Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 101841 articles
Browse latest View live

Susirajalla ajetaan satoja kilometrejä sushin perässä: pikkukaupungeissa ulkomaiset ravintolat rikkovat ennakkoluuloja

$
0
0

Pienen ravintolan ovi käy tiuhaan tahtiin pimeänä talvi-iltapäivänä Enossa Pohjois-Karjalassa. Asiakkaiden virtaus tuntuu suorastaan ihmeeltä, kun katsoo Enon kirkonkylää – vain muutama auto ajaa silloin tällöin kylän läpi.

Jalankulkijoita ei liiemmin näy, eikä ihmekään, kun koko alueella asuu vain noin 6 500 ihmistä, joista suurin osa useiden kilometrien päässä kylän keskipisteestä.

Silti bangladeshilaisyrittäjän Nazrul Islamin ravintola on löytänyt vakiintuneen asiakaskuntansa.

"Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta"

Nazrul Islamin tarina on monelle maahanmuuttajalle tuttu. Vaimon opinnot toivat miehen Joensuuhun noin kahdeksan vuotta sitten.

45-vuotias Islam on kouluttautunut Bangladeshissa ammattikokiksi, mutta uudessa kotimaassa omaa koulutusta vastaavaa työtä ei löytynyt.

– Yritin pitkään löytää töitä Suomesta, mutta sain vain siivousalan töitä. Jatkettuani siivousta muutaman kuukauden ajan vaimoni sanoi, että minun pitäisi tehdä koulutustani vastaavaa työtä.

Matkailu- ja Ravintolapalveluiden yrittäjien ja työnantajien edunvalvoja ja työmarkkinajärjestön Vitriini-lehden mukaan palkansaajina koulutetut maahanmuuttajat saattavat toimia pitkään koulutustaan vastaamattomissa töissä, siksi oman yrityksen perustaminen houkuttelee.

Näin kävi myös Islamille. Muutama vuosi Suomeen saapumisen jälkeen Islamin ystävä kertoi, että hieman kauempana Joensuun keskustasta on pizzeria myynnissä. Islam ymmärsi tilaisuutensa tulleen.

– Moni sanoi, ettei minun kannata lähteä Enoon ja varoittivat, että täällä olisi hiljaista, eivätkä paikalliset ihmiset haluaisi tutustua ulkomaalaisiin.

– Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin yrittää. Minun oli elätettävä vaimoni ja hieman aikaisemmin syntynyt esikoiseni ja säästöt alkoivat huveta hurjaa vauhtia, Islam kertoo.

Intialainen ruoka ei tarkoita tulisuutta

Nazrul Islam ei kuitenkaan halunnut tarjota vain pizzaa ja kebabia ravintolan edellisen omistajan tapaan vaan päätti lisätä valikoimaan myös intialaisia annoksia.

– Joillakin asiakkaillamme on edelleen paljon ennakkoluuloja intialaista ruokaa kohtaan. Moni ei uskalla kokeilla annoksia, koska ihmiset luulevat, että intialainen on sama asia kuin tulinen.

Vaikka talvisena arki-iltana Islamin ravintolan hittituote tuntuukin olevan pizza ja makkaraperunat, on myös intialaisen ruuan menekki kasvanut ajan saatossa.

Kulttuurissamme keittiö oli naisen valtakunta, eivätkä miehet koskaan kokanneet. Nazrul Islam

Islam haluaakin rikkoa ruokaan liittyviä ennakkoluuloja Enossa. Mies on tottunut murtamaan ennakkoasenteita jo entisessä kotimaassaan Bangladeshissa.

– Kun olin nuori kulttuurissamme keittiö oli naisen valtakunta, eivätkä miehet koskaan kokanneet. Lapsuuteni ystävät nauravat minulle edelleen, kun kuulevat, että valmistan työkseni ruokaa.

Reilut seitsemän vuotta ravintolayrittäjyyttä on tuonut Islamille taloudellisen turvan ja paljon positiivisia kohtaamisia enolaisten kanssa, mutta suurin haave odottaa vielä toteutumistaan.

– Haluan perustaa intialaisen ravintolan jonnekin päin Suomea.

Pohjois-Karjalan ainoaan sushiravintolaan tullaan kaukaa

Nikolai Loorens. Ravintola Lieksan omistaja.
Intohimoinen sushikokki Nikolai Loorens kertoo, että hänen lapsensa haluavat syödä sushia joka päivä.Nelli Kallinen / Yle

Lähes 100 kilometrin ajomatkan päässä Pohjois-Karjalan keskuskaupungista Joensuusta sijaitsee maakunnan ainoa sushiravintola Ravintola Lieksa.

Kun ravintola avasi ovensa noin puolivuotta sitten noin 11 400 asukkaan Lieksaan, moni ihmetteli ravintolan omistajalle ääneen, miksi sushia ei tuotu Joensuun opiskelijoiden ja kaupunkilaisnuorten äärelle.

Ravintolan omistajan virolaislähtöisen 34-vuotiaan Nikolai Loorensin mukaan muutto Lieksaan oli hetken päähänpisto.

– Näin verkossa mainoksen myytävänä olevasta ravintolasta Lieksassa. Tiesin, ettei täällä asu paljon ihmisiä, muttei täällä myöskään ollut yhtään sushiravintolaa, toisin kuin vaikkapa Helsingissä, jossa sushiravintoloita on joka nurkalla.

Sushia Lieksassa.
Sushin valmistuksessa on tärkeää tuore riisi ja kala.Nelli Kallinen / Yle

– Aluksi saimme kritiikkiä sushiravintolan avaamisesta Lieksaan, koska täällä asuu niin paljon vanhoja ihmisiä. Monet myös sanoivat, etteivät halua syödä raakaa kalaa, mutta nyt yhä useampi haluaa kokeilla sushia ja tulevat ravintolaamme.

Tallinnasta lähtöisin oleva Loorens on kokenut sushikokki. Hän on työskennellyt Englannissa, Norjassa, Kyproksella, Virossa, Dubaissa ja Irlannissa. Viime vuodet hän asui perheensä kanssa Keravalla.

Viime kesänä Loorens pakkasi vaimonsa, poikansa ja kaksi tytärtään autoon ja lähti tutustumaan Pohjois-Karjalaan ja Lieksaan. Vastassa oli pieni kaupunki, mutta suuret ravintolatilat.

– Olen aina halunnut ison ravintolan ja ajattelin, että tässä on tilaisuuteni. Päätös Lieksaan muutosta syntyi heti, vaikka perheeni ei ajatuksesta hirveästi innostunutkaan. Vaimoni tietää, että kun jotain päätän, päätäni ei saa enää käännettyä, Loorens naurahtaa silmät pilkehtien.

Ennen Lieksaan muuttoa mies ehti kokeilla oman ravintolan pitämistä Keravalla, mutta vasta Pohjois-Karjalassa yritys on lähtenyt pyörimään toivotulla tavalla.

Nikolai Loorens valmistaa sushia Ravintola Lieksassa.
Grillatussa lohinigirissä kala ei ole täysin raakaa.Nelli Kallinen / Yle

Vaikka vakaa asiakaskunta on jo löytynyt ja Loorens perheineen on kotoutunut Lieksaan hyvin, ei pieni paikkakunta tunnu täysin riittävän maailmaa nähneelle miehelle.

– Etsin sopivia tiloja ja sushikokkia Joensuusta. Haluan avata sinne ravintolan mahdollisimman pian. Tälläkin hetkellä monet asiakkaista ajavat Joensuusta asti ravintolaamme sushin vuoksi, Loorens paljastaa.


Rahoitusalalla ylityökielto, ilmiriita työajasta – Nousu moittii Nordeaa ahneeksi

$
0
0

Rahoitusalalla alkaa tänään kello 14 ylityökielto. Työehtosopimusneuvotteluja on käyty lokakuun alusta, mutta tuloksiin ei ole päästy.

Ylemmät toimihenkilöt YTN sanoo, että työnantaja haluaa ottaa käyttöön viikonlopputyön ja jaksotyön eikä suostu sopuratkaisuihin.

Ammattiliitto Nousu: Nordea voi pikavähentää Suomesta 500 työntekijää

Nordean työntekijöitä edustava ammattiliitto Nousu otti tänään kovasanaisesti kantaa finanssikonsernin yt-neuvotteluihin, joista odotetaan lopputulosta helmikuussa. Nousu on mukana neuvottelemassa rahoitusalan työehtosopimusta.

Pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että Nordea saattaa irtisanoa Suomessa liki 500 ihmistä. Koska kyseessä on neljän vuoden vähennysten ensimmäinen osa, kokonaismäärä voi olla moninkertainen, pelkää Nousu.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin, moittii Hopponen, jonka edustaman liiton mukaan Nordea ahneuksissaan maksattaa henkilökunnalla ja asiakkailla järjestelmäinvestoinnitkin etukäteen.

