Ilman koronavirusepidemiaakin kansalaisia on kehotettu jo pitkään varaamaan kotiinsa ruokaa, vettä sekä lääkkeitä kolmen vuorokauden tarpeisiin.

Niin sanottu kotivara poikkeustilanteita varten auttaa viranomaisia suunnittelemaan jatkotoimia poikkeustilanteissa, kuten laajojen sähkö- ja vesikatkojen tai epidemioiden aikana.

– Kotivara on varautumisen perusta. Jos kaikilla on kotivara, niin viranomaisilla on parempi vasteaika suunnitella toimia, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu.

Kotivaran tulisi sisältää ainakin varautumisen sähkökatkoihin sekä tarvittavat elintarvikkeet ja lääkkeet.

– Kotivaran perustana ovat kuiva-aineet, joista on helppo tehdä pelkän veden avulla, määrittelee Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Aho.

Maaseudulla asuvat ovat paremmin varautuneita

Yksittäisten kansalaisten varautuminen poikkeusoloihin vaihtelee, mutta pääsääntöisesti kaupunkilaiset ovat huonommin varautuneita kuin maaseudulla asuvat ihmiset.

– Maaseudulla asutaan yleensä omakotitalossa, josta löytyy takka ja hirvenpyynnin ansiosta ruokaakin on, sanoo Lapin pelastusjohtajana toimiva Jari Aalto.

Maalla on kuin luonnostaan kohtuulliset ruokavarastot, sillä pitkien välimatkojen vuoksi kauppareissuja tehdään harvakseltaan. Kaupungeissa varautuminen on usein huonompaa.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että elintarvikkeita, lääkkeitä ja polttoainetta saa lähes koska tahansa. Kaupunkiasunnoissa myös säilytystiloja on usein vähemmän.

Ei hamstrauksen tarvetta

Koronaviruksen aikana kotivarasta on tullut osa julkista keskustelua, mutta Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA-toimikunta) mukaan erityisen poikkeuksellinen tilanne ei nyt ole.

– Kotivaran suhteen voimassa on normaaliohjeistus, mitään tarvetta hamstraukseen ei ole, sanoo KOVA-toimikunnan puheenjohtaja Heikki Laurikainen.

Paula Aho muistuttaa, että kotivara on osa kotitalouden normaalia ruoka- ja juomakiertoa, ei erikseen nurkkaan pahaa päivää varten kerättävä varasto.

– Näin kotivarassa eivät tuotteet pääse vanhentumaan, Aho sanoo.

Ravinnon ohella kotivaraan kuuluvat muun muassa paristoilla toimiva radio, paristot ja tulentekovälineet.

– Lisäksi nykyihminen kaipaa varavirtapankkia, jolla voi ladata puhelintaan, Aho lisää.

Ohjeita kotivaran keräämiseen löytyy netistä esimerkiksi 72tuntia.fi -sivuilta ja Marttojen kotisivuilta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Logistiset jakeluketjut ovat hauraita

Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu muistuttaa, että logistiset ketjut ovat äärimmäisen ohuita.

– Mitä kauemmaksi pohjoiseen tullaan, sitä pidempiä ja haavoittuvampia nämä ketjut ovat.

Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikössä johtavana asiantuntijana aiemmin toiminut Henttu sanoo, että ihmisten tulisi suhtautua nykyistä varautuneemmin logististen ketjujen toimintaan.

Tukkuliikkeet ovat etelässä ja häiriötilanteilla olisi suora vaikutus elintarvikkeiden saantiin pohjoisessa. Huoltovarmuuden kannalta parempi olisi, että keskusvarasto sijaitsisi esimerkiksi Oulussa.

– Kyse on rahasta. Kannattaako jakelupistettä laittaa Ouluun, kun on edullisempaa että ne ovat pääkaupunkiseudulla, miettii Lapin pelastusjohtaja Jari Aalto.

Sähkökatko lamauttaisi vedenjakelun, kaupat ja pankkiautomaatit

Esimerkiksi Lapissa pitkäkestoinen sähkökatkos lamauttaisi toimintoja nopeasti.

Katkos pysäyttäisi vedenjakelun ja kaupat joutuisivat lopettamaan toimintansa, kun kassajärjestelmät eivät toimisi eikä pankkiautomaateistakaan olisi katkon aikana käteistä saatavilla.

– Lapissa keskeytyisi myös polttoaineenjakelu. Se ei onnistu ilman varavoimakonetta, joten lähin tankkauspaikka löytyisi Oulun eteläpuolelta. Varavoimakoneet ovat isoja ja maksavat paljon, minkä vuoksi niihin ei ole satsattu, sanoo Jari Aalto.

Aalto kertoo, että suunnitelmissa on rakentaa hiukan kevyempi versio, joka takaisi polttoaineen saannin.

Huoltovarmuuskeskuksen työryhmä on puolestaan suunnitellut järjestelmää, jossa olisi noin 300 varavoimakoneella varustettua kauppaa eri puolilla Suomea. Suurimmassa osassa maata tällaiseen kauppaan olisi enintään 50 kilometrin matka, Lapissa vastaava matka olisi korkeintaan 150 kilometriä.

Pienet kunnat ovat haavoittuvaisempia

Kuntien haavoittuvuus nousi esiin syksyllä 2019 pidetyssä varautumisharjoituksessa, jossa selvitettiin laajan sähkökatkoksen vaikutusta Lappiin. Harjoituksessa olivat mukana kaikki Lapin kunnat.

– Esimerkiksi polttoainehuollon ongelmat eivät olleet yllätys, sillä ne ovat olleet tiedossa jo pitkään, Jari Aalto kertoo,

Harjoituksessa selvisi, että Lapin kaupungeissa ja isoissa kunnissa on varauduttu hyvin sähkökatkoksen kaltaisiin ongelmiin.

– Sen sijaan pienissä kunnissa ei ole riittävästi varauduttu tällaisiin tilanteisiin. Ei ole riittävästi varavoimaa, henkilöstöä, tiloja, summaa Aalto.

Pienissä kunnissa voi Aallon mukaan olla silti turvallisin mielin.

– Aluehallintovirasto, poliisi, pelastuslaitos ja rajavartiosto pystyvät osaltaan auttamaan, Aalto sanoo.

Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Twitterin toimitusjohtajan Jack Dorseyn ura yhtiön johdossa alkaa näyttää epävarmalta. Viikko sitten perjantaina talousjulkaisu Bloomberg uutisoi, että sijoitusyhtiö Elliott Management on hankkinut noin neljän prosentin omistusosuuden Twitteristä. Ensi töikseen uusi omistaja on laittamassa toimitusjohtajan vaihtoon.

Elliott Management on 75-vuotiaan miljardööri Paul Singerin johtama pääomasijoitusyhtiö, jolla on tapana hankkia omistusosuuksia heikosti menestyvistä yhtiöstä ja painostaa niitä tekemään muutoksia markkina-arvon kasvattamiseksi. Usein Singerin strategia on toiminut. Muun muassa teleoperaattori AT&T ja verkkokauppa Ebay ovat taipuneet aktivistisijoittajan tahtoon.

Kiistatilanteissa Singer on häikäilemätön. Kun Singerin sijoitusyhtiön ja Argentiinan välinen velkariita ei ottanut ratketakseen, yhtiö haastoi valtion oikeuteen. Samalla se taivutti Ghanan viranomaiset takavarikoimaan maan rannikolla ankkurissa olleen Argentiinan sota-aluksen. Lopulta sijoitusyhtiö sai rahansa moninkertaisena takaisin maksukyvyttömyyteen ajautuneelta Argentiinalta. Argentiinassa Elliott Managementia kutsutaan korppikotkarahastoksi.

Nyt Elliott Management on ottanut kohteekseen Twitterin. Bloombergin tietojen mukaan sijoitusyhtiö on asettanut neljä omaa ehdokasta Twitterin hallitukseen. Tänä vuonna hallituspaikkoja vapautuu kolme, mutta yhtiö haluaa pelata varman päälle, mikäli paikkoja vapautuisi yllättäen enemmän.

Elliott Management ei ole vielä virallisesti vaatinut Dorseyn eroa. Mediatietojen mukaan vaade on tulossa ja perustuu Twitterin talouslukuihin. Dorseyn ohjauksessa Twitterin kasvu on jäänyt vaatimattomaksi, eikä viivan alle ole jäänyt tarpeeksi – jos lainkaan – voittoa. Bloombergin uutisessa todetaan, että Dorseyn aikana Twitterin osakekurssi on laskenut kuutisen prosenttia. Samassa ajassa Facebookin arvo on kasvanut 121 prosentilla.

Kapina puolipäivätoimitusjohtajaa vastaan kytenyt jo pitkään

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Dorseyta ollaan kampeamassa ulos perustamastaan yrityksestä. Twitterin ensimmäisenä toimitusjohtajana toiminut Dorsey joutui jättämään tehtävänsä vuonna 2008, kun hänen jooga- ja muoti-innostuksensa katsottiin vievän liikaa aikaa yhtiön johtamiselta.

Kolme vuotta myöhemmin Dorsey palasi Twitteriin johtamaan tuotekehitystä. Vuonna 2015 hän nousi toistamiseen Twitterin toimitusjohtajaksi.

Twitter-taukonsa aikana Dorsey perusti maksuyhtiö Squaren, josta on nopeasti kasvanut menestyvä yhtiö. Palatessaan Twitteriin Dorsey ei suinkaan jättänyt Squaren toimitusjohtajan tehtäviä, vaan hän onnistui vakuuttamaan Twitterin hallituksen, että hän kykenee johtamaan kahta suurta teknologiayhtiötä samanaikaisesti.

Tämä ei ole miellyttänyt Twitterin osakkeenomistajia, jotka haluavat yhtiöön täysipäiväisen toimitusjohtajan. Sijoittajat ovat huomauttaneet, että Square on taloudellisesti paljon merkittävämpi yhtiö Dorseylle kuin Twitter. Dorsey omistaa Squarea noin viidellä miljardilla dollarilla, kun taas hänen Twitter-omistuksensa arvo on vain puoli miljardia dollaria.

Sijoittajat ovat myös vieroksuneet Dorseyn suunnitelmia viettää pitkiä aikoja Afrikassa tutustumassa mantereen kryptovaluuttayhtiöihin. Matkojen katsotaan hyödyttävän huomattavasti enemmän Squaren liiketoimintaa kuin Twitterin.

Torstaina pankkikonserni Morgan Stanleyn konferenssiin osallistunut Dorsey ottikin sanojaan takaisin. Hän myönsi, että hänen ilmoituksensa Afrikkaan muuttamisesta oli liian epämääräinen. Nyt suunnitelmat on vedetty uudelleen arvioitavaksi koronaviruksen ja muun myllerryksen takia.

Twitterin toimitusjohtaja aikoo siis ainakin lähitulevaisuudessa viettää aikaansa työpaikallaan.

Osakejärjestely koitumassa Dorseyn kohtaloksi

Piilaakson teknologiayhtiöt ovat yleensä tiukasti perustajiensa hallinnassa. Esimerkiksi Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergiä on vaadittu useasti jättämään tehtävänsä, mutta yhtiön osakejärjestely pitää päätöksen vain ja ainoastaan Zuckerbergin itsensä käsissä.

Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin suosituksi tekemä järjestely on omaksuttu innokkaasti pörssiin listautuvissa teknologiayhtiöissä. Järjestelyssä yhtiölle luodaan kaksi osakesarjaa, joista toisen äänivalta on moninkertainen. Nämä osakkeet jäävät perustajille. Mallia on käytetty myös Suomessa, varsinkin perheyrityksissä, joissa päätösvaltaa ei ole haluttu päästää perheen ulkopuolelle.

Tästä syystä Snapchatin toimitusjohtaja Evan Spiegel on saanut huoletta johtaa perustamaansa yhtiötä, vaikka kaikilla mittareilla sillä menee huonommin kuin Twitterillä. Snapchatin tavallisilla osakkeiden omistajilla ei ole minkäänlaista äänivaltaa yhtiön asioihin.

Kahden osakesarjan ansiosta kyytipalvelu Uberin perustaja Travis Kalanick pystyi uhmaamaan sijoittajien tahtoa vuosien ajan ennen kuin suurimmat omistajat liittoutuivat ja pakottivat Kalanickin ulos yhtiöstä.

Pääomasijoittajat ovat suostuneet visionääri-perustajien vaatimuksiin, koska yhtiöiden kasvuluvut ovat olleet vakuuttavia.

