Cool, calm and collected. Tyynesti maataan pandemian läpi luotsaavaa pääministeriä esitellään Vogue-lehdessä kuin yhtä maailman ihmeistä. Toimittaja Siri Kalen kirjoittamasta jutusta käy ilmi, että Sanna Marin on yhtä aikaa tavallisen oloinen kolmekymppinen uraäiti ja samalla hyvin erityinen. Tällä viikolla printtilehdessä ilmestyvän jutun voi lukea jo Voguen nettisivuilla.

Marin-jutusta uutisoi ensimmäisenä musiikkilehti Rumba.

Maailman tärkeimmässä muotilehdessä puidaan usein myös politiikkaa ja muita ajankohtaisia aiheita. Tuoreessa Voguessa kerrataan Sanna Marinin nousua pääministeriksi ja poikkeustilajohtajaksi.

– Asiat menivät juuri niin kuin en suunnitellut, Marin kertoo lehdelle.

Ensin hänet temmattiin pääministeriksi väistyvän Antti Rinteen tilalle. Marin nousi Suomen politiikan huipulle vain vähän sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt kisaamasta puolueensa johtajuudesta.

Pian tapahtui jotain vielä odottamattomampaa. Kiinan Wuhanista alkoi levitä virus, jonka torjumiseksi myös Suomen tuli ottaa käyttöön valmiuslait ja monet uudet säännöt.

Naisten hallitsema Suomi ylitti uutiskynnyksen

Voguen mukaan Sanna Marin ylitti uutiskynnyksen jo ennen koronavirusta. Alle neljännes maailman parlamentaarikoista on naisia. Suomen hallitukseen nousseiden puolueiden johtajista neljä viidestä on alle 35-vuotiaita naisia. Yhtäkkiä suomalainen politiikka nousi valokeilaan. Se näyttäytyy harvinaislaatuisena ja jännittävänä, kertoo Vogue.

– Sukupuoleni on aina ollut keskiössä, kun poliittista uraani on ruodittu, Marin kertoo lehdessä.

– Toivon, että jonain päivänä ollaan tilanteessa, jossa sillä ei ole enää väliä.

Pääministeri Marin kertoo, että puhtoisessa, onnelliseksi mainitussa maassa on muitakin ongelmia kuin akuutti koronavirustilanne. Hän mainitsee esimerkkeinä naisten ja miesten väliset palkkaerot sekä oikeistopopulismin nousun.

Toimittaja ihmettelee Marinin tapaa puhua. Sanat eivät tunnu kumpuavan tavallisesta poliitikon puhemyllystä. Marin kertoo itse oppineensa tyylinsä entisen kotikaupunkinsa Tampereen kunnallispolitiikassa.

– Tavoitteet voi saavuttaa vain yhteistyössä toisten ihmisten kanssa. Se on tärkein läksy, jonka olen oppinut.

Pääkuvan Voguen juttuun on ottanut maailmankuulu alankomaalainen valokuvaaja ja ohjaaja Anton Corbijn. Corbijn on tunnettu musiikkivideoistaan, joita hän on ohjannut muun muassa Nirvanalle, Depeche Modelle ja U2- yhtyeelle.

Suomalaiset festivaalijärjestäjät toivovat hallitukselta ja viranomaisilta nopeasti koko kesän kattavaa linjausta suurtapahtumien suhteen.

Tällä hetkellä kokoontumisrajoitukset ovat voimassa 13.5. asti.

Ensimmäiset isot kesätapahtumat järjestetään heti kesäkuun alkupuolella. Niiden suunnittelu etenee toistaiseksi sen mukaan, että festivaalit toteutuvat.

Toistaiseksi ainoa peruutettu kesäfestivaali on kesäkuun lopulle suunniteltu Järvenpään Puistoblues. Sen peruuttamisesta ilmoitettiin eilen. Perusteluksi kerrottiin koronasta johtuva epävakaa tilanne.

Jos tieto kokoontumisrajoitusten jatkumisesta tulee vasta kuukautta ennen festivaalia, ehtii järjestäjille syntyä kallis lasku. Tulopuoli on jo romahtanut: epävarmuuden takia lipunmyynti on merkittävästi normaalivuosia hiljaisempaa.

Mitä lähempänä tapahtumaa tieto peruuntumisesta tulee, sitä enemmän järjestelyistä on ehtinyt syntyä työkuluja, tilausvelvoitteita ja vastaavia sitoumuksia, selittää Fullsteam Agencyn operatiivinen johtaja Johannes Kinnunen.

Fullsteam vastaa muun muassa Helsingin Nordiksella 11.-13.6. järjestettävästä Sideways-festivaalista, ja kesäkuun lopun Provinssista.

– Jos saisimme vähintään kolmen kuukauden osalta päätöksen siitä, saako tapahtumia järjestää, meidän suunnitelmamme voisivat olla paljon realistisempia. Kuluja ei tulisi niin paljon, eikä asiakkaiden tarvitsisi jännittää viimeiseen asti onko tapahtumaa vai ei.

Festivaalit samassa veneessä

Useimpien festivaalien järjestelyt, kuten lupa-asioiden hoito, ruokamyynnin järjestäminen ja artistisopimuksien sinetöinti etenee niin normaalisti kuin se näissä oloissa on mahdollista.

Tähän mennessä esimerkiksi Sidewaysin esiintyjistä yksikään ei ole ilmoittanut peruuttavansa tuloaan, toteaa Fullsteamin Johannes Kinnunen.

– Onhan maailmalla nähty tilanteita, joissa festivaaleja on peruttu päivää ennen. Se on kuitenkin järjestäjien kannalta kallein mahdollinen vaihtoehto. Ei meillä ole mitään tarkkaa päivää, jolloin on pakko viheltää peli poikki, mutta mitä pikemmin tiedetään, sen parempi.

Kustannukset riippuvat siitä, miten paljon ennen tapahtumaa viranomaisten antama perumismääräys tulee, mitä vakuutus siinä tilanteessa korvaa, ja mitä sopimuksia saadaan vielä viime hetkellä peruutettua.

– Fullsteam ei tähän kaadu, vaikka joutuisimme peruuttamaan, mutta raskaat taloudelliset tappiot siitä tulisi. Tämä on todella haastava asia, mutta maailmassa on toki nyt vakavampiakin asioita kuin festivaalien kohtalo.

Provinssin, Ruisrockin, Ilosaaren, Flown ja muiden suurimpien festivaalien järjestäjät ovat keskenään yhteydessä lähes päivittäin, kertoo Kinnunen.

– Kollegafestivaalit pohtivat koko ajan yhdessä sitä, missä mennään. Suomen festivaalit ovat tässä ihan samassa veneessä keskenään.

Rockfest on festivaalikesän ensimmäinen iso tapahtuma: se on tarkoitus järjestää 5. kesäkuuta Tampereella. Promoottori Timo Isomäen mukaan festarin järjestelyt ovat vielä sujuneet normaalisti.

– Rockfestin lipputilanne on hyvässä mallissa, mutta kyllä tässä alkaa aika mennä kortille. Päätökset festivaalin järjestämisestä pitää tehdä huhtikuun aikana tai viimeistään toukokuun alussa.

Isomäki edustaa Nelonen Media Liveä, jolla on kesän aikana 15 festivaalia. Myös hän toivoisi, että linjauksia yleisötapahtumien osalta voitaisiin tehdä pidemmälle kesään.

– Kyllä tässä kulut juoksevat, kun festareille tilataan etukäteen tavaroita. Mutta tämä tilanne on ymmärrettävästi vaikeaa vähän jokaisella alalla.

Sodankylän elokuvajuhlat viettävät syntymäpäiviä – ehkä

Useimmat festivaalit ilmoittavat Sidewaysin tapaan seuraavansa viranomaisten ohjeita, ja jatkavansa järjestelyjä ainakin virallisesti luottavaisina siihen, että tapahtuma toteutuu.

Kesän ensimmäisiin festivaaleihin kuuluva, 10.-14.6. järjestettävä Sodankylän elokuvajuhlat viettää tänä kesänä 35-vuotisjuhliaan. Midnight Sun Film Festival ilmoittaa verkkosivuillaan kertovansa pian suurenmoisia uutisia festivaaliin liittyen.

Toiminnanjohtaja Ari Lehtola vastaa puhelintiedusteluun elokuvajuhlien kohtalosta napakasti.

– Me järjestetään täällä festivaalia, ja ilmoitetaan kyllä, jos tilanne muuttuu.

Lähes sadan tapahtuman yhteisen kattojärjestön, Finland Festivalsin, toiminnanjohtajan Kai Amberlan mukaan kaikki elättelevät yhä toiveita siitä, että rajoitukset päättyvät ennen kesän suurtapahtumia.

Silti etenkin alkukesän tapahtumien järjestäjät ovat joutuneet pohtimaan, voiko tapahtumaa järjestää ollenkaan.

Uskaltavatko ihmiset tulla – ja onko heillä varaa?

Jos tapahtuma on kesäkuun alussa, on lopullinen päätös perumisesta tai järjestämisestä tehtävä todennäköisesti huhtikuun aikana, Kai Amberla laskeskelee.

Tilannetta mutkistaa tartuntatautilaki, jonka perusteella aluehallintovirasto voi perua yleisötapahtumat kuukaudeksi kerrallaan.

– Nyt hallitus on jatkanut rajoitustoimenpiteitä 13.5. asti, mutta festivaalien on hyvin vaikea tehdä päätöksiä järjestämisestä tai järjestämättä jättämisestä vain kuukauden varoitusajalla.

Suuret, Ruisrockin kaltaiset kaupalliset tapahtumat joutuvat raskaan koneistonsa vuoksi tekemään perumispäätöksiä melko nopeasti. Amberla kuitenkin huomauttaa, että suurin osa festivaaleista on pieniä tapahtumia.

– Jos epidemian huippu menee ajoissa ohi, saattaa olla mahdollista että pienemmät tapahtumat voidaan järjestää ongelmitta.

Jos heinäkuulle suunnitellut festivaalit voidaan toteuttaa, on ilmassa niidenkin osalta monta kysymysmerkkiä. Amberla huomauttaa, että suurten lomautusten takia ihmisillä ei ole välttämättä rahaa kulttuuritapahtumiin.

– Uskaltavatko ihmiset edes tulla isoihin yleisötapahtumiin pelätessään virusta, vai tuleeko niihin päinvastoin yleisöryntäys, kun kaikki ovat olleet kotona eristyksissä?

Koronavirus ajoi suomalaiset uudenlaisen työnteon pariin. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät toimistoista koteihinsa etätyöhön. Muutos on ollut monelle mullistus.

Siihen herättiin myös asiantuntijamaailmassa. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist päätyi vetämään nopeasti kasaan kyhättyä Fast Expert Teams -asiantuntijaverkostoa.

– Meidän tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta, Blomqvist kiteyttää.

Asiantuntijaverkosto selvittää muun muassa verkkokyselyllä etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään ja miettii ratkaisuja, joilla kotikonttorilla työskentely saadaan toimimaan. Verkosto muun muassa kerää etätyötä tukevia vinkkejä yhteen paikkaan.

Mukana on yli 70 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä.

Asiantuntijat uskovat, että pakon edessä etätyöhön siirtyminen muovaa työntekokulttuuria myös tulevaisuudessa. Tähän asti etätyöhön on ollut hyvin erilaisia valmiuksia. Nyt tilanteen tekee hyvin poikkeukselliseksi se, että monella on kotonaan omien töiden lisäksi myös muu perhe.

Vaikka etätyöskentely tulevaisuudessa lisääntyisikin, on myös vanhan elämän asioita, joiden pariin palataan.

– Kun maailma toivottavasti joskus normalisoituu, tarvitaan kasvokkain kohtaamista ja ihmisten tapaamista. Mutta ehkä me sitten nautimme siitä enemmän ja kohtaamisista tulee arvokkaita, Blomqvist sanoo.

Jotta etätyökokonaisuuden saa kotioloissa toimimaan, vaatii se Blomqvistin mukaan hyviä organisointikykyjä.

Professori Kirsimarja Blomqvist on tutkinut etätyötä jo paljon ennen koronakriisiä. Tässä hänen ohjeet etätöistä selviämiseen.

1. Työskentele tehokkaasti

Ajankäyttö ja oman työn johtaminen korostuvat etätyötä tehdessä. Opettele tekniikat, joilla saat asioita tehtyä. Vaikka oman työn johtaminen tuntuisi vieraalta, kannattaa sitä harjoitella.

– Työnteosta tulee mielekkäämpää, kun on hallinnan tunne, eikä niin, että kaikki kaatuu niskaan, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

Haastavimmat ja isoimmat työtehtävät kannattaa tehdä virkeimmillään heti aamusta. Kun vaikeissa tehtävissä on päässyt eteenpäin, voi iltapäivällä siirtyä pienempiin silppuhommiin.

Voit myös kokeilla ajan jaottelua. Laita herätys 30 minuutin päähän ja sukella työhön. Seuraavan puolen tunnin aikana sinulla ei ole lupaa katsoa sähköpostiasi, kurkata Twitteriä tai puuhastella kotosalla. Kun aika on täynnä, pidä reilusti tauko. Jos työ ei tule valmiiksi puolessa tunnissa, toista sama, kunnes olet valmis.

2. Tauota työtä

Liian usein ajatellaan, että ajankäyttöä pitää suunnitella vain työtehtäviä ajatellen. Todellisuudessa yhtä tärkeää on osata pitää taukoja.

Työstä pitää osata myös irtaantua, jotta on aikaa ajatella ja hengähtää. Kotona taukoa voi pitää keittämällä kahvit, käymällä lyhyellä kävelyllä tai vaikkapa laittamalla pyykit koneeseen. Kotitöiden tekeminen työn ohessa ei siis automaattisesti tarkoita palkkatyön välttelyä, vaan se on samalla aivojen lepohetki.

– Kevyt liikahtelukin riittää. Se auttaa fysiikkaa, eikä tule liikaa istumista. Rutiinit ja tekeminen lepuuttavat aivoja, ja sillä tavalla voi löytää ratkaisuja, Kirsimarja Blomqvist sanoo.

3. Valmistele etäpalaverit

Hyödynnä ryhmäpalavereissa rinnakkaista chat-palvelua. Aiheisiin liittyvät välihuomautukset ja puheenvuoropyynnöt voi helposti toteuttaa kirjoittamalla, jolloin varsinainen aihe ei keskeydy.

Ryhmäpalaverissa toimivat myös tavalliset kohteliaisuussäännöt. Palaverin vetäjä toivottaa osallistujat tervetulleiksi, esittelee uudet ihmiset sekä jakaa puheenvuorot. Ei puhuta toisen päälle ja valmistellaan hyvin asiat, jotka palaverissa käydään läpi.

Jos palaveriin osallistuu vain muutama henkilö, voi sen toteuttaa myös tavallisena ryhmäpuheluna. Anna aivoille happea ja lihaksille liikuntaa samalla ja lähde palaverin ajaksi ulos puhumaan.

4. Uskalla olla eristyksessä

Sosiaalinen eristäytyminen on ajanut kontaktit erilaisiin sähköisiin palveluihin. Työpäivän aikana viestiä pukkaavat sähköpostit, pikaviestit ja videopalaverit – työpäivän jälkeen soitellaan, viestitellään ja sometetaan. Yhtäkkiä sähköisten ärsykkeiden määrä voi olla valtava, ja siitä on osattava myös irrottautua.

– Jos ollaan koko ajan teknologiavälitteisesti kiinni sosiaalisissa kontakteissa, se on kuluttavaa, Blomqvist sanoo.

Uskalla siis välillä nauttia eristyksestä ja sen rauhasta. Laita puhelin äänettömälle ja sulje netti. Rajaa itsellesi aikaa, jolloin ei ole pakko olla kenenkään tavoitettavissa.

5. Hyväksy epätäydellisyys

Etätyö voi ahdistaa, jos samalla joutuu omaksumaan runsaasti uusia työtapoja ja -välineitä. Täydellinen ei tarvitse olla ja ahdistuksen hetkellä on tärkeä muistaa, että kaikki ovat tilanteessa samassa veneessä.

– Kriisitilanteessa ihmisillä ei välttämättä ole halua kokeilla uutta teknologiaa. Jatkakaa niitä, mitkä ovat valmiiksi tuttuja. Meidän on pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta samalla tämä on mahdollisuus kokeilla ja oppia, Blomqvist sanoo.

6. Vedä raja työn ja vapaa-ajan väliin

Työnteko pitää osata lopettaa myös silloin, kun sitä tekee kotona. Kahden maailman välillä siirtymistä voi helpottaa rutiineilla. Aamulla vaihda pyjama päivävaatteisiin, tee aikataulu ja mieti, koska pidät tauot. Päätä valmiiksi, koska lopetat työpäivän. Töiden jälkeen sulje tietokone ja käy kävelyllä.

Helsingin keskustassa ikoniset patsaat ovat saaneet ajan hengelle sopivan ulkoasun. Patsaiden ihmishahmoille on nimittäin asetettu hengityssuojat.

Kasvomaskit olivat ilmestyneet esimerkiksi Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä sijaitsevan Kolmen sepän patsaalle.

Lisäksi suojia on nähty Kauppatorin kupeessa Havis Amandan eli Mantan patsaalla, Olympiastadionin vieressä Paavo Nurmen patsaalla ja Tähtitorninmäellä Haaksirikkoiset-patsaan päällä.

