Pälkäneen vajoavan rivitalon asukkaat haastavat Pälkäneen kunnan käräjille.

Asia on ollut useita vuosia julkisuudessa, koska rivitalon eläkeikäiset asukkaat käytännössä menettivät vajoamisessa omaisuutensa ja kotinsa.

Tontilla oli aiemmin ollut soramonttu, joka täytettiin soran oton päätyttyä muun muassa kannoilla sekä puutarha- ja teollisuusjätteillä. Paikalle rakennettiin neljä huoneistoa käsittävä rivitalo vuonna 1988.

Vuosien kuluessa eloperäinen jäte on lahonnut ja rivitalon alla oleva maa on vajonnut. Seuraukset näkyvät asunnoissa muun muassa seinissä olevina halkeamina. Kaikki asukkaat ovat joutuneet häädön uhalla jättämään kotinsa.

"Tämä on ollut epäinhimillistä"

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Veikko Tiainen sanoo, että rivitalossa on asunut kuusi eläkeikäistä ihmistä. Vanhin asukas on yli 80-vuotias. Asukkaista neljä on Tiaisen mukaan pitkäaikaissairaita. Asian selvittäminen ja neuvotteleminen on ollut asukkaille äärimmäisen raskasta.

Taistelussa ei ollut Tiaisen mukaan enää muuta vaihtoehtoa kuin viedä asia käräjille. Asia on tullut vireille 2. maaliskuuta. Yle on saanut nähtäväksi Pirkanmaan käräjäoikeudesta haastehakemuksen.

– Tämä on ollut epäinhimillistä, tällaista ei ole koskaan tapahtunut Suomessa, Tiainen sanoo.

Tiainen pitää kunnan asennetta tylynä.

– Kunnan tekemän virheen perusteella viedään omaisuus.

Asiaa on seurattu julkisuudessa jo vuosia.

– Kun vanhat ihmiset menettävät asuntonsa, se on melkein surkeinta, mitä heille voi tapahtua, Veikko Tiainen sanoi Ylelle vuonna 2018.

Vaaditaan jopa 600 000 euron korvauksia

Taloyhtiö vaatii käräjillä ensisijaisesti, että oikeus velvoittaa kunnan lunastamaan aiheuttamansa ympäristövahingon johdosta kantajan omistaman kiinteistön.

Toissijaisesti kunta velvoitetaan suorittamaan kantajalle korvauksena yhteensä 600 000 euroa.

Lisäksi taloyhtiö vaatii kunnan suorittamaan oikeudenkäyntikulut.

Kunnan rakennus- ja ympäristöjaosto asetti vuonna 2018 rakennuksen käyttökieltoon. Viimeinen asukas velvoitettiin häädön ohella rakennuksesta pois viime kesänä.

Taloyhtiö esitti jo aiemmin, että kunta maksaisi asukkaille asuntojen hintaa vastaavan korvauksen. Kunnan vastauksessa todettiin silloin, että vaatimukset ovat perusteettomia ja vanhentuneita.

Yle ei ole tavoittanut Pälkäneen kunnanjohtajaa useista yrityksistä huolimatta.

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) sanoo, että kunta on katsonut, että kunnalla ei ole korvausvelvollisuutta asiassa.

Osapuolten näkemykset ovat olleet Laesterän mukaan niin kaukana, että asiaan ei ole saatu sopua.

– Mielestäni sopuun pitää aina pystyä pääsemään, mutta tuo korvaussumma tuntuu nousseen ensimmäisistä summista. Mitä suuremmat vaatimukset ovat, sitä suurempi on ristiriita, Laesterä sanoo.

Laesterä katsoo, että tässä tilanteessa on oikein ratkaista asia käräjäsalissa.

– On hyvä, että katsotaan käräjillä oikea hintalappu, mitä kunta maksaa tai mitä kunta ei maksa.

Lue lisää:

Pälkäne ja vajoavan rivitalon asukkaat voivat vielä päästä sopuun

Vajoava rivitalo menee käyttökieltoon Pälkäneellä – Osa valtuutetuista haluaa auttaa asukkaita

Jätemaan päälle rakennettu rivitalo vajoaa Pälkäneellä: "Kun vanhat ihmiset menettävät asuntonsa, se on surkeinta, mitä voi tapahtua"

TUKHOLMA Koronavirus (SARS-CoV-2) näkyy kaikkialla Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa. Viruksen kuva on valittu kymmenien tietokoneiden ja infotaulujen taustakuvaksi.

Tukholmassa sijaitseva ECDC on nyt kriisivalmiudessa. Tammikuun puolestavälistä lähtien työt on järjestetty kriisiorganisaation mukaan ja työtä on tehty aamusta pitkälle yöhön.

Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. Se tekee tilanteesta riskiarvion, jonka perusteella se antaa neuvoja jäsenvaltioille taudin torjumiseksi. Tieteellistä tietoa ja myös siitä kumpuavia jatkokysymyksiä tulee valtavasti jäsenvaltioilta ja kansallisilta terveysviranomaisilta.

Suomalainen tartuntatautien asiantuntija Pasi Penttinen johtaa yhtä viraston teknistä ryhmää.

Hän tuli Ylen haastatteluun suoraan virustilanteen johtoryhmän kokouksesta, jossa päätetään päivittäin viraston toimintasuunnitelmasta ja resurssien kohdistamisesta.

Mitkä ovat kiireellisimpiä kysymyksiä juuri nyt?

– Niitä on pitkä lista. Kaikkein kiireellisintä on tietää taudin vakavuusasteesta enemmän. Tähän meillä ei ole vielä kovin hyvää vastausta.

– Varsin suuri osa sairastuneista tarvitsee sairaala- tai tehohoitoa. Tämänhetkisen arvioiden mukaan myös varsin suuri osa kuolee, puhumme muutamasta prosentista. Se on aika iso määrä kokonaisuutena taudissa, joka tulee mahdollisesti koskemaan varsin suurta kansanosaa.

Osalla oireet ovat lieviä, mistä se kertoo?

– Yksi iso kysymys on, aiheuttaako tämä tauti infektioita, jotka eivät tule oireina esiin. Esimerkiksi Japanin edustalla olleella risteilyaluksella puolet testatuista sai tartunnan, vaikka heillä ei ollut mitään oireita.

– Jos näin on, koronavirus on mahdollisesti paljon laajemmalle levinnyt tauti, kuin mitä normaaliseurannalla saadaan tietoon. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös sitä, että tauti ei olisi niin vakava.

Mitä tiedätte taudin tarttumisesta?

– Se on toinen asia, johon tarvitsemme kiireellisesti lisää tietoa. Kuvittelemme, että tiedämme tällä hetkellä siitä varsin paljon, mutta suurin osa arvioista on tehty Kiinassa raportoitujen tapausten perusteella.

– Haluaisimme tehdä arvioita myös länsimaisten yhteiskuntien tilanteessa, jossa ihmisten väliset kontaktit ovat hieman erilaiset.

On erilaisia tietoja siitä, tarttuuko tauti lapsiin. Mitä viimeisin maailmanlaajuinen tieto kertoo?

– Lasten rooli tartunnassa on hyvin tärkeä kysymys. Kiinasta on raportoitu hyvin vähän vakavista tapauksista lasten keskuudessa. Näyttää siltä, että lapset eivät sairastu vakavasti.

– Mutta meillä ei ole minkäännäköistä selvää käsitystä siitä, onko lapsilla jokin rooli taudin levittämisessä. Tartuttavatko taudin saaneet lapset muita ihmisiä? Muissa hengitystieinfektioissa tämä on ihan yleinen ilmiö. Esimerkiksi influenssan leviämisessä lasten merkitys on ratkaiseva.

– Jos lapset tartuttavat, ovat koulujen sulkemiset merkittävä toimi taudin leviämisen hidastamisessa muualle yhteiskuntaan. Jos lapset eivät tartuta, ei koulujen sulkemisilla ole mitään merkitystä. Sulkemiset haittaavat yhteiskunnan toimintaa, kun vanhempien täytyy tehdä muita hoitojärjestelyitä.

Miten lisätietoa etsitään?

– Kaikissa näissä maissa, missä on riittävä määrä kouluihin liittyviä tapauksia, olisi hyvä tehdä tutkimuksia lasten keskuudessa. Olemme kannustaneet maita siihen, muun muassa Suomea. On pystyttävä joko todentamaan tai poissulkemaan lasten rooli.

Maailmanlaajuiset toimet ovat olleet järeitä. Miten kauan erilaisia eristämisiä jatketaan?

– Tämä tauti käyttäytyy tiettyyn pisteeseen asti kuten SARS ja MERS. Sillä on taipumus aiheuttaa merkittäviä paikallisia epidemioita, erityisesti suljetuissa sisätiloissa. Tauti leviää esimerkiksi sairaaloissa, jotka ovat suurin riskiympäristö, tai risteilyaluksissa ja hotelleissa.

– Jos näihin tapauksiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja heidän lähikontaktinsa kartoittamaan, pystymme estämään paikallisten epidemioiden syntymisen.

– Jos tässä ei onnistuta, pitäisi ainakin pystyä puuttumaan paikallisiin epidemioihin, jotta ne eivät aiheuta laajalle leviäviä ketjuja. Tällä tartuttavuudella näemme hyvin nopeita etenemisiä, kuten on nähty Italiassa tai Etelä-Koreassa.

Miksi tilanne on erityisen vakava Italiassa?

– Se on hyvä kysymys, johon mekin haluaisimme vastauksen. Tauti on hyvin tarttuva. On huomattu, että 4–6 päivän aikana tapausmäärät kaksinkertaistuivat. Italialla on suuria haasteita kontaktien tavoittamisessa.

– Useimmissa yhteiskunnissa on vaikeaa tavoittaa myös heikossa asemassa olevia ryhmiä eli esimerkiksi kodittomia, siirtolaisia ja yksinäisiä ihmisiä. Heitä ei joukkoviestinnällä tavoiteta, he eivät hakeudu terveydenhoitoon ja he eivät välttämättä puhu maan kieltä.

Tuleeko koronavirusepidemiasta pandemia?

– Nyt ollaan jo käytännössä pandemiassa. Tautia esiintyy useassa maassa usealla mantereella. Tilanne on maailmanlaajuinen. Jokainen maa, jossa ensimmäiset tartunnat pääsevät laajenemaan ketjuiksi, tulevat näkemään hyvin vakavia seurauksia ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmälle.

– Viestimme on, että jäsenmaat aktivoisivat pandemiavalmiussuunnitelmansa. Ne on tehty jäsenmaissa influenssaa varten, joten niitä ei voi sellaisena ottaa käyttöön. Ne pitää käydä läpi ja katsoa, mitkä osiot sieltä ovat hyödynnettävissä koronavirustilanteeseen.

Mikä sinua huolestuttaa eniten?

– Minua huolestuttaa se, että Euroopan maat suhtautuvat liian lempeästi tilanteeseen. Kansanterveyslaitosten tulee olla varpaillaan tilanteen kanssa. Ensimmäisiin tapauksiin täytyy tarttua aktiivisesti.

Väestö kasvaa maailmassa ja ihminen valtaa tilaa eläimiltä. Eläimissä on loputon pooli viruksia. Miten tämä tulee vaikuttamaan vastaavien epidemioiden syntymiseen?

– Tämäntyyppisten epidemioiden mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa. Koronavirus näyttää toteen sen, mikä on aiemmin arvioitu riskiksi. Kaakkois-Aasiassa on hyvin suuri väestöntiheys ja ruuaksi tarkoitettuja eläimiä kasvatetaan hyvin lähellä ihmisiä.

– Ihmisten määrä lisääntyy ja heitä täytyy ruokkia. Vaikka me puhumme kasvisruuan osuuden kasvattamisesta, tulee myös ravinnoksi kasvatettujen eläinten määrä lisääntymään.

