Juvan Tryffelikeskuksessa lapioidaan multaa ruukkuihin muutaman kymmenen sentin korkuisten tammen taimien ympärille. Taimien juuristossa muhii rahaa: kilohinnaltaan satojen, ellei tuhansien eurojen arvoisten tryffelisienten itiöitä on ympätty juuristoon. Toiveena on saada viljeltyä suomalaisia tryffeleitä.

Vielä kymmenen vuotta sitten ei tiedetty tryffeleiden kasvavan Suomen maaperässä lainkaan, ja suomalainen törmäsi arvoherkkuun lähinnä Italian matkalla. Nyt kotimaassa on jo orastava tryffelibisnes.

– Tryffelikoirien määrä on kasvanut Suomessa dramaattisesti todella nopeasti. Koko ajan suurempi joukko suomalaisia etsii tryffeleitä koiriensa kanssa ja myy löydöksiään ravintoihin tai toisille koirien omistajille koulutusta varten, Juvan Tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh sanoo.

Kun Juvan Tryffelikeskus aloitti toimintansa vuonna 2007, uutisoinnin seurauksena keskukselle alkoi tulla läjäpäin näytteitä ihmisten löytämistä maasienistä. Nykyään keskuksen resurssit tahdo riittää villitryffeleiden tutkimiseen.

– Suomessa kasvaa luonnossa vain vaaleita tryffeleitä. Niitä on vaikea erottaa muista maasienistä, koska näyttävät ja haisevat samalta, Shamek sanoo.

Villitryffeleiden tunnistamiseen tarvittaisiin laitteistoa, ja tutkijoita. Nyt sieniä lähetetään usein tunnistettavaksi yhteistyökumppaneille, toisille tutkijoille, mutta sekään ei ole ilmaista.

Budjettimme on tänä vuonna 40 000 euroa. Sen pitäisi olla 200 000 euroa. Juvan Tryffelikeskuksen johtaja, tutkija Salem Shamek

Nyt ruukkuihin istutettavat puiden taimet tryffelirihmastoineen myydään suomalaisten pihoihin ensi keväänä. Yksi taimi maksaa 30-40 euroa, ja rahat menevät suomalaiseen tryffelitutkimukseen. Tryffelisatoa keväällä istutettavien taimien juuristosta on odotettavissa 6-8 vuoden kuluttua. Kymmenen vuotta sitten ajatus suomalaisten kotipihoissa kasvavista tryffeleistä oli kaukainen, mutta nyt todellisuutta.

Tryffeleitä viljellään 33 tarhassa eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä suomalaisille tryffelitarhoilla viljellään kesätryffeliä eli mustaa timanttia. Tulevaisuudessa Suomessa voitaisiin viljellä kalkkitryffeliä, joka on arvostettu herkku erityisesti Italiassa. Myös muualla maailmassa se kuuluu halutuimpiin tryffelilajikkeisiin. Suomen luonnossa kasvaa kalkkitryffeliä villinä.

Pidän tätä erittäin lupaavana yrittämisen muotona. Maa-ja metsätalousministeri jari Leppä

Onnistunut tryffelitarhaus voi tuoda lisätuloja maanviljelijöille, ravintoloille, koirakouluttajille ja muille yhteistyötahoille, Juvan tryffelikeskuksessa uskotaan. Shamekhin mielestä kalkkitryffelin viljelyyn panostaminen kannattaisi myös vientituotteena. Vaikka suomalainen sato on suuria tryffelimaita, kuten Italiaa ja Ranskaa pienempi, Shamekh näkee suomalaiselle tryffelille selvän markkinaraon.

– Suomalaisen tryffelin satokausi on heinäkuun puolivälissä, kun se on Italiassa jo huhtikuussa. Suomalainen tryffeli voisi tulla tunnetuksi eurooppalaisen tryffelikauden ulkopuolella saatavana tryffelinä.

Juvan Tryffelikeskus ja Salem Shamekh ovat tunnettuja tryffelitutkimuksessa eri puolilla maailmaa. Alkuviikosta keskus vetosi maa-ja metsätalousministeri Jari Leppään saadakseen lisää rahaa tutkimukseen.

– Budjettimme on tänä vuonna 40 000 euroa. Sen pitäisi olla 200 000 euroa, Shamekh sanoo.

Ministerin mielestä tryffeleiden viljely on varteenotettava bisnes.

– Se on hyvä osoitus siitä, että meillä on maaseudulla paljon uusia mahdollisuuksia, joita meidän pitää oivaltaa. Pidän tätä erittäin lupaavana toimintamallina ja yrittämisen muotona, Jari Leppä sanoo.

Linnan juhlien pukuäänestys uudistui tänä vuonna. Voit osallistua äänestykseen Yle.fi-sovelluksella, jonka voit ladata puhelimeesi täältä.

Kirjaudu sovellukseen Yle Tunnuksella ja olet valmis äänestämään. Äänestät antamalla haluamallesi puvulle sydämen. Voit antaa yhdelle puvulle vain yhden sydämen, mutta voit antaa sydämiä kaikille haluamillesi puvuille.

Äänestykseen lisätään kuvia äänestettäväksi koko illan ajan ja äänestys on auki torstaiaamuun kello yhdeksään saakka. Näet äänestyksen reaaliaikaisen tilanteen itse sovelluksesta sekä Ylen verkkosivuilta osoitteesta yle.fi.

Tässä pukuäänestyksen tilanne kello 00:30

1. Minttu Räikkönen

2. Jenni Haukio

3. Pauliina Hakala

Viime vuonna poptähti Robin voitti Linnan juhlien pukuäänestyksen.

Katso suoraa lähetystä Linnan juhlista täältä.

Saksalainen alppihiihtäjä Max Burkhart on kuollut syöksylaskuharjoituksissa saamiinsa vammoihin. 17-vuotias Burkhart kaatui tiistaina harjoituslaskussaan Kanadan Lake Louisessa ja paiskautui turvaverkkoihin.

Burkhart sai ensiapua rinteessä ja vietiin sairaalahoitoon Calgaryyn, jossa hän kuoli seuraavana päivänä.

Edellisestä alppihiihtäjän kuolemasta Kanadassa on kulunut vain kolme viikkoa. Ranskalainen maailmancuplaskija David Poisson kuoli ajettuaan ulos harjoituslaskussa Nakiskan hiihtokeskuksessa.

Yksi Suomen historian suurimmista huumeoikeudenkäynneistä on alkanut tänään Kouvolassa.

Syytettyinä on kaikkiaan 14 miestä, joita syytetään muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Syyttäjä vaatii pääepäillylle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Myös useille muille syytetyille vaaditaan pitkiä tuomioita: yhdelle heistä kymmenen, kahdelle muulle kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksia. Myös lopuille syytetyille syyttäjä vaatii vuosien pituisia tuomioita.

Huumeliigan epäillään tuoneen huomattavia määriä amfetamiinia ja hasista Hollannista Suomeen. Ryhmällä oli myös kannabiskasvattamo Kotkan Karhulassa.

Sali on täyttynyt vastaajista ja heidän edustajistaan. Paikalla on myös kuusi virkapukuista poliisia. Käsittelylle on varattu aikaa ainakin 12 päivää.

Jutun pääepäilty on tunnettu kotkalainen huumepomo, 45-vuotias Esa-Pekka Toikka. Hän on istunut aiemminkin pitkiä huumetuomioita. Toikka toimi 90-luvulla Kymenlaakson huumeparonina toimineen Osmo "Lusu" Ahlqvistin henkivartijana.

Ensimmäisen istunnon aikana Toikalle on luettu syyte muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Toikka on kiistänyt syytteet.

Haastehakemukseen kirjatun perusteella Toikka on ollut määräävässä asemassa muihin syytettyihin nähden ja hän on ollut huumausaineiden maahantuontia varten järjestäytyneen ryhmän johtaja.

Kymmenen vuoden vankeusrangaistusta vaaditaan miehelle, jonka haastehakemuksessa todetaan olleen Toikan kilpimies.

Keskusrikospoliisi on takavarikoinut liigalta yhteensä 275 000 euroa.

Oikeudenkäyntiä varten on varattu tässä vaiheessa 12 päivää ja käräjät jatkuvat tammikuulle asti.