– Henkilöstö on kantanut yhteisvastuuta, ja samalla suurosakkeenomistajien kukkaro on paisunut.

Nordea kertoi lokakuussa karsivansa vähintään 6 000 työtehtävää. Yhtiö perustelee vähennystarvetta pitkän ajan kilpailukyvyn parantamisella.

Lue myös:

Nordea aikoo vähentää jopa yli 6 000 työtehtävää, vähennys jakautuu neljälle vuodelle

"Valitettavasti vähennysluvut ovat Suomessakin isoja" – Nordean pääluottamusmies tyrmää henkilöstön vaihtoviikot

Samuraimiekalla varustautunut mies hyökkäsi temppelin papin kimppuun Japanissa – kolme kuollut

$
0
0

Mies on surmannut samuraimiekalla temppelin johtavan papin Japanin pääkaupungissa Tokiossa. Papin lisäksi mies tappoi rikostoverinsa sekä itsensä.

Hyökkäyksen syy on epäselvä, mutta japanilaismedian mukaan se saattoi liittyä perheen sisäiseen välienselvittelyyn. Surmattu Tomioka Hachimangun temppelin 58-vuotias pappi oli teosta epäillyn miehen sisar.

Kaksi hyökkääjä piileskeli papin kodin takana torstaina. Kun pappi saapui paikalle autolla, 56-vuotias mieshyökkääjä löi hänet kuoliaaksi samuraimiekallaan.

Naispuolinen hyökkääjä taas iski teräaseellaan auton kuljettajaa. Rintaan ja olkapäähän haavoittunut kuljettaja pääsi kuitenkin pakenemaan paikalta. hänen vammansa eivät ole hengenvaarallisia.

Hyökkäyksen jälkeen miekkamies ilmeisesti tappoi naispuolisen hyökkääjän. Tämän jälkeen hän surmasi itsensä.

Tomioka Hachimangun neljäsataavuotias temppeli on tunnettu yhteyksistään sumopainiin. Temppelissä järjestetään yhtä Tokion kolmesta suurimmasta shintolaisesta juhlasta.

Aiheesta muualla: Police: 3 die after sword attack near famed shrine in Tokyo

DNA:n maksullisia tv-kanavia uhkaa pimetä heti vuodenvaihteen jälkeen – taustalla riita jakelukorvauksista

$
0
0

Teleoperaattori DNA varautuu keskeyttämään useiden maksullisten tv-kanavien jakelun 1. tammikuuta 2018 alkaen, yhtiö kertoi perjantaina.

Jakelua koskevan keskeytysuhan taustalla on tv-yhtiö Discoveryn sopimusneuvotteluihin tuomat jakelukorvausten korotusvaatimukset, jotka ovat DNA:n mielestä kohtuuttoman suuret. Discoveryn ja DNA:n tämänhetkinen sopimus päättyy joulukuun lopussa, eikä operaattori voi jakaa kanavia ilman sopimusta.

– Kyse on puhtaasti rahasta. Vastapuoli ehdottaa sellaista hintatasoa, että taloudellinen yhtälö on yksinkertaisesti mahdoton, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Väisänen ei kerro, minkälaisista summasta neuvotteluissa on kysymys. Hän kuitenkin kuvailee summaa "merkittäväksi".

– Eihän me nyt pienistä summista lähdetä varautumaan siihen, että joudumme pistämään televisiokanavia pimeäksi.

Toteutuessaan jakelun keskeytys koskisi seuraavia kanavia: Animal Planet, Discovery Channel, Discovery HD Showcase, Discovery Science, Discovery World ja Investigation Discovery sekä Eurosport 1 ja Eurosport 2 (kanavien SD- ja HD-versiot). Keskeytys koskisi sekä kaapeliverkkoa että antenniverkkoa ja myös IPTV- ja mobiilijakelua.

Väisänen ei kommentoi sitä, kuinka paljon DNA:lla on pimenemisuhan alla olevien kanavien tilaajia.

DNA ei vielä tiedä, miten se aikoo korvata mahdollisen kanavien jakelun keskeytyksen asiakkailleen. Väisäsen mukaan DNA:n ensisijaisena tavoitteena on päästä neuvotteluissa sopimukseen.

– Tässä tehdään erilaisia varautumissuunnitelmia. Katsomme, kuinka paljon pystymme löytämään korvaavaa sisältöä mahdollisesti pimenevien kanavien osalta. Jos emme löydä korvaavaa sisältöä, sitten arvioimme, minkälaisia hyvityksiä asiakkaille annetaan, Väisänen kertoo.

DNA:n mukaan yhtiön tavoitteena on jatkossakin tarjota asiakkaille monipuoliset katselumahdollisuudet ilman että sillä on vaikutusta kuluttajahintoihin.

Onnistuisiko ihmisen massamuutto toiselle planeetalle? – Valtaoja: Mars mahdollinen, mutta ei tällä vuosisadalla

$
0
0

65 miljoonaa vuotta sitten suuri asteroidi iskeytyi Maahan Jukatanin niemimaalla Meksikossa. Se aiheutti niin laajaa tuhoa, että dinosaurukset ja monet muut lajit katosivat maapallolta. Jossain hyvin kaukaisessa avaruudessa voi olla uusi tappaja-asteroidi matkalla tähän suuntaan.

Brittikosmologi Stephen Hawkingin mukaan maailma muuttuu suureksi tulipalloksi vuoteen 2 600 mennessä – ihmisen toiminnan takia.

Onkohan ihmistä enää olemassakaan viiden miljardin vuoden kuluttua? Tuolloin nimittäin kotiplaneetallamme on lopun aika edessä. Oma Aurinkomme laajenee niin, että lopulta myös Maa jää sen kuumaan syleilyyn.

No, ennenaikainen synkistely sikseen.

Siirtokunta Marsissa voisi olla ihmiskunnan henkivakuutus

Optimistitkaan eivät pysty estämään Auringon laajenemista, mutta esimerkiksi ilmaston ja ympäristön ongelmien suhteen ehdimme vielä laittaa asiamme kuntoon.

Mitä voimme tehdä, jos kaikki menee kuitenkin pieleen, eikä Maa enää kelpaa ihmisen asuinpaikaksi?

Lyhyellä aikavälillä voisimme ehkä rakentaa siirtokunnan Marsiin.

Esimerkiksi miehitettyjä Mars-lentoja jo lähivuosille kaavaillut Elon Musk uskoo, että punaiselle planeetalle voidaan perustaa vuosisadan loppuun mennessä pysyvä siirtokunta, joka tulee toimeen omillaan.

Tosin jopa optimistiksi tunnustautuvan emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan Muskin puheet jopa miljoonasta Mars-asukista vuosisadan lopulla kuulostavat ylioptimistisilta, elleivät peräti mahdottomilta.

Massamuutto Marsiin ei ole realistinen ajatus, hän sanoo. Mars on kuitenkin Valtaojan mielestä vielä muutaman sadan vuoden ajan ainoa realistinen paikka, johon kannattaisi suunnitella siirtokuntaa.

Valtaoja viittaa Muskin näkemykseen, jonka mukaan ihmiskunnan toinen tukikohta olisi paras henkivakuutus pahimman mahdollisen varalta. Kaikki munat eivät olisi samassa korissa, jos maapalloa kohtaisi suuri vahinko. Ihminen voisi jossain vaiheessa jopa palata takaisin tänne.

Tulevaisuudessa kauemmas kosmiseen naapurustoon

Marsia kaukaisemmista, muiden tähtikuntien planeetoista, emme tiedä paljoa. Tiedotusvälineet kertovat aika ajoin maankaltaisen planeetan löytymisestä, mutta kukaan tiedä, voiko niillä oikeasti elää. Tietämys elinkelpoisuudesta saattaa lisääntyä merkittävästi jo ensi vuosikymmenellä, kun uuden sukupolven teleskoopit Maassa ja lähiavaruudessa saadaan käyttöön.

Uudet teleskoopit voivat paljastaa, onko kaukaisen planeetan kaasukehässä elämästä kieliviä merkkejä, kuten otsonia tai metaania.

– Se on siinä kinthaalla, pystytäänkö me niillä paikallistamaan maapallon kaltaisia planeettoja ja varmistumaan, että siellä voisi elelläkin. Kymmenisen vuotta pitäisi vielä odotella.

Tällainen kaukomatkailu ei Valtaojan mukaan ole realismia ainakaan noin tuhanteen vuoteen. Eikä se silloinkaan ole massojen matkailua.

– Olen veikannut, että tuhannen vuoden sisällä saadaan tehtyä ensimmäiset matkat lähimpiin tähtiin, hän sanoo.

Eräs tällainen voisi olla aurinkokuntamme lähin tähtinaapuri Proxima Centauri. Melko tuoreen löydön mukaan sitä kiertää mahdollisesti elinkelpoinen planeetta.

