Kolme suurta kauppaketjua, S-ryhmä, Kesko ja Lidl kertovat koronaepidemian kasvattavan vähittäiskaupan myyntiä. Ruokaa ostetaan nyt kotiin entistä suurempina kertaostoksina.

S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan epidemian alussa tapahtunut ostoryntäys nosti myyntiä jopa 60-70 prosenttia. Alun hamstrauspiikin jälkeenkin S-ryhmän myynti kasvaa runsaan 10 prosentin vauhtia.

– Syyt ovat tietysti selkeitä. Työpaikkaruokailu ja kouluruokailu ovat vähentyneet, ja ravintoloita ollaan laittamassa kiinni, joten ruokaa ostetaan entistä enemmän kotiin, sanoo Alarotu Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Keskosta ja Lidlistä ei kerrota tarkkoja lukuja myynnin kasvusta. Lidlin kaupallisen johtajan Mikko Forströmin mukaan myynti kasvoi maaliskuussa “hamstrausostosten” vuoksi, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.

Päivittäistavarakauppa ry kertoi tiistaina että markettien ja valintamyymälöiden myynti kasvoi helmikuussa keskimäärin 7,6 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten myynti kasvoi suurissa marketeissa.

Myös Keskosta kerrotaan että myynti on epidemian alussa koetun ostoryntäyksen jälkeen tasaantunut, mutta jatkuu normaalia hieman suurempana. Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtajan Harri Hellmanin mukaan tilanne vaihtelee kuitenkin paljon eri myymälöiden välillä.

"Kodeissa tehdään nyt paljon pasta bologneseä"

Kuivamuonaa, kuten pastaa, riisiä ja säilykkeitä ostetaan edelleen normaalia enemmän. Myös vessapaperivarastoja täydennetään ahkerasti, kertoo S-ryhmän Ilkka Alarotu. Isoja “tankkausostoksia” tehdään mielellään suurissa myymälöissä ja pienemmistä ruokakaupoista käydään sitten hakemassa täydennyksiä, sanoo Alarotu.

Kodeissa myös leivotaan aiempaa enemmän. Kauppaketjuista kerrotaan että jauhojen ja hiivan myynti on paikoin jopa yli kaksinkertaistunut.

Myös jauhelihaa myydään suuria määriä, kerrotaan sekä S-ryhmästä että Keskosta. S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan jauhelihan kysyntä on ajoittain niin voimakasta, että hyllyissä on ollut tyhjää.

– Tuntuu että kodeissa tehdään nyt urakalla pasta bologneseä. Sekä pastaa, jauhelihaa että tomaattimurskaa menee todella paljon. Helpot reseptit ovat tässä tilanteessa suuressa arvossa, arvioi Keskon päivittäistavakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.

Vanhat suosikit, kuten hernekeitto, ovat myös nousseet uuteen suosioon. Hernekeittopurkkien myynti on viime viikkoina yli nelinkertaistunut, kertoo S-ryhmän Ilkka Alarotu.

Kukkien ja meikkien myynti vähenee

Joidenkin tuotteiden myynti on epidemian aikana myös vähentänyt. S-ryhmän Ilkka Alarodun mukaan erityisesti kukkien ja meikkien myynti on vähentynyt.

Myös Keskosta kerrotaan tulppaanien käyvän kaupaksi normaaliaikoja huonommin.

S-ryhmä Alarotu muistuttaa, että kevättulppaanit tulevat suurelta osin kotimaisilta tuottajilta.

– Toivoisi että tässä taloustilanteessa näitäkin yrittäjiä kannattaisi tukea, sanoo Alarotu.

Kuuntele haastattelut Areenasta: Ruokakauppa kukoistaa koronakriisissä

Lue myös: S-ryhmä: Jauhojen menekki on joulunalusviikkoja vilkkaampaa, koronaepidemian nostattama leivontainto näkyy muissa kauppaketjuissa - Katso kuvia kotileivonnaisista

PASO DE LOS TOROS / MONTEVIDEO

Vielä maaliskuun puolivälissä traktorit jyrisivät ja kuorma-autoja hyöri edestakaisin. Keskiuruguaylaista jokiniittyä muokattiin metsäyhtiö UPM:n uusinta sellutehdasta varten, mutta nyt rakennustyöt ovat koronaepidemian vuoksi tauolla.

Uruguayn rakennusalan liitot ovat keskeyttäneet kaiken rakentamisen maassa 5. huhtikuuta asti, jotta viruksen leviäminen estettäisiin.

UPM:n mukaan tehtaan on määrä valmistua Paso de los Torosiin suunnitellusti vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Muut työt hankkeessa jatkuvat tälläkin hetkellä, yhtiöstä kerrotaan. Rakennustauko alkoi 24. maaliskuuta.

– Hanke on edennyt aikataulussa. Sanonnan mukaan se, mikä alkaa hyvin, jatkuu hyvin, sanoo UPM:n projektijohtaja Gonzalo Giambruno.

Jättitehdas pursuaa superlatiiveja: Maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomalaisen metsäteollisuuden suurin investointi, 2,4 miljardia euroa. Uruguayn suurin ulkomainen sijoitus.

Tehdas alkaa nousta maan pinnalle lähikuukausina, UPM:stä kerrotaan. Nyt hankkeessa työskentelee noin tuhat ihmistä. Tehdastyömaan lisäksi osa kasaa rakentajille parakkiasuntoja tehtaan lähikaupunkeihin, ja osa rakentaa satamaterminaalia pääkaupunki Montevideoon.

Rakennustyöt ovat yhtiön mukaan kiivaimmillaan ensi vuonna, jolloin työntekijöitä on 6 000.

Lehdet: Hallitus moittii UPM-sopimusta

Hankkeen matkassa on muitakin mutkia. Uruguaylaisten viestinten mukaan maan uusi hallitus tahtoisi neuvotella joitakin kohtia UPM:n investointisopimuksesta uudelleen. Tuore presidentti Luis Lacalle Pou arvosteli vaalikampanjassaan sopimusta Uruguaylle epäedulliseksi.

Sopimus on herättänyt Uruguayssa närää muun muassa valtiolle kuuluvan infrastruktuurin vuoksi. UPM aikoo kuljettaa sellun Montevideon satamaan junalla, ja vanhan radan kunnostaminen maksaa Uruguaylle ainakin noin miljardi euroa.

Hankkeen vastustajat ovat vedonneet Lacalle Pouhun, jotta valtio purkaisi sopimuksen koronakriisin kulujen vuoksi. Sopimuksen 7. kohdan mukaan ennakoimattomat poikkeusolosuhteet, kuten luonnonkatastrofit tai epidemiat, voivat johtaa sen muuttamiseen tai jopa purkamiseen.

Ennen virkaan astumistaan Lacalle Pou lupasi, että solmittuja sopimuksia kunnioitetaan. Liikenneministeri Luis Alberto Heber totesi kuitenkin hiljattain uruguaylaislehti El Paísille, että jotkut sopimuskohdat ovat ”mahdottomia hyväksyä”. Hän ei yksilöinyt niitä tarkemmin.

Mediassa on puitu esimerkiksi sitä, että Uruguay sitoutuu ostamaan UPM:n tehtaan tuottamaa sähköä 20 vuoden ajan. Heber sanoi uskovansa, että edellisellä hallituksella oli kiire allekirjoittaa sopimus, mikä heikensi Uruguayn neuvotteluasemaa.

Liikenneministeri ja hanketta koordinoiva suunnittelu- ja budjettivirasto kieltäytyivät Ylen haastattelusta, sillä ”hallitus määrittelee asioita parhaillaan”. Myöskään UPM ei kommentoi asiaa.

– Tiedämme maan poliittisen tilanteen. Etenemme tehdyn sopimuksen mukaan ja keskitymme toteuttamaan sitoumuksemme, Gonzalo Giambruno sanoo.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos vieraili Uruguayssa maaliskuun alussa. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan tapasi vastavalitun Lacalle Poun joulukuussa. Yhtiön mukaan kyse on “rutiinikäynneistä”, jollaisia sen johto tekee Uruguayhin säännöllisesti.

Parlamentissa pari UPM2:n vastustajaa

UPM:llä on noin 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayssa ennestään yksi sellutehdas. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso ja chileläinen Arauco omistavat yhdessä toisen. Uruguayssa UPM:n kakkostehdasta kutsutaan nimellä UPM2, u-pe-eme dos.

UPM:n joulukuussa teettämässä mielipidemittauksessa vajaat kaksi kolmasosaa uruguaylaisista suhtautui hankkeeseen myönteisesti tai neutraalisti, ja vajaa kolmasosa vastusti sitä.

Monia uruguaylaisia harmittaa, että valtio myönsi sellutehtaille vapaatuotantoalueet. Se tarkoittaa, että metsäyhtiöt eivät maksa tuloksestaan veroa. Ne maksavat vapaatuotantoalueesta käyttömaksua ja veroa muusta toiminnasta, kuten puunviljelystä ja kuljetuksista.

Hankkeen vaikutuksista liikkuu eri perustein tehtyjä laskelmia. Hallitus on puhunut miljardin euron julkisista kustannuksista, mutta vastustajien mukaan määrä nousee osamaksukuluineen lähes kolmeen miljardiin.

Kansanedustaja Eduardo Lust pitää summaa tuhoisana tilanteessa, jossa Uruguaylla on ulkomaista velkaa yli 40 miljardia dollaria (36 miljardia euroa). Hän on toinen hankkeen vastustajista tuoreessa parlamentissa, jossa on 129 jäsentä.

– Uruguay on vararikossa, mutta sen täytyy rakentaa kolmen miljardin dollarin junarata ja syväsatama. Lisäksi lahjoitamme yritykselle makean veden kaltaisen luonnonvaran, jotta kiinalaiset saisivat paperia, Lust sanoo.

Kansanedustaja puuhaa parhaillaan alueellisia kansanäänestyksiä, jotta junarata linjattaisiin kauemmas asutuksesta. Se on keino pyrkiä hidastamaan tehdashanketta.

Noin 270 kilometrin rata-alueella moni asukas on huolissaan sellujunista. Tuleeko koteihin tärinää? Jakavatko ratamuurit kaupunginosia kahtia? Entä jos tapahtuu onnettomuus, ja vaaralliset kemikaalit päätyvät hengitysilmaan?

UPM:n mukaan sen kuljetuksia olisi päivässä enimmillään seitsemän, joista yksi sisältää sellunkeiton kemikaaleja: rikkihappoa, lipeää ja polttoöljyä. Edestakaisin junia menisi 14, mikä vie puolet radan kapasiteetista. Nykytehtaalle kemikaalit ajetaan maanteitse.

Lähikaupungissa intoillaan vipinästä

Hankkeesta päättänyt Uruguayn entinen vasemmistohallitus perusteli sitä esimerkiksi bruttokansantuotteen nousulla ja alueellisella kehityksellä. Uruguayn keski- ja koillisosat ovat maan köyhintä seutua.

Tehtaan kupeessa 13 000 asukkaan Paso de los Torosissa hanke herättää paikoin suuria odotuksia. Vihdoinkin työtä ja vilskettä! Paikallisten mukaan rakentaminen näkyy jo hotellien ja ravintoloiden asiakasmäärissä, mutta ei vielä juuri muualla.

– Odotamme työtä ja ihmisiä, jotka tulevat rakentamaan tehdasta. Nuoret ovat lähteneet kaupungista muualle, koska työpaikkoja ei ole ollut, sanoo sekatavarakauppias Nair Pajares.

Monialayrittäjä Gloria Sosa on valmiiksi huolissaan. Miten kaupungin käy, kun tehdas valmistuu, ja tuhannet rakentajat häipyvät?

Tehtaalle jää UPM:n mukaan 400–500 työpaikkaa. Koko tuotantoketjuun hanke luo 10 000 työpaikkaa, metsäyhtiössä lasketaan.

– Haluamme, että liikkeet pyörivät ja ihmisillä on työtä. Surullisimmassa tapauksessa kukoistus kestää vain kolme rakennusvuotta, Sosa sanoo.

Järjestöt arvostelevat UPM:ää “viherpesusta”

UPM2:n vastustukseen on muitakin kuin taloudellisia syitä. Osa uruguaylaisista on esimerkiksi huolissaan tehtaan käyttämän Rio Negro -joen kuormituksesta sekä eukalyptusviljelmien ympäristövaikutuksista.

– Joen aiempaa vähäisempi saastuttaminen ei tarkoita, että se olisi hyvä asia. Tehtaan työpaikat eivät ole laajempien vaikutusten arvoisia. Selluteollisuus ei ole ratkaisu globaaliin ilmastokriisiin, sanoo tutkija ja ympäristöjärjestö Dafniasin edustaja Mariana Achugar.

Uruguaylaiset ja suomalaiset järjestöt arvostelivat hiljattain UPM:n sitoutumista YK:n ilmastotavoitteeseen “viherpesuksi”. Blogissaan yhtiö pitää väitettä "pöyristyttävänä".

