On kesä 1969. Meneillään ovat loppukesän heinätyöt ja enonkoskelaisen maalaistalon vanhempi emäntä Emma Heikkinen on valmistamassa ruokaa pellolla uurastavalle työväelle. Ensimmäiselle luokalle syksyllä lähtevä Pasi Heikkinen pyörii mummonsa kaverina keittiössä. Tuvassa on myös vieras, Suomen kielen nauhoitearkiston tutkija Erkki Lyytikäinen. Hän on taltioimassa Emma Heikkisen puhetta.

Haastattelu keskeytyy pian emännän kiireiden vuoksi, joten Lyytikäinen siirtyy jututtamaan pientä Pasia. Pian porstuasta kuuluu kopinaa ja Pasin tarkka selostus kalareissuista hiljenee hetkeksi.

– Ei oo oman talon väkkee. Vierraat käyp aena töetä pyytämässä meiltä. Myö ollaan sanottu, että ei oo ku heinäntekkoo, kommentoi 7-vuotias Pasi topakasti ja jatkaa kalajuttujaan.

Hetkestä käynnistyy jo neljää sukupolvea koskettava taival, joka on antanut kotimaiselle kielentutkimukselle harvinaisen paljon. Tuon sattumuksen vuoksi Pasi Heikkinen on ollut osa erittäin poikkeuksellista seurantaa jo lähes 50 vuoden ajan.

– Tämä murreseuranta on koko valtakunnan mittakaavassa merkittävä. Myöskään muualla maailmassa ei tiettävästi ole tavattu yhtä pitkään kestänyttä yksilömurteen seurantaa, kertoo suomen kielen professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Kuuntele Kotimaisten kielten keskuksen arkistoista löytyvä ääninäyte 7-vuotiaan Pasi Heikkisen haastattelusta vuodelta 1969 klikkaamalla alla olevaa videota. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Erityisesti itämurteet ovat muuttuneet voimakkaasti

Tutkijat ovat havainneet, että murteet ovat kahden viime sukupolven välillä muuttuneet paljon. Puheen muutos on nykylapsilla ollut huomattavasti aiempia sukupolvia vauhdikkaampaa. Tämä on ollut yllättävä tieto osalle tutkijoista.

– Jokainen sukupolvi rakentaa oman puhekielensä uudestaan. On ollut yllättävää, että muutos tapahtuu noinkin radikaalisti. Esimerkiksi vokaalipiirteissä Pasilla lapsena oli muata ja piätä, mutta hänen pojillaan lähes 100-prosenttisesti maata ja päätä. Minusta tuollainen muutos vain kahden sukupolven välillä on suuri, pohtii Palander.

Hän on seurannut Heikkisen perheen elämää 1980-luvulta lähtien. Seuruututkimukseen mahtuu kaikkiaan 11 ihmistä neljästä eri sukupolvesta.

Kansanomaisesti viäntäminen on häviämään päin kaikilla nuorilla. Kaikkiaan lapset ovat siirtyneet yleiskieleen. Marjatta Palander

Erityisesti murteiden muovautuminen näkyy Palanderin mukaan itämurteissa. Ne ovat ottaneet runsaasti vaikutteita eteläsuomalaisesta puhetavasta ja länsimurteista. Itä-Suomessa on lähennytty yleistä puhekieltä, joka on osalle länsimurteista ominaisempaa. Nämä seikat ovat tulleet ilmi useissa tutkimuksissa, mutta myös Heikkisen perheen seuraaminen on vahvistanut näkemystä.

– Kansanomaisesti viäntäminen on häviämään päin kaikilla nuorilla, mutta näillä lapsilla se on hävinnyt lähes 100-prosenttisesti. Kaikkiaan lapset ovat siirtyneet kohti yleiskieltä. Mukaan on tullut myös selvää länsimurteisuutta. Paitsi äännepiirteissä, se näkyy lauserakenteissakin. Seuruuperheen nuoremmalla polvella esiintyy jo sellaisia ilmauksia kuin "rupes tekkeen", "alko reistailemmaan" ja jopa "pysttyy tehä", jotka ovat leviämässä Etelä-Suomesta päin, kuvailee Palander.

Turun yliopiston dosentti, lehtori Tommi Kurki puolestaan arvioi, että myös länsimurteisiin kuuluvat lounaismurteet ovat muuttuneet itäsuomalaisten tapaan nopeasti. Länsimurteiden murrealueella muutos on ollut hitaampaa erityisesti Tampereen seudun hämäläismurteissa.

– Siinä mielessä näen lounaismurteissa ja savolaismurteissa yhtäläisyyksiä, että sieltä on todella paljon vanhoja perinteisiä piirteitä väistynyt, sanoo pitkään murteita tutkinut Kurki.

Kolmannen polven tutkimuskohde, nykyisin Liperissä asuva Pasi Heikkinen puhuu itse vahvaa Savo-Karjalan murretta ja on ylpeä siitä. Vanhoja tutkimusäänitteitä kuultuaan hän kuitenkin on huomannut muutoksia omassakin puheessaan.

– Murresanoja on jäänyt pois. On siellä jotain savolaisuutta kuitenkin tähellä, mies nauraa.

Heikkinen on sukupolvea, jonka puheesta murre kuuluu. Hänen 13-vuotiailta lapsiltaan moni vivahde on häipynyt lähes kokonaan.

Puheen nuotti säilyy pisimpään

Suurimmat muutokset itämurteissa ovat tapahtuneet juuri vokaalipiirteissä, joista monet ovat häviämässä. Jos edellinen sukupolvi on sanonut ”piä tai ”suattaa”, niin nykyiset sanovat ”pää” ja ”saattaa”. Marjatta Palanderin arvion mukaan vokaalipiirteitä voi olla helpompi kontrolloida. Konsonanttipiirteet sen sijaan ovat itämurteissa tiukemmassa.

Konsonanttien kahdentaminen kuuluu vielä vahvasti Pasi Heikkisen 13-vuotiaiden kaksospoikienkin puheessa: ”jottain” ”lähttee” tai ”käymmään”. Murrealueen paljastaa lopulta hyvin usein intonaatio, puheen nuotti, joka säilyy pisimpään.

– Ihminen voi olevinaan puhua yleiskielisesti, mutta intonaatio paljastaa savolaisuuden tai hämäläisyyden. Siitä on vaikea oppia pois, jonka on lapsena oppinut, muistuttaa Palander.

Samaa mieltä on myös dosentti Tommi Kurki, joka arvelee, että murteiden muutos näkyy vahvimmin sanastossa.

– Kaikkein selvimmät murteellisuudet tai piirteet, jotka erottelisivat vahvimmin muista murreryhmistä, karsiutuvat usein herkimmin.

Lapsella, jonka vanhemmat ovat perin savolaisia, voi jotain kaikuja olla. Äänensävy on ehkä se, mistä kaikuu vähän jotain että se on erilaista Marika Hallikainen

Monet Palanderin mainitsemat esimerkit näkyvät hyvin myös esimerkiksi päiväkotien arjessa. Siilinjärveläisen Pilvilinnan päiväkodin vs. päiväkodinjohtaja Marika Hallikaisen mielestä, lasten puheessa ei enää kuulu kovin voimakas murre.

– Se on ihan tavallista puhekieltä. Semmoisella lapsella, jonka vanhemmat ovat perin savolaisia, voi jotain kaikuja olla. Äänensävy on ehkä se, mistä kaikuu vähän jotain että se on erilaista, miettii 2000-luvun alkupuolelta päiväkotimaailmassa työskennellyt Hallikainen.

Palanderin mukaan mielikuva vähämurteisista nykylapsista pitää paikkansa.

– Kyllä se näkyy hyvin laajasti.

Netti, sosiaalinen media ja muuttoliike vaikuttavat

Lähes 15 vuotta Liperin seudulla asunut Pasi Heikkinen näkee muutoksen murteessa, kun kuuntelee lastensa puhetta.

– Enemmän se on heillä kirjakieltä. Joitain sanoja voi olla, mitä isältäkin on heijän korviin tarttunut, virnistää Heikkinen.

Hän arvioi, että ympäristöllä on vaikutusta murteeseen. Itä-Suomen yliopiston professori Marjatta Palander vahvistaa ajatuksen: päiväkodilla ja koululla on suuri merkitys.

– Netti ja sosiaalinen media jouduttavat tiettyjen muutosten siirtymistä eri puolille maata. Myös muuttoliike ja pitkät päivittäiset työmatkat vaikuttavat, tarkentaa Palander.

Olen tylsä ja sanon, että huomiomme kiinnittyy muutoinkin enemmän siihen, mikä muuttuu eikä siihen, mikä säilyy samanlaisena. Tommi Kurki

Turun yliopiston suomen kielen dosentti, lehtori Tommi Kurjen mukaan ihmisten mahdollisuudet kuulla eri murteita ja kieliä tavallisessa arjessa ovat kasvaneet runsaasti aivan lähivuosikymmeninä. Tästä syystä Kurki ei Palanderin tapaan ole yllättynyt murteiden muuttumisen nopeudesta.

– Näiden olosuhteiden takia muutos on mielestäni ihan ymmärrettävää. Olen tylsä ja sanon, että huomiomme kiinnittyy muutoinkin enemmän siihen, mikä muuttuu eikä siihen, mikä säilyy samanlaisena, miettii Kurki.

Vaikka murteet ovat muuttuneet aiempaa jyrkemmin juuri tuoreimman sukupolven aikana, ei niiden lopulliseen häviämiseen uskota.

