“Feministiset käsitteet ovat niin kovin vaikeita” tuntuu olevan yleinen feminismiin liittyvä ongelmakohta ja valituksen aihe. On kaiken maailman väännöksiä englannin kielestä, kuten vaikka mansplaining.

Hyviä uutisia! Tänä syksynä julkaistiin vihdoin suomeksi lempikirjoittajani Rebecca Solnitin esseekokoelma Miehet selittävät minulle asioita (Men Explain Things to Me). Kirjailija Pauliina Vanhatalo on tehnyt ansiokasta työtä suomentaessaan tämän pienen mutta painavaa asiaa sisältävän kirjan.

Käsite mansplaining juontaa juurensa kirjan nimiesseeseen, joka alun perin julkaistiin jo vuonna 2008. Esseessä Solnit kertoo tapahtumista eräissä juhlissa, joiden isäntä luennoi hänelle loputtomasti erittäin tärkeästä kirjasta. Isäntä ei suinkaan ollut lukenut kirjaa, vaan ainoastaan arvion siitä. Hänen luennointiaan ei pysäyttänyt ensimmäinen eikä toinen kerta, kun Solnitin ystävä huomautti kirjan itse asiassa olevan Solnitin kirjoittama.

Esseen julkaisemisen jälkeen kävi niin kuin usein käy, että monet naiset tunnistivat omat kokemuksensa ja siksi alkoivat jakaa esseetä eteenpäin netissä. Muutamia vuosia myöhemmin tämä arkipäivän seksismin ilmiö tiivistyi mansplaining eli miesselittämis -käsitteeksi.

Kuten muutkin käsitteet miesselittäminen toimii kätevänä viittauksena laajaan ilmiöön, ilman että pitää joka kerta selittää koko ilmiön rakenne. Jotkut kokevat käsitettä käytettävän lyömäaseena ja miesten hiljentämiseen. Niinkin varmaan käy, sillä ei ole olemassa mitään käsitteiden käyttöä valvovaa instanssia, joka sakottaisi väärästä käytöstä.

Itse pyrin käsitteiden käytössä tarkkuuteen, mutta varmasti sorrun joskus virheisiin. Sellainen nyt on ihmisen osa, mokailla.

Fakta on kuitenkin se, että sekä miespaneeli- että miesselittämisilmiö ovat ihan oikeita ongelmia. Kumpikin liittyy olennaisesti siihen, että naisten asiantuntemusta ei tunnisteta ja oteta vakavasti.

Jokainen kerta, kun mies selittää jotain, ei ole miesselittämistä. Kim Goodwin on laatinut kätevän kaavion miesselittämisen tunnistamiseen. Jos selittää vain silloin, kun joku pyytää selittämään jotakin asiaa, ei vahingossakaan voi sortua miesselittämiseen. Aina voi myös varmistaa kysymällä “haluatko, että selitän?”

Metatason miesselittämistä on varmaankin se, että feminismiin koskaan perehtymätön mies tulee selittämään minulle, mistä feminismissä on kyse, mistä siinä ei ainakaan ole kyse ja mistä pitäisi olla kyse. Mitä on esimerkiksi tänä kesänä tapahtunut yllättävän usein.

Olen kuullut lukemattomia kertoja, kuinka feministien ei pitäisi keskittyä triviaaleihin asioihin kuten dokumentoimaan miespaneeleja tai kritisoimaan miesselittämistä. Katsos kun ne eivät ole oikeita ongelmia.

Fakta on kuitenkin se, että sekä miespaneeli- että miesselittämisilmiö ovat ihan oikeita ongelmia. Kumpikin liittyy olennaisesti siihen, että naisten asiantuntemusta ei tunnisteta ja oteta vakavasti.

Miesselittämistä on se, kun miestähtitieteilijä selittää politiikan tutkijanaisen olevan yksinkertaisen väärässä tutkimukseen perustuvassa analyysissaan ja perusteeksi riittää, että tähtitieteilijä sanoo niin. Hänen ei suinkaan tarvitse viitata mihinkään tutkimuksiin, antaahan luonnontieteellinen koulutus hänelle kyvyn tietää paremmin yhteiskunnasta ja politiikasta.

Jotkut miesselittämistapaukset ovat poikkeuksellisen inspiroivia. Muutama vuosi sitten tiedettä popularisoivassa tapahtumassa New Yorkissa eräs huippufyysikkonainen istui miesten keskellä paneelissa ja sai ensimmäisen puheenvuoronsa vasta noin tunnin jälkeen. Kun nainen alkoi vastata hänelle osoitettuun kysymykseen, tapahtuman moderaattori toistuvasti puhui hänen päällensä ja selitti säieteoriaa. Moderaattori oli journalistimies, fyysikkonainen säieteorian kovimpia asiantuntijoita.

Yleisössä istunut näyttelijä Marilee Talkington kyllästyi ja puuttui asiaan ja huusi “Let her speak!” “Anna hänen puhua!” Minkä jälkeen fyysikko sai hetken puhua rauhassa.

Tapauksen innoittamana käsikirjoitin yhdessä Ulla Heikkilän kanssa Let Her Speak -nimisen lyhytelokuvan, joka on osa Tuffi Filmsin tuottamaa Yksittäistapaus-elokuvasarjaa. Elokuva tulee nähtäville Yle Areenaan ensi vuoden puolella ja toivoakseni auttaa tunnistamaan muitakin arkipäiväisen seksistisiä sivuuttamisen ja hiljentämisen käytäntöjä miesselittämisen ohella.

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan, ja ensi askel on, että ilmiöt tehdään näkyviksi ja sanallistetaan käsitteiksi. Vaikka miesselittäminen ja miespaneelit loppuisivat jo tänään, töitä kyllä riittää vielä monella muulla saralla ennen kuin yhdenvertainen maailma on valmis.

Saara Särmä

Kolumnisti on akateeminen, feministi ja taiteilija. Tamperelainen, jonka sisällä asuu vorssalainen. Hän haluaa uskoa yksisarvisiin ja parempaan maailmaan.

Aiheesta voi keskustella 11.09. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Saara Särmän kolumni: Olen havainnut, että kehuminen on hyvä keino hassujen ennakko-oletusten purkamiseen

Saara Särmän kolumni: Kun katsoo muita lempeästi, voi oppia lempeyttä itseään kohtaan

Saara Särmän kolumni: Kriisissä oleva ihminen ei aina ja koko ajan halua puhua kriisistään

Kulttuuricocktail: Sallikaa meidän selittää, mistä miesselittämisessä on kysymys

Skotlannin korkeimman oikeuden mukaan pääministeri Boris Johnsonin päätös brittiparlamentin panemisesta yli kuukauden istuntotauolle on lainvastainen.

Skotlannissa oikeusjuttua vievät eteenpäin Skotlannin kansallispuolueen juristit Joanna Cherry ja Jolyon Maugham. Maugham sai mainetta hakemalla EU-tuomioistuimelta päätöksen, jonka mukaan Britannia voi itse halutessaan keskeyttää brexit-prosessin.

– Toivomme, että parlamentti kutsutaan koolle välittömästi, sanoi Cherry Sky News-kanavan haastattelussa. Skotlannin oikeuslaitos aikoo vedota asiassa Yhdistyneen kuningaskunnan korkeimpaan oikeuteen.

Vielä ei tiedetä, mitä seurauksia asian käsittelystä tai päätöksestä olisi.

Pääministerin lähipiiri torjui harhautusepäilyt

Pääministeri Johnsonin tiedottaja torjui välittömästi epäilyt siitä, että kyseessä olisi kuningatar Elisabetin tahallinen harhaanjohtaminen. Tiedottajan mukaan pääministeri kunnioittaa oikeuslaitosta.

Kuningatar hyväksyi alkuviikosta lain, jonka tarkoituksena on estää sopimukseton ero EU:sta. Tiedottajan mukaan syyt parlamentin toiminnan keskeyttämiseen on esitelty julkisuudessa.

Skotlannissa oikeudelle esiteltiin asiakirjoja, joiden mukaan pääministeri Johnson olisi harkinnut parlamentin toiminnan keskeyttämistä jo viikkoja ennen kuin hän pyysi siihen muodollista lupaa kuningattarelta.

Muun muassa entinen konservatiiviedustaja Dominic Grieve sanoi, että mikäli Johnsonin todetaan johtaneen kuningatarta harhaan, hänen tulisi erota.

Buckighamin palatsi ei ole kommentoinut harhaanjohtamisväitteitä. Sen mukaan brexitiin liittyvät kysymykset ovat hallituksen vastuulla.

Major tukee Skotlannin linjauksia

Pääministeri Johnsonin yksi edeltäjä, vuosina 1990-1997 pääministerinä toiminut John Major antoi keskiviikkona tukensa Skotlannin korkeimmalle oikeudelle.

Entinen konservatiivipuolueen johtaja syyttää Johnsonia tekopyhyydestä. Hänen mukaansa nykyinen pääministeri myötäilee vuoroin politiikkoja ja vuoroin oikeuslaitosta riippuen siitä, miten ne palvelevat hänen omia pyrkimyksiään.

Pääministeri Johnsonia on arvosteltu keskustelun tukahduttamisesta ja vaihtoehtoisten mallien vähättelystä.

Farage väläyttelee jo toista brexit-kansanäänestystäkin

Brexit-puolueen johtaja Nigel Farage lisäsi keskiviikkona hämmennystä ehdottaessaan jälleen toista kansanäänestystä brexitistä.

Faragen mukaan myös mahdollisissa ennenaikaisissa vaaleissa ipääministeri Johnsonin johtamat konservatiivit saisivat uurnilla rökäletappion, jos Britannia ei jätä unionia lokakuun loppuun mennessä.

Arvostelijoiden mukaan Johnsonin hallitus määräsi istuntotauon, jotta parlamentti ei pääsisi estämään Britannian EU-eron toteutumista viimeistään 31. lokakuuta.

Skotlannin korkein oikeus ei kuitenkaan määrännyt Johnsonin päätöstä kumottavaksi, vaan jää odottamaan Britannian korkeimman oikeuden ratkaisua asiasta.

Brittiparlamentin istuntotauko alkoi maanantaina ja jatkuu aina 14. lokakuuta asti.

Lisää aiheesta:

Toimittajalta: Britannian parlamentti on nyt tyhjillään ja pääministerin kädet sidotut – EU-ero pysyy jumissa ja syynä on brexitin valuvika

Brittiparlamentti jäi tauolle maratonistunnon jälkeen: Ei ennenaikaisia vaaleja, Johnson ei suostu hakemaan jatkoaikaa brexitille, puhemies ilmoitti eroavansa

Rikollinen liivijengi imaisee uuden jäsenen mukaan toimintaansa ja alistaa hänet työskentelemään jengin puolesta. Uuden jäsenen on oltava aina jengin käytettävissä, sanoi rikoskomisario Antti Hyyryläinen keskusrikospoliisista Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

– Jengin valheellinen viesti veljeydestä ja yhteenkuuluvuudesta vetää mukaan United Brotherhoodiin. Todellisuudessa järjestöä kontrolloidaan väkivallan uhalla.

Hyyryläisen mukaan uudet jengiläiset menettävät vallan omaan vapaaseen tahtoon. Uusien jengiläisten nimissä otetaan pikavippejä ja perustetaan pöytälaatikkoyrityksiä. Niitä käytetään kontrollin välineenä, jos jäsen alkaa niskoitella käskyjä vastaan.

Osa rikollisiin moottoripyörä ja- ja liivijengeihin ajautuneista haluaa päästä irti rikollisesta elämästä. Ajatus jengistä irtaantumisesta saattaa tulla mieleen esimerkiksi silloin, kun jengiläinen joutuu istumaan vankilaan tai ottamaan vastuuta johtajiensa tekemisistä.

Kuinka irti jengin otteesta

Poliisi on auttanut puolitoista vuotta jengiläisiä irtautumaan rikollisjärjestöistä. Antti Hyyryläinen koordinoi valtakunnallista exit-toimintaa. Oppia on haettu Ruotsista ja Tanskasta, jossa rikollisten irtautumista jengeistä on tuettu 15 vuoden ajan.

Useimmiten muutos lähtee jengiläisen lähipiiristä. Hyyryläisen mielestä lähipiiri on jäänyt äänettömäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Exit-toiminnassa on havaittu, että jengiläisten lähipiiri on hyvin haavoittuvassa asemassa. On epävarmuutta läheisen ja usein myös omasta puolesta. On valtava paine, että isä lähtee vankilaan, toimeentulo loppuu ja sosiaaliset suhteet katkeavat.

Hyyryläinen pitää jengiläisten perheiden auttamista keskeisenä seikkana, kun pohditaan ylisukupolvista rikoskierrettä ja päihteiden käytön jatkumista sukupolvesta toiseen.

Hyyryläisen mukaan irtautuminen rikollisesta jengistä voi tapahtua nopeastikin, jos väkivallan uhka on ainoa pelko. Jos koko aikuisiän identiteetti on perustunut rikosten tekemiseen ja rikollliseen jengi-identiteettiin, muutos saattaa viedä vuosia.

– Silloin joudutaan miettimään myös asumista, toimeentuloa ja psykososiaalista tukea.

Rikoskomisario Antti Hyyryläinen KRP:sta ei halua kertoa tarkkaan, kuinka moni jengiläinen on saanut apua poliisin exit-toiminnasta, koska se voisi aiheuttaa tarpeetonta vaaraa asiakkaille. Apua saaneiden määrä on hänen mukaansa kaksinumeroinen luku.

Rikollisjärjestöllä selvä hierarkia

Liivijengi United Brotherhood on yksi rikollisjengeistä. Jengissä on noin 100 ihmistä. Lisäksi mukana on samankokoinen joukko myötävaikuttajia. Rikosylikomisario Christer Ahlgren keskusrikospoliisista kertoi Ykkösaamussa, että myötäilijät eivät kanna liiviä, mutta he hyötyvät rikollisesta toiminnasta.

– He voivat olla liikemiehiä, jotka saavat selkeää hyötyä esimerkiksi rakennusalalla neuvotteluissa.

