Kapitaudin vaivaama susi lopetettiin keskiviikkoiltana Koski Tl:ssä paikallisen SRVA (suurriistavirka-apu) toimijoiden toimesta, kertoo Lounais-Suomen poliisi Twitterissä.
Poliisi sai keskiviikkona ilmoituksen sudesta.
Poliisi antoi luvan lopettaa eläimen Poliisilain 2:16 § ja Eläinsuojelulain 14 § perusteella.
Sairastunut susi saatiin lopetettua samana iltana. Susi oli suurelta osin lähes karvaton.
Eläin toimitetaan tutkittavaksi Ruokavirastoon Ouluun.
Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään jo viidettä vangitsemista uuteen huumevyyhtiin liittyen.
Keskusrikospoliisi esittää vangitsemista törkeään huumausainerikokseen liittyen. Tutkinnanjohtaja Jari Räty vahvistaa Ylelle, että se liittyy samaan kokonaisuuteen kuin neljä aiempaa vangitsemista.
Pirkanmaan käräjäoikeudessa vangittiin torstaina kolme miestä todennäköisin syin epäiltyinä törkeistä huumausainerikoksista. Kaksi epäillyistä on ollut syytettyinä niin sanotussa Katiska-vyyhdessä. Jutusta odotetaan ratkaisua kevään aikana.
Vangitsemiset liittyvät samaan kokonaisuuteen, josta Pirkanmaan käräjäoikeus tiistaina vangitsi Niko Ranta-ahon. Ranta-ahoa epäillään uusista törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä veropetoksesta.
Ranta-aho vapautui kesällä vankilasta eli hänen epäillään syyllistyneen uusiin rikoksiin tekoaikojen perusteella pian vankilasta vapauduttuaan. Ranta-ahoa epäillään elokuusta marraskuuhun 2020 Vantaalla tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä marraskuussa 2020 Helsingissä tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta. Törkeän veropetoksen epäilty tapahtuma-aika on marraskuusta 2016 toukokuuhun 2020.
Kahta torstaina vangittua epäillään näistä Vantaalla ja Helsingissä viime syksynä tapahtuneista törkeistä huumausainerikoksista. Kolmatta miestä epäillään vain Helsingin marraskuisesta törkeästä huumausainerikoksista.
Pirkanmaan perjantain vangitsemisessa on kyse uudelleen vangitsemisesta. Epäilty on vangittu jo 26.11.2020 todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta 22.11.2020 Vantaalla.
Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi Ranta-ahon tiistaina poissaolevana todennäköisin syin epäiltynä. Hänet otettiin myöhemmin tällä viikolla kiinni Espanjassa, missä hän on asunut.
Epäillyt rikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesken Ranta-ahon oikeudenkäynnin niin sanotussa Katiska-huumevyyhdissä. Hän on vastannut syytteisiin vapaalta jalalta. Samaan aikaan hän on esiintynyt myös Nelosen Ruutu-palvelussa esitetyssä truecrime-dokumenttisarjassa.
Katiska-jutun oikeuskäsittely päättyi Helsingin käräjäoikeudessa lokakuussa. Oikeus ei ole vielä antanut ratkaisuaan syytteistä.
Alkuviikosta riehunut Toini-myrsky vaihtui loppuviikon koviin pakkasiin, mikä nosti Suomen sähkönkulutuksen perjantaiaamuna kuluvan talven ennätystasolle.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi perjantaiaamuna kello 8–9 noin 14 230 megawattiin. Suomessa sähköä tuotettiin 9 620 megawatin teholla, ja loput tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta.
Fingrid arvioi sähkönkulutuksen pysyvän korkeana vielä perjantain ajan, mutta pakkasten lauhtuessa palataan normaaliin kulutustasoon, joka Suomessa talvella on keskimäärin 10 000–12 000 megawatin luokkaa.
Fingridin johtajan Reima Päivisen mukaan yli 14 000 megawatin kulutus on pakkaspäivinä varsin tavallista.
– Talvella kyllä yleensä käydään tällaisissa lukemissa. Viime vuoden leuto talvi oli poikkeus, silloin ei menty kertaakaan yli 14 000 megawatin, Päivinen sanoo.
Päivisen mukaan kotimaan sähköntuotantokyky tehoreserveineen on noin 11 400 megawattia, loput tulevat tuonnista. Kotimaan tuotannon ja tuontisähkön suhde riippuu täysin markkinatilanteesta.
– Käytännössä Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa ovat yhteistä tukkumarkkina-aluetta. Tuotanto vaihtelee tunti tunnilta kulutuksen, siirtotilanteen ja kysynnän mukaan. Jos ulkomailta on saatavilla kotimaata halvempaa sähköä, tuonti on suurta, Päivinen sanoo.
Lue myös:
Sähkön riittävyys ei huippukulutuksen hetkelläkään ollut vaarassa: voimalaitokset toimivat ilman isoja häiriöitä, ja tuontisähköä riitti. Joulukuussa Fingrid arvioi, että talven sähkön huippukulutus voi yltää hieman yli 15 000 megawattiin.
Kaikkien aikojen sähkönkulutuksen ennätys on talvelta 2016, jolloin kulutus oli korkeimmillaan 15 105 MWh/h.
Sähkönkulutusta voi seurata reaaliajassa Fingridin sivuilta.
Etelä-Suomessa pakkasta on perjantaina 20–25 astetta, Lapissa pakkaset sen sijaan alkavat jo helpottaa. Koko maan lauhin ilma on Pohjois-Lapissa, missä pakkanen on heikentynyt alle kymmeneen asteeseen.
Hyytävimmät pakkaset osuvat perjantaina Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Ilmatieteen laitos on antanut pakkasvaroitukset maan etelä- ja keskiosiin Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Miten kirpsakka pakkassää on vaikuttanut sinun arkeesi? Aiheuttivatko lumi ja jää odottamattomia ongelmia tai huurruitko pystyyn kotipihassa? Lähetä kuvasi meille – julkaisemme lukijoiden pakkaskuvia tässä artikkelissa. Voit lähettää kuvasi alla olevan linkin kautta. Lue tästä kuvien lähettämisen pelisäännöt.
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo, että uuden virusvariantin leviäminen merkitsee käännekohtaa pandemiassa.
Suomessa on 13.1. mennessä todettu 61 uuden virustyypin varianttia, joista liki kaikki ovat Iso-Britannian virustyyppiä. Vain 2 tapausta on ollut Etelä-Afrikan virusvarianttia.
Tartuntatapaukset ovat pääosin liittyneet matkailuun, mutteivät kaikki. Kaikki rajoilla otetut postitiiviset virusnäytteet ohjataan lisätutkimuksiin variantin selvittämiseksi.
Uuden virustyypin tartuttavuuden arvioidaan olevan 50–70 prosenttia suurempi kuin ns. villiviruksen. Syyksi on arvioitu, että virus toistuu ja jakautuu nopeammin tai että sitä olisi nielussa enemmän.
– Suomessa on ollut muun muassa tartuntaketju, jossa yksi ihminen on tartuttanut 28 muuta, Ruotsalainen sanoo.
Tämä tartuntakejtu on ollut niin sanottua Britanian virusmuunnosta. Sen aiheuttamia tartuntaketjuja on todettu jo useampia Suomessa.
Tanska on tehnyt karkeaa laskelmaa, kuinka paljon voisi olla tapauksia siihen nähden kuinka paljon virusvariantteja on analytiikassa todettu.
– Eli jos meillä Suomessa on tällä hetkellä todettu 61 virusvarianttia, niin se kerrotaan yhdeksällä eli meillä olisi tällä hetkellä mahdollisesti 550 tapausta jo Suomessa, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalainen korostaa, että kyseessä on arvio, joka perustuu Tanskan tekemiin laskelmiin.
