Vaikka hakukone Google on lähes kaikkien käytössä joka päivä, on yhtiön ympärillä erikoista mystiikkaa. Googlesta tiedetään jotain, mutta paljon jää kertomatta.

Haminassa on yhtiöllä ollut vuodesta 2011 lähtien iso palvelinkeskus, jonka sisälle vieraita ei pääse. Toimittajiltakin se on ollut suljettu paikka.

Jo palvelinkeskuksen rakennusvaiheessa työntekijöiden piti tutustua sentin paksuiseen oppaaseen vaitiolovelvollisuudesta.

Tällä hetkellä Googlella on Haminan palvelinkeskuksessa yli 300 työntekijää. Jostain syystä erityisesti tehtaan alkuvuosina vain harva haminalainen tunnusti olevansa Googlella töissä. Palvelinkeskuksen toiminnasta Google ei juurikaan hiiskunut.

Haminan palvelinkeskuksen ympärille alkoi kuin itsestään kasaantua mystiikkaa, jota Google on nyt pikku hiljaa alkanut purkaa.

"Millainen paikka palvelinkeskus on?"

Kuluneen viikon aikana tehtaan väkeä on ollut kertomassa Haminan palvelinkeskuksesta Haminan torilla ja läheisissä oppilaitoksissa.

Tiistaina oli vuorossa Lappeenrannan teknillisen yliopiston etupiha.

Jukka Vainonen on ollut Googlella töissä jo kuusi vuotta. Hänen tittelinsä on facilities manager, jonka voi suomentaa esimerkiksi sanaksi varakäyttöpäällikkö.

– Minä varmistan tiimini kanssa, että servereille menee sähköä ja jäähdytystä, kertoo Vainonen työstään.

Kiinnostus on valtavaa. Opiskelijat haluavat tietää monenlaisia asioita yhtiöstä, mutta yksi kysymys on ylitse muiden.

– He haluavat tietää, millainen paikka se palvelinkeskus on, kertoo Jukka Vainonen.

Kovin syvällisesti Jukka Vainonen ei palvelinkeskuksesta kerro, vaan pyytää katsomaan maassa seisovaa telinettä. Siinä on kuva palvelinkeskuksen sisältä.

Kuvassa näkyy iso tehdashalli, jossa on vierekkäin muutaman metrin korkuisia torneja. Tornit muistuttavat tietokoneen keskusyksikön kaltaisia laatikoita.

Yhtään ihmistä kuvassa ei näy.

Kysyimme myös Googlen Haminan palvelinkeskuksen johtajalta Lauri Ikoselta, millainen paikka palvelinkeskus on. Vastaus oli varsin ylimalkainen.

– Tämä on iso ja laaja kysymys. Palvelinkeskuksia tarvitaan tuottamaan kaikki digitaaliset palvelut kuten sähköposti, surffaus tai tubettaminen. Palvelinkeskuksessa tuotetaan kaikki nämä palvelut.

Tiettyjä asioita ei saa kertoa

Google tunnistaa, että yhtiön ympärillä on jonkinlaista salamyhkäisyyttä. Lappeenrannassa yliopiston edustalla useat Googlen työntekijät kertovat, että siksi he ovat täällä – salaperäisyyttä poistamassa.

Kotkassa asuva Venla Nopanen kertoo olleensa Haminassa Googlen palveluksessa vuodesta 2013 lähtien. Hän sanoo olevansa jokapaikanhöylä, joka ottaa vastaan uudet työntekijät, järjestää kiertueita ja huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista.

Sekä Jukka Vainonen että Venla Nopanen uskovat, ettei Googlessa tosiasiassa ole sen enempää salaperäisyyttä kuin muissakaan yrityksissä.

– Aina tietyt työhön liittyvät asiat ovat sellaisia, joista ei saa kertoa. Palvelinkeskukseen me emme voi turvallisuussyistä ketään päästää, sanoo Venla Nopanen.

Jukka Vainonen kertoo, että esimerkiksi yksityiskohtaiset teknisiin asioihin liittyvät seikat ovat salaista tietoa. Venla Nopanen on samaa mieltä.

– Dataan liittyvät asiat ovat sellaisia, joista ei voi kertoa. Mutta varmasti jokaisessa työpaikassa on omat yrityssalaisuutensa. Google ei varmasti ole ainoa yritys, jolla on yrityssalaisuuksia, sanoo Nopanen.

Venla Nopanen ja Jukka Vainonen eivät koe, että heidän pitäisi kulkea yksityiselämässäkään suu supussa ja miettiä jokaista sanomaansa sanaa.

– Minulta ainakin kysytään useimmin sitä, että minkälaista osaamista Googlella tarvitaan.

Yhdysvaltalaista yrityskulttuuria

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme ei ole yllättynyt kuulleessaan, ettei Googlen palvelinkeskukseen pääse tai että se ei järjestä avoimien ovien päiviä.

– Sellaiset eivät kuulu yhdysvaltalaiseen yrityskulttuuriin. Yhdysvalloissa yritykset ovat hyvin tarkkoja liikesalaisuuksistaan ja jopa pelkäävät niiden paljastumista, kertoo Halme.

Salamyhkäisyyden tunne saattaa syntyä, koska Suomessa on totuttu yritysten hyvin avoimeen viestintätapaan ja luottamukseen. Tehtaat järjestävät kierroksia erilaisille ryhmille ja järjestävät kaikille avoimia tutustumispäiviä.

– Julkisuuden ja yksityisyyden välinen suhde voi olla jopa vihamielissävytteinen. Yritykset eivät halua julkisen vallan puuttuvan yrityksen asioihin esimerkiksi ympäristöasioissa, kertoo Halme.

Pohjoismaissa yritykset ovat Halmeen mukaan maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvin avoimia.

– Meillä luottamus on tosi suuri. Välillä yrityksiä joudutaan jopa muistuttamaan, ettei toimistoihin ihan kuka tahansa pääse.

Googlen salamyhkäisyyttä voi kasvattaa myös sen valtava asema. Google tietää meistä kaikista yllättävän paljon.

– Valtavan iso yritys, jonka lobbausvoima globaaleihin asioihin on iso, pohtii professori Minna Halme.

Maalaisjärjellä pärjää

Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan on vaikea yksiselitteisesti sanoa, mitä työntekijä saa työpaikastaan kertoa ja mitä ei. Hänen mielestään normaalilla maalaisjärjellä pärjää.

– Tietenkään liikesalaisuuksia ei saa kertoa. Esimerkiksi salaisia piirustuksia tai kaavoja.

Niiden lisäksi on paljon arkaluonteista tietoa, jota ei pidä mennä kertomaan työpaikan ulkopuolelle.Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen tuotantomäärät, taloudellinen tilanne tai suunnitteilla olevat uutuustuotteet.

– Yritykset eivät halua, että sellaiset asiat tulevat kilpailijoiden tietoon.

Äimälän mielestä kannattaa aina miettiä hetki, ennen kuin puhuu yrityksen asioista.

– Ihan hyvin voi kertoa, että missä on töissä ja vähän avata työnsä sisältöä.

Asia selväksi etukäteen

Jos työnantajan ja työntekijän välillä vaikuttaisi olla epäselvyyksiä avoimuuden rajoista, suosittelee Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä selvittämään ne työntekijälle ajoissa.

– Joskus ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että jotkut asiat ovat arkaluonteisia. Mitä kokemattomampi henkilö on, sitä herkemmin kannattaa perehdytyksessä etukäteen selvittää asioita, joita ei kannata kertoa.

Äimälä uskoo, että moni työnantaja luottaa työntekijöidensä tietävän avoimuuden rajat.

– Pahinta on se, että kertoo tahallaan ja haluaa aiheuttaa yritykselle merkittävää vahinkoa.

Ääritapauksissa arkaluonteisen tiedon kertominen voi Äimälän mukaan johtaa jopa työsuhteen päättämiseen.

– Todennäköisemmin siitä joutuu puhutteluun. Mutta kannattaa muistaa, että liikesalaisuuden paljastaminen on välitön purkamisperuste.

Yrityssalaisuuksia eivät saa paljastaa myöskään työpaikalla satunnaisesti käyvät ulkopuoliset, esimerkiksi alihankkijat, siivoojat tai remonttia tekevät työntekijät.

– Usein jo sopimuksessa on mainittu, että luottamuksellisuus vallitsee. Jos paljastaa asiakkaan tietoja, voi sillä olla ihan samat seuraukset, kuin jos kertoisi oman työnantajansa tietoja ulkopuolisille. Samat kriteerit pätevät, eli asiakkaan tietoja ei saa kertoa.

Työkielenä englanti

Haminassa Googlen palvelinkeskuksessa työskentelevä Venla Nopanen kertoo nauttivansa työstään.

– Google on tosi innovatiivinen työpaikka ja siellä on hyvä ryhmähenki. On myös mielenkiintoista olla kansainvälisessä työympäristössä, sillä meillä on paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä.

Nopanen kertoo, että heidän työkielensä Haminassa on englanti. Ihmisiä on töissä yötäpäivää.

– Aina kun käyn konesalissa, yllätyn, miten valtava tila se on, kertoo Venla Nopanen.

Jukka Vainonen kertoo olleensa ennen Googlelle tuloaan töissä Googlen alihankkijalla ja päätyi sitä kautta Googlelle töihin.

– Ajattelin, että tämä on varmasti tulevaisuuden ala ja että töitä riittää. Rallienglannilla pärjää, naurahtaa Vainonen.

Tuntematon, mutta kiinnostava

Lappeenrannan yliopiston edustalla kaksi kauppatieteen kauppatieteen opiskelijaa Emma Hietanen ja Rahel Worku käyttävät Googlen laitetta, joka etsii omien kasvonpiirteiden perusteella samannäköisiä kuuluisuuksia eri puolilta maapalloa.

Heidän mielestään Google ei ole erityisen salamyhkäinen yritys. Toisaalta he tunnustavat, etteivät tiedä siitä kovin paljoa.

– Google ei kovin paljon markkinoi työpaikkojaan, kertovat Hietanen ja Worku.

Molempien mielestä Google voisi olla mielenkiintoinen työnantaja.

– Olemme juuri menossa kuuntelemaan, mitä heillä olisi tarjota, kertoo Rahel Worku.

Töitä saattaa Suomessa riittää tulevaisuudessakin, sillä Google ilmoitti viime toukokuussa rakentavansa Haminaan uuden palvelinkeskuksen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 600 miljoonaa euroa.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea seuraa ihmisoikeuksien toteutumista Euroopassa. Aiempi Suomea koskeva raportti julkistettiin vuonna 2013. Nyt käynnissä on viides raportointikierros.

Saamelaiskulttuurin opettamista ja valtaväestön tietämystä lisättävä

Raportissaan ECRI kehottaa, että Suomen kouluissa tulisi opettaa enemmän saamelaisista. Komission mukaan saamelaiskulttuurin tuntemusta on lisättävä valtaväestön keskuudessa koulujen lisäksi myös erilaisin kampanjoin. Tuntemuksen lisäämistä komissio painotti jo edellisessä raportissaan kuusi vuotta sitten.

Tällä kertaa raportissa todetaan, että opetuksen ja tuntemuksen lisääminen voisi vähentää saamelaisten kokemaa vihapuhetta.

Yhtenä merkittävänä asiana saamelaisten edustajat ovat nostaneet esille toiveen siitä, että Suomessa juhlittaisiin kansallisesti saamelaisten kansallispäivää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa laajennettava, poliisivoimien väen monipuolistuttava

Komissio suosittaa myös laajentamaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa ja lisäämään resursseja tasa-arvovaltuutetulle. Lisäksi esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kokemaan vihapuheeseen puuttumiseen tulisi tehdä oma strategiansa. ECRI suosittaa Suomea myöntämään tarpeellisen rahoituksen romaanipoliittiseen ohjelmaan.

ECRI:n raportissa kehotetaan perustamaan riippumaton toimielin, joka tutkisi väitettyjä sekä rotusortamiseen että poliisiviranomaisten väärinkäytöksiin liittyviä tapauksia.

Raportissa todetaan lisäksi, että Poliisin monimuotoisuutta olisi lisättävä niin, että se heijastaisi paremmin väestön monipuolisuutta.

Viimeistään kahden vuoden päästä raportin julkaisusta ECRI tarkistaa, miten Suomen viranomaiset ovat toteuttaneet raportissa esiintuodut kehotukset.

Voit keskustella aiheesta kello 18.00 saakka.

Kemiläisen elokuvateatteri Kinopirtin aula oli torstain alkuillasta täynnä vannoutuneita Downton Abbey - eli DA-faneja. He olivat kokoontuneet kello viiden teelle juhlistamaan rakastamaansa sarjaa – ja tietysti sukeltamaan Downton Abbeyn maailmaan elokuvan ennakkoensi-illassa.

Vuolas fanivirta käy monessa muussakin suomalaisessa elokuvateatterissa torstain ennakkoensi-illan tai perjantain varsinaisen ensi-iltaesityksen alla. Ainakin kymmenkunta elokuvateatteria järjestää DA-faneille teekutsut suositun brittisarjan pohjalta tehdyn elokuvan kunniaksi.

Downton Abbey seuraa Crawleyn aatelissuvun jäsenten ja heidän palvelijoidensa kohtaloita 1900-luvun alkupuolella. Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Julian Fellowes ja hän on käsikirjoittanut myös elokuvan. Elokuvan rooleissa nähdään samat näyttelijät kuin tv-sarjassakin. Suomessa sarjaa on voinut seurata Ylen kanavilla.

Tosifani ajoi toistasataa kilometriä

Kinopirtin omistajat Juha ja Johanna Åhman seisovat torstaina iltapäivällä kello viisi hovimestarin ja sisäkön asuissa tarjoilemassa teetä ja teeleipiä. Myös muu teatterin henkilökunta on pukeutunut teeman mukaisesti.