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja.
Paula Koskinen / Yle

Pelkästään tekniset haasteet ovat kuitenkin valtavia.

– Tähtiin matkustaminen vaatii minimissään, että käytettävissä on ydinkäyttöisiä fuusioraketteja, joilla päästään järjelliseen osaan valonnopeudesta, ettei matkaa pidä tehdä tuhansia vuosia.

Jos tehokasta moottoria ei pystytä kehittämään, pitäisikö ihminen jäädyttää matkan ajaksi? Onnistuisko se edes? Kuinka paljon tavaraa pitäisi kuljettaa mukana uuden siirtokunnan käynnistämiseksi? Uudessa asuinpaikassa ei ehkä heti kasvaisi mitään ravinnoksi kelpaavaa. Pitäisikö sitäkin viedä mukana? Tai kahvia? Saludoa vai Presidenttiä?

Entäpä jos veikkaisimme väärää hevosta? Hyvästä ennakkotiedustelusta huolimatta päätyisimme ihmiselle vihamieliselle planeetalle. Se taitaisi olla sen tarun loppu.

Kaikesta huolimatta Valtaoja uskoo, että ihminen ei loputtomiin pysy kotiplaneetallaan.

– Emme voi vain istua täällä kurahousissa tähtiä katsellen.

Oma koti kullan kallis?

Kehitykseen optimistisesti suhtautuva Valtaoja on vakuuttunut, että ihminen pystyy ratkaisemaan itse synnyttämänsä ongelmat, ja muutkin.

Valtaojan mukaan tiedämme, mitä ympäristöongelmista pahimmillekin pitää tehdä. Meillä on keinot ja teknologia. Enää puuttuvat tahtotila ja päätökset. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista voidaan luopua kokonaan.

– Kyllähän se maksaa maltaita, mutta vähemmän kuin kunnon sota.

Tappaja-asteroideistakin voidaan selvitä.

– Tappaja-asteroidin suistaminen radalta tai räjäyttäminen on huomattavasti helpompi tekninen ongelma ja taloudellinen haaste kuin se, että lähdetään Marsiin miljardiporukalla, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Ihmiskunnan pelastaminen lähtemällä Marsiin tai kauemmas ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan noin vuosituhannen mittakaavassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin kokoinen kaupunki Marsiin ja kultaryntäys asteroidelle − Valtiot Nigeriasta Intiaan tähtäävät kilpaa avaruuteen

"Me emme suostu pelkäämään"– Jerusalemin kadut tyhjenivät Trumpin päätöksen myötä

$
0
0

Tällä viikolla leimahtaneet jännitteet näkyivät torstaina Jerusalemin historiallisen vanhankaupungin liepeillä. Poliiseja oli huomattavasti enemmän ja torstai-illan viettäjiä selvästi vähemmän kuin tavallisesti.

Vanhankaupungin muurien lähellä aseistetut sotilaat pysäyttävät bussin tarkistaakseen ihmisten henkilöllisyystodistuksia. Palestiinalainen kuljettaja puhuu tarkastuksen ajan puhelimessa, mikä ärsytti sotilaita.

Tilanne äityi hetkessä sanaharkaksi, ja pian kuljettaja vietiin kovakouraisesti ulos pitkään puhutteluun. Vanha nainen bussin etupenkillä itki.

Jerusalem joutui keskiviikkona jälleen maailmanpolitiikan polttopisteeseen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Ilmoitus on ruokkinut jännitteitä, sillä Jerusalemin asema on yksi herkimmistä kysymyksistä israelilaisten ja palestiinalaisten välillä. Molemmat osapuolet pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan.

Jerusalemiin liittyy paljon tunteita, sillä se on uskonnollisesti pyhä paikka sekä juutalaisille, muslimeille että kristityille.

Vanhankaupungin muurien sisällä sijaitsee kaikkien kolmen uskontojen tärkeitä paikkoja. Israelilainen Miriam Efergin korostikin kaupungin uskonnollista tärkeyttä juutalaisille.

– Trumpin päätös on hyvä, sillä Jerusalem on Israelin pääkaupunki. Se on jumalan tahto. Se on tosiasia, Efergin sanoi.

Vanhankaupungin porttien ohitse kulkeneet palestiinalaiset taas vannoivat, että eivät aio luopua Itä-Jerusalemista. Palestiinalaisenemmistöinen puolisko on ollut vuodesta 1967 Israelin miehittämä.

– Emme pelkää vaikeuksia, mutta emme myöskään pidä niistä. Me olemme rauhanomaisia ihmisiä, mutta me vastustamme maamme varastamista ja miehittämistä, palestiinalainen Abed Ali sanoi.

Abed Ali
Palestiinalainen Abed Ali totesi Jerusalemin olevan myös palestiinalaisten kotiAishi Zidan / Yle

Palestiinalaiset ovat olleet Trumpin ilmoituksesta tyrmistyneitä. Palestiinalaisten poliittiset johtajat ovat kehottaneet kansalaisia osoittamaan mieltään. Aseellinen islamistijärjestö Hamas on kehottanut kansalaisia jopa uuteen kansannousuun.

Torstaina Länsirannalla ja Gazassa nähtiin useita mielenosoituksia. Niiden uskotaan vain kasvavan tänään perjantaina, sillä silloin on muslimien pyhäpäivä.

Palestiinalainen opiskelija Nijma Hija sanoo, ettei Trumpin ilmoitus yllättänyt. Hän oli sitä mieltä, että palestiinalaisten on tehtävä nyt väkivallatonta vastarintaa.

– Uskon kuitenkin, että me pysymme Jerusalemissa, emmekä antaudu, Hija sanoo. – Me emme suostu pelkäämään.

Juutalaisten keskuudessa Trumpin ilmoituksesta on iloittu. Israel on pitänyt Jerusalemia jo pitkään jakamattomana pääkaupunkinaan. Tätä ei ole kansainvälisesti tunnustettu, vaan Jerusalemin kohtalosta neuvottelu on haluttu jättää rauhanneuvotteluiden ratkottavaksi.

Monille israelilaisille Trumpin ilmoitus on symbolisesti tärkeä muutos Yhdysvaltain politiikassa.

– Olen iloinen, koska oli jo aikakin. Olemme olleet tässä kaupungissa jo hyvin pitkään. Sen tunnustamatta jättäminen on hölmöä, sanoo israelilainen Alon Tolwin.

Alon Tolwin
Israelilainen Alon Tolwin iloitsi Trumpin päätöksestä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.Aishi Zidan / Yle

Tolwin ei pelännyt perjantaille ennakoituja levottomuuksia.

–Kävelen täällä, kuten näet, Tolwin toteaa.

Lue myös:

Israel iskenyt kohteisiin Gazassa – perjantaista odotetaan levotonta palestiinalaisalueilla

Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin tulenaran Jerusalem-julistuksen seuraukset punnitaan lähiviikkoina

Analyysi: Trump täytti vaalilupauksensa ja jätti kysymyksiä avoimeksi

Jari Korkki: Juhlan jälkeen – tulossa on myös tahallaan unohdettuja vuosipäiviä

$
0
0

Suomen satavuotisjuhlien merkeissä on järjestetty kaikenlaista hupia ja ainakin itseni on myönteisesti yllättänyt se iloisuus, millä ihmiset ovat juhlimaan lähteneet. Tästä on itse asiassa ihan tutkittuakin tietoa. Kun kävin pari viikkoa sitten aamukahvilla virallisessa Suomi 100 -byroossa, löi pääsihteeri Pekka Timonen käteen sellaiset rätingit, että pakko on toimittajankin uskoa, että kivaa on ollut.

Suomi 100 -organisaatio on selvittänyt suomalaisten näkemyksiä juhlavuodesta jo pari vuotta ja viimeinen seurantakysely on tarkoitus tehdä bileiden jälkeen, ensi vuoden maaliskuussa.

Itselleni kolahti eniten se, että jopa 600 000 suomalaista kertoo itse olleensa mukana valmistelemassa juhlavuoden ohjelmaa. Siis joka kymmenes kaduntallaaja on jotenkin mukana näissä karkeloissa muutenkin kuin ilotulitusten ihailijana.

Jopa 70 prosenttia juhlavuoden ohjelmaan osallistuneista on ollut antiin tyytyväisiä. Tosin tietysti ne, joita juhlinta jostain syystä ärsyttää, eivät ole juhliin varmaankaan edes osallistuneet.

Mutta juhlilta ei ole välttynyt yksikään. Tai no, vain 99 prosenttia suomalaisista kertoo tulleensa juhlavuodesta tietoiseksi. Pohjoiskorealainen lukema, joku sanoisi.

