Varsinais-Suomessa on löytynyt kaksi kalalajia, joita ei ole aiemmin tavattu Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus.

Uudet löydetyt lajit ovat nokkasärki ja katkerokala. Kalalajit havaittiin aurinkoahvenesiintymien kartoitusten ja tutkimusten yhteydessä.

Luken mukaan nokkasärjet elävät luontaisesti Keski-Euroopan joissa. Katkerokala on alun perin Mustanmeren pohjoispuolelta, mutta laji on levinnyt pitkän ajan kuluessa kauas länteen ja pohjoiseen.

– Katkerokala on löydetty myös Virosta vuonna 2019. Lajien lähin yhteinen esiintymisalue on nykyään Puolassa. Onkin todennäköistä, että joku on tuonut lajit tullessaan ja päästänyt ne varsinaissuomalaiseen lampeen, Luke kertoo tiedotteessaan.

Luken mukaan ei ole vielä tiedossa, millaisia vaikutuksia vierailla kalalajeilla voi olla lammen muulle lajistolle.

– Nokkasärkien tiedetään kantavan ihmiseenkin tarttuvaa maksamatoa, joka voi väli-isäntien, esimerkiksi lintujen, avulla levitä myös muihin vesistöihin. Katkerokala taas voi kantaa lohikaloihin tarttuvaa tautia. Vieraiden kalalajien tuonti ja istuttaminen ilman valvontaa onkin kuin pelaisi venäläistä rulettia Suomen luonnolla, lajit löytänyt erikoistutkija Lauri Urho Luonnonvarakeskuksesta sanoo tiedotteessa.

Luke katsoo, että vieraita lajeja on tuotu ja levitetty luontoon luvattomasti. Sitä on tapahtunut Varsinais-Suomessa todennäköisesti jo noin vuosikymmenen ajan.

Luke muistuttaa, että kalojen tuonti Suomeen vaatii luvan. Samoin lupa tarvitaan kalojen istuttamiseen luonnonvesiin.

Viimeisen 30 vuoden aikana Suomessa havaituista kymmenestä uudesta kalalajista yhdeksän on ollut vieraslajeja eli ihmistoiminnan takia Suomeen tulleita.

Hämeenlinnalainen Irwin Goodman eli Antti Hammarberg muodosti suomalaisessa musiikkielämässä ainutlaatuisen liiton lapsuudenystävänsä Vexi Salmen kanssa. Vexi Salmi menehtyi viime vuonna, Irwin tasan 30 vuotta sitten. Kuten Vexi totesi "ilman toista ei olisi ollut toista." He levyttivät yhdessä 350 kappaletta.

Irwin määritteli itsensä aikoinaan aidoksi kansanmieheksi, jonka laulut oli suunnattu tavalliselle suomalaiselle.

– Ei kannata yrittää olla liian hieno ja tärkeä. Tavallinen suomalainen on koulusivistykseen ja murteeseen katsomatta sellainen tyyppi, joka ei pidä tehdyistä luonteista.

Irwinin kautta Suomessa opeteltiin populaarimusiikin markkinoita: hittien rinnalla myös artistin julkisuus ja kaikenlaiset groteskit mutta samalla hurmaavat tempaukset olivat olennaisia juttuja. Aikanaan älymystö ei ottanut boheemia Irwiniä omakseen. Eikä sitä Goodman-Salmi kaksikko edes halunnut.

1. Irwin oli kansan ääni

Tarja Rautiainen analysoi 2000-luvun alun väitöskirjassaan kiinnostavasti Irwin Goodmannin musiikillisia aineksia. Irwinin laulujen tyylilaji, melodia ja sointuvaihdokset ovat ainutlaatuisia. Irwin ja Vexi Salmi pitivät myös tietoisesti välimatkaa, aikansa korkeakultturiseen protestiin, he olivat karvalakkiosastoa, kansan ääntä.

Irwinin ensimmäinen menestyskausi alkoi vuonna 1965 levytetystä En kerro kuinka jouduin naimisiin -rallista. Monet hänen lauluistaan ovat olleet myös lasten suosikkeja. Ovat ehkä yhä.

Irwinin äänestä tulee monelle mieleen honotus, nenään laulu. Irwinillä oli kuitenkin hyvä ääni. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg kehittivät jo varhain Irwinin ja Emil Reteen hahmot ja alkoivat tehdä lauluja. Moni niistä oli kuplettimaista parodiaa. Antin laulajaura ei meinannut lähteä vauhtiin ja ensimmäiseen omakustanteeseen käytettiin Salmen hämeenlinnalaisen musiikkiliikkeen kassaa.

Kaksikko Goodman-Salmi pyrki tekemään omien sanojensa mukaan vain musiikkia, jota ”kansa halusi”.

Kuten Vexi Salmi sanoi: “Oli turha laulaa Vietnamin sodasta ja atomipommeista ja kaikenlaisista hienoista ja monimutkaisista asioista kun meillä ryysyrannat ja työmiehen lauantait kiinnostavat yleisöä enemmän.”

Äiti Kirsti Hammarberg oli hyvin tärkeä taustahenkilö, joka tuki ja kannusti poikaansa. Villeinä vuosina äiti myös tasoitti ja hillitsi vauhdikasta menoa. Äiti ei tykännyt Irwinin honotuksesta.

Tutkija Tuula Rautiainen kuvailee Irwinin laulutyyliä: kyse ei ollut pelkästään Dylanin imitoimisesta, sillä laulajan tyyli vaihteli kappaleesta toiseen huomattavasti 1960-luvun puolivälissä. Tangon osalta esikuvina olivat romanilaulajat. Heiltä Irwin omaksui rintaäänen käytön, mutta ei juuri käyttänyt vibratoa. Tämä kuuluu esimerkiksi Kalteritangossa.

Kansan ääni kuului myös oikeasti lauluissa: Esimerkiksi Työmiehen lauantai ja Ei tippa tapa -sanat: ”viideltä saunaan, kuudelta putkaan” olivat peräisin rekkakuski Paavo Peltoselta, johon Goodman ja Salmi olivat tutustuneet 1960-luvun alussa Länsi-Saksassa. Pensselit santaan -laululle aiheen oli antanut huoltoasemalle tullut juopunut maalari, joka sanoi tarjoilijalle panevansa ”pensselit santaan ja rukkaset naulaan”.

Kun rankasta alkoholinkäytöstä tunnettu Irwin oli lopettanut juomisen, Alko antoi salaa julkisuudelta sponsorirahaa tulevan levyn markkinointiin: näyttävä paluu syntyi Häirikkö -laululla 1976.

Irwin sävelsi kaikkiaan 200 kappaletta, suurimman osan omistaan. 1980-luvun puolivälistä alkaen säveltäjä oli Kassu Halonen, koska Goodman ei toisen korvan kuurouduttua pystynyt enää säveltämään.

Irwinin uran huippu ajoittuu vuosiin 1968–69, jolloin hän oli yksi Suomen myydyimmistä artisteista ja esiintyi mm. Reteesti vaan ja Kansalle mitä kansa haluaa -kiertueilla. Yhteiskunnallisen suunsoiton rinnalle syntyi myös viihdettä.

Vielä viimeisellä kokoelmalla Ai ai ai kun nuori ois (1990) Irwin sävellsi jälleen: Kukka rintaan jäi oli samalla myös Vexi Salmen ja Irwinin lähes kolme vuosikymmentä kestäneen yhteistyön päätösnumero.

Yksi uran huippuhetkistä oli esiintyminen Ranskan Cannesissa Midem -festivaaleilla vuonna 1969, jossa hän esitti Ryysyrannan valkoiseen smokkiin pukeutuneena kovin huvittuneelle ranskalaisyleisölle, kertoo Jukka Järvelä kirjassaan Homma kävi. Erään kaupungin pophistoria.

Aikoinaan SMP:n voiton syyksi on tutkija Risto Sänkiaho maininnut kuilun, kun maaseudun asukkaat tunsivat jääneensä yhteiskunnallisten muutosten jalkoihin. SMP:n johtaja Veikko Vennamo onnistui myös retoriikallaan ”unohdetun kansan puolesta”, ”rosvot kiinni”, ”väärinkäytökset on lopetettava”.

Irwiniäkin esitettiin 1960-luvun lopulla eduskuntaehdokkaaksi monta kertaa, ilman tulosta. Vexi Salmi valittiin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon liberaalisen kansanpuolueen listoilta. Kuitenkin politikointi jäi toiseksi.

Uskoiko Snellmankaan, mitä kuvallaan saa/Onko voima sen niin maagillinen?/
Raha ratkaisee/
Se mittaa syvyyden/myös kumarruksen

– Vuosi oli 1966 ja lujaa meni vähän kaikilla. (Ylen Puoli Seitsemän ohjelmasta)

Lue lisää: Ehkä hänellä oli vähän neron taakkaa - Matti Johannes Koivu, Jarkko Martikainen ja Paleface tunsivat itsensä oppipojiksi Vexi Salmen rinnalla

Lähde: Tuula Rautiainen: Pop, protesti ja laulu, väitöskirja vuodelta 2001

2. Irwinin kirjeitä Saksan vuosilta

”Älä hajota sitä kovaäänistä, mä tartten sitä, kun tuun takasin, kitaraan.”

Nuori mies Antti Hammarberg kirjoitti Saksasta ystävälleen Mauri Lahdelle useita kirjeitä 1960-luvun alkupuolella.

Irwin Goodman lauloi rennosti St. Paulista ja Reeperbahnista. Ei ole syytä epäillä, etteikö pohjoisen Hampurikin olisi tullut Antti Hammarbergille tutuksi. 1960-luvun alussa hän oli kuitenkin töissä Etelä-Saksassa Stuttgartissa.

Ystävä Mauri Lahti kertoo, että Antti oli nuorena tavallinen, mukava kaveri.

– Kun asuin Irwinin alapuolella, katosta kuului jatkuva jytinä, kun Antti löi kitaraa soittaessa jalalla tahtia. Jytke saattoi hetkeksi hiljetä, kun läksyrauhaa tarvittaessa löi harjanvarrella kattoon, mutta alkoi kohta uudelleen.

Myöhemmin heillä oli iso kaappiradio, jossa soivat Bill Haleyn levyt. Mitä tahansa pelattiin tai tehtiin, aina musiikki soi. Kun Vexi istui yhden pelin päätteeksi rikki Antin kitaran, se oli surun hetki, muistelee Mauri Lahti poikien lapsuutta.

Yksi erikoinen piirre Antissa oli, ettei hän ollut itsekäs omistamiensa tavaroiden kanssa. Kun Antilla esimerkiksi oli mopo, niin sillä saivat kaikki ajaa.

Saksaan hän lähti Vexi Salmen kanssa, mutta Vexi palasi Anttia ennen Suomeen.

– Voi sitä tavaramäärää, mitä täällä on, ihan liikaa, kun kattelee ikkunoita, ihasteli köyhästä Suomesta, Hämeenlinnan kaltaisesta pikkukaupungista suureen maailmaan lähtenyt 17-vuotias Antti kirjeessään.

– Olenhan minäkin vähän ostanut, kitaran, radion ja kellon ja olutta.

Rivien välistä kuului myös ikävä tuttuihin oloihin. Antti oli kuitenkin sopeutuvainen luonne. Hän oli opetellut saksaa jo ennen lähtöään, ja Mauri Lahti oli avustanut opinnoissa. Se auttoi alkuun, sillä Antti kirjoitti, ettei osannut kieltä puhua, mutta ”kyllä mä jo sujuvasti kuuntelen ja se on jo puoli voittoa”.

Eikä kauan mennyt, kun Antti jo kirjeessään kehaisi: ”Kyllä mä ny jo saksaa osaan puhua, oder was”.

Pari vuotta myöhemmin hän sitten todisti osaamisensa ja kirjoitti Mauri Lahdelle kirjeen kokonaan saksaksi.

– Kohtuullisen hyvää saksaa vielä, naureskelee itse koulussa niin sanotun pitkän saksan lukija Mauri Lahti

Nuorella miehellä oli Saksassakin tietysti nuoren miehen harrastukset. Olut maistui ja naisistakin Antti kirjoitti, tietysti. Saksasta palasi aikuistunut mies, olihan ikääkin jo karttunut lähes kolme vuotta lisää.

– Tulihan hän henkisesti isompana kaverina takaisin. Tätä ei saa ottaa liian juhlallisesti, sillä ihan sama mukava vempula hän oli myöhemminkin, muistelee Mauri Lahti ystäväänsä.