Yleisö on ottanut pukeutumishaasteen vastaan enemmän tai vähemmän. "Enemmän" joukkoon kuuluu Rovaniemeltä Kemiin eli toistasataa kilometriä elokuvan vuoksi ajanut Terhi Vanha, joka on tullut paikalle anoppinsa Reeta Willigin kanssa. Kumpikin on täysin Downton Abbeyn lumoissa ja sen näkee myös naisten olemuksesta. Pitsimekko, pitkät helmet ja hattu – ja posket innosta hehkuvina.

Terhi Vanha löysi sarjan vasta hiljattain, Reeta Willig oli hurahtanut siihen jo aiemmin.

– Kun katsoin sarjaa Ylen Areenasta, me pidimme Reetan kanssa aina jakson jälkeen palautekeskustelun, kävimme läpi tapahtumia, analysoimme näkemäämme ja pohdimme, mitä seuraavaksi tapahtuu, Terhi Vanha valottaa innostuksensa määrää.

TV-sarjan loppuminen oli Vanhalle kova paikka. Vertaistuki toiselta tosifanilta oli tarpeen.

– Reeta ymmärsi, että olin ihan rikki. Oli kamalaa luopua Downton Abbeyn maailmasta, oli kuin olisi joutunut hyvästelemään vanhan ystävän. Odotukset elokuvalle ovat kyllä kovat.

Kemissä elokuvan ennakkoensi-ilta on loppuunmyyty ja se on Kinopirtin yrittäjäpariskunnan mukaan todella harvinaista.

– Tosi kova aloitus on tällä elokuvalla, Juha Åhman huokaa yllättyneenä, mutta tietysti tyytyväisenä.

Teetä ja sconeseja

Downton Abbey -oheistapahtumien idean äiti on Kouvolan Kuusankoskella toimivan Studio 123:n teatteripäällikkö Elise Brandt. Hän on järjestänyt tapahtumia aiemminkin, muun muassa Harry Potter - ja Sormusten herra -elokuvien yhteyteen. Vannoutuneena DA-fanina Brandt halusi kehitellä jotain erityistä suosikkiaatelisistaan kertovan elokuvan yhteyteen ja niin syntyi ajatus teekutsujen pitämisestä Downton Abbeyn henkeen.

– Ensi-illan alla perjantaina nautimme teetä, sconeseja ja kurkkuleipiä ihan oikeaoppiseen pikkusormi pystyssä -tyyliin, Brandt heläyttää nauraen.

Studio 123:n kaikki kolme salia esittävät ensi-illassa Downton Abbey -elokuvaa samaan aikaan. Paikkoja on lähes 330. Brittiläisen aatelissuvun ja palveluskunnan elämä kiinnostaa hämmästyttävän paljon.

– Ensimmäistä kertaa ainakin 25 vuoteen teatterissamme ensi-ilta on myyty loppuun jo kuukautta ennen.

Oheistapahtuma on levinnyt myös teatterin naapuriin; lähellä sijaitsevassa kartanoravintolassa voi jatkaa DA-hehkutusta elokuvan jälkeen – ja elokuvan henkeen.

DA-huuma yllätti Suomessa....

Suositun brittisarjan elokuvaversio sai maailman ensi-iltansa jo maanantaina ja Suomessa herraskartanon maailma avautuu valkokankaille torstaina ennakkoesityksellä ja perjantaina varsinaisena ensi-iltapäivänä. Elokuvan saama ennakkohuomio on yllättänyt jopa alan suuret toimijat.

Bio Rex Cinemas Oy:n toimitusjohtaja Aku Jaakkola kertoo, että näin valtavaa DA-huumaa ei osattu odottaa.

– Kesällä kyllä alkoi tulla merkkejä siitä, että tästä tulee iso leffa, mutta yllätys on ollut suoranaisen hypetyksen synty.

Bio Rex -ketjulla on juuri meneillään myyntijärjestelmän muutos ja siksi lippujen ennakkomyynti ei ole ollut mahdollista, mutta kiinnostus elokuvaa kohtaan on kuitenkin hyvin tiedossa.

Elokuvateatteriketju Finnkinossakin on seurattu lievästi hämmästyneinä DA:n kulkua yhdeksi vuoden isoimmista elokuvatapauksista.

Jo alkuviikosta ennakkolippuja oli myyty lähes 10 000 ja teattereihin on jo lisätty näytöksiä esimerkiksi ensimmäiseksi viikonlopuksi.

– Ennakkomyynti on ollut samaa luokkaa esimerkiksi Once upon a time in Hollywoodin, Leijonakuninkaan ja Mamma Mian toisen osan kanssa, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Peltola Finnkinosta.

.... ja maailmalla

Suosio on ollut suuri ympäri maailmaa; jo tv-sarja löi itsensä läpi erittäin laajasti. Sarjalla on ollut maailmassa noin 120 miljoonaa katsojaa 250 kielialueella ja sarja on kerännyt useita Bafta-, Emmy- ja Golden Globe -palkintoja.

Elokuvaversio jatkaa samoilla linjoilla. Esimerkiksi brittiläislehti Independentin mukaan suuri yhdysvaltalainen lipputoimisto Fandango kertoi Downton Abbeyn lippuja menneen kaupaksi ensimmäisenä ennakkomyyntipäivänä enemmän kuin minkään muun draaman tänä vuonna.

DA päihitti USA:ssakin esimerkiksi tänä vuonna julkaistun Quentin Tarantinon Once upon a time in Hollywoodin sekä viime vuoden hitin, Abba-elokuva Mamma Mia! Here we go again -elokuvan.

Mikä on Downton Abbeyn salaisuus?

Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa pohti sarjan suosion syytä vuonna 2016, kun tv-sarjan viimeinen kausi päättyi. Hän lienee löytänyt ainakin tärkeimmät tekijät.

– Downton Abbey on taiteellisen tiimin voimannäyte. Jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu, Aromaa kirjoittaa.

Sarjassa näkyy lavastajan, pukusuunnittelijan, maskeeraajan ja rekvisitöörin tinkimättömyys.

– Sarjassa ei nähdä pieleen menneitä peruukkeja.

Aromaa muistuttaa myös roolittajan tekemästä suuresta työstä.

– Jokainen kivi on käännetty Britanniassa, jotta sarjaan on löydetty parhaat mahdolliset näyttelijät. Pitää olla särmää ja ulkonäköä.

Ilman hyvää tarinaa ei voi onnistua.

– Historiallisen draamasarjan käsikirjoittaminen on tarkkuutta vaativa laji. Meidän pitää kiittää Julian Fellowesia. Hän loi koko sarjan. Annetaan taputukset myös sarjan lukuisille ohjaajille, kirjoittaa Jonni Aromaa.

Lue myös:

Suosittu brittisarja muuntautuu valkokankaille – Downton Abbey -elokuvan tuotanto käynnistyy monen fanin iloksi

Downton Abbey loppuu – mutta faneilla on vielä toivoa

Näkökulma: Itketään yhdessä – Downton Abbey päättyy

Muutama vuosi sitten Jari Tervo valmistautui lähtemään Vesa-Matti Loirin joulukiertueen päätöskonserttiin Kulttuuritalolle. Loiri oli kutsunut koko Tervon perheen ja ovi oli auki myös takahuoneeseen. Tervo oli hyvillään. Hän oli jokin aika sitten ehdottanut Loirille elämäkerran tekemistä. Tervo hehkutti vielä ennen lähtöä vaimolleen Kati Tervolle, että kukaan normaali ihminen ei kutsu tällaiseen tilaisuuteen sanoakseen ei.

– Mutta Vesa-Matti Loiri ei ole normaali ihminen. Hän sanoi ei. Hän perusteli päätöstään sillä, että jos elämäkerta tehtäisiin, siinä pitäisi kertoa kaikki. Ja hän ei halua.

Tervo antoi asian olla ja ryhtyi muihin kirjoitushommiin. Vuoden päästä puhelin kuitenkin soi. Se oli Pete Eklundin, Loirin asiainhoitajan numero. Tervo vastasi, mutta puhelimesta kuuluikin Loirin möreä ääni. "Hyvä on, tehdään vaan se vitun kirja."

Siitä lähti liikkeelle monen vuoden projekti. Tervo tiesi, että työtä olisi paljon, mutta ei arvannut, että kirja olisi niin työläs.

– Hän on elänyt niin rikkaan, runsaan ja joka suuntaan haaroittuvan elämän ja tehnyt valtavan tuotannon. Siinä oli selvittämistä.

Ei niin, ettei Loiri olisi muistanut tapahtumia ja anekdootteja. Päinvastoin, tarinoita riitti. Ongelma oli se, ettei hän ollut varma ajoittuivatko tapahtumat vuoteen -72 vai -82. Tervo sai leikkiä rikostutkijaa jäljittäessään tapahtumien kronologiaa.

– Tein itselleni sellaisen aikajanan, jota seurasin ja täydensin.

Tästä eteenpäin jutussa vilahtelee myös Matti. Se ei ole kirjoitusvirhe, vaan Tervo käyttää puheissaan Loirista järjestelmällisesti Matti nimeä – sillä nimellä häntä kutsuttiin lapsuudessa.

– Kirjat ovat kirjailijalle lapsia. Sanoin Loirille: " Sinä olet minun lapseni, minä kannan sinut tämän projektin läpi. Saanko sanoa sinua Matiksi?"

Loirille se kävi.

Loiri muisti asuneensa kuuden naisen kanssa – Tervo korjasi lukumäärän

Haastatteluja tehtiin sessioittain. Tervo vieraili useasti Loirin kotona Espoossa. Ensimmäisellä vierailulla Loiri lämmitteli mikrossa murukahvia ja Tervo tokaisi jotain sanoakseen, että Loiri on elämänsä aikana ehtinyt asua aika monen naisen kanssa yhdessä.

– Matti sanoi, että juu, kuuden kanssa. Mutta korjasin häntä ja sanoin heitä olevan kahdeksan.

Siitä lähti jutun juuri. Miehet ryhtyivät sormin laskemaan. Kahdeksan oli oikea luku. Loiri ehti asua lyhyen aikaa muun muassa Carolan ja Lenita Airiston kanssa. Muutenkin naisia riitti Loirin elämässä ja heitä käydään kirjassa läpi seikkaperäisesti.

– Hän on siitä kadehdittava, ainakin miesten mielestä, että hän oli sekä miestenmies että naistenmies.

Haastattelujen aikana ilma sakeni, kun Loiri poltti sikarejaan ja Tervo tupakkejaan. Kun Tervo kuuden tunnin vierailun jälkeen palasi kotiin, komensi Kati Tervo "kaikki vaatteet pesuun".

– En tiennyt, että sikarinhaju on niin voimakas, että se pinttyy jopa kalsareihin, vaikka on vaatteet päällä.

Haastatteluja tehtiin aamukuuteen

Tervo vieraili pariin otteeseen myös Loirin mökillä Lapissa ja viikon he viettivät Espanjassa haastatteluja tehden. He pääsivät asumaan Pete Eklundin ystävien huvilaan, kun heille valkeni, ettei haastattelujen tekeminen onnistu hotellin terassilla, joka on täynnä suomalaisia.

Espanjassa Tervon oli loksahdettava Loirin päivärytmiin. Se tarkoitti sitä, että heräiltiin siinä iltapäivällä, tehtiin lyhyt haastattelu, lähdettiin syömään ja turistiin sitten aamukuuteen.

Eräältä illalliselta Tervo erehtyi twiittaamaan kuvan, jossa he kilistävät viinilaseja Loirin kanssa. Iltapäivälehdet innostuivat otsikoimaan " twiitti paljastaa Tervon ja Loirin kirjaprojektin todellisen luonteen".

– Valkoviiniä meni, konjakkia kului, mutta kyllä me kuitenkin enimmäkseen töitä tehtiin koko ajan.

Nauhuri oli päällä melkein koko ajan.

Ei siis ihme, että materiaalia kertyi noin sata tuntia, purettuna tuhansia liuskoja.

Loiri ohjasi pihapiirin poikia "elokuvissaan"

Vaikka haastattelua kertyi yllin kyllin, olivat Loirin läheiset, ystävät ja työkaverit tuiki tärkeä apu kirjan teossa. Lähes kaikki suostuivat heti mukaan.

– Se oli liikuttavaa. He eivät tietenkään suostuneet siksi, että minä olisin niin suloinen mussukka, vaan he kokivat tämän melkein kansalliseksi projektiksi – saada Matin elämä kirjoihin ja kansiin.

Etenkin Pekka-veljeltä Tervo sai paljon tietoa Loirien lapsuudesta Helsingin Töölössä ja myöhemmin Haagassa.

Sotien jälkeisessä Helsingissä pienten poikien elämä oli villiä ja vapaata. Vesa-Matti oli touhukas keppostelija ja kova urheilemaan. Taiteet olivat vahvasti läsnä Loirien tavallisessa työläisperheessä. Isä ja pikkuveli maalasivat, musiikkia kuunneltiin ja Vesa-Matti innosti kavereitaan näyttelemään.

– Matti näytteli koko ajan. Ellei näytelty juuri nähtyä elokuvaa, sitten keksittiin oma elokuva. Matti ohjasi niitä ja näytteli usein myös pääroolit.

Oli siis sangen loogista, että Vesa-Matti Loiri päätyi jo 17-vuotiaana elokuvatähdeksi.

Loiri etsi henkisyyttä mystiikasta ja pilvestä

Mikko Niskanen oli jo pitkään hakenut Paavo Rintalan Pojat-romaanin filmatisointiin sopivan ikäistä ja kokoista poikaa. Hän kuuli, että eräässä helsinkiläisessä nuorten harrastajateatteriryhmässä oli lahjakas poika. Niskanen vaikuttui pojan kyvyistä ja peli oli selvä. Loiri sai roolin, ja siitä alkoi hänen uransa näyttelijänä.