UPM:n mukaan tehdas ei kuormita jokea eikä luontoa yli sallittujen rajojen, ja sen ympäristövaikutukset on tutkittu tarkkaan. Eukalyptusviljelmillä on kestävän metsänhoidon FSC-sertifikaatit, Gonzalo Giambruno toteaa.

– Suuri hanke herättää kysymyksiä ja myös epäluuloja. Epäilijät ovat usein kannattajia äänekkäämpiä. Toiminnassa oleva tehtaamme todistaa, että alalla voi toimia vastuullisesti, suunnitellusti ja erinomaisin tuloksin, hän sanoo.

Lue lisää:

Andritz sai ison tilauksen – toimittaa kaikki laitteet UPM:n uudelle eukalyptussellutehtaalle

UPM:n jättimäinen uusi sellutehdas alkaa pian nousta Uruguayhin – mutta on vaikea kysymys, miten se loksahtaa 2020-luvun maailmaan

UPM rakentaa yli kahden miljardin sellutehtaan Uruguayhin, investoi myös satamatoimintaan – maan talouteen merkittävä vaikutus

Uruguayssa vastustetaan suomalaisyhtiön kaavailemaa maailman suurinta sellutehdasta – kaduilla huudetaan "UPM ulos!"

Kahdeksan henkilöä joutuu oikeuteen laajassa kannabiksen viljelyä ja myyntiä koskevassa asiassa. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista ja avunannosta niihin.

Ryhmän kannabiskasvattamot toimivat kolmessa omakotitalossa, jotka sijaitsivat Varsinais-Suomen Kemiönsaaressa, Kainuun Suomussalmella ja Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä.

Viljely- ja myyntitoiminta organisoitiin Serbiasta. Sen epäillään jatkuneen vuosina 2016–2019.

Poliisi takavarikoi kasvattamojen sadot viime lokakuussa. Tutkinnassa oli kaikkiaan 14 satoa, mikä vastaa noin sataa kiloa valmista kannabista.

Asiassa on tällä hetkellä vangittuna viisi henkilöä. Osa vastaajista on kiistänyt syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin rikoksiin.

Oulun käräjäoikeus käsittelee asiaa huhtikuussa.

Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvassa pieni Johannes yrittää paeta suljetusta virolaiskaupungista länteen ja vapauteen. Alla on äidin poikakaverin antama polkumosse ja kuuma maantie. Miliisi kuitenkin pysäyttää matkanteon.

Elokuvan voisi kuvitella puhuttelevan juuri nyt etenkin uusmaalaisia katsojia.

Neuvostoliiton hajoamisen alkusoiton aikoihin sijoittuva draamakomedia käsittelee näennäisen kepeästi kipeitä asioita. Sen kuvasto on monelle Neuvosto-Virossa ja Leningradissa matkailleelle suomalaiselle tuttua, mutta aiheet harvoin elokuvassa käsiteltyjä.

Harmi vain, että elokuvaa ei voi nähdä missään.

Juuri nyt kukaan ei tiedä, koska ja missä se on mahdollista.

Ensimmäisen inkerinsuomalaisen pitkän näytelmäelokuvan piti tulla teattereihin parahiksi ennen huhtikuista merkkipäivää. Tuolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto toivotti sotien jälkeen Neuvostoliittoon palautetut inkerinsuomalaiset tervetulleiksi takaisin Suomeen.

Koronakevät kuitenkin siirsi virolais-suomalaisen yhteistuotannon ensi-illan viime perjantailta tuntemattomaan tulevaan.

Tilanne voisi olla huonompikin – tämä elokuva sentään ehti valmiiksi.

"Jokainen kansa on mielestään hyvien puolella"

Näkemiin Neuvostoliitto syntyi lupaavien tähtien alla. Elokuvien rahoittaminen ei koskaan ole kivutonta, mutta tässä tapauksessa sekä Viron että Suomen elokuvasäätiöt lämpenivät hankkeelle nopeasti. Esimerkiksi Viron elokuvasäätiö ei ole aiemmin rahoittanut mitään elokuvaa yhtä runsaskätisesti.

Vaikka kyseessä on inkerinsuomalaisen käsikirjoittaja-ohjaaja Lauri Randlan ensimmäinen pitkä elokuva, oli sen budjetti samaa luokkaa kuin keskimäärin suomalaisilla elokuvilla, 1,4 miljoonaa euroa.

Aihetta ei ole käsitelty virolaisessa elokuvassa paljoakaan ennen tätä, eikä lainkaan Randlan vähemmistönäkökulmasta. Suomessa aihe taas oli kiinnostava jo siksi, että inkerinsuomalaisten kohtalosta ei ole juuri huudeltu.

Kansakunnilla on taipumus vaieta itsensä kannalta kiusallisista asioista – Suomen tapauksessa siitä, että inkerinsuomalaiset luovutettiin rajan taakse, jossa heitä lupauksista huolimatta vainottiin ja syrjittiin.

Randlan mummo asui ennen pakkopalautusta Lohjalla. Palautuksen jälkeen Neuvostoliitto vei hänet vankileirille. Rangaistus tuli siitä, että hän oli antautunut natseille elävänä, kertoo Randla.

Randlalla on seuraavaksi tekeillä projekti, jossa hän käsittelee mummonsa kohtaloa.

– Jokainen kansakunta on aina hyvien puolella. Eihän venäläisetkään näe koskaan itseään pahana. Jokaista motivoi usko siihen, että me teemme oikein, ja tietty ihmisjoukko on nyt vain uhrattava yhteisen hyvän eteen. Vastaavia puheita kuulee taas koronan takia.

Koivisto kutsui radiossa, elämä muuttui

Näkemiin Neuvostoliitto perustuu Lauri Randlan oman perheen vaiheisiin olemassaolonsa kanssa räpistelevän suurvallan rattaissa.

Siinä on paljon totta, mutta ei ihan kaikki. Toisin kuin Johanneksella, ei Randlalla ollut omaa leikki-Moskvitshia. Sellainen oli naapurinpojalla, jolta Randla otti auton alleen omin luvin. Hän halusi hetken kokea amerikkalaista unelmaa, vapaata maantietä, lännen tuoksua.

– Miliisi tuli sattumalta vastaan ennen kuin päädyin vaaralliselle isolle tielle, ja saattoi kotiin. Kotipihassa naapurinpoika syytti minua varkaudesta, mutta vaari sanoi sille, että ei kommunismissa ole mahdollista varastaa. Täällä vain lainataan.

Elokuvan inkerinsuomalainen Tarkkisten perhe asuu suljetussa kaupungissa, jossa glasnostista ei ole kuultukaan. Sen tehtaaksi naamioitu uraaninrikastamo puskee seudulle sekä suhteellisen mukavia oloja että radioaktiivista säteilyä.

Kun Johannes-poika sairastuu vakavasti ja menettää hiuksensa uimareissun seurauksena, nostaa perhe äläkän. Paikallisten viranomaisten mukaan kyse on vain sinilevämyrkytyksestä. Uraanirikastamo oli saastuttanut veden, eikä sinne saanut mennä.

Tosielämässä vastaava uintireissu oli Lauri Randlan elämälle käänteentekevä kokemus. Hän sairasti viikkokausia säteilysairautta, ja pelkäsi kuolevansa. Pitkän potemisen peruja on sekä Randlan historiaan armollisesti suhtautuva elämänasenne, että nykyinen ammatti.

Elokuvia työkseen esittänyt mummo toi pojan sängyn viereen projektorin ja näytti filmejä filmien perään.

– Hän halusi, että minulla on muutakin ajattelemista kuin kamalat luu- ja lihaskivut. Mummo sanoi minulle sairaspedillä, että en saa katkeroitua, koska jos katkeroidut, on koko loppuelämäsi ihan kauhea.

Elokuvassa hankalaksi heittäytynyt perhe saa lähtöpassit suljetusta kaupungista ja siellä asumiseen liittyneistä etuoikeuksista. He koittavat pärjätä Tallinnassa, mutta lopulta äiti joutuu lähtemään Suomeen töihin.

Äiti tuo matkoiltaan kaikenlaista tavaraa, joka takaa Johannekselle aseman koulun siisteimpänä tyyppinä; on suklaata, hienot lenkkarit ja naapurintytölle annettavaksi Barbie-nukke.

Jopa harvinaiset banaanit kuitenkin maistuvat pahalle, kun on äitiä ikävä. Johannes pitää saada länteen.

Pelastus kuuluu suomenkielisestä radiosta, jossa Mauno Koivisto kutsuu inkerinsuomalaisia takaisin kotiin.

Heitä tuli Suomeen yli 30 000. Tarina koskettaa henkilökohtaisesti lukuisia perheitä.

Pitää valita hyvä tai paha, kansalaisuutta ei

Elokuvan inkerinsuomalaiset Tarkkiset ovat venäläisille virolaisia. Virolaisen koulun pihassa Johannes piestiin outoa mongerrusta suoltavana kummajaisena, eivätkä tsetseenikaveritkaan sopineet paikallisten porukoihin.

Kun Randla muutti pikkupoikana Suomeen, hänestä tuli koulunpihalla venäläishomo. Tarinankerronnan humoristinen sävy yllättää kaiken Randlan kokeman valossa.

Asioiden käsitteleminen on vaatinut aikaa ja etäisyyttä.

– Jos se jätkä, joka sai turpiin koulun pihassa, olisi tuntia sen jälkeen kirjoittanut tämän käsikirjoituksen, niin sävy olisi kovin erilainen. Tässä on ollut kolmisenkymmentä vuotta aikaa reflektoida, Randla tuumii.

Myös mummon elämänohjeet ovat olleet avuksi. Tässäkin asiassa.

Mummo oli päätynyt Auschwitzin keskitysleirin kautta saksalaisen natsin sikalaan pakkotyöhön. Koska hän oli isännän mielestä venäläinen sika, hänelle myös annettiin vain sian ruokaa. Silti mummo liputti rakkauden ja lempeyden puolesta, vakuutteli, että kunnon ihmisiä on aina enemmän kuin ihmishirviöitä.

– Mummo sanoi, että ei sinun Lauri tarvitse koskaan valita kansallisuutta, se on keinotekoista. Sinun pitää vain valita, oletko hyvä vai paha. Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta.

Sen vuoksi Randlan elokuva ei syytä ketään. Hän arvelee sävyn vedonneen myös rahoittajiin.

– Molempien maiden elokuvasäätiöissä oltiin yllättyneitä siitä, että elokuva ei suhtaudu negatiivisesti aikakauteen, vaan kertoo aikakaudesta, Randla summaa.

Teattereihin saattaa tulla ruuhkaa

Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan ensi-illan peruuntuminen aiheuttaa paljon päänvaivaa sekä elokuvan levittäjälle, että tuotantoyhtiö Bufolle.

Sillä on käsissään toinenkin suomalais-virolainen yhteistuotanto, Veiko Õunpuun ohjaama, Laura Birnin ja Tommi Korpelan tähdittämä rikoselokuva Viimeiset. Sen ensi-ilta oli määrä pitää huhtikuun puolivälissä.

Uusia tuotantoja ei oltu ehditty aloittaa ennen koronakaranteeneja. Tuottaja Misha Jaari ei tällä hetkellä osaa edes arvailla, koska ne päästään aloittamaan.

Tuotantojen siirtäminen on alalla tavallista. Sitä tehdään esimerkiksi kun joku näyttelijä ei olekaan saatavilla, tai rahoitus sakkaa.

Nyt kuviossa on kuitenkin uusi muuttuja, joka on pudottanut koko alan polvilleen. Nyt ei siirry yksi tuotanto, vaan kaikki tuotannot. Koronavirus murentaa koko elokuva- ja televisiotuotannon kivijalkaa, kuvailee Jaari.

– Meillä falskaa molemmista päistä. Tilanne on se, että kaksi meidän elokuvaa ei pääse teattereihin, ja kaksi tuotantoa on jouduttu siirtämään. Lipputulojen suhteen ei ollut valtavia odotuksia, mutta nyt sekin pieni lisä olisi ollut kullanarvoinen.

Jos elokuvateatterit päästään avaamaan muutaman kuukauden sisällä, Jaari epäilee, etteivät ihmiset ainakaan heti uskalla mennä niihin entiseen malliin.

Toinen elokuvateattereihin liittyvä ongelma on se, että kaikki nyt siirtyvät ensi-illat sulloutuvat syyskaudelle. Vaarana on, että etenkin kotimaiset elokuvat syövät toistensa suosiota, elleivät levitysyhtiöt mieti todella tarkkaan keskenään kaikkien etua ja sovi yhdessä julkaisuaikatauluista.

– Jos tulee esimerkiksi kuusi kotimaista elokuvaa ensi-iltaan kuuden viikon aikana, syntyy hirveä kannibaaliefekti, Jaari tuskailee.

Kolmas ongelma teatterilevityksen suhteen on se, että elokuvien markkinoinnin kannalta olennaiset elokuvajuhlat on järjestään peruttu. On hankala houkutella ihmisiä katsomaan elokuvaa, joka ei ole kerännyt meriittejä festivaaleilla ja kiinnittänyt kriitikoiden huomiota.

