Suurin osa Lapin autoilijoista on vaihtanut jo autoonsa talvirenkaat ensimmäisten lumikelien tultua. Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin Kumin rengashotellin käyttäjistä 70 prosenttia on käynyt vaihdattamassa nastarenkaat autoonsa. Kemissä renkaanvaihdossa on käynyt noin 50 prosenttia ja Oulussa 40 prosenttia autoilijoista.

Lokakuun alun kylmät kelit menivät ohi ja harvinainen lämpöaalto lipui Suomen päälle. Kelin muuttuminen lämpimäksi on aiheuttanut ylimääräistä harmia nastarenkailla ajaville.

Rengasliikkeet laittavat yleisesti nastarenkaisiin tavallista korkeammat paineet. Se heikentää ajomukavuutta, koska ylitäytetyillä renkailla kumin tuottama pito vähenee.

– Kun renkaat on asennettu alle niin niihin pannaan talvikelejä varten 0,2 - 0,3 baria enemmän ilmaa kuin valmistaja suosittelee. Kun tulee talvi ja pakkanen, ilmanpaine renkaissa laskee. Nyt, kun talvea ei tullutkaan, niin näillä lämpötiloilla renkaissa on liikaa ilmaa, perustelee Lapin Kumin myyntipäällikkö Risto Keskiruokanen renkaiden ylitäyttöä.

Pahimmillaan rengaspaineet voivat ylittää autonvalmistajan suositukset hyvinkin reippaasti. Tällaisilla kivikovaksi täytetyillä nastarenkailla ajaminen kovalla asfaltilla voi tuntua jopa turvattomalta.

Rengaspaineen laskeminen ei auta vesiliirrossa

Liikenneturvan aluejohtaja Rainer Kinisjärvi tiedostaa ongelman, mutta neuvoo autoilijaa rengaspaineilla kikkailun sijaan laskemaan mieluummin ajonopeutta.

– Kesärajoitukset ovat vielä voimassa, ja esimerkiksi satasen nopeusrajoitusalueella kannattaa haastavissa olosuhteissa alentaa nopeutta.

Kinisjärven mukaan nastarengas on ylipäätään erittäin huono vesikelillä. Rengaspaineen lasku ei esimerkiksi vesiliirtoon jouduttaessa auta.

– Rengaspaine on ehkä mukavuustekijä, mutta kuinka suuri turvallisuustekijä se sitten on. Riippuu paljon renkaan yleisestä kunnosta, miten hyvin se toimii.

Täysillä nastarenkailla ajaville Liikenneturvan Kinisjärvi haluaa myös huomauttaa, että ensi viikolla sää on jo viilenemään päin.

Kapeampi rengas talviolosuhteisiin

Autonrengasliitto suosittaa turvallisuuden kannalta vaihtamaan talvirenkaat riittävän usein.

– Tämä ei ole mitään rengaskauppiaan myyntipuhetta vaan ihan tutkittua tietoa. Eli talvirengas tehdään pehmeämmästä kumiseoksesta ja kun sille tulee ikää niin kumi alkaa kovettua ja kovettumisen myötä lähtee renkaasta pito pois, Keskiruokanen kertoo.

Nykyisin on tavallista, että uusiin autoihin asennetaan entistä leveämpiä ja matalaprofiilisempia renkaita. Suuntaus näyttää olevan sama myös talvirenkaiden osalta.

Lapin lumisilla teillä paljon ajava taksimies vaihtaa joka syksy uudet talvirenkaat autonsa alle. Ammattikuski pitää turvallisempana kapeampaa rengasta.

– Käytäntö ja kokemus on opettanut, että mitä kapeampi ja korkeampi rengas, niin mukavampi tunne on ajaa lumisilla teillä. Tietenkin siksi, että leveämpi rengas nousee helpommin lumen päälle ja ohjattavuus katoaa herkemmin, kittiläläinen taksiyrittäjä Aripekka Ollila sanoo.

Rannikkoseuduilla on pahimmat ajokelit

Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi on samaa mieltä Ollilan kanssa.

– Olen täysin samaa mieltä. Usein uusissa autoissa on matalaprofiiliset renkaat alla, enkä tiedä miten mukavat ne ovat edes suomalaisella kesäkelillä. Talvella kapeampi ja korkeaprofiilisempi rengas on parempi.

Kinisjärvi suosittelee vaativiin olosuhteisiin renkaita, joissa on mahdollisimman paljon nastoja. Ja toisin kuin yleisesti luullaan, Lapin lumiset tiet eivät usein olekaan hankalimmat ajaa, vaan haastavimmat keliolosuhteet syntyvät, kun lämpötila sahaa nollan tienoilla.

– Lapissa on usein hyvä, talvinen pakkaskeli, vaikka tiet ovatkin lumiset. Rannikkoseuduilla Oulussa ja Kemissä on usein jo haastavammat olosuhteet liukkauden takia, Kinisjärvi sanoo.

Rengaspaineen laskeminen saattaa pidentää jarrutusmatkaa

Moni suomalainen laskee rengaspaineita Liikenneturvan Kinisjärven mukaan mukavuussyistä, mikä ei ole järkevää.

– Kun rengas on liian pehmeä, päästöt lisääntyvät, ajettavuus huononee ja pysähtymismatka pitenee. Renkaille on annettu jarrustustesteissä optimipaine. Autonvalmistajan suositus kannattaa huomioida.

Liikenneturvasta muistutetaan myös, että itsekäytettävän rengaspainemittarin kunto kannattaa tarkistaa aika ajoin. Mittarit eivät ole erehtymättömiä ja huoltoasemien mittareita käytetään joskus kovinkin ottein, eikä ilkivaltakaan ole tavatonta. Monilla huoltoasemilla ilmapainemittari pitääkin tästä syystä hakea kassalta.

Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Rainer Kinisjärvi, Liikenneturvan aluepäällikkö

Lokakuisesta lämpöaallosta huolimatta talvirenkaiden vaihtaminen on nyt ajankohtaista. Ennen renkaan vaihtoa kumi kannattaa tarkistaa.

– Paljonko kulutuspintaa on jäljellä? Jos ura on neljän millin luokkaa, kannattaa miettiä, laittaako sellaista rengasta alle, Kinisjärvi huomauttaa.

Lisäksi kannattaa huomioida, onko rengas kulunut jostakin kohtaa enemmän ja mikä sen on aiheuttanut. Talvirengasta hankittaessa on syytä miettiä tarkasti myös käyttötarve. Osa tulee toimeen kitkarenkaalle, toisten käyttöön sopivat paremmin nastat.

Kinisjärvi muistuttaa vielä, että renkaat on hyvä vaihtaa riittävän ajoissa.

– Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Ja vielä huonompi tilanne on, jos renkaat ovat hotellissa ja vaihtoaikaa ei välttämättä saa.

New Yorkissa nähtiin harvinaislaatuinen viikonloppu, sillä poliisin tietoon ei tullut yhtään ampumistapausta.

Tällaista ei ole tapahtunut kertaakaan ainakaan 25 vuoteen, kertoo poliisi uutiskanava CNN:lle. Aika voi olla pidempikin, sillä ampumistapaukset on tilastoitu kaupungissa vasta vuodesta 1993 lähtien.

Pormestari Bill de Blasio ylisti saavutuksesta New Yorkin poliisilaitosta NYPD:tä.

– 8,6 miljoonan asukkaan kaupunki – eikä yhtään ampumistapausta kolmeen päivään, pormestari hehkutti poliisien valmistujaisseremoniassa.

Esimerkiksi väkivaltaisena tunnetussa Chicagossa ammuttiin viime viikonloppuna 27:ää ihmistä, joista kaksi kuoli, kertoo verkkolehti Chicago Sun-Times. Chicagon asukasluku on noin neljänneksen New Yorkin asukasluvusta.

Pelottavasta kaupungista poliisin ylpeyden aiheeksi

NYPD:n rikostorjuntaosaston johtaja Lori Pollock totesi äskettäin, että rikollisuuttaan viime vuosina vähentänyt New York on matkalla jälleen kohti uutta ennätystä rikosten vähäisyydessä. Tänä vuonna rikosten kokonaismäärän odotetaan jäävän alle 97 000:een.

Ampumistapausten määrä on vähentynyt jo kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Historiallisen alhainen se oli syyskuussa.

Aiemmin New York tunnettiin väkivaltaisena kaupunkina, jossa rehottivat murhat, väkivalta, huumerikokset ja prostituutio. 1990-luvulla kaupungin johto alkoi kovalla kädellä laittaa rikollisuutta kuriin ja on siinä onnistunut.

Kaupungissa tehtyjen rikosten määrä oli viime vuonna alhaisin sitten 1950-luvun. Esimerkiksi murhien määrä vähentyi 87 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2017.

Rikollisuus vähentynyt koko maassa

Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on ollut voimakkaassa laskussa koko Yhdysvalloissa 1990-luvulta lähtien.

Liittovaltion poliisin FBI:n mukaan väkivaltarikosten määrä laski 48 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2016, kertoo tutkimuslaitos Pew Reseatch Center.

New York voi silti olla erityisen ylpeä. Siellä tehtiin esimerkiksi 290 murhaa viime vuonna, kun Chicagossa niitä oli 650.

Yhdysvaltain isoista kaupungeista henkirikoksia tehtiin viime vuonna eniten St Louisissa. Siellä tehtiin noin 66 henkirikosta 100 000 asukasta kohden, Chicagossa noin 24 ja New Yorkissa 3,4, kertoo tilastosivusto statista.com.

Myös kaikkien väkivaltarikosten ykkönen oli St Louis. Seuraavina tulivat Baltimore ja Detroit.

Maanantai toi kuitenkin muistutuksen siitä, että rikokset ovat yhä arkipäivää New Yorkissakin. Poliisi sai iltapäivällä ilmoituksen ammuskelusta Bronxissa.