Twitterillä ei ole kahta osakesarjaa, vaan jokaisen osakkeen mukana tulee sama äänivalta. Dorsey ei ole turvassa samalla tavalla kuin kollegansa. Toisaalta Elliott Managementin äänivalta ei riitä yksin syrjäyttämään Dorseyta yhtiön johdosta, mutta pitkän linjan teknologiatoimittaja Kara Swisherin mukaan Elliott Managementin suunnitelmat ovat saaneet kannatusta muiltakin suuromistajilta.

Jos Elliott Management onnistuu syrjäyttämään Dorseyn Twitterin johdosta, Piilaakson kasvuyhtiössä pidetään varmasti jatkossa huolta, että osakeantien yhteydessä päätösvallan ei anneta kadota sijoittajille.

Elon Musk tukee Dorseyta

Jack Dorseylla on myös puolustajia. Kun uutinen Elliott Managementin suunnitelmista alkoi levitä, useat Twitterin työntekijät asettuivat puolustamaan pomoaan. Twitterissä alkoi levitä tunniste #WeBackJack.

Moni huomautti, etteivät kaikki yhtiön ongelmat ole Dorseyn syytä, vaan osa on perintöä edeltäjän kaudelta. Toisen toimitusjohtajakautensa alussa Dorsey joutui karsimaan rönsyilevää liiketoimintaa. Hän joutui esimerkiksi sulkemaan lyhyisiin videoihin perustuneen Vine-videopalvelun, koska Instagramin kaltaiset sovellukset olivat ajaneet sen ohi. Nyt TikTokin aikakaudella Vinen kanssa kompurointi näyttää kohtalokkaalta, mutta Dorseyn syyksi sitä ei voi laittaa.

Työntekijöiden mukaan Dorseyn ansiosta yhtiö on viimein löytämässä oikean suunnan. Tätä tukevat yhtiön viimeisimmät talousluvut. Twitter on parissa vuodessa onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa. Myös uusia ominaisuuksia on alkanut pitkän odottamisen jälkeen ilmestyä palveluun.

Työntekijät eivät myöskään ole mielissään siitä, että heidän yhtiönsä tulevaisuudesta päätetään Wall Streetilla. Tämän tunteen jakavat myös muiden Piilaakson huippuyritysten perustajat.

Dorsey tukijaksi on ilmoittautunut Teslan toimitusjohtaja Elon Musk.

Sijoittajien paine on tuttua Muskille, joka Teslan lisäksi johtaa perustamaansa rakettiyhtiö SpaceX:ää. Kun taannoin Tesla kärsi tuotanto-ongelmista ja Muskin Twitter-sekoiluista, sijoittajat vaativat Muskia jättämään tehtävänsä. Nyt nämä puheet ovat hiljentyneet, kun Teslan markkina-arvo on lähes kolminkertaistunut vuodessa.

Tätä samaa sijoittajat ovat odottaneet vuosia Dorseylta. Nyt hänen aikansa alkaa käydä vähiin.

Lue myös:

Yksisarvisten veri virtaa San Franciscon kaduilla – näppinsä polttaneet pääomasijoittajat vaativat startupeilta myös kannattavuutta

Turkin rannikkovartiosto on määrätty estämään siirtolaisia lähtemästä Egeanmerelle, kertoo uutistoimisto AFP. Sen mukaan rannikkovartiosto kertoi perjantaina verkkopalvelu Twitterissä, että käsky oli tullut Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoğanilta.

Mahdollisista muutoksista Turkin maarajan valvonnassa ei ole kerrottu. Turkin rannikkovartioston mukaan aiempi päätös olla estämättä rajanylityksiä olisi kuitenkin voimassa.

Turkki päätti runsas viikko sitten, ettei se enää pidättele Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia ja pakolaisia. Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle kokoontui sen jälkeen tuhansia ihmisiä. Kreikka tehosti samantien rajavalvontaansa ja on saanut vahvistusta myös muista EU-maista.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Turkin rannikkovartiosto kertoo pelastaneensa torstaina mereltä vajaat sata siirtolaista, jotka olivat lähteneet Egeanmerelle kolmella veneellä. Rannikkovartioston mukaan kreikkalaiset olivat jättäneet veneet "uppoamaan keskelle merta".

Uutistoimisto Reuters puolestaan kertoo varhain perjantaina tehdystä pelastusoperaatiosta, jossa Turkin rannikkovartiosto haki mereltä kolmella veneellä matkaan lähteneet 120 siirtolaista.

Veneessä olleet kertoivat uutistoimisto Reutersille, että Kreikan rannikkovartiosto oli pysäyttänyt heidät ja hinannut takaisin Turkin aluevesille. Lauantaina aamupäivällä ei ollut selvää, oliko uutistoimistojen tiedoissa kyse samasta vai eri tapauksista.

Uutista on päivitetty klo 12.11: Täsmennetty uutistoimistojen tietoja meripelastusoperaatioista.

Lue myös:

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Analyysi: Mikä meni pieleen EU:n ja Turkin välillä? Pakolaissopimus osoittautui sudeksi

Turkin erikoisjoukot estävät nyt siirtolaisten paluun pois raja-alueelta – Kreikan ja Turkin riita jatkuu kiivaana

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

Hämeenlinnassa Pekolankadulla murtauduttiin omakotitaloon eilen perjantaina kello 10.00–16.30 välillä. Murtautujien matkaan lähti muun muassa koruja ja elektroniikkaa.

Hämeen poliisin mukaan samalla alueella on tehty useita asuntomurtoja lyhyen ajan sisällä.

Poliisi pyytää havaintoja alueella liikkuneista ihmisistä tai ajoneuvoista, jotka voivat liittyä rikoksiin. Poliisi kaipaa myös mahdollisia valvontakamerakuvia alueelta. Havainnoista voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen pitkakestoinentutkinta.kh.hame@poliisi.fi tai numeroon 029 543 7746.

Toukokuisiin presidentinvaaleihin valmistautuva Puolan presidentti on allekirjoittanut lain, joka antaa maan yleisradioyhtiölle 450 miljoonaa euroa lisää rahaa. Summalla korvataan niitä menetyksiä, joita lupamaksurahoituksen vähentyminen on aiheuttanut, kertoo uutistoimisto AP.

Johtavaa Laki ja oikeus -puoluetta edustavan Andrzej Dudan arvioidaan näin kustantavan myös omaa uudelleenvalintakampanjaansa, sillä julkisen palvelun yhtiö toimii nykyisin Puolan vallanpitäjien äänitorvena.

Oppositio on arvostellut yleisradioyhtiölle annettua rahasummaa, ja vaatinut varojen käyttämistä syöpähoitoihin. Pääministeri Mateusz Morawiecki on torjunut opposition vaatimukset huomauttamalla, ettei kaikkia nykyisiäkään syöpähoitoihin korvamerkittyjä varoja ole käytetty.

Puolan hallitus puolustaa yleisradioyhtiön avokätistä tukemista sillä, että näin se tasapainottaa oppositiohenkisen yksityisen median uutisointia. Hallituksen mielestä yksityinen media on jopa äärimielinen hallitusta vastustaessaan.

Puolan valtaapitävien tiukentunut ote julkisen palvelun TVP-yhtiöstä on osaltaan pudottanut Puolan sijoitusta lehdistönvapautta mittaavissa listauksissa. Esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestö kutsuu TVP:tä hallituksen propagandistiseksi äänitorveksi.

Toimittajat ilman rajoja arvostelee Puolan yleisradioyhtiötä niiden toimittajien erottamisesta, jotka eivät suostu uutisoimaan hallituspuolueesta kritiikittömästi ja myötäsukaisesti. Järjestön lehdistönvapauslistauksessa Puola on nyt sijalla 59. Suomi on samassa listauksessa sijalla kaksi.

Ohjaaja, näyttelijä ja laulaja Anu Hälvä ennustaa, että laitosteatterijärjestelmä tulee murenemaan nykymuodossaan. Hälvä sanoo, että kehitys tapahtuu hiljalleen, pala palalta, mutta se on väistämätön.

– Teatteri on murroksessa. Pitäisikö jopa sanoa, että onneksi, Hälvä toteaa.

– Luulen, että hiljalleen, pala palalta laitosteatterijärjestelmä tulee muuttumaan avoimempaan suuntaan ja monimuotoisemmaksi. Olen vakuuttunut, että uudenlaiset toimintamuodot ja avoimemmat ovet sekä suurempi vaihtuvuus tulevat vielä jonain päivänä olemaan teatterissa arkipäivää, hän ennakoi.

Hälvä ohjaa parhaillaan Seinäjoen kaupunginteatteriin Peppi Pitkätossu -musiikkinäytelmää. Hän itse on pystynyt työllistämään itsensä ilman työttömyyspäiviä lähes kolmekymmentä vuotta sen jälkeen kun jäi vapaaksi näyttelijäksi 90-luvun alussa.

Hälvän mukaan on kuitenkin nurinkurista, että ammattitaitoisista näyttelijöistä 65 prosenttia eli noin kaksi kolmasosaa elää vapaalla kentällä. Laitosteatterien ovet on tältä porukalta suljettu, koska vierailijoita ei pystytä juuri ottamaan.

Osin kehitystä selittää kuntien ja valtion tiukka talous.

– Vapaalla kentällä eletään lähes ilmaistyöllä tai hyvin hyvin pienillä palkkioilla, Anu Hälvä kritisoi.

– Paine on niin suuri, että mureneminen tapahtuu väistämättä jollakin tavalla. Näin pikkiriikkinen kakku jaetaan vähän tasaisemmin, Hälvä toteaa.

Näyttelijäliitto ei pidä todennäköisenä

Tekeillä oleva esittävien taiteiden valtionosuusuudistus säilyttää nykyisen järjestelmän. Suuria muutoksia ei ole tulossa. Lisärahalla voidaan kuitenkin lisätä uusia ryhmiä rahoituksen saajiksi.

Tällä hetkellä valtion tukea saa 47 teatteria. Lisäksi 50 teatteria ja ryhmää saa valtion harkinnanvaraista avustusta.

Suomen näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko ei pidä laitosteatterien määrän romahtamista kovin pikaisena tulevaisuudenkuvana.

– Ei tällainen näytä ihan lähitulevaisuudessa tapahtuvan.

– Valtionosuusuudistuksen yksi periaate on saavutettavuus. Käytännössä se tarkoittaa, että ympäri Suomen tulee olemaan teattereita, kunhan myös kunnat vastaavat omasta rahoitusosuudestaan.

Kuusikon mukaan on luontevaa, että jos teatterissa esitetään näytelmiä, siellä pitää myös olla näyttelijöitä. Kaikkialla ympäri Suomea ei ole tarjolla koko ajan freelancereita, joten järkevää on hoitaa palkkaus kiinnityksillä ja täydentää sitä vierailevilla näyttlijöillä.

Kuusikko myöntää, että laitosteattereista on leikattu rahoitusta kymmenen viime vuoden aikana nimenomaan näyttelijöiden palkkaamisesta. Liiton selvityksen mukaan viidennes vapaista näyttelijöistä kuitenkin ottaisi mielellään kiinnityksen laitosteatterista, mikäli sellaisia tulisi tarjolle.

Toisaalta kiinnityksiä myös kartetaan, perhesyistä tai muuten. Kiinnitys laitosteatterissa tarkoittaa, että sitoutuu esityksiin ja harjoituksiin kahdesti päivässä, kuutena päivänä viikossa.

Laitosteatterit ovat Kuusikon mukaan kuitenkin etenkin nuorille näyttelijöille hyviä mahdollisuuksia oppia.

– Tehtävää on paljon ja siellä näkee teatterin koko kierron.

Jalkapannat turvapaikanhakijoille – tehokas sanapari, jos haluaa profiloitua tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajaksi.

Turvapaikanhakijoille esitetyt jalkapannat eli tekninen valvonta pulpahti taas julkisuuteen pari viikkoa sitten, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi Suomen ottavan vastaan 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa muun muassa Kreikasta.

Huhujen mukaan hallitus olisi pakolaisten auttamisen vaihtokauppana luvannut keskustan toivomat turvapaikanhakijoiden jalkapannat. Pian Ohisalo viestitti, ettei tällaista koplausta ole, eikä mitään uutta jalkapannoista ole sovittu.

Vaikka hallituspuolueissa osa ei jaksaisi koskea jalkapantoihin kepilläkään, asiasta pitää joka tapauksessa päättää, koska se on kirjattu hallitusohjelmaan.

