Lasse Joensuu kävelee turkistarhallaan lokakuisena aamuna. Eläimiä on yli 20 000: minkkejä, kettuja ja suomensupeja.

Nyt eletään rauhallista, sesonkien välistä aikaa.Seuraava kiire on marras-joulukuussa nahkonta-aikaan.

Tarhaus on kulkenut Joensuulla suvussa. Hänen isoisänsä aloitti turkistarhauksen vuonna 1945 noin 20 minkillä. Sen jälkeen toimintaa jatkoi hänen isänsä, ja kolmisenkymmentä vuotta sitten Lasse itsekin aloitti turkistarhaajana.

Isoisän tarhasta tuotanto on siis yli tuhatkertaistunut.

Julkinen keskustelu turkistarhauksen lopettamisesta on Lasse Joensuulle raskasta kuunneltavaa – puhutaanhan samalla monen elinkeinosta.

Häntä harmittaa, ettei alaa nähdä kokonaisuutena, vaan esiin nostetaan vain kielteiset asiat.

– Me ollaan tietyillä paikkakunnilla hyvinkin merkittäviä työllistäjiä ja osa kiertotaloutta: Itämeren silakkaa syötetään turkiseläimille, ja sitä kautta saadaan fosforia Itämerestä pois. Lannasta voidaan tehdä kasvualustoja. Tässä on hyvin positiivisiakin asioita.

Ennen oltiin pieniä, nyt isoja

Suomessa turkiseläinten kasvattaminen keskittyy entistä harvemmalle joukolle. Kymmenen viime vuoden aikana kolmannes tiloista on pudonnut pois. 1980-luvulta tilojen määrä on tippunut noin kuudesosaan.

Silti tuotantomäärät ovat säilyneet ennallaan tai joinakin vuosina jopa kasvaneet. Viime vuonna Suomessa tuotettiin reilu neljä miljoonaa turkiseläimen nahkaa.

Suunta on sama kuin maataloudessa: tilat vähenevät mutta tilojen koko kasvaa. Lasse Joensuun eläinmäärä väheni reilu kymmenen vuotta sitten, kun hänen piti siirtää kaksi tarhaa pois pohjavesialueilta. Sen jälkeen eläimiä on taas lisätty.

– Meillä on tässä tilaa vielä laajentaa, kunhan nahkojen hintataso saadaan selvästi plussan puolelle, Joensuu sanoo.

"Oikeastaan joka turkiseläin tuottaa tappiota"

Tällä hetkellä laajentaminen ei ole kuitenkaan Lasse Joensuun mielessä, sillä nahkoja pitää myydä tappiolla. Ala on herkkä markkinoiden heilahteluille, ja nousu- tai laskukaudet ovat usein rajuja.

Nyt ollaan tukalassa tilanteessa lähinnä ylituotannon takia.

– Oikeastaan joka turkiseläin tuottaa tällä hetkellä tappiota, mutta minkillä tappioputki on kestänyt jo neljä–viisi vuotta.

Lasse Joensuun tilalla kasvaa kettuja, minkkejä ja suomensupeja. Näin hän hajauttaa riskiä: kun esimerkiksi minkin hinta sukeltaa, saa muista todennäköisesti paremman hinnan.

– Esimerkiksi suomensupi on myynyt viime vuosina vähän paremmin – toki senkin hinta meni nyt viime huutokaupassa vähän alaspäin, mutta sillä niitä huonoja aikoja voidaan vähän tasata. Tosin siinä jää ne huiputkin vähän huonommiksi, kun tuottaa monipuolisemmin, Joensuu selvittää.

Hajauttaminen ei kuitenkaan auta silloin, kun kaikki eläimet tuottavat tappiota.

– Onneksi meillä oli takana myös hyvä aika, jolloin saatiin kerättyä puskuria, mutta tarkoittaahan nykytilanne sitä, että rahoittajien kanssa täytyy olla asiat kunnossa, jotta voidaan välillä mennä miinuksella. Rahoittajien pitää ymmärtää, että ala on välillä vuoristorataa.

Kysyntää on, nyt ongelmana on ylituotanto

Joensuu tietää kuitenkin kokemuksesta, että pohjasta noustaan aina. Näin alhaalla oltiin viimeksi kymmenen vuotta sitten.

– Tilanne on nyt sillä tavalla erilainen, että tällä hetkellä turkikselle on kysyntää. Silloin kysyntää oli heikommin. Nyt ylituotanto on saanut aikaan tämän tilanteen.

Minkinnahasta saa Joensuun mukaan nyt kymmenen euroa vähemmän kuin sen tuottaminen maksaa.

Lasse Joensuu harkitseekin minkkien vähentämistä kolmanneksella. Päätöksiä pitäisi tehdä ennen maaliskuun paritusaikaa.

– Viimeiseen asti tietenkin odotan mitä signaaleja tulee maailmalta, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että vähennän minkkiä ensi kaudella – ja aika monesta suunnasta kuuluu samaa.

Tarhaajat toivovat, että ylituotantoa purettaisiin enemmän siellä, missä tuotantokin on suurempaa. Esimerkiksi Tanska tuottaa 16,5 miljoonaa minkkiä vuodessa, kun Suomessa luku on alle kaksi miljoonaa.

Somalialainen Abdigani ei hätkähtele Itä-Saksan Saksissa Chemnitzin kaduilla. Hän on jo tottunut huutelijoihin, joiden mielestä hänen pitäisi painua ”takaisin kotiinsa”.

– En välitä huutelusta. Jos joku kysyy, miksen lähde pois, vastaan lähteväni heti, kun kotimaani on taas turvallinen, hän kertoo STT:lle vaimonsa asunnossa.

Abdigani ei halua sukunimeään ja kasvojaan julki. Dublin-järjestelmän mukaan hänen pitäisi oikeasti olla Italiassa, mutta hän on naimisissa Saksassa tapaamansa somalialaisnaisen kanssa ja pariskunnalla on lapsi. Vaimo ja lapsi asuvat Chemnitzissä, joten Chemnitzin ulkopuolella vastaanottokeskuksessa virallisesti asuva Abdigani viettää kaupungissa myös paljon aikaa.

Saksin osavaltion rasismi sai kansainvälistä huomiota elokuussa, kun Chemnitzin kaupungissa oli laajoja maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia ja mellakointia. Mellakoinnin taustalla oli puukotus, josta epäillään syyrialaista ja irakilaista miestä.

Abdiganin mukaan tapahtumat eivät kuitenkaan juuri muuttaneet arkea. Vastaanottokeskuspaikkakunnalla hän joutuu pelkäämään väkivaltaa, kun Chemnitzissä rasismi rajoittuu yleensä sanoihin.

– On myös hyviä ihmisiä, jotka haluavat auttaa.

Sitä paitsi huutelevat rasistit ovat pieni murhe Abdiganin arjessa. Nyt pariskunta taistelee saadakseen vaimon kaksi lasta Saksaan, sillä Somaliassa tytärtä uhkaa sukuelinten silpominen ja poikaa päätyminen terroristijärjestö al-Shabaabin riveihin.

Ovisummeri surisi, mutta ulos ei ollut asiaa

Saksin osavaltion pääkaupunki Dresden tunnetaan äärioikeistolaisten kotipesänä. Joka maanantai keskustassa marssii Dresdenissä perustettu äärioikeistojärjestö Pegida. Lokakuisena maanantaina paikalla on satoja mielenosoittajia, kun taas vastamielenosoitukseen on tullut vain muutamia kymmeniä.

Dresdenissä asuva syyrialainen Fadi Azzam ei pelkää seistä torilla Pegidan pystyttäessä rekvisiittaansa. Hän on nähnyt pahempaakin.

– Freitaliin verrattuna Dresden on paratiisi, hän hymähtää.

Azzam asui kahdeksan kuukautta Dresdenin kyljessä Freitalin pikkukaupungissa. Iltaseitsemän jälkeen ulos ei ollut mitään asiaa väkivallan uhan vuoksi. Asunnon ovisummeri lauloi iltamyöhällä, kun paikalliset rasistit huomasivat ovessa ulkomaalaisia nimiä.

Azzam taittoi pitkän ja hengenvaarallisen matkan Syyriasta Saksiin vuonna 2015. Nyt hän on pakolainen, joka sekä opiskelee että tekee töitä ja puhuu sujuvaa saksaa. Edes töissä kaikki kollegat eivät suostu työskentelemään Azzamin kanssa, kaduilla joutuu kuuntelemaan huutelua ja poliisikin auttoi Azzamia vasta, kun hän sai saksalaisen ystävänsä puhumaan puolestaan.

Azzam tuomitsee Chemnitzin puukottajat, eikä hän halua tulla yhdistetyksi väkivaltaan millään tavalla.

– Lähdin Syyriasta väkivallan takia, ja minusta sodan joka ikinen osapuoli on väärässä. Sitten tulen tänne ja monet ajattelevat minun olevan kuten ne, joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä.

Mobilisoitumisvauhti "vaikuttavaa mutta pelottavaa"

Azzamin ja Abdiganin kokemukset eivät ole yllätys turvapaikanhakijoita ja pakolaisia auttavan Sächsischer Flüchtlingsrat -järjestön edustajalle Mark Gärtnerille. Dresdenissä syntynyt Gärtner on itsekin saanut vihapostia työnsä vuoksi.

– Saksissa on suuri vähemmistö, joka äänekkäästi vastustaa maahanmuuttoa, ja lisäksi valtava joukko ihmisiä, jotka hiljaa hyväksyvät rasismin. Järjestömme tekee työtään tietäen, että moni vastustaa sen toimintaa.

Vuosina 2015 ja 2016 Saksin tilanne oli erityisen huono. Rasistisia hyökkäyksiä monitoroivan RAA-Sachsen-järjestön tietoon tuli kumpanakin vuonna yli 400 hyökkäystä, kun viime vuonna niitä kirjattiin reilut 200. Tämän vuoden lukuja ei vielä ole tiedossa, ja Gärtner huomauttaa, ettei kaikkia myöskään raportoida.

Gärtnerin mukaan Chemnitzin tapahtumat osoittivat, että väkivallan riski on koko ajan olemassa. Tilaisuuden saatuaan äärioikeisto mobilisoituu nopeasti, ja seuraukset voivat olla karuja. Esimerkiksi toissa vuonna Bautzenissa poltettiin vastaanottokeskukseksi tarkoitettu rakennus ja ulkomaalaisia jahdattiin kaduilla.

– On vaikuttavaa, mutta myös pelottavaa, kuinka nopeasti uusnatsiverkostot kokosivat tuhansia ihmisiä Chemnitziin, Gärtner sanoo.

Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa sekin, että uusnatseilla ja viranomaisilla on tunnetusti yhteyksiä. Esimerkiksi Chemnitzin puukotuksen pidätysmääräys vuoti julkisuuteen tiettävästi poliisilta. Alueen varapääministeri Martin Dulig on julkisuudessa todennut, että Saksin poliisien natsisympatiat ovat valtava ongelma.

Gärtner kertoo, että väkivaltaisten tapahtumien jälkeen viranomaiset järjestävät keskusteluja ja haluavat osoittaa kuuntelevansa ihmisten huolia. Hän ei usko, että menetelmä tehoaa uusnatsien kanssa.

– He ovat ihmisiä, jotka haluavat kumota Saksan laillisen järjestelmän ja poistaa tietyiltä ihmisiltä ihmisoikeudet. Ei heitä rauhoiteta pelkällä keskusteluareenalla.

Helsinkiläisbaarissa asiakkaat nauttivat cocktaileistaan. Tilassa ei kajasta yhdenkään älypuhelimen kelmeä valo.

Elokuussa avattu Chihuahua Julep on julistanut älylaitekiellon. Aluksi kielto oli vain pehmeä suositus, mutta äkkiä baarissa huomattiin, ettei kännykkä kädessä elävään kansaan pure suositukset. Oli laitettava ehdoton kielto.

– Se on ketjureaktio: kun yksi käyttää, niin kaikki käyttävät, sanoo baarin omistaja Jami Järvinen.