– Aluemurteissa tulee kuitenkin olemaan eroa jatkossakin. Murteet eivät myöskään häviä vitseistä ja murrekaskuista. Hupimielessä ja pelleillessä murteita voi käyttää kuka vain. Viäntäminen tuskin palaa aktiiviseen käyttöön enää, ennustaa Palander.

Heikkisen perhettä hän pitää suomalaisen kielentutkimuksen kannalta arvokkaana.

– Perhe on tähän uhrannut paljon omaa aikaansa ja he ovat olleet aina valmiita haastatteluun.

Palander on tavannut perheen 3–6 vuoden välein. Yleensä keskustelut ovat kestäneet noin tunnin.

– Jos tästä on jollekin hyötyä, niin se on hyvä, Pasi Heikkinen toteaa iloisesti.

Marraskuisena torstaina vuonna 1808 kauppias Gadeniuksen renki sammutti huolimattomasti lyhdyn itäisessä kaupunginosassa sijaitsevassa hevosvajassa.

Lyhdystä pääsi valloilleen tuli, joka tuhosi lopulta noin neljänneksen koko Helsingistä.

Tuosta palosta sai alkunsa Helsingin asemakaava, jossa kahden ruutukaavakoordinaatiston väliin jäi Erottaja. Aukiosta muodostui merkittävä risteyskohta, mitä se on vielä nykyäänkin.

Keräsimme yhteen Erottajan historialliset vaiheet ja yhdistimme ne muutaman viikon sisällä alkavan remontin suunnitelmiin. Katso, miten aukio on muuttunut satojen vuosien varrella ja miltä se näyttää tulevaisuudessa.

Monin tavoin arvokas tontti

Puutalossa aukion laidalla asunut J.J.W. Lagus kirjoittaa muistelmissaan, että hänen talonsa ikkunoista lankesi aukion yli koko Helsingin kaunein näköala. Paikalta saattoi 1800-luvulla nähdä melkein koko Engelin luoman Helsingin.

– Kun aukiota nykypäivänä suhaa ristiin rastiin, sitä ei tule ajatelleeksi. Sieltä näkee kuitenkin edelleen monia kaupungin tärkeitä maamerkkejä, kun vain pysähtyy katsomaan, sanoo Erottajan aukion historiaa selvittänyt maisema-arkkitehti Tiina Perälä Näkymä Oy:stä.

Kaupunkirakenteellisesti aukio on hyvin merkittävä, mikä on Perälän arvion mukaan saattanut nostaa Erottajan esimerkiksi Monopoli-lautapelin kalleimmaksi tontiksi.

– Se on kaupungin historiallisen keskustan solmukohta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvin arvokas. Se on myös Suomen ja Helsingin mittakaavassa hyvin vanha aukio, sanoo Perälä.

Aukion keskellä sijaitsi pitkään kaivo, jonka luona emännät saattoivat vedenhakumatkalla päivitellä kuulumisiaan. Torilla on sijainnut myös häpeäpaalu ja siellä pidettiin hetken aikaa hevosmarkkinoita. Nykyään aukion keskellä risteää useita kaupungin liikenteellisiä pääväyliä.

– Aikoinaan koko Erottajan alue oli yhtenäistä torialuetta, jonka läpi ajettiin erilaisilla kulkuvälineillä. Tähän ei tietenkään voida nykypäivänä täysin palata, sanoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupungilta.

Kadut pysyvät jatkossakin liikenteen käytössä, mutta niiden viereen rajataan nykyistä selkeämpi autoton aukio.

– Kaupungilla on ollut tiedossa jo kauan, että paikalle pitäisi tehdä jotain. Tästä on tullut meille myös palautetta. Aukio on erittäin keskeinen paikka, jossa on paljon potentiaalia, sanoo Palmgren.

Asfaltti väistyy luonnonkiven tieltä

Alkujaan Erottaja oli vain jalkojen tamppaama hiekkakenttä, mutta hiljalleen risteyksen ilme muuttui viimeistellyksi. Tyylikkäimmillään risteys on ollut kokonaan nupu- ja mukulakivillä päällystettynä. Nykyään suurimman osan aukiosta peittää asfaltti.

Viimeinen remontti aukiolle on tehty 80-luvulla, jonka jälkeen se on hiljalleen rapistunut nykymuotoonsa. Palmgrenin mukaan aukion materiaalien laatutasoa nostetaan kesäkuussa alkavassa perusparannuksessa paljon nykyiseen verrattuna.

– Peruskorjauksessa pyritään kunnioittamaan paikan historiaa. Materiaalivalinnoissa esimerkiksi noudatetaan Helsingille tyypillisiä piirteitä ja alueelle tulee luonnonkivetystä samanalaisista suomalaisista kivilajeista, joita on nähtävissä kantakaupungin vanhoissa katukiveyksissä, sanoo Palmgren.

Erottajan aukio tullaan päällystämään pääasiassa monivärisillä luonnonkivilaatoilla. Historiasta tuttua nupukiveä tulee puolestaan Mannerheimintien ja Eteläesplanadin risteysalueelle. Peruskorjauksen suunnittelusta on vastannut Sitowise.

Linja-autopysäkistä kaupunkiareenaksi

Erottaja on todistanut Helsingin liikenteellistä kehitystä samalla, kun vilkas liikenne on muokannut ja ajoittain lähes vallannut aukion.

Hevosvaunut ja satunnaiset kulkijat ovat vaihtuneet ajan kuluessa bussipysäkkeihin ja raitiovaunuihin. Aukio on vuosien saatossa toiminut niin taksien, linja-autojen kuin raitiovaunujenkin pysähdyspaikkana.

Linjan 21 päätepysäkki sijaitsee aukiolla vielä nykyäänkin, mutta tulee korjauksen yhteydessä siirtymään Eiraan.

Myös aukiolla nykyään pysähtyville turistibusseille varataan jatkossa oma alue Eteläesplanadin varteen.

Erottajan aukio on tarkoitus muuttaa jälleen autottomaksi alueeksi osaksi kävelykeskustaa. Mannerheimintieltä poistetaan liittymä Erottajan aukiolle ja pyöräteitä aukion ympärillä parannetaan. Aukiolle tullaan myös sijoittamaan sekä kaupunkipyöräpiste että pyöräpaikkoja puiden väliin.

Pysäköintiajokäytöstä poistunut Stockmannin ajoramppi puretaan kokonaan ja Mannerheimintielle tulee täysin uusi suojatie Erottajalta Bulevardille.

Jatkossa aukiolla voi järjestää myös pieniä kaupunkitapahtumia. Aukiota koristamaan tulee ruotsalaisen taitelija Eva Langen taideteos ”Kaksi maata”, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden juhlistamista.

– Toivottavasti peruskorjaus kirkastaa aukion ja se valkenee paremmin nykypäivän kaupunkilaisille. Uskon, että siitä tulee jatkossa myös sellainen pysähtymispaikka eikä pelkästään läpikulkupaikka, sanoo Perälä.

Kesäkuussa alkava remontti tulee vaikuttamaan Erottajan aukion risteyksen liikenteeseen sekä kevyen liikenteen reitteihin. Työt pyritään kuitenkin tekemään vaiheittain ilman, että liikenne katkeaisi täysin.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut miehen ja naisen todennäköisin syin murhasta epäiltynä.

Miestä ja naista epäillään palaneesta henkilöautosta tiistaina löytyneen vainajan murhasta Lappeenrannassa.

Poliisi pidätti keskiviikkona neljä lappeenrantalaista henkilöä, joista yksi on nainen ja kolme miestä. Kiinniotot tapahtuivat Lappeenrannassa ja Joensuussa. Pidätetyistä mies ja nainen on nyt vangittu ja kaksi muuta miestä pysyvät pidätettyinä.

Autosta löytynyttä vainajaa ei ole vielä tunnistettu varmuudella, mutta poliisi uskoo tietävänsä kuka hän on.

– Poliisilla on kyllä käsitys siitä kuka tämä vainaja on, tutkinnanjohtaja rikoskomisario Teemu Liikkanen sanoo.

Pidätyksiä on tehty osittain tämän tiedon pohjalta. Poliisi on kuitenkin vaitonainen surmaan mahdollisesti johtaneista syistä.

Vainajan löysi ulkopuolinen

Poliisin mukaan auto paloi varhain tiistaiaamuna, mutta ruumiin löysi vasta tiistai iltapäivällä ulkopuolinen henkilö.

Poliisin mukaan vainajaa ei löytynyt heti, koska autoa ei voitu tutkia kunnolla heti palon jälkeen kuumuuden vuoksi. Pyyntö auton tutkimisesta ei siirtynyt myöskään seuraavalle poliisivuorolle tietokatkoksen vuoksi. Asiasta kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.

Myös Etelä-Karjalan pelastuslaitos selvittää, miksi vainajaa ei löydetty autosta sammutuksen yhteydessä Etelä-Saimaa kirjoittaa.

Nokian Kankaantaan metsästysseuralaiset siivoavat joka vuosi kärrykaupalla rojua Koukkujärven kaatopaikalle johtavan tien ja siitä risteävien metsäteiden varsilta. Viime viikon talkootyön saalis oli neljä isoa peräkärryllistä tavaraa.

– Teiden varsille oli tällä kertaa jätetty pakastimia, sähköhelloja ja sohvakalustoja, luettelee seuran puheenjohtaja Henri Moisio.

