Sorkan kyläkoulun oppilaat eivät nurisseet kouluruuasta. Siihen oli varattu yhtä paljon rahaa kuin muissakin kouluissa, mutta tässä kylässä pöytään nostettiin toinen toistaan parempia herkkuja. Niitä varten saatiin nipistettyä rahat viljelemällä perusraaka-aineet itse.

Idea ei ollut mitenkään ennenkuulumattoman mullistava, mutta hyvin harvinainen vielä 2000-luvulla. Sen taustalla oli pienen raumalaiskylän puuhamies Åke Vastavirta. Hän halusi, että oppilaat näkevät, mistä ranskanperunat oikeasti tulevat. Oppilaat keräsivät koulun kasvimaalta keittäjälle myös muut juurekset ja vihannekset. Jauhotkin tehtiin itse – oman kylän viljoista. Kanala tuotti munia jopa myyntiin, ja hautomakoneen avulla pihapiiriin syntyi tipuja. Koulunkäynti oli varsin elämyksellistä.

Oli. Siitä on aikaa runsaat kymmenen vuotta. Nyt kyläkoulua ei enää ole.

Kun kyläkoulun lakkautussuunnitelma nousi poliittiseen keskusteluun, joutui Åke Vastavirta nimensä mukaiseen tilanteeseen. Oli pyristeltävä vastaan, uitava vastavirtaan.

Okesta tuli Åke

Åke Vastavirta kävi vuosikymmeniä sitten samaista kyläkoulua itse. Ensimmäisellä luokalla hän oli vielä Oke suomalaisella o:lla.

Perheellä ei ole sen kummemmin kytköksiä ruotsinkielisyyteen, mutta etunimi vain jotenkin muuttui matkan varrella. Niin oli käynyt sukunimellekin.

– Isä löysi Vastavirta-nimen jostain kirjasta. Hän otti sen omaksi, koska entinen nimi oli liian tavallinen. Posti meni aina sekaisin, kun kylällä oli niin monta samannimistä miestä, Åke Vastavirta kertoo.

Asukkaita kylällä oli kuitenkin vain muutama sata.

Isä teki, kuten halusi. Niin on poikakin aina halunnut tehdä.

Å:n ottaminen nimeen oli yksi ensimmäisistä päätöksistä. Sen jälkeen niitä on tullut useita. Åke Vastavirta on ollut näkyvä pienten kylien puolustaja ja poliittinen vaikuttaja jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Kyläläiset turvautuvat puuhamieheensä

Nyt Åke Vastavirta istuu entisen koulunsa ruokasalissa. Se ei ole hiljentynyt, vaikka koulu on suljettu jo kymmenkunta vuotta sitten. Kylän aktiivit kunnostivat rakennuksen yhteiseksi kylätaloksi ja avasivat tiloihin kahvilan. Väki kokoontuu sinne kerran viikossa.

Kylällä on aktiivisia ahertajia toistakymmentä. Loput tarjoavat apuaan, kun ehtivät.

Naiset ovat selkeästi vastuussa keittiöstä. Muissa asioissa he kääntyvät useimmiten Vastavirran puoleen.

– Jos kylällä on jotain, mitä pitää tehdä, hän järjestää tekijän. Melkein joka asiaa hän täällä ohjaa, Marja Helin kertoo.

Se on tullut osoitettua kyläkoulun lakkauttamistaistelussa ja monta kertaa sen jälkeen.

– Åke puolusti koulua toden teolla ja varmasti sai omalla toiminnallaan sille lisää vuosia. Ja onhan sen jälkeen ollut vaikka mitä voimannäytteitä. Åke on tehokas puuhamies, Aila Ranta toteaa.

Tuija Norrlund nyökyttelee vieressä. Hän uskoo, että moni olisi taipunut taistelussa aiemmin.

– Åke sanoo, miten asiat ovat. Hän ei mene isojen herrojen mukaan.

Puoluekuri sai jäädä

Kyläkoulun lakkauttamisen aikaan se kävi viimeistään selväksi. Silloin Åke Vastavirta sai puoluepolitiikasta tarpeekseen.

– Minulle sanottiin, että saan puhua koulujen puolesta, mutta minun pitää äänestää vastaan. Uskomattoman kaksinaamaista. Se ei minulle sopinut, joten lähdin kävelemään, Vastavirta kertoo.

Niin kauan jaksan tehdä tätä, kun voin illalla laittaa pään tyynyyn niin, että en ole kenellekään joutunut valehtelemaan. Åke Vastavirta

Vuosia demareiden valtuustoryhmässä istunut Vastavirta osoitti silloin, että hän on oman tiensä kulkija. Hän ei kumartele ketään.

– Jossain vaalimainoksessakin luki, että suoraselkäistä päätöksentekoa. Sanoin, että kumarteleminen ei sovi minun selkärangalleni.

Hän vietti loppukauden yhden miehen valtuustoryhmässä ja keräsi seuraavana vuonna komean äänisaaliin sitoutumattomien ryhmässä. Kukaan ei määrännyt, mitä mieltä asioista sai olla.

Suoraselkäisyys palautti yöunet

Se oli ratkaiseva käänne konkaripoliitikon elämässä. Muutaman vuoden piti tehdä töitä hartiavoimin, jotta sai äänensä kuuluviin. Välillä teki tiukkaa. Pikku hiljaa muillekin kävi selväksi, että Åke Vastavirta ei luovuta.

Oman kylän tuki oli silloin tärkeää.

– Jaksoin ajaa kyläläisille tärkeitä asioita, koska tiesin, että minua kannustetaan eikä kukaan puukota selkään.

Sitä samaa periaatetta hän itsekin noudatti. Samalla paranivat yöunet, jotka olivat vuosien varrella kärsineet.

– Päätin, että niin kauan jaksan tehdä tätä, kun voin illalla laittaa pään tyynyyn niin, että en ole kenellekään joutunut valehtelemaan. Se auttoi.

Vaikka Vastavirta jäikin tällä vaalikaudella pois politiikasta, ei hän ole luopunut periaatteistaan. Hän teki päätöksen poliittisen uransa loppuhetkistä jo kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin hän asetti takarajaksi eläkeikäänsä edeltävän vaalikauden.

Se aika koitti jo. Ensi kuussa vuosia tulee täyteen 61.

Ahdingossa olevat herättävät auttamishalun

Tekemistä on silti riittänyt. Tänä vuonna Åke Vastavirta on muun muassa tuonut kylään kesäteatterin. Teatterille piti löytää uusi sijainti nopealla aikataululla, koska se sai häädön edellisestä kotipaikastaan.

Ahdingossa olevien puolustaminen on aina saanut Åke Vastavirran veren virtaamaan, joten hän tarttui toimeen yhdessä aktiivisten kyläläisten ja teatteriporukan kanssa.

– Naapurit eivät aiemmin oikein pitäneet kesäteatterista. Se kuulemma aiheutti liikaa melua. Lopulta oltiin siinä pisteessä, että alueen asukkaat käynnistivät moottorisahan tai ruohonleikkurin sattumalta aina kesäteatterin näytöksen aikaan.

Sorkan kylästä löytyi teatterille sopiva merenrantapaikka kaukana vakituisesta asutuksesta.

Vielä vuosi sitten tällaisesta tarpeesta ei ollut tietoakaan. Tänä kesänä teatterilla oli kuitenkin jo uusi näyttämö ja katsomo.

Ihan helposti se ei silti käynyt.

– Rauman kaupungin rakennuspuoli on... sanoisinko hieman jäykähkö. Melkein neljä kuukautta kesti pelkkien paperien hyväksymisessä. Olen itsekin aiemmin istunut kaavoitusjaostossa, joten tiesin toki pelin hengen.

Taistella voi rauhallisesti neuvotellen

Vaikka vääntöä on riittänyt, ei Åke Vastavirta halua tämän enempää kritisoida Rauman kaupungin toimintaa. Se on antanut kylille myös paljon tukea. Ilman kaupungin ja esimerkiksi EU:n avustusta moni asia olisi jäänyt kylissä tekemättä. Tietty määrä byrokratiaa on vain siedettävä.

Isä pisti kylällä sähkölinjat tolppiin, ja minä pistin ne maan alle. Åke Vastavirta

Rauman kaupungin elinkeinoasiantuntija Mirja Kotiranta tuntee Vastavirran jo vuosien takaa. Hän tietää, että mies on väsymätön taistelija. Hän kokee taistelun kuitenkin enimmäkseen hyvänä asiana.

– Åke Vastavirta on ratkaisukeskeinen. Kun hän haluaa jotain, hän hoitaa asiat rauhallisesti neuvotellen. On joskus hyväkin, että asiat eivät mene aina niin kuin on totuttu.

Kotiranta kokee, että monen kylän asiat olisivat paremmin, jos niillä olisi yhtä vahva puolestapuhuja, väsymätön taistelija.

Poika jatkaa isänsä jalanjäljillä

Åke Vastavirta myöntää, että kylän asioiden ajaminen on vaatinut voimavaroja. Kyläaktiivin rooli on hänellä kuitenkin ikään kuin verissä. Hänen molemmat vanhempansa istuivat aikoinaan Rauman maalaiskunnan lautakunnissa, ja yksi veljistäkin oli tiiviisti mukana kunnallispolitiikassa.

Yksi Vastavirran suurimmista saavutuksista liittyy isään.

– Isä pisti kylällä sähkölinjat tolppiin, ja minä pistin ne maan alle. Sellainen kiertokulku meillä on ollut, hän naurahtaa.

Pelkäsin, että ranta menee pilalle, joten tein vastaehdotuksen. Åke Vastavirta

Tähän liittyy vahvasti Rauman Lukko.

– Se suunnitteli hyvinvointikeskuksensa jätevesien laskemista pikkupuhdistamon kautta Sorkan uimarantaan. Pelkäsin, että ranta menee pilalle, joten tein vastaehdotuksen, Vastavirta kertoo.

Näin syntyi jätevesiosuuskunta, johon liittyi niin Lukko kuin lähes jokainen kylän asukaskin.

Vastavirta sai samassa yhteydessä ahaa-elämyksen, joka johti yllättävän isoon myllerrykseen. Hän keksi, että sähkökaapelit voisi vetää maan alle, kun koko kylä kuitenkin kaivetaan auki.

Siellä ne nyt ovat, ja melkein joka talossa on valokuituyhteys.

Idea on jäänyt erityisen hyvin kyläasiamies Hanna Ruoholan mieleen.

– Vastavirta näki, että nyt kannattaa toimia. Valokuitu on tulevaisuudessa kova juttu. Hän sai sen kylällä aikaiseksi noin vain. Eivät sähkö- ja puhelinyhtiöt lähde tällaisia helposti toteuttamaan, ellei osallistujia ole varmasti tarpeeksi.

Vastavirta itse esittää tästä kiitoksensa kyläläisille. Myös sellaiset lähtivät mukaan, jotka eivät aio hankkia nettiä elinikänään. Väki antoi myös mukisematta luvan kaivaa reittejä auki omien maidensa läpi. Kyläläiset halusivat olla mukana yhteisessä hyvässä.

– Yksin mikään ei sujuisi. Yhdessä tekemällä kaikki voivat onnistua.

Kylähulluille on tarvetta

Yhdessä tekemällä voi saada suuria aikaan. Myös ulkopuolista tukea on tarjolla, kunhan suunnitelmat ovat riittävän hyviä.

Sorkan kylä on saanut rahallista avustusta moneen hankkeeseen. Rahoittajana on ollut muun muassa maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka, jonka hallituksessa Åke Vastavirta nykyään istuu – monessa kun on mukana.

Vaikka rahasta on apua, pitää yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Kallio kyläläisten aktiivisuutta avaimena kaikkeen. Porukasta pitää löytyä vähintään se yksi, joka saa muut liikkeelle.

– Jos on ideaa ja intoa, asiat kyllä lähtevät sujumaan ilman rahoitustakin. Pitää olla sellaisia kylähulluja, jotka hoitavat yhteisiä asioita omaa aikaansa säästelemättä.

Näitä kylähulluja ei riitä joka kylään. Siinä mielessä Åke Vastavirta on nykypäivänä melkoinen harvinaisuus.

Ruotsin pelimonopoli rapautuu, Suomessa Veikkauksella vahvempi asema

Rahapelimonopoli jää ensi vuoden alussa historiaan Ruotsissa, ja tilalle tulee lisenssijärjestelmä. Ulkomaiset peliyritykset ovat napanneet ison osan pelimarkkinoista. Suomessa pelimonopoli on paremmin voimissaan, vaikka netissä pelieuroja meneekin ulkomaisille toimijoille.

Johtaako Maria Ohisalo vihreät vaaleihin?

Touko Aaltoa sairausloman ajan paikkaava Maria Ohisalo on vihreissä pidetty poliitikko. Mutta oikein kukaan ei osaa vielä sanoa, millaisella johdolla kannatustaan menettäneet vihreät lähtevät ensi kevään taistoihin.

Erikoinen hinnoittelu lopetti ruuan päätymisen biojätteeseen

Venäjän rajan tuntumassa Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitsevassa buffet-ravintolassa on käytössä tapa, jonka ansiosta lautaselta ei päädy ruokaa lainkaan biojäteastiaan. Jätettä voisi kuitenkin kuvitella tulevan, sillä parhaimpina päivinä ravintolassa käy yli tuhat ruokailijaa. Syynä biojätteen vähäiseen määrään on se, että ruoka on hinnoiteltu painon mukaan.

EU vaatii tutkintaa Khashoggin kuolemasta

EU vaatii perusteellista tutkintaa sauditoimittaja Jamal Khashoggin kuolemasta. EU:n ulkosuhteiden edustajan Federica Mogherinin mukaan Khashoggin kuoleman olosuhteet ovat huolestuttavia. Saudi-Arabia ilmoitti perjantaina, että Khashoggi kuoli maan Istanbulin-konsulaatissa nyrkkitappelun seurauksena. Selitykseen on suhtauduttu lännessä epäillen.

Yhdysvallat vetäytymässä ydinasesopimuksesta

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat suunnittelee vetäytyvänsä kylmän sodan aikaisesta ydinasesopimuksesta Venäjän kanssa. Trumpin mukaan Moskova on rikkonut sopimusta jo vuosia. Kyse on niin sanotusta INF-sopimuksesta, jolla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat keskimatkan ydinohjusten hävittämisestä. Britanniassa aikeet on otettu huolestuneina vastaan.

Pilvistä ja poutaa

Sää on enimmäkseen pilvinen ja poutainen. Lapissa on paikoin sadetta. Aamulla sadealue saapuu lännestä lähinnä maan keski- ja pohjoisosiin. Lapissa sää selkenee osin päivällä. Päivän ylin lämpötila on 2–12 astetta. Lounaistuuli voimistuu päivän aikana koko maassa. Merialueilla on voimassa varoituksia voimistuvan tuulen vuoksi.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Kuuden Leonardon teoksen tarkasteluun perustuvassa tutkimuksessa esitetään, että taiteilija kärsi karsastuksesta, minkä takia hänen silmänsä eivät aina katsoneet samaan suuntaan. Professori Christopher Tyler esittelee ajatuksensa JAMA Ophtalmology -tiedelehdessä.

Tylerin mukaan eräissä karsastustapauksissa "vaeltelevan" silmän näkökyky on heikentynyt, minkä takia näköhavainto muodostuu kaksiulotteiseksi. Siitä taas voisi olla hyötyä maalatessa, kun taiteilija luo kolmiulotteista maailmaa kaksiulotteiselle pinnalle, hän uskoo.

Tyler analysoi Leonardon teoksista muun muassa öljymaalausta nuoresta Johannes Kastajasta ja Vitruviuksen mies -piirustusta. Kumpikaan ei esitä Leonardoa itseään, mutta Tyler uskoo, että molemmissa on piirteitä taiteilijasta.

Tutkimalla näitä ja neljää muuta teosta, joista yksi oli omakuva vanhasta Leonardosta, Tyler oli havaitsevinaan pupilleissa merkkejä karsastuksen lajista, uloskarsastuksesta, johon kuuluu, että silmä tai molemmat kääntyvät ulospäin.

Tämä piirre näkyi Tylerin mukaan selvemmin muissa kuin omakuvissa. Tämän hän tulkitsee viittaavan siihen mahdollisuuteen, että uloskarsastus oli ajoittaista.

Leonardon uloskarsastus saattoi Tylerin mukaan esimerkiksi olla pahempaa rentoutuneena, mutta helpottaa, kun hän oli keskittynyt.

Karsastus ei ole ennenkuulumatonta taiteilijoilla

Eräiden tutkimusten mukaan kuvataiteilijoilla olisi jopa muuta väestöä enemmän karsastuksen kaltaisia stereoskooppisen näön ongelmia. Tutkijat uskovat havainneensa muun muassa Rembrandtin ja Picasson omakuvissa merkkejä karsastuksesta.

Leonardon mahdollinen karsastus on nykytiedoilla vain olettamus, eikä asiasta ole varmuutta.

Tutkimuksesta kirjoittaa LiveScience.com.

Nordea on saanut Sveitsin korkeimmassa oikeudessa pankin vastaisen ratkaisun, josta on tullut verottajalle tärkeä työkalu osinkoverotuksen kiertämisen hillinnässä. Näin arvioi sveitsiläinen vero-oikeuden professori MOT:lle.

