Millenniumista on jo kaksikymmentä vuotta! Juhlan kunniaksi kokosimme yhteen ysärin lopun ja uuden vuosituhannen alun parhaat palat.

Vuosituhannen vaihteessa Linda-siiderit ostettiin markoilla, presidenttinä oli Ahtisaari, radiossa soi Bomfunk MC's ja televisio oli analoginen.

Tältä Suomi näytti ja kuulosti kaksi vuosikymmentä sitten.

Näin me pukeuduimme

1990-luvun kukkakuosit, vyölaukut, napapaidat ja trumpettilahkeet vilkkuvat taas kaduilla. Millenniumina nuoriso oli siirtynyt vyölaukuista ja Adidaksen nappiverkkareista jo eteenpäin.

Paksupohjaiset lenkkarit, muovinen "tatuointikaulakoru" ja sinipastellinen luomiväri kuuluivat yhteen. Hurjimmilla nuorilla oli pikkuletit päässä ja napakoru matalavyötäröisten housujen rinnalla. Mallia otettiin muun muassa Christina Aguileralta ja Britney Spearsilta, joiden menestysalbumit oli juuri julkaistu.

Nuorukaiset alkoivat roikottaa housujaan ja hyppyritukat tulivat muotiin. Karl Kanin joukkueteltan kokoiset farkut, huppari ja pipot myös sisällä kuuluivat uskottavaan tyyliin. Skeittivaatteet ja skeittarikengät kuuluivat monen nuoren asustukseen, vaikka skeittauksesta ei ollut tietoakaan.

Massiiviset käsikorut, löysät housut ja tiukka toppi yhdistettynä traktorinpohjakenkiin oli varma ja kuuma kokonaisuus. Krepattu tukka kuului myös ysärin lopun hiustrendeihin.

Osalla nuorista miehistä oli kalastajanhattu tai Nick Carter -tukka. Yin ja Yang -kuviot, tribaalit ja lohikäärmeteemat koristivat vaatteita ja joillain myös ihoa.

Ysärimuoti vaihtui Suomessa silti varsin hitaasti uuden vuosituhannen tyyliin. Kaduilla tuli vastaan vielä vuoden 1999 lopussa niin toppatakkeja, perusfarkkuja kuin supisuomalaisia karvalakkejakin.

Näitä ohjelmia katsoimme

Vielä 20 vuotta sitten Suomi eli yhtenäiskulttuurin aikaa populaariviihteessä. Koska vaihtoehtoja kanavissa tai ohjelmissa ei juuri ollut, samoja sarjoja katsottiin yhdessä.

Laman jälkimainingeissa TV täyttyi lämpimistä viihdeohjelmista ja saippuaoopperoista. Napakymppi, Speden spelit, Tuttu juttu show, Kokkisota ja Bumtsibum keräsivät perheitä saman sohvan ääreen. Osa samoista sarjoista tehtiin sittemmin uudelleen ja ne alkoivat pyöriä jälleen televisiossa, ehkäpä vuonna 2008 alkaneen taantuman helpottajina.

Kauniit ja rohkeat tahkosi jatkuvasti miljoonayleisöjä. Katsojien ikäjakauma oli laaja teineistä eläkeikäisiin.

Muistatko, kun Suomessa näkyi vain kolme valta­kunnallista televisio­kanavaa? Vasta 1990-luvun lopulta alkoi television murros. Ensin Nelonen-kanava aloitti toimintansa vuonna 1997. Nelonen alkoi esittää rapakon takana kriitikoiden ja katsojien ylistämää HBO:n Kylmä rinki -sarjaa.

Sitten tuli Sopranos. Maikkarin esittämä Sinkkuelämää keräsi puolen miljoonan katsojaluvut jakso toisensa perään.

Nuoret seurasivat myös Dawson's Creekin ihmissuhdekiemuroita. Beverly Hills 90210 esitteli amerikkalaista nuorten aikuisten elämää auringossa.

Muun muassa Kova laki, NYPD Blue, Teho-osasto ja Chicago Hope koukuttivat aikuisia television ääreen.

1990-luvun lopussa Buffy metsästi jo vampyyreitä suomalaistenkin televisiossa, ja Mulder ja Scully etsivät totuutta MTV3:n esittämässä X Files -sarjassa.

Suomalaiset ryhmittyivät sohville katsomaan myös amerikkalaista tilannekomediaa. Muun muassa jenkkisarjat Kolmas kivi auringosta, Frendit, Frasier, Will ja Grace tuntuivat tuoreilta ja mullistivat kansainvälistä komediantekoa.

Vuonna 1999 maailmalla julkaistiin useita elokuvia, jotka mullistivat elokuvateollisuutta. Matrixin näyttävät erikoistehosteet loksauttivat leukoja, ja Fight Club hämmensi katsojat ällistyttävällä juonenkäänteellään. Samana vuonna Notting Hill ruokki romantiikannälkäiset sielut, ja teinit saivat mallia sekoiluun ensimmäisestä American Pie -elokuvasta.

Kotimaisista elokuvista menestyivät muun muassa Häjyt, lähes sukupolvikokemukseksi noussut Pitkä kuuma kesä ja Rukajärven tie.

Tätä me kuuntelimme

Ysärimusiikki oli grungea, elektropoppia, tyttö- ja poikabändejä, metallia sekä räppiä. Musiikkia seurattiin muun muassa MTV3:n Jyrkistä ja Ylen Lista Top 40 -ohjelmasta.

Britney Spears ja Christina Aguilera nousivat maailmanlaajuisille listoille. Backstreet Boysin vuonna 1999 julkaistusta Millenniumista tuli vuoden kansainvälisesti myydyin albumi. Kukapa voisi unohtaa esimerkiksi hitin Larger Than Life.

Millenniumin juhlissa kuunneltiin varmasti myös elektropopyhtye Eiffel 65:n kappaletta Blue (Da Ba Dee).

Niin Tehosekoitin, Nylon Beat kuin Ultra Brakin julkaisivat vuonna 1999 albumit, jotka jäivät suomalaisen musiikin aikakirjoihin. Tiktak nousi listoille komeetan tavoin albumilla Frendit ja myi heti kahdessa viikossa kultaa ja parin kuukauden päästä platinaa.

Samaan aikaan alkoi suomalaisbändien kansainvälisten hittilistojen valloitus.

Pohjolan melankolia jalostui uudenlaisiin genreihin. Nightwish yhdisti metallin ja oopperan, Apocalyptica sellot ja hevin. HIMistä tuli yksi suurimmista suomalaisista yhtyeistä rakkausmetallillaan.

Bomfunk MC's -yhtyeen vuonna 1999 julkaistu In Stereo soi jo Suomessa cd-levyillä kotibileissä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen sinkku Freestyler nousi Euroopan myydyimmäksi.

Ja sitten meidät suomalaiset yhdisti vuosituhannen suurin tanssihitti, Daruden Sandstorm.

Y2K herätti meissä pelkoa

Suomi oli 1990-luvun lopussa siirtynyt laman kurjuudesta teknologiavetoiseen nousukauteen. Nokiaan uskottiin kuin vuoreen, eikä suotta. Yhtiö oli vuosituhannen vaihteessa maailman kännykkämarkkinoiden suvereeni ykkönen.

Internet-palveluja myyvät yhtiöt menestyivät pörssissä meillä ja maailmalla. Perusteettomien odotusten paisuttama it-kupla romahti vasta millenniumin jälkeen.

Nettiyhteydet olivat yleistyneet myös kodeissa. Vuosituhannen vaihteessa monissa perheissä tapeltiin siitä, käytetäänkö puhelinlinjaa soittamiseen vai netissä surffaamiseen.

Maailma oli entistä riippuvaisempi tietokoneista, ja siirtymä 2000-luvulle herätti myös pelkoa. Joutuisiko ihmiskunta kokemaan ennennäkemättömän kaaoksen tietojärjestelmien romahtaessa?

Y2K:na tunnettua ongelmaa puitiin niin kahvipöydissä kuin mediassakin. Esimerkiksi Ylen Ajankohtaisessa kakkosessa pohdittiin, jumiuttaako Y2K rahaliikenteen, pysähtyvätkö autot ja sekoaako televisio.

Pahimmissa uhkakuvissa tietokoneiden tilttaaminen aiheuttaisi ydinvoimalaonnettomuuden.

Vaikka kauhuskenaarioille myös naureskeltiin, moni suuntasi kaiken varalta joulukuussa 1999 apteekkiin. Ylen Elävässä arkistossa muistellaan joditablettien ostoryntäystä. Muutamassa päivässä myytiin yli miljoona tablettia.

Näin vuosituhat sitten vaihtui

Kun odotettu ja pelätty uudenvuodenaatto lopulta koitti, millenniumia ja vuosituhannen vaihteen uhkakuvia oli hehkutettu mediassa jo kuukausia.

Jälkikäteen katsottuna merkittävin tapahtuma taisi olla se, että Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien Venäjää johtanut presidentti Boris Jeltsin erosi uudenvuodenaattona 1999. Valtaan nousi suomalaisille vielä silloin tuntematon Vladimir Putin.

Meillä vuosituhat vaihtui lopulta melko tavanomaisesti, ainakin kaikkeen kohkaamiseen verrattuna. Kansa karvalakeissaan kommentoi Ylelle, että aika samalta tuntuu.

Muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomat uutisoi, että tuhannet ihmiset olivat silti nostaneet puolenyön jälkeen lankapuhelimen luurin ja kuunnelleet, toimiiko puhelinverkko edelleen. Toimihan se, eivätkä tietokoneetkaan seonneet.

Voit keskustella aiheesta klo 20 asti.

Lue lisää: Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Näkökulma: Suomi on nyt hyvin erilainen kuin 30 vuotta sitten – mutta arki kulkee samoja latuja

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa on irtisanoutunut tänään tiistaina tehtävästään. Lehti kertoo asiasta Twitterissä ja verkkosivuillaan.

Pernaa aloitti Otavamediaan kuuluvan lehden päätoimittajana vuonna 2014. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa Kanava-lehden päätoimittajana ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen johtajana.

Suomen Kuvalehti kirjoittaa, että Pernaa oli tänä vuonna pitkään sairauslomalla työuupumuksen takia. Lehden mukaan ennen Pernaan irtisanoutumista tapahtui päätoimittajan alkoholinkäyttöön liittynyt tapaus.

Myös Ville Pernaa kommentoi uutista Twitterissä. Hänen mukaansa päätoimittajan pesti oli antoisa, mutta viimeinen vuosi raskas.

Otavamedian mukaan uuden vastaavan päätoimittajan haku käynnistyy välittömästi. Lehden päätoimittajana on toistaiseksi toimituspäällikkö Jarmo Raivio.

Useissa maakunnissa naisten määrä on romahtanut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Kainuun ja Etelä-Savon 15–44-vuotiaiden naisten määrä on vähentynyt kolmanneksella tällä vuosisadalla. Kymenlaaksossa ja Satakunnassa vähennystä on viidennes. Vähän lievempänä sama kato on käynyt muuallakin.

– Muutos on ollut todella raju lyhyessä ajassa, arvioi johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Nuoret ovat aina olleet innokkaita muuttajia, mutta muuttoliike on vain kasvanut. Uutta on, että nuoret eivät enää palaa takaisin kotiseuduilleen.

Kun maakunnan nuorten naisten määrä on vähentynyt tai jopa romahtanut, ei lasten määrän kasvattamiseen auta edes lastentekotalkoot.

Naiset synnyttävät vähemmän lapsia kuin aiemmin, mutta paremmat synnytysluvutkaan eivät auttaisi useimmissa maakunnissa. Synnytysikäisten naisten määrän romahdus on suurempi syy lapsikatoon kuin kuin itse syntyvyyden lasku.

Timo Aron mukaan tähän ei ole jostain syystä kiinnitetty juuri minkäänlaista huomiota.

– Tähän ei ole herätty. Suomeen sopii yksi ajatus kerrallaan, oli se sitten kaupungistuminen tai syntyvyyden väheneminen ja synnytystalkoot. Nuorten naisten ja myös nuorten miesten muuttoaaltoon olisi syytä viimein herätä, sanoo Aro.

Uusimaa ja Pirkanmaa voittajina

Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.

Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.

Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.

Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.

Tämä selittää koko Suomen alhaiset syntyvyysluvut, joita ei naisia menettäneissä maakunnissa pystytä paikkaamaan.

Uuttamaata, Pirkanmaata ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta nuorten naisten määrä on vähentynyt kaikissa Suomen maakunnissa.

Muuttotappiomaakunnissa, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, nuorten naisten kato on suurinta. Tosin näissäkin maakunnissa nuorten naisten määrä on huvennut selkeästi kovempaa tahtia kuin muu väestö.

Yllättävää on se, että myös väkeään kasvattaneet ja kasvukeskusten tuntumassa olevat maakunnat menettävät nuoria naisia. Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Häme ovat kasvattaneet väestöään 2000-luvulla. Tästä huolimatta molemmissa maakunnissa nuoria naisia on yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001.

Myös Koko Suomessa 15–44-vuotiaita naisia on vähemmän (-2,7%) kuin vuonna 2001.

Useissa kunnissa vielä kurjempi tilanne

Maakuntien synnytysikäisten naisten menetys on ollut suurta, mutta ongelma maakuntien kunnissa on usein vielä suurempi.

Kainuussa Hyrynsalmen kunta on menettänyt nuorista naisista lähes 64 prosenttia 2000-luvulla.

Etelä-Savossa Heinävesi ja Puumala ovat menettäneet lähes puolet synnytysikäisistä naisistaan.

Myös eteläisen Päijät-Hämeen Hartolasta on hävinnyt yli puolet nuorista naisista ja Sysmästä sekä Padasjoelta lähes puolet.