Ilja Janitskin -oikeudenkäynnistä päätös

Helsingin käräjäoikeus linjaa sananvapauden rajoja, kun se antaa tänään päätöksen Ilja Janitskiniin ja MV-sivustoon liittyvissä rikosepäilyissä. Syyttäjä vaatii Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Syyttäjä katsoo MV-sivuston perustaneen Janitskinin syyllistyneen yli kahteenkymmeneen rikokseen.

Brexit-neuvotteluiden ratkaisu siirtyi taas kerran eteenpäin

EU-maiden johtajien mukaan Britannian erosopimus ei ole nyt sen lähempänä kuin ennenkään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvelee, että neuvotteluita voitaisiin käydä joulukuulle saakka, jotta erosopimus saadaan voimaan maaliskuun lopussa kun Britannia eroaa. Jos neuvottelut eivät pian etene, eron siirtymäkauden pidentäminen alkaa näyttää houkuttelevalta ratkaisulta, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Raskaana olevat tupakoivat edelleen

Tupakoinnin lopettaminen ei ole itsestäänselvää kaikille raskaana oleville. Vaikka tupakan haitoista sikiölle on puhuttu pitkään, edelleen 12,5 prosenttia odottavista äideistä tupakoi Suomessa. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten odottajat tupakoivat Pohjois-Savossa, jossa joka viides odottava äiti polttaa. Vähiten tupakoidaan Keski-Pohjanmaalla, jossa vain noin kuusi prosenttia raskaana olevista tupakoi. Odottavat, tupakoivat äidit ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja.

Tutkijat löysivät ”kosmisen titaanin”

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta jättimäisen galaksijoukon, jonka massan kerrotaan olevan miljoonan miljardin Auringon verran. Galaksien joukko sai lempinimen ”Hyperion” kreikkalaisen mytologian titaanin mukaan. Katso video Hyperionista täältä.

Sateet ylittävät Etelä- ja Keski-Suomen

Päivällä maan etelä- ja keskiosissa sadetta tai sadekuuroja tulee monin paikoin. Pohjoisessa sää on suurelta osin poutaista. Iltaa kohti sateet väistyvät. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Ne eivät olleet mitkään satuhäät. Heti kun Kuopion maistraatin ovet aukesivat keskiviikkona kello yhdeksän, taiteilija Matti Kaarlejärvi käveli sisään muuttaakseen rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi.

Kun asia oli selvä, hän lähetti kansanedustajamiehelleen Markku Rossille tekstiviestin. "Olet nyt naimisissa oleva mies", siinä luki. Rossi oli tuolla hetkellä Joensuussa työmatkalla.

– Kun luin tekstarin, minulla oli juuri alkamassa seminaari. Yritin kertoa toisille, mutta liikutuin ja varmaan muutkin liikuttuivat. Siitä tuli lämmin hetki, Rossi kertoo.

Tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla. Markku Rossi

Tuosta päivästä on nyt kulunut runsaat puolitoista vuotta. Päivä oli yhteiskunnallisesti tärkeä samaa sukupuolta edustaville pareille. Rossin ja Kaarlejärven tapauksessa suurin askel kohti tasa-arvoista asemaa muiden kanssa oli kuitenkin otettu jo aiemmin. Miesten parisuhde oli tullut suuren yleisön tietoon osin vahingossa vuoden 2015 Linnan juhlissa.

– Kasvattiäitini, [edesmennyt näyttelijä] Rauha Rentola sanoi, että "muista Matti, totuus tekee sinut vapaaksi". Se näkyi Markun kohdalla, Kaarlejärvi aloittaa.

– Kun parisuhde julkistettiin, siitä tuli kunnon myllytys. Markku on sen jälkeen vapautunut ja kaikki läheiseni sanovat, että hänestä on tullut kuin erilainen mies. Hän pystyy rennosti ja vapautuneesti keskustelemaan. Yhteiskunnallinen ja poliittinen paino on ollut hänen kohdallaan aika rajua.

Rossi kuitenkin tähdentää, että hänen työyhteisönsä eduskunta on suhtautunut miehen sukupuoliseen suuntautumiseen erittäin hyvin. Kun hän kertoi kesällä jättävänsä Arkadianmäen tämän kauden jälkeen, hän kehui ilmapiiriä avoimesti – toisin kuin osa muista edustajapaikastaan luopuvista.

– Ei ole tarvinnut pelätä, suojella, estää – sen parempaa työyhteisöä ei ole. Itse asiassa tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla.

"Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta"

Kun pariskunta oli tullut kaapista, he saivat kirjeitä, sähköposteja, puhelinsoittoja. Aina jossain joku tarttui hihasta ja halusi kertoa kokemuksistaan.

Rossin yllätti varsinkin se, miten paljon palautetta tuli kirkon sisältä. Evankelisluterilaisen kirkon virallinen linja on, että kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolet ovat mies ja nainen. Useat papit ovat kuitenkin vihkineet sateenkaaripareja ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan asenteet samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa hyväksyvämmiksi.

– Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta. Eräs pappiskandidaatti kertoi kirjeessä, että tämän jälkeen hän uskaltaa laittaa sormuksen sormeensa. Hän ei ollut uskaltanut aiemmin tehdä niin, koska pelkäsi, että häneltä kysytään vaimosta.

Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti. Matti Kaarlejärvi

Tämä onkin syy, miksi pariskunta ylipäänsä haluaa avata kokemuksiaan julkisesti: esimerkki. Molemmille on hyvin tuttua, millaisen paineen alla homoseksuaalit ovat eläneet varsinkin ennen, kun täytyi elää piilossa ympäröivältä yhteisöltä.

– Nuorten kohdalla se kipuilu näkyy monella tapaa, pahimmillaan itsemurhana tai suhteiden rikkoutumisessa sukuun. Oman polkunsa kulkeminen vaatii rohkaisua ja uskon, että meidän esimerkki on sitä antanut, Rossi miettii.

Vapauden mukana seuraa myös vastuu

Arki avioparina lain silmissä on ollut pariskunnalle normalisoitumisen aikaa. Miehet tulevat ja menevät, käyvät kaupassa ja riitelevät niin kuin muutkin avioparit.

Kaarlejärvi muistuttaa, että vapauden mukana on tullut myös vastuu. Samaa sukupuolta edustavien parien on nyt näytettävä yhteiskunnalle, että he kantavat huolta oikeudesta, jonka he ovat saaneet.

– Nyt ei tarvitse enää juosta pusikoissa. Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti, kunhan se on vain kahden aikuisen välistä ja suostuvaisuus on kummallakin, hän sanoo.

Sateenkaariparien oikeuksissa ei luonnollisesti ole kyse vain seksuaalisista kysymyksistä. Kaarlejärvelle iso asia on ollut esimerkiksi se, että hänen seitsemälle lapsenlapselleen suvun homopari ovat "ukki ja Markku", eivät sen kummempaa.

Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet. Matti Kaarlejärvi

Miehet tuntevat myös tapauksia, joissa samaa sukupuolta edustavan kanssa pitkään elänyt on jäänyt tyhjän päälle puolison kuoltua, kun tämän suku ei ole hyväksynyt suhdetta.

– Sukulaiset tulevat ja häätävät yhteisestä kodista pois, että mitäs asiaa sinulla tänne on. Nyt kun on virallinen mahdollisuus parisuhteeseen, se tarjoaa taloudellisen turvan ja suojan, Rossi kertoo.

– Ja yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset elävät mieluummin parisuhteessa kuin erossa tai salassa.

Viesti vuoden 2117 suomalaisille

Nykylukijasta voi tuntua kaukaiselta, että vielä 1970-luvun vaihteen Suomessa, jolloin Rossi ja Kaarlejärvi olivat teini-ikäisiä, homoseksuaalisuus oli rikos. Molemmat toivovat, että 50 vuoden kuluttua tästä päivästä tuo ajatus on vieläkin kaukaisempi.

Kaarlejärvi paljastaa, että he ovat jättäneet tuleville sukupolville muitakin terveisiä. Kun Kuopiossa viime vuonna rakennettu aikakapseli avataan vuonna 2117, sieltä löytyy viesti myös häneltä puolisoineen.

– Meiltä on kirjeet ja määrätyt asiat siellä. Toivon, että kun se avataan, ihmiset huokaisevat ja sanovat kuten vanha äitini on sanonut: "Aina teitä on ollut". Ja eletty normaalisti, hän kertoo.

– Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet.

Ylen A-studiossa keskiviikkona vierailleet ay-johtajat ihmettelivät pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä ehdotusta irtisanomislaista luopumisesta ja palaamisesta työaikalakiin. Ay-pomojen mukaan Sipilän tiistai-iltana Antti Rinteelle (sd.) tekemä ehdotus meni väärään osoitteeseen.

– Oli yllättävää, että pääministeri Sipilä tarjoili pakettia Sdp:n puolueen puheenjohtajalle. Me kohderyhmä kovasti sitä ihmeteltiin, että tuossa kohdassa se meni väärään kohteeseen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi.

– Sipilän ehdotus oli työmarkkinapolitiikkaa, joka pitää kohdistaa työmarkkinapolitiikan tyypeille eikä puoluejohtajille, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola luonnehti.

Paavola tulkitsi Sipilän ehdotusta niin, että siinä pyydettiin työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista, mikä ei kerta kaikkiaan palkansaajapuolelle käy.

Niemi-Laine totesi, että kaikki muu on myytävissä paitsi se, mitä nyt pyydetään.

– Me emme ole myymässä tes:sien yleissitovuutta. Se on yksi asia, jota ay-liike puolustaa aina.