Julkisuudessa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, käytämmekö liikaa aikaa älypuhelin kädessä. Syyskuussa lastenpsykiatri ehdotti kännykkäkieltoa suomalaiisinkin kouluihin. Nettiriippuvaisia hoidetaan jopa terapialla. Myös puhelinvalmistajat ovat heränneet ongelmaan ja esimerkiksi Applen uudessa käyttöjärjestelmässä onkin "somerajoittimet".

Helsinkiläisen baarin kännykkäkielto perustui alunperin siihen ajatukseen, että kännykän valo pilaa cocktailbaarin tunnelman.

Nyt ihmiset kuitenkin hakeutuvat baariin cocktailien lisäksi myös juuri siitä syystä, että tässä anniskeluravintolassa on keskityttävä ihan vain tunnelmaan ja muihin ihmisiin.

– On siistiä huomata, että se oli oikea päätös. Ihmiset kaipaavat arjen rentoutumishetkeä, jotta voivat oikeasti olla ilman älylaitteita. Moni ei olisi, jos siihen ei olisi talon puolesta pakotettu.

Johanna ja Minna ovat tulleet iltapäiväcocktailille. Ensimmäinen kerta Julepissa oli Minnalle 'hämmentävä', mutta toinen kerta ilman kännykkää sujuu naisen mukaan jo kivuttomammin.

– Ekalla kerralla tuli sellainen olo, että onkohan jokin tärkeä mennyt ohi. Mutta nyt toisella kerralla osaa jo nauttia tästä.

Viereisessä pöydässä Minn nauttii olostaan. Suomessa kaksi vuotta asunut Minn kertoo, että puhelin vie jopa 70 prosenttia ajasta, sillä sekä työ, koulu että sosiaaliset verkostot ovat puhelimen päässä.

– Nautin, kun kiinnitän huomiota toisiin asioihin. Haluaisin nähdä tällaisia paikkoja enemmän.

"Moni haluaisi vähentää älypuhelimen käyttöä, mutta ei pysty"

Kännykän saa pitää omassa taskussa, mutta moni jättää rakkaimpansa latauskaappiin. Puhelimeen on kenties helpompi olla tarttumatta, kun se ei polttele taskussa, sanoo Järvinen.

– Joillekin se on todella vaikeaa. Toisille taas se on hivenen hankalaa, mutta he nauttivat siitä, että saavat uuden kokemuksen.

Toisinaan kännykkäkielto tulee yllätyksenä uusille asiakkaille, mutta suurin osa luopuu kännykästään – jos nyt ei ilomielin, niin ainakin sopuisasti.

Järvisen mukaan kokemus saattaa olla rankka sekä vanhemmille että nuoremmille asiakkaille. Baarissa on koettu monia unohtumattomia hetkiä esimerkiksi uusien ihmisten kanssa, kun ihmiset ovat 'joutuneet' keskittymään toisiinsa.

– Sosiaalinen tilanne on niin erilainen kännykkäkiellon takia. Moni haluaisi vähentää älypuhelimen käyttöä, mutta ei pysty.

Rajoitatko sinä puhelimen käyttöäsi – jos, niin miten? Toivoisitko enemmän kännykkävapaita tiloja? Mikä on sinun vinkkisi muille, jotka käyttävät älypuhelinta liikaa? Keskustele!

Keskisen Afrikan sydämessä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsee pieni Panzin sairaala. Sen lääkärit kohtaavat työssään kovia kokeneita nuoria naisia ja tyttöjä.

Sairaalassa hoidettujen alaikäisten tyttöjen kokemukset ovat karua luettavaa. Aluetta kiertänyt belgialainen toimittaja Colette Braeckman kirjoittaa heistä blogissaan.

– Gabrielle on laiha ja hänen kasvonsa ovat rähjääntyneet kuin pienellä villikissalla. Hänen rintansa eivät ole vielä kunnolla kasvaneet, mutta hänen vatsansa on kuin outo kasvain – hän synnyttää kahden kuukauden päästä, Braeckman kuvailee.

Gabriellen lääkäri kertoo Braeckmannille, että 11-vuotias tyttö on raiskattu useita kertoja Bukavun kaupungin slummissa. Tekijät ovat todennäköisesti naapureita.

Gabriellen nimi on blogissa muutettu hänen identiteettinsä suojelemiseksi.

Mukwege auttaa sodan uhreja

Bukavun kaupungissa sijaitsevaa Panzin sairaalaa johtaa kongolainen gynekologi Denis Mukwege. Hän on tehnyt työtä Itä-Kongon raiskattujen naisten ja tyttöjen parissa kahden vuosikymmenen ajan.

Mukwege on toinen tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajista. Tunnustuksella muistetaan hänen työtään konfliktien seksuaalisen väkivallan uhrien eteen.

Ja sitä työtä Itä-Kongossa riittää.

Yksi suurimmista uhista, joita itäkongolaiset tytöt kohtaavat elämässään, ovat vuosikymmenten ajan olleet joukkoraiskaukset.

Alueen siviilejä terrorisoivat tälläkin hetkellä lukuisat kapinallisryhmät, asejoukot ja myös Kongon armeijan kurittomat sotilaat. Viime kuukausina väkivallasta, raiskauksista ja lapsisotilaiden sieppaamisesta on kantautunut uutisia Benin kaupungista Pohjois-Kivusta.

Raiskauksia käytetään Itä-Kongon Kivun maakuntien monimutkaisissa konflikteissa yleisesti aseena ja vallan välineenä. Asejoukot piileskelevät Kivujen tiheissä sademetsissä ja taistelevat esimerkiksi tuottoisien arvomineraalikaivosten hallinnasta.

Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Marjo Mäenpää työskenteli Pohjois-Kivussa Gomassa vuosina 2013–16. Hän myös tapasi henkilökohtaisesti gynekologi Mukwegen, jota hän kuvailee vaatimattomaksi auttajaksi.

Raiskausten lisäksi Itä-Kongon tyttöjä uhkaavat aseellisten ryhmien fyysinen väkivalta ja siitä johtuvat mielenterveyden ongelmat.

– Jos jossain kuuluu ammuskelua, ihmiset osaavat nopeasti hakea suojaa. He tietävät, miten toimia, Mäenpää kuvailee.

Koulumatka on vaaranpaikka

Mäenpää kertoo, että seksuaalisen väkivallan luonne on muuttunut. Nykyään yhä useammat tekijöistä ovat muita kuin sotilaita. Raiskaajat ovat usein samassa kylässä asuvia naapureita.

Raiskauksien jatkumista pitää yllä Itä-Kongossa vuosikymmenien konfliktien aikana kehittynyt väkivallan kulttuuri. Aseellisten ryhmien läsnäolon huomaa katukuvassa, ja aseita on liikkeellä paljon.

– Seksuaalinen väkivalta on alueella arkipäiväistynyttä. Arki on aika vaarallista varsinkin maaseudulla, Mäenpää toteaa.

Yksi vaaranpaikka kongolaistytöille on koulumatka. Seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuvat usein lapset, jotka kulkevat syrjäseuduilla kouluun pitkiä matkoja yksin.

Raiskauksiin liittyy syvää häpeää ja uhrit joutuvat usein yhteisönsä hyljeksimiksi. Niin kävi myös belgialaistoimittaja Braeckmanin haastattelemalle 18-vuotiaalle Alliance Rukangiralle, joka joutui raiskatuksi puunhakumatkalla metsässä.

– Perheelleni häpeä oli niin suuri, että isäni lähti kotoa eikä äitini halua enää nähdä minua. Keskeytin koulun, eikä perheeni halua tietää mitään lapsesta, jonka isää he eivät tunne, Rukangira kertoi Braeckmanille toukokuussa.

Oikeusapua raiskausten uhreille

Itä-Kongon raiskatut tytöt jäävät usein traumoineen yksin tai kansalaisjärjestöjen avun varaan, sillä keskushallinnon valta idän syrjäseuduilla on heikkoa.

Kirkon Ulkomaanapu teki naisjuristeja edustavien järjestöjen kanssa yhteistyötä vuoteen 2016 asti ja tarjosi raiskausten uhreille lakimiesapua, jotta raiskaustapauksia saataisiin oikeuteen.

Työn ansiosta paikallisissa tuomioistuimissa käsiteltiin Mäenpään mukaan noin 150 tapausta vuodessa. Tuomiolle asti päätyi vain murto-osa tapauksista.

Toivoa tilanteen paranemisesta tyttöjen kannalta kuitenkin on.

– Goman tuomioistuimessa oli perustettu oma yksikkö seksuaalisen väkivallan tapauksille. Tapasimme esimerkiksi yhden tuomarin, joka todella halusi uhreille oikeutta, Mäenpää kertoo.

Hän muistuttaa, että Itä-Kongo on kaksijakoinen paikka. Väkivallan keskellä kongolaisilla on paljon pieniä yrityksiä, elämäniloa ja halua kouluttautua.

Mäenpää toivoo, että naisten aseman edistäminen toisi Kongossa muutosta pitkällä aikavälillä.

Lyhyellä tähtäimellä asiat tuskin muuttuvat. Joulukuuksi suunnitellut presidentinvaalit uhkaavat vain pahentaa jännitteitä ja väkivallan kierrettä itäisessä Kongossa.

Lisää aiheesta:

Nobelin rauhanpalkinto sotien seksuaalista väkivaltaa vastustaville lääkäri Denis Mukwegelle ja aktivisti Nadia Muradille

Kongossa raiskatut tytöt saivat vihdoin oikeutta – miehet tuomittiin kymmenien lasten raiskauksista

Ahdistaako ajatus siitä, että puhelimessasi on verimineraaleja? Turhaan, koska maailma ei muutu ostamalla vaan äänestämällä, sanoo tutkija

Aiheesta muualla:

AP: Sexual violence, a savage feature of conflict over centuries

HS: Veikko Reinikainen pelasti tuoreen Nobel-voittajan sodasta – pako­autoa kohti ammuttiin, kun he kaahasivat Kongon vuoristo­teillä syyskuussa 1996

Älä koe huonoa omaatuntoa, jos katselet työpäivän aikana söpöjä eläinvideoita. Eläinvideoiden katsominen on nimittäin todettu terveelliseksi toiminnaksi. Positiiviset tuntemukset kuten ilo ja ihastus lisääntyvät, samalla pelko sekä stressi vähenevät.

Jo lyhyt hetki eläinvideoon keskittyen näkyy aivoissa

Positiiviset hetket rentouttavat aivoja ja vapauttavat resursseja uuden oppimiseen sekä motivoivat toisten auttamiseen ja empatiaan.

– Jopa lyhyetkin positiiviset hetket rentouttavat mieltä. Myös työn tuottavuuden on huomattu lisääntyvän eläinvideoiden lyhyen katselun ja niiden tarjoaman rauhoittumishetken seurauksena, kertoo tunteiden näkymisestä aivoissa väitellyt filosofiantohtori ja aivotutkija Heini Saarimäki.

Videoiden katselu siis tuottaa pitkällä aikavälillä hyvää elämää.

Positiiviset tuntemukset lisääntyvät, pelko sekä stressi vähenevät. Heini Saarimäki

Puoli seitsemän kuvasi terveysvaikutteisen videon. Kokeile, miltä tuntuu alpakkameditaatio. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Alpakan katse rauhoittaa

Miksi jo pelkkä eläinvideon katsominen saa aikaiseksi tunnereaktion?

– Aivot simuloivat nähtyä tilannetta. Eli aivoissa alkaa tapahtua samoja toimintoja kuin jos olisit itse söpön eläimen seurassa tai silittäisit sen pehmeää villaa, Saarimäki kuvailee.

Aivojen kuvantamismenetelmillä on todennettu, että tunteet muokkaavat koko aivojen toimintaa. Positiiviset tuntemukset erittävät mielihyvähormoneja, joiden seurauksena stressi vähenee ja sitä kautta terveysvaikutukset ovat kiistattomat.

Alpakka on erityisen tehokas stressin lievittäjä. Sillä on suuret silmät ja hymyilevä perusilme.