Linnaan kutsun saaneet nuoret ovat omalla toiminnallaan edistäneet harrastustoiminnassa, koulussa, työpaikalla tai muussa yhteisössä myönteistä ja kannustavaa toimintakulttuuria.

Ylen Linnan juhlat -lähetyskokonaisuus teki jälleen uuden yleisöennätyksen keskikatsojamäärässä mitattuna.

Linnan juhlien 1. lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,66 miljoonaa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna keskikatsojamäärä oli 2,62 miljoonaa.

Kaikkiaan itsenäisyyspäivän juhlalähetyksiä seurasi 3,6 miljoonaa suomalaista, mikä on saman verran kuin vuosi sitten.

Television ääressä oli enimmillään yleisöä kello 20.30-uutislähetyksen aikaan ja heti sen jälkeen.

Myös muut itsenäisyyspäivälähetykset kiinnostivat yleisöä. Itsenäisyyspäivän paraatia seurasi 1,13 miljoonaa katsojaa ja sama määrä katsojia seurasi Linnan jatkoja. Kohti Linnan juhlia lähetystä seurasi 1,55 miljoonaa katsojaa.

Areenassa esimerkiksi Suomi 100-onnitteluvideoita maailmalta käynnistettiin yli 360 000 kertaa. Areenan TV1:n kanavastriimiä käynnistettiin itsenäisyyspäivänä 220 000 kertaa.

Tänä vuonna yleisön oli mahdollista äänestää kauneinta pukua uuden Yle.fi-sovelluksen kautta. Pukuäänestyksessä puvuille annettiin sovelluksen kautta yhteensä yli 107 000 tykkäystä.

Linnan juhlat on perinteisesti ollut Suomen ylivoimaisesti katsotuin tv-ohjelmakokonaisuus.

Juttua muokattu kello 10.19: Muutettu otsikon sana "lähetys" monikkoon.

Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaation lähettämä onnittelutekstiviesti suomalaisten matkapuhelimiin on otettu iloisesti vastaan. Joitakin puhelinliittymän omistajia on kuitenkin harmittanut se, ettei viesti koskaan saapunut.

Teleoperaattorit DNA, Elisa, Telia Finland ja Ålands Telefonandelslag aloittivat tekstiviestien lähettämisen itsenäisyyspäivänä aamulla kello 10. Viestit lähetettiin kello 18 mennessä.

Onnitteluviestin saaminen edellytti, että viestin lähtiessä puhelin oli päällä ja kytketty verkkoon. Jos puhelin oli suljettu, niin viesti ei tullut perille myöhemmin.

Esimerkiksi DNA kertoo, ettei se havainnut lähetystilanteessa mitään häiriöitä. Tekstiviestit lähtivät operaattorilta vastaanottajilleen kerralla.

– Meillä viestit lähtivät hyvin ja aikataulussa. Lähetyksessä ei ollut ongelmia, kertoo DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

– Olemme pahoillamme, jos jotkut viestit jäivät matkalle. Jos liittymä ei ollut viestin lähettämisen aikana verkossa tai liittymä ei ollut päällä, viesti ei ole tullut perille.

Myös Elisa kertoo tekstiviestien lähettämisen sujuneen hyvin ja se arvioi kaikkien viestien lähteneen suunnitellusti. Operaattori lähetti viestit kello 10-18 välillä erillisissä osissa.

– Jos havaitsimme, ettei tekstiviesti lähtenyt, niin lähetimme sen uudelleen. Mutta jos puhelin oli juuri sillä hetkellä esimerkiksi suljettuna, viesti on saattanut jäädä matkalle, kertoo viestintäjohtaja Kati Vuorela.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka moni puhelinliittymä jäi ilman onnittelutekstivestiä. Ylen tietojen mukaan tekstiviestejä ei ole tullut joissakin tapauksissa esimerkiksi matkapuhelimiin, joissa on yritysliittymä.

Tekstiviesti myös salaisiin numeroihin

Suomi 100 -organisaatio lähetti itsenäisyyspäivän aikana kaikkiaan 7 miljoonaa onnittelutekstiviestiä, joiden sisältö oli kaikille samanlainen: "Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset! Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Grattis Finland och finländare!"

Kielivalikoimassa oli myös englanti, jos se oli liittymänhaltijan kielivalintana.

Viestejä lähetettiin myös salaisiin puhelinnumeroihin, alaikäisille sekä markkinoinnin kieltäneisiin liittymiin.

– Kerran sadassa vuodessa lähetettävä onnitteluviesti ei ole tässä tarkoitettua markkinointia, kertoo juhlaorganisaatio.

DNA:sta kerrotaan, että tekstiviestien ulkopuolelle jäivät totaalikiellon asettaneet liittymät ja tiedossa oleviin kuolinpesiin liittyvät liittymät.

Lue myös:

Saitko jo omasi? Valtioneuvoston kanslia lähettää suomalaisten matkapuhelimiin onnitteluviestejä

Laulaja Alma keräsi Linnan juhlien tungoksessa ympärilleen innokkaita ihailijoita. Muun muassa ulkoministeri Timo Soini halusi riemukkaaseen yhteiskuvaan laulajatähden kanssa.

Tunnetun poptähden kanssa ajatuksia halusi vaihtaa myös viihdetaiteilija Vesa-Matti Loiri, joka asettui mielissään yhteiskuvaan.

Alma sai myös ihailijoita näyttelijäpiireistä, kun Elina Knihtilä ja Tommi Korpela innostuivat yhteiskuvista Alman ja hänen kaksoissisarensa Annan kanssa.

Lue myös:

Supersuosittu laulaja Alma Linnan juhlissa: "Sisu on suosioni salaisuus"

Linnan juhlien pukuäänestys on käynnissä aamuyhdeksään saakka – Minttu Räikkösen puku ihastuttaa

Trump täytti ennakko-odotukset ja vaalilupaukset keskiviikkona ja tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Hän toisti aiemman Yhdysvaltain linjauksen, jonka mukaan Jerusalemin rajoista päätetään neuvottelemalla, mutta ei tunnustanut palestiinalaisten vaatimuksia Itä-Jerusalemiin.

Trumpin mielestä rauhaa on turha yrittää edistää entisin konstein, vaan tilanne vaatii uutta lähestymistapaa:

– Emme voi ratkaista ongelmiamme tekemällä samoja epäonnistuneita olettamuksia ja toistamalla samoja vanhoja menneisyyden epäonnistuneita strategioita, sanoi presidentti Trump.

Trump määräsi ulkoministeriön valmistelemaan myös Yhdysvaltain suurlähetystön siirtoa Tel Avivista Jerusalemiin. Hän kuitenkin allekirjoitti siirtoa puolella vuodella lykkäävän päätöksen, joten siirto ei tapahdu ainakaan nopeasti.

Yhdysvaltain kongressi päätti jo vuonna 1995 siirrosta, mutta eri presidentit ovat lykänneet sitä tähän asti puolen vuoden välein annettavalla asetuksella.

Kaupungin asema on tulenarka siksi, että se on pyhä kolmelle uskontokunnalle, kristityille, islaminuskoisille ja juutalaisille. Palestiinalaiset vaativat itselleen itsenäistä valtiota, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem.

Muut maat pitävät ainakin toistaiseksi suurlähetystönsä yhä Tel Avivissa. Itä-Jerusalemin katsotaan olevan miehitettyä aluetta, jonka asuttaminen ja liittäminen Israeliin on neljännen Geneven sopimuksen vastaista. Myös YK:n päätöslauselmat – josta viimeisin on vuoden takaa – kieltää Israelia asuttamasta Itä-Jerusalemia.

Pettymystä ja varoituksia islamilaisista maista

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas sanoi tuoreeltaan, että Yhdysvallat ei enää voi toimia rauhanvälittäjänä.

– Näitä valitettavia päätöksiä ei voi hyväksyä, ne tietoisesti romahduttavat kaikki rauhanpyrkimykset, sanoi Abbas.

Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n päärihteeri Saeb Erekat sanoi, että Trump tuhosi kaikki toiveet kahden valtion ratkaisusta. Ääri-islamilaisen Hamas-järjestön mukaan päätös avaa "helvetin portit" amerikkalaisia vastaan.

