Taru Sormusten herrasta -romaanin kirjoittaneen, englantilaisen J. R. R. Tolkienin perhe ja kirjailijan tekijänoikeuksia hallinnoiva taho (Tolkien Estate) sanoutuvat irti Dome Karukosken elokuvasta Tolkien.
Tänään julkaistussa tiedotteessa kerrotaan, ettei kumpikaan ole hyväksynyt tai valtuuttanut elokuvan tekoa tai osallistunut siihen.
Tolkienin elämäkerturin John Garthin mukaan Tolkien Estaten lausunto on ymmärrettävä.
– Elokuvien tekijät ottavat elämäkertaelokuvissa vapauksia, eikä Tolkien ole poikkeus, Garth kertoo brittilehti the Guardianille.
Lehden mukaan Tolkien Estate halusi määrittää julkilausumalla asemansa elokuvan suhteen, eikä ilmoittaa, että sillä olisi asian suhteen oikeudellisia intressejä.
Karukosken ohjaaman Tolkien-elokuvan Suomen-ensi-ilta on 3.5. Fiktiivinen elokuva kertoo Tolkienin nuoruusvuosista.
Suomalaiset europarlamentaarikot ovat sijoittuneet kärkikastiin selvityksessä, jossa vertailtiin parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa.
Suomen 13-henkinen meppiryhmä on Votewatch-järjestön selvityksen mukaan selvästi vaikutusvaltaisempi kuin 751-paikkaisen parlamentin jäsenet keskimäärin. Suomalaisten taakse jäävät esimerkiksi Ruotsin, Ranskan, Italian ja Espanjan mepit.
Kolme suomalaista yltää Votewatchin sadan vaikutusvaltaisimman parlamentaarikon listalle: Heidi Hautala (vihr.), Petri Sarvamaa (kok.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.). Hautala nousee vertailussa 11. sijalle osin siksi, että hän toimii parlamentin varapuhemiehenä.
Votewatchin selvitys antaa mepeille pisteitä heidän tehtäviensä ja toimintansa perusteella. Vertailu suosii puhemiehistön ohella esimerkiksi valiokuntien ja poliittisten ryhmien johtajia sekä raporttien laatijoita.
Suhteessa maan pieneen kokoon suomalaiset ovat vertailussa kunnostautuneet Euroopan ahkerimpina raportööreinä eli parlamentin kannan valmistelijoina. Votewatch vertaa Suomea Belgiaan maana, jonka edustajilla on parlamentissa maansa kokoon nähden paljon vaikutusvaltaa.
Parlamentin vaikutusvaltaisimmat jäsenet löytyvät silti suurimmasta jäsenmaasta Saksasta. Ranskalaisten valta taas on vähäistä etenkin siksi, että iso osa Ranskan mepeistä edustaa kansallismielistä Kansallinen rintama -puoluetta, joka suhtautuu EU-yhteistyöhön ylipäätään nihkeästi.
Votewatch korostaa, että vertailu käsitteli valtasuhteita ainoastaan Euroopan parlamentissa. Jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa tilanne on toinen.
Jos amerikkalainen leffasankari haluaa ottaa auton käyttöönsä, virta-avaimet löytyvät aurinkolipan takaa. Ja kun hän pyrkii lukittuun asuntoon, avaimet ovat kynnysmaton alla.
Kuinka epäuskottavaa! Kuka piilottaisi avaimet juuri sinne, mistä jokainen osaa niitä ensimmäiseksi etsiä?
Autoilijoista tai kodinomistajista ei liene kattavaa dataa, mutta internetissä turvallisuuteen suhtaudutaan kuitenkin juuri näin. Siitä on paljon todistusaineistoa.
Uutispalvelu CNN julkaisi juuri listan yleisimmistä – siis huonoimmista – salasanoista. Lista on surkeaa luettavaa.
Yleisimmät salasanat:
123456
123456789
qwerty
password
111111
12345678
abc123
1234567
password1
12345
Listan takana on Britannian kansallinen kyberturvallisuuskeskus NCSC. Tietoturvavirasto on käynyt läpi tunnuksia ja salasanoja, joita on vuodettu verkkoon suurten hakkerointitapausten jälkeen.
Lähes identtisen listan on julkaissut salasananhallintasovelluksia kehittävä Splashdata.
Yhtiön arvion mukaan kolme prosenttia internetin käyttäjistä on valinnut salasanakseen "123456". Joka kymmenes netin käyttäjä on valinnut vähintään yhden salasanan 25 yleisimmän salasanan listalta.
Suomi ei ole sen parempi
Suomalaiset netinkäyttäjät eivät erotu edukseen. Tivi-lehden helmikuussa julkaiseman listan mukaan Suomen yleisimmät salasanat ovat:
salasana
123456
perkele
qwerty
12345
paska123
123456789
123qwe
kakka
lol123
Suomalaisella salasanalistalla on enemmän ärräpäitä ja eritteitä. Salasanateknisesti se on kuitenkin yhtä kehno kuin kansainväliset vastineensa.
Listan on koonnut valkohattuhakkeriksi tituleerattu Jarkko Vesiluoma. Valkohattu viittaa siihen, että henkilö käyttää osaamistaan tietoturvan kehittämiseen – toisin kuin ne pahantahtoiset, jotka näitä tietoja verkkoon levittävät.
Salasanan sijasta salalause
Mitä siis tulisi tehdä? Tietoturva-asiantuntijat kertoivat pitkään, että hyvä salasana syntyy kyynärpäätaktiikalla, eli arpomalla merkit näppäimistöä umpimähkään painelemalla.
Vanhan viisauden mukaan hyvä salasana syntyy kyynärpäätaktiikalla – nyt suositaan pidempiä lauseita.YLE / Lahti
Ikävä kyllä, tällaisen salasanan muistaminen on hyvin vaikeaa. Lisäksi tietokone murtaa nämä lyhyet salasanat nopeasti, oli niissä järkeä tai ei.
Pelkkien sanakirjasta löytyvien sanojen käyttö voi olla vaarallista, joten suomalaiset taivutusmuodot ja muutama erikoismerkki ovat paikallaan.
Jokaiseen palveluun omansa!?
Yksi vahva salasana ei kuitenkaan riitä, jokaista palvelua varten tulee luoda oma salasanansa.
Tämä on vaatimus, jota harva tuntuu arkielämässä toteuttavan. Viestintäviraston kaksi vuotta sitten tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa useissa verkkopalveluissa.
Yhdeksän prosenttia suomalaisista käyttää samaa salasanaa kaikissa verkkopalveluissa.
Yksi ratkaisu on luoda muistikikka, jolla käyttäjä muodostaa erilaisia versioita yhdestä vahvasta salasanasta. (Esim: "UlkonaAurinkoa18YlenSivut!")
Vielä parempi keino on salasanasovellusten käyttäminen. Ne tallentavat kaikki salasanat yhteen paikkaan. Tämän jälkeen riittää, että muistat yhden salasanan. (Yleisiä salasanaohjelmia ovat esimerkiksi Google Smart Lock, LastPass, Apple Keychain, F-Secure Key, KeePass, PasswordSafe.)
Salasanojen hallintaan kehitettyjen sovellusten toimintaa on esitelty tarkemmin täällä.
Kaikki munat samassa korissa
Salasanojen hallintasovellus ei ole täydellinen ratkaisu. Tietoturvayhtiö ISE:n tutkimus paljasti taannoin, että myös niihin liittyy tietoturvariskejä.
Toisaalta, kuten tietoturva-asiantuntija Troy Hunt on todennut, ratkaisun ei tarvitsekaan olla täydellinen. Työkalu on joka tapauksessa paljon turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi saman salasanan käyttö kaikkialla.
Ruoantuotanto on päästöiltään merkittävimpiä teollisuudenaloja, ja sen päästöt kasvavat tasaisesti. Asiantuntijoiden mukaan maatalouden päästöjen leikkaaminen on yhtä tärkeää kuin fossiilisista polttoaineista luopuminen.