Rauhoittava ja hyväksyvä olemus vaikuttaa suoraan katsojan kokemukseen lisäten hyvän olon tunnetta.

Alpakan villa ei kutita

Alpakat ovat Suomessa lemmikkieläimiä, mutta tuottavat myös herkkäihoisille sopivaa villaa. Nyt alpakat palvelevat myös rentouttajina. Tutustu alpakkaäiti Julietan ja lauman elämään.

Kuljettajan terveystila ja kokemattomuus vaikuttivat Kuopiossa neljän ihmisen kuolemaan johtaneeseen bussionnettomuuteen.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajan terveys ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa.

– Kuljettajalla oli vain vähän kokemusta onnettomuusajoneuvosta ja hän tunsi sen hallintalaitteet, kuten hidastimen ja vakionopeudensäätimen, huonosti, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen mukaan taustalla oli kuitenkin muitakin tekijöitä. Moottoritieltä pois johtava ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkyvyyttä. Olosuhteet näkyvät tarkemmin tältä Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisemasta videolta.

Neljä menehtyi ja 22 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle elokuun lopussa. Poliisi tutkii tapausta neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena sekä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Epäiltynä on linja-auton kuljettaja.

Linja-auton kyydissä oli Pohjois-Ruotsin Kalixissa asuvia suomalaisia, joiden tarkoitus oli tulla Kuopioon laulamaan karaokea.

Vakionopeudensäätimellä ei ilmeisesti vaikutusta onnettomuuteen

Linja-auto lähestyi ramppia 90 kilometrin tuntivauhtia, kun nopeusrajoitus moottoritiellä oli 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän.

Kun linja-auton kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa ja käänsi voimakkaasti oikealle. Tällöin auto suistui sillankaiteen läpi ja putosi rautatien kallioleikkauksen päälle.

– Kuljettaja ei käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia, Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa todetaan.

Onnettomuuden jälkeen julkisuudessa epäiltiin, oliko turmabussin vakionopeudensäädin päällä ennen kolaria. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan saatu viitettä tästä.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan bussiturman tapahtumien kulku on pääosin selvillä. Tutkinta jatkuu ja valmistuu ensi vuoden alkupuolella.

Lue myös: Näin Kuopion bussiturman ratkaisevat alkuminuutit menivät

Lue myös: Kotiinpaluu koko Suomea järkyttäneen bussionnettomuuden jälkeen: "Heti kun herää, tulee mieleen, että itsellä ei ollut vielä vuoro lähteä"

Turkin viranomaiset ovat kertoneet uusia tietoja saudiarabialaisen toimittajan Jamal Khashoggin katoamistutkinnasta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan poliisi on etsinyt Saudi-Arabian konsulaatissa mahdollisesti kuolleen saudijournalistin jäänteitä Istanbulin ulkopuolelta.

– Tutkinta johti epäilyihin, joiden mukaan hänen jäänteensä voivat sijaita Belgradin metsän alueella Yalovan kaupungissa, Reutersin haastattelema viranomainen sanoi.

Viranomaiset ovat kertoneet selvittäneensä konsulaatista katoamispäivänä lähteneiden autojen reittejä ja pysähtymispaikkoja, mikä laajensi tutkintaa uusille alueille.

Kaksi uutistoimiston viranomaislähdettä on kertonut, että tutkijat ovat keränneet konsulaatista ja konsulin virka-asunnolta useita näytteitä, joista etsitään Khashoggin DNA:ta.

Trump: Khashoggi on luultavasti kuollut

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varoittanut Saudi-Arabiaa vakavista seurauksista, jos se osoittautuu syylliseksi Khashoggin surmaan. Hän totesi, että Khashoggi on luultavasti kuollut.

– Siltä se tosiaan näyttää minun mielestäni. Se on hyvin surullista, Trump sanoi toimittajille torstaina noustessaan virkalentokoneensa kyytiin.

Sanomalehti New York Timesin haastattelussa hän kertoi uskovansa tiedusteluraportteihin, joiden mukaan surmaan on sekaantunut korkeita tahoja Saudi-Arabiasta. Hän kuitenkin korosti, että oli yhä liian aikaista vetää johtopäätöksiä syyllisistä.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo antoi torstaina Saudi-Arabialle "muutaman päivän lisäaikaa", jotta maa voisi selvittää katoamiseen johtaneet asiat.

Saudi-Arabia on Yhdysvaltain läheinen liittolainen ja sen aseteollisuuden tärkeä asiakas. Trumpilla on ollut hyvät suhteet Saudi-Arabiaa käytännössä johtavaan kruununprinssi Mohammed bin Salmanin.

Saudiprinssin lähipiiriä mukana

Torstaina julkisuuteen tulleet valvontakamerakuvat liittävät katoamisen Saudi-Arabian kuningashuoneeseen. Yhdessä kuvassa kruununprinssi Mohammed bin Salmanin seurueeseen useilla ulkomaanmatkoilla kuulunut henkilö kävelee konsulaattiin hetkeä ennen Khashoggin katoamista.

Turkin viranomaiset ovat tunnistaneet miehen Maher Abdulaziz Mutrebiksi, joka on aiemmin valokuvattu kruununprinssin seurueessa muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Espanjassa. Mutrebin suhdetta kruununprinssiin on kuvailtu "läheiseksi".

Sabah-sanomalehti on julkaissut valvontakameroiden kuvia neljästä eri sijainnista, muun muassa konsulin kotoa, hotellista ja lentokentältä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi tiistaina keskustelleensa puhelimessa kruununprinssin kanssa, joka oli vakuuttanut, ettei tiedä mitään konsulaatin tapahtumista.

Turkin viranomaisten mukaan Mutreb lensi Istanbuliin yksityiskoneella katoamispäivänä ja poistui samana päivänä. Viranomaiset sanovat Mutrebin seuraan kuuluneen myös henkilön, jota he kuvailevat kuolemansyytutkijaksi.

Khashoggi kirjoitti kolumneissaan kriittisesti muun muassa prinssi Mohammedin valtaannoususta. Saudi-Arabia ei ole vastannut uutistoimisto AP:n kommenttipyyntöihin viime päivinä, eikä myöskään Mutrebia ole tavoitettu kommentoimaan asiaa.

Lisää aiheesta:

Ulkoministeri Mike Pompeo: Yhdysvallat antaa Saudi-Arabialle muutaman päivän aikaa toimittajatutkinnassa

Kadonneen sauditoimittajan Jamal Khashoggin viimeinen viesti: "Arabimaailma on luonut itselleen rautaesiripun"

Journalistin katoaminen nosti valokeilaan Trumpin saudibisnekset jahtikaupoista luksusasuntoihin – Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian erityissuhteella on pitkä tausta

Yhdysvallat on pyytänyt Turkilta todisteita toimittajan surmasta

G7-maat vaativat avointa tutkintaa sauditoimittajan katoamisesta

Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n maanantaina alkavan lakon vaikutuksista. Artikkelia päivitetään, kun tiedot tarkentuvat.

Etelä-Karjala

Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

Etelä-Pohjanmaa

Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

Etelä-Savo

Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

Savonlinnassa uimahalli on suljettu maanantaina ja tiistaina. Uimakoulut on peruttu koko viikolta. Jäähallin yleisöluisteluvuorot on peruttu, mutta seuravuorot toteutuvat normaalisti. Päivitämme tietoja Savonlinnan muiden palvelujen osalta.

Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

Mikkelin kaupungin tiedote

Lisää aiheesta

Kainuu

Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

Kanta-Häme

Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Kokkolankouluissa ja esikouluissa ensi viikon maanantain ja tiistain ruoka tarjotaan eväspakettien muodossa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lakon vuoksi. Kokkolan henkilöstöpäällikköEija Pienimäen mukaan päiväkodeissa tarjotaan lämmin lounas ja aamupala.

Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

Keski-Suomi

Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

Lappi

Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

Tornion tiedote lakon vaikutuksista

Lisää aiheesta

Kemissä uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

Inarissa uimahalli pidetään todennäköisesti alkuviikolla kiinni ja jäähallin ja urheilutalon yleisövuorot perutaan. Koulujen, päiväkotien, kotipalvelun ja palvelutalojen ruokahuolto pystytään näillä näkymin järjestämään. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja ei siivota. Kunta selvittää vielä järjestelyjä ja tiedottaa kuntalaisille perjantaina.

Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse.

Pirkanmaa

Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

Lisää aiheesta

Nokian tiedote

Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

Lisää aiheesta

Tampereen tiedote

Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

Lisää aiheesta

Hämeenkyrön tiedote

Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

Lisää aiheesta

Parkanon tiedote

Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

Lisää aiheesta

Valkeakosken tiedote

Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

Lisää aiheesta

Ylöjärven nettisivut

Pohjanmaa

Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

Päijät-Häme

Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

Pohjois-Karjala

Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Pohjanmaa

Oulussa lakko sulkee liikuntapaikkoja. Esimerkiksi Oulun uimahalli ja jäähalli ovat kokonaan suljettuina maanantaina ja tiistain ajan, kerrotaan Oulun tekniseltä liikelaitokselta. Myös muut liikuntapaikat voivat olla suljettuna.

Oulun kouluissa on syysloma ensi viikolla eikä lakko aiheuta siksi niissä haittaa.

Myös päiväkodeissa lämmin ruoka saadaan Oulun Serviisin palvelutuotantopäällikkö Pauliina Värtön mukaan jaettua normaalisti, mutta tilojen siivouksessa lakko voi näkyä.

Lisää aiheesta

Pohjois-Savo

JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

Lisää aiheesta

Päijät-Häme

Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

Uusimaa

JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä. ja Tuusulassa. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

Järvenpäässä lakko vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden ateria- ja siivouspalveluihin, joita ei työvoimapulan takia pystytä järjestämään. Järvenpään kaupunki kehottaa lapsia ja nuoria ottamaan omat eväät mukaan lakkopäivinä maanantaina ja tiistaina. Poikkeuksena on vuorohoitopäiväkoti Pehtoori, jossa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakon vaikutuksista on tiedotettu huoltajille.

Vuorokauden ympäri toimivissa hoito- ja hoivalaitoksissa ateria- ja siivouspalvelut pyritään turvaamaan. Näitä ovat JUSTin akuuttiosasti, vaahterakoti, Pihlavistokoti, Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pehtoorin vuorohoitopäiväkoti. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssin ruokahuollon kaupunki hoitaa korvaavilla järjestelyillä. JUSTin kahvila-ravintola Silkkiuikku on lakkopäivinä suljettu.

Liikuntapaikoista uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja harjoitushalli oheistiloineen on suljettu. Liikuntapalveluiden ohjausryhmät, myös Piirosen liikuntakeskuksella sekä liikuntapäivystykset, liikuntaneuvonnat ja Piirosen kuntosalin vapaaharjoitteluvalvonnat on peruttu. Ohjausryhmien asiakkaat saavat peruutusilmoituksen tekstiviestillä.

(Järvenpään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Hyvinkäällä ateriapalvelut toimivat tämänhetkisten tietojen mukaan normaalisti. Ulkopuolisten palveluntuottajien kohteissa ei ole tiedossa muutoksia. Tilojen siivouksen taso voi olla lakon takia puutteellista tai tiloja ei siivota lakon aikana ollenkaan.

(Hyvinkään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Keravalla lakkoon varaudutaan siivous-, kiinteistö-, kulttuuri-, puhtaus- ja ateriapalveluissa. Keravan kaupungin ateriapalvelut toimittavat ruuan päiväkoteihin, peruskouluihin, lukioihin, hoitolaitoksiin ja kotihoitoon. Tarkempia tietoja lakon vaikutuksista ei vielä ole.

Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivouspalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle, mutta päiväkodeissa ja kouluissa on varauduttuva lakon vaikutuksiin. Porvoon tiedotteen mukaan se pyrkii turvaamaan ensisijaisesti päiväkotien ruokailun. Muualla eväät on todennäköisin vaihtoehto. Porvoo kertoo lisää lakon vaikutuksista 19. lokakuuta.