– Tosiasia on myös se, että elintaso nousee maailmassa. Aasiassa yhä useammalla taloudella on jääkaappi, mikä on jo vähentänyt elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien epidemioiden määrää. Samalla terveydenhuollon laatu ja saatavuus paranee huikeaa tahtia maailmanlaajuisesti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa on todettu kolme uutta tartuntaa – Tanska peruu yli tuhannen osallistujan tapahtumat

Voit keskustella aiheesta tämän jutun perässä lauantaihin klo 23:een saakka. Mitä ajatuksia asiantuntijan kommentit herättivät? Mitkä asiat sinusta ovat jääneet selvittämättä?

Pietarsaarelaiset Peter Furu ja Lena Smeds-Furu laskeutuivat perjantaiaamuna Helsinki–Vantaan lentokentälle. Sieltä matka jatkui Kemi–Tornion lentokentän kautta kohti Kokkolan–Pietarsaaren kotikenttää.

– Olihan se kiva päästä pois!

Takana on Teneriffan-loma, joka venähti suunniteltua pidemmäksi koronan takia. Pariskunta sattui valitsemaan hotellikseen sen, jonka asukkaat määrättiin karanteeniin puolitoista viikkoa sitten.

Muutoksesta lomasuunnitelmiin kerrottiin oven alta työnnetyllä lapulla, ja sen jälkeen aika kului hitaasti tekemistä keksiessä.

Keskiviikkoiltana pariskunnalle tehtiin koronatestit. Niiden jälkeen alkoi kova odottelu – varsinkin, kun testit jouduttiin vielä uusimaan.

– Joku oli mokannut jossain, kuittaa Peter Furu.

Torstai-iltana myöhään koitti vapaus, ja pari ehti vielä perjantain vastaiseen yökoneeseen. Heillä oli varaus perjantaille, mutta sen lisäksi pari varavaihtoehtoa, joista yökone tärppäsi.

Osa karanteenihotellin asukkaista pääsi pois ilman koronatestiä

Peter Furulla ei ole tietoa siitä, paljonko matkailijoita hotellista on päässyt lähtemään kotimatkalle, sillä tiedotus hotellissa oli loppuun asti heikkoa. Hänen mukaansa kaikkia ei ole testattu, ja esimerkiksi hollantilaiset ja belgialaiset haettiin omalla koneella.

– Emmekä mekään olisi varmasti päässeet pois, jos ei olisi vähän intetty.

Matkustaminen ei huoleta nyt enempää kuin aiemminkaan, vaikka uusia koronatapauksia tulee ilmi eri puolilla.

– Sille ei voi mitään. Jos kohdalle sattuu, niin kohdalle sattuu.

Julkisuuden määrä oli suuri

Enemmän huolettaa julkisuus: pariskunnan kasvot ovat olleet tiuhaan tiedotusvälineiden sivuilla.

– Toivottavasti meitä ei tunnisteta: hävettää tosi paljon, kun on ollut nyt kaikkialla, nauraa Peter Furu.

Toisaalta kuvissa he ovat olleet hengityssuojainten takana. Ehkä ilman sitä kasvoja ei ehkä tunnistetakaan?

– Ei ikinä enää maskia!

Maanantaina koittaa työarki. Liikunnanopettaja Peter Furu ei ole suunnitellut hyödyntävänsä työssä karanteeniajan kokemuksia kunnon ylläpitämisestä rajatuissa oloissa. Ei se silti mahdotonta ole.

– Ehkä jotain voisi yrittää maski päällä tehdä.

Lue lisää:

Koronahuoli pitää matkatoimistojen puhelinlangat kuumina – kerro meille, onko koronavirus vaikuttanut matkustamiseesi

Pietarsaarelaisten karanteeni jatkuu Teneriffalla – 130 vierasta pääsee pois, yksittäisiä itkun ja kiukun puuskia näkyy jo hotellissa.

Teneriffalla karanteenissa olevat pietarsaarelaiset herätettiin mittaamaan kuumetta kolmelta yöllä, uima-altaalla ollaan hanskat kädessä.

Energiajuomatölkit ja limsapullot ovat olleet aamuisin tuttu näky Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston talotekniikan oppitunneilla Kotkassa.

Meteli on ollut kova eivätkä opiskelijat ole malttaneet kuunnella, mitä opettajat sanovat.

Talotekniikan opettaja Mikko Heikkilä epäilee, että sokerijuomat ovat jääneet monella nuorella ainoaksi aamupalaksi. Tämä on aiheuttanut sen, että meno on ollut levotonta ja rauhatonta jo aamusta lähtien.

– Vähän kuin heillä olisi muurahaisia housuissa, Heikkilä kuvailee.

Maaliskuun alusta lähtien opettaja on marssittanut oppilaansa joka aamu ilmaiselle aamupuurolle koulun ruokalaan.

Ensimmäisen viikon aikana meno on muuttunut kuin taikaiskusta.

Vähemmän meteliä

Kotkassa Malmingin kampuksella talotekniikan opiskelijat aloittavat koulupäivän kello 8 nimenhuudolla. Tämän jälkeen he suuntaavat porukalla aamupalalle.

– Menemme kuin harhiparvi. Meillä on pääosin salskeita nuoria miehiä oppilaina. Olemme toitottaneet heille, että aamupala on tosi tärkeä, Heikkilä kertoo.

Opettaja lähtee itse samalla aamukahville, kun opiskelijat syövät puuroa. Hän kertoo huomanneensa eron 36 opiskelijan ryhmässään välittömästi sen jälkeen, kun aamupuurokokeilu alkoi.

– Nyt meteliä on vähemmän, ja ryhmä on mielestäni ehdottomasti rauhallisempi, Mikko Heikkilä sanoo.

Parempi keskittymiskyky

Talotekniikan opettaja pitää opiskelijoiden nauttimaa aamupuuroa isona harppauksena verrattuna sokerijuomiin.

– Opiskelijat pystyvät keskittymään paremmin päivän teemaan, kun heillä ei ole kierrokset tapissaan jo kouluun tullessaan, Mikko Heikkilä kertoo.

Myös Kuopiossa on huomattu, että opiskelijoiden keskittymiskyky on parantunut siitä lähtien, kun Savon ammattiopisto alkoi tarjota ilmaista aamupuuroa syksyllä 2018.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen vahvistaa, että aamupalan syönnin on tutkimuksissa todettu vaikuttavan keskittymiskykyyn.

– Tämä perustuu siihen fysiologiseen faktaan, että verensokeritaso pääsee laskemaan yöllä. Kun aamulla tankataan, keskittymiskyky ja muut älylliset toiminnot voivat parantua muun muassa siksi, että hermosolut aivoissa ja tärkeät hormonit saavat tarvitsemaansa glukoosia, Orreveteläinen sanoo.

Suurin osa jättää aamupalan väliin

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston puurokokeilun taustalla ovat ensimmäiset ammatillisille oppilaitoksille ja lukioille suunnatut valtakunnalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat viime vuonna.

Suosituksissa on mainittu yhtenä toimintaideana aamupuurotarjoilu, jonka tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita syömään terveellinen ja ravitseva aamiainen opiskelupäivän alkajaisiksi.

Ilmaisen aamupalan on tarkoitus samalla tukea opiskelijoita taloudellisesti ja vähentää siten eriarvoisuutta.

Viimeinen niitti ilmaisen aamupuuron aloittamiseen tuli, kun Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston johtoryhmä sai tammikuun lopussa eteensä tuoreimman valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset.

– Olin aika yllättynyt, että noin 60 prosenttia jättää aamupalan syömättä, kun valtakunnallisesti luku on 52,5 prosenttia, ammattiopiston talous- ja hallintojohtaja Tuija Korpela kertoo.

Ammattiopistossa oli jo viime syksynä selvitelty mahdollisuutta tarjota opiskelijoille ilmaista aamupuuroa. Tämän takia ammattiopisto pystyi nopeasti reagoimaan kouluterveyskyselyn tulokseen ja aloittamaan puurotarjoilun.

Syynä valvominen

Mikä on sitten syynä siihen, etteivät opiskelijat syö kotona aamupalaa? Tuija Korpela uskoo, että myöhään valvominen verottaa aamupalan syömistä. Hän on itsekin kolmen aikuisen lapsen äiti.

– Huomasin omista pojistani heidän lukioaikanaan, että he valvoivat tosi myöhään. Vaikka laitoin aamupalan valmiiksi, he heräsivät viime tingassa ja aamupala jäi pöydälle, Korpela kertoo.

Kymen konservatorion muusikko-opiskelijat Ida Halonen ja Heidi Sundström myöntävät, että aamupala jää usein väliin siksi, että illalla tulee valvottua liian pitkään.

– Sitten se kostautuu aamulla, eikä jaksa herätä niin aikaisin. Tulee kiire lähteä kouluun, Ida Halonen kertoo.

– Se on ihan totta, että aika usein tulee valvottua liian myöhään. Aamulla jaksa enää muuta kuin ottaa banaanin matkaan ja lähteä koululle, sanoo myös Heidi Sundström.

Naiset ovat tyytyväisiä siihen, että ammattiopistossa on alettu tarjota puuroa kiireisten aamujen pelastukseksi.

– Se on tosi tärkeä. Huomaa kyllä, että jaksaa paljon paremmin lauleskella työpajassa aamulla, kun vetäisee lautasellisen puuroa, Ida Halonen sanoo.

"Ensimmäinen päivä oli pettymys"

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto aloitti ilmaiset aamupuurot kaikilla neljällä kampuksellaan Kotkassa ja Haminassa tällä viikolla. Puuroa tarjotaan ainakin maaliskuun ajan. Puurotarjoilu jatkuu pidempäänkin, jos se osoittautuu suosituksi.

– Ensimmäinen päivä oli vähän pettymys. Meillä oli vain noin 40 kävijää aamupuurolla, Ekamin talous- ja hallintojohtaja Tuija Korpela kertoo.

Viikon aikana yhä useampi opiskelija on löytänyt puurolautasen äärelle.

Kolmantena päivänä opiskelijoita oli jo noin 150. Tämä on lähes viidesosa kaikista 800 opiskelijasta, joille koulu tarjoaa ilmaisen ruuan.

– Tavoitteena on, että opiskelijat nauttivat terveellisen aamupalan ja että heillä on hyvät mahdollisuudet jaksaa koulupäivän, Tuija Korpela sanoo.

Lue lisää: Yököttääkö ajatus aamupuurosta? Ei hätää, sillä aamiaisen skippaa moni muukin, eikä siitä ehkä olekaan niin isoa haittaa kuin pelotellaan

Voit keskustella tästä aiheesta 7. maaliskuuta kello 23 asti.

Sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) on koko viikko yritetty saada selvää kantaa siihen, miten Suomi suhtautuu Kreikan päätökseen olla käsittelemättä maahan pyrkivien turvapaikkahakemuksia.

Marja Sannikan haastattelussa Ohisalo sanoo, että vaikka EU tukee Kreikkaa, Kreikka tekee väärin.

– Jos katsotaan kansainvälisen oikeuden isoa kuvaa, niin kyllä tekee siinä mielessä väärin. Kyllä turvapaikkahakemukset aina pitäisi ottaa vastaan.

Eli Kreikan tulisi käsitellä nämä hakemukset?

– Kyllä.

Ohisalo toisti, että EU:n sisäministerien julkilausuma lähtee siitä, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan.

Suomi ei estäisi turvapaikanhakijoiden tuloa

Kun Suomeen vuonna 2015 tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, vihreät kannattivat avointa linjaa ja toivottivat hakijat tervetulleiksi.

Jos nuo tapahtumat nyt toistuisivat, Suomi ottaisi Ohisalon mukaan turvapaikanhakijat vastaan ja käsittelisi kaikki hakemukset. Sellaista tilannetta, jossa Suomi voisi rajoittaa tulijoiden vastaanottoa Ohisalo ei pidä mahdollisena.

– Kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikkahakemukset pitää käsitellä. Suomelta ei valtiona löydy sellaisia keinoja, että voisimme sanoa, että emme käsittelisi näitä hakemuksia. Me käsittelisimme ne hakemukset.

Vastuunjaossa Suomi odottaa EU:n esitystä

Hallitusohjelman mukaan Suomella on pyrkimyksenä "oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken".

Siihen, mikä olisi Suomelle sopiva määrä turvapaikanhakijoita tässä vastuunjaossa, Ohisalo ei vielä osannut antaa vastausta.

– Turvapaikanhakijamääristä ei ole mitään absoluuttista lukua, siitä täytyy keskustella kun tilanteet muuttuvat. Se on totta kai hallituksella pöydällä jos tänne enemmän ihmisiä tulisi, että miten toimimme.

Ohisalon mukaan Suomi odottaa nyt EU:n esitystä vastuunjaosta.

– Meillä ei ole vielä ehdotusta pöydällä, en pysty siihen Suomen hallituksen kantaa antamaan.

Ohisalo kommentoi Sannikan haastattelussa myös koko EU:n turvapaikkajärjestelmän toimivuutta.

– Eihän järjestelmä ole missään määrin toimiva. Koko maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan isoa kuvaa pitää miettiä, Ohisalo toteaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo on Marja Sannikan haastattelussa TV1:llä perjantaina klo 20. Ohjelma tulee katsottavaksi Yle Areenaan jo aiemmin illalla.

Lue myös

Maria Ohisalo: Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita, joihin kuuluu ihmisten oikeus turvapaikkakäsittelyyn

Oppositio hiillosti hallitusta Suomen kannasta Kreikan turvapaikanhakijoihin – "Kulmunin ja Ohisalon kannat ovat ristiriidassa"

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

Pohjois-Pohjanmaalla on todettu ensimmäinen koronavirustapaus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tiedotteessa vahvistetaan asia.

Ylen tietojen mukaan Iranista Ouluun matkustanut henkilö on sairastunut koronavirukseen. Tartunta varmistui torstaina. Potilas on kotona eristyksessä, ja hän on hyväkuntoinen.

Oulun alueella oli perjantai-iltapäivään mennessä tavoitettu kaikki koronaan sairastuneen kanssa tekemisissä olleet ja taudille mahdollisesti altistuneet henkilöt. Oulun kaupungin apulaisylilääkäri Jarkko Huusko ei lähde avaamaan paljonko altistuneita tällä hetkellä on, mutta hänen mukaana puhutaan vähäisestä määrästä.

Lue myös: Oysin infektiolääkäri uskoo että uusia koronavirustapauksia todetaan Pohjois-Pohjanmaalla – "On vain ajan kysymys, milloin löydökset yleistyvät"

Tämä on viidestoista todettu tapaus Suomessa. Tänään vahvistettiin myös kaksi muuta koronavirustartuntaa, toinen Etelä-Karjalassa ja toinen Helsingin ja Uudenmaan alueella. Eilen Suomessa todettiin viisi uutta tartuntaa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta on toistaiseksi tutkittu alle kymmenen koronaepäilyä.

Sairaanhoitopiirillä on ympärivuorokautinen puhelinpalvelu koronaepäilyjä varten numerossa 08-3152655. Siihen tulee soittaa vain, jos on oireita ja on ollut matkalla Italiassa, Iranissa, Kiinassa tai Etelä-Koreassa tai lähikontaktissa koronapotilaan kanssa.

Lue seuraavaksi:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa todettiin tartunnat – Italiassa jo lähes 150 kuolemantapausta

Mitkä riskitekijät altistavat vakavasti sairastumiselle, milloin puhutaan koronavirusepidemiasta – vieraana THL:n johtava asiantuntija

Suomessa on tänään kerrottu kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Yksi tartunta todettiin tänään Uudellamaalla ja toinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kolmas todettiin eilen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

HUS:ssa todettiin tänään tartunta työikäisellä miehellä. Tartunta on peräisin Pohjois-Italiasta. Mies on hyväkuntoinen, ja hän kotiutui näytteenoton jälkeen. Hänet on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Altistuneet ovat tiedossa, ja heihin on oltu yhteydessä.

Etelä-Karjalassa todettiin eilen torstaina tartunta, joka on myös peräisin Pohjois-Italiasta. Tartunnan saanut työikäinen henkilö on eristyksessä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle altistuneet kolme lähikontaktia on tavoitettu. Myös heidät on asetettu karanteeniin.

Kolmas tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tartunnan saanut on Ylen tietojen mukaan Iranista palannut matkailija. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Mahdollisesti tartunnalle altistuneita lähikontakteja kartoitetaan parhaillaan.

Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 koronavirustartuntaa.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa on todettu kolme uutta tartuntaa – Tanska peruu yli tuhannen osallistujan tapahtumat

Koronavirus palautti mieleeni vuoden 2009 ns. sikainfluenssaepidemian. Olin Washingtonissa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana, kun naapurimaasta Meksikosta alkoi tihkua tietoja H1N1:n sukuisen viruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta.

Tapahtumat etenivät silloin nopeasti. 27. huhtikuuta Meksiko vahvisti ensimmäiset kuolemantapaukset, noin kuukausi ensimmäisten epäilyttävien sairastapausten jälkeen.

Koulut suljettiin ja sotilaat jakoivat pääkaupungin asukkaille miljoonia hengityssuojia.

Moni maa lopetti lennot Meksikoon. Yleisötilaisuudet kiellettiin. Silti Maailman terveysjärjestö WHO varoitti, että sikainfluenssa voi levitä pandemiaksi. Varsinainen pandemiajulistus tosin tuli vasta kesäkuussa.

Meksikolaiset linnoittautuivat koteihinsa ja kynnelle kykenevät lähtivät pääkaupungista Méxicosta.

Kun lensin Méxicoon, kone oli lähes tyhjä, samoin hotellini.

Suurkaupungin keskusta oli kuin neutronipommin jäljiltä. Oli vaikeaa löytää taksia, joka suostuisi ottamaan asiakkaan kyytiin.

Raportoin Ylelle Meksikon tärkeimmän keuhkotautisairaalan portilta, jossa yritin muiden toimittajien kanssa udella tilannetietoja uupuneilta lääkäreiltä.

Kasvomaski taisi olla, mutta muita suojavarusteita ei tunnettu. Silti ulkona kadulla tuntui turvallisemmalta kuin jakaa hengitysilma muiden kanssa sisätiloissa.

Tilanne oli pelottava. Kuolleisuusluvut näyttivät alussa todella korkeilta, eikä ehkä koskaan täysin selvinnyt, miksi Méxicossa juuri silloin kuoli niin moni. Ilmeisesti sikainfluenssan piikkiin päätyi muistakin syistä kuolleita.

Myöhemmin virus kuitenkin levisi hitaasti. Kun uuteen koronavirukseen on nyt kuollut parissa kuukaudessa yli 3 000 ihmistä, sikainfluenssan osalta sama määrä tuli täyteen vasta noin puoli vuotta taudin tunnistamisen jälkeen.

Sikainfluenssaan myös saatiin rokote jo syksyllä 2009, joten suuri osa maailmaa selvisi säikähdyksellä.

Koko maailmasta ei ole vertailukelpoisia tietoja, mutta on arvioitu, että sikainfluenssan ehti saada noin 10–20 prosenttia maailman väestöstä. Toisten arvioiden mukaan tartunnan sai ainakin joka viides, mikä tarkoittaisi yli miljardia ihmistä.

Kuolleita oli kuitenkin "vain" joitakin satoja tuhansia. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC arvioi kuolleiden määräksi noin 150 000–575 000 ensimmäisen vuoden aikana.

Eroja tämänkertaiseen koronavirusepidemiaan on paljon. Vaikka Meksikon viranomaisia arvosteltiin aikoinaan hidastelusta, mielestäni he toimivat nopeasti ja ennen kaikkea avoimesti.

Myös toimittajat saivat tehdä työnsä vapaasti. Tosin nykyisin ehkä mietittäisiin tarkemmin, kannattaako epidemian ytimessä olla itse paikalla.

Kontrasti on huima verrattuna Kiinaan, joka salaili ja jahkaili vielä pitkään sen jälkeen kun Wuhanissa alkaneesta epidemiasta olisi pitänyt varoittaa sekä omia kansalaisia että koko muuta maailmaa. Kiina on myös tehnyt toimittajien työskentelyn hyvin vaikeaksi.

Olisiko avoimuus johtanut parempaan lopputulokseen, sitä emme koskaan saa tietää. Joka tapauksessa uudesta koronaviruksesta on nyt tullut koko maailman riesa.

Avoimuudesta huolimatta myös Meksiko myöhästyi. Virus oli jo karannut valloittamaan muuta maailmaa, kun tartuntoja alettiin tosissaan jarruttaa.

Eri maiden halu ja mahdollisuudet epidemian pysäyttämiseen näyttävät kovin erilaisilta. Kun Kiina vihdoin tarttui toimeen, mitään keinoja ei ole säästetty, mutta yhtä tiukat otteet tuskin ovat mahdollisia läntisellä pallonpuoliskolla.

Jos ihmisiä ei testata, ei pahemmin löydy uusia tautitapauksiakaan – kunnes niitä sitten löytyy yllättävistä paikoista.

Yhdysvallat on tästä hyvä huono esimerkki. Testimäärät ovat pieniä, eikä tartuntaketjuja pystytä enää jäljittämään. Näin virus etenee huomaamatta.

Vielä paljon salakavalammin koronavirus etenee Iranissa, jossa viranomaiset pimittävät epidemian laajuuden.

Maiden kirjava reagointi virukseen on onnetonta tilanteessa, jossa heikoin lenkki ratkaisee, pysähtyykö epidemia vai ei.

Vuosikymmenen takaiset kokemukset sikainfluenssasta antavat tosin aihetta epäillä, onko pandemian estämiseksi tehtävissä paljoakaan ennen kuin rokote keksitään.

Maailmasta kun on tullut yksi suuri kylä. Jaamme kaiken hyvässä ja pahassa, ja nopeammin kuin ennen.

Valitettavasti uusi koronavirus näyttää aiheuttavan paljon vakavamman taudin kuin sikainfluenssa. WHO kertoi tiistaina, että maailmanlaajuisesti keskimäärin 3,4 prosenttia vahvistetuista sairastapauksista on johtanut kuolemaan.

Todellinen kuolleisuus voi olla paljon alempi, riippuen siitä, kuinka paljon lieviä tapauksia jää tunnistamatta.

THL tyytyy toteamaan, että "valtaosa" tartunnan saaneista parantuu.

Muitakin ikävänpuoleisia eroja on. Koronaviruksen itämisaika näyttää pidemmältä kuin sikainfluenssan, THL:n mukaan 2–12 päivää. Kiinassa on tosin todettu paljon pidempiäkin itämisaikoja.

Sikainfluenssan itämisaika oli vain 1–7 päivää, keskimäärin kaksi päivää. Nyt epidemian kärryillä on siis vaikeampi pysyä.

Itämisaika voi vaikuttaa myös siihen, kuinka moneen virus ehtii tarttua. Koronavirus tarttuu paljon useampaan. WHO:n Kiina-raportin mukaan sairastunut tartuttaa keskimäärin 2–2,5 ihmistä.

Sen sijaan sikainfluenssaan sairastunut tartutti WHO:n mukaan keskimäärin vain 1,2–1,6 ihmistä. Esimerkiksi koulujen sulkeminen oli silloin hyödyllistä, mutta koronaoloissa pakkoloma ei WHO:n mukaan vaikuttaisi lainkaan niin tehokkaasti.

Kaikki viittaa siis siihen, että tästä keväästä on tulossa pahempi kuin keväästä 2009.

