Puuvillapula ja pikamuodista aiheutuva tekstiilijäteongelma saavat monen miettimään shoppailun tarpeellisuutta. Se, mikä ennen tuotti hyvää oloa, saattaa nyt aiheuttaa syyllisyyttä.

Voiko muotia kuluttaa hyvällä omallatunnolla?

Kirpputorin henkareissa roikkuvat miesten kauluspaidat vaihtuvat vaatetuunaaja Aija Rouhiaisen käsissä. Etsimme kuosia, josta voisi ommella tyylikkään naisten paidan. Syy siihen, miksi olemme miesten osastolla, on Rouhiaiselle itsestäänselvää.

– Tarvitsemme tuunaukseen riittävän suuren paidan, ja niitä löytyy miesten osastolta. Kun on paljon kangasta, on kaavojen sovittaminen helpompaa.

Rouhiainen tietää, miten kirpputoreilta löytämiä vaatteita voi tuunata nykymuodin luomuksiksi. Hän on ostanut viimeisen 25 vuoden aikana vain kymmenen uutta vaatetta kaupasta.

–Ajattelen, että jokainen kirpputorilta ostettu vaate on ekoteko. Sitä paitsi kirpputoreilta löytyy laadukasta kangasmateriaalia ja persoonallisia kankaita.

Rouhiainen on ommellut vanhoista housuista hameita, ulkotakeista viittoja ja puseroista laukkuja. Jutun lopussa on Rouhiaisen ohje miesten kauluspaidasta tehtävään naisten holkkihihaiseen paitaan. Linkki Rouhiaisen blogiin löytyy täältä.

Karmea vaate muuttuu hetkessä tyylikkääksi

Aija Rouhiainen on vakuuttunut, että jos osaa ommella verhoihin päärmeet, niin taidot riittävät myös yksinkertaisen vaatekappaleen ompelemiseen. Kyse on enemmänkin siitä, että antaa aikaa luovuudelle.

Jos ompelukoneen käyttö hirvittää, Rouhiainen kehottaa hakemaan rohkeutta esimerkiksi työväenopiston kursseilta. Innostuksen lisääntyessä voi pohtia jo oman ompelukoneen ostamista.

Rouhiaisen mukaan aloittelijakin tuunaa päivässä miesten kauluspaidan naisten holkkihihaiseksi paidaksi.

– Miesten paidan purkamiseen kannattaa varata pari tuntia, paperikaavojen tekemiseen vierähtää puoli tuntia ja ompeleminen kestää noin viisi tuntia. Palkintona työstä on paita, jollaista ei varmasti tule toisella vastaan.

Löydämme yllättäin kaksi lyhythihaista miesten paitaa, joissa on sama vaakunakuviointi eri pohjavärillä. Rouhiainen ottaa haasteen vastaan ja ompelee niistä paidan.

– Kahden paidan työstämisessä on isompi vaiva. Aloittelijan kannattaa pitäytyä yhdessä pitkähihaisessa paidassa.

Katselemme paidoissa olevia niskalappuja. Huomaamme yllätykseksemme, että ne ovat Björn Borgin tuotantoa. Nopea googlaaminen paljastaa paitojen olevan 80-luvun mallistoa, jonka on suunnitellut ruotsalaisen Rodhi Heintz. Merkkivaatteita siis!

Puuvillan tuottamiseen menee 2 500 litraa vettä

Varsinkin miesten kauluspaidat ovat monilla kirpputoreilla ongelma. Paitoja kertyy enemmän kuin niitä ehditään myydä. Tämän vuoksi ne päätyvät lopulta sekajätteisiin.

Vaikka paita olisi jo poistunut muodista, sen kangas voi olla edelleen käyttökelpoinen. Tämän vuoksi tuunaus on kekseliäs tapa säästää ympäristöä.

Esimerkiksi uuden puuvillapaidan tuottamiseen kuluu vettä keskimäärin 2 500 litraa. Lisäksi sen valmistamisen eri työvaiheissa käytetään 5 000–8 000 kemikaalia. Nämä kemikaalit päätyvät esimerkiksi Aasiassa usein puhdistamattomana ympäristöön.

Tällä hetkellä puuvilla on yksi käytetyimmistä kangasmateriaaleista. Samaan aikaan se on epäekologisin luonnonmateriaali.

Holkkihihaisen paidan ompeluohjeet:

Paidan ompelemisen ensimmäinen haaste on ottaa mittanauha esiin ja selvittää omat mitat. Mittaa rinnanympärys ja lantionympärys.

Koska paidan materiaali ei jousta, niin lisää mittoihin vähintään 5 cm. Jos käytät vähintään vaatekokoa C44, väljyyttä saa olla jopa 10 cm. Aija Rouhiainen suosittelee piirtämään mittojen pohjalta kaavan.

– Kaavan mittoja kannattaa ennen ompelemista verrata omiin mittoihin, jotta paidasta tulee sopiva. Palat voi vaikka kiinnittää nuppineuloin yhteen ja sovittaa sitä.

Rouhiaisen suunittelemaa kaavaa voi suurentaa helposti reunoista. Myös kädentien mittaa kannattaa verrata omaan käsivarren ympärysmittaan. Rouhiainen suosittelee tarkistamaan vielä kaavan pituuden, jotta paidasta ei tule vahingossa napapaita.

– Käsityölehtikaavoista poiketen tässä projektissa käytetään poikittaissaumojen vuoksi kokonaisia kaavoja.

Seuraavaksi on aika purkaa koko paita osiin. Rouhiainen suosittelee, että vain kaulus ja kauluri jätetään purkamatta.

– Muista irrottaa hihoista mansetit ja pura hihat tasoiksi. Irrota paidan napit ja säästä ne.

Kun paitakappaleet on levitelty pöydälle, niin aseta kaavat niiden päälle. Rouviaisella on vinkki, jos kangas loppuu kesken.

– Jos alkuperäinen paita ei ole riittävän pitkä, jatka napinläpikappaletta toisen olkapään kohdalta. Huomaa, että etukappaleen alaosan pitää ulottua etuosan napinläpiin saakka.

Alakappaleen reuna kannattaa huolitella siksakilla tai saumurilla. Nyt napit voi ommella paikoilleen.

Etukappale leikataan myös kaavan mukaiseksi. Muista huolitella myös tämän kappaleen sivureunat. Tarkoituksena ei ole, että etukappaleen ylä- ja alaosa ovat kiinni napeilla, kertoo Rouhiainen.

– Ompele ylä- ja alaosat yhteen käsin paidan sisäpuolelta. Riittää, kun ompeleita on sauma-alueella paikoitellen.

Ota esiin seuraavaksi alkuperäisen paidan hihat ja liitä ne holkkipaidan takakappaleen alaosaksi. Rouhiainen kertoo, että tämä voi tuoda persoonallisen ilmeen paitaan.

– Takaosan helmaan saa kivat yksityiskohdat, jos kauluspaidassa on ollut napilliset hihahalkiot. Ompele hihat yhteen ja huolittele saumanvarat siksakilla tai saumurilla.

Aseta sitten toinen kauluspaidan etukappaleista paidan yläosaksi ja ompele se hihaosista saatuun kappaleeseen. Huolittele saumanvarat. Sitten voikin ommella sivu- ja olkasaumat ja huolitella niiden saumanvarat.

Rouhiainen kehottaa huolittelemaan pääntien.

– Voit huolitella pääntien myös vinonauhalla.

Ompele hihansuut ja helma joko käsin tai ompelukoneella.

Liian suuresta kauluksesta asuun saa irtokauluksen. Kaulukset menevät tässä Rouhiaisen suunnittelemassa asussa hauskasti limittäin.

– Ompele kaulurikappaleen alareuna kiinni ompelukoneella. Sovita kaulusta ja siirrä nappia, jotta saat kauluksen sopivan kokoiseksi. Ompele vielä kaulurin päähän pieni neppari, jolla estät irtokauluksen reunan roikkumisen.

Nyt uniikki vaate on valmis!

Lue lisää aiheesta:

Puuvilla loppuu – vaateteollisuuden on nyt pakko keksiä uusia vaihtoehtoja tilalle

Ekokuitua ja tekokuitua

Öljy vaatteissamme

Puuvillan polut globaalissa kaupassa

Muovipillit ja muut merta kuormittavat kertakäyttömuovit kielletään 2021 alkaen

Olen odottanut joutsenia. Pitäisi soittaa Kaaron Janille. Nuo lauseet eivät liity mitenkään toisiinsa. Kaikki lauseet liittyvät toisiinsa.

Jo maaliskuussa vartoilin joutsenia. Kun huhtikuu nytkytti jo melkein puolta väliä, kurkin tuon tuostakin ikkunaan. Mikä niitä pidätti? Mikseivät ne tule?

Yhden ainoan kerran olin kuullut öisen tiedustelijan kaihoisat huhuilut Tornionväylän yllä. Kai se totesi, ettei kannattanut vielä jäädä. Täällä olisi joutunut syömään pelkkää lunta.

Luin tekstin monta kertaa enkä ymmärtänyt sitä.

En tunne toimittaja Jani Kaaroa, en ole koskaan tyyppiä nähnytkään, mutta olen lukenut hänen tekstejään. Viime aikoina Kaaro on päässyt uudelle tasolle. Rapportissa julkaistu Pieni essee tiivistymisestä tasapainoilee sillä pelottavalla kielekkeellä, jossa kaikki kaunis aina tapahtuu. Luin tekstin monta kertaa enkä ymmärtänyt sitä. Hyväksyn sen, sillä parhaita ei tarvitse puhkiymmärtää. Kun ollaan tarpeeksi syvällä, logiikka väistää asian alta ja päästään kiinni kieleen, tunnekieleen. Ihmisen mieleen. Kaikkein pysäyttävimmissä teksteissä on kyse sen herättämistä kuvista ja tunteista eikä tarinasta.

Minulle on sanottu: ”kirjoitat niin ymmärrettävästi.” Siitä voi johtaa ajatuksen, että kirjoittaminen olisi ajatusten järjestämistä loogiseen muotoonsa. Mutta eihän se sitä ole, ja siksi tuo kehu kuulostaa päivä päivältä enemmän moitteelta. Jos kirjoitan loogisesti, en osaa vielä niin kuin Kaaron Jani tai Kuoppalan Mikko, se räpäyttelijä.