Juhlavuoden teema on ollut "yhdessä". Itsenäisyyspäivän vietto herättää myönteisiä tunteita ja reippaasti yli 70 prosenttia kansalaisista kertoo tuntevansa ylpeyttä kotimaastaan. Ei sekään nyt ole ihan vahinko, että Ylen kisalähetys Linnasta teki jälleen uuden katsojaennätyksen, 2,6 miljoonaa.

Ai että televisio on kuollut? Hehheh.

Ensi vuoden puolella alkaa tulla vastaan päivämääriä, joiden vuoksi ei maljoja kohotella

Satavuotispäivät kuitenkin jatkuvat. Ensi vuoden puolella alkaa tulla vastaan päivämääriä, joiden vuoksi ei maljoja kohotella. Sisällissodan puhkeamisesta tulee tasan sata vuotta tammikuun lopussa. Synnyinkaupungissani Tampereella vanhat ihmiset puhuivat hihanauhan väriin katsomatta kapinasta. Ei tarvinnut riidellä sodan nimestä, siinä oli jo tarpeeksi, että Pohjoismaiden sotahistorian suurin kaupunkisota oli pyyhkinyt ylitse.

Paikallinen Aamulehti aikoo muistella tapahtumaa sovinto-teemalla. Muitakin muistelijoita on kuten Aamulehti ansiokkaasti kertoo.

Mutta on Helsingissäkin "unohdettuja" juhlapäiviä. Monet historian ystävät kertovat mielellään maailmalla tarinaa siitä, miten Helsinki oli toisessa maailmansodassa yksi kolmesta sotaan osallistuneesta eurooppalaisesta pääkaupungista, jota eivät vieraan vallan sotilaat vallanneet. Ne kaksi muuta ovat tietysti Lontoo ja Moskova.

Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, millaisella ilotulituksella Suomi juhlii tai siis oikeammin tietysti jättää juhlimatta sen, että huhtikuun alkupuolella tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan Itämeren divisioona valtasi kortteli korttelilta Helsingin. Veikkaan, että lippu ei liehu edes kiivaimmilla taistelupaikoilla Töölössä.

Saksalaiset ehtivät pitää jopa voitonparaatin ennen kuin Tampereelle jumittunut Mannerheimin Valkoinen armeija ehti pääkaupunkiin toukokuussa. Samainen von der Goltz vahti vielä lokakuussa 1918 kaluunat kaulassa kuninkaanvaalia eduskunnan istuntosalissa. Ehkä siksi sotilaita ei ole sittemmin huolittu edes kansanedustajaehdokkaiksi.

Mutta eivät varmaankaan liput liehu myöskään toukokuun 16. päivä, kun tulee kuluneeksi sata vuotta Mannerheimin voitonparaatista Helsingissä. Syy on yksinkertainen. Vapunpäivänä 1940 antamassaan ylipäällikön päiväkäskyssä Mannerheim itse kielsi siihen asti jokavuotisen paraatin, josta jotkut olivat 1918 kaavailleet jopa itsenäisyyspäivää.

Kannattaakohan tästä enää vuonna 2018 riidellä, jos kiistat on noinkin taitavasti jo 77 vuotta sitten sovittu?

Se oli se talvisodan henki. Paraatin sijaan Mannerheim määräsi päiväkäskyssään puolustusvoimat kunnioittamaan toukokuun kolmantena sunnuntaina äskettäin päättyneessä sodassa kaatuneita, mutta pitämään sen myös "kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä". Aloite oli tullut evankelisluterilaisen kirkon piispoilta.

Kannattaakohan tästä enää vuonna 2018 riidellä, jos kiistat on noinkin taitavasti jo 77 vuotta sitten sovittu?

Juhlan jälkeen on tietysti viisasta katsoa vähän tulevaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kutsunut jo tänään perjantaina joukon tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia pohtimaan seuraavia askeleita.

Kohti seuraavaa sataa voi tietysti kuulostaa teemana hiukan suureelliselta, mutta ehkä nyt voi kuitenkin esittää toivomuksen, että vuonna 2117 ei enää tarvita kuudetta elokuvaversiota Tuntemattomasta sotilaasta. Vaikka kolmas on kyllä omasta mielestäni hyvä, ei siinä mitään.

Sipilä aikoo panna tutkijat ja järjestöväen ryhmätöihin.

Näissä ryhmätöissä voisi tietysti kyhätä vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluihin sellaisen uudistuksen, joka kestäisi seuraavat sata vuotta.

Tai edes sellaisen, joka saataisiin voimaan ennen 200-vuotisjuhlia.

Mennäänpäs nyt siitä mokoman suon yli että heilahtaa!

Jari Korkki

kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja

Mereen pudonnut iso tukkilasti haittaa laivaliikennettä Kemin edustalla

$
0
0

Kemin Veitsiluodon edustalla on tänään aamulla pudonnut rahtialuksesta mereen iso tukkilasti. Liikenneviraston mukaan tukkeja huuhtoutui mereen yhteensä 1500 kuutiota eli noin 1500 tonnia.

Liikenneviraston Länsi-Suomen meriliikennekeskus varoittaa alueella liiikkuvia meressä kelluvista tukeista. Alueella liikkuville aluksille on annettu tapahtuneesta varoitus.

Tukkilasti putosi mereen Iso-Britannian lipun alla seilaavasta aluksesta noin puoli merimailia Keminkraaselin majakasta luoteeseen. Ajoksen satamasta katsottuna tapahtumapaikka sijaitsee noin kuusi kilometriä etelän suuntaan avomerellä.

Liikenneviraston tiedotteen mukaan alueella vallitsi kova kaakonpuoleinen tuuli.


Hiihtokeskustyökiista: Töihin ei oteta, mutta kotiin ei saa jäädä – Safarit pyörivät normaalisti liittoon kuulumattomien voimin

$
0
0

Ohjelmapalvelualan ja hiihtokeskusten työsulku alkoi perjantaina aamulla tietyissä yrityksissä. Lapissa työsulun piiriin kuuluvat perjantaina Ylläksen ja Oloksen hiihtokeskukset sekä ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris Rovaniemellä ja Kemissä.

Lapin Safarien toimitusjohtaja Jyrki Niva sanoo, että työsulusta aiheutuu lisätöitä asiakaspalveluun, kun työvuoroista puuttuu ammatti-ihmisiä.

– Safarit pyörivät kuitenkin normaalisti, mutta joudumme tekemään erityisjärjestelyjä. Työt hoidetaan PAMiin kuulumattomien työntekijöiden ja esimiesten voimin, Niva kertoo.

Niva ei halua tarkemmin kommentoida asiaa, koska työriidan sovittelu on kesken.

Samasta syystä kommentoimasta kieltäytyy Lapin Safarien pääluottamusmies Risto Vuento.

Työnantajaliiton eli Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut astuivat voimaan, sillä alan työriitaan ei saatu ratkaisua torstaina.

MaRan mukaan hiihtokeskustoimiala on viime vuosina kärsinyt vähälumisista ja lämpimistä talvista, minkä vuoksi PAMin palkankorotusvaatimukset ylittävät toimialan taloudellisen kantokyvyn. PAM näkee alan tilanteen toisin. Kiistaa ratkotaan seuraavan kerran ensi maanantaina valtakunnansovittelijan johdolla.

PAM: Kaikki töihin – Kotiin ei voi jäädä

PAM on ohjeistanut työsulkuyrityksissä työskenteleviä jäseniään menemään normaalisti töihin suluista huolimatta. Verkkosivuilla ammattiliitto linjaa, että kotiin ei voi jäädä, vaan töihin mennään työvuorolistan mukaisesti ja vaaditaan kirjalliset perustelut työnteon mahdollisesti estävältä työantajalta.

Liitto myös muistuttaa jäseniään, ettei tieto liittoon kuulumisesta kuulu työnantajalle. Järjestäytymisvapaus on lailla turvattu.

– Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän uskonnon, ihonvärin ja ammattiliiton jäsenyyden perusteella. Ammattiliiton jäsenyys on semmonen asia, josta työntekijä ei ole tilivelvollinen työnantajalle, PAMin aluepäällikkö Risto Kalliorinne kommentoi Ylelle työkiistan aiemmassa vaiheessa.

Työsulku katkaisee liittoon kuuluvien hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualatyöntekijöiden palkanmaksun. PAM kompensoi palkanmaksun keskeytystä maksamalla työtaisteluavustusta 100 euroa työsulkuvuorokautta kohden.

Nainen tarttuu rattiin hämmästyttävän harvoin, jos miespuoliso on autossa

$
0
0

Lahtelaiseen pysäköintihalliin kurvaa Audi, jonka rattia kääntää Eero Valkama. Vieressä pelkääjän paikalla istuu Jonna Mäyrä, vaikka hänelläkin olisi ajokortti.

Orimattilalainen pariskunta pitää autoilijavalintaa luonnollisena ratkaisuna.

– Auto on omani, siksi ajan. Jos Jonna omistaisi auton, tilanne olisi päinvastoin, sanoo Eero Valkama.