Liha ja maito ovat ympäristölle erityisen haitallisia.
Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa.
Lihantuotannon epäeettisyys on yksiselitteinen asia, jossa on hyvin vähän harmaita alueita – jopa riippumatta sen katastrofaalisista vaikutuksista planeetalle. Maailmanlaajuisesti kymmeniä miljardeja herkkiä ja älykkäitä eläimiä kohdellaan kaltoin. Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa. Elävän olennon kiduttaminen onkin yksinkertaisesti väärin. Kyseessä on yksi teollisen yhteiskunnan suurista moraalisista epäonnistumisista.
Arvostetussa brittiläisessä lääketieteen lehdessä The Lancetissa julkaistiin vastikään suuren kansainvälisen tutkimusryhmän raportti tulevaisuuden ruokavaliosta. Kolme vuotta kestäneen prosessin aikana käytiin läpi tuhansia alan tutkimuksia. Raportin mukaan lihapainotteisella ruokavaliolla ei ole tulevaisuutta. Erityisesti naudanlihan ja maidon yhä kasvava kulutus on saatava pian taittumaan. Tämän lisäksi hävikkiä on karsittava, veden- ja maankäyttöä on tehostettava ja ravinteiden, kuten typen ja fosforin, käyttöä on vähennettävä.
Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.
Mikään tästä ei onnistu ilman vahvaa poliittista ohjausta. Markkinatalous suorastaan käskee lisäämään päästöjä, koska lihansyönnin ja -tuotannon haitat eivät näy lihan hinnassa. Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.
Punaista lihaa kuljetetaan Suomeen tuhansia tonneja Brasiliasta ja Uudesta-Seelannista, koska kasvihuonepäästöt eivät sisälly hintoihin. Kaiken lisäksi lihatuotantoa tuetaan runsaasti julkisin varoin. Lihasta on tehty keinotekoisen halpaa.
Ilmaston kannalta vegaaninen ruokavalio, jossa ei syödä mitään eläinperäistä, on esimerkillinen.
Julkiset hankinnat ovat avainasemassa. Sairaalat, koulut ja muut julkiset tahot ostavat sadoilla miljoonilla euroilla ruokaa vuosittain. Painottamalla hankinnoissa ympäristövastuuta voidaan lisätä kasvisruoan kysyntää.
Suomen maataloudella on mahdollisuus nousta terveellisen ja ilmastoystävällisen kasvisruoan globaaliksi edelläkävijäksi. Perinteiset viljelykasvit kaura, herne ja härkäpapu ovat hyviä proteiinin lähteitä, ja niiden viljely ja jatkojalostus on Suomessa helppoa.
Ruokateollisuus ei muutu hetkessä, eivätkä kaikki siirry lähivuosina vegaaneiksi. Vähempikin riittää.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ehdottoman tärkeää vähentää punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Naudan ja porsaan voi korvata kasviproteiineilla, kotimaisella kalalla, kanalla ja kalkkunalla. Kanan syöminen on ilmastolle punaista lihaa parempi, mutta se ei oikeuta tuotantoeläinten kasvattamista järkyttävissä oloissa. Maidon taas voi vaihtaa helposti kaurajuomaan. Kasvisten, marjojen ja palkokasvien syömistä tulisi lisätä runsaasti.
Muutoksen suunta on tiedossa. Tulevaisuuden ruoka on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää. Eikä se sisällä juurikaan lihaa.
Joona-Hermanni Mäkinen
Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.
Syitä raittiuteen löytyi muun muassa sairaudesta, uskonnosta, treeniaikataulusta, raskaudesta tai riippuvuuksista. Useimmat vastaajat kertoivat olevansa raittiita ihan muuten vaan, ilman mitään erikoisempaa syytä.
Alkoholin arkipäiväistymisen lisäksi myös alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat yleistyneet. Aihetta käsitellään tänään A-studiossa.
Raitis saa osakseen muiden vihat
Kun alkoholia on tarjolla, moni vastaaja joutuu vastaamaan kiusallisiin, henkilökohtaisiin kysymyksiin. Jos vastausta ei tule, alkoholia myös tuputetaan.
“Kun syksyllä jätin alkoholin käytön pois opiskelijatapahtumissa, niin alkoi kyselyt "Onko pullat uunissa?" Kyselyt osuivat sinällään oikeaan, mutta suorat utelut eivät tuntuneet mukavalta.”
“Jos et ole autolla, olet ehkä raskaana. Mutta jos et ole raskaana, olet selityksen velkaa. Ihmiset eivät yleensä ymmärrä, että joillekin jo lasillinen on liikaa.”
Nykyisin monen baarin drinkkilistalta löytyy myös alkoholittomia mocktaileja.Yle
Monet vastaajat kuvailivat, että ympärillä oleville ihmiselle tulee raittiin seurassa tarve selitellä omaa juomista:
“Normaalisti täysin järkeville ihmisille näyttää tulevan jotenkin kiusallinen olo jos joku ei halua juoda Yhtään. Aivan kuin heidän juomisensa korostuu tai näyttäytyisi pahalta, jos joku on raitis, ja siksi pitää saada se yksikin juomaan edes jotain.”
Suuri osa vastaajista koki jääneensä ryhmässä ulkopuoliseksi lopetettuaan juomisen.
“Sain kyllä olla kuskina ja oksennusten siivoojana, mutta mukaan menoon ei sitten enää päässytkään.”
“Kyllä pännii kun kutsut biletyksiin loppuvat hiljalleen, kun ei ota. “
Osa vastaajista kertoi myös joutuneensa vihan kohteeksi kertoessaan raittiudestaan.
“Minulle on sanottu monia kertoja ikävästi raittiudestani, kuten: joskus olis kiva pitää juhlia, joissa ei olis pettureita, että kaikki pitäis hauskaa.”
“Uuden duunin ekassa saunaillassa yks jäbä suorastaan suuttui mulle ja kyseenalaisti mun läsnäolon saunaillassa. Että luulenko mä että siellä vaan saunotaan ja sitten lähdetään kotiin?”
Selittelyssä ja peittelyssä luovuus palkitaan
Kaikki eivät halua käydä toistuvia keskusteluja raittiutensa syistä. Kiusallisiin kysymyksiin on keksitty monia oivia vastauksia.
“Sanon, että en voi ottaa, koska olen autolla. Ja sitten hyppää taksin takapenkille. Kyllähän silloinkin tavallaan ollaan autolla liikkeellä.”
“Yritän heittää jotain keventävää, kuten: En ota kun ei tullut painitrikoita mukaan koska haluan aina niin kovin painia kun tulen humalaan.”
“50+ ikäisenä naisena on jo hauskaakin vastata, että "mieti sitä, ehkä oon raskaana".”
Paljon yleisempää vastauksissa kuitenkin on, että juomattomuutta peitellään eri tavoin.
“Joskus matkoilla tilaan oluen vaikkei haluttaisikaan, ja kyllä sen joku muu napsii jos siirtelee lasiaan sopivasti.”
“Välillä tulee kierrätettyä pulloa ringissä mutta ei ite tule otettua mitään pullosta. Nostaa vain sen huulille ja on juovinaan. Ei pitäisi joutua näin tekemään välttääkseen nöyryytyksen ja vittuilun.”
Myös raittiudesta tietävä seuralainen voi tulla apuun:
“Valveutuneet ja tilanteen tasalla olevat kollegat ovat monesti "pelastaneet" minut sitten juomalla ensin oman lasinsa tyhjäksi ja vaihtamalla sen sitten salakähmäisesti täyteen lasiini.”
Moni raitis kiertää utelut sillä, että edessä on alkoholilta näyttävä juoma. Hanna Juopperi / Yle
Raittiin elämää ei tehdä helpoksi
Vaikka moni kysymykseen vastanneista kertoi, että alkoholittomia vaihtoehtoja on nykyisin hyvin tarjolla, olisi juhlien järjestäjillä vielä varaa myös petrata.