Suomeen pääkonttorinsa tänä syksynä siirtänyt Nordea on ollut osallisena osakekaupassa, johon liittyneitä osinkojen lähdeverojen palautuksia on jouduttu lopulta maksamaan takaisin Sveitsin verohallinnolle. Vuonna 2015 annetusta tuomiosta ei ole aiemmin uutisoitu Suomessa.

Sveitsin korkeimman oikeuden päätös liittyy Sveitsin ja Tanskan väliseen verosopimukseen, jonka mukaan Tanskaan maksetuista sveitsiläisistä osingoista ei tarvitse maksaa osinko- eli lähdeveroa.

Korkein oikeus kumosi alioikeuden ratkaisun

Nordean Tanskan-tytärpankki oli ostanut helmikuussa 2007 välittäjältään sveitsiläisten yhtiöiden osakkeita 3,745 miljardilla frangilla, eli nykykurssilla noin 3,3 miljardilla eurolla. Osakkeille maksetuista osingoista perittiin Sveitsissä ennakonpidätysluonteinen lähdevero, jota kertyi kymmeniä miljoonia frangeja.

Nordea haki Sveitsin verottajalta maksettujen verojen palautuksia – Sveitsin ja Tanskan verosopimukseen vedoten.

Verottajan mielestä Nordean tanskalainen tytärpankki ei kuitenkaan ollut osakkeiden tosiasiallinen omistaja, ja sen mukaan pankki ei ollut oikeutettu saamaan palautuksia verottajalta. Sveitsin verohallinto kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että osakkeet olivat Nordean omistuksessa vain neljä kuukautta.

Kiista meni alioikeuteen, jossa Nordean kanta voitti. Verohallinto vei asian Sveitsin korkeimpaan oikeuteen, jossa taas verottajan kanta voitti äänin 3–2.

Professori Matteotti: Kaupat tehtiin verotuksen vuoksi

Nordean ohella myös ruotsalainen SEB-pankki on saanut vastaavanlaisen päätöksen Sveitsin korkeimmasta oikeudesta.

Jos oikeus olisi ratkaissut asian pankkien eduksi, se olisi ollut katastrofi valtiontaloudelle ja repinyt aukon liittovaltion kassaan, nimettömänä pysytellyt lakimies ja veroasiantuntija kommentoi päätöstä sveitsiläiselle Tages-Anzeiger-lehdelle.

Korkeimman oikeuden päätös tarjoaa verottajalle työkalun osinkokikkailun vastaiseen työhön, Zürichin yliopiston sveitsiläisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen vero-oikeuden professori René Matteotti vahvistaa MOT:lle.

Nordean-tapaukseen perehtynyt Matteotti vastaa sähköpostitse, että tapauksessa tehdyt kaupat toteutettiin pelkästään veroetujen saamiseksi.

Tanskalaisia pankkeja käytettiin välikäsinä

René Matteotti kirjoittaa, että Tanskan kanssa solmittu verosopimus oli kauppojen aikaan kaikkein edullisin Sveitsin solmimista sopimuksista. Hänen mukaansa muut kuin tanskalaiset sijoittajat pyrkivät hyödyntämään sopimusta käyttämällä osakekaupoissa välikätenä tanskalaisia pankkeja.

Professori Matteotti korostaa, että muodollisesti korkeimman oikeuden päätös koski sitä, kuka oli sveitsiläisosakkeiden tosiasiallinen omistaja. Osinkokikkailun (dividend stripping) onnistumiselle oli kuitenkin ehtona juuri se, että Nordeaa olisi kohdeltu tosiasiallisena omistajana, hän kirjoittaa.

Matteotti arvioi myös, että Nordea-tapauksen väärinkäytöstä ei voi verrata muiden muassa Saksassa ja Tanskassa paljastuneisiin veronkiertotapauksiin. Hänen mielestään niissä on kyse puhtaasti petoksista.

Nordea vastaa

MOT pyysi Nordealta kommenttia Sveitsin korkeimman oikeuden ratkaisuun. Nordea kommentoi seuraavasti:

Viittaatte tapaukseen, jota käsiteltiin oikeudessa vuonna 2015.

Kansainvälinen verotus on yleensä hyvin monimutkaista. Lukuisat eri viranomaiset ovat laatineet erilaisia säännöksiä eri maissa. Monet maat ovat allekirjoittaneet kaksoisverotusta koskevia sopimuksia, jotta vältytään kaksinkertaiselta verotukselta.

Kun Nordean tanskalainen tytäryhtiö toteutti kyseiset sveitsiläisiä osakkeita koskevat toimeksiannot, tarkoituksena oli noudattaa Tanskan ja Sveitsin välistä sopimusta. Nordea haki korvausta lähdeverosta täysin avoimesti. Se oli tuohon aikaan normaali markkinakäytäntö.

Lopetimme käytännön heti kun Sveitsin viranomaiset kyseenalaistivat verojen palautukset vuonna 2008.

Ulkopuoliset konsulttimme ja lakimiehemme olivat vahvistaneet meille, etteivät kyseiset tapahtumat kuuluneet Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Sveitsiläinen alempi tuomioistuin oli asiasta samaa mieltä ja teki asiassa päätöksen Nordean eduksi. Sveitsin korkein oikeus muutti päätöksen äänin 3–2 ja päätti, että tapahtumat kuuluivat Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Kunnioitimme tätä päätöstä.

Tietojemme mukaan Nordeaan ei ole kohdistunut eikä parhaillaan kohdistu Saksan, Ranskan tai Tanskan viranomaisten lähdeverotusta koskevia tutkimuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä yllä mainitussa asiassa Tanskan viranomaisten kanssa, sillä Tanska on yksi kotimarkkinoistamme.

Lue myös:

MOT: Tietovuoto paljastaa valtavan osinkokikkailun Euroopassa – Verotuloja kadonnut kymmeniä miljardeja

"Meillä kotona mies on kasvanut kiinni kännykkään. Häntä pitää muistuttaa useita kertoja viikossa, että yhteisellä aterialla ei räplätä puhelinta. Keskittyminen on somessa tai uutisten lukemisessa. Illat maataan kännykän ääressä, myös viikonloppuisin. Turha siinä on koittaa toista houkutella muuhun."

Näin kuvailee Ylelle nainen, jonka parisuhdetta älypuhelimen jatkuva käyttö on alkanut nakertaa.

Hän ei ole ainoa.

Pyysimme ihmisiä kertomaan nimettömästi, miten kännykät ovat vaikuttaneet heidän parisuhteisiinsa.

Samanlaiset ongelmat nousivat esiin useissa viesteissä:

"Sovimme, ettei puhelimia tuoda sänkyyn, mutta kumpikin rikkoi sopimusta. Kummallakin oli selkeästi ongelma somen kanssa. Mainitsin hänelle asiasta pari kertaa, ja hän rupesi selkeästi pelkäämään, että vahdin hänen puhelimen käyttöään."

Sosiaalipsykologi, sosiaalisen median tutkija Suvi Uski ei ole näistä kokemuksista lainkaan yllättynyt.

Sen sijaan hän on syvästi huolissaan.

Uski uskoo, että valtaosa älypuhelinten käyttäjistä kärsii ainakin jonkinasteisesta kännykkäriippuvuudesta, josta ei pääsekään irti niin vain.

Juuri läheisten ihmissuhteiden ylläpidosta se voi tehdä erittäin vaikeaa.

"Seksiä voisi olla enemmänkin"

Psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo on terapoinut ongelmiin ajautuneita pareja vuosikausia.

Heikinheimon mukaan älypuhelimien käytön aiheuttamat ongelmat alkoivat näkyä parisuhteiden hyvinvoinnissa viitisen vuotta sitten. Nyt ne ovat yleistyneet selvästi.

Suomen Pariterapiayhdistys ry:n puheenjohtajana toimiva Heikinheimo kertoo, että asiaa puidaan jo yhä useammin myös pariterapeuttien pakeilla.

– Suhteessahan olisi ideana, että ihmiset olisivat keskimäärin tekemisissä keskenään, mutta moni uppoaakin kännykkään, someen ja peleihin. Ei se parisuhde siitä ainakaan vahvistu.

Ylelle tuntemuksiaan jakaneet kertoivatkin monin sanoin juuri etääntymisestä, yhteisten keskustelujen vähenemisestä ja riidoista.

"Henkilökohtaista huomiota saa toisinaan hakemalla hakea."

Intiimielämällekään älypuhelimet eivät ole tehneet erityisen hyvää.

"Somesta on tullut tapa, ja minusta ja miehestäni tapojemme orjia. Illalla ennen nukkumaanmenoa tapanani on selata uutisotsikot ja skrollata Facebook. Tähän menee usein sen verran aikaa, että keskinäisen peuhaamisen sijaan laitetaan suoraan nukkumaan."

"Seksiä voisi olla enemmänkin, jos ajatukset sängyssä eivät olisi jossakin muualla. Jos koskettelisi toista, hipaisisi enemmän puolison ihoa kuin kylmää luurin pintaa."

Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti Heli Vaaranen sanoo, että puhelinten räpläys aiheuttaa parisuhteisiin helposti myös mustasukkaisuutta.

Oma kumppani voi esimerkiksi kirjoitella kuulumisia entisen puolisonsa kanssa tai lähetellä työkaverille viestejä kotona vielä iltamyöhällä. Viestinvaihdot voivat olla viattomia, mutta ne ovat omiaan herättämään epäluuloja.

– Tämä on kaikkinensa tosi vakava asia. Meidän on ymmärrettävä, että emme voi saada kaikkea. Emme voi saada tasapainoista parisuhdetta ja olla samaan aikaan käytettävissä koko maailmalle, Heli Vaaranen korostaa.

Vaarasen mukaan parisuhteen hoitamisen tärkeys korostuu nykyaikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin: jos yhteiselle polulle tulee kuoppia, ihmiset heittävät hanskat tiskiin nopeammin kuin ennen.

Eräs miehensä kännykän käytöstä ja somettamisesta loukkaantunut nainen kertoo, että välillä se käy mielessä.

"Kyllä jossain välissä olen joutunut miettimään, jaksanko kilpailla huomiosta puhelimen kanssa, mutta vaakakupissa painavat enemmän kuitenkin hyvät asiat. Yritän opetella elämään tässä kolmiodraamassa."

Käsillä jo uusi kansantauti?

Kaikkia parisuhteita älykännyköiden räpläys ei tietenkään rassaa.

Parissa Ylelle tulleessa viestissä kerrottiin, että puhelimesta on ollut paljonkin iloa etenkin suhteissa, joissa pariskunta asuu etäällä toisistaan.

"Puhelimen käyttö ei ole ikinä haitannut mitään osaa parisuhteessamme. Päinvastoin, siitä on ollut hyötyä, sillä olen ainoastaan viikonloppuisin kotona työni luonteen vuoksi."

Niille pareille, jotka kännykän käytöstä kärsivät, pitäisi kuitenkin asiantuntijoiden mukaan löytyä apua.

Mutta minkälaista?

Sosiaalipsykologi, sometohtorinakin tunnettu Suvi Uski ampuu heti alas useimmat nykykonstit, joilla kännykän käyttöä yritetään suitsia.

– Esimerkiksi ehdotus viettää someton syyskuu on mielestäni tavalliselle älypuhelimen käyttäjälle liian vaikea. Tällaiset tempaukset tulisi suunnitella houkuttelevimmiksi.

Makuuhuoneesta voitaisiin tehdä vaikka kokonaan some-vapaa alue. Kirsi Heikinheimo

Uskin mukaan liikkeelle pitäisi lähteä paljon pienemmistä askelista. Esimerkiksi siitä, että laittaisi älypuhelimen kiinni kolmeksi tunniksi kerrallaan.

Toisaalta sekin voi olla vaikeaa, sillä ihmiset eivät mielellään ajattele tai myönnä omaa kännykkäriippuvuuttaan, Suvi Uski sanoo.

Psykoterapeutit Heli Vaaranen ja Kirsi Heikinheimo ehdottavat puolestaan, että pariskunnat tekisivät älypuhelinten käytölle yhteiset pelisäännöt.

Se auttaisi hahmottamaan yhteistä ja omaa ajankäyttöä.

– Makuuhuoneesta voitaisiin tehdä vaikka kokonaan some-vapaa alue tai sopia yhdessä joku tietty kellonaika, minkä jälkeen puhelimia ei enää oteta kotona käteen, Heikinheimo miettii.

Joissakin parisuhteissa toimiin on jo ryhdytty.

"Olen ajatellut ottaa harppauksen taaksepäin, poistaa osan sovelluksista puhelimista ja hoitaa asiat tavanomaisesti tietokoneella, sillä tiedän, etten viihdy koneella yhtä kauaa kuin älypuhelimella."

"Keskitie on jo melkein löytynyt. On hetkiä, jolloin tuijotetaan puhelinta ja hetkiä, jolloin olemme toistemme kanssa."

Viimeisimpien, vuoden 2017 tilastojen mukaan jo 77 prosentilla suomalaisista on älypuhelin käytössään. Tämän vuoden tilastot ovat vasta työn alla, eikä niistä anneta vielä tarkempaa tietoa.

Tilastokeskuksen mukaan kännykkää omassa käytössään pitävien määrä näyttäisi kuitenkin yhä edelleen lisääntyneen.

Suvi Uskin mukaan on tunnustettava, että älypuhelimista ei päästä enää kokonaan eroon. Eikä tarvitsekaan – niiden kanssa on vain opeteltava elämään jotakuinkin kestävällä tavalla.

Samalla olisi hänen mukaansa mietittävä tarkasti sitä, osataanko Suomessa hoitaa kännykkäriippuvuuksia oikeilla ja tarpeeksi tehokkailla menetelmillä.

– Me tarvitsemme nyt ajankohtaista, suomalaista tutkimusta tästä koko aihepiiristä, sillä kännykkäriippuvuudesta on mielestäni tullut jo uusi kansantauti.

Aamukahvi ja Hesari. Sen jälkeen sohva ja kitara.

J. Karjalainen noudattaa samaa kiireetöntä kaavaa lähes joka päivä, sillä aamun hetket ovat hyviä uuden musiikin luomiseen. Joskus kitaran näpyttely tuottaa hauskan sointukierron tai melodiapätkän. Ne Karjalainen tallentaa puhelimeensa.

Iltaisin 61-vuotias muusikko istuu tietokoneen äärellä ja polttelee piippua. Hän kirjoittaa talteen päivän aikana koettua. Se voi olla jotain kaupungilla nähtyä tai mielessä kehittynyt sanaleikki.

Nelisenkymmentä vuotta musiikkia tehnyt J. Karjalainen kirjoittaa jatkuvasti uusia biisejä, sillä hän ei halua olla pelkästään vanhojen suosikkihittiensä vanki. Hän lähtee keikoille, että saa esittää yleisölle jotain uutta.

– Ilman uusia kappaleita soittaisin Kolmea cowboyta jossain Sir Eino -pubissa.

Aivohuone

Juttua riittää, kun J. Karjalainen esittelee uutta albumiaan levy-yhtiön tiloissa. Hän myöntää olevansa pitkien vastausten ja polveilevien juttujen mies. Karjalainen kertoo seikkaperäisesti kappaleiden synnystä. Prosessissa yhdistyvät mielikuvitus, unet ja todellisuus.

Sä kuljetat mua -levy on osa trilogiaa, jonka aiemmat osat olivat Et ole yksin (2013) ja Sinulle, Sofia (2015). Uusimman albumin kappaleet ovat tummia ja öisiä kuin David Lynchin tai Quentin Tarantinon elokuvat.

Levyn kansi noudattaa tunnelmaa. Se on valokuva Bevatron-hiukkaskiihdyttimen ohjaamosta Kalifornian yliopistosta vuodelta 1960. Karjalainen kertoo löytäneensä sen googlettamalla. Kuvan piti edustaa aivoissa toimivaa ohjaamoa, josta kerrotaan albumin nimikkokappaleessa:

"Jossain minun aivoissa

on huoneesi sinulla.

Jossain minun aivoissa

sä kuljetat mua."

Karjalainen halusi kannen myös herättävän kysymyksen: miksi?

– Äiti näki tämän ekaa kertaa ja kysyi, onkos tuo nyt hyvä sitten, muusikko nauraa.

Salaisessa arkistossa

"Leppäkerttu sen huuli lerppuu. Se muurahaiseksi kelpaha ei, koska sen huuli lerppuu."

Yksi Jukka Karjalaisen ensimmäisistä biiseistä syntyi kansakoulun välitunnilla. Hän ei pystynyt ammatinvalintatunnilla kuvittelemaan, että voisi jossain vaiheessa kirjoittaa kappaleita kaksi vuotta ja vieläpä julkaista niitä.

– Mun älykkyysosamäärän omaavalle intoilijalle tämä on ihan täydellinen juttu, Karjalainen pohtii nyt.

Syksy ja talvi ovat J. Karjalaiselle parasta aikaa luoda uutta musiikkia. Hän vetäytyy Keltaiseen taloon eli Perniössä sijaitsevaan kesäpaikkaan, missä saa olla rauhassa. Seurana ovat vain omat aivot ja muistot.

Vaikka muusikko kirjoittaa laulunsa ilman kiirettä, toisinaan iskee pieni luomisen tuska. Sen hän purkaa päiväkirjaansa:

"Jo kolmas viikko talolla. Ei yhtään biisiä. Pitäisikö tästä olla huolestunut?"

"No on tässä tilanteessa oltu ennenkin."

Seuraavassa hetkessä tilanne voi olla kuitenkin päinvastainen:

"Aika hyvä meininki. Treenattiin uusia biisejä."