Myötävaikuttajaksi voi päästä, jos pystyy tarjoamaan rakenteita tai verkostoja, jotka tukevat rikollista toimintaa. Antti Hyyryläisen mukaan jengit rekrytoivat aktiivisesti.

– Heillä on tarve päästä liike-elämän eri toimialoille yritys-, viihde- ja mediamaailmaan.

Päätoimiala rikollisjengeillä on Ahlgrenin mukaan huumausainerikollisuus. Lisäksi väkivalta- ja talousrikollisuus ovat yleisiä.

Järjestäytyneellä rikollisuudella on selvä hierarkia siitä, kuka käskee ja ketä. Pyramidin huipulla on vain muutama ihminen, jotka määräävät alempia.

– Hyöty valuu ylöspäin näille muutamalle henkilölle ja rikoksesta aiheutuva uhka joutua vankilaan valuu alaspäin.

Kuuntele haastattelu: Rikollisjengi vaarallisin paikka jengiläisille itselleen

Lisää aiheesta:

Rikosoikeuden professori kanteesta United Brotherhoodin lakkauttamiseksi: "Hyvä, että asiaan saadaan tuomioistuimen ratkaisu"

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Viranomaiset: Liivijengi ottanut valtaa vankiloissa – käyttää raakaa väkivaltaa ja pakottaa omaisia huumekuriireiksi

Itsepalvelua on jatkuvasti enemmän esimerkiksi ravintoloissa, myymälöissä sekä tietenkin netissä. Itsepalvelukassat yleistyvät tiuhaan tahtiin, kahviloissa astiat palautetaan itse ja netissä voi hoitaa jos jonkinlaisia asioita.

Itsepalvelun yleistymistä perustellaan usein asiakkaan edulla: on halvempaa ja nopeampaa hoitaa asiat itse. Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan asiakas ei aina ole se, joka itsepalvelusta hyötyy.

– Aika monien tutkimustenkin perusteella pystytään osoittamaan, että yksi keskeinen syy itsepalvelun lisääntymisessä on se, että halutaan säästää palvelujen tuotannossa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelu asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jotta kuluttaja voi hyödyntää itsepalvelua, häneltä täytyy löytyä monenlaista tietotaitoa.

– Ei riitä, että tietää, miten asioita hoidetaan, vaan pitää osata myös lähteä selvittämään ongelmatilanteita, jos jotain menee pieleen itsepalvelussa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelun vaivalloisuus hiertää

Posti on yksi esimerkki itsepalvelun lisäämisestä. Tätä perustellaan tietenkin asiakkaan edulla.

– Tänä päivänä esimerkiksi paketin lähettäminen on kuluttajalle halvempaa, jos hän hoitaa maksamisen itse verkossa, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen sanoo.

Ylen keräämien kommenttien mukaan ihmisiä hiertää Postin toiminnassa muun muassa itsepalvelun vaivalloisuus sekä erilaisten lähetysten heikko toimitusvarmuus.

Lähetyksiä palautetaan usein takaisin, koska saapumisilmoitus ei tavoita vastaanottajaa ajoissa. Posti pyrkii toimittamaan lähetysten saapumisilmoitukset sähköisesti, sillä paperiset ilmoitukset eivät aina löydä perille – vaikka Posti niitä itse kuljettaa.

– Pyrimme siihen, että saapumisilmoitukset lähetetään vastaanottajalle heti, kun lähetys on noudettavissa. Tämän vuoksi pyritään siihen, että olisi aina tiedossa vastaanottajan puhelinnumero tai sähköpostiosoite, Huttunen sanoo.

Jos Posti heikentää palvelujaan jatkuvasti, niin voiko taustalla olla jopa palvelun hidas alasajo?

– Enemmänkin näkisin, että kyse on huonosti toteutetusta itsepalvelusta, henkilökunnan riittämättömyydestä ja huonoista palkoista. Myöskään ne henkilöt, jotka suunnittelevat itsepalvelulaitteita, eivät välttämättä ole perillä lopullisesta käyttäjäkokemuksesta, Helena Tuorila toteaa.

Ongelmatilanteiden selvittäminen jää kuluttajan harteille

Tuorilan mukaan vastuu virhe- ja ongelmatilanteista on siirtynyt entistä enemmän kuluttajalle. Ja jos asiat tuntuvat liian hankalilta, ne jätetään herkästi tekemättä.

Tuorila nostaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä selvityksiä etuuksien hakemisesta. Mitä enemmän etuuksien hakeminen on siirtynyt sähköiseen muotoon ja itsepalveluun, sitä enemmän tulee esiin tapauksia, että ihmiset eivät enää hae heille kuuluvia etuuksia.

– Etuuksia jätetään hakematta, koska lomakkeiden täyttäminen koetaan liian vaikeaksi, Tuorila sanoo.

Osa sovelluksista jakaa Facebookille hyvinkin intiimejä tietoja käyttäjistään, osoittaa yksityisyyden suojan maailmanlaajuista toteutumista tarkkailevan Privacy International -järjestön selvitys. Selvityksessä käytiin läpi sitä, millaisia tietoja kuukautiskierron seurantaan tarkoitetut sovellukset jakavat.

Sen perusteella suurimmat näistä sovelluksista eivät luovuta tietoja eteenpäin, mutta osa jakaa tiedot Facebookille. Näin sosiaalisen median jättiläinen voi saada haltuunsa tietoja sovellusta käyttävän seksielämästä, ehkäisystä ja kuukautisvaivoista.

Kuukautiskierron seurantaan tarkoitetut sovellukset kertovat käyttäjilleen tästä saamiensa tietojen perusteella, milloin on juuri kyseiselle henkilölle sopivin hetki hedelmöittymiseen. Sovelluksen kautta Facebook saa siten tietoa niin käyttäjän ruokavaliosta, sairauksista kuin seksitavoistakin, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Datanvaihto Facebookin kanssa tapahtuu automaattisesti yhtiön ohjelmistonkehitystyökalun kautta. Sitä sovelluskehittäjät hyödyntävät mainostajia tavoitellessaan ja käyttäjien saavuttamiseksi juuri heille tarkoitetuilla mainoksilla.

Privacy Internationalin mukaan suurimmat kuukautiskierron seurantaan käytetyistä sovelluksista, Period Tracker, Period Track Flo ja Clue Period Tracker, eivät välitä tietoja eteenpäin.

Sen sijaan ainakin Maya, MIA ja My Period Tracker ovat jakaneet käyttäjiensä tietoja Facebookin ja muiden kolmansien osapuolien kanssa. Pelkästään näillä kolmella sovelluksella on yhteensä noin seitsemän miljoonaa käyttäjää.

Sitran hallitus on päättänyt esittää Jyrki Kataista uudeksi yliasiamieheksi. Sitran hallintoneuvosto ei kuitenkaan vielä vahvista valintaa.

Hallintoneuvosto aikoo haastatella Kataisen ja toisen ehdokkaan, Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen, ennen lopullista päätöstä.

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on nimensä mukaisesti rahasto ja julkinen organisaatio, jonka tehtävä on ennakoida yhteiskunnan muutoksia ja kehittää toimia tulevaisuutta ajatellen. Eduskunta valvoo Sitran toimintaa.

Uuden johtajan viisivuotinen toimikausi alkaa heti vuoden vaihduttua, tammikuun ensimmäisenä päivänä. Hakemuksia yliasiamiehen tehtävään tuli määräaikaan mennessä 51, kerrotaan Sitran verkkosivuilla.

Uuden yliasiamiehen viisivuotinen toimikausi alkaa tammikuussa. Siihen asti tehtävää hoitaa Mikko Kosonen.

Tänä vuonna Suomessa on siirrytty ensimmäistä kertaa kohti reaaliaikaista verotusta. Sen seurauksena myös veronpalautuspäivät ja jäännösveron eli mätkyjen eräpäivät ovat muuttuneet.

Aiemmin veronpalautukset maksettiin kaikille suomalaisille samana päivänä, mutta nyt veronpalautuksia maksetaan heinäkuusta joulukuuhun aina kuun neljäntenä, viidentenä tai kuudentena päivänä, eri ihmisille eri aikaan.

Päivämäärä on merkitty jokaisen esitäytettyyn veroilmoitukseen, mutta se saattaa muuttua monesta syystä.

Miten veronpalautusten maksupäivä sitten määräytyy? Verohallinnon ylitarkastaja Tarja Tapio valotti asiaa Radio Suomen päivän haastattelussa keskiviikkona.

Esitäytetyssä veroilmoituksessa määritelty veronpalautusten maksupäivä tai jäännösveron eräpäivä voivat muuttua ainakin neljästä syystä.

1. Puolisosi on tehnyt muutoksia veroilmoitukseensa

Vaikka omaan esitäytettyyn veroilmoitukseen ei tekisi muutoksia, voi siihen merkitty veronpalautusten maksupäivä muuttua puolison toiminnan seurauksena.

– Jos puoliso on tehnyt muutoksia omaan verotukseensa, myös sinun verotuksesi siirtyy. Puolisoiden verotus päättyy yhtä aikaa. Enää ei siis pysty lahjoittamaan veronpalautusta puolisolleen verohallinnon kautta, Tapio sanoo.

Aiemmin omia veronpalautuksia on voinut käyttää puolison jäännösveron maksamiseen suoraan verottajalle tehtävällä ilmoituksella.

2. Olet tehnyt itse muutoksia tai verottaja on saanut tietoja kolmannelta osapuolelta

Itse tehdyt muutokset ovat yleisin syy verotuksen siirtymiseen. Myös jos verottaja on saanut esitäytetyn veroilmoituksen lähettämisen jälkeen tietoja esimerkiksi työnantajalta, voi veronpalautusten maksupäivä vielä muuttua.

– Jos ilmoitat vaikkapa kotitalousvähennyksiä, verotuksesi valmistuminen siirtyy eteenpäin, ja samalla puolisosi verotuksen valmistuminen siirtyy eteenpäin. Kolmas syy on, että verottaja on saanut verotukseesi liittyviä tietoja esimerkiksi työnantajalta, mikä siirtää verotusta.

3. Olet valikoitunut Verohallinnon tarkasteluun

Verotuksen päättymispäivää voi myös muuttaa Verohallinnon tarkasteluun joutuminen. Tapio ei kuitenkaan kerro, mistä syistä tarkempaan syyniin joutuu.

– Valikoituneeseen tarkasteluun pääsee erilaisten sääntöjen kautta, mutta niistä en voi tarkemmin kertoa.

Vaikka mitään muutoksia ei siis tekisi, veronpalautuksen maksupäivä voi muuttua.

– Esitäytetyssä veroilmoituksessa on kerrottu se päivä, jolloin palautus maksetaan, ellei siihen tule suurempia muutoksia tai ellei se jää tarkempaan valikointiin.

4. Kokonaisuutena verotus valmistuu nykyään aiempaa aikaisemmin

Ennen verouudistusta kaikkien suomalaisten verotus valmistui lokakuun lopussa ja veronpalautukset maksettiin joulukuussa. Tapio kertoo Radio Suomen haastattelussa, että nyt valtaosa veronpalautuksista on maksettu jo syyskuun alkuun mennessä.

Tapion mukaan 3,2 miljoonaa asiakasta on saanut veronpalautuksensa syyskuun alkuun mennessä, ja arviolta 400 000 saa sen loppuvuoden aikana.

– Hyvin suurelta osalta henkilöasiakkaista verotus on saatu päättymään monta kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna. Kovin paljon ei ole enää jäljellä asiakkaita, jotka eivät ole saaneet veronpalautusta tai joilla ei ole ollut jäännösveron ensimmäistä maksupäivää.

Lue myös

Verottaja lähettänyt jopa 60 000 virheellistä verokirjettä – tiedoissa muun muassa väärän puolison nimi ja tuntemattomia osakkeita

Miten käytät syksyn veronpalautusrahat? Asiantuntijat neuvovat, kannattaako kuluttaa, maksaa laskut vai pistää rahat säästöön

Jyväskylässä Kortepohjan koululla vakava vaaratilanne sai alkunsa keskiviikkona aamupäivällä kaukolämpöputken vuodosta.

Vuodosta pääsi runsaasti kuumaa vesihöyryä ja vettä Kortepohjan koulun alakerran luokkatilaan.

Kuudennen luokan oppilaat olivat tapahtumahetkellä leirikoulussa, joten henkilövahingoilta vältyttiin.

Onnettomuudesta aiheutui mittavat vesivahingot.

Kaukolämpöputki rikkoutui, kun paikalla otettiin maaperänäytteitä ja pora puhkaisi putken.

Päivystävä palomestari Reijo Oikari Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että kuumaa vettä ja vesihöyryä ehti päästä koulun sisätiloihin 200 kuutiota.

Kuuma vesihöyry voi Oikarin mukaan aiheuttaa vakavia palovammoja.

Kuuman höyryn vuoksi pelastuslaitos joutui odottamaan kaukolämmön katkaisua ennen sisätiloihin menoa. Tähän kului noin puoli tuntia aikaa.

Oikarin mukaan leirikoulussa olleilla oppilailla oli onnettomuuden sattuessa onnea matkassa, koska kuuman höyryn ja veden valtaamasta luokasta olisi päässyt pois vain ikkunan kautta.

Opettajat ohjasivat koulun yläkerrassa olleet muut oppilaat ulos, kun höyryä alkoi tulla sisätiloihin.

Kellarikerroksessa sijaitsevan luokan lattialle kertyi 30 senttimetriä vettä. Pelastuslaitos on pumpannut vettä pois.

Koulutyö yläkerran tiloissa jatkuu jo.

Rehtori Päivi Liimatainen arvioi, että vesivahinkoluokka jää todennäköisesti pois käytöstä ja luokka saa tilat viereisestä tyhjästä Kartanonkujan päiväkodista.

