Venäjäläinen öljy-yhtiö Rosneft on myynyt kaikki omistuksensa ja lopettanut toimintansa Venezuelassa. Päätös on todennäköisesti seurausta Yhdysvaltain koventuvalle linjalle Venezuelan johtoa vastaan.

Rosneft on myynyt toimintonsa yhtiölle, jonka Venäjän hallitus omistaa 100-prosenttisesti. Julkisuuteen ei ole kerrottu, mistä yhtiöstä on kysymys.

Rosneft on tytäryhtiöidensä kautta tehnyt öljykuljetuksia, ja -kauppaa sekä huoltanut öljykenttiä Venezuelassa.

Venäjän valtio omistaa enemmistöosuuden Rosneftista. Brittiläinen BP ja Qatarissa toimiva QH Oil Investments ovat vähemmistöomistajia. Rosneft haluaa välttää vähemmistöomistajien toiminnan häiriintymisen, jos Yhdysvallat laajentaa pakotteitaan.

Myyntipäätös merkitsee, että Yhdysvaltain Venezuelan öljytoimintaan kohdistamat pakotteet osuvat suoraan Venäjän hallitukseen.

Yhdysvallat painostaa voimakkasti Venezuelaa ja sen valtiollista öljy-yhtiötä PDVSA:ta. Pakotteista huolimatta Rosneftin kaksi tytäryhtiötä ovat kuljettaneet tankkereillaan venezuelalaista öljyä ulkomaille. Rosneftin osuus kaikesta Venezuelan öljynviennistä on ollut noin kolmannes.

Rosneftin toiminta loppui hyvin nopealla aikataululla. Yhtiöllä on uutistoimisto Reutersin mukaan ollut kolme tankkilaivaa Venezuelan vesillä jo monta viikkoa valmiina viemään maasta 5,7 miljoonaa barrelia öljyä. Reutersin mukaan ne poistuvat Karibian vesiltä eilen lauantaina.

Rosneftin toimia selittää Yhdysvaltain torstaina julkistama ilmoitus, jonka mukaan se pitää Venezuelaa rikollisuutta suosivana maana ja terroristien turvapaikkana.

Yhdysvallat nostaa syytteen Venezuelan presidenttiä vastaan huumerikoksista – "Maa on muutettu rikollisorganisaatioksi"

Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, millä tavalla Rosneftin Venezuelan-toimintojen ostaja aikoo jatkaa öljykuljetuksia. Venäjän hallitus kuitenkin vakuuttaa vahvaa tukeaan Venezuelan hallitukselle ja presidentti Nicolas Madurolle.

Rosneft puolestaan toivoo, että Yhdysvallat poistaa siihen kohdistuvia pakotteita, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä valtasi Krimin.

Kun koronasta ja sen elämään tuomista rajoituksista joskus päästään, suomalaiset ryntäävät halaamaan toisiaan. Varsinkin toisistaan erotetut vanhemmat, lapset ja lastenlapset ikävöivät toisiaan ja odottavat lähelle pääsyä.

Halaaminen oli vastauksissa yleisin toive, kun kysyimme, mitä lukijat haluavat korona-esteiden purkautumisen jälkeen ensimmäiseksi tehdä. Vastauksista kuulsi ikävä:

"Menen oman äidin luo, vien kukkia ja halaan."

"Ahmin syliini lapsenlapset ja vähän nuuhkin ja kuulostelen ja sit vaan nautin läheisyydestä."

"Lennän Suomeen halaamaan isää, joka on hoitokodissa."

"Halaan äitiäni, menen vastaan tyttöäni koulusta ja juhlistetaan normiarkea kahvilan kakkupaloilla."

Lähellä olevat asiat tulivat tärkeiksi

Kirjastot ja uimahallit ovat nousseet arvoonsa korona-aikana. Niihin kaivataan jopa enemmän kuin baareihin ja ravintoloihin.

Moni mainitsi lähellä olevat arkiset asiat ja pienet ilot. Pääsee taas tanssimaan, jumppaan, pullakahville ja elokuviin.

"Ryntään viivana uimahalliin. Sitten heti kun pystyy niin tapaamaan vanhempia."

"Mennään Hyvinkään torikahvilaan munkkikahville."

"Menen kauppaan ilman huonoa omaatuntoa!"

"Monenlaista aiotaan näemmä tehdä, mutta monessakin kommentissa mainittiin kirjasto ensisijaisena vierailukohteena. Toivottavasti kirjaston tädit ja sedät lukevat näitä ja huomaavat, kuinka tärkeitä he meille ovat."

Halaan äitiäni, menen vastaan tyttöäni koulusta ja juhlistetaan normiarkea kahvilan kakkupaloilla.

Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta luki vastaajien kommentit. Hänen mukaansa ihmiset haluavat kriisitilanteessa kiinnittää huomionsa tavalliseen, lähellä olevaan asiaan, joka yhtäkkiä on riistetty heiltä pois.

Jallinojan mukaan kirjastot, jumpat ja muut lähipalvelut tuntuvat nyt tärkeiltä, eikä erityisiä huvituksia kaivata niinkään.

– Se ei tarkoita, etteikö turhia huveja haluttaisi, kun kriisi on ohi.

Kirjastot eivät siis ylikuormitu koronan jälkeen, vaikka tästä oli yksi keskustelija jo huolissaan:

"Mitä te kaikki tungette heti kirjastoon. Nyt jo ajatuksesta uupunut kirjastovirkailija."

– Tämä ei ole uusia asia ihmiskunnassa, että yritetään arkista lähellä oleva saada arvoonsa. Kun se otetaan pois sen arvon huomaa, mutta kun se palautetaan, voidaankin taas alkaa haaveilla naamiohuveista.

Lentohäpeä-keskustelu nousee

Ystävien tapaaminen on monien ykkösasia erossa olon jälkeen. Juhliakin on luvassa. Monilla esimerkiksi syntymäpäivän vietto siirtyy koronan jälkeiseen aikaan.

Joidenkin suunnitelmissa on matka. Osa haluaa kuitenkin nyt matkailla kotimaassa.

"Lähden Liverpooliin."

"Lähden Lappiin."

"Oopperaan, konserttiin, kahvilaan, risteilylle, rantalomalle, kaupunkilomalle eli kaikkiin niihin paikkoihin, joihin oli liput ostettu ja peruttu."

Ilmastomuutoksen yhteydessä ihmisiä on aiemminkin herätelty siihen, että lähelläkin on mukavia asioita.

Aiemmin alkanut lentohäpeä-keskustelu saa pontta koronasta. Moni vastaajakin kannustaa kotimaanmatkailuun.

Koronan jälkeisen elämän pohdiskelussa syntyi myös keskustelua siitä, palaako kaikki ennalleen vai muuttaako korona ihmisten käyttäytymistä.

– Toiset arvioivat, että ihmiset palaavat kulutusjuhlaan nopeasti eikä ihminen opi mitään pysyvästi. Ihmiset palaavat elämään täysillä ja haluavat korvata korona-aikana menettämänsä nautinnot, Jallinoja summaa.

Toiset taas uskovat, että ihmiset oppivat elämään viisaammin maapallon kannalta. Lentämistä olisi monien mielestä vähennettävä, koska korona levisi matkustelun takia.

– Osa arvioi, että oivallamme läheisten ihmisten merkityksen ja sen ettei kuluttaminen ole ainoa tie onneen. Tapahtuu henkinen nytkähdys, ja opimme arvostamaan hidasta elämää.

Yksi vastaaja toivoo muutosta vahvasti:

"Tästä on tullut semmoinen pakotettu itsetutkiskelun oppitunti, josta on voinut oppia jotain hyvääkin. Kuolkoon paha virus, mutta jääköön siitä opittu viisaus."

Toivottavasti tämä viime vuosina Suomeen levinnyt, ikävä ja tänne sopimaton halailukulttuuri poistuu koronan myötä!

Vastaajista osa muistutti siitä, että kaikilla ei ole varaa kulutusjuhlaan, koska työttömyys pudottaa tuloja.

Varoiteltiin myös koronan kakkos- ja kolmosaallosta: tämä ei ole kohta ohi, vaan ne jotka rentoutuvat Thaimaassa tämän jälkeen tulevat saamaan opetuksen.

Sopimaton halailu joutaa jäädä pois

On myös niitä, joiden maailmaa korona ei ole mullistanut.

"Jatkan samaan tapaa, pysymällä omissa oloissani edelleen."

"Jatkan polttopuiden pilkkomista."

"Ehkä vihdoin heitän käsidesin roskikseen? Normiarki ilman koronaakin on kotona tai metsässä olemista ja siellä puuhailua, joten hirveästi ei muutosta tule. Mutta mukava ajatella, ettei tarvitse sitten kaupassa käydessä enää väistellä toisia ihmisiä kuin ruttoa."

"Vihdoin on hyväksyttyä olla omissa oloissaan eikä koko ajan menossa ja ihmisten kanssa. Yksinolon arvostus nousee ja tyydymme vähempään."

Pari vastaajaa toivoo, että korona veisi menessään halailut ja poskisuudelmat.

"Toivottavasti tämä viime vuosina Suomeen levinnyt, ikävä ja tänne sopimaton halailukulttuuri poistuu koronan myötä!"

"Suomalainen pitää luonnostaan etäisyyttä ja hyvä niin. Kädestä sanotaan taas päivää, ja se on siinä!"

Lue myös:

Kysyimme käyttäytymistieteilijältä, mitä ihmiset tekevät ensimmäisenä, kun tämä loppuu – rantalomia ostellaan, läheisyyden välttely unohtuu nopeasti

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Synkkä ennuste USA:n koronakuolemista, hallitus valmistelee päätöksiä tulevista viikoista, koulut jatkanevat etäopetusta

Kun Suomi siirtyi koronapandemian aikaiseen etäopetukseen, Oulun kaupunki päätti pikavauhtia lomauttaa erityislasten koulukäynninohjaajat.

Näin eivät ole kaikki kunnat tehneet. Joissain kunnissa on onnistuttu tarjoamaan erityisopetusta ja tukea oppimisvaikeuksiin oppilaille lähes normaalisti etäyhteyksistä huolimatta.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen oululaisesta Tiernan koulusta pitää kaupungin toimintaa yllättäen tehtynä paniikkiratkaisuna.

– Meillä Oulussa lomautettiin saman tien kaikki, jotka eivät ole lähiopetuksessa. Se oli valtavan iso yllätys, oikeastaan järkytys, sanoo Hiltunen.

Erityislapselle koulunkäynninohjaaja on usein paljon tärkeämpi aikuinen kuin opettaja. Kun tämä luottoaikuinen viedään pois etäopetukseen siirryttäessä, ollaan Hiltusen mukaan pulassa.

Mitään keskustelua ei käyty

Esimerkiksi Oulun Tiernan koulun Kajaanintullin yksikköön ei jäänyt yhtään ohjaajaa. Opettajien kanssa ei käyty minkäänlaista keskustelua siitä, tarvitaanko ohjaajien apua vai ei.

Seuraavalla viikolla joitakin pikapäätöksellä lomautettuja ja kotiin lähetettyjä koulunkäynninohjaajia kutsuttiin kuitenkin takaisin töihin.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilöstöpäällikkö Tuomas Halonen luonnehtii silti alkuperäistä ratkaisua harkituksi ja valtioneuvoston linjausten mukaiseksi.

– Kun valtioneuvoston linjausten mukaisesti muun muassa kouluilla on siirrytty etäopetukseen, koulunkäynninohjaajien työ on estynyt ja keskeytynyt normaaliin nähden. Nyt on toimeenpantu tätä työsopimuslain mukaisuutta, sanoo Halonen.

Yksi viime viikolla lomautuslapun käteensä saaneista ja tällä viikolla takaisin töihin kutsutuista on Tiernan koulun Kajaanintullin yksikön koulunkäynninohjaaja Salla Virkkunen.

– Ehkä päättäjiltä puuttuu ymmärrys siitä, miksi koulunkäynninohjaajia on. Tuttu ohjaaja on tosi tärkeä monelle lapselle. Mehän pyöritämme sen lapsen arkea ja opettajan tehtävä on opettaa, sanoo Virkkunen.

Lomautuksen jälkeen hän on kartoittanut, mitä oppilaiden perheille kuuluu.

– Etäyhteistyössä on tehty tehtäviä, joita ei ole kotona ollut mahdollista tehdä kun paketti levisi, sanoo Virkkunen.

Yhdeksänhenkisen erityisperheen hallitsematon kaaos

Yhdeksän hengen erityisperhettä Oulun kiireellä toimeenpanemat lomautukset koskivat erityisen rankasti.

Petri Kerman ja Susanna Holmqvist ovat enemmän kuin täystyöllistettyjä kuuden koulua käyvän erityislapsen kanssa ja yhden vielä diagnoosia odottavan päiväkoti-ikäisen kanssa.

Lisäksi Kermanilla on itsellään ADHD-diagnoosi ja Holmqvistilla ADD-diagnoosi.

Holmqvist kuvailee perheen tilanteen muuttuneen hallitusta kaaoksesta hallitsemattomaksi kaaokseksi.

Viiden pojan isä Petri Kerman ihmettelee sitä, että koulunkäynninavustajat vietiin pois tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat heitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Meillä ei ole niitä työkaluja, mitä avustajilla on toimia heidän kanssaan kouluympäristössä ja koulutehtävissä, sanoo Kerman.

Kahden pojan äidin Susanna Holmqvistin mielestä kaupungin päätös on käsittämätön.

