Australian itä- ja kaakkoisosissa on päästy uudenvuodenpäivänä tutkimaan tiistaina riehuneiden palojen tuhoja. Moni Cobargon kylän asukkaista löysi kotiensa sijasta hiiltyneitä raunioita.

Uudenvuodenaaton paloissa kuoli ainakin kolme ihmistä, mikä tarkoittaa, että yhteensä ainakin 17 on menettänyt henkensä Australian maastopaloissa. Neljän ihmisen on kerrottu olevan kateissa.

Australialaislehti Sydney Morning Heraldin Cobargossa tapaama Barbara Rugendyke oli tullut katsomaan kotinsa kohtaloa adoptiotyttärensä Sarahin kanssa. Ehjänä oli löytynyt kaksi kuppia ja lusikka, kaikki muu omakotitalon pihapiirissä oli tuhkana tai tuhoutunut.

– Ajattelimme, että palaisimme, joten emme ottaneet mitään. Heitin nuken mukaan viime hetkellä, Barbara Rugendyke kertoi lehdelle tyttärensä leluun viitaten.

Lasten joululahjat paloivat muun omaisuuden mukana. Rugendyken poika oli kehottanut heitä lähtemään pakoon varhain tiistain vastaisena yönä, ja tiistaiaamuna palo oli jo levinnyt kylään.

Cobargo on yksi uusimpien maastopalojen pahimmin tuhoamista pikkukylistä Uudessa Etelä-Walesissa. Osavaltiossa on edelleen käynnissä noin sata maastopaloa.

Tällä viikolla palot ovat roihunneet aiempaa voimallisemmin myös eteläisessä Victorian osavaltiossa.

Rannikkokaupunki Mallacootassa noin 4 000 ihmistä joutui tiistaina pakenemaan tulipaloa rannalle, sillä palot olivat katkaisseet tiet kaupunkiin.

Jääkö Mallacoota jopa viikoiksi eristyksiin?

Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan viranomaiset ovat kertoneet, että tuulen kääntyminen pelasti lopulta ainakin suuren osan Mallacootan rakennuksista.

Liikenneyhteydet Mallacootaan ovat kuitenkin edelleen poikki. Palopelastajien vuoronvaihto on pitänyt tehdä helikoptereilla, ja alueelle on toimitettu avustustarvikkeita ilmasta pudottamalla.

Keskiviikkona Mallacootaan saatiin tuotua laivoilla avustustarvikkeita kahden viikon tarpeiksi.

Australian laivasto ja ilmavoimat auttavat kuljettamaan tarvikkeita loukkuun jääneille. Ihmisiä on evakuoitu rannoille myös muilla rannikkopaikkakunnilla.

Australiassa sää viileni keskiviikkona, mikä on helpottanut palojen torjumista ja tuhojen selvittelyä. Kovasti kaivattua sadetta ei kuitenkaan ole vieläkään tiedossa, ja viikonlopulle ennustetaan jälleen kuumempaa säätä.

Ennätyksellisen pahat maastopalot ovat polttaneet Australiassa yhteensä jo noin 5,5 miljoonaa hehtaaria eli Tanskaa suuremman alueen. Koteja on tuhoutunut yli tuhat.

Lue myös:

Maastopalot katkaisivat tiet kaupungista – ihmiset pakenivat paloja veneisiin Australian kaakkoisrannikolla, ainakin kaksi kuollut

Maastopalot pahenevat Australiassa – Animaatio näyttää kuinka palot leviävät Sydneyn ympäristössä vuorokauden aikana

Asni ja Peppiina syövät tallissa aamupalaksi leipää ja olkia. Tallin pihamaalla odottaa joulukuusi, joka on aasien joulunjälkeistä herkkua.

– Aasi kaipaa kuitupitoista ravintoa. Pihapuut pääsevät vähemmällä, kun aaseille tarjoillaan kuusia ja olkia, kertoo hevostilan emäntä Marianne Jaakkola.

Jaakkolan islanninhevostalli sijaitsee Mynämäen Kalelassa, 45 kilometriä Turusta. Tilalla on 11 hevosta, jotka asuvat ympäri vuoden vapaina kuuden hehtaarin metsässä. Kaksi aasia ovat Jaakkolan mukaan tallin maskotteja.

Suomen aasiyhdistyksen arvion mukaan maassa on nelisensataa aasia.

Neulaset eivät herkuttelua haittaa

Asni on musta, yli 20-vuotias aasi, joka on ollut Jaakkolalla toistakymmentä vuotta. Sillä on korkeutta 140 senttiä, vähän kuin islanninhevosella. Peppiina on 11-vuotias ja vain reilun metrin korkea, shetlanninponin kokoluokkaa.

Naapurit tietävät hyvin, että joulun jälkeen kuuset kannattaa nakata Jaakkolan tilalle. Viime vuonna Marianne Jaakkola oli kuullut, että joku oli vienyt myymättömät joulukuuset metsään. Tänä vuonna hän laittoikin kuusikyselyn Facebookiin.

– Kuuset voisi tuoda meille hyötykäyttöön. Saamme myös kuusia hakkuuaukeilta.

Luulisi, että kuusenneulaset ovat pistäviä aasillekin.

– Viime vuonna huomasimme, että kuusta ei voi antaa paljon kerralla. Silloin aasit saivat syödä niitä vapaasti, ja Asni sai vatsavaivoja. Nyt annamme kuusen kerrallaan, ja vatsavaivoilta on vältytty.

Neulaset eivät siis haittaa aaseja, päinvastoin. Ne syövät oksatkin, mutta neulaset innostavat erityisesti. Ihan loppuunkaluttua kuivaa kuusta ne eivät syö.

Toiset kuuset maistuvat selvästi paremmin kuin toiset. Joku kuusi menee päivässä, jotain toista aasit voivat syödä muutamankin päivän.

Hevoset aluksi kauhuissaan aasikavereista

Marianne Jaakkolan ystävällä oli 80-luvulla aasi. Siitä lähtien hän halusi hankkia itselleenkin sellaisen. Sopiva yksilö tuli myyntiin reilu kymmenen vuotta sitten.

Kun tilalla on myös islanninhevosia ja shetlanninponi, kolme koiraa sekä tallikissoja, herää kysymys, miten aasit tulevat toimeen muiden eläinten kanssa.

– Koirat ja kissat joutuvat kyllä väistämään aaseja. Ensimmäiset kymmenen vuotta Asni asui hevosten kanssa, ennen kuin tuli toinen aasi. Nyt ne ovat lähinnä kahdestaan ja seuraavat hevosia aidan toiselta puolelta.

Tajuavatko aasit itse, että ne eivät ole hevosia?

– Kyllä ne tietysti kokevat, että ovat molemmat laumaeläimiä. Ja kavioeläimiä. Aaseilla ei ole koskaan ollut ongelmaa tottua hevosiin, mutta hevoset ovat pelänneet niitä.

Asnin tulo tilalle oli hevosille oikeastaan kauhistus. Jotkut pelkäsivät sitä monta viikkoa. Ne eivät uskaltaneet liikkua taakseen katsomatta, ettei vain aasi ole takana.

Asnikaan ei laskenut hevosten sietorajaa, sillä kun Peppiina tuli, sama toistui. Taas hevoset pelkäsivät muutaman päivän, ennen kuin tajusivat, että tulokas on kuin Asni.

Aasitko tyhmiä?

Aasit eivät ole Jaakkolan mielestä missään nimessä vähä-älyisiä eläimiä, vaikka niitä usein sellaisiksi kuvaillaankin.

– Ennemmin sanoisin niitä älykkäiksi. Ihmiset pitävät helposti itsepäisenä semmoista, joka ei toimi niin kuin ihminen ajattelee. Aasi paremminkin ajattelee, ennen kuin se tekee. Se ei tee suinpäin, mitä sen käsketään, vaan se miettii, kannattaako tehdä.

Marianne Jaakkola näkee aasit myös kokeilunhaluisina. Itsepäisyyttä hän kutsuisi mieluummin omaksi ajatteluksi.

Aasin huutoa ei kuulu joka päivä

Moni luulee, että aasit pitävät kirskuvaa ääntä, mutta Mynämäen kaksikko pysyy hiljaa. Missä on se kuuluisa aasin nauru… tai huuto?

– En minäkään kuule joka päivä aasin huutoa, vaikka tässä pihalla pyörin. Meidän aasimme huutavat lähinnä silloin, kun niillä on niin sanotusti hätä.

Marianne Jaakkola voi aamulla kuulla taloon sisälle asti, jos aaseilla on nälkä ja ne odottavat häntä tuomaan ruokaa. Tai jos esimerkiksi hevosia lähtee iso ryhmä maastoon, aasit hermostuvat, kun tarhan lauma kutistuu. Myös jos eläinlääkäri on tutkimassa hevosta, aaseja alkaa hermostuttaa, mitä hevoselle tehdään.

– Yleensä jos toinen alkaa huutaa, toinenkin yhtyy siihen.

Aaseja pidetään monessa maassa kuormajuhtina, ja jossain niillä voi ratsastaakin. Vaan eipä Jaakkolan aaseilla.

– Minulla on tapana sanoa, että maailmassa on tarpeeksi kaltoinkohdeltuja aaseja. Meidän aasimme ovat ihan oloneuvoksia, lemmikkejä ja laumanjäseniä.

Aika pitkäikäinen ilo niistä onkin.

– Aasi saattaa elää jopa 40-vuotiaaksi. Sen puolesta olemme vasta alkutaipaleella, toteaa Marianne Jaakkola.

Lue lisää:

"Aasi oppii nopeasti, milloin ihmistä voi jallittaa, ja käyttää sitä hyväkseen"

Aasit yleistyvät Suomessa - ongelmana liian hyvät oltavat

Suomessa harvinaisten miniaasien kanssa ei tunteita voi piilotella

Yhdysvaltalaisesta astronautista Christina Kochista tuli viime vuoden lopussa ennätysnainen, kun hänelle täyttyi 289. päivä yhtäjaksoista oleskelua avaruudessa.

– Mielestäni tämä on tärkeä virstanpylväs. Tulevaisuuden avaruuslentäjiä kannustaa, kun he saavat nähdä ihmisiä, jotka muistuttavat heitä, Koch sanoi.

Tätä ennen pisimpään kansainvälisellä avaruuasemalla ISS:ssä yhteen menoon oleskellut nainen oli asemaa vuosina 2016–2017 komentanut Peggy Whitson. Ennätykset on tehty rikottaviksi, Whitson onnitteli viestissään sosiaalisessa mediassa.

Koch teki historiaa myös lokakuussa, kun molemmat asemalta avaruuteen astuneet astronautit olivat naisia. Hänen parinaan oli Jessica Meir. Vastaavaa ei ollut tapahtunut koskaan avaruuskävelyjen yli viisikymmenvuotisessa historiassa.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tarvitsi muistutusta siitä, ettei nainen enää ole outolintu astronauttien joukossa. Kochin ja Anne McClainin viime kevääksi aiottu avaruuskävely nimittäin peruuntui, kun yllättäen ilmeni, ettei ISS:ssä ollut kuin yksi naiskeholle sopiva avaruuspuku.

Eroa ei ole vain koossa vaan myös muun muassa hikoilun huomioon ottavissa ominaisuuksissa. Avaruuskävelyllä asun on pidettävä elimistön lämpötila turvallisella tasolla, mihin hikoilu vaikuttaa. Miehet hikoilevat enemmän kuin naiset ja enimmäkseen myös eri ruumiinosista. Puvut on suunniteltu miesten mukaan.

Uudessa Artemis-avaruusohjelmassa on toisin. Kuuhun ja viime kädessä Marsiin suuntavan ohjelman avaruuspukujen suunnittelijoina on naisia. Miesastronauttejakin ilahduttanevat Nasan syksyllä esittelemät uudet ominaisuudet, jotka sallivat nykyistä sulavamman kävelyn, kääntyilyn ja kurottelun.

Avaruudessa on käynyt yli 560 ihmistä. Heistä vain 65 on ollut naisia. 

Koch kiitti omassa twitterviestissään Whitsonia, jolta hän oppi avaruuskävelyn ensi askeleet runsaat viisi vuotta sitten. Koch sanoi malttavansa hädin tuskin odottaa, että pääsee välittämään taidon eteenpäin muille ja katsomaan heidän lentoaan yhä korkeammalle.