– Käsittämättömintä on, että ihmiset pakkaavat pihoistaan risuja muovisäkkeihin ja jättävät ne sitten metsään. Nehän eivät maadu lainkaan.

Risut saisi viedä ilmaiseksi muutaman kilometrin päässä olevalle Pirkanmaan jätehuollon jätekeskukselle, samoin kuin myös jääkaapit ja sähköhellat.

– Sehän on jopa vaivalloisempaa kiikuttaa jätteet metsäautotien varteen kuin viedä ne jäteasemalle, Moisio sanoo.

Metsästysseuran väki siivoaa Koukkujärven maastoa talkoilla, koska jäsenet liikkuvat itse paljon metsässä ja haluavat, että alue ei muutu kaatopaikan jatkeeksi. Keräämänsä kärrykuormat talkoolaiset ovat saaneet viedä jätekeskukseen ilmaiseksi, vaikka mukana olisi myös maksullista jätettä.

Esimerkiksi sohvan vieminen jäteasemalle maksaa Pirkanmaalla 17 euroa. Se on hinta, joka peritään kahdesta kuutiosta eli tavallisesta peräkärryllisestä sekajätettä.

"Halveksunta ja häpeä"

Tampereen Nekalaan, Iidesjärven rannalla sijaitsevan matonpesupaikan läheisyyteen on tämän kevään aikana ilmestynyt laittoman kaatopaikan alku. Heinikkoon on viskattu muun muassa vihreä, repaleinen sohva, nojatuoli, pesukone, muoviletkua ja patjoja.

Marjukka Laurila on Nekalan matonpesupaikan monivuotinen käyttäjä. Hän on silminnähden pöyristynyt pesupaikan viereen jätetyistä roskista.

– Häpeä! Törkeätä tämmöinen roskaaminen. Halveksunta ja häpeä sille, joka tuommoisen on tehnyt.

Laurila ihmettelee sitä, että roskat on tuotu pesupaikan viereen, vaikka lähistöllä on Nekalan jäteasema, jonne tavaraa voi jättää myös maksutta.

– Pesukonekin otetaan vastaan tuossa Nekalassa, että sinne varmaan olisi ollut sama matka.

Laurilan mukaan Iidesjärven rantapöheikössä törmäilee romuläjiin tämän tuosta.

– Kun koirien kanssa liikun, niin on tuolia ja sohvaa tuolla edempänäkin. Ja tuolla missä on viljelypalstoja, Laurila sanoo.

Laurilan mukaan myös kaupungin puisto-osaston puunkeräyspaikka saa jotkut toimimaan arveluttavasti.

– Sinne ne paiskoo risukasoja, mutta menepä huomauttamaan asiasta niin haistattelevat vaan! Ei ihmiset ajattele kustannuksia, jotka menevät kuitenkin yhteisistä varoista.

Akuista jopa maksetaan

Kevät on luvattomien kaatopaikkojen paljastumisen kulta-aikaa. Jätteiden heittäminen luontoon on ympäristörikos, mutta usein romu- ja roskakasat jäävät usein maanomistajien riesaksi. Heille siivousvastuu jätelain mukaan lopulta lankeaa.

– Vaaralliset jätteet, akut ja öljyt ovat pahimpia, sanoo Tampereen kaupungin ympäristövalvoja Petri Jokinen.

Tampereella luvattomien kaatopaikkojen siivoaminen maksaa vuodessa yli 100 000 euroa. Rojut yritetään saada pois maastosta mahdollisimman nopeasti, sillä pienikin roskakasan alku tuntuu vetävän toisia roskaajia puoleensa magneetin lailla.

Maastoon viedään usein tavaraa, jolla on rahallista arvoa. Monet romuliikkeet ostavat metalliromua kilohinnalla myös yksityisiltä tuojilta. Esimerkiksi Lempäälässä toimiva Romukioski maksaa auton akuista 55 senttiä kilolta. Hyväkuntoista tavaraa voi myös lahjoittaa – hyväntekeväisyysjärjestöistä ainakin Fida ja SPR noutavat isoilla paikkakunnilla kiertoon kelpaavaa tavaraa jopa kotoa.

Pirkanmaalla jäteongelmaa yritetään suitsia tiedottamisella ja neuvonnalla. Ympäristövalvoja Jokinen kuitenkin epäilee, että kaikki eivät muuta tapojaan koskaan.

– Jäteasemaverkostoa on parannettu ja lajittelumahdollisuuksia on lisätty, mutta aina löytyy niitä, jotka katsovat oikeudekseen kipata ylimääräiset roinansa vaikka metsätien varteen.

Lue myös: "Saa ottaa" -lappu ei auttanut, opiskelijan sohva jäi hylättynä rappukäytävään – jokakeväinen ilmiö maksaa kymmeniä tuhansia euroja

Sosiaali- ja terveyspalveluihin suunniteltu valinnanvapaus ei toteudu hallituksen suunnitelmien mukaisesti, kertoo Ilta-Sanomat käsiinsä saaman perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella.

Lehti perustaa tiedot saamaansa perustuslakivaliokunnan lausunnon luonnokseen. Valiokunnan lausunnon on määrä valmistua ensi viikolla. Luonnos on päivätty kuluvan viikon tiistaille (22.5.).

Luonnoksessa valiokunta toteaa, että sote-uudistus pitäisi toteuttaa vaiheittain. Työ pitäisi aloittaa hallinnon rakenteista. Eniten valiokuntaa huolettaa uudistuksen aikataulu, kaavailtujen maakuntien rahoitus ja valinnanvapauden yhdenvertaisuuden turvaaminen.

Ilta-Sanomien mukaan lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että kokoomuksen hellimän valinnanvapauden aloittaminen siirtyy. Lisäksi lausunnossa on useita huomautuksia hallituksen esitykseen liittyen. Hyvää siinä on se, että valinnanvapauslain muutamia kohtia on muutettu perustuslain kannalta sopivammiksi.

Perustuslakivaliokunnan tiukasta kannasta huolimatta se katsoo, että esitys voidaan antaa eduskunnan käsiteltäväksi. Lisäksi valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että myös valinnanvapaus voidaan toteuttaa – jos siihen vaan tehdään valiokunnan vaatimat korjaukset.

IS toteaa tietojensa perusteella, että valiokunnan lausunto lykkäisi sote-uudistuksen kaikkia portaita vuodella eteenpäin.

Lue lisää:

Maakuntavaalit uhkaavat lykkääntyä – Perustuslakivaliokunnan sote-lausunto viivästyy ja valmistuu ensi viikolla

Sipilä puolusti laskelmia sote-säästöistä kyselytunnilla: "Me emme leikkaa, vaan hillitsemme kustannusten kasvua"

Lahtelaisen Samu Kanasen, 11, lihakset ovat heikossa kunnossa. Siksi hän liikkuu pyörätuolilla. Kipuja on etenkin selässä ja nilkoissa. SMA-taudin vaivoihin on olemassa lääke: nusinerseeni.

Suomi on nyt saanut neuvoteltua nusinerseeni-lääkehoidon kuluja alaspäin lääkeyhtiön kanssa. Tarkkaa neuvottelusummaa ei kerrota julkisuuteen, mutta enää kulut eivät ole ensimmäiseltä hoitovuodelta 500 000 euroa potilasta kohden.

Lääkkeen halpeneminen tarkoittaa, että osa SMA-tautia sairastavista pääsee nusinerseeni-hoidon piiriin julkisessa terveydenhuollossa verovaroin kustannettuna. Tämä koskee arviolta 3–10 lasta vuodessa. Yksi heistä on Kananen, joka on päätöksestä helpottunut. Riskit ovat kuitenkin mielessä.

– Olen kuullut halvaantumisvaarasta. Se jännittää.

Nusinerseeni ehkäisee hermosolujen tuhoutumista. Sitä annostellaan lannepistolla. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kertonut viisivuotiaasta lapsesta, joka aloittaa hoidot.

Kananen menee äitinsä Mira Svahn-Airoksen kanssa kuulemaan tarkemmin hoidosta HUSiin Helsinkiin kesäkuussa. Äiti on jännittänyt syksystä asti, tuleeko nusinerseeni julkisen terveydenhuollon piiriin vai ei.

– Kunpa Samun keuhkokuumeet vähenisivät ja kehon tasapaino paranisi. Jaloista on voima jo hävinnyt. Toivottavasti kädet olisivat vielä pelastettavissa. Silloin Samu pystyisi kelaamaan pyörätuolia omilla käsillään.

Voin puhua kaverilleni kaikesta sairauteen liittyvästä. Samu Kananen

Katkeileva uni on tullut Samu Kanasella tutuksi. Äiti kääntää häntä aina, kun asento käy liian kivuliaaksi. Tämä heijastuu väsymyksenä koulussa. Jos voimat loppuvat käsistä esimerkiksi kokeissa, avustaja auttaa kirjoittamisessa saneltuna.

Kananen tarvitsee apua myös wc-reissuilla, syömisessä ja liikkumisessa. Nyt käytössä on sähköpyörätuoli, jota hän ohjaa joystickiä muistuttavalla säätimellä. Neljä vuotta sitten leikkauksessa hänen selkäänsä asennettiin magneettitangot, jotta skolioosi pysyisi kurissa.

Jos hoitoa ei aloiteta, riskeinä ovat uudet leikkaukset ja hengityskoneeseen joutuminen.

Onko kaikki mitattavissa rahassa?