"Sipilältä kiusallinen teatteriesitys"

JHL:n Niemi-Laine luonnehti pääministeri Sipilän keskiviikkona eduskunnassa järjestämää luottamusäänestystä "kiusalliseksi teatteriesitykseksi", jossa käytiin pääministerin esityksestä läpi ne asiat, joita hallitus on työllisyyden eteen tehnyt.

Äänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta alle 10 työntekijän yrityksissä.

Niemi Laineen mukaan nyt on sotkettu kaksi täysin eri asiaa toisiinsa: irtisanomislain heikentäminen ja työllisyyden kohentaminen.

– Se, että kansanedustajat joutuivat ihan blankona ottamaan kantaa irtisanomislain heikennykseen, on minusta parlamentaarisesti todella epädemokraattista, Niemi-Laine sanoi.

Ay-pomojen mukaan ainoa tie eteenpäin, jota kaikki haluavat, olisi päästä neuvottelupöytään. He toistivat aiemmin esiin tullutta kantaa siitä, että luottamusäänestys ei muuta tilannetta irtisanomiskiistan suhteen.

– Jokainen haluaa pöytään. Kukaan ei halua tällaista tilannetta, jossa kärpäsestä tehdään härkänen. Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään, eikä uhkailla koko ajan, Superin Paavola kysyi.

Paavola totesi myös yksikantaan, että työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen ei kerta kaikkiaan käy, periaatteellisella tasolla.

– Se on aivan älytöntä, että tulisi kahden kerroksen työntekijöitä, siitä pitäisi päästä keskustelemaan.

"Irtisanomislain heikentäminen ei käy"

JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine totesi, että hallituksen pitää vetää irtisanomislain heikennys pois ja sen jälkeen voidaan miettiä työllisyystoimia tyhjältä pöydältä. Hän huomautti, että ay-liike on jo tehnyt työllisyystoimenpiteitä hallituskauden varrella "todella paljon".

– Tämä on vähän kuin pikkulapset, jotka koko ajan vaan vaatii lisää, lisää ja lisää. Se, mikä tässä häiritsee, on hallituksen sanelupolitiikka, jota hallitus jälleen kerran tekee, Niemi-Laine sanoi.

– Kaikki tietävät, jotka itse ovat asiaa tutkineet, että tämä ei lisää työllisyyttä, Paavola huomautti.

– Pitää muistaa, että tänään ei päätetty irtisanomislain heikennyksestä, se lakiesitys ei ole vielä eduskunnassa, Niemi-Laine lisäsi.

Superin puheenjohtaja Paavola totesi, että hallitus ei voi yksin voi sanella työmarkkinapolitiikkaa, vain huonontamalla työntekijöiden ehtoja.

– Meidän tehtävä on pitää työntekijöiden puolta. Toivon, että päästään keskustelemaan.

Lue lisää:

Luimme kiistellyn irtisanomislain luonnoksen: Uudistuksen vaikutukset jäisivät vähäisiksi – "Nettotyöllisyysreaktio olisi pieni"

Analyysi: Irtisanomiskiista ei vaimene eduskunnan äänestykseen – Aika hupenee, vaalipoteroja kaivetaan syvemmäksi

Ammattiliitoilta tyrmäys hallituksen toiveille työtaistelutoimien rauhoittamisesta: "Tämä on vasta alkua"

Hallitus sai luottamuksen eduskunnalta selvin numeroin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Venäjä näyttää parantelevan neljää armeijan tukikohtaansa Venäjän Kaliningradissa. Asiasta uutisoi uutiskanava CNN, joka perustaa väitteensä näkemiinsä satelliittikuviin.

Myös aiemmin tänä vuonna tukikohdasta julkaistiin kuvia, joiden perusteella saattoi päätellä, että Venäjä on uudistanut merkittävästi ydinasevarastojaan, CNN kirjoittaa.

Nyt julkaistut kuvat näyttävät CNN:n mukaan vahvistavan, että uudistuksia tehdään neljässä kohteessa.

Satelliittikuvista ilmenee muun muassa se, että alueelle rakennetaan 40 uutta bunkkeria. Myös alueen lentotukikohtaa näytetään uudistettavan. Tukikohtaan ollaan muun muassa rakentamassa uutta rautatietä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta galaksijoukon, jonka massan kerrotaan olevan miljoonan miljardin Auringon verran.

Jättimäinen galaksien "protosuperjoukko" on suurin ja massiivisin rakenne, joka on milloinkaan löytynyt niin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja pitkän matkan päästä. Hyperion-lempinimen saanut galaksijoukko onnistuttiin tunnistamaan ajanhetkeltä, joka on vain noin 2,3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, eli noin 11,5 miljardia vuotta sitten.

– Hyperion on kuin 5 000 Linnunradan tapaista galaksia, vertaa tähtitieteilijä Steffan Miefke uutistoimisto Reutersille. Hän johtaa Euroopan eteläisen observatorion (ESO) operatiivista toimintaa.

– Nämä galaksit ovat hyvin kaukana meistä, lähes maailmankaikkeuden alkuhetkissä. Ne antavat meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin miten maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksestä nykypäivään, Miefke sanoo.

Hyperionin olemassaolo voitiin päätellä ESO-avaruusjärjestön teleskoopin uusia havaintoja sekä arkistomateriaalia yhdistämällä. Myös Suomi on mukana järjestössä, jonka teleskoopit sijaitsevat Chilen aavikolla eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tutkimus aiotaan julkaista Astronomy & Astrophysics -tiedejulkaisussa.

Varhaisia tapahtumia voidaan tutkia muun muassa punasiirtymäksi tiedetyn ilmiön avulla. Maailmankaikkeuden edelleen laajetessa kohteen aallonpituus venyy ja punasiirtymästä voidaan laskea kuinka vanhaa valo on.

Lisää aihepiiristä:

Tältä näyttää vastasyntynyt planeetta – eurooppalainen jättiteleskooppi tallensi ainutlaatuisen kuvan

Tutkijat: Universumi on kuolemassa

Saksalaislehden tiedesensaatio: Lähintä aurinkokunnan ulkopuolista tähteä kiertää elinkelpoinen planeetta

Tähtitieteilijät onnistuivat kurkistamaan elämän edellytysten syntysijoille – sai nimen Cristiano Ronaldon mukaan

Kari Enqvistin kolumni: Mikseivät avaruusolennot ole jo soittaneet?

Siilinjärveläinen Leena Koponen oli noin neljävuotias, kun hän alkoi saada poissaolokohtauksia. Lelut tippuivat pikkutytön käsistä ja hän vain tuijotti kaukaisuuteen ympäristöään huomioimatta. Epilepsiaa epäiltiin, mutta aivosähkökäyrästä ei löytynyt mitään poikkeavaa.

Teini-ikäisenä 80-luvulla hänellä oli anoreksiatyyppisiä oireita ja itsetuhoisia ajatuksia. Kahdesti hän kävi psykologin puheilla. Psykologi olisi halunnut jutella Koposen äidinkin kanssa, mutta siihen äiti ei suostunut. Niin psykologilla käynnit jäivät.

– Minulla oli aika kaoottinen lapsuus. Minua kiusattiin koulussa. Isälläni oli alkoholiongelmia ja hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Vanhempani erosivat, kun olin 11-vuotias. Äiti yritti parhaansa, hän kävi töissä ja piti huushollia pystyssä, mutta hänellä oli omat ongelmansa, Koponen kertoo.

Koposen äiti sairastui myöhemmin psykoosiin. Häntä hoidettiin samassa paikassa, jossa hän oli aiemmin työskennellyt, Harjamäen sairaalassa. Koponen uskookin, että hänen omat mielenterveysongelmansa juontavat paitsi perusturvattomasta lapsuudesta myös geenitekijöistä.

Yhteisöllisyys suojaa suomenruotsalaisia

Myös asiantuntijat mainitsevat perimän ja taustan vaikutukset vastatessaan kysymykseen, miksi Itä-Suomessa on enemmän vakavia mielenterveysongelmia kuin muualla Suomessa.

2000-luvun alussa julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyi eniten psykooseja ja Lounais-Suomessa vähiten. Tutkimuksen mukaan psykooseja esiintyy Suomessa 3,5 prosentilla väestöstä. Kuopion yliopistosairaalapiirissä niiden esiintyvyys oli noin neljä prosenttia ja Oulun yliopistollisen sairaalan noin 4,6 prosenttia.

Kelan psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuden perusteella Itä-Suomessa on edelleen enemmän psykooseja kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari on tutkinut vakavien mielenterveysongelmien alueellista jakautumista.

– Ero alueiden välillä liittyi syntymäpaikkaan, ei muuttoliikkeeseen, ja tämä viittaisi varhaisiin riskitekijöihin ja perimän eroon. Syitä on kuitenkin monia, eivätkä ne ole kiveen hakattuja.

Suvisaari muistuttaa, ettei Terveys 2000 -tutkimuksen löydöksiä voida suoraan soveltaa nykyhetkeen, sillä maailma on muuttunut.

– Tutkimukseen haastatellut ihmiset olivat syntyneet vuosien 1900–1970 välillä ja kasvoivat siis hyvin erilaisessa Suomessa. Tuolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa oli paljon köyhempää kuin etelässä ja lännessä.

Suvisaaren mukaan mielenkiintoista on, että suomenruotsalaisilla näyttää olevan pienempi riski sairastua skitsofreniaan kuin suomenkielisillä.

– Siihen eivät vaikuta absoluuttiset tulot, vaan sosiaalinen pääoma. Se tarkoittaa sitä, että tuetaan toisia, lähellä on muita ihmisiä, asioita tehdään yhdessä. Se voi selittää suomenruotsalaisten hyvää terveyttä ja hyvää mielenterveyttäkin.

Kuopion yliopistollisen sairaalan Mielenterveys ja hyvinvointi -palvelukeskuksen johtajan, professori Heimo Viinamäen mukaan geneettiset syyt selittävät idän ja lännen eroa vaikeiden mielenterveyshäiriöiden osalta.