– Monen lapsen kohdalla koulunkäyntiavustaja on se, jonka avulla lapsi ylipäätään saadaan kouluun, sanoo Holmqvist.

Kermanin mukaan avustaja saa opettajan laatiman opettamissuunnitelman toimimaan erityislapsilla käytännössä.

Koulunkäyntiavustajien poissaolo on jo näkynyt selvästi lasten käytöksessä. Välillä ovat kynät lennelleet pitkin seiniä.

– Ymmärrän, että tällaisessa tiukassa tilanteessa pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta pitäisi tarkemmin punnita ratkaisujen hyödyt ja haitat, sanoo Kerman.

Tällä hän viittaa kasvaviin lastensuojelun ja syrjäytymisen kustannuksiin, joita tällaisista päätöksistä voi seurata.

Ongelma koskee myös muita kuin erityiskouluja

Myös oululainen erityislapsen äiti Niina Yletyinen järkyttyi päätöksestä. Hänen poikansa henkilökemia toimii hyvin nimenomaan koulunkäynninohjaajan kanssa.

– Avustaja on se jonka vuoksi pojan saa kouluun. Jos hän ei ole siellä, poika kieltäytyy koulusta täysin. Joku tässä kyseisessä henkilössä herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Yletyistä huolettaa myös erityislasten koulunkäynti opettajien sairauslomien aikana.

Erityislapset eivät helpolla hyväksy uusia tuntemattomia sijaisia. Etänä opiskelussa uusi sosiaalinen kontakti on vielä vaikeampaa luoda. Saattaa olla, että lapsella ei ole minkäänlaista motivaatiota tehdä koulutyötä oudon aikuisen kanssa.

Konsultoiva erityisluokanopettaja Tarja Hiltunen kertoo erityisen tuen lapsen koulunkäynnin edellyttävän useimmiten yksilöllistä ohjausta. Jokaisen tehtävän alussa täytyy olla aikuinen joka auttaa.

Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään erityiskoulujen oppilaista. Koulunkäynninohjaajat ovat monille tavallisten koulujen oppilaillekin erityisen tärkeitä nyt kun ollaan etäopetuksessa.

– Meillä on paljon tukea tarvitsevia lapsia, eikä varmasti tule onnistumaan, että heidän koulunkäyntinsä on pelkästään opettajan varassa, sanoo Hiltunen.

Henkilöstöpäällikkö Halonen lupaa, että Oulun kaupunki selvittää jälkikäteen lomautusten mielekkyyttä myös tavallisissa kouluissa.

– Tällä hetkellä kartoitetaan vielä onko tarvetta keskeyttää keskeytyksiä siltä osin, että koulunkäynninohjaajia siirretään tukemaan etäopetusta myöskin normaalien koulujen toimintoihin, sanoo Halonen.

Keskustele aiheesta 30.3. kello 23:een asti!

Lue myös: Ylivilkkaille lapsille etäkoulusta voi olla myös hyötyä, huomasi kahta lastaan kotona opettava Miira Väänänen – hälinä ja koronapelot vähenivät

Kasvomaskin käyttö herättää hämmennystä, koska ammattilaisetkaan eivät ole siitä samaa mieltä.

Aasialaiset koronaviruksen johtavat tutkijat suosittelevat, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkaisivat käyttää maskia koronaviruksen takia.

Aasialaiset ovat perinteisesti suojautuneet kasvomaskilta pandemioissa, kun taas Euroopassa ja Amerikassa suojautuminen on ollut selvästi harvinaisempaa. Koronavirus leviää nyt nopeasti etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Italiassa koronaviruksen uhrimäärä on ylittänyt 10 000:n ja Yhdysvalloissa yli 2 000:n rajan.

Arvostettu amerikkalainen tiedelehti Science haastatteli Kiinan tartuntatautien keskuksen johtajaa George Gaoa. Hän on myös tutkija ja kirjoittanut tiedelehtiin koronaviruksesta.

– Mielestäni suurin virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on, että ihmiset eivät käytä maskia. Virus tarttuu pisaroina ja lähikontaktissa. Pisarat näyttelevät tartunnassa tärkeää roolia. Maskia täytyy käyttää, koska puhuessa suusta tulee aina pisaroita, Gao sanoo haastattelussa.

Gao kertoo, että monilla koronavirus on oireeton tai oireita on vasta tulossa. Jos oireettomat sairastuneet käyttävät maskia, se voi kiinalaisen tutkijan mukaan estää viruksia sairastuttamasta muita.

Gao korostaa haastattelussa myös sitä, että sairastuneet ihmiset pitää eristää, jotta virus saadaan kuriin.

"Miksi muuten lääkärit pitäisivät maskia?"

Myös Etelä-Korean johtava COVID-19-asiantuntija, professori Woo-Joo Kim liputtaa maskien puolesta. Hänen mukaansa terveydenhoitoammattilaiset, jotka pitävät maskeja, ovat enemmän turvassa kuin ilman maskeja olevat.

– Emme näe Euroopassa ja Yhdysvalloissa ihmisten pitävän maskeja. Minusta se on outoa, hän sanoo Twitterissä ja Youtubessa leviävällä tekstityllä videolla.

Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa maskin käyttäminen on yleistä.

– Miksi muuten lääkärit pitäisivät maskia? He pitävät sitä, koska maskit ehkäisevät tulehdusta, professori sanoo.

Yhdysvallat ja WHO eivät suosittele

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole suositellut koko kansalle maskeja. Sama pidättyväinen linja on ollut Yhdysvalloissa ja jopa Maailman terveysjärjestö WHO:ssa.

Time-lehti kertoo, kuinka Yhdysvalloissa maskin käyttämisestä on tullut jopa sosiaalisesti ei-hyväksyttyä.

Yhdysvaltain korkein lääkintäviranomainen Jerome Adams kehotti ihmisiä olemaan ostamatta maskeja. Hänen mukaansa jos ihmiset hamstraavat maskeja, niitä ei riitä terveydenhuoltoon.

Myös WHO kertoo sivuillaan, että terveen ihmisen täytyy käyttää maskia lähinnä, jos hoitaa epäiltyä koronaviruspotilasta.

– Maskit ovat tehokkaita vain, jos käytät niitä ja peset tehokkaasti käsiä, WHO ohjeistaa.

THL:n mukaan samaa asiaa ajaa yskiminen nenäliinaan

THL:n mukaan suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Maski saattaa suojata muita ihmisiä pysäyttämällä käyttäjänsä aivastaessa tai yskiessä syntyvät pisarat.

Arkielämässä samaa asiaa ajaa THL:n mukaan yskiminen nenäliinaan tai omaan hihaan.

– Maskia asetellessa tulee samalla kosketelleeksi kasvojaan, eli myös kuljettaneeksi taudinaiheuttajia kasvojen alueelle, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi aiemmin.

Ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on olemassa hengityksensuojaimia, mutta ne on THL:n mukaan tarkoitettu ammattikäyttöön ja niitä pitää osata käyttää oikein ja vaihtaa usein.

– Noin yleisesti maskeja ja suojaimia ei voi suositella, jos tarkoitus on vältellä mikrobeja, Salminen kertoi aiemmin.

Tutkimus aiheesta voisi olla epäeettinen

Monet aasialaiset tutkijat ovat eri mieltä. SARSia tutkinut David Hui sanoo Timesissa, että on maalaisjärkeä käyttää maskia koronaviruksen kaltaisissa pandemioissa, koska tauti leviää pisaratartuntana.

Lopullista tieteellistä vastausta maskikiistaan lännen ja Aasian välillä ei Huin mukaan saada ehkä koskaan. Kunnollinen tieteellinen tutkimus asiasta voisi olla epäeettinen.

– Et voi laittaa satunnaisotannalla ihmisiä käyttämään maskia ja ei käyttämään maskia ja sitten altistaa heidät kaikki virukselle.

Voit keskustella aiheesta 30.3.2020 kello 22. asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Suomi ostaa suuren määrän hengityssuojaimia Kiinasta – "Hinta on korkeampi kuin normaalitilanteessa"

Hengityssuojainten teko-ohjeet leviävät netissä, mutta oikeitakaan ei osata käyttää – asiantuntija: "Voi olla pahempi kuin se, ettei suojainta käytä ollenkaan"

Kun ihmiset ovat lakanneet ajamasta autoillaan, käymästä ostoksilla ja matkustamasta tuhansia kilometrejä maasta toiseen, on tapahtunut se mitä viime vuodet on kiihkeästi vaadittu.

Ilmastopäästöt ovat alkaneet tippua. Ja se on tapahtunut nopeasti.

Suurten kaupunkien punaisena hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä.

Monia on koskettanut viime viikkoina uutinen, että Kiinassa on nähty ensimmäistä kertaa sininen taivas.

Helsingissäkin on helpompi hengittää, kun Ilmatieteen laitoksen kartat näyttävät liikenteestä pääsevän typpidioksidin alkaneen vähentyä.

Päästöt ovat lähteneet laskuun tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä. Mutta myös energiantuotannon ja teollisuuden väheneminen näkyy.

Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet koronaviruksen takia arviolta neljänneksellä. Osittain vaikutus selittyy maan uudenvuoden juhlien ympärille levittäytyvällä lomakaudella, mutta käyrä ei ole lähtenyt sen jälkeen normaaliin nousuun.

Kiina on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Nyt nähty väheneminen voi tarkoittaa jopa noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin pyyhkiytymistä pois ilmakehästä. Määrä on vastaa noin nelinkertaisesti Suomen vuosittaisia kokonaispäästöjä.

Kun Eurooppa ja Yhdysvallat seuraavat perässä, on selvää, että koko maailman päästöissä tullaan näkemään jonkinlainen pudotus.

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Sitä tutkitaan parhaillaan.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Mutta ovatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet samalla myös ilmastoteko? Voisiko edes niistä iloita, kun maailma on muuten alkanut näyttää tieteiselokuvien dystopialta?

Päinvastoin, sanoo ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta.

– Kokonaisuuden kannalta tämä on se kauhuskenaario.

Hukkisen mielestä koronavirus tarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen.

– Tämä on surullista, kun kerran tiedämme, että voisimme rauhallisemminkin keinoin päästä eroon vaikkapa lentoliikenteen ongelmista.

Suomessa julistettu poikkeustila ja valmiuslain käyttöönotto ovat Hukkisen mukaan esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat käydä toteen.

– Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.

Nyt on nähty, että päättäjät kyllä reagoivat, kun on tosipaikka. Politikointi on ainakin toistaiseksi loistanut poissaolollaan.

Hallituksen rivit ovat olleet illasta toiseen suorat, eikä talouskasvua ole epäröity laittaa jäihin, kun ihmishenget ovat uhattuna.

Sama ei ole toistaiseksi tapahtunut ilmastonmuutoksen vuoksi.

Monet sään ääri-ilmiöistä ovat jo totta, ja niiden on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämmetessä lisää.

Myös ilmansaasteet tappavat pandemian lailla. Tuoreen tutkimuksen mukaan niihin kuolee ihmisiä enemmän kuin koronavirukseen on ennustettu kuolevan, yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa.

Ilmastonmuutos on jopa kertaluokkaa kohtalokkaampi kuin kriisi, jota nyt eletään. Miksi se ei ole saanut aikaan koronaviruksen kaltaisia poikkeustoimia?

Hukkinen kääntää asian toisinpäin. Ei pandemiakaan ole saanut aikaan nopeita toimia niin kauan, kun se on ollut vasta uhka.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut pandemiasta pitkään. Hukkisen mukaan kaikki alan asiantuntijat ovat puhuneet siitä aivan samalla tavoin, kun ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet lämpenemisen seurauksista.

Pandemia on osoittanut järjestelmämme kyvyn reagoida, mutta se on myös osoittanut totaalisen kyvyttömyytemme ennakoida, sanoo Hukkinen.

– Eiväthän päättäjät tehneet mitään kaikkina näinä vuosina, kun epidemiologit kertoivat, että meille on muuten tulossa paha pandemia.

Suomessakin tilanteesta on oltu hyvin tietoisia. Toissa vuonna julkaistiin jopa opinnäytetyö, jonka otsikko on karu: Varautuminen vääjäämättömään: Tulevan influenssapandemian hallinta Suomessa.

Yhtäältä ilmastonmuutos ja pandemia ovat luonteeltaan erilaisia. Virusta vastaan voidaan lopulta kehittää rokote, mutta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on monitahoisempaa.

Hukkisen mukaan kyse on myös niin sanotusta kauhureaktiosta. Ilmiötä on tutkittu yhteiskuntatieteissä paljon.

– Se, että kuolee paljon ihmisiä yhdellä kertaa, laukaisee kauhun reaktioita. Kun yksi ihminen kuolee joka toinen päivä ilmansaasteisiin, se ei ole niin kauheata.

Hukkinen johtaa tutkimusryhmää, jossa paneudutaan niin sanottuihin viheliäisiin ongelmiin. Ne ovat ongelmia, joiden ratkaiseminen synnyttää uusia ongelmia. Sellainen on ilmastonmuutos, ja sellainen on myös pandemia.

Tutkimusryhmä veti hiljattain Helsingin kaupungin päättäjille kuvitteellisen harjoituksen, jossa luonnonmullistukset alkoivat ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyä.

Harjoituksessa päättäjille annettiin paljon valtuuksia ratkaista energia- ja liikennekysymyksiä. Se piti tehdä nopeasti, jotta kriisi ei kärjistyisi.