Keskustelu johti kuitenkin siihen, että syksystä asti junnannut selvittely eteni, kun vastuuministerien erityisavustajat saivat keskiviikkona käsittelyynsä sisäministeriön asiasta laatiman muistion. Ministerien linjausta siitä, kirjataanko pannat lakiin vai ei, odotetaan myöhemmin keväällä.

Kaikkonen: Tiukennuksia laittomaan maahanmuuttoon

Hallituspuolueissa jalkapantoja kuvaillaan "nolla-asiaksi", joka on "aivan sama toteutuuko se vai ei". Silti niistä tuli riitaa jo hallitusneuvotteluissa.

Mistä riita nolla-asian ympärillä kertoo? Mielikuvapolitikoinnista, hallituspuolueissa arvellaan laajasti.

Keskusta haluaa korostaa, että hallituksen riveistä löytyy myös tahtoa torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua, vaikka vihreiden johdolla osoitettiin näyttävästi humanitaarista vastuuta pakolaisista.

– Halutaan varmistaa, että maahanmuutto on kokonaisuus. Hädänalaisimpia, kuten huono-osaisia lapsia tulee auttaa, mutta tarvitaan myös tiukempia keinoja laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan maassaoloon puuttumiseen. Tekninen valvonta on yksi osa tätä kokonaisuutta, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) summaa.

Keskustassa laittoman maahanmuuton torjumisen hidas eteneminen kaivelee. Jalkapantoja turvapaikanhakijoille on pitänyt esillä etenkin keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

– Säilöönotto on kallista ja paikkoja rajallisesti. Koko yhteiskunnan etu on, että tiedetään missä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, Kärnä perustelee.

Onko outo kirjaus kiristys vai loivennus?

Toteutuessaan hallitusohjelman linjaus ei kuitenkaan olisi tiukennus vaan todennäköisesti helpottaisi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden eloa.

Hallitusohjelmassa lukee: "Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta."

Jos turvapaikanhakijan sijainti halutaan tietää, se onnistuu paremmin säilöönottoyksikössä tai hänelle määrätyssä vastaanottokeskuksessa kuin GPS-signaaliin tai radiotekniikkaan perustuva panta jalassa.

Kärnän mukaan lakimuutos olisi silti hyvä työkalu.

– Yksi uusi turvaamistoimi ulkomaalaislakiin, jota poliisi ja muut viranomaiset voivat käyttää, Kärnä sanoo.

Vihreät vähentäisi rajoittavia toimia

Vihreät lähtevät siitä, että jos jalkapannat kirjataan Suomen lakiin, niistä on tultava hallitusohjelman mukaisesti lievempi vaihtoehto nykyisille turvaamistoimille eli säilöönotolle tai asumisvelvollisuudelle.

Hallitusohjelmasta poikkeaminen ei ole vaihtoehto, sanoo sisäministeri Ohisalon valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.

– Jos puhutaan vähemmän rajoittavasta valvonnasta, silloin teknisestä valvonnasta voidaan keskustella, Parviainen sanoo.

Säilöönotto on keinoista ankarin. Siitä päättää käräjäoikeus, mikäli epäillään että henkilö voi esimerkiksi kadota tai syyllistyä rikoksiin. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista ei tarvitse minkäänlaisia turvaamistoimia.

Jos pannat otettaisiin muillekin kuin säilöön tai asumisvelvollisuuteen määrätyille, kyse olisi ihmisten kohtelun kiristyksestä.

– On syytä painottaa, että tähän hallitusohjelmassa ei ole sitouduttu, Parviainen sanoo.

Sisäministeriö arvioi jalkapannan kustannuksiksi 6–20 miljoonaa euroa riippuen käyttömäärästä.

Parviaisen mukaan panta ei toisi säästöjä, sillä sekä säilöönottoyksiköiden toimintakulut, kuten palkat ja "seinät", ovat melko kiinteät. Jalkapannan signaalin seuraamiseenkin tarvitaan työvoimaa.

Poliisi nihkeänä – turha keino, ei korvaa säilöönottoa

Kovin todennäköiseltä ei jalkapantojen käyttöönotto vaikuta. Muistiota tehnyt sisäministeriön poliisitarkastaja Joni Länsivuori pitää sitä kalliina ja kehnona korvikkeena säilöönotolle: jos ihminen on päättänyt kadota, sitä ei jalkapanta estä.

Suomesta on Länsivuoren karkean arvion mukaan kadonnut tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vuoden 2015 jälkeen. Useimmiten he ovat yksinkertaisesti matkustaneet pois maasta.

Samoilla linjoilla on poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Poliisihallituksen mukaan tarvetta uusille erilaisille turvaamistoimille ei ole.

– Säilöönotto on ainoa turvaamistoimista, jolla pystytään varmistamaan, että palautuspäätöksen saanut ihminen on varmasti tavoitettavissa, jos hän on esittänyt viitteitä siitä, että hän aikoo pakoilla palautusta tai ei ole halukas palaamaan kotimaahansa.

Vuosittain poliisi panee täytäntöön noin 2 600 palautuspäätöstä. Poliisihallituksen Poutasen mukaan keinovalikoima maasta poistamisen varmistamiseksi on riittävä.

– Nyt palautusjonossa on noin 500 täytäntöönpanokelpoista palautuspäätöstä. Läheskään kaikille ei tarvita minkäänlaisia turvaamistoimia, Poutanen lisää.

Olli-Poika Parviainen puuttuisi laittomaan maassa oloon ensisijaisesti sosiaalipolitiikalla.

– Meidän tulee estää paperittomuutta ja sitä, että syntyy varjoyhteiskuntia. Siinä monilla sosiaalipoliittisilla toimilla on tärkeä rooli, Parviainen sanoo.

Tekniikkana GPS tai radioaalto

Kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla jalkapanta on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tanskassa radiotekniikkaan perustuvaa jalkapantaa kokeiltiin maasta pois kuljetettavien henkilöiden valvonnassa 2017–2019.

Suomessa sähköinen valvonta on käytössä ainoastaan rikosseuraamuksen täytäntöönpanossa, kuten ehdollisessa vankeudessa tai valvotussa koevapaudessa.

Niissä käytettyjen jalkapantojen teknisestä toiminnasta on kokemusta Rikosseuraamuslaitoksessa (Rise). Niissä on käytetty sekä radiolähettimiin perustuvaa RF-tekniikkaa sekä kännyköistäkin tuttua GPS-paikannusta.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Pia Andersson vahvistaa, ettei järjestelmä ole teknisesti aukoton.

Paikantamiseen ja GPS-signaaliin perustuva jalkapanta on riippuvainen satelliittiyhteydestä. GPS-signaalia voi häiritä esimerkiksi betoninen kellari, tiivis kivitalokortteli ja jopa pilvinen päivä tai metrotunneli.

– Jos GPS-signaalissa on katko, kytkeytyy valvontalaitteissa toiminto, joka ottaa paikannustiedon lähimmistä puhelinoperaattoreiden mastoista, Andersson kertoo.

Monet pannoista voi katkaista leikkaamalla, mikä on Anderssonin mukaan turvallisuussyistä tarkoituksenmukaista. Markkinoilla on tosin myös järeämpiä metallisia versioita.

Lisää aiheesta:

Poliisi ei luota nilkkapantaan ja kotiarestiin, joiden piti parantaa tutkintavankien asemaa: “Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi”

Analyysi: Turvallisuus sai uuden painotuksen – Vihreä sisäministeri käänsi puheet turvapaikanhakijoista ja rosvoista syrjäytyneiden auttamiseen

Uuden Musiikin Kilpailun finaali käydään tänä vuonna Tampereella. Suora lähetys Yle Areenassa, TV1:llä ja Radio Suomessa alkaa klo 21.

Voitosta kisaa tällä kertaa kuusi kappaletta. Tässä finalistit viisukappaleineen esiintymisjärjestyksessä:

1. Catharina Zühlke: Eternity

2. Erika Vikman: Cicciolina

3. Aksel Kankaanranta: Looking Back

4. F3M: Bananas

5. Sansa: Lover View

6. Tika: I Let My Heart Break

Voittaja valitaan yleisön ja kansainvälisen raadin antamien äänten perusteella. Puolet äänistä tulee yleisöltä ja toinen puoli raadilta.

Katsojat voivat äänestää suosikkiaan suoran lähetyksen aikana maksutta Yle.fi-sovelluksella kirjautumalla sisään Yle-tunnuksella tai maksullisesti joko tekstiviestillä tai soittamalla äänestysnumeroon. Äänestys avautuu vasta, kun kaikki esitykset on nähty.

Lisää äänestyksestä voi lukea täältä.

Kansainvälinen raati koostuu kahdeksan eurooppalaisen maan nelihenkisistä musiikkialan ammattilaisten ja euroviisufanien muodostamista raadeista. Raadit tulevat Alankomaista, Ruotsista, Iso-Britanniasta, Espanjasta, Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Bulgariasta.

Kansainvälisiin raateihin voi tutustua enemmän täällä.

UMK-show'ssa esiintyvät finalistien lisäksi Mikael Gabriel ja Behm.

Lue myös: Tässä ovat Uuden Musiikin Kilpailun finalistit – Kenestä Suomen euroviisuedustaja 2020?

VR:n vaunut putsattiin koronaviruksen pelossa, tartunnasta epäilty pelkää leimautuvansa: "En uskaltanut kertoa edes äidilleni"

Koronavirukseen sairastuneiden yksityisyydensuoja on koetuksella tautiin kohdistuvan poikkeuksellisen kiinnostuksen takia.

Kari Enqvistin kolumni: Ennen miehet olivat miehiä ja luuserit luusereita, eikä tämä asetelma ole mihinkään muuttunut

Meillä jokaisella on vastuu maailmasta ja toisistamme. Vain luuseri sanoutuu joukosta irti, jyrähtää kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kolumnissaan.

Suomen talvissa on tapahtunut 60 vuoden aikana hätkähdyttävä muutos – katso animaatiosta, miten kotiseutusi talville on käynyt

Selvitimme Ilmatieteen laitoksen avulla, miten talvet ovat muuttuneet 1960-luvulta tähän päivään. Tästä jutusta voit käydä katsomassa vaikka joka talven tiedot haluamaltasi alueelta.

Tinder-treffeillä Barcelonassa ymmärsin, miksi naiset rynnivät kaduille naistenpäivänä

Arkea maailmalta: Feminismi on rantautunut Espanjaan, mutta monille se tarkoittaa edelleen ääriajattelua, kirjoittaa Ylen Barcelonan-toimittaja Maija Salmi.

Pekka Lundmark palaa juurilleen – Nokia saa kipparikseen digi-intoilijan, joka puhuu selvästi, oppii nopeasti ja juoksee kuin jänis

Entiset ja nykyiset alaiset kiittelevät Lundmarkia nykyaikaiseksi ja avoimeksi johtajaksi.

Libanonin talous on täydellisen romahtamisen partaalla ja kaikki tietävät sen: Libanonin asukkaat, ulkomailla asuvat libanonilaiset, pankkiirit, taloustieteilijät, poliitikot ja myös lahjoittajavaltiot. Tilanne on niin vakava, että koko valtio on lähellä joutua konkurssiin.

Libanonin valtionvelka on tähtitieteellinen: noin 90 miljardia dollaria – 152 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on kolmanneksi suurin maailmassa Japanin ja Kreikan jälkeen.

Maan kohtalon hetkiä koetaan jo lähipäivinä, sillä 1,2 miljardin dollarin Eurobond-lainat lankeavat maksuun maanantaina. Libanonin hallitus päätti lauantaina yksimielisesti jättää erääntyvät lainat maksamatta.

Pääministeri Hassan Diab toivoo maansa pääsevän velkojien kanssa neuvotteluratkaisuun velkojen uudelleenjärjestelyistä. Hän vakuuttaa hallituksen pyrkivän turvaamaan varsinkin pienituloisimpien kansalaisten säästämät varat.

Diabin mukaan Libanon aikoo nyt leikata menojaan.

Reutersin tietojen mukaan myös valtaosa parlamentista vastustaa lainojen takaisinmaksua, vaikka se johtaisi maksukyvyttömyyteen.

Seuraavat lainaerät lankeavat maksuun huhtikuussa ja kesäkuussa. Keskuspankki on sanonut, että sen 15 miljardin dollarin kultavarantoihin ei kosketa maksua varten.

Miten tähän on päädytty?