Palestiinalaisalueille on julistettu torstaiksi yleislakko. Keskipäivällä järjestetään isoja mielenosoituksia.

Saudi-Arabia tuomitsi Trumpin päätöksen ja katsoi, että se on vastoin palestiinalaisten historiallisia oikeuksia.

– Kuningaskunta on jo varoittanut tuollaisen epäoikeudenmukaisen ja vastuuttoman teon vakavista seurauksista, sanoi kuningashuoneen lausunto.

Iran sanoi Trumpin päätöksen saattavan synnyttää kolmannen palestiinalaisten kansannousun eli intifadan Israelia vastaan. Päätös yllyttää radikalismia ja väkivaltaa. Myös Turkki, Syyria, Libanon, Jordania, Irak, Arabiemiirikunnat, Malesia ja Indonesia tuomitsivät Trumpin ratkaisun.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vertasi Trumpia tehosekoittimeen, joka vatkaa pintaan ongelmia.

Yhdysvallat on varoittanut lähetystöjään päätöksestä ja kehottanut ulkomailla olevia amerikkalaisia varovaisuuteen.

Yhdysvaltain liittolaiset arvostelivat

Myös länsimaat sekä YK arvostelivat Trumpin päätöstä. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu perjantaina hätäkokoukseen Bolivian, Egyptin, Ranskan, Italian, Senegalin, Ruotsin, Britannian ja Uruguayn vaatimuksesta.

– Jo alkaen ensimmäisestä työpäivästäni YK:n pääsihteerinä olen jatkuvasti puhunut yksipuolisia toimia vastaan, ne vaarantavat rauhan Israelin ja palestiinalaisten välillä, sanoi Antonio Guterres.

Yhdysvaltain läheisimmät liittolaiset Euroopassakin kritisoivat päätöstä:

– Olemme eri mieltä Yhdysvaltain päätöksen kanssa siirtää lähetystö Jerusalemiin ja tunnustaa se Israelin pääkaupungiksi. Mielestämme se ei auta alueen rauhanpyrkimyksiä, sanoi Britannian pääministeri Theresa May lausunnossaan.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui Trumpin kantaa valitettavaksi ja toivoi, että väkivaltaa pyritään kaikin keinoin välttämään.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi tiedottajansa välityksellä, ettei hän kannata Trumpin päätöstä muuttaa vuosikymmeniä vanhaa politiikkaa.

– Jerusalemin asemasta voi neuvotella ainoastaan kahden valtion ratkaisun puitteissa, kirjoitti Merkelin tiedottaja Steffen Seibert Twitterissä.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ilmaisi syvän huolensa päätöksestä:

– Molempien osapuolten tavoitteet pitää täyttää ja Jerusalemin asema molempien valtioiden pääkaupunkina ratkaista neuvotteluteitse.

Israelissa päätöksestä riemuittiin

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kutsui presidentti Trumpin päätöstä historialliseksi, rohkeaksi ja oikeudenmukaiseksi. Netanyahun mukaan se oli tärkeä askel kohti rauhaa. Myös Israelin oppositiojohtajat kiittelivät päätöstä.

Hän myös sanoi, ettei Jerusalemin pyhien paikkojen hallintaan tule muutoksia.

Israelin parlamentti ja ministeriöt sijaitsevat Jerusalemissa ja kaupunki on Israelin suurin. Israelin näkökulmasta Itä-Jerusalem ei ole miehitettyä aluetta, eikä Geneven sopimus siten koske sitä.

Lue lisää:

Analyysi: Trump täytti vaalilupauksensa ja jätti kysymyksiä avoimeksi

Miksi Jerusalem on niin tärkeä? Viisi kysymystä pyhän kaupungin asemasta ja sen merkityksestä

Analyysi: Pudottaako Trump uutispommin Jerusalemiin?

Askel kohti huumeiden käyttöä on lyhyt, jos elämä on jo valmiiksi sekaisin. Yläsavolainen nuori "Anu" alkoi käyttää huumeita, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta kokeilla kannabista julkisella paikalla, keskellä Iisalmen kaupunkia. Tilanteessa Anu ymmärsi ottavansa riskin.

Aineita löytyy helposti, kun tutustuu oikeisiin ihmisiin. Anu ei tiedä, mistä mukana olleet henkilöt saivat aineita, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä siinä vaiheessa. Riippuvuus syntyi todella lyhyessä ajassa. Kannabiksen lisäksi mukaan tulivat kovemmat huumeet. Käyttö oli lähes päivittäistä.

Kaikki tunteeni olivat aivan sekaisin enkä pystynyt käsittelemään niitä Anu

Käytön myötä jo valmiiksi ahdistunut ja masentunut Anu muuttui tunteettomaksi ja kylmäksi lähipiiriään kohtaan. Hän ei välittänyt kenenkään mielipiteistä. Osa ihmisistä jätti Anun rauhaan, loput hän karkotti kovalla käytöksellään.

– Ihmiset eivät ymmärtäneet, miksi käyttäydyin niin, Anu kertoo.

Nuorten huumeiden käyttö nousi puheenaiheeksi Ylä-Savossa sen jälkeen, kun poliisi kertoi tutkivansa juttuvyyhtiä, jossa on mukana monia alaikäisiä huumeiden käyttäjiä. Samalla poliisi ilmaisi huolensa tilanteesta.

Anu on kuullut jälkeenpäin, että hänen tilanteensa aiheutti paljon surua ja huolta läheisille. Tällä hetkellä takana on päihteetön aika. Tärkeät ihmiset ovat palanneet tukiringiksi ympärille. Nyt Anu myös ymmärtää syyn huumeiden käyttöön.

– Masennus ei ole ainoa syy, vaan kaikki tunteeni olivat aivan sekaisin enkä pystynyt käsittelemään niitä, Anu kuvaa olotilaansa.

Aikaisemmin samassa tilanteessa Anu viilteli itseään. Takana on myös itsemurhan yritys. Anu vertaakin huumeesta syntyvää hyvän olon tunnetta viiltelystä syntyvään tunteeseen.

– Se on ihan sama asia. Siitä tulee myös hetkellisesti hyvä olo, mutta samantien kadut sitä, Anu kuvaa.

Nuorison käyttäytymistä tarkkaillaan jatkuvasti

Iisalmen nuorison tuki ry:n toiminnanjohtaja Petri Karhu ei ole yllättynyt siitä, että nuorten huumeiden käyttö nousi otsikoihin Iisalmessa. Yhdistyksen näkökulmasta katsottuna nuoret eivät käytä huumeita sen enempää kuin mitä on vuosien varrella huomattu.

Tilanteen haltuun ottamisen pitäisi olla Iisalmen kokoisessa kaupungissa helpompaa kuin isommassa kaupungissa. Kaupunki on tiivis ja lähes kaikki tuntevat toisensa.

Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen kertoo, että nuorisopalveluissa tarkkaillaan jatkuvasti nuorten päihteiden käyttöä. Tässä tilanteessa halutaan kuitenkin kuulla poliisilta päivitetty tieto tilanteesta.

Emme ole ainoa kaupunki Suomessa, missä näitä ongelmia on. Pekka Partanen

Poliisi onkin paikalla joulukuun puolessa välissä järjestettävässä monialaisen työryhmän kokoontumisessa. Työryhmän jäsenet edustavat eri tahoja, jotka toimivat nuorten kanssa.

Etukäteen jo tiedetään, että nuorten asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat lieventyneet. Sen sijaan Iisalmessakin nuorten tupakan ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet.

– Emme ole ainoa kaupunki Suomessa, missä näitä ongelmia on, Pekka Partanen toteaa.

Tilanteen korjaamiseen tarvitaan aikaa

Monialaisessa työryhmässä mukana oleva Iisalmen tuki ry:n Petri Karhu on samaa mieltä Partasen kanssa. Nyt kaikkien nuorten kanssa toimivien tahojen täytyy alkaa tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Työhön tarvitaan kuitenkin paljon aikaa.

– Mitä tahansa nuorten kanssa tehdään tarvitaan aikaa. Kertapisto ei tuo tulosta. Nyt tarvitaan aikaa pitkäjänteiseen työhön nuorten kanssa, Petri Karhu kertoo.