Raaseporissa lakko voi näkyä kaupungin siivous-, ateria- ja kiinteistöpalveluissa sekä uimahallissa ja muilla liikuntapaikoilla. Tarkempia tietoja vaikutuksista ei vielä ole.

Espoossa lakko aiheuttaa ongelmia aterapalveluiden saatavuudessa. Voi olla, että kaikissa päiväkodeissa ja kouluissa ei lakkopäivinä pystytä järjestämään ruokailua. Huoltajille tiedotetaan vaikutuksista tarkemmin, kun ne ovat tiedossa. Lakko voi vaikuttaa myös muihin ateriapalveluihin. Espoo Catering pyrkii hoitamaan ateriapalvelut poikkeusjärjestelyin mahdollisimman moneen kohteeseen.

Superin ja Tehyn ilmoittamat vuoronvaihtokiellot voivat aiheuttaa henkilöpulaa päiväkodeissa. Jos riittävää henkilökuntamäärää ei muutoin voida turvata, yksiköiden aukioloaikaa voidaan joutua rahoittamaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut pyritään järjestämään normaalisti.

Kirjastot ovat lakon aikana auki, mutta omatoimikirjastoissa saattaa olla tavallista vähemmän palveluaikaa. Kannunsillanmäen liikuntatilat on suljettu, mutta muut liikuntatilat ovat käytössä normaaliin tapaan.

(Espoon tilanne päivitetty 19.10. klo 7.00)

Vantaan kaupunki kertoo, että lakon vaikutuksista ateria- ja siivouspalveluihin neuvotellaan yhä. Se on kuitenkin varmistanut, että vanhus- ja vammaispalveluissa kaikkiin palvelutaloihin ja kotihoitoon toimitetaan ruoka normaalisti lakon aikana. Myös Katriinan sairaalassa, Myyrinkodissa ja Simonkodissa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut toimivat lakosta huolimatta. Lisäksi Korson vanhustenkeskuksessa ateriapalvelut ja Pähkinärinteen palvelutalossa ja Koisonrannan päihdekuntoutuslaitoksessa puhtauspalvelut pelaavat. Vantaan tilapalvelut Vantti tuottaa tavalliseen tapaan piiri- ja paikallisvartiointipalvelut sekä kuljetuspalvelut.

Vantaan kaupungin mukaan ateriapalvelut toimivat normaaliin tapaan seuraavissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa: Varia Rälsstie, Helsinge skolan, Kartanonkosken koulu, Kartanonkosken päiväkoti, Veromäen koulu, Illenpihan päiväkoti, Illenpuiston päiväkoti, Lystilän päiväkoti, Tammiston päiväkoti ja paviljonki, Riihipellon päiväkoti, Pehtoorin päiväkoti, Vantaan Kansainvälinen koulu Point ja Y.E.S päiväkoti, Pakkalan koulu ja päiväkoti, Tammistonrannan päiväkoti, Kuusikon koulu ja päiväkoti, Kuusikkotien päiväkoti, Pakkalanrinteen päiväkoti.

Vantaan uimahallit ovat maanantaina ja tiistaina suljettuna. Palloilu- ja jäähallien käyttövuoroja saatetaan supistaa, mutta näistä tiedotetaan suoraan tiloja käyttäville seuroille, kun lakon vaikutukset ovat tiedossa. Liikuntapaikat siivotaan pääsääntöisesti normaalisti.

Nuorten kulttuuritedas Vernissassa Tikkurilassa ei järjestetä nuorisopalvelujen toimintaa lakon aikana. Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun toimintaan sen sijaan lakko ei vaikuta.

Muiden kohteiden ja niiden palvelujen tilannetta selvitetään edelleen. Vantaa tiedottaa lakon vaikutuksista tarkemmin, kun tietoja varmistuu.

(Vantaan tilanne päivitetty 19.10. klo 7.00)

Helsingissä lakko ei näillä näkymin vaikuta Palvelukeskus Helsingin tuottamiin ateriapalveluihin. Palvelut koskevat päiväkoteja, kouluja, lukioita ja Stadin ammatti- ja aikuisopistoa. Osassa näissä saattaa tulla ruokalistaan muutoksia. Kouluissa ja oppilaitoksissa ei lakkopäivinä ole tarjolla maksullista välipalaa tai kahviopalveluita. Mikäli ruokapalveluihin tulee muutoksia, kukin päiväkoti, koulu tai oppilaitos tidottaa niistä erikseen. Lakko ei vaikuta toimipisteihin, joihin ruokapalvelut tuottaa Sodexo tai Fazer Amica.

Kulttuurikeskukset Kanneltalo, STOA, MAlmitalo, Vuotalo, Savoy, Caisa ja Annantalo ovat lakon aikana auki. Lakko koskee vain keskusten kulttuuripalvelun henkilöstöä. Kirjastot, nuorisotalot ja museot ovan todennäköisesti avoinna. Ulkoilupalvelut eivät ole lakon piirissä.

Uimahalleista auki ovat Kisahalli, Liikuntamylly sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit. Osittain avoinna on Jakomäen uimahalli, jotta koululaisuinnit toteutuvat. Todennäköisesti avoinna on myös Oulunkylän liikuntapuisto. Näillä näkymin Pirkkolan uima- ja palloiluhalli on suljettu.

(Helsingin tilanne päivitetty 19.10. klo 7.00)

Myös Tuusulassa lakolla on vaikutuksia koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon. Tuusulan kunnan mukaan normaalisti ruokapalvelut toimivat Klemetskogin, Linjamäen, Nahkelan, Ruotsinkylän, Rusutjärven, Tuomalan ja Vanhankylän koulussa. Päiväkodeista ruokapalvelut toimivat Etelärinteen, Hyrylän ja Väinölän päiväkodissa.

Muissa kouluissa tai päiväkodeissa olevien lasten ja nuorten vanhempia kehotetaan pakkaamaan eväät mukaan ja tarjoamaan aamupala kotona.

(Tuusulan tilanne päivitetty 19.10. klo 10.15)

Lisäksi Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

Varsinais-Suomi

Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

Satakunta

Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä suurin osa museoista ja nuorisotilat. Museoista Porissa Poriginal-galleria ja Porin taidemuseo ovat lakosta huolimatta avoinna. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi. Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Lakon vaikutukset liikuntapalveluihin selviävät perjantaina.

Kymenlaakso

Kymijoen Ravintopalvelujen seuraavat ravintolat ovat kiinni JHL:n lakon takia: Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulut. Kouluissa on tosin syysloma, joten lakolla ei ole juuri vaikutusta. Kouluissa ja päiväkodeissa lakon ei pitäisi näkyä Kymenlaaksossa.

Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukiolaiset jäämässä ilman ruokaa. Ratkaisua pohditaan lukiossa vielä. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa, Pohjois-Kymen sairaalassa sekä Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoski-talossa.

Psykologi Laura Stenroos vastaa puhelimeen Love Island Suomi -villan tuotantotiloista Marbellasta. Hän on päivystänyt Espanjassa 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä jo neljän viikon ajan, tosin yleensä villan ulkopuolella.

– Kun aloitin vuonna 2005, asiat olivat eri tavalla. Silloin sosiaalisessa mediassa ei ollut niin voimakasta ruotimiskulttuuria, hän huokaa.

– Sanon kaikille ohjelmaan pyrkijöille, että yhden asian voin luvata sataprosenttisella varmuudella: paskaa tulee niskaan, Laura Stenroos tietää.

Hän on ollut mukana lukuisissa tosi-tv-produktiossa: muun muassa BB-talossa, Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, Selviytyjissä, Viidakon tähtösissä, Iholla-ohjelmassa, Idolsissa jne.

Katsojapalaute voi olla räävitöntä.

Se on usein anonyymiä, sumeilematonta haukkumista, esimerkiksi toisen ulkonäköön puuttumista.

Laura Stenroos tunnustaa, ettei siltä voi suojautua muuten kuin käymällä asiaa läpi etukäteen.

– Se on minunkin kipukohtani. Kun maailman rumuus iskee se ei ole helppoa kenellekään. Ei kohteelle itselleen, eikä sivustakatsojalle, hän muistuttaa.

"Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille." Laura Stenroos, psykologi, Love Island

Miksi tosi-tv koukuttaa?

Jopa neljännes televisiotarjonnasta on nykyään tosi-tv:tä, ilmeni liikenne- ja viestintäministeriön joitakin vuosia sitten teettämästä raportista.

Mutta mikä tosi-tv:ssä koukuttaa sadat tuhannet suomalaiset ja miksi tavalliset ihmiset haluavat avata sisimpänsä kaikelle kansalle katsottavaksi?

– Aitous ja ihmisten tarinoiden seuraaminen koukuttavat. Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille, Stenroos ynnää.

Hänestä termi tosi-tv on vaikea määritellä. Onko se piilokameraa, kilpailua taidoista, muodonmuutosta, parisuhdetta, seikkailua, käsikirjoitettua vaiko reaaliaikaista seurantaa?

– Ohjelmat ovat hyvin erilaisia ja syitä haluta mukaan on monia, niitä on mahdoton niputtaa, Laura Stenroos sanoo.

Johanna joutuu lähtemään

Katsotaan hetki Love Island Suomea.

Tunnelma Marbellan lämpimässä yössä Espanjassa on jäätävä.

Suomalaissinkut ovat asuneet rakkauden saarella Love Island -villassa viisi päivää. Iloiset syntymäpäivät ovat juuri keskeytyneet yllättävään tietoon: tänään yhden heistä on lähdettävä.

Miehet valitsevat itselleen parin yksi kerrallaan. Lopulta jäljellä on Jeffrey, hänen tähänastinen parinsa Johanna sekä uusi tulokas Aura.

– Nainen jonka valitsen parikseni on… Jeffrey aloittaa ja pitää sitten pitkän tauon.

– Aura, hän sanoo lopulta.

Johanna joutuu jättämään Love Island Suomi -sarjan ensimmäisenä, saman tien.

– Se oli musertavaa, Johanna muistelee kolme viikkoa myöhemmin kotonaan Helsingissä.

Silti hän kokee olevansa onnekas ja oppineensa tosi-tv:ltä paljon niiden viiden päivän aikana, jonka hän villassa vietti.

– Opin hyvin tärkeitä asioita. Esimerkiksi, että on vahvuutta olla oma itsensä, näyttää tunteensa ja olla oikeasti avoin, eikä pitää jarrua pohjassa, Johanna luettelee.

Love Island Suomen hehkutus alkoi jo keväällä.

“Kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja?” Ilta-Sanomien otsikko kysyi toukokuussa.

"Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan." Johanna, Love Island -kilpailija

“Tällainen on kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja, jonka osallistujat voivat tienata paremmin kuin huippuyliopistossa opiskelleet – ja näin sen Suomi-versiossa käy”, Helsingin Sanomat säesti elokuussa.

– Sanoisin ennemmin, että se on kaikkien aikojen kunnollisin tosi-tv. Love Islandilla pidetään huoli ihmisistä. Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan. Tunteet ovat aitoja ja rakkautta etsitään oikeasti, Johanna vakuuttaa.

Eristys ja kamerat 24/7

Love Island Suomen kilpailijat ovat eristettyinä villassa Espanjan Marbellassa. Kamerat käyvät yötä päivää ja edellisen päivän tapahtumat ovat katsottavissa jo seuraavana päivänä. Osallistujat eivät näe taltiointeja niin kauan kuin ovat villassa.

Sinkuilla on kaulassaan mikrofonipanta jopa wc:ssä. Omat puhelimet on takavarikoitu, ja yhteydenpito ulkomaailmaan on kielletty.

– Se oli hyvin outoa ja erittäin opettavaista, kun ei voinut turvautua puhelimeen. Kaikki piti käsitellä oman pään sisällä, Johanna muistelee.

Kamerat käyvät kun villan asukkaat ovat suihkussa, ja kamerat käyvät, kun he ovat sängyssä.

Love Islandin kilpailijat nukkuvat – jos nukkuvat – samassa huoneessa ja samassa parivuoteessa kulloisenkin parin kanssa ja ovat yhdessä aamusta iltaan, jotkut jopa kahdeksan viikkoa. Mutta eivät kaikki.

