Suurin osa Vantaan terveys-, perhe- ja vanhuspalveluista ottaa käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin toukokuun 11. päivänä.
Apotti on ollut marraskuusta lähtien, noin puolen vuoden ajan, koekäytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli Husin Vantaan Peijaksen sairaalassa, ja tuona aikana järjestelmän käytössä on ilmennyt paljon alkukankeuksia.
Yle kertoi maaliskuussa, että osa lääkäreistä kokee järjestelmän monimutkaiseksi ja hankalaksi käyttää.
Jatkossa Vantaalla on yksi yhtenäinen tietojärjestelmä käytössä sekä perusterveydenhuollosta vastaavissa terveyskeskuksissa että sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelussa, vanhustenhuollossa ja vammaispalveluissa.
Muutos on merkittävä, sillä nykyisin Vantaalla on käytössä useita keskenään kommunikoimattomia ja osittain jo vanhentuneitakin järjestelmiä. Apotin pitäisi tuoda sujuvuutta hoitoketjuihin, kun eri toimipisteet kirjaavat potilastiedot samaan järjestelmään.
Lääkäri kirjoittaa tietokoneella Vantaan Myyrmän terveysasemalla pian uuteen potilastietojärjestelmään. Matti Myller / Yle
Toiminta saattaa hidastua – avuksi palvelusetelit
Vantaan kaupunki tiedottaa, että uuteen järjestelmään totuttelu saattaa hidastaa toimintaa. Vantaalla mahdolliseen alkukankeuteen varaudutaan lisäämällä kiirellisen hoidon vastaanottoaikoja ja siirtämällä kiirettömän hoidon aikoja myöhemmäksi.
Jos palvelut ruuhkautuvat pahasti, kaupunki voi myöntää palveluseteleitä yksityisille palveluntuottajille. Palvelusetelillä voi esimerkiksi asioida yksityisellä lääkäriasemalla tai ostaa lapsiperheiden kotipalvelua.
Apotti ajetaan sisään kahdella kertaa. Suurin osa terveys-, perhe- ja vanhuspalveluista ottaa järjestelmän käyttöön jo toukokuussa, mutta muutamat sektorit – suun terveydenhuolto, päihdepalvelut, vammaispalvelut, työllisyyspalvelut ja perheoikeudelliset asiat – tulevat mukaan vasta marraskuussa.
Apotissa ovat mukana Helsingin yliopistollinen sairaala sekä Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Tuusula ja Kerava.
Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela esitelmöi Apotti-järjestelmästä. Matti Myller / Yle
Maisa käyttöön sosiaalipalveluissa – muistuttaa terveydenhuollon Kanta-palvelua
Apotin myötä sosiaalihuollon asiakkaat saavat käyttöönsä Maisa-portaalin, jonka kautta he voivat hoitaa asioitaan sähköisesti. Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom kertoo, että Maisassa pystyy katsomaan omia tietoja samaan tapaan kuin terveydenhuollon puolella Kanta-järjestelmästä.
Hänen mukaansa Maisa lisää avoimuutta, sillä nyt asiakas pääsee myös sosiaalihuollon puolella katsomaan, mitä henkilökunta on kirjannut asiakastietoihin.
– Asiakas voi myös kommentoida hänestä kirjattuja tietoja ja kirjata asioita paikan päällä yhdessä työntekijän kanssa, Cantell-Forsbom sanoo.
Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela ei ole huolissaan Peijaksessa koetuista ongelmista. Hänen mukaansa uusien järjestelmien käyttöönotossa on aina alussa kankeuksia, jotka korjautuvat myöhemmin.
– Minulla on isot odotukset, että Apotti auttaa meitä myös resurssien käytössä, sillä osa kommunikoinnista voidaan siirtää Maisan kautta tapahtuvaksi. Se vähentää lääkärien puhelintyöhön käytettävää aikaa, joka puolestaan vapautuu vastaanottotyöhön, josta meillä on ollut pula täällä Vantaalla, Vuorela kertoo.
Apotin toimitusjohtaja: Ongelmat korjataan kesään mennessä
Apotin pitäisi tuoda sujuvuutta hoitoketjuihin, kun eri toimipisteet kirjaavat potilastiedot samaan järjestelmään.
Apotti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo, että töitä tehdään jatkuvasti järjestelmän ongelmien korjaamiseksi ja valmista pitäisi tulla kesään mennessä. Matti Myller / Yle
Apotti Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo, että Apotissa ilmenneet ongelmat, jotka ovat liittyneet lääkitykseen ja resepteihin, saadaan pääosin ratkottua kesään mennessä.
– Teemme koko ajan töitä ongelmien korjaamiseksi ja Apotin käytettävyyden parantamiseksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käydään ihan selän takana katsomassa, mitkä ovat ongelmat, ja niitä sitten sitä mukaa korjataan.
Välimäki uskoo, että Vantaan kaupungin palveluissa Apotti tulee toimimaan jo paljon kivuttomammin kuin aiemmin Peijaksessa.
Hirmumyrsky Idain pahoin runtelemassa Mosambikissa pelätään uuden syklonin tuomia tuhoja.
Kennethiksi nimetty sykloni iskeytyi Mosambikiin Pemban kaupungin pohjoispuolelle torstaina illalla Suomen aikaa, uutistoimisto AP raportoi.
Taifuunivaroituskeskuksen mukaan myrsky puhalsi rantautuessaan 220 kilometrin tuntinopeudella.
Kenneth-myrsky rantautui aiemmin Komoreille 140 kilometrin tuntinopeudella. Paikallisten viranomaisten mukaan myrskyssä kuoli kolme ihmistä.
Aiemmin torstaina Kennethin ennustettiin osuvan Mosambikin koillisosiin. Nämä alueet säästyivät sykloni Idain tuhoilta maaliskuussa. Myrskyn uskotaan ulottuvan myös Tansaniaan.
Sateet voivat jatkua maanantaihin asti
Uutistoimisto Reutersin haastattelema eteläafrikkalainen meteorologi Dipuo Tawana ennustaa, että Kenneth saattaa synnyttää 7–9-metriset aallot, ja merenpinta voi nousta jopa kolme metriä.
Lisäksi myrskysateiden ennustetaan jäävän Mosambikin ylle jopa maanantai-iltaan asti. Vettä voi tulla neljässä päivässä 500–1 000 millimetriä. Tämä tarkoittaa, että maassa voi olla jälleen edessä pahoja tulvia.
Mosambikin viranomaisten mukaan viisi jokea ja rannikon vesistöt saattavat tulvia. Ne uhkaavat noin 680 000 ihmisen elämää.
Ihmisiä on kehotettu evakkoon korkean riskin alueilta.
Hirmumyrsky huolestuttaa Mosambikissa, sillä maa on vasta toipumassa maaliskuun puolivälin Idai-myrskystä. Tuhat ihmistä kuoli Mosambikissa ja naapurimaissa, rannikkokaupunki Beira tuhoutui pahoin, ja myrsky nostatti Mosambikissa laajat tulvat.
Idai iski ennen sadonkorjuukautta ja vei mennessään satoa. Uhkana on jo nyt ruokapula tulevina kuukausina. Uusi, tuhoisa hirmumyrsky pahentaisi mosambikilaisten tilannetta entisestään.
Päivitetty 20:30: Päivitetty tuoreimpia tietoja hirmumyrskyn rantautumisesta.
Jääkö hieno ajatus itse tehdystä simasta tänäkin vappuna vaiheeseen? Peli ei ole vielä menetetty, vaikka kaverit jo postaisivat somessa kuvia paraatikuntoon käytetystä perinnesimasta.
Unohtajan salainen ase on Marttojen pikasima.
Marttojen pikasimaan tarvitaan vain neljä ainesosaa.Kati Latva-Teikari / Yle
Kotitalouden asiantuntija Heidi Peltonen Keski- Ja Etelä-Pohjanmaan Martoista raottaa reseptivihkoaan:
Marttojen pikasima
Puoli litraa kivennäisvettä
Puoli litraa omenamehua
Puolikkaan sitruunan mehu
Raasta inkivääriä maun mukaan
Sekoita ja nauti.
Ainekset kannuun, sekoitus ja tarjolle lasiin. Marttojen pikasima on hetkessä valmis.Kati Latva-Teikari / Yle
Perinteisempää simaa valmistava ei selviä pelkällä sekoita ja nauti -periaatteella. Hiivanokareella käytetty juoma vaatii valmistuakseen ja tekeentyäkseen muutaman päivän.
Jos on allerginen tai sitrukset eivät muuten nappaa, simamaisen juoman voi tehdä vaikka raparperista tai pakastemarjoista. Simamaisen?
– Jos se simana tehdään, niin sitähän se sitten on, Heidi Peltonen nauraa.
Kotitalouden asiantuntija suuntaisi itse pakastimelle ja katsoisi, millaisia marjoja sieltä löytyy.
– Vappujuoman voi tehdä vaikka herukoista. Tyrnimarjoistakin voisi tulla toimiva, hän miettii.
Jos marjasima tuntuu vappuisissa mielikuvissa liian mehumaiselta, Peltonen neuvoo käyttämään vaikkapa raparperia.
Siman voi tehdä myös raparperista.Anri Koski / Yle
Raparperisima
4 litraa vettä
1 kg raparperia (pakastettua tai tuoretta)
(1–2 hapanta omenaa)
3 dl fariinisokeria
2 dl sokeria
Pieni herneen kokoinen pala hiivaa
Pilko raparperit (paloittele omenat) kattilaan. Lisää vesi ja keitä noin 15–20 minuuttia. Siivilöi sattumat mehusta. Lisää sokeri ja sekoita, kunnes se on sulanut. Lisää hiiva, kun mehu on kädenlämpöistä. Anna seistä huoneenlämmössä vuorokausi.
Laita pullon pohjalle sokeria 1 tl / nestelitra. Pullota sima ja nosta kylmään. Juoma on valmista noin viikossa. Päästä korkkia raottamalla välillä ylimääräisiä happoja pois pulloista.
Perinteinen sima on sokerista, mutta vähemmälläkin makealla saa hyvää vappujuomaa.Yle
Heidi Peltonen Keski- Ja Etelä-Pohjanmaan Martoista laskeskelee, että omatekoisessa simassa on reseptistä riippuen noin 45 kcal / 1 dl.