3. Ryysyrannan kuuluisasta huutokaupasta 50 vuotta

Ryysyranta oli Irwin Goodmanille merkittävä osa hänen uraansa ja elämäänsä. Vankilatuomion jälkeen tehty Ryysyranta -levy nosti Irwinin Suomen ykköspoptähdeksi. Siitä alkoi suuren menestyksen kausi, joka johti muun muassa kahteen peräkkäiseen Syksyn Sävel -musiikkikilpailun voittoon.

Ryysyranta oli myös Irwinin eli Antti Hammarbergin rakennuttama omakotitalo, joka edelleen seisoo ylväänä, aikalailla alkuperäisessä tyylissään, mutta toisten omistuksessa, Hattulassa.

Ryysyranta -levyn syntyyn vaikutti 1960 -luvun lopun henki. Suomi oli jakautunut ja jakautumassa hyvin voivaan Etelä-Suomeen ja autioituvaan Pohjois- ja Itä-Suomeen. Ajankohtainen tänäänkin.

Näissä tunnelmissa Irwinin hovisanoittaja ja ystävä Vexi Salmi sai tanssilavalla ehdotuksen: voisiko hän tehdä Ilmari Kiannon Ryysyrannan Joosepista musiikkikappaleen. Vexi otti haasteen vastaan.

”… tuvan täysi sikiöitä russakkaa, lutikkaa kirppua, täitä…” on Ilmari Kiannon kuvaus Karihtaniemen mökinrähjästä kirjassa Ryysyrannan Jooseppi. Vexi Salmi runoili tämän muotoon ”Siellä on kirppuja luteita täitä.”

J.H. Erkon kansanlauluun tekemä isänmaallinen sanoitus: Olet maamme armahin Suomenmaa toi tarvittavan ristiriidan, syntyi laulu Ryysyranta.

Erkolla alkulauseen jälkeen tulee: ihanuuksien ihmemaa. Salmi korvasi lauseen tyrmäävästi sanalla Ryysyranta.

”Olet maamme armahin Suomenmaa, Ryysyranta!”

Syntyi hitti, joka pysyi myyntilistan kärkipaikalla neljä kuukautta lokakuusta 1967 tammikuuhun 1968, ja sitä myytiin yli 25 000 kappaletta. Irwin Goodman sai uransa ensimmäisen kultalevyn.

Kohta hitin jälkeen Irwin Goodman osti tontin Hattulasta ja nimesi sen Ryysyrannaksi. Tontille nousi hulppea 340 neliömetrin omakotitalo.

Talossa oli seitsemän huonetta, keittiö, kolme wc:tä, sauna ja kolme takkaa. Talossa oli myös uima-allas, baari, ovipuhelimet ja himmennettävä valaistus. Tuolloin, talon valmistuessa helmikuussa 1969, nämä olivat omakotitalossa harvinaisuuksia.

Tietysti myös talo sai nimen Ryysyranta.

Pitkään Irwin Goodman ei Ryysyrantaansa asunut. Talo ulosmitattiin Irwinin velkojen ja verorästien vuoksi. Ryysyranta pakkohuutokaupattiin syyskuussa 1970. Irwin sai äitinsä kanssa asua talossa vuoden loppuun.

Katso: Ylen Elävän arkiston pätkä huutokaupasta Parolassa 9.9.1970

Toki myös pakkohuutokaupasta tuli oma musiikkikappaleensa.

Ryysyranta seisoo komeasti edelleen paikallaan. Talossa asuva omistaja Pekka Koskelainen kertoo, että täystiilitalo, kaksinkertaisine tiiliseinineen on hyvin rakennettu eikä muutoksia tai korjauksia ole paljon tehty.

– Katon uusimme viisi vuotta sitten ja ikkunoita on uusittu.

4. Irwinin nahkahatut haluttua tavaraa

Irwin Goodmanin esiintymisasussa päähine oli tärkeä. Ensin oli lippalakki, sitten retee nahkainen lierihattu ja loppuvuosina kapteeninhattu. Nahkainen lierihattu on kiinnostanut keräilijöitä. Aidosta Irwinin nahkahatusta saa pulittaa satoja euroja, jos sellaisia löytyisi. Enää ei taida myyntiin löytyä.

Reilu vuosi sitten pidetyssä huutokaupassa Irwinin nahkahatun sai omakseen 750 eurolla ja huutokauppamaksut päälle.

Hatun myyneen huutokauppahuone Aleksin omistajan Sami Taustila kertoo, että hatun aitous selvitettiin tarkoin.

– Näitä hattuja tulee aika ajoin esille, mutta niiden aitoudesta on vaikea saada varmuutta. Myymämme hatun tarina on hyvin todistettu, kertoo Taustila.

Neljä vuotta aiemmin huutokaupattiin toinen Irwnin lierihattu Senkin hinta nousi 700 euroon, mutta jäi samaan sukuun.

Hinnan perusteella hatuilla on kysyntää. Ne ovat kuitenkin harvassa. Esimerkiksi vuonna 2015 hatun ostanut nainen vakuuttaa, ettei myy hattuaan.

Yrittäjä Sami Taustila kertoo, että näiden kahden myydn hatun lisäksi hän tietä kolmannesta myydystä hatusta.

- Apu -lehti järjesti joskus 1960 luvun lopulla tai 1970 luvun alussa kilpailun, johon sai yhdeksi palkinnoksi hatun Irwiniltä. Sen kohtalosta ei minulla ole tarkempaa tietoa.

Irwin Goodmanin ajattomasta suosiosta kertoo muun muassa se, että miehen nimissä olevia fanituotteita myydään edelleen, kolmekymmentä vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen.

Aitoja Irwinin käyttämiä hattuja tai muita esineitä on varmasti olemassa. Esimerkiksi nahkaisia lierihattuja Irwin hankki Espanjan matkoillaan ilmeisimmin useampia. Kenties joku aito hattu vielä putkahtaa kaupattavaksi.

5. Kuolema keikkamatkalla Viipuriin

Vexi Salmi sanoi Irwinistä, että vaikka kuinka syvälle mies uppoaa, sitä korkeammalle sieltä ponnahtaa. Irwin oli palannut suosioon vuonna 1991 ja oli viikon kiertueella Viipurissa, selvin päin.

"Amerikanraudan ajovalot halkoivat pimeää aamuyötä vanhassa Neuvostoliitossa tammikuussa 1991. Ratin takana istunut Urpo Illikainen ajoi niin lujaa kuin suinkin pystyi. Oli kiire, hätätilanne. Takapenkillä makaava mies oli avannut ikkunat pakkasessa selkoiselleen. Hän ei saanut henkeä.". Näin kuvataan Iltasanomien artikkelissa 47-vuotiaan Antti Hammarbergin viimeisiä hetkiä.

Vaalimaalla oli ollut jonoa ja he juuttuivat rajalle, tullimiehetkään eivät ymmärtäneet tilanteen vakavuutta ja viivytys oli kohtalokas. Matka Suomen puolelle Haminan sairaalaan oli liian pitkä. Kuolinsyy 14.1. 1991 oli sydänkohtaus, taiteilijan sepelvaltimot olivat kovettuneet.

Antti Hammarberg haudattiin Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalle äitinsä viereen. Kuolinilmoituksessa oli katkelma kappaleesta Viimeinen laulu: ”Laulaen laulaja silmänsä sulkee, sointujen siltaa uneensa kulkee”.

Lue lisää: Mies teki kotiinsa oman huoneen Irwinille ja pihalla heiluu Irwin-viiri – "Olen ajanut yli 50 kertaa paikkaan, jossa hän kuoli"

Moni muistaa Irwiniä tänä päivänä, varsinkin nyt, kun myös se toinen eli Vexi Salmi on poissa. Rinkelinkadun lätkäpojille, Hämeenlinnan tunnetuille kaveruksille toivotaan useissa Facebookin ryhmissä parempaa muistamista.

Katso ja kuuntele lisää:

Ylen elävä arkisto: Taiteilijavieraana Irwin Goodman

Yle etsi vuonna 2010 tarinoita Irwinistä: Minä ja Irwin

Presidentti Donald Trumpin toinen virkarikossyyte sai "historiallisen laajan kannatuksen yli puoluerajojen".

Näin amerikkalaisen tv-kanavan CNN:n ankkuri Jake Tapper hehkutti edustajainhuoneen eilistä päätöstä nostaa Trumpia vastaan jälleen uusi virkasyyte.

Saman huomion tekivät muun muassa Washington Post, business-julkaisu Fortune ja Fox News.

Ja tottahan se on: ikinä historiassa puolueet eivät ole olleet yhtä lähellä yksimielisyyttä virkasyytteen nostamisesta. Siitä huolimatta, että vain kymmenen republikaania äänesti virkasyytteen puolesta.

Republikaaneista 197 äänesti virkasyytettä vastaan. Näin vain viikko sen jälkeen, kun samat edustajat olivat piilotelleet lehtereiden lomassa, kun vihainen ihmisjoukko yritti murtautua istuntosaliin presidentin innostamana.

Voit lukea päivittyvää seurantaamme Yhdysvaltain tapahtumista täältä.

Trumpin kannattajat merkittävä äänestäjäryhmä

Tilanne on historiallinen kolmen seikan takia.

Ensinnäkin se muistuttaa yhteiskunnan polarisaation pitkästä kehityskaaresta Yhdysvalloissa. Tämän lisäksi poikkeuksellinen tilanne osoittaa, että edes hyökkäys Yhdysvaltain demokratian sydämeen ei riitä yhdistämään puolueita. Huomionarvoista on myös se, että suurin osa republikaaneista pitää edelleen Trumpin kannattajia merkittävimpänä äänestäjäryhmänään.

Äänestyksen aattona tiedotusvälineille vuosi tieto, jonka mukaan republikaanijohtaja, senaattori Mitch McConnell ei vastusta virkasyytettä. The New York Timesin lähteiden mukaan McConnell olisi jopa pitänyt virkasyytettä hyvänä keinona puhdistaa puolue Trumpista.

Neljän vuoden myötäilyn jälkeen puolue voisi nousta presidenttiä vastaan tämän valtakauden viimeisellä viikolla ja saada kiitosta suoraselkäisyydestä. Kätevää.

Miksi siis edustajainhuoneen republikaanipoliitikot eivät ajatelleet näin?

Harvard-yliopiston tutkija Nolan McCarthy on selvittänyt seikkaperäisessä tutkimuksessaan puolueiden polarisaatiokehitystä.

Tutun mantran mukaan kumpikin puolue on valunut kohti oman puolueensa äärilaitaa: demokraatit kohti entistä liberaalimpaa ja vasemmistolaisempaa politiikkaa, republikaanit kohti oikeistolaista konservatiivisuutta.

Tämä on totta, demokraateista valuman symboliksi voi nostaa vaikkapa puolueen vasemmistoblokin kasvoiksi nousseen Alexandria Ocasio-Cortezin.

Silti, jos kahden puolueen polarisaatiota vertailee, McCarthyn tutkimusaineisto osoittaa, että republikaanipuolue on polarisoitunut demokraatteja nopeammin.

Yhdysvaltojen kongressin alahuoneessa eli edustajainhuoneessa jakautuminen on ollut senaattia nopeampaa. Sitä selittää edustajainhuoneen nopeampi vaihtuvuus: senaattorin kausi kestää kuusi vuotta, kongressiedustajan vain kaksi.

Uusin republikaanijoukko valittiin siis edustajainhuoneeseen samoilla lipukkeilla, joilla amerikkalaiset äänestivät presidenttiä. Siksi istuvan edustajainhuoneen republikaanit ovat suorassa kiitollisuudenvelassa samoille äänestäjille, jotka antoivat äänensä Trumpille.

Erityisesti upouudet, ensimmäisen kauden republikaaniedustajat vaikuttavat kovan linjan trumpisteilta. Kaksi kolmasosaa heistä äänesti viime viikolla presidentinvaalituloksen virallistamista vastaan, vaikka heidät on valittu samoilla äänestyslipukkeilla kongressiin.

Senaatin puolella sama trendi oli niin ikään selvä: kolme neljästä uudesta republikaanisenaattorista äänesti vaalituloksen vahvistamista vastaan.

Pelkäävätkö edustajat väkivaltaista reaktiota Trumpin kannattajilta?

Uudet edustajat eivät silti yksinomaan selitä sitä, miksi niin harva republikaani ei edelleenkään pidä Trumpin toimia virkasyytteen arvoisina.

Osa republikaaneista argumentoi keskiviikkona, että virkasyyte vain syventää vaalien luomia railoja, ja siksi he vastustivat sitä. Selitys on kömpelö, sillä demokraattien näkökulmasta nimenomaan syytteen vastustaminen syventää puolueiden välistä railoa.