“Olen yrittänyt pitää puoleni sen suhteen, että juhlissa ja työpaikan tilaisuuksissa tarjolla olisi laadukkaampia ja juhla-ateriaan sopivampia alkoholittomia vaihtoehtoja kuin vain kolajuomia, mineraalivettä tai lasten mehuja.”
“Juhliin ilmoittauduttaessa kysytään aina, olenko laktoositon, gluteeniton vai vegaani, juomarajoituksista ei olla kiinnostuneita.”
Useampi vastaaja kokee joutuneensa suorastaan nöyryytetyksi pyytäessään alkoholitonta juotavaa:
“Alkoholipitoiset juomat on laitettu kauniisti esille, kuohujuomat jalallisissa laseissa ja erikseen olen joutunut kyselemään alkoholittomia juomia ja hakemaan itse jostakin jonkin limsapullon kuin pikkulapsi.”
Kaikesta huolimatta vastauksista kävi myös selväksi, että juhliminen onnistuu myös ilman viinaa:
“Aikamoinen luuseri pitää olla, jos ei uskalla karaokea laulaa tai suihkulähteessä uida selvänäkin.”
A-studiossa keskustellaan tiistaina alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden lisääntymisestä. Millaista on elää äidin juomisen vammauttamana? Katso A-studio Areenassa klo 21 alkaen. #yleastudio
Se oli yhden yön juttu. Alkoholinhuuruinen ja kortsuton. Pohjalaismies Risto ei käyttänyt rock-festareilla kumia, koska tyttö ei sitä vaatinut.
Viikon kuluttua alkoi kirvellä.
– Oireet olivat virtsatessa niin voimakkaita, ettei lääkäriin meno ollut mitenkään kynnyskysymys, mies muistelee.
Testitulos näytti klamydiaa. Se oli 1980-luvulla pienen paikkakunnan nuorelle miehelle aivan uusi asia.
– Luulin, että mulla olisi tippuri. Sen taudin tiesin nimeltä, klamydiasta en ollut ikinä kuullutkaan, Risto kertoo.
Risto ei esiinny jutussa oikealla nimellään, koska ei haluaa toitottaa seksitautihistoriaansa julkisesti.
Tartunta ei tehnyt vastuuntuntoisemmaksi
Vuonna 2019 klamydia on Suomen yleisin sukupuolitauti. Valtaosa tartunnoista on alle 29-vuotiailla.
Tartuntojen määrä on jatkuvassa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2018 lähes 15 000 klamydiatapausta.
Kärkikolmikossa ovat myös kondylooma ja genitaaliherpes.
Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, sukupuolitautien Käypä hoito-ryhmän puheenjohtaja Eija Hiltunen-Back muistuttaa, että vaikka nuorten määrä onkin korostunut tartunnan saaneissa, sukupuolitaudit ovat koko väestön riski.
– Tartuntoja löytyy myös keski-ikäisillä. Nuoret korostuvat, koska he hakevat parisuhdetta, jolloin kumppaneita voi olla paljonkin, Hiltunen-Back kertoo.
Klamydia on usein pitkään oireeton, joten tartunnan saanut ei välttämättä edes tiedä olevansa kantaja.
Sukupuolitaudit voivat tarttua myös seksivälineiden yhteiskäytössä.Timo Sihvonen/Yle
Risto kertoi heti kavereilleen klamydiasta.
– Asia ei hävettänyt mitenkään. En syyllistänyt tyttöä enkä itseäni, koska joskus näitä vaan sattuu, vaikka ei pitäisi.
Mies ei tavannut tartuttajaa enää koskaan, joten asia jäi yhden yön kumppanin kanssa puimatta.
Klamydiatartunta säikäytti ja jäi mieleen mutta...
– Ei se silti saanut mua yhtään vastuuntuntoisemmaksi, Risto toteaa.
Pohjalaismies on saanut klamydiatartunnan ainakin kolme kertaa. Tartuntoja voi olla useampikin, koska mies on vetäissyt muutaman lääkekuurin myös ilman testausta. Tutut lääkärit ovat kirjoittaneet antibiootit, kun Risto on epäillyt tartuntaa.
– Varotoimena, etten tartuttaisi muita, mutta eihän siinä mitään järkeä ole ollut toimia noin eli ilman testausta.
Testeihin menoa ei nykyään arastella
Pohjalaismies kertoo, että on saanut terveyskeskuksessa aina asialliasta kohtelua, eikä lääkäriin meno seksitaudin takia ole jännittänyt.
Erikoislääkäri Eija Hiltunen-Backin mukaan suomalaiset lähtevät testeihin nykyään yhä herkemmin.
– Ihmiset ovat valistuneita ja tietävät, että on hyvä, kun tauti löytyy ja hoidetaan. Lääkäriin lähtöä ei aristella, sanoo Eija Hiltunen-Back.
Hän iloitsee, että testaus ja diagnostiikka ovat menneet viime vuosikymmeninä vauhdilla eteenpäin. Koko ajan on myös kehitteillä parempia tutkimus- ja hoitomenetelmiä.
– On kuitenkin muistettava, että kaikki tartunnat eivät näy testeissä. Valtaosa sukupuolitaudeista löytyy veri- tai virtsanäytteellä. Joskus tarvitaan myös esimerkiksi näytettä limakalvolta, Hiltunen-Back kertoo.
"Olisi ne taudit voinut saada selvänäkin"
Sukupuolitaudit tarttuvat suojaamattomassa emätin- ja anaaliyhdynnässä, suuseksissä ja esimerkiksi seksivälineiden yhteiskäytössä. Kondomi on pätevä keino seksitauteja vastaan.
– Ei saisi unohtaa suojautumista suuseksissäkään. Ennen kondomista muistutettiin varsinkin kesällä katuvarsimainoksilla, ehkä niille olisi taas tarvetta, miettii erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.
Tartunnat saadaan yleisimmin limakalvokontaktissa, joten kondomin huolellinen käyttö suojaa taudeilta.Petri Kivimäki / Yle
Hiltunen-Back ei laita kondomin käyttämättömyyttä pelkästään unohduksen tai alkoholin piikkiin. Kyse on myös asenteista.
Risto on lääkärin kanssa samoilla linjoilla. Miehellä meni keikkamuusikon hommissa aikoinaan lujaa, ja halukasta tarjontaa riitti.
– Omalla kohdallani alkoholilla oli aina osuutta asiaan, mutta olisi ne taudit voinut saada selvänäkin.
Risto ei usko, että on alkoholin takia päätynyt suojaamattomaan seksiin. Välillä hän on vaan sokeasti luottanut, ettei toisella mitään tautia voi olla, välillä taas ei.
– Joskus vain elämässä tulee mentyä riskillä ja lihan himot vievät voiton. Jos kumppani on vaatinut kondomia, olen aina käyttänyt, jos ei, niin en, Risto kertoo.
Keski-Pohjanmaa ja Itä-Savo kupattomia 2018 – ainakin tilastoissa
THL:n mukaan jokaisessa Suomen sairaanhoitopiirissä on sukupuolitauteja. Esimerkiksi klamydiatartuntoja ja lähes kaikkia muitakin seksitauteja löytyy koko maasta.
Ei kuitenkaan jokaista joka kolkalta. Tartuntatautirekisteristä paljastuu, että esimerkiksi vuonna 2018 kupattomia sairaanhoitopiirejä olivat Keski-Pohjanmaa ja Itä-Savo.
Itä-Savo oli samana vuonna myös maan ainoa tippuriton sairaanhoitopiiri.
Tartuntatautirekisteri on kuitenkin vain osa totuutta. Rekisteristä löytyvät ainoastaan testattavaksi tulleiden sukupuolitaudit.
Seksitautien määrä ja kirjo on todennäköisesti suurempi, koska monille taudit jäävät oireettomiksi, eivätkä tartunnan saaneet hakeudu tutkimuksiin.
THL:n tilastojen mukaan vuonna 2018 klamydiatartunnan saaneista oli naisia 58 %, 15‒29-vuotiaita 79 % ja suomalaisia 91 prosenttia.AOP
Eija Hiltunen-Back pitää tilastojen valossa Suomen tilannetta hyvänä, mutta aina on varaa parantaa.
