Pirkanmaan käräjäoikeudessa on vangittu torstaina kolme miestä todennäköisin syin epäiltyinä törkeistä huumausainerikoksista. Kaksi epäillyistä on ollut syytettyinä niin sanotussa Katiska-vyyhdessä. Jutusta odotetaan ratkaisua kevään aikana.
Uudet vangitsemiset liittyvät samaan kokonaisuuteen, mistä Pirkanmaan käräjäoikeus tiistaina vangitsi Niko Ranta-ahon. Ranta-ahoa epäillään uusista törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä veropetoksesta.
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Jari Räty vahvistaa Ylelle, että uudet vangitsemiset liittyvät samaan uuteen kokonaisuuteen. Räty ei ota kantaa, onko mahdollisia epäiltyjä vielä laajempi joukko kuin nyt vangitut neljä henkilöä. Hän on vaitonainen tutkinnasta.
Ranta-aho vapautui kesällä vankilasta eli hänen epäillään syyllistyneen uusiin rikoksiin tekoaikojen perusteella pian vankilasta vapauduttuaan. Ranta-ahoa epäillään elokuusta marraskuuhun 2020 Vantaalla tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä marraskuussa 2020 Helsingissä tapahtuneesta törkeästä huumausainerikoksesta. Törkeän veropetoksen epäilty tapahtuma-aika on marraskuusta 2016 toukokuuhun 2020.
Kahta nyt vangittua epäillään näistä Vantaalla ja Helsingissä viime syksynä tapahtuneista törkeistä huumausainerikoksista. Kolmatta miestä epäillään vain Helsingin marraskuisesta törkeästä huumausainerikoksista.
Kahta nyt vangittua epäiltyä syytettiin Katiska-vyyhdessä huumeiden myymisestä ja pitämisestä hallussaan. Syyttäjän mukaan epäillyt ovat pääosin yhdessä laittomasti pitäneet hallussaan ja myymällä levittäneet amfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia.
Ranta-aho otettiin kiinni Espanjassa
Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi Ranta-ahon tiistaina poissaolevana todennäköisin syin epäiltynä. Hänet otettiin myöhemmin tällä viikolla kiinni Espanjassa, missä hän on asunut.
Epäillyt rikokset ovat poliisin mukaan tapahtuneet kesken Ranta-ahon oikeudenkäynnin niin sanotussa Katiska-huumevyyhdissä. Hän on vastannut syytteisiin vapaalta jalalta. Samaan aikaan hän on esiintynyt myös Nelosen Ruutu-palvelussa esitetyssä truecrime-dokumenttisarjassa.
Katiska-jutun oikeuskäsittely päättyi Helsingin käräjäoikeudessa lokakuussa. Oikeus ei ole vielä antanut ratkaisuaan syytteistä.
Iso osa Tor-verkon suomenkielisestä huumekaupasta on joutunut lähes lamaannuksiin.
Kaksi keskeistä huumekaupan ympärille syntynyttä sivustoa poistui kartalta loppuvuonna 2020. Ensin lopetti toimintansa Torilauta, sitten Tulli sulki Sipulimarket-nimisen kauppapaikan.
Kumpikin sivusto sai nopeasti seuraajia, mutta tällä hetkellä myös moneen niistä kohdistuu epätavallisen pahoja häiriöitä. Esimerkiksi Torilaudan seuraajiksi syntyneet Keskustori ja Suomilauta ovat olleet tammikuussa poissa toiminnasta lähes kokonaan.
– Tällä hetkellä ei ole toiminnassa yhtään merkittävää, luotettavaa suomenkielistä kauppapaikkaa, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo.
Villit huhut lähtivät heti liikkeelle
Huumeiden käyttö ja hallussapito on laitonta. Huumekaupan kannalta Tor-verkossa toimivat kauppapaikat ja keskustelufoorumit ovat tärkeitä.
Osa niistä käsittelee rahaa ja toimii ikään kuin huumeiden verkkokauppoina. Osan kautta myyjät ja ostajat löytävät toisensa ja sopivat keskenään kaupoista.
Jälkimmäiseen ryhmään kuului esimerkiksi Torilauta, jonka kautta huomattava osa Suomen huumekaupoista sovittiin. Keskustori ja Suomilauta ovat sen seuraajia.
Keskustorin ja Suomilaudan yhteysongelmat alkoivat ilmeisesti tammikuun 2. päivä. Katkosten syyksi on veikkailtu vahinkoa, kilpailijoiden tekemää palvelunestohyökkäystä ja villeissä huhuissa myös viranomaisten operaatiota.
Tor-verkon asiantuntija Juha Nurmen mukaan katkokset ovat foorumeilla tavallisia ja niihin voi olla myös viattomat syyt. Tällä kertaa häiriöt ovat kuitenkin kestäneet poikkeuksellisen pitkään.
– En muista, että vastaavaa olisi tapahtunut moneen vuoteen, Cyber Intelligence House -yhtiössä tutkimusjohtajana työskentelevä Nurmi sanoo.
Suuri vaikutus Suomen huumemarkkinoihin
Aihepiiriin erikoistunut toimittaja Aarno Malin sanoo, että tilanteella on suuri vaikutus huumemarkkinoihin Suomessa. Hänen mukaansa pimeän verkon keskustelupalstat ovat suomalaisille käyttäjille keskeisin tapa hankkia aineita. Tällä hetkellä tuo kanava on käytännössä poissa pelistä.
– Se on johtanut siihen, että käyttäjät joutuvat hankkimaan aineita old school -periaatteella. He etsivät fyysisen maailman kontakteja tai lähettelevät viestejä myyjille, joilta he ovat joskus ennen ostaneet.
Viimeaikaiset palveluhäiriöt eivät ole pelkästään kotimainen ilmiö. Ulkomaisista kauppapaikoista esimerkiksi Coronamarket ja DarkWeb Market ilmoittavat etusivuillaan, että niihin kohdistuu palvelunestohyökkäyksiä.
– Sen vuoksi osa epäilee, että kyse voisi olla myös maailmanlaajuisesta operaatiosta huumekauppasivustoja vastaan tai jostakin Tor-verkkoon liittyvästä häiriöstä, Malin kertoo.
Tulli sulkenut useita kauppapaikkoja
Aikaisempia huumekaupan ympärille syntyneitä keskustelupalstoja ovat olleet Suomessa muun muassa Sipulikanava ja Torilauta.
Sipulikanavan perustaja jäi kiinni ja sivusto suljettiin. Perustaja tuomittiin marraskuussa neljän vuoden vankeusrangaistukseen avunannosta törkeisiin huumerikoksiin. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Torilauta puolestaan lopetti toimintansa ennalta suunnitellusti marraskuussa 2020.
Huumemarketeista tärkeimpiin ovat puolestaan kuuluneet Silkkitie ja Sipulimarket, joista kummankin Tulli on sulkenut. Niiden toiminnan jatkajaksi on ilmoittautunut tällä hetkellä lähinnä Spurdomarket-niminen kauppapaikka.
– Silkkitie oli ylivoimaisesti merkittävin, Tullin Sinkkonen sanoo.
– Kun se suljettiin, pienet huumelähetykset Suomeen vähenivät radikaalisti alkuvuoden 2020 aikana.
Voit keskustella aiheesta alla perjantaihin 15.1. kello 23:een asti.
Tuo sana ehkä kuvaa tällä hetkellä parhaiten kokoomuksen pormestariehdokkaan valintaa Helsinkiin. Esimerkiksi johdon konsultti, viestintätoimisto Ellun kanojen perustaja Kirsi Piha miettii, lähteekö hän tavoittelemaan pormestariehdokkaan paikkaa.
Todennäköistä on, että muut ehdokkuudesta kiinnostuneet haluavat kuulla Pihan ratkaisun ennen kuin tekevät näyttäviä omia avauksia, jos tekevät.
Ylen käymissä taustakeskusteluissa Pihan on tulkittu olevan puoluejohdon ja puheenjohtaja Petteri Orpon ykkösvaihtoehto pormestariehdokkaaksi. Pihan ratkaisua odotetaan parin viikon aikana.
Ylen kyselyssä Helsingin kokoomusvaikuttajille Kirsi Piha on ykkössuosikki pormestariehdokkaaksi. Kysely lähetettiin kokoomuslaisille kaupunginvaltuutetuille ja Helsingin kokoomuksen piirihallituksen jäsenille.
Pihaa kannattaa pormestariehdokkaaksi seitsemän vastaajaa. Espoolaisen kansanedustajan Elina Lepomäen nimeää kolme vastaajaa. Kansanedustaja Wille Rydmania kannattaa niin ikään kolme vastaajaa. Kansanedustaja Sari Sarkomaa saa kaksi mainintaa.
Kuusi vastaajaa ei osannut nimetä omaa suosikkiaan.
Lisäksi yksitoista tavoitettua kokoomusvaikuttajaa kertoi, että he eivät halua vastata kyselyyn tai valita vain yhtä suosikkia. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 24 valtuutetulle ja 11 piirihallituksen jäsenelle. Yksi ihminen on jäsenenä molemmissa ryhmissä. Kohderyhmästä tavoitettiin sähköpostitse tai puhelimella siis yhteensä 32 ihmistä 35:stä.
Ylen kyselyssä oli listattu myös muita vaihtoehtoja kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. He olivat kansanedustaja Terhi Koulumies, espoolainen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, kaupunginvaltuutettu Daniel Sazonov ja kansanedustaja Juhana Vartiainen.
He eivät saaneet yhtään mainintaa kyselyssä. Kyselyssä olisi voinut esittää myös muuta ehdokasta listan ulkopuolelta.
Kokoomuslainen apulaispormestari Pia Pakarinen kannattaa Kirsi Pihaa pormestariehdokkaaksi.Jussi Koivunoro / Yle
Apulaispormestari Pia Pakarinen ei itse lähde ehdolle
Helsingin nykyinen, kokoomuslainen kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen uskoo, että uusiakin nimiä saattaa vielä nousta esiin pormestariehdokkaaksi. Pakarinen itse ei ole lähdössä tavoittelemaan ehdokkuutta, vaikka kuntavaaleihin aikookin ehdokkaaksi.
– Pitää olla niin tunnettu ehdokas, että kymmenien tuhansien äänien kerääminen on mahdollista. Tehtävä on erittäin mielenkiintoinen, mutta siihen liittyy niin paljon myös sellaista negatiivisuutta, kuten sosiaalisen median loanheittoa ja asioiden tahallista väärinymmärtämistä, ja siitä minä en ole kiinnostunut, Pakarinen perustelee.
Pia Pakarisen suosikki uudeksi pormestariksi on Kirsi Piha.
– Esillä olleista nimistä Kirsi Piha on aivan loistava ehdokas meille. Toivon, että hän lähtee kisaan, koska hänellä on kaikki ne edellytykset mitä pormestarilta vaaditaan.
Pakarinen korostaa Pihan pitkää poliittista kokemusta ja toimintaa yrittäjänä.
– Hänellä on myös hyvä johtamiskokemus.
Kaupunginvaltuutettu Atte Kalevan mielestä puolue on jakautunut niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Hän toivoo eri ryhmiä yhdistävää ehdokasta pormestarikisaan.Jussi Koivunoro / Yle
Atte Kaleva: aatejako näkyy pormestariehdokkaan etsinnässä
Kokoomuksen valtuutetun Atte Kalevan mielestä puolue on jakautunut kahtia. Ja se näkyy myös pormestariehdokkaan etsinnässä.
– Meillä on tällainen cityliberaali, vihreitä peesaava siipi ja enemmän perinteinen oikeistolainen kokoomuksen puoli. Myös pormestariehdokkaan etsinnässä näkyy, että meillä on henkilöitä, jotka asemoivat itsensä voimakkaasti jompaan kumpaan leiriin.
Kaleva toivoo, että pormestariehdokas pystyisi yhdistämään puoluetta. Hän ei kuitenkaan halua nimetä suosikkiaan julkisesti.
– Helsingissä on peesattu vihreitä pitkään ja valtakunnallisesti demareita.
Hänen mielestään kokoomuksen pitäisi uskaltaa tarjota aidosti oikeistolainen kokoomuslainen vaihtoehto.