Washingtonissa on viime päivinä spekuloitu myös Trumpin kannattajien vihamielisyyden ja mahdollisen väkivaltaisuuden painoarvolla. Edustajat saattavat pelätä joutuvansa hyökkäysten ja häirinnän kohteeksi, samaan tapaan kuin Etelä-Carolinan senaattori Lindsay Graham äskettäin lentokentällä.

Yksinkertaisin selitys on kuitenkin jatkuva luovuttaminen, jota republikaanit ovat harjoittaneet viime vuodet. Vielä 2016 moni nimekäs republikaani vastusti äänekkäästi Trumpin asettamista ehdolle, mutta vuosi sitten vain yksi republikaani äänesti virkasyytteen puolesta.

Samasta syytä demokraattikommentaattorit pitivät melkein yllättävänä sitä, että jopa kymmenen republikaania äänesti virkasyytteen puolesta.

Ratkaisu siirtyy senaatille

Virkasyyte etenee seuraavaksi senaattiin, missä sen pitäisi saada taakseen ainakin 16 republikaania jotta Trump tuomittaisiin. Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon Mitch McConnell todella haluaa eroon trumpismista.

Jos McConnell ei joko halua tai onnistu kokoamaan tarvittavia republikaaniääniä, Trumpia ei tuomita.

Silloin valta siirtyy seuraavaksi äänestäjille, jotka voivat jo kahden vuoden kuluttua päättää, haluavatko äänestää uudelleen edustajaansa. Vastuu tulevasta lepää rivirepublikaanien harteilla.

Lue myös:

Näin Trumpia vastaan kääntyneet republikaaniedustajat perustelevat päätöstään: "Anteeksiantamaton, äärimmäinen epäonnistuminen"

Katso uusin Yle Mix: Miksi hyökkäys kongressiin on iso uutinen myös koululaisille?

FBI varoittaa uusista, aseellisista mielenosoituksista Yhdysvalloissa: Valtion johtohenkilöt ovat vaarassa

Ensin hiljeni Trumpin megafoni, nyt suuryritykset sulkevat rahahanoja Trumpilta ja hänen tukijoiltaan

Hallitus on eilisessä kokouksessaan linjannut, että sisäministeriö valmistelee rajaliikenteen tiukentamista ja ulkoministeriö valmistelee matkustussuositusten kiristämämistä uuden koronavirusmuunnoksen leviämisen estämiseksi. Asiasta kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)

Hallitus neuvotteli keskiviikkona Säätytalolla myöhäisiltaan saakka koronavirustilanteesta ja mahdollisista uusista rajoituksista.

– Uusi koronavirusmuunnos aiheuttaa suurta huolta. Kuten keväällä, tilanteessa on hyvin paljon epävarmuuksia, asioita joita ei tiedetä. Kiihtymisen riskin uhka on ilmeinen, sanoi Kiuru.

Lisäksi kuntien on varmistettava turvallisuus rajanylityspaikoillaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi testaamista, Kiuru lisäsi.

Rajakäytäntöjä tiukennetaan niin että kaikki rajoille saapuvat voidaan ohjata testiin, ministeri Kiuru sanoi.

Suomessa on myös suuria rajanylityspaikkoja, joissa tulijavirrat ovat isoja, ja näissä tulee haasteita, Kiuru huomautti. Sen vuoksi on selvää, että rajanylitykseen tulee tiukkennuksia. Pitää varmistaa, että kaikki tulijat voidaan ohjata testeihin, Kiuru sanoi.

Helsingin satama ja Länsi-Pohjan raja ovat haasteita, Kiuru lisäsi. Lentokentän tilanne on hänen mukaansa saatu varsin aukottomaksi.

Hallitus muistuttaa myös aluellisten rajoitusten pitämistä voimassa.

– Erityisesti on huolehdittava siitä, että leviämisvaiheen toimenpiteet toteutetaan täysimääräisenä, Kiuru korosti.

Joulu ei näyttäisi tuoneen tartuntoja

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitävät parhaillaan tilannekatsausta, jossa käsitellään myös koronatilannetta ja epidemiologista arviota.

Joulunajan juhlapyhien pelättiin lisääväntartuntoja, mutta toistaiseksi tartuntojen lisääntymistä ei ole todettu, THL sanoo. Vuodenvaihteen tapaamisten vaikutus voidaan vielä nähdä viiveellä.

– Nuorilla aikuisilla on tosin näkynyt pieni piikki tartunnoissa. Se on saattanut johtua esimerkiksi uudenvuoden juhlinnasta, arveli THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Huolestuttavaa on se, että ihmiset hakeutuvat testeihin entistä harvemmin, THL huomauttaa.

Vuoden 2021 ensimmäisen viikon aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 787 uutta tapausta, mikä on parikymmentä tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Joka tapauksessa tartuntoja todetaan edelleen paljon ja virus leviää väestössä joka puolella Suomea.

Muuntovirus ei toistaiseksi leviä

Muuntuneen viruksen vaikutuksesta Suomen epidemiankulkuun ei ole toistaiseksi havaintoja. Muiden kuin matkailijoiden parista löytyneet muunnokset ovat olleet aivan yksittäisiä.

THL tviittasi tiistaina, että Suomessa on raportoitu 61 mutatoituneen viruksen aiheuttamaa tartuntaa.

Epidemiatilanteen laajamittainen, äkillinen heikentyminen maassa on kuitenkin mahdollista, THL muistuttaa. Muualla Euroopassa muunnos vaikuttaa olevan joidenkin maiden epidemian kiihtymisen taustalla.

Muuntuneen viruksen leviämistä pyritään estämään ennen kaikkea matkustuksen rajoituksilla.

Liikenne- ja viestintävirasto keskeyttänyt Iso-Britannian, Irlannin ja Etelä Afrikan matkustajalentoliikenteen 18.1.2021 saakka. Puumalainen arvioi, että rajoitusta pidennetään vielä. THL suosittaa välttämään kaikkea matkustamista näihin maihin.

Lentokentällä on otettu käyttöön tehostettu testaamiskäytäntö ulkomailta saapuville matkustajille. Rajatarkastuksen yhteydessä selvitetään onko henkilö oleskellut Britanniassa, Irlannissa tai Etelä-Afrikassa. Sen jälkeen matkustaja ohjataan testiin kentällä ja karanteeniin.

Lentokenttätestauksen yhteydessä kerätään yhteystiedot ja oleskelukunta Suomessa ja tämä tieto jaetaan kuntiin karanteenin valvomiseksi ja jatkotestaukseen ohjaamiseksi.

Myös sairastuneiden altistuttamat henkilöt asetetaan karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi oireista riippumatta. Heille tehdään testi karanteenin aluksi ja lopuksi.

Sairaalahoidon kuormitus laskussa

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi, että tänään raportoidaan 258 uudesta todetusta tartunnasta.

Sairaalahoidon kuormitus on STM:n mukaan hieman laskenut. Sairaalahoidossa yhteensä 150 henkilöä. Perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli 52 potilasta, erikoissairaanhoidossa 70 potilasta ja tehohoidossa 28 potilasta.

Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 610.

Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Vanhempien ikäluokkien osuus tartunnoista kasvoi marraskuussa, mutta toistaiseksi tämä huolestuttava kehitys vaikuttaa pysähtyneen.

Rokotukset nopeutuvat

Rokotukset nopeutuvat sitä mukaan kuin rokotteita saadaan enemmän ja kohderyhmät laajenevat, Puumalainen sanoi.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rinnalla on aloitettu hoivakotien henkilöstön ja asukkaiden rokotus. Seuraavaksi aloitetaan ikääntyneiden rokotukset alkaen yli 80-vuotiaista.

BionTech-Pfizerin rokotetta toimitetaan 50 000 annosta viikossa. Kaikki saapuvat rokoteannokset jaetaan heti käyttöön, THL korostaa.

Modernan rokotteen jakelu alkaa lähipäivinä, Puumalainen sanoi. Puumalaisen mukaan Modernan rokotetta voidaan jakaa erityisesti syrjäisemmillä seuduilla, joissa logistiikkaa on haastavampaa, sillä se ei tarvitse erityiskylmää säilytystä toisin kuin BionTech-Pfizerin rokotteet.

– Täytyy varmistaa, että kunnilla on logistiikka valmiina, että rokotukset saadaan mahdollisimman pian aloitettua, Puumalainen sanoi.

Tilannekatsauksessa on mukana lisäksi strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa ja tässä jutussa. Tätä juttua myös päivitetään uusilla tiedoilla tilaisuuden edetessä.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta – Jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan koronauutiset Suomesta ja maailmalta

Lähihoitajat, myyjät ja kauppiaat, lehtien jakajat ja lähetit, siivoojat sekä sairaanhoitajat. Siinä viisi ammattiryhmää, joiden keskuudessa havaittiin viime vuoden marraskuuhun mennessä eniten koronatartuntoja, kertoo tänään julkaistu Helsinki GSE:n raportti.

Yhteistä näille ammateille on se, että ne ovat melko pienipalkkaisia ja mahdollisuudet etätöihin ovat heikot.

Listan kärjessä on sellaisia ammattiryhmiä, joissa on paljon tartuntoja, mutta myös paljon työntekijöitä. Siksi raportissa on haluttu tarkastella myös tartuntojen määrää suhteessa ammattiryhmän työntekijöiden lukumäärään, sanoo Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.

– Kun tarkastellaan suhteellisia tartuntamääriä, siellä nousee jo ehkä vähän yllättävämpiä havaintoja. Siellä on esimerkiksi maalarit ja rakennuspuhdistajat korkeimmalla sijalla. Toki siellä on nämä terveydenhuollon ammatit, mutta siellä on myös julkisessa keskustelussa vähemmän näkyneitä ammattiryhmiä, joissa tartuntoja on kuitenkin aika paljon suhteellisesti verrattuna työntekijöiden määrään.

Maalareiden ja rakennuspuhdistajien lisäksi listan kärjestä löytyvät muun muassa kuljettajat, urheilijat ja liikunnanohjaajat, keittiöntyöntekijät sekä matkustuspalvelutyöntekijät.

Suurimmassa riskissä terveydenhuollon ammattilaiset

Raportissa on myös haluttu arvioida eri ammattiryhmissä työskentelevien riskiä sairastua koronaan.

Ammattiryhmien kokoon suhteutetut tartuntamäärät antavat osviittaa eri ammattiryhmien koronariskistä, mutta arvioon vaikuttavat myös työntekijöiden erilaiset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, asuinkunta ja syntyperä.

– Eri ammateissa on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja tiedetään, että tartunnat eivät ole menneet tasaisesti iän suhteen Suomessa. Siksi iän huomiointi on tärkeää. Myös syntyperällä on merkitystä tietyissä ammattiryhmissä, koska ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on esimerkiksi rakennusalalla paljon, Kortelainen sanoo.

Taustatekijöillä arvioidaan olevan vaikutusta erityisesti listan kärjessä olevaan maalareiden ja rakennuspuhdistajien ammattiryhmään ja se lisää tilastollista epävarmuutta tämän ryhmän kohdalla.

Taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurimmassa riskissä koronatartunnoille ovat odotetusti esimerkiksi hoitotyön erityisasiantuntijat, lähihoitajat, sairaanhoitajat sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset.

Listalla on silti paljon muitakin ammattiryhmiä, Kortelainen painottaa.

– On tärkeä huomioida, että riskit esimerkiksi urheilijoiden ja liikunnanohjaajien tai kuljettajien keskuudessa sekä rakennusalalla voivat olla yllättävän korkeat.

Toisaalta esimerkiksi opettajat olivat Kortelaisen mielestä listassa alempana kuin olisi voinut julkisen keskustelun pohjalta olettaa.

– Toistaiseksi Suomessa opettajilla ei kuitenkaan ole ollut tartuntoja niin paljon. Toki tilanne voi hyvinkin paljon muuttua uusien virusmuunnosten takia ja siinä mielessä näitä tuloksia ei välttämättä voi yleistää nykytilanteeseen, Kortelainen toteaa.

Korkea koulutus ja hyvä palkka eivät suojaa tartunnalta

Koronaviruspandemian on pelätty vaikuttavan voimakkaimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Myös Kortelaisen johtama tutkimusryhmä lähti liikkeelle olettamuksesta, että koronatartuntoja on paljon nimenomaan alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä ja pienemmillä tulotasoilla.

Olettamus piti paikkansa: koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin. Mutta.