Patsaiden pukeminen tai koristelu ei ole mitenkään uusi ilmiö. Erityisen kovia on kokenut Mantan patsas, joka esimerkiksi syksyllä sai uutta ilmettä Huuhkajien pelipaidasta. Mantan lakitus vappuna on myös pitkä perinne.

Helsingin kaupungilla tai patsaista vastaavalla Helsingin Taidemuseolla ei ollut ainakaan vielä tiistaina aamupäivällä tietoa patsaille ilmestyneistä hengityssuojista.

Kaupungilta tosin muistutettiin, että patsaille kiipeily ei ole mitenkään suotavaa.

Etenkin yli 100-vuotias Mantan patsas on jo hyvin hauras. Mantan suojelemisesta onkin käyty keskustelua jo pitkään.

Lisätty klo 17.40 juttuun kuvat muista maskitetuista patsaista Helsingin keskustassa.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Yrittäjä Henrik Riipinen sytytteli perjantaina pizza-uunia Pizzeria Rukassa. Herkkuja myytiin vain ulos. Riipisen Rukalla toimiva hampurilaisravintola, Subway ja Koti-Pizza sekä Kuusamon keskustan Subway olivat kokonaan kiinni.

– Kyllä tässä on tehty toista viikkoa yötä päivää sen eteen, miten me saamme jumpattua meidän yrityksemme sellaiselle mallille, että pärjäämme tämän vaikean ajan yli, Riipinen huokaisee.

Rukalla kuten muissakin pohjoisen rinnekeskuksissa paikallisten yritysten asiakkaat katosivat hetkessä, kun keskukset päättivät toissa viikonloppuna sulkea rinteet pikavauhtia. Rinteet suljettiin, jotta keskukset eivät täyttyisi ihmisistä.

– Eihän tällaiseen kukaan osaa varautua eikä pysty varautumaan. Yritykset yleensä, meidän yrityksemme mukaan lukien, tulevat tarvitsemaan tukea tässä tilanteessa, Henrik Riipinen sanoo.

Riipisen ravintolat työllistävät Rukalla ja Kuusamossa kolmisenkymmentä ihmistä. Noin kymmenen heistä on vuokratyöntekijöitä eri puolilta Suomea.

– Kaikki lomautetaan. Kausityöntekijöiden kanssa olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopumuksia, Henrik Riipinen kertoo.

Ravintolan kaapit ovat vielä täynnä ruokaa

Muutama sata kilometriä Rukalta länteen yrittäjä Jarno Jaksola varastoi Pyhätunturilla ravintola Huttuhipun ruokia ja juomia, sellaisia, joita voi vielä säilyttää.

– Viikko sitten ravintolaan saapui iso kuorma ruokia ja tilausta ei voinut enää perua. Meillä on kaapit täynnä ruokaa, huokaisee Jaksola tyhjässä ravintolassaan.

Jaksola on Henrik Riipisen kanssa samassa tilanteessa. Ravintolatoiminta on romahtanut, ja nyt toimitetaan asiakkaille noutoruokaa.

– Yritämme saada myytyä kaappeja tyhjäksi.

Jaksola laskee, että myynti on nyt noin 5–10 prosenttia normaalista.

Jaksolalla on Pyhä-Luoston alueella kolme ravintolaa, joiden liikevaihto pyörii vuositasolla runsaassa miljoonassa. Hän on irtisanonut työsopimukset ja lomauttanut lähes koko henkilökuntansa.

Työntekijöitä on sesonkiaikaan saman verran kuin Riipisellä, noin 30 henkilöä ja rauhallisempaan aikaan parisenkymmentä.

Jaksola sanoo, että hänen kuvansa tulevaisuudesta on kuitenkin valoisa.

– Uskon, että tämän jälkeen maailma on muuttunut. Matkailu ei varmasti palaa siihen, mitä se aiemmin oli. Ihmiset alkavat arvostaa enemmän lähipalveluita ja palveluita yleensä.

Matkailuyrittäjä teettää kesän työnsä työntekijöillä

Luostotunturin ja Pyhätunturin välisen tien varrella sijaitsee poropuisto Kopara, jonka huoltovarastolla poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen jakelee työntekijöilleen ohjeita. Hän aikoo pitää kaikki kausityöntekijät sopimuksen loppuun asti töissä.

– Meillä on aika paljon asioita, joita voimme tehdä kevään aikana. Niitä on tehty aiemmin kesällä yrittäjän töinä, mutta nyt lupasimme työntekijöille, että saatte olla töissä ettekä joudu tyhjän päälle.

Nyt työntekijät huoltavat rekiä, joilla kuljetetaan turisteja ihailemaan luontoa ja porotokkia.

Poropuisto Kopara työllistää kaudessa noin 10 henkilöä, ja liikevaihto on 0,5 miljoonan euron luokkaa. Kiiskinen arvioi, että tänä keväänä noin 15 prosenttia kevään myynnistä jää tekemättä.

– Tilanne on haastava. Mutta aina, kun on rahasta kysymys, niin kyllä sen kanssa jotenkin pärjätään. Täytyy vähäsen kiristää nyöriä ja katsoa, mihin tämä menee.

Pitkän linjan yrittäjä on kerännyt vuosien varrella puskuria pahan päivän varalle. Kaikki yrittäjät eivät ole pystyneet vastaavaan.

– Jos on uusi ja aloittava yritys ja on investointeja ja lainoituksia takana, puskurin kerääminen ei ole ollut mahdollistakaan. Meillä se on aika hyvin hallinnassa.

Hänellä on tuttavia, jotka ovat ravintola-alan yrittäjiä. Kiiskisen mielestä moni ei pärjää ilman suoraa tukea valtiolta, ja lainat vain siirtävät ongelmaa.

– Todella hädässä olevia täytyy auttaa.

Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!

Kreikka on toiminut ripeästi hidastaakseen koronaviruksen leviämistä.

Kreikan hallitus sulki maan koulut, päiväkodit ja yliopistot 11. maaliskuuta ja ryhtyi puhumaan sotatilasta, joka on voitettavissa vain pysymällä sisällä kotona.

Tuolloin vahvistettuja koronavirustartuntoja oli Kreikassa alle sata.

Kun ensimmäinen tartunta vahvistui helmikuun lopulla, hallitus peruutti maassa kaikki karnevaaliajan huipentavat juhlallisuudet. Päätös aiheutti närää ja teki loven paikalliseen matkailuun, mutta osoittautui merkittäväksi jatkon kannalta.

Tartuntojen määrä olisi voinut räjähtää käsiin, jos karnevaaleihin osallistunut sosiaalisesti aktiivinen väestöryhmä olisi saanut koronaviruksen.

Pääministeri asettui kirkolliskokousta vastaan

Kun todettuja tartuntoja oli 190, pääministeri Kyriakos Mitsotakis antoi määräyksen sulkea kahvilat, ravintolat ja ostoskeskukset.

Sitten menivät kiinni museot, arkeologiset kohteet, hiihtokeskukset sekä julkisesti ylläpidetyt uimarannat, ja kaksi viikkoa sitten suurin osa kaupoista.

Tärkeänä varotoimena pidetään myös sitä, että pääministeri otti eri linjan kuin kirkolliskokous ja kielsi väliaikaisesti jumalanpalveluksiin osallistumisen. Pääoppositiopuolue Syriza ehti tosin moittia hallitusta päätöksessä viivyttelystä.

Osa kreikkalaisista pakeni korona-arkea neljän seinän sisältä maaseudulle tai saarille saaden aikaan ruuhkan tietulleille ja Pireuksen laivoille. Tämä johti siihen, että matkustajaliikenne keskeytettiin muilta kuin saarten vakituisilta asukkailta ja heti perään määrättiin ulkonaliikkumiskielto 6. huhtikuuta saakka.

Hädän ollessa suuri kreikkalaiset osaavat toimia vastuullisesti, sen osoitti toisista välittäminen talouskriisissä. Kreikkalaisten muutoksen kuuliaisiksi korona-ajan määräyksille on huomioinut myös Daily Telegraph -lehti.

Isoja ponnisteluja vaatii vielä turvapaikanhakijoiden suojaaminen maan vastaanottokeskuksissa, erityisesti itäisen Egeanmeren saarten täyteen ahdetuilla teltta- ja parakkileireillä.

Hygienian puutteesta kärsivät leirit ovat toistaiseksi säästyneet koronatartunnoilta. EU haluaisikin Kreikan siirtävän nyt kaikki haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset avoleireiltä pois.

Kreikan tilanne naapureitaan parempi

Reilun 10,5 miljoonan asukkaan Kreikassa on vahvistettuja tartuntoja reilu tuhat ja kuolemantapauksia nelisenkymmentä.

Johns Hopkins -yliopiston mukaan Kreikka on tartuntojen määrässä maailmanlaajuisesti 40.sijan tuntumassa, Suomi jokusen sijan yläpuolellaan.

Etelä-Euroopan maista Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa on enemmän tartuntoja kuin Kreikassa ja suhteutettuna väkilukuun sama pätee prosentuaalisesti myös Kyprokseen.

– Epidemian tyydyttävästä tähänastisesta kehityskulusta huolimatta aihetta huojennukseen ei ole, muistuttaa tartunta-ja kuolemantapausten ilmoituksillaan kreikkalaisille joka ilta kello kuudelta tutuksi käynyt infektiotautien professori Sotiris Tsiodras.

Kun matalan profiilin Tsiodras liikuttui tv-kameroiden edessä korostaessaan sairaiden vanhusten, äitien ja isien suojelemista, myös monet kreikkalaiset kotikatsomoissa puhkesivat kyyneliin.

Pääsiäinen huolestuttaa

Lääkäreiden mukaan vasta lähiviikot näyttävät, kuinka tehokas suojatoimi ulkonaliikkumiskielto lopulta on.

Edessä on koetinkivenä vielä kotikylissä vietettävä pääsiäinen, sukujuhlien ykkönen.

Pelkona on, että miljoonat väliaikaisesti ilman työtä jääneet kansalaiset saattavat luulla vaaran olevan ohi. Jos tämä joukko päättää lähteä matkaan, Kreikan verrattain hyvä koronatilanne voi alkaa taipua Espanjan ja Italian suuntaan.

Ulkonaliikkumiskiellon jatkaminen onkin lähes varmaa.

Kreikalla on Italian ja Espanjan dramaattinen esimerkki vieressään. Naapurimaiden tartunta- ja kuolemantapausten suuri määrä ohjaakin tällä hetkellä Kreikan päätöksentekoa sekä antaa päätöksille kansalaisten tuen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kreikassa Morian leirillä varaudutaan koronaan – asukkaat ompelevat suojamaskeja, kertoo suomalainen vapaaehtoinen

Uhkaako korona Kreikan pakolaisleirejä? Lesboksella todettu koronavirustartunta toi huolen taudin leviämisestä Moriaan

Monikansallinen laboratoriojätti Synlab pyrkii jo lähiviikkoina aloittamaan sekä koronavirusnäytteiden että koronaviruksen vasta-aineiden tutkimisen myös Suomessa.

Toistaiseksi Synlab tekee Suomessa siltä tilatut koronavirustutkimukset Virossa. Tämän taustalla on Synlab Suomen toimitusjohtajan Aarne Aktanin mukaan myös sattumaa.

– Viron valtio lähestyi meitä kuun vaihteessa ja pyysi meitä rakentamaan virustestausvalmiutta Viroon. Siitä syystä olimme aikaisin liikkeellä. Se oli vain valmiustason nosto. Tästä sattumasta johtuen, kun tämä epidemia puhkesi, meillä oli kapasiteettia ja kykyä tehdä testausta.

Tallinnassa vuorokauden aikana analysoitavista näytteistä suurin osa eli yli tuhat tulee Suomesta. Loput ovat Virossa otettuja näytteitä. Tavoitteena on yhä vauhdittaa tuotantoa.

– Pyrimme kahden viikon sisällä tuplaamaan koronatutkimukset, mistä Suomen osuus olisi reilusti yli puolet.

Tuolloin Tallinnan testilinjalla tutkittaisiin vuorokaudessa noin 3 000 näytettä. Muissa maissa kuin Virossa ja Suomessa otettuja koronanäytteitä ei Tallinnan laboratoriossa ole Aktanin mukaan tutkittu.

Kokemuksen karttuessa prosesseja on saatu muokattua yhä juohevammiksi.

Suurtuotannon edut merkittäviä

– Me olemme oppineet tehokkaammaksi, miten kannattaa näytteet laboratoriossa käsitellä. Me menemme kolmessa vuorossa, 24 tuntia. Meillä on labra koko ajan auki Tallinnassa.

Yritys tekee koko ajan töitä myös kapasiteettinsa laajentamiseksi. Aktanin mukaan yrityksellä on jo edellytykset näytteiden analysoimiseen myös Suomessa. Viranomaislupia siihen ei kuitenkaan vielä ole.

– Meillä pitää olla ensin linjasto, ennen kuin sille voi hakea toimintalupaa.

Sinällään korona-analyyseihin pätee sama kuin mihin tahansa suuriin volyymeihin perustuvaan liiketoimintaan. Keskeisiä tuotannontekijöitä on kolme:

– Tarvitaan laitteistoja, tarvitaan reagensseja eli kemian aineita ja tarvitaan osaavia ihmisiä, Aktan sanoo.

Kun jonkin tuotannontekijän saatavuus rajoittaa tuotannon lisäämistä, puhutaan tuotantokapeikoista.

– Tällä hetkellä se dominoiva ongelma on selkeästi reagenssit. Koko maailma haluaa ostaa testaukseen käytettäviä reagensseja. Kun reagensseja on vähemmän tarjolla kuin laitteita ja ihmisiä, niin tuo on se tuotantokapeikko tällä hetkellä.

"Isompi kaveri luvannut samaa tavaraa jonnekin muualle"

Karkeasti yksinkertaistaen reagenssilla tarkoitetaan ainetta tai seosta, jolla toinen aine –nyt koronavirus tai sen vasta-aine– voidaan osoittaa tai eristää.

Suuren kysynnän siivittämänä niiden kaupankäynnissä on Aktanin mukaan jo epäkohtia. Tilattu tavara ei välttämättä tule perille.

– Joku on luvannut jonnekin tavarantoimituksen. Sitten kun isompi kaveri on luvannut samaa tavaraa jonnekin muualle, niin sitten se isompi kaveri ottaa sen ja tavara menee jonnekin muualle, Aktan toteaa.

Toimitusjohtajan mukaan reagenssien valmistajia on useampia, mutta kaikki analysointilaitteet ja kaikki reagenssit eivät kuitenkaan ole yhteensopivia. Markkinat eivät siis ole kovinkaan otolliset.

Mutta kuinka kannattavaa koronanäytteiden analysointi on? Entä laboratorioliiketoiminta kokonaisuutena tällä hetkellä?

– Koko koronan efekti on meille radikaalisti tappiollinen. Normaalit toimintavolyymit ovat tulleet rytinällä alas. Ei koronatoiminta mitenkään kata muuta menetettyä toimintaa. Yritysjohtajan näkökulmasta tämä on murheellista, mutta se on murheellista kaikille.

Suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvästä analytiikasta Synlabilla on kokemusta pitkältä ajalta, sillä Synlab laajentui Suomessa ostamalla perinteikkään, etenkin yksityislääkärien paljon käyttämän yrityksen, Yhtyneet laboratoriot.

Kaupanteon aikainen liikenimikin –Yhtyneet Medix laboratoriot – on vielä muutaman kuukauden ajan käytössä.

Kymsote arvioi, että Miehikkälän terveysaseman asiakkailla on ollut vain pieni riski saada koronavirustartunta. Tämän takia asiakkaita ei aseteta karanteeniin.

– Olemme arvioineet altistumista. Työntekijä on tehnyt töitä suojautuneena ja käyttänyt suusuojaa, joten tartuntariskin pitäisi olla erittäin pieni, Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo.

Mäntymaan mukaan Miehikkälän terveysasemalla oli käynyt parikymmentä asiakasta altistumisaikana 16.3.–18.3.2020.

– Riski arvioitiin niin pieneksi, ettei se ole antanut aihetta karanteeniin, Mäntymaa sanoo.

Sen sijaan koko henkilökunta on asetettu karanteeniin todennäköisen altistumisen takia. Terveysasemalla työskentelee vähän yli kymmenen ihmistä.

Miehikkälän terveysasemalla työskennelleellä henkilöllä todettiin koronavirustartunta sunnuntaina. Terveysasema on suljettu todetun koronavirustapauksen takia.

Ei testejä

Toistaiseksi Kymsote ei ole saanut tietoa terveysasemalla käyneiden asiakkaiden oireilusta. Myöskään keltään asiakkaalta ei ole otettu näytteitä.

– Huomenna on viimeinen päivä, jolloin virallisesti katsotaan, että heille olisi pitänyt tulla oireita, koska viimeisestä altistumispäivästä on kulunut 14 vuorokautta.

Mahdollisia altistuneita pyydetään ottamaan yhteyttä päivystysapunumeroon, mikäli oireita kuitenkin ilmenee.

– Jos on erityisesti hengitystietulehduksen oireita ja huomaa asioineensa terveysasemalla kyseisinä päivinä, suosittelemme soittamaan numeroon 116 117, Mäntymaa sanoo.