Ratkaisuksi teatteriongelmaan on harkittu sitä, että vaikkapa Näkemiin Neuvostoliitto saisikin ensiesityksensä suoratoistopalvelussa.

Toistaiseksi vaihtoehto ei ole Jaarin mukaan taloudellisesti järkevä.

– Jos leffa pääsee edes minimitavoitteeseensa, niin pääsääntöisesti tarjouksen suoratoistosta pitäisi olla ihan kultainen.

Bufon tilanne ei kuitenkaan ole kurjimmasta päästä.

Keskeyttäminen käy kalliiksi

Kurjimmassa jamassa ovat ne elokuvatuotannot, jotka ovat joutuneet keskeyttämään kuvaukset tietämättä, koska niitä päästään jatkamaan.

Tai päästäänkö.

Kun tuotanto siirtyy, on töissä noin kymmenesosa siitä väestä, joka on töissä kun kuvaukset ovat jo käynnissä. Taloudelliset tappiot ovat aivan eri luokkaa.

– Tämä on äärimmäisen ihmistyövoimavaltainen ala. Jos pitää esimerkiksi maksaa kymmenen päivän palkat, vaikka mitään ei kuvata, menee tuotanto heti jopa viidenneksen pakkaselle. Kenen kassa kestää sen?

Jaarin kaikki sympatiat menevät keskeytykseen joutuneille kollegoille. Vaikka he pääsisivät pian jatkamaan elokuvantekemistä, vaikuttaa koronan budjettiin lyömä lovi silti väistämättä lopputulokseen.

– Se on inhottavaa kaikille. Jos on kirjoitettu kohtaus rokkikeikalle sadan avustajan kanssa, se pitää kirjoittaa uudelleen kahdelle ihmiselle kadunkulmaan.

Ensi keväänä uutuuksista on pulaa

Tuotantojen keskeytyminen ja ensi-iltojen siirtyminen ei ole suomalaisten elokuvantekijöiden yksinoikeus.

Korona on saanut kamerat sammumaan ympäri maailmaa. Se muuttaa väistämättä koko elokuvien levittämistapaa, vähintään tilapäisesti.

Perinteisesti elokuva aloittaa kierroksensa teattereista, joista se matkustaa televisioon ja suoratoistopalveluihin – lukuunottamatta esimerkiksi Netflixin omia tuotantoja.

Syksyllä elokuvateatterit saattavat pursuilla keväältä siirtyneistä ensi-iltaelokuvista. Vuoden päästä tilanne on tätä menoa päinvastainen. Ensi keväänä uutuuselokuvista voi olla jopa suoranaista pulaa, ainakin sellaisista, joita ihmiset haluavat katsoa.

Tuottaja Misha Jaari arvelee, että viimeistään siinä vaiheessa suoratoistopalvelut saattavat kiinnostua uutuuselokuvista aivan uudella tavalla. Tarjoukset luultavasti paranevat.

– Koko ala olettaa, että suoratoistofirmoilla, kuten Netflixillä, menee vähän paremmin nyt kuin normaalisti. Kukaan ei nyt tiedä, mikä on tulevaisuuden rahavirtojen reitti.

Näkemiin Neuvostoliiton ohjaaja Lauri Randla ei ole kovin huolissaan elokuvansa tulevaisuudesta. Hän uskoo, että se löytää yleisönsä tavalla tai toisella. Julkista rahoitusta on mukana runsaasti ja elokuva on toteutettu yhteistyössä Yleisradion kanssa.

Aihekaan ei happane, vaikka Mauno Koiviston inkerinsuomalaislausunnon vuosipäivä tulee ja menee.

– Ilman yleisöä elokuva on kotivideo. Kyllä se näytetään yleisölle kun poikkeustila helpottuu. Ei se ole kriisi, että esikoisohjaaja teki leffan, eikä saa näkyvyyttä. Kriisi on se, mitä nyt hoidetaan sairaaloiden teho-osastoilla.

Hallitus on ottanut viime viikkoina käyttöön joukon kovia keinoja poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain perusteella. Tarkoitus on hillitä koronaviruksen leviämistä.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että Suomessa on liikuttu hyvin nopeasti kohti äärimmäisiä ulkorajoja.

Monia toimia ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön koko ankaruudessaan, vaan hallituksella on Rautiaisen mukaan tilaa liikkua kohti voimakkaampia rajoituksia, jos niitä pidetään välttämättöminä.

Millä tavalla päättäjät ovat rajoittaneet suomalaisten liikkumista ja elämää ja mitä hallituksen olisi mahdollista vielä tehdä?

1. Lääkemyyntiin rajoituksia

Ensimmäisten joukossa hallitus antoi kiireellisenä asetuksen, jonka turvin lääkkeiden hamstraamista tai ulosmyyntiä Suomesta voitiin rajoittaa.

Tehty valmiuslain 87. pykälän nojalla.

2. Yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi

Viranomaiset voivat myös ohjata julkiselta puolelta muita kuin koronapotilaita yksityiselle puolelle.

Perustuu valmiuslain 86. pykälään.

3. Hoitotakuuta ei tarvitse noudattaa

Kunnat ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoaikoja eteenpäin. Kunnilla on myös mahdollisuus luopua palvelutarpeen arvioinnista esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Perustuu valmiuslain 88. pykälään.

4. Päiväkodit ovat auki, mutta kotihoitoa suositellaan

Hallituksen käyttöön ottaman valmiuslain 88. pykälän mukaan kunnat voivat luopua vastuusta järjestää päivähoitoa, mutta hallitus päätyi kuitenkin siihen, että lapset on yhä mahdollista viedä päivähoitoon.

5. Lääkäreiden, poliisien ja hoitajien ylityöt voivat paukkua

Työnantaja voi poiketa esimerkiksi sairaaloissa normaaleista lomia ja ylitöitä koskevista rajoituksista, jotta henkilökuntaa olisi tarpeeksi rivissä koronaepidemian edetessä. Valmiuslain 93. pykälä.

6. Hoitoalan työntekijöiden irtisanomisaikoja on pidennetty

Myös tämän pykälän aktivoinnilla on tarkoitus varmistaa, että lääkäreitä ja hoitajia riittäisi kaikissa tilanteissa. Valmiuslain 94. pykälä.

7. Hoitajia voidaan määrätä töihin

Työhön voidaan määrätä jokainen alalle koulutettu hoitaja, ja heitä voitaisiin määrätä hätätilanteessa työhön myös toiselle paikkakunnalle. Työvelvollisuus kaatui kerran tekniseen muotoseikkaan, mutta asiaa koskevan valmiuslain asetus meni eduskunnassa läpi viime viikolla. Valmiuslain 95. pykälä.

8. Koulut sulkivat ovensa

Hallitus määräsi aluehallintovirastot sulkemaan koulut, mutta 1–3. luokkalaisilla säilyy mahdollisuus lähiopetukseen. Koulut ovat siirtyneet pääosin etäopetukseen.

Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin ja osin valmiuslain 109. pykälään.

9. Uusimaa eristetty

Liikkumisen rajoittaminen Uudenmaan ja muun Suomen välillä alkoi lauantain vastaisena yönä. Uudenmaan eristäminen vaati valmiuslain pykälän 118 käyttöönottoa.

10. Yli kymmenen hengen tilaisuudet kielletty

Julkisten kokoontumisten rajoittamista ei tarvinnut tehdä valmiuslain nojalla, vaan se perustuu tartuntatautilakiin. Sen nojalla on myös suljettu museot, kirjastot ja uimahallit.

11. Suomi pani rajat kiinni

Rajanylityspaikkojen sulkeminen ja sisärajatarkastusten palauttaminen toteutettiin rajavartiolain nojalla. EU-johtajat päättivät sulkea unionin ulkopuolisilta.

12. Ravintoloita, yökerhoja ja pubeja suljettu

Ravintoloiden sulkeminen ei onnistunut valmiuslain perusteella, joten hallitus ajoi läpi väliaikaisen lainmuutoksen. Laki ravintoloiden sulkemisesta tuli voimaan maanantaina, mutta hallituksen on vielä annettava oma, tarkentava asetuksensa alueista, joilla sulkeminen on välttämätöntä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Osa ravintoloista, yökerhoista ja pubeista noudatti pääministerin vetoomusta ja sulki ovensa ennen lain voimaantuloa. Noutoruuan myynti on edelleen sallittua.

Terveys- ja talousuhkan perusteella voi ottaa yhä uusia keinoja käyttöön

Jos hallitus katsoo lisärajoitukset koronaviruksen taltuttamiseksi tarpeellisiksi, miten pitkälle se voi mennä?

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että hallitus pystyy ottamaan valmiuslaista käyttöön uusia tartuntatautiin tai talouskriisiin perustuvia toimivaltuuksia, joita ei ole vielä aktivoitu.

Yksituumainen eduskunta tai enemmistöhallitus pystyy toteuttamaan kaikki toimet, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Laki mahdollistaisi lisärajoitukset koulutukseen ja kokoontumisiin

Hallituksen olisi mahdollista puuttua esimerkiksi joukoliikenteen toimintaan valmiuslain 75. pykälän nojalla. Euroopassa junia on käytetty sairaankuljetukseen, mutta Rautiaisen mukaan Suomessa sama voisi onnistua valtion omistajaohjauksen kautta ilman valmiuslakia. Esimerkiksi VR ja Finnair ovat valtionyhtiöitä.

Valmiuslain nojalla olisi mahdollista supistaa vielä lisää velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen ja jopa keskeyttää koulutus sekä lomauttaa opettajat.

Esimerkiksi Saksa on kieltänyt yli kahden ihmisen kokoontumiset, kun Suomessa julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Jos hallitus haluaisi tiukentaa rajoitusta, se onnistuisi Rautiaisen mukaan tartuntatautilain perusteella.

Talouskriisin perusteella voisi säännöstellä tuotteita ja alentaa esimerkiksi eläkkeitä

Valmiuslain työkalut tartuntatautien aiheuttamaan poikkeustilaan ovat Rautiaisen mukaan täsmällisiä, mutta talousuhka avaa laajemman paletin.

Talousperusteilla hallitus voisi puuttua niin yksityisiin markkinoihin kuin sosiaaliturvaankin.

Hallitus voisi puuttua esimerkiksi lainojen korkoihin, talletuksiin, maksuliikenteeseen ja säännöstellä erilaisia tuotteita. Äärimmillään rahoituslaitokset voitaisiin Rautiaisen mukaan velvoittaa lainaamaan valtiolle rahaa.

Hän sanoo, että myös etuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyyspäivärahaa olisi mahdollista alentaa valmiuslain avulla tarvittaessa. Rautiainen korostaa, että kaikkien toimien pitää olla välttämättömiä ja että mitään talousperusteisista toimista ei ole vielä otettu valmiuslaista käyttöön.

"Mikä tahansa välttämätön on mahdollista"

Rautiainen pitää poikkeuksellisen kovana siirtona sitä, että hallitus on siirtynyt jo valmiuslain ulkopuolellekin. Kyse on siitä, että hallitus otti käyttöön perustuslain 23. pykälän saadakseen ravintolat suljettua.

Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana.

– Hallitus avasi viimeisen hätäluukun, jonka jälkeen tällä työkalulla kaikki välttämättömät muutokset myös valmiuslain ulkopuolella ovat mahdollisia, Rautiainen sanoo.

– Nyt kun se on lähtökohtaisesti avattu, ja perustuslakivaliokunta on sen sallinut, sen mekanismin kautta mikä tahansa mikä on välttämätöntä on mahdollista.

Rautiainen sanoo, että päätöksille asettavat ulkorajat tällä hetkellä enää Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

Hän olisi pitänyt parempana vaihtoehtona tartuntatautilain muuttamista, jolloin perustuslain 23. pykälään ei olisi välttämättä tarvinnut vielä turvautua.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.

Lue lisää:

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Monet tunnetut patsaat ovat saaneet koronavirusepidemiaan liittyen omat suojamaskit sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Helsingissä kasvomaskit olivat ilmestyneet esimerkiksi Kolmen sepän patsaalle, Havis Amandan eli Mantan patsaalla ja Paavo Nurmen patsaalla. Helsingin keskustassa sijaitseva Kolmen sepän patsas oli laitettu lisäksi ikään kuin nuijimaan koronavirusta.

Lue lisää:Koronavirus iski Kolmen sepän patsaaseenkin – Helsingin kuuluisat nähtävyydet huokuvat nyt ajan henkeä

Helsingin useiden patsaiden lisäksi jäynän kohteeksi ovat päätyneet Tampereella teokset Runoilija ja muusa, Istuva nainen, Tanssiva tyttö sekä Minna Canthin muistomerkki. Myös Oulun tunnetuin patsas, Toripolliisi, sai oman maskin.

Jäynää järjestäneen teekkariopiskelija Kristofer Mäkisen mukaan Toripolliisi oli haastava tapaus.

– Isolle patsaalle täytyi lopulta tehdä oma maski käytetystä T-paidasta.

Mäkisen mukaan idea patsaiden maskeista tuli, kun teekkariyhteisö halusi toteuttaa jonkin ajankohtaisen jäynän, jolla saisi samalla aikaan hyvää mieltä.