Teatteriläpimurtonsa Loiri teki vain 21-vuotiaana kulttimaineen saaneessa Lapualaisoopperassa. Loiri teki Kalle Holmbergin ohjaamassa näytelmässä vaikuttavan roolin Lapuan liikkeen päähahmona Vihtori Kosolana. Jokainen lienee nähnyt pätkän, jossa Loiri laulaa uhmakkaana "jumalauta, näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Jumalaa".

Kosolan rooli oli oiva nuorelle Loirille, sillä hän ei innostunut lainkaan taistolaisuudesta, joka eli voimakkaana Teatterikorkeakoulussa ja Ylioppilasteatterissa. Etenkin näytellessään Turun kaupunginteatterissa legendaarisissa näytelmissä kuten Seitsemän veljestä, näyttelijäkaverit yrittivät väen väkisin saada Loiria mukaan opintopiireihin.

Loiria aate ei kuitenkaan kiinnostanut. Häntä kiinnosti hengellisyys. Taistolaisuuden sijaan hän etsi vastauksia teosofiasta, buddhismista ja mystiikasta. Hän kävi useamman kerran jopa ennustajalla. Loiri oli aina tuntenut unet vahvasti ja tuonpuoleinen kiinnosti.

Tajuntaa pystyi laajentamaan myös kannabiksen poltolla, jota Loiri harrasteli silloin tällöin. Kokeili Loiri jopa meskaliinia ja sieniä, mutta ne jäivät yhteen kertaan.

Loiri on menettänyt kaksi poikaansa

Vaikka Loiri ei ottanut mitään oppia kunnolla omakseen usko jälleensyntymiseen jäi. Siitä oli hänelle myöhemmin traagisella tavalla hyötyä. Hänen Mona-vaimonsa kuoli auto-onnettomuudessa. Myöhemmin esikoispoika Jan koki saman kohtalon. Viimeisin suuri menetys oli Joonas-poika, joka kuoli yllättäen viime toukokuussa. Hänkin vain 37-vuotiaana.

Elämäkerta oli jo lähes valmis, kun suru-uutinen tuli. Tervon oli kuitenkin käsiteltävä asia jollain tapaa kirjassaan. Kirjan päättää minä-muotoon kirjoitettu luku, jossa kerrotaan Vesa-Matti Loirin äänellä kuolemasta ja surusta.

– Matti on näytellyt tuhansia rooleja. Minua kiinnosti ajatus näytellä Mattia viimeisessä luvussa.

Tervo on omistanut kirjansa Joonas Loirin muistolle. Se oli Kati Tervon hieno ajatus.

– Kuultuani kuolemasta en halunnut soittaa Matille heti, koska hänellä oli varmasti tarpeeksi kestämistä surussaan. Hän soitti kuitenkin minulle. Ehdotin hänelle kirjan omistamista Joonakselle. Hän sanoi kirjan olevan minun, mutta jos tekisin niin, se olisi suurenmoista.

Surun takia Vesa-Matti Loiri ei anna haastatteluja elämäkerran tiimoilta. Myös kysymykset lukemattomista naissuhteista ja pilven poltosta tuntuisivat kiusallisilta.

– Hän epäilee, että samat asiat käytäisiin uudelleen läpi, vaikka on juuri kertonut ne minulle.

Turhapuro teki Loirista koko kansan naurattajan

Samaan aikaan kun Loiri teki hienoja rooleja teatterissa, hän esiintyi myös televisiossa Jatkoaika -ohjelmassa, jossa yhdisteltiin ajankohtaisia keskusteluja sketsiviihteeseen. Jo sieltä juontaa juurensa kuuluisa kaatuilu, josta tuli Loirin tavaramerkki. Urheilullisen Loirin taitavasta kaatumistyylistä tuli jopa riippa, sillä usein vastaan tuli joku, joka tokaisi "kaadu".

– Kyllähän sellainen raivostuttaa, kun suuri taiteilija latistetaan pelleksi, jota hän ei ole, myötäilee Tervo.

Koko kansan suosikiksi Loirin nostivat Uuno Turhapuro -elokuvat. Ensimmäinen Ere Kokkosen ohjaama Uuno nähtiin valkokankaalla vuonna 1973. Ja lisää nähtiin tasaisin väliajoin aina vuoteen 2004 saakka. Kulta-aikanaan Turhapurot olivat maamme katsotuimpia elokuvia, joten ei ihme jos Turhapuro on monen mielessä synonyymi Vesa-Matti Loirille.

Loirille Turhapurot olivat sekä pelastusrengas että myllynkivi kaulassa. Loiri eli pitkään pahoissa veroveloissa, joten elokuvat toivat kovasti kaivattua rahaa. Samaan aikaan Spede Pasanen yritti omia Loiria talliinsa. Ristiriita kansanhuvittajan ja taiteellisesti kunnianhimoisen teatterinäyttelijän sisällä kasvoi.

–Se on vaikeaa taiteilijalle tehdä sekä korkeaa että matalaa. Tuntuu, että on aina väärässä leirissä. Taitavalta taiteilijalta se kuitenkin sujuu.

Tervon lähes 700-sivuisessa kirjassa Turhapurolle omistetaan vain reilut 30 sivua. Tosin se on vain yksi juonne Loirin valtavassa tuotannossa, jonka läpikäymiseen tarvitaan sadat sivut.

Sen sijaan kirjassa on saanut tilaa yhteiskunnallinen kuvaus ja ajan henki. Tervon historian tuntemuksesta on ollut paljon hyötyä kirjoitusprosessissa. Tutuksi tulevat myös maamme pienet kulttuuripiirit.

– Minua on useissa elämäkerroissa häirinnyt, että taiteilija on ikään kuin irrallaan yhteiskunnasta. Hän vain tekee taidettaan jossain tyhjiössä. Niinhän se ei mene.

Loirin kohdalla voisi jopa sanoa, että hän määrittelee yhteiskuntaa ja sen murrosta. Hän edustaa aikaa, jolloin kaikki suomalaiset katsoivat samoja tv-ohjelmia, söivät samaa ruokaa ja puhuivat samoista elokuvista.

– Minusta Matti on suomalaisen yhtenäiskulttuurin ajan suurin, viimeinen ja kirkkain tähti.

Välillä puhuttiin isoin kirjaimin

Kirjan lopussa kerrotaan myös terveyden heikkenemisestä, ylipainosta ja alkoholiongelmasta. Tervo kirjoittaa kaunistelematta suorasukaiseen tyyliinsä. Hän kuvaa miten Loiri on hukkua läskeihinsä ja miten känniesiintymiset pistettiin diabeteksen piikkiin.

– Ei ole mitään syytä pehmennellä asioita. Matti halusi kertoa kaiken ja minä pidin kynän terävänä. Nämä kaikki asiat on kerrottu suurella rakkaudella ja rehellisyydellä.

Kirjaprojekti on vienyt paljon aikaa ja viimeiset puolitoista vuotta Tervo on ollut suorastaan naimisissa kirjan kanssa. Silti häntä ei kyllästyttänyt.

– Rakastin joka hetkeä. Sitä oli suurenmoista kirjoittaa.

Monia kuitenkin epäilytti koko kirjaprojekti. Eräs Loirin ystävä oli sanonut: "Ei tuu onnistumaan. Ette tule toimeen." Niin ajatteli varmaan moni muukin.

– No ehkä siinä kävi niin, että molemmat joutuivat hieman litistämään egoaan, että pystyimme tekemään tämän, myöntää Tervo.

Riidoilta ei kuitenkaan vältytty. Välillä herrat joutuivat puhumaan isoin kirjaimin. Sanaharkoista huolimatta välit säilyivät.

– Se oli vain hedelmällistä. Meidän ei tarvinnut enää jännittää toisiamme.

Tunteellisia hetkiä riitti joka lähtöön. Kerran Tervolta oli unohtunut viini-illan jälkeen laukku Loirille. Hän lähti seuraavana päivänä hakemaan sitä parikymppisen Kalle-poikansa kanssa. Kun laukku oli löydetty ja Tervo teki lähtöä, tehtiin myös tunnustuksia.

– Matti sanoi, että mä rakastan sua Jari. Vastasin, mä rakastan sua Matti. Meidän Kalle oli aivan, että voi ei, vanhat äijät viini-illan herkistäminä...

Kun tiiliskivielämäkerta oli melkein valmis, Loiri luki käsikirjoituksen. Hänellä oli vain pari lisäysehdotusta.

– Hän sanoi, että ihana kirja.

Vaikka Loiri ei anna haastatteluja kirjasta, parivaljakko esiintyy kuitenkin suuressa kirjajulkistusjuhlassa tänään torstaina Kansallisteatterin suurella näyttömällä. Yhteisesiintymisiä on suunnitteilla myös kirjamessuille. Eikä 74-vuotias Loiri malttanut vielä lopettaa perinteistä joulukiertuettaan, vaikka viime vuonna niin uumoilikin.

Tervolla puolestaan on takki tyhjä suururakan jälkeen. Hän ei aio nyt hetkeen tehdä mitään.

Muutaman vuoden intensiivisen yhteistyön jälkeen Tervo tuntee Loirin läpikotaisin. Pian myös kymmenet tuhannet lukijat tuntevat perusteellisesti Loirin uran, sillä kirjasta odotetaan syksyn myyntimenestystä. Ensimmäinen painos on 30 000 kirjaa, mutta Otavan painokoneet on jo viritetty mahdollista uutta painosta varten.

Tervokaan ei tuntenut Loiria erityisemmin ennen kirjaprojektia. He olivat viettäneet vain yhden satunnaisen baari-illan. Millainen kuva hänellä on nyt maamme kansallisaarteesta, kuten hän kirjassaan Loiria nimittää?

– Hän on paljon syvempi kuin ajattelin. Hän on lämmin, ystävällinen ja avulias. Ne kaikki ovat adjektiiveja, joita en olisi käyttänyt Matista ennen tätä kirjaa.

Lue lisää:

Vesa-Matti Loiri viettää joulun yksin, mutta laulaa joka vuosi sydämen suomalaisten jouluun: "Tämä on viimeinen kiertue"

Kirjailija Jari Tervo ei pelkää sanoa mielipidettään: "Niin kauan on toivoa, kun rasisti loukkaantuu, jos häntä sanoo rasistiksi"

Lappeenrannassa orvoksi jääneiden kettujen elämässä on kääntynyt uusi sivu.

Ketut otettiin hoitoon tarhaan kesäkuussa. Ne vapautettiin luontoon tiistai-iltana Lappeenrannassa. Sen kummempia paikkatietoja eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen ei kerro.

– Ne on vapautettu alueelle, minkä lähellä ei ole asutusta. Niillä on hyvin tilaa ja siellä näytti olevan hyvin riistaa, Nousiainen sanoo.

Kettuja oli kolme. Emonsa seurassa ne asuivat Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Vapautuspaikan valitsi Nousiainen asiantuntijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella.

– On peltoa, louhikkoa ja monenmoista maastoa lähettyvillä.

Kettujen vapautus meni Nousiaisen mukaan hyvin. Hän vei ketut kuljetuskopissa keskelle peltoa.

– Ensimmäinen säntäsi saman tien ulos niin vauhdilla, että ovi paukahti kiinni. Toiset kaksi jäivät kurkkimaan koppiin.

Pian kaksikko lähti juoksentemaan pellolle ja hävisi lopulta kaukaisuuteen.

Kettujen pärjäämistä seurataan riistakameran avulla

Nousiainen uskoo, että ketut pärjäävät vapaudessa mainiosti. Tarhassa ketut olivat saalistaneet jyrsijöitä.

– Vaistot ovat tallessa ja metsästystaidot hallussa.

Ratkaisevassa roolissa ovat syksyn ja talven olosuhteet.

– Ravinto voi olla tiukassa huonoissa olosuhteissa. Myös myyräkannan koko vaikuttaa ravinnonsaantiin.

Ravinnonsaannin turvaamiseksi kettuja tukiruokitaan muutaman viikon ajan.

Tarina ei pääty tähän vaan alueelle on tarkoitus laittaa riistakamera. Sen avulla Nousiainen seuraa, miten ketuilla menee.

Nousiainen olisi halunnut seurata kettuja seurantapannan avulla, mutta Luonnonvarakeskuksella ei ollut rahaa kettujen pannoittamiseen.

Kettuemon ampumisesta rikosilmoitus

Lappeenrannan keskustan tuntumassa eläneet ketut jäivät orvoiksi kesäkuussa, kun niiden emo ammuttiin kuoliaaksi. Kuolinsyy varmistui Ruokaviraston tutkimuksissa.

Myös kaksi samaan pesueeseen kuulunutta pentua löytyivät kuolleina samana aamuna. Niitä ei lähetetty Ruokavirastoon tutkittavaksi, koska raadot löytyivät vasta myöhemmin.

Eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen teki kettuemon ampumisesta rikosilmoituksen. Poliisi tutkii tapausta metsästysrikoksena.

Kommentointi on auki kello 22 asti.

Euroopan keskuspankki EKP piti tänään yhden vuoden tärkeimmistä kokouksista, josta ennalta odotettiin järeitäkin toimia euroalueen talouden elvytykseen. Järeää sinkoa ei kuitenkaan arvioiden mukaan nähty, vaan päätökset olivat maltillisia.