Lähtökäsky voi tulla milloin vain, kenelle tahansa. Joko yleisöäänestysten perusteella tai valintatilanteissa villassa.

Se joka pärjää parhaiten, pokkaa kahdeksan viikon jälkeen 25 000 euroa.

Kaikki ei ole käsikirjoitettua

Alussa sinkkuja oli villassa 11: venäjän kieltä ja kulttuuria opiskeleva Veera, myyntipäällikkö Johanna, lääkealalla työskentelevä Pauliina, journalismin opiskelija Senja, myyjä Anku, hissiasentaja Janne, yritysmyyjä Refal, asentaja Ville, palomies ja malli Patrick, kuntosaliyrittäjä Mika ja urheiluhieroja Jeffrey.

Nuorin heistä on 21, vanhin 28-vuotias. Sukunimiä tuotannossa ei haluta julkistaa.

Johanna vakuuttaa, että kaikki ei ole käsikirjoitettua.

– Me saimme tehdä mitä halusimme, puhua mitä halusimme ja elää vapaasti. Emme edes nähneet tuotantotiimiä päivisin. Ainoastaan tiimiltä tulevat viestit kilpailijoille on suunniteltu. Kukaan ei tiedä, milloin seuraava viesti tulee. Se on jännää, Johanna kertoo.

Mukaan kokemuksen vuoksi

– Olin katsonut koukuttavaa brittiversiota ja lähdin mukaan ihan mielenkiinnosta, kokemuksen takia. Siellä voi oppia paljon itsestään ja meistä ihmisistä. Enkä olisi pistänyt vastaan, jos siellä olisi ollut minulle mielenkiintoinen kumppaniehdokas, Johanna kertoo.

Toisin kävi.

"Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen." Laura Stenroos, Love Island -psykologi

– Kyllä petyin, ettei paria löytynyt. Olin ensimmäinen joka tippui ja ihan syystä. Siellä on muita, hyviä pareja, jotka jatkavat syystä, Johanna sanoo.

Hän vakuuttaa tienneensä, mihin oli menossa. Siitä piti osaltaan huolen myös psykologi ja kilpailijakoordinaattori Laura Stenroos, joka oli mukana jo valitsemassa kilpailijoita kesäkuusta alkaen.

– Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen, Laura Stenroos sanoo.

Yhteyttä pidetään myös villasta lähtijöihin - Johanna saateltiin Suomeen saakka ja kotiinpaluun jälkeen hän on puhunut Lauran kanssa jo moneen kertaan.

– Se, että meitä ei jätetä heitteille, tekee tästä positiivisen kokemuksen. On tärkeää, että ei jää mitään mielen päälle, Johanna kiittelee.

Hän kertoo saaneensa yllättävän paljon myös positiivista palautetta: ihmiset tunnistavat kaupassa ja kadulla ja haluavat yhteiskuvaan. Suku pettyi lähinnä siihen, etteivät saaneet seurata Johannaa villassa pidempään.

– Jos joku arvostelee esimerkiksi ulkonäköäni, jätän sen omaan arvoonsa. Olen oikeasti otettu ja pelkästään positiivisesti, Johanna vakuuttaa.

"Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta." Laura Stenroos, Love Island -psykologi

Hauskaa ilman viinaa

Lokakuussa Ilta-Sanomat kirjoittaa, että Love Island Suomi on tylsä floppi.

Siihen mennessä on tapahtunut seuraavaa: Mika valitsee Ankun, mutta Refai nappaa naisen itselleen. Mika päätyy pakit Saaneen Veeran pariksi, vaikka haluaisi Emman, jonka vie Patrick. Pauliina ja Ville puuhaavat peiton alla, Veera vie Senjan miehen ja Mika ja muutama muu äänestetään ulos uusien tulokkaiden tieltä. Muun muassa.

Villassa tarjotaan alkoholia vain rajoitetusti, korkeintaan muutama lasi kerrallaan eikä aina sitäkään.

– Oli virkistävää oppia puhumaan ilman alkoholia. Ei olla humalassa, ei ole puhelinta – ollaan siinä hetkessä. Kyllä me osasimme pitää hauskaa ja nauraa vedet silmissä ilman alkoholia, Johanna muistelee.

– Harvoin tuodaan esiin sitä, että tosi-tv:seen osallistuminen on aikamoinen matka itseensä, Laura Stenroos sanoo.

– Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Sitten kun siihen ryhtyy, se onkin totta. Se tekee siitä vaikeaa. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta. Muuten hylätyksi tuleminen olisi liian murskaavaa, hän jatkaa.

Johanna on samaa mieltä:

– Pitää olla vahva luonne, että kestää. Kaikki eivät kestä julkisuuden negatiivisia vaikutuksia varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Tänään Yle TV1 klo 21.05 Perjantai: Tosi ihana tosi-tv.

Miksi puolialastomat seikkailijat ja pettävät parit koukuttavat? Vieraina Temptation Island -pari Elias ja Vilma, toimitusjohtaja Joonas Hytönen sekä tosi-tv-tutkija Mikko Hautakangas. Paikalla myös Love Islandista ensimmäisenä pudonnut Johanna.

Perjantai-dokkarina nähdään “Maailman suurin pylly”.

Pankkitunnuksille etsitään vaihtoehtoja sähköisiin palveluihin tunnistautumisessa

Väestörekisterikeskuksessa selvitetään parhaillaan vaihtoehtoja pankkitunnuksille sähköisiin palveluihin kirjautumisessa. Esimerkiksi Virossa on jo käytössä tunnistautumisväline, jolla kirjaudutaan kaikkiin palveluihin. Suomessa pikaisia muutoksia ei ole kuitenkaan luvassa.

Työntekijät uhkaavat hallitusta uusilla lakoilla

Vastustus hallituksen irtisanomislakia kohtaan kasvaa työntekijäliitoissa. Teollisuusliitto ilmoitti torstai-illalla usean päivän lakosta. Liiton hallitus kokoontuu tänään päättämään kovemmista työtaistelutoimista.

Puolet Suomen uusista työpaikoista syntyy länsirannikolle

Lounais-Suomessa on nyt 30 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Etenkin laiva- ja autoteollisuuden parissa on tarjolla töitä. Suomen entinen pääministeri Esko Aho pohtii, ettei Suomessa ehkä ole vielä yleisesti tajuttu, mitä Lounais-Suomessa on tapahtumassa.

Turkissa kadonneen sauditoimittajan tutkinta etenee

Saudi-Arabian konsulaatissa mahdollisesti kuolleen toimittajan tapauksen tutkinta etenee. Kruununprinssin lähipiiriin kuulunut henkilö oli konsulaatissa katoamisen aikana, ja Turkin poliisi on etsinyt saudijournalistin jäänteitä metsästä Istanbulin ulkopuolelta.

Syksyisen aurinkoinen perjantai

Perjantaina maahan virtaa kuivaa ilmaa ja sää selkenee suuressa osassa Suomea. Päivä on melko aurinkoinen. Viikonlopuksi on luvassa vaihtelevaa säätä. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

– Tilanne on katastrofaalinen.

Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla.

Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja päälle parisensataa henkilökunnan jäsentä on siirtynyt Joensuuhun.

Opiskelija-asunnoissa on tyhjillään 700 paikkaa. Kahdeksan kerrostaloa laitetaan peruslämmölle talven ajaksi. Kaupunki on purkanut kesän aikana jo viisi kaupungin vuokrakerrostaloa ja kuutisen rivitaloa.

Asukkaita asuntoihin löydy.

– Kaupunki kuolee, sanoo Pasi Herranen Savonlinnan keskustassa.

Ympärillä on lukuisia tyhjiä liikehuoneistoja. Kaupunki on arvioinut menettävänsä 12–13 miljoonan euron verran ostovoimaa vuositasolla opettajankoulutuksen siirron vuoksi.

Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron arvio Savonlinnasta on karu.

– Savonlinnan muutos on ollut yksi rajuimmista mitä on ollut seutukaupungeissa.

Seutukaupungit ovat kovin erilaisia. Suurempia ja pienempiä, surkastuvia ja kasvavia. Etelä-Savon Savonlinna kuuluu ensin mainittuihin: se on suuri surkastuva seutukaupunki.

Pohjois-Pohjanmaan eteläkärjessä sijaitseva Ylivieska puolestaan on seutukaupunkien menestyjä. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä.

Reilun 15 000 asukkaan Ylivieskan väkimäärä on kasvanut pitkään ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 18 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.

Kaupungin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet niin yksityissektorilla kuin julkisella puolellakin. Asuntoja rakennetaan ja uusi koulurakennus nousee kaupunkiin lähivuosina.

Kuten kaikilla Suomen kunnilla ja kaupungeilla, Ylivieskallakin on pulmansa. Sen velkataakka nousee lähivuosina. Kun vertaillaan muihin seutukaupunkeihin, Ylivieskalla menee kuitenkin erittäin hyvin.

Mistä Ylivieskan ihme syntyy?

Rumasti sanottuna Ylivieska on keskellä ei-mitään. Miksi ihmeessä se kasvaa?

Hiukan ristiriitaisesti sijainti kaukana suuremmista kaupungeista auttaa kaupunkia. Sen kauppa- ja palvelukeskittymä vetää asiakkaita ympäryskunnista.

Vasta hiljattain työnsä aloittaneen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kiittelee alueen yrittäjiä. Hän nostaa esiin erityisesti yhden, hyvin ristiriitaisen, hahmon.

– On ollut onni, että meillä on ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän toimijoita, jotka ovat rohkeasti laajentaneet yrityksiä. Vuonna 2003 kevättalvella Kärkkäinen avasi uuden markettinsa Savarin alueelle. Siitä lähtien meidän väkiluku on ollut kasvussa, Sorvisto sanoo.

Sorvisto viittaa Kärkkäisen tavarataloketjuun, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on ollut julkisuudessa viime vuosina runsaasti.

Kärkkäinen on muun muassa saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Monet yritykset ovat boikotoineet tavarataloketjua.

Ylivieskaa hän on kuitenkin vaurastuttanut. Hänen perustamansa tavaratalon ympärille on vuosien varrella melkoinen vähittäiskaupan keskus.

Korkeakouluilla on väliä

Yliopiston vetäytyminen Savonlinnasta oli kaupungille turmiollista. Ylivieskassa ei ole yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulu Centrian kampus on.

Se on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Nuoret tuntuvat pysyvän paikkakunnalla hyvin, vaikka Oulun houkutus on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.

Ylivieskassa syntynyt ja kasvanut stand up -koomikko Iikka Kivi kuuluu niihin, jotka lähtivät Ouluun. Hän kehuu kaupungin kulttuuritarjontaa ja ilmapiiriä virkeäksi.

– Nyt ollaan kuitenkin Pohjanmaalla, pitää olla sen suhteen realistinen: tämä on junttialuetta Suomessa. Täällä se ei kuitenkaan sillä tavalla näy. Luulen, että se voi johtua siitä, että täällä on ammattikorkeakoulu. Se kerää jonkun verran ihmisiä eri puolilta Suomea, Kivi pohtii pilke silmäkulmassa.

Centrian suurin omistaja on Kokkolan kaupunki. Lisäksi Centria toimii Pietarsaaressa. Jos syystä tai toisesta ammattikorkeakoulu keskittäisi toimintaansa ja vetäytyisi kaupungista, se olisi Ylivieskalle iso isku.

Seutukaupunkeja on Savonlinnan ja Ylivieskan lisäksi 53 kappaletta. Voit tutustua seutukaupunkeihin, niiden elinvoimaisuuteen ja taloudellisiin tilanteisiin vaikkapa Timo Aron ja Susanna Haanpään T55-Seutukaupunkianalyysin avulla.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu perjantaina Hakaniemessä päättämään entistä kovemmista työtaistelutoimista.

Lokakuun alussa liiton 22 000 työntekijää lakkoili 150 yrityksessä.