Nusinerseeni on ollut julkisuudessa pitkälti kalleutensa vuoksi, mikä harmittaa Mira Svahn-Airosta. Hänestä tuntuu pahalta, kun kaikki mitataan rahassa.

– Hoitoalalla työskentelevänä näen, kuinka ihmiset aiheuttavat itselleen sairauksia. Heitä sitten hoidetaan isolla rahalla. Eikä ihminen välttämättä edes halua hoitoa. Se on eriarvoista kohtelua.

Nusinerseeni ei suinkaan ole ainoa kallis lääke, jonka maksamista verovaroista on pohdittu. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko pyytää parhaillaan ihmisten kommentteja lääkkeestä, joka on tarkoitettu rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoitoon. Yle kertoi keskiviikkona, kuinka sairaalat kamppailevat korkeuksia kohti kipuavien lääkekustannusten kanssa.

Samu Kananen on analyyttinen ja sanavalmis nuorimies, joka osaa nauttia elämästä sairaudestaan huolimatta. Hän nauttii uimisesta, pelaamisesta ja kavereista.

Kanasella on läheinen kaveri, jolla on sama lihassairaus. Vertaistuki on korvaamatonta.

– Voin puhua kaverilleni kaikesta sairauteen liittyvästä. Me mietitään kahdestaan asian hyviä ja huonoja puolia.

Mielikuvaa Välimeren alueen ruokavaliosta hallitsee kreetalainen jäntevänlaiha ukko, jonka pitkän iän salaisuus on fyysinen työ ulkoilmassa sekä vihanneksiin, kalaan, oliiviöljyyn ja täysjyvään pohjautuva ruokavalio.

Todellisuus on toista. Nykyään kreetalaiset ajavat autolla joka paikkaan, syövät pikaruokaa ja juovat makeita virvoitusjuomia.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tuore tilasto lasten ylipainosta vuosilta 2016–2017 kertoo karua kieltä elintapojen muutoksista. Vertailussa mukana olevien maiden ylipainoisimmat lapset asuvat nimenomaan Välimeren alueen maissa: Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa.

Suomi on vertailun keskikastia. Ylipainoisia poikia on Suomessa 28 prosenttia 6-9 -vuotiaista, ja lihavia 11 prosenttia. Esimerkiksi Kreikassa pojista on ylipainoisia 42 prosenttia ja lihavia 20 prosenttia.

Ylipainoinen on, kun 19-vuotiaan painoindeksi ylittää 25, ja lihava silloin, kun painoindeksi ylittää 30. Lapsilla määritelmä riippuu sukupuolesta ja iästä. Täältä voi tarkistaa WHO:n taulukot tytöille ja pojille.

Tähän on poimittu mielenkiintoisimpia Euroopan maita:

Kuten luvuista näkee, Pohjoismaissa lasten ylipainoisuus on vähäisempää kuin Välimeren maissa. Euroopan matalimmat ylipainoluvut on Tanskassa.

– Välimeren ruokavalio on ainakin lasten osalta mennyttä, sanoi Guardian-lehdelle tohtori Joao Breda.

Breda johtaa WHO:n Euroopan ei-tarttuvien tautien ehkäisyyn perustettua toimistoa.

– Ruotsalaiset lapset noudattavat nykyään parhaiten Välimeren ruokavaliota, kärjistää Breda.

Eteläisessä Euroopassa syödään vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. Juodaan paljon sokerisia juomia. Napostellaan ja jyystetään karamelleja. Kulutetaan liikaa suolaa, sokeria ja rasvaa ruuassa.

Olennaista on myös se, että energiankulutus on samalla laskenut. Siinä, missä jutun alussa mainittu kreetalaisukko kulutti vuoren rinteitä kivutessaan päivässä 3 500 kilokaloria, paikoillaan oleileva maanmies kuluttaa liki puolet vähemmän.

Jotain hyvääkin on tapahtunut. Vielä vuosina 2009–2010 kreikkalaisista pojista jopa yli puolet ( 53 prosenttia) oli ylipainoisia ja lihaviakin neljännes (27 prosenttia). Tytöillä vastaavat luvut olivat 47 prosenttia ja 20 prosenttia. Ylipaino siis on vähentynyt reippaasti.

WHO:n tilastossa kaikkein pienimmät ylipainoluvut löytyvät Tadžikistanista ja parista muusta Keski-Aasian valtiosta. Taustalla vaikuttaa WHO:n tilaston mukaan reipas liikunta: tadžikistanilaislapsista 94 prosenttia kävelee tai pyöräilee koulumatkansa, kun tanskalaisista lapsistakin kaksi kolmasosaa kulkee kouluun kyydillä.

Keski-Aasiassakin ruokailutottumukset ovat länsimaistumassa. Tadžikistanilaislapsista liki puolet juo useita kertoja viikossa sokerisia virvoitusjuomia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että tapaaminen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa Singaporessa 12. kesäkuuta on peruttu. Valkoinen talo ilmoitti asiasta torstaina julkaisemalla nettisivullaan Trumpin kirjeen Kimille.

Trumpin mukaan nyt ei ole oikea hetki johtajien tapaamiselle.

– Odotin kovasti tapaamista kanssasi, kirjoittaa Trump.

– Surullista kyllä, pohjautuen viime aikaisiin avoimen vihamielisiin lausuntoihisi, minusta ei ole oikea hetki tälle kauan suunnitellulle tapaamiselle.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi torstaina, että pohjoiskorealaisiin oli yritetty ottaa yhteyttä viime päivinä. Pohjois-Korea ei ollut Pompeon mukaan vastannut.

Valkoisen talon mukaan "viimeinen niitti" tapaamisen peruuntumiselle oli, kun Pohjois-Korea oli tuominnut varapresidentti Mike Pencen kommentit. Se oli kutsunut Pencen kommentteja "tyhmiksi".

Myös ulkoministeri Pompeo sanoo olevansa pahoillaan Pohjois-Korean viime päivien kommenteista. Hänen mukaansa syy tapaamisen peruuntumiselle oli se, että tapaamisen tulokset olisivat jääneet laihoiksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kirjeessä Trump vihjaa ydinaseiden käytöstä ja toisaalta suuntaa kainon toiveen Kimille.

Trump sanoo Kimin puhuneen Pohjois-Korean ydinaseista.

– Mutta meidän ovat niin isot ja voimakkaat, että rukoilen Jumalaa, ettei niitä tarvitse ikinä käyttää, Trump lisää.

Trump kirjoittaa kirjeessään, että tapaamisen peruuntuminen on "hukattu tilaisuus" ja "surullinen hetki historiassa". Hän kehottaa Kimiä kirjoittamaan tai soittamaan hänelle, jos tämä muuttaa mieltään tapaamisen suhteen.

– Välillemme oli syntymässä upea keskustelu, ja loppujen lopuksi vain sillä on väliä, sanoo Trump.

Trump myös kirjoittaa, että on valmis tapaamaan Kimin vielä jonain päivänä. Hän myös kiittää Pohjois-Koreaa yhdysvaltalaisten vankien vapauttamisesta.

– Se oli kaunis ele, jota arvostetaan.

Presidentti on allekirjoittanut kirjeen totuttuun tapaan mustalla tussikynällä.

Virkamieslähteen mukaan kirje oli Trumpin sanelema "sanasta sanaan".

Valkoinen talo sanoi torstaina, että keskusteluja jatketaan pohjoiskorealaisten kanssa, kunhan maa muuttaa retoriikkaansa.

Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan tapaamisen peruuntuminen ei vaikuta maan armeijan sijaintiin millään tavalla. Yhdysvallat aikoi tarkkailla tilannetta Pohjois-Korean suunnalla seuraavien päivien aikana.

Pahoittelua monissa maissa

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi, että on pahoillaan Trumpin ja Kimin tapaamisen peruuntumisesta. Guterres toivoo, että keskusteluja jatketaan, jotta Korean niemimaan tilanne ratkaistaisiin rauhanomaisesti. Hänen mukaansa nyt tarvitaan "rautaisia hermoja".

Myös Britannia on kertonut olevansa pettynyt tapaamisen peruuntumisesta, kertoi torstaina pääministeri Theresa Mayn tiedottaja.

Pohjois-Korea ei ole reagoinut vielä uutiseen tapaamisesta.

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in tapasi neuvonantajiaan Valkoisen talon ilmoituksen jälkeen torstaina, kertoi presidentin tiedottaja. Tapaamisessa olivat paikalla muun muassa Etelä-Korean ulkoministeri ja puolustusministeri.

Etelä-Korean Moon kommentoi myöhemmin, että ydinaseiden vähentämistä Korean niemimaalla ei viivästytetä. Uutistoimisto Yonhapin mukaan Moon on ymmällään ja pahoillaan suunnitelmien kaatumisesta.

Etelä-Korea myös edelleen toivoo suoran puheyhteyden säilyvän Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean johtajien välillä.

Lue myös:

Pohjois-Korea kertoo tuhonneensa ydinkoealueensaPohjois-Korea kertoo tuhonneensa ydinkoealueensa

KCNA: "Pohjois-Korea ei kerjää Yhdysvaltoja neuvotteluihin"

Pompeo luottavaisena: "Trumpin ja Kimin tapaamista valmistellaan yhä"

Ulkomaisia toimittajia matkasi seuraamaan Pohjois-Korean ydinkoealueen purkamista – eteläkorealaisten tulo evättiin viime hetkellä

Matkapuhelinvalmistaja Samsung on tuomittu satojen miljoonien korvauksiin suuryritys Applelle.