– On ollut mukavaa seurata ihmisten reaktioita tähän. Patsaat ovat esimerkiksi saaneet monet jakamaan tärkeää viestiä hashtagillä #StayStrong. Haluamme levittää teekkarihenkeä myös näinä vaikeina aikoina, Mäkinen iloitsee.

Patsasjäynän suunnitellut Brunssineuvosto on toteuttanut aikaisemminkin jäyniä Helsingin alueella ja edustanut Otaniemeä valtakunnallisessa jäynäkilpailuissa.

Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus on tuonut sakkotuomion turma-auton kuljettajalle. Kuolonuhrien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä, joista kaksi sai vakavia vammoja. Onnettomuus tapahtui nelostiellä Inarissa maaliskuussa 2016.

Saksalainen kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan jäisellä tiellä. Auto oli alkanut heittelehtiä ja ajautunut kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan ajoi suomalaisen ajama henkilöauto.

Kolme saksalaisessa autossa matkustanutta ihmistä kuoli törmäyksessä välittömästi ja kuljettaja sai vammoja. Suomalaisautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat.

Syyttäjä katsoi, että vaikka ajonopeus oli rajoitusten mukainen 80 kilometriä tunnissa, saksalaisen olisi pitänyt ajaa varovaisemmin ja alentaa nopeutta. Autossa oli kitkarenkaat.

Syyttäjä vaati ehdollista ja 14 000 euron korvauksia

Syyttäjä vaati 27-vuotiaalle kuljettajalle kolmesta kuolemantuottamuksesta rangaistukseksi enintään kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Syytetty tunnusti teon, mutta katsoi sakkorangaistuksen olevan riittävä seuraamus teoista.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan kolmesta kuolemantuottamuksesta 75 päiväsakkoon, joista kertyi maksettavaa 3450 euroa.

Syyttäjä vaati lisäksi kuljettajaa korvaamaan valtiolle vainajien kuljetuksesta ja kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, yhteensä runsaat 14 000 euroa.

Syytetty kiisti vaatimuksen ja katsoi kuolemansyyn selvittämisen tarpeettomaksi hänen syyllisyytensä selvittämiseksi. Käräjäoikeus oli samaa mieltä ja vapautti syytetyn korvauksista.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes helpottaa käsidesin valmistusta höllentämällä etanolia koskevaa sääntelyä.

Käsidesiin ja desinfiointiaineisiin saa nyt käyttää myös etanolia, jonka valmistaja ei ole Euroopan kemikaaliviraston hyväksyttyjen toimittajien listalla. Etanolin tulee kuitenkin olla Euroopassa valmistettua.

Poikkeus on voimassa heinäkuun loppuun saakka.

Etanolia käsidesin valmistajille on Suomessa toimittanut Altia, jonka etanolista suurin osa onkin viime aikoina mennyt viinan sijasta käsidesiin. Altian etanoli on mennyt pääasiassa suurtille teollisille tuottajille, eikä sitä ole aina riittänyt pienemmille käsidesivalmistajille.

Tällä hetkellä lähes kaikki valmistettava käsidesi menee terveydenhuollon tarpeisiin, eikä sitä juuri riitä kauppoihin saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi viikko sitten Tukesille, että on tarpeellista ryhtyä poikkeustoimiin desinfiointiaineiden saatavuuden varmistamiseksi koronavirusepidemian aikana.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Poliisi varoittaa ihmisiä hujareista, jotka käyttävät koronan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta hyväkseen.

Poliisin tietoon on tullut erilaisia tapauksia, joissa huijarit ovat hyödyntäneet koronaan liittyviä pelkoja. Kohteena ovat olleet etenkin iäkkäät ihmiset Uudenmaan alueella.

Poliisin mukaan huijarit ovat tehneet esimerkiksi koronatarkastuksia ihmisten koteihin, tarjonneet ruokapalveluita ja esiintyneet terveysviranomaisina.

Uudellamaalla poliisin tiedossa on ainakin kolme tekoa, joissa uhrien koteihin on menty asentamaan "koronasuodattimia". Samalla on varastettu käteistä, kultakelloja ja -koruja.

Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Simo Kauppinen kehottaa ihmisiä suhtautumaan kriittisesti sellaisiin henkilöihin, jotka tulevat kotiovelle tarjoamaan koronaan liittyvää apua tai palveluja. Etenkin silloin kannattaa olla varovainen, jos nämä väittävät liikkuvansa poliisiasioissa.

– Poliisit eivät tarjoa minkäänlaisia palveluja asunnon tarkastuksiin liittyen tai tee mitään koronatarkastuksia ovelta ovelle, Kauppinen sanoo.

Epämääräisiä sivustoja, sähköposteja ja linkkejä

Länsi-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Kari Siivo muistuttaa, että myös netissä kannattaa olla tarkkana, koska sielläkin voi tapahtua huijauksia. Verkossa on ilmennyt muun muassa olemattomien tuotteiden myyntiä ja toimituksiin liittyviä huijauksia. Tuotteiden ja palveluiden laadusta sekä alkuperästä kannattaa ottaa selvää ennen kuin tilaa mitään.

Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa varoittaa, että koronan varjolla perustetuilla sivustoilla voidaan levittää haittaohjelmia.

– Koronatietoa kannattaa etsiä ainoastaan tunnetuilta viranomaisten ja median sivustoilta, Rauhamaa sanoo.

Poliisin mukaan liikkeellä on myös epäilyttäviä sähköposteja, joita ei kannata avata, eikä niissä olevia linkkejä pitäisi klikata. Liian hyviin tarjouksiin ei kannata uskoa.

Poliisi ehdottaa, että läheiset soittavat iäkkäille ihmisille ja varoittavat mahdollisista koronahuijareista.

Pienistäkin huijausyrityksistä kannattaa ilmoittaa poliisille.

Lue myös:

Poliisi: Vihdissä kolme miestä esitti tekevänsä koronatarkastusta ja poistui anastetun saaliin kanssa

Korona-ajan kuuminta kauppatavaraa ovat käsidesien lisäksi erilaiset hengityssuojaimet ja kasvomaskit, joiden saatavuus tavallisille kuluttajille on valtavan kysynnän vuoksi ollut vaihtelevaa.

Kauppojen ja apteekkien hyllyt näyttivät ensimmäisen kerran ei-oota jo ainakin kuukausi sitten, mutta tilanne elää jatkuvasti.

Selvitimme, mistä tällä hetkellä voi hengityssuojaimia hankkia ja mitkä ovat lähiviikkojen saatavuusnäkymät.

• Lue tästä eri näkemyksiä suojamaskin käytöstä: Kasvomaskin hyödyt jakavat tietäjiä – listasimme syitä väittelyyn suojaimista

Yliopiston Apteekki lupaa tavaraa tällä viikolla

Yliopiston Apteekkien 17 toimipisteeseen on tulossa myyntiin sekä käsidesiä että hengityssuojaimia vielä tällä viikolla. Viestintäjohtaja Jenni Tyrni kertoo, että hengityssuojaimia on tiistaina saapunut varastolle iso erä, ja ne ovat hyllyissä eri puolilla Suomea lähipäivien aikana ja verkkokaupasta saatavilla keskiviikkona.

– Kyseessä on korvan taakse kiinnitettävä kertakäyttöinen suusuojus, joita myydään 25 kappaleen pakkauksissa. Myyntiä on tällä hetkellä rajoitettu yhteen pakkaukseen per asiakas, jotta tuotteita riittäisi mahdollisimman monelle. Tämä on käytäntö myös verkkokaupassa.

Tyrnin mukaan nyt saapuvat tuotteet viedään hyllyistä todennäköisesti heti, mutta seuraava erä on tulossa jo ensi viikolla. Ei voida kuitenkaan luvata, että lisää suojaimia saataisiin joka viikko, sillä samojen tuotteiden perässä ovat nyt kaikki.

– Tavoite on saada tuotteita myyntiin niin paljon kuin mahdollista. Verkkokauppa on paras paikka tarkistaa tuotteiden reaaliaikainen saatavuus, Tyrni sanoo.

Avainapteekeilla on Suomessa lähes 250 apteekin verkosto. Toimitusjohtaja Aino Gostowskin mukaan koottua tietoa hengityssuojainten saatavuudesta Avainapteekkien apteekeissa ei ole saatavilla, koska apteekkarit tekevät tilauksensa itsenäisesti ja apteekkikohtaisesti.

Gostowskin tietojen mukaan tilanne on edelleen vaikea.

– Tavarantoimittajat lähettävät suoraan apteekkareille tarjouksia, mutta eivät pysty vahvistamaan, koska tuotteet saadaan Suomeen. Aika tiukoilla ollaan siis edelleen.

Jos pieniä eriä tuleekin, ne menevät saman tien. Gostowskin mukaan Avainapteekkien verkoston osalta parhaimman tiedon saa kysymällä saatavuutta suoraan itseään lähimmästä toimipaikasta.

Tokmannit ja Puuilo täydentävät varastojaan loppuviikosta

Hengityssuojaimia on haettu apteekkien lisäksi myös tavaratalojen rakennustarvikeosastolta. Tavarataloketju Puuilon toimitusjohtajan Juha Saarelan mukaan tilanne on parantunut parin viikon takaisesta.

– Siten on muuttunut, että tavaraa on tulossa paljon. Tällä viikolla saadaan jonkinlaisia toimituseriä myymälöihin. Ainakin hammaslääkäristä tuttuja kirurgimalleja sekä kuppimalleja on tulossa, Saarela sanoo.

Saarelan mukaan suojaimia on saatavilla edelleenkin vain eräluonteisesti, eikä jatkuvaa saatavuutta voida taata.

Myös Tokmanni-tavarataloissa luvataan täytettä tyhjiin hyllyihin ja verkkokauppaan. Tokmannille myyntiin tulevat suojaimet ovat venttiilillä varustettuja FFP2- ja FFP3-suojausluokan maskeja.

– Tällä viikolla on tulossa myyntiin 10 000 kappaleen erä, ja ensi viikolla saadaan toinen erä. Sen jälkeen menee noin kuukauden päähän, että saadaan lisää tuotteita, kokoaa toimitusjohtaja Mika Rautiainen.

Rautiainen uskoo, että Suomen ajankohtainen tilanne vaikuttaa myös kysynnän kehittymiseen.

– Mitä enemmän huonoja uutisia tulee, sitä enemmän erilaisten suojavarusteiden kysyntä lisääntyy. Joka tapauksessa kysyntään nähden määrät ovat liian pieniä: tarjontaa on kymmeniä tuhansia, kysyntää satoja tuhansia.

Marketit myyvät ei-oota, tukkua voi vielä kokeilla

Isoista marketeista muun muassa Prisman verkkokauppa näyttää ei-oota, kun hakukenttään kirjoittaa sanan hengityssuojain. S-ryhmän valikoimajohtajan Ville Vahlan mukaan tehokkaita FFP2- ja FFP3-suojaimia ei ole saatavilla. Tulevastakaan ole tietoa.

– Tilanne on avoin. Maahantuojat ja toimittavat tehtaat eivät ole vahvistaneet toimitusaikojaan. Haemme aktiivisesti suojaimia myytäväksi, Vahla viestittää sähköpostitse.

Vahlan mukaan tilanteen parantuminen riippuu vientikieltojen purkamisesta ja uudesta tuotannosta.

Keskolta K-raudan kansainvälinen tuoteryhmäpäällikkö Mikko Tiessalo sanoo samaa: saatavuus on heikko.

– On aika epävarma tilanne sen suhteen, milloin lisää tuotteita saadaan keskusvarastolle. Tällä hetkellä saatavuus vaihtelee myymäläkohtaisesti, ja saatavuustietoja voi katsoa verkkokaupasta.

Onneaan voi koettaa myös tukussa.

Ensihoitotuotteisiin erikoistunut tukkuliike MedKit aikoo avata verkkokauppaansa pian myös yksityishenkilöille hengityssuojainten osalta. Näin on toimittu aiemmin, mutta verkkokauppaa päätettiin rajata kuluttajilta maaliskuun puolivälissä.

– Tarve on monikymmenkertainen siihen nähden, mitä voidaan toimittaa. Siksi priorisoimme tällä hetkellä terveydenhuollon akuutteja tilauksia, mutta sen jälkeen avaamme verkkokauppaa myös kuluttajille, sanoo toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio.

Åman-Toivio kertoo, että tavaraa on tulossa ja että verkkokauppaa avataan kuluttajille asteittain.

– Juuri äsken ostin puhelussa puoli miljoonaa suojainta. Tilanne elää viikoittain, mutta lähiaikoina tulemme avaamaan kirurgista suusuojaa ja käsidesiä ostettavaksi kuluttajille.

Voimakkaita toimia valmistuksen lisäämiseksi

Viime viikon lopulla EU lievensi suojaimia koskevia vaatimuksiaan. Tämän odotetaan vauhdittavan ja laajentavan valmistusmahdollisuuksia.