Asiakkaita palvellaan naapurikunnassa

Miehikkälän terveysaseman toiminnasta vastaa Terveystalo.

Terveysasema on suljettu 30.3.–3.4.2020. Kaikki terveyskeskuksen tilat puhdistetaan sulun aikana.

Henkilöstön kahden viikon karanteeniaika on laskettu alkamaan mahdollisesta altistumisesta, eli 18.3. alkaen.

– Henkilöstö on infektiolääkärin ohjeiden mukaan pois niin, että he voivat palata jo torstaina töihin, mutta terveysasema avataan vasta maanantaina, Terveystalon Kirsi Pitkälä sanoi maanantaina.

Siihen asti kaikkia terveysaseman asiakkaita palvellaan Virolahden terveysasemalla.

Virolahden terveysaseman ajanvaraus toimii numerossa 020 633 6550.

Lue lisää: Tuoreimmat koronavirusuutiset Kymenlaaksosta

Tuoreimmat koronavirusuutiset koko maasta

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Pohjoismaiden suurimman pizzaketjun Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo, että koronakriisi voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä Suomessa pysyvästi.

Kotipizzan myynnistä on tavanomaisestikin vain noin kolmannes ravintolassa tapahtuvaa ruokailua, mutta viimeisten kahden viikon aikana noutomyynti on kasvanut selvästi suuremmaksi.

Tervasen mukaan Kotipizza on saanut jopa 30 000 uutta verkkoasiakasta.

– Uskon vahvasti, että tämä kehitys jatkuu kriisin selättämisen jälkeenkin. Kuluttajien käyttäytyminen voi kriisin seurauksena muuttua pysyvästi. Kriisi ajaa yritykset panostamaan verkkomyyntiin ja kotiinkuljetuksiin aiempaa voimakkaammin ja kysyntä on näissä kasvamaan päin.

Tervanen sanoo, että yhtiön liiketoimintarakennekin saattaa tulevaisuudessa muuttua.

– Laajentumissuunnitelmia tehtäessä verkkomyynti ja lähiöravintolat ovat varmasti aiempaa voimakkaammin esillä. Samalla pohdittavaksi tulee, että olemmeko jatkossa enää nykyiseen tapaan esimerkiksi kauppakeskuksissa läsnä.

Kotipizza sulki asiakaspaikkansa ravintoloissa viime perjantaina ja samalla yhtiö päätti laajentaa kotiinkuljetuksia 30 uudelle alueelle eri kaupungeissa.

Tervanen muistuttaa, että vastaavaa kuluttajakäyttäytymisen muutosta on ollut nähtävissä jo ennen kriisiäkin myös urheilun, kodinelektroniikan ja muodin saralla.

– Kriisi mielestäni selvästi vahvistaa kuluttajakäyttäytymisen muutosta. Tässä ollaan nyt ottamassa uusi etätyö- ja digiloikka, Tervanen summaa.

Suomen hallitus antaa tänään eduskunnalle ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelupaikkojen sulkemista koskevan asetuksen. Aukiolon rajoittaminen on voimassa toukokuun loppuun saakka, mutta ruuan ulosmyynti on edelleen mahdollista. Myös ruuan toimituspalvelut voivat edelleen toimia.

Muutama päivä sitten Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että noin 90 prosenttia alan myynnistä ja liikevaihdosta katosi koronavirusepidemian myötä.

Pikaruokaketjut panostavat drive-in -myyntiin

Pikaruokaketjut panostavat kriisin keskellä enemmän ulosmyyntiin. Esimerkiksi Hesburger vahvistaa noutomyyntiä eri puolilla Suomea. Hesburgerin viestintäpäällikön Heini Santoksen mukaan ketjulla on drive-in -kaistoja 60 prosentissa ravintoloista.

– Ruoan ostaminen ja nouto onnistuu nyt ravintolan kassalta tai autokaistalta, Santos sanoo.

McDonald'sin ravintoloista 80 prosentissa on autokaista ja lopuissa ravintoloissa ruokaa myydään mukaan ravintolan tiskiltä.

– Olemme osa suomalaista ruokahuoltoa ja toimimme niillä edellytyksillä, mitä tässä tilanteessa on käytettävissä. Noutomyynti ja kotiinkuljetukset ovat kyllä lisääntyneet selvästi meilläkin, Suomen McDonald'sin toimitusjohtaja Olli Johansson sanoo.

Molemmat pikaruokajätit sulkivat ravintolatilansa asiakkailta perjantaina ja ruokaa myydään vain mukaan otettavaksi.

Subwayn maajohtaja Petteri Lehtimäkikertoo, että suurin osa ketjun myyntipisteistä on yhä auki, mutta kuten muissakin pikaruokapaikoissa ravintolan tiloissa ruokailu ei ole sallittua.

– Noutomyyntiä on nyt meilläkin.

Pikaruokapaikoissakin käteisen rahan sijaan maksuvälineeksi toivotaan nyt tartuntojen ehkäisemiseksi ennakkotilausta, lähimaksua tai yritysten käyttämiä maksusovelluksia.

Myynti laskenut eniten kauppakeskuksissa

Autokaistat ja mukaan myyminen tuovat siis pikaruokajäteille helpotusta ja tulovirtaa, mutta eivät suojaa kriisiltä ja korvaa kaikkea. Sekä Hesburger että McDonald's kertovat koronakriisin laskeneen kokonaismyyntiä.

– Kun ihmiset eivät liiku ja kuluta tavanomaisesti, niin kokonaismyynti laskee, Suomen McDonald'sin Olli Johansson sanoo.

Pikaruokajättien mukaan rajuimmin nykyinen tilanne on vaikuttanut kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa sijaitseviin ravintoloihin.

– Kauppakeskuksissa myynnin lasku on yleisesti ottaen ollut rajuinta, Johansson sanoo.

Myös Subway kertoo kärsineensä koronaviruksen vaikutuksista pahimmin juuri kauppakeskuksissa. Subwaylla on myyntipisteitä myös suurten markettien etumyymälätiloissa.

– Kyllä tilanne on kokonaisuudessaan hyvin hankala meidän yrittäjille, Subwayn Petteri Lehtimäki sanoo.

Kriisi vaikuttaa paitsi asiakkaisiin myös yritysten työntekijöihin. Hesburgerilla yt-neuvottelujen piirissä on noin 2500 ihmistä. Myös McDonald's on joutunut lomauttamaan väkeään.

– Lomautusten määrä vaihtelee toimipisteittäin, Johansson sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.4.2020 klo 23:een saakka.

Lue myös:

Miten käy tuhansien peruspizzeroiden, kun ravintolat pakotetaan kiinni? Moni yrittäjä ei selviä tukiviidakossa, ainoa oljenkorsi on lounaspizzan ulosmyynti

Euroopan ravintolabisnestä odottaa kova isku – Ravintoloitsija arvioi, että Belgiassa jopa neljännes yrityksistä voi mennä nurin

• Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit varautuvat siihen, että koronapotilaiden hoidon takia sairaanhoidossa saatetaan tarvita ylimääräisiä tiloja.

Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että kaupungissa on kartoitettu useita vaihtoehtoja pahimman varalle.

– Esimerkiksi Matinkylän terveysasemaa, joka on ollut jonkin aikaa tyhjillään, on valmisteltu. Se on heti käyttöön otettavissa. Sitten Aurorakoti ja Kuusikoti.

Kaupungissa varaudutaan ottamaan käyttöön myös koulujen tiloja.

– Nämä kolme ovat ensisijaisia kohteita ja sitten tarvittaessa kouluja, liikuntasaleja, mitä sieltä nyt sitten tarvitaan, kertoo toimitusjohtaja Lehtinen.

Entiseen vanhainkotiin sijoitetaan 250 potilasta

Vantaa tyhjentää parhaillaan Peijaksen pitkäaikaissairaalapaikkoja.

– Me olemme lähteneet liikkeelle siitä, että Peijaksesta potilaita siirretään tehostettuihin palveluasuntoihin, jotta saadaan sijoja koronapotilaille, kertoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja vs. Anna Cantell-Forsbom.

Kaupunki suunnittelee, että potilaita sijoitetaan kriisin pahetessa Myyrmäessä sijaitsevaan remontissa olevaan entiseen vanhainkotiin.

– Olemme varautuneet sijoittamaan Myyrinkotiin jopa 250 potilasta, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Cantell-Forsbom.

Kaupunki aikoo tehdä tarvittaessa myös Itä-Vantaalla Koivukylässä sijaitsevasta terveysasemasta tilapäissairaalan.

Helsinki kartoittaa myös hallivaihtoehtoja pandemiasairaalaksi

Myös Helsinki nostaa sairaaloiden kapasiteettia hoitaa koronapotilaita siirtämällä vähemmän hoitoa tarvitsevia potilaita sairaaloista muihin yksiköihin.

– Siirrämme potilaita sairaaloista seniorikeskuksiin, esimerkiksi Kivelään ja Koskelaan, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

Seniorikeskusten kapasiteettia on varauduttu lisäämään johtajalääkäri Pikkaraisen mukaan 25 prosentilla ja tarvittaessa vielä 50 prosentilla.

– Helsingissä on varauduttu 500 potilaan yhtäaikaiseen hoitoon, jos paikat ei riitä perustetaan pandemiasairaala.

Koronapotilaat pyritään Helsingissä ensisijaisesti hoitamaan sairaaloissa, mutta muitakin vaihtoehtoja kaupunki parhaillaan selvittää.

– Olemme kartoittaneet hallivaihtoehtojakin, mutta päätöksiä niistä ei ole vielä tehty, kertoo johtajalääkäri Pikkarainen.

Lue myös:

Messukeskus tarjoaa yli 50 000 neliön tilojaan koronasairaalaksi – Johtajalääkäri: "Ongelma on se, että WC- ja pesutilat ovat kaukana"

Koronaviruksen kuolleisuusaste on aiemmin arvioitua alhaisempi, kertoo tuore tutkimus.

Lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistu kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus päätyi arvioon, jonka mukaan 0,66 prosenttia tartunnan saaneista kuolee.

Lukema on alhaisempi kuin useimmissa aiemmissa arvioissa, joissa kuolleisuuden on katsottu olevan yli prosentin tai jopa useita prosentteja sairastuneista. Tutkimus pyrki ottamaan huomioon sen, kuinka paljon lieviä tapauksia jää tilastoimatta.

Jos raportoimattomat tapaukset jätetään pois, kuolleisuusprosentti nousee 1,38:aan.

Lancetissa julkaistu tutkimus osoitti muuallakin todetun faktan, että tauti on paljon vaarallisempi iäkkäälle väestölle. Tutkimus arvioi, että yli 80-vuotiaista tartunnan saaneista 7,8 prosenttia kuolee tautiin.

Tutkijat muistuttivat, että viruksen kuolleisuusprosentin arvioiminen epidemian aikana on hyvin vaikeaa.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Lue myös: THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa – ylilääkäri: "Suuruusluokat ennallaan"

Luonnossa kaikki, mikä elää, pyrkii lisääntymään. Niin tekevät myös virukset, vaikka ne eivät edes ole eläviä sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen tavoitteen takia maailma on nyt polvillaan. Kuinka kauan? Ja montako kertaa sama virus palaa mullistamaan maailmanmenoa?

SARS-CoV-2 on aivan uusi tulokas ihmisen viromissa, meihin tarttuvissa viruksissa. Juuri siksi se on yllättänyt ihmiskunnan täysin. Tutkijoiden ei kuitenkaan tarvinnut aloittaa vastausten etsimistä ihan alusta. Viromissamme on ennestään neljä yleistä koronavirusta.

Ne aiheuttavat lievää flunssaa. Nuhakuumeet ovat tietysti ikäviä mutta eivät sen veroisia, että niihin olisi ryhdytty kehittämää rokotetta tai lääkettä. Tutkittu niitäkin kuitenkin on.

– Nyt varmasti jokainen meistä tutkijoista kaivaa esiin niitä artikkeleita lukeakseen, mitä vanhoista tutuista koronaviruksista tiedetään, tuumii uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaan noista tiedoista on paljonkin hyötyä sekä rokotteen ja lääkkeen kehittelyssä että muutenkin, kun yritetään arvioida, jääkö tästä pandemiasta pysyvä lisä flunssavirusten kirjoon vai onko odotettavissa jotakin muuta.

Covid-19 ei sentään ole SARS tai MERS

Kaksi muuta koronavirusta, jotka ovat sairastuttaneet ihmisiä, ovat voimaltaan aivan toista luokkaa kuin nuhakuumenelikko 229E, NL63, OC43 ja HKU1. Vaikka pandemian keskellä ollaankin, ihmiskunta voi myös kiittää onneaan. COVID-19 ei ole SARS eikä MERS.

– MERS ja SARS ovat koronavirusten toinen äärilaita. Tämä uusi virus asettuu jonnekin sinne välille, onneksi, eli ei ole suinkaan niin vakava infektio kuin ne, Sironen sanoo.

Vuosien 2002–2003 SARS-epidemia tappoi kymmenesosan diagnosoiduista, vuonna 2012 havaittu MERS kolmanneksen. SARSia ei ole esiintynyt sitten vuoden 2003. MERS-tapauksia on yhä silloin tällöin, mutta määrä on ylipäätään hyvin pieni, kertoo Sironen.

– Se on siinä mielessä kehno virus, ettei se oikein pääse ihmisissä leviämään, ja hyvä niin.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tuorein MERS-raportti kertoo diagnosoitujen kokonaismääräksi noin 2 500. SARS-diagnoosin sai noin 8 500.

COVID-19:ään sairastuneita diagnosoitiin jo vajaassa kolmessa kuukaudessa puoli miljoonaa. Tilastoimatta jääneitä lieviä tartuntoja lienee moninkertainen määrä.

SARS-CoV-2-virus on häviävän pieni, vain hippunen proteiinia ja perimäainesta hauraan vaipan sisällä. Voidakseen lisääntyä sen on muiden virusten tavoin päästävä elävän soluun, loisimaan, pakottamaan solu monistuskoneekseen.

– Kun virukset ovat elimistön ulkopuolella, ne eivät tosiaan ole periaatteessa elossa lainkaan. Niiden täytyy päästä sisään johonkin soluun, missä ne sitten käyttävät sitä hyödykseen monistaakseen itseään. Sehän se on se viruksen ainoa tavoite, sanoo Tarja Sironen.

Viruksen toteuttaessa päämääräänsä solun normaali toiminta häiriintyy. Lopulta solu kuolee. Matkaa jatkavat virukset sieppaavat osan isännästään päällystakiksi, vaipaksi, jonka avulla ne pyrkivät pääsemään uuteen isäntään.

– Lipidivaipassa on proteiinimolekyylejä, joilla virus tarttuu soluun. Virukset eivät osaa itse tuottaa vaippaa, mutta ne syöttävät sekaan omia proteiinejaan.

Vaippaan upottamillaan proteiineilla virus tunnistaa uuden isäntäsolun.

Vaippa on se syy, miksi meitä kaikkialla muistutetaan käsien pesemisestä saippualla. Lipidit ovat rasva-aineita. Ne takertuvat ihoon. Saippuan molekyylit sekä irrottavat viruksen iholta veden vietäväksi että hajottavat vaippaa ja sen sisällä olevaa perimäaineista ja proteiineja.

Tiedeyhteisö ei ole yksimielinen siitä, miten viruksen kaltaiset kummajaiset – tavallaan elossa mutta oikeastaan eivät – ovat saaneet alkunsa. Yhden hypoteesin mukaan ne olivat täällä jo ennen soluja ja johtivat niiden evoluutioon.

Viruksia on valtavasti. Nykytekniikan keinoilla löytyy niin eläimistä kuin kasveista tuon tuosta sellaisia, joita ei ole aiemmin tunnettu.

– Myös bakteereilla on omia viruksia. Toisin kuin virukset, bakteerit ovat kokonaisia yksiköitä. Ne pystyvät monistumaan itsessään. Ne ovat eläviä olentoja, Sironen toteaa.

Viruksilla on huono maine. Kuitenkin vain pieni osa aiheuttaa tauteja.

– Se on kiinni viruksen ominaisuuksista: Millaisiin soluihin se pystyy ihmisessä tarttumaan? Mitä se aiheuttaa solulle? Aiheuttaako solutuhoa vai monistaako itseään hiljaa? Skaala on täysin vaarattomasta viruksesta sellaiseen, joka kasvaa ihmisessä hyvinkin tehokkaasti, Sironen kertoo.

Virusten tavallisimpia vaikutuksia ovat köhät, nuhat ja muut ylähengitysteiden oireet.

– Meillä on flunssaviruksia sata ja varmaan enemmänkin, ja koko ajan löydetään uusia. Se on todella monenkirjava joukko.

SARS-CoV-2:lle lisääntymispaikka ovat keuhkot, mutta viruksia on ihmisissä kaikkialla – iholta suolistoon, hermosoluista vereen.

Jotkin virukset jäävät oleilemaan soluihin vuosiksi tai jopa ihmisen koko iäksi. Hermosoluissa nukkuvat vesirokkovirukset voivat roihahtaa pitkän ajan päästä vyöruusuksi, hepatiittivirukset aiheuttaa pikku hiljaa maksakirroosin. Joskus virus vie solulta normaalin jakautumiskyvyn ja muuttaa sen syöpäsoluksi.