Jos kirjoittaa täysin ymmärrettävästi, ei ole vielä päässyt ajatuksiinsa rehellisesti käsiksi. Sillä ajatukset ovat kaikkea muuta kuin jäsenneltyjä. Ne ovat poukkoilevia, irrallisia ja rumia. Ne luiruvat mustassa mudassa ja suloisissa unelmissa yhtä aikaa. Ja silloin, kun kaunis ja tyly ovat yhdessä esillä, kun sielun taivas köyrii mielen helvettiä estoitta, syntyy lauluja, proosaa ja runoja – tiivistymiä, joilla on merkitystä.

Jos joskus soittaisin Kaarolle, haluaisin sanoa, että kaikki me olemme rikki. Meidät on sirpaleista rakennettu.

Kaikki liittyy kaikkeen. Tuonelan valkolintu ja puhelu Jani Kaarolle. Puhelu jota tuskin tulee. Uudet avaukset, kuten soitto tuntemattomalle, ne ovat niin vaikeita aloittaa. Ja mitä hänelle edes sanoisin? Sanoisinko, terve tässä Pekka. Kysyisinkö, mitä kuuluu. Vastaisiko hän, mitä se sinulle kuuluu. Jos uskaltaisin, kysyisin voiko lapsesi jo paremmin. Olethan itse kunnossa, vaikka mietit niin usein kuolemaa?

Vanhan säilyttäminen on helpompaa. Muuttomatkaltaan palaava joutsen on sitä vanhaa, tottumusta. Se on vuoden kierto, luonnon todistusta, elämän paluu. Kai joutsenessa on jotain pyhää, vaikka ensimmäisenä olin esittämässä niiden lahtaamista. Eipä siinä, voisin tappaa joutsenen vieläkin surua tuntematta. Jos kanta kestää, ei muuta kuin pataan. Pitäähän ihmisen syödä, totean ja ymmärrän, että pitää lukea vielä paljon ja laveasti ennen kuin lestadiolaiskeskustalainen luontosuhteeni murtuu.

Joutsenia odotellessa mietin, mitä jos ne eivät enää palaisikaan. Mitä jos tulisi hiljainen kevät, ikimykkä Väylä. Tottuisiko siihen ikinä? Vai kävisikö joutsenen kanssa niin kuin metsiemme, vesiemme ja jumaliemme kanssa, että unohdimme, mitä meillä kerran oli. Tottuisimmeko me? Ajattelisimmeko kohta, että näinhän se on aina ollut.

Kaaro kirjoittaa esseessään, että isän juopottelu myrkytti hänet. ”Menin jollain tavalla rikki”, hän toteaa. Jos joskus soittaisin Kaarolle, haluaisin sanoa, että kaikki me olemme rikki. Meidät on sirpaleista rakennettu. Olemme tuhannen pillun päreinä, märkiä rättejä asfaltissa, jyrän alle jääneitä, ja sieltä nousseita. Me kannamme mukanamme surut ja kuolemat, petolliset ihmiset, pettymykset, sukutragediat. Kaiken me kannamme.

Kaverini Mikko murahti kerran, ettei kukaan selviä lapsuudestaan ilman traumoja. Ei pidäkään selvitä. Vain robotti rakennetaan virheettömistä osista.

Kaaro kirjoittaa pitäneensä lapsena metsää turvapaikkanaan. Minä pidän vieläkin, enkä lapsena tiennyt turvallisempaa paikkaa kuin iltapimeä metsä. Kuka minut sieltä voisi löytää?

Kesäisin minulla on tapana kävellä halki pystyyn unohtuneen metsänsirpaleen, joka rajautuu kahta puolta suohon ja päättyy soiseen lampeen. Alkukesästä siellä voi nähdä laulujoutsenen pesällään. Jos naaras huomaa tulijan, se liukuu alas veteen ja ui pounujen suojassa pois kummultaan. Sillä ei ole mitään muuta mielessään kuin suojella elämää.

Minun pitäisi tosiaan soittaa Kaaron Janille. Haluaisin kertoa hänelle joutsenista.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 25.4. klo 16.00 asti.

Lue Jani Kaaron ja Pekka Juntin kolumneja:

Pekka Juntin kolumni: Kirje vuoteen 2100 – joko kuuset ovat kuolleet?

Jani Kaaron kolumni: Miksi maailma on pilalla ja juusto juuttuu kurkkuun?

Pekka Juntin kolumni: Kun uusi kurkkii ikkunasta, ihmiskunta hyppää hervotonta hippaa

Jani Kaaron kolumni: Liian paljon hyvää on liian pahaa

Pekka Juntin kolumni: Tee niin kuin Veijo ja kaikki muuttuu hyväksi

Sakke Happonen, 13, liimautuu tiukasti veljensä Mikke Happosen, 22, kylkeen ja taputtaa isoveljensä vatsaa hilpeä ilme kasvoillaan.

Sakke on veljenä erityinen. 13-vuotias pikkuveli ei puhu, mutta ymmärtää puhetta. Kun hänellä on asiaa, hän ilmeilee, koskettaa ja tulee lähelle. Isoveli luonnehtii Sakkea reippaaksi ja iloiseksi kaveriksi.

Kuopiolaiset Happosen veljekset ovat vastikään ikuistaneet sisaruussuhteensa valokuvanäyttelyyn, joka on esillä Kuopion kaupunginkirjaston aulassa. Kaikki näyttelyn kuvat on otettu Kuopiossa järjestetyissä työpajoissa, jotka ovat osa valtakunnallista Erityinen sisaruus -projektia.

Tapaturmaisesti tai potilasvahingon kautta vammautuneiden ja sairastuneiden tukiyhdistys Tatu ry:n koordinoimiin työpajoihin osallistui sisaruksia, joista toisella on pitkäaikainen sairaus tai vamma.

Työpajojen tarkoituksena oli paitsi voimaannuttaa tervettä sisarta, myös vahvistaa sisaruussuhdetta. Perheen kaikkia lapsia ei välttämättä osata huomioida tarpeeksi, jos sisarus on vakavasti sairas tai vammautunut. Huoli ja huomion puute voi saada sisarukset oireilemaan myös psyykkisesti.

– Sisarusten ääni on tärkeää saada kuuluviin. Se unohtuu usein palvelujärjestelmässä, jossa huomio kiinnittyy erityislapseen. On tärkeää, että myös muu perhe tulee kuulluksi, Tatu ry:n järjestösuunnittelija Marjo Juuti-Tavi muistuttaa.

Mikke Happosen mukaan työpajat onnistuivat tavoitteessaan.

– Tämän projektin aikana ovat ruumiillistuneet ilo ja läheisyys. Olemme saaneet Saken kanssa viettää aikaa kahdestaan, mutta myös tavanneet muita erityisiä sisaruksia, Mikke Happonen kertoo.

"On ihan ok tuntea ikäviäkin asioita"

Valokuvanäyttely avaa yhteensä neljän sisarusparin suhdetta. Marjo Juuti-Tavi kertoo, että vanhempia jännitti aluksi, miten valokuvaustyöpajat sujuvat erityissisarusten kanssa.

– Sisaruksilla oli kuitenkin todella hauskaa tällaisten tehtävien äärellä. Idea näyttelyn järjestämisestä tuli nimenomaan sisaruksilta, Juuti-Tavi paljastaa.

Mikke ja Sakke Happosen valokuvasarjassa veljekset leikkivät lumessa, tekevät akrobaattisia temppuja ja pötköttelevät yhdessä. Kuvasarja kulkee nimellä "Sisaruus on juhlaa".

– Sitä se on ihan joka päivä. Meitä on yhteensä viisi sisarusta, joten bileet ovat yleensä aika kovat, Mikke Happonen nauraa.

Aina ei tietenkään ole helppoa. Työpajoissa nostettiin esille paitsi omien sisarusten vahvuuksia, myös sisaruuteen liittyviä haasteita.

– Työpajoissa huomattiin, että on ihan ok tuntea ikäviäkin asioita. Esimerkiksi se voi ottaa päähän, että erityinen sisarus vie niin paljon aikaa. Sisarusta saattaa pelottaa, että jotain sattuu, jos erityissisarus jää hänen hoidettavakseen. Sisarus saattaa myös ajatella, ettei voi olla vaivaksi vanhemmilleen, Marjo Juuti-Tavi luettelee.

Se voi ottaa päähän, että erityinen sisarus vie niin paljon aikaa. Marjo Juuti-Tavi

Mikke Happonen nimeää oman sisaruussuhteensa suurimmaksi ongelmaksi ajoittaiset väärinymmärrykset ja kommunikointiongelmat.

– Sisaruus ei ole missään nimessä rasite. Tulemme aika hyvin toimeen. Parhaiten mieleen ovat jääneet erilaiset voittokokemukset, kun Sakke on esimerkiksi oppinut uimaan tai polkupyöräilemään, Mikke Happonen arvioi.

Vieressä pikkuveli Sakke rutistaa isoveljeään entistä tiukemmin. Fyysinen läheisyys on tärkeää sisaruussuhteessa, jossa toinen ei puhu.

– Tämä halauskulttuuri on selvästi kasvanut työpajojen myötä. Pikkuveli on opettanut minulle eniten välittömyyttä ja läheisyyttä. Se on antanut muihinkin ihmissuhteisiin paljon, Mikke Happonen nauraa ja pöyhöttää pikkuveljen päälakea.

Valokuvanäyttely ”Ainutlaatuista sisaruutta” on nähtävillä Kuopion kaupungin pääkirjaston aulassa lauantaihin 27.4. asti. Tatu ry järjesti työpajat yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun, Invalidiliiton, Kehitysvammaisten tukiliiton, Savon vammaisasuntosäätiön ja Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kanssa.

Jos Haloo Helsinki! -bändissä Elli eli Elisa Tiilikainen oli joukon hippi, niin nyt soololevyn myötä siitä on tullut suorastaan häntä määrittävä sana.

Ei ole kirjoitettu varmaan yhtään haastattelua, josta ei hippi-määritelmää löytyisi.

Tiilikainen itse inhoaa kategorisointia, mutta tämän leiman hän ottaa ilolla vastaan.

– Minulle hippeys tarkoittaa kaikkien asioiden arvostamista ja kunnioittamista, sitä että ollaan luonnon ja ihmisten kanssa läsnä. Vilpitöntä läsnäoloa ja rakkautta tietenkin, kuvaili Tiilikainen Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Tiilikainen itse kokee rakkauden tunteita pieniä asioita kohtaan päivittäin. Esimerkiksi nähdessään kadulla kävelevän vanhuksen.