Harjoitus osoitti, että kauaskantoiset päätökset ovat hyvin vaikeita.

– Kun pitäisi tehdä päätöksiä, jotka menevät 20 vuotta eteenpäin, siinä tulee vähän sellainen sukupolvikokemus, että enhän mä täällä sitten ole.

Hukkinen uskoo, että kun metsäpalot, rankkasateet, tulvat ja sähköjä katkovat jäämyrskyt kunnolla rantautuvat Suomeen, syntyy aivan samanlainen mobilisaatio kuin nyt.

Silloin voidaan laittaa valmiuslaki voimaan ja ottaa velkarahaa käyttöön.

Hukkinen sanoo tutkimustensa myötä oppineensa luottamaan suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiuteen. Valmiusharjoituksia tehdään säännöllisesti kaikilla hallinnon tasoilla valtiosta kuntiin.

Kuviossa on kuitenkin yksi iso ongelma.

Kun ennakoinnin sijaan valmistaudutaan vastaanottamaan vain kriisejä, saatetaan luisua kohti poikkeusolojen yhteiskuntaa.

Yhteiskunnasta tulee kroonisesti autoritaarinen, jos valmiuslakia aletaan yhtenään napsautella päälle. Siitä on jo herännyt keskustelua oikeusoppineiden keskuudessa.

– Koska kriisit tulevat olemaan toistuvia, meidän rakkaista demokratioista voi tulla osittain autoritaarisia yhteiskuntia, Hukkinen sanoo.

Poliittista päätöksentekoa pitäisikin hänen mielestään reivata kunnolla. Asiantuntijatiedon pitäisi tulla nykyistä voimakkaammin esiin.

Tutkijoita pitäisi siis oikeasti kuunnella. Niin tapahtuukin nyt, kun kriisi on pahimmillaan ja päättäjät perustelevat koronavirustoimiaan THL:n asiantuntijoiden arvioilla.

Täyttä asiantuntijavaltaa Hukkinen ei kuitenkaan halua. Sen sijaan pitäisi ymmärtää, että päätöksenteko edellyttää jatkossa hyvin paljon tietoa.

– Tämä on pelottava oppitunti siitä, jos emme rupea uskomaan tieteellisiä raportteja. Tämän pitäisi laukaista hyvin vakava pohdinta, miten täällä eletään ilman, että olemme kroonisissa poikkeusoloissa.

Mutta mitä ilmastolle tapahtuu koronaviruksen seurauksena? Pysähtyykö maapalloa uhkaava lämpeneminen samalla kun pandemia tiputtaa päästöjä?

Pahimmillaan voi käydä juuri päinvastoin.

Jotain voi päätellä siitä, mitä tapahtui vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Silloin talouden myötä romahti myös maiden halu panostaa ilmastotoimiin.

Finanssikriisi sai erityisesti Kiinan päästöt kasvuun. Kriisin jälkeen maa elvytti talouttaan investoimalla raskaasti savupiipputeollisuuteen. Hiilivoiman käyttö lisääntyi.

Vuoteen mennessä 2013 Kiina vastasi jo yli puolesta koko maailman päästöjen kasvusta.

Samat merkit ovat nytkin ilmassa, sanoo pitkään Kiinaa seurannut energia-asiantuntija Lauri Myllyvirta. Hän toimii johtavana analyytikkona energiaan ja ilmansaasteisiin keskittyvässä tutkimuskeskuksessa CREA:ssa.

Myllyvirta kuvaa, kuinka Kiinan talouspolitiikka toimii. Maa asettaa bruttokansantuotteelleen kasvutavoitteen, johon pääseminen on tärkeää.

Nyt tavoite on tavallistakin korkeammalla, sillä maata hallitseva Kommunistinen puolue viettää pian satavuotisjuhliaan.

Koronakriisi on siis iskenyt erityisen pahaan saumaan. Kiinalla on kova paine elvyttää taloutta.

– Tämän vuoden bkt-luvuilla on valtava symbolinen merkitys, Myllyvirta sanoo.

Kun kulutus ja vienti eivät pandemian valtaamassa maailmassa vedä, vaihtoehto on polkaista käyntiin suuri määrä rakennushankkeita.

– Jos sellainen rakennusbuumi lähtee käyntiin, se luo kysyntää hiilivoimaloiden käyttämälle sähkölle, Myllyvirta sanoo.

Kiina on osin päättänyt uusien hiilivoimaloiden lisäämisestä jo ennen koronavirusta. Maa on purkanut asettamiaan ilmastotavoitteita viimeisen parin vuoden aikana.

Vielä ei ole tietoa, miten Kiina koronakriisin seurauksena toimii.

– Tässä vaiheessa on tärkeä ymmärtää, miten kauaskantoisesta päätöksestä on kyse, Myllyvirta sanoo.

Entä miten käy kansainvälisen ilmastodiplomatian?

YK:n ilmastoneuvotteluja koronavirus näyttää jo nyt vaikeuttavan.

Kevään tärkein välineuvottelu Bonnissa joudutaan todennäköisesti perumaan. Se taas asettaa liipasimelle myös varsinaisen, loppuvuodesta järjestettävän ilmastokokouksen.

Glasgow´n kokoukselle on asetettu suuria odotuksia, sillä sitä isännöi kunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan tunnettu Iso-Britannia.

Lisäksi kaikkien Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden on määrä kiristää tämän vuoden aikana päästövähennystavoitteitaan. Nyt siihen ei välttämättä ole poliittista valmiutta.

Antaako koronavirus edes aikalisän ilmastotoimiin, kun päästöt vähenevät?

– Voidaan sinänsä sanoa, että antaa aikaa. Mutta jos käy niin, että taantuma ja kriisi hankaloittavat ilmastopolitiikan tekemistä, silloin päästöjen väheneminen häviää siitä syntyvälle haitalle, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo.

Pandemia on osoittanut ainakin kaksi asiaa. Sen, että asioita voidaan muuttaa hyvin nopeasti.

Ja sen, että rahaa on. Maat satsaavat nyt huimia määriä velkarahaa estääkseen massatyöttömyyden.

Yhdysvalloissa julkistettiin tällä viikolla jopa 2 000 miljardin dollarin tukipaketti. Euroopan keskuspankki taas aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen.

Suomi on esitellyt 15 miljardin euron paketin, jolla on tarkoitus estää yrityksiä ajautumasta konkurssiin. Summa on yli kaksi kertaa suurempi kuin edellisessä finanssikriisissä.

Tynkkynen perääkin päättäjiltä viisautta. Ilmastonmuutoksen kohtalon ratkaisee se, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Mitä tahansa toimenpiteitä toteutetaan, kannattaisi ottaa huomioon myös ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Niissä on mahdollisuus myös työllistämiseen.

Onko vielä liian aikaista keskustella ilmastovaikutuksista, kun kriisi on pahimmillaan?

– En odota, että Sanna Marin tiedotustilaisuudessa sanoisi, että nyt pitää vähentää päästöjä. Mutta valmistelu ja yhteiskunnallinen keskustelu pitää aloittaa, sanoo Tynkkynen.

Sitra on ehdottanut, että nyt käytettävillä tukirahoilla vauhditettaisiin kotimaista, uusiutuvaa energiaa, joukkoliikennettä, kotitalouksien energiaremontteja sekä metsien ja maaperän nieluja.

Vaikka Kiinan tulevia toimia on vaikea ennustaa, Tynkkynen näkee eron vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen tilanteeseen. Maailma on nyt eri paikka.

– Tuulivoima on halvin tapa tuottaa sähköä, halvempi kuin fossiiliset polttoaineet. Voi olettaa, että pystymme vastaamaan kriisiin fiksummin kuin viimeksi.

Lauri Myllyvirta taas sanoo, että pieni, lupaava signaali on ilmassa Kiinankin suhteen.

Maa on lykännyt kokousta, jossa ilmastopäästöille kohtalokkaasta bruttokansantuotteen kasvattamisesta päätetään.

Lykkääminen saattaa merkitä, että hurjien kasvutavoitteiden kohtuullistamista parhaillaan harkitaan Kiinassa. Se voisi tarkoittaa, ettei maailman päästökäyrä lähde aivan yhtä jyrkkään nousuun kuin edellisen kriisin jälkeen.

Huolestuttaako ilmastonmuutos koronaa enemmän? Voit keskustella aiheesta 30.3. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Lisenssi sateelliittikuviin: Creative Commons 2.0

Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 kello 00.00 Suomi siirtyi poikkeustilaan. Voimaan astui valmiuslaki.

Vielä samana päivänä iso joukko valokuvaajia alkoi dokumentoida sitä, mitä heidän lähipiirissään tapahtuu. Miltä neljän seinälle sisällä pakotetussa Suomessa näyttää?

Käynnistyi dokumentaarinen valokuvahanke Poikkeustila 2020.

– Kaikki tapahtui vauhdilla. Sain aamulla idean, että tämä todella poikkeuksellinen aika pitää dokumentoida. Illalla mukana oli lähes 180 valokuvaajaa ympäri Suomea sekä kuvaajat New Yorkista, Pariisista ja Tallinnasta.

Näin kertoo puolentoista viikon takaisesta päivästä projektin äiti, valokuvaaja Hannamari Shakya. Mukana ydinryhmässä ovat myös valokuvaajat Liisa Huima, Markus Jokela ja Antti Yrjönen.

Idea on yksinkertainen: jokainen valokuvaaja sitoutuu kuvaamaan jokaisena valmiuslain päivänä vähintään yhden kuvan.

Jotkut kuvaavat ulkona, Tuomas Uusheimo tallentaa autioituneita julkisia tiloja.

Suurin osa dokumentaristeista kuitenkin kääntää kameran itseensä ja kuvaa sitä, mitä kodinpiirissä tapahtuu.

– Tarkoitus on kertoa tästä todellisuudesta, jossa näkymätön uhka on koko aika läsnä.

Hannamari Shakya sairastaa astmaa, joten hän kuuluu riskiryhmään. Hän kertoo potevansa korona-ahdistusta.

– Pelkään, että sairastun. Olen varautunut olemaan sisällä seuraavat kolme kuukautta.

Pelon ohella tunneskaalaan kuuluu pitkästyminen. Poikkeustila 2020 on myös dokumentaatio tylsistymisestä ja sen vastustamisesta.

Tunne välittyy esimerkiksi Suvi Laineen ja Heidi Holman kuvista.

– Kuinka vähäisiä ovatkaan keinot, mitä lapsen kanssa voi neljän seinän sisällä tehdä. Ja jos vielä pitäisi yrittää tehdä etätöitä, aika hankalaksi käy.

Shakya itse asuu kymmenvuotiaan, etäopetusta saavan tyttärensä kanssa. He ovat kehittäneet päivittäisen muotokuvasession, jossa sekoitetaan muun muassa kulttuurisia ja uskonnollisia mielleyhtymiä.

– Päätin, että nyt opettelen tekemään tyttärelleni kampauksia. Idea jalostui muotokuvaksi, jossa hänellä on päässään jotain. Jää nähtäväksi, mihin suuntaan projekti etenee.

Kun poikkeustila joskus päättyy ja viimeiset valokuvat on otettu, materiaali on tarkoitus kasata kirjaksi ja näyttelyksi.

– Uskon, että tällaisen kokemuksen jälkeen tarvitaan itsereflektiota, Hannamari Shakya sanoo.

– Saattaa tosin mennä aikaa ennenkuin pystymme katsomaan taaksepäin. Poikkeustila tulee olemaan traumaattinen kokemus monelle.

Moni pankki pyytää etenkin riskiryhmiin kuuluvia asiakkaitaan harkitsemaan vaihtoehtoja konttorissa asioimiseen, jotta riski koronaviruksen leviämiseen pienenisi.

Yleensä kuun vaihtuessa monet asiakkaat saavat eläkemaksunsa ja suuntaavat konttoreihin maksamaan laskuja tai nostamaan käteistä.

Muiden muassa edellä mainitut asioinnit hoituvat ilman konttorissa käyntiäkin, pankeista muistutetaan.

– Jos asiakkaalla on itsepalveluvälineitä ja -kanavia, niin vetoamme käyttämään niitä mieluummin kuin tulemaan konttorille, Oulun OP:n pankinjohtaja Jari Anttila kehottaa.

Eri kanavilla Anttila viittaa mobiili-, verkko-, suoraveloituspalveluihin, mutta myös maksukuoriin. Maksukuoressa lasku pistetään postin kirjelaatikkoon, jolloin pankki hoitaa maksun asiakkaan puolesta.

Suojalaseja, jonojen välttämistä ja vartijoita

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, yhtiö on varautunut siihen, että ensi viikolla voi olla ruuhkaa.

– Esimerkiksi käteispalvelupisteillä hallitsemme asiakasmäärää niin, että päästämme asiakkaan yksi kerrallaan palvelutiskille. Näin vältetään yhtäaikainen jonottaminen konttorin sisätiloissa.

Asiakaspisteille on myös tulossa tulevalla viikolla pisaratartuntaa ehkäisevät suojalasit, Koskela kertoo.

Osa pankeista on hankkinut myös vartijoita. Kainuun OP:n toimitusjohtaja Teuvo Perätalo kertoo, että tulevalla viikolla esimerkiksi Kajaanin toimipisteessä vartijat huolehtivat, että konttorissa asioi kerrallaan alle kymmenen ihmistä.

Oulun ja Kainuun Nordean toimipaikkojen johtaja Pekka Koskela kertoo, että koronatilanne on tosin jo nyt muuttanut asiakaskäyttäytymistä.