Virusvariantit huolestuttavat erityisesti niiden herkän tartuttavuuden vuoksi, apulaisylilääkäri Ruotsalainen sanoo.
Esimerkiksi Iso-Britanniassa syyskuusta alkaen UK-variantti lisääntyi 2,5 kuukaudessa niin, että tällä hetkellä muuntunut viruskanta aiheuttaa noin 60 prosenttia kaikista Iso-Britannian tartunnoista.
– Erityisesti tämä on aiheuttanut vakavan epidemian Lontoossa, terveydenhuollon kantokyky on kuormittunut, Ruotsalainen täsmentää.
Uuden virusvariantin leviäminen on haaste tartunnanjäljitykselle ja terveydenhuollon kantokyvylle.
– Terveydenhuollon kantokyky tulee kuormittumaan siinä vaiheessa, kun virus pääsee leviämään väestössä niin paljon, että se kohtaa riskiryhmät.
Ruotsalainen sanoo, että testauksen tarve tulee lisääntymään entisestään, sillä uudelle virusvariantille altistuneet oireettomat henkilöt tulee myös testata entistä enemmän.
Virusvariantille altistuneille karanteenimääräykset ovat erittäin tiukat. Altistuneelle karanteeni on 14 päivää.
–Jos yksikin karanteenissa altistumisen takia olevista sairastuu, silloin samassa taloudessa asuvien karanteeni venytetään kolmeen viikkoon.
Karanteenissa olevan tulisi tällaisessa tapauksessa pysyä erillään myös samassa taloudessa asuvista.
Koronavirustartuntojen toinen aalto alkoi syys-lokakuussa. Huippuviikoilla oli 1 600 tartuntaa viikossa. Tartuntojen määrän lasku on pysähtynyt, tällä hetkellä tartuntoja todetaan noin 900 viikossa.
– Tavoite on huomattavasti matalammalla. Kesällä oli 10–30 tartuntaa päivässä, sanoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Testeissä käyminen laski joulun jälkeen ja on tällä hetkellä noin 3 000–4 000 testiä päivässä. Luku on Mäkijärven mukaan liian alhainen, testeihin tulisi hakeutua pienistäkin oireista.
– Olemme vaarallisen korkealla tasolla, tästä pitäisi päästä alaspäin, Mäkijärvi sanoo.
Tähän mennessä HUSin alueella on jaettu noin 17 000 rokotetta. HUS on jakanut henkilöstölleen noin 5 000.
– Jatkossa on tavoitteena jakaa 12 000–13 000 rokotetta viikossa, mutta saatavuus vaikuttaa määriin, Mäkijärvi sanoo.
Ensi viikolla annetaan ensimmäiset tehosterokotteet. Immuniteettisuoja tulee vasta kahdella rokotuksella.
HUS rokottaa oman henkilöstönsä, kunnat vastaavat väestön rokottamisesta.
Ajanvarauksiin on kehitetty yhteinen uusi palvelu, joka otettiin rajoitetusti käyttöön vuoden lopussa viikolla 53. Tällä viikolla sen käyttö laajennetaan sote-ammattilaisille. Tammikuun lopussa järjestelmä laajenee myös väestön ajanvarauksiin.
Sähköisen järjestelmän lisäksi kunnat palvelevat ihmisiä myös puhelimitse.
HUSin alueella joukkorokotuksiin päästäneen johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan vasta maaliskuussa, mutta ne aloitetaan heti, kun rokotteita saadaan riittävästi maahan.
Finentry-sovellus helpottaa matkustamista. Palvelun kautta voi varata ajan koronavirustestiin, saada ohjeet testiin saapumiseen sekä testin tuloksen.
Testeihin voi hakeutua rajanylityspaikkojen lisäksi eri pisteisiin ympäri maata.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi aamupäivällä omassa infossaan, että Helsingin on onnistunut puolittaa ilmaantuvuusluku joulukuusta.
Eilen torstaina Helsingin ilmaantuvuusluku oli 137, kun se oli pahimmillaan joulukuussa peräti 273. Tästä huolimatta koko Uusimaa on edelleen koronaepidemian leviämisvaiheessa.
Aamupäivällä pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä tiedotti siitä, että abiturientit pääsevät palamaan lähiopetukseen. Koronakoordinaatioryhmä perusteli omaa päätöstään ylioppilaskirjoitusten kasvaneella painoarvolla ja abiturienttien yhdenvertaisuudella.
Abien oppitunnit järjestetään hybridiopetuksena, joten opiskelijat voivat itse valita, osallistuvatko he opetukseen olemalla läsnä vai etäyhteyksien avulla.
Lukioissa perinteisesti järjestettävät vanhojen tanssit siirretään ja penkkarit perutaan pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäksi koordinaatioryhmä suosittelee, että opiskelijat pitäisivät kahden viikon omaehtoisen karanteenin ennen ylioppilaskirjoituksia, jotka alkavat 16. maaliskuuta.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoitukset ja suositukset sen sijaan jatkuvat pääkaupunkiseudulla toistaiseksi. Kaikki kuntien harrastustoiminta on keskeytetty sisätiloissa. Myös yksityisten toimijoiden suositellaan noudattavan samoja rajoituksia.
Lue myös:
Lasten roolia koronavirusmuunnoksen levittäjänä selvitetään – nykyrokotteita ei ole tehty lapsille
Rallin SM-sarjan avausosakilpailu Arctic Lapland Rally ajetaan tänä vuonna ilman yleisöerikoiskokeita koronapandemian vuoksi. Kisajärjestäjät lähettävät kuitenkin osasta erikoiskokeista livekuvaa verkkosivuillaan.
– Idea on se, että jokainen pystyy kotoaan katsomaan rallin sohvalta ja ei aiheuta paniikkia lähteä katselemaan tänne metsään, koska kokoontumiset on koronan aikaan kielletty, kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heikki Poranen.
Rallin lähtöä ja kisan avaustunnelmia voi seurata Yle Areenassa tai jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Tunturirallin nimellä perinteisesti tunnetun kisan erikoiskokeet ajetaan Rovaniemen ja Kemijärven metsissä. Järjestäjillä on vapaaehtoisia tarkkailemassa tilannetta ja innokkaita ralli-ihmisiä varoitetaan myös kylteillä.
Heikki Porasen mukaan yleisön saapumista reittien varrelle on silti vaikea täysin estää.
– Kaikki erikoiskokeille johtavat tiet on suljettu. Jos joku kelkalla ajelee, niin ei sitä voi oikein lähteä juoksemaan perään. Tämä on kaikkien itsensä vastuulla, että hoidetaan asia kuntoon, neuvoo Heikki Poranen.
Ralli joudutaan ajamaan ilman yleisöä Lapin aluehallintoviraston asettamien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Rallista on myös poistettu kolme yleisön perintesesti suosimaa erikoiskoetta: EK1, EK5 ja EK7.
Kilpailijoille muutamasta ihmisestä voisi olla hyötyäkin, kun ajetaan pakkasessa, hankalissa olosuhteissa ja kaukana asutuksesta.
– Siinä on tietysti turvallisuusnäkökulma, ettei olla kilometritolkulla alueella, jossa ei ole ketään ja sitten jotain sattuu, laskee viime vuoden Arctic Lapland Rallyn SM1-luokan voittaja Teemu Asunmaa.
Hallitsevan Suomen mestarin Teemu Asunmaan lisäksi nimekkäimpiä osallistujia ovat formulakuski Valtteri Bottas, sekä norjalaisen rallin maailmanmestari Petter Solbergin poika Oliver Solberg.
Kolmatta kertaa Tunturiralliin starttaava Bottas arvelee, että kokemus auttaa, vaikka konkreettista tulostavoitetta hän ei suostukaan sanomaan.