Kaikkien kappaleiden täytyy koskettaa itseä

Rauhaa ja rakkautta täynnä ei kuitenkaan ole Tiilikaisen ensimmäinen soololevy Yhden naisen hautajaiset, jonka hän julkaisi pari viikkoa sitten artistinimellä Ellips.

Pikemminkin levyn kappaleet ovat synkkiä ja syntyneet tekijän ahdistuksesta. Tiilikainen kokee, että jokaisen biisin täytyy koskettaa häntä itseään tai hänen lähipiiriään jollain tavalla, muuten niistä ei pystyisi kirjoittamaan.

– En lähde tekemään levyä niin, että nyt tähän täytyy saada mukaan kaikki mun mielenterveysongelmat, joku päihderiippuvuusjuttu ja syrjäytyneisyyttä. Kaikki alkoi vaan putoilemaan aivoista ulos ja huomasin, että tästä tuli tiivis, aika synkkä paketti.

Isän ehdotus yhdistyi Raamatun lauseeseen

Ideoita kappaleisiin Tiilikainen poimii sieltä täältä yhdistellen. Esimerkiksi päihdeongelmista kertova Kyykäärmeen valtatie -kappaleen nimi on hänen isänsä ehdotus yhteisellä Amerikan-matkalla, kun he ajoivat moottoripyörällä osavaltioiden halki.

Idea jäi muhimaan pitkäksi aikaa ja yhtäkkiä siihen yhdistyi Tiilikaisen pyörittelemä Raamatun lause “jos jonkun on jano niin tulkoon minun luokseni ja juokoon.”

– Tajusin, että nyt nämä liittyvät toisiinsa ja saan sen päihdeongelmabiisin tekstin kirjoitettua kyykäärmeen valtatien ympärille. Isältä tulee hyviä ideoita.

Ahdistus helpottaa, mutta vain hetken

Oman musiikin kuunteleminen tuntuu Tiilikaisesta vielä vähän hassulta, mutta hyvältä.

Soololevylle laulaja myös ensimmäisen kerran sävelsi kaikki kappaleet. Haloo Helsingin kappaleisiin hän on tehnyt vain sanat.

– Tämä on ollut pelottava, mutta tosi mielenkiintoinen ja opettava projekti.

Entä se ahdistus – helpottaako tunteiden purkaminen lauluihin? Kyllä, mutta vain hetkellisesti. Kun nuoren naisen harteilla on paitsi omat myös yksinäisten ja syrjäytyneiden tuskat sekä ympäristöongelmat, ei olo helpotu koskaan täysin

– Onhan elämä tosi iso ja laaja prosessi, ja paljon on vielä itselläkin läpikäytävää. Tässä sitä opetellaan elämää. Mutta kun sen asian saa sinne biisiin oksennettua, niin kyllä se hetkellisesti auttaa.

Katso Elisa Tiilikaisen koko haastattelu Puoli seitsemän ohjelmassa:

"Haluatko hyvittää ostoksesi hiilidioksidipäästöt?"

Kysymykseen saatat törmätä pian lounasravintolan kassalla, verkkokaupassa tai huoltoaseman tankkausautomaatilla.

Kysymyksen esittää keskiviikkona toimintansa aloittava Compensate-säätiö. Sen tavoitteena on tuoda ilmastopäästöjen hyvitys osaksi kaikkia mahdollisia maksutapahtumia Suomessa – ja lopulta koko maailmassa.

Ei ihan pieni tavoite.

Säätiön perustaja on menestynyt yrittäjä, Vihreiden entinen kansanedustaja ja ex-salkkaritähti Antero Vartia.

Vartian mukaan Compensate tuo kulutuksen hiilidioksidipäästöt ja aiheutuneen vahingon hintalapun näkyviin. Hyvitysmaksu on silti vapaaehtoinen.

– Haluamme auttaa ihmisiä siivoamaan jälkensä, hän sanoo.

Vartia painottaa, että päästöjen radikaali vähentäminen on "yksiselitteisesti tärkeintä", mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee tehdä.

Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi ilmakehästä on alettava poistaa valtavia määriä hiilidioksidia.

Yksinkertaisin vaihtoehto sitoa hiilidioksidia olisi metsitys. Se on työvoimavaltaista puuhaa, eikä maailman valtioilta heru hankkeisiin tarpeeksi rahaa.

Siksi Vartia kääntää katseensa kuluttajiin.

"Tästä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta"

Kuluttajille on jo ennestään tarjolla useita erilaisia päästöjen hyvityspalveluita.

Niissä kompensointia ei kuitenkaan voi tehdä maksamisen hetkellä, vaan ne vaativat käynnin erillisellä verkkosivulla ja päästöjen selvittämistä laskurilla.

Olemme mukavuudenhaluisia otuksia, joten toimet jäävät helposti väliin.

– Hyvittämisestä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta, Vartia sanoo.

Vartian mukaan Compensate voidaan tuoda minkä tahansa ostotapahtuman yhteyteen.

Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön Helsingissä yliopisto-opiskelijoiden Unicafe-ravintoloissa. Niissä asiakas voi tästä päivästä lähtien halutessaan hyvittää annoksensa arvioidut ilmastopäästöt.

Hyvitysmaksu vaihtelee annoksesta riippuen 5–15 senttiin. Toimintaidea on selitetty tässä grafiikassa.

Järjestelmään ovat tulossa mukaan myös polttoainejakelija St1, finanssitalot Nordea ja OP Vakuutus sekä lentoyhtiö Finnair.

Autoilija voi esimerkiksi hyvittää tankkaamisen aiheuttamat päästöt noin viiden sentin lisämaksulla per litra. Täysi tankillinen 95E:tä maksaisi hyvitettynä hieman alle kolme euroa ylimääräistä.

Mutta onko riskinä, että paine päästövähennyksiin nuupahtaa, kun hyvittäminen rauhoittaa soimaavan omatunnon?

Vartia uskoo vaikutuksen olevan päinvastainen: Hyvittäminen aktivoi ihmisiä ilmastotoimiin ja helpottaa myös poliittista päätöksentekoa.

– Tutkimukset ja kokemukset viittaavat siihen, että ihmiset jotka kompensoivat päästöjään ovat huomattavasti valveutuneempia ilmaston osalta ja tekevät myös muita merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi, Vartia sanoo.

Hän huomauttaa myös, että turha kulutus voi vähentyä, kun hiilipäästöt hinnoitellaan tuotteiden sisään ja tuotteet kallistuvat.

Liian hyvää ollakseen totta?

Maailma on täynnä epämääräistä viherpesua ja päästöhuijauksia, joten kuluttajat ovat syystäkin skeptisiä.

Miten Compensate aikoo varmistaa, että rahat todella päätyvät luvattuun tarkoitukseen?

Vartia sanoo, että kuluttajien luottamus on ratkaisevan tärkeää Compensaten kannalta.

Tämän takia säätiö ei tavoittele voittoa, eli kuluttajien hyvityksistä ei kerätä katetta. Rahat ohjataan lyhentämättömänä metsityshankkeisiin.

– Tämä ei ole liiketoimintaa, painottaa Vartia.

Rahavirta aiotaan julkistaa säätiön verkkosivuilla.

Vartia maksaa aluksi kulut omasta pussistaan. Toiminnan käynnistymistä varten hän myi turistien suosioon nousseen Löyly-saunakompleksin näyttelijä Jasper Pääkköselle.

Säätiö on saanut myös lahjoituksen nimettömänä pysyttelevältä yksityishenkilöltä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä.

Myöhemmin toimintaa on tarkoitus pyörittää yrityksiltä kerättävillä lisenssituloilla. Yritykset siis maksaisivat siitä, että ovat mukana hankkeessa.

Rahat menevät metsään

Toinen kriittinen kysymys koskee hiilensidontaa: Miten kuluttajat voivat varmistua, että hiilidioksidia oikeasti poistetaan ilmakehästä heidän rahoillaan?

Vartian mukaan Compensate ostaa hiilensidontaa jo käynnissä olevista, luotettaviksi todetuista metsityshankkeista, aluksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Kuluttajien rahoilla ei siis istuteta puiden taimia, vaan maksetaan jo sidotusta hiilidioksidista. Käytännössä raha siis varmistaa, että hiilensidonta jatkuu kohteessa.

Mukaan kelpuutetaan vain sellaisia hankkeita, jotka ovat tunnetuimpien kansainvälisten sertifikaattien piirissä.

Compensate hankkii todistukset sidotuista hiilitonneista (englanniksi carbon credit)amerikkalaiselta Verified Carbon Standardilta sekä luontojärjestö WWF:n perustamalta Gold Standardilta.

Lisäksi Compensate osallistuu kuluttajilta kerätyillä varoilla YK:n alaisen REDD+:n suojeluprojekteihin.

Metsityshankkeita on arvosteltu epävarmuudesta. Metsä kun saattaa palaa, tuholaiset voivat tehdä siitä selvää tai ihmiset saattavat kaataa puita salaa.

Vartian mukaan riskejä taklataan ylikompensoinnilla.

Kuluttajien maksuilla poistetaan ilmakehästä 2–5 kertainen määrä hiilidioksidia kuin mitä alkuperäisestä ostotapahtumasta aiheutui.

Tiedeyhteisö mukaan mittaamiseen

Valveutunut kuluttaja pohtii todennäköisesti myös sitä, miten hiilidioksidin sitoutuminen metsiin mitataan ja varmistetaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Vartia myöntää suoraan, että alkuvaiheessa toiminta perustuu serfikaatteja myöntävien toimijoiden arvioon, mutta tarkkaa hiilidioksidin mittaamista ei vielä tehdä.

Tämän takia hanketta edistetään yhdessä tutkijoiden kanssa.

Compensatella on tieteellinen neuvonantajaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.

Kulmala on ollut vuosien ajan maailman siteeratuimpia tutkijoita geotieteiden saralla.

Kulmalan mukaan hiilensidontaan osallistuvia metsityshankkeita täytyy alkaa mitata ja todentaa mahdollisimman pian.

Käytännössä tämä tarkoittaisi mittauslaitteistojen asentamista niihin metsiin, jotka osallistuvat hiilensidontaan. Suomessa on tällaista mittaamisen pioneeriosaamista Hyytiälän tutkimusasemalla.

Compensate ei silti rahoita hiilidioksidin mittausjärjestelmien rakentamista. Kulmalan mukaan on tiedeyhteisön tehtävä löytää rahoitus.