Koch on tehnyt kaikkiaan neljä avaruuskävelyä, ja tammikuussa on suunnitteilla kaksi lisää, nekin yhdessä Meirin kanssa. Kävelyillä on määrä saada päätökseen ISS:n aurinkopaneelien asentaminen.

Koch palaa Maahan helmikuun 6. päivänä. Silloin hänellä on takanaan 328 avaruuspäivää, mikä kolkuttelee astronautti Mark Kellyllä olevaa Nasan ennätystä yhtäjaksoisesta oleskelusta avaruudesta. Maailmanennätys on venäläisellä kosmonautilla Valeri Poljakovilla vuodelta 1995.

Whitsonille puolestaan jää edelleen yksi ennätys: kukaan Nasan astronauteista, naisista ja miehistä, ei ole ollut avaruudessa yhtä kauan kuin hän, kun mukaan lasketaan kaikki lennot. Whitsonille ehti kertyä viidellä lennolla 665 päivää ja 22 minuuttia avaruusaikaa.

Koch sanoo, että haluaa pitää omaa ennätystään hallussaan mahdollisimman vähän aikaa. Se tarkoittaisi, että rajojen venyttämistä on jatkettu, hän sanoo.

– Mutta oikeastaan kyse ei ole päivien määrästä vaan sitä, mihin päivät käyttää. Se muistuttaa minua tekemään parhaani joka päivä, Koch sanoi CBC-tv-kanavan haastattelussa.

Revontulet salpasivat hengityksen

Koch, joka on koulutukseltaan insinööri, valittiin Nasan astronauttikoulutukseen vuonna 2013. Kahdeksan oppilaan luokka oli ensimmäinen, jossa oli puolet naisia ja puolet miehiä.

CBC:n kysymykseen mieleenpainuvimmista hetkistä avaruudessa Koch vastasi katselleensa mielellään Michiganin ja Pohjois-Carolinan osavaltioita, joissa hän varttui.

– Kaikkein huimaavinta ovat kuitenkin niin pohjois- kuin etelänavan revontulet. Minulla on ollut tilaisuus nähdä taivaan täyttävä hohde myös alhaaltapäin, mutta avaruudesta katsoessaan näkee napojen ympärille muodostuvan kokonaisuuden. Se sananmukaisesti salpaa hengityksen.

Kymmeniä apinoita kuoli rajussa tulipalossa uudenvuodenyönä Krefeldin eläintarhassa Saksassa.

Eläintarha tiedotti varhain keskiviikkona, että kaikki apinatalon eläimet ovat kuolleet. Joukossa oli orankeja, simpansseja ja marmosetteja.

– Pahimmat pelkomme toteutuivat, kädellisiin erikoistunut eläintarha kirjoitti Facebook-sivullaan.

Palomiehet onnistuivat estämään liekkien leviämisen apinatalosta muihin rakennuksiin. Esimerkiksi läheinen gorillojen asuinpaikka säästyi.

Syttymissyy on edelleen epäselvä. Eläintarha on tänään suljettu tulipalon seurauksena.

Raivostunut väkijoukko riehui Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystön edustalla keskiviikkona jo toista päivää. Rakennuksen edustalle tiistaina kokoontunut väkijoukko yritti tunkeutua lähetystöalueelle ja rikkoi muun muassa ikkunoita ja valvontakameroita sekä heitteli kiviä ja sytytti tulipaloja.

Tilannetta suurlähetystöllä yritettiin saada kuriin kyynelkaasun avulla. Keskiviikkona irakilaisia sotilaita ja poliiseja ryhmittäytyi mielenosoittajien ja suurlähetystön väliin.

Keskiviikkona iltapäivällä ihmisjoukko kuitenkin poistui lähetystön edustalta sen jälkeen, kun Irania tukeva Hashed al-Shaabi -joukkio kehotti tukijoitaan vetäytymään.

Kovaa linjaa kannattavat Kataib Hizbollah -asejoukkion tukijat vannoivat ensin jatkavansa protestiaan lähetystöllä, mutta taipuivat myöhemmin vetäytymään alueelta.

Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä Lähi-itään noin 750 sotilasta tilanteen kiristymisen vuoksi.

Ketkä riehuivat Yhdysvaltain suurlähetystöllä ja miksi?

Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystön tapahtumien taustalla ovat amerikkalaisjoukkojen viime sunnuntaina tekemät ilmaiskut. Iskujen kohteina olivat Iranin tukemien šiiamuslimien puolisotilaallisten joukkojen taistelijat.

Asejoukko Kataib Hizbollah, jonka Yhdysvallat luokittelee terroristijärjestöksi, toimii Irakin länsiosissa ja Syyrian itäosissa. Yhdysvaltain mukaan asejoukko saa suoraa tukea Iranin vallankumouskaartilta.

Yhdysvaltain tekemät ilmaiskut olivat kosto yhdysvaltalaisen siviilityöntekijän kuolemasta irakilaiseen sotilastukikohtaan viime viikolla tehdyssä ohjusiskussa. USA:n mukaan Kata'ib Hizbollah on tehnyt Irakissa useita muitakin iskuja yhdysvaltalaiskohteita vastaan.

Kataib Hizbollahin roolista on uutisoinut muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Yhdysvaltain Kataib Hizbollahia vastaan tekemissä ilmaiskuissa kuoli sunnuntaina ainakin 25 ihmistä. Tilanne kiristyi tiistaina asejoukkion jäsenten hautajaisten yhteydessä, ja väkijoukko rynnäköi Yhdysvaltain suurlähetystölle Bagdadissa. Osa joukkiosta pääsi tunkeutumaan lähetystön vastaanottotiloihin.

Kuinka USA, Irak ja Iran ovat reagoineet?

Irakin pääministeri Adel Abdul Mahdi pitää Yhdysvaltain sunnuntaina tekemiä ilmaiskuja Irakin itsemääräämisoikeuden loukkaamisena. Myös Iranin korkein hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei on tuominnut Yhdysvaltain Kata'ib Hizbollahiin kohdistamat iskut.

Kata'ib Hizbollahin johtaja Abu Mahdi al-Muhandis on varoittanut, että Yhdysvaltain Irakissa olevia joukkoja odottavat erittäin kovat seuraukset.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo on painottanut Irakin johdolle, että Yhdysvallat suojelee kansalaisiaan Irakissa.

Trump on vaatinut Irakia suojelemaan lähetystöä. Sekä Irakin pääministeri Adel Abdul Mahdi että presidentti Barham Saleh ovat vakuuttaneet takaavansa yhdysvaltalaisten ja Yhdysvaltain omaisuuden turvallisuuden.

Mikä on Iranin rooli Irakissa?

Tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti Twitter-viestissä Iranin junailleen suurlähetystöön kohdistetun hyökkäyksen.

– He joutuvat vastuuseen, Trump kirjoittaa Iraniin viitaten.

Iran on kiistänyt, että se olisi lähetystöön kohdistetun hyökkäyksen taustalla.

– Jos Iran päättää asettua vastakkain jonkun kanssa, se tekee sen suoraan, Ali Khamenei on sanonut.

Irakissa puhkesi lokakuussa laajoja protesteja huonoa hallintoa, surkeita julkisia palveluita, korruptiota ja työttömyyttä vastaan. Mielenosoittajat kohdistivat kiukkuaan myös Iraniin. Iranin vaikutusvalta Irakissa on kasvanut viime vuosina, eikä se miellytä kaikkia irakilaisia.

Marraskuun lopussa väkijoukko sytytti Irakin Najafissa sijaitseva Iranin konsulaatin tuleen.

Taustalla kummittelevat islamin kaksi pääsuuntausta, šiialaisuus ja sunnalaisuus. Enemmistö maailman muslimeista on sunneja, mutta Iranissa yli 90 prosenttia kansasta on šiioja. Irakissakin on šiiaenemmistö, mutta noin kolmannes irakilaisista on sunnimuslimeja.

Vuoden 2003 jälkeen Irakin keskeisten väestöryhmien johtajat ovat jakaneet vallan siten, että presidentiksi on tavallisesti valittu kurdi, pääministeriksi arabitaustainen šiiamuslimi ja parlamentin puhemieheksi arabitaustainen sunnimuslimi.

Päättynyt vuosi 2019 oli harvinaisen huono kotimaiselle elokuvalle. Suomalaiset elokuvat vetivät noin 1,6 miljoonaa katsojaa teattereihin, mikä on hieman vajaat 17 prosenttia kaikista viime vuoden elokuvissakävijöistä.

Kotimaisen elokuvan suosio on painunut alle 20 prosenttiin viimeksi vuonna 2011.

Viime vuoden Suomen katsotuimpien elokuvien listan viiden parhaan joukkoon pääsi vain yksi kotimainen elokuva. Se oli Markus Lehmusruusun ohjaama Risto Räppääjä ja pullistelija.

Viime vuonna yli 100 000 katsojaa saaneita kotimaisia ensi-iltaelokuvia oli Risto Räppääjän lisäksi vain kaksi: Aleksi Mäkelän ohjaama Olen suomalainen ja Taru Mäkelän Täydellinen joulu.

Kokonaisuutena elokuvavuosi 2019 oli hyvä, ja elokuva itse asiassa hieman kasvatti suosiotaan. Suomalaiset kävivät elokuvissa noin 8,4 miljoonaa kertaa, mikä on 3,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Joulupäivänä Suomen ensi-iltansa saanut animaatioelokuva Frozen 2 on ollut jo tähän mennessä järkälemäinen hitti. Se on kerännnyt viikossa lähes 260 000 katsojaa.

Vuoden 2019 katsotuimmat elokuvat Suomessa

Viisi katsotuinta

1. Joker / 402 844

2. Avengers: Endgame/ 342 636

3. Leijonakuningas / 333 185

4. Star Wars: The Rise of Skywalker / 298 878

5. Risto Räppääjä ja pullistelija / 288 291

Viisi katsotuinta kotimaista

1. Risto Räppääjä ja pullistelija / 288 291

2. Olen suomalainen / 173 588

3. Täydellinen joulu / 123 208

4. Juice / 114 161 (ensi-ilta 2018, kaikki katsojat 181 509)

5. Onneli, Anneli ja nukutuskello 93 176 (ensi-ilta 2018, kaikki katsojat 160 682)

Lähde: Filmikamari

Viiden asunnon rivitalo tuhoutui viime yönä tulipalossa Nurmijärvellä, kerrotaan pelastuslaitokselta. Päivystävän palopäällikön mukaan talosta evakuoitiin kymmenkunta ihmistä ja jonkin verran lemmikkieläimiä. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Hälytys Karjatielle tuli illalla yhdentoista aikoihin. Päivystävän palopäällikön mukaan palo oli saanut alkunsa rivitalon toisesta päädystä ja levinnyt katolle. Palokunnan saapuessa paikalle noin 30 metriä pitkän rakennuksen katto oli liekeissä koko mitaltaan.

Syttymissyystä ei ollut heti tietoa. Palo saatiin sammumaan aamulla noin puoli kahdeksan aikaan.

Yhdeksän aikaan pelastuslaitos hälytettiin kuitenkin paikalle uudestaan.

– Hyvin usein tällaisissa isommissa rakennuspaloissa käy näin. Vaikka pelastuslaitos järjestää jälkivartioinnin, sammuttaa ja raivaa, niin sitten kun pelastustoiminta on jo lopetettu ja luovutettu, tulee jossain vaiheessa sopiva tuulenvire, lämpötila palossa nousee ja se alkaa herkästi savuttaa, kommentoi STT:lle päivystävä palomestari Juha Virolainen.

– Siellä on jatkettu jälkisammutustöitä ja raivaustöitä. Mitään isompaa tulipaloa ei ole, pieniä kekäleiden raivauksia ja pientä sammuttelua on jäljellä.

Kunnan sosiaalityötekijä järjestelevät evakuoiduille tilapäistä majoitusta.

Elämme omituisia aikoja. Maailma on täynnä hämmennystä ja hämmentäjiä. Ristiriidat lisääntyvät ja hämmennys on valtaa. Jotain on muuttumassa, se on ollut selvää jo jonkun aikaa.

Uudenvuodenyönä julkaistu Sitran Megatrendit 2020 -raportti muistuttaa, että enää ei ole toivoa, että maailma pysyisi nykyisellään. Vanhasta toivosta on syytä luopua.