Maan pankkien jyrkkä luisu on järkyttävää siksikin, että ne ovat vuosikymmeniä olleet Libanonin valtion taloutta ylläpitävä selkäranka. Pankkien kukoistus alkoi 1950–60 -luvuilla, jolloin Beirut oli arabien öljyrahojen turvasatama. Pankkitoiminta oli keskeytymätöntä myös 1975–90 tuhoisan sisällissodan aikana. Libanon sai Lähi-idän Sveitsin maineen – eikä vähiten Sveitsin veroisen pankkisalaisuuden vuoksi.

Pankkisalaisuus on mahdollistanut myös valtavan korruption. Sisällissodan päättymisestä saakka vallassa olleet poliitikot, useimmat entisiä sotapäällikköjä, ovat pystyneet kahmimaan taskuihinsa valtavia omaisuuksia valtion kassavirrasta.

Valtion rahaa virtaa myös hyvä veli -verkostoille. Tästä ovat esimerkkinä valtion elinten epämääräiset palkkamenot, joista al-Akhbar -sanomalehti on uutisoinut: vuoden 2006 sodan tuhoja tutkinutta komiteaa valvoi tarkastuselin, jonka palkat olivat 4,7 miljoonaa dollaria – 14 kertaa korkeammat kuin alkuperäisen komitean palkkakulut.

Kun muu maailma räytyi 2008 talouskriisissä, Libanonissa kimaltavat juhlat jatkuivat. Maan keskuspankin omistamassa Casino du Liban -kasinolla nopat pyörivät kuin ennenkin. Maan keskuspankki antoi tuolloin jopa 10 prosentin korkotuottoja rikkaille ulkomaisille sijoittajille. Keskuspankki tarvitsi kipeästi dollareita, sillä Libanonin punta on sidottu dollariin.

Monet ovat kutsuneet keskuspankin toimia pyramidihuijaukseksi. Pankin sisään tulevat dollarit lainattiin keskuspankille korkeilla koroilla ja keskuspankki puolestaan osti valtion lainoja huomattavilla tuotoilla. Pankkien osingot jaettiin osakkeiden omistajille, joista monet ovat poliitikkoja. He puolestaan tukivat tuottoisan käytännön tukemista.

– Kaikista tuli ahneita, sanoi eräs pankkiiri Financial Timesille.

Mutta sitten tuli arabikevät.

Käytännössä koko arabimaailman talouskasvu pysähtyi – siihen vaikutti myös muun muassa öljyn hinnan lasku. Libanonin naapurimaassa Syyriassa alkoi verinen sisällissota. Se aiheutti muun muassa noin miljoonan syyrialaispakolaisen tulon reilun neljän miljoonan asukkaan Libanoniin sekä alueellisen talouskriisin, turvallisuusongelmista puhumattakaan.

Yksi Libanonin erikoispiirteistä on se, että maan bruttokansantuote nojaa erittäin vahvasti ulkomailla asuvien libanonilaisten lahjoitusvirtoihin kotimaahansa. Viidesosa koko maan bruttokansantuotteesta tulee pelkästään Persianlahden alueella työssä olevien libanonilaisten sukulaisilleen lähettämistä rahoista.

Persianlahdelta tulevien tulojen määrä on kuitenkin laskenut alueen kärsiessä taloustaantumasta ja öljyn hinnan laskusta. Samoin tulot Euroopasta ja Yhdysvalloista ovat laskeneet.

Mitä tästä on seurannut?

Noin puolet valtion lainoista on maan omista pankeista. Pankit ovat vuosikymmeniä pitäneet pystyssä valtion maksuliikennettä, mikä on iso osa nykyistä ongelmavyyhteä. Keskuspankki on lisäksi lainannut liikepankeille halpaa lainaa, minkä pankit puolestaan ovat lainanneet kuluttajille. Maan keskiluokka on pahasti velkaantunut.

Libanonissa on ollut rajuja mielenosoituksia lokakuusta saakka. Mielenosoitukset alkoivat hallituksen kaavailuista laittaa WhatsApp-viestisovellus verolle. Libanonilaiset käyttävät sovellusta puheluiden ja tekstiviestien sijaan, sillä ne taas ovat erittäin kalliita valtion monopolista johtuen.

WhatsApp-mielenosoitukset paisuivat hyvin nopeasti vastustamaan hallitusta, poliittista eliittiä ja maan pankkeja. Mielenosoitukset johtivat hallituksen eroon ja vaikeisiin hallitusneuvotteluihin, jotka osaltaan pahensivat talouskriisiä.

Miten tämä on heijastunut ihmisten elämään?

Libanonin talouden yksi ongelma on ollut se, että se nojaa liiallisesti kulutuskysyntään. Tämä on pahentanut nykyistä kriisiä, sillä monien libanonilaisten on ollut mahdotonta nostaa pankkitileillään olevia rahoja rajoitusten vuoksi.

Päivittäistaloudessa käytetään rinnakkain puntia ja dollareita. Vuodesta 1997 lähtien 1 500 Libanonin punnalla on saanut yhden dollarin. Punnan arvo on kuitenkin romahtanut noin 40 prosenttia sitten lokakuun. Viime viikkoina dollarin arvo on ollut yli 2 600 puntaa.

Libanonin keskuspankki on rajoittanut käteisnostoja dollareiden puutteen vuoksi, ja myös rahasiirtoja ulkomaille on rajoitettu tai kokonaan estetty. Joinain viikkoina on sallittua nostaa enintään 200 dollaria.

Käteisnostorajoitukset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että ihmiset eivät ole voineet nostaa palkkojaan ja siten maksaa laskujaan – tai ostaa ruokaa, sillä maa pyörii yhä pitkälti käteisen varassa. Monet joutuivat viettämään tuntikausia pankeissa saadakseen rahaa vuokran maksua varten.

Libanonilaiset järkyttyivät pankeille sydänjuuriaan myöten. Useat ryhtyivätkin epätoivoisiin tekoihin: käteisautomaatteja ja pankkien ikkunoita on rikottu, jotkut ovat nukkuneet pankkien auloissa. Eräs henkilö sai nostettua kuuden miljoonan Libanonin punnan eli yli 10 000 euron arvosta käteistä sen jälkeen, kun hän oli ajanut puskutraktorinsa pankin eteen ja uhannut kaataa koko rakennuksen.

Esimerkkejä ongelmista on loputtomiin. Polttoainetta saa ostaa jakelijoilta ainoastaan dollareilla, ja rajoitukset saivat huoltoasemien omistajat ongelmiin.

Maahantuojat taas ovat valittaneet, etteivät he voi ostaa tuotteita ulkomailta, sillä rahansiirtorajoitteet estävät maksamisen. Tämä taas on johtanut vaikeuksiin esimerkiksi elintarvikkeiden saannissa, sillä maan ruuasta lähes 70 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Lokakuussa, mielenosoitusten jälkeen, keskuspankki myönsi polttoaineen, lääkkeiden ja ja vehnän maahantuojille oikeuden saada dollareita kaupantekoon. Kansan ahdinkoon tällä oli kuitenkin vain pieni helpotus.

Dollarin käyttöarvon nouseminen on siirtynyt suoraan kuluttajahintoihin. Hintojen nousu on ollut dramaattista parin kuukauden aikana. Sosiaalisessa mediassa esimerkkejä riittää.

Ja kaikista rajoituksista huolimatta pankkiirit ovat tiettävästi onnistuneet siirtämään miljoonia dollareita ulkomaille.

Mitä ratkaisuksi?

Libanonin keskuspankin johtaja Riad Salame on kerta toisensa jälkeen toistanut, että Libanonin pankit eivät kaadu, mutta apua tarvitaan ulkomailta. Usko alkaa kuitenkin loppua joka puolelta.

Lahjoittajamaat sopivat viime kesäkuussa Pariisin kokouksessa 11 miljardin dollarin apupaketista. Apu oli kuitenkin ehdollinen: sen saamiseksi politiikkaan ja talouteen oli tehtävä merkittäviä ja pikaisia uudistuksia. Viimeksi helmikuun puolivälissä IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva muistutti, että Libanon tarvitsee rakenteellisia talousuudistuksia välttääkseen konkurssin.

Tammikuun lopulla virkaan astuneen pääministerinHassan Diabin hallitus on vihdoin ja viimein pyrkinyt erilaisiin uudistuksiin. Muun muassa pankkien tuottojen verotusta on nostettu.

Diabin hallitus päätti torstaina lakiehdotuksesta, jossa maan kuuluisa pankkisalaisuus poistettaisiin – laki vaatii kuitenkin vielä parlamentin hyväksynnän, ja koska monilla poliitikoilla saattaa olla siinä paljonkin menetettävää, tiettävästi monet vastustavat lakia. Se on kuitenkin ollut yksi mielenosoittajien keskeisistä vaatimuksista korruption kitkemiseksi.

Libanonin talouspääsyyttäjä jäädytti torstaina myös 20 tärkeimmän pankin ja pankkien johtajien tilit. Maan pääsyyttäjä kuitenkin peruutti määräyksen tuoreeltaan, sillä sen katsottiin johtavan totaaliseen kaaokseen maassa.

Asiantuntijoiden mukaan toimet ovat liian vähän, liian myöhään.

– Tästä tulee erittäin, erittäin vaikeaa. Väkivallan ja yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka on erittäin kova, arvoi poliittinen asiantuntija Sibylle Rizk Financial Timesille.

Lue myös:

Al-Monitor: What impact will Lebanon’s looming debt crisis have on its society and economy?

Le Commerce du Levant: Sibylle Rizk : “Lebanon is going bankrupt and it is time to face it”

Financial Times: End of the party: why Lebanon’s debt crisis has left it vulnerable

Middle East Monitor: Lebanon protests: The people want the downfall of the banks

International Banker: What is behind Lebanon's deepening financial crisis?

Helsingin ja Pietarin välillä kulkevien Allegro-junien matkustajilta on koronavirustilanteen vuoksi ryhdytty mittaamaan kuumetta, kertoo VR verkkosivuillaan. Kuumemittauksia tekevät Venäjän viranomaiset, ja niitä tehdään vain Venäjän alueella.

Mittaukset alkoivat maaliskuun alusta, kertoo VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen STT:lle.

Käytännössä terveysviranomaiset nousevat junan kyytiin Viipurissa tai Pietarissa ja kävelevät junan läpi mitaten matkustajilta kuumetta kaukomittauslaitteilla. Jos matkustajalla havaitaan kuumetta, hänet voidaan ohjata jatkotutkimuksiin sairaalaan Pietarissa.

VR:n mukaan kuumemittaukset Allegro-junissa ovat satunnaisia. Tuomisen käsitys on, että kuumetta voidaan mitata sekä Helsingin että Pietarin suuntaan matkustavilta.

– Tämä ei vaikuta meidän liikennöintiaikatauluihimme tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan, Tuominen sanoo.

Päätöksen kuumemittausten aloittamisesta teki Venäjän terveysviranomainen, joka vastaa Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL).

Toistaiseksi Allegro-junissa ei ole havaittu koronavirustapauksia.

Lue lisää:

Suomessa todettu neljä uutta koronavirustartuntaa

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Kiina sulkee suurimman väliaikaissairaalansa, suomalaiset pääsivät pois Teneriffan karanteenihotellista

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Mitä viruksesta on saatu selville?

–Viruksesta tiedetään jo varsin paljon, virus on saatu kasvamaan soluviljelmämalleissa, joissa sen ominaisuuksia voidaan tutkia. Viruksen koko genomi eli perimäaines tunnetaan ja genomeja sekvensoidaan nopeasti uusista potilaista. Virus osataan tunnistaa diagnostisilla testeillä ja tiedetään esimerkiksi, että se tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Lisäksi tiedetään, että suurin osa sairastuneista saa vain lieviä oireita.

Onko todisteita siitä, että virus olisi muuntunut?

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että virus olisi muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan. On tavallista, että virusten genomit muuttuvat jatkuvasti hieman, mutta valtaosa näistä muutoksista ei muuta viruksen biologisia ominaisuuksia.

Miten todennäköistä on että virus muuntuu? Onko Iranissa leviävä virus sama kuin Kiinassa ja Euroopassa ?

–Virus on sama kaikkialla. Tämän hetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2 vaikuttaa muuntuvan hitaasti, kuten muutkin koronavirukset.

Miten nopea virus on leviämään verrattuna kausi-influenssaan?

– Uuden viruksen leviämistehokkuutta ei vielä tunneta tarkasti. Nykyisen tiedon valossa vaikuttaa siltä, että uusi koronavirus leviää hitaammin kuin kausi-influenssa johtuen muun muassa pidemmästä itämisajasta.