– Testejä pitäisi tarjota vielä aktiivisemmin, hän miettii.
Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri pitää kuitenkin mahdottomana, että seksitaudeista päästäisiin koskaan eroon.
Suomessa ja muualla maailmassa seurataan mikrobien muuttumista superseksitautien varalta. Esimerkiksi tippuri on tiukassa seurannassa.
– Tippuria aiheuttava bakteeri on jo osoittanut lisääntyvää resistenssiä tiettyjä lääkeaineita kohtaan eli osa lääkkeistä ei enää tehoa ja pysäytä infektiota, Hiltunen-Back kertoo.
Pohjalaismiehen haarovälissä ei nykyään kirvele tai kutita. Viisikymppinen Risto kertoo, että ikä ja lapsiperheellisen elämä ovat kummasti rauhoittaneet.
– Nykyään riski saada joku tauti on lähinnä teoreettinen, hän kuittaa.
Israelilaissotilaat ovat ampuneet 15-vuotiasta palestiinalaisteiniä, joka yritti paeta sotilailta silmät sidottuina ja kädet raudoitettuna, kertoo yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
15-vuotias palestiinalaispoika oli otettu aiemmin kiinni epäiltynä järjestyshäiriöistä.
Palestiinalaislähteiden mukaan ammuskelu tapahtui viime viikon torstaina Länsirannalla Tuqun kylässä Betlehemin eteläosissa. Kylässä oli järjestetty aiemmin palestiinalaisopettajan hautajaiset, jonka jälkeen palestiinalaiset ja israelilaiset olivat ottaneet yhteen. Paikalliset kuvasivat ja videoivat tilanteen.
Teinin isä kertoo CNN:lle, että hänen poikaansa ammuttiin pistoolilla molempiin jalkoihin kerran.
– He syyttivät häntä kivien heittämisestä. Olen varma, ettei hän tehnyt sitä. Pojallani ei ole mitään salattavaa ja hän myöntäisi kyllä, jos olisi heittänyt kiven. Mutta onko tämä todellakin syy ampua häntä, ihmetteli isä.
Israelin puolustusvoimat (IDF) kertoo, että tapaus on tutkinnassa. IDF:n mukaan ammuskelua edelsi tilanne, jossa palestiinalaiset heittelivät kiviä IDF:n joukkoja sekä ajoneuvoja päin "vaarantaen siviilit sekä IDF-joukot.”
Puolustusvoimat kertoo hajottaneensa mellakat ja pidättäneensä yhden henkilön epäiltynä kivien heittelystä.
– Pidätetty yritti lyhyen ajan kuluttua paeta, jolloin puolustusvoimat ryhtyi takaa-ajoon, jonka aikana häntä ammuttiin alavartaloon, kertoo IDF julkilausumassaan.
Palestiinalaisten paikan päällä ottamista kuvista ja videoista näkyy, kuinka palestiinalaiset kiiruhtivat ammuskelun jälkeen loukkaantuneen teinin luokse. Hänet kiidätettiin paikalta sairaalaan. Teinin tila on tällä hetkellä vakaa. Isän mukaan poika ei ole enää pidätettynä.
Ainakin 28 virtahepoa on löydetty kuolleena kansallispuistosta Etiopiassa.
Maan lounaisosissa sijaitsevan Gibe Shelekon kansallispuiston murheellisesta tapauksesta uutisoi paikallinen Fana-uutiskanava.
Kansallispuiston johtaja Behirwa Mega kertoo, että eläimet ovat menehtyneet huhtikuun 14. ja 21. päivän välillä. Virtahepojen kuolinsyy ei ole tiedossa ja asiantuntijat selvittelevät sitä parhaillaan.
Vuonna 2011 perustetussa, 36 000 neliökilometrin laajuisessa Gibe Shelekon kansallispuistossa elää noin 200 virtahepoa.
Maailmassa arvioidaan elävän 115 000 - 130 000 virtahepoa. Populaatioita uhkaavat salametsästäjät, elinympäristöjen harveneminen, saasteet ja taudit.
Vuonna 2017 yli 200 virtahepoa menehtyi pernaruttoepidemiassa Namibiassa Bwabwatan kansallispuistossa.
Suden ja ihmisen rinnakkaiselo ei ole edennyt Suomessa toivotulla tavalla.
Vuonna 2015 valmistuneessa susikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena oli, että suden suojelutaso paranee, susivahinkojen ennalta ehkäiseminen tehostuu, salametsästys vähenee ja luottamus susiseutujen asukkaiden ja viranomaisten välillä vahvistuu.
Valtaosa tavoitteista on yhä toteutumatta. Sen sijaan yhteentörmäykset näyttävät voimistuneen, kun susi on levinnyt uusille seuduille Etelä- ja Länsi-Suomeen.
– Susi on vaikea laji hallittavaksi. Koettiin, että jälleen on tarvetta avata keskustelu ja vuorovaikutus eri intressiryhmien välille, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Susikannan hoitosuunnitelman päivitystä on valmisteltu syyskuusta lähtien maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Sami Niemi kertoo, että isot linjat pysyvät ennallaan. Susikannan hoitosuunnitelman päätavoite on turvata suden säilyminen Suomen luonnossa ja edistää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.
Muutoksia on tulossa hoitosuunnitelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on keksiä uusia keinoja, joilla susien aiheuttamiin ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä nopeammin. Myös salametsästys halutaan saada kuriin.
– Kyllä me lähdemme myös siitä, että susia on opittava sietämään, Niemi sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi uhkaa aiheuttavan suden määritelmä mietitään uusiksi. Tällä hetkellä suden katsotaan aiheuttavan uhkaa, mikäli se liikkuu sadan metrin sisällä asutuksesta. Tällainen pihahavainto ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että sudesta olisi vaaraa.
"Tällä hetkellä puhumme kahta eri kieltä"
Yksikään hoitosuunnitelman tavoitteista ei kuitenkaan toteudu ellei keskusteluyhteys viranomaisten, tutkijoiden, metsästäjien, susiseutujen asukkaiden ja luonnonsuojelijoiden välillä toimi.
Tämä on tiedostettu hyvin maa- ja metsätalousministeriössä, joka kutsui kaikki keskeiset etujärjestöt mukaan valmistelutyöhön heti alusta pitäen. Sen lisäksi ministeriön virkamiehet kohtaavat maakuntien edustajia huhtikuun aikana järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa.
Keskiviikkona oman viestinsä pääsivät kertomaan itäsuomalaiset, kun Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset riistaneuvostot ja järjestöt tapasivat hoitosuunnitelman valmistelijoita Joensuussa.
Itä-Suomessakin epäluottamus on vaikeuttanut vuoropuhelua, mutta valmius keskusteluun on olemassa.
– Luottamus syntyy vain avoimen keskustelun kautta. Toivoisin esimerkiksi, että kun tutkijat tulevat maakuntaan esimerkiksi pannoittamaan susia tai tekemään havaintoja, he ottaisivat yhteyttä metsästäjiin ja kertoisivat avoimesti, mitä ovat tekemässä. Tällä hetkellä me valitettavasti puhumme kahdella eri kielellä, Pohjois-Karjalan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti Pulkkinen toteaa.
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä ja ministeriön maakuntakierroksella keskustelua on käyty ohjatusti. Keskustelun vetäjä on pitänyt huolen, että kaikki saavat kertoa näkemyksenä ja tarvittaessa ohjannut keskustelua kohti ratkaisuja.
Sami Niemen mukaan tapa on osoittautunut toimivaksi. Keskustelu on ollut rauhallista ja rakentavaa, eikä riitoja ole syntynyt.
– Toki välillä on käyty tiukkaakin keskustelua, mutta olemme pystyneet käsittelemään konfliktin eri osa-alueita hyvin avoimesti.
Ministeriön maakuntakierros päättyy ensi viikolla, minkä jälkeen valmisteluryhmä ryhtyy kokoamaan toimenpidepankkia. Lausuntokierrokselle susikannan hoitosuunnitelma on tarkoitus lähettää ennen juhannusta.