Toivoa maailmassa tietysti on. Vaikka tulevaisuus onkin erilainen, se voi silti olla nykyistä parempi, raportissa kerrotaan.

Kaikki ajat ovat omalla tavallaan hyviä. Uusi vuosikymmen vaatii tietenkin taas uusia kansalaistaitoja. Niitä opetellessa ihminen kehittyy.

Sitran megatrendiraportin laatinut tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva sanoo, että nyt tarvitaan kokonaiskuvan ja jännitteiden ymmärrystä, jotta pystymme ensinnäkin keskustelemaan rakentavammin toivottavista tulevaisuuksista ja toisaalta rakentamaan yhdessä parempaa huomista.

Kuulostaa mahdolliselta.

Muutosta muuttavia muutoksia kannattaa tarkkailla

Sitran raportissa megatrendejä on siis viisi: ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, verkostomaisen vallan voimistuminen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä teknologian sulautuminen kaikkeen.

Dufvan mukaan kaikkein eniten tulevaisuuteemme vaikuttaa, löydämmekö tällä vuosikymmenellä vastauksia ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien ylikulutukseen ja jäteongelmaan.

Sitran listaamia muita tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä kannattaakin katsoa suhteessa ekologiseen kestävyyskriisiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Jokaisen megatrendin takana on kuitenkin erittäin kiinnostavia kehityskulkuja, joista ei oikein vielä ota selvää. Jossakin siellä taustalla ne lymyilevät. Niitä kutsutaan metatrendeiksi.

Metatrendejä ovat esimerkiksi siirtyminen postnormaaliin aikaan tai tunteiden merkityksen korostuminen.

Katsotaanpa sitä laajempaa kuvaa

Maailman monimutkaisuus, epämääräisyys ja ristiriidat ovat viime aikoina korostuneet. Kohta ne vasta korostuvatkin, kun siirrymme postnormaaliin aikaan.

Postnormaalissa ajassa monimutkaisuus täytyy hyväksyä, sillä vanhaa yksinkertaista aikaa ei enää ole. Tällä vuosikymmenellä yllätykset, erilaiset jännitteet ja asioiden epäjatkuvuus yleistyvät.

Sitra esittää, että postnormaalissa ajassa syntyy keskeinen jännite yksinkertaisuuden kaipuun ja monimutkaisuuden hyväksymisen välille. Samalla kasvaa halu löytää yksinkertaisia selityksiä monimutkaisiin asioihin.

Uuden vuosikymmenen tärkeitä taitoja ovat muun muassa kyky nähdä asioiden välisiä yhteyksiä, halu taustoittaa asioita sekä taito tarinallistaa asiat kiinnostavasti.

Asioilla on mittasuhteet. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ymmärtävät muutosten suuruuden ja ymmärtävät muutosten keskinäisiä suhteita.

Sitran Mikko Dufvalla on tarjota myös keino postnormaalin ajan vastakkainasettelun ja hämmennyksen lievittämiseen. Erityisen tärkeää olisi Dufvan mukaan kokonaiskuvan ymmärtäminen. Laajempien kokonaisuuksien hahmottamisesta tulee postnormaalin ajan selviämistaito.

Sitten alkaa tunteiden ymmärtämisen aika

Postnormaali aika saa monet vihaisiksi ja pelokkaiksi. Muutokset ovat suuria, se aiheuttaa epävarmuutta. Postnormaalissa ajassa tunteiden ja niiden ymmärtämisen merkitys kasvaa.

Tunteisiimme pyritään nimittäin vaikuttamaan yhä tehokkaammilla ja kohdennetummilla keinoilla. Ääripäiden ajattelu nousee voimakkaammin esiin ja asiat kärjistyvät.

Postnormaali aika lisää heimoutumista. ”Me vastaan ne” -ajattelu lisääntyy, koska se yksinkertaistaa yhä monimutkaisemmaksi käyvää maailmaa. Ihmiset hakevat eroja toisistaan yksittäisistä asioista ja valitsevat heimonsa sen perusteella.

Sitran raportissa todetaan, että joko–tai-ajattelun sijaan nyt tarvitaan sekä–että-ajattelua. Oppivainen postnormaalin ajan kansalainen jaksaa etsiä ja esittää niitä harmaan sävyjä myös vastakkainasettelutilanteissa.

Tulevaisuus ei synny tulevaisuudessa

Sitran megatrendiraportissa muistutetaan, että tämän päivän valinnoista ja päätöksistä riippuu, miltä se tulevaisuus näyttää. Nämä nykyhetken toimet luovat paljon mahdollisuuksia.

Postnormaali aika antaa esimerkiksi mahdollisuuksia keksiä uusia keinoja vahvistaa demokratiaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja uudistaa yhteiskuntaa. Se antaa mahdollisuuksia heille, joiden ääni on aiemmin kuulunut huonosti.

Myös uudenlainen talousjärjestelmä saattaa lisätä hyvinvointia ja auttaa ympäristön tilan paranemisessa. Teknologiastakin on paljon apua, kunhan sitä maltetaan käyttää viisaasti.

Jos tämän päivän valinnat ja päätökset ovat huonoja, maailma saattaa jäädä uudella vuosikymmenellä jännitteiseen tilaan. Jos ne ovat parempia, kehitys saattaa viedä johonkin sellaiseen hyvään, jota vielä ei ole edes näkyvissä.

Koska tulevaisuus riippuu nykyhetken valinnoista ja päätöksistä, toivoo Sitra raportissaan, että yhä useampi kehittäisi tulevaisuustaitojaan. Se vaatii kykyä kuvitella, mitä eri tulevaisuuden vaihtoehdot tuovat tullessaan ja kiinnostusta osallistua tulevaisuuden tekemiseen.

Maailma ei siis palaa entiselleen, mutta näyttää siltä, että 2020-luku voi silti olla aiempaa parempi.

Lue myös: Donald Trump pilkkaamassa Greta Thunbergia summaa yhden kansainvälisen megatrendin – luvassa on yhä enemmän vaikeita jännitteitä ratkottavaksi

Kelan etuudet muuttuvat tästä päivästä lukien. Tähän juttuun on koostettu tärkeimmät muutokset, ja lisätietoa saa Kelan sivuilta.

Vuoden vaihteessa uudistuu moni muukin asia. Muista kuin Kelan maksamien etuuksien muutoksista voi lukea tästä Ylen jutusta.

Perhe-etuudet nousevat

Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä nousee 28,94 euroon päivässä. Vuonna 2019 summa oli 27,86 euroa päivässä.

Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta suurenee 10 euroa kuukaudessa. Myös yksinhuoltajakorotus nousee: uusi määrä on 63,30 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 se oli 53,30 euroa.

Kansaneläkeindeksiin sidottujen lastenhoidon tukien euromäärät suurenevat 1,0 prosenttia.

Äitiyspäivärahojen laskentaan iso muutos

Vanhempainpäivärahojen laskemiseen tulee iso muutos. Vuositulo lasketaan jatkossa niiltä 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

Tähän mennessä vanhempainpäivärahaton laskettu yleensä verotuksessa vahvistettujen edellisvuoden työtulojen perusteella tai vaihtoehtoisesti myös päivärahaa edeltävien kuuden kuukauden ajalta.

Nyt tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis yksi kuukausi. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa oikeus päivärahaan alkaa tammikuussa 2020. Tällöin vuositulo lasketaan ajalta 1.1.2019–31.12.2019.

Vuosituloon lasketaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt ansionmenetyskorvaukset sekä tietyt etuudet, kuten työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja opintoraha. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta, kuten palkasta ja etuudesta. Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista.

Vanhempainpäiväraha voi muutoksen jälkeenkin määräytyä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon perusteella, jos uuden lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt 3 vuotta.

Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson 3 viimeisen kuukauden tulojen perusteella.

Jos tuloja ei 12 kuukauden tarkastelujakson aikana ole tai ne ovat hyvin pienet, päiväraha on vuonna 2020 vähintään vähimmäismääräinen eli 28,94 euroa päivässä.

• Lue myös: Äitiysraha pohjautuu kohta enemmän raskausaikana tienattuihin tuloihin – Uudistuksen pelätään tekevän loven pätkätyöläisten kukkaroon

Elatustukea nostetaan

Täyden elatustuen määrä suurenee ja on nyt 167,01 euroa kuukaudessa. Viime vuonna summa oli 158,74 euroa kuukaudessa.

Elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1128,57 euroa kuussa.

Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,14 euroa kuussa. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuoden 2019 määrät olivat 1120,00 euroa kuussa ja 280,00 euroa kuussa.

Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan. Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 790,00 euroa kuukaudessa, kun lapsi asuu kotona, ja 1 128,57 euroa kuukaudessa, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2019 rajat olivat 784,00 euroa ja 1120,00 euroa kuussa.

Aktiivimallista luovutaan

Kaksi vuotta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli haudataan heti vuoden vaihtuessa. Kuoppaaminen ei kuitenkaan tarkoita, että aktiivimallille tulee heti loppu. Vielä tammikuussa 2020 työttömyysrahat maksetaan vanhan mallin mukaisesti. Esimerkiksi joulukuulta 2019 kertynyt etuus voidaan maksaa alennettuna tammikuun 2020 puolella.

Myös työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä pysyy ennallaan eli viidessä.

Työttömyysetuuksiin korotuksia

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suurenee 33,66 euroon päivässä. Summa oli 32,40 euroa päivässä vuonna 2019.

Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,79 euroa päivässä.

Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,28 euroa päivässä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 euroa päivässä ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,00 euroa päivässä.

Opintotuki nousee

Lasta huoltavan opiskelijan opintoraha nousee vuoden alussa 25 euroa ja on siten jatkossa noin 350 euroa kuukaudessa.

Kela tarkistaa huoltajakorotukset ja asumislisät automaattisesti. Opiskelijat, joiden opintotuen määrä suurenee, saavat uuden opintotukipäätöksen joulukuussa.

Muita opintorahoja korotetaan noin prosentilla elokuussa, kun opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Jatkossa indeksitarkistus tehdään vuosittain syyslukukauden alussa. Samalla opintotuen tulorajoja korotetaan seuraavalle kahdelle vuodelle noin 4,5 prosenttia palkkojen muutoksen mukaisesti.

Opintotuen vapaaehtoisten palautusten määräaika lyhenee kuukaudella. Tukivuoden 2019 palautukset on maksettava viimeistään ensi huhtikuun lopussa.

Lisäksi tammikuusta alkaen kaikki ulkomailla opiskelevat ja vuokralla asuvat voivat saada opintotuen asumislisää 210 euroa kuukaudessa. Aikaisemmin asumislisän määrä on ollut pienempi tietyissä entisen Itä-Euroopan maissa opiskelevilla.

Eläkkeisiin tulee korotuksia

Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksineläjän täysimääräinen kansaneläke on yhteensä noin 663 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 592 euroa.

Takuueläke on täysimääräisenä vuoden alusta noin 835 euroa.

Eläkeputken ikäraja nousee

Eläkeputken alaikäraja nousee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Eläkeputki tarkoittaa, että peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa voidaan maksaa normaalin enimmäisajan jälkeen eläkeikään asti.

Muutos tulee voimaan heti. Käytännössä se alkaa vaikuttaa vasta vuonna 2022, jolloin vuonna 1961 syntyneet täyttävät 61 vuotta.

Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia

Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,4 prosenttia kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on nyt 8 360 euroa, 7 688 euroa ja 6 745 euroa vuodessa.

Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajat ja prosenttiosuus muuttuvat myös vuoden vaihteessa. Lisäomavastuu on vuoden alusta alkaen 41,3 prosenttia siitä tulojen osasta, joka ylittää tulorajan.

Lisäomavastuun tuloraja vuonna 2020 on yksin asuvalle 9 300 euroa vuodessa. Tuloraja on 13 341 euroa vuodessa avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevalle, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen. Jos puolisolla on oikeus asumistukeen, raja on 15 184 euroa vuodessa.

Nyt asumistukea saa entistä suuremmilla tuloilla

Yleistä asumistukea voi saada nyt aiempaa suuremmilla tuloilla. Se johtuu siitä, että enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan.

Uudet rajat otetaan käyttöön tammikuusta alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.

Asumistuen perusomavastuisiin tulee myös muutoksia. Tietyillä ehdoilla omavastuuta ei tarvitse maksaa lainkaan.