Miten hyvin viruksen ominaisuudet tunnetaan? Onko virukseen mahdollista keksiä lääkettä?

– Viruksen ominaisuuksien tutkiminen etenee ennennäkemätöntä vauhtia ja tutkijat ympäri maailmaa jakavat myös tutkimustuloksia aivan uudella tavalla. Virukseen on mahdollista keksiä lääke ja tätä kehitystyötä tehdään lukuisissa laboratorioissa. Uusien lääkkeiden saaminen käyttöön on kuitenkin hidas prosessi, sillä niiden turvallisuus ja teho täytyy varmistaa.

Millä lääkkeillä Suomessa ihmisiä nyt hoidettaisiin, jos virus leviäisi laajemmin?

– Uuden koronaviruksen hoitoon ei ole vielä käytössä viruslääkkeitä. Kiinasta kerrotaan, että siellä on testattu joitakin muihin infektioihin kehitettyjä lääkkeitä myös COVID-19 potilaiden hoitoon, mutta näitä tuloksia ei ole vielä julkaistu, eikä lääkkeiden tehosta siis ole tietoa.

Potilaat saavat oireiden mukaista hoitoa ja esimerkiksi vakavampiin tautimuotoihin mahdollisesti liittyviä bakteeri-infektioita voidaan hoitaa antibiooteilla.

Miten tätä virusta pystytään hoitamaan?

– Tällä hetkellä hoito on oireenmukaista. Viruslääkkeiden ja rokotteen kehitystyössä seurataan tarkasti viruksen genomia ja sen mahdollista muuntumista, ja etsitään viruksen rakenteesta sellaisia osia, jotka ovat pysyviä tai muuntuvat kaikkein hitaimmin. Tällöin lääkkeet ja rokote toimisivat myös mahdollisesti muuntuneita viruksia vastaan.

Uuden koronaviruksen uusiutumis- tai leviämisluku eli R0-luku on vähän päälle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin runsaat kaksi muuta, onko leviämiskyky säilynyt ennallaan vai muuttunut?

– Leviämisluku on tämän hetkisen tiedon valossa säilynyt ennallaan.

Mikä on taudin itämisaika verrattuna kausi-influenssaan?

– Uuden koronaviruksen osalta itämisaika on 2–12 päivää ja arvio on pysynyt ennallaan. Keskimäärin oireet alkavat noin viiden vuorokauden kuluessa tartunnasta. Tämä itämisaika on pidempi kuin esimerkiksi kausi-influenssalla.

Mitä tiedetään tarttuvuudesta tällä hetkellä, leviääkö tauti oireettomien tartunnansaajien välityksellä vai ei?

– Tämän hetkisen näkemyksen mukaan sairastunut henkilö on tartuttava vasta oireiden alkaessa. Tietoa tästä tarvitaan kuitenkin lisää.

Kuinka suuri osa sairastuneista toipuu taudista ja missä ajassa?

–Suurin osa toipuu taudista ja taudin kesto vaihtelee oireiden vakavuudesta riippuen päivistä viikkoihin.

Voiko koronavirukseen sairastua uudestaan tartunnan jälkeen?

–Koronavirus synnyttää immuunivasteen, joka suojaa uusilta tartunnoilta. Tällä hetkellä ei tiedetä vielä, kuinka pitkään tuo vaste kestää.

Mitä mielestäsi on olennaista nyt tällä hetkellä liittyen uuteen koronavirukseen?

–Tällä hetkellä on tärkeää pysyä rauhallisena, lukea viranomaisten tiedotteita (THL), pestä käsiä ja opetella tunnistamaan oikea tieto huhujen ja väärän tiedon kohinasta.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Italiassa rajoitetaan paikoin liikkumista, Egyptin karanteenialuksella jo 45 tartuntaa

Suosittu, vain yli 50-vuotiaille tarkoitettu Disco K-50 -tapahtuma on peruttu Helsingissä ensi viikonloppuna koronaviruksen vuoksi.

Disco K-50:tä järjestävä Lilu Nissinen-Turja sanoo perumispäätöksen syntyneen tapahtuman ikärakenteen vuoksi. Hän sanoo keskustelleensa asiasta Vanhan ylioppilastalon johdon kanssa, ja he tulivat yhdessä nopeasti siihen päätökseen, että peruminen olisi viisasta.

– Tämä voi olla hätävarjelun liioittelua, mutta me olemme kaikki yli 50-vuotiaita ja perussairauksia on kertynyt. Ajattelin, että olisi viisainta perua seuraava disko, sanoo Nissinen-Turja.

Jo vuonna 2006 perustettuun, kerran kuukaudessa Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävään tapahtumaan osallistuu 700:sta yli tuhanteen ihmistä. Ainakaan tähän mennessä ei ole tiedossa, että Suomessa olisi peruttu isoja yleisötapahtumia koronaviruksen vuoksi.

Disko järjestetään seuraavan kerran huhtikuussa. Silloin tilanne voi olla koronaviruksen suhteen jo aivan toinen, Lilu Nissinen-Turja pohtii.

Suomessa on todettu lauantaihin mennessä 19 koronavirustartuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 60-vuotiailla, joilla on jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin aiemmin tällä viikolla, että Suomessa ei ole tarvetta yleisötapahtumien rajoittamiseen.

Lue lisää:

Suomessa todettu neljä uutta koronavirustartuntaa

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Italiassa rajoitetaan paikoin liikkumista, Egyptin karanteenialuksella jo 45 tartuntaa

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Suomalaisten naisten lahjoittamat munasolut kiinnostavat ulkomailla. Suomeen tulee vuosittain muutamia satoja ihmisiä lahjamunasoluilla tehtäviin hoitoihin.

Suurin osa tulijoista on muista Pohjoismaista, etenkin Ruotsista ja Norjasta. Myös jotkut ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kiinnostuneet synnyinmaansa hedelmöityshoidoista.

Akatemiatutkija Riikka Homanen Tampereen yliopistosta tutkii parhaillaan, miksi Suomesta tuli näin houkuttava kohdemaa.

Homanen sai viime vuonna Suomen Akatemialta viisivuotisen rahoituksen tutkimushankkeeseen.

Kaikkia syitä kiinnostukseen ei vielä tiedetä, mutta suurin syy on kotimaiden rajoittava lainsäädäntö tai hoitojärjestelmä. Norjassa munasoluluovutus on ollut kiellettyä, ja Ruotsissa on erilaisia ikärajoituksia ja vähän hoitoa saatavilla yksityisissä klinikoissa.

Samankaltainen ulkonäkö lisää kiinnostusta

Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen sai selville, että myös suomalaisten ulkonäkö lisää kiinnostusta.

– Yksi syy tulla juuri Suomeen on joidenkin pohjoismaalaisten matkailijoiden ajatus siitä, että suomalaiset ovat samannäköistä sukulaiskansaa ja tämän samankaltaisuuden ajatellaan periytyvän.

Homasen mielestä on kiinnostavaa, että suomalaisia pidetään nyt muissa Pohjoismaissa sukulaiskansana. Tilanne on ollut erilainen aiemmin historiassa. Suomalaisia ei ole aina pidetty oikeina skandinaaveina, vaan esimerkiksi "idän mongoleina".

Lahjasoluja haetaan usein maasta, jonka ajatellaan olevan etnisesti lähellä. Muiden maiden tutkimuksista selviää, että vanhemmat ovat olleet huolissaan, tulevatko lahjasolut muualta kuin maasta, josta niitä haetaan.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta

Sukusolujen valintakriteerit vaihtelevat maailmalla. Yhdysvalloissa solujen vastaanottajat voivat valita lahjoittajan esimerkiksi älykkyysosamäärän ja koulutuksen perusteella.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta, mikä ei ole yleistä kaikkien maiden lainsäädännössä. Ulkonäkö määritellään viidellä eri ominaisuudella. Lain mukaan luovuttajasta saadaan kerätä ja tallentaa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää.

Usein tuleva vanhempi haluaa, että lapsi olisi mahdollisimman samannäköinen kuin hän itse on. Taustalla on tutkijan mukaan huoli siitä, miten kovasti vanhemmistaan poikkeava lapsi sopeutuu kasvuympäristöönsä.

Ominaisuuksien määrittäminen näin laissa on Homasen mukaan rodullistavaa. Hänen mukaansa Suomen lain taustalla ei ole kuitenkaan pahatahtoista ajatusta "rotupuhtaudesta".

– Käsittääkseni ennemminkin laki on ollut pyrkimys välttää eugeniikan (rodunjalostusopin) mahdollisuus, jossa sukusoluluovuttajaksi voisi valita minkälaisen ihmisen tahansa, esimerkiksi koulutuksen, älykkyysosamäärän tai kauneuskriteerien mukaan, kuten esimerkiksi Kaliforniassa.

Rodullistamisella voi tutkijan mukaan olla myös ei-toivottuja seurauksia.

– Rodullistamista yleensä voidaan käyttää rasistisiin päämääriin, jos ajatus on, että vaikka valkoiset ovat jokin ylivertainen kansa tai pyritään syrjimään jotain etnistä ryhmää. Tällainen ei ole osa suomalaisten klinikoiden arkea eikä lain agenda.

Kaukana vielä bisneksestä

Suomen lahjasoluhoidot eivät ole isoa bisnestä verrattuna moniin muihin maihin. Tanska on tunnettu siittiöistään ja Espanja, Tshekki ja Etelä-Afrikka munasoluistaan. Sijaissynnytyksiin matkustetaan esimerkiksi Meksikoon tai Yhdysvaltoihin.

– Suomalaiset klinikat eivät aggressiivisesti markkinoi munasoluja, kuten esimerkiksi Tanskassa spermaa markkinoidaan mielikuvilla maskuliinisista viikingeistä, eikä Suomeen tuoda munasoluja tai luovuttajia muualta maailmasta.

Suomalaisille luovuttajille ei myöskään makseta varsinaista palkkiota luovutuksesta. Tämä kasvattaisi yleensä bisnestä. Munasolujen luovuttajalle maksetaan noin 250–500 euron korvaus matka- ja muiden kulujen lisäksi.

Tutkija Riikka Homanen olisikin hämmästynyt, jos yritystoiminta yhtäkkiä räjähtäisi kasvuun Suomessa.

Hinnat eivät ole houkuttavin tekijä

Yksityisellä klinikalla hoitojen hinnat ovat kalliimpia kuin julkisella. Yksi lahjamunasoluhoitokierros yksityisellä klinikalla maksaa noin 7 000 euroa, jonka lisäksi tulevat lääkkeet sekä mahdollisesti solujen pakastus- ja säilytysmaksut.

Houkuttelevatko Suomen hinnat hoitoihin tulijoita?

– Hinnat tuskin ovat houkuttavin tekijä Suomessa. Euroopassa on monta edullisempaa paikkaa. Eivät ne tietysti Amerikan hirmuhintoihin nouse tai ole Pohjois-Euroopan kalliimpaakaan luokkaa käsittääkseni, Homanen kertoo.

Riittävätkö lahjasukusolut?

Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla.

Yhden lahjoituskerran munasolut menevät yleensä yhdelle saajalle. Saman lahjoittajan sukusoluilla voidaan koettaa saada lapsia korkeintaan viiteen eri perheeseen.

Yhteensä hedelmöityshoidoista syntyi vuonna 2017 Suomessa 2 336 lasta, mikä on arviolta lähes 5 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.

Yksityiset klinikat joutuvat ostamaan osan siittiöistään ulkomailta, eikä julkiselle puolellekaan odoteta sukusolujen luovuttajaruuhkaa.

Voiko ulkomaalaisten kiinnostus vähentää suomalaisten mahdollisuuksia saada hedelmöityshoitoja?

Tutkija ei usko, että suomalaiset jäävät ilman hoitoa, koska klinikat ovat profiloituneet Suomessa eri tavalla. Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen havaitsi, että jonoja ei juurikaan ollut matkustajia hoitavilla klinikoilla. Tämä on yksi syy, mikä vetää ulkomaalaisia Suomen hedelmöityshoitoihin.

Etninen syrjintä on kielletty, joten asiakkaita ei voi yksityisessä hoidossa laittaa kansallisen alkuperän mukaan järjestykseen.

– Julkinen hoito sen sijaan on monella tapaa asumisperustaiseen oikeuteen perustuvaa, jolloin tietysti paikalliset ovat oikeutetumpia hoitoon, mutta eivät tietysti kansalaisuutensa tai etnisyytensä vaan kotikuntalaisuutensa perusteella.