– Väen ja varsinkin nuoren väen muuttoliike kohdistuu yliopistopaikkakunnille, mutta myös maakunnalliset ja seutukunnalliset keskukset saavat väkeä maaseutukunnista. Siksi maakuntakeskukset ovat selviytyneet yleensä paremmin kuin niitä ympäröivät kunnat, kertoo johtava asiantuntija Timo Aro.

Tämä maakunnan sisäinen muuttoliike ei kuitenkaan riitä pelastamaan edes maakuntakeskusten kaupunkikuntia nuorten naisten kadolta. Eikä edullinen sijaintikaan enää riitä.

Helsingin ja Tampereen naapurissa Hämeenlinna ja Lahti ovat saaneet tuhansia asukkaita lisää vuoden 2001 jälkeen. Nuorten naisten määrä on samana aikana kuitenkin molemmissa kaupungeissa vähentynyt.

Sama tilanne on myös esimerkiksi Porissa, vaikka sielläkin väkimäärä on pysynyt kokonaisuudessaan samana.

– Ellei mitään tehdä, tilanne vaikeutuu edelleen tulevaisuudessa. Iso kysymys on maahanmuutto. On vaikeaa löytää muuta tasoitavaa mekanismia pitkällä aikavälillä kuin syntyvyyden ja maahanmuuton lisääntyminen.

– Molemmat ovat herkkiä aiheita, joista on vaikea käydä minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua, pohtii aluekehityksen asiantuntija Timo Aro.

Lue lisää: Kaikilla on mielipide synnytystalkoista, mutta tiesitkö näitä asioita hedelmällisyysterveydestä?

Uudenvuodenaattona kaksikymmentä vuotta sitten Yle valmistautui peräti kahden jättilähetyksen tekoon. Vuosituhannen vaihtumista seurattiin ympäri vuorokauden sekä kotimaan koko maailman näkökulmasta, sitä mukaa kun vuosi vaihtui aikavyöhykkeitä seuraten.

Muita mahdollisia uutistapahtumia odotettiin tulevaksi vain tietokoneiden ennustetun muistivirheen muodossa. Y2K-nimellä kutsuttu yllätys ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja unohtui nopeasti.

Jeltsin yllätti vielä kerran

Mutta todellisen uutisen tarjosi Venäjän presidentti Boris Jeltsin, joka uudenvuodenpuheessaan ilmoitti eroavansa. Jeltsinin pääministeriksi nostama Vladimir Putin sai ohjat.

Katso videolta Ylen kello 20.30:n uutislähetys uudenvuodenaattona 1999, jossa vallanvaihdosta kerrottiin.

Vuosituhannen vaihtumista seurattiin näyttävästi, maailmalta tulvi kuvia ja millennium-studiossa vaihtuivat juontajaparit neljän tunnin välein. Jeltsinin ilmoitusta kommentoitiin pitkin lähetystä.

Muistan itse olleeni iloinen siitä, että kehäraakkina pidetty Kremlin isäntä pääsi vielä kerran yllättämään koko maailman. Jeltsin oli heikkouksistaan huolimatta johtaja, joka oli vienyt Venäjän uuteen aikaan.

Ylen uutistoiminta puolestaan tuotti Jeltsinin lähdöstä vankan paketin, jossa sekä hänen myrskyinen kautensa että perintöprinssin ominaisuudet arvioitiin – niin paljon kuin Putinista silloin tiedettiin.

Maailmalle tuntematon Putin oli aiemmin työskennellyt Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB:ssä ja Pietarin kaupungin hallinnossa. Jeltsinin takellellen esittämä eroilmoitus merkitsi Putinille suurta mahdollisuutta, ja raittiiksi tiedetty uusi johtaja varmisti helposti valtansa keväällä järjestetyissä vaaleissa.

Vuosituhannen vaihteen uutisstudiossa osattiin ennakoida Putinin vaalivoitto – muttei sentään yli kahden vuosikymmenen valtakautta.

Putin on laittanut Venäjän uusiksi

Neuvostoliiton romahtamista seuranneen kaoottisen 1990-luvun jälkeen moni venäläinen toivoi vakiintumista ja taloudellista turvaa. Tätä Putin pystyi järjestämään, mutta vakaudella oli hintansa.

Venäjä käänsi selkänsä yhteistyölle Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain kanssa. Yhteiskunnan ilmapiirin vapautuminen ja demokratianharjoittelu vaihtuivat tiukentuvaan kansallismielisyyteen. Kapinallinen Tšetšenia oli palautettu kuriin kahden sodan myötä.

Viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov oli tuonut glasnostiksi kutsutulla avoimmuuspolitiikalla maahan sananvapauden, mutta Putinin kaudella sekin sai vaihtua median yksiäänisyydeksi ja toimittajien vainoiksi. Lännen kanssa harjoitetun hapuilevan sotilasyhteistyön korvasi Naton laajenemisen kiivas vastustus.

"Venäjä ilman Putinia"

Vuonna 2007 Putin syytti Yhdysvaltoja maailman ylivallan tavoittelusta. Pian tiukan linjan omaksunut Venäjä antoi itselleen luvan jyrätä periaatteet Euroopan rajojen koskemattomuudesta – vaikka oli niihin jo Neuvostoliiton aikana juhlallisesti ETYK:ssä sitoutunut. Tämän sai kokea ensin Georgia ja sitten Ukraina. Myös Syyriassa Venäjä on pitänyt asevoimin kiinni asemastaan.

Taloudessa Putinin vallanpito saattoi tukeutua öljyn hinnan korkeasuhdanteeseen, mutta sen mentyä ohi on Venäjän talous jälleen koetuksella.

Etenkin suurissa kaupungeissa mielenosoitusliikehdintä kyseenalaistaa säännöllisesti Kremlin vallan – "Venäjä ilman Putinia" on usein kuultu iskulause. Mielenilmaukset tukahdutetaan yleensä kovin ottein, mutta toistuvat väärinkäytökset vaaleissa ja yhteiskunnan ilmapiirin käyminen ahtaammaksi saavat varsinkin nuoria kaduille.

Uuden protestiaallon on aiheuttanut jätekriisi, kun Venäjän suurten kaupunkien kasvavia roskavuoria koetetaan saada kätkeä pois silmistä kyseenalaisin menetelmin. Kaatopaikkoja vastustavat liikkeet muistuttavat Neuvostoliiton viimeisistä vuosista, jolloin ekologinen liikehdintä oli tärkeä osa keskusvaltaa vastaan esitettyä arvostelua.

Kuinka käy Kremliltä ilmastonmuutos?

Maailmanlaajuista huolta ilmastonmuutoksesta Putin ei ole jakanut. Vuosituhannen alussa hän jopa toivotti ilmaston lämpenemisen tervetulleeksi, se kun parantaisi hänen mukaansa viljasatoa ja vähentäisi talviturkkien tarvetta. Myös Venäjän valvottu media on välttänyt aiheesta puhumista, tai selittänyt ilmastonmuutoksen Yhdysvaltain salajuoneksi.

Siperian metsäpalot ja Moskovan lumettomat talvet ovat kuitenkin tuoneet ilmiön myös venäläisten arkeen. Valtaosa kansalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja moni pitää ihmisen toimintaa sen aiheuttajana.

Kenties tätä huolta seuraten myös presidentti Putin sanoi suuressa mediatapaamisessa ennen joulua, että Venäjä tekee kaikkensa, että ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa. Hän arvioi että Venäjällä ilmasto lämpenee nopeammin, kuin maailmassa keskimäärin, mutta muistutti myös ettei Venäjä kuulu maailman suurimpien saastuttajien joukkoon.

Syksyllä Venäjä ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen. Maa ei siis tässä asiassa kulje samaa tahtia presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltain kanssa.

Putin ja epävarmuuden aika

Mutta muuten asettui Putin lehdistötilaisuudessa tukemaan yhdysvaltalaista virkaveljeään, kutsuen tätä vastaan esitettyjä virkarikossyytteitä tekaistuiksi.

Maailma on näin käynyt monimutkaisemmaksi – etenkin verrattuna siihen kahtiajakoon, johon nuori KGB-upseeri Vladimir Putin kylmän sodan aikana kasvoi.

Nyt hänen johtamaansa Venäjää on syytetty vaalivaikuttamisesta ja muusta sekaantumisesta Yhdysvaltain asioihin. Populististen liikkeiden myötä ei Eurooppakaan ole entisensä, ja esimerkiksi Unkarin on nähty tukeutuvan jälleen Moskovaan.

Moni seikka on epävarma, kun Venäjää presidenttinä ja pääministerinä johtanut Putin aloittaa kolmannen vuosikymmenensä Kremlin isäntänä.

Nykyinen neljäs presidenttikausi päättyy vuonna 2024, ja Putin on ilmoittanut ettei sen jälkeen enää jatka. Ainakaan presidenttinä.

Norjassa hallitus on määrännyt puolustusvoimien helikopterin valmiuteen Kirkkoniemeen kiireellisiä ambulanssilentoja varten. Myös Suomessa lääkärihelikopteritoimintaa selvittänyt Jyrki Lilja esittää puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lentokaluston käyttöä ensihoidon ilmailupalvelussa.

Suomessa Puolustusvoimat voi antaa virka-apua helikoptereilla poliisille, pelastuslaitoksille ja Rajavartiolaitokselle. Sen sijaan jatkuva vaativa ensihoito ei kuulu virka-avun piiriin.

– Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sosiaali- ja terveysministeriön toimialalle virka-apua, sanoo Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikönjohtaja, prikaatikenraali Antti Lehtisalo.

Maavoimille hankitut NH-90-kuljetushelikopterit saavat vuosittain muutamia kymmeniä virka-aputehtäviä. Virka-aikana päivityskopteri lähtee ilmaan Kouvolan Utista puolessa tunnissa, työajan ulkopuolella lähtövalmius on yli kaksi tuntia. Mikäli kopteri halutaan ilmaan nopeammin, miehistön tulisi käytännössä päivystää ympäri vuorokauden varuskunnassa.

– Lääkärihelikopteritoiminta vaatisi uusia vasteaikoja, ja helikopterin merkittävää uudenlaista varustamista. Silloin kopterin käyttäminen normaaleihin operatiivisiin tehtäviin ei olisi enää järkevää, sanoo Lehtisalo.

Puolustusministeriön huolena onkin, että virka-aputehtävät voivat haitata helikopteripataljoonan ensisijaista tehtävää, maanpuolustusta.

Rajavartiolaitos antaa virka-apua merialueilla ja Lapissa

Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen laidalla, Vartiolentolaivueen tukikohdassa, valmistaudutaan päivän harjoitukseen. Päivystävä Super Puma -kopteri on lähdössä Porkkalan edustalle Suomenlahdella.

Tehtävänä on laskea pintapelastaja tuulisella merellä kelluvaan veneseen. Mikäli harjoitus keskeytyisi oikean tehtävän takia, kopterissa on mukana myös ensihoitaja.

– Tarvittaessa saamme mukaan Finnhemsin lääkärin, jos jollain matkustaja-aluksella on vaativampi hoitotehtävä, kertoo Super Puma -kopterin päällikkö päällikkö Lauri Holopainen.

Vuosittain Rajavartiolaitoksen helikoptereilla kuljetetaan lääkäri merelle kymmeniä kertoja.

Vartiolentolaivue antaa virka-apua säännöllisesti myös pohjoisessa. Ongelmana ovat Lappiin sijoitetut Agusta Bell -kopterit, joilla ei voi lentää vaikeissa olosuhteissa. Se johtaa myös tehtävien peruuntumiseen.

Jäänpoistolaitteita koptereihin ei myöskään ole tulossa, sillä 1980- ja 1990-luvuilla hankitut kopterit ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Niihin tehdään parhaillaan päivityksiä, jotka mahdollistavat lentämisen 2020-luvun loppupuolelle asti.

Päivitysten takia Rajavartiolaitoksella on parin vuoden ajan jatkuva muutaman kopterin vajaus, kun koneet ovat kerrallaan pois käytöstä useiden kuukausien ajan. Päivityksiä tehdään myös keskiraskaisiin Super Puma-koptereihin.

– Super-Pumat on tarkoitettu ensisijaisesti meripelastustehtäviin ja merialueen valvontaan, eikä meillä ole osoittaa jäänpoistolla varustettuja koptereita pohjoiseen, sanoo Vartiolentolaivueen komentaja, kommodori Risto Jääskeläinen.

Kuka maksaa kalliin virka-avun?

Super Pumat on sijoitettu Vantaalle ja Turkuun, joista ne pääsevät nopeasti merialueelle.

– Super Pumalla pääsemme saaristoon ja mihin tahansa Suomen merialueella vaativiin tehtäviin. Kopterissa on ominaisuuksia, joita ei pienemmissä koptereissa ole, sanoo Jääskeläinen.

Keskiraskaat Super Puma ja NH-90 ovat liian järeitä koptereita lääkärin tai yksittäisen potilaan kuljettamiseen maa-alueilla. Hyvä suorituskyky myös maksaa. Super Puman lentotuntihinta voi nousta jopa 6 000 euroon.

Lapin jäätäviin oloihin ensihoidon virka-aputehtäviin paremmin soveltuvan konetyypin hankinta tulee mahdolliseksi 2020-luvun lopulla, kun Rovaniemelle nyt sijoitetut koneet korvataan uusilla.

– On mahdollista, että siinä vaiheessa markkinoilla on jo Super Pumia pienempiä koptereita, joissa on toimiva jäänpoisto, arvioi kommodori Risto Jääskeläinen.

Nykyisin Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos eivät peri virka-avusta korvausta avun saajalta, vaikka Kelan maksamat korvaukset lentotehtävien hoidosta kattavat vain murto-osan kustannuksista.

– Teemme lähinnä Lapissa sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä virka-apuna. Mikäli tehtävien määrä tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi, silloin kulut myös on korvattava, muistuttaa Risto Jääskeläinen.