– Iäkkäät ihmiset ovat löytäneet aikaisempaa enemmän digitaalisia asiointitapoja.

Voit keskustella aiheesta 30.3. kello 23:een saakka!

Koronakriisi on paljastanut, miten poliitikkojen päätösten toimeenpano ei aina ole kenenkään vastuulla. Ylen tietojen mukaan hallitus kiirehtii kriisijohtamisen muutoksia, jotka olivat olleet suunnitteilla jo aiemmin.

Vastuunjaon puutteet tulivat kouriintuntuvasti esiin viime viikolla. Julkisuudessa alettiin hämmästellä, miksi kotimaahan palaavat ihmiset matkustavat lentokentältä julkisilla kulkuneuvoilla, vaikka heidän tulisi olla kaksi viikkoa karanteenin kaltaisissa oloissa.

Ylen tietojen mukaan asiaa oli hallituksessa käsitelty jo 12.3., kun epidemia-alueilta tulevat ihmiset päätettiin ohjata kahden viikon karanteeniin. Hallituksessa arvioitiin, että asia oli tällä hoidettu.

Lentokenttä on kuitenkin solmu, jossa toimivalta on monella eri viranomaisella, eikä kukaan ottanut hallituksen karanteenipäätöksestä vastuuta. Vaikka sisäministeriö ohjaa rajavartijoita, valtiovarainministeriö tullia, valtioneuvoston kanslia Finaviaa ja sosiaali- ja terveysministeriö antaa karanteeniohjeita, kukaan ei lopulta vastannut siitä, että epidemia-alueilta tulijat eivät liikkuisi muun väen parissa.

Perjantaina asia ratkaistiin valtioneuvoston turvallisuusjohtajan johdolla. Lentokentältä on nyt tarjolla valtion kyyti kotiin tai karanteenimajoitus.

Siitä viranomaisilla ei ole tarkkaa arviota, kuinka paljon matkailijoita lentokentän kautta on tullut tai mikä merkitys heidän kulkemisellaan on Suomen koronatartuntojen määrään.

Kriisin käytännön johtamista vahvistetaan uusilla nimillä

Koronakriisin käytännön johtamista on tähän asti tehty kansliapäälliköiden ja valmiuspäälliköiden ryhmässä, jota johtaa pääministerin valtiosihteeri. Mukana on ollut osa kansliapäälliköistä. Hallitus on päättänyt laajentaa ryhmää ja ottaa mukaan kaikkien ministeriöiden päälliköt.

Sen työrukkaseksi ollaan perustamassa ministeriöiden valmiuspäälliköiden ryhmä, joka kartoittaa mahdollisia ongelmia ja riskejä.

Samaan aikaan julkisuudessa on keskusteltu "nyrkistä". Nimi nousi eilen esiin Iltalehden ja Ilta-Sanomien jutuissa, joissa kerrottiin tasavallan presidentin aloitteesta, jotta koronakriisistä saadaan kunnon ote.

Presidentti ja pääministeri kiistivät illalla Twitterissä Iltalehden tiedot, että asiasta olisi keskusteltu utvassa. Utva on valiokunta, johon osallistuvat sekä presidentti että hallituksen turvallisuudesta vastaavat ministerit.

Ylen tietojen mukaan keskustelua on kyllä käyty, mutta ei ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Ylen tietojen mukaan hallitus sai tasavallan presidentin kanslialta tällä viikolla sähköpostin, jossa esitettiin jonkinlaisen kriisiryhmän perustamista. Hallituksen puolesta tähän on vastannut pääministeri.

Ylen tietojen mukaan hallitus ei halua ad hoc -ryhmää, joka hoitaisi asiaa ohi hallituksen ja toimivaltaisten viranomaisten. Asiasta on puhuttu myös hallituksen johtavien ministerien viisikossa. Myös pääministeri ja presidentti ovat keskustelleet asiasta.

Lisäksi vireillä uusi elin puimaan koronakriisin jälkihoitoa

Presidentti on ollut aktiivinen koronakriisissä, jossa toimivalta kuuluu osassa päätöksistä sekä presidentille että hallitukselle, monissa asioissa vain hallitukselle.

Ylen tietojen mukaan presidentti on halunnut keskustella asiantuntijaryhmästä, joka tuottaisi hallitukselle tilannekuvaa ja toimeenpanoehdotuksia.

Julkisuudessa taas presidentti on useaan otteeseen ollut patistelemassa kansalaisia ja muistuttamassa tilanteen vakavuudesta.

Hallituksen ja presidentin keskustelu on käyty hyvässä hengessä, Ylen lähteet vakuuttavat. Ilta-Sanomille presidentti kertoi tänään, mitä hän on esittänyt.

– Minun päässäni ja ymmärtääkseni monen muunkin on syntynyt tuumailuja siitä, olisiko näistä asiantuntijoista koottavissa jonkinlainen kriisiryhmä eli käytännön toimijat miettimään yhdessä hallituksen kanssa asioita, presidentti sanoi Ilta-Sanomille sunnuntaina.

Presidentti korostaa IS:lle, että hän ei tarkoita, että ryhmällä tulisi olla päätäntävaltaa.

Hallitus ja presidentti johtavat turvallisuuspolitiikkaa yhdessä. Lähteet korostavat, että keskustelua käydään mutta ei kipakasti vaan kohteliaasti. Jotain erimielisyyttä kriisijohtamisen työkaluista näyttää olevan, ellei kyse ole esimerkiksi väärinymmärryksistä.

Koronakriisistä on tultava myös ulos. Hallitus on perustamassa myös ryhmää, joka suunnittelee, miten kriisin taloudelliset ja sosiaaliset vauriot korjataan. Ylen tietojen mukaan hallitus ja presidentti ovat samaa mieltä työn tarpeellisuudesta.

Korjaus 29.3. 2020 klo 19.55. Jutussa kerrottiin, että Finaviaa ohjaa liikenneministeriö. Finavia on valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.

Suomalaisten elämä jatkuu poikkeusoloissa vielä viikkoja. Hallitus valmistelee tänään sunnuntaina päätöksiä, kuinka pitkään Suomi pysyy pääosin suljettuna. Varsinaiset päätökset tehtäneen huomenna.

Ratkaisujen pohjaksi hallitus saa sunnuntaina arvion tartuntatilanteesta. Ennakkotietojen mukaan rajoituksilla on jo ollut vaikutusta ja tartuntojen leviäminen on hidastunut, mutta rajoituksia ei kannata vielä purkaa.

Kokosimme tiedot tärkeimmistä suomalaisten elämää rajoittavista päätöksistä ja niiden kestosta. Hallituslähteistä saatujen tietojen perusteella arvioimme myös, kuinka kauan rajoitukset jatkuvat.

1. Koulujen lukukausi jatkuu etänä

Koululaiset ja opiskelijat ovat opiskelleet etänä pian kaksi viikkoa. Vain osa 1.–3.-luokkalaisista saa opetusta kouluissa. Ylen tietojen mukaan koulut eivät ole avaamassa oviaan vielä huhtikuun puolivälissä. Ne pysyvät kiinni vähintään seuraavan kuukauden eli huhtikuun, mahdollisesti toukokuulle asti.

2. Vielä pitkään aikaan ei saa kokoontua

Ensin hallitus kielsi yli 500 henkilön tapahtumat, sitten yli 10 henkilön kokoontumiset. Tätä rajoitusta tullaan edelleen jatkamaan, kunnes taudin huippu on ohitettu. Se tarkoittaa, että teatteriin tai jalkapallotreeneihin ei voi mennä eikä ystäväporukkaa kutsua kyläilemään.

3. Rajat pysyvät kiinni, Ruotsin rajan tilannetta harkitaan

Rajaliikenne pysyy keskeytettynä toistaiseksi. Tästä hallitus voi päättää itse, ilman eduskuntaa. On mahdollista, että muista rajoista poikennut käytäntö Lapin ja Ruotsin välisellä rajalla muuttuu. Silloin työmatkaliikenne myös Lapista rajan yli Ruotsiin ja takaisin katkeaisi. Yle kertoi eilen, että Lapissa on koronatartuntoja, joiden jäljet johtavat Ruotsiin.

4. Ravintolat sulkevat ovensa

Vaikeimmaksi toimeksi on osoittautunut ravintoloiden sulkeminen. Sitä on puuhattu jo kaksi viikkoa, mutta ovet ovat yhä auki. Pääministeri on vedonnut, että ravintolat ja kahvilat pitäisivät ovensa kiinni. Asia on edelleen eduskunnan pöydällä. Näillä näkymin ravintolat sulkisivat ovensa huomenna maanantaina.

Lue myös: Tällainen on hallituksen ravintolaesitys: Ravintolat kiinni koko kevääksi, noutoruokaa saa hakea

Myös esimerkiksi kampaamojen sulkemista on harkittu, sillä myös niissä ihmiset joutuvat läheisiin tekemisiin toistensa kanssa, ja kampaajien sekä partureiden asiakkaat ovat kaikonneet. Lakiteknisesti näiden ovien sulkeminen olisi Ylen tietojen mukaan vähintään yhtä vaikeaa kuin ravintoloiden.

5. Uusimaa pysyy tiesulkujen takana

Uudenmaan maakunnan raja suljettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä, ja rajan yli saa 19.4. asti kulkea vain välttämätön liikenne. Uusimaalaiset pidetään eristettyinä tartuttamasta muuta Suomea niin kauan, kunnes taudin huipun arvioidaan olevan Uudellamaalla ohi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Synkkä ennuste USA:n koronakuolemista, hallitus valmistelee päätöksiä tulevista viikoista, koulut jatkanevat etäopetusta

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet eläkeikää lähestyville ja eläkeiässä oleville uuden ruokasuosituksen, joka korvaa vuonna 2010 julkaistun ikääntyneiden ravitsemussuosituksen.

”Vireyttä seniorivuosiin” -ruokasuositus on tarkoitettu niin ikääntyneiden ruokailusta huolehtiville ammattilaisille kuin myös kaikille ikääntyneille ja heidän läheisilleen.

Laatijoiden mukaan jo eläkeikää lähestyvät saavat suosituksesta arvokasta tietoa ”terveyttä edistävästä ja toimintakykyä ylläpitävästä ruokailusta”.

– Valitettavan usein alamme kiinnittämään syömiseemme huomiota vasta sitten, kun ruoka ei maistu tai on jo tullut hankalasti korjattavia tilanteita ja sairauksia, paino on laskenut ja kunto on romahtamassa, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen muistuttaa.

Proteiinia joka aterialla

Ikääntyneiden ruokasuositus uusittiin, koska kymmenen vuoden takaisten suositusten ei katsottu enää sopivan nykytarpeisiin.

Arja Lyytikäisen mukaan uutta suosituksessa on, että sekä kotipalveluaterioita että ympärivuorokautisen hoidon ruokailuja varten annetaan ohjeet ja laatukriteerit kilpailutusta, hankintoja ja palvelusopimuksia varten.

Ravitsemuksellisesti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämän asiantuntijatyöryhmän laatimassa suosituksessa on vain vähän täysin uutta.

– Ravintoaineita koskevissa suosituksissa ainoa ero on proteiinimäärän nostaminen 1,1–1,2 g:sta 1,2–1,4 g:aan painokiloa kohti vuorokaudessa. Myös ruokalistasuunnittelua varten proteiinin määräsuositus on täsmennetty. Riittävä proteiinin saanti tulee taata tarjoamalla proteiinipitoisia ruoka-aineita jokaisella aterialla, myös välipaloilla.

Jokaisella aterialla tulisi myös tarjota pehmeitä rasvoja kuten öljyjä tai öljypohjaisia salaatinkastikkeita. Myös kuidun saannista on huolehdittava kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä sekä kuitupitoisella leivällä.

Tarkkaile painoa, kurkkaa jääkaappiin

Hyväkuntoisen ei tarvitse eläkeiässäkään tehdä ruokavalioonsa suuria mullistuksia. Heille voimassa ovat samat terveyttä edistävän ruokavalion suositukset kuin muillekin aikuisille.

Moni ikääntynyt ei kuitenkaan saa syömisestä riittävästi välttämättömiä ravintoaineita, syö liian vähän tai vastaavasti liikaa.

Ruokasuositusten noudattamisella on todellista merkitystä, sillä huono syöminen lisää tutkimusten mukaan sairastavuutta, hoidon tarvetta ja ennenaikaista kuolleisuutta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo, että vaikka julkaisu sisältää runsaasti erilaisia työkaluja terveydenhuoltoon ikääntyneiden ravitsemustilan ja ravinnon saannin arviointiin, voi suosituksia hyödyntää myös kotioloissa.

– Oleellisinta kotioloissa on tarkkailla iäkkään painoa, ja erityisesti painon mahdollisia muutoksia – säännöllisesti. Iäkkään syömisen ja jääkaapin sisällön hienovarainen seuranta on tarpeellista huolenpitoa.

Tahattoman laihtumisen syy pitää aina selvittää mahdollisimman pian

.

Yhdessä ruokakin maistuu paremmalle

Syöminen on muutakin kuin energian tankkaamista. Ruuan pitää myös maistua.

Ruokasuositukset laatinut työryhmä painottaa, että yhdessä syöminen ja mukava ruokailutilanne parantavat ruokahalua ja lisäävät ruokailusta saatavaa mielihyvää.

Yksin syövillä taas huono ruokailurytmi, ruokavalinnat ja ravintoaineiden niukkuus lisäävät riskiä sairastua. Ruokailulla on huomattava psyykkinen ja sosiaalinen merkitys.