– Paremmalla vauhdilla halutaan ajaa kuin viime vuonna ja jos ne sähläämiset saa pois niin se tuloskin paranee, Bottas sanoo.
Tiedotuspäällikkö Timo Korkalaisen mukaan livelähetystä voi seurata erikoiskokeilta 2, 4, 6, 8 ja 10. Järjestäjät ovat värvänneet kameroihin erikoiskokeille vapaaehtoisia.
– Ajokuvien lisäksi haemme kuskeilta kommentteja ja sen lisäksi meillä on selostajat eri puolilla Suomea eli koronaturvallisesti toteutetaan tämä hajautetusti, valaisee Korkalainen.
Lapissa ajetaan rallia myös helmikuussa, kun Rovaniemen ja Kemijärven lumiset tiet valtaa Ruotsista Suomeen siirretty rallin MM-sarjan osakilpailu.
Väitöstutkija Johanna Vilppola uskoo, että jokaisella on ympärillään joku, jolla on haasteita mielenterveyden kanssa. Jos se et ole juuri sinä, se löytynee jostain hyvin läheltä sinua.
Tänään perjantaina Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kasvatustieteiden maisteri Vilppola esittää, ettei mielenterveyskuntoutujia pitäisi lokeroida diagnoosien perusteella lieviin ja vakavasti sairastuneisiin. Ihmisen työ- tai opiskelukykyä ei määritä vain diagnoosi, vaan huomioon pitäisi ottaa myös mielenterveyskuntoutujan oma arvio toimijuudesta.
Vilppola on luonut työkalun, jolla mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevat voidaan jaotella erilaisin kriteerein toimijoihin, taistelijoihin ja tipahtajiin. Näistä toimijat ovat karkeasti katsoen yhteiskunnallisesti aktiivinen joukko, taistelijat näkevät omassa arjessaan riskejä ja tipahtaneet ovat luovuttaneet.
Väitöskirjaa varten Vilppola analysoi 42 mielenterveyskuntoutujan elämänkerrontaa. Vipppola on koulutukseltaan muun muassa psykiatrinen sairaanhoitaja ja hän on toiminut kriisityössä.
Vilppolan mukaan mielenterveyskuntoutujat saatetaan nähdä edelleen yksipuolisena joukkona.
– Tutkimus ja työkokemus kuitenkin osoittavat, että jokainen tarina on erilainen. Niissä on samankaltaisuuksia ja samoja elementtejä, mutta ne painottuvat eri tavalla.
Vilppolan toiveena olisi, että jokaiselle pystyttäisiin tarjoamaan yksilöllisempää apua, jossa koko henkilöhistoria ja ihmisen omat vahvuudet tuotaisiin paremmin esille.
Mielenterveyden ongelmat näyttävät kasvavan esimerkiksi sairauspoissaolotilastoissa. Vuonna 2019 noin 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen. Viime vuonna Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät kuitenkin laskuun: siihen vaikutti muun muassa etätyöt ja yhteiskunnan sulkeminen.
Tutkimuksensa perusteella Johanna Vilppola on kiinnostunut myös siitä, mitä jää näiden tilastojen ulkopuolelle. Suomalaisilla työpaikoilla on monia, jotka pärjäävät ja sinnittelevät työelämässä mielenterveyden häiriöiden kanssa, mutta heidän määräänsä ei tilastoi kukaan.
– Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat meillä yleisiä, mutta ei ole tilastoa, paljonko on heitä, jotka kamppailevat niiden kanssa työelämässä. Ei näy se, kuinka paljon on onnistujia, jotka kamppailevat sen kanssa, säilyttävät oman toimintakykynsä ja identiteettinsä ja saavat palkkatuloja.
Kun väitöstutkija Johanna Vilppola puhuu mielenterveyden haasteiden kanssa elävistä, hän puhuu meistä. Siksi, että mielenterveyden haasteet koskevat koko väestöä, mutta myös sen tähden, ettei hän halua erotella ihmisiä meihin ja heihin.
Vilppola sanoo, että hänellä saattaa olla mielenterveyden oireilua esimerkiksi kuukauden päästä, sillä niin nopeasti mielenterveys saattaa hetkellisesti horjahtaa.
Unettomuus, parisuhde, teini-ikäiset lapset, vanhenevat vanhemmat – Vilppola luettelee syitä, jotka saattavat horjuttaa mielenterveyttä.
Siksi hän haluaisi, että mielenterveys nähtäisiin janana, jolle me kaikki voisimme asettua. Jana-ajattelun historia on 1800-luvulla, jolloin ranskalainen lääkäri Philippe Pinel ryhtyi puhumaan mielenterveyden haasteista. Vilppolan mukaan väitöstutkimus vahvistaa nyt tätä näkemystä.
– Liikumme janalla. Jos nukun huonosti, en ole niin vahva toimija kuin sellaisena päivänä, kun olen nukkunut hyvin. Se on myös lohdullista: sitä voi ajatella päivittäin, mikä on oma työkyky ja vapaa-aikakyky.
Vilppolan tutkimuksesta käykin ilmi, että mielenterveyskuntoutujat saattavat tarvita enemmän tukea eri elämänvaiheissa, oman toimijuutensa ja työkykynsä rajoissa.
Miten apua sitten voitaisiin tarjota yksilöllisemmin?
Vilppolan mielestä lähtökohta on ainakin yksinkertainen: toivottomia tapauksia ei ole. Hän sanoo, että toivon ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää ja mistä tahansa lähtökohdista tai diagnoosista voi kivuta janalla ylöspäin.
Vilppola jaotteli ihmisen toimintakyvyn neljään kategoriaan: yhteiskunnalliseen osallisuuteen, minän toimijuuteen, terveyteen ja reflektiokyky. Hänen mielestään nämä kaikki tulisi ottaa huomioon, kun puhutaan mielenterveydestä ja niistä kaikista voi löytyä apua mielenterveyden haasteisiin.
– Joku ei esimerkiksi innostu mindfulness-harjoittelusta, mutta joku, jolla on varat vähissä, saa onnistumisen kokemuksen siitä, että saa rahat riittämään. Siinä kasvaa itsetunto ja itseluottamus.
Osana väitöskirjaa Vilppola kehitti työkalun, jonka avulla mielenterveyskuntoutujat ja ammattilaiset voivat arvioida toimijuutta pisteytyksen avulla. Väitöskirjan ja pisteytystaulukon löydät täältä.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta alla.
Drooni-kuvausta harrastava Derry Moroney ikuisti ilmasta käsin Lake Cakoran Australian Uudessa Etelä-Walesissa.
Kyseessä on kuivunut järvi, joka on saanut verkossa paljon huomioita, koska sen sanotaan muistuttavan "elämänpuuta".
– Hankin droonin puoli vuotta sitten ja aloin vain tutkiskella kotikaupunkiani ylhäältä ja mereltä päin, Moroney kertoo BBC:n haastattelussa.
– Sitten satuin huomaamaan tämän järven ja olin ällikällä lyöty. Olin ihmeissäni näkemästäni ja pidin sitä hienona, Moroney kuvailee.
Mereen laskeva jokisuistoalue ei ole pysyvästi kuivunut. Se täyttyy ja kuivuu sääolosuhteiden mukaan.
Kohun aiheuttaneen kruunupyyläisvalmentajan tapausta käsitellään nyt ylemmällä tasolla.
Ruotsinkielinen Urheiluliitto pohtii ylimääräisessä kokouksessaan 26. päivä tammikuuta, onko juutalaisvastaisia kommentteja esittänyt Linda Karlström sopiva valmentajaksi, kertoo Ylelle Finlands Svenska Idrottin pääsihteeri Henrika Baclund.