Toisinaan Karjalainen päätyy tutkimaan Keltaisen talon salaista arkistoaan. Vintillä olevista pahvilaatikoista löytyy muun muassa C-kasetteja ja vanhoja kirjoja.

Uutta levyä tehdessä sieltä kaivautui esiin vuodelta 1990 oleva kasetti, jossa oli kappaleen alku nimeltään Venäläinen romanssi. Sen pohjalta syntyi myöhemmin Villejä lupiineja -hitti.

Karjalainen pohti, josko samasta biisin raakileesta saisi jälleen tehtyä jotain kukka-aiheista. Sitä varten arkistosta löytyi 1980-luvulla kirpputorilta hankittu koulukasvio, jossa on tummanvihreät kannet ja jonka kannessa lukee kultaisin kirjaimin Kasvisto.

Karjalainen avasi pölyisen kasvion nyörit ja ihasteli kauniisti koottua koulutyötä. Kasviston oli tehnyt Sirkka Lautamies kesäkuussa 1925 Vironlahden Pyterlahdella. Muusikko muisti, että paikassa louhittiin 1700–1800 -luvuilla suurin osa Pietarin graniitista ja esimerkiksi Iisakinkirkon pylväät.

Kahdesta asiasta alkoi muovautua Karjalaisen mielessä tarina, missä yhdistyvät kissankelloja keräävä koulutyttö sekä graniittilouhos. Terve, Sirkka Lautamies -kappaleen ideana on se, mitä meistä jää jäljelle, kun aika jätää.

– Miehet ja varsinkin suurmiehet pyrkivät rakentamaan kirkkoja, mausoleumeja ja kokonaisia kaupunkeja jäädäkseen historiaan. Sirkka Lautamies tuskin teki kasviota siksi. Se oli vain koulutehtävä. Mutta se tapa, millä hän sen teki, oli aika kaunis.

Laiskottelun tärkeydestä

Kun tehdään, niin tehdään. Kun otetaan iisisti, niin sitten otetaan. Tätä J. Karjalainen pitää muusikkona ohjenuoranaan.

Levyä tehdessä ja kiertueilla Karjalainen bändeineen painaa töitä kunnolla. Vapaalla lauluntekijä osaa joutenolon.

Karjalainen kertoo, ettei musiikinteon ohella oikein ihmeempiä puuhaa. Hän oleskelee ja lukee kirjoja, vetelehtii kaupungilla ja käy syömässä tai katsoo elokuvia Netflixistä niin kuin muutkin.

– Mähän olen 80-luvulta lähtien ollut laiskottelun puolestapuhuja.

Tällä hetkellä puhutaan paljon aivojen ylikuormittamisesta. Työ ja teknologia vievät aivojen ja ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn kyvyt äärirajoille.

J. Karjalainen pitää tärkeänä omassa työssään, että aivoille annetaan tilaa toimia rauhassa. Kiireestä hellittäminen on tärkeää, sillä pääkopan sisällä tapahtuu asioita, silloin kun niitä ei edes itse tiedosta.

– Lepo on tärkeää. Ideat eivät synny pakottamalla ja niille pitää antaa aikaa kasvaa ja rakentua aivoissa.

Mutta ei J. Karjalainenkaan ole aina ollut maltillinen musiikintekijä. Kun hän miettii nuoruusaikojen tuotantoaan, siellä on onnistumisten lisäksi hosuttuja juttuja. Into oli niin kova, että parin kirjoitetun säkeistön jälkeen hän varasi jo studion äänitystä varten.

– Piti päästä näyttämään, mitä mä olen tehnyt. Vaikka pääsisin takaisin siihen aikaan, en mä nuoremmalle Jiille osaisi varmaan mitään neuvoa.

Kuusikymppisenä Karjalainen osaa ottaa aikansa. Uusimman albumin tekeminen kesti kolme vuotta, mikä ei silti ole tavattoman pitkä aika levyn tekemiseen.

– Biisien tekeminen ei lopu mihinkään, niiden tekeminen vain hidastuu. Mutta ehkä tämä on vain se oikea tahti. Ollaan siirrytty talviaikaan.

Legendaa ujostuttaa

J. Karjalainen ei tämän päivän musiikkia juurikaan kuuntele. Mitä nyt joskus sattumalta jotain korviin kantautuu. Hänellä aika kuluu oman musisoinnin parissa. Karjalaisen mielestä on hassua, että jotkut kuuntelevat todella paljon musiikkia.

Äskettäin hän tosin kuuli autoradiosta kappaleen, johon hän kiinnitti huomiota. Pahus miten hyvän kuuloinen biisi! Karjalainen nauhoitti sitä puhelimeensa ohjelmalla, joka tunnistaa kappaleita. Biisi oli Olavi Uusivirran Kultaa hiuksissa.

– Mulla on kyllä aika hyvä hittikorva, että kuulen, jos jossain on jotain.

Nykyisin musiikkia tehdään kappale kerrallaan ja albumin merkitys on vähentynyt. Karjalainen on vanhan liiton mies, sillä hän haluaa tehdä kokonaisen albumin, jossa on kannet ja sanat.

Karjalainen on myös karsastanut ajatusta areena-keikasta, joita suomalaisartistit tekevät nyt koko ajan. Hänen mielestään on ollut kivempaa reissata ympäri Suomea ja soitella klubeilla ihmisille. Yhdellä isolla keikalla kuittaisi ilon kerralla ja siihen liittyisi liikaa touhottamista, kuten mainostamista.

Nyt J. Karjalainen on lämmennyt ajatukselle areena-keikasta.

– Ehkä sellainenkin voi olla jossain vaiheessa ajankohtaista, koska areena-keikat ovat arkistuneet.

Yleisöä varmasti riittäisi, sillä J. Karjalainen on koskettanut musiikillaan suomalaisia jo vuosikymmenten ajan. Kaupungilla ihmiset keräävät rohkeutta ja tulevat juttelemaan heille tärkeistä kappaleista. Ujoksi itsensä mieltävälle muusikolle tulee siitä hyvä fiilis.

– Se, mistä mut tiedetään, on kuitenkin ihan hyvä juttu. Nämä biisit ja laulut ovat puhutelleet ihmisiä. Jos on 40 vuotta tehnyt biisejä, niin kyllä kai sillä jonkinlaiseksi legendaksi pääsee pelkästään sen takia, että on elossa.

Espoolainen lapsikuoro CandoMini on voittanut kansainvälisen Claudio Monteverdi -kuorokilpailun.

CandoMini osallistui Venetsiassa pidetyn kilpailun lapsikuorosarjaan, mutta voitti myös lauantain kokonaiskilpailun. Kilpailuun osallistui 12 kuoroa muun muassa Kreikasta, Ruotsista ja Venäjältä.

Kuoroa johtava Viena Kangas sanoo, että kilpailu oli kovatasoinen ja uskoo CandoMinin vakuuttaneen tuomariston energiallaan.

– Tavoitteemme oli voittaa oma lapsikuorosarja. Grand Pri'n voitto tuli ihan täysin yllätyksenä, Kangas sanoo.

– Täällä on paljon kuoroja, jotka lauloivat puhtaasti, tarkasti ja hyvin. Luulen että meissä tuomaristo arvosti sitä, että lauloimme ulkoa ilman nuotteja ja kaikki olivat sataprosenttisesti mukana.

Laulua täydestä sydämestä

Kuoron ohjelmistoon Venetsiassa kuului muun muassa Einojuhani Rautavaaran, Reijo Kekkosen ja Pekka Kostiaisen säveltämää modernia kuoromusiikkia. Gran Prix'ssa kuoro esitti eteläafrikkalaisen Andre Van der Merwen sovituksen tunnetusta virsihymnistä Sua kohti, Herrani.

– Virallisesti emme ole saaneet vielä palautetta, mutta yksi tuomareista tuli kehumaan ja totesi, että olimme paras kuoro. Hän kutsui meidät myös esiintymän kotimaahansa Venäjälle.

Vuonna 2013 menestyneen espoolaiskuoro Candominon yhteyteen perustetussa CandoMinissä on 32 laulajaa, jotka ovat 10-16-vuotiaita. Kangas toivoo, että kuoro jatkaa samalla linjalla kuin tähänkin mennessä.

– Sillä ajatuksella, että laulun ilo ja riemu on keskiössä ja kaikki lapset saavat kokea kuinka mahtavaa on laulaa täydestä sydämestään kroppaa ja kehoa käyttäen.

Edit klo 0.19: Täydennetty ohjelmistoa.

Runsas kuukausi sitten Yle julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että opiskelijabileissä päivystää nykyään niin sanottu tapahtumaturvallisuushenkilö. Opiskelijat ovat itse ideoineet hänen työnkuvansa.

Ajan hengen mukaan tapahtumaturvallisuushenkilö vahtii erityisesti sitä, ettei kukaan joudu yhteisissä illanvietoissa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Mutta hän vahtii paljon muutakin. Esimerkiksi sitä, että juhlissa ei yllytetä ketään juomaan liikaa viinaa tai että julkisesti kerrotut vitsit eivät ole loukkaavia.

Omista opiskeluajoistani on yli 30 vuotta. Vaikka en ollut mikään bilehile, tiedän silti, että silloin juhlat pantiin pystyyn vähemmällä varautumisella.

Paheet voivat huonosti ja kirkassilmäiset äidinkullat leikkivät keppihevosilla

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tapaa käydä säännöllisesti luennoimassa opiskelijoille omasta alastaan, kyselytutkimusten laatimisesta. Rahkonen on 1990-luvun opiskelijapolvea. Myös hänen mielestään nykynuoriso on eri lajia.

– On se ihan hurjaa. Valtava luentosali täynnä toinen toistaan kunnollisempia nuoria. Kaikki tekevät tunnollisesti muistiinpanoja, kukaan ei kapinoi tai häiriköi, Rahkonen ihmettelee.

Tutkimuspäällikkö Rahkoselle kokemus on ollut niin väkevä, että hän on ihan harrastuksekseen selvittänyt, löytyykö nykynuorison kunnollisuudesta myös tutkimusnäyttöä. Ja sitähän löytyy.

Esimerkiksi tuore raportti elintarvikkeiden kulutuksesta Suomessa kertoo, että nuoremmat sukupolvet syövät terveellisemmin kuin ennen. He valitsevat ruokansa myös eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin perusteella.

Ja vaikka julkisuuteen on luutunut käsitys, että seksi tunkee iholle kaikkialla arjessa, todellisuudessa siveys on entistä suositumpaa.

Seksin merkitys ja painoarvo yhteiskunnassa pienenee. Väestöliiton Finsex-tutkimus paljastaa, että suomalaisten yhdyntämäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun.

Sekin tiedetään, että nykyään parisuhteissa uskollisuus on yhä tärkeämpää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tietää puolestaan, että alkoholin kokonaiskulutus on jo pitkän aikaa vähentynyt ja nuoriso on kovasti siistinyt omaa alkoholinkäyttöään.

Myös nuorten tupakointi on laskussa.

Ja niin edelleen.

Tutkimuspäällikkö Rahkonen sanoo, että ajan metaforaksi – vertauskuvaksi – sopisi suosituksi noussut keppihevosbuumi.

– Sen sijaan, että harrastaisivat paheita ja kapinoisivat, kiltit nuoret leikkivät heppaleikkejä keppihevosilla, Rahkonen puhkuu.

Hän käyttää saksalaisten yhteiskuntafilosofien termiä Zeitgeist. Se tarkoittaa yhteiskunnassa vallitsevaa ajan henkeä.

– Tämän päivän Zeitgeist on puritaanisuus, puhdashenkisyys, Rahkonen sanoo.

Kapinaa säätelee nuorisopullistuma

Toisenlaisiakin aikoja on eletty.

1960-luvulla uusi sukupolvi kippasi roskiin suunnilleen kaiken sen, mitä vanhempi sukupolvi piti arvossa.

Hipit kuuntelivat vääränlaista musiikkia ja imivät posket lommolla huumeita – he rietastelivat vapaan rakkauden nimissä ja naureskelivat vanhempiensa puoluekannoille.

Helsingin yliopiston Suomen historian professorin, psykohistorioitsija Juha Siltalan mukaan sukupolvien välinen kuilu ei ole vakio.

– Tietty jännite vanhemman polven ja vasta siipiään kokeilevan nuorison välillä aina on, mutta kokemuksen kipeyttä säätelee niin sanottu nuorisopullistuma, Siltala sanoo.

Nuorisopullistumalla Siltala tarkoittaa sitä, kuinka suuri on nuoren sukupolven koko verrattuna vanhempiinsa. Jos nuoria on paljon enemmän, syntyy pullistuma.

Vanhempi sukupolvi seisoo silloin tavallaan nuorison tiellä. Nuorilla on pulaa työstä, työpaikoista ja hyvistä mahdollisuuksista sijoittua elämään. Yleensä pullistuma tuo mukanaan myös levottomia aikoja.

Suomi on kulkenut puukkojunkkareista kontrolliyhteiskuntaan

Siltala antaa esimerkin nuorisopullistumasta 1800-luvun Suomesta. Tuolloin maaseudulla oli paljon enemmän lapsia kuin perittäviä taloja. Koettiin laajamittainen sosiaalinen lasku.

– Muun muassa Heikki Ylikankaan tutkimukset puukkojunkkareista kertovat, että kun väestöä oli enemmän kuin taloja, osa pojista putosi maattomiksi ja he pätivät väkivallan avulla, Siltala selittää.

Myös ennen ensimmäistä maailmansotaa monissa Euroopan maissa oli nuorisopullistuma. Niissä elettiin repiviä aikoja.

– Nuorisopullistuman poistivat Euroopasta viimeistään molemmat maailmansodat, Siltala toteaa.

Viimeisin suuri nuorisopullistuma koettiin Suomessa ja läntisessä maailmassa 1960-luvulla, kun sotien jälkeiset suuret ikäluokat alkoivat kolkutella aikuisuutta.

– Silloin myös nuorten koulutuspolku piteni. Syntyi eräänlainen pidennetty aikuistuminen. Nuoret elivät vain keskenään, opiskellen – ilman vastuuta omasta perheestä ja sen toimeentulosta. Silloin heille jäi tilaa myös aatteellisille kokeiluille ja irtiotoille, Siltala sanoo.

Nyt nuori sukupolvi on pieni.

Suomessa niin sanottu perheen nettolisääntymisluku on ollut pitkään alle kaksi. Eikä opiskeluaikakaan ole tehotutkintojen ja nopean valmistumisen paineissa samanlaista kuin 1960-luvulla.

– Enää ei jää tilaa etsiä itseään, kapinoida ja haahuilla joissakin aateryhmissä, Siltala miettii.

Samaan aikaan kunnollisuuden kontrolli on tiukentunut. Nuoria odottaa koventunut työelämä, jolle kelpaavat vain hyväkuntoiset.

Siksi nykyään on myös syytä elää ja olla niin, ettei jätä sosiaaliseen mediaan jälkiä, jotka kielivät liian rennosta ja villistä elämästä.

Kunnollisuuden kääntöpuoli: se voi kovettaa sydämen

Asiathan ovat hienosti. Hyvinvoiva nuoriso ei kapinoi ja tekee vastuullisia valintoja.

Mutta kunnollisuudella on varjopuolensakin.

Puritaaninen, kovin puhdashenkinen elämänasenne voi tiukentaa suhtautumistamme toisiin ihmisiin – varsinkin niihin, jotka tarvitsevat apua.

– Nykypäivään kuuluu, että kaikki tuntuu palautuvan yksilöön. Yhteiskunnan vaikutusta ja rakenteita ihmisen elämään ei enää nähdä. Työttömyyskin on vain ihmisen oma syy – ei työmarkkinoiden kysyntään liittyvä häiriö, Siltala mietiskelee.

Kun katse kiinnittyy yksilöön, vahvistuu käsitys, että myös elämässä pärjääminen on vain ihmisen omasta kunnollisuudesta kiinni.

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen tunnistaa ilmiön puheissa, joissa pohditaan ketä terveydenhuollossa kannattaa hoitaa.

– Meillä on merkkejä siitä, että erilaisten sairauksien ja vaivojen ajatellaan olevan ihmisen oma syy. Joku saa syövän, ja siihen todetaan, mitäs elit niin epäterveellisesti, Rahkonen sanoo.

Psykohistorioitsija Siltala puhuu hyvinvointivaltion paradoksista, ristiriidasta.

Ristiriita on siinä, että hyvinvoiva ihminen kannattaa sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan tukiverkkoa, jos voi kuvitella itse tarvitsevansa sitä. Mutta jos on kyse sellaisten ihmisryhmien turvasta, joiden joukkoon ei usko itse koskaan joutuvansa, asenteet kovenevat.

– Nykynuoriso on elänyt vauraan, turvallisen ja hyvän lapsuuden. Nuoren on helppo ajatella, että hyvinvointi myös jatkuu – ainakin omalla kohdalla, jos on vain kunnollinen ja jaksaa yrittää. Huonommin pärjäävät on helppo nähdä lusmuina, joita ei kannata hyysätä.

Siltala löytää esimerkin parista viimeisimmästä nuorisobarometristä.

– Liki jokainen (95 %) nuori kannattaa maksutonta korkeakouluopiskelua ja silti heistä 65 prosenttia hyväksyy väitteen, että Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Professorin mukaan koventunut kilpailu ja käsitys, että jaettavaa on nyt vähemmän, koventaa asenteita ikäryhmään katsomatta.