Atte Kaleva arvioi, että kokoomuksen ehdokasasettelu on myöhässä. Suurimmista valtuustoryhmistä sekä vihreiden että SDP:n ehdokkaat ovat jo tiedossa.
Pia Pakarinen ei usko puheiden puolueen jakaantumisesta vaikuttavan pormestariehdokkaan etsintään.
– Meidän ei pidä miettiä, olemmeko me millä laidalla enemmän, vaan kokoomuksella pitää olla oma linja, joka sillä onkin. Minä en näe, että tämä vaikuttaisi pormestariehdokkaan etsintään.
Eikä Pakarisen mielestä ehdokasasettelu ole myöhässä.
– Viime vaaleissa nykyinen pormestari Jan Vapaavuori asetettiin maaliskuussa ehdokkaaksi. Hyvä, että käydään tätä keskustelua, joka lisää kiinnostusta kokoomusta kohtaan, pakarinen muistuttaa.
Harkinnan aste vaihtelee muilla kyselyssä mainituilla
Kansanedustaja Wille Rydman harkitsee, pyrkisikö hän kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Juhana Vartiainen eivät ole kieltäytyneet ehdokkuudesta ainakaan julkisesti. Espoolainen kansanedustaja Elina Lepomäki ei ole ehdottomasti kieltäytynyt ehdokkuudesta.
Yksi vastaaja luonnehti Rydmania Ylen kyselyssä seuraavasti:
– Wille on vahva talousosaaja, joka on ollut aikaansa edellä puhuessaan maahanmuuton lieveilmiöistä jo vuosia ennen kuin orastavat ongelmat ovat alkaneet Helsingissä näkyä. Hän edustaa ajattelussaan hyvin kokoomuksen äänestäjäkuntaa ja valtuustoryhmän enemmistöä.
Elina Lepomäkeä kannatettiin esimerkiksi seuraavalla perusteella:
– Pormestarin pesti vaatii osaamista ja ymmärrystä sekä politiikasta, ihmisten johtamisesta että taloudesta. Helsingin kannalta tärkeintä on pormestarin kokemus ja pätevyys. Silti uskottava julkisuus on arvokasta, kun ääniä kerätään vaaleissa.
Entinen pääministeri ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on kieltäytynyt pormestariehdokkuudesta, samoin kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Piirikokous päättää helmikuun puolivälissä pormestariehdokkaan
Helsingin kokoomuksen piirikokous valitsee pormestariehdokkaan piirihallituksen esityksestä. Tällä hetkellä keskusteluissa on ollut, että piirihallitus esittäisi vain yhtä nimeä piirikokoukselle.
– Tarkoitus on järjestää piirikokous helmikuun puolivälin paikkeilla, kertoo Helsingin kokoomuksen puheenjohtaja Maarit Vierunen.
Helsingin pormestaria ei valita suoraan kuntavaaleissa. Pormestarin valitsee uusi valtuusto. Viime kädessä kysymys on suurimpien valtuustoryhmien neuvottelutuloksesta, jossa on sovittu pormestarista ja apulaispormestareista.
Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan pormestarin pitää olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Eli tulevan pormestarin täytyy olla ehdolla kuntavaaleissa.
Helsinki on tärkeä kokoomukselle myös valtakunnallisesti
Hyvän pormestariehdokkaan löytyminen on tärkeää myös kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle.
Kokoomuksen valtakunnallisen kuntavaalimenestyksen vuoksi Helsingissä olisi syytä onnistua. Jos kokoomus ei saavuta kuntavaaleissa koko maan kannatuksen ykkössijaa, kiihtyvät puheet puolueen puheenjohtajavaihdoksesta.
Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 silloinen kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori sai liki 30 000 ääntä. Vapaavuori ratkaisi miltei yksin kokoomukselle valtakunnallisen ykkössijan, sillä kokoomus sai koko maassa 33 000 ääntä enemmän kuin kakkoseksi jäänyt SDP. Vihreiden pormestariehdokasAnni Sinnemäki sai vajaa 9 000 ääntä.
Sen sijaan kuntavaalien jälkeen eduskuntavaaleissa vuonna 2019 vihreät sai Helsingissä enemmän ääniä kuin kokoomus, vaikka molemmat saivat kuusi kansanedustajaa.
Voit keskustella Helsingin pormestarivalinnasta perjantaihin 15.1.2021 kello 23 asti. Napauta keskustelupainiketta jutun jälkeen.
Samalla nousi esille kysymys siitä, onko poliitikkoihin kohdistunut väkivalta tai sillä uhkaaminen Suomessa lisääntynyt ja jos on, vaikuttaako se jo poliitikkojen työhön ja halukkuuteen lähteä vaaleissa ehdolle.
Jos asiaa tarkastelee lukujen valossa, kynnys kansanedustajiin kohdistuvaan poliittiseen väkivaltaan on Suomessa yhä erittäin korkea, arvioi eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola.
Kansanedustajia kehotetaan ilmoittamaan kaikki heihin kohdistuneet fyysiset hyökkäykset tai uhkat eduskunnan turvayksikölle. Tapauskohtaisesti ratkaistaan, tehdäänkö niistä lisäksi rikosilmoitus.
Savolan mukaan ilmoituksia ei ole viime vuosina tehty aikaisempaa enempää.
– Määrä on samantasoinen kuin viime vaalikaudella, eikä sielläkään tapauksissa näkynyt piikkiä, Savola kuvailee.
Savola: suunnitelmallinen väkivalta hyvin harvinaista
Jukka Savolan mukaan Suomessa on leimallista, että kun kansanedustajan kimppuun on käyty, asiaa tutkittaessa on käynyt ilmi, että kyse on ollut yksittäisen ihmisen epätoivoisesta teosta, ei suunnitelmallisesta tai poliittisesti motivoituneesta hyökkäyksestä.
Hän mainitsee esimerkkeinä sinisten ex-ulkoministeri Timo Soinin, jonka kimppuun hyökättiin toritapahtumassa Vantaalla sekä runsaan vuosikymmenen takaa keskustan ex-elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen, jonka humalainen poliisi tuuppasi lumeen Kittilässä.
– Tämä kertoo, kuinka harvoin Suomessa poliittisista suunnitelmallisista motiiveista ryhdytään väkivaltaan. Toritapahtumissa ollaan kännissä. Monilla on henkilökohtaisia asioita, jotka eivät politiikkaan liity.
Myös Sipilän kimppuun käymistä Savola arvioi eläimelliseksi, "animaaliseksi" reaktioksi, ei minkään suuren ajattelutyön tuotteeksi.
– Olisi hyvä, etteivät yksittäiset pöhköt saa teoillaan valtaa.
Somen tunteet tihkuvat reaalimaailmaan
Vaikka yksittäiset väkivallanteot eivät ole lisääntyneet, usea konkarikansanedustaja kertoo Ylelle, että aggressiivinen ja kärjistävä puhe esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt, ja silläkin on seurauksensa.
Osassa eduskuntaryhmiä asiasta on tehty epävirallisia kyselyitä turvallisuudentunteesta.
Hallitusryhmän konkariedustaja kuvailee, että sosiaalisen median kuohut näyttävät kietoutuneen yhteen todellisuuden kanssa. Muun muassa yleisötilaisuuksien "aggressiivisen tuijottelun" kerrotaan lisääntyneen, jos poliitikkoa tai puoluetta lähellä oleva aihe on ollut esillä.
Pelko "somen paskamyrskystä" on saanut vähentämään ja loiventamaan poliittisia kannanottoja, myöntää kokenut poliitikko oppositioryhmästä.
– Kynnys tehdä aloitteita niin sanotuista aroista aiheesta on noussut, hän kertoo.
Tulenarkoja aiheita ovat etenkin maahanmuuttoon, mutta myös esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset.
Varapuhemies Filatov: Osa uhkailuista on härskiä vallankäyttöä
Eduskunnan varapuhemiehen Tarja Filatovin (sd.) mukaan konkreettista väkivallan uhkan määrän muutosta on koronan takia tällä vaalikaudella ollut hankala arvioida, koska fyysiset kohtaamiset ovat radikaalisti vähentyneet.
Filatov tunnistaa edustajien edellä kuvaileman ilmiön, jossa nämä mieluummin jättävät ottamatta kantaa kuin altistuvat aggressiiviselle palautteelle. Somessa tai sähköpostin kautta tapahtuvaa uhkailua ei korona rajoita.
– Jos se rupeaa vaikuttamaan kansanedustajien työhön, se on jo vakavaa, Filatov sanoo.
Eduskunnassa turvatoimet ovatkin varapuhemiehen mukaan kunnossa fyysisen turvallisuuden puolesta, mutta henkisen hyvinvoinnin suhteen ei yhtä hyviä pelisääntöjä olekaan. Hän puhuu väkivallan laajasta määrittelystä.
– Tässä puolueet ovat erilaisessa asemassa, isoissa löytyy helpommin tukea viestinnän ammattilaisilta, pienissä puolueissa asiantuntijoiden määrä ja resurssit ovat pienemmät.
Hän allekirjoittaa Jukka Savolan näkemyksen siitä, että uhkailevat ja aggressiivissävytteiset yhteydenotot ovat usein vaikeassa elämäntilanteessa olevan kansalaisen huonosti maaliinsa osuneita viestejä.
Yhä useammin kyse on kuitenkin juuri päinvastaisesta eli tarkoitushakuisista vaikuttamisyrityksistä ja taktikoinnista.
– On yksilöitä, joilla on hätä, mutta seassa on myös härskiä poliittista vallankäyttöä.
– Kyllähän vihapuheella on tavoitteena lannistaa ja vaientaa, ettei omaa viestiä uskaltaisi sanoa ääneen.
Filatov kuvailee uhkaavalta vaikuttanutta tapausta, joka päättyi loppujen lopuksi hyvin. Hän otti yhteyttä nuoreen mieheen, joka oli lähettänyt Filatoville "ala-arvoista palautetta".
– Vastasin hänelle että nyt en ihan ymmärrä, mistä tässä on kyse. Vastauksena tuli ongelman ydin ja ihan asiallinen viesti. Pystyin jopa auttamaan häntä. Hän pyysi anteeksi hävytöntä viestiään ja olemme sen jälkeenkin vielä puhuneet. Saan vieläkin häneltä hyvän joulun toivotukset, Filatov kertoo.
Hyytöjen räjäytykset saattavat tehdä tänä talvena paluun Kymijoelle muutaman vuoden tauon jälkeen.
Viime talvet ovat olleet niin leutoja, että pakkasten aiheuttamia jäisiä hyytöjä ei ole hetkeen tarvinnut räjäytellä. Hyydöt voivat pahimmillaan saada joen tulvimaan.
– Viimeksi räjäytimme hyytöjä kolme vuotta sitten, kertoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Kymijoki on yksi Suomen suurimmista joista. Kolmen maakunnan alueella virtaavan joen kautta kulkee vesi Päijänteestä merelle Suomenlahteen. Lisäksi Kymijoki on maan eteläisin lohijoki.
Parikymmentä vuotta sitten hyytöpatojen räjäytykset olivat Niittyniemen mukaan yleisiä.
– 2000-luvun alussa meillä oli käytettävissämme useita räjäytysryhmiä, ja hyytöjä poistettiin räjäyttämällä joka talvi.
Hyydöt ovat virtaavien vesien pakkastalvien ongelma, jota on yritetty ratkoa eri puolilla Suomea, myös muun muassa Pohjanmaan joissa ja Pohjois-Savossa.
Päällisin puolin Kymijoki näyttää rauhalliselta, mutta tulvariskiä lisäävistä hyydöistä on jo tämän talven pakkasilla havaintoja.Vesa Grekula / Yle
Aiempina vuosina Kaakkois-Suomessa erityisesti Kymijoen alajuoksun kiinteistönomistajia Kotkan seudulla on varoiteltu hyytötulvan riskeistä.
Vaikka pakkaset nyt paukkuvatkin hankalien hyytöjen muodostuminen ja niiden räjäyttäminen vedessä ei tämänkään talven osalta vielä ole täysin varmaa.
Merkkejä jäätalven kehittymisestä Kymijoella huonoon suuntaan on jo kuitenkin niin ilmassa kuin vedessäkin.