Myös Suomen Voimisteluliitto on pyytänyt Karlströmin seuralta, kruunupyyläiseltä IK Kronanilta selvitystä asiasta. Valmentajalta itseltään on saatu jo kirjallinen selvitys.
Asiaa käsiteltiin jo kertaalleen Ruotsinkielisen Urheiluliiton kuukausikokouksessa, nyt liitto kaipaa vielä tarkentavia lisätietoja.
– Haluamme varmistaa, että jäsenseurallamme on samat arvot kuin meillä eli muun muassa yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja rasismin vastaisuus. Haluamme myös tietää, onko Karlström tietoinen näistä arvoista ja allekirjoittaako hän ne, sanoo pääsihteeri Henrika Backlund.
Backlundin mukaan liiton tehtävä on myös tukea jäsenseuraa sekä varmistaa, että toiminta on sellaisella tasolla, että siellä on mukava harrastaa.
Karlström esitti kohua herättäneitä mielipiteitään Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n dokumentissa joulukuussa. Hän sanoi muun muassa, että juutalaisten kansanmurha tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa kuin historiassa on kerrottu.
Urheiluseura ja kunta irtisanoutuivat niistä heti.
Karlströmin jatkosta valmentajana IK Kronanissa päätetään liiton lausunnon jälkeen. Voimisteluliitolla on valta päättää hänen valmentajalisenssinsä jatkosta.
Linda Karlström on valmentanut nuoria telinevoimistelijoita IK Kronanissa yli 10 vuotta. Seura on ollut tietoinen valmentajansa rokotekriittisyydestä, mutta Ruotsin television dokumentissa esille nousseet mielipiteet tulivat yllätyksenä.
Lue myös:
Metsä Tissue investoi Mäntän tehtaaseen uusimalla sen pehmopaperikoneen. Uutista voi pitää harvinaisena nykyään, koska metsätehtaat ovat sulkeneet koneitaan viime vuosina.
Paperikoneen uusinnan toimittajaksi on valittu Valmet Oyj.
Uudistuksen myötä tehtaan energia- ja tuotantotehokkuus paranevat olennaisesti ja tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa. Käyttäjät saavat samalla entistä pehmeämpää vessapaperia.
– Paperikoneen uudistamisen myötä kuluttajat saavat entistä pehmeämpää ja lujempaa paperia, jonka valmistukseen tarvittavan energian määrä on huomattavasti aiempaa pienempi. Tämä alentaa hiilidioksidipäästöjä kestävän kehityksen tavoitteidemme mukaisesti, Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen sanoo.
Investoinnin avulla energiankulutus laskee noin 15 prosenttia tuotettua paperitonnia kohden. Tämä johtaa myös pienempiin hiilidioksidipäästöihin. Metsä Tissue on sitoutunut muuttamaan tehtaansa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä.
Osapuolet eivät julkista kauppasummaa. Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan Serla-, Lambi- ja Katrin-pehmopaperituotteita ja asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä SAGA voi- ja leivinpaperituotteita. Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa.
Vuonna 2019 Metsä Tissuen liikevaihto oli miljardi euroa ja se työllistää 2 500 henkilöä.
Kajaanissa on löytynyt oireettoman henkilön maahantulon jälkeisessä testauksessa koronaviruksen niin sanottu brittivariantti. Kyseessä on ensimmäinen Kainuussa todettu koronaviruksen muunnos, johon liittyy viimeisimpien tietojen mukaan aiempaa suurempi tartuttavuus. Tartunnan saanut henkilö on matkustanut Pohjoismaissa.
– Kuntalainen on käynyt testeissä, eristäytynyt asianmukaisesti. Se kertoo, että jos testeissä ei käydä oireettomanakin, riski, että kyseinen variantti pääsee alueelle nousee ihan oleellisesti, sanoo Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari.
Koukkari kommentoi tuoreita tietoja tapauksesta Ylen suorassa verkkolähetyksessä. Voit katsoa haastattelun tallenteen tästä jutusta.
Tämän muunnostapauksen osalta tartuttavuusaika on umpeutunut eikä jatkotartuntoja tässä vaiheessa ole tiedossa.
– Tämä muistuttaa, että brittivariantti on todellisuutta, eikä korona ole hävinnyt mihinkään, Koukkari sanoo.
Kainuun koronatilanne on variantista huolimatta hallussa. Se myös pysyy hallinnassa, jos ohjeita ja rajoituksia jaksetaan edelleen noudattaa, Koukkari toteaa.
– Viime viikkoina ulkomailta palanneilta havaitut tartunnat ja viimeistään virusmuunnoksen löytyminen osoittavat, että rajatestaukset sekä omaehtoiset karanteenit ovat todella tarpeen. Vetoan kaikkiin, että kansalaiset noudattaisivat tunnollisesti vapaaehtoisia toimia. Näin jatkuessa emme voi merkittävästi purkaa rajoituksia tai höllentää suosituksia.
Koukkari toteaa, että on täysin mahdollista, että koronan muunnosta on liikkeellä Kainuussa muillakin oireettomilla henkilöillä. Mikäli koronan variantti pääsisi leviämään, Koukkarin mukaan on hyvin todennäköistä, että yksittäisiä henkilöitä joudutaan sairaalassa hoitamaan.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto jatkaa nykyisiä kokoontumisrajoituksia Kainuun kuntien alueella 19.1.–8.2.2021. Tartuntatautilain nojalla ovat kiellettyjä kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset Kainuun alueella.
– Meillä ei ole mitään hätää, kun eletään niiden ohjeiden ja suositusten mukaan, jotka on meille annettu. Kannattaa aina pohtia kaikessa tekemisessä, että onko tämä välttämätöntä vai voiko sen korvata jollain turvallisemmalla toimintamuodolla, Koukkari sanoo.
Tartunta ei liity tartuntaryppääseen kajaanilaisessa kuntoutuskodissa. Kuntoutuskodissa ilmi tulleiden tartuntojen on myös epäilty olevan muuntunutta virusta, koska tartunnat ovat levinneet harvinaisen ärhäkästi henkilökunnan käyttämistä suojaimista huolimatta
Kainuun sote odottaa THL:n tuloksia kyseisen tartuntaketjun koronaviruksen näytteistä. Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari kertoi alkuviikosta Ylelle, että tauti on erikoisen ärhäkkä. Kainuussa ei ole vastaavaa tarttuvuutta nähty aiemmin koronan kanssa.
Kuntoutuskoti Samoojan koronaryppäässä on todettu jälleen yksi uusi koronatartunta. Tartunta on kuntoutuskodin asukkaalla. Ryppäässä on nyt kaikkiaan 21 tartuntaa.
Tästä jutusta voit lukea jatkuvasti päivittyvät tiedot koronavirustilanteesta Kainuussa.
Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.
Lue myös:
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi luonnoksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tavoitteena on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.
– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotteessa.
Hänen mukaansa hallitus arvioi syksyllä, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi. Näitä lisäkeinoja voivat olla esimerkiksi liikenteen päästökauppa tai polttoaineveron korotukset.
Näin mahdollisista keinoista kerrottiin lokakuussa: Näin työryhmä puolittaisi liikenteen päästöt: Suomeen tarvitaan 700 000 sähköautoa ja autoilun päästöille kovempi hinta
Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä.
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistuminen ja liikennejärjestelmän sekä energiatehokkuuden parantaminen erilaisin tuin ja kannustimin.
Näitä keinoja tiekartassa ehdotetaan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen:
1. Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen ja nostetaan biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34 prosenttiin.
2. Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille.
3. Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille.
4. Huoltoasemien latauspisteet.
5. Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming.