Tässä EKP:n linjaukset tiivistetysti

• EKP pudottaa talletuskorkonsa –0,5 prosenttiin –0,4 prosentista. Tärkein ohjauskorko pysyy 0,0 prosentissa.
• EKP:n mukaan korot pysyvät nykyisellä tasollaan tai laskevat kunnes inflaatiotavoite saavutetaan.
• Arvopapereiden osto-ohjelma aloitetaan uudelleen. Ostoihin laitetaan 20 miljardia euroa kuukaudessa. Määrä on viime vuonna päättyneeseen osto-ohjelmaan verrattuna maltillinen. Sen aikana EKP osti arvopapereita eli pumppasi rahaa euroalueen talouteen 2 600 miljardilla eurolla.
• EKP laski hieman ennustettaan euroalueen talouskasvusta.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi totesi tiedotustilaisuudessa, että viime aikoina saadut ennusteet viittaavat euroalueen talouden vaikeuksien jatkuvan. Väestö ikääntyy ja tuottavuus kasvaa hitaasti.

Pankkeja autetaan sillä, että tietyissä tapauksissa niiden ei tarvitse maksaa negatiivista talletuskorkoa. Kun korko on negatiivinen, liikepankit joutuvat maksamaan Euroopan keskuspankille siitä, että ne saavat laittaa ylimääräiset varansa EKP:hen turvaan.

Tällä on kannustettu pankkeja lainaamaan varoja markkinoille, mutta negatiivisen koron vaikutus ei ole ollut niin merkittävä, että ne olisivat kääntäneet talouden kehitystä.

Keskuspankki perusteli päätöksiään kello 15.30 alkaneessa tiedotustilaisuudessa, jonka voi katsoa tästä uutisesta.

Asuntolainojen korot pysynevät matalalla

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kommentoi EKP:n korkopäätöksen olevan helpotus suomalaisille asuntovelallisille.

– Asuntolainoille ei voi odottaa äkkiä nousevia korkoja, EKP lupasi korkojen pysyvän pitkään alhaalla, Koivu kommentoi.

Tiedotustilaisuuden perusteella keskuspankki työntää nyt palloa talouden elvyttämisessä yhä enemmän kansallisille hallituksille. EKP:n voi tulkita kannustavan varsinkin Saksaa elvyttämään.

– Suurimmat myrskypilvet euroalueen talouteen tulevat globaalista taloudesta, ja liittyvät kauppasotaan ja brexitiin. Keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta puuttua näihin ongelmiin ja siksi keskuspankkien rahapolitiikalla ei voida loppuun asti ratkoa ongelmia, Koivu toteaa.

Hän arvioi silti, ettei kaikkia keskuspankinkaan keinoja vaikuttaa euroalueen talouteen ole vielä nähty. Joulukuussa luvassa voi olla kokonaan uusiakin toimenpiteitä, jos taloustilanne sitä vaatii.

Nyt päätetyllä arvopapereiden osto-ohjelmalla keskuspankki pumppaa rahaa euroalueen talouteen. Voiko näistä arvopaperiostoista olla jotakin ongelmaa?

– Tässä ollaan ihan uudenlaisessa ympäristössä. Vasta vuosikymmenten päästä voidaan tarkastella, oliko tämä järkevää toimintaa vai ei, Koivu katsoo.

EKP laski ennustettaan talouskasvusta

Markkinoilla on reagoitu maltillisesti EKP:n linjauksiin. Pörssikursseissa on nähty lievää nousua. Ennen päätöstä ennakoitiin mahdollisesti pudotusta pörssikursseihin, jos markkinat pettyvät keskuspankin elvytysaikeisiin.

EKP kertoi tänään myös ennustavansa euroalueen talouskasvun olevan aiemmin arvioitua vaisumpaa. EKP:n uuden arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu on euroalueella tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on 1,2 prosenttia ja vuodelle 2021 odotetaan 1,4 prosentin lukemaa.

Draghi totesi tiedotustilaisuudessa, että viime aikoina saadut uudet tiedot viittaavat euroalueen talouden pitkittyvään heikentymiseen. Pääjohtajan mukaan todennäköisyys euroalueen ajautumisesta taantumaan on pieni, mutta kasvanut aiemmasta.

Suomalaisekonomisteista moni piti EKP:n päätöksiä odotusten mukaisina. Muun muassa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi Twitterissä, että "Ei tullut EKP:lta isoa sinkoa, vaan pieni pistooli". Samoilla linjoilla oli Danske Bank Suomen päästrategi Valtteri Ahti.

Yle seurasi EKP:n tiedotustilaisuutta ja reaktioita keskuspankin linjauksiin hetki hetkeltä

Helsingissä tulevana sunnuntaina järjestettäväksi suunniteltu koiratapahtuma Puppy Parade on peruttu Norjan koiratautiepidemian takia.

Toistaiseksi tuntematon tauti on tappanut Norjassa 26 koiraa. Suomessa taudista ei ole varmoja havaintoja, mutta Ruokavirasto suosittelee välttämään koirien kuljettamista maiden välillä.

Myös Puppy Paraden järjestäjät haluavat pelata varman päälle ja perustelevat ratkaisuaan Facebookissa:

– Haikein mielin joudumme ilmoittamaan, että sunnuntain paraati on peruttu, tiedotteessa todetaan.

– Syynä päätökseen on Norjan tautiepidemia. Olemme konsultoineet asiasta eläinlääkäreitä ja keskustelleet tilanteen vaikutuksesta tapahtumaamme. Tilanteesta on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän varmaa tietoa, joten riskit tapahtuman järjestämiseen ovat yksinkertaisesti liian suuret.

Puppy Parade -tapahtumissa yleisö muodostaa kujan, jonka läpi koirat omistajineen kulkevat. Näin koirat pääsevät tapaamaan toisiaan ja katsojille tarjoutuu mahdollisuus tutustua koiriin lähietäisyydeltä.

Yle oli mukana tapahtumassa keväällä 2016.

Ruokavirasto: Tauti ei tartu kovin herkästi

Norjan viranomaisten tiedossa on Ruokaviraston mukaan useita monen koiran kotitalouksia, joissa vain yksi lemmikki on sairastunut.

– Se viittaa siihen, että kyseessä ei ole mitenkään erityisen herkästi koirasta toiseen tarttuva tauti, kommentoi Ruokaviraston tuotanto- ja seuraeläinpatologian jaoston erikoistutkija Outi Simola STT:lle.

Simolan mukaan Ruokavirasto seuraa tilanteen kehittymistä. Sairastuneita koiria on edelleen ilmoitettu Norjan viranomaisille, mutta uusia kuolemantapauksia ei enää viime päivinä ole ollut.

Taudin leviämisen tarkasta syystä tai mekanismista ei ole tietoa, eikä tapausten välillä ole selvää yhdistävää tekijää.

Nopea apu tuottaa parhaan hoitotuloksen

Norjan elintarvike- ja eläinlääkintäviranomaiset ovat tehneet taustakyselyä sairastuneiden koirien omistajille taudin luonteen selvittämiseksi. Vastauksia on saatu 60 sairastuneesta koirasta, joista 46 on nyt jo täysin terveitä.

– Jos koira saadaan ajoissa eläinlääkärin hoitoon, sillä on hyvät mahdollisuudet selvitä ja toipua nopeasti, Ruokaviraston Simola arvioi.

Norjassa asuvat koirat eivät saa toistaiseksi osallistua Kennelliiton alaisiin koiratapahtumiin Suomessa. Kennelliitto kehottaa koiranomistajia lisäksi varovaisuuteen koirapuistoissa ja koirien kuonokontakteissa.

Helsinki Puppy Parade -tapahtumaan oli ilmoittautunut Facebookissa yli 800 osallistujaa. Pentuparaati on järjestetty tähän mennessä kahdeksan kertaa.

Ranskalainen oikeusistuin tuomitsi Saudi-Arabian kuningas Salmanin tyttären Hassa bint Salmanin kymmeneksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen osallisuudesta työmiehen pahoinpitelyyn Pariisissa vuonna 2016.

Lisäksi oikeus määräsi prinsessalle 10 000 euron sakon.

Oikeuden mukaan prinsessa oli määrännyt henkivartijansa pahoinpitelemään putkimiehen, koska tämä oli ottanut valokuvia Saudi-Arabian kuninkaalliselle perheelle kuuluvan luksusasunnon sisällä Pariisissa.

Pahoinpitelyn kohteeksi joutunut putkimies kertoi, että henkivartija sitoi hänen kätensä, löi ja potki häntä sekä pakotti hänet suutelemaan prinsessan jalkoja.

Prinsessa on kruununprinssi Mohammed bin Salmanin sisko. Hassa bint Salman ei tullut paikalle oikeudenkäyntiin.

Atol Avion Oy:n pääsuunnittelija Markku Koivurova on liidellyt pitkän matkan lentokoneiden parissa, hän esittelee uusinta luomustaan silmät hehkuen, suunnittelijan palo ei ole sammunut.

– Kyllä meillä on tarkoitus päästä tällä uudella koneella lentämään jo syksyn aikana, kertoo pääsuunnittelija Markku Koivurova innostuneena.

Taustalla vuosikymmenien työ ja vastoinkäymisiä

Palataan menneeseen. Lentokonevalmistaja Atol Avionin Oy:n historia on vaiherikas ja pitkä, sen tarina alkoi jo 1980-luvulla, kun rovaniemeläinen insinööri Markku Koivurova alkoi suunnitella kevyttä tyyppihyväksyttyä LSA-luokan lentokonetta.

Vuosikymmenet olivat vaiherikkaita, historiaan mahtuu mm. konkurssi lamakaudella 1990-luvun alussa. Koneen suunnittelija ja tuolloin yhtiön toimitusjohtaja Markku Koivurova oli kaukaa viisas, kun hän lunasti konkurssipesältä konetyypin tuoteoikeudet.

Lentokonevalmistaja eli pitkään hiljaiseloa, mutta uusi nousu tapahtui 2012, kun entisen yhtiön raunioille perustettiin uusi yhtiö, Atol Avion Oy.

Viimeisin takaisku tapahtui runsas vuosi sitten, kun 3.7.2018 koelennolla ollut Atol 650 LSA teki pakkolaskun metsikköön lähelle Rovaniemeä. Koelentäjät selvisivät vammoitta, mutta polttoainesäiliö rikkoontui ja kone syttyi palamaan. Koelentäjät saivat toisen ja kolmannen asteen palovammoja. Pakkolaskun syyksi selvisi silmälasikotelo, joka oli pudonnut koneen kuomua ohjaavaan mekanismiin ja jumittanut järjestelmän. Koneen kuomulukitus aukeni, kun lentäjät ottivat laskutelineen alas.

– Totta kai se on vaikuttanut aikatauluun. Olemme analysoineet sen tapahtuman ja todenneet, että on hyvä, kun se tapahtui meille koelennolla, eikä asiakkaalle. Olemme pystyneet korjaamaan ne asiat, jotka siinä onnettomuudessa tulivat esille. Meillä on mm. polttoainesäiliö ja polttoainejärjestelmä suunniteltu kokonaan uudestaan, kuomumekanismiin ei voi enää pudota vierasesine, valaisee pääsuunnittelija Koivurova.

Maailmassa on tällä hetkellä vain muutama lentokonetehdas, jotka valmistavat keveintä tyyppihyväksyttyä koneluokkaa. Suomessa Atol Avion on tällä hetkellä ainoa lentokonevalmistaja ja Euroopankin mittakaavassa harvinainen, yhtiön kilpailijat löytyvät Etelä-Amerikasta ja Yhdysvalloista. Atolin koneet ovat kilpailijoista ainoita, jotka ovat rakennettu pääasiassa puumateriaalista.

– Tämän painoluokan maalle laskeutuvia koneita tekee maailmalla noin 30 valmistajaa, mutta tälläisiä amfibio-koneita, jotka voivat toimia sekä maasta että vedestä on ainoastaan kourallinen. Siinä kategoriassa uskomme olevamme kilpailukykyinen keveyden ja nyt myös turvallisuuden suhteen.

Suunnitelmat jopa 50 koneen vuosituotannosta

Atol LSA 650 nimi on vaihtunut Atol Auroraksi ja suomalaiskone tähtää sinnikkäästi ulkomaan markkinoille. Tilauskannalla se ei toistaiseksi pysty toistaiseksi paukuttelemaan henkseleitä, mutta suunnitelmat ovat korkealla.

– Tällä hetkellä meillä on viisi myytyä konetta, mutta sen lisäksi on yli kymmenen potentiaalista ostajaa, joiden uskomme päätyvän kauppaan. Meillä on tulevaisuudessa suunnitelmat jopa 50 koneen vuosituotannosta, laskee Mikko Koivurova.

Atol Avion Oy:ssä uskotaan, että suurin markkina on Pohjois-Amerikassa, mutta Aasian odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan. Australia on myös yksi tärkeistä markkina-alueista. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Kataisto arvioi varovaisemmin koneiden vuosituotannon seuraavina vuosina.

– Ensi vuonna on tarkoitus myydä noin 10 konetta, mutta 2021 luvun pitäisi olla jo yli 20. Rovaniemellä pystytään tällä hetkellä rakentamaan vuodessa 10-12 konetta, joten tulevaisuudessa täytyy miettiä, missä koneet kootaan ja minne laajennutaan, arvioi Kataisto.

Tuotantomäärien kasvusuunnitelmat tietäisivät pääsuunnittelija Markku Koivurovan mukaan myös työpaikkoja. Ne sijoittuisivat kuitenkin Lapin lisäksi ympäri Suomea, kun alihankkijat saavat tulevaisuudessa lisää tilauksia. Viime vuonna yhtiö työllisti 14 henkilöä, mutta osa jouduttiin välillä lomauttamaan muun muassa tiukan rahatilanteen vuoksi.