– Oli yllättävää, että koronataruntoja oli todella paljon myös korkeilla tulotasoilla ja korkeasti koulutettujen keskuudessa, Kortelainen kertoo.

Erityisesti viime keväänä koronataruntoja havaittiin eniten kaikkein suurituloisemmassa ryhmässä.

– Kevään tartuntoja voi selittää esimerkiksi parempituloisten suomalaisten palaaminen ulkomailta takaisin kotimaahan. Nämä tulokset vahvistavat, että ei pidä olla huolissaan vain alemmista sosioekonomisista ryhmistä, vaan myös parempituloiset ja hyvin koulutetut voivat sairastua koronaan ja altistaa muita, Kortelainen huomauttaa.

Vaikka absoluuttisissa tartuntamäärissä toisen asteen koulutuksen saaneet ovat suurin tartunnan saanut ryhmä, on koronatartuntoja havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla. Tämä oli Kortelaisen mielestä yllättävää.

– Se kertoo siitä, että virus voi levitä monenlaisissa ryhmissä ja siltä ei olla koulutuksen tai etätöiden avulla suojassa, Kortelainen arvioi.

Raportin tiedot koronatartunnoista ovat peräisin Tartuntatautirekisteristä, joka kattaa vuoden 2020 osalta viikot 1-47. Ammattitiedot ovat peräisin vuoden 2020 tulorekisteristä. Tiedot tuloista ja koulutusasteesta ovat vuodelta 2018.

Raportin tulokset eivät kerro, mistä koronatartunnat ovat peräisin.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 15. tammikuuta klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Missä työssä sairastutaan koronaan? Nyt vaarassa tarjoilijat ja baarimikot, arvioi norjalaistutkimus – Suomessa ei tarkkaa seurantaa

Koronaviruksen sairastaneet ovat hyvin todennäköisesti immuuneja uudelle tartunnalle ainakin viiden kuukauden ajan, kertoo tuore brittitutkimus.

Englannin Public Health England -terveysviranomaisen mukaan kyse on noin 83-prosenttisesta suojasta.

Britanniassa on testattu viime kesästä alkaen tuhansia terveydenhuollon työntekijöitä. SIREN-tutkimuksessa kartoitetaan paitsi havaittuja tartuntoja myös vasta-aineita.

Tutkimukseen osallistuneista 6 614:llä oli vasta-aineita aiemmasta tartunnasta. Heistä vain 44 sai tartunnan uudelleen. Tämä tarkoittaa tutkijoiden mukaan sitä, että uuden tartunnan saaminen on harvinainen silloin kun kehossa on vasta-aineita.

– Vaikutus on samankaltainen kuin Pfizerin rokotteella ja paljon parempi kuin AstraZenecan rokotteella, arvioi tutkija Susan Hopkins brittilehti The Guardianille.

Vakavat tautimuodot harvinaisia

Tutkimuksen mukaan vakavat tautimuodot ovat hyvin epätodennäköisiä niille, jotka ovat jo kertaalleen sairastaneet koronan.

Hopkins korostaa, että myös mahdollista, että virusjäämiä jää koronan sairastaneiden nenään ja kurkkuun – ja tätä kautta koronasta toipuneet voisivat tartuttaa muita ihmisiä tietämättään.

Vaikka tutkimuksessa on nyt selvitetty tilannetta viiden kuukauden ajalta, tällä hetkellä ei vielä tiedetä, kuinka kauan suoja voi kestää.

– Tiedämme nyt, että valtaosalle viruksen saaneista kehittynyt tartunnalta suojaavia vasta-aineita, mutta emme vielä tiedä, kuinka kauan tämä suoja kestää, sanoo Hopkins uutistoimisto Reutersille.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kahteen ryhmään: tartunnan saaneisiin ja saamattomiin.

He antoivat PCR-testin kahden viikon välein ja vasta-aineita testattiin verikokeella kerran kuukaudessa. Tutkimus suoritettiin kesä–marraskuussa ja arvoja seurattiin viiden kuukauden ajan, kertoo The Guardian.

Seurantaa on tarkoitus jatkaa yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan. Tarkoituksena on selvittää, kuinka kauan sairastamalla saatu suoja koronaa vastaan kestää. Samalla on tarkoitus kartoittaa myös uuden, helposti leviävän koronavariantin ja koronarokotteiden vaikutusta tilanteeseen, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Tutkimukseen osallistuneet työikäisiä

Vaikka tutkimustulokset ovat lupaavia, vielä ei tiedetä, onko tartunnan antama suoja samankaltainen vanhemmalla väestöllä. Tutkimukseen osallistuneet olivat 35–54-vuotiaita.

Leicesterin yliopiston virusasiantuntija Julian Tangin mukaan tutkimustulos on silti hyvä uutinen terveydenhuollon työntekijöille.

– Rokotteen ottaminen koronatartunnan jälkeen ei ole ongelma, se todennäköisesti tehostaa luonnollista immuniteettia, Tang sanoo BBC:lle.

Tangin mukaan sama ilmiö on nähtävissä kausi-influenssarokotteiden kanssa.

Osalle tulos voi olla pettymys

– Monelle tulos voi olla pettymys. Yli yhdestä kymmenellä on riski saada tartunta uudelleen jopa vain viiden kuukauden kuluttua, sanoo Imperial College -yliopiston immunologian professori Danny Altmann The Guardianille.

Hän muistuttaa, että osa terveydenhuollon työntekijöistä sai tartunnan jo liki yhdeksän kuukautta sitten.

Tutkimukseen osallistui liki 21 000 ihmistä. Heistä noin 14 000:lla ei havaittu merkkejä aiemmasta tartunnasta, ja seurantajaksolla koronatartunnan sai 318.

Lue myös:

Eurooppa pelkää uutta korona-aaltoa juhlakaudesta ja mutaatioista: Britanniassa ja Irlannissa rajua kasvua, monin paikoin myös tasaisempaa

Tasan vuosi sitten Kiina kertoi, millainen uusi virus siellä jylläsi – "Ei kukaan silloin osannut ennustaa tällaista", muistelee suomalainen virologi, joka nyt ennustaa hyvää kesää

Anonyymissa verkossa eli Tor-verkossa tehdään paljon huumekauppaa. Siellä leviävät myös suunnitelmat terrori-iskuista ja ääriliikkeistä.

Kaikki miljoonista viesteistä eivät kuitenkaan liity rikollisuuteen.

Tekoäly auttaa seulomaan yhteiskunnalle vaaralliset ilmoitukset ja viestit. Tampereella on kehitetty koneoppimisen työkaluja, joilla voi luokitella pimeän verkon viestejä. Työ on vielä meneillään.

Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen apulaisprofessorina työskentelevä Tuomas Harviainen on tutkinut Tor-verkon huumekaupan ja ääriliikkeiden foorumien käytäntöjä.

– Siellä käydään elämänhallintaan liittyviä keskusteluja, yhteisö pitää omistaan huolta. Monelle kyse on ideologiasta, huumeiden käytön kirjo on laaja. Kaikki ei liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai vakiintuneeseen huumeiden käyttöön, Tuomas Harviainen sanoo.

Tor-verkkoon liittyy Harviaisen mukaan yhteiskunnallinen ristiriita. Toisaalta halutaan entistä tiukempaa viranomaisvalvontaa, toisaalta vahvempaa yksityisyydensuojaa.

Rikostutkintaa Tor-verkossa

Huumekauppa tai rikolliset viestit eivät ole Tor-verkossakaan niin piilossa kuin luulisi. Tor-verkon anonymiteetti ei estä tutkimasta huumerikosten määrää ja rikollisten toimintatapoja, huomasi tamperelainen tutkija Juha Nurmi jo aiemmin.

Jo nyt poliisi on onnistunut selvittämään rikoksia Tor-verkosta ja huumeiden kauppapaikkoja on suljettu.

Anonyymi verkko hidastaa tutkintaa, mutta viestit voidaan polisiin mukaan silti saada auki. Tor-verkossa ovat paitsi rikolliset nykyään myös poliisi tekemässä tutkintaa.

Tämän osoittavat huumekauppapaikkojen Silkkitien ja Sipulikanavan kautta nousseet laajat tutkinnat.

Myös esimerkiksi suurta huomiota saaneessa tamperelaisessa palkkamurhatutkinnassa yhtenä todisteena oli Tor-verkossa käyty keskustelu.

Auttaa myös rikosten ennaltaehkäisyssä

Tuomas Harviaisen mukaan tutkijat kehittävät nyt koneoppimisen työkaluja, joilla voi luokitella pimeän verkon viestejä.

– Tehtävämme on määritellä valtavan data-aineiston analysoinnin käytännöt, joilla tutkijat voivat kerätä tietoa tehokkaasti ja silti säilyttää tutkimuskohteiden yksilönsuojan.

Tekoälyn avulla verkon miljoonista viesteistä voidaan tunnistaa haitalliset viestit, kuten esimerkiksi huumeiden myynti-ilmoitukset nettikirpputorien kaltaisilla kuvalaudoilla tai ääriliikkeiden propagandaan ja rekrytointiin liittyvät meemit.

– Kun tunnistamme erilaisten yhteisöjen tavat kommunikoida, on mahdollista paitsi jäljittää terroritekojen suunnittelijoita, myös ehkäistä radikalisoitumista. Tieto helpottaa myös huumeiden haittojen ennaltaehkäisyä ja tehostaa vieroitustyötä.

Ongelmien ennaltaehkäisyä helpottaa Harviaisen mukaan, jos ymmärrys alakulttuurien toimintatavoista kasvaa. Tieto auttaisi esimerkiksi sosiaalitoimea ja poliisia.

Suomen Akatemian rahoittaman ENNCODE (Extremist Networks, Narcotics and Criminality in Online Darknet Environments) -konsortion tutkimusetiikkaa koskeva tiedeartikkeli julkaistiin HICSS-konferenssissa tammikuussa. Vuoteen 2022 jatkuvassa tutkimuksessa on mukana informaatiotutkimuksen, koneoppimisen, mediatutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja kielitieteen asiantuntijoita. Tutkimusta tehdään yhdessä Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.

Lue lisää:

”Anonyymi murhapalvelu, maksu bitcoineina” – Kun kaksi suomalaista nuorukaista löysi toisensa netissä, seuraukset olivat kohtalokkaat

Tulli takavarikoi Tor-verkossa toimineen huumeiden kauppapaikan Sipulimarketin palvelimen sisällön

Huumekauppa ei olekaan netissä niin piilossa kuin luulisi – tamperelainen tutkija keksi tavan mitata sitä:
"Näkyvämpää kuin koskaan"

9 harhaluuloa: Huumepoliisit kertovat, mitä illuusioita nuorilla on huumekaupasta – "Vain tuuri ratkaisee, miten tilanne päättyy"

Pääkaupunkiseudun koronanyrkki päättää tänään iltapäivällä, pääsevätkö abit lähiopetukseen vielä ennen ylioppilaskirjoituksia.

Päätös on merkityksellinen, sillä ylioppilastutkinto on aiempaa tärkeämpi hakiessa jatko-opintoihin. Osaan opiskelupaikoista pääsee suoraan todistuksella tai hyvällä yo-tuloksella.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päättää tänään kello 15 alkavassa kokouksessaan mahdollisista uusista koronaohjeistuksista. Kokouksen jälkeen järjestetään tiedotustilaisuus, mutta todennäköisesti vasta huomenna perjantaina.

Viime viikolla koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuudessa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori lupaili, että tällä viikolla päätettäisiin sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan mahdollisesta avaamisesta sisätiloissa että abiturienttien lähiopetukseen siirtymisestä.

Toisen asteen opiskelijat, myös lukiolaiset ovat olleet useammassa etäopetusjaksossa. Viimeisin etäopetusjakso alkoi marraskuun lopulla. Abiturientit ovat olleet etäopetuksessa viime ja tänä vuonna yhteensä lähes puoli vuotta.

Neljä espoolaista abia kertoo, millaista on koittaa valmistautua kotoa käsin elämän toistaiseksi tärkeimpiin kokeisiin.

Jasper Lindqvist: lumilautailu houkuttelee enemmän kuin kotona opiskelu

Espoolainen Jasper Lindqvist kokee, että etäopetuksessa on vaikeampi keskittyä opiskeluun. Keväällä lämpö houkutteli ulos. Nyt talvella mieli tekee lumilautailemaan ja laskettelemaan.

– Olisi tärkeä päästä lähiopetukseen, koulussa oppii paljon enemmän. Lisäksi keskustelu on tärkeää reaaliaineissa ja kielissä, Lindqvist sanoo.