Tilannetta helpottaa, jos kuluttajat tottuvat päästöjen hyvittämiseen: Tällöin syntyy kysyntää uusille hiilensidonnan hankkeille ja teknologioille.

– Tarvitaan ihmisiä, jotka maksavat (päästöjen hyvittämisestä), ihmisiä jotka istuttavat ja hoitavat metsiä, ja ihmisiä jotka mittaavat, että päästöt poistuvat, Kulmala kuvaa työnjakoa.

Mahdollisuudet sitoa hiiltä metsiin ovat valtavat.

Vartian päätä ei huimaa

Helsinkiläinen Vartia, 38, nousi alun perin tunnetuksi Salatut elämät -sarjan näyttelijänä. Opiskeltuaan kauppatieteen maisteriksi hän perusti Helsingin Kaivopuistoon Mattolaituri-ravintolan.

Sen jälkeen olivat vuorossa kansainväliseen maineeseen noussut saunayritys Löyly ja kausi kansanedustajana Vihreiden riveissä. Politiikassa Vartia profiloitui vahvaa markkinataloutta ajavana "oikeistovihreänä" ja Osmo Soininvaaran hengenheimolaisena.

Compensaten perustamista hän hahmotteli kolmen vuoden ajan. Vartia kertoo ilmastonmuutoksen vastaisen työn tuovan merkityksen tunnetta elämään.

Compensate lähtee liikkeelle Suomesta, mutta tavoitteena on levittää toiminta maailmanlaajuiseksi.

Päätä ei tunnu huimaavan.

Vartia kertoo päässeensä esittelemään ideaa teknologiayhtiö Applen ylimpään johtoon, Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettiin sekä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin avustajalle.

Vartia ei halua avata julkisuuteen säätiön tavoitteita siitä, kuinka paljon rahaa metsitykseen halutaan kerätä tai kuinka paljon kuluttajia pitäisi saada mukaan.

Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa Compensate viidessä vuodessa vähintään Euroopan-laajuiseksi.

– Tämän pitäisi olla standardi, jonka avulla ihmiset ovat oppineet tunnistamaan, kuinka paljon eri hyödykkeistä päästöjä syntyy ja mikä on vahingon hinta, Vartia linjaa.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on myös se, että hiilensidonnalle syntyisi paitsi kysyntää, myös kansainvälinen markkinapaikka, eräänlainen hiilipörssi.

Tälläiselle on tarvetta, kun maailman maat tavoittelevat hiilineutraaliuden jälkeen hiilinegatiivisuutta.

Compensate vaatii valtavasti työtä, eikä menestymisestä lopulta ole takeita.

Vartia pitää kuitenkin hyvänä merkkinä kysymystä, jonka hän on kuullut usean ihmisen suusta.

– Miksi kukaan ei ole tehnyt tätä aiemmin?

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22:een saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Antero Vartia tajusi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista politiikalla – "Asiat voivat mennä niin pahasti pieleen, ettei ihmiskuntaa enää ole"

Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

Kansanedustaja Antero Vartia luopuu Löylystä, ostajana näyttelijä Jasper Pääkkönen

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Venäjän ja Pohjois-Korean johtajat tapaavat varhain torstaiaamuna Suomen aikaa Vladivostokissa. Huippukokouksen tulosten ei uskota mullistavan asetelmia Korean niemimaalla, mutta ainakin nämä neljä asiaa nousevat esiin.

1. Kaksi kovista pääsee näpäyttämään Trumpia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tulevansa mainiosti toimeen sekä Vladimir Putinin että Kim Jong-unin kanssa, mutta käytännössä Yhdysvallat kurittaa sekä Venäjää että Pohjois-Koreaa pakotteilla. Molemmilla mailla kun on naapureitaan piinaavan häirikön maine lännessä.

Huippukokous on Putinin ja Kimin protesti yksinapaiselle maailmalle. He haluavat muistuttaa, ettei maailma pyöri pelkästään Trumpin ja Yhdysvaltain ympärillä, vaan Itä-Aasian tulevaisuutta voidaan muovata myös ilman Yhdysvaltoja.

Samalla huippukokous tarjoaa tilaisuuden Venäjän ja Pohjois-Korean maineen kohentamiseen. Molemmat maat yrittävät esiintyä hovikelpoisina ja vastuullisina toimijoina.

2. Paljon porua pakotteista

Pohjois-Korea on taloudellisesti umpikujassa. Kansainväliset pakotteet ovat kuristaneet sen ulkomaankauppaa ja viime syksyn sato oli huonoin vuosikymmeneen. Vähät rahat on pantu asekehittelyyn. Maaseudulla nähdään jo nälkää ja tehtaissa pyöritellään peukaloita.

Kim Jong-un toivoo Venäjältä sekä julkista poliittista tukea pakotteiden helpottamiseksi että käytännön apua. Kumpaakin se saa vain niukasti, sillä Venäjällä ei ole syytä asettua näkyvästi poikkiteloin YK:n turvallisuusneuvoston kanssa asiassa, joka ei ole tärkeä sille itselleen.

Pohjois-Korealle riittäisi sekin, että Putin varovasti arvostelisi pakotteita. Sitä voisi perustella vaikka kansan kärsimyksillä, niin jopa Putin voisi näyttäytyä taviskorealaisten hädän ymmärtäjänä.

Joka tapauksessa on todennäköistä, että öljyn salakuljetus Venäjältä Pohjois-Koreaan saa vaivihkaa jatkua – kun samaa tekee Kiinakin ja vielä paljon laajemmin.

3. Luvassa YYA-henkistä hymistelyä

Neuvostohenkistä ystävyyden ja yhteistyön liturgiaa kuullaan vierailun aikana varmasti. Vierailun prameat seremoniat ja muut puitteet ovat näyttävät, koska molemminpuolinen itsetunnon kohottaminen maksaa vain vaivan.

Maljapuheista huolimatta käytännön yhteistyön lisääminen Venäjän ja Pohjois-Korean välillä on vaikeaa – kaupan suunta on pikemminkin alas.

YK:n turvallisuusneuvosto vaatii, että Pohjois-Korean on vedettävä metsätöissä uurastavat vierastyöläiset, joita on Venäjällä vielä noin 10 000, takaisin kotimaahan vuoden loppuun mennessä. Venäjä ei ainakaan virallisesti halua uhmata päätöstä, joka kuivattaa entisestään Pohjois-Korean rahahanoja.

Pakotteiden takia myös kauppavaihdon lisääminen on vaikeaa, vaikka Pohjois-Korea sitä hanakasti haluaisi. Eikä Venäjällä ole kiinnostusta syytää rahaa epävarmoihin sijoituksiin Pohjois-Koreassa, koska omassakin maassa riittää fiksattavaa.

4. Ydinaseista ei virallisesti tykkää kumpikaan

Sekä Venäjä että Pohjois-Korea tulevat vakuuttamaan, että ne pyrkivät ydinaseriisuntaan Korean niemimaalla.

Pohjois-Korean on helppo sitoutua ympäripyöreään tavoitteeseen, jonka se saa tulkita mieleisellään tavalla eli lähinnä velvoitteena Yhdysvalloille.

Venäjälle ydinaseettomuudesta muistuttaminen on keino kohentaa imagoa varsinkin Yhdysvaltain suuntaan – se voi näyttää Trumpille, että näin jalomielisesti Venäjä tukee Yhdysvaltoja kansainvälisessä rintamassa Pohjois-Korean painostamiseksi.

Mustaan pukuun pukeutunut mies ja vihreään mekkoon pukeutunut nainen poseeraavat aamuauringossa eduskuntatalon portailla. Pienen matkan päässä samoilla rappusilla ilmastonmuutosta vastustavat mielenosoittajat odottavat työtään aloittavia kansanedustajia.

Menossa on eduskunnan entisen ja nykyisen kuopuksen epävirallinen kapulan vaihto. Tosin nyt ei vaihdeta kapulaa vaan lämpimät onnittelut ja halaukset. Ilmari Nurminen, 28, ja Iiris Suomela, 24, ovat vanhoja tuttuja Tampereen yliopistosta ja opiskelijapolitiikasta.

Iiris Suomela pyrki eduskuntaan toista kertaa, ja nyt tärppäsi vajaan 5 000 äänen turvin. Vihreiden tamperelainen ääniharava aloittaa työnsä innostuneena.

– Todella hyvin mielin, loistavin mielin. Meillä on aivan loistava mahdollisuus korjata Suomen suunta, ja sitä innolla odotan.

Ilmari Nurmisella on alkamassa toinen kausi SDP:n kansanedustajana. Sastamalalainen Nurminen keräsi nyt lähes 10 000 ääntä.

– Muistan, kun neljä vuotta sitten kipusin nämä portaat. Ja nyt on vähän samanlainen tunnelma. Olen tehnyt kovasti töitä, ja kannatukseni kaksinkertaistui. Fiilis on onnellinen, nöyrä ja kiitollinen.

Kansanedustajat astelevat portaat ylös ja sisälle eduskuntataloon. Myös Suomela tuntee talon hyvin. Vihreiden nuorten puheenjohtajana hän on osallistunut eduskuntaryhmän kokouksiin kahden vuoden ajan. Tosin tästä eteenpäin hänen ei enää tarvitse käyttää vierailijoiden ovea.

Perheutelut yllättivät

Sisällä eduskuntatalossa Ilmari Nurminen tervehtii kaikkia ja halaa monet työntekijät ja kansanedustajakollegat. Nurmisen mukaan eduskunta on hyvä työyhteisö.

– Kannustan kaikkia uusia kansanedustajia tutustumaan ja verkostoitumaan, sillä täällä on tosi upeita ihmisiä töissä.

Myös Iiris Suomela tervehtii monia tuttuja ja esittäytyy uusille ihmisille. Suomelasta on tehty lukuisia juttuja sen jälkeen, kun hän tuli valituksi. Uuden eduskunnan kuopus kiinnostaa ihmisiä.

Suomelaa ei haittaa, että hänen ikänsä otetaan aina esiin. Se kummeksuttaa, että häneltä on alettu kysellä perheen perustamisesta.

– Minulta ei ole koskaan aiemmin kysytty näin usein, koska aion hankkia lapsia ja aionko hankkia lapsia. Tämä on tullut yllätyksenä. Eikä kukaan ole kiinnostunut nuorten miesten perhesuunnitelmista. Se on tullut outona juttuna.