Entisestä formulatähdestä Mika Salosta yhtiön osakas ja koneen omistaja

Mika Salo astelee rennon oloisesti estradille yhtiön tiedotustilaisuudessa Rovaniemen lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa, Lapin koulutuskuntayhtymän lentokonehallissa. Formulamaailmassa edelleen tiiviisti työskentelevä Salo on innostunut myös lentokoneista, ja hän hankki muutama vuosi sitten lentolupakirjan. Ensi keväänä formulakuski saa Helsinkiin merenrantalaituriinsa kevyen Atol Auroran.

– Olen lentänyt helikopterilla paljon ja käynyt mm. kisareissuja sillä. Täytin vuosia tuossa pari kolme vuotta sitten ja sain kurssin lentolupakirjaa varten lahjaksi kavereilta. Pääsin sen nopeasti läpi ja olen lentänyt Cesnalla aika paljon ja tykkään niin pirusti, hehkuttaa ex-formulakuljettaja Mika Salo.

Salo on liittynyt myös yhtiön osakkaaksi, mutta on omistuksestaan yhtiössä vaatimaton.

– Olen osakas, mutta siinä puhutaan vaan pienistä summista.

Sami Saikkosen intohimo lentäminen

Atol Avionin ryhmään on kiinnitetty myös tanssija-koreografi ja erilaisista TV-töistä tuttu Sami Saikkonen. Saikkosen toinen puoli elämästä voi yllättää useat, sillä hänen intohimonsa ovat lentokoneet. Saikkonen on lennonopettaja ja ryhtyy Atol Avion Oy:n lennonopettajaksi, kun ensimmäinen kone on tyyppihyväksytty ja asiakkaalla.

– En päässyt aikoinaan ilmavoimiin ja ryhdyin sen jälkeen tanssitaiteilijaksi. Lähdin sitten "kostoretkelle" ja 2009 Talent-ohjelman ansiosta menin Jämin lentokentälle ja minulle avattiin ovet ilmailun maailmaan. Tie on vienyt sitten tänne. Tässä saan olla ihan erilaisessa roolissa kuin taas koreografina, tanssijana tai näyttelijänä, miettii Sami Saikkonen.

Lentokoneiden suunnittelu ja valmistus on pitkäjänteistä työtä, johon liittyy suuri määrä säädöksiä, patenttisalaisuuksia, tyyppihyväksyntää, turvallisuustestausta, koelentoja jne. Atol Auroran matka pitkäaikaiseen sarjatuotantoon on nyt lähempänä kuin koskaan. Pitkä odotus vaatii kärsivällisyyttä.

– Välillä on mennyt aika paljon energiaa siihenkin, että on saatu pääomaa, jotta kehitystyö voi jatkua. Kärsivällisyyttä tämä kaikki on vaatinut. Nyt näyttää siltä, että päästään maaliin, toteaa pääsuunnittelija Markku Koivurova ja kiirehtii uuteen tapaamiseen.

Moni avokonttorissa työskentelevä tunnistaa tämän tilanteen. Työkaverit keskustelevat lähistöllä ja oma keskittyminen työntekoon herpaantuu. Kuuntelet, vaikka et haluaisi. Pinnakin saattaa kiristyä, vaikka varsinaista meteliä ei kuulukaan.

Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat ovat nyt todistaneet fysiologisissa tutkimuksissa sen, minkä moni on arjessaan kokenut. Puhemelu todella aiheuttaa stressiä.

Tutkimuksessa koehenkilöt tekivät tutkimushuoneessa ajattelua vaativia tehtäviä ja kuulivat samalla erilaisia ääniä. Osalle soitettiin noin tunnin kestävää radion keskusteluohjelmaa.

Tutkimuksessa huomattiin, että puheen aikana koehenkilöiden stressihormonitasot olivat koholla ja työtehokkuus alentunut.

Tutkijat havaitsivat, että tarpeettomalla puheäänellä on erittäin suuri vaikutus työtehokkuuteen työmuistia vaativissa tehtävissä.

– Lisäksi puhemelu todettiin häiritseväksi ja työkuormitusta lisääväksi, summaa tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta.

Stressitason nousu todettiin koehenkilöiden veren plasmasta mitatusta kortisolipitoisuudesta. Koehenkilöiltä otettiin verinäytteitä kuusi kertaa yli kolme tuntia kestäneen kokeen eri vaiheissa.

Verinäytteiden lisäksi heiltä mitattiin sydämen toimintaa sykevyön avulla. Jokaisen kokeessa tehdyn tehtävän jälkeen koehenkilöt arvioivat myös itse taustaäänien ärsyttävyyttä ja tehtyjen tehtävien kuormittavuutta.

Miksi puhe häiritsee?

Tutkimusten mukaan melu ja yksityisyyden puute ovat kaksi eniten häiritsevää asiaa avotoimistoissa. Ilmanvaihtoon ja tietotekniikkaan kuuluvat äänet ovat eri melulajeista vähemmän häiritseviä kuin tarpeeton puhe eli puhe, jota ihminen ei halua kuulla.

Kun ihminen kuulee mitä tahansa puhetta, hän pyrkii saman tien tulkitsemaan sanojen sisältöä. Jos sillä hetkellä työ liittyy numeroihin, sanoihin ja tekstiin, aivoissa syntyy konflikti.

Tarpeeton puhe sekoittaa myös luovaa ajattelua, Hongisto kertoo.

– Työteho kärsii ja tilanne aiheuttaa tyytymättömyyttä työympäristöön, jos ei pysty suoriutumaan työstä niin hyvin kuin haluaisi.

Bussin hurina voi auttaa keskittymään

Aiemmissa tutkimuksissa tutkijat ovat selvittäneet puheen häiritsevyyttä laboratoriossa siten, että koehenkilöt on altistettu erilaisille puheäänille. Puheen erotettavuutta on säädelty ns. puheensiirtoindeksin asteikolla.

– Desibeleillä ei ole merkitystä puheäänen häiritsevyyden kannalta. Se merkitsee, saako puheesta selvän. Sen takia toimistoissa pyritään sellaiseen akustiikkaan, että puheäänen erotettavuus olisi mahdollisimman alhainen.

Puheensiirtoindeksin asteikossa nolla tarkoittaa, ettei puhe erotu lainkaan ja yksi, että se erottuu täydellisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että kun puheensiirtoindeksi on 0,5 tai enemmän, häiritsevä vaikutus on selvä ja mitattavissa. Jos puheensiirtoindeksi jää 0,2:een, häiritsevyys ei enää vaikuta työtehoon.

Voimakas taustahumina voi siis olla jopa eduksi, kun keskitytään ajatustyöhön.

Esimerkiksi bussimatkustajalle jatkuva 60 desibelin taustaääni saattaa olla oiva apu keskittymiseen, kun viereisen penkin juoruilut häviävät moottorin hurinaan.

Avokonttoriin avuksi peiteääni

Ennakoimattomat äänet – kuten puhe – kuuluvat liian selvästi, jos maisemakonttorista on häivytetty ilmanvaihdon ja koneiden äänet ja akustointi on jäänyt puolitiehen.

Yksi ratkaisu ongelmaan on niin kutsuttu peiteääni. Esimerkiksi kattoon asennetuista kaiuttimista voidaan soittaa äänimattoa, joka alentaa puheensiirtoindeksiä eli sitä, miten hyvin tarpeeton puhe erottuu kuulijan korvaan.

Peiteäänen avulla muutaman metrin päässä juoruilevien kollegoiden ääni ei siis enää kantaudu häiritsevän selkeänä työhönsä keskittyneen korviin.

Yleensä peiteäänenä käytetään ilmanvaihdon ääneltä kuulostavaa kohinaa. Tutkimusolosuhteissa on kuitenkin huomattu, että vähiten häiritsevä peiteääni olisi puron solina.

Mutta se, mikä toimii laboratoriossa, ei välttämättä toimikaan oikeassa elämässä.

Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto kertoo, että veden kaltainen ääni voi aiheuttaa häiritseviä assosiaatioita ja mielleyhtymiä – varsinkin jos ympäristössä ei ole mitään veteen liittyvää.

– Se voi olla helpommin erotettavissa kuin tavallinen taustakohina. Siinä kohtaa painaa henkilöstön mielipide, minkälaista ääntä kannattaa käyttää.

Peiteäänijärjestelmistä on lukuisia kaupallisia sovelluksia. Yksityiskäyttöön voi kokeilla erilaisia peiteäänivaihtoehtoja esimerkiksi myNoice-sivulta.

Lue myös:

Työpaikka meluisa ja huonosti valaistu halli? Sisustusarkkitehti Vertti Kivi korjaa 5 pahinta avokonttorimokaa

Koodarit heräsivät aivojen työkuormaan: "Avotoimiston hälyisyys on salakavala aika- ja energiasyöppö"

Suomalaiset sullotaan monitilatoimistoihin, vaikka kaikille se ei sovi – "Titteli ei kerro minkälaisen työtilan ihminen tarvitsee"

Vaikea keskittyä avokonttorissa? Väitös: Ongelmia voi vähentää tasaisella taustahuminalla

Kärpäsen koulun torstaiaamu alkoi tänään uudella tavalla Lahdessa. Kaikille koulun 1.–9. luokan oppilaille oli tarjolla maksuton aamupala ennen kello yhdeksää. Oppilaista noin viidennes eli reilut sata nälkäistä sai puuroa hillolla ja sämpylää.

Aamiaista tarjotaan maksutta ainakin syyslukukauden ajan. Koulun apulaisrehtori Timo Aho sanoo, että aamupalakokeilulle on tarve.

– Kärpäsen alue on sosioekonomisesti sellainen, että kaikki koulun tarjoamat tukipalvelut kodin suuntaan ovat tervetulleita. Koulun tarjoama kiireetön aamupalahetki tulee joissain perheissä todella tarpeeseen.

Kärpäsen lisäksi viikoittainen maksuton aamupala on laajentunut Lahdessa myös Kasakkamäen kouluun. Jo viime vuonna samaa kokeiltiin Launeen (Etelä-Suomen Sanomat) ja Liipolan kouluissa, joissa aamiaistarjoilu jatkuu.

Ammattioppilaitoksista positiivisia kokemuksia

Maksuttomat aamupalakokeilut kustantavat Lahdessa yhteensä joitain tuhansia euroja. Raha on jyvitetty kaupungin lasten ja nuorten kasvun vastuualueen budjetista. Myös seurakuntayhtymä on rahoittanut kokeilua.

– Osa lapsista on ollut aamupalan tarpeessa, ja se auttaa kummasti jaksamaan koulutyössä, kertoo aluepäällikkö Mika Silvennoinen Lahden kaupungilta.

Silvennoisen mukaan kokeilu saattaa jatkossa laajentua muihinkin Lahden kouluihin, jos hyviä kokemuksia tulee lisää.

Maksutonta aamupalaa on tarjoiltu koululaisille muuallakin Suomessa, esimerkiksi Joensuussa ja Jyväskylässä.

Peruskoulujen tarjoamista aterioista ei ole tehty valtakunnallista kartoitusta useaan vuoteen. Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kuitenkin uskoo, että maksuttomat aamiaiset ovat peruskouluissa vielä satunnaisia.

– Ammattioppilaitoksissa maksutonta aamupalaa tarjotaan jo laajemmin. Niissä on huomattu, että aamupalan tarjoaminen vaikuttaa myönteisesti lounaan syömiseen, Manninen kertoo.

Myös omakustanteista aamupalaa tarjotaan joissain peruskouluissa.

Ei pelkän nälän tähden

Lahdessa yksi tekijä kokeilun taustalla on THL:n koluterveyskysely. Viimeisimmässä kyselyssä kävi ilmi, että lahtelaiset lapset syövät aamupalaa harvemmin kuin Suomessa keskimäärin (Lahden kaupunki).

Yhteinen aamuhetki ei ole pelkän nälän taltuttamisen vuoksi. Kouluissa halutaan myös kohdata lapsia ja päästä jyvälle, miten heillä menee.

Launeen koululla aamupalan lomassa esimerkiksi pelataan lautapelejä. Paikalla on koulun nuorisotyöntekijä.

– Lapset ovat myös aikuisennälkäisiä. Tarkoitus on jutella lasten kanssa heille tärkeistä asioista. Sitä kautta pyrimme löytämään syrjäytymisvaarassa olevia tai muita haasteita, kertoo rehtori Esko Taipale.

Postin varhais- ja päiväjakelu on yhdistettävä viimeistään 2030-luvulle tultaessa, kun sekä kirjepostin että sanomalehtien jakelumäärät ovat vähentyneet Suomessa, sanoo Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen.

Malinen sanoo STT:n haastattelussa, että kotitalouteen toimitetaan nykyisin keskimäärin viisi kirjettä viikossa, mutta pian enää kolme kirjettä viikossa. Tämä nostaa kirjekohtaista hintaa ja tekee jakelun etenkin harvaan asutuilla alueilla entistä kannattamattomammaksi.

– Ajatus on kyllä se, että erilaisten tuotevirtojen pitää yhdistyä siinä vaiheessa kun jaettavan määrä on kutistunut merkittävästi, Malinen sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan Posti on sitoutunut sanomalehtien varhaisjakeluun niin kauan kuin kysyntää on. Käytännössä siis myös kirjeposti toimitettaisiin aamun sanomalehtien yhteydessä.

Postinjakajille siirtymä tarkoittaisi harventuvia päivävuoroja ja lisääntyviä yötöitä. Kotiin toimitettavia postipaketteja halutaan kotiin ilta-aikaan, joka puolestaan tarkoittanee lisääntyviä iltatöitä.

Kirjepostin siirtyminen varhaisjakeluun ei sekään välttämättä olisi pysyvä järjestely. Malisen mukaan viesti lehtitaloilta Postin suuntaan on ollut, että reilun vuosikymmenen kuluttua valtaosa lehdistä on mobiililaitteissa digimuodossa.