Uudessa ruokasuosituksessa esitetään, että ”ravitsemusta vaarantavia tekijöitä tulee selvittää aktiivisesti kaikilta ikääntyviltä ja etsiä niihin yksilöllisiä ratkaisuja.”

Se tiedetään, että yksinäisyys, mieliala tai vaikkapa taloudelliset seikat vaikuttavat syömiseen.

Arja Lyytikäisen mukaan suositus painottaa, että ruokapalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää nostaa esille ikääntyneet itse aktiivisina vaikuttajina ja tarjota erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia toimintakyvyn mukaan.

– Ikääntyneet toivovat selvitysten mukaan ruokailuunsa vaihtoehtoisia palveluja ja yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä ruoan että ruokailupaikan suhteen, itsemääräämisoikeuden säilyttämistä ja yhteisöllisyyttä mahdollisimman pitkään riippumatta siitä, missä asuu.

Yhteenveto ”Vireyttä seniorivuosiin” -ravitsemussuosituksista

• Ikääntyneiden ruokavalion perustana on kansallisissa ravitsemussuosituksissa määritelty terveyttä ja kestävyyttä edistävä ruokavalio.
• Ruokavalion energiamäärän tulee olla energiankulutuksen mukainen.
• Ruokavalion tulee olla monipuolinen ja maistuva. Sen tulee sisältää muun muassa kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljavalmisteita, pehmeää rasvaa ja maitovalmisteita sekä riittävästi kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja.
• Suolan määrä pidetään kohtuullisena.
• Jos tarvitaan painonpudotusta, sen on tapahduttava maltillisesti ja riittävä proteiinin saanti huomioiden, jotta lihasmassan väheneminen voidaan minimoida ja toimintakyky säilyttää.
• Yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 10–20 µg/vrk ympäri vuoden.
• Ikääntyvien ruokailua järjestettäessä on huomioitava ruokailun psyykkinen ja sosiaalinen merkitys, vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, mieliala ja tunteet sekä sosiaalinen ja taloudellinen tilanne.

Koko ”Vireyttä seniorivuosiin” -ruokasuositus löytyy verkkojulkaisuna Ruokaviraston sivustolta, jonne on koottu kaikki Suomessa julkaistut ravitsemussuositukset.

Pasilassa sijaitseva Messukeskus tarjoaa viranomaisille tilojaan väliaikaiseksi koronasairaalaksi.

Pandemia vuoksi hiljentyneen Messukeskuksen tuotanto- ja kiinteistöjohtaja Mika Vakkilainen kertoo, että tällä hetkellä suunnitelmia pandemiasairaalan rakentamisesta Messukeskukseen ei kuitenkaan ole.

– Me olemme olleet yhteydessä viranomaisiin ja sanoneet, että meidän puolesta Messukeskus on käytettävissä, mutta toistaiseksi ilmeisesti ei ole ollut tarvetta siihen.

Messukeskuksen 55 000 neliötä käsittävissä halleissa olisi tilaa vähintään sadoille potilaille.

– Siellä on ainakin väljyyttä riittävästi niiden hoitopisteiden välille, mutta varmasti on asiantuntijoiden tehtävä pohtia miten se sitten toteutettaisiin.

• Lue tästä tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja ulkomailla
• Lue tästä tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Johtajalääkäri: Ongelmana pesutilojen puute

Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkaraisen mukaan päätökset väliaikaisista koronapotilaiden hoitoon tarvittavista tiloista tehdään Helsingissä yhdessä HUSin kanssa. Johtajalääkäri Pikkarainen kuitenkin arvioi, että messukeskus soveltuisi hyvin pandemiasairaalaksi.

– En näe mikä olisi esteenä pandemiasairaalan varustamiseen sinne sisälle. Onhan siellä perustarpeet, mitä pitää olla: lämpö, sähkö, tietoverkot.

Johtajalääkäri Pikkaraisen mukaan tilapäissairaalan voi perustaa Messukeskukseen samalla tavalla kuin, mihin muuhun suureen hallitilaan. WC-tilojen puute vaatisi kuitenkin poikkeuksellisen paljon rakentamista.

– Ongelma on se, että WC- ja pesutilat ovat aika kaukana tai oikeastaan pesutiloja ei ole siellä Messukeskuksessa, sanoo johtajalääkäri Pikkarainen.

Messukeskuksen työntekijät voisivat auttaa sairaalan rakentamisessa

Messukeskuksen tuotanto- ja kiinteistöjohtaja Vakkilaisen mukaan keskuksen yli 200 ammattilaista voisivat tarvittaessa auttaa väliaikaisen sairaalan rakentamisessa.

– Meillä on käynnissä yt-neuvottelut, mutta ei ole kahta sanaa, etteivätkö meidän työntekijät voisi auttaa tarvittaessa pandemiasairaalan rakentamisessa.

Messukeskuksen työntekijöistä löytyisi tilapäissairaalan rakentamiseen monenlaisia osaajia.

– En tiedä kuinka paljon sairaalan rakentamisessa meidän apua tarvittaisiin, mutta se ei ole ongelma, etteikö meiltä löytyisi siihen resurssia. Löytyy sähkömiehiä, putkimiehiä, rakentajia ja muita, luettelee Vakkilainen.

HUS ei kommentoi Messukeskuksen soveltuvuutta

HUS ei pyynnöstä huolimatta suostunut kommentoimaan Yle Uutisille Messukeskuksen soveltuvuutta tilapäissairaalaksi.

HUSista kerrotaan, että koronapotilaiden hoitoon on tarjottu useita erilaisia tiloja. HUSin viestintäpäällikkö Niina Kauppisen mukaan asiantuntijat miettivät tällä hetkellä mikä vaihtoehdoista ottaisiin tarvittaessa käyttöön.

Perjantaina HUS kertoi, että Kirurgisesta sairaalasta tulee koronapotilaiden hoitopaikka.

Saksalaisyhtiö Bayer on sopinut yhden lukuisista torjunta-aineisiin liittyvistä oikeusjutuistaan Yhdysvalloissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhtiö on suostunut maksamaan lähes 40 miljoonan dollarin korvaukset eli noin 36 miljoonan euron korvaukset. Kanteessa syytettiin Bayerin peitelleen glyfosaatin terveysriskejä.

Saksalaisviestinten mukaan kyse oli siitä, kerrottiinko Roundup-rikkakasvimyrkyn pakkauksessa riittävästi riskeistä. Rikkaruohojen torjuntaan yleisesti käytetty Roundup on yhtiön tunnetuin glyfosaattia sisältävä tuote.

Bayer vahvisti sopineensa asian, mutta ei kommentoinut korvaussummaa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan yhtiö on luvannut myös tehdä muutoksia Roundupin pakkaustietoihin. Tuomioistuimen on vielä hyväksyttävä sopimus.

Bayeria vastaan on vireillä tuhansia kanteita, joissa glyfosaatin väitetään aiheuttaneen syöpiä. Kanteiden sopimisesta on neuvoteltu jo kuukausia.

Yhtiö on jo aiemmin tuomittu maksamaan mittavia korvauksia. Roundup päätyi lääkevalmistajana tunnetun Bayerin tuotevalikoimaan pari vuotta sitten, kun yhtiö osti siemeniä ja tuholaismyrkkyjä tuottaneen Monsanton.

Bayer on edelleen vakuuttanut, ettei glyfosaatti ole oikein käytettynä terveydelle vaarallista. EU on antanut jatkoaikaa glyfosaatin käytölle ainakin vuoteen 2022. Glyfosaatti on Suomessakin yleisin rikkakasvimyrkky.

Aiemmin aiheesta:

Monsanto joutuu maksamaan avioparille kaksi miljardia dollaria korvauksena Roundupin aiheuttamasta syövästä – tuhansia hakemuksia jonossa

Kemikaalijätti Monsanto kärsi tappion oikeudessa

Huoli Suomen yleisimmän rikkakasvimyrkyn glyfosaatin turvallisuudesta kasvaa – viljelijät eivät panikoi, vaikka kielto voi olla kohta edessä

Monsanto joutuu maksamaan mojovat korvaukset Kaliforniassa – Suomalaisasiantuntija kuumana käyvästä glyfosaattikeskustelusta: "Se on ihan turhaa pelkoa"

Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan

Kiistelty torjunta-aine glyfosaatti sai viiden vuoden jatkoajan

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on nyt myös Suomessa. Vain parissa viikossa Suomi on siirtynyt muutamasta tartunnasta vaiheeseen, jossa iso osa maasta on suljettu taudin leviämisen hidastamiseksi.

Tästä jutusta näet viiden grafiikan avulla, missä koronavirusepidemiassa mennään maassamme. Jutun tiedot tartuntamääristä on päivitetty viimeksi 30.3. Ylen päivittyvän uutisartikkelin pandemian vaikutuksista maailmalla löydät täältä.

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin tammikuun 29. päivä. Varmojen tartuntojen määrä alkoi kuitenkin kasvaa toden teolla vasta maaliskuun alussa.

Todellinen tartuntojen määrä voi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan olla 20–30 kertaa korkeampi. Tällä hetkellä vain vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä testataan. Testejä ei riitä kaikille.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, taudin leviäminen hidastuu. Nämä toimet näkyvät tartuntatapausten määrässä kuitenkin viiveellä. Maaliskuun lopussa varmistettujen tartuntojen määrä oli edelleen kasvussa, mutta kasvukäyrä oli loiventunut.

THL on siirtynyt käyttämään tartuntatautirekisteriä tapausten raportoinnissa. Rekisterin tiedot päivittyvät kuitenkin jälkijunassa, minkä vuoksi siitä puuttuvat tuoreimmat tapaukset. Yllä oleva grafiikassa ovat mukana tartuntatautirekisteriin kirjattujen tapausten lisäksi myös muut varmistetut tartunnat, joista THL on kertonut.

Epidemian ensimmäisten viikkojen aikana koronavirus on levinnyt voimakkaimmin Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Alueelliset erot ja erot ikäjakaumassa ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, sillä vain pieni osa todellista koronavirustartunnoista on vahvistettu.

Muu maailma on ohittanut Kiinan vahvistettujen tartuntojen määrässä. Tällä hetkellä COVID-19-epidemia leviää nopeimmin Yhdysvalloissa.

Koronavirus leviää herkemmin kuin esimerkiksi kausi-influenssa tai ebola, mutta ei yhtä herkästi kuin SARS. Ihmisillä ei myöskään ole immuniteettia koronavirusta vastaan, eikä siihen ole saatavilla rokotetta.

Koronavirus tarttuu kaikenikäisiin. Ikä ja entiset sairaudet lisäävät kuolemanriskiä koronatartunnassa. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuolleisuus koronaan on ollut noin 15 prosenttia.

• Lue myös: Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Ennusteet tartuntojen, sairaalahoitoa tarvitsevien ja kuolemantapausten määrät ovat tässä vaiheessa vielä hyvin karkeita. Tässä kuvassa on käytetty lähteenä valtioneuvoston julkaisemaa ennustetta, jossa 1 prosentti tartunnoista johtaa sairaalahoitoon ja 0,1 prosenttia kuolemaan.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan, epidemia pitkittyy, mutta tartuntoja tulee vähemmän. Tällä pyritään siihen, että terveydenhoitojärjestelmämme kestää koronaviruksen aiheuttaman kuormituksen. Se säästäisi myös ihmishenkiä.

THL:n mallinnuksen mukaan epidemia voi kestää Suomessa jopa puoli vuotta. Valtion ja ihmisten omista toimista riippuu, kuinka laajalle koronavirus leviää Suomessa. Valtioneuvoston lievimmän arvion mukaan tartunnan saa hieman yli miljoona suomalaista.

Kansainvälisesti on arvioitu, että enimmillään yli puolet väestöstä voi saada tartunnan, mutta vain pieni osa kuolee. Eri maissa on kuitenkin tehty erilaisia arvioita koronaviruksen vaarallisuudesta.

Harvat mittarit tiivistävät koronaviruksen jo näkyviä vaikutuksia paremmin kuin pörssi-indeksit. Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä kuvaavasta OMXH25-indeksistä on sulanut maan ensimmäisen koronavirustartunnan jälkeen 30 prosenttia. Sittemmin syöksy on pysähtynyt, kun valtion elvytyspaketti on nostanut sijoittajien toiveita.

Kun ihmisten liikkumista rajoitetaan ja pelko valtaa markkinat, vaikutukset talouteen ovat valtavia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on laskenut, että taloudellista tuottavuutta kuvaava bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna jopa 5 prosenttia Suomessa. Ulkomaankauppa, palvelualat ja teollisuus kärsivät kaikki.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallituksen päättämät poikkeustoimet tulivat voimaan keskiviikkona

11 väitettä koronaviruksesta: Selvitimme, pitävätkö ne paikkansa, mikä on myytti ja mitä ei tiedetä

Jätevesiviemäreitten huoltajia on viime päivinä työllistänyt varsin poikkeuksellinen toimenpide. Jätevesiviemäreitten varrella olevat jätevesipumppaamot ovat tukkeutuneet talouspapereista, nenäliinoista ja erityisesti desinfiointipyyhkeistä, joita ihmiset ovat nyt korona-aikana intoutuneet käyttämään moninkertaisesti normaaliaikaan verrattuna.