Puuromaista jääsohjoa kelluu jo joella
Kymijoessa on jo nähty liikkuvan jäistä ja puuromaista sohjoa eli hyytömassaa esimerkiksi Kouvolan alueella. Se on yksi merkki siitä, että räjäytettävien hyytöjen muodostumiseen on tänä talvena syytä varautua.
– Havaintoja on tehty muun muassa Kymijoen useilla voimalaitoksilla, joten tiedämme, että tilanne pahenee, toteaa Niittyniemi.
Hyytöjä voi yrittää myös torjua. Aiemmin jokeen on asennettu jokavuotiseen tapaan hyytöpuomit, joilla hidastetaan veden pintavirtausta. Seuraavakin askel hyytöjen torjunnassa ennen räjäytyksiä on jo otettu käyttöön.
Hyytöä ajelehtimassa Kymijoessa Kouvolan Korialla.Vesa Grekula / Yle
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen päätöksellä veden virtaamisnopeutta Päijänteestä ja muista Kymijoen yläpuolisista järvistä on hidastettu muutamaksi päiväksi. Tämän seurauksena jokeen on jo muodostunut jääkansia. Se oli myös virtaaman rajoittamisen tavoite.
– Hyvät jääkannet ovat kaikkein tehokkain keino hyytöjä vastaan, sanoo Visa Niittyniemi.
Tavallista hitaammin virtaavassa joessa jää ja sen päälle mahdollisesti satava lumi toimivat eristeenä ja estävät virtaavan veden hyytymisen esimerkiksi pohjakiviin. Tilanteen kehittymisen kannalta ratkaisevia ovat lähipäivien säät.
Sääennuste vihjaa hyydöistä
Hyytöjä muodostuu, kun erittäin kylmä ja nopeasti virtaava vesi törmää esimerkiksi joen pohjassa oleviin kiviin, joihin se alkaa jäätyä. Veden lämpötila on tuolloin lähellä jäätymispistettä tai jopa sen alle.
Veden yläpuolella hyytöjen syntymiseen liittyviä avainsanoja ovat puolestaan kova pakkanen, lumisade ja tuuli.
– Ne vaikuttavat siihen miten nopeasti hyytöjä tulee, sanoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi.
Sääennusteen mukaan kaikkea tätä on lähipäivinä tiedossa Kymijoen ympäristöön. Niittyniemikin on pannut asian merkille.
– Merkittäviä hyytöjä aiheuttaneita kunnollisia talvia ei vähään aikaan ole ollut, mutta nythän se näyttäisi semmoista pukkaavan.
Viime vuosina Kymijoella on voinut nähdä syksyltä näyttäviä maisemia keskellä talvea. Kuva viime vuoden tammikuulta.Katri Mannonen / Yle
Hyytöjen aiheuttamaa tulvariskiä on vielä mahdotonta ennakoida. Sitä paitsi kaikkea ei ratkaista räjäyttämälläkään.
Jos hyytöjä muodostuu paljon, muuttavat ne ikään kuin joen pohjan muotoa, ja virtaavalle vedelle jää vähemmän tilaa uomassaan. Visa Niittyniemen mukaan veden nousu voi olla nopeaa.
– Siinä on kyse sellaisesta luonnonilmiöstä, että ihminen ei sille välttämättä paljoa voi. Jos pakkasjakso jatkuu pitkään, se lisää tulvariskiä. Kun lauhtuu, sitten helpottaa, sanoo Niittyniemi.
Marjatilan jätteisiin liittyvä istunto on saatu päätökseen Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa.
Kolme päivää kestäneessä istunnossa puitiin suurta jätemäärää, joka löytyi eteläkarjalaiselta marjatilalta vuonna 2018. Viranomaislausunnon mukaan toiminta oli kaatopaikkamaista.
Syyttäjä vaatii marjatilayrittäjälle 8–10 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ympäristön turmelemisesta ja törkeästä veropetoksesta vältettyjen jäteverojen vuoksi.
Yrittäjän puolustus on kiistänyt syytteet, mutta myöntänyt roskaantumista tapahtuneen.
Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa asiassa keväällä.
Jätemäärässä valtava ero
Oikeussalissa keskusteltiin pitkälti marjatilalla sijaitsevasta rinteestä, johon oli läjitetty maa-aineksensekaista muovia ja muuta jätettä. Keskustelu kiteytyi siihen, miten jätteen määrä tulisi laskea.
Syyttäjän mukaan veronalaista jätettä oli vajaat 2600 tonnia, koska jätelain mukaan myös maa-aines voi olla jätettä. Puolustuksen mukaan jätemäärä on 25 tonnin luokkaa.
Useita todistajia
Oikeudessa kuultiin yhteensä noin kymmentä todistajaa. Heidän lausuntonsa liittyivät jätemäärän lisäksi muun muassa tilan toimintatapoihin, tarkastuskäynneillä tehtyihin havaintoihin, jätteiden alkuperään, jätteenkäsittelyyn, ympäristövaikutuksiin sekä ennallistamiseen, jota yrittäjä on omalla kustannuksellaan tehnyt.
Erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniön mukaan marjatilan oikeudenkäynnissä käsitelty jätemäärä ei ole tavattoman suuri, vaan vastaavaa tulee esiin silloin tällöin.
Sen sijaan jäteveroon liittyviä veropetossyytteitä on Ylisirniön mukaan käsitelty oikeudessa vasta vähän. Tämä liittyy jäteverolain muutokseen, jonka mukaan myös yritys tai yksityishenkilö voi olla verovelvollinen.
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Museoviraston tekemän valituksen Garden Helsinki -monitoimiareenaa koskevasta asemakaavan muutoksesta.
Muutos mahdollistaa jättiareenan rakentamisen nykyisen Helsingin jäähallin alueelle Olympiastadionin läheisyyteen.
Asemakaavan muutos mahdollistaa lisäksi urheilu-, liikunta- ja vapaa-ajantilojen, toimitilojen, palvelutilojen sekä asuntojen ja majoitustilojen rakentamisen.
Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härö ei vielä tuoreeltaan halua kommentoida hallinto-oikeuden päätöstä.
– Perehdymme nyt päätökseen ja katsomme sen perusteet. Sitten mietimme, miten asiassa edetään, hän sanoo.
Hallinto-oikeus perustelee päätöstään sillä, että yleiskaavassa kantakaupunkialueeksi varatut alueet on tarkoitettu tehokkaaseen rakentamiseen.
Havainnekuva areenasta Reijolankadun suunnalta.Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että uudisrakentamisen soveltuminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön on otettu huomioon lukuisin yksityiskohtaisin arkkitehtuuria ja rakennuksen ulkoasua koskevin määräyksin.
Hallinto-oikeuden mukaan kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja maisemallisesti merkittävät arvot on riittävästi turvattu kaavaratkaisussa.
"Olemme keskustelleet mahdollisuuksista kehittää hanketta"
Museoviraston viime keväänä jättämä valitus oli ainoa Garden Helsinki -hankkeesta Helsingin hallinto-oikeudelle jätetty valitus.
Museovirasto katsoo, että Olympiastadionin läheisyyteen kohoava jättiareena uhkaa kansallisen kulttuuriperinnön arvoa ja asemaa eikä siten täytä kulttuuriympäristöä koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Viraston mukaan kaavaratkaisu ei myöskään vastaa sitä koskevassa yleiskaavassa esitettyä tarkoitusta kehittää aluetta virkistys-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena.
Osastonjohtaja Mikko Härö kertoo, että osapuolten välillä vallitsee kuitenkin hyvä keskusteluyhteys.
– Olemme puolin ja toisin tuoneet esiin tärkeitä näkökohtia ja keskustelleet mahdollisuuksista ja tavoista, joilla hanketta kykenee edelleen ehkä kehittämään.
Helsingin hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan myös, että alueella on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja että Eläintarhan alueen kaupunkikuva muuttuu olennaisesti kaavamuutoksen myötä.
Monitoimiareenalle on suunniteltu jäähallin lisäksi toimistotilaa, asuinneliöitä sekä 30 lajin urheilu- ja liikuntakeskittymä.Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy
Garden Helsinki on yksityisellä rahoituksella toteutettavaksi suunniteltu kiinteistökehityshanke, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 600–700 miljoonaa euroa.
Hankkeen oman arvion mukaan areena toisi rakentamisvaiheessa 3 000 uutta työpaikkaa ja valmistuessaan pysyviä työpaikkoja syntyisi noin 1 000.
Garden Helsinki olisi toteutuessaan 11 000–16 000 katsojan monitoimiareena, joka olisi myös helsinkiläisen jääkiekkoseura HIFK:n uusi kotiareena.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. tammikuuta kello 23:een asti.
– Se on kuiva ja ohut. Se hajoaa helposti, eli se on jostakin kohtaa rikki kaiken aikaa. Se stressaa, ja siitä tulee kierre. Kun hermoilet, ihottuma pahenee, ja sitten hermoilet lisää, ja se pahenee lisää.
Jarna Pihlajamäelle talvi ei ole vain yksi vuodenajoista. Hän tuntee pakkasen ja pimeyden kirjaimellisesti nahoissaan.
Pihlajamäki on yksi yli miljoonasta suomalaisesta atoopikosta. Hänen ihonsa vaatii erityistä huolenpitoa ympäri vuoden, mutta ennen kaikkea nyt, kun aurinko ei tarjoile hoitavaa uv-säteilyään, ja pakkanen kuivattaa ilman.
Atooppinen iho voi ärsyyntyä pakkasesta pahastikin.Niko Mannonen / Yle
Tällä kertaa talvi kurittaa atoopikkoja tavallistakin pahemmin. Monen ihosairaudesta kärsivän tavoin Pihlajamäki on yleensä pärjännyt talven yli matkaamalla välillä aurinkoon.
Uv-valohoitoa käytetään atooppisen ihottuman hoidossa, ja myös auringonvalon hoitava vaikutus mainitaan Käypä hoito -suosituksessa. Yleensä atooppinen iho on rauhallisempi juuri kesällä. Tänä talvena väliaikaiseen kesään ei koronaviruksen takia ole kuitenkaan mahdollisuutta.
– Tämä on ollut aika kauheaa. Suunnitelmien mukaan paluu Suomeen olisi ollut eilen, Pihlajamäki sanoo.
Hänen ihonsa voi kuitenkin yllättävän hyvin. Siihen syy löytyy saunasta, hyisestä avannosta ja mielen sopukoista.
Polku oman ihon tuntemiseen
Jyväskyläläinen Pihlajamäki, 47, on elänyt atopian ja allergioiden kanssa aina. Oma iho ja sen tavat ovat tulleet vuosien aikana kivuliaan tutuiksi. Pahin vaihe alkoi murrosiässä ja kesti nuoreksi aikuiseksi saakka.
– Atooppinen iho läpäisee helpommin bakteereja ja on siksi tulehdusherkkä. Opiskeluaikana poskeni, suupieleni ja silmäluomeni olivat välillä aivan verillä, ja iho oli päästä varpaisiin tulehtunut.
Ajan kuluessa Pihlajamäki on löytänyt itselleen sopivat keinot ihonhoitoon.Niko Mannonen / Yle
1990-luvulla atopian hoito rajoittui pääosin rasvaamiseen, lääkitykseen ja erilaisiin hoitojaksoihin sairaalan ihotautiosastolla. Ihon pesemistä suositeltiin harvakseltaan.
Lopulta juuri vesi osoittautui kuitenkin Pihlajamäen pelastukseksi.
– Pikkuhiljaa oma kokemukseni lisääntyi, ja viisastuin siinä, mitä ihoni tarvitsee. Aloin pestä ihoani useitten päivittäisten rasvausten välissä, ja tein sen huolella. Kun iho on ehjä, uskallan käyttää myös mietoja pesuaineita ja pesusientä.
Päivittäinen rasvaaminen on atooppisen ihon hoitamisen kulmakivi.Niko Mannonen / Yle
Pihlajamäki peseytyy vähintään kerran päivässä, ja usein saunassa.
– Saunon niin paljon kuin mahdollista, olinpa missä tahansa. Joskus saunassa saattaa vierähtää parikin tuntia, kun käyn välillä vilvoittelemassa tai uimassa.