Grönlannin ostotarjous, lähes toteutunut idea Yhdysvaltain entisen arkkivihollisen Taliban-liikkeen vierailusta, turvallisuusneuvonantaja John Boltonin potkut – Yhdysvaltain presidentti on pitänyt huolen siitä, ettei maailmanpolitiikka ole yksitoikkoista.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola tiivistää twiitissään, että Trumpia ohjaavat vaistot. Vaalivuosi tuo lisää spektaakkeleita ulkopolitiikkaan.

Näytöksen tavoittelu on UPI:n uudeksi johtajaksi valitun Aaltolan mukaan Trumpille tyypillinen piirre. Maailman mahtavin mies rakastaa näyttäytymistä kameroille.

– Trumpilla on taipumus hakea hyväksyntää ja vertaisten vahvistusta. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen oli esimerkki Trumpin halusta päästä esille, ja luoda näin kuvaa siitä että saadaan jotain aikaan – vaikka ei saataisikaan.

Trumpin näkökulmasta Pohjois-Korean johtajan tapaaminen oli saavutus.

Vaikka tulokset jäivät vähäisiksi, muistuttaa Aaltola että Pohjois-Korea on kuitenkin pidättäytynyt testaamasta pitkänmatkan ohjuksia.

"Trump haluaa näyttää suurelta johtajalta"

– Trump on ilmoittanut tapaavansa Iranin presidentin. Sekin kertoo hänen vaistonvaraisesta pyrkimyksestään päästä kättelemään tärkeitä henkilöitä, luonnehtii Aaltola.

– Trump haluaa näyttää suurelta johtajalta, joka saa jotain aikaan.

Aaltola muistuttaa, että oltuaan vuosikymmeniä osallisena maailman kriiseissä myös Yhdysvalloissa vallitsee eräänlainen sotaväsymys.

Niinpä Trumpin ei tarvitse pelätä leimautuvansa amerikkalaisten silmissä heikoksi, vaan G7-ryhmän kokouksessa hän saattoi esiintyä maltillisen presidentillisesti.

Osataanko tilaisuudet käyttää?

Aaltola näkee, että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin yhteydenpidolla on ollut merkitystä.

– Sinnikäs halu tavata Putin on saanut aikaan käänteen, ja osin Trumpin ansiona voi pitää myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitetta ratkaisun saamiseksi Itä-Ukrainaan.

Mutta asiassa on iso mutta. Trumpin ennakoimattomuus saattaa luoda otollisen tilaisuuden, mutta haasteena on tämän muuttaminen todelliseksi muutokseksi.

– Trump on varsin suurpiirteinen, eikä hänellä ole välttämättä tarkkaa käsitystä esimerkiksi Krimin asemasta, arvioi Aaltola.

– Se ei riitä, että on kuvissa Putinin kanssa, vaan tapaamisiin pitäisi saada myös sisältöä.

Yhdysvaltain linjan ennalta-arvaamattomuus herättää epävarmuutta.

– Ystävät eivät tiedä, miten Trump oikeasti reagoisi kriisissä.

Vaistot vievät sotkuihin

Aaltolan arvion mukaan Trumpin vaistonvaraisuus johtaa joskus myös sotkuihin. Niinpä Taliban-liikkeen edustajia oltiin kutsumassa Yhdysvaltoihin, vieläpä syyskuun 11. päivän tienoilla.

Hanke kariutui Afganistanin väkivaltaisuuksiin.

Taliban-liikkeelle tai Iranille voi vielä tarjoutua yllättävää neuvotteluvaraa, vaikka Israel-suhde asettaa rajoituksensa Yhdysvaltain politiikalle.

Aaltola pitää Yhdysvaltain sitoumuksia poukkoilevina. Trumpin avustajien erottamisten myötä – viimeksi sai lähteä turvallisuusneuvonantaja John Bolton – katoaa hallinnosta kiintopisteitä. Enää ei voi tietää, mitä odottaa.

Trump tahtoo Nobelin rauhanpalkinnon

Entä oliko Grönlannin ostotarjous esimerkki Trumpin näytöksistä?

– Sen tehdessään Trump halusi näyttää isolta johtajalta – hänen piti saada Grönlanti, kun Putinkin nappasi Krimin, Aaltola analysoi.

Kun tarjous torjuttiin, Trump perui matkansa Tanskaan. Pientä pohjoismaata enemmän Trumpia kiinnostavat Yhdysvaltain entiset viholliset tai poseeraaminen Ranskan johtajan kanssa.

Trump haluaa jäädä historiaan rauhantekijänä. Tähtäimessä on Nobel-palkinto, muistuttaa Aaltola.

– Nobelin rauhanpalkinto olisi Trumpille se iso juttu, kun Obamakin sen sai. Patistelihan Trump jopa Japanin pääministeriä ehdottomaan hänelle Nobel-palkintoa.

Kelloliikkeeseen Lappeenrannassa murtautunut rikollisjoukko on edelleen karkuteillä. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä rikollisten tavoittamiseksi.

Murto Lappeenrannan keskustan kävelykadulla sijaitsevaan Suomen Kultakello -liikkeeseen tapahtui noin kello neljä keskiviikkoyönä. Liikkeestä varastettiin kelloja.

Poliisi julkaisi aamulla tiedot murrossa käytetystä varastetusta autosta ja myöhemmin päivällä valvontakameran kuvan, jossa auto ja epäillyt tekijät näkyvät selvästi.

Poliisin julkaisemassa kuvassa näkyy neljä murtautujiksi epäiltyä henkilöä. Yksi on parhaillaan heilauttamassa isokokoista lekaa kohti kelloliikkeen ikkunaa.

Poliisin etsimä auto on Volkswagen 5D Touran. Väriltään se on punainen. Auton rekisterinumero on FGT-270.

Tutkinnanjohtaja Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo poliisin olevan kiinnostunut kaikista auton liikkeisiin liittyvistä tiedoista. Auto on varastettu Mikkelistä.

– Erityisesti kaipaamme havaintoja tämän auton liikkeistä Mikkelin ja Lappeenrannan välillä. Poliisia kiinnostaa auton liikkeet ennen rikoksentekohetkeä ja sen jälkeen, Heinonen täsmentää.

Havainnot voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi(siirryt toiseen palveluun) tai puhelimitse numeroon 050 4479574.

Vastasyntynyt vauva nukkuu johtoihin kytkettynä keskussairaalan lastenosastolla Kotkassa. Pienet keuhkot eivät jaksa vielä hengittää täysin omin voimin. Vauva lepää vastasyntyneen muovisessa sairaalasängyssä, joita on hankittu lastenosastolle lahjoitusten avulla.

Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry on kerännyt olemassaolonsa aikana lastenosastoille noin 1,2 miljoonaa euroa. Yli 25 toimintavuotensa aikana rahaa on kerätty etupäässä laitehankintoihin kuten sydänultraäänilaitteisiin, jotka ovat arvoltaan noin 200 000 euroa.

Lisäksi vuosien saatossa sairaalaan on hankittu useampi vastasyntyneen tehohoidossa tarvittava hengityskone.

– Tuki ry:n rahoituksen avulla pystymme päivittämään laitekantaamme hoitosuositusten mukaan. Lastentaudithan on erikoisala, joka kehittyy jatkuvasti, Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston ylilääkäri Ville Westerlund sanoo.

Westerlund kertoo itse olleensa lastenerikoishoidon alalla yli kymmenen vuotta, joiden aikana muun muassa raskasta hengityskonehoitoa on alettu korvata kevyellä hengitystuella.

Oman pojan jalka murtui

Kymenlaakson Keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry:n puheenjohtaja Mika Arola on ollut toiminnassa mukana alusta asti.

Arolan innostus Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston kehittämisen puolesta kumpuaa omakohtaisesta kokemuksesta.

– Parikymmentä vuotta sitten pojaltani murtui jalka. Vietin yön hänen kanssaan sairaalassa. Huomasin, että lapsille ei ollut erillistä odotustilaa tai leikkihuonetta. Ryhdyin miettimään, että voiko asialle tehdä jotakin.

Nopeasti Arolalle selvisi, että odotustilan viihtyvyys vaatisi ylimääräistä rahaa.

– Siitä muutaman puhelinsoiton jälkeen sai alkunsa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen Tuki ry, Arola kertaa.

Kelpo summia

Nyt Tuki ry on kerännyt lahjoituksia jo 1,2 miljoonan euron edestä. Sitä voi pitää kelpo summana. Esimerkiksi väestöpohjaltaan huomattavasti suuremmassa Keski-Suomessa Lastenosastojen Tuki ry on kerännyt yli 20 vuoden toimintansa aikana lahjoituksia runsaat miljoona euroa.

Summat kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata esimerkiksi sen mukaan, miten lahjoituskampanjat ovat onnistuneet. Tampereen Lastenklinikan Tuki ry on kolmivuotisella kampanjallaan kerännyt Tampereen uutta sairaalaa varten miljoona euroa.

Viime vuosien tunnetuin lahjoituksin tuettu kohde on Helsingin Meilahteen valmistunut Uusi lastensairaalan. Rakentamiseen kerättiin rahaa lahjoituksin lähes 39 miljoonaa euroa. Arviolta noin miljoona suomalaista osallistui keräykseen. Sairaalan rakentaminen maksoi kaikkiaan noin 170 miljoonaa.

Valtiotieteiden ja filosofian tohtorin Heikki Hiilamon mukaan suomalaisten lahjoitusinto on kunnioitettavaa, mutta suoraan erikossairaanhoitoa koskevien lahjoitusten keräämistä tulee hänen mielestään tarkastella kriittisesti.

– Se on hyvinvointivaltion ydintoimintaa ja tuntuu vähän oudolta, jos siihen tarvitsee kerätä lahjoitusvaroja. Herää kysymys siitä, mihin lahjoitus todella kohdistuu ja onko julkisia varoja kohdennettu oikein, jos täytyy kerätä lisärahaa hyväntekeväisyydestä, Hiilamo pohtii.

Hiilamo näkee, että korkeatasoisen erikoissairaanhoidon tulisi olla itsestäänselvyys nykyaikana Suomessa. Siksi sairaanhoitoon liittyvät laitteet pitäisi hänen mielestään kustantaa verorahoilla.

– Lähtökohta on, että maksetaan veroja ja eurot käytetään juuri tämän kaltaiseen tarkoitukseen. On aika huolestuttavaa, jos esimerkiksi keskoskaappeja rahoitetaan lahjoitusvaroilla. Tulee sellainen viesti, että ikäänkuin kaikille keskosille ei olisi kaappeja ilman näitä lahjoituksia, Hiilamo sanoo.

Yhteiskunta kustantaa kaiken tarvittavan

Kotkassa isojen lasten hoitojaksot lastenosastolla kestävät keskimäärin kolme päivää. Tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoitojakso kestää keskimäärin neljästä viiteen päivää.

Keskussairaalan lastenosaston ylilääkäri Ville Westerlund kertoo, että sairaalassa on tehty paljon työtä juuri lasten viihtymisen eteen.

– Olemme hankkineet videopelejä, televisioita, kirjoja ja leluja.

Viihtyvyyttä lastenosastolla on parannettu pääasiassa Tuki ry:n lahjoituseuroilla.

Lisäksi Tuki ry:n kustantamana lastenosastolla on ollut useampana kesänä leikittäjä, joka on ollut lasten kaverina osastoilla. Lapsia käy kerran kuukaudessa viihdyttämässä myös sairaalaklovni.

Ylilääkäri Ville Westerlundin mukaan kaikki välittömästi tarvittavat laitteet kustannetaan yhteiskunnan veroeuroilla. Tuki ry:n lahjoituksia ei kirjata ennakolta investointibudjettiin.

– Useasti Tuki ry:stä lähestytään meitä ja kysytään, mihin voisi alkaa kerätä rahaa. Suurin osa lahjoituksista menee laitteistoihin ja pienempi osa viihtyvyyteen, Westerlund kertoo.

Julkkikset tuovat tilaisuuksiin lahjoituseuroja

Tuki ry:lle rahaa lahjoittava joukko koostuu pääasiassa yrityksistä. Viime aikoina yleisimpiä rahankeräystapahtumia ovat olleet huutokaupat. Viimeisin elokuun puolivälissä Haminassa järjestetty hyväntekeväisyyshuutokauppa tuotti noin 2 000 euroa.

– Mieleenpainuvin tapahtuma oli, kun teimme Teemu Selänteen kanssa kaksi kesää yhteistyötä. Järjestimme golfkisat ja jalkapallo- sekä pesäpallo-otteluita, kun Teemu toi Finnish Flash -joukkueensa maksutta Kotkaan. Otteluiden osallistumis- ja lipputuotot tulivat Tuki ry:lle, sanoo Tuki ry:n puheenjohtaja Mika Arola.

Tuki ry keräsi rahaa Selänteen avulla yhteensä yli 20 000 euroa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston hyväksi.

Arola pitää julkisuuden henkilöiden roolia todella merkittävänä rahankeruutilaisuuksissa. Arolan mukaan tapahtumien vetovoima nousee julkisuuden henkilöiden ollessa mukana. Näin otteluihin saapuu enemmän ottelulipun maksavia ihmisiä.

– Kyllä se tuntuu, että mitä enemmän julkisuuden henkilöitä on mukana, sitä paremmin tapahtuma onnistuu. Kyllä sen huomaa, että kiinnostus nousee.

Lahjalelut osa lastenlääkärin työtä

Valtiotieteiden ja filosofian tohtorin Heikki Hiilamon mukaan rahankerääminen lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon hyväksi on helppoa, koska lapsen terveysongelmat ja lapsen terveyden menettämisen uhka voivat koskettaa hyvin monia.

– Ehkä ihmiset voivat helposti erehtyä siinä, että sitä rahaa sinne tarvittaisiin, vaikka tosiasiassa kaikki veronmaksajat rahoittavat toiminnan. Sen vuoksi meillä on aika korkea verotus, Hiilamo sanoo.

Hiilamo pitää hienona asiana, että lahjoituseuroja on ohjattu sairaalassa olevien lasten viihtyvyyden parantamiseen.

Ylilääkäri Ville Westerlundin mukaan lahjoitettu lelu voi toimia myös neurologian hoitovälineenä.