Tukien saajien ja tukien maksajien elämänpiirit etääntyvät. Siksi joku Suomessa huolestuu aina tasaisin välein siitä, pitäisikö sosiaaliturvaa muuttaa jollakin tavalla vastikkeelliseksi.

– Maksajat eivät voi kuvitella itseään harkinnanvaraisten tukien saajina. Ansiosidonnainen sosiaaliturva hyväksytään jo helpommin, Siltala sanoo.

Pienet teot pelastavat maailman… toivottavasti

Toisaalta – kai nykynuorisoa pitää myös kiittää kunnollisuudestaan. Tekeehän nuoriso sellaisiakin valintoja, joissa ajatellaan myös muita.

Se suosii kasvissyöntiä ja välttää lentämistä, jotta kasvihuoneilmiö saataisiin kuriin. Nuoriso kierrättää jätteitä, välttää yksityisautoilua, kieltäytyy turkiksista, vähentää muovien käyttöä ja niin edelleen. Kaikki siksi, että luonto ja ihmiskunta voitaisiin pelastaa.

Ei kai tällaista käytöstä voi niputtaa sen piikkiin, että ajan henki unohtaa rakenteet ja tuijottaa vain yksilöä?

Kyllä ja ei.

Siltala sanoo, että empatian määrä on kyllä kasvanut sukupolvesta toiseen. Nykyään osataan eläytyä kärsimykseen entistä syvemmin, jopa eläinten kärsimyksiin, ja voidaan nähdä esimerkiksi lihan syönti eettisenä ongelmana.

Kolikolla on toinenkin puoli. Oman kulutuksen säätely ja askeettinen elämäntapa ovat myös keino pitää yllä toivoa, että asiat ovat hallinnassa.

– Askeesi on yritystä keskittyä asioihin, joita voi kontrolloida. Samaan aikaan päälle kaatuu ilmastonmuutoksen mittaisia uhkia, ja maailmantalous kulkee vuoristorataa. Ainoa asia jota voi kokea hallitsevansa, on oma kulutus. Vaikka se olisi sitten vain sitä, että syödään kasviksia lihan sijasta, Siltala pohtii.

Pitkä Intercity-letka nytkähtää liikkeelle Lahden rautatieasemalta.

Ravintolavaunussa Maria Ohisalo on ehtinyt asettautua nurkkapöytään. Hän käy läppärinsä ruudulta läpi päivän ohjelmaa.

Vihreiden puheenjohtajan sijaisen – se on Ohisalon virallinen titteli – suuntana on Kuopio. Siellä järjestetään yksi valtakunnallisen Asunnottomien yön tapahtumista.

Ohisalo on luvannut pitää puheenvuoron Kuopion torilla iltakuuden jälkeen. Sitä ennen olisi liuta muutakin tekemistä: tapaaminen Kuopion vihreän valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön aktiivien kanssa, haastattelu maakuntaradiossa ja toinen Savon Sanomien toimittajan kanssa.

Niin, ja paneelikeskustelu sosiaaliturvan byrokratiaa kuvaavasta I, Daniel Blake -elokuvasta Kino Kuvakukon lavalla.

– Ehkä tuossa haastattelun ja paneelikeskustelun välillä ehtisin käydä heittämässä tavarat hotellille, Ohisalo pohtii toimittajalle ja sommittelee aikatauluaan.

Ei tällaisessa touhussa ole 33-vuotiaalle Ohisalolle sinänsä mitään uutta. Hän on tottunut kiertämään köyhyystutkijana ja nyt vihreiden varapuheenjohtajana paneelikeskusteluissa ja tilaisuuksissa, joiden aiheena on ollut milloin asunnottomuus, milloin osattomuus.

Edelliskesänä väitöskirjansa leipäjonoista viimeistellyt poliitikko vastaa tottuneesti, kun kysytään eriarvoistumisesta tai sosiaaliturvasta.

Mutta nyt monia toimittajia ja vihreitä aktiiveja tuntuu kiinnostavan ennemminkin se, mitä ihmettä vihreissä seuraavaksi tapahtuu.

Siihen Ohisalo ei osaa vastata.

Puolueella on ollut raskas vuosi.

Vielä kevään 2017 kuntavaaleissa vihreät olivat suurin voittaja. Puolue onnistui nostamaan kannatustaan lähes neljä prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Silloisen puheenjohtajan Ville Niinistön ärhäkkä protestointi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koulutusleikkauksia vastaan puri, varsinkin kun koulutus sopi kuntavaalien teemaksi loistavasti.

Vihreät on monesti mielletty vain isojen kaupunkien ja korkeasti koulutettujen nuorten puolueeksi, mutta vaalit näyttivätkin jotain uutta: vahvaa kannatusta alkoi tulla muiltakin ryhmiltä.

Nälkä kasvoi syödessä. Vihreistä piti äkkiä tehdä koko maan puolue, jotta siitä voisi tulla jopa pääministeripuolue. Niin tuntui moni vihreä ajattelevan, ja sillä myös Touko Aalto ratsasti puheenjohtajan paikalle Tampereen puoluekokouksessa.

Homma tuntui toimivan. Hillityksi, asialliseksi ja yhteistyökykyiseksi kehuttu Aalto oli monien kokoomuslaisten kauhu. Hahmo, joka pystyisi helposti nyhtämään liikkuvia äänestäjiä myös keskusta-oikealta.

Elo-syyskuussa vihreiden kannatus nousi kaikkien aikojen huippulukemiin, yli 17 prosenttiin.

Siihen juhlat sitten loppuivatkin.

Kuopion vihreiden varapuheenjohtaja Aarni Mustonen on saapunut Ohisaloa vastaan rautatieasemalle.

Autoon hypätään nopeasti, sillä aikataulu on tiukka: aikaa lounaalle paikallisten vihreiden kanssa on korkeintaan tunti.

Thaimaalaisessa ravintolassa odottaa kymmenkunta valtuutettua ja paikallisyhdistyksen aktiivia, jotka toivottavat Ohisalon lämpimästi tervetulleeksi.

– En ajatellut pitää mitään matkasaarnaa, Ohisalo sanoo ja naurahtaa.

– Mutta tästä puolueen tilanteesta voisi hieman puhua.

Siitä sopiikin puhua. Moni vihreä miettii nyt, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Viime syksystä se alkoi. Touko Aallon yksityiselämän kohut alkoivat yhtäkkiä olla ainoita uutisia, joita vihreistä kerrottiin. Aviokriisi, salasuhde, sekoilua. Uusi puheenjohtaja ei täyttänytkään Niinistön jättämää aukkoa.

Samaan aikaan opposition nokkimisjärjestys alkoi kääntyä. Antti Rinne ja demarit saivat pakkansa kasaan ja politiikan asialista kääntyi vihreille epäsuosiolliseksi.

Enää ei puhuttu koulutusleikkauksista, vaan sotesta ja aktiivimallista.

Vihreissä harmitellaan, ettei puolueessa oikein osata puhua esimerkiksi työmarkkinakysymyksistä. Oltiin sitten hiljaa, kun ei muuta osattu.

Vihreissä harmitellaan, ettei puolueessa oikein osata puhua esimerkiksi työmarkkinakysymyksistä. Oltiin sitten hiljaa, kun ei muuta osattu.

SDP:n suosio alkoi nousta ja vihreiden pudota. Alkuvuonna vihreät lipui huippulukemista takaisin noin 14 prosenttiin. Nyt kannatus on alittanut jo 12 prosenttia.

Gallup näyttää huonommalta kuin kuntavaalitulos, jota moni on pitänyt puolueessa hyväksyttävänä tuloksena ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Aallon piti tehdä vihreistä entistä enemmän koko kansan puoluetta, mutta gallupien tausta-aineistot näyttävät toista: vihreät ovat menettäneet kannattajia SDP:lle ja vasemmistoliitolle, eivät suinkaan saaneet niitä esimerkiksi kokoomukselta tai keskustalta.

Vasemmistoliitolla on huippusuosittu Li Andersson, demareilla taas puhutteleva agenda.

Vihreät ei oikein puhuttele, eikä sen kummemmin Aaltokaan. Hän kuuluu epäsuosituimpiin puoluejohtajiin.

Samaan aikaan puolueen maine on kärsinyt myös esimerkiksi kansanedustaja Jani Toivolan kulukorvaussotkuista.

Moni vihreitä äänestänyt on siirtynyt katsomoon. He eivät osaa sanoa, ketä juuri nyt äänestäisivät.

Apaattisuus on lisääntynyt puolueessa.

Yle Kuopion toimittaja Petri Julkunen valmistautuu studiossa kahden jälkeen alkavaan iltapäivälähetykseen.

Ohisalo istuu Julkusta vastapäätä ja tekee muistiinpanoja pian alkavaa haastattelua varten. Tarkoituksena on puhua asunnottomuudesta, mutta myös vihreiden tilanteesta.

– Mulla on sellainen kutina, että tässä pöydän ääressä istuu vihreiden tuleva puheenjohtaja. Ja annan vihjeen: se en ole minä, Julkunen heittää kuulijoilleen.

Ohisalo vaikuttaa vaivautuneelta. Hän ei ole innoissaan tällaisista arvioista.

– En osaa spekuloida tällaista asiaa.

Julkunen yrittää tivata lisää, mutta vastapuolella pysytään korostetun asiallisina.

– Toki tällaisia kysellään, mutta odotan, että Touko Aalto palaa, Ohisalo sanoo.

Hänelle tämä on vaikea paikka.

Reilu kuukausi sitten Touko Aalto ilmoitti jäävänsä sairauslomalle uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi. Se tarkoitti Ohisalolle ainakin hetkellisesti oman palkkatyön jättämistä asunnottomuustyötä tekevässä Y-säätiössä.

Varapuheenjohtajan paikalta hän nousi puheenjohtajan sijaiseksi.

Aallon sairauslomaa on toistaiseksi jatkettu marraskuun puolivälin tienoille, jolloin kokoontuu myös puolueen valtuuskunta. Moni veikkailee, että siellä tehdään viimeistään päätökset siitä, millainen tiimi lähtee viemään puoluetta kevään eduskuntavaaleihin.

Mutta sairausloma varsinkin uupumuksen vuoksi on herkkä asia. Ohisalo ei mielellään puhu varasuunnitelmista. Oletus on, että Aalto palaa.

Mutta entä jos?

Sairausloma varsinkin uupumuksen vuoksi on herkkä asia. Ohisalo ei mielellään puhu varasuunnitelmista. Oletus on, että Aalto palaa.

Villejä spekulaatioita on ollut ilmassa. Politiikan toimittajat ovat veikkailleet milloin ylimääräistä puoluekokousta, milloin Ville Niinistön paluuta, nyt vihreiden "pääministeriehdokkaana".

Vihreissä tällaisille veikkauksille hymähdellään, myös naureskellaan. Ne tulevat ihan toisten puolueiden riveistä tällaiset spekulaatiot, kuitataan.

Mutta jonkinlaisia ratkaisuja on tehtävä, sen myöntää myös Ohisalo. Puolue ei voi pitkään nilkuttaa sijaisuusjärjestelyillä eteenpäin.

Antti Rinne antaa jo haastatteluja naistenlehdille, ja myös Ohisalolle soitellaan.

Ilmastonmuutoksesta on alettu puhua eli momentumia tuntuisi olevan. Jonkun on nyt pakko hyödyntää se.

Onko Ohisalon johdettava vihreät vaaleihin?

Matkalla haastattelusta elokuvateatterille Ohisalo muistelee edellistä kevättä.

Hän väitteli silloin tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta juuri täällä, Kuopiossa.

– Väitöskirja olisi varmaan jäänyt tekemättä, jos olisin päässyt eduskuntaan, Ohisalo pohtii.

Kansanedustajan paikka jäi keväällä 2015 noin sadan äänen päähän. Ensikertalaiselle ihan hyvin, Ohisalo selittää.

Niin onkin, mutta ei se ollut Ohisalon ensikokeiluja politiikassa.

Hän oli toiminut jo Helsingissä varavaltuutettuna ja aiemmin vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtajana. Silloin hän tutustui moniin nykyisiin kansanedustajiin, jotka niin ikään johtivat omien puolueidensa nuorisojärjestöjä. Joukossa olivat muun muassa Li Andersson, Susanna Koski (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Antti Kurvinen (kesk.)

Ohisalo itse liittyi puolueeseen vuonna 2008, ollessaan vaihdossa Ruotsissa.

– Näin siellä paljon nuoria, jotka opiskelivat politiikkaa mutta myös tekivät politiikkaa vapaa-ajallaan, hän muistelee.

– Tuli sellainen olo, että politiikka on väylä, jonka kautta oikeasti muutetaan isoja kysymyksiä. Pienen ihmisen toiminnalla ei ehkä ole suurinta vaikuttavuutta.

Ohisalolla on ollut hyvää nostetta puolueen sisällä, sillä hänet tunnetaan miellyttävänä ja ennen kaikkea asiantuntevana poliitikkona.

Hänkin tavoitteli Tampereen puoluekokouksessa puheenjohtajan paikkaa, ja putosi kisasta neljännellä laskentakierroksella. Paikka finaalissa jäi vain 72 äänen päähän toiseksi tulleesta Emma Karista.

Puheenjohtajakisa oli tasainen, ja sen arvioitiin jakavan puoluetta. Ohisalo oli kuitenkin monille sekä Aallon että Karin äänestäjille mieluisa kakkosvaihtoehto.

Ehkei vihreillä olisi mitään sitä vastaan, että Ohisalo johtaisi puolueen vaaleihin – jos Aalto ei palaakaan.

Jos.

Moni vihreä vaikuttaja haluaa hehkuttaa Ohisalon esiintymistä A-talkissa muutama viikko sitten. Se herätti kentällä innostunutta hyrinää, joidenkin mukaan ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa.

Hieman ennen kolmea yleisö valuu elokuvateatterin saliin.

Ohisalo on luvannut pitää alkupuheenvuoron ennen I, Daniel Blake -elokuvan näytöstä. Elokuva käsittelee yhteiskunnan turvaverkkoa tai pikemminkin sen puuttumista brittiläisessä yhteiskunnassa.

– Vaikka me ollaan suomalainen hyvinvointivaltio, osa ihmisistä ei pääse käsiksi kasautuvaan hyväosaisuuteen, Ohisalo sanoo.

– Tänään on YK:n syrjäytymisen ja köyhyyden vastainen päivä, ja tämä on mitä parhain elokuva herättelemään siihen todellisuuteen.

Ohisalo on vahvasti omalla alueellaan, kun hän puhuu tästä teemasta.

Moni vihreä vaikuttaja haluaa hehkuttaa Ohisalon esiintymistä A-talkissa muutama viikko sitten. Se herätti kentällä innostunutta hyrinää, joidenkin mukaan ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa.

Ei Aallon puheissakaan mitään vikaa ollut, mutta niiden sanoma tuntui jäävän kaiken muun varjoon. Taakka oli raskas.

Nyt sai olla omasta puheenjohtajastaan pitkästä aikaa ylpeä.

On silti muistettava, ettei Touko Aallon kannatus ole vihreiden kentällä kadonnut. Se, että Aallon toivotaan palaavan, ei ole vain kohteliasta puhetta.

Vaikka monen kansalaisen silmissä Aalto on muuttunut lööppijulkkikseksi, liberaalit vihreät kestävät tämän touhuja enemmän. Kunhan ne olisivat nyt ohi.

Ohisalo on nähnyt Kuvakukossa pyörivän elokuvan aiemminkin.

Sillä välin, kun hän odottaa elokuvan jälkeistä paneelikeskustelua, on aikaa antaa haastattelu Savon Sanomien toimittajalle.

Kysymykset ovat tuttuja: ne koskevat puolueen tilaa ja Aallon sairauslomaa.

Ohisalo kiemurtelee.

– Tämä on Aallon ja lääkärin välinen asia, eikä minulla ole siihen kommentoitavaa.

Ohisalo ei ole Aallon ainoa sijainen, vaan puheenjohtajan tehtäviä jakavat myös varapuheenjohtajat Veli Liikanen ja Hanna Halmeenpää sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Sijaisuusratkaisu näyttää vihreille luontevalta, sillä puolueessa on aina korostettu vastuun jakamista. Mutta äänestäjät odottavat selkeyttä, ja sekin puolueessa tiedetään.

Entä jos Aalto palaa, ja hän on taas pian sairauslomalla? Se ei tekisi puolueelle hyvää. Kun vaalit lähestyvät, on voitava luottaa siihen, ettei johtaja vaihdu kerran kuussa.

Vaalikentillä on oltava selkeät sävelet.

Sijaisuusratkaisu näyttää vihreille luontevalta, sillä puolueessa on aina korostettu vastuun jakamista. Mutta äänestäjät odottavat selkeyttä, ja sekin puolueessa tiedetään.

Jukka Niskanen and His Band lopettelee ohjelmanumeronsa Kuopion torilla. Kello lähenee puolta seitsemää.

Lavalle asteleva juontaja toivottaa tervetulleeksi seuraavat puhujat, kaksi ihanaa naista. Heistä toinen on Ohisalo.

Alkaa sataa.

– Hallitusohjelmassa pitää olla asunnottomuuden poistaminen, ei vain sen helpottaminen tai lieventäminen, Ohisalo vaatii.

Hän puhuu painokkaasti, mutta kovin moni ei ole kuulolla. Äänentoisto on huono. Ei ehkä kiitollisin paikka puhua.