Lindqvistin mukaan monilla on mennyt unirytmi sekaisin. Tulee tehtyä muuta ja ei jaksa mennä etätunnille, kun nukkuu pidempään. Moni kokee hänestä myös yksinäisyyttä, kun ei pääse samalla tavalla juttelemaan kuin koulussa pääsi.

Lindqvistin mukaan on harmi, jos penkkarit joudutaan perumaan.

– Viimeinen hetki, kun voi luoda muistoja koulukavereiden kanssa.

Matti Krapinoja: Puolen metrin koulumatka on ollut mukava

Matti Krapinoja ei kannata lähiopetukseen siirtymistä.

– Kaikkien turvallisuuden vuoksi olisi hyvä jäädä etäopetukseen, kunnes ylioppilaskirjoitukset alkavat, Krapinoja sanoo.

Krapinoja on tottunut etäopetukseen. Se on sopinut hänelle hyvin. Puolen metrin koulumatka ja oman huoneen työrauha kotona ovat olleet mukavia.

– Etäopiskelu tuo oma-aloitteisuutta. Voi tehdä asioita omaan tahtiin oman aikataulun mukaan. Etäopetus kehittää myös mahdollisia jatko-opintoja varten, Krapinoja sanoo.

Hän tunnistaa myös etäopetuksen toisen puolen. Osalle on ollut vaikea tottua kotona työskentelyyn.

– Lähelle jäänyt kännykkä tai avoinna oleva Netflix ovat petollisia, mutta itsestä niskasta kiinni pitäminen auttaa, Krapinoja sanoo.

Krapinojan mukaan on surullista, jos juhlia ei voi järjestää keväällä, mutta terveys edellä on mentävä.

– Niin kauan kuin kaikki ovat terveitä ja eivät joudu vaaraan, olen valmis juhlimaan etänä.

Rehtori ehdottaa henkilökunnalle koronarokotuksia

Lähiopetus on tärkeä opiskelijoille, mutta siihen liittyy myös riski mahdollisista altistumisista ennen yo-kokeita. Leppävaaran lukion rehtori Ismo-Olav Kjäldmanin mukaan lähiopetuksen ja ruokailun palauttaminen ei ole vaikea tehtävä. Suurin huoli on yo-kirjoitusten turvaaminen.

Kjäldman kannattaa lähiopetusta vähän empivästi, sillä hän tunnistaa myös riskit.

Kjäldman painottaa, että kyse ei ole pelkästään siitä, ovatko opiskelijat terveitä ja osallistuvat kirjoituksiin, vaan myös henkilökunnan on oltava terveinä valvomassa kirjoituksia.

– En näkisi huonona, jos sairaanhoitopiirit rokottaisivat lukioiden opettajat ja henkilökunnan koronaa vastaan ennen ylioppilaskirjoituksia. Näin pystyttäisiin turvaamaan se, että meillä on valvojat ylioppilaskirjoituksissa.

Rehtori toivoo myös kaikkien riskiryhmiin kuuluvien abien ottavan rokotuksen.

Kjäldman ymmärtää opiskelijoiden halun lähiopetukseen, sillä lukio-opetus on kokonaisuutena vain kaksi ja puoli vuotta. Siitä noin viidennes on tämän kevään abiturienteilla ollut etäopetusta.

– Jos lähiopetuksen hinta on se, että meillä on koronasta sairastuneita ylioppilaskirjoitusten tekijöitä, niin ei sekään ole hyvä asia, hän sanoo.

Joonatan Saarenmaa: Jos jokainen käyttää maskia, riski on pieni

– Kertauskurssit ovat menossa ja tärkeimmät asiat olisi mukava käydä lähiopetuksessa keskustellen. Etänä porukka käy keskustelua vähemmän, sanoo espoolainen abi Joonatan Saarenmaa.

Saarenmaan mukaan luokassa opetus on enemmän vuoropuhelua, mikä on hedelmällisempää.

– Toivoisin vahvasti, että päästäisiin takaisin lähiopetukseen. Myös kavereiden kanssa on ollut puhetta, että olisi mukava palata vielä lähiopetukseen ennen kirjoituksia. Jos jokainen käyttää maskia, niin riski on pienempi.

Saarenmaa kertoo löytäneensä itse rytmin myös etäopetuksessa ja saavansa kouluhommat valmiiksi määräajassa.

– Minulle tämä on vielä toiminut, mutta monelle tämä on ollut tosi raskasta aikaa. Koulunkäynti on nyt enemmän sellaista tehtäväkeskeistä, ei niinkään opetusta.

Didar Jumah: Kaikki yrittävät tehdä parhaansa

Didar Jumahin mukaan lähiopetus on tehokkaampaa, etäopetus sen sijaan aiheuttaa monille stressiä.

– En ole pitänyt etäopiskelusta. Opiskeleminen on hitaampaa. Kotona on ärsykkeitä lähellä, mutta me kaikki yritämme tehdä parhaamme, Jumah sanoo.

Jumahin ystävien mielestä ensimmäinen etäopetusviikko oli kiva, mutta sen jälkeen se muuttui tylsäksi.

– Lähiopetus on sosiaalisempaa. Kommunikointi onnistuu paremmin, Jumah sanoo.

Abeille löytyy opiskeluvinkkejä ja ajankohtaisia juttuja suositulta Ylen Abitreenit-sivustolta.

Korjattu 14.1. klo 9.35: Korjattu Joonatan Saarenmaan nimi. Jutussa luki alun perin virheellisesti Joonas Saarenmaa.
Korjattu 14.1 klo 10:15: Korjattu Didar Jumahin nimi oikeaan muotoon.

Lue myös:

Urheilujärjestöt vetoavat ministeriin: Lasten ja nuorten päästävä harrastamaan

Koronarajoitukset Helsingin seudulla jatkuvat kuun loppuun: suurempia vaikutuksia olisi saanut jo näkyä, sanoo HUS – lue päätökset tästä

Alkaako kevät lähiopetuksessa ja kuinka pitkään rajoituksia jatketaan? Helsingin seudun arki on huomenna taas koronakoordinaatioryhmän käsissä

Karkaako tavallinen arki yhä kauemmas? Pormestari Vapaavuori: Todennäköisesti rajoituksia jatketaan – STM vaatii käyttöön maksimaalisia toimia

Pääkaupunkiseudulla koronatilanne veitsenterällä, tilanne voi muuttua kumpaan suuntaan tahansa – kaupungit ja HUS: viettäkää joulu vain läheisten kanssa

Syksyn kirjoituksista ei juuri muutoksia STT:n lukiovertailuun: vasta ensi kevät näyttää, vaikuttiko korona arvosanoihin – katso suuret ja pienet kärkilukiot sekä maakuntien listaukset

Oulu on edelleen koronavirusepidemian leviämisvaiheessa eikä vuoden vaihteessa alkanut tartuntapiikki osoita vielä luotettavasti laantumisen merkkejä. Toisaalta kuitenkin OYSissa on ollut rauhallista, eikä joulu ja uusivuosi aiheuttanut suuria tartuntapiikkejä.

Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisessä tilaisuudessa tilannetta valottivat muun muassa terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko.Yle näytti tilaisuuden suorana tässä jutussa ja voit katsoa tallenteen klikkaamalla pääkuvaa.

Mäkitalo kertoi tilaisuudessa huolestuttavasta ilmiöstä oululaisten nuorten keskuudessa. Hänen tietoonsa on tullut tilanteita, että nuoret ovat sopineet keskenään, ettei altistumisista ilmoiteta eteenpäin, jotta ei jouduta karanteeniin. Mäkitalo painottaa, että tällainen toiminta ei ole vastuullista ja järkevää. Mäkitalo sanoo kuulleensa tällaisesta toiminnasta kahdesta eri lähteestä, mutta ei osaa arvioida ilmiön yleisyyttä.

– Vetoan oululaisiin nuoriin, että tapaamisia järjestettäisiin vain alle 10 hengen porukoissa ja mielellään saman ryhmän kesken.

Oulun tilanne maakuntaa selvästi heikompi

Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan koronatilanne on tasoittumassa Pohjois-Pohjanmaalla. Joulu ja uusivuosi ei kuitenkaan aiheuttanut suuria tartuntapiikkejä, ja OYSissa on ollut rauhallista.

Oulussa tilanne on kuitenkin erilainen kuin muualla maakunnassa: koronaepidemia ei ole vielä kaupungissa selvästi laantumassa. Tilannetta varjostaa huoli koronaviruksen muunnoksen mahdollisesta leviämisestä. Aiemmin päätetyt suositukset ovat edelleen voimassa.

Oulun kaupunki päätti aiemmin tällä viikolla jatkaa kaupungin liikuntatilojen ja yleisten tilojen sulkua 1.2.2021 asti.

Perusteina olivat Oulun epidemiatilanne, uuteen koronan muuntovirukseen liittyvä uhka sekä valmisteilla olevat uudet valtioneuvoston ja STM:n linjaukset.

Terveysjohtaja Mäkitalo kertoo, että Oulu ja koko Pohjois-Pohjanmaa ovat tukevasti leviämisvaiheessa. Maakunnan ilmaantuvuusluku on nyt 66,7 ja Oulun 117, mikä on neljänneksi suurin luku Suomen kaikista isoista kaupungeista. Muuntoviruksesta ei ole havaintoja Oulusta.

Tartunnat ovat tällä viikolla siirtyneet juhlista perheisiin.

– Joulun aikaan näimme tartuntojen kasvua ravintoloissa ja mökkireissuilla. Nämä ovat vähentyneet, koska olemme siirtyneet arkeen.

Mäkitalo pitää koronaviruksen muutosta tällä hetkellä merkittävänä uhkana, koska se tarttuu noin 50–70 prosenttia helpommin kuin nyt tuntemamme korona.

– Ilman muuntovirusta olisimme valmiina höllentämään rajoituksia. Tämä viikko kertoo, lähteekö pyhien jälkeinen tartuntojen kasvu taittumaan. Meillä oli viime viikolla hoivakotialtistus, mikä kertoo riskistä, jota vastaan on taisteltava.

Yleisten tilojen sulkua jatkettiin

Tällä hetkellä rokottamisesta tiedetään, että Pohjois-Pohjanmaan kunnat saavat suuremman määrän rokotteita käyttöön tällä ja ensi viikolla, koska THL:n ohje vapautti tehosterokotuksiin varatut rokoteannokset. Tammikuun lopussa määrät pienenevät, koska ensi viikosta alkaen aletaan rokottaa uudelleen henkilöitä, jotka saivat ensimmäisen rokotuksensa vuoden alussa.

Pohjois-Pohjanmaallakin edetään rokotuksissa THL:n ohjeen mukaisesti, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Jarkko Huusko. Rokotteen ottaminen on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille että muulle väestölle vapaaehtoista. Maskia tulee käyttää rokotuksen jälkeenkin.

Lue myös: Kun Tanja Heikkilä toipui koronasta ja halusi jatkaa arkeaan, se olikin yllättävän vaikeaa – hän huomasi, että selkeitä ohjeita parantuneille ei ole

Tällä viikolla rokotukset kohdentuvat Oulun hoivayksiköiden asukkaisiin ja työntekijöihin kansallisen rokotejärjestyksen mukaisesti. Rokotteen tulee samaan yli 600 henkilöä.

Ensi viikolle on 800 rokoteannosta, ja silloin jatketaan rokotuksia asumisyksiköissä.

Seuravaaksi rokotukset tulevat kohdistumaan muihin ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin ikäihmisiin ja heitä hoitaviin työntekijöihin.

Tämän jälkeen päästään rokottamaan muuta väestöä. Rokotuksien aikatauluun vaikuttavat myyntiluvat sekä se, paljonko rokotetta saadaan. Ensimmäisenä muusta väestöstä rokotuksen saavat yli 80-vuotiaat, joita Oulussa on reilu 8 000.

Rokotuksissa edetään alaspäin ikäryhmä kerrallaan, samalla rokotteen saavat omaishoitajat.

Ensimmäisenä palaavat useat Euroopan lennoista ja osa kaukolennoista. Samalla monet lomautettuna olevat lentäjät ja matkustamohenkilökuntaa kutsutaan takaisin töihin.

– Huhtikuusta alkaen lähdemme lisäämään lentämistä nykyisestä 10 – 15 prosentin tasosta, ja rakennamme verkostoa kesän aikana, sanoo Finnairin myyntijohtaja Mikko Turtiainen.

Finnair on pandemian takia joutunut karsimaan jopa 85 prosenttia lennoista, joita se operoi ennen vielä vuosi sitten. Tällä hetkellä kaukoreiteistä ovat jäljellä lennot Tokioon, Souliin, Shanghaihin, Nanjingiin, Hongkongiin ja Bangkokiin.