• Uuden vuoden tapahtumassa Helsingin Kansalaistorilla esiintyvät Alma, Gasellit ja Pyhimys.
• Tapahtuma nähdään suorana Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 22.45–01.00. Katso lähetystä klikkaamalla pääkuvaa.
• Jaa kuva juhlatunnelmista somessa tunnisteella #vuosivaihtuuyle ja voit nähdä kuvasi Ylen Vuosi vaihtuu -lähetyksessä.

Helsinki järjestää uudenvuodenjuhlan Kansalaistorilla, kansalliskirjasto Oodin ja Musiikkitalon edustalla Töölönlahdella. Tapahtuma vaikuttaa myös liikennejärjestelyihin (Helsingin kaupunki) Kampissa ja sekä Etu- ja Taka-Töölön alueella.

Uudenvuoden vastaanotto aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä erityisesti autoliikenteessä uudenvuodenaattoiltana kello 22.00–01.30 välisenä aikana. Kaupunki kehottaa yleisöä käyttämään joukkoliikennettä tai tulemaan paikalle kävellen.

Joukkoliikenteessä (HSL) on lisävuoroja uudenvuodenaattona, mutta myös poikkeuksia aikatauluissa ja poikkeusreittejä Kansalaistorin uudenvuodenvastaanoton takia. Poikkeavat aikataulut ja reitit näkyvät Reittioppaassa.

Uudenvuoden show’ta voi seurata Eduskuntatalon portailta ja liikenteeltä suljetulta Mannerheimintieltä. Mannerheimintie ja Töölönlahdenkatu suljetaan autoliikenteeltä kokonaan viimeistään kello 22 alkaen.

Kaupungin mukaan liikennemuutoksia on jo iltapäivällä.

• Eero Erkon katu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä kello 15 alkaen.
• Töölönlahdenkatu, Pohjoinen Rautatiekatu (välillä Mannerheimintie – Arkadiankatu) ja Postikuja suljetaan kokonaan viimeistään kello 22 alkaen.
• Mannerheimintie välillä Arkadiankatu – Eteläinen Hesperiankatu ja Töölönlahdenkatu suljetaan autoliikenteeltä kokonaan viimeistään kello 22 alkaen.
• Mannerheimintietä etelään kulkeva liikenne ohjataan Pohjoisen Hesperiankadun kautta Runeberginkadulle.
• Eteläisen Hesperiankadun ja Arkadiankadun välisiltä sivukaduilta ei pääse kääntymään Mannerheimintielle.
• Huolto- ja tontilleajo tapahtuu Runebergin- ja Pohjoisen Hesperiankadun kautta.

Kaupunki muistuttaa alueen toimijoita ja asukkaita, että autolla ei pääse rajoitetulle alueelle tai alueelta pois noin kello 22–01 välisenä aikana.

Järjestäjän mukaan tapahtumaan odotetaan noin 60 000 osanottajaa. Viime vuonna vastaavaan tapahtumaan osallistui noin 70 000.

Helsingin poliisi valvoo uudenvuoden viettoa Helsingin keskustassa.

Tunnettujen artistien tahtiin

Uuden vuosikymmenen vaihtumista tähdittävät kansainvälistä uraa luonut ALMA, kotimaiset räppärit Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Yleisöä tanssittaa myös DJ Windows95man.

Juontajina tänä vuonna ovat näyttelijä Alina Tomnikov ja Yle Kioskista tuttu Constantinos “Gogi” Mavromichalis. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori pitää perinteisen uudenvuodenpuheensa.

Lapsille suunnattu tapahtuma alkaa jo kello 17 Pikku Papun Orkesterin & Blind Gut Companyn puolen tunnin esityksellä, jonka jälkeen on lasten ilotulitus kello 17.30.

Iltaohjelma alkaa kello 22. Ensin esiintyy DJ Windows95Man. Alma, Gasellit ja Pyhimys aloittavat oman uudenvuoden shownsa kello 22.45 ja esiintyvät puoleenyöhön saakka.

Juhla huipentuu ilotulitukseen, joka on kaupungin ennakkotietojen mukaan näyttävä. Sen jälkeen DJ Windows95Man viihdyttää juhlijoita aina kello yhteen saakka.

– Ympäristöystävällisyyttä on mietitty. Näytökseen on suunniteltu valoshow, joten ilotulitteiden määrää on voitu vähentää. Lisäksi ilotulitteet on valmistettu vastuullisesti, eikä niissä ole ympäristöä kuormittavia raskasmetalleja, sanoo tapahtuman vastaavaa tuottaja Emma Abendstein.

Aktiivimalli mäkeen

Toisten kehuma, toisten inhoama, vain kaksi vuotta voimassa ollut työttömyysturvan aktiivimalli haudataan heti vuoden vaihtuessa. Kuoppaaminen ei kuitenkaan tarkoita, että aktiivimallille tulee heti loppu. Vielä tammikuussa 2020 työttömyysrahat maksetaan vanhan mallin mukaisesti. Esimerkiksi joulukuulta 2019 kertynyt etuus voidaan maksaa alennettuna tammikuun 2020 puolella.

Myös työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä pysyy ennallaan eli viidessä.

Aktiivimallin poistaminen maksaa yhteiskunnalle noin 50 miljoonaa euroa. Kun toimeentulo- ja asumistuista säästyy noin 12 miljoonaa, kokonaislasku jää noin 39 miljoonaan euroon.

Verotukseen muutoksia

Pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotus kevenee. 200 miljoonan euron kevennys saadaan aikaan korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennystä. Lisäksi ansiotulojen verotukseen tulee ansiotulon nousua vastaava indeksitarkistus.

Suurituloisille jo aiemmin kohdistettu niin sanottu solidaarisuusvero pysyy ennallaan koko vaalikauden ajan. Sen sijaan ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeveroprosentti laskee 35 prosentista 32 prosenttiin.

Kun verotuksen kaikki kiristykset, verot ja veronluonteiset maksut otetaan huomioon, pienituloisten palkkaverotus pysyy suunnilleen viime vuoden tasolla. Keskituloisten verotus taas kiristyy 0,4 prosenttiyksikköä ja suurituloisten noin 0,5 prosenttiyksikköä.

Eläkeläisten verotus pysyy suurin piirtein ennallaan.

Myös työnantajan maksamien muuttokulujen veronalaista osaa korotetaan niin, että puolet kuluista olisi verottomia. Samalla esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja sairaus- sekä vanhempainpäivärahaan tulee korotus.

Pienimmät eläkkeet nousevat

Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksineläjän täysimääräinen kansaneläke on yhteensä noin 663 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 592 euroa. Takuueläke on täysimääräisenä vuoden alusta noin 835 euroa. Korotuksen eläkkeisiinsä saa arviolta kaikkiaan noin 610 000 eläkeläistä.

Eläkeikä nousee kuukausilla vuonna 1957 syntyneillä

Alin vanhuuseläkeikä nousee kolmella kuukaudella. Vuonna 1957 syntyneet voivat jatkossa siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. Eläkeiän nousu johtuu vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.

Vuoden 2020 elinaikakerroin pienentää vuonna 1958 syntyneiden ensi vuonna tai myöhemmin alkavia vanhuuseläkkeitä 4,6 prosenttia. Jo myönnettyihin eläkkeisiin se ei vaikuta.

Kaikille lapsille taas oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon

Oikeus täysipäiväiseen subjektiiviseen päivähoitoon palautuu kaikille. Säännös tulee voimaan elokuussa. Subjektiivisella päivähoito-oikeudella tarkoitetaan alle kouluikäisen oikeutta päivähoitoon eli varhaiskasvatukseen, vaikka lapsen molemmat vanhemmat olisivat kotona. Oikeuden rajaaminen tuli mahdolliseksi edellisen hallituksen aikana vuonna 2016. Valtio korvaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautumisesta aiheutuvat kulut kunnille kokonaan.

Polttoaineet kallistuvat – mutta vasta elokuussa

Autoilu kallistuu. Polttoaineveroihin tulee yhteensä noin 250 miljoonan euron korotus. Korotuksen tulevat voimaan kuitenkin vasta elokuussa. Näillä näkymin bensiinin hinta nousee tuolloin 6,3 senttiä litralta ja dieselin hinta 6,9 senttiä litralta.

Opintotuki nousee, oppimateriaalilisään pieni korotus

Lasta huoltavan opiskelijan opintoraha nousee vuoden alussa 25 eurolla ja on siten jatkossa noin 350 euroa kuukaudessa. Muita opintorahoja korotetaan noin prosentilla elokuussa, kun opintorahan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Jatkossa indeksitarkistus tehdään vuosittain syyslukukauden alussa. Samalla opintotuen tulorajoja korotetaan seuraavalle kahdelle vuodelle noin 4,5 prosenttia palkkojen muutoksen mukaisesti. Pienituloisten perheille maksettavan oppimateriaalilisän määrä nousee noin 50 senttiä ja on siten jatkossa 47,3 euroa kuukaudessa.

Passin ja henkilökortin hinnat laskevat

Passin ja henkilökortin hinnat laskevat ensi vuoden alusta. Passi maksaa 51 euroa perinteisen poliisiasemalla käynnin kautta haettuna ja sähköisesti haettuna 45 euroa. Myös henkilökortin hinta alenee 54 euroon käyntiasioinnin kautta haettuna. Sähköisesti haettuna hinta on 48 euroa. Alennuksen syitä ovat muun muassa tehostuneet prosessit ja volyymin kasvu.

Limsat kallistuvat

Virvoitusjuomia verotetaan ankarammin. Veronkorotus painottuu sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero nousee 27 sentistä 32 senttiin litralta ja muiden virvoitusjuomien 12 sentistä 13 senttiin litralta.

Sokeripitoisten juomajauheiden vero nousee 1,72 eurosta 2,04 euroon kilolta ja muiden juomajauheiden vero 1,04 eurosta 1,13 euroon kilolta. Samalla tietyistä vain vähän alkoholia sisältävistä juomista kannettavan veron määrä nousee 32 senttiin litralta tai 11,40 senttiin senttilitralta etyylialkoholia.

Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousevat veronkorotuksen vuoksi keskimäärin arviolta kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien prosentin.

Virvoitusjuomien verosta vapautetun pientuotannon raja nousee nykyisestä 50 000 litrasta 70 000 litraan. Juomapakkausveroon tulee vastaava muutos.

Kotitalousvähennystä leikataan

Kotitalousvähennyksestä nipistetään. Vähennyksen enimmäismäärä laskee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Asuntolainan korkovähennystä leikataan myös. Koroista vain 15 prosenttia on ensi vuodesta lähtien vähennyskelpoista. Vielä vuonna 2019 määrä oli 25 prosenttia. Tavoitteena on, että vähennys loppuu kokonaan vuonna 2023.

Tupakkavero nousee

Röyhyttely muuttuu entistä kalliimmaksi. Tupakkaveron korotus on keskimäärin 14 prosenttia vuosina 2020–2021. Korotus koskee savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta.

Savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hinnat nousevat veronkorotusten vuoksi keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukeaski kallistuu noin 95 senttiä. Ensi vuoden kaksi korotusta nostavat hintoja keskimäärin 6 prosenttia eli 47 senttiä askilta.

Osakesäästötilit käyttöön

Osakesijoittaminen helpottuu vuoden alussa, kun sijoittajat voivat alkaa hyödyntää osakesäästötilejä sijoittamisessa. Osakesäästötiliä tarjoavan pankin asiakas voi siirtää tilille enintään 50 000 euroa ja sijoittaa varat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa.

Ruuhka-Suomen joukkoliikenteen matkojen hinnat laskevat

Helsingin seudun liikenteen (HSL) pisimpien matkojen lippujen hinnat laskevat vuoden alussa. Alennus koskee kolmen ja neljän vyöhykkeen matkoja eli ABC-, BCD-, CD- ja ABCD-lippujen hintoja. Alennus on 2,4 prosenttia laskettuna kaikista hinnoista. R-kioskit alkavat periä vuoden alusta asiakkailta lisämaksua HSL:n matkalippujen myynnistä.

Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät

Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät vuoden alussa Digi- ja väestötietovirastoksi (DVV). Uuteen virastoon liitetään myös Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö.

Valtiovarainministeriön mukaan DVV:n tehtävänä on uudistaa yhteiskunnan digitalisaatiota ja turvata tietojen saatavuutta. Viraston on määrä tuottaa myös muun muassa holhoustoimeen liittyviä palveluja ja julkisen notaarin tehtäviä.

Ulkomaalaisten kiinteistökauppoihin tiukennuksia

Vuoden alusta alkaen EU- ja ETA-alueiden ulkopuoliset ostajat joutuvat hankkimaan luvan, kun he ovat ostamassa kiinteistöä Suomesta. Luvan myöntää puolustusministeriö. Tarkoituksena on antaa valtiolle oikeus puuttua sellaiseen kauppaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

Samalla tulee voimaan laki, joka antaa valtiolle niin sanotun etuosto-oikeuden. Valtio voi käyttää oikeutta, kun kiinteistö on strategisen kohteen lähellä.

Reserviläisten toimintaa uudistetaan, mukaan muun muuassa asepalvelukseen tutustumista

Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen järjestäminen siirtyy vuodenvaihteessa Puolustusvoimien tehtäväksi. Aiemmin puolustusvoimat ovat voineet ostaa palveluita Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä eli MPK:lta.

Muutoksen myötä Puolustusvoimat aikovat muuttaa toimintaansa niin, että aktiivisille reserviläisille voidaan tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia kehittää sotilaan perustaitoja ja hankkia uutta osaamista.

MPK järjestää jatkossa palvelusta suorittamattomille 16 vuotta täyttäneille tutustumistoimintaa asepalvelukseen. Toimintaa kehitetään myös täysi-ikäisille naisille.