– Leluilla voidaan katsoa lapsen käsien käyttöä ja minkälainen on silmän ja käden yhteistyö, ylilääkäri Ville Westerlund sanoo.

Hän lisää, että leluja käytetään hoidon apuvälineinä myös lastentautien puolella.

– Leluilla saadaan lapsen huomio kiinnitettyä pois varsinaisesta hoitotoimenpiteestä tai tutkimuksesta. Lelut ovat osa lastenlääkärintyötä, Westerlund toteaa.

Juttua muokattu 11.9. klo 15.00: Kolmen alimman kuvan kuvatekstit lisätty.

Juttua muokattu 11.9. klo 20.15: Kolmatta väliotsikkoa tarkennettu. Väliotsikon valtio-sana korvattu sanalla yhteiskunta.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Suomen Netflix-tarjonta on hinta-laatusuhteeltaan yksi maailman heikoimmista, kertoo Comparitech-verkkosivuston uusin selvitys.

Suomessa Standard- ja Premium-tileistä maksavat käyttäjät saavat rahalleen kolmanneksi ja neljänneksi vähiten vastinetta, kun tarkastellaan tutkimuksessa mukana olleita 77:ää maata. Basic-palveluista maksavat suomalaiset ovat myös heikoimpien joukossa, mutteivät aivan pohjalla.

Suomen kanssa on samassa jamassa useita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita, kuten Iran, Irak, Qatar, Egypti ja Algeria, sekä Euroopasta muun muassa Tanska, Norja ja Portugali.

Tutkimus on tehty niin, että Netflix-kirjaston sisällön määrää, johon kuuluvat muun muassa tv-sarjat, elokuvat ja dokumentit, verrataan kuukausittain maksettavaan käyttöoikeuteen. Kuinka paljon saat maksulla erilaista katsottavaa, siis.

Nostetaan esimerkiksi Premium-paketit. Kuinka tarjonta ja hinta eroavat maiden välillä?

Kymmenen maata, joissa Netflixin Premium-paketin hinta-laatusuhde on heikoimmillaan

Eniten rahalleen saavat vastinetta sen sijaan muun muassa Intia, Filippiinit, Kolumbia ja Kanada.

Kymmenen maata, joissa Netflixin Premium-paketin hinta-laatusuhde on parhaimmillaan

Comparitech on teknologiaan keskittyvä sivusto, joka pyrkii auttamaan kuluttajia tekemään järkeviä kulutuspäätöksiä tarjoamalla ajantasaista informaatiota, välineitä ja tutkimustietoa.

Miksi maiden välillä on suuria eroja?

Eri maissa on tarjolla eri määrä katsottavaa eri hintaan.

Suurin valikoima on Yhdysvalloissa, jonka asukkaiden Netflix-kirjastoista löytyy yhteensä 5 879 erilaista ohjelmaa. Vähiten katsottavaa on Iranissa, jonka Netflixissä on vain 2 301 ohjelmaa.

Digital Media Finland on digitaalisen maailman liiketoimintamalleihin erikoistunut konsultointiyhtiö. Sen konsultin Tommi Rissasen mukaan Netflix-kirjastojen sisältöerot johtuvat tv-sarjojen ja elokuvien, oikeuksista, jotka neuvotellaan ja myydään jokaiseen maahan erikseen.

– Rahastahan tässä on kysymys, Rissanen sanoo.

Rissanen näkee, että Suomen Netflix-sisällöt ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Kun palvelu tuli Suomeen ensimmäistä kertaa, oli tilanne huomattavasti heikompi. Isona osana kehitystä hän näkee Netflixin panostamisen omiin alkuperäissisältöihin, jotka ovat kartuttaneet kaikkien Netflix-maiden kirjastoja.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun Suomessa oli vasta kaksi tv-kanavaa. Nyt niitä on tietysti enemmän, mutta Yhdysvalloissa lukema on satoja. Kaikki on suhteellista. Netflixillä oli yhtiön oman ilmoituksen mukaan maaliskuussa noin 150 miljoonaa tilaajaa. Kauppalehti uutisoi 2018, että dataportaali Statistan arvion mukaan Suomessa olisi vuonna 2020 noin 850 000 Netflix-tilaajaa.

– Tarjonta Suomessa on poikkeuksellisen hyvää. Ja jos katsotaan Netflixin ulkopuolelle, niin Pohjoismaissa on jo pitkään ollut esimerkiksi HBO Nordic -palvelu, jota ei todella monessa muussa maassa ole, Rissanen sanoo.

– Totta kai se olisi ideaalia, että kaikki mahdollinen sisältö olisi saatavilla. Mutta meillä on pieni kotimarkkina, emmekä Suomessa juuri jää muista Pohjoismaista.

Suomen Netflix-kirjasto on hieman Norjaa suurempi, hieman Ruotsia ja Tanskaa pienempi, mutta kaikki jäävät selvästi Islannille, joka tarjoaa käyttäjilleen yli 1 000 katsottavaa sisältöä edellämainittuja enemmän.

Bisnes on bisnestä

Comparitechin selvityksen perusteella eurooppalaiset maksavat Netflix-oikeuksistaan huomattavasti, vaikka ohjelmakirjastot ovat melko suppeita verrattuna muuhun maailmaan. Maailman kalleimmat Netflix-kuukausimaksut ovat Euroopassa.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin kesäkuussa, että Netflix nostaa Standard- ja Premium-pakettien hintoja Suomessa. Standard-paketin hinta nousi eurolla 12 euroon ja Premium-paketin kahdella eurolla 16 euroon.

Lähes 4 300 ohjelmaa sisältävä Kolumbian Netflix-kirjasto maksaa Basic-pakettina alle viisi Yhdysvaltain dollaria, saavat tanskalaiset selvästi pienemmän valikoiman itselleen maksamalla Basic-paketista lähes 12 dollaria kuussa. Suomessa Basic maksaa kahdeksan euroa kuussa, eli vain hieman vähemmän, kuin Premium-paketti Kolumbiassa.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan Netflix-paketit ovat edullisia, mutta tarjonta on huomattavasti heikompaa kuin muissa edullisten pakettien maissa, kuten Intiassa ja Kolumbiassa.

Etelä-Amerikan hinnoille on kuitenkin looginen selitys.

– Etelä-Amerikka on todella tärkeä ja iso markkina amerikkalaisille yhtiöille. Se on lähellä, ja koska siellä on paljon väestöä, myös laajentumismahdollisuudet ovat hyvät, Rissanen pohtii.

– Voisin myös kuvitella, että esitysoikeudet ovat Kolumbiassa huomattavasti Suomea tai muuta Eurooppaa halvempia.

Netflixin käytöstä kerätään jatkuvasti dataa, jonka avulla yritys pystyy optimoimaan omaa liiketoimintaansa. Markkinat ovat keskenään erilaisia ja Netflix yrityksenä pyrkii tekemään mahdollisimman hyvää tulosta.

Rissanen haluaa myös suhteuttaa maissa asuvien ihmisten tulotason Netflix-palveluiden hintaan. Jos tämä otetaan huomioon, on Suomen hinta hänen mielestään hyvin kilpailukykyinen.

– Netflix on varmasti laskenut, että Suomen hintoja oli varaa nostaa kesällä ilman, että palvelu menettäisi käyttäjiä, Rissanen sanoo.

Lue lisää:

Pohjoismaisen tv- ja elokuvarahaston johtajaksi nouseva Liselott Forsman: Suomalaisesta draamasta on tullut hyvä vientituote

Turkki tukkimassa netin viimeisiä henkireikiä: myös riippumattomat uutissivustot ja nettitelevisiot joutumassa ahtaalle

Netflixin osake sukelsi – osakkeenomistajat pettyivät suoratoistopalvelun käyttäjämäärän kasvuun

The Sandman -sarjakuvaa on pidetty mahdottamana filmata – nyt tekeillä on tv-sarja, josta odotetaan uutta Game of Thronesia

Eurooppalaiset verkkokaupat aiempaa paremmin suomalaisten ulottuvilla – nämä uudistukset puskettiin EU:ssa eteenpäin tällä kaudella

Miksi 75-vuotias Sirpa on odottanut sairaalan päivystysaulassa kahdeksan tuntia? Tai miksi Matti, 40, käy vuodessa 35 kertaa terveyskeskuksessa?

Henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta tapahtumat ovat tosielämän Suomesta. Tällaisia asioita pohtii työkseen Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio. Hänen työhönsä kuuluu selvittää, miksi ylläkuvattuja tilanteita tapahtuu ja mitä niille voisi tehdä.

– Sairaaloissa ei seurata tarpeeksi, ketkä käyttävät palveluita paljon. Jos yksittäiset ihmiset saataisiin poimittua ja syitä selvitettyä, voisi tällaisesta olla isot säästöt pikkukunnille. Mikään ei hälytä, jos sama potilas käy vuoden aikana 20 kertaa päivystyksessä, Ampio sanoo.

Projektiluonteinen hyvinvointianalyytikon työ alkoi Porissa Satasairaalassa maaliskuussa. Ampio on selvittänyt Porissa esimerkiksi sairaalan päivystyksen ongelmia.

Tieto ei kulje

Mikä sairaaloissa sitten on vinksallaan? Minna-Maarit Ampio tietää, että yleisimmät ongelmat löytyvät tiedonkulusta.

– Potilasjärjestelmiä on paljon ja ne ovat pirstaleisia. Suurin aika menee potilaan tietojen etsimiseen eri paikoista.

Potilas saattaa siirtyä sairaalaan esimerkiksi terveyskeskuksesta. Koska terveystietoja on ripoteltuna eri järjestelmiin, osa niistä saattaa jäädä kulkematta oikeaan paikkaan.

– Tässä ei ole epäonnistuttu vain Suomessa, vaan ongelma tuntuu olevan ihan kansainvälinen.

Ampio joutuu tuijottamaan myös lukuja ja miettimään kustannuksia. Tehdäänkö joitain asioita päällekkäin, voidaanko jostain säästää tekemällä eri tavoin. Hyvinvointianalyytikon työssä tarkoituksena on löytää säästöjä, mutta myös parantaa potilaan hoitoonpääsyä.

– Tarkoitus ei ole lakaista luudalla läpi sairaalan. Säästöissäkin on pakko miettiä, minkälaiset toimet tuovat säästöjä tulevaisuudessa ja mitkä nyt.

Tulevaisuus on moniammatillinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta puhuttaessa usein nousee esiin termi moniammatillisuus.

Sitä toistaa myös Minna-Maarit Ampio. Mutta mitä moniammatillisuus tarkoittaa potilaan näkökulmasta?

– Paljon palveluita käyttäville moniammatillinen työryhmä olisi tärkeä. Ryhmä paneutuisi potilaan ongelmiin ja selvittäisi, miksi tämä käyttää vaikkapa päivystystä niin paljon ja osaisi myös ohjata potilaan eteenpäin oikean palvelun piiriin, Ampio selittää.

Hyvinvointianalyytikon työ on Porissa projektiluonteinen. Hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Sitran yhteisesti rahoittama ja rahoitus on tällä hetkellä helmikuun 2020 loppuun.

– Toivottavasti työn hyödyt ymmärretään. Tämä pestihän on tällaisenaan kopioitavissa mihin tahansa sairaalaan ja muillekin aloille.

Lue lisää:

Yksi ratkaisu lääkäripulaan: Lääkäri käy hoitajan huoneessa tarvittaessa – "Lääkärin aikaa säästyy, kun potilas on alustavasti tutkittu"

Kun lääkärillä on kiire, flunssapotilaat jäävät helposti muiden jalkoihin – pikkukaupungissa kehitettiin vastalääkkeeksi nopean hoidon linja

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin "turhista potilaista" – riski jo potilasturvallisuudelle

Kysyimme Liikenne– ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijalta Juha Tretjakovilta, mistä huijausviesteissä oikein on kysymys.

Postin nimissä on taas lähetetty runsaasti tekstiviestihuijauksia saapuneista, olemattomista paketeista. Mitä tavallisen kansalaisen pitäisi tietää tällaisista viesteistä?

– Huijausviestejä lähettelee huijari, joka ei oikeasti mistään paketeista tai lähetyksistä tiedä, korkeintaan arvailee. Ainoa päämäärä huijarille on saada uhri klikkaamaan lähettämäänsä linkkiä. Linkki vie verkkosivulle, jossa kuluttajaa huijataan tilausansalla. Tilausansa on vilpillinen arvonta, kilpailu tai muu houkute, joka harhauttaa uhrin tilaamaan kalliin kuukausimaksullisen palvelun.

Miten voi varmistua viestin aitoudesta ja voiko lähettäjän numero olla sama kuin mitä posti käyttää?

– Tekstiviestissä näkyvä "lähettäjän numero" ei itse asiassa ole lähettäjän numero lainkaan. Huijari on vain nokkelasti käyttänyt Postin nimeä ja väärentänyt lähettäjätiedoissa näkymään postin lähettäjänä. Sen enempää sähköpostissa näkyvä lähettäjä tai tekstiviestissä näkyvä numero tai nimi ei ole luotettava tieto, sillä sen voi hyvin helposti väärentää. Puhelimessa väärennetty huijausviesti voi näkyä oikeiden Postin viestien perässä, koska puhelin ketjuttaa ne samaan ketjuun. Siihen ei siis pidä luottaa.

– Oikean pakettinsa seurantatiedot voi tarkistaa Postin sivuilta lähetysseurannasta.

Kuinka vaarallisia tällaiset viestit voivat olla ja kuka niitä oikein lähettää?

– Näitä viestejä lähettäviä rikollisia kiinnostaa raha. Vaarallisia ne ovat siinä mielessä, että antamalla maksukorttitietonsa sitoutuu epähuomiossa kuukausimaksulliseen "palveluun". Aina kun jokin verkkosivu pyytää maksukortti- tai henkilötietoja, pitäisi miettiä vielä kerran, että hetkinen - onkos tämä nyt ihan oikea palvelu. Ja lukea pienellä kirjoitettu.