6. Sähkötiepilotit
Autokannan uudistamista halutaan edistää näillä keinoilla ja tuilla:
- Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen
- Täyssähköautojen hankintatuki, lisäksi hankintatuki pakettiautoille ja raskaalle kalustolle ja romutuspalkkiokampanjat
- Etanoli- ja kaasuautojen konversiotuet
- Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat ja puhtaiden ajoneuvojen tutkimus
Lisäksi päästövähennyksiä tavoitellaan liikennejärjestelmän tehostamisella, johon kuuluvat kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, joukkoliikennetuet, liikkumisen ohjauksen tuki, yhdistettyjen kuljetusten edistäminen ja suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa.
Näiden jälkeen mainittu toinen vaihe sisältää etätyön edistämisen, liikenteen uudet palvelut sekä polttoaineiden vähähiilisen jakeluvelvoitteen noston.
Viimeinen vaihe on ehdollinen. Hallitus arvioisi syksyllä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Ministeriö pyytää lausuntoja tiekartasta eli periaatepäätöksestä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 19. helmikuuta.
Lue myös
Sodankylän Jääkäriprikaatissa koulutetaan parhaillaan usean Nato-maan sotilaita talvisiin taisteluolosuhteisiin.
Mukana on kaikkiaan 17 sotilasta, suomalaisten lisäksi kurssille osallistuu yhdysvaltalaisia, virolaisia, ranskalaisia ja isobritannialaisia. Ulkomaalaisten sotilaiden osallistuminen talvisodankäynnin kurssille on osa maavoimien kahdenvälistä koulutusyhteistyötä. Maavoimien mukaan mukana olevat ulkomaalaiset on testattu ennen kurssin alkua eikä heiltä löytynyt koronavirustartuntaa.
Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö Mikko-Petteri Monola kertoo, että kurssilla sotilaat opettelevat selviytymistä talvella, kuten muun muassa kerrospukeutumista ja tulentekoa. Kurssin alkupäiville on sattunut varsin arktinen sää, pakkasta on ollut Sodankylässä jopa 33-34 astetta.
– Ei ole tarvinnut motivointia, miksi ja miten kerrospukeudutaan, Monola sanoo.
Monolan mukaan lisäksi kaikki harjoitukseen osallistujat laitetaan täydessä varustuksessa ja sukset jalassa avantoon, josta on päästävä ylös omin avuin.
– Jos avannosta ei pääse ensimmäisellä kerralla ylös, homma otetaan uusiksi lämmittelytauon jälkeen, Monola kertoo.
Juttua kirjoittaessa avantoharjoitusta ei vielä oltu tehty tällä kurssilla vaan se on ohjelmassa myöhemmin perjantaina.
Kurssin aloitusta seurasi Yhdysvaltain Euroopan ja Afrikan maavoimajoukkojen komentaja, kenraali Christopher G. Cavoli. Kyse on arvovieraasta, sillä hän on maan korkea-arvoisin sotilas Euroopassa.
– Hän ehti ensimmäiselle päivälle ja tapasi maanmiehiään, Monola lisää.
Maavoimien mukaan kolmipäiväisen Suomen-vierailunsa aikana Cavoli kävi myös seuraamassa taisteluammuntoja Rovajärven harjoitusalueella, vieraili Ivalossa Lapin rajavartiostossa ja tapasi Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen. Cavoli kävi Suomessa 10.–12. tammikuuta.
Talvisodankäynnin kurssi Sodankylässä alkoi maanantaina 11. tammikuuta ja päättyy ensi viikon perjantaina 22. tammikuuta. Kurssi on järjestetty vuosittain jo pitkään.
Pirkanmaalla kerrottiin perjantaina peräti 38 uudesta tartunnasta. Tätä suurempi päiväkohtainen luku on ollut viimeksi Pirkanmaalla joulukuun 10. päivänä.
– Iso osa näistä kytkeytyy jo eilen julkaistuun listaan baari- ja ravintola-altistuksista, TAYS tiedottaa.
TAYS tiedotti torstaina pitkän listan mahdollisista altistumisista ravintoloissa. Näitä ovat:
Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen katsoi alkuviikon tilannetta Pirkanmaalla ison huolen vallassa. Neljännes alkuviikon tartunnoista on peräisin baareista.
Fimlab tutki alueelta kaikkiaan 871 näytettä.
Yhteensä todettuja tartuntoja on Pirkanmaalla 2 068.
Aluehallintovirasto kertoi torstaina, että kymmenen hengen kokoontumisrajoitus jatkuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella 8. helmikuuta asti.
Linjaus koskee tilaisuuksia sekä sisä- että ulkotiloissa. Rajoituksen piirissä ovat muun muassa markkinat, konsertit, teatterinäytökset ja urheiluottelut, joissa on yleisöä.
Aluehallintoviraston toimivalta ei ulotu yksityisiin tilaisuuksiin, kuten illanviettoihin tai perhejuhliin, eikä normaaliin, jatkuvaluonteiseen palvelutoimintaan.
Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä suosittelee kuitenkin, että myös yksityistilaisuuksissa henkilöitä on korkeintaan kymmenen. Ryhmä on antanut lukuisia muitakin suosituksia ja rajoituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Myöskään viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät kuulu aluehallintoviraston rajoitusten piiriin. Nämäkin suositellaan järjestettävän etäkokouksina.
TAYSin erityisvastuualueella on sairaalahoidossa koronan takia 15 potilasta. Koronaan liittyen on kuollut 49 potilasta. Erityisvastuualueeseen kuuluu Pirkanmaan lisäksi Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa.
Kymmenen hengen kokoontumisrajoitus jatkuu Pirkanmaalla ainakin helmikuun alkupuolelle saakka
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi eilen, että abiturienteille avataan mahdollisuus valmistautua ylioppilaskirjoituksiin lähiopetuksessa.
Koronakoordinaatioryhmä perustelee päätöstä ylioppilaskirjoitusten kasvaneella painoarvolla ja abiturienttien yhdenvertaisuudella.
Abiturienttien oppitunnit järjestetään hybridiopetuksena, ja opiskelijat voivat itse valita osallistuvatko lähiopetukseen vai etäopetukseen.
Opiskelijoille suositellaan kahden viikon mittaista omaehtoista karanteenia ennen ylioppilaskirjoituksia. Kirjoitukset alkavat 16. maaliskuuta.
Päätös abien lähiopetuksesta koskee pääkaupunkiseudun kuntia. Uudenmaan koronakoordinaatioryhmä linjasi sen sijaan etäopetusta jatkettavan myös abiturienttien osalta.
– Tämä oli pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen linjaus. Muiden Uudenmaan kuntien päätös on heidän asiansa, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.
Toisen asteen koulutusta jatketaan pääkaupunkiseudulla muilta osin etäopetuksessa. Lukioissa normaalisti järjestettävät vanhojen tanssit siirretään ja penkkarit perutaan pääkaupunkiseudun kunnissa.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan olemassa olevissa rajoituksissa ja suosituksissa pitäydytään toistaiseksi. Kaikki kuntien harrastustoiminta on keskeytetty sisätiloissa ja kaikki yli 20-vuotiaiden harrastustoiminta myös ulkona.
Yksityisten toimijoiden suositellaan edelleen noudattavan samoja rajoituksia.
– Olen erittäin huolissani siitä, kuinka kohtuuttoman ison taakan lapset ja nuoret joutuvat koronan torjunnasta kantamaan, pormestari Vapaavuori sanoo.
Vapaavuoren mukaan voi aiheellisesti kysyä, onko rajoituksista enemmän hyötyä kuin haittaa. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan yhdistettävien tartuntojen osuus ei hänen mukaansa ole kokonaisuuden kannalta ratkaiseva.
Päätös rajoitusten jatkamisesta perustuukin valtakunnalliseen huoleen koronaviruksen muunnoksen leviämisestä.