Velallisen asemaan parannusta, ehdonalaisuus tiukkenee

Vuoden alussa tulee muutos velallisen palkasta jätettävään niin sanottuun ulosoton suojaosuuteen. Muutoksen jälkeen velalliselle pitää jättää 22,63 euroa päivässä ja lisäksi 8,12 euroa velallisen elatuksen varassa olevan osalta.

Myös työkyvyttömyyden takia maksettavan sairauspäivärahan perusteet muuttuvat. Muutoksen myötä sairauspäiväraha lasketaan vuositulon perusteella.

Myös tieto lääkkeiden omavastuun eli lääkekaton täyttymisestä näkyy heti vuodenvaihteen jälkeen apteekeissa. Vuosiomavastuu on ensi vuonna 577,62 euroa, kun se tänä vuonna on 572 euroa. Vuosiomavastuun ylittymisen jälkeen korvattavista lääkkeistä maksetaan vain 2,5 euron omavastuu.

Ehdonalaisiin rangaistuksiin tulee muutoksia. Esimerkiksi rikoksenuusijan on aiempaa vaikeampaa päästä ehdonalaiseen vapauteen. Samalla ehdonalaiselle pääsemisen aikaraja pitenee.

Myös ehdonalaisen vankeusrangaistuksen muita seuraamuksia tiukennetaan. Uusien pykälien myötä myös 21 vuotta täyttänyt voidaan tuomita ehdonalaisen lisäksi valvontaan. Nykylain mukaan valvontaan voitiin tuomita vain alle 21-vuotias.

Suurpetovahinkojen korvauksiin vauhtia

Suurpetojen aiheuttamat koira-, kotieläin- ja irtaimistovahingot maksetaan vuoden alusta lähtien heti korvauspäätöksen jälkeen ja aina täysimääräisesti. Muutos perustuu viime maaliskuussa voimaan tulleeseen riistavahinkolakiin. Sen sijaan poro- ja maatalousvahingot korvataan vasta vahinkovuotta seuraavana vuonna.

Brexit tulee, ja postimyynti EU:n ulkopuolelta kallistuu

Britannian EU-eron myötä ennen vapaasti liikkuneiden ihmisten, lentojen ja esimerkiksi erilaistan pakettien lähettäminen muuttuu. Eniten ero näkyy siinä, että Tulli joutuu tarkistamaan jopa miljoona matkustajaa, tuhansia lentoja ja yli 600 000 Britanniasta tulevaa pakettia.

Lisäksi EU:n ulkopuolta tilaaminen on kallistumassa. Tarkoitus on korottaa muualta tilattujen tuotteiden hintoja EU-maista tilattujen tasolle. Erityisesti tämä koskee Kiinaa, koska maa on suomalaisten postimyyntiostoslistan kärjessä.

Nyt tulee muutos, jonka perusteella unionin jäsenmaat saavat korottaa Kiinasta tulevien lähetysten pääte- eli käsittelymaksuja. Tähän mennessä maksu on ollut alhainen, koska Kiina on maailmankaupan osalta kehitysmaa. Hintojen vaiheittainen nostaminen korottaa Kiinasta tulevien lähetysten hintaa muutamilla kymmenillä senteillä.

Lisäksi yli 22 euron tullaukseen jääville paketeille tulee 2,90 euron käsittelymaksu. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskeva maksu otetaan käyttöön 31. tammikuuta alkaen.

Pohjois-Karjalan väkiluvultaan pienimmän kunnan, Valtimon, ja karjalaistalo Bombasta tunnetun Nurmeksen liitos on Suomen kuntakartalla ainoa tänä vuonna.

Yhdistymisen tuloksena syntyy Ylä-Karjalaan 9 700 asukkaan Nurmes. Väkiluvultaan se on sadan suurimman kunnan joukossa Suomessa. Kaikkiaan kuntia on tällä hetkellä 310.

Maapinta-alaltaan uusi Nurmes on Suomen 28:s suurin kunta.

Nämä puitteet luovat vahvan alueen ja elinvoimaisen alueen, lupaa Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

– Moneen asiaan tulee volyymia lisää ja hallinto tehostuu. Yhdistymisen jälkeen olemme hyvin vahva maatalouskunta ja maakunnan suurin maidontuottaja.

Myös talouden luvut osoittavat, että tulevaisuutta on.

– Meillä on erittäin vähän velkaa per asukas, 1 300 euroa. Yhteiset ylijäämäpuskurit ovat yli 21 miljoonaa euroa eli uusi kunta on taloudellisesti vahva.

Nurmeksen kaupunginjohtajan Asko Saatsin mukaan Nurmes hengittää nyt entistä enemmän Kainuun ja Savon suuntaan.

– Me olemme kolmen maakunnan, kolmen matkailukeskuksen ja kolmen lentokentän kolmiossa. Meillä on hyvät edellytykset toimia jokaiseen ilmansuuntaan, kehuu Saatsi.

Koulu ja kirjasto entisellään

Valtimon kunnan liittyminen yli kolme kertaa suurempaan naapurikaupunkiin, Nurmekseen, ei tuo isoja muutoksia valtimolaisten arkipäivään, lupaa kunnanjohtaja Kyösti Korhonen.

– Kuntalaiset tuskin huomaavat merkittävää muutosta vuoden vaihduttua. Kotikunta muuttuu Nurmekseksi, mutta monet käytännön asiat säilyvät ennallaan.

Esimerkkeinä Korhonen mainitsee sosiaali -ja terveyspalvelut, jotka jo nykyisinkin hoitaa maakunnallinen kuntayhtymä Siun sote. Myös Valtimon koulu ja kirjasto jatkavat entisellään.

Valtimon Kuntalaisten Talolle puolestaan perustetaan kolmen henkilön palvelupiste. Lisäksi siellä jatkaa myös lomituspalveluyksikkö, joka saa vahvistusta Nurmeksesta.

Henkisesti siirtyminen kaupunkilaiseksi saattaa olla monelle valtimolaiselle vaikea paikka. Kunnassa on vahva oma identiteetti.

– Se on jokaisella yksilöllistä, mutta kunnan lakkaaminen on tietysti monelle tunneasia. Siihen täytyy vain sopeutua ja toivottavasti saadaan hyvä ja toimiva kunta.

Muutoksia verotukseen

Valtimolaisten siirtyminen kaupunkilaisiksi tuntuu kukkarossa ainakin jonkin verran. Muutoksia on tulossa verotukseen.

Kuntavero valtimolaisilla alenee 0,5 prosenttiyksikköä. Myös tuloveroprosentti laskee vuoden alusta. Sen sijaan kiinteistöverot hieman nousevat.

Taloudellisesti suurin vaikutus molemmille kunnille tulee valtionosuuksien muutoksesta, laskee Nurmeksen talousjohtaja Jussi Sallinen.

– Nurmeksen ja Valtimon asukkaat tulevat uudessa kunnassa syrjäisyyden perusteella lasketun valtionosuuden piiriin. Tämä nostaa kuntien yhteenlaskettua valtionosuutta noin 900 000 eurolla.

Talousjohtaja Jussi Sallinen pitää myös useita hyvinvointiin liittyviä Nurmeksen tarjoamia etuuksia merkittävinä valtimolaisille.

– Näihin etuuksiin kuuluu muun muassa seniorikortti, kuntalaisalennus kylpylään sekä juniorikortti.

Voimat yhteen kun väki vähenee

Kuntia ajaa yhteen raha ja väestön väheneminen. Reilun 2000 asukkaan Valtimon kohdalla kyse ei kuitenkaan ollut pakosta tai kriisikunnasta. Talouden pohja on ollut vahva, vaikka viime vuosina se onkin notkahtanut.

– Kuntatalouden kannalta uusi Nurmes tulee olemaan vahva, vaikka jokaisella kunnalla onkin haasteensa. Takki auki ja ilman säästöjä ei kuitenkaan mennä, sanoo kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitosta.

Kaiken kaikkiaan into kuntaliitoksiin on hiipunut Suomessa niin, että viime vuosina on Suomessa toteutunut enää vain muutamia kuntaliitosselvityksiä.

Kuntaliiton tietojen mukaan vuonna 2020 on käynnissä vain yksi selvitys, Kankaanpää-Honkajoki, jotka sijaitsevat Satakunnassa.

Kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen kuitenkin ennustaa, etteivät kuntaliitokset jää tähän Pohjois-Karjalassakaan.

– Kyllä varmasti tietyllä aikavälillä liitoksia on tulossa. Tämä ei varmasti jää viimeiseksi yhdistymiseksi.

Mitkä kunnat yhdistyisivät seuraavaksi, sitä ei kehityspäällikkö Seppo Tiainen lähde veikkaamaan.

Kuntaliiton mukaan kuntien tulevaisuus ja määrä riippuu siitä pitkälti siitä, miten sosiaali -ja terveydenhuollon uudistus etenee, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.

– Tämä vaikuttaa siihen, mikä on kunnan rooli ja minkälaisia tehtäviä sillä on. Tätä kautta mietitään sitten kuntaliitosten tarvetta.

Uusi Nurmes oli vähästä kiinni

Valtimon ja Nurmeksen liitto meinasi jäädä hyvin vähästä kiinni. Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi viime keväänä yhdistymisen vain yhden äänen enemmistöllä äänin 11-10. Tämä herätti ihmettelyä, sillä kuntaliitosta lähdettiin valmistelemaan Valtimon aloitteesta.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto sen sijaan otti Valtimon avosylin vastaan täysin yksimielisesti.

Valtimoa ja Nurmesta on naitettu aiemminkin. Edellisen kerran liitoshanke karahti kiville, kun Valtimon päättäjät torjuivat yhdistymisen Nurmeksen kaupungin kanssa vuonna 2014.

Vuoden vaihteessa syntynyt uusi Nurmes on noin 9 700 asukkaan kaupunki. Se on maakunnan kuudenneksi suurin paikkakunta asukasluvultaan.

Uusimman kuntaliitoksen jälkeen Pohjois-Karjalaan jää 12 kuntaa.

Lue lisää:

Nämä kolmekymppiset ovat jokaisen kituvan pikkukunnan päiväuni – ihmeperhe Laaniset romuttaa 6 synkkää ennakkoluuloa autioituvasta Suomesta

Sytytyslanka palaa loppuun ja ilotulitepata alkaa syöstä kuvioita taivaalle. Pauke on melkoinen. Desibelimittari näyttää hurjimmillaan lukemaa 108, kun raja Suomessa myytäville ilotulitteille on 120.

Tämä ei nyt vastaa lainkaan odotuksia. Tämän piti olla hiljainen ilotulite. Olemme testaamassa hiljaisempana vaihtoehtona markkinoitavaa ilotulitepataa yhdessä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa.

Neljässäkymmenessä sekunnissa kaikki on ohi. Ruudin savua leijailee padan ympärillä.

– Ajattelin, että tulee vaan suhausta ja hienoa läikettä taivaalle, mutta yllätys oli kun alhaalla tulkin kovia pamahduksia. Nätit säteet taivaalle syntyi, mutta ei tämä hiljainen ollut, Etelä-Savon pelastuslaitoksen palopäällikkö Isto Heikkinen totesi testin jälkeen.

Tämän uuden vuoden rakettimarkkinoinnissa hiljaiset ilotulitteet on nostettu erityisesti esille. Rakettifirmojen mainoksissa ja nettisivuilla niitä mainostetaan lemmikki- ja lapsiystävällisinä versioina.

Kansalaisaloite tuuppasi ilotulitealaa kestävämpään suuntaan

Ilotulitteiden synnyttämä melu on yksi syy siihen, että yli 65 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen, jossa halutaan kieltää ilotulitteiden kuluttajakäyttö. Aloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa.

Tätä edelsi vuosia kestänyt julkinen keskustelu ilotulitteiden melu- ja ympäristöhaitoista. Keskustelun kuulivat myös rakettifirmat.

– On saatu palautetta, että ilotuliteala vaatii reilusti kehitystä. Tämä kansalaisaloite on yhdistänyt meidän alaa ja nyt on ryhdytty miettimään, kuinka olemme paremmin suvaittavia ja kehityttäisiin kestävämpään suuntaan, sanoo toimitusjohtaja Antti Aitto-oja Suomen Rakettitukku oy:stä.

Yksi asia mihin rakettifirmat ovat nyt tarttuneet, on juuri ilotulitteiden synnyttämä melu. Uuden vuoden aaton jyske huolestuttaa etenkin lemmikkien omistajia, eikä syyttä. Lemmikille uudenvuoden yö voi tuntua sotatilalle. Koiranomistajille on viime vuosina ryhdytty tarjoamaan erilaisia hiljaisia majoitusvaihtoehtoja uudeksi vuodeksi. Esimerkiksi Vantaan lentokenttähotellin äänieristetyt huoneet (Talouselämä) varataan loppuun heti vuoden alussa.

Hiljaisemmiksi raketteja ja patoja on pyritty saamaan vähentämällä ilmassa tapahtuvia räjähdyksiä. Normaalisti taivaalle syntyvä kuvio tehdään räjäyttämällä, eli raketista kuuluu ilmassa pamaus.

– Hiljaisemmissa padoissa ja raketeissa kuvio ikään kuin avataan ilmassa ilman räjähdystä. Myös näissä hiljaisemmissa kuuluu pamaus maassa, kun ammus ammutaan taivaalle. Mutta hiljaisempi siitä tulee siksi, kun kuvion tekeminen ei tuota enää ääntä, sanoo Antti Aitto-oja.