– Markkinavalvontaviranomaiset voivat sallia henkilönsuojaimen myynnin, jos turvallisuustaso on henkilönsuojainasetuksen mukainen. Näin vaikka vaatimustenmukaisuuden arviointia – CE-merkintä mukaan luettuna – ei ole saatettu päätökseen, selittää osastopäällikkö Raimo Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

EU:n suositus on rajattu ainoastaan koronauhkan keston ajaksi. Suosituksen lähtökohta on, että suojaimen on kuitenkin täytettävä EU:n suojainasetuksen terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Toisin sanoen niiden on oltava turvalliset käyttää ja suojattava tarkoitetulla tavalla.

– Suomessa katsotaan, että komission suositus koskee vain viruksen kaltaisilta haitallisilta biologisilta tekijöiltä suojautumiseen käytettäviä henkilönsuojaimia. Suosituksessa on mainittu hiukkasilta suojaavat kertakäyttöiset ja uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, kertakäyttöiset ja uudelleenkäytettävät haalarit, käsineet ja silmiensuojaimet, Antila luettelee.

Koska hengityssuojaimen tulee kyetä poistamaan viruksia ilmavirrasta, on valmistuksen aloittamisessa kriittisin tekijä vaatimukset täyttävän suodatinmateriaalin saatavuus. Keskeinen suodatinmateriaalin ominaisuus on myös hengitysvastus, eli suodatin ei saa tehdä hengittämistä liian raskaaksi.

Naamareita on myös vaihdettavilla suodattimilla – haasteena puhtaanapito

Sikäli kuin kyse on vain suojainta käyttävän henkilön suojaamisesta, uloshengitystä voidaan helpottaa yksinkertaiseen läppämekanismiin perustuvalla venttiilillä.

Suodattimien valmistus on myös järjestettävä niin, että valmiit tuotteet eivät likaannu vaan pysyvät tehdaspuhtaina. Steriilejä suojainten ei kuitenkaan tarvitse olla.

Kertakäyttöisten hengityssuojaimien lisäksi on toki olemassa monenlaisia järeämpiä suojaimia, kuten puoli- ja kokonaamareita. Niiden suojauskyky asianmukaisin suodatinpatruunoin varustettuna on koronaviruksen torjunnassa riittävä, mutta ongelmana on puhtaanapito.

– Käytön jälkeen suojain tulee pestä vedellä ja saippualla, ja se pitää myös kuivattaa. Jos suodatinpatruunoita ei jokaisen käyttökerran jälkeen vaihdeta, pitää ne ainakin pyyhkiä desinfektioaineella ulkopinnoiltaan, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitokselta.

Nimenomaan tehokkaiden, jopa sotilastason vaatimukset täyttävien, hengityssuojainten valmistuksessa Suomella on takanaan kunniakas historia. Suojaimia valmisti aikanaan muun muassa Rikkihappo Oy, minkä jälkeen valmistusta jatkettiin myös Kemira Safetyn nimellä. Sittemmin toiminnot myytiin ulkomaiselle yritykselle, joka muutamia vuosia sitten lopetti suojaintuotantonsa Suomessa.

Lue myös:

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Aasialaiset tutkijat koronaviruksesta: "Mielestäni suurin virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on, että ihmiset eivät käytä maskia"

Hengityssuojainten teko-ohjeet leviävät netissä, mutta oikeitakaan ei osata käyttää – asiantuntija: "Voi olla pahempi kuin se, ettei suojainta käytä ollenkaan"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Maailman merillä kulkee edelleen risteilyaluksia, jotka ehtivät lähteä liikkeelle ennen kuin koronaviruspandemia seisautti valtaosan kansainvälisestä matkustamisesta.

Laivojen suunnitellut matkaohjelmat ovat menneet uusiksi, kun valtiot ovat sulkeneet rajojaan eikä risteilyaluksia ole päästetty satamiin. Osa matkustajista on eristettynä hytissään eikä tiedä, miten ja milloin on mahdollista päästä kotiin.

Risteilyvarustamoiden etujärjestö CLIA kertoi CNN-kanavalle tiistaina, että 3,8 prosenttia sen jäsenyhtiöiden aluksista on yhä merillä. Kyse on noin kymmenestä aluksesta, sillä etujärjestöön kuuluu CNN:n mukaan 38 yhtiötä, joilla on yhteensä 277 alusta.

Esimerkiksi nämä laivat ovat yhä merellä:

Zaandam: Jo neljä matkustajaa kuollut

Kun risteilyalus Zaandam lähti Buenos Airesista Argentiinasta 7. maaliskuuta, sen kyydissä oli 1 243 matkustajaa ja 586 miehistön jäsentä.

Tähän mennessä neljän iäkkään matkustajan on kerrottu kuolleen ja laivayhtiön mukaan ainakin 73 matkustajaa sekä 116 miehistön jäsentä ovat ilmoittaneet influenssan kaltaisista oireista. Kahdeksalla kyydissä olevalla on vahvistettu koronavirustartunta.

Laivalla olijat pääsivät maihin viimeksi 14. maaliskuuta Punta Arenasissa Chilessä. Sen jälkeen Etelä-Amerikan maat ovat sulkeneet satamansa Zaandamilta, joka matkaa nyt Karibianmerellä kohti Floridaa.

Alus pääsi sunnuntaina Panaman kanavan läpi neuvoteltuaan useita päiviä Panaman viranomaisten kanssa. Läpikulkumatkalla matkustajia käskettiin sammuttamaan hyteistään valot ja pitämään verhot suljettuina.

On epäselvää, pääsevätkö matkustajat Floridassakaan pois laivasta.

Floridan kuvernööri Ron DeSantis on suhtautunut torjuvasti Zaandamin matkustajiin.

– Näemme tämän suurena, suurena ongelmana, emmekä halua, että ihmisiä dumpataan Etelä-Floridaan juuri nyt, DeSantis sanoi Fox Newsille maanantaina.

Presidentti Donald Trump kehotti tiistain tiedotustilaisuudessa DeSantisia muuttamaan mieltään ja sanoi soittavansa kuvernöörille.

– Sillä laivalla kuolee ihmisiä. Aion tehdä sen, mikä on oikein, Trump sanoi Reutersin mukaan.

Rotterdam: Sisaraluksensa saattaja

Zaandam-risteilijän kanssa yhtä matkaa kulkee sen sisaralus Rotterdam, joka lähetettiin San Diegosta Zaandamin avuksi.

Viikonloppuna satoja Zaandamin terveiksi oletettuja matkustajia siirrettiin Rotterdamin kyytiin Panaman edustalla. Rotterdamilta puolestaan tuotiin Zaandamille ruokaa, koronavirustestejä ja terveydenhuollon henkilökuntaa.

Laivayhtiön mukaan matkustajat ovat kummallakin aluksella eristettyinä hytteihinsä.

AP:n haastattelema matkustaja Emily Spindler Brazell kuvaa, että heille on tarjoiltu hienoja aterioita ja viiniä, eikä puheluista tarvitse maksaa. Mutta kaikkien pitää pysyä hyteissään.

– Kapteeni sanoi jotenkin niin, että ´Tämä ei ole enää matka. Tämä ei ole risteily. Tämä on humanitaarinen tehtävä.´

Coral Princess: Toistaiseksi ei sairastuneita

Myös Chilen Santiagosta 5. maaliskuuta lähtenyt Coral Princess -risteilijä matkaa kohti Floridaa, mutta erilaisissa tunnelmissa kuin Zaandam.

Toistaiseksi kenenkään Coral Princessin kyydissä olevan ei ole kerrottu kärsivän koronavirukseen viittaavista oireista. Laivalla matkustava englantilainen Mick Turnball kertoo Kent Onlinen maanantaina julkaisemassa haastattelussa, että laivan palvelut ovat yhä auki.

Turnballin mukaan hänen seurueensa oli ollut ennakolta huolissaan matkalle lähtemisestä koronaviruksen takia. Matkanjärjestäjä oli kuitenkin vakuutellut, että kaikki menisi hyvin, eikä varatusta risteilystä olisi saanut rahoja takaisin.

Matkaa oli kestänyt vain muutamia päiviä, kun risteily-yhtiö Princess Cruises ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa.

Matkustajia ei ole päästetty maihin Etelä-Amerikassa, ja nyt aluksen on määrä saapua Floridan Fort Lauderdaleen 4. huhtikuuta.

Columbus: Matkustajia vaihdettiin merellä

Brittiyhtiö Cruise & Maritime Voyagesin Columbus-alus lähti pitkälle maailmanympärysristeilylle jo tammikuussa. Laiva ei saanut päästää matkustajiaan maihin Aasiassa, joten se on nyt pitkällä matkalla Lontoon lähellä sijaitsevaan Tilburyn satamaan, jonne sen pitäisi saapua 13. huhtikuuta.

Columbus ja saman yhtiön toinen alus Vasco da Gama vaihtoivat yli 200 matkustajaa keskenään Phuketin edustalla Thaimaassa pari viikkoa sitten. Yhtiön mukaan tähän päädyttiin, kun selvisi, että laivat eivät pääse Kaakkois-Aasian tai Intian satamiin.

Eurooppalaisia matkustajia siirtyi pohjoiseen matkaavalle Columbukselle ja australialaisia ja uusiseelantilaisia Vasco da Gamalle, joka on sittemmin jo saapunut Australiaan.

Kummallakaan laivalla ei ollut havaittu koronavirustapauksia, mutta Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan kaikki Vasco da Gamalla olleet australialaiset on viety kahdeksi viikoksi karanteeniin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 asti.

Lähteinä käytetty myös:

The Guardian 27.3: 'Stranded at sea': cruise ships around the world are adrift as ports turn them away

CNN 1.4: Cruise ships are still scrambling for safe harbor

Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti.

Otsoniaukko on jokatalvinen ilmiö Antarktiksen yläpuolella etelässä, mutta tutkijoiden mukaan nyt sellainen on havaittu myös pohjoisessa. Syynä ovat poikkeuksellisen kylmä sää pohjoisnavan ympärillä sekä polaari- eli napapyörteen voimakkaat länsituulet.

Ilmakehän stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Pohjoisen suuresta aukosta tuskin on vaaraa ihmisille, sillä tutkijoiden mukaan se hajonnee lähiviikkona kevään edetessä ja ilmakehän lämmetessä.

Aukko saattaa tosin ehtiä valua jonkin verran myös asuttujen seutujen ylle, jolloin suojautumiseen on hyvä käyttää aurinkovoidetta, tutkijat sanovat.

Otsonituhoa torjuttiin sopimuksella 1987

Eteläisellä napa-alueella talven kylmät sääolot suosivat otsoniaukon muodostumista, mutta pohjoisessa sellainen on harvinaisempaa. Tänä talvena ilmamassa arktisen alueen yllä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmää, mikä on synnyttänyt korkealle pilviä, joissa otsonia tuhoavat prosessit käynnistyvät.

Edellisen kerran pohjoisessa havaittiin merkittävää otsonikatoa vuonna 2011, mutta tänä vuonna syntynyt aukko saattaa olla vajaan kymmenen vuoden takaista suurempi.

- Minun mielestäni tämä on ensimmäinen kerta, kun Arktiksella voidaan puhua todellisesta otsoniaukosta, sanoo saksalainen ilmakehätutkija Martin Dameris Nature-lehdelle.

Maailman valtiot sopivat otsonikerrosta tuhoavien kemikaalien kieltämisestä vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa. Etelämantereen jokavuotinen otsoniaukko on sen ansiosta pienentynyt, mutta kemikaalien poistuminen ilmakehästä kokonaan kestää vuosikymmeniä.

Otsoniaukosta kertoi Suomessa aiemmin Tekniikan Maailma.

Lue lisää:

Pohjoinen napajää nyt laajempi kuin vuosiin – lämpimän talven Eurooppaan tuonut tiivis napapyörre tekee hyvää arktiselle alueelle

UV-säteilyltä suojaavan otsonikehän aukko on tänä vuonna pienempi kuin kertaakaan lähes 40 vuoteen

Jäälautalla ajelehtivat tutkijat selvittävät arktisen merialueen tilaa – katso kuvat pimeyden ja jääkarhujen keskeltä

Tangokuningas ja suomalainen iskelmälaulaja Kari Piironen on kuollut.

Piironen menehtyi eilen Jyväskylässä pitkäaikaiseen sairauteen.

Kuolemasta kertoo Ylelle Piirosen manageri Onerva Aikio.

Aikion mukaan Piirosella todettiin vuoden 2017 alussa keuhkosyöpä ja hän joutui perumaan kaikki Suomeen ja Ruotsiin suunnitellut 50-vuotisjuhlakonserttinsa.

Pitkän keikkauran (wikipedia.org) tehnyt Kari Piironen kruunattiin tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuonna 1988.

Piironen asui vaimonsa kanssa Keski-Suomessa Viitasaarella vuodesta 1996 asti.

Piironen levytti 14 albumia ja lähes 200 kappaletta.

Aikio teki Piirosen kanssa yhteistyötä 17 vuotta ja muistelee artistia lämmöllä.

– Kari teki työtä jota rakasti. Hän oli tunnollinen sekä jämpti työssään. Karilla oli aina elämäniloinen ja optimistinen luonne ja hän antoi aina kaikkensa yleisölle, sanoo Aikio.