Kalifornialainen tuomioistuin määräsi Samsungin maksamaan Applelle noin 460 miljoonaa euroa korvauksia iPhonen tiettyjen ominaisuuksien laittomasta kopioinnista.

Viimeisin tuomio on osa oikeustaistelua, joka on jatkunut seitsemän vuoden ajan. Apple on väittänyt, ettei Samsung olisi noussut maailman johtavaksi älypuhelinten myyjäksi, jos se ei olisi kopioinut iPhonen teknologiaa.

Aiemmissa tuomioissa Samsungin on katsottu loukanneen joitain Applen patentteja. Vahingonkorvaussummasta ei kuitenkaan ollut tähän mennessä saatu yksimielisyyttä, vaikka sitä on käsitelty Yhdysvalloissa useissa oikeusasteissa.

Kalifornialaisen liittovaltion tuomioistuimen lautamiehet päätyivät korvaussummaan viikon oikeudenkäynnin ja neljän päivän pohdinnan jälkeen.

Keskustan puoluesihteerin Jouni Ovaskan mukaan Paavo Väyrynen ei ole enää keskustan jäsen.

– Väyrynen on Keminmaan keskustaseura ry:n puheenjohtaja. Hän on ilmoittanut puoluehallitukselle, että tämä keskustaseura eroaa puoluejäsenyydestä. Sitä kautta hänen jäsenyytensäkin puolueeseen katkeaa. Puolue on merkinnyt tämän tiedoksi. Se on sillä selvä sitten, Ovaska kertoi.

Väyrysen eron myötä selvyyttä tuli myös keskustan kunnianpuheenjohtajuusasiaan. Keskustan puoluehallituksen vastausesityksissä puoluekokousaloitteisiin todetaan, että Väyrynen on ilmoittanut luopuvansa keskustan jäsenyydestä ja kunniapuheenjohtajuudesta.

– Puoluekokous toteaa, että Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajuus katsotaan päättyneeksi hänen oman ilmoituksensa myötä. Puolueella ei tällä hetkellä ole kunniapuheenjohtajaa, vastausesityksessä kirjoitetaan.

Kesäkuun puoluekokouksessa keskusta ei ole valitsemassa uutta kunniapuheenjohtajaa itselleen.

Keskustan jättänyt ja kansalaispuolueen jäsenyydestä kiistelevä Väyrynen on palaamassa eduskuntaan. Europarlamentaarikko Väyrynen on itse ilmoittanut palaavansa eduskuntaan 12. kesäkuuta.

Lue myös:

Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan kesäkuussa

Kansanedustajien sopeutumiseläke muutettiin sopeutumisrahaksi riemusaatossa. Vaan vähemmälle huomiolle jäi, että samaan syssyyn väsättiin lakia, joka tuo yllätyksen: ylimääräisen vanhuuseläkkeen aiemmille ykkössarjan poliitikoille.

Puolueiden ryhmäjohtajat ja puhemies Paula Risikko (kok.) esittävät, että entisaikojen ministereille, europarlamentaarikoille ja puhemiehille maksetaan lisäeläkettä täyden kansanedustajan vanhuuseläkkeen lisäksi. Eläke koskisi niitä, joiden paremman ansion vuosista on ehtinyt kulua yli 15 vuotta.

Nykyjärjestelmä ei siis huomioi kansanedustajien vanhuuseläkkeissä yli 15 vuoden takaista, esimerkiksi ministerinä ansaittua parempaa palkkaa.

Puolueiden ryhmyreiden sopimuksen allekirjoittivat kaikki poliittiset puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.

”Tympeä aihe, joka kerää kansalaisraivoa”

Ylen tavoittamista puolueiden ryhmänjohtajista tai neuvotteluihin osallistuneita kukaan ei tunnu täsmällisesti tietävän, keitä sopeutumisraha-asian helmoissa rantautunut laki lisäeläkkeistä oikein koskee. Eikä myöskään sitä, minkä suuruisista ekstraeläkkeistä on kyse.

Yhteistä säveltä etsittiin kovissa julkisuuden paineissa. Lisäeläkkeestä kertojia ei haastatteluun tahdo löytyä. Yksi kysytyistä sanoo suoraan aiheen olevan ”tympeä”. Sellainen, joka ”kerää vain kansalaisraivoa”.

Toinen taas kertoo, ettei muistion ”muihin esiin tulleisiin muutostarpeisiin” tehty kirjaus ylimääräisestä eläkkeestä ole selkeä.

Kukaan ei kerro mitään kaavailluista summista. Valistunut ulkopuolinen arvio kertoo, että kyse voisi olla 4 000 euron kansanedustajan täyseläkkeen päälle maksettavasta ehkä 2 000 euron lisästä. Tämä on siis pelkkä arvaus, sillä mitään valmista ei vielä ole.

Ekstraeläke on suunniteltu harkinnanvaraiseksi. "Dinosaurusedustajaksikin" kutsuttu parlamentaarikko hakee sitä aikanaan kansliatoimikunnalta.

Edustaja, joka ennusti nettiraivon kytevän, lienee oikeassa. Ärtymystä voi herättää myös se, että lisäeläkkeitä julkisuudelta piilossa myöntävä kansliatoimikunta koostuu kansanedustajista. Ulkopuolisen silmiin voi näyttää siltä, että kaveri myöntää lisärahaa kaverilleen.

Koskeeko ministereitä aina Ahon hallituksesta alkaen?

Ketkä lisäeläkkeen hakuun sitten olisivat oikeutettuja? Rajaus tuntuu olevan auki. Iltalehdessä julkaistun ryhmänjohtajien ja puhemiehen muistion kirjauksessa ylimääräisen eläkkeen voisivat hakemuksesta saada aina Ahon ja Lipposen hallituksessa ministereinä toimineet.

Muistiossa sanotaan, että kansliatoimikunnalla on oikeus myöntää hakemuksesta harkinnanvaraisia ylimääräisiä eläkkeitä, joissa voidaan ottaa huomioon yli 15 vuotta sitten ansaittuja nykyistä korkeampia eläkekertymiä.

Eläkettä voisivat hakea tämän mukaan ainakin Pertti Salolainen (kok.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Ilkka Kanerva (kok.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Paavo Väyrynen (kesk.), Toimi Kankaanniemi (ps.), Kauko Juhantalo (kesk.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Tarja Filatov (sd.), Eeva Biaudet (r.) ja Pekka Haavisto (vihr.).

Heistä esimerkiksi Pertti Salolainen on itse ottanut esille epäoikeudenmukaisena kokemansa nykyeläkejärjestelmän.Salolainen sanoo, että järjestelmä unohtaa edustajiensa ansioita vanhemmilta hallituskausilta.

– Olen toiminut 8 vuotta ministerinä, mutta en saa siitä eläkettä. Nykyiset ministerit taas saavat, Salolainen totesi Demokraatti-lehden jutussa maaliskuussa.

Lisäeläkkeeseen voisivat olla oikeutettuja myös sellaiset taannoiset ministerit, jotka eivät enää istu eduskunnassa, mutta nauttivat nyt pelkkää kansanedustajan toimestaan saamaansa eläkettä.

Lisäksi tulevaisuudessa ja ajan kuluessa vanhuuseläkettä voisivat hakea Jäätteenmäen, Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen sekä Kataisen hallituksen ministerit.

Valiokuntaneuvos Ritva Bäckström, joka lakia parhaillaan kirjoittaa, vastaa kysymykseen eläkkeen kohderyhmän koosta ynnä siitä, kuinka suurista eläkkeistä puhutaan, sähköpostitse näin:

– Avoimet kysymykset hahmottuvat vähitellen, kun pykäliä ja perusteluja luonnostellaan.

Päätös näyttää siis olevan vasta luonnos. Luonnos, joka on laadittu kiireessä sekä julkisuuden ja kansalaisaloitteen paineissa. Vielä kasassa on lähinnä hurskaita toiveita. Päätös kuitenkin velvoittaa sen allekirjoittaneita puolueita.

– Uskoisin, että prosessi etenee jotenkin näin: Kun luonnos on saatu kirjoitettua, valmistelun yhteydessä nousseet kysymykset esitellään ryhmäpuheenjohtajien päätettäviksi, ja sitten viimeistellään lopullinen lakialoite.

Puhemies Paula Risikko on antanut tiukan aikataulun pykälien sorvaamiselle. Valmista pitäisi olla juhannukseen mennessä, jotta lait saadaan eduskuntaan syksyllä.

Lue lisää:

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet lopetetaan, tilalle sopeutumisraha

Puhemies Paula Risikko lakkauttaisisopeutumiseläkkeen: Kaikki kansanedustajat sopeutumisrahalle

Ukrainassa vuonna 2014 pudotetun malesialaiskoneen tutkinta jatkuu. Tutkimus viittaa Venäjän armeijan syyllisyyteen.

Uusissa tutkimuksissa on paljastunut, että MH17-lennon pudottanut BUK-ilmatorjuntaohjus ammuttiin Venäjän armeijalle kuuluvalta laukaisualustalta.

Laukaisualusta kuului Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatille, jonka tukikohta on Kurskin kaupungissa..

Kansainvälisen tutkijaryhmän työtä on esitelty tänään torstaina Hollannissa. Tutkijat perustavat paljastuksensa mm. seudulta kerättyyn videoaineistoon.