Uinti on ollut Pihlajamäelle aina rakas harrastus. Veden kosketus hoitaa sekä ihoa että mieltä, ja samalla mukaan tulee liikunta.
Tänä talvena Pihlajamäki ylitti itsensä ja aloitti myös avantouinnin.
– Se on tehnyt hyvää. Iholleni, mutta ennen kaikkea mielelle.
Kutinalla suora linkki keskushermostoon
Vastoin Pihlajamäen kokemuksia, ihotautilääkärin mukaan saunominen ei varsinaisesti auta atooppista ihoa voimaan paremmin.
– Sen sijaan hikoilu ja kuumuus voivat ärsyttää ihoa entisestään, toteaa ihotautien ylilääkäri Maria Huttunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Saunominen kuitenkin rentouttaa. Jos saunasta nauttii niin, että kutiseva iho unohtuu, voi löylyttelystä olla epäsuorasti suurikin positiivinen vaikutus ihon kuntoon.
Stressi vaikuttaa iho-oireisiin usein haitallisesti, ja iho-oireet puolestaan aiheuttavat stressiä, ahdistusta ja jopa masennusta.
Allergia-, iho- ja astmaliitto kysyi vuonna 2018 täysi-ikäisiltä atoopikoilta oireiden vaikutuksista elämään. Lähes puolet vastaajista kertoi atopian vaikuttavan itsetuntoon, ja noin kolmannes kertoi sen vaikuttaneen sosiaalisiin suhteisiin tai seksuaalisuuteen.
Siksi mielen hyvinvointiin kiinnitetään Maria Huttusen mukaan nykyään lääkärissäkin huomiota.
– Kutinalla on suora linkki keskushermoston ja tunne-elämän tapahtumiin. Kaikille niille, joilla on herkkä, kuiva ja kutiseva iho, se on varmasti tuttua.
Esimerkiksi kroonisen kutinan hoidon apuna käytetään joskus rentoutusmenetelmiä. Virallisia suosituksia mielen hyvinvoinnin huomioimiseen atopian hoidossa ei kuitenkaan vielä ole.
– Se on ehkä enemmänkin arkipäiväinen asia, joka otetaan huomioon hoidossa ja arjessa. Kuten kaikkien ihosairauksien, myös atooppisen ihottuman hoito on hyvin yksilöllistä, lääkäri toteaa.
"Kaikki sellainen hoitaa, mikä saa ihon unohtumaan"
Jarna Pihlajamäki uskoo, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on valtava merkitys atopian hoidossa, koska iho-oireet vaikuttavat monella atoopikolla koko elämään.
– Siihen täytyy saada lääkkeeksi muutakin kuin peseytyminen ja rasvaaminen. Kaikki sellainen, mikä saa unohtamaan kipuilevan ihon ja stressin aiheuttajat, hoitaa ehkä yhtä paljon kuin ne rasvat. Kun mieli voi hyvin, ihollakin on kapasiteettia voida paremmin, Pihlajamäki toteaa.
Häntä ilahduttaa, että nykyään varsinkin atopiayhdistykset eri puolilla maata antavat vinkkejä myös mielen hoitamiseen.
– On alettu jakaa kokemuksellista tietoa. Atopia ei ole enää niin pelottava asia, kun saa samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä arkeen sopivia neuvoja. Ne voivat olla hyvin pieniä asioita arjessa, mutta ihon kannalta valtavia.
Yrittäjänä toimiva Pihlajamäki pystyy vaikuttamaan omiin aikatauluihinsa niin, että aikaa jää riittävästi myös rentoutumiseen.Niko Mannonen / Yle
Itseään kuunnellen myös Pihlajamäki on päässyt tilaan, jossa elämästä voi nauttia atopiasta huolimatta.
Edes korona ja matkustusrajoitukset eivät onnistuneet järkyttämään ihon ja mielen tasapanoa liiaksi.
– Tällä hetkellä silmät oireilevat, ja jaloissa ja korvissa on atooppista ekseemaa. Kyllä se vanha ystävä haluaa sinnikkäästi merkkejä antaa. Mutta koronavuoden aikana mieli on oppinut sopeutumaan niin monen asian kanssa, että ihokin on jollain tavalla jaksanut tsempata.
Rovaniemen hovioikeus on hylännyt kolmen naisen saamat syytteet törkeästä petoksesta. Syyttäjän mukaan naiset olisivat erehdyttäneet isoäitinsä ostamaan heille Mercedes-Benz-merkkiset henkilöautot.
Autot maksoivat syyttäjän mukaan 29 000 euroa, 35 000 euroa ja 45 500 euroa. Syyttäjä katsoi myös, että naiset saivat lisäksi mummolta käteistä rahaa yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Epäillyt rikokset tapahtuivat Rovaniemellä vuosina 2014-15. Syyttäjän laskelmien mukaan isoäidiltä olisi huijattu lähes 150 000 euron edestä rahaa ja omaisuutta.
Mummo oli tuolloin 90-vuotias. Hänellä oli todettu varhainen Alzheimerin tauti, joka oli johtanut tapahtumahetkellä lievän ja keskivaikean välillä olevaan dementiaan. Hän kuoli tammikuussa 2016.
Syyttäjä sekä edesmenneen naisen kaksi poikaa ja tytär valittivat Rovaniemen hovioikeuteen. Valittajien joukossa oli lisäksi isoäidin kuolinpesä.
Hovioikeudessa kävi ilmi, että isoäiti oli puhunut jo vuonna 2013 hänelle tulevasta suuresta potista, josta kaikki lapsenlapset saisivat osansa. Lopulta hän sai yli 224 000 euron vakuutuskorvauksen vuonna 2014 ja kertoi ostavansa kaikille yhdeksälle lapsenlapselleen kohtuuhintaiset autot. Hovioikeus katsoi, että autojen lahjoitukset olivat isoäidin oma tahto ja hän on ymmärtänyt lahjoitusten merkityksen sekä niistä aiheutuneet kustannukset. Oikeudessa kuullut todistajat eivät olleet huomanneet, että isoäitiä olisi millään tavalla painostettu autokaupoissa. Hovioikeus ei löytänyt myöskään näyttöä siitä, että mummoa olisi johdateltu.
Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan.
KORJATTU: Aiemmin jutussa ollut virke "Hänellä oli todettu varhainen Alzheimerin tauti ja hänellä oli lisäksi lievän ja keskivaikean välillä oleva dementia." oikeaan muotoon "Hänellä oli todettu varhainen Alzheimerin tauti, joka oli johtanut tapahtumahetkellä lievän ja keskivaikean välillä olevaan dementiaan."
Perussuomalaisten nuorisojärjestö on alkanut kerätä koulujen oppilailta kokemuksia mahdollisesta syrjinnästä tai kiusaamisesta sen vuoksi, että kannattavat perussuomalaisia.
Kampanja herättää kahdensuuntaisia ajatuksia Tampereen kaupungin perusopetuksen johdossa.
– Keskustelun avaus on siinä mielessä hyvä, että kaikilla ihmisillä on poliittinen ja ajattelun vapaus, eikä ketään saa siinä mielessä syrjiä. Toimintatapa ilmiantoineen on kuitenkin sellainen, jolla en ainakaan itse olisi lähtenyt asiaa perkaamaan, sanoo Tampereen kaupungin perusopetusjohtaja Kristiina Järvelä.
Järvelän mielestä tuore kampanja on jatkumoa parin vuoden takaiselle episodille.
– Jo silloin todettiin, että opettajat toimivat oikein ja aatevapaasti. Oppilailla tulee kuitenkin olla oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Sitäkään ei saa uhata.
Reilu pari vuotta sitten syksyllä 2018 perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja silloinen kansanedustaja Laura Huhtasaari ottivat kantaa tamperelaisen koulun oppilastyöhön.
Heidän huolensa oli, että kouluissa lietsottaisiin pelkoa ja inhoa demokraattisesti toimivaa puoluetta kohtaan ja että kouluissa kannustetaan vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan.
Tamperelaisesta koulusta kanneltiin oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Huhtasaari sanoi koulun kannustavan oppilaita vihaamaan poliitikkoja. Huhtasaari julkaisi kuvan oppilaiden tekemästä julisteesta Twitterissä.
Tampereen kaupunginvaltuuston Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva on huomioinut puolueensa nuorisojärjestön kampanjan.
Hän muistuttaa, että perusopetus ja toinen aste ovat julkisrahoitteisia opinahjoja, joissa jokaisen tulisi saada opiskella turvallisesti ideologisesti ja poliittisesti vapaassa ympäristössä. Kaleva tahtoo oikoa väärinkäsityksiä, joita kampanjasta on syntynyt.
– Minkäänlaisia rekistereitä ei ole tarkoitus kerätä, eikä minkäänlaista ilmiantokanavaa ole tarkoitus perustaa. Tarkoituksena on selvittää, onko perussuomalaisia syrjitty kouluissa.
Huhuja syrjinnästä eri puolilta Suomea
Lassi Kalevan mukaan selvitykselle on ollut hyvät perusteet, sillä jo nyt tullut esiin lukuisia esimerkkejä eri puolilta Suomea, jossa käy ilmi, että opetuksessa sekä oppilaiden keskuudessa perussuomalaisia puolueena ja puoluetta kannattavia oppilaita olisi syrjitty. Tampereen Perussuomalaisten kunnallispomolle ei kampanjasta huolimatta ole oltu asian tiimoilta yhteyksissä.
– Suoraan ei ole oltu yhteydessä, mutta olen kuullut huhuja, että eri puolilla Suomea tällaista olisi ollut. En sijoittaisi sitä mihinkään paikallisesti, mutta on koettu, että tällaista ongelmaa saattaa olla yleisesti kouluissa.
Lassi Kaleva ei ole henkilökohtaisesti saanut yhteydenottoja perussuomalaisia kannattavien nuorten kiusaamisestaKai Pohjanen / Yle
Ilmaisu- ja sananvapaus ovat oppilaiden oikeuksia
Vuonna 2018 kiistelty juliste oli osa Tampereen kaupungin Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmaa. Julisteen oli tarkoitus kommentoida perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa. Tampereen kaupunki teki lopulta oikeuskanslerille selvityksen kohun keskelle joutuneen oppilastyön taustoista.
Sen mukaan oppilailla oli oikeus taiteelliseen vapauteen ja oppilas sai ottaa kantaa taiteen keinoin yhteiskunnassa vallitseviin ilmiöihin.
– Ilmaisu- ja sananvapaus ovat myös lapselle ja oppilaalle kuuluvia oikeuksia, joita opettaja ei voi perusteettomasti rajoittaa, sanottiin apulaispormestari Johanna Loukaskorven (sd.) allekirjoittamassa oikeuskanslerille toimitetussa tekstissä.
9.-luokkalaisten oppilaiden tekemä juliste laitettiin esille koulun aulaan ja julkaistiin oppilaiden luvalla Taidekaaren Instagram-tilillä. Oppilaiden julisteessa oli teksti ”Suomeen vai kuoleen”. Suomeen-tekstin alla oli kuvat Sauli Niinistöstä ja Pekka Haavistosta ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat.
Maalittamiseen on varauduttu
Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) otti perussuomalaisten nuorisojärjestön kampanjaan voimakkaasti kantaa keskiviikkona. Opetusalan ammattijärjestö totesi, ettei se hyväksy minkäänlaista poliittista ilmiantokampanjaa, jonka kohteena ovat muun muassa opettajat.
– Jos opettaja kohtaa työssään maalittamista tai muuta uhkaa, asiasta on heti syytä ilmoittaa esimiehelle ja työturvallisuudesta vastaaville tahoille, OAJ kirjoitti niin ikään Twitter-tilillään.
Perusopetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että Tampereella on varauduttu, ettei opettajille synny tällaisia ongelmia.
– Kaikessa opetuksessa tulee kunnioittaa yksilön perustuslaillisia oikeuksia ja meidän tulee työnantajana varmistaa, että kaikilla on turvalliset olosuhteet tehdä töitä. Itse pidän tärkeänä, että opettaja noudattaa opetussuunnitelmaa ja heidän työrauhansa ylläpitämiseksi meillä on olemassa valmius- ja kriisisuunnitelmat.