Iisalmen nuorison tuki ry järjestää etsivän nuorisotyön kaupungissa.

– Etsivä nuorisotyö tavoittaa myös ne nuoret, joiden huumeiden käyttö on nyt otsikoissa, Karhu kertoo.

Iisalmessa on paljon asioita, jotka ovat kunnossa. Sen sijaan niistä asioista, jotka eivät ole kunnossa, pitäisi Petri Karhun mielestä puhua eikä vaieta. Puhuttavaa riittäisi muun muassa Helsingin Sanomien jutussa esiin tulleesta tiedosta, kuinka Iisalmessa on paljon nuoria syrjäyttäviä tekijöitä.

Jotkut selittävät mielenterveysongelmia geeneillä, mutta olen aika varma siitä, että se ei ole ainoa syy. Petri Karhu

Myös nuorten mielenterveysongelmat näkyvät piikkinä.

– Jotkut selittävät mielenterveysongelmia geeneillä, mutta olen aika varma siitä, että se ei ole ainoa syy, Petri Karhu pohtii. Hänen mielestään osaa iisalmelaisia nuoria vaivaa jonkinlainen näköalattomuus oman tulevaisuutensa suhteen.

Huumekoukusta irti päässyt Anu haluaa sanoa kaikille nuorille, että tietysti huumeiden käyttö on jokaisen oma asia.

– Mutta v*n idiootteja olette, jos aloitatte. Se on ihan hirveää paskaa, jos siihen lähtee mukaan.

Käyttö johtaa Anun sanojen mukaan helvettiin, joka on pahempaa kuin voi kuvitella.

Kokkolassa on varjeltu pitkään poikkeuksellista kuusta. Puu on todennäköisesti geenimutaation ansiosta kasvanut erinäköiseksi kuin metsäkuuset yleensä. Puu on tavanomaista tuuheampi ja kasvaa vanhanaikaisen tikkunekun muodossa. Se näyttää siltä, kuin kuusta olisi leikattu koko sen kasvun ajan, mutta niin ei ole tehty.

Kokkolan kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä tietää, ettei erikoismuoto suinkaan ole ainutlaatuinen. Hän ei silti itse ole pitkän uransa aikana törmännyt vastaaviin.

Räinällä ei ole myöskään varmaa tietoa siitä, mikä kuusen erikoismuodoista on kyseessä. Puun ulkomuoto viittaisi kartiokuuseen ja oksiston kasvutapa taas pallolatva- eli tuulenpesäkuuselle tyypilliseen mutaatioon. Metsätalousinsinööri on kallistumassa tuulenpesäkuusen puoleen.

Joskus sama ilmiö näkyy männyissäkin: yksittäinen oksa tai puun latva voi olla erikoisen tuuhea, ikään kuin latvassa kasvaisi pallo. Räinän mukaan on kuitenkin harvinaista, että koko puu kasvaa tuon geenin mukaisesti.

Rekisterissä tietoja 1800 poikkeavasta metsäpuusta

Puun poikkeuksellisen tuuhea kasvu johtuu siis mutaatiosta. Kuusen erikoismuodot eroavat tavallisesta metsäkuusesta juuri kasvutavan tai vaikkapa neulasten värin perusteella. Joskus mutaatiot aiheuttavat myös hidaskasvuisuutta, ja sen takia erikoismuodot häviävät kilvassa normiyksilöille ja katoavat.

Suomessa kasvaa monien tuttujen lajien erikoismuotoja eli erikoisia kuusia, mäntyjä, koivuja ja leppiä. Ne kannattaa Luonnonvarakeskuksen mukaan jättää rauhaan ja ilmoittaa metsägeneettiseen rekisteriin. Siinä on nyt tietoja 1800 normaalista poikkeavasta metsäpuusta. Jos kyseessä on puu, jota ei ole kokoelmissa, siitä voidaan hakea oksia kasvullista monistamista varten, toteaa erikoistutkija Teijo Nikkanen Luonnonvarakeskuksesta.

Metsäkuusen mutaatio on usein geneettisesti väistyvä ominaisuus. Sen takia suvullinen lisääminen eli lisääminen siemenestä on vaikeaa. Se onnistuu vain, kun erikoismuodon aiheuttavat perintötekijät ovat vallitsevia. Erikoismuodoista vain muutamassa siemenlisäystä voi edes yrittää, toteaa asiaa Metlan tilauksesta tutkinut opiskelija.

Kasvulliseen lisäämisen on monia tapoja; silmustus, pistokaslisäys, varttaminen, mikropistokaslisäys ja solukkolisäys. Näistä varttaminen on varmin, mutta vaatii eniten materiaalia ja käsityötä. Mikropistokaslisäys taas vaatii kallista laboratoriotyötä ja ammattitaitoa.

Erikoismuotoa haluttaisiin levittää hyville paikoille

Metsätalousinsinööri Ahti Räinä uskoo Kokkolan kuusen kasvaneen luontaisesta siemenestä.

– Emopuu voi olla ihan tavallisen näköinen, mutta geeni on sitten häiriintynyt. Puilla on sama juttu kuin ihmisilläkin: voi tulla jokin mutaatio, eikä kukaan tiedä, miksi se tuli juuri siihen yksilöön, vertaa Räinä.

Hän muistuttaa, että visakoivukin on vain tavalllinen rauduskoivu, ja visan muodostuminen on mutaatio. Kun visakoivusta otetaan siemen ja puuta monistetaan, 30–50 prosenttia jälkeläisistä sisältää visageenin, loput eivät. Mekaniikka on hämärän peitossa.

Kokkola on yrittänyt saada Luonnonvarakeskusta innostumaan solulisääntyjätaimien ottamisesta kuusesta. Oksien ja silmujen kautta lisäämällä puusta voisi saada kopioita. Luke ei ole vielä reagoinut toiveeseen.

Kaupunki haluaisi saada muutamia kymmeniä vastaavia puita, joilla voitaisiin kaunistaa kaupungin parhaita puistoja tai muita paikkoja, joita ei olla rakentamassa.

Harvinaista puuta on varjeltu Kokkolassa jo parikymmentä vuotta. Se on säästynyt kaatamiselta, kun poliisitaloa alettiin rakentaa ja säästetty pyörätietä linjattaessa. Joka vuosi puuta varotaan, kun kaupungintalon eteen etsitään juhlavaa joulukuusta. Tänä vuonna poikkeuskuusen edestä kaadettiin muita puita, jotta erikoismuodolle saatiin tilaa kasvaa. Räinä uskoo, ettei parempi näkyvyys ole puulle uhka.

– Kyllä aika härski pitäisi olla, että poliisitalon takapihalta kävisi kaatamassa 15-metrisen puun, nauraa Räinä.

Kuinka monta kertaa olet kiireissäsi ohittanut tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen päivityspyynnön ja painanut päivitä myöhemmin -vaihtoehtoa. Ei ehkä kannattaisi.

Kun päivität ohjelmat, vähennät huomattavasti riskiä, että koneellesi pääsisi haittaohjelmia.

Vinkkejä arjen tietoturvaan

1. Pidä koneesi käyttöjärjestelmä ja selain päivitettyinä.

Parhain keino suojata tietokone haittaohjelmilta on pitää käyttöjärjestelmä, selain ja esimerkiksi kuvien ja videoiden pyörittämiseen liitetyt apuohjelmat päivitettyinä. Uusia versioita tulee ja päivitykset korjaavat ohjelmassa olleita heikkoja kohteita, joita hakkerit käyttävät hyväkseen. Pane ohjelmat päivittämään itse itsensä, jos sinulla ei ole aikaa odotella päivityksiä.

2. Suojaa kodin lähiverkko.

Hakkerit hakevat suojaamattomia verkkoja eli esimerkiksi sellaisia modeemeja, joissa on tehtaalla laitettu salasana. Vaihda reitittimen tai modeemin oletussalasana. Kodin lähiverkon muodostavat tietokoneet, tabletit, älypuhelimet sekä kodinkoneet, joissa on verkkoyhteys.