– Kaikki ohjusta kuljettaneen autokolonnan autot kuuluivat Venäjän armeijalle, kertoi tutkimuksessa mukana oleva Hollannin rikospoliisin johtaja Wilber Paulissen.

"Työtä vielä edessä"

Syyttäjät kertovat rajanneensa mahdollisten epäiltyjen määrän sadoista muutamaan kymmeneen. He eivät kuitenkaan ole vielä valmiita julkistamaan yksittäisten epäiltyjen nimiä.

– Paljon työtä on vielä tehtävänä, pääsyyttäjä Fred Westerbeke sanoo.

Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut kone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa 17.7.2014. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 298 ihmistä.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu todisteita siitä, että pudotus olisi tehty venäläisvalmiasteisella BUK-ohjuksella Itä-Ukrainan kapinallisten hallussa olleelta alueelta.

Hollannin hallitus keskustelee uusimmista tutkimustuloksista perjantaina. Pääministeri Mark Rutte keskeytti kokouksen vuoksi Intian-matkansa.

Venäjä kiistää

Venäjä kiistää tutkijaryhmän syytökset, uutistoimisto Tass kertoo.

Puolustusministeriön mukaan yksikään Venäjän ohjusyksikkö ei ole ylittänyt Ukrainan rajaa. Venäläisten tutkajärjestelmät eivät myöskään havainneet idästä tulevaa ilmaohjusta.

Tassin mukaan Venäjällä on sen sijaan todisteita siitä, että matkustajakone ammuttiin alas Ukrainan Buk-ohjusjärjestelmällä.

Venäjä on kiistänyt myös aiemmat kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimustulokset ja syyttänyt koneen alasampumisesta Ukrainaa.

Aiheesta aiemmin:

Asiantuntija: Matkustajakone on Buk-ohjukselle erittäin helppo maali

Rikostutkijat: Näin malesialaiskoneen tuhonnut Buk-ohjus tuotiin Venäjältä – ja palautettiin nopeasti

Venäjä lyttää MH17-rikostutkinnan – Näin tutkijat vastaavat Venäjän väitteisiin

Kuka pudotti malesialaiskoneen Itä-Ukrainassa? Bellingcat-ryhmä esittelee todennäköisiä epäiltyjä ja todistajia raportissaan

Katso myös:

Bellingcat-ryhmän MH17-sivut

Matkustusasiakirjojen tiukempi tarkastaminen on säästänyt liikenteenharjoittajilta lähes 300 000 euroa vuodessa aiempaan verrattuna.

Matkustajien matkustusasiakirjat tarkistetaan lähtöselvityksessä tai viimeistään portilla. Lentoyhtiölle räpsäistään seuraamusmaksu, jos se päästää lennolle matkustajan, jonka matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa.

Rajavartiolaitoksen tai tullin määräämä niin sanottu liikenteenharjoittajan seuraamusmaksu on 3 000 euroa matkustajaa kohden. Maksuja määrättiin vuonna 2017 vain 69 tapauksessa, mikä on alle puolet tavanomaisesta määrästä.

Esimerkiksi Finnairille tulee alle puolet aiempaa vähemmän maksettavaa seuraamusmaksuina kuin vuonna 2015. Viime vuonna maksut liikenteenharjoittajille olivat alimmillaan tällä vuosikymmenellä.

Finnair: Koulutus vähensi virheitä lähtömaissa

Finnairin mukaan seuraamusmaksut johtuvat tarkastusvirheistä, jotka sattuvat lähtömaiden lentokentillä.

Pienentynyt seuraamusmaksujen määrä selittyykin yksinkertaisesti paremmalla ohjeistuksella henkilöstölle. Esimerkiksi viisumien määräpäivien tarkistuksissa ei Finnairin mukaan tehty viime vuonna yhtä paljon inhimillisiä virheitä kuin aiemmin.

Viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist Finnairilta kertoo, että samalla kun lentomatkustajien määrä on kasvanut, samoin on kasvanut lennoilta evättyjen matkustajien määrä. Finnairin matkustajamäärä on kasvanut noin 10 miljoonasta lähes 12 miljoonaan vuodessa.

– Matkustajien, joiden pääsy lennolta on evätty puutteellisten matkustusasiakirjojen vuoksi, määrä on kasvanut kahdeksasta sadasta samana aikana jonkin verran yli tuhanteen matkustajaan vuositasolla, Tallqvist kertoo.

Maksut ovat satoja tuhansia vuodessa

Liikenteenharjoittajien maksut ovat suuria menoeriä liikenneyhtiöille.

Seuraamusmaksujen kokonaissumma ei Finnairin mukaan ole julkinen. Määrätyistä maksuista rajavartiolaitokselta voi kuitenkin päätellä eurokohtaisia summia. Arviot on tehty kesäkuuhun 2017 saakka kerätyistä viranomaispäätöksistä.

Vuonna 2015 Finnairin lentomatkustajista maksama maksu on ollut yli 200 000 euroa ja vuonna 2016 seuraamusmaksuja on tullut puolet tästä. Vuoden 2017 alkuvuoden perusteella maksujen suuruus Finnairilta on tippunut entisestään. Tarkkoja lukuja Finnair ei siis kuitenkaan julkista.

Viranomaiset määräävät ulkomaalaislain mukaisia maksuja liikenteenharjoittajille eli lento-, laiva-, raideliikenne- ja bussiyhtiöille. Maksuja on peritty liikenteenharjoittajilta 14 vuoden ajan.

Eduskunta lisäämässä lentoyhtiöille uuden seuraamusmaksun

Eduskunnassa tänä keväänä esitelty Euroopan parlamentin direktiiviin perustuva laki matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikoksien ja vakavan rikollisuuden torjunnassa voi johtaa uusiin seuraamusmaksuihin lentoyhtiöille.

Niin kutsuttujen PNR-tietojen (passanger name record) välittäminen olisi laissa määrätty määrämuotoisena henkilötiedon sekä nimi- ja osoitetietojen että lipun hankintatietojen osalta. Jos lentoyhtiö lähettää virheelliset tiedot tai viivyttelee tietojen lähettämisessä, johtaisi se lakiesityksen mukaan seuraamusmaksuihin.

Tullin, poliisin, ja Rajavartiolaitoksen käyttöön tuleva matkustajarekisteridata analysoitaisiin vuonna 2016 perustetussa matkustajatietoyksikössä.

Kansainvälisessä laatukilpailussa on palkittu torniolainen olut. Samainen torniolaisolut voitti samaisen Monde Selection -kultamitalin myös julkaisuvuonnaan 1964.

Tornion Panimo kertoo tiedotteessaan, että vanhaa olutta varten on onnistuttu löytämään alkuperäistä oluthiivaa saksalaisesta tutkimuslaitoksesta.

Kyseessä on Lapin Kullan entisen panimojohtaja Leo Andelinin, 81, resepti, jonka hän auttoi uudelleen tuotantoon vuosi sitten. Lapin Kullan Tornion tehdas suljettiin vuonna 2010, jolloin katkesivat pitkät oluenvalmistuksen perinteet Torniossa.

Lapin Kullan tehtaan entisissä tiloissa alettiin valmistaa uudelleen olutta kesällä 2016 joukkorahoituksen avulla. Alle kahdessa vuodessa toiminta on saatu hyvään vauhtiin.

– Nyt saatu kansainvälinen palkinto todistaa, että tuote on kultamitalin arvoinen, sanoo Tornion Panimon johtaja Kaj Kostiander.

Valenciassa jaettava palkinto on maailman vanhin laatupalkinto. Kunkin tuoteryhmän tuomaristoon kuuluu vähintään kahdeksan asiantuntijaa sekä tuomariston johtaja. Arviointiprosessiin kuuluu muun muassa makuanalyysi ja aistinvaraisten ominaisuuksien määrittely.

Ensimmäistä mitalia panimomestari ei hakenut itse

Entinen panimomestari Leo Andelin aloitti työt Tornion Olut Oy:ssä vuonna 1962. Ensimmäisenä tehtävänään nuoren panimomestarin piti valmistaa suomalaisille ja myös naisille maistuva olut. Andelinin kehittämä lappilainen olut saavuttikin suosiota ja se palkittiin julkaisuvuonnaan.

54 vuotta sitten Andelin ei itse tosin hakenut palkintoa.

– Takavuosien tavan mukaan panimomestarit eivät käyneet maailmalla palkintoja pokkailemassa. Nyt Andelin nähtiin kuitenkin itse Valenciassa palkintogaalassa lavalla, sanoo Tornion Panimon markkinointijohtaja Jami Teirikari.

Kultamitalioluen kehittäjä on myös itse tyytyväinen.

– Hienoa, että pääsin palauttamaan aidon ja alkuperäisen lappilaisen oluen tuotannon sinne, minne se kuuluukin, Andelin sanoo.

Varsin lämmin kesäsää jatkuu pitkälle ensi viikkoon. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan koko loppukuu on ennusteiden perusteella aurinkoinen ja osittain helteinen. Sateita ei ole näköpiirissä.

– Korkeapaineita pulpahtelee lännestä. Kun Suomen yllä oleva korkeapaine siirtyy tästä kaakkoon niin seuraava on jo tulossa, sanoo Koskela.

Tänään torstaina lämpötila on ollut maan eteläosassa 20 asteen tienoilla ja muualla on ollut viileämpää. Sää lämpenee uudelleen perjantaina ja lauantaina. Hellelukemia voidaan mitata huomenna lähinnä Pohjanmaalla ja osassa länsirannikkoa. Pohjoisessakin lämpötilat kohoavat perjantaina yli 20 asteeseen.