Toimeentulotuen perusosa suurenee

Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuoden 2020 alusta alkaen se on 502,21 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 summa oli 497,29 euroa.

Yksinhuoltajien perusosan määrää korotetaan erikseen. Nyt se on 572,52 euroa kuukaudessa, kun viime vuonna summa oli 547,02 euroa.

Lääkekattoon tulee korotus

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee hieman ja on tänä vuonna 577,66 euroa vuodessa. Vuonna 2019 katto oli 572 euroa.

Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta enää 2,50 euron omavastuun.

Tieto lääkekaton ylittymisestä näkyy heti apteekissa. Asiakkaan ei tarvitse enää hakea Kelasta lisäkorvausta lääkekaton ylittävästä ostosta, vaan hän saa korvauksen heti apteekissa.

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä kasvaa

Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on nyt 28,94 euroa päivässä. Summa oli 27,86 euroa päivässä vuonna 2019.

Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä suurenee. Määrä nousee 33,39 euroon päivässä vuodesta 2019, jolloin se oli 31,39 euroa päivässä.

Sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella

Vuoden 2020 alusta sairauspäiväraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan siltä 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta. Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis 1 kuukausi.

Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa oikeus päivärahaan alkaa tammikuussa 2020. Tällöin vuositulo lasketaan ajalta 1.1.2019–31.12.2019.

Vuosituloon lasketaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt ansionmenetyskorvaukset sekä tietyt etuudet, kuten työttömyysetuus, sairauspäiväraha ja opintoraha. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta, kuten esimerkiksi palkasta ja etuudesta. Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista.

Tietyissä tilanteissa päivärahan määräytymistä voi hakea 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson 3 viimeisen kuukauden tulojen perusteella.

Uutta neuropsykiatrista kuntoutusta lapsille ja nuorille

Keväästä 2020 alkaen Kela alkaa järjestää pitkäkestoista neuropsykiatrista perhekuntoutusta, joka on suunnattu 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Lapsella tai nuorella pitää olla diagnosoituna jokin neuropsykiatrinen häiriö, kuten ADHD, autisminkirjon häiriöt tai Touretten oireyhtymä.

OPI-kuntoutusta tarjolla yhä useammalle nuorelle

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien tueksi kehitetty OPI-kuntoutus laajenee uusiin oppilaitoksiin. Ensi vuoden alusta mukana on jo 25 oppilaitosta eri puolella maata.

OPI-kuntoutus tarjoaa tukea opintoihin, masennusoireisiin ja elämänhallintaan ammatillista perustutkintoa tai lukio-opintoja suorittaville 16–29-vuotiaille opiskelijoille.

Korotuksia vammaisetuuksiin

Vammaisetuuksien määrät suurenevat hieman.

Alle 16-vuotiaan perusvammaistuki on 93,05 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 217,13 euroa kuukaudessa ja ylin vammaistuki 421,03 euroa kuukaudessa.

16 vuotta täyttäneen perusvammaistuki on 93,05 euroa kuukaudessa, korotettu vammaistuki 217,13 euroa kuukaudessa ja yli vammaistuki 421,03 euroa kuukaudessa.

Eläkettä saavan perushoitotuki on 71,21 euroa, korotettu hoitotuki 155,15 euroa, ylin hoitotuki 328,07 euroa ja veteraanilisä 107,49 euroa kuukaudessa.

Suomessa työskentelevän sosiaaliturvan ansioraja nousee

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä voi saada Kelan maksamia etuuksia. Oikeus etuuksiin syntyy, jos ansaitsee vähintään 723,69 euroa kuussa. Vuonna 2019 summa oli 696,60 euroa kuukaudessa.

Tuloraja vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan kuukausimäärää. Kelan etuuksia voi saada niiltä kuukausilta, joilta tuloraja ylittyy.

Lue myös:

Oikeusasiamies kieltäisi automaattiset viranomaispäätökset – Virastojen johtajat kauhuissaan: Tarvitaan tuhansia virkamiehiä lisää

Yhä useampi rahoittaa opintonsa lainalla – opintolainaa nostaneiden määrä kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Mitä pidempi perhevapaa, sitä enemmän eläke kärsii: “Näistä pitäisi puhua jo neuvolassa”

Äitiysraha pohjautuu kohta enemmän raskausaikana tienattuihin tuloihin – Uudistuksen pelätään tekevän loven pätkätyöläisten kukkaroon

Uusi vuosikymmen otettiin eri puolilla Suomea vastaan ilotulitusten ja musiikkiesitysten voimin. Esimerkiksi Helsingin Kansalaistorilla järjestettyyn uudenvuoden juhlaan kerääntyi noin 85 000 ihmistä, Helsingin poliisi tviittasi.

Yön aikana raketteja ammuttiin miten sattuu, poliisien eri keskuksista kerrotaan. Esimerkiksi Helsingin poliisi sai runsaasti ilmoituksia ilotulitteiden väärinkäytöstä. Poliisin mukaan erityisesti nuorisoporukat ovat ampuneet ilotulitteita muun muassa ihmisiä, autoja ja rakennuksia päin.

Poliisi on saanut ilmoituksia lisäksi muun muassa metelistä, pahoinpitelyistä sekä tappeluista niin kodeissa kuin julkisilla paikoilla.

– Humalaisten nujakointia suurimmaksi osaksi, Sisä-Suomen tilannekeskuksesta kerrottiin STT:lle.

Viranomaisnäkökulmasta juhlinta ei kuitenkaan ole juuri poikennut aikaisemmista uusistavuosista.

Itä-Suomessa nähtävissä "koko elämän kirjo"

Itä-Suomessa uudenvuoden yö oli poliisin mukaan kuitenkin poikkeuksellisen vilkas. Aamuseitsemään mennessä tehtäviä oli kirjattu yli 400.

– En ole moista lukemaa koskaan aiemmin yhden yön aikana vielä nähnyt, kertoi STT:lle komisario Arto Vänninen Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksesta.

Vännisen mukaan uudenvuodenyön aikana poliisin silmin tuli nähtyä "koko elämän kirjo".

– On ollut häiriökäyttäytymistä laidasta laitaan: nujakointia, tappeluita, useita laittomia uhkauksia, rattijuopumuksia tietenkin, kadonneita ja itsetuhoisia henkilöitä, Vänninen luettelee

Normaalista viikonlopusta poikkeavaa on muun muassa se, että alaikäisiin ja nuoriin liittyviä tehtävä on ollut kohtuullisen paljon. Tapauksiin on usein liittynyt usein liittynyt päihteitä tai ilotulitteita.

Vuodenvaihteen vakavimpia tehtäviä olivat Kiuruvedellä tapahtunut tapon yritys, Mikkelin Pitkäjärvellä tehty ryöstö ja Mäntyharjulla tapahtunut virkamiehen väkivaltainen vastustaminen.

Itä-Suomen tilannekeskukseen tuli yön aikana myös tavallista viikonloppua enemmän ilmoituksia karanneista eläimistä, erityisesti koirista. Ainakin osa karussa olleista on todennäköisesti säikähtänyt rakettien pauketta.

Etelä-Savon pelastuslaitos yritti uudenvuoden yönä pelastaa Rantasalmella ojaan juuttunutta, vanhaa hevosta. Useita tunteja kestäneistä avustamisyrityksistä huolimatta hevosta ei saatu jaloilleen, vaan se jouduttiin lopettamaan eläinlääkärin tilannearvion jälkeen.

Useita tulipaloja ympäri maata

Tulipalot ovat työllistäneet pelastuslaitoksia ympäri maata illan ja yön aikana. Viiden asunnon rivitalo paloi Nurmijärvellä, useita ihmisiä evakuoitiin. Kukaan ei loukkaantunut. Palon syttymisyytä tutkitaan.

Helsingin Koskelassa viisikerroksisen talon parvekkeelta alkanut palo levisi huoneistoon ja edelleen kattorakentesiin. Kukaan ei loukkaantunut palossa, ja vain palaneesta asunnosta evakuoitiin väkeä.

Porissa ilotulite lensi omakotitalon parvekkeelle ja sytytti irtaimiston tuleen. Pieksämäellä hirsinen omakotitalo vahingoittui tulipalossa pahoin.

Joensuussa tunnettu tanssilava Huvitörmä paloi. Poliisi on ottanut kiinni kolme ihmistä, joiden se epäilee liittyvän paloon.

Lava on ollut poissa käytöstä usean vuoden ajan.

Naista auttanutta pahoinpideltiin Ikaalisissa

Ikaalisissa poliisi selvittää hieman ennen kahta sattunutta tapausta, jossa sivullista auttamaan pysähtynyt henkilö joutui pahoinpidellyksi kaupungin keskustassa.

Sisä-Suomen poliisin mukaan ohikulkija oli Vanhalla Tampereentiellä havainnut naisen makaavan maassa ja miehen seisovan tämän vieressä.

Kun ohikulkija yritti selvittää naisen vointia, alkoi paikalla ollut mies käyttäytyä aggressiivisesti. Mies töni auttajaa ja lopulta heitti tämän maahan.

Kun poliisipartio pääsi paikalle, oli maassa ensiksi maannut nainen hoidettavana ambulanssissa. Kävi ilmi, että häntäkin oli pahoinpidelty. Poliisin mukaan rikoksesta epäilty mies oli poistunut paikalta. Hänen henkilöllisyyttään selvitetään.

Lahden keskustassa sattui vastaavantyyppinen tapaus. Mies oli pahoinpidellyt naista ja kaatanut hänet maahan. Poliisipartion tullessa tappelupaikalle toinen mies löi pahoinpitelijää.

Tilanne saatiin rauhoittumaan, ja pahoipitelijää lyönyt mies laitettiin istumaan poliisiauton takatilaan. Sitten poliisipartio puhutti naista pahoinpidellyttä miestä, jolloin tilanne eteni painiksi. Mies jouduttiin laittamaan rautoihin.

Kun pahoinpitelijää raudoitettiin, ulkopuolinen nainen vapautti poliisiauton perässä istuneen miehen. Tämä kaksikko saatiin kuitenkin kiinni.

Asiaa tutkitaan kahtena pahoinpitelynä, virkamiehen vastustamisena ja vangin laittomana vapauttamisena.

Kansalaistorilla noin 85 000 ihmistä

Helsingin Kansalaistorilla järjestettiin musiikkia ja ilotulituksen sisältävä uudenvuoden juhla.

Järjestäjän arvion mukaan Kansalaistorille oli kerääntynyt juhlimaan vuoden vaihtumista arviolta 85 000 ihmistä. Juhlinta sujui mallikkaasti, eikä poliisin tietoon tullut juhlapaikalta ilmoituksia vakavammista levottomuuksista tai väärinkäytöksistä.

Kansalaistorilla uuden vuosikymmenen vaihtumista tähdittivät kansainvälistä uraa luonut Alma, kotimaiset räppärit Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Yleisöä tanssitti myös DJ Windows95man.

Katso Kansalaistorin konsertin tallenne:

Joensuulainen tanssilava Huvitörmä eli Törmä tuhoutui kokonaan viime yönä tulipalossa. Poliisi tutkii asiaa törkeänä tuhotyönä eli se epäilee, että palo oli tahallaan sytytetty.

Poliisi on ottanut tapahtumapaikan läheisyydestä kiinni kolme henkilöä, joiden osuutta asiaan selvitetään. Tanssilava sijaitsee osoitteessa Törmäntie 5.

Huonoon kuntoon päässyt lava ei ole ollut enää viime vuosina käytössä. Tiedossa ei ole, että rakennuksessa sisällä olisi ollut ihmisiä palon aikana.

Pelastuslaitoksen mukaan palon sammuttaminen kestää pitkälle aamupäivään.

Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran huomenna iltapäivällä.

Game of Thrones on ohi ja tulevaan Taru sormusten herrasta -sarjaan on vielä aikaa. Vihdoin olisi aikaa katsoa jotain ihan uutta, mutta mitä?

Huimaako nykyinen tv-sarjojen tarjonta päätäsi? Ei ihme. Pelkästään Yhdysvalloissa tehdään tänä vuonna yli 500 kautta tv-draamaa.

Erotimme jyvät akanoista ja kaivoimme Suomessa toimivien suoratoistopalvelujen tarjonnasta tärpit, joista löytyy jotain jokaiselle. Mukana on draamaa, komediaa, scifiä, trillereitä ja toimintaa sekä äärimmäisen ajankohtainen kokoelma kotimaisia lyhytelokuvia.