Ylen tietojen mukaan Teollisuusliitto suunnittelee useamman päivän lakkoa. Se voisi alkaa aikaisintaan ensi viikon puolessa välissä. Vaihtoehtona on laajentaa lakon piirissä olevien työntekijöiden määrää.

Ylityökielto tuli Teollisuusliiton työpaikoilla voimaan jo kuukausi sitten.

Teollisuusliitto koventaa askel askeleelta vastatoimia Juha Sipilän (kesk.) hallitusta vastaan: ylityökielto, päivän lakko ja nyt useamman päivän lakko.

Lakoilla halutaan vastustaa hallituksen lakiesitystä, joka helpottaisi irtisanomista alle kymmenen hengen työpaikoilla.

Yle tavoitti Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon torstai-iltana. Hän kommentoi suunnitelmaa usean päivän lakosta niukasti.

– Olemme aikaisemmin ilmoittaneet, että kiristämme poliittisia mielenilmauksia. Meillä on aikaisemmin ollut yhden päivän poliittinen mielenilmaus ja olemme aikaisemmin ilmoittaneet, että toimia kiristetään. Se tarkoittaa, että todennäköisesti päätös tulee olemaan muuta kuin yhden päivän mielenilmaus. Kerromme huomenna, mikä se tulee olemaan, Aalto sanoi.

Vain irtisanomislain peruminen kelpaa

Seuraava lakko on luvassa jo maanantaina, kun Julkisen ja hyvintoalojen liiton siivous- ja ruokapalvelutyöntekijät aloittavat kahden päivän lakon. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine totesi keskiviikkona Ylelle, että "tämä on vasta alkua".

JHL:n lakko vaikuttaa ruuanjakeluun ja siivoukseen vanhusten palveluyksiköissä kouluissa ja kaupunkien ja kuntien urheilutiloissa. Tästä voit katsoa tarkemmin, miten kaksipäiväinen lakko näkyy.

Naisvaltaiset Tehy, Super ja JHL ovat ilmoittaneet, että vain irtisanomislakiesityksen peruminen kelpaa.

Se, että hallituksen työvoimapolitiikka ja irtisanomislaki sai keskiviikkona eduskunnan luottamuksen, on ay-liikkeen korvissa tuulen huminaa.

Tilannetta ei parantanut se, että pääministeri Juha Sipilä totesi uusista lakkosuunnitelmista kuultuaan, että "ei kannata ampua tykillä kirppua".

Ulospääsyä haettu kiivaasti

Maanantaina alkaa myös Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin ja Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn vuoronvaihtokielto.

Esimerkiksi sairaaloissa vuoroja voi vaihtaa työntekijöiden omasta pyynnöstä, mutta ei työnantajan vaatimuksesta.

Keskiviikkona hallituksen ja ay-liikkeen väliseen riitaan on haettu ulospääsyä eri puolilla Helsinkiä. Ylen tietojen mukaan ratkaisuvaihtoehtoja on etsitty kuumeisesti esimerkiksi työnantajia edustavassa Elinkeinoelämän keskusliitossa.

EK ei ole riidan osapuoli, mutta teollisuuden lakot aiheuttavat yrityksille miljoonalaskun. Keskeinen vientiala Teknolgiateollisuus on laskenut, että päivän lakko maksaa 70 miljoonaa euroa.

Eikä tämä tähän lopu. Palvelualan ammattijärjestö PAM päättää uusista työtaistelutoimista ensi viikolla.

juttua korjattu kello 22.30: Teollisuusliiton lakko oli lokakuun alussa, ei viime keskiviikkona

Kiinan keskiosassa sijaitseva Chengdun kaupunki aikoo kahden vuoden kuluttua lähettää taivaalle satelliitin, joka heijastaa maahan auringonvaloa.

Asiasta kertoi Chengdun avaruusteknologian ja mikroelektroniikan instituutin johtaja Wu Chunfeng kaupungissa järjestetyillä yrittäjyys- ja innovaatiomessuilla.

Wun mukaan hanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan, mutta nyt teknologia on kehittynyt riittävästi, että idea voidaan toteuttaa.

Valosatelliitin valaisuvoima olisi jopa kahdeksankertainen kuuhun verrattuna. Valovoima riittäisi valaisemaan kaupungin niin kirkkaasti, että katuvalot voitaisiin poistaa. Näin kaupunki säästäisi paljon sähkö- ja huoltokuluissa.

Satelliitti voisi valaista halkaisijaltaan 10 - 80 kilometriä laajan alueen ja valaistun alueen laajuutta voitaisiin säädellä.

Eräät asiantuntijat ovat esittäneet huolen, että yöllisen pimeyden poistuminen haittaisi luonnonvaraisia eläimiä.

Satelliittihankeen suunnittelijat sanovat, ettei pimeys poistuisi täysin. Satelliitin lähettämä valo vastaisi iltahämärää.

Chengdussa on arviolta 11 miljoonaa asukasta.

Asiasta kertoo muiden muassa Kiinan valtiollinen Kansan päivälehti.

Ihmiskaappauksesta tulee mieleen kahden kulttuurin avioerolapsi, joka viedään salaa Suomesta toiseen maahan. Ihmiskaupasta tulee mieleen nuori, afrikkalainen nainen, joka houkutellaan hyvän työpaikan varjolla Eurooppaan ja pakotetaan prostituutioon.

Kaappauksesta tai ihmiskaupasta ei tule mieleen koulutettu, kielitaitoinen suomalainen nainen, joka etsii työpaikkaa työministeriön sivuilta.

Marissa Jaakola kertoo tulleensa työnantajansa kaappaamaksi. Hän virui kuukausia nälkiintyneenä, sairaana ja huumattuna eri puolilla Tunisiaa sijaitsevissa asunnoissa ja hotellihuoneissa. Häntä pahoinpideltiin ja hänet raiskattiin. Pako Suomeen onnistui lopulta Jaakolan oman kekseliäisyyden ja muutaman suomalaisen avulla.

Tästä kaikesta nyt kulunut reilu kymmenen vuotta ja on aika kertoa, mitä tapahtui.

– Minulla oli koko ajan tosi suuri halu selvitä. Kun aloin toipua tapahtuneesta, ajattelin, että haluaisin kirjoittaa kirjan, kertoo Marissa Jaakola.

– Olin avustajana Arto Halosen elokuvassa Valkoinen raivo. Pidin paljon elokuvasta ja sen toteutustavasta. Silloin päätin ottaa yhteyttä Artoon ja ehdottaa yhteistyötä.

Arto Halonen liikuttui Jaakolan tarinasta. Hän halusi sekä tehdä elokuvan, että auttaa Jaakolaa. Halosella oli hyvät suhteet Like-kustantamoon entisten projektien myötä ja sieltä näytettiin vihreää valoa myös kirjalle. Kustantamo palkkasi Ari Väntäsen avuksi kirjaprojektiin. Takaisin valoon -elokuva ja kirja syntyivät tahoillaan yhtä aikaa yhteistyössä. Elokuvassa Jaakola kuvaa tarinansa vaiheita värien avulla. Aloitetaan keltaisesta.

Keltainen vaihe

Marissa Jaakola oli valmistunut merkonomiksi ja opiskellut venäjää Pietarissa. Vuonna 2007 hän etsi ensimmäistä vakituista työpaikkaa Helsingissä ja lähetti hakemuksen toisensa perään.

Yhteen pyydettiin liittämään mukaan valokuva. Se hieman ihmetytti, mutta paikka lakiasiantoimiston uuden toimipisteen avaajana ja assistenttina kuulosti muuten asialliselta ja kiinnostavalta. Edustavia kuvia löytyi kyllä. Jaakola oli toiminut mallina opintojen ohella.

Työpaikkahaastattelun teki toimiston johtaja. Jaakola nimittää häntä kirjassa Lakimieheksi. Mies puhui suomea hyvin, pienellä korostuksella. Hänen ulkoasunsa, olemuksensa ja puheensa vakuuttivat. Palkkatarjous oli hyvä ja työ alkaisi heti. Mikä parasta, pian Jaakola sai tietää tulleensa valituksi.

Marissa Jaakola pääsi kalustamaan tyylikästä toimistoa World Trade Centeriin kaupungin ydinkeskustaan. WTC vakuutti ettei rakennukseen ole mitättömillä yhtiöillä asiaa. Lakiasiaintoimisto läpäisi seulan.

Jaakola sai palkkansa ajallaan ja muutti omaan kotiin, pois entisen poikaystävänsä Riston asunnosta. Nuori nainen ajatteli elävänsä pelkkää valoa, keltaista.

Sitten tuli eteen ensimmäinen työmatka.

Musta vaihe

Lakimies lähetti Jaakolan ensin Saksaan. Sieltä tämän tuli ostaa auto omalla luottokortillaan. Toisen auton hän osti Sveitsistä.

Genovassa Lakimies liittyi Jaakolan seuraan. He ajoivat autot lauttaan ja matkustivat Tunisiaan. Toimiston oli määrä avata sinne puhelinkeskus Eurooppaa halvempien kustannusten vuoksi.

Jaakola kertoo Lakimiehen huumanneen hänet autossa matkalla majapaikkaan. Seuraavat kuukaudet hän makasi sängyllä milloin hotellissa, milloin yksityiskodeissa, lukkojen takana, huumattuna. Unelmien työpaikka olikin ansa.

– Minulle syötettiin huumaavia aineita ruoan mukana. Niillä haluttiin murtaa sekä mieltä että fysiikkaa, että minun olisi mahdollisimman vaikea pyrkiä sieltä pois, analysoi Marissa Jaakola nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin.

Jaakolalle selvisi, että mies aikoi myydä hänet eteenpäin, mutta kauppa meni mönkään. Huumeet ja Jaakolan tarvitsemien sydänlääkkeiden puute olivat saaneet hänet niin huonoon kuntoon, ettei hänestä ollut enää “myyntiartikkeliksi”.

– Olin aliravittu, sairas ja nestehukassa. Pystyin juuri ja juuri hengissä, enkä olisi kauaa pysynytkään, jos minua ei olisi pelastettu.

– Kyllä siinä oli mukana myös sellaista, että haluaako hän omistaa minut, pitää itsellään jostain järjettömästä syystä.

Myyntiyrityksen jälkeen lakimies päätti ottaa Jaakolasta irti sen minkä sai. Mies pahoinpiteli ja raiskasi Jaakolan useaan kertaan. Lakimies tuntui saavan tyydytystä adrenaliinista, jota väkivalta nostatti. Samoja tunteita hänessä näkyi auton ratissa. Hän kaahasi autolla ylinopeutta ja noudatti liikenteessä omia sääntöjään.

Harmaa voittaa mustan

Kuolemaisillaan olevan Marissa Jaakolan pelastivat lopulta neljä ihmistä. Tietysti mukana oli muitakin, mutta päätyön tekivät Jaakolan äiti, ex-poikaystävä Risto, Tunisian Suomen lähetystön virkailija Päivi sekä erään Jaakolaa vartioineen perheen pieni tyttö.

Tyttö oli ystävystynyt Jaakolan kanssa ja oppinut hieman suomea. Kun lakimies sairastui kovaan selkäkipuun, Jaakola uskaltautui soittamaan äidilleen. Tyttö pyysi Jaakolan äitiä lähettämään hänelle valokuvan itsestään ja kertoi puhelimessa osoitteen. Sen perusteella Suomen lähetystö lähetti paikalle poliisit, ja kun ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, virkailija-Päivi lähti itse matkaan. Risto lupasi maksaa matka- ja sairaalakulut. Lähetystö ei voinut niitä korvata.

Marissa Jaakola saapui Suomeen joulukuussa. Hän ei pystynyt kävelemään ja istui pyörätuolissa kesävaatteet yllään.

– Risto toi minulle talvitakin ja talvikengät. Hänen ansiostaan pääsin myös sairaalaan.

– Olen ylpeä suomalaisuudestani ja tämä on kotimaani, mutta kotimaa ei ollutkaan kohdallani hyvinvointi- ja oikeusvaltio.