Mutta mitä tapahtui sikainfluenssalle? Se ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siitä ei enää kohkata.

Virus kiertää maailmaa siinä missä muutkin influenssavirukset ja aiheuttaa edelleen myös kuolemantapauksia – mutta paljon vähemmän kuin aikoinaan pelättiin.

Toivottavasti koronaviruksesta tulee joskus samanlainen, suhteellisen harmiton kulkutauti.

Toivottavasti pääsen tänä vuonna ulkomaantoimittajana raportoimaan vaikkapa Yhdysvaltain vaalikamppailusta, enkä Yhdysvaltain viruskamppailusta.

Toivottavasti jollain on strategia, jolla pandemia estetään. En tosin ole vielä kuullut sellaisesta.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Iranin parlamentaarikoista tartunta lähes joka kymmenennellä – maailmalla yli 100 000 tartuntaa

Influenssavirukset kautta aikojen

Terveyskirjasto: Sikainfluenssa-pandemia 2009–2010

Ylen elävä arkisto: Sikainfluenssa

THL: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19

John's Hopkins -yliopiston kartta koronaviruksen leviämisestä

Sataman edessä kelluvat koronalaivat eivät olisi todennäköisiä Suomessa. Ainakin Tallink Silja ja Viking Line toimittaisivat oireilevan matkustajan hoitoon heti seuraavassa satamassa.

Tallink Siljan viestintäjohtajan Marika Nöjdin mukaan mahdollisessa koronavirusepäilyssä matkustaja eristettäisiin omaan hyttiinsä ja vietäisiin hoitoon seuraavassa satamassa. Varustamo olisi asiasta myös heti yhteydessä THL:ään tai kohdemaan terveysviranomaisiin.

– Myös oireilevan kanssa lähikontaktissa olleiden tilanne käytäisiin läpi, ja siinäkin noudatettaisiin viranomaisten ohjeita, Nöjd sanoo.

Varustamon laivoja on alkuvuodesta tehosiivottu ja desinfioitu influenssan varalta. Nyt edetään samalla kaavalla.

– Lisäksi informoimme matkustajia käsienpesun tarpeellisuudesta. Miehistön ruokalassa voimme välillä käyttää "käsipesupoliisia" varmistamassa, että kädet tulevat kunnolla pestyä, Nöjd kertoo.

Risteilykausi alkaa huhtikuussa

Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström sanoo, että Viking Linen noudattaa THL:n ohjeita kuten ennenkin. Varustamo toimittaa vakavasti sairastuneen matkustajan aina seuraavassa satamassa hoitoon, oli kyse mistä sairaudesta tahansa.

Helsingissä käy paljon myös kansainvälisiä risteilyaluksia, mutta juuri nyt ei ole risteilykausi. Se alkaa jälleen huhtikuussa.

Helsingin Satama kertoo noudattavansa viranomaisten ohjeita. Jos laituriin tulisi alus, jossa olisi koronapotilaita, asiassa edettäisiin viranomaisten ohjeistuksen mukaan.

Koronaan varaudutaan myös Tallinnan satamassa, jossa viranomaiset alkoivat eilen torstaina mitata maahan saapuvien matkustajien ruumiinlämpöä. Kuumeinen matkustaja ohjataan vapaaehtoiseen terveysneuvontaan, mutta hänen pääsyään maahan ei estetä.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Iranin parlamentaarikoista tartunta lähes joka kymmenennellä – maailmalla yli 100 000 tartuntaa

Karanteeni Teneriffalla on ohi, pietarsaarelaispari palasi vihdoin kotiin – "Emme olisi päässeet pois ilman inttämistä"

Teini-ikäinen haltia Iikka on kovan paikan edessä. Hänen jalkojensa juuressa aukeaa pohjaton rotko, jonka yli voi päästä vain pitkin näkymätöntä taikasiltaa.

Jutun juju on siinä, että taika toimii vain jos siihen uskoo.

Rotkon ylittäminen on vain yksi tavoista, joilla Pixarin uutuusanimaatio Eteenpäin käsittelee uskoa ja luottamusta. Perjantaina Suomen ensi-iltansa saava elokuva kertoo haltiaveljeksistä Iikasta ja Aarosta, jotka löytävät keinon tavata kuollut isänsä. Temppu vaatii kuitenkin taikaa ja sen löytämiseen tarvitaan seikkailu.

Tarina syntyi ohjaaja Dan Scanlonin oman elämän tragediasta.

– Isäni kuoli, kun olin pieni eikä minulla ja veljelläni ole muistoja hänestä. Olemme aina miettineet kuka hän oikeastaan oli ja mikä meissä on häntä. Eteenpäin syntyi ajatusleikistä, että voisimme tavata hänet. Mitä sanoisimme? Mitä voisimme oppia häneltä? Scanlon kertoi Ylelle Berliinin elokuvajuhlilla.

Animaatio kulkee vastavirtaan

Elokuvateollisuudessa jatko-osat jylläävät. 2010-luvun menestyneimmistä elokuvista kaikki ovat jatko-osia tai olemassaolevan teoksen, yleensä supersankarisarjakuvan, sovituksia.

Näin on ollut myös animaatioelokuvissa. Esimerkiksi Pixarilta on muutaman viime vuoden sisään totuttu näkemään sellaisia elokuvia kuin Toy Story 4 (2019), Ihmeperhe 2 (2018), Autot 3 (2017) ja suurhitin Nemoa etsimässä (2003) jatko-osa Doria etsimässä (2016).

Nyt animaatioissa kuljetaan kuitenkin toiseen suuntaan. Alkuperäistarinoiden trendistä saatiin esimakua loppuvuodesta muun muassa Netflixin julkaistessa joulupukkielokuvan Klaus (2019).

Tänä vuonna isoilta animaatiotehtailta on tulossa liuta täysin uusia tarinoita. Niihin kuuluvat jo teattereihin ehtineen Vakoojat valepuvuissa -elokuvan lisäksi muun muassa uusin Disney-piirretty Raya and the Last Dragon ja Pixar-elokuvat Eteenpäin ja kesällä ensi-iltansa saava Soul.

Animaatioita vuosikaudet hallinneen Pixarin uusi luova johtaja Pete Docter on sanonut studion panostavan jatkossa nimenomaan alkuperäistarinoihin. Docter tietää mistä puhuu, sillä hänen ohjaamansa Pixar-animaatiot Inside Out (2015) ja Up (2009) ovat studion kehutuimpia teoksia.

Monien Pixar-klassikoiden tavoin myös Eteenpäin vetoaa vahvasti katsojansa tunteisiin. Elokuvan sanoma on, että perhe on kaikkein suurin taikavoima.

Tekijät toivovat, että heidän elokuvansa saisi aikaan pienen kansanliikkeen. He haluaisivat katsojiensa tarttumaan puhelimeen ja kiittävän ihmisiä, jotka ovat auttaneet heitä elämässä eteenpäin.

– Monella meistä on ollut joku, joka on tehnyt vuoksemme enemmän kuin heidän olisi tarvinnut. Toivon, että elokuvamme katsojat soittavat tuolle ihmiselle ja kiittävät, että ovat saaneet apua tullakseen omaksi itsekseen, tuottaja Kori Rae sanoo.

Yksisarvisia joka nurkan takana

Fantasiatarinat ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittäväksi osaksi pop-kulttuuria. Tuotantoyhtiöt etsivät kuumeisesti seuraavaa Taru sormusten herrasta -elokuvien ja Game of Thrones -sarjan kaltaista menestysteosta.

Koska fantasia pursuaa mielikuvitusta, löytyy lajityypistä yllin kyllin parodioitavaa. Eteenpäin-elokuvan tekijät eivät kuitenkaan halunneet lähteä vitsailemaan minkään tietyn teoksen kustannuksella.

– Etsimme eri fantasiateoksia yhdistäviä piirteitä, joita sitten vääntelimme ja kääntelimme omaperäisiksi ja hauskoiksi. Yksi esimerkki on yksisarviset, jotka eivät olekaan harvinaisia vaan joita on ihan joka puolella, niin kuin oravia tai pesukarhuja.

Animaattoreille elokuva toi paljon uusia haasteita. Taikuuden haluttiin näyttävän vanhalta ja kaoottiselta, jotta se sopisi tarinan ilmeeseen. Myöskään monien elokuvan taruhahmojen toteuttaminen ei ollut aivan helpoimmasta päästä.

– On monimutkaista tehdä hahmoja, joilla on kahden jalan sijasta neljä jalkaa, kahdet kaviot, merenneidon jalat tai muuta sellaista, Scanlon sanoo.

Taikuutta etsimässä

Keijut ajavat moottoripyörillä, koska lentäminen on niin vaivalloista. Kentauripoliisi kulkee lyhyetkin matkat mieluummin partioautolla kuin laukaten. Yksisarviset ovat supikoiramaisia tuholaisia, jotka syövät roskapöntöistä.

Eteenpäin-elokuvan urbaanissa fantasiamaailmassa kaikki on mullin mallin. Kerran vallinnut taikuus on kadonnut teknologian ja kaupungistumisen tieltä.

– Kävimme läpi useita eri ideoita sille, miten poikien isä voitaisiin elokuvassa tuoda takaisin päiväksi. Ensin sen piti olla jonkinlainen kone, mutta sitten keksimme taikuuden. Se olisi paljon hauskempi animoida, Scanlon kertoo.

Tarinasta ei haluttu perinteistä fantasiaseikkailua, koska katsojat haluttiin pitää jollakin tavalla tutussa ympäristössä. Niinpä miljööksi valittiin entinen fantasiamaailma, joka on muuttunut nykyaikaiseksi lähiöksi.

Vaikka Eteenpäin kuvaa, miten teknologia tekee miestä laiskoja, ei sen tarkoituksena ole tekijöiden mukaan vastustaa teknologiaa.

– Teknologia on ihmeellistä. Se on omanlaistaan taikuutta, elokuvan tuottaja Kori Rae kertoo.

– Me myös käytämme sitä tosi paljon elokuviemme tekemiseen, Scanlon huomauttaa.

Eteenpäin-elokuvan maailman kadonnut taikuus on tekijöiden mukaan enemmänkin vertauskuva ihmisessä olevalle potentiaalille.

– Elokuvan sanoma on, että elämässä kannattaa ottaa riskejä. Ettei kaikista teknologian tuomista mukavuuksista huolimatta unohda olla läsnä omassa elämässään, Rae sanoo.

Satoja vuosia vanha kivipääpatsas tuhoutui auto-onnettomuudessa jalustaansa myöten, kertovat useat britti- ja yhdysvaltalaismediat. Patsaan tuhoutuminen on järkyttänyt saarelaisia, jotka uskovat, että jokainen patsas esittää tärkeää esi-isää.

Saarella asuva chileläinen mies pidätettiin onnettomuuden jälkeen, ja häntä syytetään kansallismonumentin vaurioittamisesta.

Virallisen tiedon mukaan onnettomuuden aiheutti jarruvika. Osa saarelaisista kuitenkin epäilee, että se olisi ollut tahallinen.

– Tällainen tapahtuma ei ole pelkästään kauhea, se on loukkaus kulttuuriamme kohtaan. Olemme taistelleet viime vuodet historiallisen ja arkeologisen perintömme säilyttämiseksi, alkuperäisväestöä edustava Camilo Rapu sanoo sanomalehti The Guardianille.

Saaren asukasluku on noussut nopeasti viime vuosina. 12 000 vakituisen asukkaan lisäksi saarella vierailee 12 000 turistia kuukausittain. Pormestari Pedro Edmunds Paoa ehdottaakin rajoituksia saaren liikenteeseen.

– Kaikki päättivät, että pyhillä paikoilla oleville ajoneuvoille ei asetettaisi liikennesääntöjä. Mutta me neuvostona puhuimme vaaroista ja tiesimme hyvin, mitä matkailijoiden ja asukkaiden määrän nousu voi tarkoittaa, Paoa sanoi sanomalehti El Mercuriolle.