Ruotsalaisia kehotetaan pysyttelemään mahdollisimman paljon kotona. Ulkona liikkumista ja matkustamista pitäisi välttää, suosittaa Ruotsin kansanterveysviranomainen. Asiasta kertovat Ruotsin mediat.

Suositus koskee myös pääsiäistä. Mökille tai sukulaisiin ei pidä lähteä, ellei se ole aivan välttämätöntä. Myöskään suurimpiin laskettelukeskuksiin ei ole asiaa.

Muun muassa Åren ja Sälenin hiihtokeskukset omistava Skistar-yhtiö kertoi aiemmin tänään keskeyttävänsä talvikauden koronaviruksen takia. Sulku tulee voimaan ensi maanantaina

Yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia kehotetaan pysyttelemään kokonaan kotona ja välttämään yhteyksiä muihin ihmisiin.

Kaupassa käyntiä rajoitettava

Kahviloissa ja kaupassa käyntiä pitäisi välttää. Kauppojen pitää rajoittaa asiakkaiden määrää.

– Kassajonoja pitää vähentää, ja asiakkaille pitää neuvoa sopivat turvavälit, kansanterveysviranomaisen pääjohtaja Johan Carlson sanoo sanomalehti Aftonbladetin mukaan.

Kansanterveysviranomainen ei kuitenkaan määrittele, kuinka monta ihmistä minkäkin suuruisessa liikkeessä saa olla.

Joukkoliikenteeseen tarpeeksi vuoroja

Turvavälit koskevat myös joukkoliikenteessä, ja liikennöitsijöitä kehotetaan ajamaan tarpeeksi vuoroja, jotta matkustajat voivat välttää ruuhkia.

– Joukkoliikenteen vähentäminen resurssien vapauttamiseksi ei ole hyväksyttävää. Haluamme, että matkustajien määrää rajoitetaan ajoneuvoa kohden, Carlson sanoo.

Tukholman läänin paikallis- ja lähiliikennettä hoitava SL vähensi bussi-, metro- ja lähijunaliikennettä viikko sitten, mikä ruuhkautti työmatkaliikennettä. Asiasta kertoi muun muassa Aftonbladet.

Monet matkustajat valittivat, että työmatkoilla oli mahdoton noudattaa turvaväliohjeistusta. SL perusteli vuorojen vähentämistä sillä, että matkustajien määrät olivat vähentyneet monien tehdessä etätyötä.

Ohjeita, ei rajoituksia

Kansanterveysviranomaisen ohjeet ovat suosituksia, ne eivät ole sitovia rajoituksia.

– Tämä ei ole keittokirja, josta selviää resepti jokaiseen yksittäiseen tapaukseen, vaan kokoelma yleisiä neuvoja, pääjohtaja Johan Carlson sanoo yleisradioyhtiö SVT:lle.

Ohjeita suunnitaan niin tavallisille kansalaisille, työnantajille kuin muulle yhteiskunnan toiminnallekin. Niissä korostetaan käsienpesun ja turvavälien tärkeyttä, ihmisjoukkojen välttämistä ja etätöiden suosimista.

Ohjeet ovat voimassa vuoden loppuun asti. Ne voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Ruotsin terveysviranomaiset ovat kertoneet 59 uudesta koronakuolemasta. Yhteensä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 239 ihmistä.

Vahvistettuja koronatartuntoja on nyt 4 947 ja tehohoitoa on saanut 393 ihmistä, sanomalehti Dagens Nyheter kertoo.

Lue lisää:

"Ruotsi odottaa tieteellistä näyttöä, kun Suomi toimii" – Suomi on varautunut koronaepidemiaan Ruotsia paremmin, sanoo Ruotsin terveydenhuollon asiantuntija

Ruotsi aikaistaa terassikautta ja pohtii pääsiäisen laskettelusesonkia – naapurissa arki yritetään pitää mahdollisimman ennallaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ruotsissa 59 uutta koronakuolemaa, Suomi kolminkertaistaa testauksen pian

Kun ihmiset pysyttelevät kotona, rajoja valvotaan tarkasti ja poliisi vahtii kaduilla poikkeustilan noudattamista, myös monen rikollisen elämä mutkistuu.

Asuntoihin on vaikeampi murtautua, kun kotona ovat sekä asukkaat että naapurit. Vaatii kanttia murtautua autoon lähes tyhjällä kadulla, jossa kiertelevät lähinnä poliisiautot.

Kun rajat ovat lähes kiinni ja lentoja vähän, huumeiden ja muiden tavaroiden salakuljetus vaikeutuu. Ja miten tavoittaa varsinkaan uusia asiakkaita, kun kaikki ovat kotona?

Rikolliset ovat kuitenkin jo keksineet, miten hyötyä koronakriisistä ja kehitelleet uusia rikoksia vaikeiksi käyneiden tilalle, sanovat Euroopan poliisiorganisaatio Europol ja asiantuntijaverkosto Global Initiative Against Transnational Organized Crime (GI-TOC) tuoreissa raporteissaan.

Kriisin pitkittyessä lisää rikollisia keksintöjä on todennäköisesti tulossa. Järjestäytynyt rikollisuus on erittäin hyvä sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, muistuttaa Europol.

Europolin johtajan Catherine de Bollen mukaan on sen sijaan liian aikaista sanoa, onko rikollisuus kaiken kaikkiaan lisääntynyt vai vähentynyt koronakriisin takia.

GI-TOC arvioi, että koronakriisi voi merkitä jopa kuoliniskua niille rikollisjärjestöille, joilla on hyvin suppea, perinteisiin rikoksiin keskittyvä rikosvalikoima.

Tuloja menettävät myös ne, jotka ovat hankkineet suuren osan tuloistaan esimerkiksi kiristyksellä. Viime vuodet kasvussa olleelle kyberrikollisuudelle koronakriisi voi sen sijaan merkitä jopa kukoistuskautta.

Kaduilta digimaailmaan

Kun ihmiset on suljettu koteihinsa, he elävät entistä enemmän digitaalisessa maailmassa. Siksi onkin luonnollista, että järjestäytynyt rikollisuus on sekin siirtynyt entistä enemmän verkkoon.

Rikolliset käyttävät hyväkseen sekä kriisin synnyttämää ahdistusta, yksinäisyyttä ja tiedonjanoa että tiettyjen tuotteiden, kuten suojavarusteiden kasvanutta kysyntää.

He kalastelevat verkossa tietoja ja levittävät haittaohjelmia lähettämällä esimerkiksi koronavirukseen näennäisesti liittyviä sähköposteja, joissa haittaohjelma on piilotettu linkkiin tai liitetiedostoon. Posti lähetetään luotettavan organisaation, kuten Maailman terveysjärjestöksi WHO:n nimissä esimerkiksi tekstillä "Uusimmat tiedot pandemiasta".

Tavoitteena on esimerkiksi saada ihmisten salasanoja tai päästä käsiksi pankkitiliin, toteaa Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n agentti Rich Jacobs Forbes-lehdelle.

Europol uskoo, että kyberrikolliset pyrkivät hyödyntämään myös sitä, että etätyön yleistymisen myötä lisääntyvät reitit, joiden kautta voi yrittää päästä organisaatioiden it-järjestelmiin.

Eristyksissä elävien yksinäisyys tai tylsistyminen tuo puolestaan markkinaraon erilaisille romantiikka- ja arpajaishuijauksille.

Ahdistuneille kaupataan väärennettyjä koronatestejä

Koronapandemian puhjettua ihmisille on alettu kaupitella ohi virallisten kanavien koronakriisiin liittyviä terveysalan tuotteita. Usein nämä tuotteet osoittautuvat kelvottomiksi tai niitä ei edes ole olemassa.

Kansainvälinen poliisiorganisaatio Interpol on arvioinut, että rikolliset ovat huijanneet jo satoja miljoonia euroja houkuttelemalla ihmisiä tilaamaan ja maksamaan terveydenhoitotarvikkeita, joita ei koskaan toimiteta perille.

Europol kertoo esimerkkinä, että eräässä EU-maassa yritys siirsi 6,6 miljoonaa euroa toisen yrityksen tilille Singaporessa saadakseen käsidesiä ja hengityssuojaimia. Tuotteet eivät koskaan saapuneet.

Erityisen huolestuttavana kansanterveyden kannalta Europol pitää sitä, että ihmisille on myyty viallisia koronaviruksen kotitestejä.

Maaliskuun alkupuolella Interpolilla oli 90 maassa operaatio, jossa takavarikoitiin yhteensä 13 miljoonan euron arvosta mahdollisesti vaarallisia lääketieteellisiä tarvikkeita. Joukossa oli lähes 34 000 väärennettyä hengityssuojainta sekä 4,4 miljoonaa erilaista lääkeannosta antibiooteista kipu- ja malarialääkkeisiin.

Samassa yhteydessä 121 ihmistä pidätettiin ja 37 järjestäytynyttä rikollisryhmää hajotettiin.

Liikkeellä on myös koronavirukseen liittyviä sijoitushuijauksia, joissa ihminen saadaan luopumaan rahoistaan suurten voittojen toivossa.

Lasten hyväksikäytön pelätään lisääntyvän

Europolin eri maiden poliiseilta saamat tiedot viittaavat vahvasti siihen, että lasten hyväksikäyttöaineistoa etsivien toiminta internetissä on lisääntynyt koronaeristyksen aikana.

Pelkona on, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kasvaa, koska eristyksissä he ovat entistä riippuvaisempia huoltajistaan. Samaan aikaan kriisin köyhdyttämät vanhemmat ja rikolliset etsivät itselleen lisätuloja. Lisäksi lapsia altistaa saalistajille se, että he viettävät entistä enemmän aikaa verkossa.

Myös pornosivujen suosio on kasvanut. Vaikka sivut itsessään olisivat laillisia, rikolliset saattavat pakottaa seksityöläisiä, huumeidenkäyttäjiä tai muita haavoittuvia ryhmiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön suorassa lähetyksessä tai videoilla.

"Koronatestaajat" putsaavat koteja

Vaikka asuntoja on tavallista vähemmän tyhjillään asuntomurtajille, poliisi ennakoi huijauksiin perustuvien murtojen lisääntyvän.

Europolin mukaan useat EU-maat ovat kertoneet samanlaisesta toimintamallista: Rikolliset tekeytyvät esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiksi päästäkseen uhrin asuntoon. He saattavat sanoa olevansa tuomassa tiedotusaineistoa tai hygieniatuotteita tai tulevansa tekemään koronatestin. Sisälle päästyään he putsaavat asunnon arvotavaroista.

Etelä-Afrikassa rikolliset ovat puolestaan huijanneet rahaa tekeytymällä keskuspankin työntekijöiksi ja sanomalla tulleensa keräämään koronaviruksen saastuttamat setelit, GI-TOC kertoo.

Kärsijöinä ihmissalakuljettajat ja huumekauppiaat

Katuväkivalta ja julkisilla paikoilla tehdyt rikokset, kuten autovarkaudet, ovat vähentyneet, kun kadut ovat tyhjentyneet ja poliisin valvonta lisääntynyt.

Lisääntynyt rajavalvonta on puolestaan vaikeuttanut huumeiden ja niiden raaka-aineiden saatavuutta. Samoin erilaisten tuoteväärennöksien myyjät ovat vaikeuksissa, kun väärennettyjä tuotteita ei enää saada niiden johtavasta tuottajamaasta Kiinasta.

GI-TOC:n saamien tietojen mukaan esimerkiksi huumeiden salakuljetusreitit Eurooppaan ovat häiriintyneet. Afrikasta on puolestaan kantautunut tietoja, joiden mukaan heroiinin hinta on noussut ja puhtaus heikentynyt katukaupassa.

Toisaalta joillakin huumebisnes voi kukoistaa. Esimerkiksi Albaniassa maalis-huhtikuu on kannabiskasvien istutusaikaa. Rikollisryhmät uskovat, ettei poikkeusoloja valvovalla poliisilla riitä resursseja viljelmien valvontaan, joten kesällä voi olla odotettavissa tavallista suurempi huumesato, GI-TOC kertoo.

Myös ihmissalakuljettajien bisnes on kärsinyt kolauksen, kun rajoja on nyt vaikea ylittää eivätkä koronavirusta pelkäävät lähtömaidenkaan yhteisöt katso salakuljetusta hyvällä. Myös osa salakuljettajista on keskeyttänyt bisneksensä viruksen takia, GI-TOC sanoo.

Toisaalta koronaviruksen lisäämät talousvaikeudet voivat lisätä painetta jatkaa salakuljetusta, raportissa arvioidaan.

Poikkeustoimet voivat iskeä myös suoraan rikollisjärjestöjen ytimeen. Italiassa pidätettiin maaliskuun puolivälissä rikollisjärjestö 'Ndranghetan väitettty johtohahmo Cesare Cordi, kun tämä rikkoi eristysmääräyksiä, kertoo muun muassa uutistoimisto Ansa.