Yhtiön varausjärjestelmän mukaan keväällä palaavat matkustajalennot muun muassa New Yorkiin, Osakaan, Nagoyaan ja Pekingiin.

Samalla palautetaan kaukolennoille matkustajia tuovia Euroopan reittejä. Yhtiö kertoo kesän liikenneohjelmasta lähiaikoina.

Lue lisää:

Joka neljäs suomalainen aikoo matkustaa ulkomaille heti, kun korona sallii – Kahdeksan vuotta Malagassa talvehtinut Tapio Ertman kaipaa Espanjan valoon

Myös liikematkustajat palaavat lennoille

Vuosi sitten alkanut koronapandemia on saanut liikematkustajat neuvottelemaan Meetsien, Zoomien ja muiden sovellusten avulla. Samalla liikematkustuksen on arvioitu vähenevän pysyvästi. Nyt lentoyhtiöiden liikematkustajat kertovat, että ajatukset ovat muuttuneet.

Esimerkiksi monien yhtiöiden hallitukset eivät ole tavanneet kasvokkain yli vuoteen, ja Finnairin saama palaute yrityksiltä kertoo patoutuneesta liikematkustustarpeesta.

– Me arvioimme, että liikematkustajia alettaisiin näkemään koneissa kesälomien jälkeen syyskuusta 2021 alkaen, sanoo Turtiainen.

Myös Persianlahden suurimpiin lentoyhtiöihin kuuluva Qatar Airways ennakoi business-luokan alkavan täyttyä syksyllä.

– Olen keskustellut paljon liikematkustajien kanssa, ja viesti on selkeä. Neuvottelut sujuvat paremmin kasvokkain, kuin tv-ruudun äärellä, sanoo Qatar Airwaysin toimitusjohtaja Akbar Al Baker. Hän puhui ilmailun analysointiin erikoistuneen CAPA Liven webinaarissa.

Lentoyhtiöille liikematkustajien palaaminen on elintärkeää, sillä bisnesluokan matkustajat kattavat merkittävän osan lennon kustannuksista.

Lue lisää:

Finnair uudisti Euroopan- ja kotimaan lentojen hinnoittelun – myyntijohtaja: "Voit lentää toiseen suuntaan ja palata junalla kotiin"

Rokotteen teho ratkaisee

Lentoyhtiöiden strategia perustuu arvioon siitä, että koronarokotteet toimivat ja moni saa pistoksen kesään mennessä.

– Näkymät loppuvuodelle ovat positiiviset sekä rokotteille että rokotuksille, sanoo CAPA Livessä puhunut kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATAN pääekonomisti Brian Pearce.

IATAn arvio perustuu kansainvälisen lääkeyritysten ja -yhdistysten liiton IFPMAn ennusteeseen, jonka mukaan rokotesuoja saataisiin kattavaksi Euroopassa syyskuun alkupuolella.

– Olemme selvittäneet viime kuukausina paljon matkustajien odotuksia matkustamisen suhteen. Kun rokotusten jälkeen matkustusrajoitukset heltyvät, tulemme näkemään miten patoutunut kysyntä alkaa näkyä varauksina, sanoo Turtiainen.

Tällä hetkellä rokotusta odottavat matkustajat varaavat pääasiassa lähiviikoille suunniteltuja matkoja.

Alkuvuosi voi viedä lentoyhtiöitä konkurssiin

IATAn arvion mukaan lentoyhtiöt tekevät vielä alkuvuodesta jopa 50 miljardin dollarin tappion, sillä ensimmäisenä rokotteen saavat henkilöt matkustavat vähän.

– Monella lentoyhtiöllä on edessä synkkä kevät, kun kassa tyhjenee vielä puolen vuoden ajan, pohtii IATAn pääekonomisti Brian Pearce.

Myös Euroopan komissiossa arvioidaan lentoyhtiöiden tilanteen olevan tukala.

– Tuleva kevät voi olla koko koronapandemian vaikein jakso lentoyhtiöille, vaikeampi kuin viime syksy, ennakoi Europan komission Liikkumisen ja liikenteen pääosaston pääjohtaja Henrik Hololei.

IATAn arvion mukaan osalla lentoyhtiöistä kassa ei kestä enää kuukausien mittaista tappiollista kautta. Kaikki lentoyhtiöt tuskin selviytyvät siihen asti, että matkustus alkaa elpyä koronapandemian hellittäessä.

– Alalta poistuu lähikuukausina paljon kapasiteettia, ja se tuo matkustajia meidän kaltaisille verkostolentoyhtiöille, sanoo Qatar Airwaysin toimitusjohtaja Akbar Al Baker.

IATA odottaa lentoyhtiöiden pääsevän nollatulokseen aikaisintaan vuoden 2021 lopulla.

– Tosin Kiinan kotimaanlentoihin keskittyvät yhtiöt ovat jo nyt kannattavia, koska koronatilanne on siellä helpottunut, muistuttaa Pearce.

IATA:n mukaan valtiot ovat tukeneet tappiollista lentoliikennettä koronapandemian aikana lähes 200 miljardilla dollarilla.

Tänään on monin paikoin talven kovin pakkaspäivä. Idästä saapunut korkeapaineen alue tuo kireitä pakkasia laajoihin osiin maata torstain ja perjantain aikana. Sää on kylmä ja kirkas.

Pakkanen on nyt erityisen kireä osissa Lappia ja Itä-Suomessa. Muonion kirkonkylässä oli aamulla pakkasta -39 astetta ja Kuusamon Kiutakönkäällä oli -37,5 astetta.

Itä- ja Keski-Suomessa pakkanen kiristyy torstai-iltaa ja ensi yötä kohti, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Juuassa on nyt ennen puoltapäivää mitattu -33 astetta. Voi olla, että vielä kylmenee. Huomenna idässä pilvipeite alkaa lisääntyä ja pakkanen hellittää hieman.

Etelä-Suomessa pakkanen kiristyy illan ja yön aikana. Huomiseksi etelärannikkoa myöten ennustetaan kireitä yli -20 asteen pakkasia.

Pakkasvaroitus on voimassa koko maassa Ahvenanmaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

Pakkaset hellittävät, lumi pysyy

Viikonloppuun mennessä pakkaset hellittävät monin paikoin.

– Etelässä lauantaikin on vielä aika kylmä päivä, mutta sen jälkeen lauhtuu, Joonas Koskela kertoo.

Lämpötila pysyy kuitenkin pakkasen puolella ja lumi maassa, meteorologi lupaa. Kymmenen vuorokauden ennusteessa eteläinenkään Suomi ei näyttäisi menevän plussan puolelle.

Ratapihalla katkeilee pultteja

Pakkanen vaikuttaa töihin monella työpaikalla.

Ratapihalla Joensuussa töitä tehdään ulkona kovassa pakkasessa ja kylmässä viimassa.

– Kerrospukeutuminen on välttämätöntä, mutta kypärän alle mahtuu vain ohut pipo, sanoo rata-asentaja Nuutti Nykänen

Lunta ei Pohjois-Karjalassa ole viime päivinä tullut, mutta kovalla pakkasella raiteisiin tulee helposti vaurioita.

– Pultit katkeilevat sidekiskoista, kun rauta supistuu kylmällä ilmalla. Niitä täytyy uusia, sanoo rata-asentaja Kimmo Hallamaa.

Kasvihuoneessa valtava sähkönkulutus

Kurkunkasvattajan kasvihuoneet vievät kovana pakkaspäivänä moninkertaisesti enemmän sähköä kuin keskimääräinen omakotitalo vuodessa. Nilsiäläisellä kurkkutilalla oli aamulla pakkasta -25 astetta, mutta sisällä kasvihuoneissa normaali kasvatuslämpö eli 25 astetta lämmintä.

– Sähkö on suurin kuluerä. On tullut pohdittua vaihtoehtoja energiantuotantoon, esimerkiksi tuulimyllyä tai aurinkoenergiaa. Mutta kovalla pakkasella ei tuule ja aurinkoa ei talvella ole, sanoo yrittäjä Risto Taskinen Nilsiän taimituotteelta.

TALLINNA Viron presidentti Kersti Kaljulaid on nimittänyt vuoden 2019 parlamenttivaalit voittaneen Reformipuolueen puheenjohtajan Kaja Kallaksen, 43, hallituksen muodostajaksi.

Tähänastinen pääministeri, Viron keskustapuolueen puheenjohtaja Jüri Ratas ilmoitti erostaan keskiviikkona sen jälkeen kun Viron valtakunnansyyttäjä kertoi epäilevänsä sekä keskustan puoluesihteeriä että keskustaa järjestönä vaikutusvallan kaupittelusta eli suomalaisittain lahjuksen ottamisesta.

Viroon on näillä näkymin syntymässä kahden suurpuolueen hallitus. Torstaina alkaneita hallitusneuvotteluja käydään Reformipuolueen ja keskustan kesken. Puolueilla on Viron 101-paikkaisessa parlamentissa yhteensä 56 paikkaa.

Kaja Kallaksen pitää muodostaa uusi hallitus 14 päivän sisällä eli 28. tammikuuta mennessä.

Väistyvän hallituksen taival oli skandaalinkäryinen

Jüri Ratasin hallitus erosi muodollisesti torstaiaamuna. Hallitus jatkaa kuitenkin toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on saatu muodostetuksi.

Ratasin hallitukseen kuuluivat keskustan lisäksi myös kansalliskonservatiivinen Ekre sekä Isänmaa. Nämä kaksi ovat siis jäämässä oppositioon.

Viron väistyvän hallituksen taivalta ovat värittäneet lukuisat kohut ja ministerien erot, jotka ovat koskeneet lähinnä Ekreä. Sen oikeistopopulistiset johtajat ovat puheissaan sättineet muun muassa Suomen pääministeriä Sanna Marinia, seksuaalivähemmistöjä ja Yhdysvaltain valittua presidenttiä Joe Bideniä.

Pääministeri Ratas tyytyi nuhtelemaan hallituskumppaneita julkisesti ja pyytämään anteeksi heidän puolestaan.

Hallituksen kaatumisen seurauksena Virossa ei myöskään järjestetä kiisteltyä kansanäänestystä avioliiton määrittelemisestä vain miehen ja naisen välisenä liittona. Kyseessä oli Ekren vaalilupaus, josta puolue piti hallituksessa kynsin hampain kiinni.

Torstaisessa eropuheessaan Ratas kuitenkin kiitteli hallituskumppaneita ja vakuutti hallituksen pärjänneen hyvin sekä talouden että koronakriisin hoidossa.

Hallituksen lopetettua työnsä Ratas aikoo palata kansanedustajaksi.

Lue myös:

Kyllästyikö Viron pääministeri populistien möläytyksiin vai eroaako hän maineensa varjelemiseksi? Tästä on kyse Viron hallitussotkussa

Viro on ajautunut hallituskriisiin – Pääministeri Jüri Ratas ilmoitti erostaan aamuyöllä

Koronaviruksen brittivariantti on 56 prosenttia tartuttavampi, ilmenee brittitutkijoiden tekemästä mallinnuksesta. Tutkimustuloksen tiivistelmä esitellään torstaina julkaistussa valtioneuvoston kanslian kuukausittaisessa COVID-19-tutkimuskatsauksessa.

Brittitutkimuksessa tarkasteltiin koronaviruslinja B.1.1.7 eli brittivariantin tartuttavuutta ja vaarallisuutta verrattuna muihin viruksen variantteihin. Vertailua tehtiin loka–joulukuun aikana Britanniassa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin myös älypuhelimien liikkuvuustietoja sekä tilastotietoja taudin leviämisestä eri väestöryhmissä, kun selvitettiin sitä, johtuuko tautimäärän kasvu viruksesta vai ihmisten liikkuvuuden muutoksesta.

Katsauksen tiivistelmän mukaan mallinnuksen keskeinen havainto oli, että variantti on 56 prosenttia tartuttavampi kuin muut viruslinjat. Se ei kuitenkaan osoittautunut vaarallisemmaksi kuin muut.

Merkittävää on katsauksen kirjoittajien mukaan kuitenkin se, että mallinnustulokset viittaavat tarttuvuuden kasvun johtavan tautitapausten ja tautikuolemien kasvuun jo olemassa olevien rajoitustoimien kanssa.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat, että liikkumista rajoittamalla olisi mahdollista paremmin hillitä uuden variantin leviämistä. Rajoituksiin kuuluisi esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten sulkeminen.