Viruksista on kuitenkin myös hyötyä. Jotkin lapsena saadut virustulehdukset suojelevat elämän mittaan muilta tulehduksilta. Virukset ovat myös olleet evoluution apuna kuljettaessaan geenejä eliölajilta toiselle. Ihmisenkin perimässä on ammoisten aikojen virustulehdusten tuomia tuliaisia.

Mutaatioita tapahtuu joka tapauksessa

Eläinkunnan – myös meidän ihmisten – ja bakteerien perimäaines on DNA:ta. Osalla viruksista se on RNA:ta. Korona- ja influenssavirukset ovat sellaisia.

RNA-virukset ovat erityisen nopeita muuttumaan, mikä vaikeuttaa sen ennustamista, mikä tapahtuu, kun parhaillaan jylläävä pandemia hellittää. Käyttäytyykö SARS-CoV-2 kuten influenssavirukset? Apulaisprofessori Tarja Sirosen vastaus on tämän jutun toinen asia, josta kannattaa olla hyvillään.

– Influenssa on yksi nopeimmin muuntuvista viruksista. Siihen verrattuna koronavirus on itse asiassa aika stabiili. Muutoksia tapahtuu, ja mutaatioita tässä uudessakin viruksessa seurataan koko ajan. Tällä hetkellä ei ole havaittu, että sen biologiset ominaisuudet olisivat vielä muuttuneet.

Mutaatiot eivät ole sattuman kauppaa. Niihin on käsikirjoitus.

Mutaationopeus on viruksen sisäinen ominaisuus, vahvistaa Sironen. RNA-viruksilla on oma entsyymi, oma proteiini, jolla ne tekevät itsestään kopioita. Mutaatiot riippuvat siitä, kuinka hyvää laadunvarmistusta kyseinen molekyyli tekee, Sironen kuvailee.

– Jos se on hyvin huolimaton ja tekee niitä kopioita vähän sinnepäin, mutaatiovauhti on suuri. Mutta jos siinä on vähänkin oikolukuominaisuuksia, mutaationopeus on hitaampi.

Influenssa palaa joka syksy niin paljon muuttuneena, ettei edellisen influenssakauden rokote enää tehoa. SARS-CoV-2:een ei saatane rokotetta vielä ensi vuodeksi mutta ehkä seuraavaksi. Mutta käykö sen kanssa samoin kuin influenssarokotteille?

– Koronavirus muuntuu hitaammin kuin influenssavirus. Siinä mielessä voisi ajatella, että sama rokote toimisi pitkään. Mutta emme vielä tiedä, kuinka kauan immuniteetti kestää joko sairastumisen tai rokotuksen jälkeen, vastaa Tarja Sironen.

SARSia vastaan immuniteetin tiedetään kestävän 2–3 vuotta. Tavallisille koronaviruksille vastustuskykyä voi tulla jopa vain alle vuodeksi.

– Tämän uuden viruksen kohdalla se nähdään vuoden, kahden päästä. Ellei rokotteellakaan saada sen pidempää immuniteettia aikaiseksi, voi olla, että tarvitaan buustauksia.

Influenssarokotteiden huonoa tehoa moittivien kanssa Sironen on eri mieltä.

– Periaatteessa meillä on erittäin toimivia influenssarokotteita. Ne vain pitää tarkistaa joka vuosi uudestaan. Influenssa on tosiaan erittäin vauhdikas muuntumaan. Se karkaa meidän immuunipuolustukseltamme ja rokotteen antamalta suojalta.

Sellainen on itse asiassa aika tavallista monelle hengitystieinfektiolle, hän lisää.

Meistä jokainen on uudelle virukselle altis

Virologi Tarja Sirosta hymyilyttää kysymys siitä, kumman hän mieluummin ottaisi, SARS-CoV-2:n vai espanjatautiviruksen, jos olisi pakko valita. Onhan "kumman kaa" -kysymys kyllä hieman hupsu, mutta aihe on vakava.

Sata vuotta sitten riehuneen espanjantaudin aiheuttaja oli lintuinfluenssavirus. Tauti tappoi miljoonia ihmisiä, ehkä jopa 50 miljoonaa. COVID-19:n kuolinlukuja on vielä mahdoton arvioida. Niihin vaikuttaa olennaisesti se, miten ihmiset käyttäytyvät nyt pandemian keskellä.

– Jos tänä päivänä pitäisi valita, niin ottaisin ilman muuta influenssan, koska meillä on siihen rokote ja itse asiassa lääkkeitäkin, joilla infektiota voi lieventää. Tämän uuden viruksen ongelma on juuri se, että se on täysin uusi. Meistä jokainen on sille altis, ja vielä ei ole työkaluja, joilla infektiota voisi parantaa.

Sirosen mielestä influenssa- ja koronaviruksia ei tosin oikeastaan kannattaisi vertailla. Ne ovat aika erilaisia ja tarvitsevat jossakin määrin erilaisia toimenpiteitä, hän sanoo.

Vertaillaan kuitenkin sen verran, että kysytään, palaako COVID-19 espanjantaudin tavoin. Se laantui vasta neljännen aaltonsa jälkeen.

– Aika vaikea on nähdä, että saisimme tämän viruksen kokonaan juurittua ihmiskunnasta pois niin, ettei se tulisi aina uudestaan ainakin jonkin aikaa, Sironen vastaa.

Ratkaisevaa tulevaisuudennäkymien kannalta on, kuinka hyvä ja tehokas rokotteesta tulee ja kuinka laajalti se saadaan käyttöön, Tarja Sironen sanoo.

– Siinä pisteessä nähdään, päästäänkö tästä viruksesta eroon. Mutta kyllä siitä pitkäaikainen ongelma meille ihmisille tulee, se on ihan selvää.

Sitten saattaa kuitenkin seurata kolmas alussa luvatuista hyvistä uutisista: Ehkä SARS-CoV-2 lopulta hiipuu viidenneksi lievien koronavirusten sarjaan. Se olisi loppujen lopuksi hyvä uutinen myös virukselle itselleen.

Virukselle ei todellakaan ole eduksi aiheuttaa vakavaa infektiota; jos infektio on lievä, virus saa lisääntyä rauhassa ilman huomiota, Tarja Sironen sanoo.

– Monesta muustakin infektiosta tiedetään, että virukset ovat ajan kanssa adaptoituneet ihmiseen ja infektiot ovat lieventyneet. Kyllä se on mahdollista tämänkin viruksen kanssa.

Kaikki koronavirukset ovat peräisin lepakoista. Niille ne eivät aiheuta mitään tautia. Tästä pandemiasta kannattaa ottaa opiksi se, että annetaan lepakoiden olla rauhassa ja jätetään niille se elinympäristö, minkä ne tarvitsevat. Tarja Sironen

Covid-19:n jälkeisestä ajasta ihmiskunta voi päättää pitkälti itse omilla toimillaan. Eläimet ovat täynnä viruksia, joista osalla on potentiaalia hypätä ihmiseen ja aiheuttaa pandemia, Sironen muistuttaa.

– On ihan selvää, että tulee seuraavakin virus, joka yrittää. Nyt meidän pitäisi vain ottaa opiksi, mitä pitää tehdä, että potentiaalinen pandemia saadaan pysäytettyä ihan alkuvaiheeseensa.

Kun akuutti tilanne rauhoittuu, täytyy pysähtyä ja katsoa ja miettiä, mitkä ovat ne toimenpiteet, joihin pitää jatkossa ryhtyä, ettei tämä tilanne toistu, sanoo virologi Tarja Sironen.

Lue myös:

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Lue uusimmat uutiset koronaviruksesta tästä artikkelista

Kun pandemia menee ohi, jäävätkö kausikoronat?

Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Koronaviruksen RNA kertoo, ettei virusta tehty laboratoriossa

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2 000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen.

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta. Kunnille laaditaan tuen myöntämiseen ohjeet sekä valmis hakulomakepohja.

Kuntaliiton lakiasian johtaja Juha Myllymäki sanoo, että jokainen kunta päättää itse, mikä taho tuen jakaa.

Kyse on kuntien vapaaehtoisesta tehtävästä.

– Kunnat tuntevat itse elinkeinoelämänsä rakenteet ja yritykset, Myllymäki sanoo. Siksi ne saavat organisoida itse päätöksen.

Yksityiskohdat ovat vielä auki. Hakulomakepohjaa ei vielä ole. Kunnille ei myöskään ole suositusta tai ohjetta, miten tuenjako hoidetaan. Myllymäki sanoo, että kunnat ovat silti valmiita ottamaan tehtävän vastaan. Seuraavaksi Kuntaliitto ja Työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyvät suunnittelemaan ohjeistusta ja hakemusmallia.

–Tämä tuki jaetaan kaupunkien ja kuntien kautta. Ensimmäinen ohjeistus on kuntiin lähtenyt ja ohjeita kirjoitetaan koko ajan lisää, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Tukea saavat hakea yksinyrittäjät ja freelancerit, joiden liikevaihto on koronan vuoksi romahtanut. Sitä saa hakea tietoliikennekuluihin, sähkölaskuihin ja sen sellaiseen.

Tukea voivat hakea kaikenlaiset yksinyrittäjät

Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä.

Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea osakeyhtiöt sekä kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen.

Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, eikä yritykselle, jolla on verovelkoja.

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yksinyrittäjä voi hakea myös työttömyysturvaa

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa.

Valtio ja kunnat tekevät tuen myöntämisestä toimeksiantosopimuksen, joka perustuu Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä valmistelemaan sopimuspohjaan.

Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan. Yksinyrittäjille myönnettävissä oleva tukisumma määritellään kuntakohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on yksinyrittäjiä.

Kunnan käytettävissä oleva rahoitus on laskennallinen osuus valtion myöntämästä 100 miljoonaa eurosta.

Business Finlandilta rahaa uuteen liiketoimintaan

Viime torstaina eduskunta hyväksyi miljardin lisätuen pienille ja keskisuurille yrityksille.

Pejantaina ilmoitettiin, että yksinyrittäjille on luvassa kuntien kautta lisätukea, jota nyt siis selkeytettiin.

Summasta 700 miljoonaa euroa on tarkoitettu Business Finlandin myöntämiin avustuksiin ja 300 miljoonaa euroa ELY-keskusten myöntämiin avustuksiin. Aiemmin summat olivat 150 ja 50 miljoonaa euroa.

Business Finlandin avustuksia voivat hakea pk-yritykset, jotka työllistävät 6-250 henkeä, ja niin sanotut midcap-yritykset, joissa voi olla yli 250 henkeä töissä mutta joiden liikevaihto on alle 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Jo viime torstaina Business Finland lanseerasi kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia.

Pieni avustus on 10 000 euroa. Se voidaan myöntää esiselvityksiin ja uuden liiketoimintamallin luomiseen. Toinen avustustyyppi on maksimissaan 100 000 euroa. Sillä lähdetään muuttamaan liiketoimintaa. Käytännössä sitä voivat hakea lähes kaikki alat, joihin korona on vaikuttanut.

Rahoituspalveluiden muodon määrittää lainsäädäntö: nyt tukea on mahdollista antaa juuri muutokseen ja sen suunnitteluun, mutta Työ- ja elinkeinoministeriössä odotetaan, että EU muuttaa yritystukikriteerejä löyhemmiksi.

Sen jälkeen tukia jaetaan todennäköisesti vielä laajemmilla perusteilla.

ELY-keskusten avustukset suunnattu 1–5 henkeä työllistäville pienyrityksille – yksinyrittäjille luvassa lisätuki

ELY-keskusten kautta jaettava potti menee pienimmille yrityksille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä.

Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta, Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kertoo.

ELY-keskusten kautta tuetaan pienten yritysten työntekijöiden palkanmaksua ja mahdollisesti esimerkiksi vuokrakuluja.

Koronatukipaketti julkistettiin jo perjantaina, nyt lisää tietoa

– Yksinyrittäjät ovat tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan kannalta ja sen takia on hyvä, että on löydetty ratkaisu heidän tukemisekseen. Yksinyrittäjien tuen tavoitteena on mahdollistaa yritystoiminnan jatkaminen koronavirustilanteen aiheuttaman katkoksen jälkeen kannattavasti. Kunnilla on paljon tietoa paikallisten yksinyrittäjien tilanteesta ja kontaktit yrityspalvelukenttään, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa perjantaina.

Tuen kriteerit ovat kaikille kunnille samat. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan suuntaamalla siihen vuoden 2020 lisätalousarviosta ELY-keskusten yritystukien myöntämisvaltuuksista 100 miljoonaa euroa.

Tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle. Tuen määrä olisi vakio ja se olisi käytettävissä kaikkiin yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, erityisesti yritystoiminnasta aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin. Tuki ohjelma olisi määräaikainen ja voimassa 6 kuukautta.

Finnvera takaa lainoja

Toissaviikon perjantaina hallitus ilmoitti, että se nostaa FInnveran valtuudet 12 miljardiin euroon 4,2:sta miljardista. Yksinkertaistettuna Finnvera takaa yritysten pankkilainoja.

Hallitus ilmoitti vastikään, että pikakäsittelyyn pääsevät alle miljoonan euron lainat. Aiemmin summa oli alle 150 000 euroa.

Uuden lainan ottaminen on iso kynnys. Jokainen yritys miettii nyt tarkkaan, onko uusi laina se, jolla liiketoiminta pelastetaan.

Jos yritys päättää ottaa lisää lainaa, se kääntyy pankkinsa puoleen. Pankki voi hakea 80 prosentin takausta Finnveralta. Jos lainasumma on yli 1 000 000 euroa, hakemus pitää tehdä suoraan myös Finnveralle.

Juttua täydennetty 31.3. kello 15.38, Mika Lintilän haastattelu lisätty. Lisätty myös Ely-keskusten jakama tuki alla olevan linkin jutusta 16.33.

Lue myös:

Nyt myös yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa – Kirjakauppias toivoo, että saisi pidettyä yrityksen pystyssä

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Yksi henkilö on kuollut tasoristeysonnettomuudessa Seinäjoen ja Vaasan välisellä rataosuudella. Onnettomuus sattui Mustasaaressa Tuovilan tasoristeyksessä tänään klo 13 aikaan.

Onnettomuudessa Tuovilantietä tullut henkilöauto jäi Vaasasta Seinäjoen suuntaan matkalla olleen InterCity -junan alle. Henkilöauton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa välittömästi.

Tasoristeys oli vartioitu eli siinä oli varoituspuomit ja -valot. Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkivat onnettomuuden syytä.

Koronavirus on levinnyt vain parissa kuukaudessa kaikille mantereille. Leviämisvauhti ei ole kuitenkaan ollut tasaista.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa epidemia on kasvanut nopeasti, kun taas Kiina ja moni sen naapureista ovat saaneet tukahdutettua taudin – ainakin toistaiseksi. Näin koronan torjunta on onnistunut ja epännistunut eri maanosissa.

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Yhdysvalloissa virus on päässyt leviämään

Yhdysvallat on aloittanut vastatoimet hitaasti, ja virus leviää siellä nopeammin kuin missään muualla.

Yhdysvalloista on tullut nopeasti maailman koronapesäke. Siellä on todettu jo lähes 165 000 tartuntaa, enemmän kuin missään muussa maassa.

Pelkästään maanantaina viruksen aiheuttama tauti tappoi ainakin 540 ihmistä, yhteensä kuolleita on yli 3 000. Noin kolmannes uhreista on New Yorkin osavaltiossa.

Yhdysvaltain viranomaiset reagoivat epidemian etenemiseen hitaasti. Tartuntoja päästiin testaamaan toden teolla vasta maaliskuussa, kun tauti oli levinnyt jo yli kuukauden ajan, sanomalehti New York Times kertoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vähätteli pitkään epidemiaa, mutta suositteli kokoontumisrajoituksia maaliskuun puolivälissä. Osavaltiot vastaavat käytännön päätöksistä, minkä takia eri puolilla maata on hyvin eritasoisia liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia.

Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa on ankara ulkonaliikkumiskielto, kun taas Mississipissä ravintolat ovat yhä auki. Texasissa päätökset ovat yksittäisten piirikuntien harteilla, uutiskanava Al-Jazeera kertoo.

Epidemia on Yhdysvalloissa todennäköisesti vasta alkuvaiheessa, sillä Yhdysvaltain suureen väkilukuun suhteutettuna tartuntoja on yhä vähän. Hallinnon mukaan tauti voi tappaa ainakin 100 000–200 000 yhdysvaltalaista, mutta myös suurempia arvioita on esitetty.

Koronavirus yllätti myös Euroopan

Euroopassa virus levisi yllättäen Italiasta muihin maihin, ja nyt iso osa mantereesta on ulkonaliikkumiskiellossa.

Epidemia on aiheuttanut eniten kuolemia Euroopassa. Viruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut koko maailmassa 33 500 ihmistä, ja heistä länsieurooppalaisia on ollut lähes 23 500, Euroopan tautivirasto ECDC kertoo.

Tartuntoja on havaittu Euroopassa jo yli 359 000.

Pääasiassa Pohjois-Italian kautta levinnyt tauti pääsi yllättämään Euroopan. Virus oli jo ehtinyt levitä ympäri maanosaa, kun maa toisensa jälkeen sulki rajojaan maaliskuun puolivälissä.

Monet Euroopan maat turvautuivat liikkumisrajoituksiin vasta epidemian päästyä vauhtiin. Italiassa oli kuollut jo tuhat ihmistä, kun maanlaajuinen ulkonaliikkumiskielto astui voimaan 12. maaliskuuta.