Lue opas, ota hyvä asento ja klikkaa itsesi kanaville.

Näillä vuosi käyntiin

Messiah

Uusi vuosi, uusi messias. Netflixin uudessa trillerissä Lähi-itään ilmestyy ihmeitä tekevä muukalainen, joka saa peräänsä niin opetuslapsiksi halajavat kansanjoukot kuin Yhdysvaltain tiedustelupalvelunkin. Homelandin ja lukuisat "Jeesus nykyajassa" -tarinat mieleen tuovan sarjan jännitys tiivistyy kysymykseen siitä, onko kyseessä huijari vai toinen tuleminen?

Messiah-sarjan ensimmäinen kausi on katsottavissa Netflixissä vuoden alusta alkaen. Katso sarjan traileri täältä.

Hamilton

"Ruotsin James Bond" eli Carl Hamilton tulee jälleen. Jan Guilloun jännitysromaaneihin perustuvassa ison budjetin sarjassa nuori Hamilton palaa CIA:n koulutuksesta keskelle Tukholmassa tapahtuvia terrori-iskuja. Muun muassa Stellan Skarsgårdin, Peter Stormaren ja Mikael Persbrandtin manttelin agentti Hamiltonina perii Jakob Oftebro. Nuorukainen saa rinnalleen kokeneen agentti D.G:n, jota esittää Kurt Wallanderin roolista tunnettu Krister Henriksson.

Hamiltonin kaksi ensimmäistä jaksoa ovat jo nähtävissä C Moressa. Uudet jaksot ilmestyvät palveluun aina keskiviikkoisin. MTV3 esittää sarjaa 18. tammikuuta alkaen. Katso Hamiltonin traileri täältä.

Kakarat

Teininä raskaaksi tuleva Asta yrittää yhdistää vanhemmuuden ja omien unelmien tavoittelun draamasarjassa Kakarat, jonka ovat ohjanneet Juho Kuosmanen (Hymyilevä mies, 2016) ja Markus Lehmusruusu (Risto Räppääjä ja pullistelija, 2019). Pääosassa Loviisasta pois haikailevina lukiolaisina vanhemmuuden partaalla nähdään nuoret näyttelijät Elli Melasniemi ja Vincent Kinnunen.

Kakarat -sarja on jo katsottavissa Yle Areenassa. Katso sarjan traileri täältä.

Nauruhermoja kutkuttaa

Paras vuosi ikinä

Hurttia huumoria tarjoavassa komediasarjassa kaksi kolmekymppistä naista päättää pitää välivuoden elämästään ja viettää parhaan vuoden ikinä. Kirsikka Saaren (Hölmö nuori sydän, 2018) ja Jenni Toivoniemen (lyhytelokuva Treffit, 2012) käsikirjoittamassa sarjassa muun muassa valaistutaan, etsitään orgioita ja soitetaan rokkibändissä. Laadun takeena on tekijätiimi, joka todisti kykynsä komediantekijöinä Oscar-ehdokkaaksi valitulla lyhytelokuvallaan Pitääkö mun kaikki hoitaa? (2012).

Paras vuosi ikinä esitetään C Moressa ja MTV3:lla keväällä.

AJ and the Queen

RuPaul's Drag Race -ohjelmasta on tullut maailmanlaajuinen ilmiö ja se on nostanut drag queenit valtavirtaan. Parhaan drag queenin tittelistä on kisattu jo 11. kaudella ja neljällä all stars -kaudella. Kisoissa nähdyt ovat saaneet myös omia tv-sarjojaan ja elokuviaan. Nyt kaikkien dragien äiti RuPaul itse laajentaa tuoteperhettään fiktiiviselle puolelle. AJ and the Queen -sarjassa RuPaul esittää Ruby Red -nimistä drag queenia, joka kiertää esiintymässä ympäri Yhdysvaltoja teräväsanaisen, orvoksi jääneen 11-vuotiaan pojan AJ:n (Izzy G) kanssa.

AJ and the Queen alkaa Netflixissä 10. tammikuuta.

Avenue 5

Tv-satiirin kärkinimi Armando Iannucci (Veep, Alan Partridge) vie katsojansa seuraavaksi avaruuteen ja Avenue 5 -nimisen luksusluokan avaruuslaivan ökyristeilylle Saturnuksen ympäri. Kun kaikki menee mönkään, joutuu aluksen miehistö selviytymään yhtä lailla avaruuden vaaroista kuin ökyrikkaista asiakkaistaankin. Tähtivoimaa sarjaan tuo aluksen kipparin roolissa nähtävä Hugh Laurie (House).

Avenue 5 esitetään HBO Nordicissa 20. tammikuuta alkaen.

Rikoksia Pohjolasta ja muualta

Cold Courage

Viaplayn ensimmäinen suomalainen alkuperäissarja saa näillä näkymin ensi-iltansa keväällä. Pekka Hiltusen Studio-dekkareihin perustuva Cold Courage seuraa kahta Lontoossa elävää suomalaista naista, jotka kuuluvat yhteiskunnallisia epäkohtia ja rikoksia ratkovaan kansainväliseen ryhmään. Sarjan pääosissa nähdään Pihla Viitala ja Sofia Pekkari. Cold Courage on valtava panostus. Kymmenen miljoonan euron budjetti tekee siitä kalleimman suomalaisen tv-sarjan.

Cold Courage -sarjan ensi-ilta-aikaa ei ole vielä julkistettu. Viaplayn mukaan ensi-iltaa on kaavailtu keväälle.

Box 21

Myös Viaplayn ruotsalaisessa uutuussarjassa nähdään suomalaisväriä. Näyttelijä Mimosa Willamo (Aurora, 2019) esiintyy kirjailijapari Roslund & Hellströmin dekkarin Lokero 21 televisioinnissa. Sarja kertoo kahdesta itäeurooppalaisesta nuoresta naisesta, jotka joutuvat ihmiskaupan uhreina Ruotsiin. Heidän kohtaloaan alkaa selvittää rikoskomisario Ewert Grens, jonka nuorta kollegaa Mariana Hermansonia Willamo esittää.

Box 21 alkaa Viaplayllä 17. tammikuuta. Katso sarjan ruotsinkielinen traileri täältä.

Kauheimmat uutuudet

Dracula

Kauhun klassikko tulee jälleen. Minisarjan tekijät ovat Mark Gatiss ja Steven Moffat, jotka tunnetaan työstään Uusi Sherlock ja Doctor Who -sarjojen parissa. Shokkeja ei säästellä tulkinnassa, joka vaikuttaa yhtä aikaa pelottavalta ja perinnetietoiselta. Kreivi Draculan viittaan sonnustautuu melko tuntematon tanskalaisnäyttelijä Claes Bang, joka muistetaan lähinnä The Square (2018) -elokuvan pääosasta.

Kolmijaksoinen minisarja Dracula tulee Netflixiin 4. tammikuuta. Katso sarjan traileri täältä.

The Outsider

11-vuotiaan pojan raa'asta murhasta pidätetty pikkukaupungin suosittu opettaja vannoo olevansa syytön. Kauhun kuninkaan Stephen Kingin tuoreeseen hittiromaaniin Ulkopuolinen (Tammi, 2018) perustuva The Outsider pippuroi rikosdraamaa yliluonnollisilla elementeillä. Aikamme pahimpiin pelkoihin perustuva sarjavaikuttaa lupaavalta, vaikka Kingin teksteistä tehtaillaan tv-sarjoja liki samalla tahdilla kuin supersankareista elokuvia. Sarjan käsikirjoittajat ovat muun muassa The Wire – Langalla -sarjan kirjoitushuoneessa koulittuja konkareita.

The Outsiderin ensimmäiset jaksot nähdään HBO Nordicilla 13. tammikuuta. Katso sarjan traileri täältä.

Himotuimmat scifi-hitit

Star Trek: Picard

Star Trek -fanit eivät ole pysyä pöksyissään, kun Patrick Stewart palaa melkein 20 vuoden jälkeen kapteeni Jean-Luc Picardin rooliin. Fanien rakastaman Star Trek: Uusi sukupolvi (1987 – 1994) -sarjan kapteeni on muuttanut elämäänsä radikaalisti Romuluksen imperiumin tuhouduttua supernovan räjähdyksessä. Aluksi rooliin palaamiseen suhtautunut 79-vuotias Stewart suostui sarjan tekemiseen sillä ehdolla, että se olisi jotain, mitä yleisö ei osaisi odottaa. Sarjassa nähdään myös muita Star Trek: Uuden sukupolven näyttelijöitä.

Amazon Prime Video esittää Star Trek: Picard -sarjan jaksot 24. tammikuuta lähtien. Katso sarjan traileri täältä.

The Mandalorian

Myöskään Tähtien sota ei rajoitu enää valkokankaalle. Uuden Disney+-suoratoistopalvelun ensimmäinen sarja kertoo nimettömän palkkionmetsästäjän seikkailuista galaksin laitamilla alkuperäisen Star Wars -trilogian ja Imperiumin kukistumisen jälkeisinä vuosina. Yhdysvalloissa marraskuussa ensi-iltansa saanut sarja on ollut todella suosittu. Disney on tilannut sille jo toisen kauden, jonka puikoissa on ykköskaudenkin showrunnerina toiminut Jon Favreau (Iron Man, 2008, Iron Man 2, 2010).

The Mandalorian kuuluu yksinoikeudella Disneyn uuden suoratoistopalvelun valikoimaan. Disney+ aloittaa Suomessa alkuvuodesta, mahdollisesti 31. maaliskuuta. Katso traileri täältä.

Snowpiercer

Huippuvarusteltu juna paahtaa kuolleen maapallon halki kyydissään ihmiskunnan viimeiset rippeet. Vaurauden mukaan jaettujen vaunuosastojen peräpäässä, köyhimpien joukossa kytee kapina. Tuotannollisista vaikeuksista kärsinyt sarja perustuu Bong Joon-hon (Parasite, 2019) samannimiseen elokuvaan vuodelta 2013. Se puolestaan perustui vähän tunnettuun ranskalaiseen sarjakuvaan Le Transperceneige (1982). Monilukuisessa näyttelijäjoukossa nähdään muun muassa Daveed Diggs (Black-ish, 2014-) ja Jennifer Connelly (Kaunis mieli, 2001).

Snowpiercerin ensi-ilta-ajankohtaa ei ole vielä julkistettu. Sarjan odotetaan tulevan Netflixiin kevään aikana. Katso sarjan traileri täältä.

Eurooppalaista historiaa

Bauhaus - uusi aika

Saksalainen Bauhaus - uusi aika vie katsojansa aikamatkalle sadan vuoden taakse muotoilua ja taidetta mullistaneen Bauhaus-koulukunnan synnyn aikaan. Hitlerin valtaannousua lähestyvä Weimarin tasavallan Saksa toimii näyttämönä historialliselle draamalle, jossa edistyksellinen Bauhaus-instituutti kamppailee vanhoillisten taidepiirien ja poliittisten aatteiden ristipaineessa. Sarjan pääosissa nähdään Euroopan kärkinäyttelijöihin lukeutuvat August Diehl ja Trine Dyrholm.

Bauhaus - uusi aika esitetään Yle Areenalla keskiviikosta perjantaihin 8.–17. tammikuuta.

Ruusun nimi

Keskiaikaiseen luostariin sijoittuva murhamysteeri herättää kysymyksiä elämästä ja pyhyydestä. Umberto Econ rakastettu romaani muistetaan myös vuoden 1986 elokuvaversiosta, jonka pääosaa esitti Sean Connery. Uudessa tv-sarjassa murhia selvittävänä fransiskaanimunkki William Baskervillena nähdään muun muassa monissa Coenin veljesten elokuvissa esiintynyt John Turturro. Englanninkielinen sarja on italialais-saksalainen tuotanto, jonka päätekijä on Giacomo Battiato.

Ruusun nimi -sarja on nähtävissä Yle Areenassa kokonaisuudessaan vuoden alusta alkaen. Katso sarjan traileri täältä.