Kuinka laajaan levitykseen tällaiset tekstiviestihuijaukset yleensä päätyvät, tuhansille vai kymmenille tuhansille ihmisille?

– Lukumäärästä Liikenne– ja viestintävirastolla ei ole tarkkaa arviota, mutta tämänkertainen huijausaalto vaikuttaa hyvinkin nousevan kymmeniin tuhansiin vastaanottajiin. Samankaltaisia hyvin laajoja huijauskampanjoita on aiemmin nähty eri kauppojen ja pankkien nimissä sekä tekstiviesteillä että sähköpostitse.

Miten tavallinen kansalainen voi suojautua huijausviesteiltä, mitä hänen kannattaa tehdä viestin saatuaan?

– Huijarit eivät verkosta lopu. Aina joku yrittää harhauttaa ihmisiä vipuun, jotkut yksinkertaisilla ja jotkut monimutkaisemmilla huijauksilla. Huijausyritykset eivät ole vaarallisia, jos niihin suhtautuu terveen epäluuloisesti. Nämä viestit voi huoletta poistaa. Tekstiviestitse tai sähköpostitse tulleiden verkkolinkkien klikkaaminen voi olla vaarallista. Linkkien klikkaamisen sijasta on parempi mennä verkkopalveluun suoraan selaimessa tai applikaatiossa ja kirjautua normaalisti.

Mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos vastaa tällaiseen viestiin?

– Pahimmillaan maksukorttinumeronsa voi menettää rikollisille, jotka nostavat tililtäsi rahaa kuukausittain eikä palvelusta pääse helposti eroon. Apua vilpillisistä palveluista irrottautumiseksi saa Kilpailu– ja kuluttajavirastolta.

Lue lisää huijausviesteistä

Keskuskauppakamari varoittaa yrityksiä haksahtamasta huijausviesteihin – tulleet tutun ihmisen nimissä

Posti varoittaa: Huijaustekstiviestejä liikkeellä – älä klikkaa yllättäviä linkkejä

Lue lisää Postin palkkakiistasta

Pääluottamusmies tyrmää pääministerin väläyttämän kertakorvauksen Postin työntekijöille: "Se lämmittää niin kuin se vanha tavara housussa"

Ammattiliitto: Posti haluaa laskea jopa 9 000 työntekijän palkkoja – Työnantaja: "Kilpailukykyongelma on ratkaistava"

Mitä Postille pitäisi tehdä? Katso 4 vaihtoehtoa Sipilän pörssiajatuksista Rinteen "sote-ideoihin"

Voisiko sinunkin työnantajasi vaihtaa työehtosopimusta ja laskea palkkoja Postin tapaan? 8 kysymystä ja vastausta

– Tuossakin taas yksi henkilö kävelee katse täysin kiinni kännykässä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen istuu paloauton etupenkillä ja tarkkailee huolestuneena liikennettä Lappeenrannan keskustassa.

Hänen mielestään huoleen on syytä. Jalankulkijat ja pyöräilijät toikkaroivat yhä useammin liikenteessä kiinnittämättä juurikaan huomiota ulkopuoliseen maailmaan.

– Meillä on ollut useita tähän liittyviä läheltä piti -tilanteita viime aikoina, Saastamoinen sanoo.

Kännykän lisäksi jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät liikenteessä myös yhä enemmän kuulokkeita. Ulkopuolisten äänien sulkeminen pois lisää osaltaan vaaraa liikenteessä.

– Pahimmillaan ne sulkee koko sen ulkona olevan äänimaailman. Se voi olla aika vaarallista, koska liikenteessä tarvitaan sekä kuulo- että näköaistia, Liikenneturvan Kouvolan toimiston yhteyspäällikkö Tarja Korhonen sanoo.

Hybridi- ja sähköautojen hiljaisuus on uusi ongelma.

– Monelle tulee yllätyksenä, että auto onkin äkkiä ihan siinä vieressä. Lähipiiristäkin löytyy joka päivä tällaisia tapauksia, Saastamoinen kertoo.

Nainen oli jäädä lapsen kanssa palotauton alle

Uhkaavista tilanteista on selvitty vain tuurilla ilman henkilövahinkoja.

– Esimerkiksi pari viikkoa sitten olimme tulossa takaisin sammutuskeikalta, kun pyöräilijä ajoi luontopolulta suoraan paloauton eteen autotielle. Siinä ei ollut mitään suojatietä.

Saastamoinen kertoo toisesta tapauksesta, jossa lasta kantanut nainen lähti täysin yllättäen ylittämään tietä paloauton edestä.

– Molemmissa tapauksissa säilyttiin vahingoilta vain hätäjarrutuksen ansiosta.

Kummassakaan tapauksessa paloauto ei ollut hälytysajossa.

Kännykkä vie huomion

Mikko Saastamoisen mielestä vaaratilanteita pääsee syntymään, koska nettiin tai kuuntelemiseen keskittyneet kulkijat eivät huomaa ympärillä tapahtuvia asioita tai ääniä.

Myös Liikenneturvassa on havaittu, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden keskittyminen on herpaantunut. Liikenneturvan mukaan ilmiö tuli selvästi esiin kesällä tehdyssä kyselytutkimuksessa, jossa autoilijat kertoivat kokemuksistaan.

– Selvisi, että pyöräilijät tulevat yllättäen tielle ja jalankulkijat tuijottavat kännykkää ja keskittyvät ihan muuhun kuin liikenteeseen, Liikenneturvan Kouvolan toimiston yhteyspäällkkö Tarja Korhonen kuvailee.

Tutkimuksessa 25 prosenttia autoilijoista ilmoitti tehneensä äkkijarrutuksen tai väistöliikkeen kännykkään keskittyvän pyöräilijän vuoksi. 55 prosenttia kuljettajista oli ollut tilanteessa, jossa kännykkään keskittynyt jalankulkija tuli varomattomasti auton eteen tietä ylittäessään.

Autoilijat käyttävät myös kännykkää

Kännykkää eivät kuitenkaan käytä liikenteessä vain pyöräilijät ja jalankulkijat vaan myös autoilijat. Liikenneturvan kyselytutkimuksen mukaan enemmän vaaratilanteita aiheuttaa juuri autoilijoiden kännykänkäyttö.

37 prosenttia kuljettajista kertoi joutuneensa tekemään äkkijarrutuksen tai väistöliikkeen kännykkään keskittyneen toisen kuljettajan vuoksi.

Autoilijat siis käyttävät kännykkää ajaessaan, vaikka siitä saa vähintään sakot käryn käydessä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen huomauttaa, että keskittymisen herpaantuminen on kuitenkin vaarallisempaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin autoilijalle.

– Auton ja jalankulkijan törmäyksessä jalankulkija on aina häviäjä. Pahimmillaan seurauksena on kuolema.

"Kissat ovat olleet… erittäin laihoja, huonokuntoisia ja nälkiintyneitä... Yhdelle kissoista ei ole hankittu asianmukaista hoitoa ajoissa, sillä se on löytynyt asunnosta kuolleena… Hiekkalaatikot ovat olleet täynnä kissojen ulostetta, minkä lisäksi makuuhuoneen lattialla ja sohvalla on ollut runsaasti ulostetta."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto

Lainaus on pieni ote Ylen keräämästä aineistosta. Se kuitenkin kuvaa tyypillistä lemmikkiin kohdistuvaa rikosta. Suomessa lemmikinomistaja nimittäin tuomitaan yleensä eläimen perustarpeiden laiminlyömisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläin ole saanut riittävästi ruokaa ja vettä, sen sairauksia ei ole hoidettu eikä se ole saanut asianmukaista liikuntaa tai se on elänyt lian ja ulosteiden keskellä.

Vaikka laiminlyönti on tyypillisin rikos, osa rikoksista on suoraa väkivaltaa.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan yhdistykselle tulee yhä enemmän yhteydenottoja eläinten väkivaltaiseen kohteluun liittyen.

– Tuntuma on se, että rangaistukset ovat hyvin lieviä. Kyseessä on puolustuskyvyttömään, tuntevaan ja kokevaan elävään olentoon kohdistuva väkivalta tai sen tarpeiden laiminlyönti.

Yleensä eläimiin kohdistuvista rikoksista tuomitaan päiväsakkoja. Ehdollista vankeutta tuomittiin vain 10 kertaa viime vuonna. Tapauksia oli kaikkiaan 88. Vain yhdessä tapauksessa teko tuomittiin törkeänä.

"Eläimet on hylätty... koirat kuihtuneita, kuivuneita ja nälkäisiä… kissat ovat laihoja, eikä talosta löydy kissanruokaa... hevonen on hylätty jättämällä se vaille riittävää ruokintaa, juottoa, puhtaanapitoa ja liikuttelua... Eläinsuojeluviranomainen on joutunut lopettamaan kaikki talossa olleet eläimet: viisi tanskandoggia ja kaksi kissaa. Hevonen on toimitettu muualle lopetettavaksi. Tuomitun menettely on näin ollen ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeää."

Nainen, 7 kuukautta ehdollista vankeutta kaikista rikoksista, eläintenpitokielto 10 vuotta

Osassa tapauksista rangaistus kattoi myös muita rikoksia kuin eläinsuojelurikoksen.

Yle tutki lainvoimaiset tuomiot kaikista eläimiin kohdistuneista rikoksista vuodelta 2018. Alla olevasta koneesta voit tutustua tapauksiin tarkemmin.

Tässä artikkelissa käsitellään vain lemmikkeihin ja kotieläimiin kohdistuneita rikoksia. Osa teoista on raakoja eivätkä välttämättä sovi herkimpien luettavaksi.

Tuotantoeläimiin kohdistuvista rikoksista voit lukea lisää tästä artikkelista.

Ei pysyviä eläintenpitokieltoja

Oikeus määrää eläintenpitokiellon, kun se katsoo teon vakavaksi tai tuomittu ei oikeuden arvion mukaan kykene huolehtimaan eläimistä.

Syyttäjän pitää kuitenkin vaatia kieltoa, jotta se voidaan oikeudessa määrätä.

– Kiellon tarkoitus on suojella eläimiä. Ihminen kokee kiellon varmasti rangaistukseksi, mutta se ei ole sitä. Tuomioistuimilla ei kuitenkaan ole rutiinia eläinsuojelurikosten kohdalla, joten eläintenpitokieltoa ei aina osata käyttää tarkoituksenmukaisesti ja rangaistuksissa on suuria eroja, sanoo eläinsuojelurikoksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori Tarja Koskela.

Oikeus määrää myös osittaisia eläintenpitokieltoja, jotka antavat tuomitulle mahdollisuuden pitää yhden tai muutamia eläimiä. Osa eläintenpitokielloista koskee vain tiettyä eläinlajia.

– Joskus määrätään aika kummallisia kieltoja. Tuomioiden perusteella oikeuksilla ei ole yhtenäistä linjaa eläintenpitokieltojen sisällön tai pituuden suhteen. Kun vuonna 2011 eläintenpitokiellon vähimmäispituudeksi tuli vuosi, kieltojen pituudet lyhenivät ja eikä pitkiä eläintenpitokieltoja määrätä. Tuomioistuimella on näissä todella suuri harkintavalta, Koskela sanoo.

Pysyvää eläintenpitokieltoa on vaikea saada, vaikka syyttäjä sitä vaatisikin. Jotta pysyvä kielto voidaan määrätä, pitää teon olla törkeä, tekijällä aiempia määräaikaisia kieltoja tai terveydentilan estää eläimestä huolehtimisen.

– Nämä ovat pysyvän kiellon kriteerit. Teon luonteella ei sinänsä ole väliä. Ennen vuotta 2011 pysyviä kieltoja käytettiin enemmän. Kun laissa määrättiin kriteerit, tuomioistuimet tulivat varovaisemmiksi, arvioi Koskela.

Alla kuvatussa tapauksessa syyttäjä vaati vastaajalle pysyvää eläintenpitokieltoa hänen terveydentilansa vuoksi.

Tuomitun "vuokraamaan asuntoon… tehdyssä eläinsuojelutarkastuksessa on todettu kolme kissaa, joiden pitopaikka on ollut erittäin likainen, virtsainen ja ulosteinen eikä kissoille ole… annettu ruokaa ja vettä… Kaapissa olleen marsun pitopaikka on ollut pimeä, vaarallinen ja täynnä ulostetta eikä marsulle ole ollut tarjolla ruokaa ja vettä."

Nainen, 60 päiväsakkoa, vuoden eläintenpitokielto

Tarja Koskelan törkeitä eläinsuojelurikoksia koskevan tutkimuksen mukaan lemmikkieläimiä koskevia pysyviä eläintenpitokieltoja ei määrätty ainuttakaan. Myöskään Ylen selvityksen aineistossa ei ollut mukana ainuttakaan lemmikinomistajiin kohdistuvaa pysyvää eläintenpitokieltoa.

Tarja Koskelan mukaan ennen viimeisintä lakimuutosta 30 prosenttia eläintenpitokielloista oli yli 10 vuotta. Nyt niitä määrätään alle prosentti. Pisin viime vuonna määrätty eläintenpitokielto kestää 10 vuotta. Niitä määrättiin vain yksi. Oikeus määräsi myös muutamia viisi vuotta kestäviä kieltoja.

"Kissat… ovat olleet nälkiintyneitä, niiden pitopaikka on ollut likainen ja altistanut kissat loukkaantumiselle, suuri osa kissoista on ollut sairaita... silmät ja sieraimet ovat vuotaneet, ne ovat olleet ripulilla, niiden hampaat ovat olleet hyvin heikossa kunnossa ja niiden turkit ovat olleet huonot. Niitä ei ole toimitettu hoitoon… Tuomitun terveydentilasta esitetty selvitys ei anna aihetta pitää häntä... pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana hoitamaan eläimiä. Tuomittu on kuitenkin menettelynsä vuoksi määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon."

Mies, 60 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto

Suurin eläintenpitokieltoja koskeva ongelma on kuitenkin niiden valvonta. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mielestä eläintenpitokieltoja pitäisi käyttää hanakammin ja niiden valvontaa tulisi tehostaa.