Jonna Mäyrä kertoo ajaneensa itse vielä silloin, kun hänellä oli oma auto.

– Ehkä jotkut iäkkäämmät miehet luulevat, että naiset eivät osaa ajaa ja tarttuvat siksi itse rattiin, toteaa Jonna Mäyrä.

Auto on omani, siksi ajan. Eero Valkama

Vaikka tasa-arvon tuulet puhaltavat Suomessa esimerkiksi sukupuolineutraaleina ammattinimikkeinä, autoilussa on vahva miehinen leima. Tämä käy ilmi Ylen WSP Finland Oy:ltä tilaamista liikennetiedoista. Yritys tuottaa dataa muun muassa Liikennevirastolle.

Kun kyydittävänä on oma puoliso, mies on tavallisimmin ratin takana – nainen siis ajaa harvoin, jos mies on autossa. Silloin kun nainen ajaa, kyyditsee hän etenkin lapsia eikä niinkään puolisoaan, kertoo vuoden 2012 henkilöliikennetutkimuksesta juuri koostettu uusi data.

Pohjana tiedoille ovat yli 12 000 suomalaiselle puhelimitse tehdyt liikennettä koskevat haastattelut. Selvitettävänä olleista matkoista otettiin mukaan vain henkilöautolla kuljettajana tehdyt matkat, joilla jotakuta henkilöä on myös kyyditty, saatettu, viety tai noudettu.

– Näin saatiin selville kuka ajaa silloin, kun puolisot ovat samassa autossa. Se että mies on näissä tilanteissa pääsääntöisesti ratissa, näkyy ihmisten antamista vastauksista selvästi, vaikka aivan tarkkaa osuutta emme tiedäkään, toteaa erityisasiantuntija Virpi Pastinen WSP Finland Oy:stä.

Kaikista henkilöautolla ajetuista kilometreistä 66 prosenttia on miesten ajamia.

Naiset kyyditsevät lapsia pikkuautolla

Liikennetutkija ei ylläty autoilun miehisestä maailmasta. Erityisesti nuorilla miehillä on tutkimustiedon mukaan taipumus arvioida omaa ajotaitoaan muita paremmaksi, sanoo tutkija Ida Maasalo Helsingin yliopistosta.

– Tämä voi lisätä turhaa riskinottoa ja sitä kautta kolarointiriskiä. Toisaalta tutkimusten mukaan naiset mielletään usein stereotyyppisesti ajotaidoltaan huonommiksi kuljettajiksi.

– Nuorille miehille ominainen ajotaidon yliarviointi tai naisten pitäminen huonoina kuskeina ei tosin välttämättä selitä sitä, että mies valitaan useammin kuljettajaksi, miettii Maasalo.

Liikennetutkija Ida Maasalo.
Liikennetutkija Ida Maasalo.Petrus Maasalo

Hänen väitöskirjatyönsä alustavien tulosten mukaan naiset kyyditsevät lapsiaan miehiä useammin pikkuautoilla. Tämä lisää vakavan onnettomuuden riskiä kolarin tapahtuessa.

– Ajotaitoa kannattaa kuitenkin pitää yllä, sillä onnettomuusriski kasvaa ajokilometrien vähetessä. Tutkimusten mukaan iäkkäät naiset luopuvat ajokortistaan usein ennen miehiä. Näin tapahtuu usein heille, jotka ovat ajaneet elämässään vain vähän, kertoo Maasalo.

Maasalo tosin huomauttaa, että joskus ajokortista luopuminen voi olla viisautta, jos huomaa ajotaitonsa heikentyneen. Myös julkisten liikkumavälineiden käyttämiseen siirtyminen ekologisesta näkökulmasta saattaa olla syynä autoilun jättämiseen.

Se ajaa, joka nauttii?

Seuraavaksi parkkihalliin karauttaa orimattilalainen lapsiperhe Peugeot-farmarilla. Tässäkin tapauksessa ratin takana on mies.

– Luotan hänen ajamiseensa. Itse ajan nykyisin harvemmin, koska meillä ei enää ole automaattivaihteista autoa, sanoo Anita Kannistola.

Klaus Kannistola on entinen yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, mutta ei siltikään röyhistele ajotaidollaan.

– Anita ei tykkää ajamisesta, joten minä joudun ajamaan. Toisaalta ajaminen on kyllä mukavaa.

Suomi 100 -organisaatio: Onnitteluviesteihin ei käytetty veronmaksajien rahoja

$
0
0

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi lähetetyt onnittelutekstiviestit eivät menneet veronmaksajien pussista, kerrotaan valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatiosta. Organisaation viestintäpäällikön Päivi Pirttilän mukaan hankkeeseen lähteneet puhelinoperaattorit maksoivat viestit.

– Suomi 100 -organisaatiossa ideoitiin tätä ja ehdotimme sitä teleoperaattoreille. Lähdimme neuvottelemaan, ja sitten operaattorit hoitivat käytännön työn loppuun saakka, Pirttilä sanoo.

Tekstiviestien lähettämisestä koituneita kustannuksia Pirttilä ei tarkalleen tiedä.

– Meillä oli operaattoreiden kanssa sellainen arvio, että näin valtava määrä tekstiviestejä maksaisi 500 000–600 000 euroa.

Suomalainen tapa viestiä

Pirttilä kertoo, että idea viesteihin tuli osittain siitä, että tekstiviesti koetaan hyvin suomalaiseksi tavaksi viestiä. Suomalaisia haluttiin myös onnitella maan merkkipäivänä henkilökohtaisesti.

– Operaatio oli aivan ainutkertainen ja valtavan iso näille teleoperaattoreille ja onnistui valtavan hienosti. Miljoonat ihmiset saivat viestin. Olemme saaneet todella paljon hyvää palautetta, miten viesti yllätti ja ilahdutti myönteisesti.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä, sillä osa suomalaisista jäi ilman onnittelua. Esimerkiksi Telian asiakkaista 20 prosenttia jäi ilman onnitteluviestiä. Tämä tarkoittaa noin 400 000 liittymää. Pirttilä pahoittelee tapahtunutta.

– Se on tosi harmi. Tästähän on ollut keskustelua, se ei ollut hyvä asia. Mutta voittopuoleisesti viestejä saatiin tosi hienosti liikkeelle. Pahoittelen niiden ihmisten puolesta, jotka olisivat halunneet tämän viestin, mutta eivät sitä saaneet.

Mukaan hankkeeseen lähtivät operaattoreista, Dna, Elisa, Telia ja Ålands Telefonandelslag. Ilta-Sanomien mukaan sen sijaan yksi Telian palveluoperaattoreista, Globetel, jättäytyi hankkeesta pois.

Yle ei tavoittanut Globetelin edustajaa kommentoimaan asiaa.

Juttua muokattu 8.12.17 kello 13.01: lisätty viittaus ja linkki Ilta-Sanomien uutiseen.

Maa järisi yöllä Lumijoella: "Lattia tärähteli voimakkaasti"

$
0
0

Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoella on tapahtunut maanjäristys.

Järistys oli voimakkuudeltaan 3,5 ja sen keskus sijaitsi Liminganlahden rannan tuntumassa eli viisi kilometriä itään Lumijoelta, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Maanjäristyksen keskus oli noin 10 kilometrin syvyydessä.

Järistys vavisutti rakennuksia Oulun seudulla noin kello 00.30 aikoihin.

Alueen asukkaat ovat kertoneet kokemuksiaan yöllisestä maan vavahtelusta Twitterissä.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tuli tapahtuneen jälkeen useita soittoja asukkailta, mutta tehtäviä pelastuslaitokselle ei järistyksestä ainakaan toistaiseksi ole koitunut.

– Maa järisi selkeästi pari kertaa muutaman sekunnin välein, kertoo päivystävvä palomestari Marko Hottinen.

Pelastuslaitos sijaitsee Oulun keskustassa eli noin 20 kilometrin päässä järistyksen keskuksesta.

– Olin työpisteeni ääressä ja tunsin, kuinka jalkojeni alla lattia tärähti voimakkaammin.

Katso tietoja Lumijoen maanjäristyksestä USGS:n sivuilta

Pohjois-Pohjanmaan maanjäristyksen voimakkuus oli kolme – "Ehdottomasti harvinainen"

$
0
0

Seismologian instituutin mukaan Limingan ja Lumijoen alueella torstain ja perjantain välisenä yönä sattuneen maanjäristyksen voimakkuus oli 3.0. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen ensitietojen perusteella voimakkuus olisi ollut 3.5.

Joka tapauksessa vastaavia järistyksiä ei satu Suomessa läheskään joka vuosi: edellinen kolmosella alkava järistys oli syyskuussa 2000, tuolloin Kuusamossa.

– En käyttäisi sanaa poikkeuksellinen, mutta harvinaisia nämä ovat ehdottomasti, kuvailee seismologi Jari Kortström.