Sokerin määrän voi hänen mukaansa huoletta vähentää puoleen, koska hiiva lähtee toimimaan jo pienellä makean määrällä.
– Sima kannattaa keventää mieluummin juuri sokeria vähentämällä. Lastenkin on parempi juoda simaa ilman keinotekoisia makeutusaineita, Peltonen sanoo.
Kevennetty sima vaatii valmistuakseen muutaman päivän.
Perinteisen siman kevyempi versio (noin 15,4 kcal / 1 dl)
4 litraa vettä
150 g fariinisokeria
150 g sokeria
2–3 sitruunaa
Herneen kokoinen pala hiivaa
Rusinoita
Pese sitruunat ja kuori talteen keltainen kuoriosa. Poista myös valkoinen osa ja viipaloi hedelmäliha. Laita viipaleet, keltaiset kuoret ja sokeri kulhoon.
Kuumenna puolet vedestä kiehuvaksi ja kaada ainesten päälle. Sekoita ja anna seistä hetki. Lisää loput vedestä kylmänä. Lisää hiiva, kun neste on kädenlämpöistä.
Anna seistä huoneenlämmössä noin vuorokauden ajan.
Laita pulloihin muutama rusina ja 1 tl sokeria. Pullota juoma siivilöiden. Sulje korkit, mutta ei täysin tiukasti kiinni. Laita kylmään ja päästä välillä ylimääräisiä happoja pois. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.
Puola ei ota vastaan Venäjältä Druzhba-öljyputken kautta tuotavaa öljyä laatuongelman takia. Tästä seuraa, ettei venäläistä öljyä tule myöskään Saksaan.
Öljynjalostamot ovat tämän viikon aikana havainneet, että venäläisessä tuontiöljyssä on erittäin paljon haitta-ainetta, orgaanista klooria. Ainetta käytetään tuotannon tehostamiseen, mutta se on erotettava öljystä ennen kuljetusta, sillä kloori voi tärvellä öljynjalostamojen laitteistoja.
Puolan öljyputkista vastaava yhtiö PERN on ilmoittanut, ettei se ota vastaan venäläistä öljyä, koska sen haitta-aineet uhkaavat jalostamojen toimintaa, kertoo talousasioita seuraava Teletrader-uutissivusto.
Orgaanista klooria saa olla raakaöljyssä enintään kymmenen miljoonasosaa (ppm). Normaali määrä on ollut 1 – 3 ppm. Nyt kloorin määrä on pompannut 150 - 330 miljoonasosaan.
Druzhba-öljyputken pohjoisen eli Puolaan ja Saksaan kulkevan haaran toiminta on keskeytetty. Eteläinen haara, joka kulkee Ukrainan kautta Tšekkiin, Slovakiaan ja Unkariin, jatkaa toimintaansa. Uutistoimisto Reutersin mukaan ainakin Tšekki harkitsee tuonnin keskeyttämistä.
Barbara Ostrowska / EPA
Venäjän öljyputkiyhtiö Transneft ei ole kertonut, mistä ongelma johtuu. Yhtiöstä kerrotaan, että ongelma pyritään hoitamaan loppuviikon aikana.
Öljyn ostajien kerrotaan harkitsevan korvausvaatimuksen lähettämistä.
Venäjän hallitus pitää tänään torstaina ylimääräisen kokouksen, jossa käsitellään öljyongelmaa.
Yle on kysynyt suomalaiselta öljynjalostusyhtiö Nesteeltä, vaikuttaako tapaus sen toimintaan. Nesteeltä kerrotaan, että tilannetta seurataan. Toistaiseksi ei ongelmia ole ilmennyt.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset koskien saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saivat YK:n ihmisoikeuskomitealta moitteita helmikuussa. Suomella on päätöksen antamisesta lähtien kuusi kuukautta aikaa reagoida komitean ratkaisuihin.
Yhtenä toimenpiteenä on esitetty saamelaiskäräjien vaalien siirtämistä, jotta saamelaismääritelmää ehdittäisiin muuttaa komitean odottamalla tavalla ennen seuraavia vaaleja.
Vaalien siirtäminen vaatisi kuitenkin kiireellistä lakimuutosta, sillä saamelaiskäräjävaalit on määrä pitää syyskuussa.
Saamelaismääritelmä on ratkaisevassa asemassa YK:n moitteissa
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea julkisti helmikuun alussa kaksi Suomea koskevaa ratkaisua valitusasioissa, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymisen edellytyksiä.
Valitusten takana olivat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio saamelaiskäräjien hallituksen valtuuttamana, sekä saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi yhdessä 24 muun valittajan kanssa asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys.
Ratkaisuissaan ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Moitteet koskevat korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.
Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se suosittelee, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään jatkossa vastaavat oikeusloukkaukset.
Suomella on elokuun alkuun saakka aikaa raportoida komitealle niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen johdosta on ryhdytty.
Klemetti Näkkäläjärvi on Sámi Árvvut -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän toimi saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuosina 2008–2015.Ville-Riiko Fofonoff / Yle
Näkkäläjärvi ja kumppanit asiamiehenään Sámi Árvvut -yhdistys esittävät ulkoministeriölle ja oikeusministeriölle, että Suomen on reagoitava päätökseen ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet ennen syksyn saamelaiskäräjävaaleja.
Valittajat vaativat muun muassa, että saamelaismääritelmä muutetaan sellaiseksi, jonka saamelaisyhteisö hyväksyy, ja että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vaaliluetteloon hyväksytyt henkilöt poistetaan vaaliluettelosta.
Seuraavat vaalit on määrä käydä 2.9.–30.9.2019. Siksi valittajat esittävätkin poikkeuslain säätämistä, jolla jatkettaisiin saamelaiskäräjien nykyistä toimikautta niin, että vaalit toimitettaisiin vasta syksyllä 2020.
– On liian vaarallista lähteä vaaleihin siinä valossa, mitä korkein hallinto-oikeus on aiemmin tehnyt, kun lakia ei ole muutettu, toteaa Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjät ei ole vielä esittänyt omia toimenpide-ehdotuksiaan
Saamelaiskäräjien sisällä keskustelu YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisusta on yhä kesken, eikä saamelaisten parlamentaarinen elin ole vielä tavannut valtion edustajien kanssa keskustellakseen YK:n päätöksestä.
Keskustelu on näillä näkymin tarkoitus käydä toukokuun puolessa välissä, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Silloin selviää, millaisia toimenpide-ehdotuksia saamelaiskäräjillä on esittää valtiolle, ja tuleeko esimerkiksi vaalien siirtäminen kysymykseen.
– Vaalien siirtämisestä on käyty keskustelua myös saamelaiskäräjien hallituksessa. Toki vaalien siirtäminen vaatii, että saamelaiskäräjälakia on jotenkin muutettava, toteaa Sanila-Aikio.
Sanila-Aikio lisää, että mikäli saamelaiskäräjälakia muutettaisiin vaalien osalta, niin miksi ei samalla voisi muuttaa saamelaismääritelmää. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin se, että saamelaiskäräjävaalien vaalivalmistelut ovat jo käynnissä.
Lakimiessihteeri: “Vaalien siirtäminen on teoriassa mahdollista”
Vaalien siirtäminen vaatisi ensinnä saamelaiskäräjien omaa aloitetta, sillä vaaleista aikatauluineen on säädetty saamelaiskäräjälaissa. Saamelaiskäräjillä ei ole valtaa tehdä aloitetta suoraan eduskunnalle, joten lakimuutosta tulisi esittää hallitukselle ja viedä se läpi hallituksen ehdotuksena.
Vaalien siirtäminen vaatisi Suomen hallitukselta nopeaa asian käsittelyä, kertoo saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, milloin Suomessa on jälleen toimiva hallitus.
Saamelaiskäräjien virkaatekevä lakimiessihteeri Kalle Varis arvioi, että lakimuutos on mahdollinen, mutta se vaatisi pikaisia toimenpiteitä.Vesa Toppari / Yle
Tavallisesti hallituksen lainsäädäntöehdotuksilla on kuukauden mittainen lausuntokierros. Variksen mukaan hallituksen esitys pitäisi viedä eteenpäin ilman lausuntokierrosta, jotta lakia ehdittäisiin säätää ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa.
– Mitä enemmän aikaa kuluu, sen epätodennäköisempää on, että näin voisi tapahtua, mutta teoriassa se on mahdollista, lisää Varis.
Eduskunnan kesän istuntotauko on lakimuutokselle takarajana, sillä saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu loppuu elokuun alussa.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi kertoo, että ministeriö on perehtynyt YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuihin ja aloittanut valmistelevan työn mahdollisen tulevan lainmuutoshankkeen pohjaksi.
– On liian aikaista sanoa, mikä sen sisältö olisi, mikäli lakimuutosta lähdetään tekemään. Tältä osin odotetaan seuraavan hallituksen linjauksia, toteaa Hautakorpi.
Turkkilais-amerikkalainen professori Daron Acemoglu on viimeisten kymmenen vuoden ajalta maailman siteeratuin taloustieteilijä. Moni veikkaa häntä myös taloustieteen nobelistiksi.
Hän pitää Suomen talouspolitiikan suuntaa oikean suuntaisena. Täällähän poliittiset puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyysastetta on vielä nostettava nykyisestä – on puhuttu 75 prosentista.
– Tähtäin on oikea, sillä historiallisesti työllisyysasteen nostaminen on ollut keskeistä vaurauden luomisessa. Se on haaste, joka on edessä jokaisella maalla, Acemoglu sanoo.
Toimiva talous tarvitsee sekä työntekijän suojaa että joustoja
Acemoglun mukaan työllisyys nousee, kun teknologiaa hyödynnetään paremmin. Teknologiaa ei saa kuitenkaan käyttää vain työntekijän korvaamiseen roboteilla. Sitä pitää käyttää heidän tuottavuutensa lisäämiseen, Acemoglu painottaa.
- Tämä voidaan tehdä niin, että luodaan lisää joustavuutta työmarkkinoille, mutta suojellaan työntekijöitä, menemättä tässäkään liiallisuuksiin.