3. Panosta hyviin salasanoihin.

Tärkeimmät salasanat ovat sähköpostisi ja tietokoneesi salasanat. Hyvässä salasanassa on 15-20 merkkiä. Se ei ole sana vaan lause, laulunpätkä, runo. Voit esimerkiksi muunnella niiden ensimmäisistä kirjaimista salasanasi. Salasana sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita, erikoismerkkejä ja se on suomen kieltä. Opettele tärkeimmät salasanat ulkoa. Kirjoita nekin lunttilapulle ja kätke turvalliseen paikkaan. Älä käytä samaa salasanaa joka paikassa. Vaihda aina nettiin kytkettyjen laitteiden oletussalasanat.

4. Käytä sähköpostiasi turvallisesti.

Älä lähetä tärkeitä henkilökohtaisia tietoja sähköpostissa. Tarkasta sähköpostin lähettäjä, äläkä avaa tai lataa tuntemattoman lähettämiä liitteitä. Älä klikkaa sähköpostissa olevaa linkkiä. Sähköpostin kautta leviää roskapostia, haittaohjelmia ja huijauksia.

5. Opettele tunnistamaan tietojenkalasteluviestit ja poista ne sähköpostista avaamatta.

Ulkopuoliset yrittävät urkkia henkilökohtaisia tietojasi esimerkiksi lähettämällä sähköpostissa houkuttelevan mainoksen, tarjouksen, kyselyn tai mahdollisuuden osallistua kilpailuun. Voiton tai edullisen tarjouksen saadaksesi, sinua pyydetään antamaan vaikkapa henkilötunnuksesi, verkkopankkitunnuksesi tai maksukortin tiedot. Näin rikolliset yrittävät päästä huijaamalla käsiksi henkilökohtaisiin tietoihisi.

6. Vältä kiristysohjelmat – älä lataa tietokoneellesi ilmaisia ohjelmia tai avaa tuntemattomalta saamiasi liitetiedostoja.

Haittaohjelma on voitu piilottaa näihin ohjelmiin ja liitteisiin. Kiristysohjelma lukitsee tiedostot ja valokuvat koneeltasi ja pyytää maksamaan lunnaat. Jos maksat tällaisesta salausohjelmistosta, saat salausavaimen, jonka pitäisi poistaa lukitus. Vaikka maksaisit vaaditun summan, voit menettää sekä maksamasi rahat että tiedostosi.

7. Pidä tietosi turvassa ottamalla säännöllisesti varmuuskopioita.

Tiedoista riippuen, ota varmuuskopiot vaikka päivittäin mutta esimerkiksi viikko on hyvä väli. Voit kopioida tiedot, esimerkiksi tekstit ja kuvat ulkoiselle kovalevylle tai muistitikulle. Jos kopioit ne pilvipalveluun, ne säilyvät turvassa vaikka varkaat veisivät muistitikkusi ja tietokoneesi tai kotonasi syttyisi tulipalo.

8. Käytä verkkopankkia turvallisesti menemällä itse pankkisi verkkosivuille ja valitsemalla linkki.

Mutta älä mene verkkopankkiin painamalla linkkiä, joka on lähetetty sinulle vaikkapa sähköpostissa tai tekstiviestinä. Katso verkkopankin ruudun vasenta yläkulmaa selaimen osoiterivin vieressä. Siellä on oltava kuva lukosta ja selaimen osoiterivin alussa pitää lukea https://. Lukko ja s-kirjain takaavat, että pankin ja tietokoneesi välinen yhteys on salattu, etkä ole päätynyt pankin valesivulle.

Älä koskaan kerro pankkitunnuksia tai luottokortin tietoja, jos joku soittaa ja kysyy niitä, olipa kyseessä pankki tai poliisi. Nämä tahot eivät kysele tällaisia tietoja puhelimessa, eivätkä myöskään sähköpostilla tai tekstiviestillä.

9. Verkkokaupasta ostaessasi käytä maksunvälittäjää tai laskutuspalvelua

Hyödynnä joidenkin verkkokauppojen tarjoamaa mahdollisuutta maksaa maksuja välittävien palvelujen kautta. Esimerkiksi Checkout ja PayPal ovat tunnettuja maksunvälittäjiä., joita käyttämällä korttisi tiedot jäävät vain niiden haltuun, etkä joudu antamaan niitä jokaiselle verkkokaupalle. Tämä vähentää riskiä, jos verkkokauppaan tehdään tietomurto.

Jotkut verkkokaupat tarjoavat mahdollisuutta käyttää laskutuspalvelu Klarnaa. Tällöin et joudu antamaan luottokorttisi tietoja ja pääset näkemään tilaamasi tuotteet ennen kuin maksat ne. Tämä vähentää huijatuksi tulemisen riskiä.

Verkkokaupan turvallisuutta voi yrittää varmistaa muiden niistä antamasta palautteesta tai ostamalla tunnetuista ja vakiintuneista kaupoista.

10. Hanki tietokoneeseesi kattava virustorjuntaohjelma.

Virustorjuntaohjelmia voi ladata ilmaiseksi verkosta, mutta niiden luotettavuutta on vaikea selvittää. Jos ostat virustorjuntaohjelman joltain tunnetulta virustorjuntayritykseltä, voit saada mukana palomuurin, varmuuskopiointisovelluksen sekä varoituksen, jos olet menossa huijaussivustolle.

Lähde: viestintäviraston Kodin kyberopas, ohjeita digitaaliseen arkeen www.viestintavirasto.fi

Linnanjuhlien pukuäänestyksen voittajaksi valikoitui tänä vuonna Minttu Räikkösen asu. Ihmisillä oli mahdollista äänestää suosikkiaan Yle.fi-sovelluksen kautta tänään torstaina aamuyhdeksään saakka. Kaikkiaan äänestyksessä annettiin tykkäyksiä 106 729.

Äänestyksen top-5 tulos:

1. Minttu Räikkönen, 8 135 ääntä

2. Jenni Haukio, 6 027 ääntä

3. Pauliina Hakala, 3 992 ääntä

4. Aino-Kaisa Saarinen, 3 822 ääntä

5. Jaana Pelkonen, 3 684 ääntä

"Selkeälinjainen puku, ei liikaa krumeluureja"

Muotiasiantuntija ja kirjailija Mirva Saukkola ei ole yllättynyt, että Minttu Räikkösen kokonaisuus voitti kisan. Saukkola kuvailee Räikkösen asuvalintaa ehjäksi kokonaisuudeksi.

– Hän oli hirveän elegantti. Puku oli hyvin selkeälinjainen ja puki häntä hyvin. Puku oli myös hyvin istuva, eikä siinä ollut liikaa krumeluureja. Kokonaisuudessa oli lisäksi vahvoilla se, että hän oli miettinyt hyvin tarkkaan myös kampauksen, korut ja meikin, Saukkola sanoo.

Toiseksi eniten tykkäyksiä kisassa sai Jenni Haukion juhlapuku. Tämäkään ei yllättänyt muotiasiantuntijaa.

– Jenni Haukiolla on oma varma tyylinsä. Hän tykkää yksinkertaisista asuista ja hänellä on tyylissään vahvasti selkeys mukana. Raskaustyyli on aina omanlaisensa. Siinä pitää ottaa tiettyjä asioita huomioon, ja hän oli onnistunut siinä hienosti. Hän ei selkeästi halunnut tuoda raskauttaan valtavasti esiin, siksi puvun etuosa oli aika yksinkertainen. Enemmän oli kiinnitetty huomiota puvun selkäosaan.

– Metsä ja luontoteemaa vahvisti se, että hänellä olivat myös nämä elävät kukat mukana.

Kolmanneksi eniten tykkäyksiä sai Pauliina Hakalan asu. Saukkolan mukaan kansallispukuteema oli linnan juhlissa tänä vuonna vahva.

– Kaunis kokonaisuus, sopii nuorelle naiselle ja on hieno kunnioitus meidän kansallispukuperintöä kohtaan. Hakalalla oli hyvin luonnolinen meikki ja hyvin luonnollisesti hiukset. Vahvempi meikki ei olekaan kansallispukuetiketin mukaista. Kansallispuku vaatii tiettyä asennetta ja kanttia käyttäjältään.

– Hieno kunnianosoitus meidän kulttuurille ja kulttuurimenneisyydelle, Saukkola kommentoi.