Koronan oireet voivat jatkua kuukausia

COVID-19-tutkimuskatsauksessa raportoidaan myös useista muista tutkimuksista. Yksi niistä on arvostetussa lääketieteen tiedejulkaisu Lancetissa julkaistu tutkimus, jonka mukaan sairaalahoitoa vaativa koronavirusinfektio johtaa pitkäaikaisiin oireisiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 1 700 potilasta, jotka olivat sairaalahoidossa Kiinassa Wuhanissa keväällä 2020. Seurantatutkimus kesti keskimäärin puoli vuotta ja tämä on toistaiseksi pisin raportoitu seurantajakso.

Suurimmalla osalla potilaista eli 76 prosentilla havaittiin vähintään yksi pitkäaikainen oire. Yleisimmät pitkäaikaisoireet olivat väsymys ja lihasten heikkous, nukkumisvaikeudet sekä ahdistus ja masennus.

Keuhkojen toimintavajausta löydettiin sitä enemmän, mitä vaikeampi tauti oli ollut akuuttivaiheessa. Seurannassa havaittiin myös muiden elinten vaurioita, kuten munuaisten vajaatoimintaa, verisuonitukoksia ja diabetesta.

Katsauksen laatijat muistuttavatkin, että koronapotilaiden seuranta olisi tärkeää, jotta mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin hoitaa ja potilaiden elämänlaatua parantaa. Myös lievemmän taudin sairastaneiden seurantaa ja tutkimusta pitäisi olla.

Tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta. Siinä käydään läpi tutkimuksia eri koronapandemian osa-alueilta.

Lue myös:

Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Mänttä-Vilppulan tasoristeyksessä toukokuussa sattuneesta onnettomuudesta.

Traktorin ja kylvölannoittimen ajoneuvoyhdistelmä törmäsi kiskobussin kylkeen Kulmalan tasoristeyksessä, jossa ei ollut varoituslaitteita.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan näkyvyys tasoristeystä lähestyttäessä oli sellainen, ettei veturinkuljettaja nähnyt traktoria riittävän aikaisin. Traktorin kuljettaja oli puolestaan Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan väsynyt ja rutinoitunut.

Lisäksi traktorin ohjaamossa oli katveita ja heijastumia. Nämä kaikki johtivat siihen, ettei traktorin kuljettaja pysähtynyt ennen tasoristeystä.

Kiskobussilla oli nopeutta sata kilometriä tunnissa. Törmäyksen seurauksena kiskobussin polttoainesäiliö repesi ja kiskobussi syttyi palamaan. Traktorinkuljettaja sai törmäyksessä lieviä vammoja, mutta muilta henkilövahingoilta vältyttiin.

Sekä kiskobussi että traktori vaurioituivat pahoin törmäyksessä. Onnettomuudesta aiheutui myös ympäristövahinkoja.

– Olemme useaan otteeseen puuttuneet varoituslaitteettomien tasoristeysten turvallisuuteen. Tämäkin onnettomuus osoitti niihin liittyvät vaarat. Tasoristeyksen tuttuus ja junan nopeus liitettynä noihin muihin tekijöihin, johtivat siihen, että onnettomuutta ei enää voitu välttää. Onneksi ei käynyt pahemmin, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi sanoo.

Paikantamisessa ongelmia

Tutkinnanjohtaja Esko Värttiö sanoo, että onneksi veturinkuljettaja oli onnettomuustilanteessa toimintakykyinen ja matkustajia vähän, joten evakuointi onnistui hyvin.

Tutkinnassa kuitenkin selvisi, että paikantamisessa oli ongelmia.

– Jos hätäpuhelu olisi soitettu 112 Suomi -sovellusta käyttäen – mitä nyt ei tehty - tapahtumapaikan määrittäminen olisi onnistunut heti, eikä viivettä olisi syntynyt.

Onnettomuustutkintakeskus päätyi tutkinnan seurauksena johtopäätöksissään myös siihen, että matkustajien omatoimista pelastautumista tukevat ohjeet ja laitteet ovat puutteellisia.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus puuttuu dieselmoottorijunien kriittisten laitteiden sijoitteluun ja suojaukseen, joissa ei nyt ole huomioitu sivutörmäyksen aiheuttamaa riskiä riittävästi.

Lue lisää:

Asiantuntija: kolme tasoristeysonnettomuutta Pirkanmaalla lyhyessä ajassa on sattumaa – Orivedellä aiotaan poistaa kaksi tasoristeystä

Kiskobussi syttyi tuleen tasoristeysonnettomuudessa traktorin kanssa Mänttä-Vilppulassa

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mistä virkarikossyytteessä on kyse?

• Yhdysvalloissa kongressin edustajainhuone päätti äänin 232–197 asettaa presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteeseen kapinaan kiihottamisesta.
• Demokraattien rinnalla kymmenen republikaania äänesti Trumpin virkarikossyytteen puolesta.
• Syytteen taustalla on Trumpin kannattajien väkivaltainen hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin viime viikon keskiviikkona.
• Syytteeseen asettamisen syynä oli Trumpin pitämä puhe, jossa hän kehotti kannattajiaan tulemaan Washingtoniin osoittamaan mieltä, kun kongressi käsitteli presidentinvaalien tulosta.
• Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on asetettu kahteen kertaan virkarikossyytteeseen.

Milloin syyte on senaatin käsiteltävänä?

Virkarikossyyte etenee seuraavaksi senaattiin. Vallanvaihtoon asti senaatin enemmistöjohtajana jatkava republikaanien Mitch McConnell on sanonut, että käsittely voi alkaa aikaisintaan ensi tiistaina eli päivää ennen Joe Bidenin virkaanastujaisia.

Demokraatit yrittävät saada käsittelyä senaattiin aikaisemmin, mutta on epätodennäköistä, että oikeudenkäynti alkaisi ennen vallanvaihtoa.

Demokraattien huolena on se, että virkarikoskäsittely vie huomiota Bidenin presidenttikauden aloitukselta. Biden itse on kehottanut senaattia keskittymään myös hänen asialistaansa samalla, kun se käsittelee Trumpin syytettä.

Trumpin edellisen virkarikossyytteen käsittely kesti senaatissa kolme viikkoa. Tuolloin syytteen aiheena oli epäily siitä, että presidentti painosti Ukrainaa saadakseen itselleen hyötyä vaaleissa.

Kuinka monta ääntä tuomioon vaaditaan?

Trumpin tuomitsemiseen vaaditaan senaatissa kahden kolmasosan enemmistö eli 67 edustajan äänet.

Tulevassa senaatissa demokraateilla ja republikaaneilla on molemmilla 50 paikkaa. Tasatilanteessa ratkaiseva ääni on senaatin tulevalla puheenjohtajalla, varapresidentti Kamala Harrisilla.

Näin ollen 17 republikaanisenaattorin pitäisi äänestää virkarikossyytteen puolesta, jotta Trump tuomittaisiin.

Jos äänestys järjestettäisiin jo nykyisessä senaatissa, vaatisi tuomio 18 republikaaniedustajan tuen.

Trumpin edellisessä virkarikosoikeudenkäynnissä republikaanisenaattoreista vain yksi eli Utahin osavaltion Mitt Romney äänesti viraltapanon puolesta.

Kuinka monta republikaanisenaattoria tukee syytettä?

Edustajainhuoneessa kymmenen republikaania äänesti virkarikossyytteen puolesta. Ei ole tiedossa, kuinka monta republikaania äänestää Trumpia vastaan senaatissa.

Lue lisää: Näin Trumpia vastaan kääntyneet republikaaniedustajat perustelevat päätöstään: "Anteeksiantamaton, äärimmäinen epäonnistuminen"

Republikaanisenaattoreista Trumpin erottamista ovat toistaiseksi vaatineet ainakin Alaskan Lisa Murkowski ja Pennsylvanian Pat Toomey.

Myös Nebraskan Ben Sasse on sanonut harkitsevansa äänestämistä syytteen puolesta.

Vaikutusvaltainen Mitch McConnell on sanonut, ettei ole päättänyt, äänestääkö hän syytteen puolesta vai sitä vastaan.

McConnellia lähellä olevien tahojen mukaan McConnell pitäisi Trumpia syyllisenä ja saattaisi äänestää syytteen puolesta, kertoo The New York Times. Tämä voisi vetää muita republikaanisenaattoreita mukaan.

Millainen vaikutus tuomiolla olisi Trumpille?

Senaatti ei todennäköisesti käsittele virkarikossyytettä ennen kuin Trumpin kausi on jo päättynyt.

Oikeudenkäynnillä on kuitenkin suuri merkitys. Mahdollisen virkarikostuomion jälkeen senaatti voisi äänestää siitä, ettei Trump olisi enää oikeutettu asettumaan ehdolle presidentiksi.

Tässä äänestyksessä läpimenoon riittää yksinkertainen enemmistö eli demokraattien äänet takaisivat läpimenon.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan senaatti voi äänestää kiellosta asettua ehdolle myös siinä tilanteessa, että Trumpia ei tuomita virkarikoksesta.

Vaalikelpoisuuden lisäksi mahdollisen virkarikostuomion myötä Trump menettäisi myös entisille presidenteille kuuluvia etuisuuksia, kuten eläkkeen.

Sen sijaan entisiä presidenttejä koskevat turvallisuusjärjestelyt hänellä joka tapauksessa säilyvät.

Lisää aiheesta:

Yle seuraa: Trumpia vastaan nostetaan syyte kapinaan kiihottamisesta – presidentti tuomitsi väkivallan, muttei maininnut mitään syytteestä

Kirjeenvaihtajalta: Republikaaneilla oli mahdollisuus kääntää selkänsä trumpismille, eikä näin käynyt – seuraavaksi vastuu potkitaan äänestäjille

14.1. klo 14.46 Korjaus: Jutussa luki aikaisemmin virheellisesti, että kaikki republikaanisenaattorit äänestivät Trumpin edellistä virkarikossyytettä vastaan helmikuussa 2020. Yksi republikaanien senaattori, Mitt Romney, kuitenkin äänesti viraltapanon puolesta.

Indonesiasta on löytynyt maailman vanhin tunnettu luolamaalaus, kertovat tutkijat.

Ainakin 45 500 vuotta sitten tehty maalaus esittää sulawesinsikaa ja se on oikean sian kokoinen

Keskiviikkona ilmestyneessä Science Advances -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus todistaa ihmisten asuttaneen aluetta hyvin varhain.

Maalauksen löysi tohtoriopiskelija Basram Burhan kolme vuotta sitten Sulawesin saarella sijaitsevasta luolasta.

Saarelta on löydetty runsaasti luolia tai suojia, joissa on muinaisia maalauksia. Tutkijoiden mukaan uusia paljastuu joka vuosi.

Maalaus on 136 senttimetriä leveä ja 54 senttimetriä korkea.

Sian takamuksen yläpuolella on kaksi kädenjälkeä ja eläin on maalattu kohti kahta muuta sikahahmoa, jotka ovat vain osin säilyneet.

– Sika näyttää tarkkailevat kahden muun sian kanssakäymistä tai mahdollisesti taistelutilannetta, sanoo tutkija Adam Brumm uutistoimisto AFP:lle.

Maalauksella voi olla ikää arvioitua enemmän

Sulawesinsikoja on metsästetty kymmeniä tuhansia vuosia, ja ne ovat olleet keskeisiä alueelta löytyneistä esihistoriallisista taideteoksista, erityisesti jääkauden ajoilta.

Maalauksesta otetun näytteen mukaan se on 45 500 vuotta vanha. Se voi silti olla vanhempikin, sillä näyte otettiin vain maalauksen pintakerroksesta.

–Maalauksen tehneet ihmiset olivat täysin moderneja, samankaltaisia kuin me. Heillä oli kyky ja työkalut tehdä haluamansa maalaus, kertoo australialaisen Griffithin yliopiston tutkija Maxime Aubert uutistoimisto AFP:lle.

Sama tutkimusryhmä on aiemmin löytänyt reilut tuhat vuotta nuoremman metsästysaiheisen maalauksen, jossa esiintyi myös ihmismäisiä metsästäjähahmoja.

Löytyykö maalauksesta myös dna-jälkiä?

Luolamaalaukset auttavat tutkijoita ymmärtämään aiempaa paremmin sitä, miten varhaiset ihmiset liikkuivat.

Tutkijat yrittävät muun muassa selvittää, todistaako luolamaalaus sen, että ihmiset kulkivat Australiaan nyky-Indonesian kautta. Varhaisimmat havainnot ihmisistä Australiassa on 65 000 vuoden takaa, mutta heidän saapumisensa alueelle ei ole selvillä.