Jaakolaa ei kohdeltu ihmiskaupan uhrina. Lakimiestä syytettiin omaisuusrikoksista ja hänet velvoitettiin maksamaan autot Jaakolalle. Pahoinpitelyt, vankina pitäminen ja raiskaukset päätettiin käsitellä Tunisiassa, jossa ne olivat tapahtuneet. Tutkinta siellä eteni hitaasti. Lopulta tuli tieto, että lakimies oli kuollut auto-onnettomuudessa.

Häväistylle, sairaalle ja pahoinpidellylle Marissa Jaakolalle jäi elinikäisen trauman lisäksi kymmeniä tuhansia euroja velkaa.

– Velkataakka pitää minut yhä kiinni menneessä. Se tuntuu todella väärältä kaiken kokemani jälkeen, Jaakola sanoo.

Punainen valtaa alaa

Elokuvalta kuulostavat tapahtumat ovat muuttuneet elokuvaksi.

Takaisin valoon -elokuva on dramatisoitu dokumentti. Siinä asianosaiset kuvailevat tapahtumia omalta kantiltaan. Kuvissa liikutaan näyttelijöiden matkassa Suomesta Tunisiaan. Tunisiassa näyttelijät ja kuvausryhmä olivat paikallisia.

– Mietin, mitä siellä mahdetaan ajatella, kun tulen tällaisen aiheen kanssa, ohjaaja Arto Halonen kertoo.

– Kuvausryhmä ja avustajamme olivat kuitenkin asialle hyvin myötämielisiä. He sanoivat, että tällainen maa tämä on. Ja, että lakimiehen kaltaisia ihmisiä on valitettavasti olemassa. Kaikkialla.

Marissa Jaakola on pyrkinyt toipumaan parhaansa mukaan. Hän on saanut lapsen ja jatkaa elämäänsä. Hän ei halua katkeroitua ja on antanut rakkauden ottaa vallan. Rakkauden väri on punainen.

Jaakola halusi kertoa tarinansa auttaakseen muita samankaltaisia asioita kokeneita. Ja varoittaakseen, näinkin voi tavalliselle suomalaiselle käydä.

Suomi ei ole irrallinen turvasaareke ihmiskaupassa, vaan sitä tapahtuu myös täällä.

– Minua on syyllistetty. Kysytty, miksi otit sen työpaikan. Se on vähän sama, kun avioeron jälkeen kysyttäisi, miksi otit sen miehen tai naisen. Olisit ottanut naapurin Pertin tai Annan.

– Se on varmaan jokin itsesuojelumekanismi. Ei haluta ajatella, että tällaista tapahtuu Suomessa. Ei hyväksytä sitä.

Samoin ajateltiin virallisessakin Suomessa pitkään. Ihmiskauppa kriminalisoitiin vuonna 2004. Vasta sen jälkeen käynnistyi ihmiskaupan vastainen työ ja uhrien auttaminen.

Etelänaapuri Viro on ottanut sähköisten palveluiden suhteen tiukan linjan. Jokaisella pitää olla sähköinen henkilökortti, jolla käytetään myös pankkipalveluita. Suomessa käytäntö on päinvastainen: sähköistä tunnistamista hallitsevat pankit, jotka pitävät kiinni jokainen omasta tunnistusratkaisustaan.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.

– Sähköisen tunnistamisen markkinoiden avaamisessa ei ole onnistuttu. Pankit hallitsevat edelleen markkinoita tunnisteillaan. Sähköisen tunnistamisen hinta uhkaa entisestään nousta, Leivo toteaa viraston uutiskirjeessä.

Valtiovarainministeriö onkin pyytänyt Väestörekisterikeskusta selvittämään vaihtoehtoja nykykäytännölle. Selvityksen pitäisi valmistua tammikuussa 2019.

Tiedonkierto lisää riskejä

Myös Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö, Suomen entinen Viron-suurlähettiläs Kirsti Narinen pitää pankkitunnusten käyttöä ongelmallisena.

– Aina kun tieto kiertää jonkin tahon kautta, on se pankki tai jokin muu, lisääntyvät myös riskit.

Vallitseva tilanne aiheuttaa usein myös käytännön ongelmia esimerkiksi Suomeen muuttajille. Vuosia suurlähettiläänä toimineen Narisen perheellä on siitä omakohtaista kokemusta.

– 17-vuotias poikani ei pystynyt asioimaan Kelan verkkopalvelussa, koska hänellä ei ole pankkitunnuksia. Mobiilivarmennetta varten hän olisi puolestaan pitänyt tehdä liittymäsopimus suomalaisen puhelinoperaattorin kanssa.

Nykykäytäntöä ei yllättäen lopeteta

Pankkitunnuksia käyttää julkisiin sähköisiin palveluihin yhdeksän suomalaista kymmenestä. Jokaisesta tällaisesta tunnistamisesta pankit laskuttavat valtiota. Hinta on viisi miljoonaa euroa vuodessa ja suunta on ylöspäin.

– Sähköinen asiointi lisääntyy koko ajan. On arvioitu, että viidessä vuodessa meidän tunnistamistarve kasvaa jopa kaksinkertaiseksi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo.

Yksi vaihtoehto on jonkinlainen julkisen sektorin oma tunnistamisväline. Vehviläinen ei ole kuitenkaan lopettamassa pankkitunnuksiin perustuvaa tunnistautumista, ainakaan kovin yllättäen.

– Jos me muuttaisimme pankkitunnuksista johonkin muuhun järjestelmään ihan kokonaan, niin siinä tarvittaisiin aika pitkä siirtymäaika.

Suomalaista tekniikkaa, virolainen menestystarina

Niin sanottuja varmenteellisia henkilökortteja on Suomessa tällä hetkellä voimassa 460 000 kappaletta. Määrä on melko vähäinen verrattuna Viroon. Siellä kansalaisuus- ja maahanmuuttoviraston myöntämä sähköinen henkilökortti on jokaisen ensisijainen tunnistautumisväline.

Mobiilivarmenteen tai pankkien kehittämän Smart-ID:n saaminen edellyttää niin ikään sähköistä henkilökorttia.

– Onhan Suomen tilanne koominen, kun Virossa kaikki saadaan hoidettua yhdellä kortilla. Vielä koomisempaa on, että se Viron kortti on kehitetty Suomessa, Kirsti Narinen naurahtaa.

Suomessa sähköinen henkilökortti oli toimintavalmis jo vuoden 1999 lopussa. Viroon sellainen saatiin vasta vuonna 2002. Tekninen ratkaisu ja varmenne olivat kuitenkin samanlaiset kuin Suomessa.

Toisin kuin Virossa Suomessa sähköistä henkilökorttia tarjottiin tavallisen henkilökortin ja passin kalliimpana vaihtoehtona. Suosio jäi vaatimattomaksi.

Lisää aiheesta:

Kaikkien pankkien tunnuksilla ei ehkä voi tunnistautua Kelan ja Verohallinnon sähköisiin palveluihin enää ensi vuonna

Lounais-Suomessa on menossa Suomen oloissa jotain aivan poikkeuksellista. Työpaikkoja syntyy siihen tahtiin, että talousennusteet eivät perässä pysy.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Lounais-Suomessa oli elokuussa 30 000 työllistä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Se on enemmän kuin kukaan osasi kuvitella, sanoo Esko Aho.

Ennusteet heittivät häränpyllyä

Suomen entinen pääministeri Esko Aho teki vuosi sitten selvityksen Lounais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta. Aho tukeutui asiantuntijoihin ja ennusti, että länsirannikolle syntyisi 30 000 uutta työpaikkaa joidenkin vuosien saatossa.

Ennuste on toteutunut roimassa etuajassa.

– Minusta tuntuu, että Suomessa ei ole vieläkään yleisesti tajuttu, mitä Lounais-Suomessa on oikein tapahtumassa, Aho sanoo.

Viimeisen vuoden aikana Suomeen on syntynyt 64 000 uutta työpaikkaa. Näistä siis lähes puolet Lounais-Suomeen.

Kasvun moottorina ovat olleet Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka. Myös lääketeollisuus, rakentaminen ja palveluala ovat luoneet työpaikkoja alueelle.

– Oikeastaan lähes kaikilla toimialoilla menee nyt vahvasti, sanoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Se on enemmän kuin kukaan osasi kuvitella. Esko Aho

Esteet pois kasvun tieltä

Työllistymisen vauhti on ollut Lounais-Suomessa hurjaa.

Koko maassa kasvua vuoden takaiseen on ollut 2,6 prosenttia. Lounais-Suomessa työllisiä on 10 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Tällä hetkellä alueella työskentelee 324 000 ihmistä.

Sekä Esko Aho että Janne Virtanen uskovat Lounais-Suomen porskuttavan vahvasti myös jatkossa. Työpaikkoja syntynee edelleen tuhansia lisää.

– Nyt pitäisi pitää vain huoli siitä, että kaikki työllistymisen esteet tunnistetaan ja raivataan pois tieltä, Esko Aho sanoo.

Ahon mukaan työllistymistä voivat haitata muun muassa asuntojen ja koulutuksen puute sekä huonot liikenneyhteydet.

Janne Virtasen mielestä pitäisi myös edelleen panostaa Lounais-Suomen markkinointiin. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomeen olisi valmis muuttamaan yli 50 000 ihmistä työn perässä.

– En usko kaikkien tietävän vieläkään, että Lounais-Suomessa on paljon avoimia työpaikkoja tarjolla, Virtanen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarjosi tiistaina Ylen A-studiossa SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle ratkaisua irtisanomislain tulehduttaneeseen tilanteeseen. Hän esitti paluuta aiemmin hylättyyn työaikalakiesitykseen.

Irtisanomislakia ei silloin Sipilän mukaan tarvittaisikaan, eikä myöskään ammattiyhdistysväen uhkaamia lakkoja.

Itä-Suomen yliopiston dosentti, työmarkkinatutkija Tapio Bergholm pitää Sipilän esitystä kummallisena.

– Minun mielestäni se on kovin kummallinen ehdotus. Tässähän on kiista ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välillä, eikä hallituksen ja opposition välillä, Bergholm ihmettelee.

Sipilä halusi Rinteen tuen

Kerrataan tähän väliin vielä, kunka Sipilän avaus A-studiossa oikein meni:

– Niin Antti, minullakin on ratkaisuehdotus, eli palataan tähän alkuperäiseen ehdotukseen. Eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja... , Sipilä sanoi suorassa lähetyksessä.

Rinne ei ratkaisulle lämmenyt.

Sipilä tinkasi samaa uudelleen myöhemmin ohjelmassa.

– Niin Antti, mitä jos tehdään niin, että lisätään tuota neuvontaa, luovutaan tuosta irtisanomislaista ja viedään tämä työaikalain muutos sillä tavalla läpi, että se koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia, niin silloinhan meillä on tässä ratkaisu. Jos Antti sinä annat tälle tukesi, niin silloinhan meillä on ratkaisu, Sipilä maanitteli.

Sipilä ohitti ammattiyhdistysliikkeen

Työmarkkinatutkija Bergholm oudoksuu myös Sipilän asennetta.

– Tässähän pääministeri ikään kuin korostaa, kuinka mitätön ja ohitettavissa oleva ammattiyhdistysliike tässä olisikaan. Ja se tässä on vähän kummallista.

Bergholm tähdentää, että Rinteellä ei ole edes mandaattia päättää ay-liikkeen ja hallituksen kiistassa.

– Hän ei ole yhdenkään ammattiliiton tai keskusjärjestön puheenjohtaja, eikä hän ole päättänyt yhdestäkään työtaistelutoimesta. Hän on siinä mielessä sivullinen. Se, että SDP on tässä kiistassa lähempänä ammattiyhdistysliikettä niin kuin eräät muutkin puolueet, ei tarkoita, että SDP:llä olisi päätäntävaltaa tässä asiassa.

Umpisolmu vain tiukkenee

Bergholm arvelee, että Sipilän esiintyminen on omiaan vain kärjistämään ay-väen tunnelmia.