Korströmin mukaan Perämeri on seismologisesti aktiivista aluetta, joskin isot järistykset painottuvat tyypillisesti merelle ja Ruotsin puolelle. Suomessa toinen aktiivinen alue sijaitsee Kuusamon seudulla.

Vaikka tilastoista piirtyy kuva todennäköisyyksistä, on mahdotonta sanoa etukäteen, missä ja milloin järistyksiä sattuu. Sen pystyy toteamaan melko varmasti, ettei Suomessa ole odotettavissa vakavaa tuhoa aiheuttavaa järistystä.

– Viimeöistä suuremmat ovat mahdollisia. Jos magnitudi on neljän luokkaa, voi jo tapahtua lieviä vaurioita rakennuksille, sanoo Kortström.

Seismologian instituutti rekisteröi Suomessa vuosittain tyypillisesti muutamia kymmeniä maanjäristyksiä. Havainnoista voi ilmoittaa verkosta löytyvällä lomakkeella.

Miesten ampumahiihdossa valonpilkahdus: suomalaislupauksella uransa paras päivä

$
0
0

Tero Seppälä pääsi uransa parhaaseen iskuun ampumahiihdon maailmancupissa Itävallan Hochfilzenissä. 21-vuotias Seppälä siijoittui 24:nneksi miesten 10 km:n pikakilpailussa. Seppälä ampui makuulta nollat ja yhden sakon pystypaikalta.

Seppälä saavutti uransa ensimmäiset maailmancupin pisteet.

Norjalainen Johannes Thingnes Bö oli päivän ykkönen. Bö peittosi toiseksi sijoittuneen ranskalaisen Martin Fourcaden 12,1 sekunnilla. Slovenialainen Jakov Fak nappasi kolmannen sijan. Fak jäi kärjestä 35,4 sekuntia. Bö, Fourcade ja Fak selvittivät ammuntansa puhtaasti.

Muut suomalaiset eivät selviytyneet kilpailuissa maailmancupin pisteille eivätkä 60 parhaan takaa-ajokilpaan. Olli Hiidensalo oli kahdella sakolla 81:s ja Mikko Loukkaanhuhta kolmella sakolla 99:s.

Miehet, 10 km, Hochfilzen

1) Johannes T. Bö (NOR) 24.18,4 (0)
2) Martin Fourcade (FRA) + 12,1 (0)
3) Jakov Fak (SLO) + 35,4 (0)
4) Simon Schempp (GER) + 46,6 (1)
5) Henrik L'Abee-Lund (NOR) + 52,0 (0)
6) Arnd Peiffer (GER) + 56,0 (0)
7) Benjamin Weger (SUI) + 1.00,6 (1)
8) Erik Lesser (GER) + 1.01,0 (1)
9) Anton Shipulin (RUS) + 1.06,1 (1)
9) Philipp Nawrath (GER) + 1.06,1 (0)

24) Tero Seppälä (FIN) + 1.40,8 (1)
81) Olli Hiidensalo (FIN) + 3.07,5 (2)
99) Mikko Loukkaanhuhta FIN + 3.45,3 (3)

Naisten 7,5 km:n pikakilpailu kello 15.05 TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Lue lisää:

Maanviljelijähaaveet vaihtuivat – nyt tähtäimessä paikka ampumahiihdon huipulla

Yöllinen loppukiri tuotti tulosta: Britannia ja EU sopuun brexitin ehdoista

$
0
0

Britannia ja EU ovat päässeet alustavaan sopimukseen Britannian eron ehdoista. Euroopan komissio ilmoitti aamulla, että sen mielestä eroneuvotteluissa on saavutettu riittävästi edistystä, jotta osapuolet voivat siirtyä keskustelemaan niiden tulevasta suhteesta eli vapaakaupasta.

Sopu sinetöitiin Britannian pääministerin Theresa Mayn ja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tapaamisessa aamulla Brysselissä. Neuvotteluita käytiin myöhään yöhön.

– Pääministeri May on vakuuttanut minulle, että sopimuksella on Britannian hallituksen tuki, Juncker sanoi.

Maanantaina May joutui vetäytymään sovusta koska hallituksen pohjoisirlantilainen tukipuolue DUP ei hyväksynyt sitä.

– Sopimus takaa, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille ei tule kovaa rajaa, May sanoi. Kova raja viittaa rajatarkastusten pystyttämiseen Irlannin saarelle.

May kertoi keskustelleensa illalla Irlannin pääministerin Leo Varadkarin kanssa. Molemmat olivat Mayn mukaan sitoutuneet siihen, että rajaesteitä ei pystytetä sen enempää Pohjois-Irlannin etelärajalle kuin Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille.

Neuvottelujen eteneminen vapaakauppaan ja tulevaan suhteeseen vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän ensi viikolla pidettävästä huippukokouksesta. Näistä asioista Britannia ja EU ovat päässeet sopuun:

1. Irlannin raja

Britannia tunnustaa Irlannin saaren "ainutlaatuisen" tilanteen ja sitoutuu välttämään rajatarkastusten pystyttämistä Irlannin-vastaiselle maarajalle. "Ainutlaatuinen" tilanne viittaa Pitkänperjantain sopimukseen, joka lopetti aseellisen kampanjan tasavaltalaisarmeija IRA:n kanssa.

Irlannin kysymys oli vähällä kaataa koko sovun, kun Mayn tukipuolue DUP ei hyväksynyt Pohjois-Irlannille erilaisia sääntöjä kuin muulle kuningaskunnalle.

2. Britannian maksut EU:lle

Komission mukaan Britannia on luvannut, että se kunnioittaa jäsenyysaikana tekemiään sitoumuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Britannian maksut unionille jatkuvat vielä eropäivän jälkeenkin.

Junckerin mukaan Britannia noudattaa sitoumuksiaan, jotka se on tehnyt ja tekee ennen vuotta 2020. Monet näistä sitoumuksista ovat kuitenkin monivuotisia eli itse maksut jatkuvat, vaikka eropäivä on maaliskuussa 2019.

3. Kansalaisten asema

Alustava sopimus takaa, että Britanniassa nyt asuvien EU-kansalaisten asema ja oikeudet eivät muutu eron yhteydessä. Sama periaate päteen EU-maissa asuviin Britannian kansalaisiin.

Komissio kertoo myös varmistaneensa, että Britanniassa asuvien EU-kansalaisten hallinnolliset velvoitteet ovat "halpoja ja yksinkertaisia". Tämä viittaa esimerkiksi oleskeluluvan saamiseen. Britannian nykyinen oleskelulupahakemus on kymmeniä sivuja pitkä.

Lue myös:

Näin Britannia eroaa EU:sta: Tänään alkaa pitkä loppukiri kohti unionin ulko-ovea

Lontoon suomalaiset eivät tiedä, saavatko he jäädä maahan – "Mayn Brexit-ehdotuksista puuttuu sisältö"

Väkivallan sukupolvi väistymässä Pohjois-Irlannissa


Anne, 24, on vähävarainen, ja joulun onnistuminen on toisten hyvän tahdon varassa - "Mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta"

$
0
0

Mikä tekee joulun? Useille siihen kuuluu ainakin hyvä ruoka ja lahjat. Paitsi silloin, kun ei ole rahaa. Silloin joulu tarkoittaa pahimmillaan stressiä, surua ja ahdinkoa.

Kempeleläinen 24-vuotias yksinhuoltajaäiti Anne kertoo, että joulu on heille arkipäivä muiden joukossa. Kun rahasta on tiukkaa, ei jouluun ole mahdollisuutta panostaa.

Anne hakee kerran viikossa ruokaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kempeleen paikallisyhdistyksen järjestämästä ruokajaosta. Sieltä hän sai esimerkiksi jouluksi parempaa lihaa.

MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä Heikki Anttila
Antti Heikkilä hakee kempeleläisten kauppiaiden lahjoittamaa ruokaa muutaman kerran viikossa ja jakaa ne vähävaraisille.Marko Siekkinen / Yle

Joululahjat hankitaan kirpputoreilta tai pyydetään lapsen isovanhemmilta ja kummeilta. Joulun tuntua haetaan vierailemalla.

– Käymme jouluisin lapsen isovanhemmilla, ja siellä joulu näkyy onneksi enemmän. Askartelemme myös itse joulukoristeita kotona, se on mukavaa puuhaa. Ja halpaa.

Halpuus on tärkeää. Etenkin jos elää kädestä suuhun, niin kuin Anne kertoo perheensä tällä hetkellä tekevän.

– Kaikki menee, mikä tulee, nainen toteaa.

70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Liisa Partio

Sossupummi ja laiskamato. Nämä ovat sanoja, joita Annen mukaan vähävaraisista kuulee käytettävän. Nainen toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kuka tahansa saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan toisen apua.