Yle.fi-sovelluksen pukuäänestyksessä neljänneksi äänestettiin hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen asu. Viidenneksi eniten tykkäyksiä sai kansanedustaja Jaana Pelkosen puku.

Alkoholiveron nosto on saamassa eduskunnassa kannatusta.

Hallituksen esitystä käsitelleet valiokunnat ovat alkoholin noin 10 prosentin veronkorotusten kannalla. Korotus tuntuisi eniten oluiden, siidereiden ja viinien hinnoissa. Arvioiden mukaan esimerkiksi keskioluen kauppahinta nousisi noin kuusi prosenttia eli noin 7 senttiä pikkupullolta.

Tosin valtiovarainvaliokunta alentaisi jonkin verran esitettyä siiderin veron korotusta.

Veronkorotuksilla hallitus hakee ensi sijassa sataa miljoonaa euroa valtion kassaan. Korotuksia perustellaan myös kulutuksen terveyshaitoilla. Eduskunnassa asiaa valmistelleet valiokunnat perustelevat muutosta myös sillä, että etenkin keveiden alkoholijuomien hinnat ovat pysyneet melko ennallaan jo pidemmän aikaa.

Eduskunnan arvion mukaan vuoden 2014 jälkeen oluen ja siidereiden hinnat ovat laskeneet.

Ensi vuoden alkuun kaavaillut korotukset tarkoittavat, sitä että väkevien juomien veronkorotus jää noin viiteen prosenttiin.

Viron tuonti ei estäisi korotuksia

Eduskunnan huolena on veronkorotusten myötä mahdollisesti lisääntyvä matkustajatuonti etenkin Virosta, mutta kesän Viron veronkorotusten jälkeen myös Latviasta. Veronkorotusten uskotaan alentavan kokonaisalkoholin kulutusta muutamalla prosentilla.

Korotusten vaikutuksia matkustajatuontiin ei voi luotettavasti ennakoida. Eduskunnan valiokuntien arvioiden mukaan viimeisimmät korotukset eivät käytännössä ole lisänneet tuontia. Valtiovarainministeriön tuoreimman, vielä julkaisemattoman arvion mukaan tuonti on edelleen laskenut.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan arvion mukaan Viron asteittain tehtävät, etenkin kevyempien alkoholijuomien veronkorotukset vähentävät tuontia. Arviossa ei ole huomioitu mahdollista Viron hallituksen esitystä perua helmikuulle kaavailtu korotus. Suurin korotus tehtiin jo kesällä.

Kulutus on nousemassa veroista huolimatta

Eduskunnan valiokuntien on ollut vaikea ottaa kantaa veronkorotuksen vaikutuksiin useammasta syystä. Eduskunnassa on samaan aikaan käsittelyssä hallituksen alkoholilain kokonaisuudistus. Jos uudistus toteutuu, alkoholin kulutuksen arvioidaan nousevan enemmän kuin veronkorotus sitä leikkaa.

Hallitusryhmistä kokoomus ja siniset ovat osittain olleet sen kannalla, että esitykset kytketään yhteen. Heidän ajatuksensa on, että jos alkoholin kokonaisuudistusta ei toteuteta, myös veronkorotukset pitäisi unohtaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan oluiden alkoholiprosentin pitäminen nykyisellään alkoholilakiuudistuksessa yhdessä veronkorotusten kanssa pitäisi kulutuksen nykyisellä tasolla.

Alkoholiverotuotto on pysynyt kokonaiskulutuksen laskusta huolimatta melko samana. Viime vuonna valtio keräsi alkoholin juonnista noin 1,350 miljardia euroa.

Eduskunta päättää kokonaisuudistuksesta ja alkoholiveroista vielä loppuvuoden aikana.

Aiemmilta vuosilta tuttu kaava on toistunut Länsirannalla perjantaina. Palestiinalaiset mielenosoittajat ovat heitelleet kiviä ja israelilaisjoukot vastanneet ampumalla kyynelkaasua, kumiluoteja ja kovia ammuksia.

Yksi palestiinalainen on kuollut Gazan rajalla Israelin armeijan luoteihin, viranomaiset kertovat uutistoimisto AFP:n mukaan.

Muslimit eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet mieltään perjantairukouksiensa jälkeen ja vastustaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi.

Jerusalem Postin mukaan israelilaiset turvallisuusjoukot ovat perjantaina iltapäivällä rajoittaneet pääsyä Jerusalemin vanhaan kaupunkiin. Vanhassa kaupungissa on sekä muslimien että juutalaisten pyhiä paikkoja.

Vanhan kaupungin al-Aqsan moskeijassa perjantairukous päättyi rauhallisesti, kertoo uutistoimisto AP. Arviolta 27 000 rukoilijalle puhunut saarnamies julisti, että Jerusalem pysyy muslimien ja arabien kaupunkina.

Länsirannalla Ramallahin ja Betlehemin kaupunkien ylle on kohonnut savua tuleen sytytetyistä renkaista ja esineistä.

Yli kymmenen haavoittunut kovista luodeista

47 palestiinalaista on haavoittunut kumiluodeista ja 13 kovista ammuksista Länsirannalla ja Gazan kaistalla, kertovat Punainen Puolikuu ja palestiinalaiset terveysviranomaiset. Lisäksi kymmenet ovat hengittäneet kyynelkaasua.

Israelin armeija kertoo, että mielenosoituksia on ollut 30 paikassa Länsirannalla ja Gazan kaistalla. Armeija sanoo pidättäneensä kuusi ihmistä.

Islamistinen Hamas-järjestö on kannustanut palestiinalaisia uuteen intifadaan eli kansannousuun.

Esimerkiksi Iranissa, Jordaniassa ja Indonesiassa on ollut perjantaina protestimarsseja Trumpin päätöksen takia.

Lisää aiheesta:

"Me emme suostu pelkäämään" – Jerusalemin kadut tyhjenivät Trumpin päätöksen myötä

Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin tulenaran Jerusalem-julistuksen seuraukset punnitaan lähiviikkoina

Lisää aiheesta muualla:

Al-Jazeera: 'Children of the stones': the day Palestine was reborn'

Independent: Intifada: What is it and and what would a third Palestinian uprising mean for Israel and the Middle East?

Juttua päivitetty ja tarkennettu kauttaaltaan klo 15.59.

Helsingin hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden tuomiota, jossa perussuomalaisista erotettu helsinkiläispoliitikko Olli Sademies sai sakkoja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Sademies tuomittiin käräjäoikeudessa 50 päiväsakkoon vuoden 2015 Facebook-kirjoittelustaan.

Sademies esitti muun muassa afrikkalaistaustaisten maahanmuuttajien lapsimäärää rajoitettavaksi afrikkalaismiesten pakkosterilisaatiolla. Hän myös ehdotti maahanmuuttajille joukkorangaistuksia ja kuvasi heitä elukoiksi.

Sademies vaati hovioikeudessa syytteen hylkäämistä. Hänen mukaansa kyse oli muun muassa poliittisen keskustelun avaamisesta ja yrityksestä kiinnittää huomiota rikosten ennaltaehkäisyn tärkeyteen.

Hovioikeus katsoo, että aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole. Hovioikeus perustelee ratkaisuaan sillä, että Sademiehen kirjoituksissa tehdyt ehdotukset loukkaavat kyseisiin ryhmiin kuuluvien ihmisarvoa.

– Kysymys ei ole yhteiskunnallisessa keskustelussa sallitusta provosoinnista tai liioittelusta, vaan lausumista, jotka ihmisarvoa loukkaavina panettelevat ja solvaavat kyseisiä ryhmiä ja niihin kuuluvia, hovioikeus katsoo.

Käräjäoikeus otti huomioon, että Sademies julkaisi kirjoitukset kunnallispoliitikkona. Hän on myös entinen poliisivirkamies. Nämä huomioiden osa ihmisistä on hyvinkin ottanut kirjoitukset todesta, käräjäoikeus arvioi.

Elokuvataiteen valtionpalkinnon sai foley-artisti Heikki Kossi. Kuvataiteilija Jyrki Siukonen palkittiin kuvataiteen valtionpalkinnolla, valokuvataiteilija Jari Silomäki valokuvataiteen valtionpalkinnolla ja kuvittaja, kuvataiteilija Jenni Tuominen kuvitustaiteen valtionpalkinnolla.