Ilmari Nurmiselta ei ole kysytty perheen perustamisesta. Hän oli neljä vuotta sitten samanikäinen kuin Suomela on nyt.

– Olin viime kaudella se nuorin, ja on kiva antaa se titteli eteenpäin.

Nurminen on 28-vuotiaana edelleen eduskunnan nuorimmasta päästä. Nurmista ei haittaa, että hänestä puhutaan "nuorena".

– Viime kerralla en vaalikampanjaa tehdessäni oikeastaan kertonut ikääni ihmisille. Ajattelin, että kaikki pitivät minua liian nuorena. Nyt ajattelen, että se on vahvuus. Osaa katsoa asioita uudella tavalla eikä ole vanhoihin kaavoihin kangistunut.

Nurminen on profiloitunut sosiaalipoliitikkona. Suomelalle tärkeimmät asiat ovat ilmaston suojelu, tasa-arvo ja koulutusleikkauksista luopuminen.

Suomelan mielestä politiikassa pitää ajatella omaa elinikää pitemmälle.

– Ajattelen, että vähintään sadaksi vuodeksi ollaan tekemässä. Se on oikeastaan ainoa aikajänne, joka riittää, että pystytään tekemään kestävää ilmastopolitiikkaa.

Ex-kuopuksesta muiden nuorten mentoriksi

Eduskunnan tilastot kertovat, että nykyisten kansanedustajien keski-ikä on 47 vuotta. Vappuna 25 vuotta täyttävä Iiris Suomela on nuorin ja 72-vuotias Erkki Tuomioja (sd.) vanhin. Eduskunnassa on nyt kahdeksan alle 30-vuotiasta kansanedustajaa.

Ilmari Nurminen aikoo toimia nuorten edustajien mentorina eli opastajana.

– Haluan kannustaa uusia tarttumaan rohkeasti hallitusohjelmaneuvotteluihin, tähtäämään kunnianhimoisesti niihin valiokuntiin, jotka kiinnostavat ja kysymään apua.

Nurminen antaa Suomelalle yksinkertaisen neuvon.

– Ihan kuin mihin vain työpaikkaan mennessä. Opettelet, olet aktiivinen ja teet parhaasi. Se riittää.

Sekä Nurminen että Suomela haluavat olla aktiivisesti mukana neuvottelemassa hallitusohjelmasta. Suomelan suunnitelmat kansanedustajuudesta saattavat tosin muuttua, sillä hän on ehdolla myös eurovaaleissa.

– Viime vaaleissa vain noin 10 prosenttia nuorista äänesti, ja koen äänestysaktiivisuuden nostamisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistäni näissä vaaleissa.

Suomela aikoo ottaa paikan vastaan, jos äänimäärä riittää europarlamenttiin saakka.

Valtiopäivien avajaisia voi seurata Yle Areenassa torstaina kello 13.25 alkaen.

Lue myös:

Kehottaako presidentti Sauli Niinistö parantamaan Suomen kykyä terrorismin torjunnassa? Katso valtiopäivien avajaiset suorana kello 13.25

Rinne valittiin eduskunnan väliaikaiseksi puhemieheksi, Eerola ja Risikko varapuhemiehiksi

Tamperelainen Iiris Suomela, 24, on uuden eduskunnan kuopus – "Muutan pois keittiöttömästä yksiöstäni ja gradun tekeminen jää tauolle"

Suomen nuorin kansanedustaja: "En usko tätä oikein vieläkään todeksi" (2015)

Venäjän ja Pohjois-Korean johtajat tapaavat varhain torstaiaamuna Suomen aikaa Vladivostokissa.

Kim saapui Pohjois-Koreasta junalla.

Saapuessaan hän sanoi toivovansa, että huippukokouksesta tulee onnistunut ja hyödyllinen.

Huippukokous on Putinin ja Kimin ensimmäinen.

Sää jatkuu lämpöisenä myös tänään ja kuluvan vuoden lämpöennätys voi hyvinkin mennä rikki, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Lämpötilat liikkuvat Etelä- ja Keski-Suomessa 20 asteen tietämillä.

– Aivan etelärannikolla ja Uudellamaalla on iltapäivällä sadekuuroriskien mahdollisuus, mutta pääosin sää on poutainen ja selkeä, sanoo Huutonen.

Aurinko helli myös Pohjois-Suomessa, missä elohopea voi kohota 15- 18 asteen tuntumaan aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Lämmin sää jatkuu vielä ainakin perjantaina, mutta viikonloppuna Jäämereltä liikkuu Suomen ylle viileämpää ilmaa.

Sunnuntain lämpöasteet liikkuvat Huutosen mukaan 10-15 asteen tietämillä.

Eilen Lahdessa tehtiin kevään lämpöennätys, kun mittari näytti 21,8 astetta iltapäivällä kello neljän maissa. Lähes samoihin lukemiin päästiin myös Salossa, Porissa, Raumalla ja Turussa.

Aiheesta lisää:

Kevään lämpöennätys rikki taas – Vastaavaa lämpöpyrähdystä saa hakea 30 vuoden takaa

Facebook ennakoi voivansa saada Yhdysvaltojen viranomaisilta miljardisakot käyttäjätietojen hyödyntämiseen liittyen.

Yhtiö kertoo tulosjulkistuksen yhteydessä tehneensä tammi-maaliskuussa kolmen miljardin dollarin varauksen liittyen käynnissä olevaan Yhdysvaltojen kauppakomission tutkintaan.

Facebookin tulos romahti tammi-maaliskuussa 51 prosenttia 2,4 miljardiin dollariin. Yhtiö selittää pudotusta tekemällään varauksella. Facebookin liikevaihto kasvoi vuodentakaisesta 26 prosenttia 15 miljardiin dollariin.

Facebook tähdentää, että viranomaisten selvitys on kesken, mutta yhtiö ennakoi, että tutkinta voi johtaa jopa viiden miljardin dollarin tappioihin.

Facebookin mukaan Yhdysvaltojen kauppakomissio FTC selvittää yhtiön "käyttäjätietoja koskevia käytäntöjä". Yhdysvaltalaismedian mukaan FTC on ollut tyytymätön siihen, miten Facebook on hyödyntänyt käyttäjiensä yksityisiä tietoja liiketoiminnassaan.

Skandaalit eivät ole karkottaneet käyttäjiä

Facebook on ollut toistuvien skandaalien kohteena tietosuojakäytäntöjensä takia. Viime vuonna kävi ilmi, että yhtiö on luovuttanut jopa 87 miljoonan käyttäjän tietoja luvatta data-analyysiyhtiö Cambridge Analyticalle, joka myi palvelujaan muun muassa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaalikampanjalle.

Skandaalit eivät kuitenkaan näytä karkottaneen Facebookin käyttäjiä. Facebookilla oli maaliskuun lopussa liki 2,4 miljardia kuukausittain aktiivista käyttäjää, mikä oli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Meillä oli hyvä vuosineljännes ja liiketoimintamme sekä yhteisömme jatkavat kasvuaan, vakuutti toimitusjohtaja Mark Zuckerberg tulostiedotteessa.

Zuckerbergin mukaan yhtiö aikoo vastedes keskittyä käyttäjiensä yksityisyydensuojaan.

Tausta: Iso osa rikoksista jää ilmoittamatta

Netissä tapahtuvat tai alkunsa saavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat nousseet tänä vuonna puheenaiheeksi Suomessa. Suurin syy siihen on Oulussa paljastunut grooming-vyyhti, jonka oikeuskäsittely alkoi juuri.

Grooming tarkoittaa internetissä alkavaa nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalisen median sovellusten lisääntyessä myös mahdollisuudet lasten ja nuorten houkutteluun ovat lisääntyneet. Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2011.

Tämä Ylen juttu avaa käräjätuomion kautta, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa. Sosiaalisen median sovellusten lisäksi pedofiilit hyödyntävät lasten suosimia pelejä, kuten Fortnitea ja Minecraftia.

Iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Syynä on usein uhrin häpeä. Aikuisen kannattaa puhua etukäteen nuoren kanssa internetissä olevista vaaroista. Hyviä vihjeitä siihen saat lisää muun muassa Pelastakaa Lasten Ota puheeksi -verkkomateriaalista tai Rikosuhripäivystyksen verkkomateriaalista.

Tämän jutun käsikirjoittamiseen osallistuivat tamperelaisen Sammon lukion viestintälinjan uutisluokkalaiset Julia Silva, Liisa Matveychuk, Paul Pellas, Siiri Piirainen ja Mark Lyukhatan. Jutun taustamateriaalina on käytetty myös nuorten todellisia kertomuksia ahdistelusta, mutta "chattibotin tarina" on kuvitteellinen.

Asiantuntijoina jutussa toimivat psykologi Hanna-Mari Lahtinen Itä-Suomen yliopistosta ja asiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen Pelastakaa lapsista.

Ylen tänään julkaistun selvityksen yhteydessä paljastui, että Esperi Hoivakoti Keravan toiminnassa on vakavia puutteita.

Aluehallintoviraston pistokokeessa havaittiin viime syksynä, että yksikössä ei ollut vastuuhenkilöä, lääkehoidossa ja lääkkeiden säilyttämisessä oli puutteita ja henkilökuntaa oli liian vähän.

Ylen Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta saaman tarkastuskertomuksen mukaan esimerkiksi hoivakodin kaksi lääkejääkaappia olivat auki, vaikka niiden pitäisi olla lukittuja. Lääkekaapeista löytyi myös morfiinia, jota ei ollut kenenkään asiakkaan lääkelistalla. Lisäksi poistoon menevät lääkkeet olivat valvomatta lääkehuoneen pöydällä.

Esperi Care myöntää Esperi Hoivakoti Keravan ongelmat Ylelle, mutta vakuuttaa, että puutteet on korjattu.

– Kunnan kanssa on hyvä yhteistyö ja dialogi asian suhteen, Esperi Care Oy:n laatu- ja kehitysjohtaja Arne Köhler toteaa.

Köhlerin mielestä on selvää, ettei vastaavia puutteita saisi ilmetä.

– Tietenkin meillä on ohjeistus siihen, miten tulisi toimia. Esimerkiksi lääkekaappien ovet pitää olla lukossa ja huumelääkkeet kolmen lukon takana, tavalliset lääkkeet kahden lukon takana, hän luettelee.

Sitä Köhler ei kuitenkaan osaa sanoa, miten näin räikeitä virheitä on päässyt tapahtumaan.