Venäjä nopeuttaa Itä-Ukrainassa asuvien Donbassin asukkaiden kansalaisuusprosessia.
Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti keskiviikkona asetuksen, jonka ansiosta Donetskin ja Luhanskin separatistialueilla asuvat voivat saada Venäjän passin kolmessa kuukaudessa. Vastineeksi kansalaisuuden saaneiden pitää vannoa uskollisuutta Venäjälle.
Venäjä tukee Ukrainan sodassa Itä-Ukrainan separatisteja, jotka julistivat alueensa itsenäisiksi Ukrainasta vuonna 2014.
Sekä Ukrainan vastavalittu presidentti Volodymyr Zelenskyi että väistyvä johtaja Petro Porošenko tuomitsivat Putinin toimet jyrkin sanakääntein.
– Tämä ei tuo meitä lähemmäs (Ukrainan) sodan ratkaisemista, Zelenskyi sanoi lausunnossa.
Porošenko kutsui asetusta jälleen yhdeksi esimerkiksi Venäjän sekaantumisesta Ukrainan sisäisiin asioihin.
– Putin hyödyntää aina epävarmuuden hetkiä ja siirtymäaikoja työntämällä uusia puukkoja Ukrainan selkään, sanoi puolestaan Ukrainan parlamentin varapuhenainen Iryna Geraštšenko.
Päätös kiristää entisestään Ukrainan ja Venäjän välisiä jännitteitä ja voi vaikeuttaa rauhan saamista Ukrainaan.
Putin sanoi allekirjoittaneensa asetuksen humanitaarisista syistä. Hän väitti, että Donetskin ja Luhanskin alueiden asukkaat kärsivät ja heillä ei ole jäljellä kansalaisoikeuksia.
Donbassin separatistialueilla asuu arviolta 3,7 miljoonaa ihmistä.
Ranskassa vietettiin keskiviikkona Armenian kansanmurhan muistopäivää, Euroopan maista ensimmäisenä.
Pääministeri Edouard Philippe jätti kukkia Pariisissa sijaitsevalle Armenian kansanmurhan muistomerkille.
Ranska oli ensimmäinen Euroopan maa, joka tunnusti Armenian vuoden 1915 tapahtumat kansanmurhaksi. Tunnustus tapahtui vuonna 2001, ja Emmanuel Macron päätti presidentiksi noustuaan kansallisen muistopäivän perustamisesta.
Turkin presidentti Reccep Tayyip Erdoğan suuttui päätöksestä ja kutsui Macronia poliittiseksi noviisiksi.
Turkki on vastustanut Armenian joukkosurmien luokittelemista kansanmurhaksi. Turkin mukaan armenialaisia kuoli 300 000, kun taas armenialaisten mukaan kuolleita oli 1,5 miljoonaa.
Turkin tasavallan edeltäjä Ottomaanien valtakunta toteutti ensimmäisen maailmansodan aikana laajamittaisia armenialaisten pakkosiirtoja ja joukkomurhia. Osa armenialaisista kuoli nälkään ja tauteihin.
Ranskassa on noin puoli miljoonaa armenialaistaustaista ihmistä. Tunnetuimpia heistä oli viime lokakuussa kuollut Charles Aznavour.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät eli uuden eduskuntakauden torstaina iltapäivällä. Juhlallisissa avajaisissa eduskunnassa puhuu Niinistön lisäksi eduskunnan väliaikainen puhemies Antti Rinne (sd.)
Presidentti Niinistön puheesta odotetaan uusia ehdotuksia Suomen kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.
Niinistö kiitti vaalikauden päättäjäisissä kaksi viikkoa sitten eduskuntaa Suomen turvallisuutta lujittaneiden lakien hyväksymisestä. Päättäjäispuheessaan Niinistö huomautti, että uudellakin vaalikaudella tarvitaan lakimuutoksia turvallisuuden alalla.
– Kiitän teitä lämpimästi tästä työstä. Muistutan samalla, ettei tie ole vieläkään loppuun asti kuljettu. Myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja, Niinistö sanoi kaksi viikkoa sitten.
Presidentti vihjasi puhuvansa avajaisissa turvallisuudesta
Päättäjäisten kahvitilaisuudessa Sauli Niinistö totesi toimittajille, että hän kertoo valtiopäivien avajaisissa, mitä muutoksia kansallisen turvallisuuden lujittamiseksi hän kaipaisi.
Presidentti Niinistö muistutti päättäjäisissä, että valtioiden voimapolitiikan jyllätessä sekä pahaa tahtovien verkostojen ja yksilöiden maailmassa hyvän on oltava luja.
Yksi teema, johon presidentti saattaisi puuttua, on terrorismin torjunta. Kysymys olisi siis siitä, onko Suomella ajantasaiset lait ja riittävät valmiudet terrorismin torjuntaan ja ihmisten suojaamiseen.
Terrorismirikosten näyttö- ja tutkintakynnystä moititaan korkeaksi
Viranomaisten keskusteluissa esillä on ollut, onko terrorismirikosten näyttö- ja esitutkintakynnys noussut käytännössä liian korkeaksi.
Keskusteluissa on ollut ajatus, että terroristijärjestön jäsenyys tai aseelliseen toimintaan osallistuminen pitäisi tehdä rangaistavaksi.
Tällä hetkellä Suomen lain mukaan tuomioon tarvitaan aseelliseen toimintaan osallistumisen lisäksi jokin terroristinen rikos, josta näytön saaminen voi olla vaikeaa. Tapausten esitutkinta voi jäädä tekemättä, jos poliisi arvioi näytön hankkimisen liian vaikeaksi.
Toisaalta kysymys on myös epäiltyjen oikeusturvasta, ettei ketään tuomita liian heppoisin perustein.
Vierastaistelijoiden palaamiseen on varauduttu
Toinen aihe viranomaiskeskusteluissa on ollut niin sanottujen vierastaistelijoiden palaaminen Suomeen. Kysymys on ihmisistä, jotka ovat Suomesta lähtenee terroristijärjestöjen riveihin ja ovat palaamassa Suomeen.
Terroristiseen toimintaan kouluttautuminen on Suomen lain mukaan rikos.
Yksi näkökulma keskusteluissa on ollut, että jokaista vierastaistelijaksi oletettua Suomeen palaavaa ihmistä pitäisi epäillä kouluttautumisesta terrorismiin.
Päättyneellä eduskuntakaudella hyväksyttiin muun muassa siviili- ja sotilastiedustelulait sekä laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta.
Lisäksi hyväksyttiin lait, joilla kansallinen turvallisuus puolustusvoimien ja rajavartioston osalta huomioidaan perusteellisemmin kaksoiskansalaisuuteen sekä kiinteistöjen omistukseen liittyvissä kysymyksissä.
Siviili- ja sotilastiedustelun laajentaminen oli yksi tapa hankkia kykyjä terrorismin torjuntaan.
Yle näyttää valtiopäivien avajaiset suorana televisiossa ja verkossa
Yle näyttää valtiopäivien avajaiset suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 13.25 alkaen.
Ylen avajaislähetyksessä on asiantuntijavieraana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki. Lähetyksessä nähdään myös kansanedustajien haastatteluja.
Yle seuraa valtiopäivien avajaisia myös verkossa Hetki hetkeltä -jutussa.
Kuvienjakopalvelu Instagram kaavailee tykkäysten piilottamista julkaisujen yhteydessä. Yhtiön sisäisessä kokeilussa kuvasta tai videosta tykänneiden lukumäärää näkyy julkaisun tekijälle, mutta tämän seuraajat näkevät ainoastaan muutaman julkaisusta tykänneen tilin profiilikuvan.
Instagramin kokeilun havaitsi teknologiabloggari Jane Manchun Wong tarkastellessaan android-sovelluksen lähdekoodia, kertoo teknologiajulkaisu Techcruch. Wong onnistui ottamaan kuvankaappauksen Instagram-tilistään, jolla tykkäykset on piilotettu.