Mediataiteen hyväksi uraauurtavaa työtä tehnyt Minna Tarkka sai mediataiteen valtionpalkinnon. Arkkitehtuurin valtionpalkinto jaettiin arkkitehti Anssi Lassilalle ja muotoilun valtionpalkinnon sai Helsingissä toimiva galleria Lokal, joka esittelee taideteollisuutta ja muotoilua.

Foley-artisti Heikki Kossi arvelee, että nyt on ensimmäinen kerta, kun elokuvan äänien parissa työskentelevä ammattilainen saa valtionpalkinnon.

– On hienoa, että tällainen käsityöläisammatti nostetaan esiin, Kossi sanoo.

Foley-artisteja on maailmassa todella vähän, Kossin arvion mukaan nelisensataa. Ammatilla ei ole edes suomenkielistä nimeä.

– Itse määrittelisin itseni ääninäyttelijäksi. Aika iso osa foley-artistin työstä liittyy näyttelijäntyöhön. Kuvauspaikalta käytetään valmiissa elokuvassa oikeastaan vain ja ainoastaan dialogi.

Lähestulkoon kaikki muut äänet luo foley-artist jälkeenpäin. Kun vaate kahahtaa, ovi narahtaa ja sisään astuu sotilas kannat kopisten, äänet ovat foley-artistin luomia.

Elokuvailmaisu on intiimiä ja katsoja halutaan saada henkilöiden lähelle, samaistumaan näkemiinsä ihmisiin ja eläytymään tapahtumiin. Kuvauspaikalla nauhoitetut äänet jäävät liian etäisiksi, jotta niiden avulla voitaisiin päästä halutun kaltaiseen läheisyyteen. Folay-artist sen sijaan voi tuoda kuvatun henkilön liki katsojaa, jopa niin lähelle, että kuulemme hänen avaavan suunsa, jos niin halutaan.

– Se on sitä elokuvan taikaa, Kossi toteaa.

Äänityöläisiä yhdistää rakkaus elokuvaan

Foley-artistiksi ei voi valmistua koulusta. Työ opitaan työn kautta. Kossin mukaan ulkomailla tavallisin tie alalle on kisälli-mestari-suhde jonkun osaavan tekijän kanssa. Hän itse oppi työn itsenäisesti, kantapään kautta. Kossi oli tehnyt ääniä elokuviin jo kymmenen vuotta ennen kuin pääsi seuraamaan toisen ammattilaisen työtä vierestä.

Foley-artistin työ on kansainvälistä. Heikki Kossin töistä 80-90 prosenttia on ulkomailla. Suurin leffaprojekteihin pääsee vain hyvillä näytöillä ja kovalla työllä.

–Jos tämä olisi niin helppoa, kuin monet kuvittelevat, kyllä tätä varmasti tekisi useampi ihminen, Kossi tuumii.

– Musikaalisuudesta ei todellakaan ole haittaa. On hyvä myös tuntea elokuvaa ja elokuvan historiaa, sen perinteitä ja käytänteitä. Kaikkein tärkeintä tärkeintä on intohimo elokuvaa kohtaan, tätä työtä kohtaan.

Tänä vuonna Heikki Kossin äänitaidetta voi kuulla Tuntematon sotilas ja Armomurhaaja -elokuvissa. Suomalaisten elokuvien budjetista äänityö lohkaisee vaivaiset viisi prosenttia. Kossin mielestä järkevämpi suhde olisi lähempänä kymmentä prosenttia.

– George Lucas on sanonut, että 50 prosenttia elokuvakerronnasta on äänikerrontaa, mutta ei se kyllä hänenkään budjeteissaan ihan niin paljoa näy, Kossi nauraa.

Elokuvanteossa raha on aikaa

Kossi on tehnyt töitä nimekkäiden ohjaajien muun muassa Sofia Coppolan kanssa. Hänen mukaansa suurissa kansainvälisissä tuotannoissa foley-äänet otetaan huomioon jo käsikirjoitusvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että, kun työtä tehdään paljon jo matkan varrella, sen leikkausvaiheessa ollaan jo aika pitkällä.

Elokuvan teossa raha määritellään ajassa. Rahalla sitä saa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että suuressa tuotannossa olisi aikaa kahvitella ja pitää pidempiä taukoa ja kuin pienen budjetin elokuvassa. Aika käytetään tiiviiseen työskentelyyn ja lopputulos kuuluu katsojan korvissa.

Valtionpalkinnot ovat suuruudeltaan 14 000 euroa ja ne maksetaan Veikkauksen tuotoista. Palkinnoista päättävät valtion taidetoimikunnat. Heikki Kossin mielestä arvostettu palkinto tuntuu sykähdyttävältä ja nostaa koko elokuva-alaa. Vaikka palkinto tuli täytenä yllätyksenä, se tuntuu hyvällä tavalla ansaitulta.

Paikallisyhteisön unohtaminen on suuri riski suurpetokannan sääntelylle. Aihetta käsittelevä Sakari Mykrän väitöskirja tarkastetaan perjantaina Turun yliopiston Porin-yksikössä.

Mykrän mukaan paikallisyhteisön sivuuttaminen johtaa helposti oman käden oikeuden käyttöön. Näin on käynyt esimerkiksi susien kanssa.

– Paikallisilla on viime kädessä sekä mahdollisuus että heidän oman kokemusmaailmansa mukaan myös oikeutus ratkaista epäreiluksi kokemansa tilanne laittomiin toimiin ryhtymällä, Mykrä sanoo.

Sietokorvauksia asukkaille?

Yksi keino yhteiselon edistämisessä voisi väitöstutkimuksen mukaan olla paikallisille tahoille maksettava sietokorvaus.

– Jos yksittäinen kansalainen tai ryhmä kokee, että homma ei toimi, he alkavat miettiä, miten sen saisi omin keinoin pelaamaan. Esimerkiksi 2000-luvulla susikanta on mennyt ylös ja alas tästä syystä, Mykrä sanoo.

Salametsästäjät ovat tappaneet jopa tutkijoiden seuraamia pantasusia. Luonnonvarakeskus on tämän takia joutunut pohtimaan pannoittamisesta luopumista.

Suomessa alle 200 sutta

Luonnonvarakeskus arvioi maaliskuussa, että Suomessa elää 150–180 sutta. Kanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Vuosituhannen alussa susikanta oli noin sata yksilöä. Sen jälkeen kanta kasvoi hiljalleen ja oli suurimmillaan yli 250 yksilöä vuonna 2006.

Joidenkin arvioiden mukaan (Savon Sanomat) susien kannanhoidollinen metsästys on vähentänyt susien salametsästystä. Osa luonnonsuojelijoista vastustaa kannanhoidollisia metsästyslupia kiivaasti.

Suomalainen nettiryhmä seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja ahdistelua vastaan on kerännyt muutamassa päivässä 10 000 jäsentä.

Ryhmä kokoaa Facebookin julkisella sivustolla nimiä adressiin, joka lähetetään kansanedustajille.

Varsinainen ryhmä on suljettu ja tarkoitettu naisille ja muunsukupuolisille. Sivustolla jaetaan äärimmäisenkin kipeitä tuntoja, ja kertomuksia on jo satoja.

– Ihmiset ovat hirveän tyytyväisiä, että keskustelu jatkuu, sanoo #memyös-kampanjan tiedotusvastaava Hanna Räty.

– He kokevat, että suljetussa ryhmässä on toisaalta rajua lukea toisten kokemuksista ja toisaalta helpottavaa kertoa omistaan.

"Hiljainen hyväksyntä on murrettava"

Hanna Räty arvioi, että kansainvälisen #metoo-kampanjan keskustelu jäi lopulta vaisuksi Suomessa eikä tavoittanut täkäläistä yhteiskuntaa.

– Tuntui siltä, että se alkoi vaieta aika pitkälti kuoliaaksi. Suomenruotsalaisten naisten rohkeasti aloittama #dammenbrister-kampanja ei välttämättä täysin yltänyt suomenkielisiin asti.

#memyös-kampanja haluaa murtaa vaikenemisen ja hiljaisen hyväksynnän kulttuurin.