Lue lisää:

Lahjoittajaryntäys yllätti julkiset sairaalat – Hedelmöityshoitoihin on saatu paljon sukusoluja

Minna Minkkinen on luovuttanut ainakin 40 munasolua, mutta hän ei halua tulla raskaaksi: "En ajattele, että minulla on lapsia maailmalla"

HUS ja Tays aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä – lahjasoluja voivat nyt saada myös naisparit ja itselliset naiset

Suomalaisnuoria saattaa odottaa uudenlainen asevelvollisuus, jossa naistenkin pitää osallistua kutsuntoihin ja kaikille tulee velvollisuus suorittaa kansalaispalvelus.

Sen lisäksi kasarmin ovet voivat aueta miehille, joita armeija ei nykyisin ota riveihinsä.

Tämä selvisi, kun Yle kysyi eduskuntapuolueista kantoja asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Sitä alkaa pohtia laaja parlamentaarinen komitea, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat valinneet edustajansa.

Suomen nykyisessä mallissa, jossa miehet ovat asevelvollisia ja naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisina, on hallituksen mielestä uudistamisen tarvetta. Sitä olisi muutettava niin, että yhdenvertaisuus paranee ja maanpuolustustahto pysyy yllä.

Nykyisin vain kaksi kolmasosaa miehistä suorittaa asepalveluksen ja yhä useampi nuori kokee, että nykyinen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen.

Nyt valittu komitea pohjustaa eri malleja päätöksenteon pohjaksi. Aikaa on ensi vuoden lokakuun loppuun.

Ylen kyselyyn vastasivat komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), varapuheenjohtaja Joonas Könttä (kesk.) sekä jäsenet Tuula Väätäinen (sd.), Jari Ronkainen (ps.), Hanna Holopainen (vihr.), Jari Myllykoski (vas.), Eva Biaudet (r.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

Kysymyksiin vastanneista Ilkka Kanerva ei ryhmän puheenjohtajana halunnut ottaa tiukkaa kantaa vastaamalla kysymyksiin kyllä tai ei. Samoin SDP:n Tuula Väätäinen jättää puolueen linjan avoimeksi.

Kutsunnat ja kansalaispalvelus ottaisivat naiset mukaan

Komiteaan valitut poliitikot tukevat etenkin kutsuntojen laajentamista. Keskustan, perussuomalaisten, vihreiden, RKP:n, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen edustajat ulottaisivat kutsunnat myös naisille.

Kokoomus ei halua lukita kantaansa, mutta suhtautuu asiaan positiivisesti, samoin SDP. Vasemmistoliitto jättäisi kutsunnat naisille vapaaehtoisiksi.

Perustelut kuuluvat, että kutsuntojen laajentaminen olisi keino parantaa tasa-arvoa ja markkinoida armeijaa naisille. Kutsunnat olisi eri puolueiden mielestä myös keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Myös armeijaa käymättömien nuorten muutaman kuukauden mittaiselle kansalaispalvelukselle löytyy puolueista kannatusta, mutta kysymys jakaa kantoja enemmän kuin kutsuntojen laajentaminen. Kuitenkin sekä keskustan, perussuomalaisten, vihreiden että RKP:n poliitikot olisivat kansalaispalvelukseen valmiita.

Ammattiarmeijaan Suomen ei pidä puolueiden mielestä siirtyä, vaan jatkossakin Suomea puolustaa asevelvollisten laajaan reserviin perustuva armeija.

Kansanedustajien vastaukset Ylen kysymyksiin löytyvät jutun loppupuoliskolta.

Armeijalle ropisee arvostelua valikoimisesta

Puolustusvoimat karsii nykyisin jo kutsuntavaiheessa ison määrän asevelvollisista terveyden tai mielenterveyden takia. 2000-luvulla puolustusvoimissa alettiin kutsunnoissa hylätä asepalveluksesta ne, joilla todennäköisesti olisi suuri riski keskeyttää palvelus.

Eduskunnassa on haluja muuttaa suunta.

– On menty huonompaan suuntaan, ja nyt on aika tarkastella onko suunta ollut oikea ja voitaisiinko sitä muuttaa takaisin yhdenvertaisempaan, vihreiden Hanna Holopainen sanoo.

Myös maavoimat on jo alkanut selvittää, voisiko nykyistä useammalle löytyä jokin tapa suorittaa asevelvollisuus. Kaikista ei tarvitse tulla etulinjan kiväärimiehiä, puolustusvoimissa arvioidaan.

Nykyisin palvelusluokkia on vain kaksi. Monella olisi haluja lisätä niitä.

– Jo tällä hetkellä on motivoituneita nuoria miehiä, jotka eivät pysty mutta haluaisivat. On tehtäviä, joissa ei tarvita jäätävän kovaa fyysistä kuntoa, perussuomalaisten Jari Ronkainen ajattelee.

Puolustusvoimat keskeytti vuosi sitten diabeetikkojen mahdollisuuden suorittaa varusmiespalvelus. Puolustusvoimat päätti viime kuussa, että he eivät jatkossakaan voi tulla asepalvelukseen.

– Esimerkiksi diabeetikkojen pitäisi pystyä suorittamaan kevyempi malli, jonkun toiminnan kautta. Näen, että se on väärä suunta mihin ollaan menossa, Ronkainen sanoo.

Siviilipalvelun tulevaisuus jakaa mielipiteet

Kansanedustajien vastauksista kävi ilmi, että puolueissa vallitsee tyytymättömyys nykyiseen siviilipalvelukseen. Syyt kuitenkin vaihtelevat.

– Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista, sanoo ryhmän kokoomuslainen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Nykyisellään siviilipalvelus on aina vajaan vuoden mittainen, vaikka asepalveluksesta pääsee vähimmillään puolessa vuodessa.

Perussuomalaisten Jari Ronkainen panisi miehet yhä joko varusmies- tai siviilipalvelukseen, jonka kestoa hän ei lyhentäisi. Siviilipalveluksen pitäisi kuitenkin tukea hänen mukaansa enemmän sitä, että yhteiskunta selviää kriisiaikana.

Vihreillä on päinvastainen ajatus siviilipalveluksen pituudesta.

– Meillä on haasteena, että siviilipalvelus on pidempi kuin lyhin asepalvelus, mikä ei välttämättä ole oikeudenmukaista, kansanedustaja Hanna Holopainen sanoo.

Näin edustajat vastasivat: Kannatatko kutsuntoja kaikille, sekä miehille että naisille?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Kutsunnat voisivat olla instrumentti, jonka avulla jokainen voisi valita tapansa, jolla kantaa kortensa kekoon. Valintapaletissa voisi olla esimerkiksi kansalaispalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Tuula Väätäinen, SDP

Kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle olisi hyvä arvioida ja asiaa tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Kutsunnat ovat viimeinen paikka, missä kaikista nuorista saa kopin esim. sote-palveluiden ja etsivän nuorisotyön toimesta. Puolustusvoimille se on tärkeä rekrytointikanava, naisten mukanaolon myötä asepalveluun potentiaalisten määrä kasvaa. Kutsuntoihin osallistuminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että määrätään palvelukseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kutsunnat kaikille tarjoaisi jo sinällään mahdollisuuden kehittää maanpuolustustahtoa. Samalla se toimisi koko ikäpolven ”tsekkauspisteenä”, jossa voitaisiin selvittää nuoren tulevaisuudensuunnitelmia, onko työ- tai opiskelupaikkaa, miten elämässä yleensä menee ja miten nuorta voitaisiin tarvittaessa auttaa.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä. Kutsuntojen pakollisuus veisi järjestelmää tasa-arvoisempaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta, mikä todennäköisesti lisäisi asepalveluksen suorittavien naisten määrää. Kutsunnat ovat nuorten miesten osalta osoittautuneet myös tehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Naisille pakollisten kutsuntojen myötä koko ikäluokka tulisi näiden ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan kutsuntoja kaikille mutta naisille osallistuminen kutsuntatilaisuuteen olisi vapaaehtoinen. Näin puolustusvoimille tulee mahdollisuus lisätä tiedotusta naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Eva Biaudet, RKP

Kyllä. Tämä voisi olla yksi keino parantaa naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Samalla on parannettava tasa-arvotyötä puolustusvoimissa ja lisättävä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Se toki tuottaa lisää kustannuksia, mutta koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen markkinoinnin. Ikäluokat ovat tulevaisuudessa pienempiä, joten naisten määrä voisi kasvaa nykyisestä. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Kyllä. Kutsunnat voisi järjestää koko ikäluokalle, mutta naisilla voisi olla vapaaehtoinen asepalvelus. Naisia voisi myös kouluttaa siihen, millaiset kriisinhallinnan olosuhteet ovat.

Kannatatko kansalaispalvelusta?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Parlamentaarisessa komiteatyössä on tarkoitus selvittää laajasti vaihtoehtoisia malleja aseelliselle palvelukselle. Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista.

Ajatus kansalaispalveluksesta on ilman muuta selvittämisen arvoinen, mutta asevelvollisuusjärjestelmän korvaajaksi siitä ei ole. Nämä kaksi mallia voisivat ennemminkin täydentää toisiaan kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti. Taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan pidä unohtaa ja järjestelmän on perustuttava tunnistettuun tarpeeseen.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. ”Kyllä” vastaus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että suhtaudun myönteisesti osana komiteatyötä tehtävään arviointiin kansalaispalveluksesta.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Naisille olisin valmis kannattamaan kriisivalmiuden ylläpitämiseksi perusvarautumistaitojen oppimista ja kriisiajan harjoittelua lyhyen kansalaispalveluksen aikana. Miehille olisi jatkossa joko siviilipalvelus tai varusmiespalvelus. En kannata siviilipalveluksen lyhentämistä. Siviilipalvelusta tulisi kehittää myös siten, että se suuntautuisi entistä vahvemmin yhteiskunnan kriisiajan toimintojen tukemiseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kansalaispalvelus voisi nojautua kriisi- tai sotatilanteessa tarvittavien taitojen oppimiseen, jotka turvaisivat yhteiskunnan toimintakykyä kriisitilanteissa ja parantaisivat huoltovarmuutta.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Tätä kannattaisi ainakin perusteellisesti selvittää. Se lisäisi tasa-arvoa ja tukisi kokonaisturvallisuutta. On nähtävissä, että yhteiskunnan on varauduttava yhä moninaisempaankirjoon erilaisia uhkia. Olisi hyvä, jos koko ikäluokalla olisi hyvät perustiedot ja -taidot häiriö- ja poikkeutilanteissa toimimisesta. Olisimme paremmin suojassa moninaiselta hybridivaikuttamiselta, joka voi kohdistua esimerkiksi sosiaalisen median kautta kehen tahansa.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Näillä tiedoilla on aivan liikaa avoimia kysymyksiä. Miten tämä vaikuttaa erityisesti naisten asemaan? Onko elinkeinoelämällä valmiuksia ja mahdollisuuksia?

Eva Biaudet, RKP

Kyllä - jos kansalaispalvelusta voidaan suorittaa esimerkiksi järjestötyössä tai muussa yleishyödylisessä palveluksessa, kotimaassa tai vaikka kehitysyhteistyössä.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

En kannata useiden kuukausien kansalaispalvelusta, koska nykyinen järjestelmä on lähtökohtaisesti hyvä. Naisia tulisi houkutella lisää palvelukseen paikkaamaan pienentyviä ikäluokkia. Resursseja ei tulisi suunnata rinnakkaisen järjestelmän luomiseen, vaan nykyisten varusmiesten/naisten tulotason parantamiseen esim. palauttamalla kotiuttamisraha.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei. On hyvä lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin

Kannatatko palveluskelpoisuusluokkien lisäämistä?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Puolustusvoimilla on lukuisia erilaista osaamista edellyttäviä tehtäviä, joiden fyysiset ja psyykkiset suorituskykyvaatimukset vaihtelevat. Jo nykyisellään puolustusvoimat tarjoaa palvelukseen astuville erilaisia erikoistehtäviä esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja informaatioteknologiaan liittyen. Jokaisen varusmiehen ei välttämättä tarvitse olla etulinjan taistelija, vaikka tarve heille ei luonnollisestikaan ole poistumassa mihinkään. Maanpuolustustyössä on tärkeää tarkastella osaamistamme kokonaisuutena.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. Kysymyksessä esitetty asia on sellainen, jota olisi hyvä arvioida ja tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Jo nyt on nuoria, joilla on kova maanpuolustustahto ja halu palvella puolustusvoimissa, joiden palvelukelpoisuus kuitenkin rajataan terveyssyistä pois. Tehtäviä maanpuolustuksen saralla on kuitenkin paljon ja osassa tehtävistä pärjää, vaikka terveydentilassa olisikin rajoitteita.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Nykyaikaisen kriisin- tai sodanaikana tarvittavien taitojen kirjo on laajentunut ja täten erilaiset tehtävät mahdollistavat palveluskelpoisuuksien lisäämisen. Uusissa tehtävissä voi olla erilaisia palveluskelpoisuusluokkia ja ne mahdollistaisivat varusmiespalveluksen suorittamisen laajemmalle joukolle.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Nykyinen järjestelmä sulkee ulkopuolelle suuren joukon motivoituneita nuoria, joilla on esimerkiksi joku sairaus, vamma tai rajoite. Olisi kokonaisuuden kannalta järkevää ottaa mieluummin heidät mukaan, eikä jättää heidän potentiaaliaan kokonaan hyödyntämättä. Yhdenvertainen yhteiskunta etsii keinoja mahdollistaa yksilöiden osallistumista.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan, mutta sanoisin sen toisin: sillä mahdollistettaisiin useammalle miehelle mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus. Tässä kohtaa pitää mahdollistaa kansalaispalvelus.