– Itä–länsi-ero on pysynyt niin kauan, että se on ainoa järkevä selitys. Joskaan emme tunne tarkasti, mistä geenistä ero johtuu. Suomessa tehdään tällä hetkellä suurta skitsofreniaan ja yleensä psykooseihin liittyvää geenitutkimusta, mutta sen tuloksia ei vielä tiedetä.

Leena Koponen haki parikymppisenä apua ongelmiinsa psykologin vastaanotolta ja saikin sairaanhoitajaopinnot suoritettua. 90-luvun lamassa hänelle tarjottiin vain keikkatöitä ja lyhyitä sijaisuuksia.

Lasten syntymän jälkeen hän ei pystynyt enää palaamaan töihin. Masennus esti työskentelyn sairaanhoitajana eikä alanvaihto floristiksi ollut Kelan mielestä realistinen ajatus.

– Oma lääkärini ehdotti, että olisin tehnyt lyhyempää työpäivää kolmena päivänä viikossa. Vakituiselle työntekijälle tällainen järjestely olisikin ehkä onnistunut, mutta minulla ei vakituista työpaikkaa ollut.

Keskustelujen jälkeen Koposelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke.

– Toisaalta se oli hyvä, koska olen saanut rauhassa itseäni kuntouttaa. Toisaalta haluaisin olla vielä jollakin tavalla yhteiskunnalle hyödyllinen.

Koposella on Pohjois-Savossa monia kohtalotovereita. THL:n asiantuntija-arvion mukaan maakunnassa on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavia eniten koko maassa, 4,4 prosenttia 16–64-vuotiaasta väestöstä.

Vaikka muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa asukkaiden terveys paranee, on Kuopiossa tilanne THL:n mukaan päinvastainen. Erityisesti Kuopiossa on muihin kaupunkeihin verrattuna paljon vaikeita mielenterveysongelmia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysindeksin mukaan Kuopiossa hoidetaan itsemurhaa yrittäneitä ja jäädään mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin muualla maassa keskimäärin.

THL:n mielenterveysindeksi jakautuu kolmeen osaan: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Jos luku on alle sata, mielenterveyden ongelmia on edellä mainittujen asioiden perusteella vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Professori Heimo Viinamäen mukaan luvut kertovat myös siitä, että Kuopiossa psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii melko hyvin. Myös psykoosia näyttäisi Kelan erityiskorvattavuusoikeuksien perusteella esiintyvän Kuopiossa muuta maata enemmän.

– Kuopion alueella kaikki tarvitsevat saavat psykoosiin ilmaislääkeoikeuden. Työkyvyttömyyseläkettä tarvitsevat saavat lausunnon ja tutkimukset työkyvystään. Itsemurhayrityksen jälkeen Kuopiossa hoidetaan ja tarkkaillaan potilasta sairaalassa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa. Tässä mielessä korkea indeksiluku on myönteinen asia.

Hullun leima otsassa

Nyt Leena Koposen elämä on melko tasapainoista. Hän tekee vapaaehtoistöitä ja kouluttautuu kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijana hän haluaa auttaa muita mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia.

Ylen juttuun hän suostui omalla nimellään ja kasvoillaan osaksi voidakseen hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liitettyä häpeää ja puhumattomuuden kulttuuria.

– Kun ihminen selviytyy sydänkohtauksesta tai syövästä, se on kunnia-asia ja hän on sankari. Kun ihmisellä on vakava masennus, hän saa otsaansa hullun leiman loppuiäksi.

Koponen itse ei tiennyt suvussaan kulkevista mielenterveysongelmista, koska niistä ei puhuttu. Vaikeneminen lisää häpeää.

– Se, että ihmiset suhtautuvat ennakkoluuloisesti mielenterveysongelmiin, johtuu osin tietämättömyydestä. Itse olen kuullut vasta aikuisiällä oman sukuni mielenterveysongelmista. Omille lapsilleni olen puhunut näistä asioista avoimesti.

Koponen toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi armollisemmin mielenterveyskuntoutujaan. Hän on itsekin joutunut muuttamaan käsitystään työn merkityksestä.

– Opin kotona, että työ on kaikki kaikessa. Kun koin, etten pärjää töissä niin hyvin kuin pitäisi, se oli valtava pettymys. Itsekin ajattelin, että joko työt tekee täydellisesti tai muuten on täysi luuseri.

"Kukaan ei ole pelkästään sairas tai terve"

Heimo Viinamäen mukaan työelämän kasvaneet vaatimukset ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Työpaikkojen kiire ja vaatimustaso ovat 20 viime vuoden aikana kasvaneet merkittävästi.

Isoissa työpaikoissa voidaan Viinamäen mukaan tehdä joustoja ja muokata työtaakkaa työntekijän sen hetkiselle kunnolle sopivaksi. Pienemmissä työpaikoissa tilanne voi olla hankalampi.

– Lievätkin mielenterveysongelmat vaikeuttavat työssä selviytymistä. Se on iso ongelma, koska kukaan ihminen ei ole pelkästään sairas tai pelkästään terve.

Leena Koponen toivoo, että mielenterveyskuntoutujille tarjottaisiin osa-aikaista työtä, opiskelumahdollisuuksia ja tukea riittävän aikaisin, ettei kukaan putoaisi turvaverkkojen ulkopuolelle.

Hän haluaisi myös, ettei häntä määriteltäisi vain masennuksen kautta.

– Tykkään tehdä asioita käsilläni: virkata, neuloa, askarrella, leipoa ja maalata. Olen aika onnellinen. Nyt on hyvää aikaa miettiä, mitä haluan tehdä isona. Ehkä se olisi jotakin luovaa toimintaa ja jonkintyyppistä työskentelyä mielenterveyssektorilla.

Tarvitsetko apua mielenterveysongelmiin? Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löytyy puhelinnumeroita, nettisivuja ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat apua

Sisä-Suomen poliisi Tampereella on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee Tesomalla vuonna 2014 tapahtunutta henkirikosta.

Perheenisän ruumis löytyi Tampereen Tesomalla kevyenliikenteenväylältä varhain maanantaina aamulla 29.12.2014. Siitä käynnistyi Suomen oloissa poikkeuksellinen rikostutkinta. Pelkästään dna-testejä on teetetty tuhat.

Vainaja löytyi noin 130 metrin päästä kävelytien mäen päällä olevasta penkistä, jonka kohdalla epäilty ja uhri ovat epäillyn kertoman mukaan todennäköisesti kohdanneet

– Penkistä muutama metri vainajan suuntaan oli silmin havaittavissa sumu tai tippuverta lumessa, mutta teknisessä tutkimuksissa siitä ei saatu osoitettua verta eikä dna:ta. Uhrin jäljet olivat silmin havaittavissa verijälkien kohdalla ja päättyivät liukastumisjälkiin paikalla, josta uhri löydettiin, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo tiedotteessa.

Uhrissa oli useampia veitsellä aiheutettuja vammoja.

Uhrissa oli useita veitsellä aiheutettuja vammoja. Epäilty murha sattui Tesomalla 28.–29. joulukuuta 2014.

Polisi tutkii asiaa murhana. Epäilty tunnusti teon viime pääsiäisen aikana. Epäilty on kertonut lyöneensä uhria puukollaan.

Uhria oli puukotettu aiemmin

Esitutkinnassa selvisi myös, että uhria oli pahoinpidelty jo aiemmin.

Uhri oli ilmoittanut, että häntä oli puukotettu Lempäälässä yksityisasunnossa. Teko sattui 7. joulukuuta 2014.

Jari Kinnusen mukaan puukotus tuli ilmi kuulusteluissa. Sen jälkeen poliisin tutkinta löysi hätäkeskusnauhoitteen. Uhri soitti hätäkeskukseen puukotuksesta.

Jostakin syystä uhri ei kuitenkaan käynyt lääkärissä, eikä tullut tekemään poliisille asiasta varsinaista rikosilmoitusta. Vammat olivat jääneet ilmeisen vähäisiksi.

Tästä teostä epäillään vuonna 1970 syntynyttä Lempäälässä tuolloin asunutta naista. Hän on kiistänyt rikoksen.

Myös tämän asian esitutkinta on nyt päätetty ja siirretään syyttäjälle harkintaan ensi maanantaina.

Lue lisää:

Tesoman murhasta epäillyn mielentilatutkimus valmistui: "Ei mitään yllättävää"

Tesoman murhan tutkinnanjohtaja: Tekijä koputti poliisiauton ikkunaan

Tuhat dna-testiä, satoja vihjeitä, toistakymmentä nimivinkkiä: Poikkeuksellinen murhatutkinta ratkee vielä, sanoo rikosylikomisario

Moni koiranomistaja on vakuuttunut, että hänen lemmikillään on ihmiskielen sanavarasto, jopa isokin. Kommunikaatiohan pelaa – miten koirat muuten oppisivat tottelemaan sanallisia käskyjä?

Entäs "oravailmiö"? Miksi moni koira valpastuu, innostuu ja jopa säntää katsomaan ulos ikkunasta, jos omistaja väittää, että ulkona on jotakin kiinnostavaa, vaikkapa orava? Voiko sana todella herättää koiran aivoissa mielikuvan puussa pomppivasta pörröeläimestä?

Vai reagoivatko koirat sittenkin vain äänensävyyn, katseeseen tai eleeseen, vaikka ihminen luulee syyksi puhetta?

Koe alkoi leikkien

Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston tutkijat ryhtyivät ratkomaan asiaa koirien aivokuvauksella. Todistusaineistoa haluttiin koirilta itseltään, ei vain omistajilta, sanoo tutkimusta johtanut Ashley Prichard.