– Se on hyvä kysymys. Ei ole riittävästi perehdytetty ohjeisiin tai seurattu niitä. En tunne kyseisen yksikön koko taustaa, mutta jos he ovat toimineet pitkään jollakin tavalla ja siitä tulee vakiintunut käytäntö, ei tarkkuus ole enää se, mikä se pitäisi olla.

Valvira antoi valvontamääräyksen

Eilen uutisoitiin, että sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira antoi hoivayhtiö Esperi Carelle poikkeuksellisen määräyksen korjata puutteet koko vanhustenhuollon toiminnassaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Valvira antaa valvontamääräyksen tässä laajuudessaan.

Pahimmillaan seurauksena voi olla uhkasakko tai jopa luvan peruuttaminen, jos yhtiö ei saa epäkohtia korjattua. Valviran mukaan Esperi Caren useissa vanhustenhuollon yksiköissä on todettu vuosina 2016–2019 asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavia puutteita.

Yhtiö tiedotti eilen, että toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Esperi Caren laatu- ja kehitysjohtaja Arne Köhler toteaa Ylelle, että asiat ovat olleet jo tiedossa ja niihin on puututtu jo ennen Valviran määräystä.

– Olemme keskustelleet Valviran kanssa tämän vuoden puolella paljonkin.

Köhler ei ole huolissaan Valviran asettamasta takarajasta, sillä hänen mukaansa korjaustoimiin on jo ryhdytty. Valvontamääräys velvoittaa yhtiön korjaamaan epäkohdat ja puutteet heinäkuun loppuun mennessä.

– Tietenkin olemme ryhtyneet muutoksiin vasta hiljattain. Olisimme voineet ryhtyä niihin aikasemminkin, Köhler myöntää.

Esperin noin 250 yksiköstä noin 150 on jo tarkastettu ja loput tarkastetaan kevään aikana. Vanhustenhuollon yksiköiden lisäksi tarkastetaan myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoitokodit sekä kehitysvammaisille tarkoitetut asumispalveluyksiköt.

Lisää henkilöstöä ja ilmiantokanava

Köhlerin mukaan yhtiö on esimerkiksi ryhtynyt parantamaan henkilöstön työhyvinvointia.

– Olemme lisänneet henkilöstöä paljon ja käymme nyt läpi henkilöstön rakennetta. Vakinaistamme ja kokoaikaistamme osa-aikaista henkilöstöä, Köhler kertoo.

Lisäksi yhtiössä on otettu helmikuussa käyttöön niin kutsuttu ilmiantokanava, jonka kautta niin työntekijät kuin omaisetkin voivat ilmoittaa havaitsemistaan puutteista.

– Se on ulkopuolisen palveluntarjoajan, täysin anonyymi kanava, jota kautta voi jättää epäkohtailmoituksia. Jos kokee, että yksikössä tehdään jotain väärin, mutta ei uskalla tuoda sitä normaalin esimieskanavan kautta esille, niin tiedon voi laittaa tämän kanavan kautta.

Köhlerin mukaan kanavan tarkoitus on varmistaa, että johto saa tiedon mahdollisista epäkohdista. Tähän mennessä ilmoituksia on tullut kymmenkunta.

– Osa kanavan kautta tulleista asioista on ollut sellaisia, että ne voisi käsitellä tavallisen esimieskanavan kautta. Mutta koemme, että tässä tilanteessa kaikki viestit on hyvästä.

Lue myös:

Esperi Care sai poikkeuksellisen kovan määräyksen korjata epäkohdat vanhustenhuollossa – seurauksena voi olla uhkasakko tai luvan menettäminen

Vanhusten palvelutaloihin tehdään vain harvoin yllätystarkastuksia – katso, kuinka sinun kuntasi valvoo ikäihmisten oloja

Miltä kuulostaisi hammasharja, jolla selviäisi harjauksesta kymmenessä sekunnissa? Sellaisen harjausvekottimen ovat kehittäneet opiskelijat Samu Syväoja ja Jani Perttilä J. Hyneman Centerissä Lappeenrannassa.

– Haluttiin nopeuttaa hampaiden harjausta ja tehdä rahaa, nauravat miehet syitä kapistuksen keksimiseen.

Miehet näyttävät 3D-tulostettua keksintöään. Laite on tarkoitus panna suuhun, ja harjaspäät tekevät työn muutamassa sekunnissa. Harjaspäätä voi vaihtaa kojeeseen samalla tavalla kuin sähköhammasharjassakin.

Lappeenrannassa sijaitseva J. Hyneman Center on työpaja, jossa eri alojen osaajat ja opiskelijat voivat kehitellä uusia keksintöjä ja innovaatioita. Työpaja on Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.

Paja muistuttaa yläkoulun teknisen ja tekstiilityön luokkia, joissa ovat valmiina kaikki työkalut ompelukoneesta viiloihin ja hitsauslaitteisiin. Työpaja avattiin viime syksynä.

Päältäajettava jääkaappi ja monia muita

Myytinmurtaja-telkkariohjelmasta tuttu Jamie Hyneman on teknillisen yliopiston kunniatohtori. Hän halusi tartuttaa oman kokeilunhalunsa yliopiston ja läheisen ammattikorkeakoulun opiskelijoihin.

Niinpä Lappeenrannassa yliopiston aulassa on nyt esillä 29 keksintöä, joita talven tunteina on kehitelty myytinmurtajan työpajassa. Sieltä on putkahtanut hauskoja esineitä: esimerkiksi päältäajettava jääkaappi ja pullonavaaja, jolla saa avattua korillisen pulloja yhdellä nykäyksellä.

Tutkijaopettaja Markku Ikävalkon mukaan hauskat keksinnöt ovat tärkeitä.

– Keksimiseen liittyy leikkiminen. Kun kehittelee jotain hassua, siinä tulee yleensä keksineeksi jotain muuta uutta ja jännää. Jos koittaa koko ajan olla järkevä, se ei välttämättä aukaise mieltä.

Ikävalko kertoo, että opiskelijat ovat innoissaan työpajasta ja ahkeroivat siellä myös kouluaikojen ulkopuolella.

Älymuki kotihoitoon

Henry Hiltunen on suunnitellut älymukin, jolla voidaan seurata etänä, paljonko esimerkiksi ikäihmiset juovat nesteitä. Uuden laitteen pitäisi helpottaa kotihoidon arkea.

– Tarvittaessa älymuki voi ilmoittaa hoitohenkilökunnalle, että pitää lähteä tarkastamaan tilanne, jos henkilö ei ole juonut tarpeeksi. Älymukin avulla saadaan helpotettua hoitohenkilökunnan taakkaa, ynnää Henry Hiltunen.

Idean isä on Hiltusen ystävä Timo Tuononen, joka oli kesätöissä kotihoidossa.

– Siellä hänellä syntyi idea laitteesta, jolla pystyttäisiin seuraamaan, juovatko ihmiset tarpeeksi.

Tuononen perusti yrityksen ja antoi työtilauksen älymukin suunnitteluun yliopiston J. Hyneman Centerille.

Neljän hengen opiskelijatiimi teki työtä käskettyä ja suunnitteli mukin. Työryhmä on tehnyt kahden kuukauden aikana neljä prototyyppiä älymukille.

– Toiveissa on saada älymuki markkinoille ensi vuonna tai mahdollisesti jo tänä vuonna, sanoo Hiltunen.

Viinit pulloon napin painalluksella

Opiskelijat pyytävät anteeksi kovaäänistä laitettaan. He painavat valokatkaisijan näköistä painiketta, ja kotiviini pörähtää pulloon.

Opiskelija Arttu Lassila on aktiivinen kotiviinin tekijä. Hän suunnitteli työryhmänsä kanssa kotiviinin sähköisen pullotus- ja korkituskoneen.

– Ihan käytännöllisyyden takia kone suunniteltiin. Ainahan yritetään parantaa maailmaa. Näin sitä askel kerrallaanhan tehdään, kertoo Lassila naurahtaen syitä koneen syntyyn.

Pinoamislaite teollisuudelle

Työpajassa on suunniteltu talven aikana myös teollisuuden arkea helpottavia keksintöjä, kuten esimerkiksi automatisoitu pinoamislaite.

– Tarkoitus on säästää lattiatilaa ja vähentää manuaalista nostamista, mikä taas parantaa ergonomiaa työpaikalla, kuvailee opiskelija Joel Oksanen laitetta.

Opiskelijat näyttävät pöydällä olevaa lukituslaitetta, ja televisioruudulla pyörii video, jossa demostroidaan laitteen käyttöä. Laite on pian ehkä jo ensimmäisessä teollisuusyrityksessä käytössä.

– Tämä on ihan kaupallinen projekti. Teollisuudessa oli tarve tällaiselle laitteelle, kertoo Oksanen.

Työryhmä kävi tutustumassa ongelmaan ja ratkaisi sen.

– Nyt yritys on kiinnostunut meidän keksinnöstämme, ja katsotaan meneekö se vielä tarjouskilpailusta läpi, sanoo Oksanen.

Sähköviulu ilman soittotaitoa

Kevytrakenteinen, vanerista tehty sähköviulu lepää Lassi Onnen pöydällä. Mies pyörittelee käsissään piuhaa, jonka avulla viulu saadaan soimaan pienen kaiuttimen kautta.

Onne nostaa viulun ja alkaa soittaa. Soittotaito ei ole häävi, mutta ääntä silti soittimesta lähtee. Viulua on kokeillut myös miehen puoliso, joka on soittanut viulua 14 vuotta.

Mies on mieltynyt puurakentamiseen ja päätti tehdä viulun. Kohta tulee myös sähkösello, jonka prototyyppi valmistuu kesän lopulla. Rakentajan mielestä sähköviulun etuihin kuuluu sen edullinen valmistushinta, joka on sadan euron luokkaa.

Onnella on useita syitä viulun rakentamiseen.

– Soittimet ovat haastavia tehdä ja tykkään rakennella puusta. Ja halusin opetella soittamaan viulua.

Viulun sointi on sähköinen ja säröinen, mutta se johtuu Onnen mukaan pienestä kaiuttimesta ja piuhoista. Paremmalla vahvistimella viulusta saisi kauniimman äänen.

Jamie Hyneman on nähnyt työpajan keksintöjä

Tutkijaopettaja Markku Ikävalko kertoo, että he ovat olleet keksintöjen tiimoilta yhteydessä yliopiston kunniatohtori Jamie Hynemaniin. He ovat esitelleet työpajan aikaansaannoksia myytinmurtajalle.