Pääsiäissaarella on noin tuhat maoi- eli kivipääpatsasta. Saaren alkuperäisväestö veisti ne todennäköisesti vuosien 1400 ja 1650 välillä. Suurimmat patsaat ovat 12 metriä korkeita ja painavat jopa 70 tonnia.

Kivipäillä on isot, leveät nenät, vahvat leuat, suorakulmion muotoiset korvat ja syvät silmäaukot.

Lue lisää:

Easter Island: Anger after truck crashes into sacred statue

Anger on Easter Island after truck crashes into sacred stone statueEaster Island moai statue destroyed by truck

Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin kritiikkiä herättänyt matka Turkin ja Kreikan rajalle päättyi perjantaina suureen kohuun.

Ruotsidemokraatit tiedottivat ensin, että Turkin poliisi otti Åkessonin kiinni, kun tämä jakoi luvatta lentolehtisiä Turkin ja Kreikan välisellä rajalla.

Myöhemmin perjantaina puolue kertoi tapahtumista uuden version, jossa se muutti tapahtumien kuvausta, kertoo Dagens Nyheter -sanomalehti. Uuden version mukaan poliisi pysäytti Åkessonin Istanbulin lentokentällä, kun tämä oli poistumassa maasta.

Poliisi kuuli Åkessonia puolueen mukaan niin pitkään, että tämä myöhästyi alkuperäiseltä lennoltaan. Puolue ei kerro tarkemmin mitä Turkin poliisi Åkessonilta kyseli.

Ruotsin mediassa uutisoitiin perjantaina päivällä, että poliisi lähetetti Åkessonin takaisin kohti Ruotsia.

Kun Åkesson myöhemmin perjantaina laskeutui Kööpenhaminan Kastrupin lentoasemalle, ei hän halunnut kommentoida tapahtumien käänteitä toimittajille, uutisoi Aftonbladet-lehti.

"Turkki on roistovaltio"

Ruotsidemokraattien lehdistöpäällikkö Henrik Gustafsson ehti aiemmin päivällänimittää Turkiia roistovaltioksi. Hän ihmetteli muun muassa Ruotsin television SVT:n haastattelussa, miksi Turkissa henkilö otetaan kiinni ja häntä kuulustellaan lentolehtisten jakamisesta, vaikka Turkin valtio ei olekaan sitä hyväksynyt.

– Turkki on roistovaltio, jolla ei pitäisi olla mitään vaikutusvaltaa eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Se on selvästi pahasta niin siirtolaisille kuin Euroopallekin, lehdistöpäällikkö Henrik Gustafsson sanoi SVT:lle.

Åkesson jakoi matkansa aikana Euroopan unioniin pyrkiville pakolaisille ja siirtolaisille lentolehtisiä parin päivän ajan. Lentolehtisten sanomana oli, että "Ruotsi on täynnä", eikä se voi ottaa lisää turvapaikanhakijoita vastaan.

Åkessonin tempaus aiheutti vastalauseiden ryöpyn sosiaalisessa mediassa Ruotsissa. Monien mielestä hänen toimintansa oli häpeällistä huomion hakemista täysin väärässä tilanteessa, ja se osoitti suurta harkintakyvyn puutetta.

Uutista muokattu 6.3.2020 klo 20.20: Ruotsidemokraatit ovat muuttaneet aiempaa kertomustaan tapahtumista Turkissa. Ruotsissa päivällä uutisoitujen tietojen pohjalta uutisessa kerrottiin aiemmin, että Åkesson olisi otettu kiinni Turkissa.

Lue lisää:

Ruotsidemokraattien puoluejohtaja jakeli lentolehtisiä pakolaisille, kampanjointi Turkin ja Kreikan rajalla tyrmistytti Ruotsissa

EU:n ja Turkin välinen sopimus pakolaisten pitämisestä Turkissa on käytännössä kuopattu, vain vuotta ennen kuin sen piti virallisestikin päättyä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti kaksi viikkoa sitten, että hän ei enää estä Turkissa olevia pakolaisia matkaamasta Eurooppaan.

Mikä sopimus EU:n ja Turkin välillä on?

EU-hallitusten ja Turkin kiireessä kyhäämä miljardien eurojen sopimus laadittiin vuonna 2016 siirtolaiskriisin huipulla.

Lue uutisjuttu vuodelta 2016: EU:n ja Turkin pakolaissopimusta rustataan kiireellä – arvostelusta huolimatta.

Vuoden 2015 lopulla EU:ssa oli oivallettu, että Kreikan ja Turkin välistä rajaa eli EU:n ulkorajaa ei saada nopeasti pitäväksi. Rajan yli pääsi helposti Eurooppaan hakematta turvapaikkaa Kreikasta.

Vuonna 2015 Välimeren yli tuli noin miljoona turvapaikanhakijaa, heistä suurimman ryhmän muodostivat syyrialaiset.

Kriisi sai EU:n hallitukset lopulta sopimuksella käynnistämään siirtolaisten uudelleensijoittamisohjelman Turkin hallituksen kanssa. Sovittiin, että EU tukee Turkin ponnisteluja miljardeilla euroilla.

Sopimuksella saatiin Egeanmeren yli Kreikkaan saapuvien ihmisten määrä jyrkkään laskuun. Komission 2019 maaliskuussa tekemän raportin mukaan EU:n rajoille saapui kolme vuotta sopimuksen solmimisen jälkeen vain kolme prosenttia vuoden 2015 siirtolaismäärästä.

Euroopan parlamentissa jäsenmaiden neuvotteluja seuranneen mepin Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mielestä kyse ei ollut varsinaisesti "EU-sopimuksesta", koska komissio ei tehnyt esitystä eikä parlamenttia kuultu. Jäsenmaat sopivat sisällöstä keskenään, ja huolellinen valmistelu puuttui.

– Sopimus syntyi nopeasti, jäsenmaiden tahdosta. Se on ihan ymmärrettävää, mutta siinä mokattiin, että sopimus vei asian pois pöydältä, Kumpula-Natri sanoo.

Jos parlamentti olisi päässyt vaikuttamaan, sopimuksessa olisi hänen mielestään esimerkiksi otettu kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet paremmin huomioon.

Mikä meni pieleen?

Euroopan rajoille saapuvia pakolaisia käännytettiin sopimuksen perusteella takaisin ja sijoitettiin Turkkiin. EU lupasi Erdoğanille ottaa vastavuoroisesti noin 70 000 pakolaista Turkista.

Käteisrahaa EU lupasi antaa Turkille kuusi miljardia euroa sotaa pakenevien ihmisten asuttamiseen. Rahoja ei ole maksettu suoraan Turkille vaan erilaisiin hankkeisiin kolmansille osapuolille.

EU ja Turkki ovat olleet viime aikoina erimielisiä siitä, kuinka paljon summasta on oikeasti maksettu.

Turkkilaiset ovat pitkään syyttäneet EU-maita siitä, että nämä eivät ole täyttäneet lupaustaan Turkissa olevien pakolaisten ottamisesta vastaan. Erdoğanin mukaan EU ei ole sen paremmin pitänyt lupaustaan viisumien saannin helpottamisestakaan.

Turkkia ärsyttää lisäksi se, että EU ei ole maksanut lupaamiaan rahoja suoraan hallitukselle vaan kolmansille osapuolille noin sataan erilaiseen hankkeeseen.

Pakolaissopimuksen oli tarkoitus antaa EU:lle aikaa hengähtää ja luoda kunnollinen turvapaikkajärjestelmä. Kun jäsenmaiden kesken ei ole onnistuttu löytämään yksimielisyyttä, EU on jäänyt Erdoğanin uhkausten armoille.

EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) arvosteli sopimusta puheenvuorossaan parlamentissa heti tuoreeltaan vuonna 2016. Hänen mielestään esimerkiksi viisumivapauden ja Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen kytkeminen osaksi pakolaissopimusta oli virhe. Se olisi pitänyt käsitellä erillisenä kysymyksenä.

– Pitäisi sopia erikseen siitä, mitä tehdään ulkorajoilla, ja sopia erikseen viisumivapaudesta ja jäsenyysneuvotteluista. Nyt Erdoğanille annettiin liikaa pelimerkkejä EU:n kiristämiseen, Virkkunen sanoo.

Miten yhteistyön käy?

Syyrian sodan yltyessä Erdoğan on varoitellut EU:ta vuosien varrella useasti, että hän avaa uudelleen rajat Eurooppaan.

Runsas viikko sitten Erdoğan viimein toteutti uhkauksensa, ja sittemmin Turkin ja Kreikan väliselle maarajalle on saapunut tuhansia uusia siirtolaisia.

Kreikan otteet ovat koventuneet päivä päivältä. Viime sunnuntaina Kreikka päätti keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi ja lähettää rajoilleen joukkoja siirtolaisten tulon estämiseksi.

Suurin osa EU:hun uudelleensijoitettavista turvapaikanhakijoista on jumissa Kreikan saarilla. Turkissa taas on 4,1 miljoonaa pakolaista.

Erdoğanin uhkailu rajojen avaamisesta Eurooppaan on myrkyttänyt suhteita EU-hallituksiin jo pitkään.

Jo ennen tilanteen tulehtumista tällä viikolla EU on kuitenkin kertonut haluavansa jatkaa sopimusta Turkin kanssa. EU-hallitukset ja -komissio ovat myös pidättäytyneet syyttämästä Turkkia suoraan sopimuksen rikkomisesta viime päivinä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi alkuviikosta, että EU on valmis tehostamaan neuvotteluja Ankaran kanssa ja keskustelemaan siitä, "missä tukea voitaisiin tarvita ja mikä on oikea perusta vuoropuhelun aloittamiselle".

EU yrittää muodostaa yhteistä kantaa ulkoministerien hätäkokouksessa Zagrebissa perjantai-iltana. Aihe voi nousta myös maaliskuun lopun huippukokouksen asialistan kärkeen.

Saako Turkki lisää EU-rahaa?

Uhkauksistaan huolimatta Turkki haluaa todennäköisesti jatkaa yhteistyötä EU:n kanssa.

Erdoğan yrittänee jatkossa painostaa EU:ta antamaan lisää rahaa suoraan Turkin hallitukselle sen sijaan, että sitä annetaan maassa toimiville järjestöille. Ainakin Saksa kieltäytyy antamasta tukea muille kuin järjestöille.

EU:n kannalta tilannetta hankaloittaa se, että samaan aikaan pitäisi sopia unionin vuosien 2021–2027 budjetin rahoittamisesta. Britannian EU-eron jälkeen unionilla on vähemmän rahaa käytettävissä esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston Frontexin toimintaan.

EU:n parlamentti ja komissio ovat esittäneet, että maahanmuuttoon ja rajavalvontaan laitettaisiin nykyistä enemmän resursseja. Esimerkiksi Suomen budjettiesityksessä viime vuonna ja jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin esityksissä lisävaroja ei ole.

EU ei silti voi antaa sopimuksen Turkin kanssa kaatua kokonaan. Uuden siirtolaiskriisin humanitaariset vaikutukset olisivat valtavat. Tärkeää unionille on kuitenkin laatia uusi yhteistyökuvio tai sopimus niin, ettei näytä siltä, että Eurooppa antaa periksi Turkille.

Von der Leyenin komissio esittelee lähikuukausina ehdotuksen uudeksi maahanmuuttosopimukseksi. Siinä on tarkoitus käsitellä kiistanalaisia kysymyksiä kuten jäsenmaiden vastuunjakoa ja maahanmuuttokiintiöitä.

Niissä jäsenmaiden kannat ovat visusti erillään. Jäsenmaiden keskinäistä vastuunjakoa vastustavat tiukasti etenkin Unkari, Puola ja Tsekki.