Maalausten uskontaan olevan nykyihmisen tekemiä, mutta varmuutta tästä ei ole.

Luolamaalauksissa näkyy kaksi ihmisen kädenjälkeä. Tutkijat arvioivat, että ne on tehty asettamalla käsi luolan seinämälle ja sylkemällä pigmenttiä käden päälle.

Tutkimusryhmä toivoo, että jäännöksistä löytyy myös sylkeä, josta voitaisiin uuttaa maalausten tekijöiden dna:ta.

Kalliomaalaukset saattavat olla tähän mennessä löydetyistä hahmoja esittävistä teoksista vanhimpia, mutta Etelä-Afrikasta löydetyllä, kiveen raapustetulla viivapiirroksella on ikää 73 000 vuotta.

Lue myös:

Tässä on maailman vanhin tunnettu luolamaalaus: Myyttiset olennot metsästävät indonesialaisessa maalauksessa

Etelä-Afrikasta löytyi ihmisen ensimmäinen piirros – okrakynän jäljet ovat maailman vanhinta symboliikkaa

Vielä vuosia sitten parikymppinen Maarit Bäckman työskenteli unelma-ammatissaan lähihoitajana. Pari vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2014 kaikki muuttui.

Bäckman ei pystynyt näkemään kavereitaan, koska ei jaksanut. Hänellä oli silloin tällöin tapana käydä vaateostoksilla, mutta se ei enää onnistunut. Lähihoitajan töissä Bäckmania heikotti ja pyörrytti, vaikka hän oli juuri syönyt ja verenpaineet ja -sokerit olivat kunnossa.

– Siinä kohtaa aloin miettiä, että voiko joku selittää, miksi olen näin laiska. Eihän se voinut olla mitään muuta.

Ei mennyt kauaakaan, kun Bäckman menetti tajuntansa aamuvuorossa asiakkaan luona kahdeksi minuutiksi. Työkaverit pelästyivät ja Bäckmanin pomo vei hänet työterveyteen.

15. heinäkuuta 2014 oli Bäckmanin viimeinen työpäivä.

Syynä työkyvyttömyyteen oli Ehlers-Danlosin oireyhtymä, joka haurastuttaa kudoksia ja niveliä. Bäckmanilla on tämän lisäksi lukuisia muita diagnooseja, kuten masennus sekä krooninen migreeni ja Hortonin päänsärky.

Maarit Bäckman asuu Kotkassa yksin avustajakoiransa ja kissansa kanssa ja hänellä käy päivittäin avustaja. Pyörätuolia hän on tarvinnut vuodesta 2016.

Bäckmanin taloudellisen tilanteen jakaa moni suomalainen yksin asuva, joka saa perustoimeentulotukea.

Moni yksin asuva saa perustoimeentulotukea

Valtaosa perustoimeentulotukea saavista on yksin asuvien kotitalouksia.

Vuonna 2020 reilu 288 000 kotitaloutta sai Kelan mukaan perustoimeentulotukea. Näistä yksin asuvia kotitalouksia oli yhteensä reilu174 000. Viime vuosien aikana luvuissa ei ole tapahtunut isoa muutosta.

Yksin asuvilla on tyypillisesti suuremmat asumiskustannukset kuin muilla suhteessa kotitalouden henkilömäärään.

– Yksin asuvat ovat haavoittuvaisempia myös kaikille riskeille sen takia, ettei heillä ole ketään jakamassa yllättäviä menoja, kertoo Kelan perustoimeentulotuen tutkija Tuija Korpela.

Korpelan mukaan huomattava osa perustoimeentulotukea saavista on yksin asuvia miehiä.

– Yksin asuvilla miehillä menee keskimääräistä heikommin, jos ajattelee taloutta, terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Ongelmat voivat olla aika kasaantuneita.

Korpelan mukaan koronan aikana kuitenkin myös nuorten naisten osuus perustoimeentulotuen saajista on kasvanut, koska lomautukset ja työttömyys osuivat ammatteihin, joissa on paljon nuoria naisia töissä.

Tammikuussa 27-vuotiaalla Maarit Bäckmanilla jää erilaisista tuista käteen 1 285 euroa ennen mitään menoja. Arki on sinnittelyä pienellä rahalla.

Senttipeliä joka päivä

Työttömyyspäivärahaa Bäckman saa reilu 538 euroa. Vammaistuki on reilu 217 euroa. Asumistuki on noin 410 euroa ja perustoimeentulotuki on 120 euroa.

– Se on senttipeliä joka päivä. Mietin, että jos ostan talvikengät, onko minulla rahaa syödä sillä viikolla. Todennäköisesti ei. Syönkö vai onko minulla tennarit päällä vuoden ympäri?

Bäckman peräänkuuluttaa, että jokainen ihminen tarvitsee sosiaalista elämää ja kanssakäymistä, mutta esimerkiksi hänen tilanteessaan se on miltei mahdotonta.

– Kun istun kahvilla, häpeän sitä, että olen toimeentulotuella ja haaskaan minun rahat. Sitähän sanotaan, että kyllä sitä pärjää toimeentulotuellakin, kun on vaan tarkka. Kuinka tarkka pitää olla, jotta minun ei tarvitse viimeisellä viikolla miettiä mistä hitosta revin nämä rahat?

Hän pitää yksin asuvien perustoimeentulotuella elävien tilannetta epäoikeudenmukaisena.

– En ole tavannut yhtäkään toimeentulotuella yksin elävää, joka pystyisi huoletta olla ja mennä.

Bäckman tarvitsisi uudet silmälasit, koska hänellä on vaikea karsastus. Hänellä ei ole varaa ostaa niitä, eikä hän ole saanut niihin tukea.

– Pyörätuolin kanssahan on tosi turvallista liikkua ulkona varsinkin, kun tuolla on nyt liukasta ja kun minulla ei ole mitään hajua, mitä on puolen metrin päässä.

Bäckman on myös alkanut velkaantua osamaksuista ja luottokorttilaskusta, jos hänen on ollut pakko ostaa jotakin välttämätöntä.

Bäckman on joutunut hakemuskierteeseen, koska hänelle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä.

Se ei taloudellisesti luultavasti parantaisi merkittävästi Bäckmanin tilannetta, mutta eläkkeen myöntäminen toisi hänelle mielenrauhan.

Nähdään työkykyisenä

Bäckman on hakenut työkyvyttömyyseläkettä useita kertoja. Yle sai nähtäväksi viimeisimmän Kelan päätöksen. Siinä todetaan, että Bäckmanille ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, koska ei ole tarpeeksi tutkimuksiin perustuvaa näyttöä sairauden aiheuttamasta ongelmasta, vaivasta tai kivusta.

Lisäksi Kelan mielestä on epäselvää, miksi Bäckman tarvitsee nivel- ja sidekudossairauden perusteella pyörätuolia.

Bäckman nähdään siis Kelan silmissä työkykyisenä.

Yle sai nähtäväksi myös kaksitoista lääkäreiden lausuntoa, joissa sanotaan Bäckmanin olevan työkyvytön.

Bäckman odottaa jälleen päätöstä uudesta työkyvyttömyyseläkehakemuksesta.

– Onko kukaan lukenut kunnolla papereitani? Olen liian nuori ja minulla on liian harvinainen sairaus. Niin kauan kun Kelan ei tarvitse nähdä minua, he istuvat siellä omassa kopissaan ja voivat vain sulkea silmänsä.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin perehtynyt Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoo, että hylkäysprosentti työkyvyttömyyseläkkeissä on noussut.

Harva hakijoista palaa Perhoniemen mukaan enää työelämään. Vuorottelu eri etuuksilla on tavallista hylkäävien päätösten jälkeen.

– Seuraavien vuosien aikana hakija saattaa vuorotella työttömyysetuudella ja sairauspäivärahalla. Tai sitten dokumentit ovat parempia ja hakija saa uudella hakemuksella eläkkeen.

Lähihoitajana oli helpompaa taloudellisesti

Vuonna 2016 Maarit Bäckman oli työkokeilussa, jonka tarkoituksena oli katsoa, pääseekö hän takaisin työelämään. Bäckman oli töissä kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä.

Kuukauden sisällä työn aloituksesta Bäckman oli sairaalassa osastolla.

– Makasin päivystyksessä, kun kroppa kouristeli ja koko keho oli ihan tiltissä. Siinä kohtaa tiesin, että se oli tässä.

Nyt Bäckman on velvollinen ottamaan vastaan TE-toimiston tarjoamaa työtä, joka vastaa hänen koulutustaan ja kokemustaan.

– Mitään ei ole kuitenkaan tarjottu, koska minun tilanne tiedetään.

Pyörätuolissa istuvana monisairaana Bäckman ei näe itseään työkykyisenä lähihoitajana.

Kun Bäckman työskenteli lähihoitajana ja asui Helsingissä, hän ajatteli, että arki oli tiukkaa taloudellisesti. Kun Bäckman nyt katsoo ajassa taaksepäin, silloin hän kuitenkin pystyi ostamaan Gigantista 150 euron imurin ilman, että se tuntui missään.

– Hoito-alan palkka pitäisi olla isompi, mutta verrattuna toimeentulotuella elämiseen se on ainakin kaksinkertainen summa kuukaudessa.

Voit keskustella aiheesta 16.1. klo 23 asti.

Lue myös:

Kela ei myöntänyt muuttoapua pyörätuolissa istuvalle sairaalle naiselle, jolla ei ole varaa asua kodissaan – katsoi muuton johtuvan "mukavuussyistä"

Sinikka Nopola on menehtynyt vaikeaan sairauteen keskiviikkona 13.1. Helsingissä.

Sinikka Nopola aloitti työuransa toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja journalistiksi vuonna 1985.

Kirjallinen ura alkoi vuonna 1987 ilmestyneellä Teepussit -esikoisteoksella. Novellikokoelmasta löytyi jo runsaasti Nopolalle tunnusomaista huumoria.

Nopolan laaja tuotanto käsittää yli 80 kirjaa, lukuisia näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia, pakinoita, esseitä, kuunnelmia ja musikaaleja.

Lastenkirjallisuuden nykyklassikoita

Sinikka Nopola tunnetaan etenkin suosituista Heinähattu ja Vilttitossu-kirjoistaan, joita hän on kirjoittanut sisarensa Tiina Nopolan kanssa. Kirjasarjaa ryhdyttiin tekemään vuonna 1989.

Toissa vuonna Sinikka Nopola kertoi Ylelle yhteistyöstä sisarensa kanssa seuraavasti:

– Kirjoitan parhaillaan omaa kirjaani ja teen sitä aina aamuisin. Kun on ollut yksin omien ajatustensa kanssa muutaman tunnin, on virkistävää ryhtyä kirjoittamaan Tiinan kanssa.

Toinen Nopoloiden suosittu kirjasarja on Risto Räppääjä. Oranssitukkaisen, rumpuja soittavan pojan vauhdikkaita ja hauskoja seikkailuja on saatu seurata jo vuodesta 1997 lähtien, jolloin ilmestyi Hetki lyö, Risto Räppääjä -kirja.

Ilmiöksi nousseesta sarjasta on tehty myös useita elokuvaversioita. Ensimmäinen, vuoden 2008 Risto Räppääjä-elokuva veti teattereihin yli 200 000 silmäparia, ja oli kyseisen vuoden katsotuin kotimainen elokuva.

Käsitteli suomalaista hulluutta hellyydellä

Sinikka Nopola on saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Vuonna 2001 hän oli sisarensa kanssa Finlandia Junior -palkintoehdokkaana.

Kirjailijana Sinikka Nopola ihaili etenkin 1930-luvulla vaikuttaneen Saima Harmajan tuotantoa.

Sinikka Nopolan kustantajan Tammen mukaan Nopola ymmärsi suomalaista luonteenlaatua ja hulluutta hellyydellä. Nopolan hämäläistarinat Eilasta ja Rampesta ovat tästä yksi esimerkki

Sinikka Nopola oli kuollessaan 67-vuotias.

Lue myös:

Sinikka ja Tiina Nopola kirjoittavat yhdessä kylki kyljessä, mutta samaan hotellihuoneeseen he eivät enää mene

Kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola ovat luoneet lastenkirjallisuuden nykyklassikoita

Kirjailijasisarukset Sinikka ja Tiina Nopola esittelivät tyttövuosiensa yllättävät kirjoitukset

Kuuntele Yle Areenassa:

Lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola ruotivat sisaruutta ja 60-lukua: “Olenko minä joku yksilö? Enemmänkin kaksilo”