– Perustamme päätöksen jatkaa rajoituksia ennen kaikkea tavoitteeseen hillitä muuntoviruksen leviämistä, Vapaavuori sanoo.
Helsingin ensimmäinen koronavirustartunta todettiin karkauspäivänä 29. helmikuuta 2020. Sen jäkeen niitä on todettu kumulatiivisesti 11 612. Koronaan on menehtynyt 240 helsinkiläistä.
Tartuntojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun, ja taudin ilmaantuvuus on karkeasti puolittunut. Ilmaantuvuusluku eilen oli 137, kun se oli pahimmillaan joulukuussa peräti 273.
Tartuntoja esiintyy nyt eniten yleisissä sosiaalisissa tilanteissa, perhejuhlissa ja kotibileissä.
Tavallista koronavirusta ärhäkämmin tarttuvaa muunnosta on löytynyt reilulta 20 testatulta.
Koronarokotuksia on Helsingissä annettu lähes 6 000 annosta.
Uudenmaan alueellinen koordinaatioryhmä päätti eilen pitää koronaan liittyvät rajoitukset ja suositukset ennallaan.
– Olemme Uudellamaalla edelleen leviämisvaiheessa ja nopeasti leviävä muuntunut virus ei puolla rajoitusten lieventämistä, sanoi ryhmän puheenjohtaja HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Epidemiatilanne näyttää Uudellamaalla vakiintuneen noin 1000 uuden viikoittaisen tartunnan tasolle.
– Tämä on liikaa. Tavoitteenamme on saada epidemiatilanne Uudellamaalla perustasolle. Vasta tällöin rajoituksista ja suosituksista voidaan laajasti luopua, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi.
Voit katsoa Helsingin tiedotustilaisuuden kokonaisuudessaan alla.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 16. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue myös:
Sataa räntää. Berliiniläinen Afra Gloria Müller katsoo Saksan parlamenttirakennusta eli historiallista valtiopäivätaloa Reichstagia.
Paikalla päivystää tavallista jykevämpi poliisivartio.
Yhdysvaltain kongressikapina järkytti myös Saksassa. Kuvat toivat mieleen Berliinin elokuisen mielenosoituksen. Tuolloin muutama sata ihmistä rynni salaliittoteorioiden lietsomana valtiopäivätalon portaille.
Saksan poliittinen johto on vetänyt tapahtumien välille yhtäläisyysmerkkiä, mutta selviä erojakin on. Saksan ryntäystä ei lietsonut maan johtaja, eikä siinä yritetty estää vaalituloksen vahvistamista. Symboliikka oli kuitenkin vahvaa: valtiopäivätalon tuhopolttoa 1930-luvulla seurasi natsien nousu.
Yhteistä Yhdysvaltain tilanteen kanssa on se, että vallan rakenteet haastetaan nyt Saksassakin.
Berliinin elokuun rynnijät olivat äärioikeistolaisia. Afra Gloria Müller puolestaan on äärioikeistoa vastaan. Silti hänen mielestään nykypolitiikasta löytyy syitä siihen, miksi politiikkaa tehdään nyt entistä enemmän kaduilla.
Niin hyvässä kuin pahassakin.
– Demokratia tarvitsee päivittämistä, Müller sanoo.
Müller, 30, on tehnyt uraa konsulttina, joka neuvoo yrityksiä kehittämään toimintaansa sosiaalisesti ja ilmaston kannalta kestävään suuntaan. Hänestä tuli demokratia-aktivisti käytännössä yhdessä yössä.
Müller on mukana startup-yrittäjistä ja kansalaisaktivisteista koostuvassa porukassa, joka sai loppuvuodesta 2019 "suuren hullun idean". Porukka varasi käyttöönsä Berliinin historiallisen olympiastadionin.
Tila on valtava, mutta niin oli tavoitekin: Saksan politiikan uudistaminen.
He kutsuivat paikan päälle 70 000 ihmistä pääsylipun hinnalla. Stadionin vuokraa ja muita kuluja varten tarvittiin lipputuloina ja joukkorahoituksena 1,7 miljoonaa euroa.
Ideana oli kokoontua, keskustella, kuunnella asiantuntijoita. Ja saada vain yhdessä päivässä aikaan kansalaisaloitteita aiheista, joita Müller ja muut tilaisuuden järjestäjät pitivät tärkeinä.
Ilmastonsuojelun lisäksi kattoteemoina olivat demokratian lisääminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ajatuksena oli etsiä ratkaisuja ongelmien osoittamisen sijaan.
– Saksassa moni nuori on tyytymätön politiikkaan. He eivät koe, että nykyhallitus ajaa heidän asioitaan, Müller sanoo viitaten erityisesti nuorten huoleen ilmastonmuutoksesta.
Demokratiafestivaali sai hurjan suosion. Kolmessa viikossa tukijoita kertyi yli 30 000, ja rahaa oli kerättynä kaksi miljoonaa euroa.
– Ne olivat elämäni hulluimmat kolme viikkoa, Müller sanoo.
Pandemian vuoksi viime kesäkuun 12. päiväksi suunniteltu festivaali piti kuitenkin perua. Mutta idea jäi.
Kolmestasadasta ehdotetusta kansalaisaloitteesta kaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa tähtäävää kansalaisaloitetta sai tarpeeksi allekirjoituksia.
Müller tuntee useita politiikasta kiinnostuneita nuoria naisia, jotka haluavat vaikuttaa ja päättää Saksan suunnasta. Hän kertoo käyvänsä heidän kanssaan usein yhtä ja samaa keskustelua.
Keskustelu johtaa usein kysymykseen, miksi nuoret naiset eivät hakeudu puolueisiin, joiden toimintaan länsimainen demokratia ja päätöksenteko kuitenkin pohjaa.
Syynä on se, miltä Saksan nykypolitiikka näyttää – liittokansleri Angela Merkelistä huolimatta.
– Tuntuu kuin parlamentissa olisi vain valkoisia vanhoja herroja, Müller sanoo.
Takana näkyvässä parlamenttitalossa istuu tällä vaalikaudella 709 kansanedustajaa. Heistä alle kolmannes on naisia. Keski-ikä on noin 50 vuotta, ja harvoista alle 30-vuotiaista edustajista lähes kaikki ovat miehiä.
– Olen nuori nainen, enkä koe olevani edustettu politiikassa, Müller sanoo.
Mutta kyse ei ole vain sukupuolten tasa-arvosta. Saksan asukkaista arviolta ainakin joka viidennellä on maahanmuuttajatausta.
– Saksa on monikulttuurinen maa, mutta hallituksessa se ei näy millään tavalla, Müller sanoo.
Saksan liittovaltion hallituksessa ei ole maahanmuuttajataustaisia ministereitä.
Myöskään moni entisen Itä-Saksan alueen asukkaista ei koe politiikan edustavan heitä, sillä ministereistä valtaosa on lähtöisin läntisestä Saksasta. Myös talouselämän johtopaikat ovat pääsääntöisesti Länsi-Saksassa kasvaneilla.
Tätä on pidetty yhtenä syynä nationalistisen ja osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n nousuun erityisesti entisen Itä-Saksan alueella. AfD istuu liittopäivillä mutta antaa lisäksi tukea koronatoimia vastustavalle protestiliikkeelle, jonka osana rynätys valtiopäivätaloon elokuussa tapahtui.
– On todellinen vaara, että äärioikeistoryhmät onnistuvat tavoittamaan nuoret muita paremmin, Müller sanoo.
Olympiastadionin varannut aktivistiryhmä toimii yhteistyössä Saksan ilmastonuorten kanssa. Fridays for Future -liike on Saksassa huomattavasti vaikutusvaltaisempi kuin Suomessa.