Myös lisärahan antamisesta Turkkiin ne ovat täysin eri mieltä.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: EU:lla ei ole vaihtoehtoja, Turkkia ei voi velvoittaa huolehtimaan yli neljästä miljoonasta pakolaisesta puoli-ilmaiseksi

Tuleeko heitä taas miljoona? Viisi kysymystä, mitä Kreikan rajalla tapahtuu nyt ja millainen tilanne on vuoteen 2015 verrattuna

Mepit vaativat Kreikan rajalla olevien pakolaisten siirtämistä EU-maihin – suomalaisista vain Ville Niinistö allekirjoitti vetoomuksen

Kööpenhaminan trendikäs ja haluttu Vesterbron kaupunginosa oli 1990-luvulla kovin toisenlainen kuin nyt. Kun Michael Lodberg Olsen muutti alueelle vuonna 1998, hänen kotikorttelinsa ympäristössä oli Tanskan suurin kovien huumeiden käyttäjäkeskittymä.

Tilanne oli ollut sama jo vuosikymmeniä, ja huumeidenkäyttäjien ja muiden asukkaiden kanssakäymisestä seurasi jatkuvasti monenlaisia tilanteita.

Eräänä päivänä Olsen ihmetteli, kun hänen asuntonsa ikkunan edessä olevassa puhelinkopissa istui nainen pissalla. Pian hänelle selvisi, että alueella oli suljettu valtava määrä julkisia vessoja, koska niissä käytiin piikittämässä huumeita.

– Tämä raivostutti minua. Ihmisiä ei saa kohdella niin. Sivistyneessä hyvinvointivaltiossa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus käydä vessassa, Helsingissä Päihdelääketieteen päivillä vierailulla oleva Olsen kertoo.

Olsen päätyi avaamaan alueelle ystävänsä kanssa kahvilan, jossa oli kaksi vessaa, jotka olivat avoimia kaikille, myös huumeiden käyttäjille. Tarkoituksena oli tarjota käyttäjille turvallinen ja rauhallinen ympäristö, josta saa tarvittaessa myös apua.

Kahvila ehti toimia noin puolitoista vuotta, kunnes viranomaisille selvisi, mitä sen tiloissa tapahtuu.

– Kahvila piti sulkea, mutta siinä ajassa olimme pelastaneet jo 25 ihmistä antamalla apua yliannostustilanteissa, Lodsen kertoo.

Hän oli vakuuttunut, että toimintaa kannattaa vielä jatkaa, mutta siihen tarvittaisiin uudenlainen lähestymiskulma.

Harmaan alueen kansalaistoiminta muuttui viralliseksi

Erilaisten kokeilujen ja turhautumisten jälkeen Lodsen sai ystäviensä kanssa uuden ajatuksen. Jos huumeiden käyttöhuone olisikin auto, paikallisista konflikteista ja nimbyilystä olisi helppo päästä eroon.

He hankkivat tarkoitusta varten vanhan, käytöstä poistetun ambulanssin ja sisustivat sen uudestaan. Sisälle tehtiin tilat 3–4 käyttäjälle ja kahdelle lääkärille tai sairaanhoitajalle. Ulkopuolella oli aina kaksi vapaaehtoista pitämässä vahtia ja vastaamassa ohikulkijoiden kysymyksiin.

Ambulanssi sai nimekseen Fixelance. Sen toimintaperiaate oli yksinkertainen: turvallisen, rauhallisen ja siistin tilan tarjoaminen suonensisäisten huumeiden käyttäjille.

– Koska huumeiden hallussapito on kiellettyä, monet käyttäjät pyrkivät heti aineet saatuaan piikittämään ne suoneensa. Ja kun tämä tehdään jossain kadulla kiireisenä ja stressaantuneena, voi seurata monenlaisia ongelmia.

Fixelance avattiin syksyllä 2011, ja sen jälkeen asiat etenivät nopeasti.

Jo seuraavana vuonna eli 2012 Kööpenhaminan kunta osti Fixelancen toiminnan itselleen ja lakimuutos kaupunkien pyörittämien käyttötilojen mahdollistamiseksi astui voimaan.

Seksityöntekijät saivat oman auton

Fixelancen menestystarinan pohjalta Olsen kehitteli myös toiseen marginaaliseen ihmisryhmään liittyneen innovaation.

Huumeidenkäyttäjien lisäksi samoilla Vesterbron kulmilla on paljon kodittomia, seksityöntekijöitä ja muita marginaalisia vähemmistöjä.

– Erään yliopistossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kaduilla työskentelevistä seksityöntekijöistä on kohdannut uhkauksia ja väkivaltaa, mutta bordelleissa tai muissa valvotuissa tiloissa luku on vain muutaman prosentin luokkaa, Olsen kertoo.

Harva kuitenkaan haluaa bordellia omaan asuinkortteliinsa – taustalla on samat ongelmat kuin käyttöhuoneiden kanssa: lieveilmiöt, mainehaitat, levottomuudet, leimautuminen ja niin edelleen. Niinpä Olsen ystävineen päätti viedä myös bordellit pyörien päälle. Näin sai alkunsa Sexelance.

Seksityöntekijöille hankittiin polvityynyjä suuseksiä varten. Michael Lodberg Olsen

Auto suunniteltiin yhdessä seksityöntekijöiden järjestön kanssa. Olsenin mukaan työntekijöiltä tuli ideoita, joita vapaaehtoisten joukko ei olisi osannut ajatellakaan: auton sisusta verhoiltiin leopardikuosilla, työntekijöille hankittiin polvityynyjä suuseksiin liittyviä työasentoja varten, auton katolle asennettiin valo, josta näkee onko auto varattu vai vapaa ja niin edelleen.

Ensimmäinen Sexelance aloitti toimintansa marraskuussa 2016. Olsen kertoo varoittaneensa perheelleen hyvissä ajoin, että asian tuoma julkisuus saattaa poikia vihamielistä palautetta.

– Mutta sitä ei koskaan tullut, mikä oli yllättävää. Julkinen keskustelu liittyi lähinnä seksityöntekijöiden työolosuhteisiin, niihin polvityynyihin, hygieniaan ja muihin asioihin, joista oli syytäkin puhua ääneen.

Mitä Helsinki voisi oppia Kööpenhaminalta?

Suomessa keskustelua huumeiden käyttöhuoneista on käyty erityisesti Helsingin kaupunginvaltuutetun Kati Juvan (vihr.) jättämän aloitteen pohjalta.

Aloitteen seurauksena tehdyn selvitysryhmän raportin jälkeen Helsingin kaupunginhallitus päätyi viime keväänä esittämään valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneita koskevan erillislain laatimista.

Tällä hetkellä suonensisäisiä huumeita käyttäville tarjotaan apua ja puhtaita käyttövälineitä esimerkiksi Kontulan ja Itäkeskuksen päivätoimintatilojen eli Symppiksien sosiaali- ja terveysneuvonnassa.

– Ihmisiä neuvotaan ja heille annetaan puhtaita käyttövälineitä, yritetään saada heidät pistämään turvallisemmin, mutta emme ole siinä varsinaisessa pistämistilanteessa mitenkään mukana, kertoo Symppiksien johtava sosiaaliohjaaja Linda Brown.

Ero nykytilanteen ja valvottujen käyttöhuoneiden välillä ei siis välttämättä ole kovin suuri. Brownin mukaan huumeista johtuvien ongelmien vähentämiseen tarvitaan kuntouttavaa ja päihteetöntä hoitoa, mutta myös haittoja vähentäviä toimenpiteitä, joista yksi olisi käyttöhuoneiden laillistaminen.

– Käyttöhuoneissa tärkeää olisi, että niiden kautta voisi ohjata ihmisiä myös hoitojen pariin. Tämä olisi hyvä keino saada ihmisiin kontaktia, sillä monet asiakkaamme ovat aika viranomaispelkoisia eivätkä he välttämättä ole minkään palvelujen piirissä.

Entä Kööpenhaminan piikitysambulanssin kaltainen malli, voisiko tällainen toimia Helsingissä?

Brown korostaa, että Helsingissä ei ryhdytä minkäänlaisiin kokeiluihin ennen kaupungin ehdottamaa lakimuutosta. Tanskan ambulanssin kaltainen liikkuva käyttöhuone saattaisi muutenkin soveltua huonosti Suomen olosuhteisiin, sillä Suomen päihdekulttuuri on osin erilainen kuin monissa muissa Euroopan maissa.

– Meillä käytetään paljon pitkävaikutteisia opiaatteja, kun taas eri puolilla Eurooppaa esimerkiksi heroiini on yleisempää, ja siinä se voimakkain vaikutuspiikki tulee nopeasti, Brown sanoo.

Suomessa yleisimmin käytettävät kovat huumeet ovat Brownin mukaan pitkävaikutteisia, ja tämän vuoksi käyttöhuoneiden pitäisi olla sellaisia, että niissä voi oleskella pidempiä aikoja, jotta esimerkiksi huumekuolemiin pystytään vaikuttamaan. Myös sekakäyttö on Suomessa yleistä moniin muihin maihin verrattuna.

Uusi Fixelance avattiin kaksi viikkoa sitten

Palataan lopuksi vielä Michael Lodberg Olsenin juttusille, hänellä on nimittäin terveiset kerrottavana Suomen päätöksentekijöille.

Kun vajaa vuosikymmen sitten toimintansa aloittanut Fixelance oli tasoittanut tietä viranomaisten ja puolivillin kansalaistoiminnan välillä, Kööpenhaminassa avattiin lyhyen ajan sisällä useita valvottuja huumeiden käyttötiloja.

Olsenin mukaan suuntaus oli pitkään hyvä: tiloja avattiin eri puolille kaupunkia, ja Fixelance toimi niitä täydentävänä palveluna. Juuri tällaista toimintamallia hän pitää ihanteellisena.

Terveydenhuollon viimeaikainen suuntaus on kuitenkin vienyt käyttöhuonekulttuuria taas toisenlaiseen suuntaan. Nyt Vesterbrossa on avattu maailman suurin valvottu huumeiden käyttötila ja samalla valtaosa pienemmistä on suljettu.

Nykyisin koko Tanskassa huoneita on vain viisi, ja tämä raivostuttaa Olsenia.

– Älkää kopioiko tätä mallia. Ajattele jos Helsingistä saisi vaikkapa vodkaa vain yhdestä rakennuksesta ja kaikkialla muualla se olisi kiellettyä. Millainen paikka siitä yhdestä rakennuksesta tulisi?

Siksi Olsen on hieman vastentahtoisesti palannut eräänlaiseen alkupisteeseen. Uusi Fixelance otettiin käyttöön helmikuun lopulla.

Voit keskustella aiheesta 7.3. kello 23:een saakka.

Oulun yliopisto on ohjeistanut, että yliopiston opiskelijoiden ja työntekijöiden ei tule matkustaa koronaepidemia-alueille.

Yliopistolta kerrotaan, että epidemia-alueelta palaavan työntekijän tai opiskelijan tulee tehdä etätyötä tai -opiskelua kaksi viikkoa paluun jälkeen.

– Jos opiskelija palaa epidemia-alueelta, häntä ohjeistetaan olemaan yhteydessä vastaavaan opettajaan ja pyritään opiskelemaan etänä ennen paluuta kampukselle, Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen sanoo.

Myöskään epidemia-alueelta tulevia vierailijoita ei tällä hetkellä oteta vastaan Oulun yliopistoon. Maailman koronaepidemia-alueita ovat tällä hetkellä Kiina, Etelä-Korea, Iran ja Italia.

Oulun yliopiston ohje tavoitti myös Venetsiassa vaihto-opiskeluja suorittavan arkkitehtiopiskelija Ilmari Teperin. Hän oli yllättynyt ohjeistuksesta.

– Ohjeet kuulostavat liioitellulta.