Tärkeää asiaa x 11

Yksittäistapaus

Teinitytöt riisuvat keskenään bileissä, mutta saavat yleisöä. Firman juhlien tunnelma menee pilalle, kun Katja paljastaa, että Jari kopeloi häntä kevätjuhlissa. Nuori näyttelijä valmistautuu raiskauskohtaukseen. Naisiin kohdistuva näkymätön vallankäyttö on aiheena yhdessätoista voimakkaassa lyhytelokuvassa. Vakavista aiheistaan huolimatta teokset ovat kaikkea muuta kuin saarnaavia. Yhdentoista joukkoon mahtuu yhtä lailla hersyvän hauskaa huumoria kuin piinaavan ahdistavaa myötäelämistäkin. Tekijäjoukosta löytyy nousevia suomalaisia elokuvantekijöitä, kuten Alli Haapasalo (Syysprinssi, 2016), Aino Suni (Ei koskaan enää, 2018) ja Miia Tervo (Aurora, 2019).

Kaikki yksitoista Yksittäistapaus-elokuvaa ovat katsottavissa Yle Areenassa 26. tammikuuta alkaen.

Brasilialainen vaihto-opiskelija Bruna Stawinski esittelee vaatekaappia Kokkolassa sijaitsevassa opiskelija-asunnossaan. Keittiön pöydälle asetellaan villasukkia, tumppuja, kaulaliina, pipo ja muutama kevyt syystakki.

Pöydällä olevia takkeja Stawinski on käyttänyt heinäkuussa Brasiliassa, kun siellä on talvikausi. Silloin keskilämpötila keikkuu kahdenkymmen plusasteen molemmin puolin. Suomen talvi vaatii enemmän:

– Kun pukeutuu kerroksittain, niin selviää täällä Suomessakin. Ainakin toivon niin, sanoo Bruna Stawinski ja nostaa keittiön pöydältä luumunpunaisen pipon.

– Täti antoi minulle tämän, kun lähdin Suomeen, hän naurahtaa.

Sopeutuminen Suomeen on haastavaa

Suomi on suosittu maa vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti thaimaalaiset, australialaiset ja uusiseelantilaiset haluavat pohjolaan kylmästä ja kaamoksesta huolimatta.

Etelä-Amerikassa Uruguayssa oleva UPM:n tehdashanke on lisännyt sieltä tulevien vaihto-opiskelijoiden määrää, sillä tehtaan ansiosta tieto kaukaisesta Suomesta on kantautunut nuorten korviin.

– Ulkomailta tulevat haluavat Suomeen maailmalla kehutun koulutusjärjestelmän takia. Lisäksi puhdas luonto ja mahdollisuus terveelliseen lähiruokaan vaikuttavat, sanoo vaihto-oppilasjärjestö Youth For Understanding ry:n (YFU) toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen.

YFU:n valmennuksissa painotetaan ilmastoon ja kulttuuriin valmentautumisen tärkeyttä, koska sopeutuminen Suomeen on haastavaa pimeyden, kylmyyden, kaamoksen ja muiden kulttuurin erityispiirteiden takia. Valmennuksesta huolimatta todellisuus saattaa joskus olla ihan toisenlainen.

– Muistan yhden tapauksen, kun Australiasta tuli kaksi tyttöä flip flop -sandaaleissa eikä heillä ollut talvivaatteita ollenkaan, kertoo Talonen-Lintunen.

Vaihto-opiskelijoita saapuu Suomeen monen eri järjestön kautta. Valmistautuminen Suomen oloihin on kirjavaa, ja lisää opastusta tarvitaan paikan päällä.

Esimerkiksi Kokkolassa ammattikorkeakoulu Centrian opiskelijakunta Copsa auttaa opiskelijoita monella tavalla selviytymään kulttuurishokista ja Suomen talvesta.

– Me koulutetaan joka vuosi uusia tuutoreita, jotka auttavat aloittelevia opiskelijoita, sanoo Copsan toiminnanjohtaja Roosa-Liina Risikko.

Kansainväliset opiskelijat hyötyvät tästä konkretian tasolle viedystä tutortoiminnasta. Kun vaihto-opiskelijat käytetään kaupunkikierroksella, he oppivat, mistä löytyvät kaupat, kirppikset ja virastot.

Kavereilta, kirpputorilta ja marketeista

Hiekoitushiekka rapsahtelee askelten tahtiin jäisen jalkakäytävän päällä, kun Bruna Stawinski kävelee kohti kampusaluetta Kokkolassa.

Syyskuussa ystävät olivat huolissaan, selviytyykö Stawinski Suomen kylmästä talvesta. Sen takia brasilialaiselle lahjoitettiin sukkia ja muita vaatteita.

– Lisää ostin vaatteita marketeista ja kirpputorilta. Rahaa meni noin sata euroa. Kengät ostin Helsingistä 40 eurolla.

Kansainvälisten opiskelijoiden puutteelliset tiedot huomataan esimerkiksi talvitapahtumassa, kun mennään laskemaan mäkeä.

– Osa opiskelijoista ei tajua, että pakkasella pitää olla lapaset, villasukat ja päähine, sanoo Copsan toiminnanjohtaja Roosa-Liina Risikko.

Risikon mukaan oppilaskunta on viisastunut ja nykyään vaihto-opiskelijoille laitetaan jo ennakkoon viesti, jossa kehotetaan pukeutumaan lämpimästi.

Bruna Stawinski valmistautui Suomen talveen lukemalla artikkeleita pakkasesta ja talvesta.

Kun ensimmäisen kerran oli kymmen astetta pakkasta, se sykähdytti.

– Se oli niin erilaista. Se oli hyvä kokemus, sano Stawinski

Brasiliassa, Stawinskin kotimaassa, tammi- ja helmikuussa on yli 30 astetta lämmintä. Suomessa lukema saattaa olla samaan aikaan lähes saman verran miinusmerkkinen. Siitäkin huolimatta Suomen pakkasista löytyy jotain positiivista.

– Se rentouttaa, sanoo Bruna Stawinski.

Tulevalla matkalla Lappiin Stawinski aikoo hiihtää, luistella ja kokeilla kaikkia talvilajeja.

Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?

Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?

Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?

Onko maaseutu pidettävä asuttuna?

Ja vielä: Herättävätkö nämä kysymykset ajatuksia tai tunteita?

Ei ihme jos herättävät. Ne ovat osa valtavia megatrendejä.

Megatrendit tarkoittavat suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin, jossa pohditaan suuria kehityskulkuja, jotka siis vaikuttavat koko maailmaan.

Tällä kertaa Sitra julkaisi viisi megatrendiä. Ne ovat:

1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Vastaavia trendiraportteja tehdään vuoden vaihteessa sekä Suomessa että muualla. Esimerkiksi Demos Helsinki listaa kolme suuntaa vuodelle 2020 ja innovaatiosäätiö Nesta kymmenen ennustetta vuodelle 2020.

Demos arvioi esimerkiksi, että ilmastonmuutokseen liittyvät oikeudenkäynnit testaavat nykyisen lainsäädännön voimaa, suhtautuminen Kiinaan jakaa ihmisiä länsimaissa ja vuonna 2020 koittaa uusi vaihe väestökehitystä ja maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa.

Nestan ennusteet ovat nekin monipuolisia. Säätiö ennustaa esimerkiksi ilotulitteiden käytön lopettamista, uudenlaisia (ammatti)liittoja sekä äänestysjärjestelmien uudistusta demokratiavajeeseen.

Mutta tarkastellaanpa Sitran megatrendiennusteita tarkemmin.

Sitra: Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!

Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme yhteiskunnan jälleenrakentamisessa kestäväksi ja palautumiskykyiseksi sekä toisaalta sopeutumaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tuomiin muutoksiin. Siirtymällä on yhä kovempi kiire ja samalla siihen liittyvät jännitteet kasvavat.

Näin kirjoitetaan Sitran raportissa.

Luonto kuormittuu, ilmasto lämpenee.

Sitran raportti vuodelle 2020 keskittyy aiemmasta poiketen erityisesti megatrendeihin liittyviin jännitteisiin.

– Nämä jännitteet ovat niitä kohtia, joissa voidaan vaikuttaa eniten tulevaisuuteen, raportin kirjoittanut Mikko Dufva sanoo.

Jännitteet määrittävät Dufvan mukaan sen, mihin suuntaan Suomen ja maailman kehitys jatkuu.

– Olemme katsoneet megatrendit Suomi-kulmasta, vaikka ne ovat globaaleja. Mitä ne loppujen lopuksi tarkoittavat eri puolilla maailmaa, sillä on paljon eroja. Jossain esimerkiksi ilmastonmuutos voi tarkoittaa maastopaloja ja kuivuutta, toisaalla jotain muuta, vaikka jäätiköiden sulamista, Dufva sanoo.

Ilmastonmuutoksen vähättelijät voivat päästä niskan päälle

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta jännitettä aiheuttaa esimerkiksi aktivismin ja ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden suhde.

Kun vaikkapa nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutokseen puuttumisen puolesta, löytyy vastajoukko, joka vähättelee Suomen toimien hyötyjä tai ylipäätänsä aihetta.

“Lasten pitäisi olla koulussa.” “Aina ilmasto on lämmennyt.”

Jonkinlainen kansainvälinen symboli vähättelylle voisi olla vaikkapa Donald Trumpin twiittailu Greta Thunbergista.

Toinen ympäristöön liittyvä jännite on esimerkiksi ajatus luonnosta ihmisen välineenä tai luonnon itseisarvosta. Luontoa lähestytään yhä useasti resurssina, jota ihminen voi luomakunnan kruununa vapaasti käyttää. Vastakkaisen näkemyksen mukaan ihminen on osa luontoa kuten muutkin eliöt ja hänen tulisi sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että muillekin on tilaa.

“Arvokasta voi olla vain se, minkä ihminen on luonut, muokannut tai omakseen ottanut”, kirjoittaa esimerkiksi Jari Ehrnrooth vastalauseena luonnon saastumisesta tai ilmastonmuutoksesta huolestuneille.

Ihmisten ympäristötietoisuus on kasvanut, mutta sen vaikutus ei näy riittävissä määrin vielä teoissa, raportissa kirjoitetaan. On mahdollista, että yhä useammat muuttavat elintapojaan, mutta voi myös olla, että skeptisyys ympäristön muutoksia kohtaan lisääntyy. Jännite tietoisuuden ja tekojen välillä saattaa myös johtaa syvempään jakautumiseen tekoja vaativiin ja niitä väheksyviin.

Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.

Edellä oleva teksti on taas raportista.

Ei tarvita kovin suurta viisautta huomaamaan, että tämäkin megatrendi aiheuttaa jännitteitä.

Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä jännite hyvinvointivaltion ideaalin ja sen ylläpidon välillä kasvaa. Tuodaanko lisää työvoimaa? Rukataanko hyvinvointivaltiota? Kärjistyykö kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu? Ja halutaanko rajat kiinni vai olla osa kansainvälistä yhteisöä?

Maailmasta on tullut kansainvälisempi paikka globalisaation myötä ja monista asioista on onnistuttu sopimaan kansainvälisellä tasolla. Vastareaktiona globalisaatiolle on nähtävissä kuitenkin kansallismielisyyden lisääntyminen ja valtioiden rajojen korostaminen. Kansainvälisyyden tuomia etuja ei aina nähdä, koska ne voivat olla välillisiä, ja haitat korostuvat keskustelussa.

Verkostomainen valta voimistuu

Yhteiskuntajärjestelmät ovat haasteiden edessä sisäisesti ja ulkoisesti. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Tulevaisuudessa merkitystä on yhä enemmän verkostoilla ja vuorovaikutuksella. Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua ja samalla päättää yhdessä nopeista toimista yhteiskunnan uudistamiseksi.

Uudenlaiset liikkeet kasvavat verkostoina. Osa vaatii vahvoja johtajia ja vaihtoehtoa demokratialle. Samalla kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin: se tarjoaa kasvualustan populismille. Valeinformaatio ja mielipidevaikuttaminen pyrkivät hämmennykseen ja eripuraan. Tarvitseeko tässä jännitteitä edes listata?

Ehkä tarvitsee. Hyvä pyrkimys valeuutisten estämiseen aiheuttaa jännitettä sananvapaudelle: miten puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen kaventamatta sananvapautta?

Raportti näkee suuren muutoksen suurvalta-ajattelun ja maailman pirstaloitumisen välillä: Globaalit instituutiot pohjaavat valtioihin ja osittain suurvalta-ajatteluun. Monisolmuinen maailma erilaisine toimijoineen haastaa tätä mallia. Toisaalta juuri globaaleihin instituutioihin nojataan monien viheliäisten ongelmien ratkaisuissa. Miten globaalia päätöksentekoa saadaan uudistettua siten, että myös muut toimijat, kuten yritykset, kaupungit ja järjestöt huomioidaan paremmin ja globaaleja instituutioita saadaan vahvistettua?