Liikkumisrajoitukset näkyvät tilastoissa viiveellä, koska koronaviruksen oireet voivat alkaa jopa kaksi viikkoa tartunnan jälkeen. Esimerkiksi Italiassa uusien tartuntahavaintojen määrä on tasaantunut vasta viime päivinä.

Rajoitukset pelastavat silti ihmishenkiä. Brittiläisen Imperial College -yliopiston tuoreen arvion mukaan 11 Euroopan maan tiukat rajoitustoimet ovat jo nyt estäneet 21 000–120 000 ihmisen kuoleman.

Suomeen tauti saapui monia muita maita myöhemmin, ja rajoitustoimet aloitettiin varhaisemmassa vaiheessa epidemiaa. Kun joukkokokoontumiset kiellettiin ja rajat suljettiin kaksi viikkoa sitten, Suomessa ei ollut vielä yhtään koronakuolemaa.

Kiinan naapurit tukahduttivat epidemian

Manner-Kiinan naapurissa vastatoimet aloitettiin hyvin nopeasti, ja epidemia on pysynyt ainakin toistaiseksi kurissa.

Taiwanissa tautiin on kuollut viisi, Hongkongissa neljä ja Singaporessa kolme ihmistä.

Kaikki nämä kolme aluetta kävivät läpi vuonna 2003 levinneen SARS-epidemian. Niinpä ne eivät aikailleet, kun uutiset uudesta virustaudista levisivät.

Epidemia-alueilta saapuvien matkailijoiden kuumetta alettiin mitata jo vuodenvaihteessa, ja maahantulijoille asetettiin karanteeneja.

Tartunnan saaneiden liikkeitä on seurattu muun muassa matkapuhelindatan ja turvakameroiden avulla. Sairastuneet ja heidän kontaktinsa eristettiin. Joidenkin aasialaisten asiantuntijoiden mukaan myös kasvomaskien käyttö on ehkäissyt tartuntoja.

Etelä-Korea sai kuriin epidemian, joka alkoi levitä sen rajojen sisällä. Maa teki erittäin paljon virustestejä, minkä ansiosta se löysi ja määräsi eristyksiin myös oireettomia potilaita. Tautiin on kuollut Etelä-Koreassa nyt 162 ihmistä.

Monet muut maat ovat lisänneet testausmääriään Etelä-Korean menestyksen innoittamina. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomi tekee nyt suunnilleen yhtä paljon testejä kuin Etelä-Korea väkilukuun suhteutettuna.

On vielä liian aikaista sanoa, onko Itä-Aasian maiden menestys pysyvää. Esimerkiksi Singaporessa löytyi viime viikolla paljon uusia tautitapauksia, ja maa asetti uusia tiukkoja kokoontumiskieltoja.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast: Koronamyrsky lyö amerikkalaisia täydellä voimalla, miten käy presidentinvaaleille?

Kiinakin sai epidemian kuriin – ainakin toistaiseksi

Kiinakin pysäytti epidemian kovilla keinoilla, mutta maahan tulee nyt uusia tapauksia ulkomailta.

Epidemian alku ei näyttänyt lupaavalta. Kun koronavirus alkoi levitä Kiinan Wuhanissa vuodenvaihteessa, paikallisviranomaiset peittelivät tapauksia. Esimerkiksi uudesta taudista varoittanut lääkäri pidätettiin.

Kun Kiina vihdoin alkoi toimia, se eristi Wuhanin ja sitä ympäröivän Hubein maakunnan tiukasti. Laajimmillaan liikkumisrajoitukset vaikuttivat 700 miljoonan kiinalaisen elämään.

Toimet purivat. Uusien vahvistettujen tautitapausten ja kuolonuhrien määrät alkoivat laskea jo helmikuun puolivälissä. Viime päivinä Kiina on raportoinut enää yksittäisistä kuolemantapauksista, ja suuri osa rajoituksista on purettu.

Yhteensä Kiina on kertonut noin 3 300 koronakuolemasta. Kiinan raportoima lukuja on epäilty liian alhaisiksi, mutta väitteiden todenperäisyyttä on vaikea arvioida.

Muiden Aasian maiden tapaan Kiina on jäljittänyt tartunnan saaneiden liikkeitä ja kontakteja. Kiinassa on erittäin laaja valvontakoneisto, joka vahtii kansalaisiaan myös normaalioloissa.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka hyvin Kiina pystyy pitämään epidemian kurissa. Viime viikkoina suurin osa sen raportoimista tartunnoista on peräisin ulkomailta.

Lue myös:

Uutisluokan Taru Kaario Etelä-Koreassa: "Jos lähellä ilmenee koronatartunta, puhelimeeni tulee siitä tekstiviesti"

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Miltä kuulostaisi 100 000 koronatestiä viikossa?

Turkulaisen terveysteknolgiayrityksen toimitusjohtaja Petri Kallion mukaan yritys pystyy toimittamaan materiaaleja 100 000 testin tekemiseen joka viikko.

Raskaudenaikaiseen ja vastasyntyneiden seulontaan erikoistunut PerkinElmer Wallac on palkannut 30 uutta uutta ihmistä juuri tätä varten.

Yritys on alkanut valmistaa koronaviruksen testauksessa tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja eli kemiallisia aineita. Suomessa laitteita on tilattu jo kolmeen laboratorioon ja reagensseja 20 000 näytteeseen.

Kun reagenssit on pakattu helppokäyttöisiin kitteihin, tarvitaan vielä henkilökuntaa ja bioturvallisia laboratorioita, joissa varsinaiset testit tehdään.

– Olen hämmentyneenä seurannut keskustelua, siitä, että meillä Suomessa testausta tehdään niin vähän, PerkinElmer Wallacin toimitusjohtaja Petri Kallio sanoo.

Pohjoismaista pienin toimii toisin.

Islanti testaa oireettomia

300 000 asukkaan Islannissa tehdään parhaimmillaan 1 800 testiä päivässä. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi, että Suomessa tehtäisiin noin 27 000 koronatestiä päivässä.

Yhden päivän aikana siis testattaisiin lähes kaikki Riihimäen kaupungin asukkaat.

Vielä kaksi viikkoa sitten piskuisessa saarivaltiossa tehtiin kolmisen sataa testiä päivässä. Sitten kaikki muuttui. Niitä ryhtyi tekemään kansallisen yliopiston lisäksi yksityinen geeniteknologian yritys.

Yhteensä Islannissa on vahvistettuja koronatartuntoja 1 086 – 927 ihmistä on eristetty. Vain kaksi on kuollut.

Toisin kuin Suomi, Islanti testaa myös vähäoireiset tai oireettomat.

– On todennäköistä, että he saavat taudin kuriin hyvin nopeasti, epidemian huippu on siellä pian saavutettu, kertoo lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali ja terveysministeriöstä.

Islanti saattaa myös tehdä palveluksen koko maailmalle. Kun lähes koko väestö testataan, saadaan tietää, miten vaarallinen tauti oikeasti on. Paunion mukaan näyttää siltä, että Islannissa koronan tappavuus on 0,2 prosentin luokkaa. Esimerkiksi Italiassa kuolleisuus on ollut paljon suurempi.

Islanti tekee nyt sen mitä WHO käskee: testatkaa, testatkaa, testatkaa.

Samoin ovat toimineet aiemmin Etelä-Korea, Singapore, Taiwan.

Tavoite on selkeä: rajata virus ja estää yhteiskunnan halvaantuminen.

Miksi Suomessa ei tehdä samoin?

Meillä on "istuttu ja odotettu"

Ylen A-studio kysyi asiaa neljältä asiantuntijalta eri organisaatiossa. He halusivat pysyä nimettöminä koska testaamisen laajentaminen on Suomessa kiistanalainen kysymys.

Suomen linja on tähän saakka ollut testata vain terveydenhuollon ammattilaisia ja vakavaoireisia.

Linjaa pitäisi muuttaa, sanovat monet.

– Olisi tärkeää testata myös lieväoireisia ja heidän läheisiään. Olennaista olisi tietää, paljonko on oireettomia sairastuneita, jotka levittävät tautia, sanoo koronakriisissä keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.

Oireettomia kantajia on vaikea löytää ja eristää ilman aggressiivista testaamista. Juuri sitä tehdään nyt Islannissa.

Ylen haastatteleman lähteen mukaan Suomessakin olisi voitu testata paljon enemmän. Ja voitaisiin yhä. Kyse ei ole siitä, ettei kapasiteettia olisi, sitä ei ole vain otettu tehokkaasti käyttöön.

– On vain istuttu ja odotettu, milloin niitä testejä aletaan tehdä, samalla arvokasta aikaa on kulunut hukkaan, kertoo lähde Ylelle.

Hänen mukaansa yksi syy testauksen vähäiseen määrään on se, että oireettomien kantajien määrä on arvioitu liian suureksi.

Testein varmennetut koronatapaukset ovat vain osa todellisista sairastuneista, mutta miten iso?

Sitä ei tiedä kukaan.

Valistunut arvaus on tällä hetkellä se, että puolet sairastuneista on oireettomia, ehkä jopa enemmän.

Maanantaihin 30.3.2020 mennessä Suomessa oli tutkittu 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Luku sisältää vain julkisella puolella tehdyt testit. THL:n mukaan testauskapasitetti on tällä hetkellä noin 2300 testiä päivässä.

Piskuinen Islanti on testannut tähän mennessä yli 16 000 ihmistä. Jotta Suomi pääsisi samaan, luvun pitäisi olla meillä 240 000. Se tarkoittaisi sitä, että koko Tampere olisi jo testattu.

Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikkien suomalaisten testaaminen maksaisi noin miljardi euroa. Ylen haastattelemat lähteet sanovat, että hinta voisi laskea huomattavastikin, jos testejä tehtäisiin enemmän. Silloin saavutettaisiin mittakaavaetuja.

Tavara seisoo lentokentillä

Mikä estää Suomea testaamasta laajemmin?

Pula testitikuista, suojavaatteista. Se, että tavara on juuttunut lentokentille. Isoin pullonkaula ollut näytteiden käsittely.

Ylen haastattelemien lähteiden mukaan yksi ongelma on hitaus. Testauskapasiteetin pystyttäminen vie viikkoja, siksi se olisi pitänyt aloittaa nopeammin. Koska ilman testejä koronan hoitaminen on kuin arvailua.

Reagensseja riittää, mutta niiden saaminen laboratorioihin kestää noin kolme viikkoa tilauspäivästä.

Myös amerikkalaisomisteinen PerkinElmer Wallac olisi pystynyt tekemään tavaraa aiemmin, jos sitä olisi heiltä tilattu.

– Vasta nyt ovat laboratoriot ymmärtäneet, että me pystymme tekemään testeissä tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja täällä Turussa, sanoo PerkinElmerin kotimaan myynnistä vastaava Tiina Vierjoki.

Vierjoen mielestä hidas käynnistyminen voi johtua siitä, että yritys on tunnettu muunlaisesta terveysteknologiasta. Myös hankintasopimukset julkisella puolella ovat pitkiä.

– Onneksi tähän on nyt herätty. Samalla pystymme työllistämään suomalaisia, hän sanoo.

Yliopistot voisivat auttaa

PerkinElmer sanoo pystyvänsä toimittamaan testikittejä tällä hetkellä noin 100 000 koronatestiin viikossa.

Niitä voisivat käyttää esimerkiksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka ovat julkisuudessa tarjonneet apuaan koronavirustestaukseen.

– Pystyisimme melko helposti kaksinkertaistamaan Suomen nykyisen kapasiteetin pelkästään omilla resursseillamme, kirjoitti Jyväskylän yliopiston mikrobiologian professori Marja Tiirola viime viikolla HS:n mielipidesivuilla.

Ylen tietojen mukaan myös muissa yliopistoissa selvitetään mahdollisuutta ryhtyä tekemään koronavirustestejä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on luvannut tarjota tilojaan ja laitteitaan Covid-19-testaukseen, jos HUS esittää pyynnön.

Helsingin Sanomat puolestaan kertoi eilen, että joukko yksityisiä yrityksiä aloittaa testien lähettämisen Etelä-Koreaan tavoitteenaan kaksinkertaistaa testien määrä.

Islannin tartunnoista valtaosa on saatu kotimaassa vain noin joka kymmenennen alkuperää ei tiedetä. Ja vaikka tapauksia ilmaantuukin yhä, on tauti ehkä pian hallinnassa.

Toissapäivänä tapauksia ilmeni Islannissa 66 kappaletta.

Aivan viime päivinä myös Uudellamaalla todettujen tartuntojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Onnistuisiko Islannin mallin mukainen testaaminen meiltäkin?

– En ymmärrä miksei testikapasiteettia yritetä nostaa kaikin tavoin. Jokainen päivä kasvattaa välimatkaa Islantiin, kertoo koronakriisissa keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.

Turussa PerkinElmerin tehtailla tehdään pitkää päivää. Taloon on palkattu opiskelijoita ja entisiä kesätyöntekijöitä koronatöihin. Määräaikaisuudet jatkuvat elokuun loppuun.

Reagensseja valmistetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin lääkkeitä. Toimitusjohtajan mukaan pätevää väkeä on ollut helppo löytää.

– Nyt on työnantajan markkinat. Turun alueella löytyy erittäin hyvin tekijöitä, esimerkiksi opiskelijat pystyvät tekemään töitä päivisin ja opiskelemaan iltaisin, kertoo Petri Kallio.

Aiheesta lisää A-studiossa tänä iltana klo 21.

Keskustelu on auki 1.4. klo 23 asti.

• Lapissa on todettu ainakin 29 varmistettua tartuntaa, mutta THL:n mukaan tartuntoja on todennäköisesti paljon enemmän.
• Rajojen sulkemista myös työmatkaliikenteeltä valmistellaan.
• Epidemian ennustetaan alkavan Lapissa ensi viikolla.
• Epäiletkö koronavirusta? Tee nettitesti viranomaisten laatimassa Omaolo-palvelussa. Testiin pääset tästä.

Tuoreimmat valtakunnalliset tiedot koronaviruksesta voit lukea tästä jutusta. Tietoa koronavirustilanteesta ja -varautumisesta saat myös THL:n sivuilta ja kuntasi internetsivuilta.

1.4. kello 18:12 Kotihoidon työntekijän on käytettävä hengityssuojaimia

Ministeriö tarkensi ohjeita, kotihoidon työntekijöiltä vaaditaan hengityssuojaimia. Osassa kunnissa ohjeiden täyttämisessä uskotaan olevan ongelmia, jos suojavarusteista tulee pulaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona tarkennetut ohjeet siitä, miten kotiin annettavissa palveluissa työskentelevien on suojauduttava(siirryt toiseen palveluun) koronaviruksen varalta. Ohjeen mukaan kotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi taudilta.

1.4. kello 18.00 Lapin kouluruokajärjestelyissä on isot erot

Etäoppilaiden kouluruokajärjestelyt vaihtelevat Lapissa suuresti asuinpaikan mukaan.

Kolmannes kunnista tarjoaa kouluruokaa vain lähiopetuksessa oleville. Joka kolmas kunta maksaa etäoppilaille ruokarahaa tai antaa maksusitoumuksen lähikauppaan. Lopuissa on järjestetty kouluruokaa tarvitseville ruoan noutomahdollisuus koululta tai annosten kuljetus kotiin.

Lue lisää tästä. Jutussa olevasta listasta näet kunkin Lapin kunnan tämänhetkisen kouluruokajärjestelyn.

1.4. kello 15.20 Rovaniemen varhaiskasvatuksesta vain neljännes toiminnassa – syynä yt:n aloittamiseen

Rovaniemen kaupunki on ilmoittanut aloittavansa varhaiskasvatuspalvelujen koko henkilöstön lomauttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Syynä on työn tilapäinen väheneminen koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen toimien vuoksi.

– Siellä taitaa olla noin neljännes normaalista lapsimäärästä ja palvelusta tavallaan toiminnassa. Sen vuoksi on arvioitu, että on kuitenkin syytä käydä yt:t koko henkilöstön kanssa, katsoa tilanne laajasti läpi ja löytää ratkaisuja. Varmaan ihan kaikki ei tietenkään lomautuksia tule kohtaamaan. Voisin olettaa, että siellä joitain kymmeniä voidaan sijoittaa muihin tehtäviin, sanoo kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Lomautukset voivat alkaa 20. toukokuuta. Lue lisää tästä.

1.4. kello 14.05 Länsi-Pohjan keskussairaalassa lastenosaston työntekijällä todettu koronatartunta

Mehiläinen Länsi-Pohja kertoo, että Kemissä keskussairaalan lastenosaston työntekijällä on todettu koronavirustartunta. Tartunnan saanut henkilö ja myös altistuneet työntekijät on siirretty kotikaranteeniin.

Koronavirukselle altistuneita asiakkaita on yksi. Myös hänen perheensä on altistunut. Mehiläinen Länsi-Pohjan mukaan perheeseen on oltu yhteydessä ja he ovat THL:n ohjeiden mukaiseessa kotikaranteenissa.

1.4. kello 13.43 AVI: Lapin tehohoitopaikat riittävät ikävimmässäkin tapauksessa

Hallintoylilääkäri Sari Kemppaisen mukaan Lapin sairaanhoitopiirit ovat onnistuneet lisäämään tehohoidon kapasiteettia hyvin. Esimerkiksi leikkausosaston heräämötiloja on muutettu tehohoidon tarpeisiin soveltuvaksi.