Kumpaakin tarvitaan sekä työntekijän joustoja että työntekijän suojelua. Jos käytetään vain toista keinoa, tulos on huono.
Acemoglu käyttää kotimaataan Yhdysvaltoja esimerkkinä, missä työsuhdeturva on alhainen. Työpaikkoja on saatu synnytettyä, mutta yhä alenevilla palkoilla. Joissakin Euroopan maissa taas on liikaa säännöstelyä ja työelämän jäykkyyksiä, jotka tukehduttavat talouden toimeliaisuutta.
Ammattiyhdistysliike tasapainottaa valtaa
Pohjoismaisen ammattiyhdistysliikkeen rooli on professorin mielestä tärkeä, eikä hän näe sitä joustavien työmarkkinoiden pullonkaulana. Ammattiliitoilla on hänen mukaansa tärkeä tehtävä sekä sosiaalisesti että joidenkin raja-aitojen ylläpitäjinä.
Enemmänkin on kyse siitä, kumman näkökulma, työnantajan vai työtekijän, painottuu eri yhteyksissä.
Niissä maissa, joissa ammattiyhdistysliike on heikko, eikä työtekijöillä ole suojaa päädytään vallanjaon epätasapainoon työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi näissä maissa syntyy liian paljon matalapalkkatyötä, kuten Yhdysvalloissa.
On silti muistettava, että ammattiliitot voivat olla myös huomattava este teknologian käyttöön ottamiselle ja työn tehokkaalle uudelleen organisoinnille. Ne voivat myös tehdä työntekijöiden palkkaamisen tai erottamisen hyvin kalliiksi työnantajille.
– Tämä luo työmarkkinoilla konfliktialttiutta ja vastakkainasettelua. Tästä voi tulla eräänlainen ansa työmarkkinoilla. Sitä on tärkeä välttää.
"On suorastaan siunaus, että Suomi on pieni ja avoin talous" Daron Acemoglu
Teknologia, teknologia ja teknologia!
Taloustieteen professori yltyy kehumaan suomalaista elinkeinoelämää ja taloutta. Suomalaisten yritysten vahvuus on teknologiassa.
– On suorastaan siunaus, että Suomi on pieni ja avoin talous. Sen takia yritykset eivät voi kukoistaa, jos ne eivät ole kilpailukykyisiä maailmanlaajuisesti.
Vastuu korkean osaamisen työvoimasta kuuluu yhteisesti yrityksille ja valtiolle. Koulutusvaatimus koskee yritysten kaikkia tasoja; tehtaan lattialta korkeimpaan yritysjohtoon. Avainasemassa ovat vientiyritykset ja niiden kilpailukyky.
– Koulutusjärjestelmän on kehityttävä kaikissa maissa niin, että perustyöntekijöiden osaamisen tasoa nostetaan, samalla kun pidetään huoli korkeimman johdon osaamisen kehittämisestä, Acemoglu korostaa.
Tämä on täysin ratkaisevaa, jos yritykset haluavat olla maailmassa kärkipaikoilla.
Pelastaako teknologia, kun väestö ikääntyy?
Syntyvyys on Suomessa historiallisen alhainen. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Tämän vaikean yhtälön ratkaisemiseksi Acemoglu nostaa esiin pari seikkaa.
– Ikääntyminen koskettaa koko maailmaa, ei pelkästään Suomea, vaikka täällä se tuntuukin enemmän.
Myös kehittyvissä maissa väestön ikääntyminen kiihtyy, eikä kehitystä todennäköisesti saada käännettyä vastakkaiseen suuntaan. Silti tulevaisuudessa ei häämötä tuomiopäivä.
– Vanhenevan väestön maiden talouskasvu ei ole hidasta. Syy siihen on, että nämä maat ovat löytäneet keinoja, miten sopeutua vanhenevaan ja niukkenevaan työvoimaan. Kuten esimerkiksi Japanissa, Saksassa ja Etelä-Koreassa, jotka ikääntyvät maailman nopeimmin.
- Suomihan on myös johtavia maita automaatiossa ja robottiteknologiassa, Acemoglu huomauttaa.
Nämä maat ovat myös kehittäneet eniten teollisuustuotantoaan automaatiolla ja robotisaatiolla. Näiden maiden tuottavuus ja talouskasvu ovat myös kehittyneet suotuisasti. Lisäksi, vaikka robotit vievät työpaikkoja joiltakin aloilta, ne myös tuovat uusia työpaikkoja toisaalle.
"Ajattelun keinoälystä on muututtava" Daron Acemoglu
Robotisaatio ei silti ole ollut yhtä voittokulkua. Acemoglu huomauttaa, ettei Yhdysvallat tai Eurooppa ole onnistuneet luomaan uusia työpaikkoja viimeisten 15–20 vuoden aikana robottien hävittämien tilalle. Tässä mielessä teknologian tuomia mahdollisuuksia ei ole onnistuttu hyödyntämään.
Myös keinoälyltä pitää odottaa, että se luo merkityksellistä työtä tulevaisuudessa, eikä pelkästään korvaa ihmistyövoimaa.
– Se on tapa parantaa yhteiskuntaa monella eri tavalla. Tässä mielessä ajattelun keinoälystä on muututtava.
On olemassa riski, että tulevaisuudessa nähdään joukoittain ihmisiä, joilla ei ole työpaikkaa ja jotka ovat suuri tarpeeton massa työelämän kannalta, Acemoglu varoittaa.
Säästöjä vai menoleikkauksia?
Suomessa on vaalien aikaan ja jälkeen käyty keskustelua siitä, miten pitää huoli valtiontalouden tasapainosta. Siitä ettei valtio velkaannu lisää huoltosuhteen heiketessä tulevina vuosina.
Eri tahot ovat väläytelleet hurjia miljardiluokan leikkauksia menoihin. Kasvavia menoja voidaan tietysti myös rahoittaa kiristämällä verotusta.
Mikä tässä tilanteessa voisi olla viisasta talouspolitiikkaa?
Acemoglu huomauttaa, ettei hän ole erikostunut talouden yksityiskohtiin Suomessa. Yleisellä tasolla hän sanoo, että valtiontalouden säästöt voivat tulla kalliiksi, kun tehdään kovia leikkauksia valtion menoihin -ja ohjelmiin. Tästä on olemassa tutkittua tietoa.
– Toisaalta tehottoman varojen käytön leikkaaminen on yleensä hyvästä, koska silloin talous toimii paremmin.
Acemoglun mukaan Pohjoismaista hyvinvointimallia voi puolustaa, kun sitä toteutetaan "järkevällä tavalla". Se tarkoittaa kouluttamista, heikommin toimeentulevien ihmisten tukemista ja naisten saamista työmarkkinoille.
Palvelujen parantaminen kansalaisille ja sosiaalisesta turvaverkosta huolehtiminen on oleellista, mutta valtion verotuloja voidaan lisätä saamalla entistä useampi töihin.
Yleistä perustuloa kaikille Acemoglu pitää huonona ideana. Se tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi yhteiskunnalle. Se ei myöskään kannusta työntekoon.
Demokratian ja talouden uhkia ovat mm. Kiina, Venäjä ja Trump
Maailmantaloutta uhkaa Acemoglun mukaan kaksi asiaa: teknologian ja luovuuden väärinkäyttö sekä demokraattisten järjestelmien hajoaminen.
Teknologian väärinkäyttöä on se, että valtio käyttää koneita tai keinoälyä ihmisten vahtimiseen. Tästä on tunnettuna esimerkkinä Kiina. Luovuuden väärinkäyttöä taas ovat koneet, jotka yrittävät tehdä ihmisistä tarpeettomia.
"Suurin uhka on, ettemme pysty vastaamaan näihin haasteisiin" Daron Acemoglu
Toinen uhka on, että valtiolliset demokraattiset instituutiot hajovat. Ne on luotu erityisesti toisen maailmansodan jälkeen puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä luomaan taloudellista kasvua.
Ne ovat uhattuina laajan tyytymättömyyden takia, joka on seurausta viime vuosikymmenien epätasa-arvoisesta kehityksestä eri puolilla maailmaa.
– Demokratiaa ja siten maailmantaloutta uhkaavat paitsi Euroopassa esiintyvä oikeistopopulismi, myös Kiina ja Venäjä toimillaan sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Acemoglu lataa.
Oman maan presidentti tekee professorin mielestä kaikkensa vetääkseen maton alta nykyjärjestelmältä.
– Suurin uhka on se, että emme pystyisi vastaamaan näihin haasteisiin, Acemoglu summaa.
EU-vastaiset puolueet eivät tarvitse edes enemmistöä parlamenttipaikoista. Jo riittävän suurella vähemmistöllä pystyy vaikuttamaan päätöksiin.
Olennaisin kysymys onkin, pystyvätkö nämä tähän asti hyvin erimieliset puolueet tekemään yhteistyötä keskenään ja kenen kanssa nykyiset valtapuolueet liittoutuvat vaalien jälkeen.
Jos EU-kriittiset onnistuvat yhdistämään voimansa vaalien jälkeisinä kuukausina, heistä voi tulla parlamenttiin jopa toiseksi merkittävin voima oikeiston EPP-ryhmän jälkeen.
Suuri muutos on myös se, että perinteinen "suuri koalitio" eli EPP:n ja sosialistien S&D:n liitto ei yltäisi enää enemmistöksi. EU-parlamentissa päätökset tehdään ennen kaikkea enemmistön rakentamisen kautta.
Näin ääriryhmien liitto voisi estää ja hidastaa joitakin parlamentin päätöksiä.
Jos brexit toteutuu ja Britannia irtautuu unionista ennen vaaleja, EU-vastaiset tarvitsisivat 235 paikkaa 705:stä vaikuttaakseen esimerkiksi uuden komission nimitykseen. Britannian lähtö unionista supistaa EU-parlamentin paikkojen määrää nykyisestä 751:stä.
Ensimmäistä kertaa yhteistyö voi toteutua
Riippumatta siitä, onko Britannia enää mukana vaaleissa vai ei, Euroopan unioniin kielteisesti suhtautuvat puolueet voivat saada kolmanneksen parlamentin paikoista.