Tutkimusta edelsi pitkä esivaihe. 12 koiran omistajat opettivat lemmikkinsä noutamaan kahta erilaista esinettä niihin viittaavien sanojen perusteella. Se oli koirille leikkiä, josta sai makupaloja.

Jokainen esinepari erosi materiaaliltaan selvästi. Toinen oli esimerkiksi pehmolelu, toinen kumia.

Kun koirat olivat oppineet tuomaan aina oikean esineen, oli vielä yhden välivaiheen vuoro: koirat opetettiin menemään kaikessa rauhassa magneettikuvauslaitteeseen. Siten tutkijat pystyivät seuraamaan, mitä niiden päässä tapahtui.

Panostavatko aivot miellyttämiseen?

Aivokuvien perusteella koiralla todellakin on ainakin alkeellinen sanojen taju, tutkijat kertovat.

Esimerkiksi Eddie-koiran aivojen kuuloalue reagoi tuttujen leluapinan ja -possun nimiin laiskemmin kuin höpöhöpösanoihin "bobbu" ja "bodmick", joita omistaja käytti uusista esineistä, hatusta ja nukesta.

Tutkijat odottivatkin, että tuttujen ja ventovieraiden sanojen kuuleminen näkyisi aivotoiminnassa eri tavoin, kuten tapahtuu myös ihmisellä.

Yllättäen reaktio kuitenkin oli ihmisiin verrattuna käänteinen. Meidän kuuloalueemme aktivoituu enemmän tutuista kuin vieraista sanoista.

Koira pyrkii yleensä miellyttämään omistajaansa. Siksi tutkijoilla on hypoteesi: koska koira tietää omistajansa haluavan, että se tajuaa puhetta, sen aivot panevat puhtia juuri uusien sanojen ymmärtämiseen.

Kaikilla koirilla eivät aktivoituneet täsmälleen samat alueet. Tutkijoiden mukaan vaihtelu saattaa johtua aivojen hyvin suurista koko- ja muotoeroista. Toinen syy saattaa olla yksilöiden älyllisissä eroissa.

Ei pelkkää ehdollistumista

Koiran kyky ja motivaatio ymmärtää ja oppia ihmiskielen sanoja voi riippua yksilöstä, mutta aivojen reaktiot sanojen merkitykseen ovat joka tapauksessa voimakkaampia kuin pelkästään Pavlovin teorian perusteella voisi olettaa, sanoo professori Gregory Berns.

Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov ehdollisti kuuluisissa kokeissaan koiria niin, että opittuaan yhdistämään kellon kilinän lihapalaan ne alkoivat kuolata jo pelkästä kilinästä.

Bernsin johtamassa Dog Project -hankkeessa on aiemmin tutkittu muun muassa, miten koiran aivot reagoivat, kun tiedossa on palkinto, ja mitkä aivoalueista liittyvät kasvojen tunnistamiseen.

Uusin tutkimus on luettavissa Neuroscience-tiedejulkaisusta.

Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun.

Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja amerikkalaisia päiväkoteja ja kouluja.

Hu kiinnostui suomalaisesta pedagogiikasta, kun hän opiskeli kauppatieteitä ja kasvatustieteitä Hongkongin yliopistossa.

– Suomalainen varhaiskasvatus on huipputasoa maailmanlaajuisessa vertailussa. Sekä viranomaiset, koulutusalan ammattilaiset että vanhemmat ovat siitä kiinnostuneita.

Päiväkoti toimii vasta remontoidussa rakennuksessa, jossa on paljon tilaa ja valoa. Salissa leikkii vain neljä lasta. Yksi heistä on Mandy Chaon nelivuotias Cindy-tytär.

Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska hän haluaa, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa.

– Täällä lapset ovat vapaampia kuin kiinalaisessa päiväkodissa. Heillä saa olla omia mielipiteitä, ja he saavat itse valita, mitä leikkivät.

Chaoon on tehnyt vaikutuksen myös se, että suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat haluavat saada vanhemmilta mahdollisimman paljon tietoa lapsesta.

– Kun he tietävät lapsesta enemmän, he pystyvät auttamaan häntä paremmin. Sitä minäkin haluan.

Johtaja Hun tavoitteena on saada kaikki 250 hoitopaikkaa täyteen. Ovet ovat avoimina kiinnostuneille vanhemmille, joita on tullut runsaasti tutustumaan päiväkotiin.

Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, mutta vanhemmat harkitsevat silti tarkkaan, millaisen päiväkodin lapselleen valitsevat.

Osa haluaa, että remontoitu rakennus tuulettuu kuukauden ajan ennen kuin lapset aloittavat hoidossa siellä. Toiset pyytävät nähtäväkseen raportteja sisäilman laadusta.

Kiinalaispäiväkodeissa on valvontakameroita ja vartijoita

Myös lasten turvallisuus huolettaa kiinalaisvanhempia. He haluavat, että pöytien terävät kulmat suojataan. He haluavat myös tietää, kuinka monta vartijaa ja valvontakameraa päiväkodissa on.

Videokamerat kuuluvat tyypillisesti kiinalaisiin päiväkoteihin, ja usein on myös tapana, että vanhemmilla on mahdollisuus seurata päiväkodin toimintaa videoyhteyden kautta.

Myös Hun päiväkodissa on videovalvonta. Hän aikoo kuitenkin vakuuttaa vanhemmat siitä, että nämä voivat luottaa päiväkotiin, vaikka eivät pääsisi videoyhteyden ääreen.

Se ei ole Suomessakaan tapana.

Vanhempia huolettaa, antaako juuri suomalainen päiväkoti lapselle riittävät valmiudet

Forest Hun päiväkoti saa suomalaisen pedagogiikan Hei Schoolsin konseptista. Se on Helsingin yliopistosta ponnistanut start up -yhtiö, joka vie suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle.

Kohdemarkkinoilta etsitään paikallinen kumppani, joka omistaa päiväkodin. Tämä voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen toimija.

Yhtiö perusti ensimmäisen pilottipäiväkodin Kiinan Baotouhun syyskuussa 2017. Siellä on jo yli sata lasta.

Molemmissa päiväkodeissa on sekä kiinalainen operatiivinen johtaja että suomalainen pedagogiikasta vastaava johtaja.

Guangzhoussa Forest Hu hoitaa itse operatiivisen johtajan tehtävää ja hän on myös yksi päiväkodin omistajista.

Pedagogisena johtajana toimii Anna-Maija Kuokkanen. Hän on huomannut, että suomalaisen varhaiskasvatuksen hyvästä maineesta huolimatta kiinalaisia vanhempia mietityttää se, antaako juuri suomalainen päiväkoti kaikki ne valmiudet, joita lapsella pitää olla, kun tämä siirtyy kouluun.

Runonlausunta ja soittotaito ovat kunniassa

Kiinassa kilpailu hyvistä koulupaikoista on kovaa. Yksityiskoulut järjestävät lapsille haastatteluja, joissa arvioidaan esimerkiksi lasten matemaattista ja englannin kielen taitoa. Plussaa on, jos lapsi osaa vielä lausua runoja ja soittaa pianoa.

Kuokkasella on vastaus valmiina vanhemmille. Suomalaiseen pedagogiikkaan yhdistetään paikallisia piirteitä.

– Meillä on oma opetussuunnitelma, mutta huomioimme myös paikalliset tarpeet.

Guangzhoun keskiluokka on varakasta, ja vanhemmat ovat valmiita maksamaan lastensa päivähoidosta. Hun uudessa päiväkodissa kuukausimaksu on noin tuhat euroa. Hänen mielestään hinta on kohtuullinen paikallisille perheille.

– Tulevaisuudessa yhä useammat kiinalaiset haluavat lapsilleen kansainvälistä brändättyä koulutusta.

Kasvava keskiluokka haluaa laatua

Kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka on myös espoolaisen FinlandWay International Preschoolsin tähtäimessä.

Yhtiön viisi ensimmäistä päiväkotia ja esikoulua aloitti toiminnan Perun Limassa alkuvuonna 2018, ja kuudes yksikkö toimii Brasilian Sao Paulossa. Niissä on yhteensä noin viisisataa lasta.

Suomalainen konsepti jalkautetaan kohdemaahan joko franchise- tai lisenssisopimuksella.

– Meidän kohdemarkkinoillamme julkinen puoli ei aina pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta, joten yksityinen sektori voi olla ainoa vaihtoehto vanhemmille, jotka etsivät parasta ratkaisua lapsilleen. Me tarjoamme hyvää hinta-laatusuhdetta näille suurille väestöryhmille, sanoo toimitusjohtaja Noora Laitio.

Vanhemmat maksavat useita satoja dollareita kuussa yhtiön päivähoidosta.

– Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ei yleensä subventoida koulumaksuja eli vanhemmat maksavat lapsen koulutuksen omasta pussistaan. Se voi olla jopa neljänneksen tai kolmanneksen talouden tuloista. Tämä tarkoittaa noin 300–700 dollaria kuukaudessa, Laitio sanoo.

Kiinan tapaan myös Perussa perinteinen varhaiskasvatustyyli on pitkälti koulumaista pänttäämistä. Laition mukaan Suomen hyvä maine avaa monia ovia Etelä-Amerikassa, mutta vanhempia pitää silti vakuutella siitä, että lapset todellakin oppivat leikkimällä, kuten Suomessa on tapana.

– Suomalaiset opettajat tuovat tarinoita ja asiayhteyksiä leikin kautta luokkahuoneeseen. Tämä on uutta maailmalla. Oppiakseen numeroita ei tarvitse istua pulpetissa, vaan ne voi oppia vaikka kauppaleikin kautta.

Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Jonna Kangas

Yhtiön pedagoginen johtaja Jonna Kangas on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori. Hänen mukaansa leikkimällä oppiminen valaa lapsiin itseluottamusta.

– Leikki on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita ja rooleja. Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Se kehittää sinnikkyyttä, Kangas sanoo.