– Kyllä, tällä hetkellä ei ole huolta. Nyt ainut huoli näköpiirissä on se, että jos henkilökuntaa sairastuu kovin suuressa määrin, niin sitten voi hoitavista käsistä tulla pulaa. Paikat ja laitteet riittävät tämän hetken tiedon mukaan.

1.4. kello 13.03 Rovaniemen kaupunki aloittaa 800 henkilöä koskevat YT-neuvottelut

Rovaniemen kaupunki aloittaa yt-neuvottelut – lomautukset koskevat yli 800 työntekijää. Kaikki varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö aiotaan lomauttaa.

Lisäksi kaupunki ilmoittaa 150:lle vapaa-ajan ja koulutuspalvelujen työntekijälle palkanmaksun keskeytymisestä lain mukaisesti 14 päivän kuluttua kulttuuri- ja liikuntalaitosten ja koulujen sulkemisesta johtuvan työnteon estymisen perusteella.

1.4. kello 12.15 Torniossa seurakunta jakaa ruoka-apua

Torniossa seurakunta on alkanut jakaa koronatilanteen vuoksi ruoka-apua vähävaraisille perheille.

Lasten olo kotona etäopetuksessa merkitsee myös ruokamenojen kasvamista, mikä kuormittaa etenkin vähävaraisten perheiden talotta

Diakoniatyö jakaa ruokakassin kotiovelle, lähikontaktia välttäen. Ruoka-avustus jaetaan kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

1.4. kello 9.00 Rajojen sulkeminen sekoitti huumekauppareitit – pula aineista lisää väkivallan uhkaa, sanoo Poliisi

Suomen ulkorajojen sulkeminen muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä sekoittaa huumeiden salakuljetusreittejä. Yksi merkittävä reitti on kulkenut Tornion kautta, mutta nyt henkilöliikenne rajan yli on pääosin katkaistu.

Poliisin ja A-klinikkasäätiön mukaan tämä on jo alkanut näkyä kaduilla: pula aineista nostaa hintoja ja myös väkivallan ja muun huumeisiin liitttyvän rikollisuuden uhka on noussut. Lue lisää tästä jutusta.

1.4. kello 06.30 Enemmistö kuntosaleista yhä auki

Suurin osa kuntosaleista on Lapissa yhä avoinna. Ryhmäliikuntatunteja on kuitenkin siirrytty järjestämään netin kautta.

Hallituksen määräämä yli kymmentä ihmistä koskeva kokoontumiskielto ei koske kuntosaleja, koska ne eivät ole julkisia paikkoja.

Monet lappilaiset kuntosaliyrittäjät sanovat pitävänsä ovet avoinna kunnes viranomainen toisin määrää.

Infektiolääkäri Markku Broas muistuttaa sosiaalisten kontaktien välttämisestä eikä suosittele kuntosalilla käyntiä.

31.3. kello 21.50 Lapin sairaanhoitopiirissa kolme uutta tartuntaa

Lapin sairaanhoitopiirin alueella tiistaihin 31.3. klo 14.00 mennessä on todettu yhteensä 22 laboratoriovarmennettua koronatartuntaa. Lapissa vahvistettuja tartuntoja on yhteensä nyt 29, joista 22 Lapin sairaanhoitopiirissä ja seitsemän Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

Lapin sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että koronatartuntatapaukset ovat valtaosin liittyneet matkailuun. Sairaanhoitopiiri tiedottaa, että tartunnan saaneiden yksityisyyden suojaamiseksi ja Lapin pienen väestöpohjan vuoksi sairaalahoidossa olevien potilaiden lukumäärää ei kerrota julkisuuteen.

Lapissa koronatilanne on toistaiseksi rauhallinen, mutta Lapin keskussairaalassa ja alueen kunnissa on varauduttu epidemian alkamiseen. Lapin keskussairaalassa on avattu hengitystieinfektiopäivystys ja -osasto. Sairaalassa on meneillään lääkäreiden ja hoitajien lisäkoulutus epidemia-aikaista tehohoitoa varten sekä hoitohenkilökunnan lisärekrytointi.

Terveyskeskuksissa on perustettu erillisiä hengitystieoireisten vastaanottoja sekä varauduttu potilasmäärien lisääntymiseen myös vuodeosastoilla. Sairaanhoitopiirin tiedotteessa kerrotaan, että henkilökohtaisia suojaimia on riittävästi saatavilla sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.

31.3. kello 19:56 Koulujen etäopiskelu jatkuu toukokuulle

Hallitus on päättänyt jatkaa rajoituksia lähiopetuksessa eri koulutusasteilla. Tämä tarkoittaa, että opetuksen poikkeusjärjestelyjä jatketaan 13. toukokuuta asti. Opetusta jatketaan pääosin etäopiskeluna ja muilla siihen verrattavilla menetelmillä.

Hallituksen suositus on yhä edelleen se, että mahdollisuuksien mukaan myös varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja 1.–3.-luokilla olevat lapset pysyvät kotona.

Poikkeusjärjestelyjen jatkamista lukukauden loppuun asti valmistellaan, mikäli epidemiatilanne sitä vaatii. Varautuminen tehdään tarvittaessa jatkamalla edelleen valmiuslain mukaista käyttöönottoasetusta ja soveltamisasetusta toukokuun loppuun asti.

Asiaa arvioidaan uudelleen huhtikuun lopussa.

31.3. kello 18.56 Ravintoloiden on oltava kiinni lauantaista lähtien toukokuun loppuun

Ravintoloiden pitää olla kiinni lauantaista 4. huhtikuuta alkaen. Hallituksen tiistaina iltapäivällä antaman asetuksen mukaan rajoitus on voimassa toukokuun loppuun asti. Sen aikana vain take away -annosten myyminen ja ruokalähettien noutopalvelut ovat sallittuja. Rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita tai esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden ruokaloita.

Eduskunnan on tarkoitus päättää asetuksen voimassaolosta perjantaina. Määräys koskisi kaikkia Suomen maakuntia.

Monet ravintolat ja kahvilat ovat jo sulkeneet vapaaehtoisesti ainakin asiakastilansa.

31.3. kello 18.10 Lapin rajojen sulkeminen työliikenteeltä olisi katastrofi Norrbottenin terveydenhuollolle sekä työntekijöille

Ruotsin rajakunnissa pelätään terveydenhoidon ajautuvan katastrofitilanteeseen, jos iso osa työntekijöistä jää rajasulkujen taakse Suomeen.

Rajakunta Haaparannan ja sen naapurikuntien Övertorneån ja Överkalixin terveyskeskuksia johtava Elisabeth Eero sanoo, että rajan sulkeminen veisi pelkästään Itä-Norrbottenista valtavan määrän henkilökuntaa.

Työmatkaliikenteen loppuminen sulkisi Elisabeth Eeron mukaan ainakin kaksi terveyskeskusta ja lopettaisi kahden ambulanssin toiminnan.

– Ambulanssissa työskenteleviä hoitajia on kaikkiaan 11. Heistä yhdeksän asuu Suomen puolella.

Eeron mukaan Norrbottenin aluehallinnossa ja kunnissa pohditaan nyt kiivaasti vaihtoehtoja terveydenhuollon järjestämiseksi, jos Pohjois-Ruotsin kannalta pahin tapahtuu.

Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa käy päivittäin satoja suomalaisia töissä. Heistä suuri osa on terveydenhuollon ammattilaisia, mutta töissä käydään myös kaivoksilla ja naapurimaan kunnilla.

Tässä vaiheessa mietitään erilaisia vaihtoehtoja jos raja menee kiinni. Osa harkitsee väliaikaista muuttoa tai mahdollisesti etätöihin jäämistä, mutta kaikille ei käy kumpikaan vahtoehto. Palkan menetys työnteon estyessä voi olla myös henkilökohtainen katastrofi.

31.3. kello 16.42 Moni länsirajalla toimiva yritys pelkää työmatkaliikenteen rajoittamista

Moni yritys pelkää länsirajan sulkeutumista myös työmatkaliikenteeltä. Yksi tällainen yritys on sekä Torniossa että Haaparannalla toimiva konepajayritys Corrotech.

Corotechin toimitusjohtajan Tapio Herajärven mukaan Ruotsin tytäryrityksessä on 15 työntekijää ja Torniossa lähes saman verran.

Yritysten toiminta perustuu pitkälle siihen, että tietyt henkilöt kulkevat päivittäin yritysten välillä. Herajärven mukaan yritykselle aiheutuu suuria ongelmia jos kulku rajan yli estyy.

– Meillä on tiettyjä kriittisiä toimintoja joita ei voida keskeyttää, kuten esimerkiksi kaasusäiliöiden käytön valvonta. Ne vaativat lainsäädännönkin mukaan valvonnan.

Herajärvi ehdottaa, että muitakin yrityksia käsitellään samalla tavoin kuin terveydenhuollon henkilöstä.

– He ovat suomalaisia, jotka kulkevat ruotsalaisessa yhtiössä ja toimivat Ruotsin lainsäädännön mukaan. Näille ihmisille tarvitaan erikoisluvat kulkea rajan yli niin kuin terveydenhuollon henkilökunnalle, jos rajoituksia tulee kulkemiseen, sanoo toimitusjohtaja Tapio Herajärvi.

31.3. kello 16.27 Kymmenet hoitajat valmiita auttamaan Lapin keskussairaalassa

Lapin keskussairaala julkaisi maanantaina puolilta päivin ilmoituksen, jossa se pyysi työhaluisia hoitajia ilmoittautumaan koronaepidemian varalta. Tarvetta on sairaanhoitajille, lähihoitajille ja röntgenhoitajille sekä loppuvaiheen hoitajaopiskelijoille. Ensimmäisen vuorokauden aikana eli tiistai-iltapäivään mennessä avuksi oli ilmoittautunut 37 hoitajaa.

31.3. kello 15.02 Hiihtokeskusten sulkeminen vei tulot monilta pieniltä yrityksiltä

Päätökset hiihtokeskusten sulkemisesta ja määräys ravintoloiden laittamisesta kiinni ovat pistäneet monet tunturikeskusten pienet yritykset ahtaalle. Tulot ovat romahtaneet lähestulkoon nollille. Esimerkiksi Pyhätunturilla toimiva Ravintola Huttuhippu yrittää nyt tulla toimeen myymällä noutoruokaa ulos.

– Viikko sitten ravintolaan saapui iso kuorma ruokia ja tilausta ei voinut enää perua. Meillä on kaapit täynnä ruokaa, huokaa yrittäjä Jarno Jaksola tyhjässä ravintolassaan.

Jaksola näkee tilanteessa kuitenkin myös positiivista: hän uskoo, että kun maailma joskus koronaviruksesta toipuu, osaavat ihmiset arvostaa lähipalveluita entistä enemmän. Lue hiihtokeskusten yrittäjien tilanteesta tarkemmin tästä jutusta.

31.3. kello 14.49 Pohjolan Osuuspankin konttorit auki rajoitetusti

Pohjolan Osuuspankki supistaa kassapalvelujaan Ivalon, Kemijärven, Kittilän, Sodankylän ja Savukosken konttoreissaan. Muiden konttoreiden kassat palvelevat normaalisti.

Ensimmäisen tunnin ajan palvellaan riskiryhmiin kuuluvia ja sen jälkeen muita asiakkaita.

• Ivalo maanantaisin klo 10–14
• Kemijärvi torstaisin klo 10–14
• Kittilä tiistaisin klo 10–14
• Sodankylä tiistaisin klo 9–13
• Savukosken konttori on kiinni maaliskuun loppuun saakka

31.3. kello 14:22 Myös Jukolan viesti siirtyi vuodella eteenpäin

Ensi kesän Jukolan viesti on siirretty vuodella eteenpäin koronaviruspandemian vuoksi. Järjestyspaikkana säilyy Rovaniemi. Vanavedessä vuodella siirtyvät jo myönnetyt Mynämäen, Porvoon ja Kauhavan Jukolan viestit. Siirroista päätettiin maanantaina aamupäivällä. Asian Yle Urheilulle vahvistaa Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Ilomäki.

Päätös ei Ilomäen mukaan ollut helppo. Jukolan viestin johtoryhmä kävi läpi useita vaihtoehtoja, kun tapahtuman siirtämistä alettiin pohtia. Yksi vaihtoehto olisi ollut siirtää tapahtuma elokuulle, mutta tuo ajankohta olisi voinut tulla eteen liian nopeasti.

Rovaniemen Napapiiri-Jukolaan oli ehtinyt ilmoittautua jo yli 15 000 suunnistajaa 20 eri maasta. Tämä oli yksi painavista syistä, kun tapahtuman siirtämisestä alettiin keskustella.

Ilomäen mukaan ei voida tietää tällä hetkellä koska rajaliikenteen rajoituksia aletaan purkaa, joten on varminta siirtää tapahtumaa vuodella eteenpäin. .

Toimitusjohtajan mukaan tähän mennessä tehdyt ilmoittautumiset siirtyvät automaattisesti vuoteen 2021. Viime vuonna Kangasalan Jukolan viestiiin osallistui peräti 20 592 suunnistajaa.

31.3. kello 13:56 Rovaniemen Linkkari kesäaikaan jo keskiviikkona

Rovaniemen paikallisliikenteen eli Linkkarin tarjontaa vähennetään siirtymällä varhennetusti kesäaikatauluihin 1. huhtikuuta alkaen. Aikataulut ovat voimassa toistaiseksi, ja ne voivat muuttua koronatilanteen mukaan.

Uudet aikataulut ja muutokset reitteihin löytyvät Linkkarin verkkosivuilla. Aikataulut pyritään päivittämään Ruokasenkadun pysäkeillä. Muille pysäkeille aikatauluja ei toistaiseksi päivitetä.

31.3. kello 13.04 Norrbottenissa tehohoidossa 16 potilasta, kolme kuollut koronavirukseen

Pohjois-Ruotsin Norrbottenissa arvioidaan olevan jo tuhansia koronavirustartunnan saaneita. Vahvistettuja tartuntoja on Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan 59 kappaletta.

Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on nyt 16. Kuolleiden lukumäärä nousi raporttien mukaan tiistaina kolmeen.

31.3. kello 10.10 Rovaniemen kaupunki tukee pienyrityksiä koronakriisissä

Rovaniemen kaupunki tukee yrityksiä, jotka kärsivät koronaepidemian vuoksi. Kaupunginhallitus päätti maanantaina muun muassa, että pienyrityksille voidaan myöntää vuokranalennuksia.

Kaupungin tytäryhtiöt voivat myös pidentää vuokrien ja myyntilaskujen maksuaikoja.

31.3. kello 9.25 Lapin poliisilaitoksilla asioidaan pääasiassa ajanvarauksella

Lapin poliisilaitos on rajoittanut lupapalveluissa asiointia koronaviruksen aiheuttaman tartuntariskin vuoksi. Asiointi tapahtuu kaikilla maakunnan poliisiasemilla pelkästään ajanvarauksella, lukuun ottamatta Rovaniemen pääpoliisiasemaa.

Siellä voi asioida vuoronumerolla muun muassa kiireellisissä lupa-asioissa. Rajoitukset ovat voimassa toukokuun loppuun saakka.

31.3. kello 9.20 Tornio aloittaa yt-neuvottelut – neuvotteluiden piirissä 250 henkilöä

Tornion kaupunki aloittaa koronakriisin vuoksi 250 henkilöä koskevat yt-neuvottelut. Kaupunginjohtaja Timo Nousiaisen mukaan neuvottelut koskevat niitä työntekijöitä esimerkiksi kulttuurialalla, vapaa-ajan toimessa ja päivähoidossa, joiden työ on koronakriisin vuoksi estynyt tai vähentynyt merkittävästi.

Nousiaisen mukaan osa joutunee lomautetuksi, osalle pyritään löytämään uusia töitä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen tehtävistä.

31.3 kello 09.10 Ruotsissa halutaan lisätä koronatestien määrää

Kansanterveyslaitoksen johtava epidemiologi Anders Tegnell sanoo Ruotsin Yleisradion haastattelussa, että testien määrä pitäisi kolminkertaistaa nykyisestä.

Tegnellin mukaan myös koronan jo sairastaneita pitäisi testata, jotta nähtäisiin, ovatko he saaneet immuniteetin ja voivatko he jatkossa palata töihin pikkuflunssasta huolimatta.

Ruotsissa on varmistettu yli 4000 koronatartuntaa, Lapin naapurissa Norrbottenissa varmistettuja tartuntoja on 53.

30.3. kello 21.19 Kaksi kuollut COVID-19-tautiin Norrbottenissa

Kaksi ihmistä on kuollut sairaalassa Norrbottenissa uuden koronaviruksen aiheuttamaan tautiin,kertoo Ruotsin yleisradio SVT. Toinen kuolleista oli syntynyt 1930-luvulla ja toinen oli 70-vuotias. Heillä molemmilla oli muitakin sairauksia.

Norrbottenissa on todettu kaikkiaan 53 vahvistettua koronavirustartuntaa.

Ruotsissa on kuollut koronavirukseen yhteensä 146 ihmistä. Maanantaina kuolleiden määrän kerrottiin lisääntyneen 36 ihmisellä. Kaikkiaan Ruotsissa on todettu yli 4 000 ihmisen saaneen tartunnan. Tehohoitopotilaita on yli 300 ihmistä.