Tällaisten asenteiden vuoksi Anne haluaa esiintyä jutussa pelkällä etunimellään.

– Kyllä minä itse mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta. Fyysisen kuntoni vuoksi en tällä hetkellä voi olla palkkatyössä, mutta käyn kuntouttavassa työtoiminnassa. Toivon, että tilanteeni on tulevaisuudessa parempi.

Työssäkäyvien avuntarve kasvanut

Annen lisäksi noin 175 kempeleläistä perhettä saa päivittäin ruoka-apua MLL:n Kempeleen paikallisyhdistykseltä. Viimeisen kahden vuoden ajan paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet paikallisilta kaupoilta saatua ruokaa omista kodeistaan.

–Avunpyynnöt lisääntyvät huomattavasti etenkin näin joulun aikaan, MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi kertoo.

MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi istuu sohvalla
Liisa Lumijärvi kertoo, että MLL:n kautta voi lahjoittaa esimerkiksi joululahjoja ja jouluruokakasseja vähävaraisille perheille.Marko Siekkinen / Yle

Etenkin pienituloisten työssäkäyvien ja sairastumisen takia työkunnon menettäneiden osuus avuntarvitsijoissa on Lumijärven mukaan kasvanut.

– Myös niitä on yllättävän paljon, jotka ovat ostaneet esimerkiksi hometalon ja velkaa pitää maksaa kahdesta talosta.

Tällaisissa perheissä joulun valmisteluihin liittyy Lumijärven mukaan usein melko ikäväkin sävy. Kun kuukautta ennen joulua pitäisi yrittää miettiä, mistä lapsille lahjat tai saadaanko joulupöytään ruokaa.

Apua voi tarjota muulloinkin kuin jouluna

Suomessa 100 000 lasta elää tällä hetkellä vähävaraisissa perheissä, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo. Näille perheille taloudelliset ongelmat korostuvat etenkin jouluisin.

– Kun vuoden aikaan joudutaan tinkimään niin monesta asiasta, voi joulun laittokin olla sellaista, että joutuu miettimään onko rahaa esimerkiksi kinkkuun tai suklaaseen.

Hyvä Joulumieli -keräys (Hyvä Joulumieli) on auttanut vähävaraisia perheitä jouluisin viimeisen 20 vuoden aikana. Keräyksen ansiosta 30 000 perhettä saa tänä vuonna 70 euron arvoisen lahjakortin ruokakauppoihin.

– 70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Se on aika iso ja mukava yllätys, jolla voi hankkia joulupöytään jotain herkkujakin. Tai ainakin mennä ostoksille niin, ettei tarvitse jatkuvasti miettiä montako euroa ostoksista tulee yhteensä.

Lahjakorttien tuoma apua on ollut monelle perheelle suuri. Partion mukaan heidän saamansa palautteet ovat saaneet hänetkin herkistymään.

– Useiden ihmisten palaute on ollut sellainen, että te pelastitte jouluni. Moni lahjakortin saaja on myös kertonut, että heti kun oma talous vähän koheni, on hän siitä lähtien itse joka vuosi osallistunut keräykseen.

.

Lahjapaketteja
Esimerkiksi Joulupuu-keräyksen kautta voi antaa joululahjoja lapsille, jotka ovat huostaanotettuna, sijaisperheessä tai vähävaraisesta perheestä.Hennrietta Hassinen / Yle

Liisa Lumijärvi kertoo, että monia ruoanjaossa käyminen hävettää. Sen vuoksi jotkut ihmisistä haluavat hakea ruokaa ilta-aikaan tai lähettävät esimerkiksi jonkun ystävänsä omasta puolestaan hakemaan ruokaa.

– Joillakin asenteet vähävaraisia kohtaan ovat huonoja, eivätkä ihmiset halua leimaantua. Kempele on myös pieni paikka, missä kaikki tietävät toisensa.

Perus diakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin. Satu Saarinen

Ruokajaon merkitys on Annen mukaan äärettömän suuri hänen perheelleen. Ilman sitä ei montaakaan asiaa enää voisi ostaa uutena. Niin kuin ei ikävä kyllä tälläkään hetkellä.

– Olen etsinyt itselleni kirpputorilta lämpimämpää talvitakkia, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Minulla ei ole varaa ostaa sitä uutena.

Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa automaattisesti myös lapsiin. Anne on kuitenkin sitä mieltä, että omalla asenteella on suurin merkitys.

– Jos sinulla on vähän rahaa, niin sitten elät sen mukaan. Mutta ikinä ei saa tinkiä siitä, että lapsella on ruokaa pöydässä. Vaatteet hankitaan kirpputorilta ja lahjaksi toivotaan isompia asioita, kuten ulkovaatteita ja tavaroita.

Henkistäkin tukea kaivataan

Myös seurakunnilta saa apua, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Seurakunnat järjestävät Oulun tuomikirkkoseurakunnan tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan vähävaraisten joulujuhlia ja ruokailuja.

– Taloudellista apua oman joulun laittamiseen on tietenkin mahdollista saada myös diakoniatyön kautta.

Heikki Hurstin köyhien joulujuhla täytti jälleen jouluaattona Töölön kisahallin Helsingissä. Kuvassa ruokailija jouluruoan äärellä jouluaattona 24. joulukuuta.
Seurakunnat järjestävät vuosittain jouluruokailuja vähävaraisille. Satu Saarinen kertoo, että Oulussa ne ovat olleet joka vuosi täynnä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Taloudellisen avun lisäksi moni kaipaa Saarisen mielestä myös henkistä tukea. Hänen mukaansa jouluna koetaan usein painetta viettää idyllistä perhekeskeistä juhlaa ja jos oma elämäntilanne ei ole kovin idyllinen, voi keskusteluavulle olla kovakin tarve.

Seurakuntien jouluruokailut ovat Saarelan mukaan aina täynnä. Tämän vuoden paikat ruokailuun ovat jo menneet. Saarela kertoo, että etenkin keskustan alueella avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja kohderyhmä muuttunut.

– Perus diakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin.

Äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten sairastuminen, avioero tai velkaantuminen ovat Saarelan mukaan yleisimpiä taloudellisiin ongelmiin johtavia syitä, joita hän on kohdannut työnsä kautta.

– Jos ihminen kaipaa apua, kannattaa hänen ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Sieltä varmasti löytyy apua.

Joulu on lasten juhla

Kempeleen paikallisyhdistys auttaa perheitä ruoan saamisessa. Kuka tahansa voi auttaa vähävaraisia perheitä joulun aikaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä omaan MLL:n paikallisyhdistykseensä (MLL).

– Meiltä voi esimerkiksi kysyä, että minkä ikäiselle lapselle voi hankkia lahjan tai ostaa lahjan joka sopii monen ikäiselle. Myös ruokakassit ja lahjakortit ruokakauppaan ovat sellaisia, mitä me voimme jakaa eteenpäin.

Liisa Partio korostaa, että apua voi tarjota monella eri tavalla. Ja muulloinkin kun jouluna.

– Jos on esimerkiksi omien lasten kanssa lähdössä elokuviin, niin joskus voisi kysyä vähävaraisemmankin perheen lasta mukaan. Ja jos omassa perheessä jokin lelu, vaate tai urheiluväline jää tarpeettomaksi, on hyvä kysyä, että tarvittaisiinko näitä teillä.

– Ja ettei ainakaan suhtauduta ihmisen taloushankaluuksiin niin, että hän olisi jotenkin itse syypää siihen, koska näinhän se ei useinkaan ole

Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on. Anne

Joulu on Lumijärven mielestä etenkin lasten juhla. Hän sanoo, että perheet haluaisivat tietenkin laittaa lapsille joulua ja tarjota jotain ekstraa, vaikka siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Myös yksinhuoltajaäiti Anne on samaa mieltä.

– Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on.

Annelle tärkeintä joulussa on kuitenkin asiat, joita ei rahalla saa.

– Läheisyys, rauhallisuus, yhteinen tekeminen ja rakkaus.

Analyysi: Onko 612 natsimarssi vai tavallisen kansan kulkue? Jos mietit, lue tämä

$
0
0

”Täysin kunniallisia ihmisiä, eivätkä varsinkaan natseja”, sanoo Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. ”Fasistinen perinne", kuvailevat antifasistit. ”Poliittisesti sitoutumaton ja isänmaallinen”, määrittelevät kulkueen järjestäjät.

612-soihtukulkue on järjestetty nyt neljä kertaa ja jokaista kulkuetta edeltää kuohunta ja riitely. Kulkuetta on pyritty estämään väkivalloin, eikä yhtä mieltä löydy edes siitä, millä adjektiivilla tapahtumaa pitäisi kuvailla. Tämän kirjoituksen tarkoitus on tehdä arvioinnista helpompaa.