Uusi päiväkoti nyt Vietnamiin

Nyt yhtiö laajentaa toimintaansa Vietnamiin, jossa se alkaa tarjota varhaiskasvatusta yhteistyössä Quality Training Solutions Vietnam -yhtiön kanssa. Se on yksi Vietnamin johtavista koulutusalan organisaatioista, jolla on partneriyhtiöitä myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Ensimmäinen päiväkoti avataan ensi maaliskuussa Saigoniin. Ilmoittautuminen on juuri avattu vanhemmille.

Sekä Hei Schoolsin että FinlandWay International Preschoolsin tavoitteena on, että ulkomaalaisissa päiväkodeissa ei pitkällä tähtäimellä työskentele pysyvästi suomalaista henkilöstöä vaan paikalliset ammattilaiset koulutetaan suomalaisiin oppeihin.

Lue myös:

Pekingissä voi pian shoppailla suomalaispäiväkotien oppeja – Kiinalainen isoäitikin tietää, että ne ovat parhaita maailmassa (10.10.2017)

Koulutusviennistä voi tulla Suomen seuraava hittituote (14.6.2017)

Koulutusvienti on kasvava bisnes – kiinalaisrehtorit opissa Suomessa: "Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa" (9.12.2017)

Suomen koulutusviennin huikein harppaus: Startup-oppia Pohjois-Koreaan (1.6.2016)

Natsi-Saksan elohopealla lastattu sukellusvene on ruostunut Norjan rannikolla lähellä Bergeniä aina siitä asti, kun brittiläinen sukellusvene upotti vihollisensa helmikuussa 1945.

U-864-sukellusveneessä on arviolta 65–67 tonnia metallista elohopeaa yli puolessatoista tuhannessa säiliössä. Elohopea oli tarkoitettu Saksan liittolaismaalle Japanille aseiden valmistamiseen. Alukseen lastattiin myös sotilaskoneiden osia ja piirustuksia.

U-864 oli kärsinyt alkuvuonna 1945 vaurioita karilleajossa ja brittilennoston pommituksessa, mutta Norjassa tehtyjen korjausten jälkeen alus oli helmikuun alussa valmis jatkamaan matkaa.

Se katkesi alkuunsa, kun brittiläiset koodinmurtajat paljastivat suunnitelman. U-864 sai peräänsä brittiläisen Venturer-sukellusveneen. Taistelu oli erittäin poikkeuksellinen, koska se käytiin täysin veden alla.

Tuntien jahdin jälkeen Venturerin torpedo katkaisi vihollissukellusveneen kahteen osaan. Kaikki aluksessa olleet 71 saksalaista miehistön jäsentä ja kaksi japanilaista insinööriä kuolivat.

Hylky painui 150 metrin syvyyteen, vajaan neljän kilometrin päähän Fedjen saaresta.

1990-luvulla saksalainen historioitsija alkoi epäillä, että U-864:ssa oli ollut lastina elohopeaa. Hän varoitti Norjan viranomaisia vuonna 2003, ja Norjan laivasto paikallisti hylyn samana vuonna saatuaan vihjeitä myös kalastajilta.

Nostaako voi eikö nostaa?

Kuluneiden vuosien varrella etenkin Fedjen asukkaat ovat tuskastuneet meressä makaavaan sukellusveneeseen ja sen myrkkylastiin. Huoli seuraavista sukupolvista on suuri, sanovat mielenosoituksiakin järjestäneet fedjeläiset.

Poliittinen keskustelu on aaltoillut hylyn nostamisesta peittämiseen. Myös elohopeasäiliöiden noutamista robottisukellusveneellä on ehdotettu.

Poliitikkojen kannat ovat vaihdelleet. Vuonna 2009 tuolloinen hallitus päätti hylyn nostamisesta, mutta käytännössä asia ei edennyt.

Rannikkovartiosto kannatti sorapeittoa jo tuolloin ja suositteli sitä myös raportissaan neljä vuotta sitten. Hallitus on nyt varannut ensi vuoden budjetissaan runsaat kolme miljoonaa euroa hylyn hautaamiseksi.

Hylyssä on myös 27 torpedoa sekä käsikranaatteja ja laukaisijoita, yhteensä noin 4,5 tonnia TNT:tä. Myös ydinenergian tuottamiseen tarkoitetuista uraanioksidista ja raskaasta vedestä on epäilyjä.

Hautaamisen on määrä sujua hylkyyn kajoamatta Norjan geoteknillisessä laitoksessa NGI:ssä suunnitellun erikoisrakenteisen lautan avulla.

Hylyn päälle kasataan metrien paksuudelta soraa ja hiekkaa. Valmista on tarkoitus tulla kesään 2020 mennessä.

Merenpohja uppoamispaikalla on epävakaa ja varsin kalteva, mikä aiheuttaa lisäpulmia. Runsaat kaksi vuotta sitten hylyn keulaosan puoleista pohjaa jo vakautettiin tuhannella tonnilla hiekkaa ja kiviä.

Loppuuko elohopeavuoto?

Hylyssä on metallista elohopeaa. Sitä arvioidaan vuotavan mereen nelisen kiloa vuodessa. Näytteiden perusteella elohopeaa on merenpohjassa 30 000 neliömetrin laajuudelta.

Karkuun päässeenä metallinen elohopea voi muuttua metyylielohopeaksi, joka on voimakas hermomyrkky. Kaloilla ja simpukoilla on taipumus varastoida metyylielohopeaa elimistöönsä.

Luonnonsuojelijat epäilevät, ettei paksukaan sorakerros eristä hylkyä kylliksi. Jo pienikin määrä elohopeaa voi tehdä kalasta syöjilleen vaarallista, he varoittavat.

Norjan rannikkovartioston mukaan kala- ja simpukkanäytteiden analyyseissä ei ole havaittu muita rannikkovesiä korkeampia elohopeamääriä. Alueen kalastus- ja veneilykielto kumottiin toissa vuonna.

Katsottavaa:

Norjan rannikkovartioston animaatio U-864:n hylyn nykytilasta. (4 minuuttia)

BBC:n dokumentti U-864- ja Venturer-sukellusveneiden taistelusta – The Hunt for U-864 (46 minuuttia)

Tuoreessa Kantar TNS:n puoluebarometrissa puolueiden järjestys on mennyt osin uusiksi.

Myönteisimmät arviot suomalaisilta saa SDP, johon vähintään melko myönteisesti suhtautuu nyt 43 prosenttia suomalaisista. Viime kevään mittaukseen verrattuna SDP:n tulos on parantunut 6 prosenttiyksikköä.

Samalla SDP ohitti niukasti vihreät. Vihreisiin myönteisesti suhtautuu 42 prosenttia suomalaisista. Kevään mittauksesta vihreille on tullut pudotusta 4 prosenttiyksikköä.

Vasemmistoliittoon myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut ja puolue menee mittauksessa kokoomuksen ohi kolmannelle sijalle. Vasemmistoliittoon suhtautuu nyt myönteisesti 38 prosenttia suomalaisista, kun taas kokoomukseen myönteisesti suhtautuvia on 36 prosenttia.

Kokoomukseen myönteisesti suhtautuvien osuus on pysynyt lähes ennallaan viime keväästä. Keskustaan myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 33 prosenttia.

Perussuomalaisiin myönteisesti suhtautuu vain 18 prosenttia suomalaisista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin puoli vuotta sitten.

Kuudesta suurimmasta puolueesta perussuomalaisiin suhtaudutaan kielteisimmin. Suomalaisista 74 prosenttia suhtautuu perussuomalaisiin vähintään melko kielteisesti.

Toiseksi karuimmat arviot saa keskusta, johon kielteisesti suhtautuu 59 prosenttia suomalaisista.

Suhtautumista pienimpiin eduskuntapuolueisiin ei barometrissa selvitetty.

Enemmistö suomalaisista ajattelee hallituksen onnistuneen huonosti

Kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ajattelee Juha Sipilän (kesk.)hallituksen onnistuneen tehtävässään huonosti tai melko huonosti. Näin ajattelee 62 prosenttia suomalaisista.

Vajaa kolmasosa suomalaisista ajattelee Sipilän hallituksen onnistuneen tehtävässään vähintään melko hyvin.

Hallitukseen tyytyväisiä on nyt hieman enemmän kuin puoli vuotta sitten, mutta toisaalta myös tyytymättömien määrä on lisääntynyt. Tämä selittyy sillä, että aiempaa useammalla vastaajalla on mielipide hallituksesta.

Myöskään opposition toimintaan ei olla tyytyväisiä, vaan sen ajatellaan selviytyneen tehtävästään heikommin kuin hallitus. Kolme prosenttia vastaajista arvioi opposition onnistuneen tehtävässään hyvin, 22 prosenttia melko hyvin.

Kyselyssä selvitettiin myös äänestysaikeita. 70 prosenttia suomalaisista ilmoitti aikovansa varmasti äänestää eduskuntavaaleissa. Tulos on suunnilleen sama, kuin vastaavana ajankohtana ennen viime eduskuntavaaleja vuonna 2014.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS syys-lokakuussa. Haastateltujen kokonaismäärä on 1 233 ja tulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy

Kahta 18-vuotiasta epäillään törkeästä parituksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus päätti torstaina vangita vuonna 2000 syntyneet naisen ja miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä parituksesta.

Teot ovat tapahtuneet syyskuussa Turussa ja Tampereella. Tarkempi tekoaika on 12.9.2018–20.9.2018.

Asiakirjat on määrätty salaisiksi.

Facebook-päivitysten mukaan epäillyt ovat avoliitossa.

Törkeästä parituksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Törkeässä parituksessa tavoitellaan yleensä huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on alle 18-vuotias lapsi.

Tutkinnanjohtaja ei ota kantaa, miksi poliisi tutkii rikosta törkeänä parituksena.