Uusi asia hiljaiset ilotulitteet eivät ole. Tänä vuonna niitä on vain tarjolla aiempaa enemmän ja aiempaa näyttävämmin. Keskustelun velloessa vuosia milloin kuntien rahapulasta johtuvan ilotulitusten vähenemisen ympärillä, milloin rakettien melu- ja ympäristöhaittojen äärellä, ovat rakettifirmat olleet herkällä korvalla. Jo viisi vuotta sitten hiljaisten rakettien suosion ennustettiin kasvavan. Nyt aika alkaa olla kypsä uudentyyppisille ilotulituksille.

– Myös ilotuliteammattilaisilta on alettu tilata hiljaisia näytöksiä, sanoo raketteja maahan tuovan Suomen Ilotulite oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala.

Rakettien muoviosia korvataan biohajoavalla materiaalilla

Toinen asia missä rakettifirmat ovat kunnostautuneet, on ilotulitteista syntyvä jäte. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on arvioinut, että suomalaiset ampuvat yksistään vuodenvaihteessa taivaalle noin 300 000 kiloa ilotulitteita.

Kansalaisaloitteen tietojen mukaan rakettien mukana ilmaan lentää useita kemikaaleja, muun muassa noin 10 000 kiloa metalleja. Myös muoviroskaa raketeista syntyy, sillä perinteisesti niiden kärkikartio on tehty muovista (Tukes).

Suomessa ilotulitealan yhdistyksen jäsenet ovat sopineet luopuvansa mikromuovijätteestä seuraavan viiden vuoden aikana. Maassamme on kehitelty muovin korvaava materiaali, joka soveltuu ilotulitekäyttöön.

– Rakettien kärkikartioiden muovi on korvattu suomalaisella puupohjaisella, biohajoavalla materiaalilla. Kärki maatuu luonnossa samassa ajassa kuin vastaavan kokoinen kappale puuta, sanoo Jori Lahtonen Rakettikeiu oy:stä.

Rakettikeiu on ensimmäinen firma Suomessa ja tiettävästi koko maailmassa, joka on korvannut ilotulitteiden muoviosia biohajoavilla. Lahtonen kertoo heidän tilanneen puukomposiittia muun muassa pakkausmateriaaleja valmistavalta Sulapac oy:ltä, hakeneensa sen Kaustisilta ja toimittaneensa Kiinaan, jossa arviolta 90 prosenttia maailman ilotulitteista valmistetaan.

– Kiinassa vastaanotto oli innostunut. Ja esimerkiksi Tanska halusi tätä samaa materiaalia, mutta he eivät vielä ehtineet sitä täksi uudeksi vuodeksi saamaan, Lahtonen kertoo.

Mikromuovittomuuden lisäksi Suomen ilotulitealalla on tavoitteena hyvittää alan jättämä hiilijalanjälki lähivuosina kokonaan. Suurin osa siitä syntyy laivarahdista.

30 miljoonaa ilotulitetta vuosittain taivaalle

Rakettimyyjiltä hiljaisempia ilotulitteita on kysytty tasaisin väliajoin. Etenkin lemmikkien omistajat ja lapsiperheet tarttuvat helpommin hiljaisempina markkinoituun uudenvuoden pommiin.

– Toki me muillekin niitä tarjotaan. Tänä vuonna meillä on myös ensimmäistä kertaa myynnissä kuulosuojaimia suojalasien lisäksi, sanoo mikkeliläinen rakettimyyjä Juha Kanerva.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen mukaan Suomessa myydään vuosittain kuluttajille noin 30 miljoonaa ilotulitetta. Vaikka hiljaisempien rakettien ja pommien tarjonta ja kysyntä on kasvussa, on silti isolle osalle kuluttajista edelleen juuri pamaus se, mitä uuden vuoden raketeilta haetaan.

– Ostin patoja ja thunderkingejä, jotka paukahtaa kovaa. Ei muita perusteita ostokselle ollut kuin se, että räjähtää kovasti, totesi rakettikaupan tiskillä mikkeliälinen Timo Laukkarinen.

Yle Uutiset kertoi aamulla, että hiilensidontaa edistävän Compensate-säätiön toiminta on johtanut Poliisihallituksen tekemään tutkintapyyntöön.

Helsingin poliisille jätetty tutkintapyyntö kulminoituu rahankeräyslakiin.

Poliisihallituksen arpajaishallinnon ylitarkastaja Mikko Cantell sanoo, että nyt halutaan selvittää, onko kyseessä lahjoitustoiminta ja vedotaanko tässä yleisöön rahalahjoitusten saamiseksi, vai onko palvelu liiketoimintaa.

Nämä asiat ovat Cantellin mukaan syynä tutkintapyyntöön. Sen, millä nimikkeellä asiaa mahdollisesti tutkitaan, päättää Helsingin poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja.

Lue lisää: Poliisihallitus on tehnyt tutkintapyynnön Antero Vartian johtamasta Compensate-säätiöstä

Poliisihallitus on käynyt keskusteluja säätiön kanssa ja niissä Compensate-säätiö on esittänyt, että kyse on vapaaehtoisesta lisämaksusta jonkun tuotteen yhteydessä. Poliisihallituksen mukaan tällöin ei ole kyse aidosti vastikkeellisesta kaupankäynnistä.

Poliisihallitus on katsonut ilmastonsuojelutyön, mukaan lukien erilaiset päästökompensaatiohankkeet, vakiintuneesti yleishyödylliseksi toiminnaksi ja monille järjestöille on myönnetty rahankeräyslupa varojen hankkimiseksi tällaiseen toimintaan. Compensate-säätiö on toiminut tähän saakka ilman rahankeräyslupaa. Compensate-säätiön johtajan Antero Vartian mukaan lupahakemus on jätetty joulukuussa.

Säätiön kanssa käydyissä keskusteluissa Poliisihallitus on aiemmin tuonut esille, että rahankeräys edellyttää lupaa. Poliisihallitus on myös säätiön pyynnöstä antanut kesäkuussa lausunnon, jossa on otettu kantaa säätiön esittelemään toimintamalliin ja katsottu, että toiminnassa on kyse rahankeräyksestä, jota varten tulisi hakea lupa.

– Olisi erikoista viranomaistoimintaa jos ei puututtaisi toimintaan, joka katsotaan rahankeräykseksi, ja jollaiseen on vakiintuneesti myönnetty lupia, ylitarkastaja Mikko Cantell sanoo.

Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut Antero Vartiaa kommentoimaan Poliisihallituksen tämänpäiväisiä perusteluita tutkintapyynnön tekemiselle. Aiemmin päivällä Vartia ihmetteli tutkintapyyntöä twitterissä.

Twitterissä aiheen tiimoilta on käyty koko päivän vilkasta keskustelua.

Lue myös:

Antero Vartian perustama hiilipäästöjen hyvityspalvelu juuttui lakihetteikköön – "Epäselvä arpajaislaki vaikeuttaa ilmastotoimia"

Ex-kansanedustaja ja tv-tähti Antero Vartia koukuttaa kuluttajat päästöjen hyvittämiseen – Näin toimii hiljaisuudessa valmisteltu Compensate

Hampurilainen, matka, lounas – ostosten päästöjä voi hyvittää, mutta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä: “Tilanne on villi länsi”

Lukuisissa maissa aina Australiasta Venäjälle asti eletään jo vuotta 2020. Moskovassa vuoden vaihtumista juhlistettiin näyttävin ilotulituksin.

Vuoden vaihtuminen on maailmalla otettu vastaan näyttävin ilotulituksin ja monin perinteisin vuoden vaihtumiseen liittyvin menoin.

Indonesian Jakartassa kymmeniä tuhansia juhlijoita kokoontui todistamaan vuoden vaihtumista rankasta vesisateesta huolimatta.

Hongkongissa demokratiamielenosoittajat kokoontuivat omaan valoesitykseensä jo ennen virallisen valoshow'n alkamista. Aktivistit muodostivat jopa kilometrien pituisiksi yltäneitä ihmisketjuja eri puolilla kaupunkia.

Aktivistien mielenilmaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet viralliseen juhlintaan, jossa yhdistettiin raketit ja valoshow.

Tästä artikkelista voit palauttaa mieleesi, millaisista tapahtumista päätyvä vuosikymmen maailmalla muistetaan

Japanissa uuttavuotta juhlittiin perinteisin seremonioin maan tärkeimmissä temppeleissä ja pyhäköissä.

Japanilaisille vuosi 2020 tuo mukanaan muun muassa Tokion olympialaiset.

Etelä-Korean Soulissa vuoden vaihtuminen tapahtui perinteisesti Bosingakin kellon kumahdellessa.

Australian Sydneyssä siirryttiin vuoteen 2020 kello kolmelta iltapäivällä Suomen aikaa. Ilotulitukset nähtiin, vaikka etukäteen oli epävarmaa, saadaanko niille lupa metsäpalojen johdosta.

Sydneyn taivaalle laukaistiin noin 100 000 ilotulitetta. Räiskettä kokoontui seuraamaan satojatuhansia katsojia kaupungin keskustaan.

Monissa muissa Australian kaupungeissa ilotulitukset peruttiin kuivuuden ja tulipalovaaran takia.

Kahta tuntia aiemmin vuorossa oli ollut Uusi-Seelanti, jonka suurimmassa kaupungissa Aucklandissa nähtiin upeat ilotulitukset kello 13 Suomen aikaa.

Uutta vuosikymmentä 2020 päästiin viettämään ensimmäisenä Kiribatin saarivaltiossa jo puoliltapäivin Suomen aikaa.

Viimeisenä vuosikymmen vaihtuu Yhdysvaltain Tyynenmeren saarilla, jossa se tapahtuu vasta keskiviikkona klo 14 Suomen aikaa. Vuoden vaihtuminen kestää yhteensä 26 tuntia aikavyöhykejaon takia. Aikavyöhykkeitä on 38.

Seuraamme vuoden vaihtumista pitkin päivää ja näytämme videoita sekä kuvia eri puolilta maailmaa.

Cats-elokuvasta piti tulla menestys. Se on ymmärrettävää, sillä vuonna 1981 ensi-iltansa saanut rakastettu teatterimusikaali on tuottanut yli neljä miljardia dollaria.

Sadan miljoonan dollarin jättibudjetilla toteutetun elokuvan on ohjannut Oscar-voittaja Tom Hooper (Kuninkaan puhe, 2010). Elokuva vilisee nimekkäitä tähtiä Judy Denchistä ja Ian McKellenistä aina Idris Elbaan ja Jennifer Hudsoniin.

Menestyksen sijaan Cats kuitenkin floppasi pahasti. Joulukuun 20. päivä Yhdysvalloissa ensi-iltansa saanut elokuva tuotti ensi-iltaviikonloppunaan alle kahdeksan miljoonaa dollaria lipputuloja. Elokuvan arvioidaan aiheuttavan tekijöilleen kaiken kaikkiaan noin sadan miljoonan dollarin tappiot.

Vähän ensi-illan jälkeen Universal poisti elokuvan sivustolta, jolla se esittelee tarjolla olevia elokuviaan Oscareita ynnä muita palkintoehdokkuuksia varten.

Suomessa perjantaina ensi-iltansa saava Cats esitettiin lehdistölle tänään Helsingissä. Se ei ole ennalta kuultujen kauhutarinoiden veroinen.

Miten sitten on mahdollista, että varmana hittinä pidetty Cats floppasi? Tässä viisi selitystä.

1. Kissat eivät käytä housuja

On olemassa syynsä sille, miksi kissavideot ovat suositumpia kuin videot, joissa ihmiset imitoivat kissoja. Saati sitten videot alastomista kissoja imitoivista ihmisistä.

Turkin peittämissä, liki alastomilta näyttävissä kissamaisesti liikehtivissä ihmisissä on outoa eroottisuutta, joka tuntuu Catsissä yllättävänkin epäsopivalta.

Teatterissa Cats toimii ehkä juuri siksi, että tiedämme katsovamme näyttelijöitä, joilla on kissapuvut ja jotka esittävät liikkuvansa kuin kissat. Elokuvassa hahmot on sen sijaan tehty näyttämään kissojen ja ihmisten sekoitukselta.

Hämmennystä ihmismäisten hahmojen edessä kutsutaan termillä "uncanny valley". Käytännössä se tarkoittaa tätä: mitä ihmismäisempi animoitu hahmo on, sitä vaikeampi siihen on samastua. Esimerkiksi piirrettyjen elokuvien eläinhahmot ovat helpompia samastumisen kohteita kuin tietokoneella animoidut ihmiset, koska jälkimmäisiltä puuttuvat kaikki mikroeleet, jotka tekevät meistä ihmisiä. Pieni ero on häiritsevämpi ja oudoksuttavampi kuin iso ero.

Digitoitujen hahmojen hyväksyminen vaihtelee eri katsojien välillä. Itselleni esimerkiksi Catsin pääosanesittäjä Francesca Hayward ja kaiken lyttäämisen keskellä kehuttu Taylor Swift menivät läpi uskottavina kissaihmisinä. Syynä on ehkä se, että he näyttelevät melkein naiivin simppelisti, tavalla, joka monessa muussa roolissa tuntuisi ylinäytellyltä.

Sen sijaan aina karismaattinen Dench näytti nyt turkikseen sonnustautuneelta viiksekkäältä rouvashenkilöltä ja toinen mestarinäyttelijä Ian McKellen dementoituneelta puskajuopolta.

Catsissä lähes kaikki on peitetty animaatiolla. Siksi karvapeitteen keskellä ilmehtivät kasvot tekevät elokuvan Jellikkeli-kissoista pahimmillaan pelottavia ilmestyksiä. Esimerkiksi silloin kun ihmiskasvoiset kissat syövät jätteitä roskiksesta.

Erityisen irvokas tunnelma syntyy elokuvan alkuvaiheilla, kun yhden laulun aikana ihmiskasvoiset kissat popsivat suuhunsa eläviä ihmiskasvoisia torakoita.