Eikä kiitollinen tilannekaan. Pitäisi johtaa puoluetta ja innostaa kenttää. Ja samalla odottaa, miten tilanne kehittyy.

Mutta Ohisalo ei vaikuta lannistuneelta. Hän puhuu toimittajalle I, Daniel Blake -elokuvasta. Siitä samasta, jonka alkuun hän puhui pari sanaa ja jonka jälkeen hän osallistui paneelikeskusteluun.

– Moni tuntui pyyhkivän kasvojaan elokuvan jälkeen yleisössä, Ohisalo muistelee.

Köyhyyden poistamisesta nuorena sosiaalipolitiikan opiskelijana innostunut poliitikko muistelee sellaisia asioita silloin, kun kokoukset venyvät ja puolueen tilanne on vaikea.

Että jonkun takiahan tätä tehdään. Vaikka vastauksia ei aina olisikaan antaa.

Tätä juttua varten on haastateltu myös yliopistonlehtori Jenni Karimäkeä Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikköä Juho Rahkosta sekä useampia vihreissä toimivia vaikuttajia.

Lue lisää:

Analyysi: Puheenjohtaja Touko Aallon sairausloma stressaa miestä itseään ja puoluetta

Touko Aallon sairausloma jatkuu

Professori Grönlund: Touko Aallon paluulle marraskuun puoliväli alkaa olla ehdoton takaraja

Touko Aalto jää sairauslomalle – syynä uupumus: "Jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan"

Ryöpytykseen joutunut Touko Aalto saa vihreiltä synninpäästön: "Kohujen kierre on mahdollista katkaista"

Touko Aallon vuosi vihreiden puheenjohtajana on ollut rimpuilua kohujen kierteessä – "Puolueessa pohditaan, ajaako tällainen vihreät marginaaliin"

Presidentti Donald Trump sanoi lauantaina aikovansa vetää Yhdysvallat keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta. Syyksi hän kertoo sen, että Venäjä on rikkonut sopimusta.

Sopimuksen tarkoitus on ollut edistää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuutta Euroopassa ja kaukoidässä. Se kieltää Yhdysvalloilta ja Venäjältä 500 – 5 500 kilometrin etäisyydelle ulottuvien risteilyohjusten hallussapidon, valmistuksen ja koelennättämisen.

Yhdysvallat on arvostellut Venäjää sopimuksen rikkomisesta vuodesta 2014 lähtien. Yhdysvaltain mukaan Venäjä rikkoo sopimusta, sillä se on kehittänyt uuden maalta laukaistavan risteilyohjuksen.

– Venäjä on rikkonut sopimusta. Se on tehnyt niin useita vuosia, Trump sanoi Elkossa Nevadassa pidetyn yleisötilaisuuden jälkeen.

USA solmi INF-sopimuksen Neuvostoliiton Mihail Gorbatšovin kanssa presidentti Ronald Reaganin kaudella vuonna 1987. Sopimus ratifioitiin senaatissa vuonna 1988.

– Emme aio sallia sitä, että he rikkovat sopimusta ja valmistavat aseita joita meidän ei ole sallittua valmistaa.

Venäjä on toistuvasti kiistänyt rikkovansa INF-sopimusta.

Sopimuksella rajoitettu uusien aseiden kehittämistä

Keskimatkan ohjukset kieltävä sopimus on rajoittanut Yhdysvaltoja kehittämästä uusia, kieltolistalla olevia aseita. Maa aikoo kuitenkin ryhtyä toimeen, elleivät muut maat suostu rajoittamaan toimiaan.

– Meidän on pakko kehittää niitä, elleivät Venäjä tai Kiina tai kaikki muut tule luoksemme ja sano, että ryhdytään yhdessä järkeviksi, eikä kehitetä näitä aseita, Trump sanoi.

Venäjän ulkoministeri Sergei Ryabkov sanoi tuoreeltaan, että Yhdysvaltain vetäytyminen sopimuksesta olisi "erittäin vaarallinen askel". Hän kommentoi Yhdysvaltain suunnitelmia uutistoimisto Tassille.

Lisäksi Venäjän ulkoministeriön lähde sanoi uutistoimisto RIA Novostille, että Yhdysvaltain liike kertoo "yksinapaisen maailman unelmasta", jossa USA olisi ainoa suurvalta.

Syynä tilanne kaukoidässä?

Koska Kiina ei ole allekirjoittanut INF-sopimusta, se on voinut kehittää vapaasti keskimatkan ohjuksia läntisellä Tyynellämerellä. Jännitteet ovat viime aikoina kasvaneet Etelä-Kiinan merellä, jossa useat maat syyttävät Kiinaa aggressiivisesta asevarustelusta ja aluevaatimuksista.

Kiina on miehittänyt merellä kansainvälisiä alueita rakentamalla keinotekoisia saaria sotilastukikohdikseen. Aiemmin syksyllä Yhdysvaltain ja Kiinan alukset olivat vähällä törmätä toisiinsa alueella.

Brittilehti Guardianin mukaan Trumpin hallinto on kertonut suunnitelmistaan eurooppalaisille liittolaisilleen tällä viikolla. Britanniassa aikeet on otettu huolestuneina vastaan, sillä sopimusta pidetään maassa tärkeänä osana ydinaseiden rajoittamista.

Päivitetty 6.37. Lisätty tietoa Venäjän kannoista.

Lisätty klo 11.10 Venäjän ulkoministeriön kommentti.

Mieshenkilö loukkaantui vakavasti junan törmättyä häneen Vantaan Korsossa varhain sunnuntaiaamuna.

Pelastuslaitoksen mukaan mies istuskeli laiturilla eikä juna ehtinyt jarruttamaan. Mies oli luultavasti nauttinut alkoholia. Hänet vietiin sairaalahoitoon.

Onnettomuus sattui sunnuntaina hieman ennen aamukuutta. Pohjoiseen menevä raide oli hetken aikaa poikki onnettomuuden jälkeen.

Torniolaisen Samuli Pulkkisen työtoimistossa leijuu määrittelemätön tuoksu. Kalaa, ehkä, muttei kuitenkaan tuoretta. Savua, ehdottomasti. Jotain ihan muuta kuin hieman luotaantyöntävän hajuinen kuivattu turska.

Innokas pitkän linjan kalastaja Pulkkinen uskoo kehittäneensä tuotteen, jolla yrittäjyys alkaa ennen pitkää kannattaa: kuivattu hauki. Sitä tosin kannattaa markkinoida lähialueiden sijaan suoraan Keski-Eurooppaan.

Kuivahauen perään ei Suomessa juuri kysellä, mutta maan rajojen ulkopuolella se voisi olla arvostettu herkku.

– Tällä on jo arvostus Keski-Euroopassa ja se on hurjan kovahintainen kala siellä, ja sinne me olemme menossa. Varmaan paras hinta, minkä siitä voi saada, on siellä.

Pulkkinen vertaa kuivattua haukea japanilaiseen katsuobushi-tonnikalaan, joka on arvostettua kuivattua kalaa.

– Katsuobushi-tonnikalasta saa 300 euroa kilolta. Olen tyytyväinen, jos niihin samoihin kilohintoihin pääsee.

Kapahaukea vietiin herrojen pöytiin

Keskiajalla suomalaista kuivattua haukea, kapahaukea, ei tarvinnut isommin markkinoida; sitä meni niin paljon kuin pystyttiin viemään. Kapahauesta saadut vientitulot olivat merkittävät, minkä lisäksi sitä syötiin paljon myös kotimaassa.

Se oli erittäin arvostettu herkku, jota tarjoiltiin korkea-arvoisten herrojen ruokapöydissä ja vietiin arvokkaina tuliaisina. Ruokakulttuuriin erikoistunut kansantieteilijä Marja Hartola kertoo, että hauen suosio johtui vallalla olleesta katolisesta uskonnosta, joka määräsi neljä pitkää paastoa vuodessa ja lisäksi jokaviikkoisia paastopäiviä. Silloin lihaa ei saanut syödä, mutta kala oli sallittu.

– Alkoi tulla pulaa kalasta, joten Suomesta lähetettiin kalaa Keski-Eurooppaan. Hauki oli helppo lähettää kuivattuna. Varsinkin Lapista tuli paljon suurta haukea ja niistä sai nopeasti paljon kalaa, Hartola kertoo.

Kuivatun hauen kulta-aika oli 1500-luvulla, mutta sitä vietiin vielä 1700-luvullakin jonkin verran. Sitten sen käyttö pikku hiljaa hiipui.

– Katolinen väestö pieneni, ei ollut niin paljon paastopäiviä. Nykyisin kuivattua kalaa ei ole Suomessa missään, mutta melkein kaikkialla muualla Euroopassa ja Aasiassa sitä syödään, Hartola toteaa.

Nyt kuivatun kalan olisi korkea aika palata suomalaiseenkin ruokavalioon, mikäli uskomme tunnettua kokkia.

Uusi eettinen ruokahitti

TV-kokki ja suomalaisen ruoan puolestapuhuja Markus Maulavirta näkisi mielellään kuivatun hauen nousevan suosioon, sillä se sujahtaisi täydellisesti eettisen lähiruoan trendiin.

– Hauki kuuluu tähän meidän lajistoon ja sitä on ihan älyttömästi. Ja sehän on järjettömän hyvä ruokakala, se on vain jostain käsittämättömästä syystä jäänyt kakkossarjaan, Maulavirta perustelee.

Kuivattua haukea innokas eränkävijä-kokki kehuu vuolaasti. Kotona hän maustaa haukirouheella vaikka tahnan tai kastikkeen, mutta se sujahtaa hyvin myös keittoon tiettömillä taipaleilla.

– Kun lähtee kairaan kävelemään, niin kuivattuja vihanneksia ja kuivahaukea mukaan ja niistä saa mainion sopan tehtyä tulilla, Maulavirta visioi.

Huonomaineinen hauki kaipaa kuitenkin useampia äänenkannattajia.

"Jänkäkoira" ei monelle kelpaa tuoreena eikä kuivattuna

Yrittäjä Samuli Pulkkinen tietää, että kuivatun hauen markkinointi suomalaisille vaatii kovaa työtä – varsinkin pohjoisessa, jossa jänkäkoiraksi haukutun kalan maine on kehno.

Pienyrittäjälle se tarkoittaa sitkeää ponnistelua, vaikka tuote on kaupallisessa mielessä harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen. Pitää saada tunnettuja puolestapuhujia, ravintolat kiinnostumaan ja kuluttajat vakuutettua. Siinä missä vaikkapa helsinkiläinen ja berliiniläinen trendiravintola pitää kuivattua haukea luksustuotteena, lappilainen vieroksuu haukea kaikissa muodoissa.

– En lähtisi ensimmäisenä lappilaisten asenteita muuttamaan, mutta sillä tavalla tietenkin, että sitä ei ole pakko jänkään polkea. Kantaa sen sinne jalostuslaitokselle ja ottaa siitä rahat pois, Pulkkinen naurahtaa.

Markus Maulavirta ei ymmärrä hauen vähäistä arvostusta tai suoranaista moittimista ollenkaan.

– Ehkä se on se y-ruoto mikä tekee sen haastavaksi. Kun sen opettelee poistamaan, ei hauen voittanutta oikeastaan ole, Maulavirta vakuuttaa.

Kuivatun hauen historiasta on kirjoittanut myös Maaseudun tulevaisuus.

Sydänkesän ilta kutsuu emännän niitylle.

Kissankellot kukkivat siellä sinisinä, heinäkuun valossa, melkein kuin pakottaen katsomaan itseään.

Taru Rantala kohottaa kameransa objektiivin – ja painaa laukaisinta.

Vuoden luontokuvaksi valittu Iltakello ei ole seinäjokelaisen ensimmäinen tunnustusta saanut otos, mutta se on ensimmäinen suuri voitto hänelle ja ensimmäinen kerta, kun nainen on vuoden luontokuvan takana.

– Omaa tyyliäni olen etsinyt ja löytänyt. Se on ollut tekemisen iloa. Mutta en koskaan uskonut, että palkinto osuisi omalle kohdalleni, itseoppinut Taru Rantala kertoo.

Voit katsella lisää luontokuvia Rantalan nettigalleriassa.

Taru Rantala työskentelee maitotilalla Ojajärven kylässä.

Kun omat lapset olivat varttuneet kyllin isoiksi, oli aika kääntää kamera kohti lähiluontoa. Ympäristönsä värejä ja muotoja hän oli halunnut taltioida jo pienenä tyttönä.

– Haluan ottaa kuvia tunne edellä. Tunnelmien kautta, Rantala sanoo ja erottaa näin visuaalisen ilmaisutapansa dokumentoivimmista luontokuvista.

Valokuvaajat ovat tottuneet könyämään maassa.

Rantalalle matala perspektiivi pienine kasveineen on kuitenkin miltei lajityyppi: tavoite tuoda luontoa esille tavalla, jolla ihminen ei sitä näe pystyssä kulkiessaan.

Vuoden Luontokuva -kilpailu on suurin luontokuvatapahtuma Pohjoismaissa. Sen kaikki kuvat on otettu Suomessa. Kilpailua tuomaroi Suomen Luonnonvalokuvaajat -yhdistys. Pääpalkinto on suuruudeltaan 8000 euroa.

Lue lisää:

Valokuvaajan kotisivu

Uuden luontokuvan lähi- ja makrokuvaajat innostuvat yksityiskohdista (Yle)

"On hienoa jakaa maisemia, joita moni ei koskaan näe" (Yle)

Fine dining -ravintola La Esquinan pöydissä puhutaan bisneksestä. Kansainvälisiin huippumerkkeihin pukeutuneen seurueen pöytiin kannetaan tataki-tonnikalaa munakoisovaahdolla ja hitaasti kypsennettyä lohta.

Mustiin pukeutunut tarjoilija pelastaa Louis Vuittonin lattialta laukuille tarkoitettuun telineeseen. Venezuelassa uskotaan, että laukun pitäminen lattialla johtaa köyhyyteen.

– Haluaisimme tarjota sinulle drinkin. Ihan mitä vain, sanoo nuori mies, joka esittelee itsensä Juliániksi ja pyytää liittymään seurueeseensa.

Pian vaihdetaan jo poskisuudelmia tatuointitaiteilijana ja graafisena suunnittelijana työskentelevän Arianan ja yrittäjä Miguelin kanssa. Kolmikko kertoo juhlineensa kaksi päivää putkeen.

– Olemme niin väsyneitä tähän tilanteeseen. Paras tapa olla miettimättä sitä on vetää pää täyteen, he toteavat.

"Tilanteella" he viittaavat diktaattoriksi kutsumansa sosialistipresidentin Nicolás Maduron hallintoon ja Venezuelan talousromahdukseen.

Moni muukin näyttää turvautuvan samaan nollauskeinoon. Baaritiskillä mainostettava Aperol Spritz -drinkki tekee kauppansa. Juomien lomassa nautitaan kuubalaisia sikareita, joita saa ostaa ravintolasta. Pukujen takit ripustetaan tuolin karmille, kun dj alkaa soittaa house-musiikkia.

Muutamien metrien päässä sähköaidalla suojatusta ravintolasta pieni poika istuu liikennevalojen alla ja kerjää ruokaa.

La Esquinassa juhlivat Julián, Ariana ja Miguel ovat etuoikeutettuja maassa, jonka kansalaisista noin 60 prosenttia kertoo laihtuneensa viime vuonna keskimäärin 11 kiloa kriisin seurauksena.

Nicolás Maduron kaudella Venezuela on ajautunut täydelliseen kaaokseen.

Edeltäjänsä Hugo Chávezin linjalla jatkavan Maduron ongelmana on ollut Venezuelan tärkeimmän vientituotteen öljyn hinnan lasku. Yhdessä heikon talouspolitiikan kanssa se on nostanut inflaation tuhansiin prosentteihin.

Vaikka minimipalkkaa on nostettu, se ei riitä kunnolla edes perustarvikkeisiin – jos niitä ylipäänsä on saatavilla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut Venezuelan inflaation nousevan ensi vuonna jopa 10 miljoonaan prosenttiin.

Hinnat laukkaavat villisti.

Monissa caracasilaisissa kaupoissa ei merkitä enää tuotteiden hintoja, sillä ne voivat muuttua päivässä tai jopa tunneissa. Suurin osa saatavilla olevista elintarvikkeista on tuontitavaraa, joista joutuu maksamaan moninkertaisen hinnan. Omaa tuotantoa Venezuelassa ei juurikaan enää ole.

Syyskuun alussa hallitus toteutti kiistellyn uudistuksen, jossa maan valuutasta bolivarista poistettiin viisi nollaa. Samalla nostettiin palkkoja.

Palkankorotukset ja valuuttauudistus eivät helpottaneet hyperinflaatiota.

– Uudistukset olivat kosmeettisia, sanoo venezuelalaisen Datanalisis-yhtiön johtaja, ekonomisti Luis Vicente León.

Hänen mukaansa lohduttavaa tilanteessa on se, ettei mikään maa kestä hyperinflaatiota loputtomiin.

– Ennen pitkää hallinnon on pakko avata markkinoita ulkomaisille yrityksille ja investoinneille.

Moni kansainvälinen yritys on joutunut lopettamaan Venezuelassa. Valtio on ottanut haltuun myös yksityisiä paikallisia yrityksiä.