Eva Biaudet, RKP

Olisi hyvä selvittää, miten varusmiespalveluksen/kansalaispalveluksen voisi suorittaa kykyjään vastaavasti, vaikka ei ehkä fyysisesti pystyisi suorittamaan tavanomaista varusmieskoulutusta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Palveluskelpoisuusluokkien lisääminen laajentamalla B-luokitusta on hyvä asia. Puolustusvoimissa on paljon tehtäviä yhä teknistyvämmässä sodankäynnissä, joissa ei tarvita erinomaista kuntoa vaan esim. tietoteknistä osaamista. Tämä potentiaali tulisi hyödyntää entistä paremmin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei, mutta olen tosi huolissani keskeytyksistä. Niille pitäisi tehdä jotain.

Kokenut mainosammattilainen Altti Papinsaari sai kuusi vuotta sitten tilauksen laatia keksittyjä henkilöprofiileja uudelle, valtakunnalliselle deittipalvelulle. Eihän uutta palvelua voi julkaista ilman pesämunaa.

– Feikkiprofiilien haamukirjoittaminen oli pitkän mainosurani sydäntäsärkevin tilaus. Se satutti sielua.

Papinsaari sai toimeksiannon, jossa piti luoda muutamia kymmeniä, kuviteltuja miesten ja naisten profiileja. Hän siis loi henkilöitä, joiden takana ei ollut oikeaa, aitoa ihmistä.

– Tai olinhan minä aito ihminen, mutta toimin nimimerkkien takaa. Siinä palvelussa ei kuitenkaan manipuloitu kuvia eikä käytetty kuvapankkia.

Altti Papinsaari muistelee, miten profiilien luominen oli alkuun hyvinkin hauskaa. Luovana ihmisenä hän pääsi leikittelemään stereotypioilla, kaavamaisilla mielikuvilla ihmistyypeistä.

– Pystyin hyödyntämään kaunokirjallisia taitojani ja luomaan samaan aikaan sekä Hertta-sarjaa että Jerry Cottonia.

Hauskuuden rinnalle nousi kuitenkin pian eettinen epäily. Deittipalvelun käyttäjät vastasivat yllättävän nopeasti hyvin henkilökohtaisilla tiedoilla. Papinsaaren mukaan he kertoivat avoimesti asioita, joita he eivät olleet kertoneet välttämättä edes lähimmille ystävilleen.

Deittipalvelujen käyttäjät turvautuvat itsekin valeprofiileihin

Kuinka yleisiä valeprofiilit ovat deittipalveluissa? Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa Turun yliopistosta viimeistelee väitöskirjaa kulttuurisista malleista suomalaisissa deittiprofiileissa, mutta hänelläkään ei ole tietoa keksittyjen profiilien määristä.

Hän kertoo nähneensä amerikkalaisen – tosin vahvistamattoman – väitteen, että yksi kymmenestä deittipalveluiden profiileista olisi keksitty. Niissä ei kuitenkaan ole kyse palvelun luomista valeprofiileista, vaan palvelualustaa väärinkäyttävistä ulkopuolisista. Tapauksiin liittyy esimerkiksi nettiromanssihuijauksia.

– Kyllähän tavallisetkin deittipalvelujen käyttäjät voivat luoda useita, toisistaan eriäviä profiileja. Onhan sekin tavallaan feikkausta, toteaa Holappa.

Juuri näin mainosammattilainen Altti Papinsaarikin on tehnyt. Parinhaku oli hänelle itselleen ajankohtaista muutama vuosi sitten, ja hän myöntää luoneensa silloin itsestään erilaisia versioita sosiaaliseen mediaan.

Miesviha nollautui tekaistun profiilin edessä

Palataan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, kun Altti Papinsaari kirjoitteli parinhakupalvelussa tekaistujen profiilien nimissä. Mitä tapahtui, jos deittipalvelussa vastapuoli ehdotti tapaamista haamuprofiilille?

– Päämieheni linjasi, että ehdotuksiin ei vastata. Ne jätettiin huomiotta, ja kyseinen profiili ghostattiin eli häivytettiin, muistelee Papinsaari.

Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen kaksi sydäntäsärkevää tarinaa. Toinen oli kolmekymppinen mies, joka vastasi kuvitteellisen naisen profiiliin. Mies oli suhtautunut kaikkeen nettideittailuun hyvin kielteisesti, eikä hän ollut käyttänyt koskaan mitään parinhakupalvelua.

Miehen paras ystävä oli löytänyt itselleen naisen palvelusta. Sen innoittamana mies itsekin perusti profiilin. Papinsaaren kehittelemän naisen persoona miellytti miestä kaikin tavoin. Nainen vastasi hänen kaikkia mahdollisia ihanteitaan.

– Mies vastasi hyvin henkilökohtaisella kirjeellä, jossa hän kertoi itsestään avoimesti lyyrisellä ja herkällä otteella. Se oli kuin täydellinen Ensitreffit alttarilla -osuma.

Toinen Papinsaaren kohdalle osunut tapaus oli avioeron kokenut nainen, jota puoliso oli pettänyt vuosia. Nainen luuli, ettei hän voisi koskaan enää kokea uutta romanssia.

– Sitten hän ihastui luomaani miesprofiiliin, ja miesviha nollautui. Tuli pitkä tilitys, että hän olisi valmis parisuhteeseen juuri tällaisen herkän miehen kanssa, jolle hän oletti kirjoittavansa.

Altti Papinsaari ei jatkanut viestittelyä enää. Hän kiitti rehellisistä vastauksista.

– Kerroin löytäneeni elävästä elämästä itselleni seurustelukumppanin ja toivotin kaikkea mahdollista hyvää jatkoon.

Eettisesti kyseenalaista?

Tutkija jää mietteliääksi valeprofiilien moraalista. Anne Holapan mielestä sopimusoikeudellisesti niiden luominen ja käyttäminen omassa deittipalvelussa voi ollakin laillista.

Asiasta saattaa olla maininta niin sanotusti pienellä painetussa osassa – siis sopimustieto-osassa, jota kukaan ei oikeasti lue, mutta joka pitää hyväksyä ennen kuin voi käyttää palvelua.

– Eettisesti ja moraalisesti se on vähintäänkin kyseenalaista. Ihmiset todellakin voivat hyväuskoisesti avautua asioistaan olettaen, että vastapuolena on todellinen henkilö. Luulisi, että kuvitellut profiilit lopulta kääntyvät itseään vastaan ja luovat palvelulle uskottavuusongelman, pohtii Anne Holappa.

Miesten ja naisten välinen epäsuhta

Altti Papinsaari muistelee, miten tietyt ammattiprofiilit erottuivat deittipalvelun käyttäjistä.

– Esimerkiksi naisopettajat, varsinkin kolmekymppiset, pistivät silmään. Heidän tarpeensa eivät tuntuneet kohtaavan henkisellä tasolla samanikäisten miesten kanssa.

Papinsaari kiinnitti huomiota myös miesten ja naisten väliseen määrälliseen epäsuhtaan. Vilpittömästi liikkellä olevia naisia oli monta kertaa enemmän kuin miehiä.

– Oletan, että deittipalvelujen pyörittäjät ovat tästä syystä pulassa. Kunnollista miesainesta ei tahdo löytyä.

Miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina. Altti Papinsaari

Vapaita, sisäsiistejä kolmevitosia miehiä, jotka ovat kultturelleja ja kosmopoliitteja, saa Papinsaaren mukaan etsiä. Tarjonta ei vastaa tarvetta.

– Oman kokemukseni mukaan miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina.

Tutkija Anne Holappakin vahvistaa epäsuhdan sukupuolten määrissä, tosin täysin toisin päin.

– Miehiä on aina ollut deittipalveluissa enemmän kuin naisia. Myös oma aineistoni vuodelta 2012 tukee tätä.

Holappa tietää, että deittipalvelujen sukupuoli- ja ikäjakaumasta sekä koulutus- ja ammattiryhmistä on kansainvälisellä tasolla olemassa paljonkin tietoa. Suomeen tilastojen soveltaminen ei kuitenkaan välttämättä toimi.

– Omassa aineistossani nuoret naisopettajat eivät olleet mitenkään erityisen suuri ryhmä. Edes akateemisen koulutuksen saaneita ei voi nimetä enemmistöksi.

Väestötieteelliset osuudet voivat vaihdella paljonkin eri deittisivustoilla, sillä ne on usein kohdistettu tietyille ryhmille – esimerkiksi luonnossa viihtyville sinkuille (vaellussinkut), metallimusiikista kiinnostuneille tai 50+-vuotiaille.

Nopeasti kasvokkain vai ensin kunnon viestittelyt?

Deittipalvelujen käyttäjiin liittyy toinenkin asia, joka jakaa mainosammattilaisen ja digitaalisen kulttuurin tutkijan näkemykset.

Altti Papinsaari suosittelee painokkaasti, että deittipalvelussa kannattaa hyvinkin nopeasti lopettaa kirjoittelu ja pyytää henkilökohtaista tapaamista.

– Kirjoittaminen voi syöstää odotukset väärille raiteille. Siksi sanon: tavatkaa toisenne nopeasti!

Tutkija taas vetoaa tutkimuksellisen näytön puutteeseen siitä, että deitti kannattaisi tavata mahdollisimman nopeasti. Se lienee persoonakysymys.

– Jos haluaa varmistaa halunsa tapaamiseen, miksi ei kirjoittelisi ensin pitempään. Jos taas pelkää muodostavansa epärealistisen kuvan kirjoittelemalla, miksi ei ehdottaisi tapaamista pian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, sanoo Anne Holappa.

Onko sinulla kokemuksia tekaistuista profiileista deittipalveluissa? Voit kommentoida aihetta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.

Lue lisää:

Jasmin Rautiainen, 30, uupui nettideittailuun, kuten moni muukin nuori aikuinen – Vuosi Tinderissä oli järkytys

Nettihuijaukset lisääntyvät varoituksista huolimatta – lue poliisin aitoja esimerkkejä romanssihuijareista

Matti Perälä on aamuvirkku baarimikko.

Takana on iltavuoro, mutta Perälä on herännyt puoli seitsemältä. Kahvi tuoksuu, eikä äreydestä ole tietoakaan.

Todennäköisesti tuhannet tuntevat Perälän kasvoilta, sillä hän on ollut Jyväskylän baari Vakiopaineen tiskin takana jo 25 vuoden ajan: kolme vuotta ekstraajana, 22 vuotta vakituisena työntekijänä. Niistä viimeiset kahdeksan vuotta hän on omistanut baarin vaimonsa Pauliina Siekkisen kanssa.

Keskustassa sijaitseva Vakiopaine on nähnyt kaiken. Se on nimetty milloin kommunistien juottolaksi, milloin anarkistiluolaksi ja hippien ja hörhöjen pesäksi.

Nyt ilmassa on muutoksen vire. Baarin liiketila on myynnissä. Voisiko joku ostaa Vakkarin ja muuttaa sen vaikka kenkäkaupaksi?

Ja minne Perälä, Vakiopaineen nykyinen isä, menisi?

Yleinen olohuone on myynnissä

Aamutuimaan baari on typötyhjä. Tuolit on pinottu säntillisesti pöytien päälle. Ilmassa oleva kardemummakahvin tuoksu on leijunut Vakkarissa jo vuosikymmeniä.