Liikkeen saksalaista johtohahmoa Luisa Neubaueria kuunnellaan nykyään Saksan julkisessa keskustelussa rinnan teollisuusjohtajien ja huippupoliitikkojen kanssa.
Müllerin mukaan ilmastoliike on onnistunut nousemaan Saksassa vaikutusvaltaiseksi, koska se räväyttää ihmisten silmille epämukavan totuuden.
Puolueet taas pyrkivät Mülleristä miellyttämään liikaa kaikkia.
– Tuntuu, että tärkein tavoite on tulla uudelleenvalituksi eikä ajaa kansalaisten etua.
Stadiontempauksen yhtenä ideana olikin näyttää Saksan johtaville poliitikoille, että aloitteita voi tehdä uudella tavalla nopeasti ja yhdessä.
Saksassa tempausta arvosteltiin rajusti. Se leimattiin hyväosaisten nuorten aktivismiksi. Lippu tapahtumaan maksoi lähes 30 euroa.
Myös nuorten ilmastoliikkeellä on ollut elitistinen leima, sillä mukana on paljon nuoria lukioista ja vähemmän ammatillisen koulutuksen puolelta.
Müllerin mukaan ulkoparlamentaarinen lobbaus kannattaa. Esimerkiksi Fridays for Future on jo vaikuttanut siihen, mihin suuntaan poliittinen valtavirta liikkuu.
– Ilmastoliikkeellä on ollut valtava vaikutus Saksan vihreiden nykysuosioon, Müller sanoo.
Liittokansleri Angela Merkel jättää politiikan tämän vuoden syyskuun vaaleissa. Hän on ollut vallassa yli 15 vuotta.
Huomenna lauantaina Merkelin edustama kristillisdemokraattinen valtapuolue CDU valitsee uuden puheenjohtajan.
Ehdolla on kolme Länsi-Saksassa kasvanutta miestä.
He ovat puolueen oikeistosiipeä edustava Friedrich Merz, 65, merkeliläisen keskilinjan edustaja Armin Laschet, 59 ja joukon yllättäjä, ulkopolitiikan tuntija Norbert Röttgen, 55.
Kaikki kolme ovat Bonnin oikeustieteellisessä opiskelleita valkoisia, katolisia miehiä Nordrhein-Westfalenin osavaltiosta.
Eli lyhyesti sanottuna: hyvin perinteisen CDU-poliitikkopolun kulkeneita veteraanipoliitikkoja.
– CDU tietää itsekin, että sillä on valtava ongelma monimuotoisuuden kanssa, Müller sanoo.
Ehdokkaista etenkin Röttgen on nostanut esiin, että CDU tarvitsee kipeästi lisää naisia, nuoria ja digitaalisuutta. Valtapuolueen pitää päivittää itsensä vastaamaan muuttunutta maailmaa.
Sillä, ettei kukaan ehdokkaista osu ajan hermoon, on vaikutuksia koko Eurooppaan.
Saksan johtaja on EU:ssa merkittävä vallankäyttäjä. Nyt Merkelin seuraajapeli on harvinaisen auki: kyselyissä yksikään ehdokkaista ei ole noussut ennakkosuosikiksi.
CDU on yli 35 prosentin gallupluvuilla Saksan ylivoimaisesti vahvin puolue. Normaalitilanteessa lauantain vaali kertoisi myös Saksan todennäköisen seuraavan liittokanslerin.
Mutta tilanne ei ole normaali. Kaikkia kolmea ehdokasta pidetään jopa liian heikkoina Merkelin seuraajaksi. Kansleriehdokkaaksi saattaa lopulta nousta joku muu kuin uusi puheenjohtaja.
Afra Gloria Müller on kasvanut aikuiseksi naisliittokanslerin johtamassa Saksassa. Silti Merkelin mahdolliset seuraajaehdokkaat läpi puoluekentän ovat lähes yksinomaan miehiä. Poikkeuksena on vain vihreiden Annalena Baerbock, josta saattaa tulla puolueensa kansleriehdokas.
– Tilanne on todella masentava, Müller sanoo.
Koronarokotelaatikon kylmäketjun katkeaminen aiheutti säpinää torstaina iltapäivällä kunnan terveyspalveluista huolehtivan Terveystalon toimipisteessä Tervolassa ja terveysasemalla Simossa. Rokotukset oli tarkoitus aloittaa kunnissa tänään perjantaina.
Tervolaan 54 rokotteen kylmälaatikko saapui Länsi-Pohjan keskussairaalasta Kemistä lääkekuljetuksia hoitavan Postin kyydillä iltapäivällä neljän aikaan. Simoon 36 rokotteen kylmälaukkokuljetus saapui kahden aikaan iltapäivällä toisen kuljetusliikkeen kyydissä.
Kun hoitaja avasi laatikon, siinä oleva QR-koodilaite hälytti ja ilmoitti kylmäketjun jossain vaiheessa katkenneen. Rokotteita ei siis enää voisi varastoida.
Soitto sairaala-apteekkiin varmisti, että aikaa rokotteen sekoittamiseen oli tunti ja pistämiseen kuusi tuntia tai rokotteet pilaantuvat.
– Tulihan siinä kiire pistää ennen kuin ne pilaantuvat. Kyllä hikikarpaloita tuli otsalle, mutta niin ryhdyttiin töihin ja tavoittelemaan rokotuslistaan merkittyjä terveydenhuollon työntekijöitä, kertoo Terveystalon Tervolan toimipaikan johtaja Heidi Ylimikkotervo.
Henkilökunnan nopea toiminta palkitsi ja molemmissa kunnissa rokotettavat henkilöt tavoitettiin, ja rokote-erä pelastui. Lisäksi rokotteita saivat muutamat vanhusten palveluyksikön pitkäaikaisasiakkaat.
– Illalla puoli yhdeksän aikaan kaikki 54 rokotetta oli pistetty. Erittäin suuri kiitos tästä henkilökunnalle, ilman heitä olisi huonosti tässä käynyt, Heidi Ylimikkotervo kiittää.
Simossa rokotukset olivat ohitse parissa-kolmessa tunnissa.
– Melkoisen vipinän tämä terveysasemalla aiheutti, mutta henkilökunta teki tässä täyden kympin suorituksen, kertoo Simon johtava lääkäri Tuula Saukkonen.
Syytä kylmäketjun katkeamiselle ei tiedetä vielä ja sitä selvitetään. Rokotteet olivat joka tapauksessa lähteneet matkaan Kemin keskussairaalasta Tervolaan ja Simoon eilen torstaina, joten esimerkiksi Postin tai toisen firman kuljetusautossa rokotelaatikko ei ole ollut sallittua pidempään.
Torstaina rokotteita kuljetettiin myös Ylitorniolle, missä vastaavaa ongelmaa ei ilmennyt.
– Selvittelyssä on nyt, onko kuljetuslaatikko mahdollisesti ollut autossa liian lähellä lämmityslaitetta ja siksi lämmennyt. Yksi vaihtoehto voi olla, että kylmälaukuissa on ollut jotain ongelmaa jo pakkausvaiheessa. Sairaala-apteekki selvittää tapahtuneen syytä, sanoo Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila.
Koronaepidemia on jatkunut yli kuukauden vanhuksia hoitavassa Rauhaniemen sairaalassa Tampereella. Hoitajia edustava Superliitto arvostelee sairaalaa ja THL:ää siitä, ettei hoitajien hyväksi ole tehty kaikkea voitavaa.
Rauhaniemen sairaalassa on joulukuun alussa alkaneen epidemian aikana menehtynyt 13 tartunnan saanutta potilasta. Tartuntoja on todettu potilailla ja henkilökunnalla yhteensä 112. Yli 50 henkilökunnan jäsentä on saanut tartunnan, mikä on suuri määrä.