Rikolliset horjuttavat viruksen torjuntaa

Järjestäytynyt rikollisuus on suora uhka koronaviruksen torjunnalle maissa, joissa korruptio rehottaa ja rikollisjärjestöt ovat tunkeutuneet terveydenhuoltojärjestelmään

Esimerkiksi Italiassa rikollisjärjestöt, kuten Cosa Nostra, Camorra ja 'Ndrangheta, ovat olleet jo pitkään soluttautuneina sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltojärjestelmään, GI-TOC kertoo.

Asettamalla mafiajohtajia sairaalan ja terveyshallinnon johtopaikoille rikollisjärjestöt voivat vaikuttaa muun muassa investointeihin, rekrytointiin ja hankintoihin. Tämä voi paitsi viedä resursseja vääriin taskuihin, myös heikentää hankintojen laatua.

Esimerkiksi vuonna 2018 tehty tutkimus kertoo, että Italiassa´Ndranghetan hallinnoimien ambulanssien varustuksessa on vakavia puutteita.

Yksilötasolla korruptio voi puolestaan näkyä siinä, miten hyvää hoitoa saa tai voiko rikkoa eristysmääräyksiä. Toissavuotisen tutkimuksen mukaan EU-maissa 19 prosenttia vastaajista oli maksanut päästäkseen nopeammin hoitoon. Slovakiassa luku oli peräti 41 prosenttia.

Yhdysvalloissa vuonna 2012 tehty tutkimus arvioi, että joka vuosi 3–10 prosenttia maan terveydenhoitokuluista päätyy varkaille. Korruptio söi miljoonia myös ebolan vastaiselta työltä Afrikassa vuosina 2014–2016.

Lisää aiheesta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä artikkelista

Venäjältä tulvii valeuutisia koronaviruksesta – pandemian väitetään olevan salajuoni Venäjää vastaan, Italian tukihuijaus tai Rothschildien salajuoni

Näin tunnistat koronahuijauksen verkossa – Suomessa tuhannet ovat saaneet maailmalla leviävän sähköpostihuijauksen

Poliisi: Vihdissä kolme miestä esitti tekevänsä koronatarkastusta ja poistui anastetun saaliin kanssa

Hengityssuojaimet ovat varkaille tuottoisa bisnes – käytettyjäkin yritetään kaupitella

MOSKOVA Eilen tiistaina Venäjällä kerrottiin, että Moskovan seudulla sijaitsevan Kommunarkan tartuntatautisairaalan johtavalla lääkärillä Denis Protsenkolla on koronavirus.

Vladimir Putin vieraili samaisessa sairaalassa viime viikolla. Riippumattomassa mediassa kaivettiin heti esiin kuvat, joissa Putin ja Protsenko kättelevät avokäsin toisiaan.

Kremlistä kiirehdittiin vakuuttamaan, että presidenttiä testataan säännöllisesti koronatartunnan varalta ja kaikki on kunnossa.

Viesti kuitenkin jätti ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Putinin todellinen terveydentila on Venäjällä ollut jo vuosien ajan valtionsalaisuuteen verrattavissa oleva tieto.

Tänään keskiviikkoiltapäivänä presidentinhallinnosta kuitenkin kerrottiin, että Putin pitää nyt ensimmäistä kertaa kokouksen ministerien kanssa etäyhteyden välityksellä.

Koronatilanteen pahentuessa presidentti Putinin esiintyminen ei ole vakuuttanut.

Kun Putin vihdoin viime viikolla piti asiasta tv-puheen, hän keskittyi luettelemaan valtaosan ajasta nippelitietoa erilaisista kansalaisille ja yrityksille luvatuista taloudellisista tuista ja helpotuksista.

Putin myös julisti käytännössä kaikille venäläisille vapaaviikon koronatartuntojen hidastamiseksi. Vaikka hän suositteli ihmisiä pysymään kotonaan, ei viesti ollut tarpeeksi tiukka ja yksiselitteinen: Venäläiset alkoivat joukoin ostaa lentolippuja Sotšiin ylimääräisen lomaviikon viettämiseksi ja kutsua ystäviä kokoon grillikauden avaamiseksi.

Kaksi päivää puheen jälkeen presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov korjaili esimiehensä sanomisia. Peskovin mukaan presidentti tarkoittikin, että töitä tulee jatkaa etänä mahdollisuuksien mukaan.

Vladimir Putin on loistanut poissaolollaan viimeisten päivien ajan. Samalla vahvistettujen tartuntojen määrä on alkanut kasvaa roimasti myös Venäjällä.

Presidentin sijaan epidemiaa torjuvista järeistä toimista on julkisuudessa kertonut Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ja pääministeri Mihail Mišustin.

Moni myös ihmettelee, miksi entinen pääministeri ja aiemmin presidenttinä toiminut Dmitri Medvedev kääntyi kansalaisten puoleen ja julkaisi koronatilanteesta videoviestin sunnuntaina keskiyöllä. Uhan poikkeuksellista vakavuutta korostavaa viestiä on odotettu itse presidentiltä, eikä Venäjän turvallisuusneuvoston varajohtajana työskentelevältä Medvedeviltä.

Venäjän järjestelmässä kaikki valta on keskitetty Vladimir Putinille. Presidentti on tavallisesti päivittäin läsnä kansalaisten arjessa, kun hänen toimiaan näytetään jatkuvasti maan mediassa.

Nyt jokainen hetki ilman Putinia näyttäytyy yhä erikoisemmalta.

Riippumattomat toimittajat ovat jo alkaneet analysoida valtion tv:ssä ja Kremlin verkkosivuilla viime päivinä esitettyjä kuvia presidentistä. Viimeksi julkaistun materiaalin on väitetty todellisuudessa olleen kuvattu jo paljon aiemmin.

Kun koronaepidemia alkoi jyllätä Euroopassa, Venäjällä oltiin varmoja autoritäärisen järjestelmän paremmuudesta demokratiaan nähden koronaviruksen patoamiseksi.

Mutta kuinka Venäjä selviää epidemiasta, jos kaikesta päättävä henkilö ei pystykään toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla?

Putinin pysyessä taka-alalla ovat Venäjän maakunnat alkaneet julistaa järeitä liikkumisrajoituksia alueilleen.

– Toisaalta niiden täytyy tehdä jotain, jotta ne eivät myöhemmin osoittaudu syyllisiksi kaikkeen. Toisaalta ei ole lainkaan selvää, kuinka vapaasti ne pystyvät tekemään päätöksiä ja millaisia resursseja niillä on siihen, politiikantutkija Fjodor Krašennikov kirjoittaa.

Krašennikov myös muistuttaa, että paikallishallinnolta puuttuu auktoriteetti kansalaisten silmissä, mikä saa venäläiset jättämään noudattamatta heille annettuja kehotuksia.

Myös kolumnisti Konstantin Egger pitää Venäjän hallinnon tilaa vaikeana maan kohdatessa koronaepidemian. Hänen mukaansa presidentin mikromanagerointi, täydellisen lojaalisuuden vaade ammattitaidon kustannuksella, yhteiskunnan syvä epäluottamus ja korruptio vaikeuttavat Venäjän taistelua pandemiaa vastaan.

Presidentti Putinin alkuvuodessa on ollut poikkeuksellisen paljon sekä ennakkoon suunniteltuja että äkillisesti ilmaantuneita haasteita.

Putinin on joutunut perääntymään hänen jatkokautensa mahdollistavan perustuslakiuudistuksen tiukasta aikataulusta, eikä kansalaisten tuki uudistusta kohtaan ole enää tuoreen kyselyn mukaan vankkumatonta.

Myös Venäjän talousnäkymät ovat nyt erityisen synkät. Koronaviruksen lisäksi taloutta painaa ennätysalas pudonnut öljynhinta, joka syö myös ruplan arvoa.

Lisäksi jo kuukausia ennakkoon hehkutettu toukokuinen voitonpäivä on nyt vaarassa lässähtää. Natsi-Saksan kukistamisesta muistuttavien mahtipontisten 75-vuotisjuhlallisuuksien oli suunniteltu kruunaavan Putinin tähänastisen valta-aseman.

Miten yhdellä miehellä riittää voimia kaiken tämän jälkeen kohdata koronavirusepidemia?

Moni kiinnitti huomiota Putinin väsyneeseen ilmeeseen ja kummallisen vinoon istuma-asentoon, kun hän puhui kansalaisille viikko sitten koronatilanteesta.

Kolumnisti Vladimir Demtšikov toivoo, että kysymys oli vain selkäongelmasta johtuvasta väsymyksestä.

– On pahempaa, jos kyse on väsymyksestä nykyistä poliittista järjestelmää kohtaan, joka nojaa yhteen väsyneeseen poliitikkoon, Demtšikov kirjoittaa.

Juttua päivitetty 1.4. klo 14:35 lisäämällä tieto siitä, että Putin pitää ministerikokouksensa etäyhteydellä.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Venäjä on valjastanut koronaviruksen propagandansa välineeksi

Moskovalainen luksustavaratalo jakaa kasvosuojia, jotta shoppailu voi jatkua – Korona ei pelota Venäjällä: ”Pelkkä informaatiovirus”

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tänään vietetään aprillipäivää, ja se on näkynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Yksi päivän näkyvimmistä piloista oli Wilma-sovelluksessa, joka on tullut monelle koululaiselle etäopetuksessa entistäkin tutummaksi. Oppilaat yrittivät aiemmin saada sovelluksen poistettua puhelimien sovelluskaupoista antamalla sille yhden tähden arvosteluja.

Tämän myötä sovellus ilmoitti tänä aamuna ensin, että se tosiaan olisi poistunut sovelluskaupasta eikä sitä voisi enää käyttää. Ilmoituksen kuittaaminen toi kuitenkin toisen ilmoituksen, jossa viesti todettiin pilaksi ja muistutettiin oppilaita ja opiskelijoita läksyjen tekemisestä.

• Lue täältä, miten tuhannet koululaiset antoivat Wilma-sovellukselle surkeita arvosteluita, jotta se poistettaisiin sovelluskaupasta.

Aamulla Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kertoi, että kolmen sepän patsas ottaa tästä lähtien käyttöön suositellun kahden metrin turvavälin.

Samassa hengessä Kansallisgalleria kertoi, että Ruokolahden eukot -maalausta on muokattu nykyisten suositusten mukaan.

Ruotsin luterilainen kirkko mainosti varsin Ikea-henkistä ratkaisua: kirkon tunnelman tuomista kotiin Träsmak-penkin avulla.

Saarioinen vitsaili Facebookissa uudella "kesäisellä" jäätelömaulla: tuhti maksalaatikko ja rusina. Toisena jäätelöaiheisena pilana oli Valion "lanseeraama" Oltermanni-jäätelö.

Uusimaalainen Pornaisten kunta mainosti Facebook-tilillään, että se vaihtaa nimensä. Syynä on kuulemma se, että kunnan nimi aiheuttaa liian usein vääriä mielikuvia ja kunnan lähettämät sähköpostit menevät herkästi roskapostiin. Uuden eläinystävällisen kunnan nimi on Purnauskis. Kunta lupaa ilmoituksessa kaikille 1.4. kunnasta tontin varanneille 100 kiloa kissanhiekkaa.

Karkkila sen sijaan kertoi Facebookissa liittyvänsä osaksi Tamperetta ja saavansa oman kaupunginosavaltuuston.

Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisun mukaan Tampereen tähtikatu Walk of Fame puretaan. Syynä on, että tähdet ovat liian lähellä toisiaan. Samalla Juice Leskisen tähti pirstotaan osiin ja jaetaan yhteishengen osoituksena maakunnan ulkopuolisten kuntien kesken.

Suomen Latu taas kehotti ihmisiä liikkumaan lähimetsissä, ja on tähän kannustaakseen piilottanut lenkkipoluille 88 000 ämpäriä.

– Ämpäreitä ei kannata etsiä Nuuksion porteilta tai maakuntien suosituimmilta laavuilta, painottaa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson järjestön tiedotteessa.

Ja Tilastokeskus kertoi suomalaisten kotitalouksien käyttävän silakka- ja anjovissäilykkeisiin keskimäärin yhdeksän euroa vuodessa.

Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoittaa vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä.

Jäsenkyselyn perusteella YTK odottaa saavansa lähiaikoina jopa 100 000 päivärahahakemusta.

Loimaan kassana tunnettu YTK käsittelee tyypillisesti vuodessa noin 40 000–50 000 ensimmäistä hakemusta.

– Nyt olemme siis kohtaamassa yhden kuukauden aikana kahden vuoden työt, kirjoittaa YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäki blogissaan.

YTK:n mukaan alkuvaiheessa ongelma ei ole rahojen riittävyys, vaan juuri hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen.

YTK:n mukaan nykyjärjestelyin hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä.

Laki määrää nykyisellään, että päätös etuudesta pitää antaa 30 päivässä.

Alamäki huomauttaa, että päivärahahakemusten käsittely on käsityötä.

YTK on palkannut 14 uutta käsittelijää ja aikoo rekrytoida vielä kymmeniä lisää. Nämäkään toimet eivät riitä ennennäkemättömässä hakemusruuhkassa.