Kaiken tämän lisäksi Cats on kuviltaan oudon pimeä, epätarkka ja nopeilla leikkauksilla etenevä. Elokuva tuntuu haluavan kiinnittää katsojansa huomion johonkin muuhun kuin kissaihmisiin. Ongelmana vain on, että elokuvassa ei ole mitään muutakaan mitä katsoa.

2. Puskaradio tappoi kissat

Englanninkielinen lehdistö repi Catsin palasiksi jo ennen ensi-iltaa. Nähdessään jotain mille nauraa, kriitikot panivat kynät sauhuamaan ja pitivät hauskaa. Elokuvaa on kutsuttu cat-astrofiksi ja sen on sanottu olevan pahinta, mitä kissoille on tapahtunut sitten koirien. Rotten Tomatoes -sivuston kokoamissa kritiikeissä elokuva on saanut harvinaisen huonon arvosanan 20/100.

Kriitikot eivät ole kaikki kaikessa. Puskaradio voi parhaimmillaan nostaa kriitikoiden lyttäämiä elokuvia haudastaan. Näin kävi kaksi vuotta sitten, kun joulun aikaan ensi-iltansa saanut The Greatest Showman -musikaali kasvoi yllätyshitiksi.

Tällä kertaa yleisö on kuitenkin ollut samaa mieltä kriitikoiden kanssa. Hollywood-elokuvien yleisötutkimusta tekevän CinemaScore-palvelun mukaan yleisö on antanut elokuvalle arvosanaksi C+, mikä on huonoin arvosana mitattujen viimeaikaisten ensi-iltojen joukosta.

Puskaradio on toiminut tällä kertaa toiseen suuntaan ja yleisö on äänestänyt jaloillaan. Kritiikkien ja yleisön mielipiteen yhteenlaskettu voima pitää huolen siitä, että Cats ei enää nouse kuopastaan.

3. Cats on tarina ilman juonta

On olemassa syy myös sille, miksi Catsistä ei liki 40 vuoteen ole tehty elokuvaa.

Cats on musikaali, jossa ei ole juurikaan tarinaa. Se on sikermä T.S. Eliotin runoihin sävellettyjä kappaleita, joita yhdistää se, että ne kertovat kissoista. Juonen ohuena lankana on kissojen välinen laulukilpailu, jonka voittaja pääsee kissojen taivaaseen. Siihen tarvitaan enemmän sielua kuin kilpailuviettiä.

Noissa raameissa koko musikaali on vain sarja vinjettejä, joissa esitellään erilaisia kissoja. Kappaleet ovat enemmän tai vähemmän hyviä. Teatterissa punaisen langan puuttuminen ei ole haitannut. Se on ollut jopa osa teoksen viehätystä.

Elokuvaversiossa juonettomuus aiheuttaa sellaisen olon, että juonen langanpätkät ovat kuin kissojen jäljiltä. Minkä tahansa laulun voisi ottaa pois eikä teos kärsisi lainkaan. Kun koko elokuva ei sano mistään mitään, mihin tarvitaan ainuttakaan laulua?

4. Lopussa tuli kiire

Cats valmistui aivan viime tingassa. Hooperin on kerrottu saaneen elokuvan valmiiksi vasta 36 tuntia ennen ensi-iltaa. Normaalisti elokuvan ensi-iltaa voisi kuvitella myös siirrettävän, mutta Universal on polttanut Catsin markkinointiin valtavasti rahaa ja mitä ilmeisemmin sen haluttiin tulevan teattereihin otollisen joulusesongin aikaan.

Viime hetken viilaamisen syynä olivat ilmeisesti heinäkuussa julkaistun ensimmäisen trailerin aiheuttamat hysteeriset reaktiot. Kävelevien tietokoneanimoitujen kissojen ihmisnaamat oudoksuttivat ja kirvoittivat Twitterissä vertauksia Teletappien aurinkoon.

Toinen hämmentävä asia oli kissahahmojen ohut karvapeite, joka sai ne näyttämään liki alastomilta. Catsiin liittymätön Hollywood-tähti Anna Kendrick vitsaili Twitterissä huojentuneensa siitä, että traileri ei herättänyt hänessä mitään uutta seksuaalisesti.

Myös Yhdysvalloissa ensi-iltansa saanut versio oli keskeneräinen. Katsojat huomasivat muun muassa Judy Denchin oman käden näkyneen loppukohtauksessa kissahahmon käden tilalla.

The Hollywood Reporter -lehden mukaan Universal lähetti elokuvateattereihin uuden version, jossa tehosteita on paikkailtu. Universalilta kerrotaan, että asiasta on raportoitu lehdistössä virheellisesti. Yhtiö ei kuitenkaan tarkenna, mikä virhe jutuissa on ollut.

Tiistaina lehdistölle esitetty Cats ei ole niin katastrofaalisen huono kuin ensireaktiot antoivat odottaa. Se on enemmänkin melko tylsä ja turha tekele. Valitettavasti elokuva ei myöskään ole niin huono, että sillä olisi niin sanottua kalkkuna-arvoa eli että sen huonous tekisi siitä hauskan katsoa.

5. Menestykseen ei ole reseptiä

Miksi Cats sitten tehtiin? Varmasti ainakin mammonan takia. Rahan hajun on täytynyt olla niin voimakas, että ongelmiin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Menestyselokuvien tekemistä hankaloittaa se, ettei sellaiseen ole olemassa sääntöjä. Vaikka lähtökohtana olisi huippumenestynyt musikaali, ei etukäteen voi arvata, floppaako tuotanto niin kuin Rent (2005) vai menestyykö se niin kuin Les Misérables (2012).

Tällä kertaa se, mikä näytti oikotieltä onneen, johtikin umpikujaan.

Parhaimmillaan Cats onnistuu hetkittäin jopa koskettamaan, yleensä erinomaisten kappaleiden takia. Niitä ovat musikaalista klassikoksi noussut Memory sekä elokuvaa varten Swiftille sävelletty Beautiful Ghosts.

Yhdessä kohdassa tarinakin onnistuu koskettamaan epävarman taikurikissan yrittäessä parhaansa, mutta tunnelma pilataan pian käsittämättömän kökösti animoitujen levitoivien torvien ynnä muun lentävän tilpehöörin fanfaarilla.

Menestyselokuvien reseptistä tunnetaan kuitenkin yksi ainesosa. Niistä voi aistia tekijöiden intohimon kerrottavaan tarinaan. Catsistä tällainen innostus ja oivaltamisen halu puuttuu lähes kokonaan. Sitä ei vain löydy. Koko show tuntuu tylsältä, mikä pilaa myös Webberin kappaleiden tenhoa.

Kappaleiden kohotessa kohti kliimaksejaan ja liki juonettoman tarinan kohti kissojen taivasta, huomaa katsoja kaikkein isoimman ongelman. Sitäkin pitää jonkinlaisena reseptinä elokuvan menestykselle:

Cats-elokuvalta puuttuu sielu. Jos sillä olisi sellainen, nousisi se lähemmäs elokuvan taivasta.

Tieto, että keskustan K-Supermarket laittaa ovensa säppiin Forssassa pysäytti monet kuluttajat. Ihmetystä on herättänyt ainakin se, miten kymmenien kerrostalojen keskellä oleva ruokakauppa saattaa mennä kiinni, kun ostovoimaa kerrostaloissa luulisi olevan. Kesko kuitenkin ilmoitti ykskantaan, että Supermarket on päätetty sulkea kannattamattoman liiketoiminnan johdosta.

Forssan tapauksessa keskustassa asuu runsaasti ikäihmisiä, ja ainakin autottomille kaupan sulkeminen merkitsee sitä, että kauppamatka venyy melkoisesti. Seuraavaksi lähimpään kauppaan kertyy matkaa mennen tullen parisen kilometriä pitkin talvisohjoisia kevyenliikenteen väyliä.

Lähikaupasta apua autottomien tuskaan?

Päivittäistavarakauppa ry tuntee ongelman. Päivittäistavarakauppa katsoo, että kaupan palveluiden on oltava kaikkien kuluttajien helposti saavutettavissa koko maassa. Ruokakaupan palvelut on turvattava maan asuttavuuden ja huoltovarmuudenkin säilyttämiseksi, toteaa yhdistys.

Yhdistys laskee, että markettien määrä on maassa laskenut selvästi. Vuonna 1995 myymälöitä oli noin 4 600, vuonna 2017 enää reilut 2 800.

– Pienille lähikaupoille näyttää olevan jatkossa tilausta kauppaverkossa, kun ihmisten keski-ikä nousee ja kotitaloudet pienenevät, sanoo päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Ongelman tunnistaa myös Suomen Kuluttajaliitto. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo, että kaupunkien keskustojen elävöittäminen on tärkeää ja erityisen tärkeää on miettiä, miten juuri keskustoihin saadaan asukkaita. Beurling-Pomoel muistuttaa, että ihmiset lähtevät usein esimerkiksi halvempien hintojen perässä kauemmaksi ostoksille.

– Kauppias tietenkin haluaa euromääräisesti isompaa liikevaihtoa. Pitäisikö lopettavien myymälöiden tilalle kuitenkin harkita pienempiä kauppoja, kysyy Juha Beurling-Pomoell.

Kyläkauppatuki myös kaupunkeihin?

Lääkekin Suomen Kuluttajaliitosta irtoaa. Pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ehdottaa, että valtion kyläkauppatukea myönnettäisiin sellaisille kaupunkikeskustojen kaupoille, jotka eivät taloudellisesti pärjää.

Kyläkauppatuki jo puhtaasti kyläkaupoillekin näyttää vain olevan kiven alla. Vastikään päättyneessä haussa kantahämäläiset kyläkaupat jäivät ilman kyläkauppatukea. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen tukea tipahti kyläkaupoille Hartolassa ja Padasjoella. Koko maassa Ruokavirasto myönsi nyt ensimmäistä kertaa jaossa ollutta tukea yli 80 kyläkaupalle.

Suurin osa hylätyistä päätöksistä johtui siitä, että tukea hakenut kauppa ei sijaitse Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla. Valtion suunnitelmissa on kuitenkin tarkastella ongelmaa lähemmin. Maa- ja metsätalousministeriö aikonee tilata selvityksen siitä, voiko kyläkauppatukea mahdollisesti laajentaa.

Forssan ongelmaan on jo löydetty pieni paikallinen ratkaisu, vaikka se ei fyysistä kauppaa korvaa. K-Citymarket aikoo avata pikapuoliin oman verkkokaupan. Se tulee kattamaan koko Lounais-Hämeen.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on mennyt naimisiin Miika Johanssonin kanssa.

Ohisalo julkaisi romanttisen kuvan hääparista Twitter- ja Instagram-tileillään uudenvuodenaattona.

Ohisalo kirjoittaa, että "upea vuosi ja vuosikymmen saivat parhaan mahdollisen päätöksen. Sanoimme tahdon."

Tuore aviopari on saanut runsaasti onnitteluja viesteihin.

Morsian on pukeutunut täyspitkään valkoiseen hääpukuun, jossa oli pitsinen yläosa. Kädessään hänellä on valkoisista kukista sidottu kimppu.

Ylen tietojen mukaan vihkiminen tapahtui maistraatissa viime perjantaina.

Ohisalon aviomies Miika Johansson työskentelee North European Oil Tradessa (NEOT), joka toimittaa polttoaineita huoltamoketjuille Pohjoismaissa.

Johansson vastaa yhtiössä muun muassa uusiutuvien polttoaineiden kaupankäynnistä. Johansson kertoi aiemmin LinkedIn-palvelussa siirtyvänsä energiayhtiö ST1:n uusiutuvan energian liiketoimintayksikön johtajaksi toukokuussa.

Ohisalo ja Johansson ovat seurustelleet useita vuosia ennen avioitumistaan.

Korjaus 17.28: Korvattu otsikossa sana biobensakauppias sanalla biopolttoainekauppias.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi uudenvuodenpuheessaan, että Ranskan eläkeuudistus toteutetaan viikkokausia kestäneistä julkisen liikenteen lakoista huolimatta.

Macron sanoi, että uudistusta vastustavien ammattiliittojen kanssa pitää etsiä nopeaa kompromissia. Hän ei kuitenkaan ilmaissut, että olisi valmis tinkimään uudistuksen periaatteista.

Macronin tavoitteena on korvata Ranskan nykyinen järjestelmä, jossa eri ammattialoille on omia eläkejärjestelyjään, yhdellä uudella pisteisiin perustuvalla eläkejärjestelmällä. Tarkoitus on nostaa täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläköitymisikä 62:sta 64 vuoteen.

Macron sanoi televisioidussa puheessaan, että hän ymmärtää ihmisten huolia siitä, että he joutuisivat työskentelemään pidempään. Hänen mukaansa uudistus on silti tehtävä, koska muuten viivyttelyn hinta tulisi myöhemmin nuorten maksettavaksi.

– Maamme etu on ainoa kompassini, Macron sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Macron kuitenkin sanoi, että erilaiset raskaat työtehtävät otetaan huomioon, ja sellaisia suorittavat henkilöt voisivat eläköityä aiemmin.

Ranskassa lakot ovat halvaannuttaneet julkista liikennettä joulukuun 5. päivästä lähtien. Ammattiliitot eivät suostuneet pysäyttämään lakkoja jouluksi, ja ne ovat vakuuttaneet jatkavansa siihen saakka, kun uudet neuvottelut hallituksen kanssa alkavat tammikuun 7. päivänä.

– Tämä hallitus ei kuuntele ollenkaan, meidän täytyy lisätä painetta, kommentoi energia-alan ammattiliiton CGT:n tiedottaja Thierry Defresne uutistoimisto AFP:lle.

Yhdysvallat aikoo lähettää välittömästi noin 750 sotilasta Lähi-itään. Maan puolustusministeriö kertoi asiasta Irakin-suurlähetystöön kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen.