– Nykyisellään valvontaa ei voida tehdä, koska maksimirangaistus sen rikkomisesta ei ole vankeutta. Tämä ei ole linjassa muiden vastaavien turvaamistoimien kanssa. Lakia pitäisi tältä osin muuttaa.

Lakimuutosta ei toistaiseksi ole näköpiirissä, mutta Poliisihallitus on uudistamassa valvontaa. Muutos nopeuttaisi poliisin tiedonsaantia kielloista. Tällä hetkellä poliisin on tilattava tieto erikseen eläintenpitokieltorekisteristä. Poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan poliisille on tulossa oma rekisteri kuluvan syksyn aikana.

Muita muutoksia valvontaan ei ole näillä näkymin tulossa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintenpitokiellon rikkomiset tulevat poliisin tietoon lähinnä ilmoitusten tai muun poliisityön ohella. Valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksia vain epäiltyjen laiminlyöntien perusteella. Kotirauha suojaa eläintenpitokiellon rikkojaa jatkossakin.

Likaa, aliravitsemusta ja hoitamattomia sairauksia

Noin 73 prosenttia viime vuonna annetuista tuomioista koski lemmikkien laiminlyöntiä. 27 prosenttia tuomioista annettiin väkivaltaisesta kohtelusta.

Tyypillisessä tapauksessa tuomitulla on ollut lukuisia kissoja tai muutamia koiria, joita hän ei ole hoitanut asianmukaisesti.

Osa eläimistä on ollut sairaita, osalla on saattanut olla vakaviakin hoitamattomia vammoja, osa on löytynyt kuolleena ja osa tai kaikki on jouduttu lopettamaan. Joissain tapauksissa kissojen on annettu lisääntyä hallitsemattomasti. Osassa tapauksista tilanne on jatkunut pitkään.

Tuomittu "on… jättänyt huolehtimatta ruuan ja juoman riittävyydestä ja puhtaudesta eikä ole hankkinut kissoille tarpeellista hoitoa sairauksiin. Lisäksi tuomittu on antanut kissojen lisääntyä keskenään hallitsemattomasti ja laiminlyönyt niiden madottamisen. Edellä kerrotun johdosta kissat ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja sairauksista. Ainakin kaksi kissanpentua on kuollut, ne ovat syöneet toisiaan, ja yksi kissoista on jouduttu lopettamaan vakavan, hoitamattoman silmätulehduksen vuoksi… Tuomitulle on ohjein ja määräyksin annettu useita tilaisuuksia korjata menettelynsä. Hän ei kuitenkaan ole omatoimisesti parantanut kissojen olosuhteita... Näin ollen hänen menettelynsä on ollut tahallista."

Mies, 35 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhtä kissaa kerrallaan

Taustalta löytyy joissain tapauksissa esimerkiksi lemmikin omistajan terveydentilan heikkenemistä, huumausaineiden käyttöä, ihmissuhde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia.

"Hevonen on jo aiemmin kuollut nälkään hevosen ruhon ollessa sairaalloisen laiha. Ruho on jätetty hevosen pitopaikkaan. Koirien ja hevosen pitopaikat ovat olleet erittäin likaiset ja hoitamattomat. Kaikki kiinteistöllä olleet eläimet ovat olleet A:n ja tuomitun yhteisessä hoidossa kunnes A on muuttanut pois yhteisestä osoitteesta. Eläimet ovat tällöin jääneet yksistään tuomitun vastuulle."

Nainen, 35 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

"Kissojen kuntoa ja hyvinvointia ei ole käyty päivittäin tarkastamassa eikä niitä ole ruokittu asianmukaisesti tai annettu riittävää vettä. Kissoja oli pidetty epäsiistissä ja ilmanlaadultaan huonossa asunnossa ja kissojen ulosteastiat ovat myös täyttyneet. Lisäksi asunnossa on ollut ruiskuja ja suojaamaton neula lattialla. Kissat on otettu kiiretoimenpiteenä haltuun."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto (koskee vain kissoja)

Joissain tapauksissa ihminen vain lakkaa huolehtimasta lemmikistä tai on alun alkaenkin pitänyt lemmikkiä huonosti. Oikeus tuomitsi viime vuonna esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa ihminen oli muuttanut uuteen asuntoon, mutta jättänyt lemmikkinsä heitteille vanhaan kotiin.

Tuomittu "on jättänyt kissansa asuntoonsa, josta hän on itse muuttanut pois. Asunnossa ei ole ollut lämmitystä. Eläinlääkäri on joutunut lopettamaan huonossa kunnossa olleet kissat."

Mies, 60 päiväsakkoa, 4 vuoden eläintenpitokielto

Joskus ihminen pitää hyvin osaa lemmikeistään, kun taas laiminlyö joidenkin hoidon.

“Laiminlyönnit ovat kohdistuneet useampaan koiraan ja laiminlyönnit koirien hoidossa ovat jatkuneet pitkän ajan, käräjäoikeus katsoo, että yleisen eläintenpitokiellon määräämiselle on olemassa perusteet... Käräjäoikeus katsoo, että... eläintenpitokiellosta huolimatta tuomittu saa edelleen syyttäjän esityksen mukaisesti pitää hallussaan omistamansa Seppo-nimisen koiran, koska tämä ei ole ollut rikoksen kohteena ja asiassa esitetyn perusteella Seppo-koiran hoito on järjestetty hyvin.”

Nainen, 30 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhden koiran

Mies jätti hamsterin oven väliin

Kylmäävimpiä eläimiin kohdistuneita rikoksia ovat ne, joissa ihminen on käyttänyt väkivaltaa tarkoituksella vahingoittaakseen lemmikkiä. Vain kolmesta tahallisesta väkivallanteosta tuomittiin ehdollista vankeutta. Osassa annettiin tuomio samalla myös muista rikoksista. Eläintenpitokielto ei ole väkivaltatapauksissakaan itsestäänselvyys.

Tuomittu "on pudottanut hamsterin terraarion lattialle niin, että se on hajonnut ja lopettanut hamsterin eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti sulkemalla oven siten, että hamsteri on jäänyt oven ja karmin väliin ja kuollut menettelyn seurauksena."

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 3 kuukautta ehdollista vankeutta, 1,5 vuoden eläintenpitokielto

Valtaosa suorasta väkivallasta kohdistui koiriin. Koiriin kohdistuvista rikoksista annettiin kaikkiaan 50 tuomiota. 10 prosenttia annetuista eläintenpitokielloista koski koiria. Suomalaiset omistivat noin 700 000 koiraa viime vuonna.

Tuomitun "hallussa ollut vajaan 7 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira oli repinyt asunnossa lattiamattoa, mistä tuomittu oli hermostunut ja ottanut koiraa kaksin käsin kiinni niskasta ja painanut sen kuonoa revittyyn kohtaan kieltäen koiraa samalla. Koira oli pistänyt vastaan ja puraissut tuomittua kädestä, mistä tuomittu oli suuttunut. Tuomittu oli hakenut 20 cm pituisella terällä varustetun keittiöveitsen, jolla hän oli lyönyt koiraa siten, että tälle oli aiheutunut yhteensä neljä haavaa."

Mies, 65 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Tuomittu "on repinyt koiran hihnasta, painanut koiraa toistuvasti väkivalloin maahan, nostanut koiran ilmaan ja heittänyt sen maahan sekä lyönyt ja potkinut koiraa… Tuomittu on vielä uudelleen kiskonut koiraa väkivaltaisesti remmistä sekä lyönyt koiraa kädessään olleilla kepeillä tai muoviputkilla ja lisäksi kahdesti, vauhtia ottaen, potkaissut koiraa kylkeen. Tämän jälkeen poliisit ovat saapuneet paikalle ja keskeyttäneet tuomitun toiminnan."

Nainen, yhteinen rangaistus kaikista rikoksista 60 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

Toiseksi eniten tuomioita annettiin kissoihin kohdistuneista teoista, joita oli yhteensä 34. Myös kissoihin kohdistettiin jonkin verran suoraa väkivaltaa.

"..Kissanpentu on ulostanut tuomitun sänkyyn kolme kertaa, jolloin hän on ottanut pennun, vienyt sen takapihalle ja ampunut sitä kerran ilmakiväärillä päähän. Kissan kuolemiseen on mennyt ainakin noin viisi sekuntia… ampuminen ei ole aiheuttanut kissan välitöntä tajunnan menetystä ja kuolemaa."

Mies, 70 päiväsakkoa koiraan ja kissaan kohdistuvista teoista, ei eläintenpitokieltoa

Väkivaltaa eläimiä ja ihmisiä kohtaan

Toisinaan eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomitaan myös muista rikoksista. Yksi yleisimmistä on pahoinpitely. Alla kuvatussa esimerkissä tuomittu oli kohdellut väkivaltaisesti sekä naista että tämän koiraa.

Tuomittu "on ottanut koiraa kaulasta kiinni, puristanut ja ravistanut koiraa kovasti siten, että koira on mennyt hetkeksi "elottomaksi"... Tuomittu on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 1 kuvatun tapahtuman jälkeen tönäisemällä asianomistajan maahan ja lyömällä tätä avokämmenellä vasempaan poskipäähän… Ottaen huomioon käytetyn väkivallan vähäisyys, on tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä."

Mies, 40 päiväsakkoa lievästä eläinsuojelurikoksesta ja lievästä pahoinpitelystä

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo selittää, miksi eläimiin kohdistuvasta suorasta väkivallasta pitäisi olla yleisemminkin huolissaan.

– Useinhan on niin, että jos ihminen on julma ja väkivaltainen eläimiä kohtaan, se näkyy myös väkivaltaisuutena ihmisiä kohtaan.

Northeastern University ja eläinsuojelujärjestö Massachusetin SPCA havaitsivat tutkimuksessaan, että ihmiset, jotka kohdistavat väkivaltaa eläimiä kohtaan tekevät viisi kertaa todennäköisemmin ihmiseen kohdistuvan väkivaltarikoksen kuin ihmiset, jotka eivät ole väkivaltaisia eläimiä kohtaan.

Kati Pullin mielestä oikeutta omistaa lemmikki pitäisi rajoittaa, ainakin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet väkivaltaisia eläimiä kohtaan. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa väkivallan ennaltaehkäisy.

– Kaikilla ei tarvitse olla oikeutta lemmikkieläimeen, mutta vaikeampi asia onkin rajata ennaltaehkäisevästi se, kenellä se oikeus olisi tai ei olisi. Käytännössä on melko mahdotonta sanoa ennalta, kuka kohtelee eläintä kaltoin. Eläintenpitokieltoja voidaan onneksi määrätä, mutta silloin pahoja tekoja on jo tapahtunut.

Eläintenpitokieltoja ei kuitenkaan ole määrätty edes kaikissa väkivaltatapauksissa. Eräässä tapauksessa mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 20 päiväsakkoon, mutta ei eläintenpitokieltoon.

Mies oli potkinut koiranpentua päähän ja kylkiin ja heittänyt koiran portaikkoa alas sekä lyönyt koiraa talutushihnalla. Tuomitun edustaja perusteli oikeudessa sitä, miksi eläintenpitokielto ei ole aiheellinen:

"Mitään perusteita eläintenpitokieltoon ei ole. Tuomittu huolehtii koiran ulkoilutuksesta ja ruokkimisesta ja käyttää koiraa tarvittaessa eläinlääkärissä ja rokotuttaa sitä. Tuomittu on kouluttanut koirasta hyväkäytöksisen ja rauhallisen ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tuomittu on huolehtinut muistakin eläimistä hyvin. Tuomitulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia eikä alkoholiongelmaa."

Mies, 20 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Eräässä tapauksessa mies oli pahoinpidellyt naisen saksanpaimenkoiraa, mutta koska koira ei ollut miehen oma, häntä ei määrätty eläintenpitokieltoon. Todistaja kertoi tapahtuneesta näin:

"Vastaaja… oli potkaissut koiraa kylkeen. Potku oli ollut voimakas ja koira oli lentänyt seinää päin. Tämän jälkeen vastaaja oli siirtänyt koiran ulko-ovea päin ja oli lyönyt sitä kaksi kertaa kuonoon. Nämäkin lyönnit olivat olleet aika kovia. Vastaaja oli mennyt koiran kanssa kodinhoitohuoneeseen, josta myös oli kuulunut kovia lyöntejä ja vinkumista."

Mies, 45 päivää ehdollista vankeutta, ei eläintenpitokieltoa

Koira jouduttiin lopettamaan muutama kuukausi teon jälkeen, koska sen käytös muuttui. Oikeuden mukaan eläintenpitokieltoa ei määrätty, koska teko oli yksittäinen, koira ei ollut tuomitun oma eikä hän ollut sen hoidosta vastuussa, jolloin teko ei oikeuden mukaan kertonut miehen kyvystä huolehtia eläimistä.

Tutkija Tarja Koskelan mielestä eläintenpitokieltoa pitäisi käyttää myös niissä tapauksissa, joissa rikos kohdistuu toisen ihmisen lemmikkiin.

– Kyllä toiminta osoittaa jonkinlaista ajattelutapaa siitä, että eläimelle voi tehdä mitä vain. Jos ajattelee näin, miksi ei toimisi väkivaltaisesti myös omaa lemmikkiä tai muita eläimiä kohtaan?

Vain harva selittää tekojaan

Harva suoranaista väkivaltaa eläimeen kohdistanut ottaa Ylen aineiston perusteella vastuuta teoistaan. Tyypillisesti tuomittu kiistää teon oikeudessa. Laiminlyöntien kohdalla tuomioista löytyy enemmän syytettyjen selityksiä ja taustaa teoille.

Osa väkivallasta tuomituista ei saapunut oikeuteen asiansa käsittelyyn lainkaan tai luopui oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.

Lisäksi harva väkivallasta tuomittu pyrki selittämään tekoaan millään tavalla. Joistain tuomioista käy ilmi, että tuomittu on menettänyt malttinsa ja siksi kohdellut eläintä väkivaltaisesti.