Teknologia sulautuu kaikkeen

_Teknologia kehittyy nopeasti ja uudet sovellukset otetaan ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa toimintatapoihin, yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisten arkipäivään. Se kietoutuu yhä tiukemmin osaksi geopolitiikkaa ja voi lisätä eriarvoistumist_a.

Datan keruu, digitalisaatio, tekoäly. Sanoja on toisteltu viime vuosina kyllästymiseen asti. Siitä huolimatta teknologia on mullistanut maailma ja mullistus jatkuu.

Mutta milloin teknologia parantaa ihmisten elämää, mutta on haitaksi luonnolle? Saavatko valtiot säädellä teknologiaa tai käyttää sitä ihmisten valvontaan - vai onko tämä vain yritysten oikeus? Vai onko ihmisillä oma osuutensa sanottavana?

Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Talouteen kohdistuu yhä voimakkaampia muutospaineita johtuen erityisesti eriarvoisuuden kasvusta ja ekologisesta kestävyyskriisistä. Vauraus keskittyy, kasvu tapahtuu maapallon kustannuksella ja talous ei tuota hyvinvointia entiseen malliin. Uudistamisen tarpeesta on kasvava yksimielisyys, mutta näkemykset sen laajuudesta vaihtelevat.

Kapitalistinen järjestelmä on nollattava. Näin vaati arvovaltainen talouslehti The Financial Times syksyllä 2019 ohjelmajulistuksessaan. Lehti ei ole yksin vaatimuksineen.

Talouden jännitteetkään eivät ole uusia. Yksi on tulonjako ja varallisuuserot. Toinen on alustatalous ja työntekijän oikeudet, kolmas liittyy kuluttamisen määrään: ostetaanko aina vain lisää uutta tavaraa vai kulutetaanko jatkossa enemmän palveluita?

Vaikka tuloerot eivät ole juuri muuttuneet, varallisuuserot ovat kasvaneet samoin kuin koetun eriarvoisuuden määrä. Keskiluokan vähentyessä jako rikkaisiin ja köyhiin kärjistyy. Reilu vauraudenjako ja toimeentulon varmistaminen ovat tulevaisuuden avainkysymyksiä.

Sitran raportin voi lukea tästä.

Presidentti Sauli Niinistö toivoo hallitusten pystyvän toimimaan nykyistä pitkäjänteisemmin. Myös pääministerin paineiseen asemaan pitäisi kiinnittää huomiota ja saada hallitukset toimimaan paremmin yhdessä.

Suomessa oli vuoden 2019 aikana kolme eri hallitusta, joista kaksi kaatui hallituskriisien kautta.

Hallituspolitiikan rytmi sekä suomalaisten tyyli keskustella toistensa kanssa ovat asiat, joihin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnittää päähuomion tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessaan.

Niinistön puhe on taltioitu Presidentinlinnassa, ja se esitettiin TV 1:llä uudenvuodenpäivänä.

Hallitusten keski-ikä vain 2,5 vuotta

Suomalaisen hallituspolitiikan tempo on muuttunut kahden viime vuosikymmenen aikana.

– Yksikään tällä vuosituhannella nimitetty hallitus ei ole istunut täyttä kautta, Niinistö sanoo puheessaan arvioidessaan sisäpolitiikan ja parlamentarismin tilaa.

Vuodesta 2003 lähtien hallitusten keski-ikä on jäänyt alle 2,5 vuoteen, presidentti laskee. Edellisinä vuosikymmeninä hallitukset tapasivat istua koko kauden.

Niinistön mielestä tämä ei johdu siitä, että parlamentarismi haurastuisi tai poliittinen tilanne olisi erityisen levoton. Vaalien välillä hallituksissa on usein vaihdettu lähinnä vain pääministeriä.

Näin kävi viimeksi juuri joulukuun alussa, kun Antti Rinne (sd.) pyysi eroa hallitukselleen ja tilalle nousi Sanna Marinin (sd.) hallitus. Rinne pyysi eroa, kun toiseksi suurin hallituspuolue keskusta kertoi menettäneensä luottamuksensa Rinteeseen.

Aiemmin esimerkiksi Jyrki Katainen (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.) ovat luopuneet tehtävästään kesken kauden, ja tilalle on tullut uusi pääministeri samasta puolueesta.

Yksittäinen virhe voi riittää pääministerille

Presidentti pohtii poliittisten paineiden kasaantuvan ensi sijassa pääministeriin. Hän on se, joka jää vastaamaan ratkaisuista, jotka eivät miellytä kaikkia, Niinistö kuvaa.

– Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista.

Niinistö huomauttaa, että hallituksen pitää toimia kollegiona eli yhdessä.

– Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan.

Presidentin mielestä yhteisvastuun korostaminen on jäänyt vähemmälle, mutta se voisi keventää pääministerin taakkaa ja auttaa hallitusta rohkeiden päätösten teossa.

Ilmastopolitiikassa "tavoitteet eivät ole tekoja"

Niinistö on muistuttanut hallituksille yhtenäisyydestä toistuvasti.

Näin tapahtui esimerkiksi viime huhtikuussa, jolloin valtiopäivien avajaisissa Niinistö sanoi korvaansa särähtäneen, kuinka esimerkiksi sote-uudistusta tehdessä hallituspuoleet luopuivat yhteisestä linjasta ja irtisanoutuivat toistensa politiikasta. Vain muutamaa viikkoa aiemmin Juha Sipilä (kesk.) oli pyytänyt hallituksensa eroa sote-uudistuksen ajauduttua vaikeuksiin.

Viime kesäkuussa nimittäessään Rinteen hallituksen Niinistö sanoi, että päätökset tehdään ja niistä vastataan yhdessä. Keskinäinen luottamus saa myös muut luottamaan poliittiseen järjestelmään, Niinistö arvioi tuolloin.

Silti Rinteen hallitus kaatui vain muutaman kuukauden ikäisenä sisäiseen epäluottamukseen.

Presidentti kaipaa pitkäjänteisyyttä, jotta vaikeita päätöksiä pystytään tekemään.

– Politiikassakin tarvitaan työrauhaa. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa.

Niinistö myös muistuttaa, että esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteet on asetettu, mutta tavoitteet eivät ole tekoja.

Suomalaisten pitäisi kunnioittaa toisiaan keskustellessa

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö kantaa huolta siitä, että keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja tämä voi heijastua suomalaisten yhtenäisyyteen.

– Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme, Niinistö sanoo.

Presidentti on kiinnittänyt huomiota, etteivät keskustelijat hae yhteistä näkemystä vaan vahvistavat jakolinjoja. Tahallinen väärinymmärtäminen lisääntyy, ja tilaa tulee puolitotuuksille, Niinistö sanoo.

– Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä.

Niinistö pitää perinteestä kiinni

Presidentti käy puheessaan läpi tiiviin katsauksen maailman tilanteesta ja EU:n suunnasta. Hän huolehtii myös työkseen toisista huolehtivien, kuten hoitajien, opettajien ja poliisien, oikeudesta tehdä työtään rauhassa.

Tämän vuoden televisioidussa puheessa kuvallinen asetelma on hieman rennompi kuin edellisvuosina. Muuten puhe noudattelee aiempien tyyliä.

Uudenvuoden puheiden perinne alkoi vuonna 1935, jolloin presidentti P. E. Svinhufvud piti ensimmäisen puheensa. Tuolta ajalta on peräisin myös puheen aloitus, jolla myös presidentti Niinistö puhuttelee kuulijoita: "kansalaiset".

Perinteistä puheessa on myös lopetus. Useimmat presidentit ovat toivottaneet lopuksi hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta. Näin päättää puheensa myös Niinistö, kahdeksannessa uudenvuodenpuheessaan.

Paavi Franciscus on pahoitellut tapaa, jolla hän kohteli yli-innokasta ihailijaansa uudenvuodenaattona.

Paavi oli tervehtimässä ihmisiä Vatikaanin Pietarinaukiolla uudenvuodenaaton iltana, kun nainen kiskaisi paavia voimakkaasti kädestä niin, että tämä horjahti. Paavi reagoi läpsäisemällä naista käsille, jotta tämä irrottaisi otteensa.

Välikohtaus ja silminnähden tuohtunut paavi tallentuivat videolle, joka lähti uudenvuodenpäivänä leviämään laajalti netissä.

– Menetämme kärsivällisyytemme, sitä tapahtuu myös minulle. Pyydän anteeksi huonoa esimerkkiä, jonka annoin eilen, paavi selitti käytöstään keskiviikkona

Kissojen luovutusikä nousee kahdella viikolla. Pentu, joka syntyy tämän vuoden puolella, voidaan luovuttaa vasta 14-viikkoisena. Luovutusiän nostolla pyritään Suomen Kissaliiton mukaan varmistamaan kissan hyvä elämä jo pennusta pitäen.

– Häiriökäyttäytyminen, aggressiivisuus ja emon nisien polkemista kuvaava tassuttelu vähenee näiltä myöhemmin luovutetuilta, kertoo Suomen Kissaliitto ry:n puheenjohtaja Veikko Saarela.

Luovutusiän nostoon vaikuttivat muun muassa Helsingin yliopiston tutkimustulokset, joiden mukaan myö­häi­sem­pi vie­roit­ta­mi­nen vä­hen­tää kis­so­jen käy­tös­häi­riöi­tä. Luovutusiän nosto hyväksyttiin Kissaliiton liittokokouksessa Saarelan mukaan yksimielisesti.

Kansainvälisen kissojen kattojärjestö FIFen (Fédération Internationale Féline) jäsenten pitää noudattaa 12 viikon luovutusikää. Maat voivat kuitenkin vapaaehtoisesti korottaa luovutusikää terveydellisistä syistä. Saarelan mukaan Suomi nostaa luovutusikärajaa ensimmäisenä Euroopassa ja toimii täten edelläkävijänä.

– Väittäisin, että tämä on trendi tulevaisuudessa. Eläinten hyvinvoinnilla on suuri merkitys. Jos on tutkimustietoa, että tällainen pieni muutos auttaa siihen, niin se on hyvä asia, Saarela kertoo.

Saarela toivoo, että 14 viikon luovutusikä tulisi myös FIFe -tasolla pakolliseksi.

Osa kasvattajista on jo noudattanut käytäntöä rokotusten vuoksi

Lapuan Tiistenjoella Sinikka Luoman Harebell-kissalassa asustaa 11 kissaa. Ensi kevääksi on suunnitelmissa pyhä birma -pentue, joka tulee noudattamaan uutta luovutusikää.

Vuodesta 1991 birmoja ja burmia kasvattanut Luoma pitää luovutusiän nostoa hyvänä asiana.

– Suurin osa kasvattajista on jo nostanut pentujen luovutusikää rokotusasioiden vuoksi. Se kaksi viikkoa on hyvä aika saada rokotukset kuntoon, Luoma kertoo.

Kissa rokotetaan viranomaisohjeistuksen mukaisesti ensimmäisen kerran 12 viikon iässä, jolloin se saa kissarutto- ja kissanuha-rokotteen. Mikäli kissanpentu kärsii esimerkiksi ripulista tai vatsavaivoista, voidaan suunniteltua rokotusaikaa joutua siirtämään.

Ennen 12 viikon ikää otetuissa rokotteissa teho voi olla alentunut emon vasta-aineiden vuoksi. Tällöin pentu tarvitsee myöhäisemmässä vaiheessa vahvistusrokotuksen.

Luoman kokemuksen mukaan monilla ihmisillä on kiire saada pentu heti 12 viikon ikäisenä. Pidennysaika tuo kasvattajille rauhaa hoitaa kissanpennun terveysasiat kuntoon.

Myös eläinsuojeluyhdistykset aktiivisia

Myös osa eläinsuojeluyhdistyksistä on jo ottanut tai ottamassa 14 viikon luovutusiän käyttöön. Esimerkiksi Uuden luovutusiän käyttöön vuoden 2020 alussa ottaa käyttöön Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Turussa ja sen lähialueilla toimiva eläinsuojeluyhdistys Dewi ry on jo ottanut vuoden 2019 alussa käyttöön myöhäisemmän luovutusajan.