Teperi on suunnitellut suorittavansa tämän lukuvuoden opintopisteet Venetsiassa. Hän kertoo, että Oulun yliopistolta tuli myös sähköpostia, jossa häntä kehotettiin palaamaan takaisin Suomeen.

– Vaihto-opiskelujen lopettaminen koronaviruksen takia tuntuu minusta turhan isolta ratkaisulta. Voihan olla, että virus saadaan pian hallintaan.

Jarmo Okkosen mukaan niitä vaihto-opiskelijoita, joiden koulut ovat vaihtomaassa suljettuna, on pyydetty palaamaan Suomeen. Hän kertoo myös, että Oulun yliopistosta ei tällä hetkellä lähdetä vaihtoon epidemia-alueille.

Teperin yliopisto Venetsiassa on nyt suljettuna, mutta hän suorittaa opintojaan verkossa.

Ensimmäinen tartunta Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla on eilen todettu ensimmäinen koronavirustapaus. Ylen tietojen mukaan tartunnan saanut henkilö on matkustanut Iranista Ouluun. Oulun yliopistollisesta sairaalasta ei kuitenkaan vahvisteta asiaa.

Potilas on kotona eristyksessä, ja hän on hyväkuntoinen. Oulun alueella on perjantain aikana tavoitettu kaikki koronaan sairastuneen kanssa tekemisissä olleet ja taudille mahdollisesti altistuneet henkilöt. Heidän määränsä on Oulun kaupungin apulaisylilääkäri Jarkko Huuskon mukaan vähäinen.

Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 tartuntaa.

Keskustelu on auki 7. maaliskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Oysin infektiolääkäri uskoo että uusia koronavirustapauksia todetaan Pohjois-Pohjanmaalla – "On vain ajan kysymys, milloin löydökset yleistyvät"

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa on todettu kolme uutta tartuntaa – Tanska peruu yli tuhannen osallistujan tapahtumat

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on puhunut New Yorkissa YK:n kansainvälisessä naistenpäivän tapahtumassa. Marin puhui tilaisuudessa heti YK:n pääsihteerin António Guterresin jälkeen.

– Maailmassa on vain 21 naispuolista valtiojohtajaa, vaikka YK:hon kuuluu 193 maata ja yli puolet maailman ihmisistä on naisia, Marin sanoi.

Marin toi puheessaan esille Suomen saavutuksia tasa-arvon saralla, kuten naisille varhain annetut poliittiset oikeudet sekä lasten päivähoidon.

Samalla pääministeri kuitenkin muistutti, ettei sukupuolten tasa-arvoa ole saavutettu vielä missään maassa. Suomen ongelmista hän nosti esiin erityisesti työelämän epätasa-arvon sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan.

– On tärkeää saada enemmän naisia korkeisiin poliittisiin virkoihin. Ilman roolimalleja en seisoisi edessänne tänään, Marin sanoi.

Suomalaisten naispoliitikkojen historialliset saavutukset nousivat tilaisuudessa näkyvästi esille. Sen lisäksi, että Marinin todettiin olevan maailman nuorin naispääministeri, nostettiin esille myös Helvi Sipilän historiallinen rooli YK:n ensimmäisenä naispuolisena apulaispääsihteerinä.

Myöhemmin Marinin ohjelmassa oli kahdenkeskinen tapaaminen Guterresin kanssa. Tapaamisen asialistalla olivat muun muassa globaalit toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tasa-arvo ja Suomen rooli YK:ssa.

Marinin perjantain ohjelmaan sisältynyt luento ilmastonmuutoksen kannalta kestävästä hyvinvointiyhteiskunnasta Columbian yliopistossa osoittautui todella suosituksi. Marinin luento aiheutti pitkät jonot yliopistolle.

Yliopiston mukaan 450-paikkainen luentosali oli varattu loppuun nopeasti, ja jonotuslista mahdollisesti vapautuville paikoille oli pitkä. Eräs yliopiston työntekijä muisteli, että viimeksi vastaavanlaisen yleisöryntäyksen aiheutti amerikkalaisräppäri Jay-Z.

Kiinasta alkunsa saanut koronavirus on verottanut lentomatkustajien määriä Helsinki-Vantaan lentoasemalla erityisesti helmikuussa.

Lentoasemia hallinnoiva Finavia kertoo, että Helsinki-Vantaalla matkustajamäärät vähenivät helmikuussa kotimaan reiteillä 2,2 prosenttia viime vuoden samaan aikaan verrattuna.

EU-alueen matkustajamäärät vähenivät 1,4 prosenttia. EU:sta eronnut Britannia lasketaan vielä Finavian helmikuun tilastoissa EU-alueeseen.

Muun Euroopan reiteillä sen sijaan matkustaminen lisääntyi reilut 10 prosenttia. Erityisesti lentomatkustaminen lisääntyi Euroopassa Sveitsiin, Turkkiin, Ukrainaan ja Venäjälle, kertoo Finavian reittikehitysjohtaja Petri Vuori.

Erityisen paljon reittilennoilla oli matkustajakatoa kansainvälisissä lennoissa muualle maailmaan kuin Eurooppaan tai EU-maihin. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinan-reittejä.

Odotetusti iso pudotus Kiinasta

Pudotusta matkustajamäärissä helmikuussa on peräti 6,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tämä tarkoittaa noin 20 000 lentomatkustajaa. Vielä tammikuussa Euroopan ja EU-alueen ulkopuolinen matkustaminen lisääntyi noin 11 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuukausimuutos tammikuun ja helmikuun välillä on vielä dramaattisempi. Matkustajakato oli yli 74 000. Tosin tammikuu on muutenkin vilkasta matkustamisen aikaa, ja koronavirus ei vielä silloin ollut levinnyt niin laajalle kuin nyt.

– Pääsääntöisesti tämän pudotuksen matkustajamäärissä selittää Kiinan-lentojen peruuntuminen, sanoo reittikehitysjohtaja Petri Vuori.

Pohjois-Amerikkaan tai Thaimaahan suuntautuneet lennot eivät ole Vuoren mukaan vähentyneet.

Vuoden alusta kansainvälisessä reittiliikenteessä ollaan vielä 0,8 prosentin kasvussa, selviää Finavian tuoreista tilastoista.

Finnairilta tulosvaroitus

Lentoyhtiö Finnair antoi runsas viikko sitten tulosvaroituksen koronaviruksen aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän laskun vuoksi. Valtio-omisteinen Finnair on erityisen riippuvainen Kiinaan ja muualle Aasiaan suuntautuvista reiteistään. Kiinan-reittien osuus on noin kymmenes yhtiön lentomatkustamisesta.

Finnair arvioi yhtiön vertailukelpoisen liiketuloksen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä jäävän oleellisesti vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liiketulosta heikommaksi. Tulosvaroituksesta voi lukea tästä lisää.

Finnairilta tulosvaroitus – taustalla koronavirus ja lentoliikenteen kysynnän lasku

Finnair harkitsee myös koko henkilöstönsä lomauttamista kahden tai neljän viikon jaksoksi. Yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista on suunniteltu alkavaksi tämän kuun puolivälissä. Aiheesta lisää tässä jutussa.

Finnair suunnittelee koko Suomen-henkilöstön lomautusta – yt-neuvottelut koskevat yli 6 000:ta henkeä

Koronavirus ahdistaa lentoyhtiöiden taloutta

Koronavirus jäytää monien lentoyhtiöiden taloutta. Ja vielä enemmän niiden, jotka ovat jo muutenkin olleet puristuksissa. Britannian sisäisiä lentoja operoiva Flybe ajautui eilen selvitystilaan, kun se ei saanut pääomistajaltaan Virgin Atlanticilta lisärahaa. Virgin Atlanticin taustalla on yhdysvaltalainen Delta.

Tänään perjantaina norjalaisen halpalentoyhtiön Norewegianin kurssi on romahtanut Oslon pörssissä noin neljänneksen. Yhtiön markkina-arvo on myös kärsinyt pahoin viimeisen kuukauden aikana.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Hs.fi. Norwegian on jo valmiiksi velkainen Boeing Max -koneiden ongelmien takia. Kovasta kulukuurista ja lisävelasta huolimatta yhtiö ei ole vielä tehnyt voitollista tulosta.

Finnair jatkoi Kiinan-reittien perumisia vappuun

Finnair on jatkanut aikaa, jolloin se ei lennä Manner-Kiinaan. Alun perin lentojen piti olla peruttuja maaliskuun loppuun asti, mutta nyt aikaa on venytetty huhtikuun loppuun.

Sama koskee Hongkongin-reitin karsimista. Yhtiö on jo vähentänyt päivittäisiä lentojaan kahdesta yhteen, ja vähennys jatkuu vappuun asti.

Finnair vähentää myös Japanin Osakan-reitiltään kaksi viikkovuoroa, ja lentää kesäkaudella eli 29.3.–24.10. Osakaan 10 kertaa viikossa aiemmin suunnitellun 12 viikkovuoron sijaan.

Kokonaan perutaan päivittäiset lennot Souliin Koreaan aikavälillä 9.3.–16.4.

Uuden Etelä-Korean Busanin-reitin avausta siirretään maaliskuun lopusta 31. päivästä 1. päivään heinäkuuta 2020.

Lisäksi Finnair peruu lentonsa Milanoon aikavälillä 9.3.–7.4.

Matkustusajankohtaa voi siirtää vielä kuukausia

Finnair viestii perutuista lennoista suoraan niille asiakkaille, joilla on varaus näille lennoille. Asiakkaat voivat hakea lipun hinnan takaisinmaksua tai siirtää matkapäiväänsä ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun.

Lisäksi Finnair tarjoaa asiakkaille, joilla on mikä tahansa Finnairin lento maaliskuussa, mahdollisuuden halutessaan siirtää matkustusajankohtaa samaan kohteeseen kesäkuun loppuun asti ilman kuluja.

Lapin matkailuväki Finnairin Kiinan lentojen perumisesta: Harmillista, mutta ymmärrettävää

– Hävittäjien aikakausi on ohitse.

Näin sanoi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk keskustellessaan Yhdysvaltain ilmavoimien korkean edustajan kanssa ilmasotaa käsitelleessä konferenssissa Floridassa. Asiasta uutisoi CNBC.com.

Muskin mielestä tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä drooneilla, halutaan sitä tai ei. Hän sanoo puhuvansa asiasta nyt, koska pelkää Yhdysvaltain jäävän jälkeen asekehittelyssä, jollei se kykene innovatiivisuuteen.

Musk korostaa myös, että Yhdysvaltain puolustusministeriön kallein asejärjestelmä, Lockheed Martinin F-35 -hävittäjä, tarvitsee kilpailijan. Myöhemmin hän tarkensi Twitterissä, että kilpailijan pitäisi olla nimenomaan drooni, joka pystyy ihmisen kauko-ohjauksessa itsenäisiin päätöksiin.

– F-35:llä ei olisi mitään mahdollisuuksia sellaista vastaan, Musk sanoi keskustelukumppanilleen.

Lockheed Martinin F-35 on ehdolla myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi torjuntahävittäjäksi.

Kyberturvallisuuden professori: Ei vielä mahdollista

Kysymys hävittäjistä ja drooneista on ajankohtainen ja mielekäs, myöntää Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto.

Lehdon mukaan droonien kyky ja tekoälysovellukset eivät kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että ne kykenisivät samoihin tehtäviin kuin miehitetyt hävittäjät.

Musk on hänen mukaansa kuitenkin oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä drooneja käytetään tiedusteluun ja valvontaan sekä jossain määrin myös aseellisissa tehtävissä.

Isot droonit ovat Lehdon mukaan kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia. Vasta näinä aikoina ne ovat tehneet ensimmäisiä itsenäisiä laskeutumisia lentotukialuksille ja itsenäisiä ilmatankkauksia.