Vielä melko vauraassa Altamiran kaupunginosassa sijaitsevan La Esquinan hinnat ovat nousseet euroiksi muutettuina suunnilleen näin:

Helmikuussa annos tataki-tonnikalaa maksoi pari euroa, toukokuussa lähes viisi. Syyskuun lopussa annoksesta sai pulittaa lähes kymmenen euroa. Nykyinen minimikuukausipalkka riitti silloin kolmeen tataki-annokseen.

Sen jälkeen hinnat ovat jatkaneet kohoamistaan.

Asiakasvirtaan se ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Ravintola on lähes aina täynnä, ja suurin osa asiakkaista on paikallisia.

Aamuisin ravintolaan katetaan näyttävä aamupala, iltapäivisin paikan täyttävät bisneslounaat ja iltaisin Juliánin, Arianan ja Miguelin kaltaiset nuoret aikuiset.

Ulkopuolisten ei ole helppo päästä heidän kanssaan juttusille. Harva haluaa puhua siitä, millaista on olla hyväosainen Venezuelan kaltaisessa kriisimaassa.

Miguel, Ariana ja Julián puhuvat toimittajalle mielellään, mutta eivät halua esiintyä sukunimellään. Sieppauksen ja ryöstetyksi tulemisen uhka on Venezuelassa niin suuri, että kukaan ei halua julkisesti retostella rahoillaan.

Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin. Julián

Myös Miguel kertoo tulleensa siepatuksi. Enempää hän ei halua asiasta puhua.

– Voin kertoa, että se ei ollut mukavaa, hän tyytyy toteamaan.

Turvattomuus yhdistää koko Venezuelaa. Sieppaukset ja murhat ovat arkipäivää, ja pääkaupunki Caracasin on usein arvioitu olevan Latinalaisen Amerikan väkivaltaisin kaupunki.

Turvattomuus synnyttää myös liiketoimintaa. Juliánille se takaa hyvän elintason.

– Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin, Julián kertoo.

Myös Miguel ja Ariana ovat hyvätuloisista perheistä. Perheiden omaisuus on osittain kiinni Yhdysvalloissa olevissa sijoituksissa.

Lauantai-iltaa juhlimaan tullut 23-vuotias Alejandra taas on yrittäjä: hän vaihtaa mainostoimistotyönsä ja opintojensa ohella bolivareita dollareiksi mustassa pörssissä.

– On kriisi toisaalta vaikuttanut minuunkin. Olen joutunut myymään autoni ja vaihtamaan halvempaan yliopistoon, Alejandra sanoo.

Dollareiden myynti on kuitenkin Alejandran mukaan hyvä bisnes.

Venezuelassa dollarit ovat avain makeaan elämään. Maassa elää kuin kuningas, jos taskuissa on bolivarien sijaan dollareita.

Vaikka tavallisten kauppojen hyllyt ovat tyhjiä, Caracasissa on eliitille suunnattuja kauppoja, joista voi ostaa tuontitavaroita kovaan hintaan.

– Nämä ihmiset pystyvät viettämään huomattavan etuoikeutettua elämää verrattuna hallinnon avustuksista ja bolivareissa maksettavista palkoista riippuvaisiin kansalaisiin, sanoo ekonomisti Luis Vicente León.

Venezuelassa puhutaan yleisesti kahdesta eri eliitistä. Toinen niistä kuuluu opposition leiriin, ja sen rikkaudet ovat peräisin ajalta ennen sosialismia tai ulkomailla olevista investoinneista. Lisäksi monet saavat dollarilähetyksiä ulkomailla olevilta sukulaisiltaan.

Toinen eliitti on rikastunut siksi, että se on lähellä hallintoa.

Hugo Chávezista tuli 1990-luvun lopussa presidentti, koska hän lupasi auttaa köyhiä ja kitkeä eriarvoisuutta. Eriarvoisuus ei kuitenkaan juuri vähentynyt.

Venezuelan sosialistihallintoa on Chávezin ajoista alkaen epäilty muun muassa rahanpesusta ja korruptiosta. Nykyhallinnosta käytetään Venezuelassa yleisesti nimitystä "huumediktatuuri".

Syytösten mukaan Maduron hallinto on alkanut tahkota rahaa huumekaupalla, kun öljytulot ovat romahtaneet. Venezuela on jo pitkään ollut kauttakulkumaa paitsi Yhdysvaltoihin, myös Eurooppaan vietäville huumeille.

Yhdysvallat on tutkinut muun muassa Venezuelan varapresidentin Tareck el Aissamin kytköksiä kokaiinikauppaan jo vuosia. Presidentti Nicolás Maduron puolison Cilia Floresin veljenpojat on tuomittu Yhdysvalloissa huumekaupan yrityksestä.

Venezuelalaiset ovat jo tottuneet uutisiin Maduron hallinnon edustajien ja heidän perheenjäsentensä luksuselämäntyylistä.

Syyskuussa raivon synnyttivät sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat Madurosta nauttimassa illallista Turkissa yhdessä Istanbulin kalleimmista ravintoloista samalla, kun tavalliset venezuelalaiset näkevät nälkää.

Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin. kultasepänliikkeen myyjä Caracasissa

Caracasilaisessa kultasepänliikkeessä työntekijä mainitsee myyneensä viikon aikana kolme Rolex-merkkistä, kymmenien tuhansien eurojen arvoista luksuskelloa.

Olivatko ostajat ulkomaalaisia vai venezuelalaisia?

– Kyllä he olivat venezuelalaisia. Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin, myyjä sanoo ja viittaa valtaeliittiin.

La Esquinan tiskillä tuplaespressoa nauttii ravintola-alan yrittäjä Jacobo, 54. Hän on tyytyväinen, että päätti aikoinaan sijoittaa Yhdysvaltoihin.

Vaikka La Esquinassa riittää asiakkaita, moni muu ravintola ja yökerho on joutunut sulkemaan ovensa. Potentiaalisia asiakkaita on paennut ulkomaille Venezuelan heikon taloustilanteen takia.

Jacobo hoitaa Miamista käsin Venezuelassa toimivan ravintolaketjunsa asioita. Miami nousee lähes aina esiin, kun keskustelee venezuelalaisten keski- ja hyvätuloisten kanssa. Suuren latinoväestön asuttama kaupunki on myös venezuelalaisten yrittäjien suosiossa.

Jacobon keskiluokalle suunnattu ketju myy Caracasissa hampurilaisia, kyljyksiä ja pihvejä.

– Kun aloitin 2000-luvun alussa, minulla oli 19 ravintolaa. Nyt ravintoloita on jäljellä enää seitsemän, Jacobo sanoo.

Oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. ravintoloitsija Jacobo

Jacobo ottaa esimerkiksi yhden ravintoloistaan, jossa asiakaskato on kiihtynyt kriisin edetessä. Aiemmin ravintolassa kävi 17 000 asiakasta kuukaudessa, nyt enää 3 000.

– Minut on pitänyt pinnalla se, että kilpailua ei enää juurikaan ole.

Jacobo kertoo, että hänen floridalaisessa ostoskeskuksessa sijaitseva ravintolansa tuottaa huomattavasti enemmän kuin kaikki seitsemän ravintolaa yhteensä Venezuelassa.

– Joskus mietin, että oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. Asiakaskadon lisäksi ongelma on se, että lähes kaikki raaka-aineet pitää tuoda ulkomailta, hän sanoo.

Jacobo käy Caracasissa noin kolmen kuukauden välein. Tällä kertaa hän on lentänyt Miamista edellisenä päivänä ilmoittamatta henkilökunnalleen tulostaan.

–Turvallisuussyistä on parempi, että ilmestyn yllättäen, Jacobo sanoo.

Hän kuuluu tunnettuun ja vauraaseen juutalaissukuun, minkä vuoksi hän ei halua puhua sukunimellään. Myöskään hänen ravintolaketjunsa nimeä ei saa mainita jutussa.

Venezuelasta on lähtenyt YK:n mukaan yli kaksi miljoonaa kansalaista muutaman viime vuoden aikana. Kun Nicolás Maduro voitti toukokuussa vilpillisiksi tuomitut vaalit, yhä useampi päätti lähteä kotimaastaan.

Hugo Chávezin valtakauden alussa Venezuelasta lähtivät pääasiassa keski-ja hyvätuloiset. Nyt maasta pakenee kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia.

Luisana Cordero Cuevas, 30, on päättänyt jäädä.

– Uskon, että vielä tulee parempi aika. Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen, hän kysyy.

Cordero Cuevas on töissä Venezuelan nujerrettuun oppositioon kuuluvan Voluntad Popular -puolueen assistenttina. Hän kertoo, että hänen ystäväpiiristään 90 prosenttia on lähtenyt ulkomaille, entisistä opiskelukavereista kaikki.

– Sosiaalinen elämäni on kuihtunut myös turvattomuuden seurauksena. Kukaan ei uskalla lähteä ulos pimeän jälkeen. Kaikki, jotka voivat, palkkaavat henkivartijan, hän sanoo.

Cordero Cuevas kertoo itsekin pelkäävänsä sieppausta.

– Moni tutuistani on siepattu. Aina kyse ei ole edes rikkaista. Muutama kuukausi sitten toimistomme lähetti siepattiin.

Lähetistä pyydettiin Cordero Cuevasin mukaan 40 000 dollarin lunnaita. Lopulta perhe sai kokoon 4 000 dollaria, ja lähetti vapautettiin.

Suurin osa tapauksista on Cordero Cuevasin kuvaamia nopeita "express-sieppauksia". Niissä uhri vapautetaan usein saman vuorokauden aikana lunnassummaa tai sen osaa vastaan.

Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen? Luisana Cordero Cuevo

Venezuelalaisen El Nacional -lehden mukaan sieppausliigat ovat keskittyneet yläluokan asuinalueille. Rikkaat on helppo tunnistaa, sillä merkkivaatteet pistävät silmään Caracasin köyhyyden värittämässä katukuvassa.

Cordero Cuevasin edessä lojuu tummanpunainen Chanelin merkkilaukku. Talouden ja kansainvälisten suhteiden maisterin hymy on valkoinen ja virheetön, ja jalkoja koristavat kalliit tennistossut. Silti hänkin on joutunut karsimaan menojaan.

–Tienasin jo ensimmäisessä työssäni 20-vuotiaana niin hyvin, että pystyin lähtemään ulkomaanmatkalle joka vuosi omilla rahoillani. Lisäksi sijoitin asuntoihin. Nyt voin matkustella vain, jos vanhempani osallistuvat kustannuksiin, Cordero Cuevas sanoo.

Hän myöntää, että kaikesta huolimatta hänen elämänsä on edelleen helppoa Venezuelassa.

– Olen menettänyt paljon, mutta nälkää tai puutetta en joudu kokemaan.

Lue myös:

Vessapaperipulasta tuli Venezuelan kriisin vertauskuva – perheenäiti varaa lapsilleen vessaan pyyhkeitä ja saippuaa

Tuhannet pakenevat Venezuelasta Brasiliaan ja jäävät jumiin eristyneelle rajaseudulle – Onnekkaimpia pakolaisia lennätetään parempien työmahdollisuuksien äärelle

Hyperinflaatio nosti hinnat pilviin Venezuelassa: "Moni on täällä kuollut lääkkeiden puutteeseen" – Yle kävi syöksykierteeseen joutuneessa valtiossa

Buffet-ravintoloissa ihmiset mättävät ruokaa noutopöydältä lautasilleen. Syötävää otetaan enemmän kuin jaksaa syödä tai hyvältä näyttänyt ruoka ei maistunutkaan. Niinpä biojäteastiat pursuavat.

Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitsevan Laplandia-Marketin buffet-ravintolassa on käytössä tapa, jonka ansiosta lautaselta ei päädy ruokaa lainkaan biojäteastiaan. Jätettä voisi kuitenkin kuvitella tulevan, sillä parhaimpina päivinä ravintolassa käy yli tuhat ruokailijaa. Marketin ja kahvilan omistaja Mohammad Darwish on tyytyväinen.

– Biojätettä ei tule käytännössä ollenkaan, kertoo Darwish.

Syynä biojätteen vähäiseen määrään on se, että Laplandia-Marketissa ruoka on hinnoiteltu kilohinnan mukaan. Tällöin ihmiset ottavat vain sen verran, mitä jaksavat syödä.

Lounaan hinta ravintolassa on 19,90 euroa kilo. Kun asiakas on ottanut linjastolta haluamansa ruoat, punnitaan annoksen paino ja lasku tulee sen mukaan. Keskimäärin annoksen hinnaksi tulee noin kahdeksan euroa.

Harvinainen tapa Suomessa

Käytännössä kaikki suomalaiset buffet-ravintolat veloittavat noutopöydästä kiinteän hinnan, jolla saa syödä niin paljon kuin jaksaa.

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi ei ole kuullut, että missään muualla Suomessa kuin Lappeenrannassa olisi buffet-ravintola, joka käyttäisi lounaalla kilohinnoittelua. Tällaista ajatusta on heilläkin pyöritelty, kun biojätteen määrän vähentämistä on pohdittu.

– Näin on ajateltu, että se olisi keino, joka voisi toimia biojätteen vähentämisessä, kertoo Aittoniemi.

Jokunen kasvisravintola Suomessa kuitenkin on, joissa lounas maksetaan painon mukaan. Helsinkiläisessä Silvopleessä Lounas maksaa 22,80 kilolta.

– Biojätettä jää asiakkailta tosi vähän. Suurin osa syö kaiken sen mitä ottaa, kertoo ravintalon kokki Ilari Hosia.

Lämmintä ruokaa ja salaattia voi kilohinnalla ostaa myös joiden markettien palvelutiskeiltä. Lisäksi kaupoissa voi olla salaattivitriinejä, joista kilohinnalla saa tehdä itselleen sopivan salaatin.

Biojäte nollaan

Lappeenrannan Nuijamaalla Laplandia-Marketin ravintolan noutopöytä näyttää varsin tavalliselta suomalaiselta buffet-ravintolalta. Tarjolla on useata erilaista lämmintä kalaa, lihaa, perunoita ja erilaisia salaatteja. Ihmisten ottamat annokset eivät ole valtavia, kun jokainen gramma maksaa erikseen.

Toimitusjohtaja Mohammad Darwish kertoo, että he ovat pitäneet tällaista hinnoittelua liikkeen perustamisesta lähtien eli noin kahdeksan vuotta.

– Silloin kun olin perustamassa ravintolaa, minulle kerrottiin muista ravintoloista, että se ihmisten biojätteeseen heittämän ruoan määrä on ihan valtava. Siksi me tehtiin tällainen systeemi, ja jäte on käytännössä nolla.

Darwishin mielestä ihmiset ottavat nyt ruokaa järkevästi.

– Ihmiset ottavat vain sen verran, mitä syövät. Jos otat enemmän, sinä maksat enemmän.

Auttaa koko ravintolaa

Keski-Euroopassa ja Baltian maissa on ravintoloita, joissa kukin ruokalaji maksaa eri hinnan. Sellaista Mohammad Darwish ei kuitenkaan halunnut, vaan he halusivat pitää lounaan ottamisen yksinkertaisena.

– Me laskettiin, minkä verran ihminen keskimäärin syö kalaa, lihaa, salaattia tai perunaa. Sitten laskettiin siitä keskihinta.

Tällaisen tavan luulisi houkuttavan ihmisiä ottamaan lautaselleen pääasiassa arvokkaita tuotteita ja jättämään esimerkiksi edullisemmat perunat tai porkkanaraasteet ottamatta.

– Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat poikkeustapauksia, mitkä ottavat vain esimerkiksi lihaa tai kalaa ja jättäisivät salaatin pois. Suurin osa ottaa ihan normaalisti, kertoo Darwish.

Mohammad Darwishin mukaan ruoan hinnoitteleminen kilohinnalla on monella tapaa merkityksellistä ravintolalle. Heidän on esimrkiksi helpompi arvioida, miten paljon ruokaa menee. Näin vältytään tekemästä liikaa ruokaa, joka sitten jouduttaisiin laittamaan päivän päätteeksi biojätteeseen..

– Henkilökohtaisesti minä en tykkää olleenkaan, että heitetään ruokaa pois. Minulla sydän itkee, kun näkee Suomessa ja ulkomailla, kun ihmiset ottavat kaksi tai kolme lautasellista ja jättävät puolet syömättä.

Hinnoittelu on Darwishin mielestä myös tasapuolista, koska esimerkiksi vähän syövä lapsi tai nainen syövät vähemmän kuin esimerkiksi raavas mies.

Pienemmän lautaset ja tarjotin pois

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Outi Pietiläinen kertoo, että tutkimuksien mukaan yksi hyvä keino vähentää biojätettä on poistaa "syö niin paljon kuin jaksat" -ravintolat ja korvata ne sellaisilla, joissa laskutetaan painon mukaan. Tällöin ihminen ei ota ruokaa liikaa, vaan vain sen, minkä olettaa tarvitsevansa.

– Se antaa taloudellisen kannustimen. Siksi se toimii, kertoo Pietiläinen.

Toimivaksi biojätteen vähentämiseksi on todettu myös laput tai viestit, joissa kehotetaan ottamaan vain sen verran kuin jaksaa syödä. Tarjottimien poistaminen on myös tehokas tapa vähentää hävikkiä. Lisäksi tavallista pienemmät lautaset ovat vähentäneet biojäteastiaan päätyvän jätteen määrää.

Esimerkiksi useat hotellit ovat siirtyneet pieniin lautasiin, jotta ihmiset eivät ottaisi aamiaisbuffetissa liikaa ruokaa.