Syrjitäänkö suomalaiskouluissa puoluekannatuksen perusteella? Voit keskustella aiheesta 15.1. klo 23 asti.
Hollannissa neljän puolueen keskustaoikeistolainen koalitiohallitus kokoontuu huomenna perjantaina päättämään, eroaako se tehtävästään keskellä koronapandemiaa.
Hallituskriisin on aiheuttanut viime kuussa julkaistu raportti veroviranomaisten väärinkäytöksistä.
Parlamentin teettämä selvitys paljasti, että veroviranomaiset olivat perineet tuhansilta perheiltä takaisin lasten hoidon järjestämiseen myönnettyjä tukia väärin perustein. Maksaakseen etuudet takaisin monet vähävaraiset lapsiperheet joutuivat turvautumaan velanottoon.
Oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Lodewijk Asscherilmoitti torstaina luopuvansa puoluejohtajan asemastaan. Sosiaaliministerinä edeltävän hallituksen kaudella toiminut Asscher kiisti tietäneensä veroviranomaisten virheistä, mutta myönsi, että järjestelmä oli tehnyt "hallinnosta kansalaisten vihollisen".
Luottamusäänestys tiistaina
Pääministeri Mark Rutte on sanonut vastustavansa hallituksen hajottamista keskellä pandemiaa, brittilehti The Guardian raportoi. Mikäli Hollannin hallitus ei päätä erota, sitä odottaa tiistaina parlamentin luottamusäänestys.
Hallituskriisin synnyttäneen raportin mukaan vuodesta 2012 lähtien noin 20 000 perhettä on syytetty lapsiin liittyvien tukien väärinkäytöstä virheellisin perustein. Esimerkiksi väärin täytetty kaavake tai hakemuksesta puuttuva allekirjoitus on saattanut johtaa petossyytteisiin ja kymmenien tuhansien eurojen takaisinmaksuun.
Hallitus on pyytänyt anteeksi veroviranomaisten toimintaa ja asettanut viime maaliskuussa sivuun yli 500 miljoonaa euroa maksettavaksi väärin kohdelluille perheille.
Korjattu klo 19.40: kyse ei ole lapsilisistä, vaan hoidon järjestämiseen myönnetyistä tuista.
Amerikkalaisen Vivian Maierin (1926–2009) näyttelyn piti avautua Valokuvataiteen museo K1:ssä Helsingissä ensi lauantaina.
Nyt kuuluisat valokuvat odottavat katsojia tyhjissä saleissa. Valokuvataiteen museo pysyy koronapandemian takia suljettuna näillä näkymin tammikuun loppuun saakka.
Museolle tilanne on erikoinen, sillä maailmankuulun valokuvaajan otoksia havittelevat näyttelyihinsä lukuisat museot eri puolilla maailmaa.
– Jos suoraan sanotaan, välillä tuntuu, että itku pääsee, tokaisee näyttelyintendentti Maria Faarinen.
Pandemiasta johtuva poikkeusaika on jatkunut museossa jo pitkään. Tilanne harmittaa häntä.
– Olen yrittänyt kovettaa nahkaani kestämään näitä yllättäviä käänteitä. Alan jo olla parkkiintunut siihen, että mitä tahansa saattaa tapahtua.
Suomen valokuvataiteen museoon kootussa näyttelyssä on esillä Vivian Maierin kuuluisia katuvalokuvia.Vivian Maier / Maloof Collection
Vivian Maierin valokuvia oli ensimmäistä kertaa esillä Suomessa Valokuvataiteen museossa vuosi sitten.
Omakuva ja sen varjo -näyttely ehti olla avoinna vain kaksi kuukautta ennen poikkeusolojen julkistamista. Silti se keräsi yli 26 000 kävijää ja oli Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituin näyttely.
Maria Faarinen sanoo, että koronan takia näyttely päättyi kesken, eivätkä kaikki halukkaat ehtineet nähdä sitä.
– Emme ole ikinä saaneet yleisöltä niin paljon kiittävää palautetta mistään näyttelystä. Saimme ennen kokemattoman palauteryöpyn.
Museoasiakkaat toivoivat, että saman valokuvaajan otoksia nähtäisiin pian uudestaan.
– Olen iloinen, että pystyimme näin nopeasti reagoimaan palautemyrskyyn, sanoo näyttelyintendentti Maria Faarinen uusimmasta näyttelystä.Vivian Maier / Maloof Collection
Nyt Helsingin keskustassa sijaitsevassa Valokuvataiteen museon K1-näyttelytilassa on esillä Vivian Maierin kaikkein tunnetuinta tuotantoa, etenkin katuvalokuvia.
Näyttelyyn on saatu 100 mustavalkokuvaa ja värivedosta neljältä eri vuosikymmeneltä sekä kolme Maierin ottamaa kaitafilmiä.
Esillä on läpileikkaus hänen tuotannostaan. Katuvalokuvien lisäksi mukana on omakuvia sekä muotokuvia hänen kohtaamistaan ihmisistä.
– Maier vietti aikaa kuljeskelemalla kadulla kameransa kanssa. Hän tarkkaili ympäristöään.
– Kuvassa voi olla dramaattinen tilanne, yksityiskohta tai ihminen, johon hän on kiinnittänyt huomiota.
Maier tallensi valokuviinsa tuntemattomia ihmisiä, rakastavaisia, lapsia ja itseään peilien kautta.Vivian Maier / Maloof Collection
Miksi amerikkalaisen lastenhoitajan valokuvista on tullut niin suosittuja eri puolilla maailmaa?
Näyttelyintendentti Maria Faarinen uskoo, että ihmisiin vetoaa Maierin erikoinen elämäntarina.
– Se on mielikuvitusta kutkuttava. Hänhän kuvasi loistavia kuvia pelkästään itsellensä eikä halunnut kuviaan minnekään esille.
Vivian Maier oli lastenhoitaja, jonka tuotanto tuli suuren yleisön tietoisuuteen vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Yli 100 000 kuvan arkisto löytyi sattumalta unohdetusta chicagolaisesta varastosta vuonna 2007.
Työskennellessään lastenhoitajana Vivian Maier kulki Chicagon ja New Yorkin kaduilla kamera mukanaan.Vivian Maier / Maloof Collection
Maria Faarisen mielestä Maierin ottamat valokuvat ovat hauskoja ja kiinnostavia, mikä myös selittää kuvaajan suosiota.
– Niissä on yksityiskohtia, joita haluaa jäädä tutkimaan.
Valokuvataiteen museossa toivotaan, että näyttely voitaisiin avata yleisölle helmikuun alussa. Siihen on erityinen syy.
– Helmikuun ensimmäinen päivä on Vivian Maierin syntymäpäivä. Jos hän eläisi, hän täyttäisi silloin 95 vuotta.
– Olisi hienoa, jos yleisö pääsisi silloin katsomaan näyttelyä Vivianin syntymäpäivän kunniaksi.
Näyttelyn piti olla avoinna yleisölle Suomen valokuvataiteen museossa 16.1.-18.4.2021. Näillä näkymin se avautuu aikaisintaan helmikuun alussa.Vivian Maier / Maloof Collection
Pyöräilijä ajaa selkä kyyryssä Lappeenrannan Lentokentäntiellä. Sää on mitä surkein, sillä taivaalta tuiskuaa lunta ja tuuli käy vasten kasvoja.
Tasainen tie pitkin lentokentän reunaa on monelle jalankulkijalle ja pyöräilijälle oiva oikotie keskustan ja läntisen kaupunginosan välillä, olosuhteista huolimatta. Myös koiran ulkoiluttajat ja lenkkeilijät reippailevat siellä.
Lentokentäntiellä on lähdetty kokeilemaan uudenlaista katuvalojen kohdentamista. Ajoradan sijaan valot on suunnattu kevyen liikenteen väylälle, joka kulkee ajoradan vieressä. Nyt Lentokentäntien kulkijat näkevät entistä paremmin eteensä ja autoilijat huomaavat paremmin jalkakäytävällä liikkujat.
Tieosuus soveltuu hyvin kokeiluun
Alueella on paljon teollisuuskiinteistöjä, joista suurin osa sijaitsee pyörätien puolella. Myös katuvalot ovat samalla puolella.
Lappeenranta halusi kokeilla miten katuvaloja kääntämällä kevyen liikenteen kulkijoiden turvallisuutta ja näkyvyyttä voitaisiin lisätä pienin kustannuksin.
Pimeät syksyt ja lumettomat talvet ovat lisänneet näkymisen tarvetta.
Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas odottaa palautetta myös autoilijoilta.Mikko Savolainen / Yle
Nyt Lentokentäntien kahdeksan katuvalon lamppua on käännetty niin, että ne osoittavat jalkakäytävälle, jolloin ajotie jää ilman valaistusta.
Kokeilun tarkoituksena on lisätä kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.
Ajoradalla moottoriajoneuvoilla on 50 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Tie soveltuu hyvin kokeiluun, koska siellä ei myöskään ole risteyksiä tai suojateitä.
– Autoilija havaitsee pyörätien yli tontille kääntyessään helpommin valoisassa kulkevan liikkujan kuin sen, että auton valokeilan eteen pomppaisi joku pimeästä, sanoo idean isä, Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.
Markus Siivola käyttää tietä lähes päivittäin pyöräillessään kaupungin keskustaan. Hän ei ole huomannut, että osa katuvaloista on käännetty.
Hänen mielestään valojen suunnalla ei ole hänelle suurta merkitystä, koska omassa pyörässä kuitenkin on valot.
– Onhan tämä pätkä kuitenkin kivempi ajaa, kun tässä näkee hyvin ilman erillisiä valoja. Tykkään ajatuksesta, että loputkin valopylväät käännetään pyörätielle päin, Markus Siivola toteaa ennen kuin jatkaa matkaansa.
Lappeenrantalainen Markus Siivola pyöräilee ympäri vuoden.Mikko Savolainen / Yle
Myös Marjut Pekkola kulkee tietä pitkin päivittäin. Hän on tyytyväinen kokeiluun.
– Tämä on pyöräilijälle ja kävelijälle aivan erinomainen ratkaisu. En tiedä, mitä autoilijat siitä tykkäävät, sanoo Pekkola ja jatkaa matkaansa reippain askelin.
Vajaa pari kuukautta sitten alkanut kokeilu on saanut jo kovasti huomiota.
– Kerroimme asiasta kaupungin Twitter-tilillä ja olemme saaneet kokeilusta runsaasti positiivista palautetta ympäri Suomen. Huomio on ollut yllättävän suurta, myhäilee tyytyväinen Topi Kangas.
Topi Kankaan omaan sähköpostiin on myös tullut paljon viestejä kokeilusta.
– Käytännössä kommentointi on ollut pelkästään hyvää. Tarkoitus on kerätä kokemuksia edelleen kaikilta käyttäjiltä, myös autoilijoilta.
Tähän mennessä autoilijoilta ei ole tullut vielä yhtään palautetta.
Helppo toteuttaa
Katuvalopylväs on rakenteeltaan sellainen, että se on helppo kääntää toiseen suuntaan ilman huomattavia lisäkustannuksia. Pylvään yläosa on kiinni muutamalla pultilla ja siksi se on vaivattomasti käännettävissä haluttuun suuntaan.
Marjut Pekkola käyttää Lentokentäntietä lähes päivittäin.Mikko Savolainen / Yle
– Nämä kahdeksan katuvaloa käännettiin muutamassa tunnissa, kertoo Kangas
Jo nyt saatujen kokemusten perusteella kokeilua tullaan laajentamaan. Lentokentäntiellä käännetään noin 30 valaisinpylvästä lisää jalkakäytävän suuntaan lähiviikkojen aikana.
– Haemme pienillä tehokkailla teoilla pientä muutosta kaupunkirakentamiseen. Näin säästetään myös energiakustannuksissa ja uusien valaisimien hankinnassa, sanoo Topi Kangas.
Kaikkialle kyseinen malli ei kuitenkaan sovellu, korostaa Kangas.
– Esimerkiksi tiet, joilla on paljon risteyksiä ja suojateitä, eivät sovellu tähän tarkoitukseen.
Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas työskenteli aiemmin verkostourakoinnissa ja hoiti sieltä käsin paljon kaupungin valaistusprojekteja. Hän ammensi ideansa niiltä ajoilta.
– Silloin tehtiin muutama pieni kokeilu, mutta nyt päätettiin kokeilla vähän isommassa mittakaavassa tätä mahdollisuutta, kuvailee Topi Kangas ideansa alkua.
Topi Kankaan mukaan kokeilu on ainutlaatuinen Suomessa.
– Sitä en osaa sanoa, miksi tällaista ei ole muualla kokeiltu. Voihan se olla, että minä ole täysin hullu, toteaa hymyssä suin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas.
Julkisuudessa kerrottiin keskiviikkona, että joukko entisiä Perussuomalaiset -puolueeseen liittyviä henkilöitä tavoittelee uuden puolueen perustamista. Tällä hetkellä puoluehanke kulkee nimellä Sinimusta liike.
Perussuomalaisten eteläpohjalainen kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kuulleensa, että uusi puolue olisi suunnitteilla. Sen sijaan sen nimi yllätti hänet.
– Olen aistinut, että tällaisia ajatuksia siellä on ollut näillä henkilöillä, että he perustavat puolueen, mutta nimi tuli kyllä ihan täytenä yllätyksenä, Mäenpää sanoo.
Kyllä tämä minulle näyttäytyy sillä tavalla, että tämä nimi on viety täältä enkä itse pidä siitä. Se on ikäänkuin nyt varastettu se nimi tuohon käyttöön. Juha Mäenpää
Mäenpää kokee, että perusteilla oleva puolue käyttää Sinimusta-nimeä väärin.
– Tämä nimi on vanhan lapuanliikkeen ja IKL:n peruja ja täältä Pohjanmaalta lähtenyt liikkeelle.
– Kyllä tämä minulle näyttäytyy sillä tavalla, että tämä nimi on viety täältä enkä itse pidä siitä. Se on ikäänkuin nyt varastettu se nimi tuohon käyttöön ja vähän niinkuin yritetään ratsastaa sen vanhan liikkeen nimellä, sanoo Mäenpää.
Pidätkö nimeä epäsopivana?
– Historia tuntien niin mielestäni se on ehkä nykypäivään vähän epäsopiva, mutta ehkä sillä on haluttu nimellä viitata tähän aikaisempaan taustaan sitten.
Yhteys Suomen Sisuun kielletään
Yhdistysrekisterin mukaan Sinimusta liikkeen puheenjohtajana toimii Tuukka Kuru, varapuheenjohtajana Olavi Saarelainen ja sihteerinä Terhi Kiemunki. Kuru ja Kiemunki vaikuttavat muun muassa Suomen Sisussa.
Kansanedustaja Juha Mäenpää toimii Suomen Sisun Etelä-Pohjanmaan piiripäällikkönä. Hänen mukaansa uudella puolueella ja Suomen Sisulla ei ole kytköksiä toisiinsa.
– Suomen Sisua yhdistää isänmaallisuus ja kansallismielisyys puolueisiin katsomatta. Onhan siellä muidenkin puolueiden jäseniä kuin perussuomalaisia. Suomen Sisu on puoluepoliittisesti sitoutumaton, se sanotaan perustamiskirjassakin, Mäenpää sanoo.
Samoin toteaa Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piirin varapäällikkö Jarno Vähäkainu. Vähäkainu on perussuomalainen kunnanvaltuutettu Vetelistä.
– Suomen Sisulla ei ole mitään tekemistä tämän puoluehankkeen kanssa, painottaa Vähäkainu.
Vähäkainullekaan uusi puolue ei tullut yllätyksenä. Hän on tiennyt hankkeesta ja toteaa, että se juontaa juurensa perussuomalaisten edellisen puheenjohtajan aikaan.
Uuden puolueen perustamiselle ei olisi tarvetta, jos perussuomalaiset olisi ollut kansanliike, jossa hyväksytään kaikki. Jarno Vähäkainu
– Varmaan silloin tehtiin hätiköityjäkin ratkaisuja erottamisten suhteen ja haluttiin eroon jopa maahanmuuttokriittisistäkin puolueen jäsenistä.
Vähäkainun mukaan olisi ollut parempi erottamisten sijaan antaa äänestäjien ratkaista, missä asemassa eri linjoilla olevat ihmiset voivat puolueessa jatkaa.
– Uuden puolueen perustamiselle ei olisi tarvetta, jos perussuomalaiset olisi ollut kansanliike, jossa hyväksytään kaikki.
Vähäkainu arvioi, että tällä hetkellä tilanne puolueessa on hyvä eikä liikehdintää uuden puolueen suuntaan ole odotettavissa. Itse hän ei tunne vetoa sinimustaan liikkeeseen.
Myöskään Juha Mäenpää ei usko, että perusteilla olevasta uudesta puolueesta olisi haastajaksi perussuomalaisille.
– En usko, että perussuomalaisista ainakaan missään suuressa mittakaavassa sinne ihmisiä lähtee. Itselläni se ei ole käynyt edes mielessä. Olen oman puolueeni valinnut ja pysyn siinä.
Mäenpää uskoo "ääriaineksen" siirtyvän uuteen puolueeseen
Mäenpää liittää uuden puoluehankkeen myös Ilta-Sanomien tiistaina puoluepuheenjohtajille pidettyyn tenttiin. Siinä Ilta-Sanomien lukija kysyi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta ”Milloin aiot siivota puolueestasi natsit ja äärioikeistolaiset pois?"
Mäenpää arvioi, että kysymyksellä mahdollisesti viitattiin uuden sinimustan liikkeen taustavoimiin.
– Minun ymmärtääkseni nämä henkilöt [uuden puoluehankkeen takana olevat] ovat joko itse lähteneet perussuomalaisista, eivät ole olleet tyytyväisiä tai heidät on erotettu puolueesta. Ehkä he ovat sitten sellaista ääriainesta, jota näissä kysymyksissä tarkoitettiin.
Perussuomalaisten vaasalainen kansanedustaja Jukka Mäkynen puhuu myös ääriaineksista.
– Jos tästä joku uusi puolue syntyy, vaikea nähdä, että perussuomalaisista sinne siirtyisi muita kuin aivan ääriaineksia.
Mäkysen mukaan perussuomalaisissa on tilaa hyvin monenlaisille mielipiteille jo senkin takia, että puolueeseen on siirtynyt paljon kannattajia muista puolueista.
– Me ollaan historiaan nähden nuori puolue, huomauttaa Mäkynen eikä pidä vaarallisena sitä, että välillä on meteliäkin.
Yllättävä tieto rakastetun lastenkirjailijan kuolemasta on koskettanut suomalaisia. Sosiaalinen media on täyttynyt nopeasti viesteistä, joissa muistetaan Sinikka Nopolaa.
Kirjailijapariskunta Kati ja Jari Tervo kirjoittavat Twitteriin seuraavaa:
– Oli iloa tuntea. Muistamme Sinikan huumorin, särmän ja inhimillisyyden.
Sinikka Nopolan kuoleman huomioi Twitterissä myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.):
– Voi Sinikka. Kiitos lämpimistä hetkistä, monista nauruista ja upeasta työstäsi koko kansan kirjailijana. Muistosi elää ikuisesti. Lämmöllä muistaen ja omaisten sekä läheisten suureen suruun osaa ottaen.
Osanottonsa esittää myös europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.):
– Kiitos lastenkulttuurista, olit meille tosi tärkeä osa lapsiperheessä.
Nuoren polven kirjailija Sisko Savonlahti taas muistelee Sinikka Nopolaa Suomen hauskimpana naisena.
"Perintö elää"
Myös monien kirjastojen ja kirjakauppojen väki ympäri Suomea on surrut Sinikka Nopolan kuolemaa.
– Merkittävä, tuottelias ja monipuolinen kirjailija menetettiin, mutta perintö elää, lukee Nastolan kirjaston Facebook-sivuilla.
– Tämä suru-uutinen kosketti, suremaan jäävät varmasti kaikenikäiset lukijat ja katselijat, kirjoittaa Kallion kirjasto.
– Sinikka Nopola lähti tästä maailmasta liian aikaisin. Kepeät mullat hänelle, lukee helsinkiläisen antikvariaatin Keltaisen Planeetan Facebook-seinällä.
Monia Nopolan ihailijoita koskettivat myös hänen kirjankustantamonsa Tammen surun sanat.
– Tulemme kaikki Tammessa ja WSOY:llä kaipaamaan Sinikka Nopolan uskomatonta mielikuvitusta, nopeaa älyä, sinnikkyyttä ja lämmintä sydäntä. Läheisten lisäksi Sinikkaa jäävät kaipaamaan kaikki me, jotka olemme rakastaneet hänen teoksiaan – sekä kaikki ne tulevat lukijat, jotka eivät vielä ole edes syntyneet, Tammi tiedotteessa luki torstaina.
Hoivakotien eristäminen koronaepidemian vuoksi viime keväänä aiheutti monia ongelmia hoivakotien asukkaille ja heikensi heidän läheistensä hyvinvointia.
Asia käy ilmi tutkimuksesta, jossa aineistona oli 28 hoivakotien asukkaiden läheisiltä saatua sähköpostikirjettä eri puolilta Suomea.
Helsingin yliopiston dosentti Jari Pirhonen sanoo läheisten pelänneen, ettei hoivakodissa asuva vanhus enää muistaisi läheistään eristyksen jälkeen tai etteivät he enää edes näkisi hoivakodissa asuvaa.
– Eräs kirjoitti, että on ruvennut psyykkisesti ottamaan etäisyyttä hoivakodissa olevaan mieheensä ja työntämään tätä itsestään loitommalle suojatakseen itseään lopulliselta menetykseltä, Pirhonen kertoo.
Ajatukset eristyksestä muuttuivat
Koronaepidemian vuoksi hoivakoteihin asetettiin vierailukielto viime keväänä.
Vaikka vierailukiellon tarkoitus oli suojella hoivakotien monisairaita vanhuksia virukselta, eristäminen toi mukanaan monia muita vakavia ongelmia vanhusten hyvinvointiin.
Dosentti Jari Pirhonen kertoo läheisten kirjeistä käyvän ilmi, että vanhusten kunto heikkeni eristyksen aikana.
– Oli muututtu vähäsanaiseksi. Jollain olivat alkaneet harhat ensimmäisen kerran. Jos oli nähty läheistä ovella tai ikkunan takana, niin kävely oli hidastunut ja joku oli vaihtanut kokonaan pyörätuoliin.
Tutkimuksen aineiston perusteella läheiset olivat Jari Pirhosen mukaan aluksi hyvillään vierailukiellosta, koska hoivakotien heikkoja ihmisiä pitäisi suojella.
Ajatukset muuttuivat noin kuukausi eristyksen alkamisesta. Läheisten aineistosta esiin nouseva huoli oli Pirhosen mukaan silmiinpistävää.
– Läheinen menee huonoon kuntoon, hän saattaa kuollakin. En ehkä näe häntä enää koskaan. Ruvettiin miettimään, onko tämä oikein.
Hoitajille puhtaat paperit
Itsekin lähihoitajana aiemmin työskennellyt Jari Pirhonen tiesi, että hoivakotien eristäminen on iso asia. Koska hoivakotien asukkaita ei ollut mahdollista haastatella, päätyi hän haastattelemaan heidän läheisiään.
– Hoivakodissa asuville ihmisille on ihan valtava merkitys, että siellä käy tuttuja naamoja. Se tukee hyvinvointia sekä autonomian ja osallisuuden kokemusta.
Läheiset olivat Pirhosen mukaan huolissaan siitä, miten hoito toimii hoivakodeissa. Joissain niistä esimerkiksi sosiaalinen virkistystoiminta tai fysioterapeuttien vierailut olivat loppuneet.
Dosentti Jari Pirhonen on väitellyt siitä, mitkä ovat hyvän elämän edellytykset vanhusten pitkäaikaishoidossa.Jari Pirhonen
Toisaalta asukkaiden kanssa työtä tekevät hoitajat saivat läheisiltä puhtaat paperit. Hoitajat esimerkiksi toimivat viestinviejinä ja lähetteinä.