– Tutkinnan keskeneräisyyden ja asiaan liittyvien osallisten arkaluotoisten tietojen johdosta tutkinnan yksityiskohdista ei tiedoteta tässä vaiheessa tämän tarkemmin, rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoo.

Uutuuskirja sanoittajamestari Juha "Junnu" Vainiosta ei ole istunut kaikkien pirtaan. Uusi elämäkerta piirtää raadollisen kuvan sanataiteilijasta alkoholismin, perheväkivallan ja uskottomuuden kautta.

Kirjan tehneiden tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson mukaan kipakkaakin palautetta on tullut sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestein.

Kirja on herättänyt ihmetystä myös Vainion lapsissa. Musiikkimies Ilkka "Ile" Vainio kertoi Ilta-Sanomille, ettei tunnista miestä, jota kirjassa kuvaillaan väkivaltaiseksi. Vainion mukaan kirja antaa väärän käsityksen isästä, jonka hän muistaa rakastavana ja kannustavana.

Ilta-Sanomien mukaan tekijöiden on myös väitetty laittaneen sanoja kirjaa varten haastateltujen suuhun.

Muistoja ja tarinoita kirjaan ovat kertoneet artistit, ystävät ja perheenjäsenet. Kaikki tarinat eivät ole kauniita.

Esimerkiksi Juha Vainion entinen vaimo Taina Vainio kertoo vaikeista vuosista Juhan kanssa, pahoinpitelyistä ja riidoista. Toisaalta Taina Vainio kertoo myös, että he viettivät myös ihan tavallista perhe-elämää.

Legendaa ei haluttu vetää lokaan

Tekijät puolustavat viime viikolla julkaistua Sellaista elämä on -teostaan.

Pietiläisen mukaan tekijäkaksikon alkuperäinen ajatus oli tehdä fanikirja. Haastatteluvaiheessa saadut tiedot ja tarinat muuttivat suunnan.

– Jos joku ajattelee, että lähdimme ilkeyttämme tekemään legendasta likaista, on väärässä. Tehdessämme haastatteluja, alkoi kuitenkin esiin tulla tietoja, joita emme ennen Junnusta tienneet, emme olleet ennen kuulleet. Olisimme voineet jättää noin puolet haastatteluissa olleista asioista pois, mutta mikä järki siinä olisi ollut, Petri Pietiläinen sanoo nyt.

– Tämä kirja rehellisyydessään ja raadollisuudessaan tekee ihmisen.

Huomion ja palautteen määrä osittain yllätti tekijäkaksikon.

– Aika rajuakin palautetta tuli välillä, kiittävää, mutta kriittistäkin. Se yllätti, että kaikki olivat niin valtavan kiinnostuneita. Juha Vainio on niin valtavan merkittävä Suomessa, Pietiläinen sanoo.

Kymmeniä haastateltavia

Pietiläisen ja Metson toimittama elämäkerta julkaistiin viikko sitten näyttävästi.

Tiedotustilaisuudet järjestettiin sekä Kotkassa että Helsingissä, tekijät istuivat aamu-TV:n sohvallaja eri mediat kirjoittivat otsikoita esimerkiksi Vainion päihteiden käytöstä.

Junnun 80-vuotisjuhlavuonna julkaistua kirjaa varten haastateltiin kymmeniä ihmisiä.

Kirjan tekovaiheessa 25 haastateltavan joukko kasvoi kymmenillä, kun kävi selväksi, että edellinen vuonna 1998 ilmestynyt Reijo Ikävalkon kirjoittama Junnu – täyttä elämää – Kotkan poikii ilman siipii oli siloteltu ja sensuroitu.

Haastattelujen lisäksi kaksikko kaiveli myös arkistoja ja lehtileikkeitä sekä perhealbumeja. Niiden lisäksi kuvia löytyi myös kansalliskirjastosta.

– Mitään ei ole sävelletty itse. Tarinaa on tullut, ja ne laitettiin kirjaan, Juha Metso sanoo.

Kotkalainen laulaja ja sanoittaja Juha "Junnu" Vainio kirjoitti uransa aikana sanat noin 2500 lauluun.

Totuus useiden tarinoiden summa

Kirjassa ei peitellä sitä, että alkoholi virtasi tiettynä aikakautena Juha Vainion elämässä. Ryyppääminen vaikutti luonnollisesti myös työntekoon.

Elämäkerrassa viihdetaiteilija Danny muistelee noita aikoja: "Monesti studiossa odotettiin turhaan sovittuja tekstejä saapuvaksi. Hyvät ystävät tulivat avuksi, eivätkä tekstintekijän maine ja työtehtävät menneet karille. Jaakko Salo tunsi Juhan tyylin ja ajatukset. Salon tekstit olivat niin lähellä Juhan laatutasoa, ettei niistä erota, mitkä teksteistä ovat Juhan ja mitkä Jaakon tekemiä."

Yksi rajuimmista kirjan kuvista näyttää, miten Juha Vainio juo viinaa lasten retkellä Suomenlinnassa.

– Ihmiset kertoivat rankkojakin asioita. Keitä me olemme sensuroimaan niitä? Pietiläinen kysyy.

Hänen mukaansa Junnun elämään liittyvistä tilanteista kolme tai neljäkin eri ihmistä saattoivat kertoa omanlaisensa tarinan. Totuus on kirjailijan mukaan todennäköisesti jossain näiden välissä.

– Kaikki on laitettu kontekstiin. Se kenties järkyttää osaa haastatelluista, jos he mielestään ovat kertoneet kaunista ja hyvää. Joku toinen on sanonut jotain rumempaa. Sitten järkytytään, että miten tämä nyt näin. Haastateltavat kuitenkin tiesivät, että haastattelemme useita ihmisiä, Pietiläinen sanoo.

Suomen Kennelliitto on myöntänyt sankarikoiran arvon 18 koiralle. Listan palkittavista koirista tarinoineen löydät Kennelliiton sivuilta.

Kaksi palkituista koirista asuu Lapissa. Kemiläiskoira Camo pelasti vuosi sitten iäkkään heikkokuntoisen miehen hengen herättämällä omistajansa huomion voimakkaalla reaktiolla.

Kotona sisällä ollut amerikanstaffordshirenterrieri Camo alkoi yhtäkkiä vetää eteisessä kovasti kohti tuulikaappia, ulista ja haukkua.

Sen jälkeen se hyppi tuulikaapin ovea vasten, mitä se ei yleensä tee, ja vaati päästä ulos. Omistaja avasi tuulikaapin oven ja Camo alkoi hyppiä voimakkaasti ulko-ovea vasten. Samalla kun omistaja avasi ulko-oven, Camo lähti vetämään pihan aitaa kohti.

Omistaja meni lähemmäksi ja huomasi, että tiellä lojui ruokaostoksia. Samalla hän kuuli vaikerrusta ja huomasi tiellä makaavan iäkkään miehen. Miehen pyörä ja ostoskassit olivat kaatuneet hänen päällensä..Miehen kasvot olivat vaaleansinertävät.

Camon omistaja otti pyörän ja tavarat pois miehen päältä ja käänsi hänet kylkiasentoon. Apuun tuli muitakin ja mies virkosi.

Mies oli aiemmin yrittänyt pyytää apua, mutta kukaan ei ollut pysähtynyt.

Ambulanssi saatiin paikalle ja heikkokuntoinen mies vietiin hoitoon. Omistaja hämmästelee koiransa voimakasta rektiota, sillä hän ei ollut itse kuullut mitään.

Rovaniemeläinen Brada pelasti häkämyrkytykseltä

Lapista sankarikoiran arvon saa myös rovaniemeläinen saksanpaimenkoira Brada, joka pelasti omistajansa häkämyrkytykseltä.

Tammikuussa 2018 Brada herätti omistajansa murinalla ja haukunnalla. Omistajat eivät tienneet, että jotain oli vialla, ennen kuin koira herätti heidät. Sen jälkeen he havaitsivat, että talon terassi oli liekeissä ja tuli pyrki sisään.

Omistaja arvelee, että ellei Brada olisi saanut omistajiaan hereille, he olisivat todennäköisesti menehtyneet häkämyrkytykseen. Ihminen ei voi aistia ilmassa olevaa häkää, sillä se on väritön, hajuton ja mauton kaasu.

Sankarikoirat palkitaan 16. joulukuuta Helsingissä Koiramessut-tapahtumassa. Lisäksi 11 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä.

Lue lisää:

Kaksi sankarikoiran arvonimeä Imatralle – Milo ja Sera pelastivat kumpikin ihmishengen

Japani ei ole valmis solmimaan toisen maailmansodan päättävää rauhansopimusta Venäjän kanssa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi syyskuussa Japanin pääministerille Shinzo Aben Vladivostokin talousfoorumissa ja ehdotti rauhansopimusta toisen maailmansodan lopettamiseksi. Putinin ehdotuksen mukaan rauhansopimus ei sisältäisi mitään ehtoja kummankaan osapuolen taholta.

Abe oli vastannut Putinille, ettei Japani ole valmis solmimaan rauhaa ennen kuin aluekysymys on ratkaistu.

Neuvostoliitto, jonka perillinen Venäjä on, valtasi Japanilta toisen maailmansodan loppuvaiheessa Sahalinin saaren eteläosan ja Kurillien saariryhmän.

Japani on sodan jälkeen vaatinut menettämiään alueita takaisin. Käytännössä tilanne ei ole muuttunut sen jälkeen, kun sota loppui vuonna 1945.

Putinin mielestä rauhansopimus oli tärkeä maiden välisen luottamuksen vahvistamiseksi. Putin kertoi asiasta Valdain keskustelutapahtumassa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut sulkea Yhdysvaltain ja Meksikon välisen rajan, jos pohjoiseen pyrkivää tuhansien hondurasilaisten siirtolaiskulkuetta ei pysäytetä.