Tuomittu "on hermostunut kissan käytökseen ja ottanut kissaa niskasta kiinni, vienyt sen vessaan ja heittänyt sen voimakkaasti seinää päin. Kissan oikeaan takajalkaan on tullut paha pirstalemurtuma, mikä on ollut todella kivulias. Enempien kärsimysten välttämiseksi kissa on jouduttu lopettamaan."

Mies, 85 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Joissain tapauksista teon taustalla on kytenyt kauna.

Tuomittu "on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain ja eläinsuojeluasetuksen vastaisesti lopettanut poikansa omistaman koiran ampumalla koiraa muualle kuin aivoihin sillä seurauksella, että koira ei ole välittömästi kuollut…"

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 75 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Poika kertoi oikeudessa riidelleensä isänsä kanssa koirasta ennen ampumista. Isä oli uhannut lopettaa koiran, ellei poika ala hoitaa sitä viikonloppuisin. Isä huolehti koirasta, koska poika asui koulun vuoksi asuntolassa, jossa ei saanut pitää lemmikkejä. Poika oli alun perin hankkinut koiran isältään saamilla rahoilla.

Isä kertoi ampuneensa koiraa niskaan ilmakiväärillä. Oikeudessa todistanut poliisi kuvasi asetta "onnettomaksi leluksi".

Jotkut myönsivät tekonsa, mutta vähättelivät sitä kuitenkin jollain tavalla.

Eräs mies myönsi syytteen, mutta kertoi oikeudelle, ettei muistanut tapahtunutta. Tuomittu oli syyttäjän mukaan hakannut kissan päätä seinää tai muuta kovaa pintaa vasten ja repinyt kissaa. Kissan vammat olivat niin vakavia, että se jouduttiin lopettamaan seuraavana päivänä.

Tuomittu "on tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja myöntänyt sen oikeaksi. Hän ei ole kuitenkaan muistanut tapahtumasta mitään, mutta kissalle aiheutuneisiin vammoihin nähden hän on katsonut, että kissan vammojen on täytynyt syntyä syyttäjän kuvaamalla tavalla."

Mies, 70 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Aiheesta keskustellaan tänään 11.9. A-studiossa kello 21.05 alkaen TV1:llä.

Yle ei yleensä avaa keskusteluja rikosaiheista. Tämän jutun kohdalla teemme poikkeuksen, koska eläinsuojelurikoksia käsitellään jutussa laajasti yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskustelu on päättynyt. Kommentit näkyvät artikkelin lopussa.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Koirasusikasvatusta pihasaunan pimeydessä: Karmivat yksityiskohdat paljastuivat laajan rikoskokonaisuuden tutkinnassa

Koirahyökkäyksiä, laitonta maahantuontia, kaltoinkohtelua: Helsingin poliisi perustaa yksikön, joka alkaa tutkia pelkkiä eläinrikoksia – ensimmäisenä Suomessa

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajaksi nousee ensi vuoden alussa ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Upin hallituksen äänestyksessä keskiviikkona Aaltola voitti ohjelmajohtaja Juha Jokelan äänin 5–4.

Aaltola on toiminut instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana vuodesta 2011. Hän on turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntija.

Upin hallituksessa on kiistelty nimitysprosessista. Jokelaa esitettiin viisivuotisen kauden johtoon kesäkuussa, mutta esitys jäi pöydälle.

Ulkopoliittisen instituutin nykyinen johtaja Teija Tiilikainen jättää pestinsä vuodenvaihteessa toimittuaan Upin johdossa maksimiajan eli kaksi toimikautta. Hänet on valittu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan alainen tutkimuslaitos, jonka rahoituksesta merkittävä osa tulee valtiolta.

Tuomionkellot soivat taas.

YK:n kokoama tutkijaryhmä antaa maapallolle kymmenkunta vuotta aikaa korjata menossa oleva sosiaalinen ja luonnon kannalta kestämätön kehitys.

eiYhdistyneiden kansakuntien asettama ryhmä on julkaissut uuden maailman kestävän kehityksen tilaa koskevan arviointiraportin. Raporttiin on koottu viimeisimmät tiedot siitä, miten maailman ihmiset ja luonto voivat. Työn perusteella YK:ssa arvioidaan sitä, miten hyvin järjestön asettamat niin sanotun kestävän kehityksen tavoitteet ovat toteutumassa.

Raportti on jatkoa viime vuoden lopulla maailmanlaajuista huomiota saaneelle, YK:n alaisen ilmastopaneelin raportille tarvittavista nopeista toimista ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Maapallon kaikkien ihmisten oikeudet muun muassa ruokaan, turvallisuuteen ja toimeentuloon ovat raportin mukaan vakavasti uhattuna. Tutkijat kuitenkin uskovat, että muutokseen on vielä mahdollisuus.

Ongelmiin pitää kuitenkin tarttua nopeasti, koska luonnon tilan mahdollisesti peruuttamaton heikentyminen ja kasautuva eriarvoisuus syövät koko ajan mahdollisuuksia kääntää kehitys.

Tutkijoiden arvion mukaan ilmastonmuutos, lajikato ja kasvavat jäteongelmat estävät isot edistysaskeleet, joilla saadaan nujerrettua erityisesti äärimmäistä köyhyyttä, parannettua tasa-arvoa ja nostettua laajemmin elintasoa.

– Eriarvoisuuden ei usein ajatella liittyvän ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja jätteiden määrään, mutta se liittyy vahvasti niihin, kiteyttää tutkimusprofessori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta.

Furman on 15 kansainvälisen tutkijan ryhmän ainoa suomalainen jäsen.

Tutkijalle eriarvoisuuden näkeminen oli kova kokemus

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen vaikuttavat tutkijoiden mukaan eniten kaikkein köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Heillä ei ole vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sopeutua esimerkiksi kuivuuden kaltaisiin luonnonkriiseihin.

Tutkijoiden työ on osa vuonna 2015 uudistettua YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelmaa. Viestit on suunnattu kaikille maailman hyvinvoinnista huolehtivan YK:n jäsenmaille, kuten Suomelle. Jäsenmaiden johto kokoontuu loppukuusta Yhdysvaltoihin New Yorkiin allekirjoittamaan julkilausumaa, jolla päivitetään ohjelma.

Ympäristötutkija Furmanille kolmen vuoden työrupeama on ollut samalla sekä silmiä avartava että henkisesti raskas. Vaikka lapsikuolleisuutta, äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää on saatu vähennettyä, eriarvoisuuden seurausten näkeminen tuli tutkijalle työn aikana hyvin lähelle. Furman on nähnyt omin silmin sitä, mistä YK on varoittanut vuosia sitten: ympäristön tilan heikentyminen uhkaa katkaista sen myönteisen työn, mitä on tehty elinolosuhteiden eteen viimeisten vuosikymmenten aikana.

Furman tutkijakumppaneineen näkee kuitenkin muutoksen mahdollisuuden. He esittävät maailman johtajille lukuisia suosituksia siitä, miten edetä.

Töitä esimerkiksi peruspalveluiden, kuten koulutuksen, eteen pitää tehdä aikaisempaa rivakammin. Ilmastonmuutos vaikeuttaa köyhien arkea, jossa ruoan saannin turvaaminen menee koulunpenkin edelle. Siksi tutkijoiden mukaan ongelmiin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti.

Ison muutoksen tiellä on maailmanlaajuisia ongelmia:

Tutkijat tarjoavat päättäjille eräänlaista kuuden avaimen tutkittuun tietoon perustuvaa nippua, joilla kääntää kehitystä.

Maakohtaisilla suosituksilla avataan muun muassa kasvanutta taloudellista ja poliittista eriarvoisuutta, globaalin talouden uudistamista, ruoantuotannon ongelmia, kestävän energian saantia, kaupungistumisen lieveilmiöitä ja luonnon huomioimista laskelmissa ja päätöksissä.

Furmanin ja kumppaneiden arvio on laajempi kuin paljon huomiota saanut keväällä julkaistu arvio maailman luonnon tilasta ja viime vuoden lopulla julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportti. Tutkijoiden tehtävänä oli löytää poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin.

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen lisäksi he ovat etsineet ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka varallisuuden voimakas keskittyminen vaikeuttaa muutoksen tekemistä.

– Varallisuuden keskittyminen on suurin ongelma, josta on vaikea päästä eteenpäin. Muutos kohti kestävää ja oikeudenmukaista taloutta on vaikein ja melkein tabu aihe, Furman toteaa.

Furmanin mukaan muutos on kuitenkin käynnissä. Hän pitää hyvänä, että osa sijoittajista huomioi kestävyyskriteerit sijoituksissa ja ovat valmiita tekemään yhteistyötä tutkijoiden kanssa toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi maailman suurin rahasto, Norjan valtion öljyrahasto tiukensi sääntöjään kesällä ja on vähentämässä kivihiilestä riippuvaisten yhtiöiden osakkeita sijoitussalkussaan.

Suomen osalta muutos tarkoittaa Furmanin mukaan tavaroiden ja materiaalien lisääntyvää kierrättämistä ja jakamistalouden yleistymistä. Suomessa ja muissa hyvinvoivissa maissa tavaroiden ulkomaille ulottuvat tuotanto- ja kulutusketjut ja niiden vaikutukset pitää saada näkyviksi. Sen jälkeen niihin voidaan myös puuttua.

– Erilaiset merkit ja sertifikaatit ovat tärkeitä ja tähän tulee apuun digitalisaatio, jolla voidaan luotettavasti seurata vaikutuksia.

Köyhissä maissa ruoasta on enenevässä määrin pulaa, kun nälkää näkevien määrät ovat olleet nousussa viimeiset vuodet. Erityisesti ilmastonmuutos on kääntänyt pitkään jatkuneen nälkäongelman myönteisen kehityksen huonommaksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta kaipaa inhimillisyyttä

Tutkijat korostavat, että muutos ei tapahdu, jos maat eivät ole joukolla mukana. Pariisin ilmastosopimuksen onnistumisen yksi keskeinen ongelma on ollut kehittyneiden ja kehittyvien maiden luottamuksen puute.

Furmanin mukaan Pariisin sopimus ja uusittava Agenda2030 tukevat toisiaan.

– Agenda voi tuoda ilmastokeskusteluun inhimillisyyttä. Siinä huomioidaan se, että ilmastonmuutoksessa ja siihen sopeutumisessa eri ihmisryhmät kärsivät enemmän kuin toiset. Muutoksen torjumisessa eri ihmisryhmillä ja mailla on erilaiset mahdollisuudet. Tähän pureutuu kestävä kehitys.

Furman painottaa jokaisen oikeutta toimivaan ja turvalliseen arkeen. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bacheletin mukaan ihmiskunta ei ole koskaan kohdannut ympäristön tuhoutumisen myötä suurempaa uhkaa. YK:n ihmisoikeusneuvostolle alkuviikosta puhunut Bachelet näkee kuitenkin toivoa siinä, että yli 100 maata ja aluetta on hyväksynyt lait, joilla taataan kansalaisille oikeus puhtaaseen ja kestävään ympäristöön. Bachelet korostaa myös nopeita toimenpiteitä kehityksen kääntämiseksi.

Furman on lisäksi huolissaan kansallismielisyyden ja itsekkyyden noususta. Toisaalta nuorten aktiivisuus ja laaja valmius muutokseen herättävät tutkijassa toivoa.

– Heillä ei ole ongelmia siirtyä kestävämpään elämäntapaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. He eivät koe luopumista, koska heillä ei ole mitään, mistä luopua.

Suomi voisi olla tärkeimmän suosituksen malli

YK:n kestävän kehityksen työ aloitettiin Rion vuoden 1990 ympäristökokouksen jälkeen.

Sen jälkeen tavoitteita on uusittu ja päivitetty. Jo useat maat kertovat vuosittain, mitä ne ovat tehneet tavoitteiden eteen. Yksikään maa ei kuitenkaan ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten nykyisiin tavoitteisiin päästään.

Tutkimusprofessori Furmanin mukaan viimeinen ja tärkein suositus, jonka asiantuntijaryhmä esittää YK:n päättävälle elimelle eli jäsenmaiden yleiskokoukselle on se, että maat tekevät tavoitteiden mukaiset suunnitelmat.

Suomi voisi suunnitelmineen olla Furmanin mukaan ensimmäinen maa. Suomessa on tehty kestävän kehityksen työtä pääministerivetoisesti 90-luvulta alkaen ja edelläkävijyyteen on Furmanin mukaan hyvät mahdollisuudet.

– Meillä on kovasti siitä keskusteltu, että Suomi tekisi tälläisen tiekartan.

Edes pitkään työtä tehneellä Suomella ei ole kattavaa tietoa tavoitteiden etenemisestä. Kestävän kehityksen tavoitteita on lähes kaksi sataa, mutta joka toisesta ei ole olemassa seurantatietoja.

Muun muassa se kuitenkin tiedetään, että Suomi ei ole suojellut 17 prosenttia maa-alastaan sitoumuksista huolimatta ja se, että Suomi käyttää kestävää kehitystä edistäviin tukiin vähemmän rahaa kuin haitallisiin.

Lue myös:

YK:n vuosituhattavoitteet olivat menestys – tulossa 17 uutta kehitystavoitetta

Maailman lapsikuolleisuus on puolittunut

Ruisviskeistään ja gineistään tunnettu viinanvalmistaja Kyrö Distillery luopuu yllättäen Napue-nimestä. Napue Ginin nimi vaihtuu Kyrö Giniksi.

Suomessa Napue-nimestä kehittyi nopeasti tunnettu brändinimi, mutta ulkomailla sen käyttö on yhtiön mukaan osoittautunut hankalaksi. Viennin takia Kyrö Distillery päätyi tunnetuimman tuotteensa nimenvaihtoon. Päätös ei ollut helppo.