– Jo pelkät muistutuslaput vähentävät lautasilta tulevaa biojätettä 20 prosenttia ja sama vaikutus on pienemmillä lautasilla. Tarjottimien poistaminen vähensi lautasilta biojätteeseen päätyvää jätettä jo 30 prosenttia.

Kaikkiaan ravintolat yrittävät vähentää hävikkiä kaikissa ruoanteon ja tarjoilun vaiheissa. Keittiössä pitäisi osata arvioida oikein ruoan määrä, jotta sitä ei valmisteta liikaa. Keittiössä ei myöskään saisi tulla valmistusvirheitä, minkä takia ruoka pitäisi heittää biojätteeseen. Varastoissakaan ei saisi olla liikaa raaka-aineita, jotka saattaisivat vanhentua.

– Tarjoiluhävikki eli se ruoka, mikä päivän päätteeksi jää yli, on buffet-ravintoloissa kaikkein suurin osa biojätteestä. On tosi vaikea arvioida, minkä verran asiakkaita minäkin päivänä tulee syömään, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Outi Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan viime vuonna valmistunut suomalaistutkimus kertoo, että buffet-ravintoloissa peräti noin 17 prosenttia ruoasta ja elintarvikkeista päätyy biojätteeseen. Suurin osa siitä tulee siitä ruoasta, joka päivän päätteeksi jää yli. Tämä niin sanottu tarjoiluhävikki on 11 prosenttia. Lautaselta biojätteeseen päätyy ruoasta 4 prosenttia ja keittiössä hävikkiä tulee 2 prosenttia.

Ei tähteitä

Laplandia-Market ja sen ravintola sijaitsevat aivan Venäjän rajan tuntumassa noin kilometrin päässä Lappeenrannan Nuijamaan raja-asemalta. Asiakkaista lähes kaikki ovat Suomeen Venäjältä tulleita ostosmatkailijoita.

Päivällä ahkeraan lounasaikaan biojätteeksi on tullut vain kaupan päälle tulleen maksuttoman sämpylän puolikas.

Pietarista Suomen saapunut Anastasia on ottanut lautaselleen lihaa, perunaa ja salaattia. Annos on melko pieni. Hän on muuten tyytyväinen kilohinnoitteluun, mutta häntä harmittaa maksaa halvemmasta tuotteesta tavallista enemmän.

– Esimerkiksi peruna saisi olla halvempi kuin liha tai kala.

Tähteeksi ruokaa ei jää.

– Minä syön aina kaiken, sanoo Anastasia.

Rohkeus puuttuu vielä

Suomessa puuttuu vielä rohkeus aloittaa buffetaterian hinnoittelu kiloittain. Näin uskoo matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

– On ajateltu, että se karkottaisi asiakkaita, minkä takia sitä ei laajemmin ole otettu käyttöön. Suurimmalle osalle kilohinnoitteluun siirtyminen tuntuu varmaan vielä liian radikaalilta.

Jotta kilohinnoittelu voisi laajemmin toimia, pitäisi sen Aittoniemen mielestä olla tasapuolinen ja siinä pitäisi asiakkaalle tulla selväksi, miksi se on käytössä.

– Mutta tämä kilohinnoittelu on varmaan sellainen malli, joka ajan myötä yleistyy, pohtii Veli-Matti Aittoniemi.

Lue seuravaksi: Buffet-ravintolat kyllästyivät liian ahneisiin asiakkaisiin – yksinkertainen kyltti tepsi heti

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan keskustelivat sunnuntaina puhelimitse Istanbulissa tapetun sauditoimittajan Jamal Khashoggin tapauksesta. Asiasta kertoo turkkilainen uutistoimisto Anadoly.

Presidentit ovat yhtä mieltä siitä, että tapaus pitää selvittää kaikilta osin, Erdoganin edustaja kertoi. Aiemmin sunnuntaina Erdogan sanoi, että aikoo kertoa "alastoman totuuden" Khashoggin tappamisesta. Hän aikoo antaa asiasta lausunnon tiistaina.

– Miksi 15 ihmistä tuli maahamme? Miksi 18 otettiin kiinni? Kaikkeen tähän täytyy löytyä yksityiskohtainen selitys, Erdoganin kerrotaan sanoneen.

Trump on sanonut epäilevänsä Saudi-Arabian selityksiä Khashoggin kuolemasta.

Kuulustelut jatkuvat maanantaina

Istanbulin pääsyyttäjä on kutsunut 28 uutta saudikonsulaatin työntekijää antamaan todistajanlausuntoja maanantaina, kertoo Turkin valtiontelevisio TRT. Joukkoon kuuluu turkkilaisia, mutta myös ulkomaiden edustajia. Joidenkin turkkilaisten työntekijöiden kerrotaan saaneen ohjeet olla menemättä työpaikalle sinä päivänä, kun Khashoggi surmattiin konsulaatissa.

Uutistoimisto Anadoly kertoi sunnuntaina, että Khashoggin morsian Hatice Cengiz on poliisin turvaamana 24 tuntia vuorokaudessa.

Hondurasilaisten maahanmuuttajien joukko virtasi eteläisen Meksikon läpi sunnuntaina kohti Yhdysvaltoja, vaikka Meksikon viranomaiset yrittivät estää heidän pääsynsä maahan Guatemalan rajalla.

Uutistoimisto AP:n mukaan joukko sai sympatiaa meksikolaisilta paikallisilta, jotka tarjosivat heille ruokaa, vettä ja vaatteita. Avolava-autot, pakettiautot ja rahtia kuljettaneet ajoneuvot pysähtyivät ja antoivat ihmisten nousta kyytiin.

San Pedro Sulan kaupungissa uutistoimiston tapaama, liikkeenjohtoa opiskellut Besi Jaqueline Lopez sanoi, ettei kotimaassa ole töitä. Hän toivoo pääsevänsä Yhdysvaltoihin, mutta voisi jäädä töiden toivossa myös Meksikoon.

– Tavoitteeni on löytää työtä ja parempi tulevaisuus tytärilleni, Lopez sanoo.

Mukana ovat 4-vuotias Victoria ja 3-vuotias Elisabeth. Kotimaassaan Hondurasissa kymmenet AP:n haastattelemat kertovat kokeneensa laajaa väkivaltaa, köyhyyttä ja korruptiota.

Meksikon viranomaiset pysäyttivät siirtolaiskaravaanin viikonvaihteessa maan etelärajalle Guatemalan vastaiselle sillalle, mutta moni ylitti rajajoen lautoilla ja jatkoi varhain sunnuntaina matkaa kohti pohjoista. Poliisin arvion mukaan noin 3 000 ihmistä marssii parhaillaan Meksikon puolella kohti Yhdysvaltoja.

Trump yrittää pysäyttää joukon Meksikoon

Tuhannet Hondurasista lähteneet siirtolaiset ovat jatkaneet matkaansa matkaansa kohti Yhdysvaltoja maan presidentti Donald Trumpin uhkauksista piittaamatta.

Trumpin mukaan Yhdysvallat tekee kaikkensa estääkseen siirtolaisten "ryntäyksen" maahan. Trumpin mukaan siirtolaisten on haettava turvapaikkaa Meksikosta ja elleivät he tee niin, Yhdysvallat käännyttää heidät takaisin.

Noin tuhat siirtolaista on yhä jumissa rajasillalla toivoen pääsevänsä laillisesti Meksikoon. Meksikon viranomaisten mukaan maahanpyrkijöiden on haettava turvapaikkaa yksi kerrallaan.

Elokuisena maanantaina Suvi Hakkaraisen selkää vihloi. Seuraavana päivänä kipu yltyi niin, että hän hakeutui terveyskeskukseen.

Aikaisin keskiviikkoaamuna Hakkarainen lähti pihasta ambulanssilla sairaalaan.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hänet laitettiin ensiavun jonoon. Lääkärin piti tulla kivusta itkevän Hakkaraisen luokse puolen tunnin päästä, mutta aikataulu venyi.

Hakkarainen kertoo, että hänelle tuli tarve ponnistaa. Silloin hän itse ymmärsi olevansa raskaana.

Hoitajat pyörivät Hakkaraisen ympärillä, mutta apu tuntui olevan kiven alla.

– Jossakin vaiheessa tajusin, että nyt synnytän tai saan keskenmenon raskauden ollessa pitkällä. Tuntui, että kuolen niihin kipuihin.

Hakkarainen meni vessaan, josta hoitajat yrittivät maanitella häntä ulos.

Hakkarainen pyysi saada olla hetken yksin. Housut kintuissa alkoi nolottaakin, hän sanoo.

– Sanoin, että auttakaa. Hoitajat pyörittelivät silmiään. Mua ei otettu tosissaan. Ajattelin, että pakko selviytyä itse, kun apua ei näköjään tule.

Lopulta Hakkarainen synnytti yksin, vessassa.

– Se olisi vaatinut pari sekuntia, että joku olisi katsonut ja nähnyt, että siellä on vauva tulossa.

Ensiavussa ei osattu ajatella raskauden mahdollisuutta

Ensiavussa kukaan ei ymmärtänyt, että kyseessä voisi olla raskaus – ei edes siinä vaiheessa, kun Hakkarainen sanoi, että vauva on tulossa.

Sairaanhoitajat olivat yhtä ihmeissään kuin Hakkarainen itse.

– En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta entisenä synnytys- ja naistentautien erikoislääkärinä voin kommentoida sen verran, ettei tuo ilmiö ole kovin harvinainen, kommentoi Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sähköpostilla.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on huomattu, ettei ammattihenkilökuntakaan osaa aina diagnosoida naisen olevan raskaana, jos tämä tulee ensiapuun kivuissa.

Tästä syystä Pirkanmaan pelastuslaitosta muistutettiin viime talvena, että hedelmällisen ikäisiltä naisilta määritettäisiin raskaushormonit, mikäli heillä on epämääräisiä vatsaoireita, joihin ei löydy selitystä, sanoo Taysin synnytyssalin osastonhoitaja Taina Lampu.

– Se olisi hyvä olla varmuuden vuoksi tehty. Voi olla vaikkapa kohdun ulkoinen raskaus tai keskenmeno, vaikka oireet eivät viittaisikaan siihen.

Olen ollut kätilönä 25 vuotta, ja on niitä ihmisiä, joista en pysty päälle päin sanomaan, ovatko he raskaana. Taina Lampu

Vuosittain Päijät-Hämeessä syntyy muutamia vauvoja niin, ettei äiti ole tiennyt olevansa raskaana ennen synnytystä.

Jos tätä lukua vertaa alueen syntyvyyteen, voidaan laskea, että valtakunnallisesti yllättäviä synnytyksiä olisi vuosittain muutamia kymmeniä.

Raskautta ei välttämättä näe päälle päin

– Jälkikäteen ajatellen, minulla oli närästystä iltaisin. Muutama kilo tuli kesällä lisää, mutta ajattelin, että se johtui epäterveellisestä ruokavaliosta.

Hakkaraisen kuukautiset tulivat normaalisti. Muutamaa lisäkiloa ei huomannut kukaan. Hän söi ehkäisypillereitä koko raskauden ajan.

Hormonitoiminta voi olla raskauden aikana normaalia, eikä kehossa välttämättä näy selviä muutoksia, sanoo Taysin osastonhoitaja Taina Lampu.

– Olen ollut kätilönä 25 vuotta, ja on niitä ihmisiä, joista en pysty päälle päin sanomaan, ovatko he raskaana. Monilla raskaus ei haittaa elämää. Jos ei ole odottanut lasta, niin voi ajatella, että on vain syönyt paremmin, Lampu toteaa.

"Ei raskautta aina kuukautisistakaan näe"

– Jos ei ole tullut ajatelleeksi asiaa ja ehkäisy on kunnossa, niin ei tule ajatelleeksi, että vaivat ja oireet liittyvät raskauteen, selittää Lampu.

Toisenlaisiakin näkemyksiä asiasta löytyy.

– Yleensä näissä tapauksissa, kun äitiä on haastateltu, niin jokin aavistus on ollut taustalla, eli siellä on myös vahvaa kieltämistä mukana. Ihmisen psyyke tekee melkoisia temppuja, selittää Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Anu Nieminen sanoo.

Hakkarainen kirjoitti tarinansa Facebook-ryhmään, ja kommenttikenttä täyttyi onnitteluista, mutta myös huolesta. Voiko näin käydä myös minulle, kysyvät huolestuneet naiset.

– Ei raskautta aina kuukautisistakaan näe. Voi olla säännöllisesti kuukautiset ihan sinne synnytykseen asti. Se on ihan mahdollista, sanoo Lampu.

Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Anu Nieminen sanoo, että raskaus voisi kenties jäädä huomaamatta, mikäli äidillä olisi esimerkiksi ylipainoa jo ennestään.

Osastonhoitaja Lampu muistuttaa, että lantion malli vaikuttaa siihen, kuinka selvästi vauva mahassa näkyy.

– Vauva voi ikään kuin kadota sinne lantion sisään. Se ei välttämättä näy ulos päin.

"Mä haluan tän lapsen" – ja sitten iski todellisuus

Vauva syntyi, ja Hakkarainen soitti kumppanilleen. Syntymäpäiväänsä viettänyt mies saapui sairaalaan onnellisena.

– Vähän ajan päästä tuli sellainen tunne, että mä haluan tän lapsen.

– Sitten todellisuus iski. Meillä ei ollut mitään hankittuna. Olimme aina puhuneet, että jos tulisin raskaaksi, me pitäisimme lapsen. Mutta ei meillä ollut yhtään aikaa valmistautua. Yleensä ihmisillä on ainakin se yhdeksän kuukautta, meillä nolla päivää.

Shokki onkin tyypillinen ensireaktio "yllätyssynnytyksen" jälkeen, sanoo Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Nieminen. Sen jälkeen alkaa uudelleenjärjestely.

Ei ole helppoa ryhtyä vuorokaudessa äidiksi, sanoo Nieminen.

Vähän ajan päästä tuli sellainen tunne, että mä haluan tän lapsen. Suvi Hakkarainen

– Sosiaalityöntekijältä saa apua käytännönjärjestelyihin, koska vanhemmilla ei ole mitään valmiina. Henkinen sopeutuminen tapahtuu yksilöllisesti. Toisilla saattaa mennä pidempäänkin äitiyden löytämisessä.

Läheiset olivat Hakkaraisen ja hänen perheensä tukena ja apuna alusta lähtien.

– Mietimme hetken adoptiotakin. Lapsi meni vajaaksi kuukaudeksi sijaisperheeseen. Mitä enemmän mietimme adoptiota, sitä vaikeammalta se tuntui.

Yllätyssynnyttäjät saavat raakaa palautetta

Hakkarainen julkaisi tarinansa Facebook-ryhmässä. Naistenhuone-ryhmässä oli jo aiemmin käyty keskustelua "yllätyssynnytyksistä" amerikkalaisen tv-sarjan innoittamana.

Keskusteluissa toistuu yksi kysymys.

Juuri näistä ennakkoluuloista Hakkarainen pyristelee eroon. Että ei tarvitse olla tyhmä, että käy näin.

– Mulle ei ole tullut kukaan suoraan sanomaan, että mä oon tyhmä. Muita äitejä on lynkattu tosi paljon.

– Se vähän hävettikin, mutta ei todellakaan hävetä enää. Suomessakin on äitejä, jotka ovat synnyttäneet yllättäen. Mitä enemmän siitä puhuu, sitä parempi olo tulee ja pystyy käsittelemään asiaa.

"Ei olisi paremmin voinut mennä"

Yllätysvauva pisti kymmenen kuukautta sitten nuoren pariskunnan suunnitelmat täysin uusiksi. Pariskunta oli jo suunnittellut hoitavansa opiskelut loppuun ja hankkivansa lapsia sitten myöhemmin.

Reilu kaksikiloinen Sara syntyi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa viime elokuussa. Sara oli lähes täysiaikainen, Hakkaraisen mukaan korkeintaan muutamia viikkoja ennenaikainen.

Sara on terve lapsi.

– Ei olisi paremmin voinut mennä.

Lue myös: Tietämättään raskaana olleen naisen tarina ihmetyttää lääkäreitä: Kuukautisten jatkuminen käytännössä mahdotonta

Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n tänään maanantaina alkavan lakon vaikutuksista.

Etelä-Karjala

Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

Etelä-Pohjanmaa

Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

Etelä-Savo

Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

Savonlinnassa lakko vaikuttaa päiväkoteihin ja liikuntapalveluihin. Vanhusten ja vammaisten ruokapalvelu saadaan kaupungin mukaan hoidettua maanantaina ja tiistaina lakosta huolimatta, mutta vanhempien on syytä pakata päiväkotilapsille eväät mukaan. Kaupungin mukaan eväät voidaan säilyttää päiväkodin kylmässä tilassa, mutta niitä ei pystytä lämmittämään. Ruokiin on myös merkittävä lapsen nimi varsinkin erityisruokavalioiden takia. Myös kaupungintalon lounaskahvila on suljettuna lakon takia.

Uimahalli PikkuSaimaan ovet pysyvät suljettuna maanantaista tiistaihin. Myös kaupungin järjestämät jumpparyhmät on peruttu kantakaupungin alueella ja jäähallien aukioloaikoja on rajoitettu.

Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

Mikkelin kaupungin tiedote

Savonlinnan kaupungin tiedote

Kainuu

Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

Kanta-Häme

Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Koululaiset, esikoululaiset ja päiväkotilapset eivät saa maanantaina ja tiistaina edes eväspakettia lounaaksi. Huoltajien toivotaan laittavan lapsille mukaan eväät ja juomat, jotka kestävät huoneenlämpöä.