Instagram vahvisti Techcrunchille pohtivansa tykkäysten piilottamista, mutta mitään kokeiluja asian suhteen ei ole tällä hetkellä käynnissä.
Tykkäysten piilottaminen ei vaikuttaisi muuten algoritmien toimintaan, eli suositut julkaisut nousisivat entiseen tapaan kuvavirrassa ylös. Toisaalta muutoksen myötä ihmiset eivät enää automaattisesti tykkäisi suosituista julkaisuista, koska he eivät enää tietäisi, mitkä ovat suosittuja julkaisuja.
Myös mainostajat saisivat jatkossa tarvittavan datan mainonnan kohdentamiseen ja juuri oikeiden some-vaikuttajien löytämiseen.
Tykkäysten vaikutus itsetuntoon huolestuttaa
Tykkäysten piilottamien saattaa vaikuttaa pieneltä muutokselta, mutta sen vaikutukset olisivat huomattavat alustalla. Monet teknologia-alan vaikuttajat ovat jo pitkään rinnastaneet tykkäysten tavoittelun addiktioon.
Jokainen Instagramissa saatu sydän antaa käyttäjälle pienen dopamiinipiikin, joka antaa hetkeksi mielihyvää, mutta saa pian kaipaamaan lisää.
Facebookin tykkäys-nappulan kehittänyt Justin Rosenstein on myöhemmin kertonut katuvansa keksintöään. Samoin Instagramin luonut Kevin Systrom on puhunut tavoitteistaan keventää ihmisten kokemia paineita tykkäysten metsästyksestä.
Asiaan on ottanut kantaa myös räppäri Kanye West, joka viime syksynä ehdotti seuraajamäärien ja tykkäysten piilottamista sosiaalisen median palveluista.
Instagramin kokeilun yhtenä tavoitteena näyttäisi olevan juuri tykkäysmäärien vertailun vaikeuttaminen. Toki käyttäjät voisivat jatkossa kertoa saamiensa tykkäysten määrän kommenteissa, mutta yhdellä silmäyksellä asia ei enää paljastuisi.
Tykkäysten poistaminen ei kuitenkaan itsessään ratkaise ongelmaan. Itse asiassa se saattaa nostaa seuraajamäärän arvoa alustalla, jolla itsensä vertailu toisiin käyttäjiin on koodattu syvälle ytimeen.
Kevään lämpimintä päivää on vietetty myös tänään usealla paikkakunnalla ja koko kuusta saattaa tulla lämpimämpi kuin viime vuoden huhtikuusta.
Lahdessa tehtiin kevään lämpöennätys, kun mittari näytti 21,8 astetta iltapäivällä kello neljän maissa. Lähes samoihin lukemiin päästiin myös Salossa, Porissa, Raumalla ja Turussa.
Viime vuonna tähän aikaan oli monin paikoin kylmempää: Eilen ja tänään on jo monin paikoin menty ohi viime vuoden huhtikuun ylimmistä lämpötiloista, vaikka kuuta on vielä viikko jäljellä. Esimerkiksi Salossa huhtikuun ylin lämpötila viime vuonna oli noin 4,5 astetta pienempi kuin tämän päivän lämpöennätys.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö on vielä varovainen vertaillessaan kuluvan huhtikuun keskilämpötiloja edellisiin vuosiin.
– On mahdollista, että huhtikuusta tulee paikoitellen lämpimämpi edellisiin vuosiin verrattuna, Pyykkö sanoo.
Viime päivinä 20 astetta on mennyt rikki monin paikoin eteläisessä Suomessa, mutta varhaisimman ajankohdan ennätystä ei vielä kolkutella. Erityisen lämmintä oli vuonna 1989, jolloin lämpötila nousi yli 20 asteen meni monella paikkakunnalla Lounais- ja Länsi-Suomessa jo niinkin aikaisin kuin 13. huhtikuuta.
Lähipäivinä aurinkoa, viikonloppuna sää muuttuu
Tänään on poutaista koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, sanoo Ylen meteorologi Toni Hellinen. Lämpimintä on Keski- ja Etelä-Suomessa, jossa lämpötila pysyttelee tänään 20 asteen tuntumassa. Keski-Suomessa voi olla hieman viileämpää kuin eilen.
Keski- ja Pohjois-Lapissa mutkittelee säärintama: Pohjois-Lapissa on pilvistä ja lämpötila jää alle 10 asteen, muualla Lapissa lämpöä on noin 15 astetta.
Torstaina ja perjantaina aurinkoinen ja lämmin sää jatkuu.
– Lämpimintä on Etelä- ja Länsi-Suomessa sisämaassa. Meri on vielä niin kylmä, että se viilentää rannikon seutua, sanoo Hellinen.
Viikonloppuna sää muuttuu ainakin idässä ja pohjoisessa, jonne virtaa kylmää ilmaa.
Aloite perinteisen sukupuolijaon opettamisesta on käsitelty Orivedellä loppuun. Sukupuolirooleja käsitellyt valtuustoaloite on herättänyt koko Suomessa huomiota.
Seitsemän valtuutettua vaati Orivedellä, että lapsille opetetaan, että tyttö on tyttö ja poika poika. Yle kertoi aloitteesta ensin viime helmikuussa.
Seitsemän valtuutetun aloitteen nimi oli "Aloite terveiden sukupuoliroolien tukemisesta Oriveden kaupungin toiminnassa". Valtuustoaloitteen mukaan Orivedellä pitää tehdä linjaus, että sukupuolia on kaksi.
– Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia. Tämä perustavaa laatua oleva totuus on unohtumassa nyky-yhteiskunnan myllerryksessä, sanottiin kohua herättäneessä aloitteessa.
Aloitteessa vaadittiin, että Orivesi pyytää selvityksen kouluissa ja päiväkodeissa käytettävästä opetusmateriaalista, joka liittyy sukupuoliin.
Nuorisovaltuusto vastusti esitystä. Nuorisovaltuutettujen mielestä jokaisen nuoren pitää saada olla sellainen kuin on.
Esitys ei johda toimiin
Oriveden kaupunginvaltuusto yhtyi tiistaina illalla kaupunginhallituksen toteamukseen, että sukupuolirooleja käsitellyt valtuustoaloite on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain vastainen, eikä se aiheuta enempää toimenpiteitä.
Oriveden kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila arveli valtuustossa, että aloitetta tukeneen adressin allekirjoittaneet eivät olleet kovin hyvin perillä tasa-arvolaista.
– Koulussa kukaan ei käännytä ketään, vaan sukupuolitietoinen kasvatus tarkoittaa, että kasvatus- ja opetushenkilöstö on tietoinen erilaisista identiteeteistä, ja jokaista lasta tuetaan sellaisena kuin hän on, Mattila kertoi Oriveden virallisessa Twitter-kanavassa.
Viestejä tuli valtavasti
Valtuutettu Eliisa Suhonen (sd.) ihmetteli Twitterissä, kuinka paljon aloite työllisti ja miten käy kunnan imagon. Suhosen mukaan puhelin soi kolme viikkoa aloitteen jälkeen.
Kasvatus- ja opetusjohtajan mukaan aloite työllisti tosi paljon ja viestejä tuli valtavasti.
Aloitteen allekirjoittanut Sami Kymäläinen (ps.) kertoi valtuutossa, että asiassa on tehty ylitulkintaa. Aloitteessa ajettiin hänen mukaansa vain normaalia kasvatusta, ei luokittelua oikeaksi tai vääräksi.
– Lapsen tukeminen ei tarkoita kokemuksen vahvistamista, vaan lapsen hyväksymistä. Henkilöstö ei tee diagnooseja, kasvatus- ja opetusjohtaja Mattila vastasi valtuustossa.
Henry Lämsä / Yle
Valtuutettuja kiusasi aloitteen mukaan esimerkiksi tyttö- ja poikaurheilijan palkinnon poistaminen Orivedellä.
– Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella on syytä epäillä, että myös kouluissa on ainakin ajoittain kerrottu lapsille ja nuorille sukupuolineutraalisuutta ja kokemukseen perustuvaa sukupuolisuutta tukevia väitteitä, aloitteessa sanottiin.
Seta kimpaantui
Seta kimpaantui Oriveden aloitteesta. Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen (vas.) sanoi, että sukupuolen moninaisuuden kieltäminen on haitallista erityisesti lapsille ja nuorille.
Minkkisen mukaan kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn.
– Sateenkaarinuorilla eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kohonnut itsemurhariski. Aikuisten ja etenkin kuntapäättäjien tehtävä on taata lapsille ja nuorille sellaiset kasvuolosuhteet, että he voivat olla turvallisesti sellaisia kuin ovat. Siihen ei kuulu aloitteen kaltainen transfobinen sukupuolen moninaisuuden kieltäminen, Minkkinen kertoi.
– Kyllä sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Seksuaalisten suuntautumisten ja identiteettien moninaisuuden tunnistaminen kuuluu sukupuolitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen, Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Ulla Lainesanoi Ylelle aiemmin.
Tällöin noudatetaan Laineen mukaan tasa-arvolakia, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädäntöä sekä varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.
Korjaus 24.4. klo 10.45 Lisätty, että aloitetta tukeneen adressin allekirjoittajat eivät ole olleet perille laista opetusjohtajan mukaan. Aluksi puhuttiin aloitteen allekirjoittaneista.
Makaan sohvalla ja selailen puhelintani. Laiskottaa. Huomaan kaverini tekemän päivityksen, missä tuttuni poseeraa urheilullisen näköisenä, leveä hymy huulillaan. Teksti kuuluu:
Koska minä makaan sohvalla, enkä tee mitään edistääkseni hyväkuntoista elämää.
Itsensä vertailu muihin ei kannata
Juoksuvalmentaja Aki Nummela tunnistaa ilmiön, jossa kavereiden urheilupäivitykset voivat joko motivoida tai ahdistaa.
Kun tuo kävi lenkillä, niin minäkin jaksan mennä.
Siellä se kaveri nyt juoksee, enkä minä saa pyllyäni ylös sohvalta.
Nummelan mielestä ahdistus on ymmärrettävää, mutta päivityksen tekijä ei ole vastuussa toisten mielialoista.
– Juokseminen on haastava laji, eikä siinä kannata vertailla itseään liiaksi muihin.
Ida-Liina Huurtela päivittää mielellään suorituksiaan sosiaaliseen mediaan.
Päivitys motivoi hyvään suoritukseen
Tänään oon temppuillu kiipeilytelineessä ja vetänyt 2h 20min pyörälenkin.
Näin kirjoittaa innokas treenipäivitysten tekijä Ida-Liina Huurtela. Omien julkaisujen selailu saa hänet liikkeelle.
– Saan motivaatiota kun käyn läpi feediäni ja näen, että olen ollut reipas.
Myös Nummela uskoo, että sosiaalisessa mediassa jaettu päivitys voi motivoida sen tekijää pitämään kiinni tavoitteistaan.
Jos ihminen markkinoi kovaan ääneen juoksevansa maratonin, saattaa se auttaa häntä harjoittelemaan tiukemmin.
"Aina ei tarvitse juosta kovaa"
Nummelan mukaan päivityksistä voi tulla haittaa, jos ihmiset kertovat niissä vain omista ennätyksistään. Treenaamisen fokus voi silloin hämärtyä.
– Keskittyminen menee siihen, että haetaan ennätystä. Juostaan liikaa muille, ei itselleen.
Varsinkin aloittelevalle juoksijalle olisi tärkeää saada peruskunto hyväksi matalavauhtisten treenien avulla. Näitä juoksuja ei haluta päivittää sosiaaliseen mediaan.
– Haluaisin itse nähdä enemmän tällaisia päivityksiä, mutta niillä ei saada tykkäyksiä. Aina ei tarvitse juosta kovaa.
Lenkkeilyn lisäksi Huurtela pitää myös pyöräilystä.
Somesta vinkkejä omaan harjoitteluun
Ihmisluonnolle on tyypillistä, että kerromme omista intohimoistamme. Tämä näkyy herkästi myös sosiaalisen median puolella.
Ida-Liina Huurtela julkaisee päivityksiä lähinnä omaksi ilokseen, mutta myöntää että toisten mielipiteet kiinnostavat.
– Päivityksissä on helppo kiillottaa myös omaa profiiliaan.
Motivaation lisäksi sosiaalisesta mediasta voi saada apuja harjoitteluun. Myös Huurtela katsoo mielellään toisten ihmisten treenipäivityksiä.
– Niistä voi saada hyviä vinkkejä, joita voi ottaa osaksi omaa harjoittelua.
Tekevätkö ihmiset valepäivityksiä?
Nummela uskoo, ettei valesuoritusten päivittäminen ole yleinen ilmiö, ainakaan Suomessa. Epärehellisyyttä syntyy pikemmin vahingossa.
– Porukka luottaa liian sokeasti omaan urheilukelloonsa ja raportoi toisinaan vääriä lukuja juostuista matkoista ja niihin kuluneista ajoista.
Myöskään Huurtela ei perusta valehtelusta.
– Ehkä joskus olen pyöristänyt juostuja matkoja yläkanttiin, mutta varsinaisia valesuorituksia en harrasta.
#huomennauusiyritys
Makaan edelleen sohvalla. On kulunut jo puolitoista tuntia. Tässä ajassa olisin ehtinyt hyvin käydä lenkillä tai salilla tai ihan vaikka pienellä kävelyllä, mutta ei.
Olen minä sentään kääntänyt kylkeäni, kai sekin lasketaan. #ainaonuusimaanantai #lifeislife
Yhdysvalloissa on havaittu vuonna 2019 kaikkiaan 695 tuhkarokkotapausta. Määrä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Vuonna 2000 viranomaiset julistivat tuhkarokon hävitetyksi Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC kertoo, että tuhkarokkotapausten poikkeuksellisen korkea määrä johtuu pääasiassa muutamasta suuresta epidemiasta Washingtonin ja New Yorkin osavaltiossa.
Erityisen paha epidemia on ravistellut Williamsburgin kaupunginosaa New Yorkin Brooklynissa. Williamburgissa elää suuri ortodoksijuutalaisten yhteisö. Sen parissa on uutiskanava CNN:n mukaan kampanjoitu voimakkaasti rokotteita vastaan.
Helposti tarttuva tuhkarokko on yleistynyt nopeasti joka puolella maailmaa, vaikka suurin osa maailman ihmisistä on rokotettu tautia vastaan.
Terveysjärjestö WHO:n mukaan köyhissä maissa tilannetta pahentaa rokotteiden huono saatavuus, kun taas rikkaissa maissa rokotteita vastustetaan aiempaa enemmän. Järjestö muistuttaa, että tauti voi olla hengenvaarallinen etenkin lapsille.
WHO ilmoitti helmikuussa, että tuhkarokkotapausten määrä kasvoi maailmalla viime vuonna 50 prosentilla.
Vladimir Putinin ja Kim Jong-unin tapaaminen alkamassa – Yle seuraa
Venäjän ja Pohjois-Korean johtajat tapaavat tänään aamulla Vladivostokissa Venäjällä. Vladimir Putinin ja Kim Jong-unin asialistalla on Pohjois-Korean ydinohjelma ja maiden välinen kauppa. Yle seuraa tapaamista hetki hetkeltä.
Niinistöltä avaus kansallisesta turvallisuudesta – katso valtiopäivien avajaiset kello 13.25
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Presidentti Sauli Niinistö on luvannut tänään kertoa valtiopäivien avajaisissa näkemyksiään lakimuutoksista, joita tarvittaisiin kansallisen turvallisuuden lujittamiseksi. Yle näyttää avajaiset suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 13.25 alkaen.
Kuinka puhua nuorelle, joka on kohdannut seksuaalista ahdistelua netissä?