Lauantaina hellelukemat ovat mahdollisia laajemmin maan etelä- ja keskiosassa.

– Sunnuntaina ei ennusteen perusteella mitata hellelukemia vaan päivä vaikuttaa samanlaiselta, kun tämä päivä, vaikka ei torstaikaan kylmä ole ollut, sanoo Koskela.

Keskiviikko lämpimin päivä

Sunnuntain pienen notkahduksen jälkeen sää lämpenee ensi viikolla uudelleen. Maanantaista torstaihin on luvassa varsin korkeita lämpötiloja. Keskiviikko vaikuttaa ennusteen perusteella viikon lämpimimmältä päivältä.

– Maanantaina lämpötilat ovat 25–26 asteessa, tiistaina ainakin etelässä päästään 27–28 asteeseen ja keskiviikkona maan lounaisosassa päästään lähelle 30 astetta, sanoo Koskela.

Toukokuun tähän asti korkein lämpötila on ollut 29,6 astetta, johon yllettiin kuun puolivälissä muun muassa Kouvolassa ja Vantaalla.

Pitkään jatkuneella lämpimällä säällä on myös kääntöpuolensa. Ilmatieteen laitos on antanut metsäpalovaroituksen lähes koko maahan. Ilmatieteen laitos kirjoittaa Twitterissä, että metsäpaloriski kasvaa erittäin suureksi seuraavan viiden päivän aikana suuressa osassa maata.

Lue myös:

Kuivuus ja kuumuus ovat tehneet toukokuusta maastopalopainajaisen – "Kuivuus vain jatkuu ja jatkuu"

Ylen meteorologi: Toukokuusta tulossa mittaushistorian lämpimin

Helle paahtaa – näin sinä, ihosi, lapsesi, lemmikkisi ja kotisi selviätte kuumuudesta helpommin

Kuulopuheissa ja mediassakin kerrotaan tarinoita, joissa kesäinen automatka ikkunat ammollaan aiheuttaa kasvohalvauksen. Vaiva voi yllättää myös ikkunat auki nukutun yön jälkeen. Toinen silmä ja suupieli ei enää käyttäydykään normaalisti, kasvot ovat ilmeettömät.

Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian professori Seppo Soinila vahvistaa, että vedolle tai kylmälle altistuminen voi aiheuttaa kasvohalvauksen yleisimmän muodon, niin sanotun Bellin pareesin. Sitä vain ei tiedetä, miksi näin on.

– Veto ilmeisesti on se tekijä, mutta miksi veto ärsyttää nimenomaan kasvohermoa, sitä me emme kerta kaikkiaan ymmärrä. Ei ole olemassa selitysmalliakaan. Ajatus perustuu pelkästään potilaiden haastatteluihin, joissa vedolle altistuminen nousee kohtalaisen usein esiin, kertoo Soinila.

Nykykäsityksen mukaan ei tarvitse tehdä mitään, aika parantaa. Seppo Soinila

Aivojen syvistä osista, aivorungosta tulevat kasvohermot kulkevat mutkikasta reittiä kummankin korvan takaa ja alta kaartaen, hajaantuen alaleuan kohdalla viuhkamaisesti koko kasvojen alueelle. Vähäinenkin ärsytys voi aiheuttaa toisen kasvohermon toiminnan häiriön, jolloin kasvojen saman puolen lihastoiminta heikkenee tai häviää.

Oireiden ilmetessä päivystykseen on hyvä hakeutua nopeasti. Pahimmillaan kyse voi olla aivoverenkierron häiriöstä. Seppo Soinilan mukaan tämä kyetään toteamaan päivystyksessä yksinkertaisella tutkimuksella, ja ohjata potilas tarvittaessa erikoislääkärille.

– Ensimmäinen tehtävä on erottaa, onko kyseessä aivoperäinen vai kasvohermon ääreisosan ongelma. Mahdollisen aivoverenkiertohäiriön toteaminen on tietenkin kiireellinen asia. Jos kyseessä on hermon ääreisosan tulehdus, hoidosta vastaa korvalääkäri eikä se useimmiten ole päivystyksellinen ongelma.

Taustalla voi piillä myös borrelioosi

Bellin pareesin ohella kasvohalvauksen syynä voi olla myös punkkien levittämä borrelioosi, joita on kymmenisen prosenttia tapauksista. Tällöin halvaus on yleensä molemmin puoleinen. Saman verran tapauksista yhdistetään herpes-virukseen. Nopeasti aloitettu lääkehoito tehoaa parhaiten.

– Borrelioosin aiheuttamaan tulehdukseen on olemassa hyvä antibioottihoito. Tai jos potilaalla on ollut herpesinfektioon viittaavia rakkuloita, aloitetaan yleensä virusantibiootti- ja kortisonihoito, sanoo Seppo Soinila.

95 prosenttia Bellin pareesi -potilaista toipuu täysin. Seppo Soinila

Akuuttivaiheessa silmä on suojattava kuivumiselta, jos luomi ei sulkeudu kunnolla. Päivällä käytetään tippoja, yöllä voiteita ja silmän päälle teipattavaa suojusta. Ilman suojaa sarveiskalvo voi vaurioitua pysyvästi.

Vedon aiheuttamaa tai muusta, tuntemattomasta syystä johtuvaa kasvohalvausta ei voida hoitaa.

– Nykykäsityksen mukaan ei tarvitse tehdä mitään, aika parantaa. Ei ole perusteita eikä tutkimusnäyttöä, että lääkehoidosta olisi mitään hyötyä. 95 prosenttia Bellin pareesi -potilaista toipuu täysin.

Ennuste on hieman huonompi, jos syynä on borrelioosi tai herpesinfektio. Tällöin noin 70 prosenttia potilaista toipuu täysin ennalleen.

– Lopuille saattaa jäädä suupieli tai silmäkulma roikkumaan, mutta yleensä haitta on pelkästään kosmeettinen, sanoo neurologian professori Seppo Soinila.

Arvioiden mukaan joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Vuosittain siihen sairastuu 2-3 henkeä 10 000 ihmistä kohden.

Lue lisää:

Lisätietoa kasvohalvauksesta Duodecimin terveyskirjastossa

Kasvohalvaus varastaa ilmeen (Yle Akuutti)

Britannian prinssi William vierailee kesäkuun loppupuolella Israelissa, Palestiinalaisalueella sekä Jordaniassa, tiedottaa Kensingtonin palatsi.

William aloittaa Lähi-idän viisipäiväisen kierroksensa Jordanian pääkaupungista Ammanista 24. kesäkuuta ja matkustaa seuraavana päivänä Tel Aviviin, Israeliin. Hän vierailee vielä Jerusalemissa ja lopuksi Palestiinalaisalueella Ramallahissa.

Palatsin mukaan vierailu on pyyntö Britannian hallitukselta.

Britannian kuninkaallisen perheen jäsen ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt virallista vierailua Palestiinalaisalueelle.

Kruununperimysjärjestyksessä toisena oleva William on myös läheisin kuningatar Elisabetin sukulaisista, joka tekee virallisen vierailun Israeliin. Aiemmin Israelissa ovat vierailleet kuningattaren serkut Kentin herttua sekä Gloucesterin herttua.

Vaikka Britannian kuninkaalliset ovat matkustaneet Lähi-idän maiden johtajien häihin tai hautajaisiin, vierailuja ei ole tehty Britannian ulkoministerin pyynnöstä eikä niitä siten pidetä virallisina vierailuina.

Prinssin vierailu Lähi-idässä osuu levottomaan ajankohtaan. Yhdysvallat siirsi aiemmin tässä kuussa suurlähetystönsä Jerusalemiin, josta seurasi verisin yhteenotto Israelin ja palestiinalaisten välillä sitten vuoden 2014. Jerusalemin asema on palestiinalaisten ja israelilaisten välisen konfliktin yksi tulenarimmista kysymyksistä. Kaupungissa sijaitsevat niin juutalaisten, muslimien kuin kristittyjen pyhät paikat.

Syksystä 2014 alkaen on yksityishenkilön pitänyt hakea poliisin lupa, mikäli hän on halunnut ostaa EU-asetuksessa mainittuja, vahvuudeltaan räjähteiden valmistukseen sopivia lähtöaineita.

Kevään 2016 jälkeen lupa on vaadittu myös näiden aineiden hallussapitoon. Tällä hetkellä luvanvaraisia aineita on seitsemän. Lupa voidaan myöntää perusteltuun käyttötarkoitukseen.

Tilastojen mukaan eniten lupia on haettu vahvan, yli 12 painoprosenttisen vetyperoksidin hankkimiseen. Vuonna 2015 tälle aineelle lupahakemuksia jätettiin runsaat 170, 2016 noin 150, ja vuonna 2017 vajaat 130. Kuluvana vuonna vetyperoksidille lupaa on hakenut 25 henkilöä.

Valkaisua ja vauhtia

Lupahakemuksissa vaadittuja käyttötarkoituksia ei ole luokiteltu, mutta perinteisesti vahvaa vetyperoksidia on käytetty muun muassa metsästysmuistoina toimivien sarvitrofeiden teossa. Trofeen luuosan valkaisu saattaa onnistua myös ilman lupia saatavalla laimeammalla liuoksella.