– Kyllä ammattiyhdistysliikkeen toimijoita harmittaa, että annetaan ikään kuin ymmärtää, että he olisivat jonkun yhden puolueen sätkynukkeja tai että kokonaan ammattiyhdistysliikkeen ohi voitaisiin sopia jossain A-studion paneelikeskustelussa.

Miksi Sipilä kuitenkin teki "kummallisen" esityksensä?

Bergholmin mukaan voi olla, että Sipilällä, kuten jo aiemmin joillakin puolueilla, on ollut ajatuksena heikentää lainsäädäntöhankkeilla ammattiyhdistysliikkeen asemaa.

Uhrauksiin vastattu kiristyksin

Ay-väen mitan täyttymisen Bergholm ymmärtää hyvin.

– Yleissitovuuskeskustelu on ajankohtainen, koska tämän hallituksen aikana ammattiyhdistysliikeen riveissä on koettu ehkä niin, että ollaan tehty merkittäviä uhrauksia: työajan pidennyksiä, ja on sovittu lomarahojen leikkauksista. Sitten hallitus ilmoittaa, että kaikki taloudellinen menestys ja työllisyys ovat pelkästään sen nerokkuuden ja toimenpiteiden ansiota.

– Sen päälle, kun näitä uhrauksia on tehty, vastavuoroisesti hallitus ei tarjoakaan ystävän kättä, vaan sellaisia lakimuutoksia, jotka ammattiyhdistysliikkeelle ovat hyvin periaatteellisia kysymyksiä ja joihin heidän mielestään ei pidä puuttua muuten kuin osana jotain laajempaa sopimusta, Bergholm sanoo.

Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen. Tapio Bergholm

Lähitulevaisuutta hän ei näe hyvänä.

– Uskon, että jo nyt Suomen maineelle pragmaattisena, pienten askelien, sovun kautta etenevänä maana on tehty suurta vahinkoa, enkä usko, että lähiaikoina vahingon määrä vähenee.

"Sotapuhe" lisääntynyt

Bergholm arvelee, että nykyhallitus on erilaisten kannatusongelmiensa kanssa lähtenyt mobilisoimaan omia ydinkannattajiaan ideologisella ristiretkellä.

Vaikka hankkeen työllisyys- ja talousvaikutukset ovat pienet, lienee kuitenkin arvattu, että ammattiyhdistysliikkeelle tämä on niin iso periaatteellinen kysymys, että saadaan vastakkainasettelua lisättyä, Bergholm uumoilee.

– Olen työmarkkinatutkijana hyvin huolissani siitä, että kielenkäyttö on mennyt siihen, että osapuolet – hallituspuolueet ja ammattiyhdistysliike – ovat sen verran kiihottaneet itseään, että varsinkin hallituksen hurjimmat propagandistit käyttävät sotakieltä: puhuvat vapaussodasta tai vapautussodasta ja kapinallisista.

– Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen, Bergholm sanoo.

Lue myös:

Ay-liikkeeltä tiukka viesti Sipilälle: "Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään eikä uhkailla koko ajan?"

Analyysi: Irtisanomiskiista ei vaimene eduskunnan äänestykseen – Aika hupenee, vaalipoteroja kaivetaan syvemmäksi

Pertunmaan Kuortissa Etelä-Savossa tutkitaan vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta, jonka takia ABC Kuortin pihaa on eristetty eilisillasta asti.

– Päivänäöllä tehdään vielä aika paljon hommia ja eristys on päällä, kertoi komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista puoli kahdeksan aikaan aamulla.

Poliisi tekee alueella teknistä ja taktista tutkintaa. Apua eristykseen on saatu Puolustusvoimilta. Ilta-Sanomien mukaan paikalla oli eilen illalla iso poliisioperaatio. ABC on kuitenkin toiminut koko ajan normaalisti.

Huoltoaseman liikennemyymäläpäällikkö Petri Seppänen kertoi STT:lle aamulla, että ABC on yhä auki eikä poliisioperaatio ole vaikuttanut siihen. Seppäsen mukaan Puolustusvoimien henkilöstöä oli paikalla yhä aamulla. Eristetty alue on huoltoaseman takapihalla.

– Käytännössä rekkojen tankkauspisteeltä poistuva tie, jonka varrella on matkaparkki, Seppänen kuvailee aluetta.

Matkailuajoneuvoja ei voi parkkeerata niille tarkoitetulle alueelle, mutta muuten eristys ei Seppäsen mukaan vaikuta paikan päällä ja tilanne on rauhallinen.

MTV: Poliisioperaatio liittyy henkirikokseen

Pertunmaan Kuortissa Etelä-Savossa eilisiltana alkanut poliisioperaatio liittyy henkirikokseen, kertoo MTV.

MTV:n lähteen mukaan useampi henkilö on otettu kiinni eikä kiinni otetuilla ole vakavaa rikostaustaa. Poliisi ei vahvistanut STT:lle tietoja, vaan kertoi tiedottavansa asiasta kello 12.

Poliisi on aiemmin tiedottanut, että ABC-aseman liepeillä oleva operaatio liittyy tutkittavana olevaan vakavaan henkeen ja terveyteen kohdistuvaan rikokseen.

Poliisi vaitonainen

ABC:n takana olevalla rekkojen tankkauspaikalla oli pitkä nauha, jolla aluetta eristettiin, kertoi yöllä paikalla ollut STT:n kuvaaja. Paikalla on ollut useita ihmisiä Puolustusvoimista, heidän autojaan ja ainakin yksi poliisiauto.

Poliisi tiedottaa tutkinnasta tarkemmin puoleenpäivään mennessä. Tässä vaiheessa poliisi ei anna lisätietoja. Joutjärvi ei ota kantaa siihen, tuliko aloite operaatioon poliisilta itseltään tai hälyttikö esimerkiksi ABC virkavallan paikalle. Liikennemyymäläpäällikkö Seppäsen mukaan poliisi ei ole kertonut hänellekään, mistä operaatiossa on kyse.

Otsikkoa korjattu 10.30: Otsikossa luki aiemmin, että Kuortin ABC on yhä eristetty, vaikka eristettynä oli ABC:n piha.

Lue myös:

Poliisi tutkii vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta Pertunmaan Kuortissa – pyysi Puolustusvoimilta virka-apua

Poliisi kertoo tutkivansa vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta Pertunmaan Kuortissa Etelä-Savossa. Itä-Suomen poliisi kertoo asiasta tiedotteessa myöhään torstai-iltana.

Tiedotteen mukaan alueella on tehty illalla teknistä ja taktista tutkintaa. Tutkinta jatkuu poliisin mukaan perjantaina.

Poliisi kertoo saaneensa virka-apua Puolustusvoimilta tutkittavan alueen eristämiseen.

Poliisi kertoo antavansa tutkinnasta lisätietoja perjantaina.

Twitterissä hyvesignaloiva porukka kutsuu heitä “rodullistetuiksi”, “tummiksi tytöiksi”, rasismin uhreiksi ja toiseutetuiksi – ja ratsastaa villisti heidän uhristatuksellaan. Mutta miksi emme kutsuisi heitä suomalaisiksi?

Vihervasemmiston henkinen mainoslehtinen Nyt-liite kirjoitti herttaisen jutun Ylen dokumenttisarjasta, joka esitteli nuoria suomalaisia muotimaailman menestyjiä kameran edessä ja sen takana:

“Päähenkilöt ovat omia persooniaan, eivät vain jonkin ryhmän edustajia. Heitä ei katsota ihonvärin, seksuaalisuuden tai iän kautta”, Nyt-liite ilakoi.

Samaan aikaan lehti itse nosti näyttävästi otsikkoonsa näyttelijöiden ihonvärin: “Eikä yksikään heistä ole valkoinen.”

Mitä ihmettä? Miksi ihonväriä pitää korostaa, jos sitä yritetään samaan aikaan häivyttää? Eikö tässä aidosti nähdä mitään ristiriitaa?

Jäin miettimään, kuinka kaukana onkaan Suomi, jossa ihmisiä ei karsinoitaisi ihonvärin perusteella. Ei edes positiivisessa kontekstissa – nimittäin eräänlaista rasismia sekin on: ylistämällä alistamista, jalustalle nostamista pelkän etnisyyden takia.

Rasismi on oksettavaa ihmisvihaa, modernin yhteiskunnan yksi suurimmista vitsauksista. Ihmisten pitäminen alempiarvoisena pelkästään etnisen taustan tai ihonvärin perusteella on vastenmielistä ja väärin. Tähän on viime vuosina onneksi suhtauduttu julkisessa keskustelussa vakavasti ja siitä on kirjoitettu kiitettävän paljon.

Myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa.

Mutta en pidä myöskään siitä, että omaan suvaitsevaisuuteensa rakastuneet uhriuttavat maahanmuuttajia pelkästään pigmentin takia. Minkä takia hyväntahtoiset rasisminvastustajat puhuvat maahanmuuttajista “rodullistettuina”? Tai “tummina tyttöinä”? Ainakin omaan korvaani nämä termit kuulostavat vaivaannuttavilta, jopa hivenen rasistisilta. Rotujahan ei pitäisi olla enää olemassakaan – ja mitä väliä ihmisen pigmentillä ylipäänsä on vielä 2020-luvun globaalissa Suomessa? Miksi sitä pitää erityisesti korostaa?

Ystäväpiiriini kuuluu pakolaisina Eurooppaan tulleita ihmisiä sekä Suomessa että Britanniassa. Heissä on tietty ero: Britanniaan lapsena turvapaikanhakijoina muuttaneet ystäväni ovat integroituneet uuteen kotimaahansa täysin. Suomeen tulleilla kavereillani taas on edelleen vahva maahanmuuttajaidentiteetti.

He puhuvat itsestään mamuina, uussuomalaisina – vitsailevat omalla taustallaan ja omilla juurillaan, vaikka olisivat asuneet Suomessa yli puolet elämästään. Brittiystäväni taas eivät juuri edes puhu taustastaan: he ovat brittejä ja sillä selvä, heillä on brittiläinen identiteetti.

Jäin miettimään, mistä tämä johtuu. Myös Britanniassa on rasismia, itse asiassa todella paljon – ja taatusti sitä on Suomessa.

Mutta Suomessa maahanmuuttajat ovat edelleen ennen kaikkea “mamuja”: mediassa heitä näkee lähes pelkästään haastatteluissa, jotka koskevat heidän taustaansa ja etnisyyttään.

Muslimeita haastatellaan ramadanista tai terrori-iskuista – tai kenties huivipakosta ja naisten asemasta. Lontoo taas on sulatusuuni, jossa suurin osa vastaantulevista tulee jostain muualta.

En ole Britanniassa kohdannut samanlaista ylistämällä alistamista kuin Suomessa. Meillä on tietty porukka, jonka mielestä kaikki maahanmuuttajat ovat lähinnä vaarallinen kuluerä ja heistä pitää päästä eroon. Samaan aikaan meillä on toinen porukka, jonka mielestä maahanmuuttajat ovat hoivattavia uhreja – vain siksi, että he ovat maahanmuuttajia. He ovat oman identiteetin pönkitysvälineitä, urbaanin liberaalin koristeita, joilla poseerata ja ratsastaa.

Tämä porukka puhuu suvaitsevaisuudesta. Mutta myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa. Hän päättää, hyväksyykö hän toisen tavan elää vai ei.

Meillä alkaa olla jo niin paljon maahanmuuttajia, että olisimmeko viimein valmiita suhtautumaan heihin kuten keneen tahansa suomalaiseen – varsinkin kun moni heistä on syntynyt ja kasvanut Suomessa.

Kaikki maahanmuuttajat eivät ole pyhimyksiä – eivätkä he kaikki ole syntisiä. He ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin sinä tai minä. Taitoineen ja vikoineen. He eivät ole sinun sylkykuppejasi eivätkä pehmolelujasi, joten suhtaudu heihin yksilöinä, älä pelkästään ryhmänsä jäsenenä.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.

Sannikka & Ukkola tänään 19.10. klo 20. Yle TV1 ja Yle Areena. Keskustelussa #metoo, jonka alusta tulee kuluneeksi vuosi sekä tekevätkö lapset onnelliseksi.