– Hän on nähnyt nämä keksinnöt videopalaverin kautta. Vielä ei tiedetä, milloin Hyneman saapuu seuraavan kerran Lappeenrantaan, sanoo Ikävalko.

Osa J. Hyneman Centerin keksinnöistä päätyy markkinoille. Yritysyhteistyö on aina ollut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston valtti.

–Aivan alusta alkaen vuodesta 1969 yritykset ovat olleen vahvasti mukana meidän yliopistossamme. Diplomi-insinöörityöt tehtiin alusta lähtien yrityksille, kertoo Ikävalko.

Milloin sitten päästään pesemään hampaat 10 sekunnissa?

Automaattista hammasharjaa kehittäneet opiskelijat Samu Syväoja ja Jani Perttilä kertovat, etteivät ole varmoja, jatkuuko pikahammasharjan kehittely. Se on heidän yhden yliopistokurssinsa lopputyö. Ja voi olla, että siksi se jääkin.

Lue seuraavaksi: Yliopisto sai apuun myytinmurtaja Jamie Hynemanin – nyt hullut ideat alkavat tulla oikeiksi keksinnöiksi

Euroscola-tapahtuma kokosi nuoria ympäri Eurooppaa Strasbourgiin keskustelemaan Euroopan unionin tulevaisuudesta ja ajankohtaisista asioista.

Yhdeksi puheenaiheeksi nousi Brexit, josta Munkkiniemen yhteiskoulun uutisluokkalaiset haastattelivat brittinuoria. Erityisesti huolta herättivät tulevaisuuden opiskelumahdollisuudet ulkomailla.

– Aiemmin oli niin helppoa, kun saattoi vain hakea paikkaa ja sitten sai mennä. Mutta nyt kaikki Schengen-alueeseen ja liikkumisen vapauteen tulevat muutokset pilaavat meidän mahdollisuutemme lähes kokonaan, sanoo Beth Marsden.

Myös Rowan Griffiths haluaisi opiskella tulevaisuudessa ulkomailla yliopistossa.

– Brexit tulee todennäköisesti vaikeuttamaan sitä, Griffiths sanoo.

“Kansanäänestystä ei olisi pitänyt järjestää”

Nuoret olivat sitä mieltä, että Brexit-kysymys ei ole yksiselitteinen eikä esimerkiksi kansanäänestystä olisi voinut tehdä “kyllä tai ei” -periaatteella.

– Ihmisiä olisi pitänyt paremmin informoida Brexitin vaikutuksista tai mitään kansanäänestystä ei olisi ikinä pitänyt järjestää, toteaa brittiläinen Beth Marsden.

– Mielestäni Brexit on Britannialle vaikea ongelma ratkaistavaksi. Brexitin laittaminen kansanäänestykseen ei ollut järkevää, koska niin suureen perustuslailliseen asiaan ei voi vastata vai kyllä tai ei. Tällä on niin paljon monia eri seurannaisvaikutuksia, sanoo Rowan Griffiths.

Nuoria ei kuunnella tarpeeksi päätöksenteossa

Tapahtuman työpajoissa nuoria puhutti myös ongelma siitä, että päätöksiä tehdään heidän tulevaisuudestansa ilman mahdollisuutta vaikuttaa. Yhtä mieltä oltiin siitä, että nuorten ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin päätöksenteossa.

Työpajoissa tuli myös ilmi, että esimerkiksi Euroopan unionin yhteinen turvallisuuspolitiikka ja EU:hun kuuluminen luo nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Olemalla eurooppalainen saan mahdollisuuksia tulla muun muassa tapahtumiin kuten Euroscolaan Strasbourgiin, sanoo Rowan Griffiths.

Kira Heikkonen ja Mona Leino, Munkkiniemen yhteiskoulun Uutisluokka

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Kittilän kunnan teknisen lautakunnan päätöksen yhdyskuntainsinöörin valinnasta. Oikeus kumosi siten päätökset, jotka tehtiin ensin syyskuussa 2017 ja uudelleen heinäkuussa 2018, kun edellisellä kierroksella valitut kaksi henkilöä peruivat tulonsa.

Hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta ei ole perustellut millään tavalla päätöstään sivuuttaa kummassakin valintatilanteessa vs. yhdyskuntainsinöörinä työskennellyt Pentti Kangas. Lautakunnan esittelijä Lauri Kurula esitti useassa kokouksessa toimeen pätevimpänä hakijana Kangasta, mutta joka kerta lautakunnan jäsenet muuttivat päätöstä joksikin muuksi kuin Kankaaksi.

Tekninen lautakunta ei perustellut sitä, miten toimeen valitut hakijat olisivat pätevämpiä kuin Levin Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajanakin toiminut Kangas.

Kittilän kunta ei toimittanut teknisen lautakunnan päätösten perusteluja edes hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden mukaan kunta perusteli asiaa vain siten, että kuntien lautakunnat eivät ole sidottuja esittelijän esitykseen.

Tekninen johtaja: Kankaalta poistettiin vuosien työkokemus

Teknisen lautakunnan päätöksistä on jätetty useita eriäviä mielipiteitä vuosina 2017 ja 2018. Esimerkiksi Kittilän tekninen johtaja Lauri Kurula moitti lautakunnan päätöstä siitä, että vuonna 2018 ansiovertailusta oli jätetty pois vesi- ja jätehuolto.

Kurulan mukaan Pentti Kankaalta poistui vertailussa yli 10 vuotta työkokemusta sillä, että lautakunta päätti korostaa työkokemusta infra-alalla ja kunnossapidossa. Kurula sanoo, että siten luotiin hakua varten oma "eniten eduksi katsottavan työkokemuksen" kategoria, jotta Kangas voitiin syrjäyttää.

Teknisen lautakunnan jäsen Outi Marttila (kesk.) puolestaan moittii Kittilän entistä vs. kunnanjohtajaa Sanna Ylinampaa siitä, että hän on viivyttänyt Kankaan oikaisupyynnön käsittelyä. Syksyllä 2018 tehty oikaisuvaatimus käsiteltiin lautakunnassa vasta helmikuussa 2019.

Oikeus: Päättäjät eivät olleet jääviä

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi yhden keskeisen perustelun Pentti Kankaan valituksesta. Kankaan mukaan hänen työsuhteestaan oli päättämässä kolme jääviä henkilöä sen vuoksi, että he olivat epäiltyinä virkarikoksesta entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän laittoman erottamisen vuoksi.

Kangas on ollut puolustamassa Anna Mäkelää. Kankaan tarkoittama kolmikko on sittemmin saanut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, ja heidän on pidätetty luottamustoimistaan oikeudenkäyntien ajaksi.

Hallinto-oikeuden mukaan tästä asetelmasta ei kuitenkaan sinänsä seuraa, että syytteitä saaneet kuntapäättäjät olisivat olleet esteellisiä käsittelemään asiaa teknisessä lautakunnassa – siitä huolimatta, että päätös vaikutti Kankaan asemaan.

Pentti Kangas sanoo Ylelle harkitsevansa vielä, hakeeko hän korvauksia työsyrjinnästä, jos hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman. Kankaan kohtelusta on tehty myös tutkintapyyntö poliisille.

Lue lisää

Kittilä-jupakka: Kunta maksaa yli 140 000 euron sovintokorvauksen entiselle kunnanjohtajalle

Kittilän kunta valitsi Levin hissiyhtiön hallitukseen hyllytettyjä kuntapäättäjiä

Kittilä pääsee viimein palkkaamaan vakituisen kunnanjohtajan – "Helkkarin hyvä uutinen", iloitsee kunnanhallituksen puheenjohtaja

Valitus Kittilän kunnanjohtajan sovintosopimuksesta nurin KHO:ssa

Pienten lasten ei pitäisi katsella televisiota tai älylaitteita eikä pelata tietokonepelejä, sanoo Maailman terveysjärjestö WHO tuoreessa raportissaan. 2-4-vuotiaille lapsille WHO suosittaa enintään tunnin ruutuaikaa, sitä nuoremmille ei lainkaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun WHO antaa suosituksia lasten ruutuajasta, jolla tarkoitetaan television tai älypuhelinruudun katsomista sekä tietokonepelien pelaamista.

WHO:n kehottaa vanhempia lukemaan lapsille ja leikkimään heidän kanssaan.

– Meidän pitäisi tuoda leikki takaisin lasten elämään, sanoo lääkäri Juana Willumsen järjestön tiedottessa.

Järjestö peräänkuuluttaa suosituksissaan nimenomaan fyysisen aktiivisuuden ja hyvien yöunien tärkeyttä lapsen arjessa. WHO:n mukaan liikunnan puute on maailmanlaajuisesti merkittävin riskitekijä liikalihavuuden lisääntymisessä.

WHO korostaa, että terveelliset elämäntavat pitäisi opettaa lapselle juuri tämän ensimmäisten vuosien aikana, jolloin lapsen kehityskaari on nopea.

Useat tutkijat ovat esittäneet viime vuosina huolensa siitä, että lisääntyvä ruutuaika vaikuttaa lapsen valmiuksiin oppia kieltä ja sosiaalisia taitoja.

WHO:n suositukset ovat saaneet myös laajalti arvostelua osakseen. Monet asiantuntijat korostavat, etteivät WHO:n suositukset perustu tutkimuksiin tai niiden tueksi on vain vähän tieteellisiä todisteita. Lisäksi suosituksissa ei oteta huomioon sitä, ettei kaikki ruutuaika ole huonoksi lapsille.

Aiheesta lisää:

WHO warnings over children's screen time disputed by UK experts

WHO: Infants under 1 year old shouldn’t be exposed to any electronic screens

Veli-Matti Aalto-Setälän 13-vuotias poika hyppäsi viime keväänä koulupäivän jälkeen pyöränsä selkään ja lähti polkemaan kohti mummilaa. Tie muuttui hiekkatieksi, ja viimeiseen alamäkeen poika ajoi kovaa.

– Vauhtia oli aika paljon, kun yhtäkkiä pyörä hajosi vauhdissa alta. Hän ei ehtinyt edes laittaa käsiä suojakseen vaan lensi suoraan naamalleen hiekkaan, Aalto-Setälä kertoo.