Vielä torstaina kerrottiin, että kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille eväspaketin. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyi mukaan JHL:n lakkoon.

Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

Keski-Suomi

Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

Kymenlaakso

Kymijoen Ravintopalvelujen ravintoloista osa on kiinni JHL:n lakon takia. Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulujen osalta lakolla ei ole vaikutusta, sillä Kotkan kouluissa vietetään syyslomaa. Päiväkotien ruokailuun lakko ei vaikuta.

Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat ovat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukion ruokailuun lakko vaikuttaa.

Lukiolaisille tarjotaan koulun puolesta eväitä kuten hedelmiä ja lihapiirakoita, mutta varsinaista lounasta ei ole tarjolla. Myös ruokarajoitteet on huomioitu. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa.

Lakon piirissä on työntekijöitä myös Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoskitalossa. Kouvolan kaupungin mukaan tilat pidetään kuitenkin auki normaalisti.

Lappi

Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

Tornion tiedote lakon vaikutuksista

Lisää aiheesta

Kemissä uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

Inarissa uimahalli pysyy kiinni ja jäähallin yleisövuorot perutaan. Inarin kouluissa tarjotaan lämpimän aterian sijaan eväät. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, palvelutaloissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla ruokahuolto toimii normaalisti, mutta ruokalistoihin voi tulla muutoksia. Henkilöstöruokailua ei järjestetä terveyskeskuksen ruokasalissa. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja, kouluja, päiväkotia ja kunnantaloa ei siivota.

Inarin kunnan tiedote lakon vaikutuksista

Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse. Uimahalli on suljettu.

Kemijärven tiedote lakon vaikutuksista

Pirkanmaa

Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

Lisää aiheesta

Nokian tiedote

Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

Lisää aiheesta

Tampereen tiedote

Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

Lisää aiheesta

Hämeenkyrön tiedote

Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

Lisää aiheesta

Parkanon tiedote

Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

Lisää aiheesta

Valkeakosken tiedote

Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

Lisää aiheesta

Ylöjärven nettisivut

Pohjanmaa

Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

Päijät-Häme

Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

Pohjois-Karjala

Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Pohjanmaa

Oulussa lakko vaikuttaa ensi viikolla liikunta- ja siivouspalveluihin.

Oulussa kaikki sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat suljettuna maanantaina ja tiistain ajan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lakon vuoksi. Ouluhalli pidetään kuitenkin auki tiistaina koululaisille tarkoitetun X-on -tapahtuman ajan.

Myös Haukiputaan Vesi-Jatulissa sekä Kiimingin Oulu10 -asiointipisteellä maanantain ja tiistain yleisövuorot on peruttu.

Oulussa kaikki Serviisin henkilöstöruokalat ovat suljettuina. Serviisin mukaan päiväkoteihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin ruoka toimitetaan normaalisti.

Raahessa lakko näkyy joidenkin päiväkotien siivouksessa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Savo

JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

Lisää aiheesta

Päijät-Häme

Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

Uusimaa

JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä. ja Tuusulassa. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

Järvenpäässä lakko vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden ateria- ja siivouspalveluihin, joita ei työvoimapulan takia pystytä järjestämään. Järvenpään kaupunki kehottaa lapsia ja nuoria ottamaan omat eväät mukaan lakkopäivinä maanantaina ja tiistaina. Poikkeuksena on vuorohoitopäiväkoti Pehtoori, jossa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakon vaikutuksista on tiedotettu huoltajille.

Vuorokauden ympäri toimivissa hoito- ja hoivalaitoksissa ateria- ja siivouspalvelut pyritään turvaamaan. Näitä ovat JUSTin akuuttiosasti, vaahterakoti, Pihlavistokoti, Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pehtoorin vuorohoitopäiväkoti. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssin ruokahuollon kaupunki hoitaa korvaavilla järjestelyillä. JUSTin kahvila-ravintola Silkkiuikku on lakkopäivinä suljettu.

Liikuntapaikoista uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja harjoitushalli oheistiloineen on suljettu. Liikuntapalveluiden ohjausryhmät, myös Piirosen liikuntakeskuksella sekä liikuntapäivystykset, liikuntaneuvonnat ja Piirosen kuntosalin vapaaharjoitteluvalvonnat on peruttu. Ohjausryhmien asiakkaat saavat peruutusilmoituksen tekstiviestillä.

(Järvenpään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Hyvinkäällä ateriapalvelut toimivat tämänhetkisten tietojen mukaan normaalisti. Ulkopuolisten palveluntuottajien kohteissa ei ole tiedossa muutoksia. Tilojen siivouksen taso voi olla lakon takia puutteellista tai tiloja ei siivota lakon aikana ollenkaan.

(Hyvinkään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Keravan kaupungin kaikissa päiväkodeissa ruoka tarjotaan normaaliin tapaan. Myös vanhusten kokopäivähoidon yksiköissä ateriapalvelut ja kotipalveluasiakkaiden ruokahuolto pelaavat lakon aikana.

Keravan koulun oppilaille ei ole tarjolla lounasta lakkopäivinä eikä iltapäiväkerhoissa ole välipalaa. Eväiden ottamista mukaan suositellaan. Hyvä on kuitenkin huomioida, että eväille ei ole mahdollista järjestää kylmäsäilytystä tai lämmitystä.

Poikkeus on kuitenkin Savion koulu, jossa vammaisten lasten erityisopetuksen oppilaille tarjotaan ateriat.

Liikuntapalveluiden aamu- ja päiväjäät jäävät lakon aikana ajamatta jäähalleissa. Vuoroille voi mennä tavalliseen tapaan. Osassa liikkunnanohjauksen ryhmistä on sijaisvetäjät, mutta ryhmiä ei silti ole peruttu. Muutoin Keravan kaupungin palvelut toimivat normaalisti.

(Keravan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.10)

Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Päiväkoteihin ruoan toimittaminen pyritään turvaamaan, mutta käytännönjärjestelyihin tulee muutoksia. Kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja koulujen yhteydessä toimivissa esikouluissa ruokaa ei sen sijaan pystytä tarjoamaan. Lasten ja nuorten on otettava mukaan omat eväät. Porvoo varoittaa, että ruokalistoja joudutaan mahdollisti muuttamaan päiväkodeissa ja kouluissa vielä lakkopäivien jälkeenkin.

Lakko vaikuttaa myös Porvoon muihin palveluihin, eismerkiksi vanhuspalveluissa palvelutalojen ja Omenamäen palvelukeskuksen siivous jää tekemättä lakon aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivous- ja kiinteistöpalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle.

(Porvoon tilanne päivitetty 19.10. klo 11.40)

Raaseporissa lakko vaikuttaa kouluissa henkilökunnan mahdollisuuksiin tarjota lounasta oppilaille. Joissakin kouluissa ruokahuollon henkilökuntaa on paikalla, joissain ei. Vanhempia ja huoltajia pyydetään pakkaamaan oppilaille eväät mukaan. Raasepori ilmoittaa, että Fiskarin, Kiilan, Kirkonkylän, Klinkbackan, Mustion ja Hakarinteen kouluissa, Karjaan yhteiskoulussa ja Karjaan lukiossa ei tarjota lounasta lakon aikana.

Sama tilanne on myös päiväkodeissa. Lounasta ei tarjota seuraavissa päiväkodeissa: Solglimtens, Rasebom, Sandbom, Labyrintes, Solbacka ja Mustio. Raaseporin mukaan lapsille on hyvä tarjota aamupala kotona ja eväät täytyy ottaa mukaan niihin päiväkoteihin, joissa lounasta ei tarjota.

Vanhustenhuollon ruokailut hoidetaan Raaseporissa lähes normaalisti, mutta ruokalistamuutokset ovat mahdollisia. Tammisaaren palloiluhalli ja Karjaan urheiluhalli ovat kiinni lakon aikana. Kaikki sisäharjoitteluvuorot, myös koulujen liikuntasaleissa, on peruttu.

(Raaseporin tilanne päivitetty 19.10. klo 12.45)

Espoossa lakko aiheuttaa ongelmia aterapalveluiden saatavuudessa. Kaupunki kertoo, että 19 koulussa tarjotaan lämpimän ruuan sijasta tänään eväät. Espoon päiväkodeista ja ryhmäpäiväkodeista 63:ssä ei tarjota tänään mitään. Espossa tilanne kuitenkin päivittyy päivän aikana ja huomisen tilannetta ei vielä osata arvioida.

Lakisääteiset ruokapalvelut eli hoivapalvelut ja kotiateriat hoidetaan kuitenkin normaalisti.

Espoo Catering pyrkii hoitamaan ateriapalvelut poikkeusjärjestelyin mahdollisimman moneen kohteeseen.

Lakko voi vaikuttaa myös muihin ateriapalveluihin. Esimerkiksi Pihatalon, Haukitalon ja Keskuspaloaseman lounasravintolat sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelutalojen lounasravintolat suljetaan. Myös Tapiolan ja Espoonlahden terveysasemien lounasravintolat ovat kiinni.

Superin ja Tehyn ilmoittamat vuoronvaihtokiellot voivat aiheuttaa henkilöpulaa päiväkodeissa. Jos riittävää henkilökuntamäärää ei muutoin voida turvata, yksiköiden aukioloaikaa voidaan joutua rahoittamaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut pyritään järjestämään normaalisti.

Kirjastot ovat lakon aikana auki, mutta omatoimikirjastoissa saattaa olla tavallista vähemmän palveluaikaa. Kannunsillanmäen liikuntatilat on suljettu, mutta muut liikuntatilat ovat käytössä normaaliin tapaan.

(Espoon tilanne päivitetty 19.10. klo 19.06)

Vantaan kaupunki kertoo, että lakon vaikutuksista ateria- ja siivouspalveluihin neuvotellaan yhä. Se on kuitenkin varmistanut, että vanhus- ja vammaispalveluissa kaikkiin palvelutaloihin ja kotihoitoon toimitetaan ruoka normaalisti lakon aikana. Myös Katriinan sairaalassa, Myyrinkodissa ja Simonkodissa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut toimivat lakosta huolimatta. Lisäksi Korson vanhustenkeskuksessa ateriapalvelut ja Pähkinärinteen palvelutalossa ja Koisonrannan päihdekuntoutuslaitoksessa puhtauspalvelut pelaavat.

Vantaan tilapalvelut Vantti tuottaa tavalliseen tapaan piiri- ja paikallisvartiointipalvelut sekä kuljetuspalvelut. Myös terveysasemien ja hammashoitoloinen puhtaanapito pystytään järjestämään.

Vantaan kaupungin mukaan ateriapalvelut toimivat normaaliin tapaan seuraavissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa: Varia Rälsstie, Helsinge skolan, Kartanonkosken koulu, Kartanonkosken päiväkoti, Veromäen koulu, Illenpihan päiväkoti, Illenpuiston päiväkoti, Lystilän päiväkoti, Tammiston päiväkoti ja paviljonki, Riihipellon päiväkoti, Pehtoorin päiväkoti, Vantaan Kansainvälinen koulu Point ja Y.E.S päiväkoti, Pakkalan koulu ja päiväkoti, Tammistonrannan päiväkoti, Kuusikon koulu ja päiväkoti, Kuusikkotien päiväkoti, Pakkalanrinteen päiväkoti.

Aurinkokiven päiväkodissa ja koulussa ruokailu pystytään tarjoilemaan, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia.

Vantaan uimahallit ovat maanantaina ja tiistaina suljettuna. Palloilu- ja jäähallien käyttövuoroja saatetaan supistaa, mutta näistä tiedotetaan suoraan tiloja käyttäville seuroille, kun lakon vaikutukset ovat tiedossa. Liikuntapaikat siivotaan pääsääntöisesti normaalisti.

Nuorten kulttuuritedas Vernissassa Tikkurilassa ei järjestetä nuorisopalvelujen toimintaa lakon aikana. Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun toimintaan sen sijaan lakko ei vaikuta.

Muiden kohteiden ja niiden palvelujen tilannetta selvitetään edelleen. Vantaa tiedottaa lakon vaikutuksista tarkemmin, kun tietoja varmistuu.

(Vantaan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.20)

Helsingissä tarjotaan kaikille lapsille, koululaisille ja opiskelijoille joko lounas tai eväslounas.

Niissä varhaiskasvatuksen toimipisteissä, joissa tarjotaan eväslounas, ei tarjota aamu- tai välipalaa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kouluissa ei ole välipalatarjoilua, mutta leikkipuistoissa tarjotaan välipala. Kehitysvammaisten ja autististen lasten välipalatarjoilu tarjotaan normaalisti.

Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole saatavilla maksullista välipalaa tai kahviopalveluita.

Kukin päiväkoti, koulu, lukio ja oppilaitos tiedottaa häiriöistä ruokapalveluissa erikseen asiakkailleen.

Lakko ei vaikuta toimipisteihin, joihin ruokapalvelut tuottaa Sodexo tai Fazer Amica.

Kulttuurikeskukset Kanneltalo, STOA, MAlmitalo, Vuotalo, Savoy, Caisa ja Annantalo ovat lakon aikana auki. Lakko koskee vain keskusten kulttuuripalvelun henkilöstöä. Kirjastot, nuorisotalot ja museot ovan todennäköisesti avoinna. Ulkoilupalvelut eivät ole lakon piirissä.

Uimahalleista auki ovat Kisahalli, Liikuntamylly sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit. Osittain avoinna on Jakomäen uimahalli, jotta koululaisuinnit toteutuvat. Todennäköisesti avoinna on myös Oulunkylän liikuntapuisto. Näillä näkymin Pirkkolan uima- ja palloiluhalli on suljettu.

(Helsingin tilanne päivitetty 19.10. klo 19.30)

Myös Tuusulassa lakolla on vaikutuksia koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon. Tuusulan kunnan mukaan normaalisti ruokapalvelut toimivat Klemetskogin, Linjamäen, Nahkelan, Ruotsinkylän, Rusutjärven, Tuomalan ja Vanhankylän koulussa. Päiväkodeista ruokapalvelut toimivat Etelärinteen, Hyrylän ja Väinölän päiväkodissa.

Muissa kouluissa tai päiväkodeissa olevien lasten ja nuorten vanhempia kehotetaan pakkaamaan eväät mukaan ja tarjoamaan aamupala kotona.

(Tuusulan tilanne päivitetty 19.10. klo 10.15)

Lisäksi Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

Varsinais-Suomi

Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

Parainen: Lapset saavat ruokaa päiväkodeissa ja kouluissa, joskin tarjontaa on supistettu. Paraisten kunta-alueella päiväkodeissa jatkuu normaali toiminta ja lapset saavat ruoan normaalisti. Joissaikin päiväkodeissa voi olla poikkeava lounas henkilöstövajeen vuoksi. Erityisruokavaliot huomioidaan ja ruoankuljetusaikatauluihin ei tule muutoksia. Kouluissa ruoanjakelu toteutuu normaalisti, mutta käytössä on minimiastiasto ja/tai kertakäyttöastioita. Koululounas on lakkopäivinä maito/piimä/vesi, sämpylä, näkkileipä, levite, leikkele/juusto, hedelmä. Erityisruokavaliot huomioidaan. Iniössä, Houtskarissa, Korppoossa ja Nauvossa ruokapalvelu toimii normaalisti. Korppoossa ei lakon aikana ole Arkean siivouspalvelua. Houtskarissa päiväkodin astiahuolto jää pois.

Satakunta

Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä suurin osa museoista ja nuorisotilat. Museoista Porissa Poriginal-galleria ja Porin taidemuseo ovat lakosta huolimatta avoinna. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi.

Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Raumalla lakon vaikutukset kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin jäävät vähäisiksi.

Britannian brexit-erosopimus on 95-prosenttisesti valmis, aikoo pääministeri Theresa May kertoa maan parlamentille maanantaina. Mayn toimisto on julkaissut puheesta otteita sunnuntaina.

May aikoo puheessaan sanoa myös, että hän ei voi hyväksyä Euroopan unionin esitystä Irlannin rajasta. Pohjois-Irlannin pitäminen EU:n tulliliitossa varmistaisi Irlannin rajan pysymisen avoimena, mutta Mayn mukaan se loisi tullirajan Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille.

– En usko, että yksikään Britannian pääministeri pystyisi koskaan hyväksymään tätä. Enkä minä varsinkaan hyväksy, May aikoo sanoa puheessaan.

Pääministeri on saanut konservatiivipuolueensa sisällä voimakasta kritiikkiä kovan linjan brexit-kannattajilta sen jälkeen, kun hän ilmoitti että saattaa hyväksyä brexitin siirtymäajan pidentämisen.

Britannian ero EU:sta jakaa kansalaisia voimakkaasti eri leireihin. Viime lauantaina Lontoon kaduille jalkautui suuri määrä brexitin vastustajia

Mielenosoituksen järjestäjät sanoivat, että parlamenttiaukiolle marssi yli 500 000 EU:ssa pysymisen kannattajaa. Toisten arvioiden mukaan protestoijia on kymmeniä tuhansia.

Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016. Brexitin kannattajat voittivat niukasti ääniosuuksien ollessa 51,89–48,11.

Lue myös:

Video: Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Analyysi: Brexit-neuvottelut takertelevat – Totuuden hetki siirtyy aina vain eteenpäin

Sipilä: Britannian erosopimuksen kaatuminen "ei ole vielä lähelläkään"

Merkel huippukokouksen edellä: Saksa varautuu brexitiin myös ilman sopimusta