– Tutustuimme uusiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan pennut hyötyvät emon ja pentuesisarusten seurasta kovasti myös aiemman 12 viikon luovutusiän jälkeen. Pystyäksemme luovuttamaan kaikki kissat leikattuina ja kahteen kertaan rokotettuina, kaikki pennut lähtevät meiltä aikaisintaan 16 viikon ikäisinä, kertoo Dewi ry:n varapuheenjohtaja Mira Korgan.

Myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry:llä on jo käytössä 14 viikon ohjeistus epävirallisena ja vuoden 2020 alusta lähtien virallisena.

– Hyvin monesti luovutus kuitenkin menee tuonne 15-16 -viikon huitteille. Mieluummin annamme pennulle tilaa ja rauhaa toipua sterilisaatiosta tutussa ympäristössä. Myös sterilisaation lääkärit suostuvat monesti tekemään vasta kun pennulla on 2 kg painoa, kertoo Pesu ry:n tiedottaja ja kissakoordinaattori Riikka Ala-Hulkko.

Alavuden seudun Eläintiimi ry:llä on ollut 14 viikkoa luovutusrajana noin vuoden verran käytössä. Syksyllä yhdistys nosti sen 16 viikkoon. Syynä tähän on löytöpentujen heikompi vastustuskyky.

– Rokotteet ovat olleet kaksiteräinen miekka. Pennuille on meillä ja muillakin yhdistyksillä tullut satunnaisesti rokotteista reaktioita ja osa voimakkaitakin. Tästä syystä nostimme ensimmäisen rokotteen otto ikää 10-12-viikkoon ja vasteen ne antaa kaksi viikkoa rokotuksesta, kertoo Alavuden seudun Eläintiimi ry:n perustajajäsen Janita Heimonen.

Osa vielä pohtii. Vapaaehtoisvoimin toimivassa Vaasan kissatalossa uudesta luovutusiästä ei ole tehty vielä päätöstä. Asiaa käsitellään yhdistyksen seuraavassa kokouksessa tammikuun puolivälissä.

Nostaako muutos kissanpennun hintaa?

Harebell-kissalan pyhät birmat ovat kasvattajan mukaan rauhallisia. Roduissa on kuitenkin hyvin paljon eroja.

Esimerkiksi Maine Coon -rodun kissat syövät paljon ja ovat birmoja aktiivisempia. Sinikka Luoman mukaan tämä voi asettaa joillekin kasvattajille painetta nostaa kissanpennun hintaa.

– Ruoka- ja hiekkakulut voivat kasvattaa kustannuksia, Luoma arvioi.

Saarela kuitenkin toppuuttelee hinnannostopuheita.

– Rotukissojen kasvatus on kallis ja hieno harrastus, sillä ei kasvattaja ansaitse. En usko, että hintojen nostopainetta syntyy.

Pirkanmaalla kunnat ja sairaanhoitopiiri haluavat päästä eroon rahoitusta koskevasta jokavuotisesta kinastelusta. Erikoissairaanhoitoon sorvataan uutta talousmallia, joka helpottaa kuntien taloudenpitoa.

Nykysysteemissä potilaan kotikunnalle lähtee lasku hetimiten hoidon jälkeen. Kunnan budjetti voikin mennä yhtäkkiä kuralle, kun potilaiden määrää ja laskujen suuruutta on vaikea etukäteen tietää.

Nyt systeemi aiotaan muuttaa. Kunnille lasketaan muun muassa kolmen edellisen vuoden käyttöön perustuva kiinteä hinta, joka ei vuoden aikana muutu.

– Kuntien kannalta keskeisin asia on, että ne tietävät etukäteen, paljonko erikoissairaanhoitoon menee seuraavana vuonna rahaa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pasi Virtanen sanoo.

Jatkossakin kuntien menot heittelevät vuosittain, mutta uudessa mallissa todellisesta käytöstä laskutetaan vasta viiveellä. Näin kunnat pystyvät varautumaan menoihin.

Keppiä ja porkkanaa

Uuteen malliin on leivottu myös keppiä ja porkkanaa. Jos sairaanhoitopiiri onnistuu säästämään, se saa pitää osan rahoista.

– Jos me teemme ylijäämää, palautamme siitä kunnille 70 prosenttia ja saamme pitää 30 prosenttia. Jos teemme alijäämää, joudumme itse maksamaan 30 prosenttia, Virtanen sanoo.

Sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen sanoo, että kehitystyötä tehdään joka tapauksessa, mutta kannustavuus tulee silti tarpeeseen.

– Isoissa systeemeissä on aina hyvä, että on hiukan keppiä ja porkkanaa. Se varmistaa, että ymmärrys kehittämisen tärkeydestä menee läpi koko tason.

Kunnat saavat valita

Uutta talousmallia on pitkään suunniteltu kuntajohtajien kanssa. Esimerkkejä on haettu muista sairaanhoitopiireistä, mutta täydellistä mallia ei tunnu olevan käytössä missään. Pirkanmaalla onkin varauduttu siihen, että mallia voidaan jatkossa muokata.

Uutta mallia varten PSHP:n perussopimusta pitää muuttaa. Uusi perussopimus on tulossa osakaskuntien hyväksyttäväksi kevään aikana. Kunnat voivat halutessaan maksaa laskut myös vanhalla tavalla.

Talousjohtaja Virtanen uskoo, että suurin osa kunnista valitsee uuden mallin. Virtasella itsellään on pitkä kokemus kuntapuolen taloushallinnosta.

– Hyvä jos yksi tai kaksi kuntaa ottaa käytön mukaisen budjetin. Erikoissairaanhoito on niin iso osa kuntien taloutta, että jos se tiedetään etukäteen se helpottaa suunnittelua.

Uusi talouden ohjausjärjestelmä aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2021.

Tänä vuonna löydettävä 20 miljoonan säästöt

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on 23 kunnan omistama kuntayhtymä. Kaksi omistajakunnista sijaitsee Keski-Suomen maakunnan puolella, loput ovat Pirkanmaalta.

Sairaanhoitopiirin tämän vuoden budjettia sorvatessa nähtiin poikkeuksellisen tiukka vääntö kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä. Lopputulos oli, että omistajakunnat eivät hyväksyneet sairaanhoitopiirin ehdottamia hinnankorotuksia ja budjetti on yli 20 miljoonaa alijäämäinen.

Neuvottelut kuntien kanssa käydään heti alkuvuonna. Tulossa on tiukkoja vääntöjä, sillä 20 miljoonan euron säästöt eivät löydy helposti. Sairaanhoitopiiri on käyttänyt mittatikkuna sitä, että 20 miljoonaa voi tarkoittaa 500 henkilön vähennystarvetta.

Myös henkilökunta on ilmaissut huolensa säästötarpeesta. PSHP:n tehyläiset hoitajat järjestivät joulukuun lopulla ulosmarssin, johon osallistui satoja työntekijöitä.

"Hoidot kerralla kuntoon"

Taloussuunnittelukauden tasapainottamisohjelma esitetään valtuustolle toukokuussa.

Martikainen uskoo, että ensi vuoden alijäämän kuromisesta käytävät neuvottelut ovat lähtölaukaus isommalle keskustelulle, joka liittyy tulevien vuosien hoidontarpeen ennusteisiin.

– Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen viimeisimmän raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä vanhusten palvelun tarve kasvaa 50 prosenttia ja terveydenhuollon kustannukset Pirkanmaalla 19 prosenttia. Nyt pitää löytää parempia tapoja tehdä asioita.

Martikainen sanoo, että säästöjä on haettava rakenteellisista asioista, kuten ensihoidon palvelutasosta, sairaalaverkosta tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä jaosta.

– Erikoissairaanhoidossa tehdään paljon perusterveydenhuoltoon kuuluvia asioita. Tästä täytyy käydä keskustelua.

Martikaisen mukaan hankinnat ovat yksi kuluerä, joka pitää kammata läpi. Sitä tärkeämpi on kuitenkin laatu, säästöjä voidaan saada myös hyvällä hoidolla.

– On aina kaikkein parasta, että hoidot tehdään kerralla kuntoon ja mahdollisimman hyvin. Se on parasta potilaille ja säästää oikeasti kustannuksia.

Lue myös:

Satoja työntekijöitä marssi ulos Tampereen yliopistollisen sairaalan toimipisteistä – mielenilmauksella vastustettiin säästöjä

Pirkanmaan kunnat eivät taipuneet budjetin korotukseen ​– sairaanhoitopiirin on etsittävä yli 20 miljoonan säästöt

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Kuntien linjaus vaikeuttaisi potilaiden hoitoon pääsyä

Ruuhka-aikoinakin 112 vastaa alle puolessa minuutissa

Hätäpuheluun vastaa nykyään se, joka ehtii: vastaaja voi olla vaikka toisella puolella Suomea. Teknologia auttaa hätäkeskuspäivystäjiä ohjaamaan avun oikeaan osoitteeseen. Se paikkaa paikallistuntemuksen tarvetta ja hälventää pelkoja siitä, ettei apu löydä perille.

Museoilla ja Museokortilla huippuvuosi

Monelle suomalaismuseolle viime vuosi oli ennätyksellisen hyvä. Kävijäennätys rikkoutui useassa museoissa eri puolilla maata, muun muassa nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä sekä saamelaismuseo Siidassa Inarissa. Museomenestystä selittää entistäkin suositumpi Museokortti.

Teknologiateollisuuden umpisolmua avataan

Vaikean työmarkkinakierroksen uusi näytös käynnistyy tänään, kun työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n ja palkansaajien Teollisuusliiton neuvottelijat kohtaavat. Uusi neuvotteluyritys on ensimmäinen sen jälkeen, kun osapuolet hylkäsivät edellisen sovintoesityksen joulukuussa. Neuvotteluja jatketaan nyt ilman valtakunnansovittelijaa.

Turkissa riidellään kanaaliprojektista Istanbulissa

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan yrittää puskea Istanbulissa läpi kaupunkihanketta, joka muuttaisi monituhatvuotisen kaupungin perusteellisesti. Erdoğanin Kanal Istanbul -projektissa kaupunkiin rakennettaisiin uusi, vajaat 50 kilometriä pitkä keinotekoinen vesiväylä Mustaltamereltä Marmaranmerelle. Tuhannet kansalaiset vaativat hankkeen perumista.

Lauhaa ja sateita

Suomeen tulee lännestä lauhaa ilmaa ja maan keski- ja pohjoisosan yli liikkuu hajanainen sadealue lännestä. Iltapäivästä alkaen vesi- ja lumisateet painottuvat maan pohjoisosaan. Maan eteläosassa on vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa. Lämpötila on koko maassa enimmäkseen -1:n ja 6:n asteen välillä. Tuuli on puuskittaista etenkin maan pohjoisosassa. Tuuli on kovaa merellä ja ajokeli on huono monin paikoin maan pohjoisosassa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tekniikan alalla on viiden prosentin selittämätön palkkaero miesten ja naisten välillä, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin tuore raportti.

Sen mukaan miesten ja naisten palkat alkavat eriytyä viimeistään noin 35 ikävuoden kohdalla siten, että naisten palkat jäävät systemaattisesti miesten palkkojen alapuolelle.

Ilmiö liittynee ainakin osin siihen, että miehet etenevät keskimäärin useammin ja nopeammin keskijohdon ja johdon tehtäviin, TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh arvioi. Heti valmistumisen jälkeen miesten ja naisten palkat ovat samalla tasolla.

– En usko, että miehiä suosivat aina edes tietoisesti hahmottavat, mitä tekevät. Miesten suosiminen saattaa kuitenkin johtaa siihen, että organisaatiossa jää osaamista hyödyntämättä, Bairoh sanoo liiton tiedotteessa.

TEKin jäsenistä keskijohdossa on naisia 20 prosenttia, mutta ylimmässä johdossa enää 11 prosenttia. Alan korkeakoulutetuista naiset ansaitsevat keskimäärin 95 prosenttia miesten palkasta, kun muut vaikuttavat tekijät eli esimerkiksi toimiasema, tehtävä ja koulutusala on vakioitu.

Raportti on osa TEKin Diversiteetti tekniikan alalla -tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kulttuuri tekniikan alojen työpaikoilla tukee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lue aiheesta lisää:

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla

Ratkaisu naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin: Palkat julkisiksi? Näin ehdottaa tasa-arvovaltuutettu