30.3. kello 20.36 Työmatkaliikennettä pohjois- ja länsirajalla rajoitetaan

Hallitus päätti aloittaa pikaisesti valmistelut pohjois- ja länsirajaliikenteen tiukentamiseksi epidemiatilanteen vuoksi, sekä laivaliikenteen henkilö- ja matkustajaliikenteen lopettamiseksi, lukuun ottamatta tavara- ja rahtiliikennettä.

– Pohjoisen tehohoitokapasiteetti on varsin pieni, emmekä voi sitä riskeerata. Nyt siis joudumme jopa työmatkaliikennettä rajoittamaan nämä tulevat viikot, sisäministeri Maria Ohisalo sanoi.

Rajoitustoimet jatkuvat 13. toukokuuta asti.

Pääministeri Sanna Marin kertoi, että muiden maiden ja Ruotsin tilannetta seurataan tarkasti.

– Katsomme, että on syytä valmistella tiukempia toimenpiteitä niin, että emme kuljettaisi tautia maasta toiseen. Pohjois- ja länsirajoilla on luontaisia työssäkäyntialueita, mutta koska tautitilanne on muuttunut tätäkin tilannetta pitää arvioida uudelleen. Haluamme suojella sitä, että tehohoidon kapasiteetti kaikkialla Suomessa riittää, pääministeri Marin sanoi.

30.3. kello 19.56 Koronavirusten tartuntamäärä nousi Lapin sairaanhoitopiirissä illalla yhdellä

Infektiotautien ylilääkäri Markku Broas vahvistaa jälleen uuden koronavirustartunnan Lapin sairaanhoitopiirissä. Tartuntoja yhteensä nyt 26, joista 19 Lapin sairaanhoitopiirissä ja seitsemän Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

30.3. kello 19.52 Suomu päätti laskettelukautensa vasta eilen – sata laskettelijaa rinteessä päivittäin

Lappilaisista hiihtokeskuksista lähes kaikki päättivät laskettelukautensa jo viikko sitten, mutta Suomu oli lappilaisista hiihtokeskuksista auki vielä viikonloppuna.

Terveydenhoidon viranomaisissa Suomun toiminta on herättänyt huolta, sillä koronavirus tarttuu paikoissa, joissa on runsaasti ihmisiä. Suomun hiihtokeskuksen omistaja Kari Tirkkonen perustelee aukioloa varovaisuudella ja vähäisellä matkailijamäärällä. Suomu sulki hiihtekeskuksena tänään ja ajaa toiminnan alas.

30.3. kello 19.28 Rajanylitys Norjan rajalla Karigasniemellä on sujunut rauhallisesti – muutamia jouduttu käännyttämään rajalta

Norjan rajalla Karigasniemellä sijaitsevalla rajanylityspaikalla rajavalvonta poikkeusolojen aikana on sujunut rauhallisesti. Karigasniemellä rajan ylittää päivittäin noin parikymmentä rajan takana töissä käyvää työmatkalaista.

Karigasniemen tullin päällikkö Oula Kitti kertoo, että muutamia ihmisiä on jouduttu käännyttämään rajalta, sillä heillä ei ole ollut lupaa ylittää valtakunnanrajaa. Kitti kertoo, että joitakin norjalaisia on yrittänyt ylittää rajan mennäkseen Näätämöön, mutta heitä on pyydetty kulkemaan pidempää reittiä Norjan puolella. Rajan sulkemisen jälkeen Norjasta takaisin Suomeen on palannut muutamia pilkkijöitä, jotka olivat menneet Norjan puolelle ennen rajoitusten astumista voimaan.

30.3. kello 17.16 Lääkärin arvio: Epidemia alkaa Lapissa ehkä ensi viikolla

Koronavirus ei ole vielä Lapissa edennyt epidemiaan saakka. Tartuntaketjut on pystytty jäljittämään niin Lapin kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Lapin sairaanhoitopiirin alueella uusia tartuntoja ilmenee muutaman tartunnan päivävauhtia, kertoo LSHP:n johtajaylilääkäri Jukka Mattila. Hän arvioi, että epidemia Lapissa voi alkaa jo ensi viikolla.

Lapin sairaanhoitopiirissä on todettu ainakin 18 tartuntaa ja Länsi-Pohjan alueella seitsemän tartuntaa. Osa Länsi-Pohjan alueella tartunnan saaneista asuu muualla Suomessa.

Lapin keskussairaalassa on yksi henkilö tehohoidossa. Länsi-Pohjassa tehohoitoa ei ole vielä tarvittu.

30.3. kello 16.46 Länsirajan yli kulkee jopa 3000 työntekijää – joukossa terveydenhuollon ammattilaisia

Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordinaattori Päivi Koivupalo arvioi, että Suomen ja Ruotsin rajan yli kulkee päivittäin töissä jopa noin 3000 ihmistä. Tarkkoja määriä rajan yli työssä käyvistä ei ole tiedossa.

– Haaparannan kunnan työntekijöistä noin 120 asuu Suomessa, joko Torniossa tai lähikunnissa, he lienevät etupäässä hoitotyössä. Terveydenhuolto Ruotsin rajalla romahtaa, jos nämä ihmiset eivät pääse enää rajan yli töihin, Koivupalo arvioi.

Koivupalon mukaan Tornion lisäksi esimerkiksi Pellosta ja Kolarista kuljetaan paljon Ruotsin puolella terveydenhuollon töissä.

Lisäksi esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaiden työntekijöistä joitakin kymmeniä asuu yhtiön mukaan Ruotsissa. Outokummulta kerrottiin maanantaina, että yhtiö selvittää parhaillaan, mitä rajan sulkeminen kokonaan vaikuttaisi yhtiön toimintaan.

30.3. kello 14.16 Torniossa seurakunta jakaa ruoka-apua vähävaraisille

Torniossa seurakunta on alkanut jakaa koronatilanteen vuoksi ruoka-apua vähävaraisille perheille. Lasten kotona etäopetuksessa olo tarkoittaa myös ruokamenojen kasvamista, mikä aiheuttaa vaikeuksia vähävaraisissa perheissä. Diakoniatyö jakaa ruokakassin kotiovelle, lähikontaktia välttäen. Ruokapaketit jaetaan kaksi kertaa viikossa. Avuntarpeesta voi ilmoittaa seurakunnan vähävaraisten perheiden avustuspuhelimeen, jonka numero on 040 632 853.

30.3. kello 13.45 Ylempien ammattikoulututkintojen haku siirtyi verkkoon

Lapin ammattikorkeakoulu on siirtänyt ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) hakeville järjestettävät valintakokeet verkkoon. Lapin AMK järjestää YAMK-koulutusten valintakokeita 15.5.–1.6.

Siirto koskee vain YAMK-koulutuksia. Valintakoe AMK-tutkintokoulutuksiin on valtakunnallinen. Niitä järjestetään 1.–5.6.

30.3. kello 12.45 Hotel Santa Claus valmiustilassa hätämajoituksia varten, City Hotel kiinni

Rovaniemellä hotelli Santa Claus on suljettu, mutta sitä pidetään valmuistilassa mahdollisia hätämajoituksia varten. Hotellin nettisivuilla voi varata huoneita 30.6. alkaen.

City-Hotelli taas on suljettu 30.3.–31.5.

30.3 kello 9.05 Kouluruokailun järjestäminen vaihtelee Meri-Lapissa kunnittain

Kemissä kouluruoka kuljetetaan tästä päivästä lähtien niille oppilaille, joille sille on kipeimmin tarvetta. Jos samassa perheessä kotona on alle kouluikäisiä lapsia, voidaan ateria toimittaa myös heille.

Keminmaassa on päätetty, että perhe saa maksusitoumuksen paikallisiin ruokakauppoihin. Kouluruoka-annoksen hinta on noin 3 euroa päivässä, joten kuukauden ostokortin arvo on 60 euroa.

Ylitorniolla ja Tervolassa ruokailu järjestetään tällä hetkellä vain lähiopetuksessa oleville oppilaille.

Torniossa ja Simossa kouluruokailusta päätetään tänään. Kummassakin kunnassa on haasteena muun muassa pitkät etäisyydet.

30.3. kello 8.50 Yöjunaliikenne Kolariin lopetetaan toistaiseksi

Kolarin yöjunat eivät enää kulje koronavirustilanteen takia. VR:n mukaan Kolarin yöjunaliikenne jää tauolle, sillä suuret hiihtokeskukset ovat sulkeutuneet ja Lapin matkustajamäärät laskeneet merkittävästi.

Viimeinen yöjuna Kolarista Helsinkiin on perillä maanantaina.

Asemien välinen yöjunaliikenne on tauolla näillä näkymin kesäkuun puoleenväliin saakka. VR:n mukaan Kolarin yöjunaan ostetut matkat voi peruuttaa veloituksetta.

Muu yöjunaliikenne Rovaniemelle ja Kemijärvelle jatkaa normaalisti.

30.3 kello 8.45 Hallitus harkitsee tänään lisärajoituksia länsirajan työmatkaliikenteen

Hallituksen odotetaan tänään päättävän lisärajoituksista Suomen ja Ruotsin väliseen työmatkaliikenteeseen. Lapissa ollaan huolissaan tartuntojen siirtymisestä rajan yli Ruotsista Suomeen työmatkaliikenteen mukana.

Tornion johtavan lääkärin Pertti Sakaranahon mukaan epäiltyjä tapauksia on länsirajalla useamman kunnan alueelta.

Sakaranaho on huolissaan etenkin Ruotsissa terveydenhuollon parissa työskentelevistä, sillä esimerkiksi terveydenhuollon suojautumisohjeet ovat erilaiset kuin Suomessa.

Sakaranaho näkee, että päivittäistä työmatkapendelöintiä pitäisi pystyä vähentämään reilusti.

30.3. kello 8. 40 Taidemuseot etsivät uusia tapoja tarjota apua taiteen nälkään

Torniolainen Aineen taidemuseo ja Kemin taidemuseo ovat yrittäneet löytää uusia keinoja saada taidetta ihmisten nähtäville. Aineen taidemuseo on vahvistanut näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa sekä pystyttänyt näyteikkunanäyttelyn kirjasto-taidemuseon ikkunoihin. Esillä on kerrallaan kolme teosta eri kokoelmista.

Myös Kemin taidemuseo hyödyntää sosiaalista mediaa, netin kautta on muun muassa esillä Jouko Alapartasen näyttely, jota ei ehditty avata ennen taidemuseon sulkemista koronan vuoksi.

29.3. klo 14.00 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ei uusia tartuntoja

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J Taskilan mukaan uusia koronatartuntoja ei ole toistaiseksi löydetty sairaanhoitopiirin alueelta. Lapissa on tällä hetkellä 23 koronavirustartuntaa, joista 17 on Lapin sairaanhoitopiirissä ja kuusi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

29.3 klo 13.45 Lapissa todettu lisää koronavirustartuntoja

Infektioylilääkäri Markku Broas vahvisti, että sunnuntai-iltapäivään mennessä Lapin sairaanhoitopiirissä on todettu neljä uutta koronavirustartuntaa, jolloin alueen tartuntaluku on tällä hetkellä 17. Lapissa on testeissä todettuja koronavirustartuntoja nyt yhteensä 23.

29.3. kello 13.49 Lapissa huomautettu vähän yli kymmenen hengen kokoontumisista – ihmiset ottaneet asian kiitettävästi

Lapin poliisin viikonloppu on sujunut rauhallisesti ja ihmiset näyttävät ottaneen kokoontumiskiellon tosissaan. Kenttäjohtaja Janne Sotaniemen mukaan viikonloppu on ollut rauhallisempi kuin tavallisesti tähän aikaan. Rovaniemellä ja sen lähialueilla esimerkiksi on ollut hälytyksiä normaalia vähemmän.

Suomessa on kielletty kaikki yli kymmenen henkilön kokoontumiset ja ihmisiä on kehotettu välttämään lähikontakteja koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Lapin poliisi on puuttunut kokoontumisiin Rovaniemellä ainakin kertaalleen, kun ryhmä nuoria oli kokoontunut pelaamaan jalkapalloa. Muuten tiettävästi kielto on otettu tosissaan ja vastuullisesti.

Ravintoloissa ja niiden edustoilla on ollut viikonloppuna hiljaista, sillä useimmat niistä on jo suljettu.

Meri-Lapin kenttäjohtaja Jukka Mäken mukaan poliisi ei ole joutunut puuttumaan alueellaan kokoontumisiin. Viikonloppu on sujunut Meri-Lapissakin rauhallisesti ilman järjestyshäiriöitä.

Lapin poliisin mukaan tilanne on toistaiseksi hyvä ja rauhallinen, mutta tehtävien odotetaan jatkossa muuttuvan enemmän julkisilta paikoilta yksityisille paikoille.

28.3. kello 18.00 Lapissa on herännyt huoli koronatartuntojen siirtymisestä rajan yli Ruotsista Suomeen

Lapissa epäillään, että koronavirustartuntoja on alkanut siirtyä Ruotsista Suomeen.

Lapin koronatartuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime päivän aikana eikä kaikkia tartuntaketjuja ole enää pystytty selvittämään. Tartuntoja on koko Suomen tilanteeseen nähden edelleen suhteellisen vähän.

Osan viime päivien tartunnoista epäillään liittyvän työmatkaliikenteeseen. Lapin keskussairaalan infektiolääkärin Markku Broaksen mukaan tästä on saatu selviä viitteitä.

– Meillä on kuluneen viikon aikana selkeästi tullut useita tilanteita, jossa on vahva epäily, että tartunta liittyy Ruotsiin.

Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin Norbottenin koronatartuntojen määrä on noin kaksinkertainen Suomen Lapin koronatartuntoihin verrattuna.

Länsirajalla Lapissa noin tuhat henkilöä kulkee rajan yli päivittäin töihin ja takaisin. Lapin rajan tilannetta on seurattu myös sisäministeriössä. EU:n sisärajojen liikenteen jatkamisesta tai keskeyttämisestä päättää hallitus.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että asiaa on seurattu. Lapin Ruotsi-yhteys on ollut tiivis ja välttämättömän liikkumisen mahdollisuudesta on tähän asti haluttu pitää kiinni.

28.3. kello 15:30 Lapissa todettu lauantaihin mennessä yhteensä 19 koronatartuntaa

Lapin sairaanhoitopiirin alueella koronatartuntojen määrä on kasvanut perjantaisesta viidellä eli nyt tartuntoja on todettu 13. Sairastuneista on kaksi sairaalahoidossa ja heistä toinen tehohoidossa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella koronatartuntojen määrä ei ole kasvanut perjantaista jolloin määrä oli kuusi.

28.3. kello 13:35 Kemissä etäopetuksessa ollut koululainen sairastui koronaan

Koulun oppilaiden vanhemmille on lähetetty Wilma-tiedote jonka mukaan koulun oppilas on saanut koronatartunnan. Rehtori kertoi vanhemmille, että etäopetuksessa olevalla kahdeksannen luokan oppilaalla oli todettu koronatartunta.

Koulun rehtori kehotti kaikkia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita pysymään kotona perjantaista lähtien kahden viikon ajan.

Viestissä kuitenkin tähdennettiin, että kyse ei ole varsinaisesta karanteenimääräyksestä, vaan varotoimesta, joka on voimassa 10.4.2020 saakka.

28.3. kello 10:55 Yritysten koronaongelmista johtuvaa konkurssiuhkaa pienennetään

Oikeisministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä, jolla rajoitetaan velkojan oikeutta hakea koronavirustilanteen vuoksi talousuvaikeuksiin joutunutta yritystä.

Lakimuutoksella poistetaan tilapäisesti konkurssilain mahdollisuus hakea yritys konkurssiin vaikka se ei ole maksanut velkaansa viikon sisällä maksukehotuksen saamisesta.

Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi konkurssihakemuksen tehdä.

28.3. kello 10.10 Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta apua koronan aiheuttamiin ongelmiin

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto ovat valmistelleet rahoitusmallin yksinyrittäjille koronavirustilanteessa.

Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Haku avataan sen jälkeen, kun mallin ja toimeenpanon yksityiskohdat on saatu ratkaistua.

Tuen kriteerit ovat kaikille kunnille samat. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan suuntaamalla siihen vuoden 2020 lisätalousarviosta ELY-keskusten yritystukien myöntämisvaltuuksista 100 miljoonaa euroa.

Tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle.

28.3. kello 9:10 VR ja Finnair vähentävät liikennöintiä Lappiin

VR lopettaa toistaiseksi Kolarin yöjunaliikenteen 29.3. alkaen, ainakin 14.6. saakka. Viimeinen yöjuna Helsingistä Kolariin lähtee lauantaina 28.3. ja paluu sunnuntaina 29.3. Muu yöjunaliikenne Rovaniemelle ja Kemijärvelle jatkaa normaalisti.

Finnair puolestaan on perunut 30.3. alkaen kaikki lennot Kittilään ja Ivaloon. Lisäksi Finnair on perunut 28.3 ja 29.3 kaksi Kittilän lentoa ja muuttanut osan Kittilä-Ivalo lennoista kolmiolennoiksi.

Maaliskuun lopussa Finnair lopettaa toisen vielä toiminnassa olevista Rovaniemen lennoistaan. Huhtikuun alusta kesäkuun loppuun Finnair lentä vain kerran päivässä Rovaniemelle. Lento lähtee Helsingistä kello 11:25 ja paluulento Rovaniemeltä lähtee kello 13:40.