– Tähän asti ryhmät ovat olleet hajallaan, mutta nyt on selviä merkkejä niiden yhdistymisestä, parlamentin tulevaa koostumusta tutkinut Susi Dennison ECFR:stä sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ilmoittanut jatkavansa meppikautensa loppuun juuri edistääkseeensä kansallismielisten ryhmän syntymistä parlamenttiin.
Vaalivoitto toisi uutta puhtia
Jos puolueet saavat aiempaa suuremman kannatuksen, niiden kannustimet toimia yhtenä poliittisena ryhmänä parlamentissa kasvavat. Tähän asti kansallismieliset, äärioikeistolaiset ja äärivasemmistolaiset puolueet ovat toimineet eri ryhmissä parlamentissa.
Vaalivoitosta ne saavat uutta voimaa, koska silloin ne hoksaavat voivansa tehdä jotain ennennäkemätöntä: tuoda omaa visiotaan kansallisvaltioiden Euroopasta konkreettisesti EU:hun.
Tähän asti valtapuolueet ovat myös työntäneet ääripuoleita marginaaliin.
– Tunnustuksena kokonsa kasvusta ne saavat nyt uutta rahoitusta ja pääsevät paremmin jäseniksi ja puheenjohtajiksi parlamentin valiokuntiin, Dennison ennakoi.
EU-politiikan analyytikot Susi Dennison ja Janis Emmanouilidis arvioivat Ylen haastattelussa, että populistit ovat nostaneet maahanmuuton ja rajavalvonnan tapetille, mutta EU-myönteisten puolueiden kannattaisi korostaa muita asioita.
EU-vastainen ryhmä pystyisi kuitenkin estämään päätöksiä vain yksittäisissä kysymyksissä, huomauttaa EU-analyytikko ja tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis European Policy Center -ajatushautomosta. Puolueet voivat pelata taktisesti toistensa pussiin, mutta laajempi yhteistyö on hänen mielestään yhä epätodennäköinen.
– Ensinnäkin näiden puolueiden johdossa on erittäin vahvoja persoonia, jotka ärsyttävät toisiaan, Emmanouilidis sanoo.
Myös niiden tavat suhtautua valtaan ovat kirjavia. Itävallassa ja Suomessa äärioikeistopuolueet ovat olleet mukana koalitiohallituksessa, kun monessa muussa maassa populistipuolueet eivät ikinä lähtisi hallitusyhteistyöhön.
– Sekään tuskin vaalien jälkeen muuttuu, että kaikki nämä puolueet noudattavat ennen kaikkea Minun maani on ensimmäinen -periaatetta. Se tekee yhteistyön vaikeaksi, Emmanouilidis sanoo.
Susi Dennisonin mukaan ääriryhmät voivat kuitenkin päätyä samoille kannoille eri syistä, ikään kuin vahingossa.
– Äärivasemmiston mielestä EU ei lähtökohtaisesti saisi puuttua budjettinsa kautta minkään jäsenmaan ihmisoikeusloukkauksiin, koska se on maan oma asia. Äärioikeisto taas vastustaa puuttumista siksi, että kyse ei ole sen mielestä välttämättä lainkaan ihmisoikeusloukkauksista, Dennison kuvailee.
Mitä EU-vastaiset haluavat muuttaa?
Susi Dennisonin mielestä eurovastaisten puolueiden yhteistyökykyä aliarvioidaan Euroopassa juuri nyt.
Esimerkiksi tulevien vuosien budjetista eli seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä EU-kriittiset mepit ovat melko samanmielisiä: he haluavat vähentää yhteistä rahoitusta tietyillä aloilla vahvistaakseen kansallisvaltioita.
He tahtovat rajoille lisää rahaa, kun taas varoja pitäisi ottaa pois EU:n vahvistamisesta maailmanlaajuisena toimijana.
Parlamentin rooli on vahva myös kauppapolitiikassa.
– Moni näistä puolueista suhtautuu myötämielisesti Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin. Sekä äärioikealla että -vasemmalla arvostetaan yksittäisten valtioiden omaa kauppapolitiikkaa ja vastustetaan EU-tason kauppasopimuksia.
Ympäristölainsäädäntö voi hidastua
Ryhmä voisi pyrkiä muuttamaan myös EU:n ulkopolitiikkaa – esimerkiksi Vladimir Putinin Venäjän toimia Krimin niemimaalla tukee jo nyt joukko sekä äärivasemmistolaisia että äärioikeistolaisia puolueita. Ne haluavat todennäköisesti eroon EU:n Venäjän vastaisista pakotteista.
EU-päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ääripuolueet haluavat hidastaa. Ne kiistävät ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen ylipäätään.
Monet ääripuolueista ajavat myös EU:n sisärajojen palauttamista, joten ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkumista edistävät hankkeet voivat jämähtää uudenlaisessa parlamentissa.
Komissioon EU-kriittisiä jäseniä
EU-kielteiset euroedustajat haluavat todennäköisesti omannäköisiään edustajia myös uuteen, syksyllä muodostettavaan EU-komissioon.
– Jos jäsenmaat eivät aseta ehdolle komissioon riittävästi EU:n vastustajia, ääriryhmät voivat ajaa tilalle omia ehdokkaitaan, Dennison sanoo.
Käytännössä tämä tapahtuisi niin, että mepit poimivat komissaarien joukosta vähiten mieluisat "syntipukeiksi", hiostavat näitä parlamentin kuulemisessa ja toteavat ansiot lopulta riittämättömiksi.
Emmanouilidisin mielestä siihen pisteeseen ei välttämättä tarvitse mennä. Useassa jäsenmaassa on jo EU-kriittiset hallitukset, ja esimerkiksi Italia, Puola ja Unkari lähettänevät Brysseliin juuri EU-yhteistyötä vastustavia ehdokkaita muutenkin.
Onkin jo melko selvää, että seuraavan EU-komission puheenjohtajan on aiempaa työläämpi koota toimivaa komissiota.
– Komissio saadaan toimintakykyiseksi, kun sen jäsenille jaetaan salkut oikein. EU-kriittiselle jäsenelle voidaan antaa vaikkapa liikennekomissaarin salkku: se ei ole poliittisesti arka ala, mutta siihen liittyy paljon arvovaltaa ja rahaa, Emmanouilidis selittää.
EPP:n pääehdokas EU-komission puheenjohtajaksi, saksalainen Manfred Weber (vasemmalla), aloitti vaalikiertueensa Ateenasta maanantaina. Hänen kampanjassaan on samoja aineksia kuin äärioikeistolla, esimerkiksi rajojen vahvistaminen.Dimitris Papamitsos / EPA
EU-myönteisten pitäisi terästäytyä
Tuoreen Eurobarometrin mukaan EU:n kannatus on historiallisen vahvaa kansan parissa. Liki 70 prosentin mielestä oma kotimaa on hyötynyt EU-jäsenyydestä.
Tuo kannatus ei kuitenkaan näy vaaleissa, koska niin moni jättää äänestämättä EU-vaaleissa.
EU-myönteiset puolueet tekevät nyt Susi Dennisonin mielestä virheen ja pelaavat ääriryhmien pussiin, jos ne nostavat esiin populistien lempiaiheita kuten maahanmuuttoon tai rajojen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä.
– Tutkimuksissa nämä eivät ole olleet äänestäjien enemmistön mielestä tärkeimpiä aiheita. Kaikki eivät ajattele, että maahanmuutto on ongelma. Populistit ovat saaneet muut puolueet astumaan ansaansa.
Dennisonin mielestä fiksu EU-myönteinen puoluejohtaja tajuaa, että äänestäjät vaativat nyt ennen kaikkea muutosta; sekä kansalliseen että EU-tason poliittiseen järjestelmään. Juuri muutoshalu tukee ääriryhmienkin kannatusta.
– Valtapuolueiden pitäisi kertoa, miten ne itse EU:ta muuttaisivat. Samoin niiden pitäisi puhua ihmisille tärkeistä asioista kuten asuntojen kalleudesta, työttömyydestä tai ilmastonmuutoksesta, Dennison luettelee.
Myös Janis Emmanouilidisin mielestä perinteisten puolueiden pitäisi sivuuttaa populistien aiheet.
– Esimerkiksi Saksassa vihreät menestyksekkäästi sanoivat, että maahanmuutto ei ole isoin ongelmamme vaan esimerkiksi asunnot ja työpaikat, Emmanouilidis vertaa.
Ääriryhmien voitto vaikuttaisi kaikilla EU-tasoilla
Emmanouilidis pitää parlamenttivaalien riskiä kansallisella tasolla yhtä suurena kuin Euroopan tasolla. Eurokriittisille puolueille ennustetaan voittoa monessa jäsenmaassa.
– Se tekee EU-bisneksistä vaikeaa, koska ääriryhmän vaalivoitolla on vaikutuksia asianosaisen maan politiikkaan. Maan poliittisten johtajien on vaikeampi tulla Brysseliin tekemään päätöksiä, Emmanouilidis pohtii.
Näin EU-asioiden hoitaminen käy vaikeammaksi kaikissa kolmessa instituutiossa: parlamentissa, komissiossa ja ministerineuvostossa.
Tulevan hallituksen muodostamisessa päästään tänään perjantaina virallisesti liikkeelle, kun SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Antti Rinne valitaan kaikella todennäköisyydellä hallitustunnustelijaksi.
Päätös tunnustelijasta tehdään suurimman eduskuntapuolueen eli SDP:n ryhmäpuheenjohtajan Antti Lindtmanin koolle kutsumassa kokouksessa. Kokous alkaa klo 10.
Sen jälkeen Rinne esittää kysymyksensä muille puolueille. Niiden avulla Rinne hakee varsinaisiin hallitusneuvotteluihin pääseviä puolueita. Puolueiden odotataan vastaavan kysymyksiin vappuaattoon mennessä.
Aamupäivän neuvotteluiden jälkeen Rinne pitää tiedotustilaisuuden.
Tiedotustilaisuuden aika ei ole tiedossa, mutta varaudumme näyttämään sen alkaen klo 9.55. Tiedotustilaisuutta pääset seuraamaan klikkaamalla jutun kuvaa.
Posti ehdottaa, että valtio tukisi paperisten sanomalehtien jakelua maaseudulla.
Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen esittää Maaseudun Tulevaisuus -lehden haastattelussa, että tuki koskisi alueita, joilla ei ole kaupallista sanomalehtien varhaisjakelua.
Tuen tarve olisi kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Malisen mukaan tukea tarvitaan, koska maksullisen kirjepostin määrä vähenee merkittävästi.
– Tuesta pitäisi järjestää riippumaton selvitys. Asiasta pitäisi sopia heti tulevassa hallitusohjelmassa, Malinen sanoo lehdessä.
Malisen mukaan järkevintä olisi, että jakelusta järjestettäisiin kilpailutus eri jakelijoiden kesken.
Postin mukaan Norjassa ja Belgiassa lehdet saavat jakelutukea ja Ruotsissa ja Tanskassa posti saa valtiolta pääomatukea.
Suomessa valtio ei tue Postia, vaan yhtiö on jakanut osinkoa valtiolle.
Rinne ryhtyy seulomaan hallitukseen sopivia puolueita
Tulevan hallituksen muodostamisessa päästään tänään perjantaina virallisesti liikkeelle, kun eduskuntapuolueet päättävät hallitustunnustelijasta. Paikka on tarjolla suurimman puolueen puheenjohtajalle eli SDP:n Antti Rinteelle. Puolueiden neuvotteluissa Rinne antaa muiden puolueiden edustajille liudan kysymyksiä, joilla hän hakee ehdokkaat varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Puolueiden odotetaan vastaavan kysymyksiin vappuaattoon mennessä.
SAS:n lentäjien lakko alkoi – neuvottelut päättyivät umpikujaan
AOP
Pohjoismaisen lentoyhtiö SAS:n lentäjät menevät lakkoon. SAS:n lentäjät ja työnantajaosapuoli eivät päässeet läpi yön käymissään työehtosopimusneuvotteluissa sopuun, vaikka neuvotteluja jatkettiin vielä määräajan umpeuduttua aamuyöhön asti. SAS:n verkkosivujen mukaan ainakin osa Suomesta lähtevistä ja Suomeen palaavista vuoroista lennetään aamulla.
Miltä yhden internetin suurimman sivuston tulevaisuus näyttää?
AOP
Youtube mullisti lyhyessä ajassa videoiden katselun internetissä. Vuosien saatossa pienestä videosivustosta kasvoi yksi maailman suurimmista sosiaalisen median palveluista. Samalla se synnytti uuden sisällöntuotantokulttuurin, josta on noussut tähtiä muusikoiden ja näyttelijöiden rinnalle. Nyt Youtuben seuratuimman kanavan tittelistä käydään rajua kisaa, jossa tiivistyy koko sivuston tulevaisuus.
Näin ääriryhmien vaalivoitto vaikeuttaisi EU-parlamentin työtä
Vaaliennusteiden mukaan EU-parlamenttiin tulee toukokuun vaalien jälkeen aiempaa enemmän eurooppalaista yhteistyötä vastustavia edustajia.Olivier Hoslet / EPA
Euroopan unionia vastustavat kansallismieliset puolueet ovat saamassa toukokuun eurovaaleissa murskavoiton: tuore arvio povaa EU-vastaisille puolueille noin 35 prosentin äänisaalista. Jos nämä ryhmät yhdistävät rivinsä, uusi liittouma voisi halutessaan estää tai hidastaa koko parlamentin päätöksentekoa.
Aurinkoista säätä suureen osaan maata
Yle
Perjantai on suurimmassa osassa Suomea aurinkoinen ja lämmin. Etelärannikolla on pilvisempää ja vähäisiä sadekuuroja tulee päivän aikana. Viikonloppuna Suomeen virtaa kylmempää ilmaa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Saharan hiekkaa on levinnyt yläilmakehään, usean kilometrin korkeuteen hiekkamyrskyn yhteydessä, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström. Hänen mukaansa Saharasta lähtee hiekkaa monta kertaa vuodessa, mutta tällä kertaa Pohjois-Euroopan yllä ollut korkeapaine on kuljettanut hiekan Lappiin asti.
– Ei sitä varmaan joka vuosi Pohjois-Lappiin tule, mutta ei tämä täysin poikkeuksellista ole.
Hiekka on kulkeutunut ensin Länsi-Eurooppaan, sitten Iso-Britanniaan ja Atlantin yli Pohjois-Lappiin. Torstain aikana se on siirtynyt hitaasti etelämmäs, viimeistään illalla hiekkapölyä pitäisi olla myös Etelä-Lapissa.
Auringon ollessa matalalla pölyhiukkaset sirottavat auringon valoa ja aiheuttavat punaisen aamu- tai iltarukon.
Suomen etelä- ja keskiosissa Saharan hiekkaa ei ole vielä ollut. Etelä-Suomen ylle on sen sijaan levinnyt alailmakehässä pölyä, joka on syntynyt Itä-Euroopan kulotuksissa. Ilmiö huonontaa Borgströmin mukaan ilmanlaatua maan eteläosassa.
Pohjoismaisen lentoyhtiö SAS:n lentäjät menevät lakkoon, kertoo uutistoimisto TT.
SAS:n lentäjät ja työnantajaosapuoli eivät päässeet läpi yön käymissään työehtosopimusneuvotteluissa sopuun, vaikka neuvotteluja jatkettiin vielä määräajan umpeuduttua.
SAS ilmoitti jo aiemmin illalla peruvansa useita lentoja varautuessaan lakkoon Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Yhtiö kertoi asiasta Facebookissa ja Twitterissä.
Lentoyhtiön verkkosivujen mukaan ainakin osa Suomesta lähtevistä ja Suomeen palaavista vuoroista lennetään aamulla.
SAS kertoo, että lakko tulee vaikuttamaan noin 170 000 matkustajan suunnitelmiin viikonlopun aikana. SVT:n mukaan lakossa on mukana kaikkiaan 1 500 lentäjää.
SAS:lta kerrotaan, että he yrittävät mahdollisuuksien mukaan uudelleenreitittää matkustajiaan muiden lentoyhtiöiden lennoille.
Perjantaina sosiaalidemokraattien puheenjohtajasta Antti Rinteestä tulee hallitustunnustelija. Takana on niukista niukin vaalivoitto.
Vaalien voittajat – SDP, vihreät ja vasemmistoliitto – katsovat, että kansa on puhunut ja haluaa muutoksen. Näiden puolueiden kielellä muutos tarkoittaa esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä, työllistämistoimissa porkkanaa mutta ei keppiä sekä tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa.
Rinne ei halunnut ennen vaaleja kertoa tarkkaa hintalappua puolueen vaalilupauksille. Hän kertoi suuruusluokan, joka on 1 –3 miljardia euroa. Hintalappu tarkentuu, kun puolueet pääsevät käymään hallitusneuvotteluita.
Sosiaalidemokraatit ovat Ylen tietojen mukaan menossa hallitusneuvotteluihin kasvattamaan budjettikehystä – eli menolisäyslistan kanssa.
Puolueen keskeinen vaalilupaus oli eriarvoisuuden poistaminen. Se maksaa, kuten puheenjohtaja Antti Rinne sanoi eilen Ylen uutisissa.
Toinen paketti menolisäyksiä on Ylen tietojen mukaan tulevaisuusinvestointeja. Ne tuottavat ensin menoja, mutta maksavat puolueen mukaan itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä.
Kolmas menolisäyspaketti olisi sosiaaliturvan uudistaminen. Sen toteuttaminen voi kuitenkin viedä pidempään kuin yhden vaalikauden.
Lisää veroja, velkaa ja työpaikkoja
Menolisäykset puolue ehdottaa rahoitettavaksi kahdella tavalla: kiristämällä verotusta ja ottamalla lisävelkaa. Verotuksen kiristäminen toteutettaisiin tiivistämällä veropohjaa eli lisäämällä veroja sinne, missä niitä ei vielä ole – esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien osinkotuottoihin. Puolue laskee, että verotuloilla katettava niin sanottujen juoksevien menojen kasvu olisi 1,5 miljardia.
Tulevaisuusinvestointeihin puolue laskisi esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen, koulutusinvestoinnit ja mahdollisesti infrastuktuurin kuten liikenneinvestointien rahoittamista. Tämä osuus katettaisiin Ylen tietojen mukaan lisävelanotolla.
Puolueessa tiedostetaan, että lisävelanotto heikentäisi Suomen talouslukuja. Suomi voisi esimerkiksi jälleen joutua selittämään Euroopan unionille, miksi alijäämä kasvaa. Unioni kuitenkin antaa joustonvaraa tietyissä tapauksissa, ja sosiaalidemokraatit luottavat, että tulevaisuuteen investoiminen on hyväksyttävä syy kasvattaa alijäämää.
Kokoomus karsastaa menolisäyksiä
Sosiaalidemokraatit eivät tietenkään voi yksin määritellä hallituksen linjaa, vaikka voittivatkin vaalit. Mahdollisista kumppaneista ainakin kokoomus suhtautuu lisävelanottoon nihkeästi.
Petteri OrpoJarno Kuusinen / AOP
Ylen tietojen mukaan kokoomus on valmis ottamaan joihinkin investointeihin velkaa, jos on selvää, että ne myöhemmin maksavat itsensä takaisin tai tuottavat jopa sijoitettua enemmän. Siitä on kuitenkin eri näkemyksiä, onko esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen investointi. Kokoomuksen mielestä sitä on vaikea pitää muuna kuin menolisäyksenä.
Porkkanaa ilman keppiä
Mikä mahdollisia hallituspuolueita yhdistää? Ainakin ennen vaaleja se oli 75 prosentin työllisyystavoite. Jotta suomalaiset jatkossakin saavat hyvää terveydenhoitoa, käyvät kunnon koulut ja saavat muutenkin hyviä julkisia palveluita, verotulojen pitää kasvaa. Kaikkien yhteinen keino siihen on, että työllisyysastetta on saatava nykyistä 72,5 prosentista ylemmäs.
Sosiaalidemokraatit kuitenkin lähestyvät tavoittetta eri reittiä kuin esimerkiksi mahdollinen hallituskumppani kokoomus.