– Hoitajat olivat esimerkiksi lähettäneet valokuvia kännykkään. Pääsiäisen ja vapun aikaan vietiin ovelle herkkuja ja hoitaja toimitti ne eteenpäin.
"Ihmiset suojellaan kuoliaaksi"
Hoivakotien asukkaista valtaosa on muistisairaita. Sen vuoksi monet eivät ymmärrä, miksi heidät on eristetty ja omaiset eivät saa tulla käymään.
Jari Pirhosen mukaan voisi olla mielenkiintoista tutkia hoivakotien kuolleisuutta koronaepidemian jälkeen.
– Monen kohdalla peli on varmasti menetetty. Eikä vain hoivakodeissa vaan myös tavallisissa kodeissa, koska ihmiset ovat liikkuneet vähemmän. Siitä tulee varmasti laskua.
Pirhosen mukaan kevään toimenpiteistä onkin syytä ottaa oppia. Hän sanoo, että hallituksen keväinen linja mennä terveys edellä romahdutti ihmisten hyvinvoinnin. Tässä on hänen mielestään keskustelun paikka.
– Ihmiset eivät välttämättä kuole virukseen, vaan he saattavat kuolla koronan torjuntatoimenpiteisiin.Toinen ääripää on tämä, että ihmiset suojellaan kuoliaaksi.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo Ylen haastattelussa, että vaaralliset virusmuunnokset pakottavat hallituksen etsimään kaikki mahdolliset lisäkeinot rajanylitysten vähentämiseksi.
Hallitus päätti koronaneuvottelussaan eilen, että sisäministeriö valmistelee uusia tiukennusesityksiä rajaliikenteeseen ensi viikon perjantaiksi.
– Suomen rajarajoitukset ovat olleet pitkään jo tosi tiukat eurooppalaisittainkin, mutta meillä on vielä kiristämisen varaa. Meillä on ollut valmius koko ajan tehdä tiukennuksia, jos tilanne sitä vaatii ja nyt se tilanne sitä vaatii.
Hallituksen ajatus on, että rajanylityksiä vähennetään uusilla tiukennuksilla niin, että kaikki Suomeen saapuvat ihmiset voidaan ohjata koronatestiin.
Jo aamupäivän tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) nosti ongelmallisiksi rajanylityspaikoiksi Helsingin sataman ja Länsi-Pohjan rajan Ruotsiin.
Myös sisäministeri on huolissaan rajanylitysten määrästä pohjoisessa.
– Pohjoisen rajalla Ruotsin suuntainen liikenne on ollut koko syksyn ajan hyvin aktiivista. Siellä on viikkotasolla yli satatuhatta ylitystä. Nyt olisi erittäin välttämätöntä ja tarpeellista, että rajoitettaisiin vain välttämättömimpään menemiseen se liike, Ohisalo vetoaa.
Laivaliikenteen ja satamien osalta ministeri toteaa, että jo ennen satamaan saapumista laivoilla tapahtuva testaaminen voisi nostaa testeihin menevien määrää.
Rajoituksia työmatkoihin ja perhetapaamisiin?
Tällä hetkellä Suomeen saapuminen riskimaista – joihin lukeutuu Ruotsin ja Viron lisäksi valtaosa maailman maista – johtaa omaehtoiseen karanteeniin. Kymmenen päivän karanteenia voi tosin lyhentää negatiivisella koronatestituloksella.
Poikkeuksia sääntöön kuitenkin on ja niinpä Ruotsista ja Virosta työmatkaliikenne on vapautettu karanteeneista ja testeistä. Ohisalon mukaan kaikki poikkeukset perussääntöön käydään nyt läpi ja pohditaan, ovatko ne välttämättömiä.
– Ehkä näissä työmatkakäytännöissäkin, liittyen sitten ehkä karantiineihin ja testaamisiin, jonkunlaisia uudenlaisia käytäntöjä tulee.
Myös esimerkiksi perheenjäsenten tapaamiset, häät tai hautajaiset voivat olla peruste vapaammalle kulkemiselle. Ohisalo ei sulje pois myöskään perhesyiden vuoksi tapahtuvan matkustamisen rajoittamista.
Ihmisten oikeuksien rajaamisen juridisia mahdollisuuksia punnitaan valmistelussa tarkoin, hän sanoo.
– Tahallaan ei kukaan ole vaikeuttamassa ihmisten elämää, mutta nämä virusmuunnokset herättää nyt niin paljon huolta, että ihan syystä meidän pitää tehdä nyt ihan kaikki toimet.
Ohisalo katsoo, että rajasääntöjen lisäksi on olennaista saada terveysviranomaiset rajoille tekemään testejä ja asettamaan karanteeneja nykyistä tehokkaammin.
"On oltava näkymä rajoitusten päättymiseen"
Ohisalon mukaan rajoitustoimien oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia selvitetään ja punnitaan kaiken aikaa päätösten rinnalla.
Siitä, kuinka pitkäksi aikaa uudet rajoitukset ja toimenpiteet otetaan käyttöön, hallitus päättää sisäministerin mukaan ensi perjantaina.
– Totta kai meillä pitää olla selkä aikajänne, että on jatkuvasti näkymää siihen, että koska rajoituksista myös luovutaan, Ohisalo sanoo.
Opettajien ammattijärjestö OAJ ja Suomen Messut syrjivät Aito avioliitto ry:tä perumalla järjestön osallistumisen Educa 2019 -messuille, toteaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ratkaisussaan.
Järjestön oli tarkoitus osallistua opetusalan messuille näytteilleasettajana, mutta OAJ perui yhdistyksen osallistumisen jäseniltä ja messuvierailta tulleen runsaan kritiikin vuoksi.
OAJ:n mukaan peruutuksen syynä oli tuolloin halu ennaltaehkäistä häiriöitä ja edistää turvallisuutta.
Aito avioliitto ry ja yhdistyksen silloinen puheenjohtaja valittivat messujärjestäjien päätöksestä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle.
Valituksen mukaan messujärjestäjät asettivat Aito avioliitto ry:n erilaiseen asemaan muihin näytteilleasettajiin nähden, kun osallistumisoikeus peruttiin yhdistyksen mielipiteiden ja arvojen vuoksi. Yhdistys piti perumista kohtuuttomana ja liioiteltuna reaktiona.
Aito avioliitto ry haluaa säilyttää avioliiton miehen ja naisen välisenä. Yhdistys kertoo haluavansa korostaa lapsen oikeutta isään ja äitiin, ja haluavansa edistää lapsen terveen sukupuoli-identiteetin kehittymistä.
Lautakunta: Ei olisi aiheutunut vaaraa turvallisuudelle
Vastauksessaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle OAJ ja Suomen Messut kiistivät syrjineensä hakijoita tai toimineensa lain vastaisesti.
Lautakunta toteaa päätöksessään, ettei järjestön osallistuminen olisi aiheuttanut vaaraa turvallisuudelle.
Lautakunta kieltää päätöksessään OAJ:ta ja Suomen Messuja jatkamasta syrjintää mielipiteen perusteella.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen toimija, joka valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista. Lautakunta voi kieltää syrjinnän jatkamisen ja asettaa tarvittaessa uhkasakkoja.
Juttua oikaistu klo 21.28: Lautakunnan päätös muokattu oikeaan muotoon. Poistettu lause "kohtuuton ja liioiteltu reaktio", joka oli Aito avioliitto -yhdistyksen väite.
Perussuomalaisten nuorisojärjestö pyysi keskiviikkona nuoria lähettämään kokemuksiaan tilanteista, joissa opettaja on suhtautunut perussuomalaisiin eri tavalla kuin muihin puolueisiin.
Myös kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) pyysi raportoimaan puolueelle, jos koulussa törmää ”perussuomalaisten vastaiseen politikointiin”.
Mäkelä ja nuorisojärjestö ilmoittivat, että puolue kasaa kaiken tiedon ylös ja vie tarvittaessa asian Opetushallitukselle.
Mäkelä kuitenkin poisti alkuperäisen tviittinsä myöhemmin. Nuorisojärjestö taas selitti, että opettajien tai koulujen nimiä ei ole kerätty.
Mistä jupakassa on kyse, saako poliittinen puolue valvoa opettajien tasapuolisuutta ja miten politiikkaa pitäisi koulussa opettaa?
Vastaamassa Perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtajalta Miko Bergbom, Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen, Suomen opettajaksi opiskelevien liiton puheenjohtaja Saana Ylikruuvi ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu.
OAJ:n Olli Luukkainen: Emme voi hyväksyä maalittamista ja painostusta
Mitä sanot tapauksesta?
Kampanja kannustaa tarkkailemaan opettajan opetusta ja ehdottaa ilmiantosysteemiä. Se on maalittamista ja painostusta, emmekä voi sitä hyväksyä. Urani varrelta ei tule mieleen vastaavaa, ja olen aika pitkään ollut näissä hommissa.
Perussuomalaisten avauksessa on taustalla oletus, ettei opettaja tekisi työtään tasapuolisesti. Mutta suomalaiset opettajat ovat hyvin koulutettuja, ja lainsäädäntö on tukevalla pohjalla: opetuksen tavoitteet ovat tasapuolisia ja ne on määritelty opetussuunnitelmassa.
Kunnalla tai opetuksen järjestäjällä on velvoite tarkkailla, että opetus tapahtuu opetussuunnitelman mukaisesti.
Ei tähän todellakaan tarvita mihinkään puoluetta valvomaan asiaa. Haluan korostaa, että vastaus olisi ihan sama, olisi sen esittänyt kuka tahansa taho. Minusta olisi yhtä lailla tuomittavaa, jos opetusta tarkkailtaisiin vaikka uskonnon tai sukupuolikysymyksen näkökulmasta.
Mutta minkä takia näiden herkkien kysymysten kohdalla ei saisi erityisesti tarkkailla, miten tasapuolisuus opetuksessa toteutuu?
Saahan tarkkailla, opetushan on Suomessa julkista. En siihen ottanut kantaa. Ongelma on, että lietsotaan ja kannustetaan, että tee ilmianto.
Opettajakentältä tuli poikkeuksellisen voimakas reaktio. He kokivat tämän kyttäykseksi ja epäluottamuslauseeksi opettajan asiantuntemusta kohtaan.
Opettajan työ on voimakkaan leimallisesti yhteiskunnallinen tehtävä, jossa tasapuolisuus on todella tärkeää. Se on aina tasapainoilua. Juuri tämän vuoksi opettajan autonomia on tärkeää, ja se, että hän on suojassa vaikutusyrityksiltä.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan opettajan työ on yhteiskunnallinen tehtävä, joka vaatii tasapainoilua. Siksi hän suhtautuu vakavasti vaikutusyrityksiin. Sasha Silvala / Yle
Perussuomalaisen nuorison Miko Bergbom: Opettajien pitää kestää, että heidänkin toimintaansa tarkastellaan
OAJ:n Luukkaisen mukaan kampanjanne kertoo pyrkimyksestä painostaa opettajia. Miten vastaat?
Ei missään nimessä. Tarkoituksemme oli tavoittaa nuoria ja kuulla, miten he kokevat koulumaailman. Emme ole pyytäneet opettajien nimiä tai pyrkineet tekemään mitään listaa tai rekisteriä.
Tähän lähdettiin, koska olen saanut nuorilta viestiä, jonka mukaan historian tunnilla oli vihjailtu perussuomalaisten olevan rasisteja. Perussuomalaisia oli käsitelty natsi-Saksan yhteydessä. Vaikka lähtökohta on, että opetuksen pitäisi olla puolueetonta.
Tämä pätee kaikkiin suuntiin. Emme hyväksyisi sitä, jos perussuomalainen opettaja kertoisi vihreiden kannattavan laittomuuksia. Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) ja OAJ:n väite siitä, että painostaisimme opettajia tai puuttuisimme heidän autonomiaansa, on naurettava.
OAJ koki avauksenne epäluottamuslauseeksi. Ettekö luota suomalaisiin opettajiin?
Ei ole kyse luottamuksesta vaan siitä, että opettajien ja peruskoulun toimintaa pitää tarkastella aika ajoin kriittisestä näkökulmasta. Opettajien pitää kestää, että heidänkin toimintaansa tarkastellaan.