– Oikeuskansleri on huomauttanut viime viikolla valtioneuvoston yleisistunnossa, että tilanne vaarantaa perustuslaillisen oikeuden sosiaaliturvaan ilman aiheetonta viivästystä, Alamäki kirjoittaa.

YTK vetoaa valtiovaltaan tilanteen helpottamiseksi

Hallitus pyrkii turvaamaan lomautetuille nykyistä nopeamman pääsyn työttömyysetuuksien piiriin.

YTK:n mukaan hallituksen valmistelemat muutokset työttömyysturvalakiin ovat hyviä, mutta ne lisäävät etuuksien maksamisen käsityötä ja siten pahentavat ruuhkia entisestään.

YTK ehdottaa monessa muussa maassa käytössä olevaa järjestelmää, jossa työnantaja jatkaisi osittaista palkanmaksua ja valtio korvaisi tämän.

Toinen YTK:n ehdotus on ollut määrittää poikkeusajaksi erityinen lomautetun päiväraha, jonka perusteet voitaisiin hakea suoraan tulorekisteristä.

Loimaan kassan jäseniä on yhteensä yli 460 000, mikä vastaa viidesosaa Suomen palkansaajista.

YTK:n jäsenkyselyn mukaan työttömyyden uhkaa kokee nyt 270 000 jäsentä.

Riittääkö raha pidemmällä sihdillä?

Koronaepidemia ja sen torjuntatoimet ovat iskeneet ankarasti talouteen.

Työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä vastaava Työllisyysrahasto sanoo, että työttömien päivärahamenot ovat tuplaantumassa.

Työllisyysrahasto varautui talousarviossaan maksamaan työttömyyskassoille tänä vuonna 958 miljoonaa euroa.

Koronaepidemian vuoksi työttömyyskassojen rahantarve tuplaantuu noin kahteen miljardiin euroon, sanoo rahasto.

Työllisyysrahaston mukaan sen maksuvalmius on hyvällä tasolla ja se voi toteuttaa työttömyyskassojen rahoituspyynnöt normaalisti.

Jatkon kannalta työllisyysrahasto kuitenkin vetoaa Suomen hallitukseen maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Työllisyysrahasto esittää:

• valtiontakauksia kaikkiin Työllisyysrahaston lainajärjestelyihin
• valtion tulee maksaa peruspäivärahan suuruinen valtionosuus myös lomautuspäivärahoihin
• valtion tulee päättää siitä, että työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi Työllisyysrahastolle maksetaan suoraa tukea tarvittava määrä

Työttömyyskassoihin kuuluu 85 prosenttia palkansaajista.

Täydennys 1.4.2020 klo 12:42: Lisätty Työllisyysrahastoa koskeva osuus sekä korjattu tieto YTK:n jäsenmäärästä.

Lue myös:

Koronalomautuksiin varaudutaan joukolla: kauppakeskukset, matkailu, kuljetus, teollisuus, tapahtumat... – Työttömyyskassoihin tuli jo kysyntäpiikki

Vanhusten ja sairaiden tauti, ajatteli 38-vuotias italialainen kuntosaliyrittäjä Fausto Russo koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19-taudista vielä kuukausi sitten.

Italiassa tauti oli jo päässyt leviämään pohjoisessa ja kuntia oli karanteenissa, mutta Russon pienessä kotikaupungissa Minturnossa Rooman eteläpuolella oli todettu vain muutamia virustartuntoja.

Sitten hän oppi, ettei edes hän – hyväkuntoinen ja terve alle nelikymppinen – ole turvassa virukselta.

– Olen aina harrastanut urheilua ja valmennan jalkapallojoukkueita. En ole koskaan polttanut tupakkaa eikä minulla ole ollut kuumetta kymmeneen vuoteen. Ja yhtäkkiä olin sairaalassa enkä pystynyt hengittämään, Russo kertoo Ylelle videoyhteyden kautta Santa Maria Gorettin sairaalasta Latinan kaupungista.

Lue myös: 80 kysymystä ja vastausta koronaviruksesta

Myös nuoria teho-osastolla

Italian terveysviraston raportin mukaan maassa ennen maaliskuun 26. päivää todetuista koronavirustartunnoista yhteensä lähes 44,2 prosenttia oli todettu alle 60-vuotiailla.

Alle nelikymppisiä puolestaan tartunnan saaneista testatuista oli vajaat 12 prosenttia. Viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista alle 60-vuotiaita on 4,8 prosenttia ja alle 40-vuotiaita 0,2 prosenttia.

Yhteensä Italiassa oli maaliskuun viimeisenä päivänä todettu lähes 102 000 koronavirustartuntaa. Heistä COVID-19-tautiin oli menehtynyt 11 591 ja sairaalahoidossa on 31 776 potilasta.

Italialaisissa tiedotusvälineissä on epidemian aikana ollut jatkuvasti uutisia sairaalassa osastohoidossa tai teho-osastolla hoidettavista työikäisistä.

Maan terveysvirasto ei tilastoi tehohoidossa olevia potilaita ikäryhmän mukaan. 10. maaliskuuta koronaviruksen pahiten runteleman Lombardian hallintoalueen terveyskomissaari Giulio Gallera kertoi, että alueella tehohoidossa olevista kahdeksan prosenttia oli 25–49-vuotiaita.

Myös Ylen maaliskuussa haastattelema bergamolainen kirurgi Caterina Simon kertoi, että kaupungin Papa Giovanni XXIII -sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä yli 30-vuotiaita COVID-19-potilaita. Simonin mukaan nuoremmat hoidettavat joutuivat usein olemaan osastohoidossa viikkoja.

Näin kävi myös Ylen haastattelemalle Fausto Russolle.

”Aika ei kulu millään”

Russolla koronaviruksen aiheuttama tauti alkoi flunssan oireilla. Maaliskuun alussa hän alkoi kuumeilla ja soitti lääkärilleen, joka pyysi häntä pysymään kotona ja ottamaan särkylääkettä.

Kolme päivää myöhemmin Russon tila oli huonontunut niin, ettei hän pysynyt jaloillaan. Lihaksia särki, ruokahalu oli poissa eikä kuiva yskä jättänyt rauhaan. Tuona iltana suojavarusteisiin pukeutuneet ensihoitajat hakivat hänet kotoa sairaalaan.

Russolle hyvästiksi vilkuttivat tämän kaksi pientä poikaa ja vaimo, jotka jäivät kotiin kahden viikon karanteeniin. Koronavirus oli aiheuttanut Russolle molemminpuolisen keuhkokuumeen, minkä johdosta hänellä oli huomattavia hengitysvaikeuksia.

– Minusta tuntui, kuin pää olisi ollut painettuna veden alle, haukoin happea mutta en saanut sitä, hän kertoo.

Sairaalan osastolla Russolle aloitettiin ylipainehengityshoito eli cpap-hoito, jossa hänelle asetettiin koko pään ja kasvot peittävä muovihuppu.

– Olin kuusi päivää ja yötä sängyssä se huppu päässä, mikä teki nukkuma-asennon löytämisestä mahdotonta. Laite humisi kovaäänisesti korvan vieressä, eikä aika kulunut millään, Russo kuvailee.

Pahinta sairastamisessa oli Russon mukaan kuitenkin yksinäisyys.

– Lääkärit ja hoitajat kävivät luonani tartuntavaaran vuoksi vain pikaisesti. Perhe ja ystävät ovat kaukana, eikä kukaan tue. Makasin yksin ajatuksiini uppoutuneena ja vain odotin, Russo kuvailee.

– Kaikki itsestään selviltä tuntuvat asiat, kuten rakkaan ihmisen halaus, kävelylenkki tai viinilasillinen alkoivat tuntua kaukaisilta.

Apua kokeellisesta lääkehoidosta

Russoa lääkittiin happihoidon aikaan parasetamolilla ja antibiooteilla. Kuuden päivän jälkeen hoito lopetettiin ja Russo sai lääkettä, jonka vaikuttava aine on tosilitsumabi. Tavallisesti sitä käytetään esimerkiksi reuman hoidossa.

– Parin päivän päästä siitä oloni alkoi kohentua, ja pikkuhiljaa olen tarvinnut yhä vähemmän lisähappea, Russo kertoo.

Italialaismedioiden mukaan maassa useilla paikkakunnilla COVID-19-potilaita on hoidettu tosilitsumabia sisältävillä lääkkeillä. Maan terveysministeriön mukaan sen tehoa tautia vastaan testataan nyt isommalle potilasjoukolle.

Nyt Russo on ollut sairaalassa yli kolme viikkoa. Hän kertoo, että voi jo hyvin ja haluaisi kovasti palata kotiin perheensä luo.

Hengittäminen ja puhuminen eivät tuota hänelle enää suuria vaikeuksia. Silti hänen koronavirusnäytteensä ei ole edelleenkään negatiivinen, eikä häntä voida vielä kotiuttaa.

Russolla on ollut aikaa ajatella. Hän ei vieläkään tiedä, mistä sai tartunnan, mutta arvelee sen tapahtuneen omistamallaan kuntosalilla, jossa hän helmikuun lopussa työskenteli ja tapasi ihmisiä normaalisti.

– Koronavirus yllätti Italian täysin, sekä kansalaiset että hallituksen. Aliarvioimme riskit ja nyt kärsimme virheistämme. Epidemia pitää pysäyttää pikimmiten, jotta voimme palata normaaliin, Russo miettii.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Italiassa jo lähes 12 000 kuollutta, mutta uusien tartuntojen määrä hidastuu – rajoituksia jatketaan ainakin 12. huhtikuuta asti

Pormestari raivosi kurittomille Italiassa: Arkussa ei ole väliä, miten hiuksesi ovat!

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Suomessa toteutetut rajoitustoimet ovat jo purreet koronaepidemiaan.

– Nyt on jo sanottavissa, että epidemia on kehittynyt hitaammin, kuin olisi ollut odotettavissa ilman mitään toimia Suomessa.

Jos rajoituksia ei olisi tehty, tautitapausten määrän olisi odotettu kasvavan päivittäin eksponentiaalisesti, Salminen sanoi.

– Kyllä tästä voidaan jo aika varmasti sanoa, että rajoitukset ovat selvästi hidastaneet kehitystä.

• Yle näytti hallituksen katsauksen Yle Areenassa. Voit katsoa infon klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Testausten määrä voidaan kolminkertaistaa

Hallituksen mukaan ihmisten testaamista koronaviruksen vuoksi tullaan lisäämään edelleen. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että testauskapasiteetti on mahdollista kaksinkertaistaa lähiaikoina ja jopa kolminkertaistaa melko pian.

Tällä hetkellä testejä tehdään noin 2 500 kappaletta vuorokaudessa.

– On erityisen tärkeää varmistaa, että terveydenhuoltohenkilökunta pääsee testiin heti, kun on pienintäkään syytä epäillä tartuntaa.

Kiuru sanoi, että tarvitaan kahdenlaisia testejä. Ensinnäkin testejä, joilla oireisilta varmistetaan, onko kyseessä koronavirus vai ei. Tätä testaamista on siis tarkoitus lisätä.

Toisaalta myös vasta-ainetestaamiseen valmistaudutaan, jotta jatkossa voidaan varmistaa, onko ihminen jo sairastanut koronan oireettomana.

"Tieto ei ole kulkenut niinkuin olisi pitänyt"

Hallitus on vahvistanut myös koronakriisin johtamisen organisaatiota. Pääministeri Sanna Marin (sd.)totesi tiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän tilanteen hallinnoinnissa on ollut ongelmia.

– Tieto ei ole kulkenut sillä tavalla kuin olisi pitänyt ja koordinaatio ei ole kulkenut niin kuin olisi pitänyt.

Hallituksen COVID-19-koordinaatioryhmää laajennetaan ja valtioneuvoston kansliaan perustetaan operaatiokeskus, jotta poikkihallinnollinen valmistelu pystytään käynnistämään nopeasti.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoi, että suojavarusteita hankitaan jatkuvasti lisää ja tähän on käytetty jo miljoonia euroja.

Suojavarusteita ei ole hänen mukaansa valtakunnallisesti pulaa, mutta joillakin alueilla on puutteita. Myös kotimaista suojavarusteiden tuotantoa on käynnistetty kriisin vuoksi.

Lue alta hallituksen tiedotustilaisuuden seuranta:

Juttua korjattu klo 13.40: Suojavarusteiden hankintaan käytetty miljoonia, ei satoja miljoonia euroja.

Voit keskustella aiheesta alla torstaihin 2.4. kello 23 asti.

Lue lisää:

Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta.

Analyysi: Valmiuslaki houkuttaa presidenttiä laajentamaan valtaansa

Jäljittävän henkilökunnan puute esteenä koronatestauksen lisäämiselle – "Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus"

Selvitimme, mistä hengityssuojaimia vielä saa – Tukku avaa verkkokauppansa kuluttajille, apteekit ja tavaratalot lupaavat täydennystä lähipäivinä

Tässä on ratkaisu terveydenhuoltoa uhkaavaan suojavarustepulaan: Huoltovarmuuskeskus tekee historiaa ja avaa varastonsa ovet