Rinteen johtamat sosiaalidemokraatit panisivat lisää rahaa vaikkapa koulutukseen, palkkatukeen ja työvoimapalveluihin, minkä he laskevat poikivan lisää työllistyviä.
Kokoomuksen lähtökohta on, että ensin on päästävä työllisyystavoitteeseen tarvittaessa kovinkin keinoin, minkä jälkeen vasta on varaa parantaa palveluita.
Työllisyysasteen nostamiseen liittyy myös muita näkökulmaeroja. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarkasteli hallituskauden puolivälissä, nouseeko työllisyys tavoitellusti. Ei noussut, joten hallitus päätti lisätoimista. Suotuisan suhdanteen, kilpailukykysopimuksen ja hallituksen toimien avulla työllisyys nousi 72 prosenttiin.
Nyt vaalit voittanut demaripuolue haluaa työllisyyspolitiikkaa, jossa ei mitata pikavoittoja tai lyhyen aikavälin tavoitteita. Työllistämisen kasvua ja esimerkiksi velkaantumisen kääntämistä kannattaa sosiaalidemokraattien mielestä tarkkailla pidemmällä, usean vuoden aikavälillä.
Kysymyksiä kumppaneille perjantaina
Epäileväisestä asenteestaan huolimatta kokoomus osallistuisi mielellään hallitusneuvotteluihin. Hinnalla millä hyvänsä se ei kuitenkaan mene hallitukseen, puolueesta vakuutetaan. Kokoomuslähteistä arvioidaan Ylelle, että jos kokoomus suostuisi "ei kovin hyvän" vaalituloksen jälkeen löperöön hallitusohjelmaan, se ei palvelisi puolueen etua.
Sosiaalidemokraatit muistuttavat mielellään, että kokoomus ei ole heille ainoa vaihtoehto. Keskusta pitää myös hallitusovea raollaan. Joskin vain viitisen senttiä, kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) vertaa.
Perjantaina hallitustunnustelijaksi nimettävä Rinne lähettää kysymykset muille puolueille. Ne julkaistaan perjantaina.
Ylen tietojen mukaan puolueita pyydetään kuvailemaan useita ilmiöitä: eriarvoisuuden torjumista, työllisyyden nostamisen keinoja ja elinvoiman parantamista esimerkiksi teollisuuspolitiikalla, Suomen aseman vahvistamista Euroopassa ja globaalisti, hiilineutraaliuden saavuttamista ilmastopolitiikassa, koulutuksen parantamista sekä sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen sekä sosiaaliturvan uudistamista.
Puolueilta kysytään myös, onko jokin asia, mistä ne eivät tingi. Ja tulisivatko ne mukaan sosiaalidemokraattien johtamaan hallitukseen.
Kakkahuumorin kuninkaaksi tituleeratun miehen räävittömissä sarjakuvissa tikku-ukoiksi piirretyt hahmot sekaantuvat eläimiin, lapset joutuvat hyväksikäytetyiksi, eivätkä uskonto tai politiikkakaan välty osumilta.
Dagsson tuhahtaa väitteelle, jonka mukaan poliittinen korrektius olisi pilannut huumorin. Islantilaisen mukaan tilanne on päinvastainen. Nykyään on sallittua sanoa yhä enemmän asioita.
– Kuvottavien asioiden esittäminen tikku-ukkojen muodossa luo kontrastin, joka saa ihmiset yleensä nauramaan, Dagsson sanoo.Harri Lehtikevari
Poliittiselle korrektiudelle on myös paikkansa.
– Komedian ekosysteemi tarvitsee poliittisesti korrekteja ihmisiä vetämään rajan, jotta tiedämme mikä raja meidän tulee ylittää, kun kerromme vitsejä. Jos kukaan ei loukkaantuisi siitä mitä teen, yhteiskunnassa olisi jotakin todella pahasti vialla, Dagsson toteaa.
Mutta saako kaikelle tosiaankin nauraa?
Kyllä, sanoo Dagsson. Kunhan tietää, mistä puhuu.
Sarjakuvataiteilija ei piirrä Muhammedia, koska ei tiedä islamista mitään, eikä halua tulla tapetuksi. Hän ei myöskään vitsaile naiseudesta tai valko- ja tummaihoisten eroista.
– Tummaihoiset tekevät sen niin paljon paremmin! He tuntevat tragedian sen taustalla. Jos en tunne tragediaa, en tunne myöskään komediaa, Dagsson sanoo.
Perjantai-dokkarissa Kakkaa, seksiä ja väkivaltaa Hugleikur Dagsson kertoo lisää ajatuksiaan huumorin rajoista:
Dagssonin jaloissa, aivan kaiuttimen vieressä on lunttilappu stand up -keikan sisällöstä. Toisena aihelistalla lukee Finland.
– Ainoastaan suomalaiset ovat masentuneempia kuin islantilaiset. Suomessa itsemurha on olympialaji, Dagsson sanoo mikrofoniin ja yleisö palkitsee koomikon naurulla.
Dagssonin mukaan suomalaiset ovat vähemmän poliittisesti korrekteja kuin islantilaiset.
– He saattavat tulla keikan jälkeen sanomaan, että odottivat jotain vielä kuvottavampaa. Siksi menen joskus Suomessa huumorini kanssa vielä pidemmälle. Suomalaisilla on korkea toleranssi, Dagsson sanoo.
Dagssonin mukaan stand up -komiikassa sovelletaan ajatusta, jonka mukaan asiakas on aina oikeassa. – Jos yleisö ei naura, vika on aina sinussa, Dagsson sanoo.Harri Lehtikevari
Islannin taideakatemiasta valmistunut Dagsson on julkaissut lähes 20 sarjakuva-albumia. Suomessa mies on myynyt yli 70 000 nidettä. Miksi lasten hyväksikäytöstä, väkivaltaisista kuolemista ja eläimiin sekaantumisesta vitsaileva islantilainen on niin suosittu Suomessa?
Dagsson osoittaa historiankirjoja ja pohjoismaalaista mielenmaisemaa.
– Meillä molemmilla on surullinen ja synkkä historia. Mutta teidän historiassanne tapahtui jotakin. Teidän historianne on verisempi, ehkä sillä on ollut jotain merkitystä. Me vain istuimme mudasta tehdyissä majoissamme syömässä lampaan kiveksiä satojen vuosien ajan.
Meillä on paskamainen sää, liian kallista ja erittäin huono itsetunto. Me huolehdimme aina, mitä muut ajattelevat meistä islantilaisista, vaikka me olemme pieni saari keskellä-ei mitään, ja tosiasiassa ketään ei todellakaan kiinnosta.
Dagssonin mukaan hyvinvointivaltioissa musiikki ja huumori ovat paradoksaalisesti synkkiä. Rio de Janeiron slummeissa tehdään "maailman onnellisinta musiikkia" samaan aikaan, kun norjalaisessa yläluokkaisessa lähiössä soi tuomiopäivän hevimetalli.
Islantilaisuus on muovannut Dagssonin huumoria.
– Meillä on paskamainen sää, liian kallista ja erittäin huono itsetunto. Me huolehdimme aina, mitä muut ajattelevat meistä islantilaisista, vaikka me olemme pieni saari keskellä ei-mitään, ja tosiasiassa ketään ei todellakaan kiinnosta.
Politiikka kuumentaa tunteet
Yhdestä aiheesta Dagssonin yleisö loukkaantuu kuitenkin useammin kuin muista.
Se on politiikka.
Kun Dagsson pilailee poliittisten puolueiden kustannuksella, ihmiset nousevat puolustuskannalle.
– Muutama päivä sitten tein vitsin lasten hyväksikäytöstä, eikä kukaan sanonut mitään. On mielenkiintoista, että ihmiset loukkaantuvat enemmän poliittisista asioista, kuin sellaisista, mitkä ihmisyydessä ovat oikeasti hirvittäviä, Dagsson toteaa.
Dagsson näkee komedian taustalla jotain yleismaailmallista. Huumorin tarkoitus on nähdä totuus toisessa valossa, käsitellä sitä, mitä muutoin ei voi. Se on aivojemme selviytymismekanismi.
Käyvätkö koomikoilta vitsit vähiin, jos ketään ei enää saisi loukata? Tätä pohditaan Yle Perjantain suorassa lähetyksessä perjantaina 26. huhtikuuta. Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraina ovat eturivin stand up -koomikot Sami Hedberg ja Ali Jahangiri. Illan Perjantai-dokkarina nähdään Meri Lantelan ohjaama Kakkaa, seksiä ja väkivaltaa, jossa äänessä on islantilainen mustan huumorin jättiläinen Hugleikur Dagsson.
Satoja afrikkalaisia siirtolaisia on jäänyt jumiin hylätylle jalkapallostadionille Jemenin Adenissa.
Uutistoimisto AFP:n mukaan heitä on kielletty jatkamasta matkaa, mutta he eivät pysty myöskään palaamaan kotiin.
Suurin osa siirtolaisista on Etiopiasta.
Olot stadionilla ovat kovat, sanoo Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM.
– Paikka ei sovi kenenkään majapaikaksi. Ei edes yhden ihmisen, saati satojen, kommentoi IOM:n Jemenistä vastaava tiedottaja Olivia Headon AFP:lle.
Stadionilla on 1 789 ihmistä. Suurin osa heistä on aikuisia miehiä, mutta mukana on myös vajaat 400 poikaa ja liki 30 alaikäistä tyttöä. Nuorimman stadionin asukin uskotaan olevan 11-vuotias.
Vaarallinen matka kohti Saudi-Arabiaa
Jemen on kaaoksessa hallituksen liittouman ja huthi-kapinallisten neljä vuotta kestäneiden taisteluiden vuoksi. Hutheja tukee Iran, hallituksen liittoumaa Saudi-Arabia. Taistelut ovat ajaneet maan sisällä 3,6 miljoonaa ihmistä pois kodeistaan.
Taisteluista huolimatta Jemen on pysynyt siirtolaisten kulkureittinä. Yleensä kohteena on Saudi-Arabia. Siirtolaiset hankkiutuvat usein Djiboutiin, josta he tekevät vaarallisen merimatkan Adeninlahden yli Jemeniin.
Viime vuonna Jemeniin saapui yli 93 000 siirtolaista, laskee IOM. Heistä suurin osa on etiopialaisia, mutta mukana on myös paljon somalialaisia.