Nopean toiminnan joukkoja valmistellaan sijoitettavaksi alueelle muutaman päivän sisällä, puolustusministeri Mark Esper sanoi tiedotteessa.

– Tämä on asianmukainen ja varotoimi, joka toteutetaan vastauksena Yhdysvaltain henkilöstön ja rakennuksiin kohdistuvan lisääntyneen uhan takia, kuten todistimme tänään Bagdadissa tänään, Esper sanoi.

– Yhdysvallat suojelee ihmisiään ja etujaan kaikkialla maailmassa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi tiistaina Twitterissä, että terroristit ovat lähetystöhyökkäyksen takana ja Iran olisi ollut välillisesti mukana.

Irania tukevat mielenosoittajat ryntäsivät tiistaina Yhdysvaltain Irakin-suurlähetystölle. He protestoivat Yhdysvaltain viime viikonloppuna tekemiä ilmaiskuja, joissa kuoli 25 Iranin tukeman shiiaryhmän Kataeb Hizbollahin taistelijaa.

Yhdysvallat lähetti tiistaina lisää merijalkaväen sotilaita turvaamaan maan suurlähetystöä ja sen henkilökuntaa Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Lisäksi kaupunkiin on lähetetty kaksi Apache-helikopteria.

Lue myös:

Yhdysvaltojen Irakin-suurlähetystöön yritettiin tunkeutua – Trump syyttää Irania: He joutuvat vastuuseen

Ulkona on pimeää ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Joululahjaksi saatu pulkka nököttää eteisen nurkassa tyhjän panttina.

Monissa kunnissa lasten joululoma jatkuu vielä loppiaiseen asti. Ankean sään takia vanhempien mielikuvitus voi olla koetuksella, kun he miettivät lomalaisille mielekästä tekemistä.

Pimeydestä ja lumettomuudesta ei kannata kuitenkaan lannistua, sanoo Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen.

– Hämärässä voi tehdä vaikka mitä!

Könösen mukaan sosiaalinen media tarjoaa nykyään viriketulvan, johon ihmiset ovat tottuneet.

– Lasten ja vanhempien mielikuvitus on laiskistunut. Huomaan itsekin helposti jääväni selailemaan sosiaalista mediaa, vaikka ulkonakin voisi tehdä jotain.

Alla kahdeksan vinkkiä eri ikäisten lasten lomapuuhiin.

1. Metsäretki

Ota kohteeksi läheinen tulipaikka, kota tai laavu. Pakkaa mukaan hyvät eväät, termospulloon kuumaa mehua tai kaakaota. Tulenteko ja eväiden nauttiminen hämärässä metsässä on itsessään elämys.

Retkelle voi keksiä myös teeman tai tarinan, jos pelkkä patikointi tuntuu tylsältä. Voitte mennä esimerkiksi tutustumaan peikkometsään tai katsomaan, millaisia erilaisia lehtiä tai eläimiä metsästä löytyy.

2. Kosketa ja tunnista

Tee pahvilaatikon sivuille reiät käsille. Laatikon alle laitetaan esine, jota lapsi saa tunnustella ja arvata mikä se on. Esineestä voi antaa vinkkejä.

Laatikkoon voi laittaa esineiden lisäksi myös ruokia. Leikki on sitä hauskempi mitä erilaisemmalta esineet ja asiat tuntuvat käsissä.

3. Luontokuntosali

Kuntosalina toimii luonto, esimerkiksi oma piha. Puita vasten voi tehdä punnerruksia, oksissa voi roikkua tai kyykkyjä voi tehdä lapsi reppuselässä. Lapset voivat keksiä erilaisia liikkeitä koko perheelle.

Lisää liikkeitä ja ohjeita luontokuntosalille löytyy Suomen Ladun sivuilta.

4. Heijastinpolku

Rakenna lähimetsään tai takapihalle heijastinpolku. Ripusta puiden ja pensaiden oksille erilaisia heijastimia. Reittiä pitkin kuljetaan taskulamppujen kanssa, etsien seuraavaa heijastinta.

Heijastimet voivat johtaa aarteen, esimerkiksi tulipaikan tai jonkin kivan lelun, luokse. Reitin varrella voi olla myös muita etsittäviä asioita, kuten eksyneitä pehmoleluja.

5. Aarteenetsintä

Laita suklaamunan sisältä löytyvään keltaiseen yllätysrasiaan pieni led-valo. Voit myös käyttää jotain muuta lasi- tai muoviastiaa, jonka läpi valonhehku näkyy. Piilota astiat luontoon, josta lapset voivat etsiä aarteita.

6. Etsi karannut eläin

Kyseessä on erilainen versio aarteenetsinnästä. Tätä leikkiä voi leikkiä sisällä tai ulkona. Leikkiin tarvitaan Bluetooth-kaiutin, älypuhelin ja pehmolelu. Joku piilottaa pehmolelun ja älypuhelimeen yhdistetyn kaiuttimen samaan paikkaan.

Etsijät etsivät äänen, esimerkiksi leijonan karjaisujen perusteella karanneen pehmoeläimen.

7. Rosvot ja poliisit -leikki pimeässä

Leikkijät muodostavat kaksi joukkuetta. Puolet osallistujista on poliiseja, joilla on taskulamput. Loput ovat rosvoja. Rosvot yrittävät päästä yhdessä sovittuun piilopaikkaan poliisien jahdatessa heitä.

Leikki alkaa, kun rosvot huutavat: "Tämä on ryöstö". Jos poliisin valo osuu rosvoon ja poliisi huutaa rosvon nimen rosvon täytyy jähmettyä paikoilleen.

Toinen rosvo voi pelastaa jähmettyneen ryömimällä tämän jalkojen välistä. Leikki loppuu, kun kaikki rosvot ovat piilopaikassa tai rosvot on saatu kiinni.

8. Nurinkurinpäivä

Koko päivän tai osan päivästä erilaiset asiat ovat nurinkurin. Aamulla syödään iltapalaa ja toivotetaan hyvää yötä. Vaatteet puetaan väärinpäin ja kävellään väärinpäin.

Vinkit on saatu Suomen Ladulta ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipankista.

Suomen energiamarkkinat harppaavat uuteen aikakauteen keskiviikkoaamuna, kun maakaasun maahantuonti ja tukkumyynti vapautuvat kilpailulle.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että isot suomalaiset tehtaat ja voimalaitokset voivat ostaa maakaasua muiltakin yrityksiltä kuin Suomen valtion omistamalta Gasumilta.

Markkinoiden vapautuminen koskee kaasuputkia pitkin kuljetettavaa maakaasua. Tähän mennessä Suomeen on tuotu putkikaasua vain Venäjältä. Jatkossa kaasua virtaa maahan myös Suomen ja Viron välistä Balticconnector-putkea pitkin.

Suomenlahden pohjassa kulkevan uuden putkilinjan myötä Suomeen rantautuu myös kilpailijoita Baltian kaasumarkkinoilta.

Ensimmäinen Gasumin haastaja on Viron suurin kaasuyritys Elenger. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Kalev Reiljan kertoo Ylen haastattelussa, että Elenger aikoo napata jo vuonna 2020 tuntuvan siivun markkinasta.

– Tavoittelemme noin 10–15 prosentin markkinaosuutta. Pidemmällä tähtäimellä puhumme noin 20 prosentin osuudesta, Reiljan sanoo Ylen haastattelussa.

Elengerin taustalla on Tallink-konsernin suuromistaja, virolainen pääomasijoitusyhtiö Infortar. Elenger on jo aloittanut toimintansa tankkaamalla muun muassa Tallinkin Megastar-matkustajalauttaa Helsingin satamassa nesteytetyllä maakaasulla.

Elengerin nokkamies Reiljan tuntee Suomen elinkeinoelämää hyvin, sillä hän on aiemmin toiminut muun muassa teleoperaattori Telian teknologiajohtajana.

Elenger on perustanut Suomeen toimiston, jota vetämään on palkattu kotimaisia voimia muun muassa Gasumista. Täkäläinen väki on kiertänyt Suomen teollisuusyrityksissä jo vuoden ajan kauppaamassa uusia kaasusopimuksia.

Myyntityön tulokset ovat Reiljanin mukaan lupaavia.

"Suomen teollisuus voittaa uudistuksessa"

Suomen maakaasumarkkina on kummajainen eurooppalaisessa vertailussa. Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat.

Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä.

Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien tarpeisiin.

Reiljan on nähnyt maakaasumarkkinan avautumisen vaikutukset Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Muutos johti siihen, että maakaasu halpeni suhteessa aiempaan.

Kilpailun alkaminen pakotti kaasua myyvät yritykset kehittämään aiempaa parempia tuotteita, mikä näkyi asiakkaille esimerkiksi entistä joustavampina kaasusopimuksina.

– Kaasun käyttäjät teollisuudessa ja lämpöenergian tuottajat tulevat varmasti voittamaan markkinan avautumisessa, Reiljan sanoo.

Hänen mukaansa Elenger ei kuitenkaan kilpaile Gasumin kanssa ensisijaisesti hinnalla, vaan nimenomaan kaasusopimusten joustavuudella.

Reiljan kertoo esimerkin.

Energiayhtiöiden kaasun tarve määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka kylmä talvi on ja kuinka paljon kaukolämmölle on kysyntää.

Suomessa kaasua on tyypillisesti myyty kiinteillä sopimuksilla esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Jos kaasusopimuksen kiintiö on tullut täyteen, energiayhtiö on joutunut hankkimaan markkinoilta selvästi kalliimpaa joustokaasua.

Elenger pyrkii kauppaamaan Suomen teollisuudelle sopimuksia, joissa kaasun kulutus saa vaihdella tietyssä haarukassa.

– Me emme rankaise asiakasta siitä, että se käyttää enemmän tai vähemmän kaasua, Reiljan kuvailee.

Elenger myy Suomeen paitsi venäläistä putkikaasua myös norjalaista ja yhdysvaltalaista nesteytettyä maakaasua eli lng:tä.

Kaasu voi korvata kivihiiltä

Maakaasumarkkinan vapauttamisen yksi keskeinen tavoite on parantaa maakaasun kilpailukykyä polttoainemarkkinoilla. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin kivihiilen.

Lisäksi maakaasu palaa selvästi kivihiiltä puhtaammin, mikä vähentää lähipäästöjä. Eduista huolimatta maakaasun käyttö on suorastaan romahtanut Suomessa kymmenessä vuodessa.

Maakaasun osuus kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on tänä vuonna ollut kuusi prosenttia. Kaasualalla syyttävä sormi osoittaa yleensä maakaasun verotukseen, joka on kiristynyt selvästi vuosikymmenessä.

Suomen suurimpiin maakaasun käyttäjiin lukeutuu energiayhtiö Helen. Se tuottaa maakaasulla sähköä ja kaukolämpöä esimerkiksi Vuosaaren voimalaitoksilla.

Helenin energianhankinnasta vastaava johtaja Harri Mattila arvioi, että kilpailun vapautumisen myötä maakaasun käyttö voi kääntyä kasvuun kivihiilen kustannuksella.

Tämä olisi hyvä uutinen myös ilmaston kannalta.

– Euroopassa kaasu on nyt halvempaa kuin Suomessa, ja odotus on että markkinan avautuessa kaasun hinta alenee, Mattila sanoo.

Helenissä maakaasun käyttöä lisäämistä puoltaa myös se, että kivihiilestä on luovuttava 2029 kevääseen mennessä. Pidemmällä tähtäimellä fossiilisesta maakaasusta on luovuttava kokonaan.

Gasum: Kasvu tulee liikenteestä

Maakaasumarkkinan vapautuminen on iso muutos myös Suomen valtion kaasuyhtiön Gasumin kannalta. Näkyvin muutos on se, että kaasun siirto ja tukkumyynti erotetaan toisistaan EU-lainsäädännön mukaisesti.

Kaasun siirrosta vastaa jatkossa erillinen valtionyhtiö Gasgrid Finland. Gasum taas jatkaa putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun maahantuojana ja tukkukauppiaana. Lisäksi Gasum valmistaa ja myy biokaasua liikenteen sekä teollisuuden käyttöön.

Toimitusjohtaja Johanna Lammisen mukaan Gasum vastaa kilpailun kiristymiseen kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita.

– Kilpailijoiden tuleminen on aina hyvä asia. Se tarkoittaa sitä, että kiinnostus markkinaa kohtaan on olemassa ja markkinat kehittyvät silloin aina paremmin, hän sanoo.

Kilpailu teollisuusasiakkaiden kaasusopimuksista on nollasummapeliä: Yhden kaasukauppiaan saama kaasusopimus on toiselta pois. Tämä johtuu siitä, että putkikaasumarkkinan kakku ei kasva.

Sen sijaan Gasum näkee, että biokaasun käyttö lisääntyy tieliikenteessä. Vielä muutama vuosi sitten teillä oli alle 2 000 kaasuautoa. Joulukuussa ylitettiin jo 10 000 kaasuajoneuvon raja.

Lammisen mukaan Gasum panostaa voimakkaasti myös nesteytettyyn maakaasuun, jonka käyttö kasvaa meriliikenteessä ja teollisuudessa.

Virolaista biokaasua Suomen teille?

Virossa biokaasulla ajetaan suhteessa jo selvästi enemmän kuin Suomessa. Kalev Reiljan uskoo, että Suomi seuraa perässä ja biokaasun kysyntä kasvaa.

Elenger rakentaa paraikaa Viroon kahta biokaasun tuotantolaitosta, jotka valmistuvat ensi vuonna. Alkaako yritys myydä suomalaisautoilijoille virolaista biokaasua?

Reiljanin mukaan haluja tähän olisi. Esteenä on kuitenkin se, että biokaasun alkuperän varmistamiseksi ei ole vielä käytössä rajat ylittävää sertifikaattijärjestelmää.