OAJ:n näkökulma oli omituinen. Miksi he kokevat hyökkäyksenä, että kysytään nuorten mielipiteitä koulutuksesta?
OAJ:n Luukkaisen mukaan on ongelmallista, jos opettajien toimintaa tarkkaillaan yhden tahon suhteen. Hänen mukaansa ongelma olisi samanlainen, jos kytättäisiin vaikka uskonnon tai sukupuolikysymysten käsittelyä. Miltä tämä kuulostaa?
Nostimme nimenomaan perussuomalaisten näkökulman esille, koska olemme perussuomalainen nuorisojärjestö. Lisäksi nuorilta nimenomaan tuli palautetta meille, että perussuomalaisia käsiteltiin näin.
Tietenkään opettaja ei voi olla puolueellinen suuntaan tai toiseen, oli puolue mikä tahansa.
Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom korostaa, että opettajien puolueettomuutta on tarkkailtava yhtä lailla kaikkien puolueiden suhteen. Petteri Sopanen / Yle
Nuorisoalan ja opettajaopiskelijoiden edustajat: Opettajille pitää taata työrauha, mutta myös syrjinnästä voitava puhua
Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) puheenjohtaja Saana Ylikruuvi: Mitä sanot tapauksesta?
Meitä huolestuttaa opettajien työrauha ja turvallisuus. Opetusympäristöjen pitäisi olla turvallisia kaikille, siksi opettajien poliittinen painostus on tuomittavaa.
Erittäin huolestuttavaa tempauksessa oli, että siinä kannustettiin poikkeamaan virallisista valitusteistä. Opetuksen valvonta kuuluu viranomaistahoille, ei poliittisille puolueille.
Meidän tietoomme ei ole tullut, että puolueita käsiteltäisiin eriarvoistavasti opetuksessa. Opetuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon eikä mielipiteisiin.
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu, mitä sanot tapauksesta?
Minulla on käsitys, että tässä on väärinymmärretty kampanjan luonne. Perussuomalaiset nuoret ovat ainakin itse kertoneet, ettei heidän tarkoituksensa ollut nimetä opettajia.
Tärkeää on toki, että opettajat saavat rauhassa tehdä työtään. Mutta yhtälailla tärkeää on, että kaikenlaista syrjintää voidaan kitkeä Suomen kouluista. Tähän kuuluu se, että kaikenlaisesta syrjinnästä pitää voida puhua.
Väärinymmärrys voi liittyä ennakko-oletuksiin perussuomalaisten toiminnasta. Ei ole totuttu siihen, että he ottaisivat esimerkiksi syrjintäkysymyksiä esille. Tarkoituksena voi olla näyttää, että maalittaminen ja syrjintä ovat laajempia ilmiöitä, kuin millaisina niistä yleensä keskustellaan yhteiskunnassa.
Kuulostaa siltä, että sinulta löytyy ymmärrystä perussuomalaisen nuorison alkuperäiselle kampanjalle. Onko näin?
Jos tavoite on syrjinnän kitkeminen ja se tehdään rakentavassa hengessä, se on hyvä tavoite.
Totta kai nämä PS-nuorten esiin nostamat tilanteet on tapauskohtaisesti selvitettävä, mutta tunnetta siitä, että joku kokee tulevansa syrjityksi, ei voi kieltää.
Meidän pitää voida keskustella puolueettomuuden merkityksestä opetuksessa ja demokratiakasvatuksessa.
Keskustelua opettajien objektiivisuudesta ei ehkä koskaan saada loppumaan, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä kannattaisi käydä. Jos keskustelu käydään rakentavasti, se on hyödyllistä: se on keino kehittää opetusta parempaan suuntaan.
Miten politiikkaa pitäisi käsitellä koulussa?
OAJ:n Olli Luukkainen: Opettajien pitää opettaa neutraalisti poliittisista puolueista, joista heillä on myös henkilökohtainen mielipide. Se on vaikea tehtävä.
Neutraalius on todella tärkeää, ja tunnistan, että puolueista puhuminen voi olla joillekin opettajille vaikeaa.
Ymmärrän, että opettajaa voi jännittää, että onnistuuhan neutraaliudessa. Ettei tulisi syytettä siitä, että suosii jotain puoluetta tai on jotain muuta vastaan.
Uskon, että tästä seuraa se, että opettajat ovat entistäkin tarkempia.
Mutta koulun tehtävä on kannustaa nuoria aktiivisiksi osallistujiksi yhteiskunnassa ja myös politiikassa. Tällaiset tapaukset eivät saa johtaa siihen, että sitä tavoitetta yhtään väistetään. Se tavoite ei saa tulla uhatuksi tässä.
Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin toiminnanjohtaja Ilmari Nalbantoglu: Miten politiikkaa pitäisi käsitellä koulussa?
Puolueita voisi tuoda koulujen ja oppilaitosten arkeen ehkä nykyistä vahvemmin, kunhan se tehdään tasapuolisesti.
Määritelmän mukaan puolueiden ei tarvitse olla puolueettomia, joten he voisivat tuoda opetukseen uutta ulottuvuutta, joka ei opettajille ole mahdollista.
Ymmärrän, että joku voi pelätä tämän lisäävän vastakkainasettelua ja kärjistyneitä tilanteita koulussa. Mutta toisaalta politiikan kärjistymistä voisi myös lieventää se, että nuoret huomaa että voi olla eri mieltä asioista, mutta samalla keskustella rakentavasti.
Voit keskustella aiheesta 15. tammikuuta kello 23 saakka.
TUKHOLMA Ruotsin ensimmäinen koronavirukseen liittyvä kuolema todettiin lähes päivälleen kymmenen kuukautta sitten, 11.3.2020.
Tämä päivä jää yhtä lailla historiaan.
Tänään meni rikki kymmenen tuhannen koronakuoleman raja. 10 185 ruotsalaista on menehtynyt Ruotsissa koronavirukseen liittyvään sairauteen.
Se on valtava luku Ruotsille.
Kansanterveysvirastolta kysyttiin tänään tiedotustilaisuudessa, mitä tämä luku kertoo maan koronastrategian onnistumisesta.
"Kuolleiden määrä tulee olemaan tuhansia, siihen on syytä varautua", sanoi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven Dagens Nyheterille huhtikuun 4. päivänä viime vuonnaKirsi Heikel / Yle
Osastopäällikkö Karin Tegmark Wisell vastasi, että arviointi on muiden tehtävä. Tutkijat tulevat tekemään ajallaan johtopäätökset. Viimeksi eilen pääministeri Stefan Löfven sanoi, että hänestä Ruotsin strategia on ollut oikea.
Viranomaiset listasivat tänään kolme asiaa, jotka tekevät Ruotsin tilanteesta juuri nyt erityisen vaikean.
Ensinnäkin tartunnat ovat levinneet laajalti yhteiskuntaan, mikä tulee väistämättä lisäämään kuolemien määrää. Ruotsissa on esitetty kannanottoja, joissa vaaditaan yhteiskunnan sulkemista muutamiksi viikoiksi.
Tukholman kaduilla on tyhjää. Maan hallitus on kehottanut kauppoja välttämään alennusmyyntien järjestämistä tänä vuonna. Kirsi Heikel / Yle
Toiseksi sairaanhoidon kestokyky on äärirajoilla ja terveydenhuollon henkilöstön taakka on käymässä ylivoimaiseksi. Neljä lääniä on varoittanut, että tilanne aiheuttaa "vakavia vaikutuksia elämään ja terveyteen".
Kolmantena ovat pitkittyneistä koronaoireista kärsivät, joiden määrä kasvaa. Ruotsin hallitus myönsi juuri viisi miljoonaa euroa pitkäaikaisen koronan tutkimukseen.
Julkinen keskustelu pyörii tällä hetkellä rokotuksissa. Ruotsi oli viime viikonloppuun mennessä saanut 160 000 annosta ja käyttänyt niistä puolet.
Monista tahti on liian hidas. Yksi syy tahmeuteen on rokottamisesta vastaavien alueiden toiminta. Ne ovat säästäneet rokotteita toista annosta varten, koska epävarmuus rokotekuljetuksissa on ollut suurta.
Asiakasmääriä rajoitetaan Ruotsissa. Kauppojen täytyy ilmoittaa ulko-ovella liikkeessä sallittu asiakasmäärärä. Kaupat ovat keksineet erilaisia ratkaisuja määristä huolehtimiseen. Tässä kenkäkaupassa asiakkaiden tulee ottaa kenkälusikka mukaansa telineestä. Kirsi Heikel / Yle
Nyt ne ovat saaneen selvän määräyksen valtioepidemiologi Anders Tegnelliltä rokottaa niin monta kuin pystyvät, eikä annoksia saa säästää.
Suurimman oppositiopuolueen, Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja katsoo, että Ruotsi on menettänyt rokotuksissa valtavan mahdollisuuden.
– Miksi Ruotsi ei ostanut suoraan koronarokotetta Astra Zenecalta, joka on puoliksi ruotsalainen lääkeyhtiö, tuskaili Ulf Kristersson radiohaastattelussa eilen.
– Astra on yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä ja hyvin arvostettu. On hyvin merkillepantavaa, että emme tehneet omaa sopimusta puoliksi kotimaisen yhtiön kanssa.
Kristerssonin arvion mukaan Ruotsi olisi voinut päästä aloittamaan rokotukset jo aiemmin, jos se olisi ostanut Astra Zenecan ja Oxdfordin yliopiston rokotetta suoraan ja hoitanut itse myös rokoteen hyväksymisprosessin.
Koronasta kertovat kyltit muistuttavat tukholmalaisia pandemiatilanteesta. Kirsi Heikel / Yle
Maltillisesta kokoomuksesta kerrotaan Ylelle, että Kristersson ehdotti ruotsalaisyhtiöltä rokotteen ostamista jo viime keväänä, kun puoluejohtajat kokoontuivat useasti käsittelemään maan koronatilannetta. Hän koki, että hallitus ei antanut tuolloin selkeää vastausta.
Hallitus kuitenkin päätti kulkea samaa matkaa muiden EU-maiden kanssa. Hallitus katsoo, että yhteistyö nimenomaan takaa maalle riittävän määrän rokoteannoksia.
Ruotsin tavoite on hitaasta käynnistymisestä huolimatta rokottaa kaikki halukkaat juhannukseen mennessä.
Tämän uskotaan onnistuvan, jos rokotteiden hyväksynnät saadaan suunnitellusti.
Haastavin vaihe alkaa maalis–huhtikuussa, kun arviolta lähes viisi miljoonaa ruotsalaista pitää rokottaa. Tavoiteaikataulun mukaan vajaassa neljässä kuukaudessa pitäisi ehtia antamaan kymmenen miljoonaa rokoteannosta.
Jos myymälät eivät ohjeista asiakkaitaan koronatoimiin sisällä liikkeessä, ne voidaan sulkea. Kirsi Heikel / Yle
Tällä hetkellä alueilla tehdään suunnitelmia rokotekeskuksista, sovitaan yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, hiotaan logistiikkaa ja etsitään henkiöstöä. Esimerkiksi eläkkeelle jääneitä sairaanhoitajia on jo pyydetty takaisin töihin.
Monia haasteita on vielä edessä ja monia avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on se, voidaanko koronavirustaudin pitkäaikaissairaita rokottaa.
Ihmisten jaksaminen on nyt koetuksella Ruotsissa. Suurin osa noudattaa määräyksiä, jotka ovat kattavia. Koronatilanne alkoi kuitenkin pahentua selvästi jo kaksi kuukautta sitten, eikä vieläkään ole näkyvissä helpotusta.
Ihmiset ovat hyvin väsyneitä henkisesti.
Kuulen monilta, että he eivät enää jaksa seurata koronauutisia.
Tavallisen ruotsalaisen tunnelma on tulkintani mukaan se, että vaikeasta ajasta huolimatta on yritettävä jaksaa ja pysyä myönteisenä.
Mieleeni on jäänyt teho-osastolääkäri Karin Hildebrandin sanat eräässä haastattelussa.
– Suunnittelen elämääni vain kaksi päivää kerrallaan. En halua enkä pysty ajattelemaan yhtään pidemmälle, sillä muuten en ehkä jaksaisi.