Asmo Raimoaho / Yle
Netissä tapahtuva seksuaalinen ahdistelu on ilmiö, josta puhuminen ei taida koskaan olla helppoa vanhemman ja lapsen välillä. Ylen vuorovaikutteisessa artikkelissa voit asettua vanhemman rooliin tilanteessa, jossa nuori tulee kertomaan netissä kohtaamastaan ahdistelijasta. Saat samalla asiantuntijoilta palautetta valinnoistasi.
Taas mennään yli 20 asteen
Yle
Tänään on edelleen aurinkoista ja lämmintä. Lämpötila kohoaa kesäisiin lukemiin varsin yleisesti. Etelä- ja Länsi-Suomessa sisämaassa lämmintä on paikoin jopa yli 20 astetta. Osissa Lappia pilvisyys on ajoittain runsasta.
Etelä-tukholmalaisen kerrostalon kellaria hallitsevat yrttien ja vihannesten kasvatusalustat. Hämärässä nurkassa näkyy kaksi kala-allasta. Ne eivät ole koristeita.
Tässä talossa kasvatetaan asukkaiden syötäväksi kalaa ja vihanneksia.
Hankkeen puuhamiehet Torbjörn Frisö ja Dag-Tore Johannessen neuvovat Solbergan asukasta Markus Jantusta taimien istutuksessa. Jantusen lisäksi kalojen ja kasvien aquaponista viljelyä opiskelee yhdeksän muuta Solbergan asukasta. Vahtivuoroista sovitaan tekstiviesteillä.
Tulevaisuudessa yhä usemman kerrostalon kellarista voi löytyä kasvihuone.Riikka Uosukainen / Yle
Lähiruokaa omasta kellarista
Aquaponisessa viljelyssä yhdistyy kalankasvatus ja kasvihuoneviljely. Kala-altaiden vedessä olevat ravinteet, kuten veteen leviävät kalojen ulosteet, suodatetaan ja vesi kierrätetään kasvien kasteluun. Kasveilta vesi palaa puhdistuneena bioalustan kautta takaisin kaloille.
– Tämä on tärkeä tekijä bakteerien kierrossa ammoniakista nitriittiin ja nitraattiin, jota kasvit tarvitsevat, Johannessen selittää.
Aquaponinen kellariviljely on osa Tukholman kaupungin ja Ruotsin Ympäristökeskuksen Vihreä Solberga -hanketta. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata asuinalueella ympäristöystävällisiä ja kestäviä ideoita. Hanke saa rahoitusta EU:n aluekehitysrahastolta.
Kummassakin kellarin vesialtaassa uiskentelee 30 tilapia-kalaa.Riikka Uosukainen / Yle
Kellarihuoneen kolmelta kasvialustalta saa viljelyn onnistuessa kerättyä vuosittain 1 500 yrttiä tai vihannesta.
Miehet maistavat ja kehuvat vielä vihertäviä tomaatteja. Ruukuissa kasvavien yrttien menestystuote on basilika. Niiden lisäksi kasvilamppujen loisteessa kasvaa salaattia, sokeriherneitä, korianteria, paksoita eli pinaattikiinankaalia ja chiliä. Fenkoli ei ainakaan vielä näytä viihtyvän muiden joukossa.
Kummassakin kuution vesialtaassa uiskentelee 30 tilapia-kalaa, mutta niitä voisi olla enemmänkin. Torbjörn Frisö arvioi, että asukkaiden syötäväksi saadaan vuosittain 200 kiloa kalaa.
Asukkailta kellariviljely vaatii aikaa, innostusta ja ajoittaista läsnäoloa. Etenkin alussa on paljon opeteltavaa, vaikka Frisö ja Johannessen ovat apuna ja vastaavat kysymyksiin.
Markus Jantusen mielestä vaikeinta on oppia se, miten laitteet ja bakteerit toimivat ja miten kaloja syötetään.
– Olen mielestäni oppinut aika helposti, vaikka vempeleitä on melko paljon.
Kerrostaloviljelijöiden täytyy seurata tarkasti kellarin lämpötilaa.Riikka Uosukainen / Yle
Hankkeita myös muualle Tukholmaan?
Kellarihuone on kostean lämmin. Kala-altaiden ja vihannesalustojen välillä pitäisi oikeastaan olla seinä, koska ne tarvitsevat erilaisen lämpötilan.
Mittarin näyttämä 23 asteen lämpö sopii vihanneksille, mutta kalat viihtyvät muutaman asteen lämpimämmässä vedessä. Lämpö vaikuttaa kalojen kasvuvauhtiin.
Tilapia on Afrikassa luonnonvaraisesti elävä kala. Se on maailman yleisin allasviljelyssä käytetty ruokakala. Tilapiat kasvavat nopeasti, noin sata grammaa kuukaudessa.
Aquaponinen viljely on tavallista peltoviljelyä ekologisempaa, koska vettä kuluu 80–90 prosenttia vähemmän. Johannessen muistuttaa, että esimerkiksi viime vuonna useilla alueilla Ruotsissa oli pulaa vedestä. Ekologisuus on houkutellut myös asukkaat hankkeeseen.
Dag-Tore Johannessen siirtämässä taimia kasvualustaan.Riikka Uosukainen / Yle
Suljetussa kiertojärjestelmässä mukaan lisätään vain happea ja kalanrehua. Kalanviljelyssä usein käytettyjä antibiootteja tai torjunta-aineita ei lisätä.
Solbergan kellariviljelmän perustamiskustannukset olivat kaikkinensa hieman alle 20 000 euroa.
Asukkaiden on tarkoitus ottaa syksyllä vihannekset ja kalat pikkuhiljaa kokonaan hoiviinsa. Frisön yritys Kretsloppsbolaget pyrkii myymään aquaponisen ruuan lähituotantoprojektin Tukholman kaupungin Stockholmshem-asuntoyhtiölle.
Miehet toivovat, että aquaponista viljelyä voisi laajentaa useampiin kerrostaloihin Tukholman alueella.
– Luulen, että suurkaupungeissa tulee erittäin tavalliseksi viljellä tällä tavalla kellareissa, Johannessen arvelee.
Kalapaikka kellarissa, ei Kiinassa
Aquaponisen viljelyn hankkeita on ollut jo pitkään käynnissä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, mutta missään se ei varsinaisesti kasvanut suureksi menestykseksi. Solbergan projektikin on pieni. Se tuottaa riittävästi kalaa vain muutamien kotitalouksien ruokapöytään.
Johannessen uskoo, että järjestelmien kehittyessä ja asenteiden muuttuessa aika alkaa olla suotuisa läpimurrolle.
Ruoan hiilijalanjälki ja ilmastovaikutukset puhuttavat juuri nyt. Kotimaisen kasvatetun kalan kysyntä kasvaa. Lähiviljelyllä vältetään esimerkiksi norjalaisen tai ruotsalaisen lohen kaukomatkailu.
Norjassa kasvatettu lohi saatetaan lähettää Aasiaan, jalostaa siellä ja tuoda takaisin norjalaisen, ruotsalaisen tai suomalaisen ruokamarketin kalatiskille. Solbergassa kala matkustaa vain kellarista keittiön paistinpannuun.
Markus Jantunen (vas.) on saanut viljelyneuvoja Torbjörn Frisöltä ja Dag-Tore Johannessenilta.Riikka Uosukainen / Yle
Markus Jantunen aikoo olla syksyllä mukana, kun vastuu viljelystä siirtyy asukkaille. Hän on töissä ruokatukussa ja on sen takia erityisen kiinnostunut kehittämään elintarvikkeiden lähituotantoa. Jantunen uskoo, että aquaponinen viljely voisi soveltua ruokatukkuihin tai marketeihin.
Hänelle kerrostalon kellariviljelmällä on toinenkin, sosiaalinen merkitys.
– On kivaa puuhastella yhdessä naapurien kanssa, Jantunen miettii.
Vihreän Solberga -hankkeen yksi tavoite onkin ilmastoystävällisten ratkaisujen ohella vahvistaa alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.