– Yleensä pumppaamoita tukkeutuu kerran tai kaksi viikossa. Nyt tuntuu, että joka päivä on pumppaamo tukossa, kertoo jätevedenpuhdistuksen yksikön päällikkö Petteri Jokinen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Tukkeutumiset alkoivat Jokisen mukaan lisääntyä maaliskuun ensimmäisellä ja toisella viikolla, joten ilmiö ajoittuu hyvin yksi yhteen koronavirusepidemian kanssa.

– Juuri lähettivät minulle maastosta kuvaa, miten pumput ovat taas räteistä tukkeutuneet, sanoo Jokinen.

Desinfiointipyyhe pahin

Vessanpönttöön saa laittaa vain tavaraa, joka varmasti hajoaa vedessä. Käytännössä siis vain ulostetta, virtsaa, pesuvettä ja vessapaperia.

Sen sijaan esimerkiksi talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja tai desinfiointipyyhkeitä pönttöön ei saa laittaa. Ne voivat aiheuttaa tukoksen, ja sen myötä erittäin pahannäköistä ja -hajuista jälkeä.

Desinfiointipyyhkeet ja käsien puhdistuspyyhkeet ovat koostumukseltaan niin tiukkoja, että niitä on vaikea saada edes repimällä rikki.

Jos vessanpönttöön laitettu desinfiointipyyhe ei jää kiinni jo oman talon putkistoon, se lähtee jätevesiputkea pitkin kohti jätevedenpuhdistamoa. Matkan varrella tulee kuitenkin vastaan pumppaamo, joka voimistaa jäteveden virtausta eteenpäin.

Pikkuhiljaa rätit ja pyyhkeet kerääntyvät pumpun juoksupyörän ja pumpun pesän väliin, mikä aiheuttaa jätevesipumpun pysähtymisen. Vaikka pumppaamossa on kaksi pumppua, voivat ne molemmat tukkeutua.

– Sitten tulee ylivuoto ja jätevesi menee maastoon, jos ei ehditä tarpeeksi ajoissa paikalle, kertoo Petteri Jokinen.

Vaikutukset viikkojen kuluttua

Eteläkarjalaisen Savitaipaleen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö, LVI-teknikko Vesa Roiko-Jokela pelkää, että pahin on vielä edessä. Erityisesti vanhoissa omakotitaloissa jätevesiviemärit ovat betonisia, joiden rosoiseen pintaan desinfiointipyyhkeet ja nenäliinat tarttuvat hanakasti kiinni.

– Ne aiheuttavat paljon tukoksia sekä yksityisten kiinteistöjen viemäreissä että kunnan omissa viemäreissä, kertoo Roiko-Jokela.

Kun pyyhkeet alkavat hiljalleen tarttua viemäreihin kiinni, voi haiseva todellisuus paljastua vasta muutaman viikon kuluttua.

– Nyt koronan aikana desinfiointiliinojen käyttö on räjähtänyt. Jos niitä laitetaan WC-pöntöstä alas, ne todella ovat tulevaisuudessa riesana. Aikansa ne sinne menevät, mutta viikkojen tai muutaman kuukauden kuluttua ne aiheuttavat ongelmia, sanoo Roiko-Jokela.

Roiko-Jokelan mukaan kunnan jätevedenpuhdistajalle selviää nopeasti, onko tukos kiinteistössä vai kunnan jätevesiputkessa.

– Jos kunnan liittymäkaivoon ei tule tavaraa ja talossa viemäri tulvii, tukos on siellä kiinteistön vastuualueella eli piha-alueella tai kiinteistön sisällä.

Jos tukos on kiinteistön omistajan puolella, jää tukos hänen korjattavakseen ja maksettavakseen.

– Kyllä sieltä äkkiä tulee omakotitalon omistajalle 500–1 500 euron lasku. Kerrostalossa vielä enemmän, sanoo Savitaipaleen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö Vesa Roiko-Jokela.

Omakotitalossa jätevesiputki on yleensä halkaisijaltaan 11 ja kerrostalossa 16 senttimetriä. Vaikka nykyään jätevesiputket ovat muovia, voi niihinkin tulla tukoksia.

– Mitä enemmän on mutkia, sitä suurempi vaara tukokseen on, sanoo Roiko-Jokela.

Ulostevesi lattiakaivosta

Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen povaa käsipyyhkeitten ja desinfiointiliinojen takia vaikeuksia erityisesti 40–50-vuotiaille kerrostaloille. Niissä viemärit voivat olla jo valmiiksi tukkeessa.

– Kun niitä on joskus availtu, on huomattu, etteivät ne enää ole viemäreitä vaan imeytyskenttiä. Niissä on niin paljon tavaraa, ruostetta ja kaikkea muuta, kertoo Kemppainen.

Kerrostalossa kaikki jätevesi on yhdistetty pystyviemäriin, joten sama viemäri vaikuttaa Kemppaisen mukaan useaan asuntoon ja useaan kerrokseen.

– Kun johonkin kohtaan tulee tukos, jätevesi alkaa padottua ja pyrkiä jossain vaiheessa ulos. Lattiakaivon kohdalta se tulee ensimmäisenä, sanoo Kemppainen.

Kemppaisen mukaan vieläkin suurempi riski on, että vanha jätevesiputki paineessa halkeaa ja aiheuttaa vesivahingon.

– Sellainen voi muhia siellä rakenteissa pitkään, kertoo Kiinteistto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.

Vaarassa ovat etenkin kerrostalot, joissa on oma jätevesipumppu. Niissä tiukka paperi jää pumpun siipipyörään ja rikkoo pumpun.

Väärinkäyttäjän vika

Niin kerros- kuin omakotitalossa tukoksen korjaus kestää aikansa.

Usein riittää, että puhdistusfirma käy tukoksen imemässä pois. Pahimmassa tapauksessa asunnon rakenteita joudutaan purkamaan, jos tukokseen ei muuten päästä käsiksi. Kiinteistöliitto Uusimaan LVI-asiantuntija Arto Kemppaisen mukaan silloin voi mennä esimerkiksi koko pesuhuone uusiksi.

Suomen vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Vesa Rontu kertoo nähneensä varottavia esimerkkejä jätevesiviemäreiden tukkeutumisista myös ulkomailta, joissa koronavirus on iskenyt vielä Suomea rajummin.

Syynä ovat ulkomaillakin olleet käsipyyhkeet, desinfiointipyyhkeet tai kosteuspyyhkeet, joita koronan takia on jätevesiviemäristöön päätynyt tavallista enemmän..

Rontu kertoo, että vastaavat merkit ovat ilmassa nyt Suomessakin.

– Tässä tilanteessa vesihuoltolaitosten henkilöstöllä on muutakin tekemistä kuin käydä rassaamassa tukkeutuvia putkistoja. Siitäkin tulee ihan turhaa käyttökustannusten nousua, minkä loppukädessä asiakkaat kuitenkin maksavat, sanoo Rontu.

Väärän tavaran laittaminen vessanpönttöön kostautuu Ronnun mukaan nopeasti.

– Usein desinfiointi- ja kosteuspyyhkeiden laittaminen WC-pönttöön kohdistuu väärinkäyttäjän omaan nilkkaan. Ensimmäisenä tukkeutuu oman kiinteistön viemäri. Silloin WC-vedet nousevat lattialle ja jäljet johtavat aika nopeasti sylttytehtaalle.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL:n ohjeen mukaan käytetyt nenäliinat ja desinfiointipyyhkeet voi laittaa muun roskan mukana roskapönttöön.

Eri jäteyhtiöillä voi olla kuitenkin erilaisia ohjeita varsinkin silloin, kun taloudessa on sairastunut henkilö. Ohjeet kannattaa tarkistaa kunnan tai maakunnan omasta jätehuoltoyhtiöstä.

Ohjeet siitä, mitä WC-pönttöön saa laittaa, löydät esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n sivuilta.

Lue myös:

Sairastuneen nenäliinoja ei tarvitsekaan pakata erikseen – lajittelu pysyy ennallaan

Lue uusimmat koronavirusuutiset tästä artikkelista

Kaakkois-Suomen rajavartiosto epäilee järjestäytyneen rikollisryhmän varastaneen arvokkaita henkilöautoja Schengen-alueelta. Rikollisryhmän tarkoituksena on ollut viedä autot myytäväksi Venäjälle.

Tapaukset ajoittuvat vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 helmikuun väliselle ajalle.

Rikoksia tutkineen Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan anastettuja autoja oli ainakin kolme.

Maaliskuussa 2019 rikollisryhmä toi Audi A8 -merkkisen henkilöauton Puolan ja Viron kautta Suomeen. Ryhmä yritti viedä auton Venäjälle Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan kautta, mutta aikeet tyssäsivät Kaakkois-Suomen rajavartioston tarkastukseen.

Helmikuussa 2020 puolestaan rikollisryhmä toi Volkswagen Amarok- merkkisen auton Saksan kautta Suomeen.

– Tämä auto jäi rajavartioston haaviin Vaalimaalla, kertoo tutkinnanjohtaja, luutnantti Ville Ahokas Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Liäsäksi rajavartiolaitos epäilee, että rikollisorganisaatio vei Saksan, Puolan ja Valko-Venäjän kautta Venäjälle yhden katumaasturin tammikuussa 2020.

Alun perin epäiltyinä viisi venäläistä

Varkaat olivat vieneet henkilöautot autokaupoista tai parkkipaikoilta.

Rikollisryhmä muutti autojen tunnistetiedot. Lisäksi rikollisorganisaatio käytti hyväkseen varastettuja tai kadonneita venäläisiä rekisteriotelomakkeita ja ajoneuvoihin kuulumattomia rekisterikilpiä.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tutkinut tapausta törkeänä kätkemisrikoksena. Epäiltyinä on ollut viisi venäläistä henkilöä. Heistä kolme on edelleen vangittuina.

– Kaksi muuta vapautettiin. Heitä ei ole enää syytä epäillä rikoksesta, Ahokas sanoo.

Rajavartiolaitos arvioi rikollisorganisaation saaman hyödyn olevan huomattava, vähintään 100 000 euroa.

Tapauksen esitutkinta on valmistunut, ja asia siirretty syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Todennäköisesti kymmeniä autoja viety

Kaakkois-Suomen rajavartioston rikostorjuntayksikkö teki tutkinnan aikana tiivistä yhteistyötä muun muassa Venäjän, Saksan ja Puolan viranomaisten sekä Euroopan poliisiviraston kanssa.

Tutkinnan aikana ilmeni, että varastettuja autoja on todennäköisesti enemmänkin. Ahokkaan mukaan epäilyksenä on, että Schengen-alueelta on viety jopa kymmeniä autoja.

Nämä tapaukset ovat muiden Euroopan maiden viranomaisten tutkittavina, koska autoja ei ole havaittu Suomessa.

Kajaanilainen luokanopettaja Sanni Kilponen on vetänyt suuren punaisen hupparin päälleen ja laittanut lippiksen vinoon. Hän istuu kotonaan työpöytänsä ääressä ja räppää isoin elein siitä, miltä tuntuu olla opettaja etätyön aikana.

Tämän kaiken hän kuvasi videolle, jonka lähetti oppilailleen ja heidän vanhemmilleen.

Vuoden luokanopettajaksi valittu Kajaanin Kätönlahden koulun opettaja tykkää laittaa itsensä likoon pienillä tempauksilla ja tekemällä omien sanojensa mukaan höpöjäkin juttuja.

Kilponen kokee, että huumorin merkitys korostuu nyt etäopetuksen aikana. Hallitus kertoi eilen, että koulut pysyvät kiinni kuukauden suunniteltua pidempään 13. toukokuuta saakka.

– Me opettajat pystymme viemään pois huolta vaikka huumorilla. Jatkamme tässä hämmentävässä tilanteessa arkea lasten kanssa ja pyrimme tuomaan koulun kodin arkeen.

Etäopetuksesta kertovassa räpissään Kilponen haluaa parodioida ja valistaa. Koronan tuoma tilanne on tiennyt hänellekin irtautumista työkuplasta, jossa on ollut tärkeää kohdata lapsi kasvokkain luokassa.

– Nyt olemme kaikki omissa kodeissamme ja yhteydessä vain etäyhteyksien kautta. On tämä iso aukko.

Parodian keinoin kantaa opiskelumotivaatioon ja asuvalintoihin

Sanni Kilposen räppivideo sai alkunsa Facebookista opettajille suunnatusta ryhmästä.

– Näin yhden opettajan tekemän musiikkituotoksen. Siitä jäi sykkimään rytmi koko päiväksi ja alkoi tulla tekstiä.

Aluksi Kilponen ajatteli tekevänsä videon pelkästään oman luokkansa oppilaille, mutta lähetti sen myös lasten vanhemmille Whatsappissa.

– No, sehän lähti sitten leviämään siellä.

Nyt videon on katsonut useampi sata ihmistä.

Kilposella on kotonaan omiakin etäkoululaisia, joten hän on todistanut kuinka koulu voi sekoittua vapaa-aikaan. Oppilailla lipsahtaa helposti aikaa netissä. Videollaan hän ottaa parodian keinoin kantaa myös tähän seikkaan.

– Mitä, jos opellakin lipsahtaa aika netissä vähän turhaan, mitä siitä seuraisi? Kilponen pohtii.

Videon lopussa Kilponen tanssii kalsarit jalassa. Tällä hän viittaa opettajien keskuudessa huvitusta herättäneeseen ilmiöön: etäopetuksen kautta opettajille voi näkyä kiusallisiakin hetkiä. Esimerkiksi pari viikkoa Ilta-Sanomat uutisoi kuinka yläkoulun opettaja hieraisi silmiään, kun kesken etäopetuksen näytölle ilmestyi housuton isä.

– Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta kyllä lapsen etäyhteyden kautta voi näkyä kodin koko komeus, Kilponen sanoo.

Videolla Kilponen korostaa myös käsihygieniasta huolehtimista ja sosiaalisten kontaktien välttämistä.

Ihmiskontaktien vähentyminen on alkanut näkyä myös opettajan koulupäivässä. Alun riemu kouluttomasta koulusta on vaimennut oppilaiden keskuudessa.

– Oppilaat kaipaavat luokkakavereitaan ja yhdessä tekemistä, Kilponen kertoo.

Onko huumori auttanut sinua poikkeustilanteessa? Keskustelu on auki 1. huhtikuuta kello 23:een asti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla luetellaan eri riskiryhmät, joille koronavirustauti voi ola vaarallinen. Iäkkäämpien ihmisten lisäksi isomman riskin ryhmiin kuuluvat seuraavista sairauksista kärsivät:

Vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Eri työpaikoilla on jouduttu pohtimaan, miten riskiryhmiin kuuluvat voivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa, sairaaloissa tai vanhusten kotihoidossa.

Koska käytännöt näyttävät vaihtelevan, se on herättänyt hämmennystä ja jopa pelkoa työntekijöiden keskuudessa. Työsuojelulain mukaan työnantajan velvollisuus on turvata työntekijän terveys kaikissa työskentelyolosuhteissa - myös COVID-19-epidemian tai -pandemian aikana.

Erityisesti terveydenhuollon piirissä työskentelevien ja koronavirusinfektoituneiden kanssa tekemisiin joutuvien hoitajien parissa on ollut pelkoja, jos hoitaja on ollut raskaana tai kärsinyt mainituista perussairauksista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä työskentelyn rajoitukset määritellään tapauskohtaisesti, viestittää henkilöstöjohtaja Katariina Similä. Sairaanhoitopiiri on tähän mennessä linjannut, että riskiryhmään kuuluvat raskaana olevat työntekijät.

– Huomioimme viranomaisohjeet tässäkin asiassa. THL ja STM korostavat kunkin työntekijän altistuksen määrää ja tartunnan saamisen riskiä, jonka perusteella lähiesimies arvioi työntekijän soveltuvuutta kuhunkin työtehtävään, Similä vastaa sähköpostitse Yle Uutisten kyselyyn.

Riskinarvio tehdään siitä, miten työntekijä pystytään suojamaan työn vaaralta. Koska työtehtävät vaihtelevat kuitenkin suuresti, on mahdotonta Katariina Similän mukaan antaa kaikkien kohdalla pätevää ohjetta siten, että se ei olisi jonkun kohdalla liioitteleva ja toisen kohdalla vähättelevä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on koulutettu työntekijöitä suojautumaan paremmin mahdollisen tartunnan varalta. Toisaalta lähiesimiesten paine kasvaa, kun he joutuvat pohtimaan kunkin riskiryhmäläisen työtilannetta.

Millainen on raskaana olevien riski?

THL on arvioinut, ettei koronaviruksesta välttämättä ole isoa riskiä raskaana oleville naisille. TYKSin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi (23.3.) Yle Uutisille näin.

– Lähtökohtana on, että riskiryhmiin kuuluvat eivät tee sellaista hoitotyötä, jossa mahdollisuus koronavirustartuntaan on normaalia suurempi. Pitkäaikaissairaiden ohella riskiryhmään kuuluvat myös raskaana olevat henkilöt.

Työntekijät kertovat kuitenkin, että ohjetta ei aivan täsmällisesti ole noudatettu käytännössä. Raskauden aikaan liittyy usein pelkoja lapsen kehityksestä ja synnytyksestä, joten koronaviruksen aiheuttamat pelot ovat varsin ymmärrettäviä.

Turun kaupungin puolelta viestitään, etteivät raskaana olevat työntekijät joudu tekemisiin koronaviruspotilaiden kanssa. Käytännössä hoito Turussakin on keskitetty toistaiseksi yliopistolliseen keskussairaalaan.

Osa terveydenhuollon henkilöstöstä on siirretty kokonaan muihin tehtäviin. Esimerkiksi hammaslääkäreitä ja -hoitajia on ollut Turun satamassa ja lentokentällä neuvomassa saapuvia matkustajia.

Suojautumisessa ollut puutteita

Työntekijöiden ammattijärjestöihin on tullut tietoja siitä, että työpaikoilla ei ole aivan selvää, miten koronavirukselta pitäisi suojautua. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska tiedot COVID-19-epidemian muuttumisesta pandemiaksi ja muu tietous on tullut pikavauhdilla.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kaikilla ei suojavälineitä ole ollut käytössä.

– Meille räikeimmät ovat, että ei ole ollut suojavälineitä. Ei ole ollut maskeja, ei laseja, ei suojavaatteita. Sanottu, että käytetään toiseen kertaan. Nämä ovat yksittäistapauksia, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Epidemian iskiessä valmius työpaikoilla on ollut paikoin puutteellinen.

– Ajatellaan, että ihan kuin valmiuslain nojalla voitaisiin laistaa työturvallisuudesta ja -suojelusta, mutta näin ei ole, JHL:n puheenjohtaja arvioi.

Riskiryhmiin kuuluville pitäisi Päivi Niemi-Laineen mukaan järjestää muuta korvaavaa työtä ja kouluttaa koko henkilökunta käyttämään oikein suojavarusteita.

Yksityisllä palvelualoilla, kuten kaupoissa ja ravintoloissa, työskenteleviä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalon mukaan riskiryhmäläisille on etsittävä korvaavaa työtä. Välittömiä asiakaskontakteja on vältettävä.

– Yhteydenotot kasvaneet päivä päivältä. Suurin osa yhteydenotoista liittyy lomautuksiin ja toimeentuloon, mutta myös riskiryhmiin, Vihersalo kertoo.

Suurin osa työpaikoista on ottanut suojautumisen vakavasti. Kaupoissa on asennettu kassojen eteen suojalaseja, otettu käyttöön suojalaseja ja -käsineitä, mutta joissain yrityksissä riskiä on vähätelty.

– Jonkun verran ymmärretään, että työntekijä on riskissä. Silloin on sanottu, että voit olla pois, mutta se on sitten palkatonta. Näinhän ei pidä toimia, ei sitä riskiä voi siirtää työntekijälle, PAM:n Merja Vihersalo ihmettelee.

Matkailu- ja ravintola-alalla korvaavia töitä ei ole tarjolla

Työnantajapuolelta tulee myös runsaasti kyselyitä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Vakava virusepidemia on luonut uuden tilanteen, johon ei ole heti tarjolla toimivia ratkaisuja.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran mukaan koronaepidemiankin aikana työnantajan velvollisuus on lain mukaan huolehtia siitä, että työskentely on turvallista ja terveydelle vaaratonta. Jos tätä ei pystytä takamaan, on neuvoteltava järjestelyistä erityisesti riskiryhmien kohdalla.

– Työterveyshuolto on nyt erityisasemassa. Sen pitää ohjeistaa työntekijöitä ja työnantajia. Tehdä riskinarviointi, että pystyykö työntekijä riittävällä suojauksella asianmukaisesti työskentelmään omassa työssään, Rytivaara sanoo.

Koronatilanteeseen liittyen on tehty erityisiä arviointeja juuri infektioriskiin liittyen. Aloite on tullut työntekijöiltä. Tällöin arvioinnin hoitaa työterveyshuolto, mutta arviointi kohdistuu vain yhteen työtehtävään, sillä yleensä työpaikoilla tehtävät vaihtelevat.

Yleisohjetta riskiryhmien kohteluun ei työtehtävien erilaisuuden takia voi Auli Rytivaaran mukaan antaa. Terveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin tarkempi suojaus, jos työskentelee mahdollisten koronapotilaiden kanssa.

– Sairaanhoitopiireillä on varmasti erilaisia käytäntöjä, joita nyt yhdistellään. Haasteena on se, että emme tiedä tästä koronainfektiosta kaikkea. Tietoa tulee koko ajan lisää, jolloin riskituntemus kasvaa, EK:n asiantuntijalääkäri arvioi.

Jos hoitaja kuuluu riskiryhmään, hänet voitaisiin siirtää Rytivaaran mukaan hoitamaan jo COVID-19-infektion sairastaneita potilaita.

Jos korvaavia työtehtäviä ei löydy, työnantaja ja työntekijä voivat Auli Rytivaaran mielestä yhteisymmärryksessä miettiä muita ratkaisuja, esimerkiksi käyttää vuosilomia, että voi olla pois riskialttiista työstä.

Matkailu- ja ravintola-aloilla ei korvaavia työtehtäviä tällä hetkellä pystytä tarjoamaan, koska toiminta niillä on miltei loppunut.

Lue myös

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Korona ajaa kuntia yhä syvempään ahdinkoon: yt-neuvotteluja useissa kunnissa, lomautusuhka leijuu monen yllä

Kysely: Jopa kaksi kolmesta suomalaisyrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa

Maaliskuussa Suomi sai oppitunnin, jonka läksyt vasta harvat ovat hoksanneet. Luiskahdimme yhdestä maailman vakaimmasta ja vapaimmasta demokratiasta pakkolakien tilaan hetkessä, ilman vastalauseita.

Meitä ei pakotettu. Me suorastaan vaadimme perusoikeuksiemme rajoittamista. Kansa huusi niiden perään, osa mediasta vaati heti valmiuslain käyttöönoton jälkeenkin vieläkin tiukempaa kuria. Kerrottiin, että eräs toimittaja olisi jopa valmiuslain säätämisen jälkeisessä haastattelussa kiitellyt pääministeri Sanna Marinia siitä, että poikkeustila oli julistettu. Vallan vahtikoira siis kiitti, että hänen perusoikeuksiaan oli niin komealla tavalla rajoitettu.

Jopa pääoppositiopuolueet, perussuomalaiset ja kokoomus, vaativat päästä demarijohtajan komentoon. Ainoa nurina mitä oppositiosta nettikeskusteluissa kuului, oli epäily siitä, että Marin viivyttelee, koska hänessä ei ole riittävästi johtajaa toimimaan, ja että itsensä presidentti Niinistön piti ojentaa hallitusta ennen kuin vallan keskittäminen hallitukselle lähti kunnolla etenemään.

Sanottakoon, että minäkin kannatin valmiuslain käyttöönottoa. Virus on niin pirullinen ja kokonaisvaikutukset edelleen niin vaikeasti arvattavia, että tiukat toimet tuntuivat hyvältä.

On mahdollista, että Ruotsi vain pelaa koronapeliä rohkeammin kuin muut.

Kotimaani Ruotsi on lähtenyt tautia päin toisenlaisella strategialla. Se hidastelee, toimii maltilla. Se suosittelee ja valmistautuu, eikä halua ruveta koviin toimiin, vaikka tauti kaataa jo kansaa. Ruotsalaiset saavat huutia Suomessa, heille nauretaan, että kylläpä ovat pullan pehmeitä jälleen kerran, kun on kova paikka. Syynet siellä vain diskuteraavat, vaikka vihollinen on jo maassa!

Lällätyksessä voi olla perääkin, sillä yksi syy hidasteluun voi olla Ruotsin lainsäädäntö, jossa ei ole edes olemassa valmiuslain kaltaista poikkeusolojen lainsäädäntöä vaan poikkeustoimet on määritelty jokaisella sektorilla erikseen. Lain puutteet ovat herättäneet keskustelua Ruotsissa.

On myös arvioitu, että Ruotsi pelaa koronapeliä rohkeammin kuin muut. Se pitää talouden pyörimässä, ihmiset työpaikoillaan ja lapset kouluissa, ja luottaa, että suositukset riittävät hillitsemään pahimmalta katastrofilta.

On mahdollista, että Ruotsi katsoo asiaa pidemmällä perspektiivillä. Siinä missä muut torjuvat pelkkää tautia, Ruotsi miettii tarkkaan millaisia vaikutuksia ihmisten lukitsemisella kotiin on, entä paljonko maan seisauttaminen vaatii kärsimystä ja uhreja pitkällä aikavälillä.

Kukaan ei lopulta tiedä, miksi Ruotsin linja on ollut löysempi kuin muiden, mutta heitä vielä yhden arvauksen. Mitä jos Ruotsi suojelee demokratiaansa? Mitä jos se on jahkaillut siksi, että se punnitsee meitä tarkemmin, mitä poikkeustila tarkoittaa maalle? Jospa sodasta on niin kauan ja kelpo demokratiaa kestänyt jo sellainen tovi, että poikkeuslait tuntuvat heistä melkein yhtä kammottavilta kuin tuo hurja virus?

Jotta demokratiat voivat muuttua diktatuureiksi, ensimmäiseksi on luotava paha. On luotava sellainen täydellinen pahan ilmentymä, joka uhkaa kansakunnan olemassaoloa ja jota vastaan on taisteltava kovimmin käytettävissä olevin keinoin.

Tuo toinen voi olla poliittinen vastustaja kotimaassa, joka on kaadettava komealla vaalivoitolla tai vallankumouksella, tai muuten me suistumme kuiluun. Paha voi olla joku kansanryhmä, joka on syyllinen kaikkiin ongelmiimme työttömyydestä erektiohäiriöihin. Se voi olla naapurimaa, kammottava ja likainen verivihulainen, joka uhkaa raiskata meidän naiset, tappaa meidän lapset ja ulostaa isiemme haudoille.