– Vuoteen 2030 mennessä meidän sanomalehtiasiakkaista aika moni on jo tehnyt digitaalisen siirtymän. Jaamme kuitenkin niin kauan kuin on kysyntää.

Postissa on käynnissä tuhansia työntekijöitä koskevat neuvottelut työehdoista ja palkoista. Kirjepostin kannattavuuden kanssa painivassa yhtiössä työnantajan esittämät palkanalennukset tuskin jäävät viimeisiksi.

Kirjeposti voi loppua lähes kokonaan

Malisen mukaan Postin on myös valmistauduttava ajatukseen, että viiden vuoden päästä kirjeposti on lähes loppunut Suomessa. Esimerkkinä toimitusjohtaja käyttää Tanskaa, jossa kirjeiden lähetys on käytännössä loppunut. Suomi kulkee Malisen mukaan noin viisi vuotta Tanskan perässä.

– Kun katsotaan Postin 381 vuoden historiaa, niin tällaista vaihetta yhtiö ole koskaan kohdannut. Tämä on erittäin vaikea vaihe tälle yhtiölle, Malinen toteaa.

Keskeinen syy paperikirjeiden vähenemiselle ovat valtion digitalisaatiohankkeet. Ne kolhivat Postia, vaikka ovatkin toimitusjohtajan mukaan siirtymä oikeaan suuntaan.

– Jokainen Kelan lähettämä kirje, jokainen verokortti, jokainen oikeusministeriön lähettämä paperi, joka muuttuu digimuotoon, on meille iso menetys. Meillä ei ole mitään konsteja vaikuttaa siihen, että näin ei kävisi. Yhteiskunta vain muuttuu.

Posti on esittänyt jakelutukea etenkin syrjäseutujen jakeluun. Valtio voi joutua tulevina vuosina tukemaan Postin kannattamatonta liiketoimintaa, jos poliitikot haluavat säilyttää kirjeiden ja sanomalehtien jakelun ympäri maata. Suuri rakenteellinen muutosvaihtoehto olisi esimerkiksi viedä Posti pörssiin tai pilkkoa yhtiö ja listata ainakin osa siitä.

– Jos katsotaan Euroopan verrokkeja, kaikkia näitä jossain muodoissa löytyy. Nämä ovat vaihtoehtoja, ja omistaja arvioi, mikä heille sopii parhaiten, Malinen sanoo.

Malinen kuitenkin pitää tärkeänä, että Suomella on jatkossakin "vahva suomalainen postilaitos" huoltovarmuussyistä.

Pakettibisneksessä kasvunvaraa

Posti on viime vuosina vahvistanut asemaansa paketti- ja verkkokauppatoiminnassa, joka muodostaa jo yli puolet Postin liikevaihdosta. Tällä saralla Posti pyrkii kasvamaan edelleen esimerkiksi pakettiautomaattien määrää lisäämällä. Nykyisin automaatteja on noin 1 500.

Kasvunvaraa on, sillä Suomessa pakettiliiketoiminta ja suomalaisten verkkotilaaminen ovat Malisen mukaan vielä "alkumetreillä" verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Lisäksi selviä uusia kasvualueita voisi olla esimerkiksi logistiikkamarkkinalla, jossa Posti on jo Suomen suurin toimija viime vuoden Transvall-kauppojen myötä.

– Johtamisen haaste on siinä, että meillä on näitä rakenteellisia haasteita ja samaan aikaan pitäisi valtavasti investoida uuteen kasvuun, Malinen sanoo.

Posti on ollut viime viikot tiiviisti otsikoissa juuri paketti- ja verkkokauppatoiminnan työntekijöitä koskevien palkanalennusneuvottelujen vuoksi. Posti on suunnitellut, että noin 700 työntekijää siirrettäisiin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn työehtosopimuksen piiristä Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että vastaava suunnitelma koskee työtehtäviä huomattavasti laajemmin, ja palkanalennuksia voisi olla luvassa jopa 8 000 työntekijälle.

Postin toimiin ovat ottaneet kantaa myös omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinne (sd.). Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen ei halua kommentoida keskeneräisiä neuvotteluita.

– Toive on, että neuvottelut etenisivät hyvin ja rakentavasti ja löytyisi kestävä ratkaisu tähän meidän tilanteeseen.

Palkasta luopuminen ei liittynyt kohuun

Posti-kohun keskellä Malinen kertoi viime viikolla luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Malisen kuukausipalkka on 46 000 euroa. Viime vuonna Malisen palkka ja sen päälle maksetut palkkiot olivat yhteensä noin 988 000 euroa.

– Asiaa pitkään harkittuani ja yhtiön kokonaistilannetta ajateltuani pidän päätöstäni kokonaisuuden kannalta oikeana, Malinen sanoo.

Toimitusjohtaja korostaa, että hän itse päätti luopua palkastaan elokuun lopulla, ennen kuin työsopimusvaihdokset käynnistivät keskustelun Postin ympärillä.

Malisen ympärillä on kuohunut muutoinkin viime viikkojen aikana. Iltalehti kertoi viime viikolla, että Malisen johtama Posti hankki vuonna 2015 lähes 30 000 euron golfosakkeen Kirkkonummen Sarfvik Golfista samaan aikaan, kun käynnissä olivat yt-neuvottelut. Neuvottelut johtivat yli 300 työntekijän irtisanomiseen palvelupisteiltä.

Malisen mukaan hänellä oli hankinta-aikaan jo oma golfosake ja pelioikeus, jotka tosin eivät ole Sarfvikissa. Yhtiön osake hankittiin myyntiorganisaation työntekijöiden käyttöön.

– Sarfvikin osake on kätevä sen vuoksi, että siinä on pelilippuja. Niitä on helppo jakaa. Eli osake ei ole yhdelle henkilölle, vaan niitä lippuja voi jakaa monelle, Malinen sanoo.

Malinen itse on pelannut Sarfvikissa tänä vuonna kahdesti.

Viime viikolla myös Demokraatti kertoi, että Malinen olisi suosinut Postin hallituksen puheenjohtajaa yhtiön sääntöjen vastaisilla keinoilla. Hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan Helsingin asunnossa oli käynnissä putkiremontti, joka aiheutti häiriöitä postinjakeluun.

Demokraatin mukaan Malinen olisi määrännyt, että postiniput pitäisi avata jo jakelukeskuksessa ja Pohjolan postit pitäisi käsitellä ennen jakelukierrokselle lähtöä. Tämä on Postin ohjeiden vastaista.

Postin mukaan kyseinen tapaus on liittynyt siihen, että Pohjola oli ilmoittanut osoitteenmuutoksessa väärän päivämäärätiedon, jonka vuoksi posti ei kulkenut oikeaan paikkaan. Yhtiön mukaan postia voidaan ohjata käsityönä sen aikaa, kun uudet päivämäärätiedot päivittyvät koneelliseen jakeluun, ja näin toimittiin myös Pohjolan tapauksessa.

Postin mukaan Pohjola ei saanut asiassa erityiskohtelua vaan asia hoidettiin normaalin asiakaspalveluprosessin mukaisesti.

Lue myös:

Ammattiliitto: Posti haluaa laskea jopa 9 000 työntekijän palkkoja – Työnantaja: "Kilpailukykyongelma on ratkaistava"

Pääluottamusmies tyrmää pääministerin väläyttämän kertakorvauksen Postin työntekijöille: "Se lämmittää niin kuin se vanha tavara housussa"

HS: Posti suunnittelee jopa 8 000 työntekijän palkan alentamista

Hymyilevä mies viittoo pimeyden keskellä.

Ääni kertoo miehen olevan Aarne Pirkola. Hän on kolmekymppinen tamperelainen, joka on rakastanut jääkiekkoa lapsuudestaan asti.

Yhtäkkiä maisema muuttuu. Yleisö mylvii. Jääkiekkoa seuraava pystyy erottamaan jopa tutun paikan. Porin Isometsän jäähallissa on käynnissä Pirkolan suosikkijoukkueen Oulun Kärppien ja Porin Ässien kohtaaminen.

Tämä kaikki näkyy VR-videolla, jota Kärppä-pelaajat katsovat Ylen pyynnöstä.

Videolla oleva Pirkola on kuurosokea. Hän seuraa pelejä kahden viittomakielen tulkin avulla ja kertoo videolla, miten hän voi silti nauttia jääkiekko-ottelusta. Tulkit kertovat pelistä Pirkolalle muun muassa piirtämällä hänen selkäänsä kiekon liikettä.

Voit itsekin käydä tutustumassa jääkiekkoon Aarnen näkökulmasta.

Odottamaton virtuaalimaailma

Oulussa, Raksilan jäähallissa Aarne Pirkolan näkökulmaan on tutustumassa hänen fanittamansa Oulun Kärppien kapteeni ja seuraikoni Lasse Kukkonen.

Hän on kuullut Pirkolasta aiemmin, mutta videon sisältö on hänelle pelkkä mysteeri.

– On aika vaikeaa oikeastaan odottaa mitään. Hienoa päästä kokemaan tämä puoli, Kukkonen toteaa valmistautuessaan pukemaan VR-laseja katselua varten.

Kukkonen asettaa lasit sekä kuulokkeet päähänsä. Virtuaalinen matka Pirkolan kanssa voi alkaa.

Tulokas hiljentyy

Aarne Pirkolan nimi on tuttu myös joukkueen nuorelle tulokkaalle, eli maalivahti Justus Annuselle.

– Varmasti videolla tulee jotain sellaista, mitä ei itse osaa edes kuvitella. Odotan, että hän ei näe ihan samalla tavalla kuin minä. Sen takia on mielenkiintoista nähdä, miten hän kokee pelin.

Annunen keskittyy hymyillen videon ääreen. Video alkaa, ja maalivahdin ilme vakavoituu. Hetken kuluttua Annunen riisuu lasit sekä kuulokkeet, ja hymy palaa hänen kasvoilleen.

– Hienoa, että hän pystyy seuraamaan peliä niin hyvin ja kokee samat tunteet kuin me esimerkiksi silloin, kun tulee maali.

Kokemus visuaalisuuden ulkopuolelta

– Oli kyllä huikea kokemus, Lasse Kukkonen toteaa välittömästi palatessaan virtuaalimaailmasta.

Kärppien kapteeni vaikuttaa aidosti yllättyneeltä viiden minuutin kokemuksen jälkeen.

– Tämä taas muistutti siitä, kuinka mahtavan lajin parissa olemme. Pystymme tuomaan hänellekin sisältöä elämään. Pirkonen kuitenkin pystyy saamaan irti niin monia tunnetiloja pelistä, Kukkonen kommentoi videota.

Kukkonen näkee tämän olevan syy siihen, miksi jääkiekko on pysynyt suomalaisten lajisuosikkina vuosien ajan.

– Ottelusta voi aistia paljon eri asioita: kuten Aarne sanoi, hallilla pääsee tarpeeksi lähelle kaukaloa, jolloin pystyy haistamaan pelaajien hien.

Pirkolan tarinaan sukeltaminen laittoi kapteenin pohtimaan myös omaa työtään kaukalossa urheilullisena viihdyttäjänä.

– Kyllähän tämä avasi itsellä uusia ajattelumalleja. Ymmärsin, että pelissä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat paikalle tulemisen arvoisia.

Pirkola inspiroi valmentajaa

Joukkueen päävalmentaja Mikko Mannerille Pirkolan tarina tuli tutuksi jo kesällä Ylen julkaiseman artikkelin kautta. Hän kertoo sen tuoneen inspiraatiota, kun uuden joukkueen harjoittelukausi oli alkamassa.

Manner on nostanut useita kertoja esille joukkueen kannattajien merkitystä. Viime kevään finaalisarjassa kannattajalta saatu kiitoskirja kertoi paljon partasuisesta vaasalaisesta, joka korosti huomioinnin merkitsevän paljon.

– Me halumme tuottaa kannattajillemme sellaisia elämyksiä, että he voisivat ottaa joukkueen omakseen.

Nyt on kuitenkin yhden kannattajan vuoro tarjota päävalmentajalle elämys, sillä Manner asettaa VR-lasit ja kuulokkeet valmiiksi videota varten.

Ympäristön aistii myös vaihtopenkille

Mikko Manner palaa VR-kokemuksestaan silmälasit huuruten takaisin Oulun Raksilaan. Mies on mykistynyt.

– Ei tätä osaa oikein sanoin kuvata.

Pirkolan kanssa vietetty hetki VR-lasien kautta saa päävalmentajan miettimään myös omaa tekemistään.

– On uskomattoman hienoa, että esimerkiksi Aarne pystyy nauttimaan tuollakin tavalla jääkiekosta ja samaistumaan meihin.

Päävalmentaja huomasi joidenkin Pirkolan kokemien tunnetilojen välittyvät miltei samalla tavalla myös vaihtopenkille.

– Tietenkin sen aistii, jos hallissa on hyvä tunnelma ja fanit elävät mukana. Itse on jotenkin niin kiinni pelihetkessä, että ympäristö ikään kuin pysähtyy pelin ajaksi, Manner pohtii.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Aarne Pirkola ottaa elämästä ja lätkästä kaiken irti, koska saattaa sokeutua lopullisesti koska hyvänsä: "Tulkkien sormet ovat minun silmäni ja korvani"

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu varoitti torstaina, että sotilasoperaatio Gazassa voi olla maalle ainoa vaihtoehto yrittää lopettaa raketti-iskut maata kohtaan.

Asiasta kertovat Jerusalem Post ja AP.

– Sota on viimeinen vaihtoehto enkä aio riskeerata sotilaittemme tai kansalaistemme elämää vain saadakseni kiitosta, hän sanoi Kan Reshet Betin haastattelussa.

– Meillä ei todennäköisesti kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa taistelussa terroristisia voimia vastaan Gazassa.