Selvisi, että turkulaispojan Jopo-pyörän runko oli katkennut kahtia. Kuvista näkyy, että sauma oli kuin veitsellä leikattu. Pojalla todettiin useita ruhjeita kasvoissa, olkapäissä ja lonkassa. Nenän ja ylähuulen väliin jäi pysyvä arpi, joka muistuttaa huulihalkiota.

Vakavin vamma tuli hampaisiin. Kaksi etuhammasta katkesi juuresta saakka, mutta jäi kuitenkin ikeniin kiinni. Lääkäri epäili, että hampaat irtoavat myöhemmin. Hampaat tarvitsisivat myös juurihoitoa, mutta sitä ei voida tehdä kun hampaat eivät ole kunnolla kiinni.

Sitä on odotettu melkein vuosi. Poika on nyt 14.

– Lääkärin mukaan hampaiden putoamisen jälkeen pojalle pitää laittaa suuhun väliaikaiset rakenteet siksi aikaa kun kasvot kasvavat, eli noin 20-vuotiaaksi. Sen jälkeen tulevat pysyvät implantit.

Alumiini väsyy

Helkaman sivuille ilmestyi viime syksynä tiedote, jonka mukaan se on havainnut vuosina 2009–2012 alumiinista valmistettujen Jopo3-pyörien rungoissa satunnaisia murtumia johtuen pyörän väärästä käyttötavasta.

Kyseisen mallin pyöriä valmistettiin neljän vuoden aikana noin 7 000 kappaletta.

– Meille on tullut niistä alle kymmenen asiakaspalautetta. Valtaosassa käyttäjälle ei ole aiheutunut vaaraa. Tiedossamme on kuitenkin muutama loukkaantumistapaus, jotka ovat aina valitettavia, kertoo Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Tero Valtonen.

Valtaosassa tapauksista käyttäjälle ei ole aiheutunut vaaraa. Tero Valtonen

Valtosen mukaan kaikki tapaukset on tutkittu, ja niille on ollut yhteistä alumiinirunkoisen pyörän vääränlainen käyttö. Hän muistuttaa, että pyörällä ei saa keulia eikä hyppiä.

– Alumiini väsyy keulimisesta ja sen aiheuttamasta rasituksesta. Tämä ei koske vain Jopoja vaan kaikkia alumiinirunkoisia pyöriä. Niitä ei ole tarkoitettu temppukäyttöön. Tavallisessa ajokäytössä niissä ei ole murtumisvaaraa, Valtonen sanoo.

Helkama sai ensimmäisen asiakaspalautteen vuonna 2012. Valtonen kertoo, että toimiin ryhdyttiin heti. Valvova viranomainen testasi pyörän, mutta ei Valtosen mukaan vaatinut toimenpiteitä. Lisäksi jälleenmyyjille laitettiin pyyntö tarkastaa pyörän rungon kunto.

– Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että asiasta keskustellaan ja kuluttajia tiedotetaan siitä ettei tavallisia pyöriä ole tarkoitettu temppukäyttöön. Temppuilukäyttöön sopivia pyöriä ovat erikoisvahvisteiset pyörät kuten BMX-pyörät.

Isä vaati 20 000 euroa, 2 000 euron hyvitystä tarjottiin

Veli-Matti Aalto-Setälä sanoo, että hänen poikansa on keulinut pyörällä jonkin verran. Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä.

– Emme tienneet, ettei sillä saisi keulia. Lapset ja nuoret keulivat paljon. Jopon omalta sivulta tiedotetta ei löydä, ellei osaa etsiä. Minusta on vastuutonta, ettei Helkama varoita käyttäjiä paremmin pyörästä, joka voi hajota hengenvaarallisesti alla.

He tarjosivat 2000 euroa hyvitykseksi sillä ehdolla, että lupaan olla kertomatta tästä tapauksesta kenellekään. Veli-Matti Aalto-Setälä

Aalto-Setälä kertoo, että Helkama pyysi rikki menneen pyörän tutkittavakseen ja tarjosi uutta Jopoa tilalle.

– Sanoin, että voitte lähettää uuden mutta ei sillä uskalla kukaan ajaa. He lähettivät pyörän ja hakivat vanhan pois. Sen jälkeen ei kuulunut moneen kuukauteen mitään.

Onnettomuudessa loukkaantunut Aalto-Setälän poika kertoo Ylelle, että ajaa nykyään mieluiten vankkarakenteisemmalla pyörällä kuin Jopo.

Pojan hoidot maksoi oma tapaturmavakuutus. Aalto-Setälä teki vaimonsa ja poikansa kanssa Helkamalle noin 20 000 euron korvausvaatimuksen kivusta, särystä ja elämää hankaloittavasta haitasta. Helkama oli valmis maksamaan 2 000 euroa.

– Helkaman palkkaamat juristit ilmoittivat, että Jopoa on käytetty väärin ja Helkama ei ole vastuussa. He tarjosivat 2 000 euroa hyvitykseksi sillä ehdolla, että lupaan olla kertomatta tästä tapauksesta kenellekään.

Salassapito on sopimusehto

Ylellä on hallussaan Helkaman lakimiehen laatima sopimus, jossa tarjous esitettiin. Aalto-Setälä kertoo, ettei perhe halunnut ottaa rahoja vastaan. Yle on nähnyt myös sähköpostin, jossa he kieltäytyvät tarjouksesta.

– En voinut suostua, koska haluan varoittaa muita ja estää pahemmat onnettomuudet. Pidän salaamista vastuuttomana. Meidän poikamme olisi voinut kuolla tai halvaantua.

Toisinaan kalliin ja aikaa vievän oikeudenkäynnin välttämiseksi yhtiömme on ehdottanut vahinkoa kärsineelle sovintotarjousta. Tero Valtonen

Helkama ei kommentoi julkisuudessa yksittäistä tapausta. Toimitusjohtaja Tero Valtonen toteaa yleisellä tasolla, että korvausvaatimukset selvitetään aina tapauskohtaisesti, ja juristi sekä vakuutusyhtiö selvittävät myös vaatimusten oikeudellisen perusteen.

– Toisinaan kalliin ja aikaa vievän oikeudenkäynnin välttämiseksi yhtiömme on ehdottanut vahinkoa kärsineelle sovintotarjousta. Niihin sisältyy aina salassapitoa koskeva sopimusehto. Se koskee sopimuksen ehtoja kokonaisuudessaan, myös sopimuksen kohteena olevaa erimielisyyttä.

Sama alumiini yleisesti käytössä

Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä. Yhtiön mukaan alumiinia käytetään kuitenkin polkupyörien rungoissa yleisesti.

– Tällä hetkellä valmistettavien Jopojen rungoissa ei ole alumiinia, mutta muissa osissa kylläkin. Kokemuksesta tiedämme, että Jopo-pyörät ovat arjessa melko kovakouraisessa käytössä. Siksi toivomme, että kaikki käyttäjät tutustuvat käyttöohjeisiin ja käyttävät pyörää vain tavalliseen kaupunkiajoon.

Veli-Matti Aalto-Setälän pojalla Jopo oli käytössä vuoden. Aalto-Setälä sanoo, että pojan hampaat saattavat vielä luutua takaisin paikalleen. Ne voivat kuitenkin heilua jonkin verran lopun ikää.

– Pureminen sattuu. Poika ei pysty syömään mitään kovaa tai puremaan kunnolla ruisleipää. Hän pelaa SM-tasolla koripalloa ja joutuu nyt käyttämään hammassuojia. Pelitilanteisiin pitää myös mennä varovaisemmin kuin ennen.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Veli-Matti Aalto-Setälän pojan sairauskertomuksia. Tekstiä korjattu klo 22:52: muutettu väliaikaiset hampaiden implantit väliaikaisiksi rakenteiksi.

Näyttelijä Rami Malek on mukana seuraavassa Bond-elokuvassa. Bohemian Rhapsody -elokuvasta viime helmikuussa Oscarin voittaneen Malekin osallistumisesta 25. Bond-elokuvaan kerrottiin tänään Jamakailla, jonne tuleva elokuva sijoittuu.

Malek esittää elokuvassa pääpahista. James Bondia elokuvassa näyttelee Daniel Craig. Kyseessä Craigin viides ja viimeinen rooli brittiagenttina.

Tiedotustilaisuudessa ei paljastettu tulevan elokuvan nimeä. Sen verran juonesta kerrottiin, että elokuvan alussa Bond ei enää ole Britannian tiedustelupalvelun riveissä.

Elokuvassa agentti 007 palaa Jamaikalle, joka on kahdesti tarjonnut puitteet Bond-elokuvalle. Vuonna 1962 Sean Connery aloitti Bond-elokuvien sarjan Jamaikalle sijoittuvalla Tohtori No'lla ja 11 vuotta myöhemmin Roger Moore käynnisti uransa Bondina voodoota täynnä olevalla Elä ja anna toisten kuolla -elokuvalla.

Tänään torstaina uuden eduskunnan järjestäytyminen jatkui valtiopäivien juhlallisilla avajaisilla.

• Eduskuntaryhmät sopivat valiokuntien puheenjohtajista. Suuren valiokunnan puheenjohtajuus menee vihreille, perustuslaki- ja valtiovarainvaliokuntien puheenjohtajuudet SDP:lle ja ulkoasiainvaliokunnan perussuomalaisille. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajuuden sai kokoomus ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskusta.
• Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli viime vuosien rikkinäistä hallituspolitiikkaa. Valtiopäivien avajaispuheessaan hän korosti hallitusyhteistyöhön sitoutumista ja hallituspuolueiden yhteistä vastuuta. Lue koko puhe täältä.
• Väliaikainen eduskunnan puhemies Antti Rinne (sd.) puhui vaalihäirinnästä ja korosti runoilija Pentti Saarikosken sanoin, että kaikkien – myös kansanedustajien – on "oltava ihmisiksi".

Avajaispäivä jatkui konsertilla

Valtiopäivät avasi presidentti Sauli Niinistö.

Eduskuntaryhmät jakoivat iltapäivällä valiokuntien puheenjohtajien paikat puolueiden kesken. Kyse ei ollut vähäpätöisestä seikasta, sillä viime vaalikaudella valiokuntien puheenjohtajiston rooli korostui muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa.

Iltaohjelmaan kuului avajaispäivän juhlakonsertti Musiikkitalossa.

Lisää aiheesta:

Kehottaako presidentti Sauli Niinistö parantamaan Suomen kykyä terrorismin torjunnassa? Katso valtiopäivien avajaiset suorana kello 13.25