AFP:n poliisilähteiden mukaan Adenin viranomaiset pyrkivät palauttamaan siirtolaiset. Aiemmin heitä laitettiin pystyyn kyhätyille leireille eri puolille kaupunkia, nyt jalkapallostadionille. Siellä siirtolaiset istuvat auringonpaahteessa ja yrittävät vedota virkailijoihin.
Yksi jalkapallostadionille jumiin jääneistä etiopialaisista on Mohammed Nour. Hän kertoi AFP:lle pyrkivänsä töihin Saudi-Arabiaan.
– Täällä ei ole ruokaa tai vettä, täällä ei ole vessoja tai suihkuja. Olemme nälkäisiä, he tappavat meidät nälkään. Sanoin heille, että kuolemakin olisi parempi, Nour sanoi AFP:lle.
Apujärjestöt pelkäävät, että tilanne pahenee, sillä stadionille odotetaan vielä lisää ihmisiä.
– Heillä ei ole pääsyä vessaan, vaan tarpeet pitää tehdä ulos. Se on vakava terveysriski. Suojaa ei ole, eikä peittoja, IOM:n Headon kuvaili AFP:lle.
Hänen mukaansa siirtolaisille on alettu tuoda vettä ja jakaa ruokaa, mutta ruokavarastot ovat rajalliset.
IOM tekee yhteistyötä muiden YK:n järjestöjen kanssa auttaakseen siirtolaisia palaamaan, jos he vapaaehtoisesti niin haluavat. Aiemmin satoja siirtolaisia on autettu vapaaehtoisessa paluussa.
Puolueet ovat jakaneet eduskunnan valiokuntapuheenjohtajien paikat. Eduskuntaryhmät valitsevat ehdokkaansa puheenjohtajien tehtäviin ensi viikolla. Ministerivalinnat tuovat henkilöihin myöhemmin muutoksia.
Suurin puolue, SDP, valitsi ensimmäisenä valtiovarainvaliokunnan. Perussuomalaiset asetti etusijalle maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan.
Hallintovaliokunnan entinen puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) on nyt eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, joten perussuomalaisten on etsittävä hänen tilalleen uusi puheenjohtaja.
Kokoomus sai puolueelle perinteisesti tärkeän sivistysvaliokunnan ja keskusta vei sote-väännöissä keskeiseen asemaan nousseen sosiaali- ja terveysvaliokunnan.
Keskusta saattaa tarjota sote-valiokunnan ykköspaikalle valiokunnan entistä varapuheenjohtajaa Hannakaisa Heikkistä.
Demari johtaa perustuslain tulkintaa
SDP sai vielä toisen valintavuoron ennen vihreitä ja varmisti itselleen lakiuudistuksissa avainasemassa olevan perustuslakivaliokunnan johtopaikan.
Demareista aikaisempaa kokemusta perustuslakivaliokunnan johtamisesta on ainakin entisellä oikeusministerillä Johannes Koskisella.
Vihreät poimi pöydältä suuren valiokunnan, ja perussuomalaisille tarjoutui tämän jälkeen mahdollisuus napata ulkoasiainvaliokunnan kärkipaikka.
Vihreistä suuren valiokunnan johtoon sopisi alkuvaiheessa muun muassa pätkäpuheenjohtaja Pekka Haavisto. Hänestä voi kuitenkin tulla myöhemmin ulkoministeri.
Kenestä ulkoasiainvaliokunnan vetäjä?
Yksi vahva ehdokas ulkoasiainvaliokunnan johtoon on perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Halla-aho jatkaa heinäkuun alkuun saakka Euroopan parlamentissa, joten perussuomalaiset joutuisi tässä tapauksessa valitsemaan valiokunnalle väliaikaisen puheenjohtajan, joka voisi olla esimerkiksi Euroopan parlamenttiin pyrkivä Laura Huhtasaari.
Halla-aho johti hallintovaliokuntaa vuosina 2011-12, mutta joutui silloin jättämään tehtävän kesken kaiken. Halla-aho oli arvostellut Korkeinta oikeutta blogi-kirjoituksesta saamastaan sakkotuomiosta.
Korkeimman oikeuden mukaan Halla-aho oli blogi-kirjoituksessaan syyllistynyt uskonrauhan rikkomiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.
Tiedusteluvalvonta suurimman puolueen käsiin
Tiedustelulakien uudistuksen yhteydessä perustetun uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan johtoon valitaan myöhemmin SDP:n edustaja, ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana jatkaa RKP:n edustaja.
Kokoomus sai jatkokierroksilla vielä puolustus- ja talousvaliokunnat, keskusta maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan, perussuomalaiset lakivaliokunnan ja SDP liikenne- ja viestintävaliokunnan.
Puolustusvaliokuntaa on viimeksi johtanut kokoomuksen Ilkka Kanerva ja hän on tälläkin kertaa vahva ehdokas tähän tehtävään.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tuli tällä kertaa vasemmistoliitolle, jonka eduskuntaryhmässä vahvaa ammattiyhdistystaustaa on ainakin Jari Myllykoskella.
Rauhantilanne Korean niemimaalla riippuu Yhdysvaltojen asenteesta, sanoo Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un maan kansallisen uutistoimiston KCNA:n mukaan.
Torstaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin tavannut Kim ilmoitti lisäksi kutsuneensa Putinin vastavierailulle Pohjois-Koreaan. KCNA:n mukaan Putin olisi hyväksynyt vierailukutsun.
Kim arvosteli myös kovin sanoin Yhdysvaltojen ”vilpillisiä aikeita” helmikuun huippukokouksessa Hanoissa. Tuolloin presidentti Donald Trumpin ja Kimin neuvottelut päättyivät umpikujaan.
Pohjois-Korea on jo aiemmin syyttänyt Yhdysvaltojen ulkoministeriä Mike Pompeota Hanoin kokouksen epäonnistumisesta. Viime viikolla korkea-arvoinen pohjoiskorealaisviranomainen vaati, että Pompeo siirretään syrjään maiden välisistä ydinaseneuvotteluista, koska tämä ”puhuu roskaa ja on edesvastuuton.”
Putinin kanssa torstaina käymiään neuvotteluja Kim sen sijaan luonnehti "erittäin merkityksellisiksi".
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun maiden johtajat tapasivat toisensa.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne kokee merkittäviä muutoksia tulevana lauantaina, kun Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n vyöhykeuudistus astuu voimaan.
Vyöhykkeet korvaavat aiemmat kuntarajoihin perustuneet matkustusalueet. Sisäiset, seutu- ja lähiseutuliput jäävät historiaan, ja lippu ostetaan vyöhykkeillä A, B, C ja D.
HSL:n mukaan ABC-alueella ostetaan AB-, BC- tai ABC-lippu. Lisäksi myynnissä on ABCD-, BC-, BCD- ja CD-lippuja.
Reittiopas ja HSL-sovellus näyttävät reitin lisäksi sen, minkä lipun reitille tarvitsee. Lipun pääsee ostamaan sovelluksessa jatkossa myös suoraan reittihausta. Pysäkeillä vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvissä.
Kausiliput, joiden voimassaolo jatkuu lauantain jälkeen, muuttuvat automaattisesti uusien vyöhykkeiden mukaisiksi. Jos uusi kausilippu ei vastaa omia tarpeita, lipun matkustusalueen voi käydä muuttamassa palvelupisteessä kahden kuukauden ajan.
Järjestelmä on lauantain ajan seis
Vyöhykeuudistus edellyttää merkittäviä muutoksia HSL:n taustajärjestelmiin, minkä takia lauantaina HSL-kortille ei voi ladata kautta eikä arvoa.
Osa automaateista sekä palvelu- ja myyntipisteet eivät myöskään myy lippuja päivän ajan.
Lauantaina päivitetään 3 100 kortinlukijaa, yli 500 lippuautomaattia, reilut 1 700 ajoneuvolaitetta sekä 300 myyntipisteen ja 19 palvelupisteen myyntijärjestelmät. Myös yli miljoonan matkustajan HSL-sovellus siirtyy uusiin vyöhykkeisiin.
HSL:n sovelluksella voi ostaa lippuja, kunhan sen on päivittänyt uusimpaan versioon. Vyöhykkeet tietävät luonnollisesti sitä, että hinnoittelu menee uusiksi.
Vihreä matkakortti täytyy vaihtaa uuteen siniseen matkakorttiin tai HSL-sovellukseen ennen lauantaita. Kortin vaihtaminen on maksutonta vyöhykkeiden käyttöönottoon asti. Sen jälkeen siitä peritään kuuden euron käsittelymaksu.
Yle Uutisgrafiikka / HSL
HSL on varautunut monin tavoin h-hetkeen
Kysyimme HSL:n projektipäällikkö Eeva Jakobssonilta tärkeimmät kysymykset siitä, mitä jokaisen tarvitsee tietää tulevasta uudistuksesta.
1. Millä mallilla uudistus nyt on? Ovatko ihmiset vaihtaneet aktiivisesti vanhoja matkakortteja uusiin?
– Myyntipisteissä on ollut jonkin verran ruuhkia, kun ihmiset ovat vaihtaneet vanhoja vihreitä matkakorttejaan uusiin ja päivittäneet korttinsa asiakasryhmää, mutta mitään katastrofaalista ei ole nähty. Meillä on hyvä määrä ihmisiä töissä tällä hetkellä. Jonotusajat ovat olleet hieman tavallista pidempiä ja pyydämmekin kärsivällisyyttä palvelupisteessä asioivilta.
2. Mihin kaikkeen HSL on varautunut lauantaina ja mitä kaikkia toimia on tehty?
– Meillä on laaja varautumissuunnitelma ja paljon eri toimenpiteitä: Rautatieasemalla on esimerkiksi infopiste, ja Helsingin keskeisillä paikoilla, kuten metroasemilla, Rautatieasemalla ja Kauppatorilla, on lipuntarkastajat opastamassa ihmisiä. Henkilökuntaa on siis laajasti liikkeellä opastamassa ihmisiä, ja asiakkaita ohjeistetaan myös somessa. Neuvontaa saa myös HSL:n puhelinpalvelusta ja hsl.fi:n chat-palvelun kautta. Varautumisesta huolimatta aamupäivän aikana voi kuitenkin esiintyä kortinlukijoita, joissa on vanha käyttöliittymä, koska siinä menee muutama tunti aikaa, ennen kuin yli 3 000 kortinlukijaa on saatu päivittymään.