Suunnitelmat sotilasoperaatiosta ovat jo olemassa. Sen tavoitteena on lopettaa päivittäiset raketti-iskut. Viimeisimmät hyökkäykset eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet kuolinuhreja.

Israel on vastannut niihin rajoitetuin iskuin. Israelin pääministeriltä on vaadittu kovempia otteita.

Netanjahun mukaan mahdollinen sota aloitetaan kuitenkin harkitusti, kun kaikki on valmista ja se tulee olemaan "erilainen".

– Politiikkani ei perustu tviittien varaan, Netanjahu muotoili.

Hän antoi haastattelun juuri ennen Venäjän matkaansa. Sen tavoitteena on varmistaa Venäjän kanssa, että Israelilla on edelleen vapaat kädet toimia Syyriassa.

Israel vetäytyi Gazan kaistaleelta vuonna 2005, minkä jälkeen sen otti hallintaansa terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas.

Hamasin ja Israelin välillä on ollut kolme sotaa ja useita muita väkivaltaisia yhteenottoja.

Lue lisää:

Gazasta ammuttiin kaksi rakettia eteläiseen Israeliin – pääministeri Netanjahu joutui jättämään vaalitilaisuuden kesken

Netanjahu: Jos voitan vaalit, Jordanjoen laakso liitetään Israeliin

Kello on yhdeksän aamulla ja viileässä ilmassa on alkavan syksyn tuntu. Oulun keskustan tuntumassa asunnoton Markku Korhonen huutaa tervehdyksen telttakankaan läpi ennen kuin ilmaantuu näkyville.

Teltta sijaitsee sillan alla ja sen yläpuolella sillassa kiinni olevat putket ovat kärventyneet pahoin.

Yle uutisoi viime viikolla, miten Korhosen asuinteltta paloi maan tasalle ja Korhonen menetti kaiken omaisuutensa. Hänellä ei ollut tällöin tietoa tulevasta, ei edes seuraavasta yösijastaan.

Asiat ovat muuttuneet viikossa paljon.

Korhosen mukaan täydellistä toivottomuutta ei kestänyt kauaa. Hyväntahtoiset ihmiset ovat lahjoittaneet hänelle valtavan määrän kaikenlaista tavaraa ja auttaneet hänet pystyyn.

– Ei mennyt kuin muutama tunti palosta, niin minulla oli uusi teltta ja vaatetta, Korhonen kertoo.

Kaikille lahjoituksille on ollut käyttöä, ja esimerkiksi liput uimahalliin ovat olleet mieluisa yllätys. Talvitakkeja ja haalareitakin on valmiina myöhempää käyttöä varten.

Lahjoitusten takana ovat pääosin yksittäiset ihmiset. Yritysten lahjoittamisiin Korhonen suhtautuu ennakkoluuloisemmin, koska näkee ne pitkälti mainostemppuina.

Ihmisten anteliaisuus ei kuitenkaan ole korjannut kaikkea täysin entiselleen.

Toiveissa oma rauha

Viimeviikkoisen tapahtuman myötä Markku Korhonen tuntee olonsa jatkuvasti turvattomaksi. Hän kertoo kärsineensä jo entuudestaan ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta nukkuu nyt yönsä vieläkin huonommin.

– Aina kun joku risahdus kuuluu, hyppään ylös.

Palon syttymissyystä ei ollut tietoa tapahtumapäivänä, eikä Oulun poliisilla ole enempää tietoa tapauksesta nytkään. Korhonen itse epäilee palon sytyttäjiksi kahta lasta, joiden oli hänen mukaansa nähty poistuvan teltan lähistöltä palon aikoihin.

Korhonen kertoo, että ohikulkijat ovat käyneet moikkaamassa ja vaihtamassa kuulumisia hänen kanssaan. Se ei miestä haittaa, mutta muuten julkisuus alkaa riittää.

– Alkaa kohta kyllästyttää tämä, että aina jokin media ottaa yhteyttä.

Markku Korhosen saamista lahjoituksista uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Keskustelu on auki kello 22:een saakka.

Lue myös: Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Tanskassa tutkitaan, ovatko poliisin ja syyttäjäviranomaisten käyttämät teletunnistetiedot luotettavia ja onko dataa viranomaisille välittävässä järjestelmässä ollut virhe johtanut vääriin tuomioihin.

Koko ajan laajentunut skandaali paljastui, kun poliisi havaitsi keväällä ohjelmistovirheen.

Nyt viranomaiset käyvät läpi noin 10 700 rikostapausta aina vuodesta 2012 lähtien varmistaakseen, etteivät syyttömät joudu virumaan vankilassa ohjelmistovirheen vuoksi. Toistaiseksi on epävarmaa, kuinka suuressa osassa näistä tapauksista on hyödynnetty virheellisiä teletietoja.

Vuoden 2018 osalta määrä on jo tiedossa. Puutteellista dataa on käytetty 8,9 prosentissa kaikista tuon vuoden tapauksista Tanskassa. Poliisin mukaan ongelma voi kuitenkin olla tätä laajempi.

Kun poliisi keväällä vertasi yhden poliisipiirin vuosina 2017–2019 käyttämiä teletunnistetietoja puhelinoperaattoreiden raakadataan, paljastui eroja 24 tapauksessa 75:stä.

13 tapauksessa teletietojen merkitys arvioitiin niin suureksi, että ne oli syytä arvioida uudelleen. Tapauksista seitsemän oli johtanut tuomioon, kolme oli hylätty ja kolmen käsittely on edelleen kesken.

Suomen poliisijohto sai tiedon Tanskan tilanteesta elokuussa

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo Ylelle, että Suomen poliisi sai tiedon Tanskan televalvontatietoihin liittyvistä ongelmista elokuussa.

– Sain kuulla asiasta Pohjoismaiden poliisijohtajien kokouksessa.

Tämän jälkeen Suomessa tehtiin kaikessa hiljaisuudessa virallinen selvitys aiheesta.

– Tämä on vakava tilanne. Siksi käynnistimme virallisen selvityksen. Siitä on saatu nyt ensitiedot. Niiden perusteella Suomessa ei pitäisi olla samanlaisia ongelmia kuin Tanskassa, koska meillä on käytössä erilainen järjestelmä, Kolehmainen sanoo.

Mikä ero Suomen ja Tanskan järjestelmissä on, sitä poliisiylijohtaja ei lähde julkisuudessa avaamaan.

– Salassapidon takia en voi tätä tarkemmin kertoa, mutta järjestelmät ovat erilaiset, Kolehmainen toteaa.

Teletietoja ei toistaiseksi käytetä rikostutkinnassa

Tanskassa tehdään nyt laaja arvio siitä, onko puutteellinen data ollut merkittävässä roolissa syyllisyyden arvioimisessa.

Elokuun lopussa alkanut selvitys on jo johtanut yli 30 vankeustuomiota suorittaneen tai tutkintavankeudessa olleen ihmisen vapauttamiseen.

Teletietojen hyödyntäminen rikostutkinnassa keskeytettiin elokuussa kahdeksi kuukaudeksi, uutisoi Tanskan yleisradioyhtiö DR. Valtakunnansyyttäjä Jan Reckendorff arvioi kuitenkin jo tuolloin, että keskeytys voi olla tätä pidempi.

– Tämä on erittäin vakava asia ja päätös [teletietojen käytön keskeyttämisestä] on dramaattinen. Se on kuitenkin välttämätön oikeusvaltiossa. Emme voi elää sen asian kanssa, että ihmiset joutuvat vankilaan väärien tietojen perusteella, Jan Reckendorff sanoi DR:lle elokuussa.

Reckendorffin mukaan on parempi päästää syyllisiä vapaaksi kuin istuttaa syyttömiä ihmisiä vangittuna.

– Me emme voi ottaa sitä riskiä, että viattomia tuomitaan, myös oikeusministeri Nick Hækkerup on todennut.

Teledata on usein ratkaisevassa roolissa rikostutkinnassa

Teledatasta käy ilmi, kuka on ollut yhteydessä kehenkin, mihin aikaan ja missä paikassa. Paikkatieto ilmaisee liittymän tai päätelaitteen, kuten matkapuhelimen, maantieteellisen sijainnin telemastojen avulla. Tämä data on usein täysin olennainen poliisin rikostutkinnassa ja oikeuksien puntaroidessa todistusaineistoa.

– Tähän asti matkapuhelindatalla on ollut suuri merkitys oikeuksissa, sillä sen kaltaista todistusaineistoa on pidetty lähes objektiivisena. Tämä on muuttanut ajatuksiamme mobiilidatasta, kööpenhaminalainen asianajaja Karoline Normann sanoo uutistoimisto AFP:lle ja arvelee asianajajien jatkossa kyseenalaistavan teledatan muiden todisteiden lailla.

Normann toivoo oman asiakkaansa tapauksen saavan oikeudessa uuden käsittelyn. Tämä tuomittiin kiristyksestä kolmen ja puolen vuoden vankeustuomioon teletunnistetietojen perusteella.

Ohjelmistossa, joka muuntaa telemastojen keräämää dataa ymmärrettävämpään muotoon ja välittää sen poliisille, on Tanskassa ollut jo vuosia virhe.

Sen vuoksi järjestelmä on saattanut jättää rekisteröimättä osan tiedoista tai paikantaa saman matkapuhelimen yhtä aikaa useamman telemaston alueelle.

Myös tekstiviestin lähettäjäksi on voinut rekisteröityä väärä taho. Lisäksi mastojen sijaintitiedoissa on ollut virheitä, jotka ovat voineet aiheuttaa paikkatietoihin valtavia heittoja.

DR uutisoi tapauksesta, jossa sama kännykkä oli rekisteröitynyt muutaman sekunnin viiveellä Kööpenhaminassa ja Frederikshavnissa oleviin telemastoihin. Paikkojen välinen matka on 230 kilometriä.

Tanskan Televiestintäteollisuusliiton johtaja Jakob Willer painottaa uutistoimisto AFP:n haastattelussa, ettei syy virheellisiin tietoihin ole teleyhtiöissä.

– [Teleyhtiöiden] data on luotu telepalvelujen tarjoamiseksi, ei kansalaisten kontrolloimiseksi tai valvomiseksi, Willer sanoo.

Rikosseuraamuslaitos Risen asiantuntijalausunnon mukaan on viitteitä siitä, että vankiloiden henkilökunnan jäseniä osallistuu kielletyn tavaran salakuljettamiseen vangeille.

Lausunnon mukaan kaikkein suljetuimmilta osastoilta löytyy säännöllisesti puhelimia, teräaseita, huumausaineita sekä muita niin sanottuja kiellettyjä tavaroita. Tämä viittaa lausunnon mukaan siihen, että henkilökunnan jäseniä osallistuu ainakin puhelimien ja niiden käyttöön liittyvien tarvikkeiden salakuljettamiseen vangeille.

STT:n saama lausunto on osa Poliisihallituksen viime viikolla nostaman kanteen todistusaineistoa. Syyttäjä ja Poliisihallitus vaativat, että United Brotherhood -jengi ja sen alaisuudessa toimiva Bad Union -organisaatio määrätään välittömästi väliaikaiseen toimintakieltoon ja julistetaan lakkautetuiksi.

Vangeilta saatujen tietojen mukaan on myös syytä epäillä, että henkilökuntaa on yritetty painostaa toimimaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvien vankien hyödyksi.

Lausunnosta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

Jengi herättelee pelkoa arkaluontoisilla listoilla

Henkilökuntaa on voitu myös käyttää tavaroiden salakuljettamiseen heidän tietämättään ja piilottaa tavaroita vaikkapa vankila-alueelle tuleviin kulkuneuvoihin.

Vankiloista on löytynyt myös listoja, joilla on Risen mukaan muun muassa United Brotherhoodin kannalta hankalien vankilavirkamiesten osoitteita, autojen ja perävaunujen rekisterinumeroita sekä veneiden tunnistetietoja. Tällä toiminnalla yritetään erityisesti herättää pelkoa viranomaisissa ja heidän läheisissään.

Lausunnossa kerrotaan, että osa vankiloiden henkilökunnasta pelkää toimia jengin hallinnoimilla osastoilla.

United Brotherhood on Risen mukaan Suomen vankiloissa vaikutusvaltaisin ja pelätyin rikollisorganisaatio.

Jengin jäsenet pyrkivät auttamaan vankilassa olevia jäseniään kaikin keinoin riippumatta siitä, mitä rikoksia he mahdollisesti ovat tehneet. Vankilassa oleva jäsenistö voi saada esimerkiksi rahallista apua satunnaisina tilisiirtoina tai tapaamisissa tuotuina rahalahjoina.

Tuontisoijan korvaamista kotimaisilla vaihtoehdoilla on väläytelty vuosikaudet, mutta soijaa tuodaan vielä paljon etenkin sikojen, siipikarjan ja kanojen rehuksi. Amazonian sademetsätuhojen takia tuontisoija on noussut jälleen otsikoihin.

Helsingin yliopiston härkäpapututkija Frederick Stoddard on innoissaan, sillä muutoksen hetki voi olla nyt.

– Elämme erittäin jännittävää aikaa. Kuulin tänä aamuna ensimmäistä kertaa elämässäni rehuteollisuudelta, että he hyväksyvät ja käyttävät härkäpapua sioille ja hernettä kanoille. Ja että sitä voidaan kasvattaa riittävästi Suomessa, dosentti Stoddard sanoo.

Se, että ulkomailta tuotua soijarehua voidaan korvata kotimaisilla palkokasveilla ei sinänsä ole Stoddardille uutinen. Mutta rehuteollisuuden pään kääntyminen on.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo on Stoddardin kanssa samaa mieltä: tuontisoijasta voidaan luopua, jos halutaan.