– Ahdistelua on hirveän monenlaista, ja se on rakenteellista. Se mahdollistuu sillä, että siihen ei puututa kaduilla eikä työpaikoilla, koska on helpompi kääntää katse pois.

Monen koskemattomuus viedään jo varhaislapsuudessa

Kampanjan tavoitteena on se, että ongelmista puhutaan, kunnes ne tunnustetaan. Nyt kerätään nimiä adressiin, ja lopputulos lähetetään eduskuntaan vielä tänä vuonna.

– Tällä hetkellä seksuaalista sanallista ahdistelua ei pidetä rikoslaissa rangaistavana. Ihmiset pitää saada ajattelemaan, että se ei ylipäätään ole oikein, että tyttöjen kehot ovat vapaata riistaa, jota saa kommentoida ja koskea.

Ahdistelusta kerrotaan nimellä ja nimettömänä, ja kertojat ovat kaikenikäisiä.

– Yhdistävää on se, että suuremman osan ahdistelukokemukset ovat alkaneet ihan lapsesta ja jatkuvat edelleen.

Sisennetyt lainaukset memyos.fi-sivulta.

Kohua herättänyt tiedustelulaki esiteltiin sisäministerille, puolustusministerille ja oikeusministerille tämän vuoden huhtikuussa. Sen jälkeen lakiehdotus lähti laajalle lausuntokierrokselle. Niiden perusteella lakipykäliä on pohdittu uudelleen ministeriöissä

Uudelleen kirjoitettua tiedustelulakia on odotettu jo jonkin aikaa. Ministeriöt ovat nyt saaneet valmiiksi muutokset tiedustelulakiin. Sen salaisesta sisällöstä ei ole tihkunut tietoa. Yle sai etukäteen nähtäväksi lakipykälät, jotka julkaistaan perjantaina iltapäivällä. Esitykset siirtyvät tänään Lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltäviksi.

Milloin kansallinen turvallisuus on uhattuna?

Tiedustelulaki antaisi Suojelupoliisille suuret valtuudet silloin, kun Suomen kansallinen turvallisuus olisi uhattuna. Keväällä esiteltyä lakiehdotusta on arvosteltu paljon sen takia, että "kansallisen turvallisuuden uhka" on liian väljä määritelmä. Nyt lakiehdotukseen on tulossa merkittävä tiukennus.

Alkuperäisissä lakipykälissä oli lueteltu lista niistä tilanteista, joilloin tiedustelutoimiin voitaisiin ryhtyä. Listan mukaan Supo voisi hakea tuomioistuimesta lupaa esimerkiksi telekuunteluun hankkiessaan tietoa esimerkiksi terrorismista.

Uudessa lakiehdotuksessa Supolta vaaditaan tarkempia tietoja tiedustelusta ja sen kohteesta.

Siviilitiedustelua pohtinut sisäministeriön työryhmä esittää nyt, että jos Suojelupoliisi hakee lupaa tuomioistuimesta vaikkapa telekuunteluun, se ei riitä, että telekuuntelun tavoitteena olisi saada tietoa terrorismihankkeesta.

Lakiin on lisätty vaatimus, jonka mukaan Supon on kerrottava tarkasti tuomioistuimelle, minkä luonteisesta terrorismista on kyse. Myös se täytyy pystyä osoittamaan tarkasti, millaisen konkreettisen uhkan tämä toiminta aiheuttaisi kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi Supon olisi kerrottava tuomioistuimelle selkeästi tiedustelun kohde.

Voit katsoa tämän jutun lopusta listan tilanteista, joissa Suojelupoliisi voisi tehdä tiedustelutoimia.

Supon valvontaa tiukennetaan

Suojelupoliisin tiedustelutoimintaa on tarkoitus valvoa kahdella rintamalla. Tiedustelutoimiin on haettava lupa etukäteen tuomioistuimesta. Sen lisäksi poliisin toimintaa valvoo tiedusteluvaltuutettu, joka aiotaan perustaa tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen.

Uutta tänään julki tulevassa tiedustelulakiehdotuksessa on myös se, että Supon toimintaa aiotaa valvoa tiukemmin kuin alun perin oli ajateltu. Aiemmin lakiin oli kirjattu, että tiedusteluvaltuutettu saisi aina tiedon, kun tuomioistuin myöntää Supolle luvan johonkin tiedustelutoimintaan.

Lakipykäliin on nyt lisätty vaatimus, että Supon olisi tehtävä tiedusteluvaltuutetulle ilmoitus myös silloin, kun se käynnistää jonkun sellaisen tiedustelutoiminnan, johon ei tarvita tuomioistuimen lupaa.

Tällainen toimi voisi olla esimerkiksi väärän henkilöllisyyden antaminen poliisille. Uusi vaatimus mahdollistaa sen, että tiedusteluvaltuutettu voisi aiempaa laajemmin ja tehokkaammin seurata reaaliajassa Supon toimintaa.

Uutta laissa: tiedusteluvaltuutettu pääsee tuomioistuimen käsittelyyn

Uutta on myös se, että tiedusteluvaltuutettu pääsee seuraamaan Helsingin käräjäoikeuden istuntoja, kun Suojelupoliisi esittää luvan tiedustelulle. Helsingin käräjäoikeus on se tuomioistuin, josta Supo joutuu hakemaan lupaa tiedustelutoimintaansa.

Tiedustelulaki toisi Supolle mahdollisuuden päästä valvomaan Suomeen tulevaa ja Suomesta lähtevää verkkoliikennettä. Verkkotiedustelu on herättänyt paljon epäluuloa ja pelkoa. Käytännössä Supo voisi kohdistetusti valvoa tietoverkoissa liikkuvaa tietoliikennettä, mutta esimerkiksi yksittäisten sanojen perusteella tehtyjä hakuja laki ei sallisi. Verkkoseurannan perusteella saatuja viestejä viranomainen voisi avata ja lukea.

Tiedustelulakiin voi tulla vielä muutoksia

Siviilitiedustelulakia on valmisteltu sisäministeriössä. Puolustusministeriö on valmistellut sotilastiedustelukia. Oikeusministeriössä on pohdittu, millaisia muutoksia tiedustelulaki vaatisi perustuslakiin. Näiden kaikkien ministeriöiden lakiehdotukset lähtevät perjantaina iltapäivällä Lainsäädännön arviointineuvostoon. Tällöin lakipykälät tulevat julkisiksi. Lakiteksteihin voi vielä tulla muutoksia sen perusteella, mitä arviointineuvosto esittää.

Monet ministerit ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat jo pitkään puhuneet siitä, että Suomeen tulisi saada tiedustelulaki.

Näissä tilanteissa tiedustelutoimia voitaisiin käyttää:

Uudistetun tiedustelulain mukaan Suojelupoliisi voi hankkia tiedustelumentelmillä tietoa seuraavista kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavista toiminnoista.

1) terrorismista;

2) ulkomaisesta tiedustelutoiminnasta;

3) joukkotuhoaseiden suunnittelusta, valmistamisesta, levittämisestä ja käytöstä;

4) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain (562/1992) 2 §:ssä tarkoitettujen kaksikäyttötuotteiden suunnittelusta, valmistamisesta, levittämisestä ja käytöstä;

5) kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta toiminnasta;

6) suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä taikka yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja uhkaavasta toiminnasta;

7) vieraan valtion toiminnasta, joka voi aiheuttaa vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille, taloudellisille tai muille tärkeille eduille;

8) kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavasta kriisistä;

9) kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta;

10) Suomen kansainvälisen avun antamisen ja muun kansainvälisen toiminnan turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta; sekä

11) yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Lue myös:

Mistä puhutaan, kun puhutaan tiedustelulaista? – 7 keskeistä termiä selitettynä

Suojelupoliisi saamassa oikeudet verkkotiedusteluun: Suomi haluaa suojautua terrorismilta ja vakoilulta – video

Professori ja tietosuojavaltuutettu eivät lyttää tiedustelulakiesityksiä – "Ihan kohtuullinen pelinavaus"

Tutkijat nihkeinä tiedustelulakien kiireelliselle säätämiselle – "En näe Suomeen kohdistuvaa poikkeuksellista uhkaa tai kriisiä"