– Uudenvuodentoiveeni on se, että Suomen ja Viron hallitukset voisivat olla tiennäyttäjiä ja voisivat sopia, miten biokaasusertifikaatteja voisi siirtää maiden välillä. Mitä isompi markkina syntyy biokaasulle sitä parempi se on kaasuntuottajille ja käyttäjille, hän sanoo.

Kaasuautoilun yleistymistä hidastaa Suomessa myös tankkausasemien vähäisyys. Suomessa on Gasumin ylläpitämän listauksen mukaan nyt noin 50 tankkausasemaa.

Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta asemat puuttuvat vielä tyystin. Virossa Elengerillä on 11 kaasutankkausasemaa. Onko yrityksellä intoa rakentaa tankkausasemia myös Suomeen?

Reiljanin mukaan asia on vakavan pohdinnan alla, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Lähitulevaisuudessa tästäkin voi olla uutta kerrottavaa.

– Olemme tulleet Suomeen pitkäaikaisella strategialla ja aiomme investoida tänne, Reiljan päättää.

Lue myös:

Pohjoiskarjalainen biokaasuautoilija on odottanut tankkausasemaa jo 8 vuotta – jakelupisteet puuttuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta

Yksin asuva opiskelija Sanni Kupiainen, 24, ei noudata kaupan alan pomojen suosituksia käydä suunnitelmallisesti kerran viikossa kaupassa. Hän käy Jyväskylässä ostoksilla vaikka joka päivä. Se on nykyisin helppoa, kun kaupat voivat olla auki yötäpäivää.

Kupiainen ei juurikaan kokkaa ruokaa kerralla useammaksi päiväksi eikä harrasta pakastamista.

– Yksinasuvana ostan ruokaa sen hetken tarpeeseen. Silloin se ei mene hukkaan. Käyn kaupassa myös lempiohjelman mainoskatkolla ja ostan sen illan ja seuraavan aamun tarpeet.

Sanni Kupiainen on sinkkuna ehtinyt perusteellisesti miettiä ruokahävikin torjuntaa omassa elämässään. Hän suosittelee hävikin torjuntaa etenkin kauppareissulla.

– Hävikin vähentäminen alkaa jo, kun kävelee, pyöräilee tai hurauttaa bussilla kauppaan. Ei tule ostettua niin isoja pakkauksia, joita ei jaksa kantaa.

Kauppaan saapuessa Kupiainen ei ota käyttöönsä isoa ostoskärryä, vaan pienen kannettavan korin. Siihen ei mahdu liikaa ruokaa. Suuria automarketteja Kupiainen ei suosi. Isommat ruokaostokset hän tekee ydinkeskustan ruokakaupassa, täydennysostokset ylioppilaskylän viereisestä marketista ja pikaostokset televisio-ohjelman mainostauolla pienestä lähikaupasta.

– Psykologisesti voisi ajatella, että välttämällä hypermarketteja ruokaa tulisi ostettua sopiva määrä. Isoissa kaupoissa on riski tehdä helpommin heräteostoksia, jotka voivat johtaa tuotehävikkiin. Toisaalta isossa kaupassa on enemmän tuotevalikoimaa ja pieniä pakkauskokoja kuin pienemmässä kaupassa, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskus Lukesta.

Katajajuuren mukaan iso kauppa ei automaattisesti johda suurempien pakkausten ostoon.

Sinkut toivovat edullisia pienpakkauksia

Yksinasuvien perushuolenaihe kaupoissa ovat liian suuret tuotepakkaukset.

– Tarvitsemme oikeasti pienempiä pakkauskokoja, sillä pienemmät pakkaukset ovat suhteellisesti kalliimpia. Osa ihmisistä on hyvin hintatietoisia ja tämä saattaa johtaa siihen, että ostetaan isompi tuote, josta jää merkittävästi enemmän syömättä. Harva ihminen miettii niin pitkälle, että jääkö syömättä 10 vai 20 prosenttia, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Sanni Kupiainen nostaa esimerkiksi kauppojen laajan juustovalikoiman.

– Kilohinta pienpakkauksessa voi olla 100 prosenttia enemmän kuin isossa perhepakkauksessa. Iso pakkaus tulee halvemmaksi, mutta homehtuu helposti. Siksi ostan pienemmän pakkauksen, vaikka se tuntuu pahalta.

Olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa. Juha-Matti Katajajuuri

Helpotusta juustoahdinkoon tuovat valmiiksi viipaloidut juustot, joiden myynti kasvaa tasaisesti. Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä kertoo,että viimevuosina sinkuille on tullut uudenlaisia pakkauksia.

– Esimerkiksi yksittäispakatut broilerin fileet, yhden annoskoon smoothiet ja kylmät kahvituotteet.

Luken Katajajuuri pitää edelleen haasteena saada pienpakattujen tuotteiden kilohintaa suhteessa alemmaksi.

– Se olisi yhteiskunnallinen teko, jos pudotettaisiin pienpakkausten hintaa vähentämällä katteista tai kuluista. Pienpakkaukset tulisivat kilpailukykyisemmäksi niille, jotka miettivät ostoksia todellisella kilohinnalla.

Kupiainen ei tunnustaudu kasvissyöjäksi, mutta on siirtynyt ruuanlaitossa entistä enemmän kasvispohjaisiin tuotteisiin.

– Niissä pakkaukset ovat pienempiä ja ne säilyvät paremmin. Ei tarvitse miettiä, meneekö jauheliha tai possu jääkaapissa pilalle.

S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan etenkin tuoretuotteiden säilyvyys on kuluttajille haaste.

– Hyvää kehitystä tapahtuu, sillä ruokahävikkiä vähentävien käyttövalmiiden kasvisten ja kasvissekoitustenmyynti on kasvanut reippaasti.

Pienille talouksille käyttövalmiit tuotteet ovat houkuttelevia: ei tarvitse ostaa useita kasviksia pilkottavaksi, vaan voi ostaa sopivan kokoisen valmiiksi pilkotun annoksen.

Kolme kahden hinnalla tarjoukset lisäävät hävikkiä

Kauppojen anteliaat tarjoukset ”osta kolme kahden hinnalla” eivät innosta opiskelija Sanna Kupiaista. Yksinasuvalle ne eivät ole järkeviä, koska hävikkiä tulee helposti liikaa.

– Ostan isoja limsapulloja halvempina tuplapakkauksina. Kotona siirrän limsan pikkupulloihin ja otan niitä mukaan esimerkiksi luennoille. Säästyy pitkä penni, kun colaa tulee juotua aika paljon.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan kolme kahden hinnalla -tarjoukset ovat hankalia, etenkin kun kaikissa länsimaissa kärsitään lihavuudesta.

– Hamstraaminen helposti lisää ruokahävikkiä ja voi vaikuttaa jopa lihavuuteen. Tilastot kertovat, että perheissä, joissa ostetaan euroissa ja kiloissa enemmän ruokaa per henkilö, myös heitetään ruokaa enemmän roskiin.

Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta. Antti Oksa

Sanni Kupiainen kertoo, että leipä on opiskelijoille peruselintarvike, mutta leipäpakkaukset ovat usein liian isoja.

– Niinpä ostan viimeisen myyntipäivän ohittavia leipiä 30 prosentin alennuksella, laitan ne pakkaseen ja sulatan yksitellen tarpeeseen.

Valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan parasta onkin, että tuote saadaan myytyä tavalla tai toisella.

– Siitä tulee hyvä mieli usealle, sillä asiakas saa ruokalaskua pienemmäksi ja hävikki pienennee. Kaupalle on mielekkäämpää saada tuote ulos etuovesta kuin takaovesta.

Sanni antautuu himo-ostoksille ja syö jo kaupassa

Sanni Kupiainen ei kannata heräteostoksia, mutta suosittelee himo-ostoksia, sillä niistä ei synny hävikkiä.

– Kaupassa minulla tulee usein mieli ostaa sipsejä. Olen kyllä yrittänyt parantaa tapojani ja ostaa terveellisiä kurkkuja dippailuun, mutta niistä menee puolet hävikkiin. Parempi siis ostaa pieni sipsipussi, koska se kuluu varmasti.

Kauppojen aukioloaikojen vapautumisen lisäksi yksinasuvat ja pienet kotitaloudet ovat innostuneet myymälöistä, joihin on tullut yhä enemmän ravintolamaisia elementtejä ja nopeita ruokaratkaisuja.

Jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa. Sanni Kupiainen

Sanni Kupiaiselle kaupassa ruokailu on jo tuttua.

– Kun aterioi jo ostosreissulla, niin ei tarvitse ostaa niin paljon ruokaa, joka saattaisi päätyä hävikkiin. Ja jos syö ennen kauppakierrosta, ei tule nälissään ostettua liikaa.

Antti Oksa vahvistaa, että valmisruuan maailma on kaupalle jo nyt iso kokonaisuus.

– Moni yhden tai kahden hengen talous kokee, että kynnys laittaa ruokaa on korkea. Onko järkevää käyttää aikaa pienen annoksen tekemiseen ja jos tekee ison annoksen niin tuleeko kaikki syötyä.

Oksan mukaan valmisruuan myynti on kasvanut pari viimeistä vuotta jopa kymmenen prosenttia vuodessa.

– Se on valtava kehitystahti noin isossa tuoteryhmässä ja kertoo myös helpottumisen tarpeesta. Eniten kasvaa yhden hengen valmisaterioiden eli mikroaterioiden myynti. Toisaalta vielä pienemmät ateriat ja välipalat eli heti purtavat burritot, täytetyt leivät ja salaatit ovat kovassa kasvussa.

Tieto ja jaetut kokemukset vähentävät hävikkiä

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa, että syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa kotitalouksissa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti.

– Roskikseen menevät grammamäärät saattavat olla kerralla pieniä, mutta yhteensä sitä kertyy oletettua isompi määrä. Kun tähän havahtuu, oppii helposti myös vähentämään hävikkiä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kertoo, että niissä talouksissa, joissa lajiteltiin jätteet, ruokahävikki oli pienempi kuin niissä talouksissa, joissa kaikki roskat menivät sekajätteisiin. Mielenkiintoinen havainto oli, että talouksissa, joissa nainen teki ruokaostokset, hävikkiä tuli enemmän. Naiset ostivat enemmän ja ilmeisesti monipuolisemmin ruokaa.

Katajajuuri korostaa, että aktiivinen tiedottaminen on tärkeää hävikin torjunnassa. Hyvänä esimerkkinä on Suomen Pakkausyhdistyksen viime syyskuinen Hävikkiviikko -kampanja otsikolla "Tee ilmastoteko ja vältä ruokahävikkiä". Se välitti runsaasti tietoa hävikistä.

– Ulkopuolinen työntävä viesti ei välttämättä saa muutosta aikaan, mutta kun ihmiset jakavat vertaisryhmissä hyviä oppeja ja kokemuksia, että teinpäs hyvää ruokaa eikä jäänyt yhtään yli, niin sillä on selkeä yhteiskunnallinen merkitys, arvioi Katajajuuri.

Suomi edelläkävijä hävikintorjunnassa Euroopassa

Elintarviketeollisuus, kauppa ja jopa Euroopan unioni ovat havahtuneet ruokahävikin torjuntaan. Kaupungistumisen ja sinkkutalouksien lisääntyessä elintarviketeollisuus on reagoinut tuomalla entistä enemmän pieniä pakkauskokoja markkinoille. Tutkimustietoa ja tilastoja löytyy jo siitä, että nyt asutaan aiempaa pienemmissä perheissä.

– Mutta kuinka paljon meillä on pieniä pakkauskokoja täsmällisesti, kuinka paljon hävikkiä syntyy erilaisissa ruokakunnissa ja miten pakkauskoko vaikuttaa hävikkiin? Nämä ovatkin paljon vaikeampia kysymyksiä, pohtii Katajajuuri.

Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus. Juha-Matti Katajajuuri

Suomessa on ruokahävikkiä tutkittu jo muutamassa hankkeessa, mutta vasta nyt ollaan rakentamassa ruokahävikin seurantajärjestelmää. Se tulee kertomaan, mihin suuntaan ruokahävikki kotitalouksissa on menossa.

– Neuvottelimme puolitoista vuotta tiiviisti kotimaisen elintarvikealan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa, että saimme järjestelmän liikkeelle. Samaan aikaan Euroopan komissiosta tuli yllätyksenä jäsenmaille ruokahävikin raportointivelvollisuus.

Suomea velvollisuus ei rasita, sillä Luke on tuottamassa jo kolmella eri tutkimusotteella tietoa kotitalouksista.

– Kun kaikki on maalissa kesään 2020 mennessä, niin meillä on ymmärrys, millä eri tekniikoilla meidän pitää rinnakkain mitata kotitaloushävikkiä, jotta saamme vuodesta toiseen vertailukelpoiset tiedot, täsmentää Juha-Matti Katajajuuri.

Suomesta lähtee komissioille ensimmäinen hävikkiraportti kesällä 2022. Komissio edellyttää neljän vuoden välein hyvin tarkkaa analyysiä, mutta lisäksi komissio toivoo vuosittaisia lukuja karkeammalla tasolla.

Lue lisää:
Ennen iltayhdeksää alkaa punalappujen metsästys ja liikkeellä on koko kansa: ”Ekologista ja hirvittävän helppo tapa säästää rahaa”

CatCat-duon Virpi Kätkä kerää hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen: "Meidän hyväosaisten kuuluu auttaa"

Armeijan ruoka on monen mielestä niin pahaa, että se lentää suoraan roskiin – ruokahävikkiä on silti saatu vähennettyä

Startup-yritys kehitti vaa'an, joka punnitsee lautaselle jäävän ruuan – suuntaa Australiaan: "Siellä halutaan aidosti vähentää ruokahävikkiä"