– Kyllä meillä se rehusoija ja valkuainen pystytään tuottamaan kotimaassa. Ei se ole mitään utopiaa. Tietenkin siinä tarvitaan yhteistä visiota kaikilta: tutkijoilta, neuvojilta, viljelijöiltä, kasvinjalostajilta ja teollisuudelta, sanoo Keskitalo.

Soijan valtteja ovat hyvä laatu ja etenkin halpa hinta. Suomalainen kuluttaja ei voi soijan maailmanmarkkinahintoihin vaikuttaa, mutta Stoddard nostaa esille kuluttajien joukkovoiman.

– Jos kuluttajat maksavat enemmän kotimaisella rehulla tuotetusta lihasta, tuottajat maksavat siitä enemmän rehuteollisuudelle ja lopulta viljelijäkin saa sen hinnan, että kasvattaminen kannattaa, Stoddard sanoo.

Viisi vaihtoehtoa korvaajaksi

Koska Suomi ei ole olosuhteiltaan paras mahdollinen palkokasvien viljelyyn, tarvitaan monipuolisuutta, korostavat molemmat tutkijat. Esimerkiksi viime vuonna, kun oli erittäin lämmin kasvukausi, soijan ja lupiinien hehtaarikohtaiset sadot kilpailivat härkäpavun kanssa, vaikka härkäpapu on lähtökohtaisesti monta kertaa satoisampi.

Monipuolinen ruokavalio myös vähentää kasvien haitta-aineista koituvia ongelmia.

Tässä on viisi vaihtoehtoa tuontisoijan korvikkeeksi – niin eläinten kuin ihmistenkin suuhun.

Kotimainen soija

Onnistuuko viljely Suomessa?

Vaihtelevasti. Etelä-Suomessa jos jossakin. 2010-luvulla viljely on onnistunut kolmena vuotena. Suomen kesät ovat usein joko liian kylmiä, lyhyitä tai kuivia. Soijaa voidaan viljellä Suomessa ehkä lähivuosikymmeninä, jos lajikkeita kehitetään, ilmasto lämpenee, eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä. Viljely nykyisin vähäistä. Tuontisoija on usein geenimanipuloitua, Suomessa sellaisia lajikkeita ei viljellä.

Sopiiko eläinten rehuksi?

Kuten tuontisoijaa, kotimaista soijaa voidaan käyttää kanojen ja sikojen ruokinnassa. Se sopii myös märehtijöille, mutta Suomessa soija on jo korvattu rypsirouheella. Proteiinin määrä ja laatu on erinomainen. Suomessa viljellyssä soijassa on vähemmän proteiinia kuin tuontisoijassa.

Sopiiko ihmisille ruokapöytään?

Kyllä, kuten tuontisoijakin.

Härkäpapu

Onnistuuko viljely Suomessa?

Herneen ohella palkoviljoista parhaiten menestyvä, mutta epäonnistumisia vuosina 2017-2019. Kuivuus on ongelma, eikä herne menesty kuivilla savialueen pelloilla.

Vaatii säännöllistä tarkkailua rikkakasvien takia, joten kokoaikaisella viljelijällä on paremmat mahdollisuudet onnistua kuin sivutoimisella. Härkäpapua viljeltiin tänä vuonna 18 000 hehtaarilla. Viljely onnistuu Seinäjoen eteläpuolella.

Sopiiko eläinten rehuksi?

Muille kyllä, mutta härkäpavun sisältämät visiini ja konvisiini rajoittavat käyttöä erityisesti muniville kanoille - parempaa lajiketta ollaan kehittämässä. Proteiinia ei ole yhtä paljon kuin soijassa, eikä se ole ravitsemuksellisesti yhtä täydellistä, mutta sopivasti täydennetyssä rehuseoksessa se ei ole ongelma. Sisältää paljon tärkkelystä, joten vehnän tai ohran määrää on vähennettävä hieman siipikarjan ja sikojen ruokavaliossa.

Sopiiko ihmisille ruokapöytään?

Kyllä, mutta siemenet eli pavut käsiteltävä ennen käyttöä. Proteiinia ei ole yhtä paljon kuin soijassa, eikä se ole ravitsemuksellisesti yhtä täydellistä, mutta tasapainoisessa ruokavaliossa sillä ei ole merkitystä.

Herne

Onnistuuko viljely Suomessa?

Kyllä. Viime vuonna hernettä viljeltiin 5 100 hehtaarilla rehuksi ja 3 400 hehtaarilla elintarvikekäyttöön. Herneen viljely onnistuu Suomessa alueilla, joilla viljely ylipäätään onnistuu.

Sopiiko eläinten rehuksi?

Kaikille. Herneet ovat pienempiä ja niissä on vähemmän proteiinia kuin härkäpavuissa. A-Rehu on hiljattain ilmoittanut, että voi käyttää kotimaista hernettä siipikarjan ravintona taloudellisesti kannattavasti. Vuonna 2016 Maaseudun tulevaisuus uutisoi herneen saatavuuden olevan suurin este herneen osuuden kasvattamiselle.

Sopiiko ihmisille ruokapöytään?

Kyllä.

Sinilupiini

Onnistuuko viljely Suomessa?

Kyllä yleensä, kun on oikea lajike ja osaava viljelijä. Rikkakasvit ovat ongelma. Sinilupiinia viljellään alle 100 hehtaarilla, mutta määrä voisi olla paljon suurempi. Kasvaa parhaiten happamilla hiekkaisilla mailla, jollaisia on Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kokemuksia on vielä vähän, joten sadon keskimääräistä kokoa on vielä vaikea arvioida.

Sopiiko eläinten rehuksi?

Soveltuu kaikille eläimille. Ulkomailla käytetään ainakin sioille ja kanoille. Hämeenlinnassa on saatu hyviä tuloksia kalkkunoiden ruokinnassa. Proteiinin määrä ja laatu parempi kuin härkäpavulla, mutta huonompi kuin soijalla.

Sopiiko ihmisille ruokapöytään?

Makeat ja yksivuotiset lupiinit, kuten sinilupiini soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta eivät pähkinäallergisille. Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa sinilupiinista erotetuista proteiineista ja kuiduista on tehty elintarvikkeita. Huom: Tienvarsilla esiintyvä villi lupiini on myrkyllinen.

Lue lisää:

Harva tuntee proteiini- ja kuitupitoisen sinilupiinin hyödyt

Keltalupiini

Onnistuuko viljely Suomessa?

Kuten sinilupiini: Kyllä yleensä, kun on oikea lajike ja osaava viljelijä. Rikkakasvit ovat ongelma. Kasvaa parhaiten happamilla hiekkaisilla mailla, jollaisia on Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Keltalupiinin viljelyä on kokeiltu harvoin, joten sadon keskimääräistä kokoa on vielä vaikea arvioida.

Sopiiko eläinten rehuksi?

Kuten sinilupiini, mutta proteiinin määrä parempi. Soveltuu kaikille eläimille. Ulkomailla käytetään ainakin sioille ja kanoille. Proteiinin määrä ja laatu parempi kuin härkäpavulla, proteiinin määrä jopa tuontisoijan tasolla.

Sopiiko ihmisille ruokapöytään?

Kuten sinilupiini: Makeat ja yksivuotiset lupiinit, kuten keltalupiini soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta eivät pähkinäallergisille. Huom: Tienvarsilla esiintyvä villi lupiini on myrkyllinen.

Listan laatimisessa on ollut mukana haastateltujen tutkijoiden lisäksi Luken tutkimusprofessori Marketta Rinne. Jutun kuvissa käytetyt proteiinipitoisuudet ovat Luken ScenoProt-tutkimuksen tuloksia. Proteiinipitoisuus voi vaihdella lajikkeen ja kasvuolosuhteiden mukaan.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla torstaina 12.9.2019 kello 22 saakka.

Lisää aiheesta:

Tiedätkö paljonko syöt soijaa ja miten se on tuotettu? Et edes voi, koska soijaa on niin monessa ruuassa, ja sitä tulee montaa reittiä

Metsät roihuavat nyt Amazonilla, Indonesiassa ja Siperiassa – mikä maastopaloja selittää?

Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: "Koko sademetsä saatetaan menettää"

Amazonian sademetsää tuhoutunut tänä vuonna ennätystahtiin – metsäpalojen määrä on vähentynyt syyskuun alussa

"Amazonian paloja on valtavan laajalla alueella" – asiantuntijat vastasivat kysymyksiin kulotuksen seurauksista. Esiin nousi myös Euroopan rooli.

Maa- ja metsätalousministeri täsmensi avustajansa lausuntoa: Suomesta täysin soijaton rehukäytössä vuoteen 2025 mennessä

Helsingin keskustan alittavan keskustatunnelin suunnitelmat ovat tarkentuneet. Helsingin kaupungin on määrä antaan perjantaina julki ehdotus, jossa keskustatunneli yhdistyisi suunnitteilla olevaan Sörnäisten tunneliin.

Jos siis kumpikin tunneli toteutuisi kokonaisuudessaan, voisi tulevaisuudessa autolla ajaa tunnelissa koko matkan Hermannin kaupunginosasta Sörnäisten ohi ja keskustan ali Länsisatamaan.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ensi tiistaina.

Tarkoitus on, että Helsingin kaupunki alkaa nyt selvittämään tarkemmin tätä keskustatunneli-vaihtoehtoa, jota virkamiehet kutsuvat maanalaiseksi kokoojakaduksi.

Tunnelisuunnitelmasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat torstai-iltana. HS:n mukaan tunnelin hinnan arvioidaan nousevan 1,3–1,4 miljardiin euroon. Kaupungin edustajat eivät ole suostuneet vahvistamaan arviota Ylelle.

Vielä viime talvena muun muassa Helsingin valtuutetuille esiteltiin jopa yhdeksän erilaista keskustatunnelivaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista kaupunki on kuitenkin päättänyt esitellä lautakunnalle jatkoon menijänä vain yhden.

Ehdotus lautakuntaan tiistaina

Ylen saamien tietojen mukaan vääntöä yhdestä tai useammasta vaihtoehtosta on käyty pitkään. Alustavan suunnitelman mukaan keskustatunnelin suunnitelmien piti tulla päätöksentekoon jo keväällä.

Tarkempaan selvitykseen ehdolla oleva tunnelivaihtoehto muistuttaa hyvin paljon rakennusliike Lemminkäisen suunnitelmia, joista Yle kertoi syksyllä 2017.

Erojakin Lemminkäisen suunnitelmaan on. Jatkokehittelyyn menossa olevassa suunnitelmassa keskustatunneli yhdistyy Sörnäisten tunneliin. Kaupunki myös selvästi haluaa, että kulkua kadulta tunneliin selvitetään sekä Eiranrannan että Hietalahden suunnalta.

Sitä vastoin kulkuyhteydet kaikkiin keskustan satamiin ovat mukana tässä uudessa kaupungin ehdotuksessa, kuten olivat Lemminkäiselläkin.

Sörnäisten tunneli putkahti hieman yllättäen vuosi sitten uudelleen kaupungin päätöksenteon rattaisiin. Valtuusto hyväksyi hankkeen asemakaavan muutoksen vähän yli vuosi sitten.

Tunnelin avulla halutaan kävelykeskusta

Kaupungin jatkosuunnitteluun valitsema versio on vain punainen lanka, jota nyt haluttaisiin alkaa selvittää. Tarvittaessa tunneli voidaan rakentaa osittain tai vaiheittain.

Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin tunneliin. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä.

Nyt selvitettävän tunnelilinjauksen lisäksi kaupungin on määrä alkaa miettiä tarkemmin kävelykeskustaa, joka kaupungin mukaan mahdollistuisi vain, jos keskustatunneli rakennetaan.

Mitään selkeämpää suunnitelmaa, mitä tulevilla mahdollisilla uusilla kävelykaduilla voisi tehdä, sitä ei vielä ole mietitty.

Uusiksi kävelykaduiksi on suunnitelmassa luettu Eteläranta ja Pohjoisesplanadi sekä Postikatu Postitalon edessä.

Myös se on vielä epäselvää, tulisiko vain Pohjoisesplanadista kävelykatu, vai voisiko koko Esplanadi olla osittainen kävelykatu niin, että autot kulkisivat kummallakin puolella puistoa vain yhdellä kaistalla.

Helppoa suunnitelman läpivieminen ei tule olemaan. Osa puolueista, kuten vihreät ja vasemmistoliitto, on vastustanut sekä tunnelia että sitä, että kävelykatuja saisi lisättyä Helsingin keskustaan vain tunnelin avulla.

Vastustajien mielestä lähtökohtaisesti pitäisi miettiä, voitaisiinko kävelykeskustaa rakentaa muutoin kuin tunnelin avulla.

Korjattu 12.9. 21:28

Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin tunneliin. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä.

Aiemmin luki: Keskustatunnelin on arvioitu vievän noin 40 000 autoa päivittäin pois Helsingin keskustan kaduilta. Tämän verran tunnelin on arvioitu kestävän liikennettä

Lisää aiheesta:

Yle sai käsiinsä salaiset suunnitelmat - Kaksi suurta rakennusfirmaa suunnittelee Helsingin alle jättitunnelia

Salaisessa tunnelihankkeessa kytee Helsingin mehevin riita

Analyysi: Onko autoilu tulevaisuuden Helsingin statussymboli? Keskustatunneli repii puolueita eri suuntiin

Costa Blancan, Alicanten ja Valencian seuduille Espanjaan on annettu varoitus vaarallisesta säästä.

Sääennusteen mukaan vettä saattaa tulla taivaalta loppuviikosta jopa 500 mm, mikä tarkoittaa todennäköisesti äkkitulvia.

Paikoin äärimmäiset sääolosuhteet ovat jo aiheuttaneet kuolemaanjohtaneen onnettomuuden.

Castilla La Manchan alueella kuoli torstaina 70-vuotias pariskunta, jonka auton tulvavesi vei mennessään.