3. Onko varautumista tehty tarpeeksi vai voiko lauantaista tulla kaaos?
– Olemme yrittäneet opastaa ihmisiä etukäteen monin tavoin. Joka kotiin on lähetetty infolehtinen opasteeksi sometiedottamisen ja -kampanjoinnin lisäksi. Uskon kyllä, että ihmiset ovat hyvin tietoisia uudistuksista, sillä ihmisiä on käynyt niin paljon vaihtamassa vanhoja korttejaan. Vihreitä kortteja on jo vaihdettu yli 850 000 kappaletta, eli voimme olla melko varmoja, että aktiivikäyttäjät ovat vaihtaneet lippunsa. Tietysti aina löytyy jonkin verran ihmisiä, jotka eivät ole tietoisia uudistuksista. He voivat vaihtaa kortin uuteen myös lauantain jälkeen, mutta tuolloin siitä veloitetaan kuusi euroa. Maksuton kortinvaihto päättyy huomenna perjantaina.
4. Miten lauantaihin kannattaa varautua, mikäli käyttää julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla? Onko joitakin ryhmiä, joita uudistus koskettaa erityisesti?
– Kannattaa ladata arvoa HSL-kortille etukäteen, sillä lauantaina lippuja ei voi ladata. Asiakasryhmistä on syytä mainita eläkeläiset ja opiskelijat. Vyöhykkeiden myötä käyttöön tulee uusi alennus 70 vuotta täyttäneille. Alennus on 50 prosenttia vastaavasta aikuisten lipun hinnasta, ja sitä saa HSL-kortilla ostettavista arvo- ja lisävyöhykelipuista kaikkina päivinä kello 9–14 alkaville matkoille. Asiakkaan pitää käydä palvelupisteessä päivittämässä asiakasryhmä HSL-kortilleen. Opiskelijoiden alennusoikeutta laajennetaan siten, että 30 vuoden ikäraja ja vaatimus opintotuki-päätöksestä poistetaan. Opiskelija-alennusta saavien joukko kasvaa. Opiskelijalipun voi ostaa myös HSL-sovelluksen kautta, jolloin ei tarvitse mennä palvelupisteeseen lainkaan. Jatkossa opiskelijat saavat kausilipuista 45 prosentin alennuksen. Alennusta ei enää myönnetä arvolipuista.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne valittaneen tänään perjantaina hallitustunnustelijaksi. Jos Rinne onnistuu tehtävässään ja saa hallituksen muodostettua, tietää se puolueelle useita ministerinpaikkoja.
Viimeksi SDP:llä on ollut ministereitä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa vuosina 2011–2015.
SDP:n ministerivalintoihin on vaikuttamassa monta asiaa. Ensinnäkin Rinteen toivomuksesta tulevassa hallituksessa pitää olla edustettuna vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta.
Demareiden ministerilistan sisältöön vaikuttaa myös se, kuinka monesta ministeristä hallitus lopulta päätetään muodostaa. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ministerien lukumäärä oli 17.
Pakkaa sekoittaa vielä se, että lopullinen demarien ministerilista on viime kädessä puheenjohtaja Rinteen käsissä. Siihen listaan voi päätyä myös yllätysnimiä. Näin kävi viimeksi hallitusneuvotteluissa kesällä 2015, kun Sipilä lisäsi yllättäen hallituksensa ministeriksi politiikassa kokemattoman Anne Bernerin nimen.
Tyhjä ministeriaitio odottaa uusia ministereitä.Jarno Kuusinen / AOP
Tulevan hallituksen varsinainen salkkujako ratkeaa tietenkin vasta hallitusneuvotteluissa. Jos Rinne saa hallituksen koottua, hänestä tulee pääministeri.
Lisäksi etukäteen on tiedossa, että valtiovarainministerin salkkua SDP tuskin on saamassa, koska tehtävä on yleensä suotu toiseksi suurimman hallitusryhmän edustajalle.
Listasimme tähän juttuun SDP:n poliitikkoja, joilla voi olla mahdollisuuksia päästä ministeriksi. Lista perustuu pääosin tietoon siitä, keitä puolue on nimennyt hallitusneuvottelijoikseen. Nimetyt ovat ministeripelissä etulyöntiasemassa.
Heistäkö ministereitä?
Antti LindtmanJarno Kuusinen / AOP
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman
Kolmannen kauden kansanedustaja Vantaalta. Tiettävästi yksi vahvimmista demareiden ministerikandidaateista. Ura ollut jo vuosia nousujohteinen. Muistetaan myös syyskuussa 2016 tapahtuneesta listakohusta. Silloin kävi ilmi, että Lindtman oli toimittanut eduskunnan puhemiehelle listoja, joissa suositeltiin puheenvuorojen jakamista kulloistakin asiaa parhaiten tunteville demarikansanedustajille.
Sanna MarinMarkku Pitkänen / Yle
1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin
Toisen kauden kansanedustaja Tampereelta. Tuurasi tänä talvena Antti Rinnettä tämän sairausloman ajan. Profiloitunut erityisesti ympäristöasioissa, joten voi olla ykköskandidaatti ympäristöministeriksi. Nousi valtakunnan julkisuuteen näyttävästi kuria pitävänä Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Ville SkinnariMikko Stig / Lehtikuva
3. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari
Toisen kauden kansanedustaja Lahdesta. Pidetty SDP:n johtajiston konservatiivisimpana jäsenenä. Entinen SM-tason jääkiekkoilija. Myös pitkäaikaisen kansanedustajan ja ex-ministerin Jouko Skinnarin (k. 2016) poika.
Krista KiuruJarno Kuusinen / AOP
Kansanedustaja Krista Kiuru
Neljännen kautensa eduskunnassa aloittava porilainen Kiuru profiloitui menneellä eduskuntakaudella sote-väännöissä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Asunto- ja viestintäministerinä vuosina 2011–2013 sekä opetus- ja viestintäministerinä vuosina 2013–2014. Ministerinä ollessaan Kiuru sai myönteistä julkisuutta ajaessaan kännykkä- ja nettiyhteyksiä Inarin Lisman kylälle. Kiurun toiminta ministerinä sai myös kritiikkiä valtakunallisen kouluviraston johtajanimitysjupakassa.
Sirpa PaateroKimmo Brandt / AOP
Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero
Kotkalainen kansanedustaja vuodesta 2006. Kehitysministerinä vuosina 2014–2015. Kuvailtu Rinteen luottonaiseksi. Aiheutti ministerikaudellaan keskustelua, kun operoi omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä potkut valtion osakeomistusyhtiö Solidiumin puheenjohtajalle Pekka Ala-Pietilälle.
Maria GuzeninaJyrki Lyytikkä / Yle
Puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Maria Guzenina
Kansanedustajana vuodesta 2007. Peruspalveluministerinä vuosina 2011–2013, jolloin vastasi muun muuassa sote-uudistuksen etenemisestä. Ministerinä ollessaan ajoi vanhuspalvelulakiin sitovaa 0,7:n hoitajan mitoitusta per hoidettava. Menetti lopulta pestinsä demareiden ministerikierrätyksen seurauksena. MusicTV -kanavan juontaja vuosina 1993–1997.
Johanna Ojala-NiemeläJarno Kuusinen / AOP
Eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä
Neljännen kauden kansanedustaja Rovaniemeltä. Varatuomari. Tunnettu kovana budjettialoitteiden tehtailijana. Teki muun muassa vuonna 2018 yli 60 budjettialoitetta.
Kansanedustajana vuodesta 2011. Tullut tunnetuksi erityisesti venäläisten tonttikauppojen tutkimisesta. Kotoisin itärajan tuntumasta Ruokolahdelta.
Merja Mäkisalo-RopponenIsmo Pekkarinen / AOP
Puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustajana vuodesta 2011. Nostanut esiin erityisesti vanhustenhoitoon liittyviä asioita. Muistetaan myös siitä, että ei osallistunut eduskunnan samaa sukupuolta olevien avioliittoa koskevaan äänestykseen. Hän kertoi kannattavansa avioliiton säilymistä miehen ja naisen välisenä.
Mustat hevoset
SDP:n eduskuntaryhmässä on myös puoluejohtoon kuulumattomia, muun muassa aiempaa ministerikokemusta omaavia kokeneita poliitikkoja, joilla voi olla saumoja ministerin paikkaan. Tässä heistä muutama poiminta.
Tuula HaatainenDerrick Frilund / Yle
Kansanedustaja Tuula Haatainen
Kansanedustajana vuosina 1996–2007 ja uudelleen vuodesta 2015. Useita ministerinposteja vuosien varrella. Toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Keskittynyt erityisesti sosiaali- ja terveyskysymyksiin. SDP:n presidenttiehdokas vuonna 2018. Eduskunnan toisena varapuhemiehenä vuosina 2018–2019.
Jutta UrpilainenJarno Kuusinen / AOP
Kansanedustaja Jutta Urpilainen
Kansanedustajana vuodesta 2003. Entinen puoluejohtaja ja valtiovarainministeri. Ministerikautta sävyttivät Euroopan talouskriisi ja Suomen kriisimaille myöntämät tukipaketit ja lainantakaukset. On ilmoittanut olevansa taas valmis ministeriksi. On myös todennäköisesti vahvoilla SDP:n komissaariehdokkaaksi Euroopan komissioon. Työskennellyt aiemmin opettajana.
Mika KariJanne Ahjopalo / Yle
Kansanedustaja Mika Kari
Lahtelainen kansanedustaja vuodesta 2011. Toimi menneellä kaudella puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana. Maanpuolustusaktiivi ja reservin sotilasmestari, joka on keskittynyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Timo HarakkaJussi Nukari / Lehtikuva
Kansanedustaja Timo Harakka
Eduskunnassa vuodesta 2015. SDP:n verovastaava. Taustaltaan kirjailija, joka on tehnyt myös tv-toimittajan ja tuottajan töitä.