Joka kaupungilla on oma legendaarinen juottolansa, mutta harvasta on tehty kirjaa. Vakiopaineen 25-vuotishistoriikkia lukemalla voisi voittaa namedroppailun SM-kisat (Helsingin Sanomat). Muistoja siinä kertovat muun muassa Ismo Leikola, Touko Aalto, Litku Klemetti ja Pekka Vahvanen. Alivaltiosihteeri-sarjan sketsiinkin Vakiopaine pääsi jo aloitusvuosinaan.

Kolme jyväskyläläistä nuorta aikuista päätti perustaa kulttuuriporukoille sopivan kantapaikan 1992. Käypä tila Vakiopaineelle löytyi osoitteesta Kauppakatu 6. Se on Jyväskylän Yläkaupunkialuetta, taiteilijoiden ja vaihtoehtopiirien tyyssijaa (Jylkkäri), ja siinä Vakkari on yhä.

Vertailun vuoksi: viimeisen seitsemän vuoden aikana on Jyväskylässä aloittanut noin 250 anniskeluluvallista paikkaa ja lopettanut 220. Sitä vanhemmat tilastot eivät ole Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alkoholilupahallinnon mukaan luotettavia.

Vakiopaineeseen tullaan kuin avokonttoriin. Sermejä tai intiimejä looseja ei ole. Sama tila toimii keikkapaikkana. Kalustus haalittiin aikanaan perustajien kotoa, roskalavoilta ja kirppiksiltä. Osa pöydistä ja tuoleista on yhä samoja kuin 28 vuotta sitten.

Ei ihme, että jotkut kutsuvat Vakkaria olohuoneekseen (Jylkkäri).

Perälä ei ole sellainen elokuvista tuttu baarimikko, jolle kannattaisi mennä itkemään henkilökohtaisista asioistaan tuopin äärellä. Ei ainakaan, jos häntä ei tunne. Jos joku tuikituntematon tupsahtaa jutustelemaan tiskille, Perälä saattaa esittää olevansa kiireinen ja poistua puuhaamaan jotain.

– En hirveästi ole höpöttelijä, hän toteaa.

Kysymyksien esittäminen Perälälle on vähän kuin yrittäisi puristaa graniitista mehua, joskin graniitti-Perälä nauraa paljon ja esittää sarkastisia vastauksia vakavalla äänellä. Se keventää.

Tosin ensivastaus on monesti otettava pienellä varauksella. Sen jälkeen tulee lähempänä totuutta oleva vastaus – ehkä.

Esimerkiksi: millainen on Vakiopaineen keskimääräinen asiakas?

– Varmaan kommarit, hipit ja nistit, Perälä sanoo.

Sitten hän vakavoituu, mutta vain vähän.

– Täällä käy kaikenlaisia ihmisiä. Kuukausittain käy vanhempi porukka juomassa punaviiniä. Mielestäni he ovat juhlineet yhden jäsenen ysikymppisiä. Mahtavaa väkeä, Perälä lisää.

Jo vuosien ajan Perälä ja Siekkinen ovat antaneet baarille kasvot yrittäjä-omistajina. He eivät kuitenkaan omista itse liiketilaa, vaan ovat vuokralla.

Perälän mukaan pariskunnalla ei ole rahaa kiinteistön ostamiseen. Onko mahdollista, että joku ulkopuolinen ostaisi baarin? Mitä yleiselle olohuoneelle sitten tapahtuisi?

Kyseisen kiinteistön kaupoista vastaavan Realtrustin toimitusjohtaja Juha Takala kertoo, että paikasta on esitetty kyselyitä, ja hän käy keskusteluja mahdollisten ostajien kanssa. Lähtökohta on hakea paikalle omistaja, joka on halukas toimimaan nykyisen vuokralaisen kanssa. Riskiä toiminnan loppumisesta ei pitäisi olla.

Matti Perälän stoalaista olemusta mahdollinen liiketilan omistajanvaihdos ei juurikaan hetkauta. Kun asiaan ei voi vaikuttaa, ei siitä voi huolestuakaan.

– Suhtaudun asiaan sillä tavalla, että katellaan. Kaikilla asioilla on tarkoitus.

Punavihreä kupla ja kokoomusnuorten debatti

Vakkarissa on muutakin kuin kaljaa, kahvia ja paperikattokruunu. Aina silloin tällöin baarin pöytiin ilmestyy lappuja, joissa kerrotaan, että alakerran tiloissa on meneillään Ad Astra -ryhmän teatteriesitys. Baarissa on runoesityksiä ja taidenäyttelyitä. Keikkoja on tasaiseen tahtiin.

Perälä kertoo, että keikat valitaan lähinnä sen mukaan, mikä kutkuttaa yrittäjää. Kriteerit ovat kutakuinkin seuraavat:

– Ei mitään rokinpaskaa. Iisimmät hommelit.

Ne tarkoittavat Perälän mukaan sitä, että kovaäänisiä mölinäbändejä ei voida ottaa keikalle. Parven takana ylemmissä kerroksissa asuvat naapurit häiriintyisivät. Suhteet taloyhtiöön ovat hyvät, eikä niitä haluta rikkoa.

Tosin joskus on käynyt niinkin, että kellarin teatteriesitykset ovatkin häirinneet katutason asiakkaita. Vakkarin muistelmateoksessa kerrotaan, että aikanaan baarin alakerrassa esitetyssä Minä olen Adolf Eichmann _-_näytelmässä karjuttiin "Sieg heil!" useaan otteeseen. Kun baariasiakkaat olivat ääni väristen kyselleet baarimikko Perälältä syytä huutoon, tämä oli tyynesti vastannut, että alakerrassa on meneillään äärioikeiston kokous.

Vaikka vanhempi väki on viime vuosina ottanut kuppilan omakseen, keskimääräinen kävijä on Perälän mukaan edelleen yliopistohiihtelijä.

Vakiopaineen juhlakirja kertoo, että baarilla on maine punavihreän maailmankuvan omaavien paikkana. Esimerkiksi 1990-luvulla kommunistinuoret tapasivat pitää kokoontumisia baarin yläkerrassa. Toisaalta vuonna 2012 taas kokoomusnuoret päättivät pitää puolueiden nuoriso-osastojen debatin juuri Vakiopaineessa.

Lähtökohtaisesti kaikki ovat baariin tervetulleita, kunnes toisin todistetaan. Perälän mukaan Vakiopaine on taidemyönteinen kuppila kaikille ihmisille.

– Paitsi kusipäille, hän lisää.

Ja on joitakin poikkeuksia, joita Perälä ei varauksetta laskisi sisään.

– Mitään Odineita en ota tänne pyörimään. Ne takit voi jättää kotiin, Perälä sanoo.

Seiniltä ei löydy suoranaisia puoluepoliittisia logoja ainakaan tällä hetkellä. Taidenäyttelytauluja on, mutta vakiokalustoon kuuluvia koristeita näyttäisi keikkajulisteiden lisäksi olevan yksi. Se on ristipistotyö tekstillä stop deportations, eli pysäyttäkää pakkopalautukset.

Kun Perälältä kysyy Vakiopaineen tärkeimpiä ideologisia periaatteita, vastaus tulee ennen kysymyksen loppumista.

– Vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

Missä Vakiopaine on 10 vuoden päästä?

Siinä missä moni muu kuppila saattaa tavoitella somenäkyvyyttä ja luottaa viimeisimpiin uutuustrendeihin, Vakkari on baarien Pentti Linkola.

Puhelin toki löytyy, ja siihen ehkä vastataan. Facebook-sivujen vastausta voi joutua odottamaan, ellei joku satu olemaan hollilla. Perälä luottaa siihen, että asiakkaat löytävät ajankohtaiset tiedot ulko-oveen kiinnitetystä, tussilla kirjoitetusta paperista. Ilmeisesti se toimii: asiakaskunta uudistuu opiskelijakaupungissa itsestään.

– Puskaradio on ihan paras ja toimivin, Perälä toteaa.

Turha siis olettaa, että Vakiopaineella olisi hetikohta Instagram-tiliä tai että sisustusta vaihdettaisiin muodikkaammaksi. Perälän mielestä muutos on monesti pahasta.

Asiakkailta on tosin tullut yksi muutospyyntö. Se koskee miesten vessankopin ovea, jota ei tällä hetkellä ole lainkaan. Eräs asiakas pyyteli ovea muun muassa siksi, ettei tarvitsisi käydä toisessa baarissa kakalla kesken iltaa (Keskisuomalainen, vain tilaajille).

– Ovea on pyydelty aika montakin vuotta. Ei olla vielä keritty, Perälä toteaa.

Vakiopaineesta saa edelleen suodatinkahvia joka on maustettu kardemummalla. Sekin on kuulunut tarjontaan kaikki nämä vuosikymmenet (Jylkkäri). Kardemummapaketti on sentään vaihtunut, sillä sitä kuluu paljon.

Joitakin vuosia sitten Perälän puoliso Pauliina Siekkinen hankki erikoiskahvikoneen. Se ei koskaan päätynyt baariin asti. Perälä epäilee puolisonsa antaneen koneen jo pois, mutta kiistää jyrkästi olevansa se, joka päättää baarin asioista.

– En mä päätä mitään! Mutta erikoiskahvi on sellaista näpertelyä. Kahvi otetaan kahvina. Laten voi hakea alakaupungilta, hän sanoo hilpeästi.

Kehotuksen voi ottaa ainakin puolivakavasti, sillä Vakiopaineeseen saa tuoda omia ruokia. Baarin ruokatarjontaan kuuluu vain suolapähkinät, joten pizzalaatikkokasat pöydillä eivät ole harvinainen näky. Juomia ei saa tuoda, mutta ehkä alakaupungin latten kanssa voi kokeilla onneaan.

Perälä on katsellut asiakkaita ja keikkoja nyt 25 vuoden ajan. Hän uskoo, että vuosikymmenen päästä baari on yhä paikallaan ja samanlaisella meiningillä.

Vaikka hän ei enää jaksa intoilla ihan kaikesta, mitä Vakiopaineessa touhutaan, on välissä herkkiä hetkiä. Sellaisia, jolloin Perälä tajuaa baarin olevan "helvetin hieno paikka".

– Meinaa ruveta itkettää. Se on ehkä parasta tässä, Perälä kertoo.

Hän ei kuitenkaan suostu paljastamaan kyseisiä hetkiä. Turhia ei höpötellä edelleenkään.

Jos Vakiopaine jostain syystä häviäisi huomenna, Perälä arvelee, että ihmiset olisivat hetken aikaa orpoja, ja perustaisivat sitten uuden baarin.

– Se muistuttaisi tätä. Minulle ei varmaan tapahtuisi mitään. Olisin taas työttömänä.

Kysymys on varhainen 51-vuotiaalle, mutta onko Perälä ajatellut, miten kauan jaksaa Vakiopainetta pyörittää?

– Olen ajatellut, että jos ainakin tämän viikon jaksaisi.

Kurikan Hirvijärvellä yläkouluikäinen poika on kuollut auton vajottua jäihin, kertoo Pohjanmaan poliisi tiedotteessa.

Lauantaina aamupäivällä kaksi autoa oli ajamassa jääradalla, kun jää murtui niiden alta. Molemmissa autoissa oli kuljettaja ja matkustaja.

Poliisin mukaan toisessa autossa matkustajana ollut 14-vuotias poika ei päässyt autosta pois ja hän kuoli tapahtumapaikalla.

Poliisi tutkii onnettomuuteen johtaneita syitä.

Kiinassa koronaviruksen vuoksi karanteeniin määrättyjen ihmisten majapaikkana käytetty hotellirakennus on romahtanut. Romahtamisen syystä ei toistaiseksi ole tietoa.

Noin 70 ihmistä jäi romahduksen jälkeen loukkuun raunioihin. Viranomaisten mukaan lähes 40 ihmistä on saatu pelastettua raunioista.

China Dailyn julkaisemilla videoilla näkyy uhreja betonielementtien seasta taskulamppujen avulla etsiviä pelastustyöntekijöitä sekä ambulanssiin talutettavia loukkaantuneita.

Turma sattui lauantaina Quanzhoussa Kiinan kaakkoisessa Fujianin maakunnassa.

Hotelli, jossa on 80 huonetta, oli vastikään muutettu karanteenitiloiksi. Rakennukseen oli sijoitettu ihmisiä, jotka olivat olleet tekemisissä koronavirustartunnan saaneiden kanssa.

Quanzhoussa on todettu 47 koronavirustartuntaa.

Tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta voit lukea tästä uutisesta.