– Vaadin Meksikoa lopettamaan tämän vyöryn, ja jos se ei pysty siihen, määrään Yhdysvaltain asevoimat sulkemaan etelärajamme, Trump kirjoitti Twitterissä.

Yli 3 000 kilometriä pitkän rajan sulkeminen pysäyttäisi satojen tuhansien ihmisten päivittäiset matkat ja vaikeuttaisi maiden välistä kaupankäyntiä. On epäselvää, kuinka vakavasti Trump harkitsee rajan sulkemista.

Trump totesi Twitterissä, että siirtolaisten ja huumekaupan pysäyttäminen on hänelle tärkeämpää kuin vapaakauppa Meksikon kanssa. Jo tiistaina Trump uhkasi lopettaa kehitysavun Hondurasiin, Guatemalaan ja El Salvadoriin, jos ne eivät pysäytä siirtolaisten etenemistä.

Siirtolaiskulkueita ollut jo vuosia

Yhdysvalloissa on uutisoitu viime päivinä usean tuhannen hondurasilaisen siirtolaisen kulkueesta, joka matkaa tällä hetkellä Guatemalan halki. Siirtolaiset pyrkivät Meksikoon ja edelleen Yhdysvaltoihin, jossa monet aikovat hakea turvapaikkaa.

Väli-Amerikasta lähtevät siirtolaiset ovat jo vuosia matkustaneet yhdessä, sillä se tuo turvaa rikollisilta ja korruptoituneilta poliiseilta. Siirtolaiset pakenevat usein jengiväkivaltaa ja köyhyyttä.

– Näitä kulkueita on ollut vuosia, mutta niistä on tullut tunnettuja vasta presidentin twiittien myötä, Yhdysvaltain siirtolasipolitiikkainstituutin johtaja Andrew Selee sanoi uutistoimisto AP:lle.

Siirtolaiset voivat liikkua vapaasti Hondurasin ja Guatemalan rajan yli. Meksiko kuitenkin vaatii heitä kuitenkin joko esittämään rajallaan viisumin tai anomaan turvapaikkaa.

Meksiko lähetti etelärajalle poliiseja

Meksikon peson arvo laski Trumpin twiittien jälkeen puolitoista prosenttia Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Meksikon poliitikot ovat silti suhtautuneet Trumpin uhkaukseen rauhallisesti. Ulkoministeri Luis Videgarayn mukaan niille ei tule antaa liikaa painoarvoa.

– Meille tärkeintä ovat siirtolaiset ja heidän ihmisoikeutensa, Videgaray sanoi.

Videgarayn tilalle ulkoministeriksi joulukuussa nouseva Marcelo Ebrard puolestaan sanoi, että Trumpin puheet liittyvät Yhdysvaltain kongressivaaleihin marraskuun alussa. Maahanmuutto on ollut vaaleissa keskeinen teema.

Meksiko lähetti kuitenkin etelärajalleen lisää poliiseja ottamaan vastaan siirtolaisia.

Trumpia päätös näytti miellyttävän. Hän välitti Twitterissä videon poliisien saapumisesta ja kiitti samalla Meksikoa yhteistyöstä.

Keskusrikospoliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemälle kotietsinnälle ja takavarikoille oli lainmukaiset edellytykset, Helsingin hovioikeus päätti tänään.

Oikeus katsoi, että takavarikot voidaan pitää edelleen voimassa ja että poliisi voi hyödyntää muistitikulta löytynyttä tiedostoa.

KRP teki niin sanotun erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin joulukuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta.

Kotietsintää laittomana pitänyt toimittaja vaati oikeudessa, että takavarikot todetaan rauenneiksi ja tavarat palautetaan. Hänen mukaansa poliisin toimet ovat puuttumista toimittajan lähdesuojaan.

Osa artikkelin tiedoista perustui Puolustusvoimien salaisiksi leimattuihin asiakirjoihin, ja uutisointia alettiin tutkia epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Samalla aloitettiin tutkinta koskien sitä, miten tiedot ovat päätyneet lehdelle. Mahdollista tietovuotoa tutkitaan nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen.

Poliisi ei viime aikoina ole ottanut kantaa siihen, onko epäillyn tietovuotajan jäljille päästy tai montako epäiltyä jutussa on.

Erityinen kotietsintä tarkoittaa koti- tai paikanetsintää silloin, kun on syytä olettaa, että etsinnän kohteella on sellaista tietoa, jota koskee laissa yksilöity takavarikkokielto. Tällaista on muun muassa toimittajan lähdesuojan alainen materiaali.

Taustalla uutinen Viestikoekeskuksesta

Pakkokeinojen taustalla oli Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistu artikkeli puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Toinen jutun kirjoittajista rikkoi vasaralla kannettavan tietokoneen kotitalonsa kellarissa.

Tietokone syttyi palamaan. Paikalle saapui pelastuslaitoksen yksikkö ja poliisipartio. Tutkinnanjohtaja arvioi poliisipartiolta saatujen tietojen perusteella, että tietokoneen rikkominen liittyi Helsingin Sanomien uutisessa käsiteltyyn turvaluokiteltuun aineistoon.

Tutkinnanjohtaja antoi määräyksen takavarikoida rikottu tietokone sekä tehdä kotietsintä toimittajan kotiin. Kotietsinnän yhteydessä toimittajalta takavarikoitiin erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Helsingin käräjäoikeus katsoi aiemmin, että pakkokeinot olivat laillisia. Käräjäoikeus päätti, että muistitikulta löytynyttä tiedostoa voitiin hyödyntää. Toimittaja valitti päätöksestä hovioikeuteen.

"Muistitikulta löytynyt tiedosto ei osoita lähdettä"

Helsingin hovioikeus päätti myös, että poliisi saa hyödyntää toimittajalta takavarikoidusta muistitikusta löytynyttä tiedostoa. Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoi STT:lle aiemmin tällä viikolla, että ei vielä tiedä mitä tiedosto sisältää.

– Me tiedämme tiedoston otsikon, emme tiedä tiedoston sisältöä. Etsintävaltuutettu ilmoitti, että pitää hakea lupa tiedoston käyttöön.

Etsintävaltuutettu on tässä tapauksessa poliisin määräämä asianajaja, jonka tehtävä on vahtia ettei lähdesuojaa rikota.

Ennen kuin oikeus teki päätöksen, se tutustui tiedoston sisältöön.

– Hovioikeus tiedostoon tutustuttuaan katsoi, ettei se osoittanut lähdettä, hovioikeus kertoo tiedotteessaan.

Oikeuden mukaan aineisto voitiin siksi takavarikoida ja jäljentää.

Varsinainen tutkinta, jota kotietsinnät ja takavarikot koskevat, liittyy Helsingin Sanomien uutiseen ja siihen, miten lehti sai haltuunsa Puolustusvoimien salaiseksi leimattuja asiakirjoja.

Näin ollen poliisi epäilee, että tiedostossa olisi jotakin, joka voisi edistää tutkintaa.

– Sanotaan, että kyllä sen täytyy liittyä tutkittavaan asiaan, koska muutenhan sillä ei ole mitään relevanssia meille, Ranta-aho sanoo.

Toimittaja saattaa hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta

Hovioikeuden mukaan käytetyille pakkokeinoille oli turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikosepäilyn takia pakkokeinolain mukaiset edellytykset.

Hovioikeus katsoi, että pakkokeinojen kohdistaminen toimittajaan ei sellaisenaan loukkaa vapaan lehdistön lähdesuojaan perustuvaa vaitiolo-oikeutta. Hovioikeuden mukaan tässä tapauksessa pakkokeinoilla ei pyritty murtamaan lähdesuojaa.

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointiin osallistunut toimittaja harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta, kertoo toimittajan asianajaja Kai Kotiranta.

Valitusluvan hakemista puoltaa Kotirannan mukaan se, että asiassa on kyse tietyssä mielessä sananvapauden ja lähdesuojan linjaamisesta.

Lue myös:

Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa: Helsingin Sanomien toimittajan asuntoon tehty kotietsintä oli laillinen

"Liekkiä ja savua tuli niin kunnolla" – Lue, miten HS:n Viestikoekeskus-uutisointi johti toimittajan asuntoon tehtyyn kotietsintään

Olkiluodon ydinvoimalassa seurataan taas vuotavaa polttoainenippua, kertoo Lännen Media. Vuoto havaittiin ykkösyksikössä heinäkuussa.

Olkiluodon voimalaitoksen käytönvalvontapäällikkö Niko Mononen Säteilyturvakeskuksesta (STUK) kertoo Lännen Medialle, että Teollisuuden Voima (TVO) on seurannut vuotoa ja se on pysynyt pienenä. Asialla ei ainakaan tällä hetkellä ole merkitystä ydinturvallisuudelle.

Monosen mukaan kahdenkymmenen vuoden aikana Olkiluodossa on ollut keskimäärin yksi vuotava nippu vuodessa.

Vuonna 2016 ykkösreaktorissa havaittiin useita vuotoja, ja viime vuoden lokakuussa yksikössä oli vuodon vuoksi ylimääräinen polttoaineseisokki. Kakkosreaktorista poistettiin tämän vuoden vuosihuollossa kaksi vuotavaa polttoainenippua.

Vaikka tapauksia on ollut viime vuosina keskimääräistä enemmän, kyse voi olla sattumasta.

– Pitäisin näitä yksittäistapauksina, STUKin Mononen sanoo Lännen Medialle. Kaikkien vuotojen syistä ei toistaiseksi ole tietoa. Voimayhtiöiden mukaan syy on yleensä reaktoriin päässyt vieras esine tai valmistusvirhe.

TVO pitää vuotoja "jonkinasteisena riesana", mutta niillä ei ole yleensä merkitystä turvallisuudelle.