Aloitetaan faktoista, eli uusnatseista: Entisen kansallissosialistin Esa Holapan mukaan uusnatsistisen Vastarintaliikkeen aktiivit ovat olleet mukana perustamassa 612-kulkuetta. Muun muassa siksi suojelupoliisi määritteli kulkueen äärioikeistolaisten toimijoiden organisoimaksi. Uusnatsit osallistuvat kulkueeseen joka vuosi, mikä ei ole salaisuus. He ilmoittavat osallistumisestaan 612-kulkueeseen itse, ja jokainen kulkuetta seuraava voi bongailla siellä täällä Vastarintaliikkeen vihreänvalkoisia kaulahuiveja, tai uusnatsien keskeisiä hahmoja, kuten Asema-aukion väkivaltarikoksesta tuomitun Jesse Torniaisen. Torniainen ja kymmenet muut marssivat tänäkin vuonna huivit tai vastarintaliikkeen takit yllään, vaikka poliittiset tunnukset onkin kulkueessa virallisesti kielletty.

612-yhdistyksen mukaan uusnatsitkin ovat tervetulleita kulkueeseen, kunhan ovat "isänmaallisia". Ja uusnatsit tulevat, koska eivät Suomessa ole tervetulleita juuri mihinkään muualle.

Mutta mitä kulkueessa marssiva "tavallinen kansa" ajattelee uusnatseista? Olen viimeisen kolmen vuoden ajan kysellyt tätä 612-kulkueen osanottajilta. Puheenvuorot, huutelut ja haastattelut voisi tiivistää näin:

1. Kansallissosialismin pääperiaatteita, kuten rotuopin pohjalta luotua valtiota, allekirjoittaa harva.

2. Kansallissosialismia suurempi uhka **isänmaalle** ovat kuitenkin esimerkiksi Euroopan Unioni ja etenkin sen liittovaltiokehitys, vanhat suurpuolueet jotka ovat "myyneet Suomen suuryrityksille", globalisaatio, "suvakit", sekä muslimien maahanmuutto ja islaminusko ylipäänsä.

3. Jopa uusnatsi on kulkueeseen tervetullut, kunhan vastustaa edellä mainittuja asioita ja on "isänmaallinen" . Kansallissosialismia ja isänmaallisuutta ei siis ainakaan laajasti nähdä toisiaan poissulkevina asioina.

Etenkin perussuomalaisten johtohahmot hehkuttavat 612-kulkuetta ja kuvailevat siihen osallistujia "tavalliseksi kansaksi", jota populistiset liikkeet aina vakuuttavat edustavansa. Se on ymmärrettävää. Perussuomalaiset ja kulkueen osallistujat jakavat yhteiset uhkakuvat, vaikka kulkue virallisesti ei ota poliittista kantaa.

Kovin monen suomalaisen käsitykseen "tavallisesta kansasta" tai isänmaallisuudesta kuitenkaan tuskin mahtuu liike, joka haluaa tuhota Suomen nykymuodossaan ja perustaa sen tilalle pohjoismaisen kansallissosialistisen tasavallan. On toki mahdollista, että myös 612-kulkueen osanottajat tulevina vuosina tulevat tähän johtopäätökseen ja alkavat vaatia uusnatseille porttikieltoa. Sitä tapahtuman järjestäjät eivät halua tehdä, koska niinkin suosittu poliittinen linjaus kuin uusnatsismin aktiivinen vastustaminen todennäköisesti laskisi kulkueen suosiota. "Kansallismielisten tahojen ei kannata näin aikaisessa vaiheessa tehdä pesäeroa toisiinsa", kuten eräs 612-kulkueeseen osallistunut minulle itsenäisyyspäivänä totesi.

Tämä vihjaa, että edellä mainitut yhteiseksi koetut viholliset ja niiden vastustaminen on kulkueen jäsenille tärkeämpää kuin mahdolliset sisäiset erimielisyydet.

Näiden uhkakuvien edessä syttyy soihtu, käy askel, ja löytyy sopu jopa uusnatsin kanssa.

Anthon Berg -konvehteja vedetään myynnistä

$
0
0

Markkinointi- ja myyntiyhtiö Alfmix vetää pois markkinoilta konvehteja epäillyn tuotevirheen takia. Yhtiön mukaan on pieni mahdollisuus, että joistakin Anthon Berg -konvehtilajitelman konvehdeista löytyy muovinpalasia.

Takaisinveto tehdään varotoimenpiteenä, ja kaikki kyseisten erien lahjarasiat poistetaan markkinoilta.

Jos kuluttaja löytää kyseistä tuote-erää kotoaan, häntä pyydetään palauttamaan tuote ostopaikkaan ja olemaan yhteydessä Alfmixin kuluttajapalveluun jatko-ohjeita varten. Ostos hyvitetään.

Takaisinveto koskee seuraavia tuote-eriä, joissa on oheiset parasta ennen päiväykset: 300 gramman Anthon Berg Favourites, EAN 5774540952901, eränumero 72203 ja parasta ennen 17.7.2018.

500 gramman Anthon Berg Signature Selection, EAN 5774540950006, eränumero 71294 ja parasta ennen 8.7.2018 sekä eränumero 72232 ja parasta ennen 15.8.2018.

Kilon Anthon Berg Diplomat, EAN 5774540915104, eränumero 71294 ja parasta ennen 8.7.2018, eränumero 72210 ja parasta ennen 24.7.2018 sekä eränumero 72256 ja parasta ennen 8.9.2018.

Trumpin suosio laskenut alimmilleen – 32 prosenttia amerikkalaisista hyväksyy presidentin

$
0
0

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suosio on laskenut 32 prosenttiin, selviää Pew Research Centerin tekemästä mielipidemittauksesta. Trumpin kannattajia on nyt vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Presidentin kannatus on laskenut kuluneen vuoden aikana, mutta lasku on tasaantunut loppuvuodesta. Lokakuussa 34 prosenttia amerikkalaisista kertoi hyväksyvänsä Trumpin, helmikuussa vastaava luku oli 39 prosenttia.

Kyselyn mukaan 59 prosenttia yhdysvaltalaisista uskoo, että Trumpin kampanjaväen ja Venäjän välillä oli "varmasti tai todennäköisesti" sopimattomia yhteyksiä presidentinvaalikampanjan aikana.

Näkemys presidentin mahdollisista Venäjä-yhteyksistä kytkeytyy vastaajan puoluekantaan. Vain joka neljäs republikaanien kannattaja pitää todennäköisenä, että Trumpin esikunnalla on ollut sopimattomia yhteyksiä Venäjälle. Demokraateista neljä viidestä uskoo näihin väitteisiin.

Puoluekanta näkyy myös siinä, miten tärkeänä vastaajat pitävät erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtamaa Venäjä-tutkintaa. Demokraateista 71 prosenttia pitää tutkintaa "erittäin tärkeänä". Republikaanien keskuudessa vastaava luku on 19 prosenttia.

Kysely tehtiin 29. lokakuuta – 4. joulukuuta ja siihen osallistui 1 503 aikuista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,9 prosenttia.

Poliisihallitus selvittää alpakka-tapahtuman siirtämistä äärikansallisen 612-tapahtuman tieltä itsenäisyyspäivänä

$
0
0

Poliisihallitus aloittaa selvityksen itsenäisyyspäivänä Töölössä pidetyn lastentapahtuman siirtämistä koskeneesta päätöksestä.

Töölöläisvanhempien järjestämä lastentapahtuma joutui väistämään äärikansallismielisen 612-tapahtuman tieltä pois Töölöntorilta.

Lastentapahtuma siirtyi lopulta jalkapalloseura HJK:n stadionille poliisin kehotuksesta, jota perusteltiin turvallisuussyillä.

Poliisihallituksen mukaan selvityksen käynnistäminen on tavanomainen menettely, kun poliisihallitukselle esitetään väite tai epäily poliisin virheellisestä menettelystä.

Lastentapahtuman siirtämistä koskevan päätöksen laillisuutta pyysi selvittämään Feministisen puolueen puheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Katju Aro.

Helsingin poliisilaitosta pyydetään nyt hankkimaan asiasta toimineilta virkamiehiltä selvitys toiminnastaan ja niiden perusteista. Lisäksi poliisilaitosta pyydetään antamaan menettelyn asianmukaisuudesta oma lausuntonsa.

Kun mainitut asiakirjat on saatu, Poliisihallitus antaa asiasta kirjallisen ratkaisun. Laillisuusvalvonta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on kuusi kuukautta.

Lue myös:

Alpakat jolkottelivat Töölössä Suomi 100 -hengessä – "Alpakat ottivat tilanteen coolisti"

Lapset ja alpakat siirtyvät juhlimaan Suomea Töölön jalkapalloareenalle

Helsingin keskusta täyttyy mielenosoittajista ja kulkueista kello 15 alkaen – Poliisi on pyytänyt virka-apua muista maakunnista

Viewing all 101841 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>