Paha kasvaa mieliimme systemaattisella, väsymättömällä propagandalla, jonka viesti on: Nuo ovat niitä, jotka uhkaavat. Nuo ovat niitä, jotka vievät elämisen mahdollisuutemme. Juuri nuo likaiset valehtelijat vievät meidät tuhoon, jos emme saa tähän jotakin rotia, kuria ja järjestystä!

Kun diktaattorikandidaatin tähdet ovat kohdallaan, eli maailma sopivasti epävakaa ja kansa sulokkaasti peloissaan, hän saa haluamansa – poikkeuslait, ensiaskeleen kohti absoluuttista valtaa.

Sitten voikin tapahtua mitä vain. Eurooppa on täynnä hassuja esimerkkejä.

Koronan kohdalla vihollista ei tarvinnut kauaa luoda. Riitti kun katsoi uutisia Italiasta ja Espanjasta. Absoluuttinen paha oli nopeasti totta kaikille. Tiedämme, että Sanna Marin on hyvän asialla, tiedämme, että hän seuraa tarkasti lainsäädäntöä ja käyttää pakkokeinoja niin vähän kuin mahdollista.

Mutta tiedätkö, niin ne seuraavatkin poikkeuslakien käyttöönottajat väittävät. Osaammeko silloin olla kriittisiä vai vaadimmeko jälleen, että vapautemme viedään?

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Lue myös:

Tuoreimmat uutiset koronaviruksesta

Pekka Juntin kolumni: Ajatuksia pelkääjän paikalta

Hallitus kokoontui maanantaina päättämään uusista rajoitteista ja vanhojen rajoitusten pidennyksistä tai tiukennusta koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Hallitus kertoi antavansa uudet käyttöönottoasetukset eduskunnalle huomenna tiistaina. Jatkamisesta on päätettävä tällä viikolla, jotta niiden voimassaolo ehditään käsitellä eduskunnassa ajoissa.

Uusi päätös: ravintolat kiinni kahdeksi kuukaudeksi

Hallitus antaa huomenna eduskunnalle ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelupaikkojen sulkemista koskevan asetuksen. Sulkemisen tarkoituksena on suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan toiminta. Aukiolon rajoittaminen on voimassa toukokuun loppuun asti, eli kaksi kuukautta. Kuitenkin ruuan ulosmyynti on mahdollista.

Koulut kiinni vielä lisäkuukauden

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen rajoituksia tullaan jatkamaan kuukaudella 13. toukokuuta saakka eri kouluasteilla.

Tämä voi vielä jatkua pidempäänkin. Hallituksen mukaan opetuksen poikkeusjärjestelyjä varaudutaan jo jatkamaan lukukauden loppuun asti, jos epidemian rajoittaminen sitä vaatii.

Ylioppilasjuhlien järjestämisestä ei ole vielä tietoa. Tarvittaessa nekin varaudutaan siirtämään.

Varhaiskasvatuksen toimipisteet ovat auki ja 1.-3. luokkalaisten osalta on mahdollisuus lähiopetukseen. Valtioneuvosto suosittelee edelleen voimakkaasti, että vanhemmat pitäisivät pienet lapset kotona.

Rajat tiukemmin kiinni

Rajaliikenne on ollut käynnissä edelleen jonkun verran ja nyt sille halutaan stoppi.

Hallitus kertoi aloittavansa pikaiset valmistelut pohjois- ja länsirajaliikenteen tiukentamiseksi epidemiatilanteen vuoksi.

Samalla myös laivaliikenteen henkilö- ja matkustajaliikenne halutaan lopettaa. Tämä ei koske kuitenkaan huoltovarmuudelle tärkeää tavara- ja rahtiliikennettä.

Sisärajavalvontaa ja kokoontumisrajoituksia jatketaan niin ikään 13. toukokuuta saakka. Myös EU:n ulkorajojen liikkumisrajoitukset pysyvät voimassa.

Uudenmaan liikkumisrajoitus on voimassa 19. huhtikuuta saakka.

Lisää näytteenottoa

Korona-altistukselle testaaminen on herättänyt paljon keskustelua. Nyt on tarkoituksen lisätä entisestään näytteenottoa ja testaamista koronavirustapausten selvittämiseksi ja epidemian hillitsemiseksi.

Hallitus kertoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on testattava aina, jos on pienikin epäilys sairastumisesta.

Koordinaatioryhmää vahvistetaan

Hallitus päätti myös vahvistaa valtioneuvoston kansliassa toimivan koronakoordinaatioryhmän (VN COVID-19) kokoonpanoa.

Katso tästä artikkelista päivän muut tapahtumat ja uutiset koronaviruksesta.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Joidenkin sairaaloiden päivystyksissä on ollut tyhjempää kuin pitkään aikaan ja perusterveydenhuollossakin potilaat peruvat aikojaan.

Sairaalajohtaja Petri Virolainen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että moni potilas, joiden sairaus ei sietäisi viiveitä, on jäänyt kotiin

– Tässä on riskinä se, että hoitoon hakeudutaan turhan myöhään, jolloin hoidon tulokset ovat huonommat ja hoidon toteuttaminen vaatii enemmän resursseja. Nyt vielä kestetään, mutta epidemian pitkittyminen tuonee ongelmia, sairaalajohtaja Virolainen sanoo.

Varattuja aikoja ei pitäisi perua omin päin, jos oma tauti ei ole parantunut. Suomi on nyt ongelmissa koronaviruksen kanssa, mutta kohta edessä voi olla toinen murhe lisää. Jos koronakriisin keskellä ei huolehdita pitkäaikaissairauksien hoidosta, tilanne voi pahentua niin, että ne uhkaavat henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Suomi on nyt ongelmissa koronaviruksen kanssa, mutta kohta edessä voi olla toinen murhe lisää. Jos koronakriisin keskellä ei huolehdita pitkäaikaissairauksien hoidosta, tilanne voi pahentua niin, että ne uhkaavat henkiä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Hoitotakuuaikoja ei tarvitse nyt noudattaa – mutta potilaat pitäisi hoitaa

Kiireettömän hoidon saanti on pitkään ollut Suomessa ongelma. Vain 40 prosenttia kiireettömistä lääkärin avosairaanhoidon vastaanottokäynneistä toteutui lokakuussa 2019 viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Seuraavina kuukausina tilanne vain pahenee. Kun koronavirus kasvavassa määrin alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän. Siksi kiireettömiä potilaita pitäisi ehdottomasti hoitaa vielä niissä paikoissa, joissa koronapotilaita on vähän.

Siitäkin huolimatta, että vastikään annetun asetuksen perusteella kunnan ei tarvitse noudattaa hoitotakuun aikoja.

Keski-Uudellamaalla pyydetään: tulkaa nyt hoitoon

Esimerkiksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (Keusote) on määrätietoisesti viime viikkoina hoidettu pitkäaikaissairaita ja kiireettömiä potilaita, jotka monesti ovat myös koronan riskiryhmää. Keusoteen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, kaikki nyt eristetyn Uudenmaan kuntia.

– Olemme toivoneet, että kuntalaiset eivät nimenomaan peru varattuja lääkärin tai hoitajan aikojaan, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän avopalveluiden päällikön viransijaisena toimiva Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Viime viikot on hänen mukaansa käytetty hyväksi, koska jossain kohtaa pitkäaikaissairaiden hoitoa pitää alkaa ajaa radikaalimmin alas henkilökunnan sairastuessa.

– Olemme sopineet, että kiireetöntä hoitoa ei ajeta alas kuin vasta äärimmäisessä hädässä. Silloin meillä on jo iso osa henkilökuntaa sairaana ja yhä useampi terveysasema on kokonaan muuttunut hengitysoireista kärsivien potilaiden hoitopisteiksi, Mäkelä-Bengs sanoo.

Kyse on siitä, että kukaan ei halua, että koronapandemian jälkeen Suomessa on entistä sairaampi väestö, koska pitkäaikaissairaudet ovat hoitamattomana pahentuneet. Esimerkiksi diabetesta sairastavan kohdalla on tärkeää, ettei hänen silmänpohjassaan tapahdu haitallisia muutoksia tai ettei hän saa autonomisen hermoston häiriöitä.

– Pahin skenaario on se, että meillä jäävät riskiryhmien potilaat hoidotta pitkäksi aikaa ja sitten meillä on valtava hoidontarve, kun tämä kaikki on ohi, Mäkelä-Bengs sanoo.

Kyse on hänen mukaansa myös ihmisistä välittämisestä. Vaikka riskiryhmät on asetettu kotiin karanteeniin, se ei saa tarkoita sitä, että he jäisivät tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle.

– Viesti on, että vaikka ollaan kotikaranteenissa, ketään ei jätetä heitteille.

Lähtökohtaisesti kiireettömiä potilaita on hoidettu Keski-Uudellamaalla etänä. Lääkäri tai hoitaja on ottanut asiakkaaseen yhteyttä puhelimitse tai tekstiviestillä.

Päivi Mäkelä-Bengs muistuttaa siitä, että etäpalvelu ei ole synonyymi keveille ja nopeille palveluille tai sille, että potilaasta päästään nopeasti eroon. Päinvastoin, puhelimessa menee aikaa, kun selvitetään, mistä on kyse.

– Asiakasta pitää kuunnella tarkasti ja ottaa vastaan hänen asiansa. Vaiva on myös voinut muuttua siitä, kun vastaanottoaika on varattu. Puhelimessa yhdessä mietitään, miten terveydenhuollon ammattilainen pystyy edistämään asiakkaan asiaa siinä hetkessä, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Tässä tilanteessa etävastaanoton hyödyt ovat ilmeiset: Potilaan asiaa saadaan hoidettua ilman, että hänen pitää lähteä liikkeelle, jolloin tartuntariski on olemassa.

– Jos on tarpeen, etävastaanotto muutetaan läsnävastaanotoksi. Ylipäänsä etävastaanoton edellytys on, että tarvittaessa ihminen voidaan pyytää paikalle, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Keski-Uudellamaalla on jo kokemuksia etäpalveluista

Etäpalvelut ovat koronan myötä lisääntyneet terveydenhuollossa selvästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistollinen sairaala ilmoitti vastikään, että kaikki potilasvastaanotot, jotka eivät vaadi fyysistä käyntiä korvataan etävastaanotoilla kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa ja yksiköissä.

Keski-Uudellamaalla etäpalvelujen suhteen ollaan paremmassa tilanteessa kuin monissa muissa paikoissa. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken terveysasemilla tiimimuotoisia etäpalveluja on tehty jo pidempään.

Hyrylän terveysasemalla valtaosa potilasta hoidetaan nykyään ilman, että potilas tulee vastaanotolle. Tavoite on ollut, että noin 70 prosenttia asioista hoituisi etänä. Siihen on pitkälti päästykin.

Hyrylässä tiimimuotoiset etäpalvelut on toteutettu siten, että lääkärit ja hoitajat työskentelevät samassa huoneessa. Potilaan ottaessa yhteyttä osan asioista hoitaja pystyy ratkaisemaan itse heti. Tarvittaessa hän voi pyytää apua lääkäriltä. Tämä antaa ohjeet hoitajalle, puhuu itse potilaan kanssa tai pyytää häntä vastaanotolle. Tulokset ovat olleet hyviä.

Myös hengitystiepotilaat hoidetaan etänä niin pitkälle kuin mahdollista

Keski-Uudellamaalla on avattu koronahoitopuhelin, jonne hengitysinfektiopotilaat voivat soittaa joka päivä klo 8–20. Puhelimessa asiakkaita auttavat sairaanhoitajat ja lääkärit. Heitä on koulutettu käyttämään Keski-Uudenmaan kaikkia viittä potilastietojärjestelmää.

Kaikki hengitystiepotilaat hoidetaan etänä niin pitkälle kuin mahdollista. Potilasta voidaan seurata kotona vaikka useamman päivän niin, että hoitaja tai lääkäri soittaa päivittäin ja arvioi potilaan tilanteen.

– Tämä luo turvallisuutta potilaalle, Päivi Mäkelä-Bengs sanoo.

Jos potilaan hoito sitä vaatii, hänet ohjataan terveysasemalle tai sairaalaan. Vielä nyt osa terveysasemien tiloista on eristetty hengitystieoireisten potilaiden tutkimusta varten. Potilaiden lisääntyessä kokonaisia terveysasemia muutetaan korona-asemiksi.

Päivi Mäkelä-Bengs kertoo, että koronahoitopuhelimen henkilökuntaa vahvistetaan niin, että sieltä saa myös psykiatrisen sairaanhoitajan apua.

– Lievätkin hengitystieoireet voivat tällä hetkellä olla ihmiselle iso huoli. On tärkeää, että siitä voi puhua, jotta asiat eivät jää pyörimään päähän.

Jos koronassa haluaa nähdä jotain hyvää, se on Mäkelä-Bengsin mukaan se, että vähän yli vuosi sitten perustetussa Keski-Uudenmaan kuuden kunnan muodostamassa Keusotessa tehdään jo nyt työtä yhdessä.

– Me mietimme yhdessä, missä potilaita hoidetaan, miten henkilökunta siirtyy paikasta toiseen. Meillä on valtava yhteistyöpöhinä. Olen kiitollinen siitä, miten kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Lue uusimmat koronauutiset tästä artikkelista

Klo 14.25 Juttua on täydennetty sairaalajohtaja Petri Virolaisen haastattelulla.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 31. 3. klo 23 asti.