Muita lentoja Lapin kentille ei ole 1.4. - 30.6. välisena aikana.

28.3. kello 8:35 Uudenmaan liikkumisrajoitukset astuivat voimaan puoliltaöin

Liikkumisen rajoittaminen Uudeltamaalta muualle Suomeen ja muualta Suomesta Uudellemaalle on nyt voimassa. Tarpeeton matkustaminen Uudellemaalle ja sieltä pois on kielletty 19. huhtikuuta asti.

Eduskunnan täysistunto hyväksyi noin 22:40 yksimielisesti hallituksen asetuksen rajoitusten käyttöönotosta.

Rajoitusten myötä Uudenmaan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella, eivätkä muiden maakuntien asukkaat voi käydä Uudellamaalla. Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen. Vapaa-ajan matkustus ei ole sallittua.

27.3. kello 16.46 Lapin ammattikorkeakoulu lainaa laitteita sairaalalle, mukana myös hengityskone

Lapin ammattikorkeakoulu antaa simulaatiosairaalansa laitteita ja tarvikkeita Lapin keskussairaalan käyttöön. Koulu luovutti perjantaina LKS:lle muiden muassa hengityskoneen, nesteensiirtolaitteita, desinfiointiaineita ja suojalaseja. Lapin keskussairaala on myös selvittänyt keväällä valmistuvien sairaanhoitajien mahdollisuutta tulla töihin koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Opiskelijoiden lisäksi lisätyövoimaa saadaan vuoden sisällä eläkkeelle jääneistä hoitajista.

27.3. kello 16.35 Opiskelijat tempaisevat korona-ahdinkoon joutuneiden yritysten auttamiseksi

Koronavirusepidemia on vienyt monelta yritykseltä asiakkaat ja monia uhkaa jopa konkurssi. Ahdinkoon ajautuneiden yritysten avuksi on tulossa valtiolta tukea, mutta yrittäjien avuksi on myös kehitelty erilaisia tempauksia.

Yksi sellainen on pääasiassa opiskelijavoimin pystytetty verkkosivu pelastetaanpalvelut.fi (siirryt toiseen palveluun).

– Se on nettisivu, jonne nostetaan yrittäjien tarinoita siitä, miten koronatilanne on vaikuttanut heidän liiketoimintaansa ja minkälaista apua he pyytävät kuluttajilta tilanteeseensa, yksi sivuston perustajista, Vesa Alaoja sanoo.

Lue lisää tempauksesta tästä jutusta.

Hallitus sulki lailla ravintolat koronakriisin keskellä, mutta muun muassa parturi-kampaamot ja kauneushoitolat saavat edelleen pitää ovensa auki. Tällä tietoa asiaan ei ole tulossa lähiaikoina muutosta.

Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mukaan hallituksen linjauksissa on lähinnä kyse isojen kokoontumisten rajoittamisesta.

– Yksilöllistä asiakaspalvelua ei tällaisena pidetä, eikä perusteita tällaisen elinkeinotoiminnan kieltämiseen ole. Siksi tilanteen arviointi tällaisten yritysten osalta jää kunkin yrityksen ja elinkeinonharjoittajan oman harkinnan varaan, Timonen kertoo Ylelle sähköpostitse.

Ylen tietojen mukaan kampaamoiden laittaminen säppiin olisi lakiteknisesti yhtä vaikeaa kuin ravintoloidenkin sulkeminenkin.

Yksinyrittäjät ovat yrittäneet pitää liiketoimintansa käynnissä eri keinoin asiakkaiden kaikkoamisesta huolimatta: Kosmetologit myyvät tuotteitaan postitse, osa yrittäjistä on siirtynyt desifiointiaineiden kauppaamiseen ja kampaamoissa mainostetaan hygieenisyyttä.

Espoossa sijaitsevan Hiushuone Lumin omistaja Saila Suonperä on toiminut alalla kaksi vuosikymmentä. Aiemmin parturi-kampaamo täyttyi viikottaisesta vierailijavirrasta.

Nyt tilanne on päinvastainen: Varauskalenterit ovat tyhjentyneet ja ajat peruuntuneet tai siirtyneet. Vuokrat ja muut maksut kuitenkin juoksevat.

Suonperä kertoo itsekkin tehneensä töitä "aralla mielellä".

– Kyse on kuitenkin tarttuvasta viruksesta. Haluan olla vastuullinen, koska asiakkaissani on riskiryhmäläisiä.

Epävarmuus näkyy myös netin keskustelupalstoilla: Voiko kampaajalla edelleen leikkauttaa kuontalonsa? Onko kosmetologilla käynti moraalisesti tuomittava teko?

Selkeän linjauksen puuttuminen on luonut ikävän ilmapiirin myös alan ammattilaisten keskuuteen, toteaa Vantaalla työskentelevä kauneusyrittäjä Mariella Petsalo.

Moni on sulkenut liikkeensä ilman virallista linjaustakin.

– Näillä liikkeitään sulkeneilla on ollut taipumusta ja tarvetta vahtia niitä, jotka eivät ole toimineet samoin, eli hienoista syyllistämistä on koettu muiden yrittäjien suunnalta, hän sanoo.

"Menee aikaa ja energiaa hukkaan, jos liikkeitä ajetaan ensin alas ja perustetaan uudestaan"

Oikeusministeriön sivuilla lukeva ohjeistus muistuttaa, että "yksilöllisten palvelujen tarjoajien on syytä ottaa huomioon poikkeusolot". Yrittäjien tulisi kasvattaa asiakkaiden välisiä etäisyyksiä ja järjestää palvelut siten, että kontakteja syntyisi mahdollisimman vähän.

Tämä on kuitenkin hankalaa ammatissa, jossa työ tehdään pääosin kosketuksissa toiseen.

– Missä menee raja, että tehdään töitä ihmisten terveyden kustannuksella? parturi-kampaaja Saila Suonperä kysyy.

Yle uutisoi tiistaina yksinyrittäjien mahdollisuudesta hakea kunnilta 2 000 euron suuruista tukea koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin, kuten vuokran maksamiseen. Enintään 5 työntekijää omaavat pienyritykset hakevat tukensa ELY-keskuksien kautta.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Tähän lukeutuvat myös freelanceryrittäjät.

Kauneusyrittäjä Petsalo ei ole varma varma, mihin tukiluokkaan hän kuuluu toimiessaan sivutoimisena yrittäjänä.

– Tilannetta pitäisi katsoa nyt tapauskohtaisesti. Myös vuokranantajille tulisi välittää voimakasta viestiä, että pitkäaikaisille vuokralaisille voisi antaa muutaman kuukauden hengähdysaikaa maksuissa, hän sanoo.

Petsalo on työskennellyt kauneusalalla kymmenen vuoden ajan. Ennen Mana Gaia -hoitolan tilavuokra saatiin jaettua toisen yrittäjän kesken, mutta nyt hän on vastuussa maksuista yksin kollegan siirryttyä muihin töihin.

Arvioiden mukaan koronavirus, tai ainakin sen ensimmäinen aalto, saattaa jyllätä keskikesään saakka.

Petsalo itse on huojentunut, ettei kauneuspalveluita ohjata sulkemaan oviaan. Hän itse on ehdottanut sosiaalisessa mediassa liiketilan jakamista. Kukaan ei kuitenkaan ole tarttunut vielä tarjoukseen.

– Selviän luultavasti kosmetiikan maahantuonnilla. Olen myös miettinyt vaihtamista pienempään liiketilaan, jos se on mahdollista, hän kertoo.

Kampaaja Saila Suonperän mukaan kampaajien keskuudessa vallitsee tällä hetkellä sekasorto.

– Ajattelen niin, että tilanne on niin iso, että se koskettaa kaikkia. Menee hirveästi aikaa ja energiaa hukkaan, jos liikkeitä ajetaan ensin alas ja perustetaan uudestaan. Nyt meillä on olemassa paljon kannattavia yrityksiä, joista täytyisi pitää yhdessä hyvää huolta, hän sanoo.

Käytkö edelleen parturissa tai kosmetologilla? Aiheesta voi keskustella 1.4 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatuki koronakriisiin – haku avautuu mahdollisimman pian

Ravintolan omistaja purskahtaa itkuun: "Maailmani on romahtamassa" – Moni pienyrittäjä kauhuissaan koronan takia

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Kiljamon näkötornista avautuu hienot maisemat tammelalaiselle Torronsuolle. Tornista käsin saa pientä esimakua suosta, mutta vasta pitkospuilla seistessä tajuaa sen, kuinka valtava Torronsuo oikein on. Se on nimittäin Etelä-Suomen suurin yhtenäinen ja lähes täysin luonnontilassa oleva keidassuoalue.

Torronsuo muuttui suojelualueesta kansallispuistoksi 30 vuotta sitten, sillä kansallispuiston perustamista koskeva laki astui voimaan 1.4.1990. Tuolloin kansallispuiston pinta-ala oli 2 550 hehtaaria. Laajennusten jälkeen sen pinta-ala on kasvanut noin 3 100 hehtaariin.

Vaikka Torronsuo onkin kansallispuistona verrattain nuori, itse suo on vanha. Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen, kun meri vetäytyi alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Vanhimmilla suon osilla on ikää yli 10 400 vuotta. Retkeilijän jalkojen alla onkin Suomen syvin suo, jonka turvekerros on paikoitellen yli 12 metriä paksu.

Laajalla suolla on useita toisiinsa liittyviä kohosoita eli keitaita, joiden keskustoissa vuorottelevat märät nevakuljut ja kuivemmat kermijuotit. Avointa vesipinta-alaakin on pienissä allikoissa, joita suoalueella on satoja.

Keidas ihmisille, linnuille ja hyönteisille

Torronsuon käyntimäärät ovat nousseet jo useamman vuoden. Viime vuonna käyntimäärä oli yli 31 000, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia.

Varsinkin tänä keväänä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat lisääntyneet huomattavasti, kun koronaviruspandemia on muuttanut arkeamme. Lähimetsien ja -ulkoilualueiden lisäksi moni meistä on kiinnostunut uusista luontokohteista kuten kansallispuistoista.

Torronsuo on mieluisa paikka paitsi meille ihmisille ja arvokas elinympäristö monille lintu- ja hyönteislajistoille. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä viihtyvät tyypillisesti pohjoisemmilla alueilla, eikä niitä juuri tavata eteläisessä Suomessa. Lisäksi soiden ojitusten myötä myös esimerkiksi muualta Etelä-Suomesta lähes hävinneet suokirjosiipi, muurainhopeatäplä ja rahkahopeatäplä ovat saaneet Torronsuolta turvapaikan.

Varsinainen juhla vasta elokuussa

Tulevana maastokautena Metsähallituksen Luontopalveluiden tavoitteena on parantaa juhlavuottaan viettävän Torronsuon kansallispuiston Kiljamon alueen pysäköintiä, taukopaikan palveluja sekä esteettömyyttä. Hämeen kansallispuistojen palveluja kehitetään maaseuturahoitteisella hankkeella vuosina 2019–2021.

Torronsuon kansallispuiston juhlaa vietetään Suomen luonnon päivänä 29.8.2020. Lisäksi Torronsuon FB-sivuilla julkaistaan yhden Torronsuolla esiintyvän kasvin kuva jokaista juhlavuoden kuukautta kohti.

Suomessa ei ehditä tekemään niin paljon käsidesiä kuin sitä tällä hetkellä kuluu. Tuotantoa on kasvatettu satoihin tuhansiin litroihin viikossa, mutta silti käsihuuhdetta ei riitä kuluttajille.

Kaksi isoa desinfioivaa käsihuuhdetta valmistavaa yritystä, Berner ja Kiilto, kertovat molemmat, että heidän kaikki tuotantonsa on nyt valjastettu suomalaisen terveydenhuollon käyttöön

– Meillä tehdään viikossa nyt pakkauskoosta riippuen 200 000–450 000 litraa desinfioivaa käsihuuhdetta. Kaikki se menee sairaaloiden ja terveyskeskuksien käyttöön tällä hetkellä, sanoo tuote- ja toimitusketjun johtaja Juha Starck Berner Oy:stä.

Kiilto Oy valmistaa normaalistikin desinfioivia käsihuuhteita enimmäkseen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Kuluttajille valmistettavat tuotteet ovat marginaalissa, ja tällä hetkellä nekin menevät ammattikäyttöön.

– Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa desinfioidaan nyt ihan kaikkea, joten siellä kysyntä on kovaa. Olemme priorisoineet nyt nämä laitokset tuotteissamme, ja siksi kaupoissa ei meidän käsidesipulloja näy, sanoo Kiilto Oy:n kuluttajaliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Pasi Hautakorpi.

Niin Kiillolla kuin Bernerillä on siirrytty tekemään käsihuuhteita kolmessa työvuorossa kaikilla mahdollisilla linjastoilla.

Käsidesiä lasisessa olutpullossa tai suksivoidepurkissa

Kova kysyntä on saanut monen muunkin kuin puhtausalan ammattilaisen ryhtymään käsidesin valmistukseen.

Viime viikkoina useat apteekit, pienpanimot ja jopa suksivoidefirma sekä maalitehdas ovat ilmoittaneet aloittavansa käsidesin valmistuksen.

Esimerkiksi joensuulainen Vauhti Speed vaihtoi lennosta suksivoiteet käsidesiin parisen viikkoa sitten. Myös savonlinnalainen pienpanimo Olaf Brewing tarttui käsidesin valmistukseen kysynnän räjähtäessä käsiin.

Käsidesiä äkkiseltään valmistamaan ryhtyneet firmat ovat törmänneet pakkausmateriaalien puutteeseen. Iso osa käsidesipulloista ja pumppukorkeista valmistetaan joko Kiinassa tai Italiassa. Näistä maista tuotteita ei vähään aikaan ole ymmärrettävästi saatavilla.

Niin Savonlinnassa kuin Joensuussa pakkausasia on ratkaistu omaa varastoa hyödyntämällä.

– Olemme pullottaneet käsidesiä meidän lasisiin olutpulloihin. Nyt kun pumppukorkitkin ovat lopussa, on pullot suljettu kruunukorkeilla. Eihän se paras vaihtoehto ehkä ole, mutta kysyntä on niin hurjaa, että kaikki käy kaupaksi, sanoo Olaf Brewingin toimitusjohtaja Petteri Vänttinen.

Vauhti Speed puolestaan hyödyntää suksivoidetuubejaan buumin aikana.

– Meidän pakkaukset ovat teknisesti monta kertaa järeämpiä kuin mitä laatuvaatimukset käsidesille määräisivät. Pakkauskustannuksia se tietysti nostaa ja tuotteen hintaa, mutta nyt on poikkeustilanne eikä sille voi mitään, toimitusjohtaja Esa Puukilainen sanoo.

Ylipäätään käsidesin hurja kysyntä on nostanut tuotteiden hintaa (MTV), jos niitä kauppojen hyllyille on päätynyt.

Etanoli päätyy nyt viinapullon sijasta käsidesipulloon

Pullonkaulaksi ovat muodostuneet myös raaka-aineet, etenkin etanoli ja sen puute. Käsidesiä valmistetaan yleisimmin etanolista, glyserolista, vetyperoksidista ja vedestä. Tämä on maailman terveysjärjestön WHO:n suositusten mukainen resepti.

Etanolia yrityksille toimittaa pääasiassa Altia. Yhtiön Koskenkorvan tehtaan tuotannosta suurin osa menee nyt käsidesifirmoille, kun normaalioloissa tislaamon tuottamasta viljaviinasta tehdään alkoholijuomia kuten Koskenkorvaa.

Ison osan Altian etanolista saavat nyt terveydenhuoltoon käsihuuhteita toimittavat firmat. Näin ollen pienemmille firmoille kuten panimoille ja suksivoidefirmoille ei raaka-ainetta ole aina välttämättä saatavilla.

– Meillä raaka-ainetta riittää nyt pariksi viikoksi, katsotaan sen jälkeen mitä tehdään, sanoo Vauhti Speed Oy:n toimitusjohtaja Esa Puukilainen.

20 000 pullon viikkotahdilla VauhtiSpeedin käsidesiä on jo lähtenyt urheiluvälinekauppoihin sekä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun Sotelle. Tällä viikolla oman osansa näistä käsihuuhteista saavat poliisit sekä lopulta myös kuluttajat SOK:n kautta.

– Meiltä käsidesipullot lähtevät S-ryhmän keskusvarastolle Sipooseen, josta ne sitten toimitetaan ajallaan kauppoihin, Puukilainen kertoo.

Myös Berneriltä ja Olaf Brewingiltäkin lupaillaan käsidesiä kauppojen hyllyille lähiaikoina.

Tukes kehoittaa miettimään käsidesin alkuperää ja tarpeellisuutta

Aina käsidesi ei ole käsidesiä vaikka sitä sellaisena myydään, vaan käsidesibuumi on saanut myös huijarit liikkeelle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes varoitteli pari viikkoa sitten lasinpesunesteestä tehdystä käsidesistä. Nämä tuotteet ovat sisältäneet ainesosia, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi iholle.

Tukes neuvoo kuluttajia ylipäätään harkitsemaan tarkasti, ovatko desinfiointiaineet ja käsidesit omassa arjessa tarpeellisia vai selviääkö saippuan ja veden avulla.