– Vie vielä muutama kymmenen vuotta ennen kuin ne ovat riittävän tehokkaita sellaisiin tehtäviin, joita miehitetyt koneet tekevät nykyisin.

Lehto muistuttaa, että nykynäkemyksen mukaan päätös siitä, kuka vetää liipasimesta, ei kuulu koneelle vaan ihmiselle.

Hän huomauttaa vielä, että muuallakin maailmassa uskotaan edelleen miehitettyihin koneisiin ja niillä aiotaan lentää vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Pikku hiljaa osa tehtävistä siirtyy kuitenkin drooneille.

Tulevaisuudentutkija: Väistämätön kehitys

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi pitää Elon Muskin lailla väistämättömänä kehitystä, joka korvaa hävittäjät drooneilla. Mitä ihminen tuollaisessa lentävässä laitteessa edes tekisi, hän kysyy.

Linturi vastaa itse, että ihminen on vain haitta, joka tarvitsee paineilman sekä terästä ja panssarilasia ympärilleen. Tämä kaikki tekee hävittäjän painavammaksi, mikä taas esimerkiksi haittaa sen kääntymistä ja lyhentää lentomatkaa.

Droonit ovat kevyempiä, niiden laiteratkaisut parempia ja tuotatovolyymit suurempia, mikä tekee niistä paljon halvempia. Käytännössä voisimme saada yhden torjuntahävittäjän elinkaarikustannuksilla miljoona "halpisdroonia", Linturi laskee.

Hävittäjien tehtäviä pitäisi Linturin mukaan tarkastella uudelleen ja samalla pohtia, millä muilla keinoilla asioita voisi hoitaa. Osa niistä voitaisiin hänen mukaansa tästä päivästä lähtien hoitaa drooneilla.

Kaikkia hävittäjien tehtäviä ei kuitenkaan voisi heti korvata miehittämättömällä laitteella. Sellaisia ei saisi edes varmuudella tilattua mistään.

Hankintapäätös myös sitoisi ostajan myyjätahoon. Jos Suomi hankkisi drooneja, jotka toimisivat kauko-ohjauksella ja satelliittijärjestelmän varassa, sitoisi se meitä Yhdysvaltoihin ja tai Elon Muskiin, joka aikoo lähettää tällä vuosikymmenellä 40 000 satelliittia kiertämään maapalloa, Linturi sanoo.

Kehittyneen droonin valmistaminen olisi helpointa Yhdysvalloille. Myös Kiinalla ja Venäjällä on kyky kehittää vastaavia.

Monet maat käyttävät jo nykyisin varsin kehittyneitä drooneja. Yhdysvallat surmasi iranilaisen sotilasjohtajan Qasem Suleimanin tammikuussa drooni-iskulla. Myös Iran on tukeutunut vahvasti drooneihin.

– He pysäyttivät puolet Saudi-Arabian öljyntuotannosta drooni-iskulla.

Linturi viittaa Jemenin huthi-kapinallisten Iranin avustuksella viime syyskuussa tekemään drooni-iskuun.

Linturin mukaan hävittäjien hankintapäätös on kuitenkin Suomelle niin iso, että se vaatisi huolellisen analyysin vaihtoehdosta. Saattaa olla, että on olemassa halvempi vaihtoehto tekemään vastustajan hyökkäys tänne kalliiksi.

Lue lisää:

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä

Sota peruttu, ainakin toistaiseksi – Tässä lyhyet vastaukset Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta

Kun Japani määräsi helmikuun alussa risteilyalus Diamond Princessin karanteeniin, vain matkustajat eristettiin. Miehistö joutui huolehtimaan matkustajista ja oleskelemaan yhteisissä tiloissa huolimatta tartuntariskistä, miehistön jäsenet kertovat brittilehti The Guardianille.

Miehistö kävi matkustajien hyteissä, ruokaili yhteisessä messissä ja jakoi keskenään kylpyhuoneita sekä hyttejä.

Esimerkiksi nimellä Christian Santos haastattelussa esiintyvä filippiiniläinen miehistön jäsen kertoo jakaneensa hytin yskivän miehen kanssa.

– Aina kun hän yski, pelkäsin, Santos sanoo.

Hän yritti vaihtaa hyttiä, mutta hänelle sanottiin, ettei se onnistu. Seuraavana aamuna hyttikumppani oli viety sairaalahoitoon.

Santos ei ole miehen oikea nimi. Kuten useimmat muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet hän ei halua arvostella laivan oloja omalla nimellään. Miehistö pelkää, ettei niin tehdessään saisi uusia pestejä laivoille.

Mutta kritiikki on kovaa.

– Meitä käytettiin hyväksi. Voitko kuvitella? Tilanne oli hälyttävä, mutta he pitivät meidät töissä, Santos sanoo.

Laiva oli karanteenissa kaksi viikkoa. Laivalla olleista 3 700 ihmisestä yli 700 sai tartunnan ja kuusi on kuollut. Santosilla ei ole todettu tartuntaa, mutta hän on muun miehistön tavoin edelleen eristyksissä, nyt kotimaassaan Filippiineillä.

Tartuntatautiasiantuntijakin pelkäsi tartuntaa

Santosin mielestä miehistö ja matkustajat olisi pitänyt evakuoida alukselta paljon aikaisemmin. Nyt laivasta tuli karanteenin myötä viruksen lisääntymisalusta.

Santos myös katsoo, ettei laivan henkilökunnan olisi pitänyt jatkaa palvelemista, ruoanlaittoa ja siivoamista karanteenin aikana.

Osa miehistöstä sai suojavarusteetkin muita myöhemmin: Santosin mukaan hän sai hengityssuojan vasta viikko sen jälkeen, kun laiva oli pysäytetty.

Muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet kertovat, että laivalla vallitsi sekasorto ja kaaos, jossa terveitä ja sairaita ei juuri pidetty erillään.

– Miehistön jäsenenä et edes tiedä, kuka on saanut tartunnan. Olet tekemisissä heidän kanssaan, kuljet ympäri laivaa, syöt messissä yhdessä, kuvaa toinen miehistön jäsen, James Reyes.

Myös laivalla vieraillut tartuntatautien asiantuntija Kentaro Iwata on kuvannut laivan suojatoimia täysin riittämättömiksi.

Iwata sanoo netissä pari viikkoa sitten julkaistulla videolla, että hän on työskennellyt ebolan ja sarsin aikana, mutta ei ole pelännyt saavansa tartuntaa. Mutta käytyään Diamond Princessillä hän pelkää koronatartuntaa.

BBC:n kirjeenvaihtaja Rupert Wingfield-Hayes jakoi Twitterissä videon keskustelustaan Iwatan kanssa:

Työstä kieltäytyminen vaikeaa

Diamond Princessin omistava Princes Cruises -yhtiö sanoo lausunnossaan, että Japanin terveysministeriö vastasi karanteenin ja testauksen ohjeistuksesta ja toimeenpanosta. Laivan täytyi noudattaa ohjeita.

Japanin ulkoministeriö puolestaan sanoo, että maan viranomaiset antoivat ohjeet, joiden avulla tartuntoja pyrittiin rajoittamaan. Yhtiön vastuulla oli kuitenkin varmistaa, että laiva on turvallinen ympäristö matkustajille ja miehistölle.

Lähes puolet Diamond Princessin työntekijöistä oli filippiiniläisiä. Työ risteilyaluksilla on suosittua Filippiineillä, koska palkka on verrattain hyvä. Vuoden 2018 lopussa merillä työskenteli yli 330 000 filippiiniläistä.

Miehistön käsitykset siitä, oliko heidän pakko työskennellä karanteenin aikana, vaihtelevat. Eräällä laivan osastolla pidettiin kokous, jossa niitä, jotka eivät halua työskennellä, pyydettiin ilmoittautumaan. Toisella osastolla miehistölle ei puhuttu asiasta mitään. Päinvastoin, työtunnit lisääntyivät, kun ruokaa ja muita palveluksia piti toimittaa hytteihinsä eristetyille matkustajille.

Miehistön jäseniä tukevan Migrante Internationalin edustaja Joanna Concepcion sanoo, että työntekijät halusivat lopettaa työnteon, mutta heillä ei ollut valinnanvaraa.

– Kyse oli melkeinpä siitä, että heidän piti valita terveys ja turvallisuus tai elanto, hän arvioi The Guardianille.

"Uhrauduimme muiden puolesta"

Kaikki miehistön jäsenet eivät kuitenkaan ole katkeria.

Ilman meitä kukaan ei olisi jakanut ruokaa eivätkä matkustajat olisi saaneet syödäkseen, sanoo alkukirjaimillaan RCDG esiintyvä miehistön jäsen. Hän huomauttaa, että monet matkustajista olivat vanhoja ja heillä oli terveysongelmia, joten he olivat alttiimpia virukselle.

– Vaaransimme terveytemme muiden puolesta. Nyt kun kriisi on ohi, tunnemme ylpeyttä siitä, mitä teimme, RCDG sanoo.

Hän kehuu kapteenia ja osastonjohtajia henkilöstön tukemisesta. Toiset puolestaan katsovat, ettei miehistöä olisi pitänyt pyytää tekemään tällaista uhrausta.

Saman laivayhtiön toinen risteilyalus Grand Princess on nyt joutunut pysähtymään Kalifornian rannikolle koronavirusepäilyjen takia. Viranomaiset alkoivat torstaina testata matkustajia. Laivalla on yhteensä 3 500 ihmistä.

Lisää koronavirusepidemiasta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Iranin parlamentaarikoista tartunta lähes joka kymmenennellä – maailmalla yli 100 000 tartuntaa

Kalifornian rannikolla jumissa olevalla Grand Princess -risteilijällä on todettu useita koronavirustapauksia.

Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kertoo, että varmistettuja tautitapauksia on ainakin 21.

Grand Princess -risteilijällä on 3 500 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Pencen mukaan risteilijä on tarkoitus ohjata hiljaisempaan satamaan, missä kaikki matkustajat testataan koronaviruksen varalta.

Presidentti Donald Trump sanoi puolestaan, että hän haluaisi, että matkustajat pysyisivät laivalla. Samalla presidentti kuitenkin totesi, että antaa muiden tahojen tehdä päätöksen siitä, päästetäänkö matkustajat poistumaan risteilijältä. Trump kertoi näkemyksistään toimittajille Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n päämajassa Atlantassa.

Grand Princess alus kuuluu samalle Princess Cruises -yhtiölle kuin Diamond Princess -alus, joka oli kaksi viikkoa karanteenissa satamassa Japanissa. Yli 700 Diamond Princess -aluksen matkustajaa sai virustartunnan ja ainakin kuusi kuoli.

Suuri festivaali peruttiin Texasissa

Presidentti Trump on toistuvasti todennut, ettei usko koronaviruksen leviävän maassa niin mittavasti, kuin terveydenhuollon asiantuntijat ovat arvioineet.

Huolet viruksen leviämisestä ovat kuitenkin johtaneet esimerkiksi yleisötapahtumien perumiseen. Texasin osavaltio ilmoitti varhain lauantaina Suomen aikaa, että tunnettu South by Southwest -festivaali (SXSW) perutaan. Musiikki-, elokuva- ja teknologia-alan tapahtuma on järjestetty Austinissa maaliskuussa.

New York Timesin mukaan kyseessä saattaa olla suurin koronaviruksen takia peruttu kulttuuritapahtuma tähän mennessä. Viime vuonna SXSW kertoi kävijämääräkseen 417 000 ihmistä.

Lue myös:

Suomen satamissa ei karanteenilaivoja nähtäisi – sairastunut toimitettaisiin hoitoon heti seuraavassa satamassa

Karanteenissa olleen risteilyaluksen miehistö kertoo The Guardianille kaaoksesta laivalla: "Meitä käytettiin hyväksi"

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Italiassa rajoitetaan paikoin liikkumista, Egyptin karanteenialuksella jo 45 tartuntaa