Myöskään hiusten vaalentamiseen ei väkevää vetyperoksidia tarvita, sillä ihmisen tukasta väri lähtee huomattavasti miedommallakin aineella. Hiusten peroksidivalkaisusta on kuitenkin peräisin ilmaisu peroksidiblondi.

Toiseksi suosituin aine on muun muassa lennokkiharrastajien pienissä polttomoottoreissa käyttämä nitrometaani, jolle on haettu noin parikymmentä lupaa vuodessa. Nitrometaanille lupa vaaditaan aineen ollessa yli 30-prosenttista. Aineella on käyttöä myös isompien moottoreiden tehoa nostettaessa.

Typpihappoa vain harvoille

Sen sijaan yli kolmeprosenttista typpihappoa katsoo tarvitsevansa vain kourallinen yksityishenkilöitä. Sille lupaa hakeneiden määrä on vaihdellut vuosittain yhdestä viiteen.

Vahvalla typpihapolla on paljonkin käyttötarkoituksia, mutta useat niistä vaativat tietoja kemiasta. Esimerkiksi yhdessä suolahapon kanssa typpihappo muodostaa kuningasvettä, jolla voi liuottaa jopa kultaa.

Lupatietojen mukaan kukaan ei ole saanut lupaa listan muiden aineiden, kuten esimerkiksi aikanaan kurkkusuolana tunnetun kaliumkloraatin ostoon. Sama koskee kaliumperkloraattia, natriumkloraattia sekä natriumperkloraattia. Kaikissa näissä lupa tarvitaan 40-prosenttista vahvempien tuotteiden ostoon ja hallussapitoon.

Lupahakemusten käsittelystä vastaa Poliisihallituksen asehallinto. Huomattavaa on, että luvan tarvitsevat vain yksityishenkilöt. Sen sijaan elinkeinonharjoittajat ja yritykset voivat ostaa näitä aineita yhä vapaasti.

Poliisi myöntää lupia vain kyseisille, räjähdysaineiden lähtöaineina pidettäville kemikaaleille. Huumausaineiden lähtöaineiden ja psykoaktiivisten aineiden luvista vastaa lääketurvallisuusvirasto Fimea.

Euroopan Unionin uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan

Tänään aletaan soveltaa Euroopan Unionin uutta tietosuoja-asetusta eli tuttavallisemmin GDPR:ää. Asetuksen tarkoituksena on parantaa ja yhdenmukaistaa henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa unionin alueella. Onko kyseessä uhka vai mahdollisuus? Keräsimme yhdeksän kohtaa.

Kuivuus koettelee kasveja – silti voi olla parempi jättää kastelematta

Pitkään jatkunut lämmin poutasää on kasveille hankala. Kukkapenkki pitäisi kastella läpikotaisin myöhään illalla tai sadekuuron jälkeen, jotta multa kastuu tarpeeksi syvältä, neuvoo Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Terhi Ryttäri. Pintapuolinen kastelu voi hänen mukaansa pahentaa tilannetta, koska silloin juuret hakeutuvat lähemmäksi pintaa ja ovat alttiimpia kuivumiselle.

Irlanti äänestää abortista – äänestyksestä tulossa tiukka

Irlannissa äänestetään tänään maan tiukan aborttilain lieventämisestä. Abortti sallitaan Irlannissa vain, jos äidin henki on vaarassa. Ei esimerkiksi raiskaus- tai insestitapauksissa. Sekä Kyllä- että Ei-kampanjat ovat olleet hyvin näkyviä Irlannissa. Ennakkokyselyiden mukaan Ei-kampanja on kuronut kokoon eroa kannattajien välillä, ja äänestyksestä odotetaan hyvin tiukkaa.

Tuottajamoguli Harvey Weinstein antautuu poliisille

Ahdistelu- ja raiskausepäilyjen kohteena oleva Hollywoodin ex-elokuvatuottaja Harvey Weistein aikoo antautua poliisille, kertovat muun muassa sanomalehdet New York Times ja The New York Daily News. Weinsteinin odotetaan antautuvan New Yorkin poliisille perjantaiaamuna paikallista aikaa. Poliisin odotetaan pidättävän Harvey Weinsteinin kuukausia kestäneen rikostutkinnan jälkeen.

Analyysi: Trump perui kiireessä valmistellun ja epäonnistumaan tuomitun Kim-tapaamisen

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen oli huonosti valmisteltu ja tuomittu epäonnistumaan, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Trump ilmoitti torstaina, että Singaporeen kesäkuuksi suunniteltu tapaaminen peruuntuu.

Kunnon sateita ei vähään aikaan – metsäpalon vaara on ilmeinen

Perjantaina laajoilla alueilla on selkeää. Itä-Suomesta Lapin itäosaan ulottuvalla alueella pilvisyys on vähän runsaampaa. Sää lämpenee jälleen ja hellettä mitataan luultavasti ainakin maan länsiosassa. Kuivuus on suurta koko maassa ja metsäpalovaroituksia on annettu koko maahan Lappia lukuunottamatta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kun juhlissa koittaa se hetki, jona pitäisi kilauttaa lusikalla kahvikuppia hiljaisuuden merkiksi, nousta ylös ja avata suunsa, moni tuntee pulssinsa kohoavan ja läiskien nousevan kaulalle. Puheen pitäminen tutunkin väen edessä jännittää meistä useimpia aika tavalla.

Tamperelainen psykoterapeutti ja kehonkielen kouluttaja Kirsikka Arkimies tietää, että juuri juhlapuhuminen on yksi haastavimmista esiintymisen muodoista.

– Puhetta pitäessämme alamme luontaisesti verrata itseämme muihin. Mietimme hyviä ja huonoja puhujia ja sitä, mihin itsemme tässä vertailussa sijoitamme. Se saa jännittämään, jolloin myös keho alkaa reagoida ja sanat menevät sekaisin.

Puhetta pitäessämme alamme luontaisesti verrata itseämme muihin. Kirsikka Arkimies

Puhuja saattaa kokea olevansa arvioinnin kohteena niin sanojensa kuin esiintymisen ja ulkonäönkin puolesta. Juhlapuheeseen tuntuu usein myös latautuneen muita ohjelmanumeroita enemmän sekä sisällöllisiä että seremoniallisia odotuksia.

– On hirveän ainutlaatuinen hetki kun oma lapsi pääsee ylioppilaaksi tai menee naimisiin. Moni muistaa aina, mitä äiti tai isä siinä hetkessä sanoi. Ei ole siis mikään ihme, että niiden sanojen sanominen jännittää, Arkimies pohtii.

Tunnusta jännitys ja selätä se

Useimmat yleisöt ovat esiintyjälle suopeita, ja puheenpitäjän hermostuneisuus ymmärretään hyvin. Onko olemassa tyylikästä tapaa tunnustaa kuulijakunnalle, että nyt jännittää?

– Kyllä sen voi sanoa ääneen. Yleensä ihmisiä auttaa, kun asia tunnistetaan ja tunnustetaan. Silloin ollaan ikään kuin samassa veneessä, terapeutti rohkaisee.

Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää? Kirsikka Arkimies

Toisille pelko puheen pitämisestä tulee uniin ja asia saa kohtuuttomat mittasuhteet. Jos tilanne on ylitsepääsemätön tai itsellä on tilaisuuden aiheeseen liittyvä trauma, ei tietenkään tarvitse puhua.

Työssään jännittäjiä auttava Kirsikka Arkimies kehottaa kuitenkin pohtimaan, millaisena haluaa itsensä nähdä.

– Monissa tilanteissa voi miettiä, haluaako todella antaa omien tunteidensa ohjailla päätöksiään. Jätänkö puhumatta esimerkiksi lapseni tärkeällä hetkellä vain, koska minua jännittää?

Hidasta, katso silmiin – ja jätä naukku naukkaamatta

Lukemattomat morsianten isät, ylioppilaiden ja rippilasten vanhemmat, kaasot ja bestmanit jännittävät parhaillaan omaa osuuttaan kesän juhlissa.

Kirsikka Arkimiehellä on takataskussaan käytännön vinkkejä, joilla ikimuistoisen hetken tärkeät sanat saa kulkemaan sujuvammin.

1. Ota näyttämö haltuusi selkeällä aloituksella. Kun huomaat jännityksen iskevän, hidasta. Liikkeiden ja puheen hidastaminen rauhoittaa kehoa, ja silloin ajatuskin alkaa kulkea.

2. Ota yleisöösi esimerkiksi kolmen sekunnin rauhallisia katsekontakteja. Ole rohkea ja katso silmiin heitä, joiden kanssa olet. Hetki on teille yhteinen, ja katseissa kulkee monenlaisia tunteita.

3. Mielikuvissa on voimaa. Jännitys saattaa helpottaa jos kuvittelet itsesi mieluisaan paikkaan. Voit myös ajatella sinulle turvallisten ihmisten seisovan takanasi ja jakavan hetken kanssasi.

4. Älä häpeile liikutustasi. Jos olet herkkä, voit pitää puheen harjoitusmielessä lähimmillesi ja itkeä itkut jo ennalta pois. Toisaalta onko se niin vakavaa, jos itkettää? Liikutus on yksi tunne muiden joukossa, ja parhaimmillaan puhujan herkistyminen tarttuu yleisöönkin.

5. Jätä rohkaisuryyppy ottamatta. Moni juo hermostuneena myös monta kuppia kahvia ennen esiintymistä. Se kiihdyttää kehoa entisestään ja nostaa sydämen sykettä, ja puhuessa saattaa tulla lepattava olo.