– Kyllä se omaakin sydäntä kirpaisee, mutta olemme lähteneet siitä, että Kyrö Distillery Companya rakennetaan vuosisatoja ja seuraavia sukupolvia varten, eikä kyseessä ole tähdenlento. Yksinkertaistamme kaiken Kyrö-nimen alle, selvittää yhtiön brändivastaava Mikko Koskinen. Hän on yksi yrityksen viidestä perustajasta.

Napue Gin kuulostaa napkiniltä

Kyrö Distilleryn väki huomasi itse maailmalla, että Napue-nimi ei toimi. He seurasivat sivusta, kun meluisassa brittibaarissa paikalliset Napue Ginin tilaajat saivat ginin sijasta "napkinin" eli nenäliinan.

– Sehän ei ole hyvä kokemus lainkaan, jos giniä pyytää ja kylmiä pyyhkeitä vain tulee naamalle, Mikko Koskinen jatkaa.

Tarina kuulostaa hauskalta, mutta vientiyritys ei vaihtanut nimeä kevyin perustein.

– Brittien lisäksi seurasimme Napue-nimen käyttöä Saksassa ja Yhdysvalloissa Chicagossa.

Suomessa nimenvaihto on iso muutos, sillä Mikko Koskinen arvioi Napuen olevan yhtä tunnettu kuin itse yhtiö Kyrö Distillery. Kotimaassa nimi vaihdetaankin ensi alkuun Kyrö Napue Giniksi ja vuoden kuluessa Kyrö Giniksi.

Pullon sisältö ei muutu

Kansainvälisiä palkintoja saaneen Napue Gin -pullon sisältö pysyy samana, vaikka nimi muuttuu. Kyrö Distillery kertoo edelleen käyttävänsä juoman valmistukseen kuuttatoista yrttiä.

Mikko Koskisen mukaan Napue Gin eli tuleva Kyrö Gin on Alkon myydyin gini, kun mittarina ovat eurot, ei litrat. Kyrö Distillery vie ginejään tällä hetkellä 29 maahan. Napue Ginin ja Koskue Ginin myynti on kasvanut vientimaista etenkin Saksassa.

Kyrö Distillery kertoi Napue-nimen vaihdoksesta samalla, kun yritys palkittiin tiistaina Vuoden brändinrakentajana. Marketing Finland on aiemmin jakanut tunnustuksen Kyrö Distilleryä huomattavasti suuremmille yrityksille kuten Osuuspankille, Fazerille, Elisalle, Finlaysonille, Raision Elovenalle ja Fiskarsille.

Nimisekaannuksista ulkomailla kertoi ensimmäisenä Markkinointi ja mainonta.

Lue lisää:

Koskenkorvan rinnalle kohoaa kasvavia viinatehtaita – Suomen viinabisnes keskittyy litroissa mitattuna Etelä-Pohjanmaalle

Valokuvassa on yksitoista miestä rivissä, punamustiin huppareihin tai nahkaliiveihin puettuna. Hieman erillään muista seisoo keski-ikäinen mies. Ympärillä olevien nuorempien miesten uhmakkaisiin ilmeisiin verrattuna hänen katseensa on suorastaan levollinen.

Hän on poliisin ja syyttäjän tietojen mukaan mies, joka johtaa United Brotherhood -rikollisryhmää.

Kun poliisi viime viikolla teki poikkeuksellisen laajan kotietsintöjen ja kiinniottojen sarjan, sen yksi kohde oli ryhmän johtajaksi väitetty 47-vuotias porvoolaismies. Kaikkiaan kiinni otettiin 21 jäsentä tai järjestöön liittyvää henkilöä.

"Aika nopeasti tilanne varmaan selvisi hänellekin"

Yksi poliisin operaatioista kohdistui miehen kotiin Porvoon maaseudulla ja toinen United Brotherhoodin kokoontumistilaan Tuusulassa. Miestä ei tavoitettu kummastakaan kohteesta, vaan kolmannesta paikasta, jota poliisi ei halua kertoa.

Kiinniotto tapahtui torstaina, jolloin mies jo varmasti tiesi, mitä on tulossa. Muita jäseniä oli otettu kiinni eri puolilla maata pitkin viikkoa. Poliisi oli liikkeellä järeällä kalustolla, sillä monien United Brotherhoodin jäsenten tiedettiin olevan aseistautuneita.

– Aika nopeasti tilanne varmaan selvisi hänellekin. Hän ei yrittänyt pakoilla ja kiinniotto sujui rauhallisesti, sanoo rikoskomisario Kimmo Sainio Keskusrikospoliisista.

Mies on tällä hetkellä vangittuna epäiltynä neljästä törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä ampuma-aserikoksesta, törkeästä rahanpesusta ja järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta.

United Brotherhood perustettiin vuonna 2010, kun järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi katsotut Rogues Gallery, Natural Born Killers ja M.O.R.E eli Me Olemme Rikollisten Eliittiä yhdistyivät.

Syyttäjän ja poliisin mukaan porvoolaismies on yksi United Brotherhoodin perustajajäsenistä. Ensimmäiset vuodet hän toimi järjestöä johtavassa neuvostossa consigliossa, kunnes siirtyi ylimmäksi johtajaksi viimeistään vuonna 2016. Häntä ennen järjestöä on johtanut ainakin Aarnio-vyyhdissä suuren yleisön tietoisuuteen tullut Keijo Vilhunen.

Näin rikollisjärjestön hierarkia toimii

Poliisihallitus ja syyttäjä hakevat harvinaisella kanteella nyt koko United Brotherhoodin lakkauttamista. Viranomaisten näkökulmasta sen toiminnan tarkoituksena on hankkia rahaa rikollisin keinoin, erityisesti huumausaine- ja kiristysrikoksilla.

Porvoolaismies on nimetty vastaajaksi sekä United Brotherhoodin että sen alajärjestön Bad Unionin lakkauttamista koskevassa kanteessa. Poliisin ja syyttäjän käsityksen mukaan järjestössä on tiukka hierarkia, joka rakentuu seuraavasti:

• Alimpana hierarkiassa ovat Bad Unionin jäsenet. Poliisi on kuvannut Bad Unionia United Brotherhoodin "farmijoukkueeksi", joka tekee likaiset työt aina kerhotilojen siivoamisesta kiristykseen ja huumeiden katukauppaan. Näin pyritään suojelemaan varsinaisia UB:n jäseniä. Bad Unionilla ei ole omaa johtoa. Sillä on kuitenkin oma tunnus, johon kuvattu asetta pitelevä hattupäinen mies. Lisäksi Bad Unionilla on numerotunnus 221, joka tulee aakkosten kirjaimista B ja U.
• Seuraavana arvoasteikossa tulevat puolikas- ja kokelasjäsenet. He ovat viranomaisten mukaan yhdistyksen työvoimaa ja voivat yletä seuraavalle tasolle hyvin suoritettujen tehtävien kautta. Tehtäviin saattaa kuulua esimerkiksi aseiden säilyttäminen ja varastoiminen kerhon lukuun.
• Seuraavana hierarkiassa ovat täysjäsenet. Täysjäsenet ovat kuin esimiehiä, joilla on oikeus antaa käskyjä alempana arvoasteikossa oleville jäsenille. Heidät tunnistaa liivin selkämyksessä olevasta kuvasta, jossa on United Brotherhoodiin liittyneiden rikollisjengien tunnukset: kotkanpää, pääkallo ja pirunpää. United Brotherhoodin numerotunnus on 212, joka tulee aakkosten 21. kirjaimesta U ja 2. kirjaimesta B.
• Ylintä käskyvaltaa käyttävät neuvosto ja United Brotherhoodin johtaja. Neuvostoon valittiin aluksi kaksi jäsentä kustakin United Brotherhoodin muodostaneesta ryhmästä, mutta sittemmin neuvostoon on viranomaisten tietojen mukaan valittu lisää jäseniä. Neuvoston nimitys consiglio voi viitata mafiaan, jossa consigliere on yksi organisaation kolmesta tärkeimmästä johtajasta. United Brotherhoodin nettisivujen mukaan neuvosto olisi kuitenkin nykyään lakkautettu.

Viranomaisten mukaan United Brotherhood käyttää itsestään usein nimitystä "firma". Sen sääntöjen mukaan "firman etu menee yksilöiden edun edelle, kaikkien pitää ajaa firman etua vilpittömästi".

– Lisäksi on määräyksiä muun muassa erorahasta, uusien kokelaiden hyväksyttämisestä jäsenillä, käytöksestä ja sanktioista, syyttäjän ja poliisin nostamassa kanteessa todetaan.

Sekä United Brotherhoodin että Bad Unionin jäsenet käyttävät kumpikin punamustia tunnusvärejä, joiden sanotaan kuvastavan veljeyttä ja uhrautumista.

Kanteen mukaan tunnuksia käytetään rikoksia tehdessä hyödyksi: esimerkiksi eräässä kiristystapauksessa tuomittu tehosti sanojaan osoittamalla hupparissaan ollutta UB-logoa.

Bad Union ei ole toiminut United Brotherhoodin nyrkkinä tiettävästi kuin kolme vuotta. Poliisin näkemyksen mukaan se tarvittiin suojelemaan emojärjestön jäseniä joutumasta vaikeuksiin lain kanssa.

"Pitää olla uskottava rikoshistoria ja -tausta"

Ylen tietojen mukaan United Brotherhoodin johtajana pidetyllä miehellä on pitkä historia huumausaine- ja väkivaltarikoksista. Vuonna 2001 hänet tuomittiin murhasta, kun hän ampui neljällä laukauksella ravintolan asiakkaan kostona vanhoista kaunoista.

Keskuksrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren ei halua kommentoida porvoolaismiehen asemaa mitenkään, mutta sanoo yleisellä tasolla, että rikollisesta taustasta on etua United Brotherhoodin kaltaisen järjestön arvoasteikossa.

– Pitää olla pitkä ja uskottava rikoshistoria ja -tausta, että saa johtajaviran edellyttämää kunnioitusta, hän sanoo.

United Brotherhoodin johtajana ollessaan miestä ei ole ainakaan oman asuinalueensa käräjäoikeudessa tuomittu mistään vakavasta rikoksesta. Viimeisimmät tuomiot hän on Itä-Uudellamaalla saanut pahoinpitelystä ja rattijuopumuksesta vuonna 2016. Myös tämä sopii kuvaan.

– Järjestäytyneessä rikollisuudessa johtajan tehtävä on pysyä taustalla. Mutta ei se onnistu loputtomiin, rikoskomisario Kimmo Sainio KRP:stä sanoo.

Ylen tietojen mukaan miehellä on Uudellamaalla myös yritys, joka on perustettu vuonna 2017.

Julkisuudessa mies on pitänyt matalaa profiilia. Usein hänestä puhuttaessa käytetään lempinimeä. Sosiaalisessa mediassa hän on näyttäytynyt joissakin United Brotherhoodin jäsenten julkaisemissa ryhmäkuvissa Facebookissa ja järjestön Instagram-kuvissa, yleensä keskellä.

– Jengikuvissa se on ihan perinteinen tapa, Sainio sanoo.

"Siitä kun laskee 1 + 1, tulee äkkiä ajatuksia"

United Brotherhoodilla on netissä sivu, jolla on lyhyt historia vastalauseena KRP:n julkisuudessa olleille lausunnoille yhdistyksestä. Tuntemattoman kirjoittajan mukaan kyseessä ei olisi rikollinen järjestö, "vaikka UB:ssa on paljon jäseniä, jotka ovat olleet vankilassa". Sivujen aitoudesta ei ole tietoa, mutta niihin on viitattu myös viranomaisten kanteessa.

– Jäseniä autetaan jaloilleen heidän päästyä vankilasta, koska yhteiskuntaa ei tämä juuri kiinnosta, sivulla sanotaan.

Facebookissa ja Instagramissa United Brotherhoodilla on avoimet tilit, joilla julkaistaan lähinnä kuvia jäsenten tapaamisista. Toisinaan kuvissa on myös muiden järjestöjen, kuten Helvetin enkelien jäsenien kuvia.

Yhteiskuvat muiden ryhmien kanssa ovat mielenkiintoinen seikka, huomauttaa KRP:n Ahlgren. Hän heittää ilmaan kysymyksen siitä, mikä on Helvetin enkelien ja United Brotherhoodin keskinäinen suhde.

– Me tiedämme, että ryhmät ovat tehneet tosi tiivistä yhteistyötä. Vankilassa istuu aika vähän Helvetin enkeleitä verrattuna United Brotherhoodiin. Siitä kun laskee yksi plus yksi, tulee äkkiä sellaisia ajatuksia, että voiko United Brotherhood olla Helvetin enkelien likaisen työn tekijä.

Poliisi: Vahingollisin Suomen rikollisryhmistä

Poliisi aloitti harvinaisen laajan operaationsa rikollisryhmää vastaan keväällä 2018 yhdessä useiden muiden viranomaisten kanssa. Kun eri rikollisryhmiä oli tuolloin vertailtu, United Brotherhoodin katsottiin olevan yhteiskunnalle kaikkein vahingollisin yhteiskunnalle.

– Se on aseistautunein tiedossa olevista ryhmittymistä: aseisiin törmättiin viranomaistyössä jatkuvasti. Se on väkivaltainen ja tekee huumausainerikoksia, KRP:n rikostarkastaja Ari Lahtela sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Aseistautuminen on United Brotherhoodin hierarkkisuuden ohella toinen tärkeä peruste, jonka vuoksi yhdistystä haetaan lakkautettavaksi kokonaan. Syyttäjän ja Poliisihallituksen mukaan United Brotherhood on aseistautumisen puolesta sotilaallinen yhdistys.

Poliisin tietojen mukaan United Brotherhoodin jäsenmäärä on kasvanut Bad Unionin perustamisen jälkeen noin sataan. Ennen loppukesän massiivista poliisioperaatiota heistä oli vankilassa noin 40.

Nyt joko tutkintavankeudessa tai vankeusrangaistusta kärsimässä on yhteensä arviolta 60 ryhmän jäsentä, todennäköisesti siis yli puolet kokonaisvahvuudesta.