen: pitää tasapainoilla turvallisuuden ja ajan kanssa.

Pietikäinen huomauttaa, että nopeinta toki olisi panna kansa jonoon ja armeija pistämään piikki, mutta järkevintä se ei olisi.

Unioni sitoutui hankkimaan useita lupaavia rokotteita. Ne valmistuvat eri tahdissa, ja saattavat olla ominaisuuksiltaan erilaisia. Tässä monen rokotteen logiikassa ja jopa hitaudessa voi olla myös hyviä puolia: ehkä näin vältetään “negatiivinen lottovoitto”.

– Todennäköisesti kaikki menee hyvin. Mutta jos siellä on jokin ongelma, nousee kysymys, kannattiko rokottaa koko kansa sillä yhdellä samalla rokotteella.

Jäsenmaat voivat itse päättää, missä järjestyksessä ne kansalaisiaan rokottavat. Useimmat maat ovat päätyneet rokottamaan haavoittuvimmat ryhmä ensin.

Pietikäinen huomauttaa, että nopeinta toki olisi panna kansa jonoon ja armeija pistämään piikki, mutta järkevintä se ei olisi.

Entä millainen skandaali se on, että aluksi toimitukset ovat hitaampia kuin yritykset lupasivat? Hän kuvaa komissiosta saamiensa tietojen perusteella, että lupaus on ollut ennakointiin perustuva arvio.

– Se on vähän sama kuin jos lupaan, että teen lumityöt neljässä tunnissa. Mutta voi siihen mennä neljä ja puolikin tuntia, jos lunta onkin enemmän, Pietikäinen kuvaa.

Koska korona on pandemia, virus jyllää joka puolella maailmaa. Taudilta on vaikea suojautua, koska virus muuttuu koko ajan.

– Ennen kuin koko maailma on rokotettu, virukselta suojautuminen ei hoidu sillä, että Hämeenlinna tai Suomi on rokotettu. Mitä enemmän virus mutatoituu, on todennäköistä, että tulee uusi mutaatio, johon rokote ei tehoa, Pietikäinen sanoo.

Euroopan maat pelästyttäneeseen brittimutaatioon EU-myyntiluvan saaneet rokotukset tuntuvat tehoavan.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa eri puolilla Eurooppaa – Britannia kirii siirtämällä toisen rokotuspiikin antoa

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI kertoo, että netin keskustelukanavilla käydään vilkasta sananvaihtoa, joissa kehotetaan aseellisiin mielenilmauksiin ympäri maata virkaanastujaisten alla.

Haasteena on selvittää, ketkä keskustelijoista ovat tosissaan, sanoi FBI:n johtaja Chris Wray torstaina. Hän esiintyi ensimmäistä kertaa julkisuudessa viikon takaisen väkivaltaisen kongressihyökkäyksen jälkeen.

Wray ilmaisi huolensa suunnitteilla olevista, mahdollisesti väkivaltaisista protesteista 50 osavaltion pääkaupungissa sekä Washingtonissa.

– Tarkkailun alla on henkilöitä, jotka mahdollisesti suunnittelevat toisintoa samantyyppisistä väkivaltaisuuksista, mitä näimme viime viikolla, sanoi Wray.

Hänen mukaansa FBI on tunnistanut kongressihyökkäyksen jälkeen yli 200 epäiltyä ja yli sata ihmistä on pidätetty.

FBI on varoittanut poliisivoimia eri osavaltiossa siitä, että viime viikon hyökkäys on mitä todennäköisemmin inspiroinut väkivaltaisia tahoja uusiin iskuihin, jotka saattavat kohdistua hallintorakennuksiin eri puolilla Yhdysvaltoja.

– Minulla on neuvo niille, jotka ovat halukkaita seuraamaan viime viikon tapahtumiin osallistuneiden jalanjälkiä: Pysykään kotona. Näette, mitä on tapahtunut ihmisille, jotka olivat mukana Capitolin saarrossa, Wray sanoi CNN:n mukaan.

Wray vakuutti lisäksi, että presidentiksi valitun Joe Bidenin virkaanastujaiset suojataan järein turvallisuustoimin.

Lue myös:

Trump sai toisen virkarikossyytteensä kautensa loppumetreillä – Lue, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä syytteestä voi seurata

FBI varoittaa uusista, aseellisista mielenosoituksista Yhdysvalloissa: Valtion johtohenkilöt ovat vaarassa