Rokotukset alkoivat vuoden lopussa, minkä jälkeen kaksi rokotettua ehti vielä saada tartunnan.
Superin työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen ihmettelee, kun työnantaja on kertonut, että kaikki ennalta ehkäisevät toimet on viritetty huippuunsa.
– Tätä en uskonut ja lähdin selvittämään asiaa. Työntekijöiltä saamani tiedon mukaan puutteita siellä on ollut todella paljon, Kemppainen kertoo Ylelle.
Kemppaisen mukaan suurin puute koskee sitä, että kunnon maskeja on ollut vaikea saada. Hänen mukaansa koronapotilaita hoitavat hoitajat ovat joutuneet käyttämään kirurgisia hengityssuojaimia.
– Meille on kerrottu, että FFP-hengityksensuojaimia on vähän ja niitä pitää käyttää harvoin. Hoitajat sanovat, että FFP-suojaimet ovat kiven alla.
Kemppainen kirjoitti asiasta myös blogikirjoituksen Superin sivuille.
– Koronapotilaita hoitavissa vanhustenhoidon yksiköissä pitää saada käyttää vastaavanlaisia henkilönsuojaimia kuin sairaalamaailmassakin. Kirurgisten hengityssuojaimien käyttö koronapotilaita hoidettaessa ei ole riittävä, vaan tarvitaan tarkoitukseen sopiva FFP-hengityksensuojain.
Hallintoylilääkäri Lauri Seinelä kiistää syytökset. Hänen mukaansa FFP-suojaimia käytetään aina ohjeiden mukaisesti esimerkiksi kun kyse on pisaratartunnan vaarasta. Hänen mukaansa Rauhaniemessä on käytetty eristyksen asteeseen soveltuvia maskeja ja visiirejä.
– Hoitajilla on ohjeen mukaiset suojaimet, joita käytetään koronapotilaiden hoidossa erikoissairaanhoidossa ja Rauhaniemessä. Nyt ei ole ollut suojaimista kiinni. Keväällä olisi ollut hankalampaa, Seinelä sanoo.
Tampereen kaupungin epidemiologi Sirpa Räsänen sanoo, että FFP-suojainta tarvitaan vain tietyissä, esimerkiksi aerosoleja tuottavissa toimenpiteissä. Asiaa on Räsäsen mukaan pohdittu sairaanhoitopiirin kanssa.
– Infektiolääkärien kanssa olemme päätyneet siihen, että FFP-suojainten käyttö ei sitä tilannetta ratkaise, Räsänen kommentoi.
Hoitajat ovat kirjelmöineet asiasta ammattiliitolle.
– Hoitajat pelkäävät ja he ovat harmistuneita. Heitä myös syyllistetään, että he eivät ole toimineet oikealla tavalla, Kemppainen kertoo viesteistä.
Hallintoylilääkäri Seinelän mukaan pelko on ymmärrettävää, koska henkilökunnassa on paljon tartunnan saaneita. Jonkun pitää kuitenkin hoitaa myös koronapotilaat, Seinelä sanoo.
– Minulle tulleen palautteen mukaan osa henkilökunnasta on tehnyt töitä myös tyytyväisinä. Tilanne on totta kai fyysisesti ja henkisesti raskas. Hattua pitää nostaa henkilökunnalle, joka on tehnyt töitä.
Torstaina ei tullut uusia tartuntoja.
– Pääosa potilaiden eristyksistä on päästy purkamaan. Näyttäisi siltä, että tilanne on rauhoittumaan päin.
Superin Kemppaisen mukaan ongelman ydin on, että THL:n ohjeistuksissa nettisivuilla kirurginen suusuojain on riittävä jopa koronapositiivisen hoidossa. Yle on pyytänyt THL:ltä kommenttia ohjeista, mutta ei ole vielä saanut sitä. Super on ollut yhteydessä THL:ään asiasta.
Superliiton Kemppaisen mukaan vanhusten hoitopaikkojen tilat ovat usein huonokuntoisia. Hänen tietojensa mukaan tämä on vaikeuttanut työtä myös Rauhaniemen sairaalassa.
Kemppainen arvostelee myös sovellettua karanteenia, joka oli ainakin alkuun käytössä Rauhaniemen sairaalassa. Altistuneet hoitajat ovat olleet töissä, koska työntekijöitä ei saatu tarpeeksi. Sovellettua karanteenia ei ole käytetty Tampereen kaupungin mukaan aikoihin.
Rauhaniemen sairaalassa Tampereella taas yksi potilas kuollut koronan seurauksena
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe valittaa tuomiosta, jolla Helsingin käräjäoikeus vapautti ex-jengipomo Keijo Vilhusen syytteestä 17 vuoden takaisesta palkkamurhasta.
Käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion murhasta elinkautiseen, mutta hylkäsi Vilhusen syytteen.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että Vilhunen olisi yhdessä Volkan Ünsalin murhasta aikaisemmin tuomittujen kanssa osallistunut murhaan tai suunnitellut ja järjestänyt palkkiota murhasta.
Näyttö oli käräjäoikeuden mukaan osittain riittämätön ja Vilhusen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli mahdollinen. Hänen syyllisyydestään jäi käräjäoikeudelle varteenotettava epäily.
Käräjäoikeuden tuomiossa kuitenkin katsottiin Vilhusen edistäneen murhaa osallistumalla eräiltä osin henkirikossuunnitelman järjestelyistä sopimiseen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä näkemyksen mukaan jo tällainen menettely on henkirikokseen osallistumisena rangaistavaa. Lisäksi asiassa on apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan uskottavaa näyttöä siitä, että Vilhusen osallisuus oli tätäkin olennaisempi.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, että asia on Vilhusen osalta syytä saattaa kokonaisuudessaan hovioikeuden arvioitavaksi.
Helsingin Vuosaaressa 16. lokakuuta 2003 tapahtuneesta palkkamurhasta on jo aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä.
Aarnio osalta kyseessä oli niin sanottu epävarsinainen laiminlyöntirikos. Aarnio ei oikeuden mukaan osallistunut henkirikokseen tai sen suunnitteluun, mutta ei tehnyt mitään murhan estämiseksi.
Aarnion osalta käräjäoikeuden tuomiossa katsottiin, että eräiltä osin syytteessä esitetyt yksittäiset oikeudelliset seikat olisivat sellaisia, etteivät ne sovellu Aarniota koskevan epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen perustaksi.
Koska asia on ennakkotapauksena merkittävä, myös nämä seikat on apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä syytä saattaa hovioikeuden uudelleen arvioitavaksi.
Vastaavalaista murhatuomiota ei Suomessa ole aiemmin annettu.
Myös elinkautiseen vankeuteen tuomittu Jari Aarnio valittaa käräjäoikeuden tuomiosta määräaikaan mennessä, kertoo asianajaja Riitta Leppiniemi.
Aarnio kiistää syytteen ja katsoo, että hänellä ei ollut sellaista tietoa, jonka perusteella hän olisi voinut estää henkirikoksen.
Keijo Vilhunen kertoi oikeudessa, että hän antoi Aarniolle tietoja murhasuunnitelmasta. Aarnio kiisti saaneensa tietoja Vilhuselta.
Poliisi avasi ruotsin-turkkilaisen Ünsalin murhatutkinnan uudelleen vuonna 2015, jolloin rikoksesta alettiin epäillä aiemmin tuomittujen lisäksi Aarniota ja Vilhusta.
Ünsalin murhan motiivina on pidetty Tukholman Arlandassa tapahtuneesta arvokuljetusryöstöstä alkanutta tapahtumaketjua.
Ünsalin isän mukaan hänen poikansa kertoi ottaneensa yli kaksi miljoonaa kruunua kätketystä ryöstösaaliista.
Lue myös:
