Varsinais-Suomessa on todettu ensimmäinen koronavirustartunta, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedotteessa.

Tartunta varmistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sunnuntaina.

Sairaanhoitopiirin mukaan tartunnan saanut on työikäinen nainen, joka on palannut Pohjois-Italiasta Etelä-Tirolin alueelta vähän aikaa sitten.

Potilas on hyväkuntoinen ja eristyksissä kotonaan.

Sairaanhoitopiirin mukaan tartunnan saaneen lähikontakti on määrätty karanteeniin ja muita mahdollisia tartunnalle altistuneita selvitetään parhaillaan.

Lue lisää:

Lue tästä uusin tilanne koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Öljyn maailmanmarkkinahinnoissa ja tuotannossa on alkamassa tiukka kilpailu maalis-huhtikuun vaihteessa, kun öljynviejämaiden järjestön OPEC:in ja Venäjän neuvottelut kaatuivat tuloksettomina viime viikolla.

Maailman suurin öljynviejä Saudi-Arabia vaati neuvotteluissa Wienissä merkittäviä tuotannon leikkauksia OPEC:in jäsenmaille ja Venäjälle, jotta raakaöljyn hinta saataisiin nousuun kulutustaan vähentävässä maailmantaloudessa.

Neuvottelut kaatuivat Venäjän vastustukseen. Venäjä on ollut tyytyväinen nykyisiin tuotantomääriin ja hintoihin, joiden avulla se on saanut vahvan sijan maailman energian tuotannossa.

Nyt tätä sopimuspohjaa ei ole Venäjälläkään. Wienin neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän energiaministeri Alexander Novak tuli perjantai-iltana ulos OPEC:in päämajasta ja ilmoitti, että huhtikuun alusta lähtien kaikki jäsenmaat saavat tuottaa raakaöljyä niin paljon kuin haluavat.

Saudit voivat nostaa tuotantoaan kymmeneksellä

Lähi-itää seuraava Middle East Eye -verkkojulkaisu siteerasi uutistoimisto Bloombergia, jonka mukaan Saudi-Arabia ilmoitti heti neuvottelujen jälkeen pudottavansa raakaöljyn myyntihintoja asiakkailleen ympäri maailman.

Brent-laadun päiväkohtainen hinta laski heti 9,4 prosenttia, runsaaseen 45 dollariin barrelilta. Tämä on alin hinta kolmeen vuoteen.

Saudi-Arabia tuottaa nyt päivässä noin 9,7 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Uutistoimistojen mukaan huhtikuun tuotantovauhti voi nousta 11 miljoonaan barreliin. Saudien kapasiteetti öljyntuotannossa on 12 miljoonaa barrelia.

Saudien ilmoitus tuotannon nostosta voi myös olla kiristys uusiin neuvotteluihin. Säännöstelemätön öljyntuotanto ei pitkän päälle ole minkään valtion etu.

OPEC:in ja Venäjän yhteistyö vaakalaudalla

Öljynviejämaidenjärjestö OPEC:iin kuuluu neljätoista valtiota. OPEC toimii yhdessä kymmenen muun öljyntuottajamaan kanssa, niin sanotussa OPEC+ -yhdistelmässä.

Venäjä on ollut OPEC+ -yhteistyössä mukana vuodesta 2017. Kolmivuotinen yhteistyösopimus on nyt vaikeuksissa ja eräiden arvioiden mukaan jopa katkennut.

Lue myös:

Analyysi: Isku suoraan Saudi-Arabian sydämeen – se ei pysähtynyt, mutta haavoittui pahasti

Televisiossa ja erilaisissa suoratoistopalveluissa pyörii jatkuvasti lukuisia sairaalasarjoja. On Greyn anatomiaa, Housea, Holby Cityn sairaalaa, Casualtya ja Sykettä.

Monet lääketieteen opiskelijat seuraavat näitä sarjoja. Myös jotkut opettajat ottavat sairaalasarjat puheeksi.

Millaisen kuvan sarjat antavat lääkäreistä tai sairaaloista? Kolme tulevaa lääkäriä katsoi sarjoja Ylen pyynnöstä ja arvioi, mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa.

Kristiina Makkonen, Mia Muhonen ja Oskari Välimäki ovat lääketieteen kandidaatteja ja neljännen vuoden lääketieteen opiskelijoita. He valmistuvat kahden vuoden kuluttua.

Makkonen kertoo, miten viime syksynä hänelle opetettiin kuinka tajutonta potilasta pitäisi elvyttää.

– Opetusta antanut lääkäri sanoi, että älä sitten elvytä niin kuin tv-sarjoissa eli älä hyppää potilaan päälle.

– En usko, että kukaan lääketieteen opiskelija ottaa näitä sarjoja todesta, sanoo kurssikaveri Oskari Välimäki.

– Yksi opettaja lopettaa luennot aina tohtori Housen kuvaan, kertoo kolmas kurssikaveri Mia Muhonen.

Kaikki kolme kuuluvat myös Vastalääke-yhdistykseen, joka pyrkii levittämään lääketieteelliseen keskusteluun oikeaa tietoa. Sen jäseninä on lääketieteen opiskelijoita eri puolilta Suomea.

Oskari Välimäki on yhdistyksen puheenjohtaja, Makkonen ja Muhonen hallituksen jäseniä. Yhdistyksen nettisivusto on ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi.

Käsiä ei koskaan pestä

Kolmikon mielestä sairaalasarjat ovat yllättävän todenmukaisia ja lääketieteelliset faktat ovat pääosin kohdillaan. Toisaalta tietyt virheet toistuvat jatkuvasti.

– Ohjelmissa ei potilaita hirveästi tutkita, vaan mennään heti johtopäätökseen. Esimerkiksi kaikki epämediaseksikkäät rutiinitutkimukset kuten tuseeraus jää tekemättä, Mia Muhonen sanoo.

Tuseeraus on peräsuolen kautta sormilla tunnustellen tehtävä tutkimus.

Kristiina Makkonen ihmettelee, että työnjako ohjelmissa menee välillä täysin pieleen.

– Joskus kirurgi on mukana työntämässä sänkyä osastolta leikkaussaliin, mitä ei siis oikeasti koskaan tapahdu.

Oskari Välimäen silmiin pistää puutteet sairaaloiden hygieniassa.

– Harvoin näkee käsien desifiointia, joka on sairaalassa tosi tärkeää.

Lääkärit auttavat tekemisessä

Suomalainen sairaalasarja Syke on valloittanut katsojat. Sadat tuhannet ihmiset seuraavat säännöllisesti vuonna 2014 alkanutta sarjaa televisiossa ja Yle Areenassa.

Ohjelma on voittanut myös yleisöäänestyksen parhaan tv-ohjelman Kultainen Venla palkinnon vuonna 2016.

Sykkeen pääkäsikirjoittajana toimii Anne Prokofjeff. Lisäksi jokaista jaksoa kirjoittavat useat muut käsikirjoittajat. Asiantuntijalääkärit tarkistavat, että kaikki asiat ovat ammatillisesti oikein.

– Lääkärit tulevat mukaan jo ideointivaiheessa. He voivat antaa hyvinkin yksityiskohtaisia neuvoja aina repliikeistä alkaen. Lääkärit antavat lääketieteelliset anekdootit ja kuvaavat tarkasti miten hoitopolku tai operaatio etenee, Prokofjeff selittää.

Vaikka ohjelma on fiktiivinen, pyrkimyksenä on kuvata oikeita potilastapauksia draamallisin kääntein.

Käsikirjoittajat lukevat ulkomaisia ja kotimaisia lääketieteellisiä artikkeleita, lääkäreiden muistelmia, hoitaja.net-sivustoa ja haastattelevat asiantuntijoita.

– Nojaamme taustatutkimukseen. Emme keksi potilaskeissejä, vaan ne perustuvat aina todellisiin tapauksiin.

Prokofjeffin mukaan Sykkeessä panostetaan siihen, että kaikki olisi lääketieteellisesti oikein. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan dialogit ja tavat toimia tarkistetaan asiantuntijoilla moneen kertaan. Sairaanhoitajakonsultti voi ohjata näyttelijöitä kädestä pitäen ja toisinaan oikeat lääkärit ovat jopa mukana leikkaussalikohtauksissa neuvomassa, miten tehdään. Tuotannollisista syistä kaikkia operaatioita ei aina voida näyttää yksityiskohtaisesti.

Anne Prokofjeff sanoo, että alan työntekijätkin seuraavat Sykettä aktiivisesti. Palautetta tulee jonkun verran varsinkin hoitajilta.

– Jotkut seuraavat sarjaa suurennuslasin kanssa. Virheiden bongailu kuuluu asiaan ja se on oikeastaan hauskaa.

Sairaalasarjat opetuksessa

Esa Rintala toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikön ylilääkärinä. Hän myös opettaa tulevia lääkäreitä.

Rintalan mukaan lääketieteen opiskelijoiden kanssa puhutaan ajoittain tv:n sairaalasarjoista.

– Kun opiskelijat tulevat lääkikseen, olen siinä alussa heti varoittanut, että älkää ottako mallia tv-lääkäreistä. Joskus ohjelmissa voi silti olla lääketieteellisiä jippoja, joista voi olla hyötyä.

Toinen huomio liittyy Rintalan erikoisalaan.

– Hygieniakäyttäytyminen sarjoissa on unohtunut täysin, siitä älkää ottako mallia, Rintala opastaa opiskelijoita.

Häntä harmittaa työnsä puolesta, miten huonosti hygienia toteutuu sairaalasarjoissa.

– WHO:n eli Maailman terveysjärjestön ohje on, että aina ennen potilaskontaktia kädet desinfioidaan. Sellaista lääkärisarjoissa ei koskaan tapahdu.

Rintala on pannut myös merkille, kuinka huonoa lääkäreiden suojautuminen on ohjelmissa.

– Suu-nenäsuojusta ei yleensä käytetä. Lääkärintakki pidetään auki, vaikka sen pitäisi olla kiinni. Se on suojavaate, jonka tarkoitus on suojata meidän omia vaatteita.

Yksi perusvirhe toistuu sairaalasarjasta toiseen: stetoskoopin säilytyspaikka.

– Ohje on, että lääkäri pitää stetoskooppia taskussa. Sitä ei siis pidetä kaulalla niin kuin tv-sarjoissa.

Sairaalasarjoissa on myös jatkuvasti hirvittävä kiire. Rintalan mukaan näin ei ole oikeassa elämässä.

– Enimmäkseen työskentely on rauhallista. Ei täällä juosta edestakaisin tai huudeta koko ajan.

Esa Rintalan mukaan sairaalasarjat ovat pääosin hyvin tehtyjä. Niiden katsomisesta ei ole opiskelijoille ainakaan haittaa.

– Kyllä niistä varmaan pääsääntöisesti on hyötyä, jos vaan muistaa, ettei ota suoraan mallia amerikkalaisesta sairaalakultuurista. Siinä on paljon eroa meihin.

Ei pelkkää hömppää

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Sari Karlsson nimeää suosikkisairaalasarjakseen Teho-osaston.

– Myös House oli aluksi kiva, kun siinä oli kaiken maailman ihmeellisiä tauteja.

Tosin Housessa on yksi asia, mikä on pistänyt silmään.

– Se, että kaikki tutkimustulokset saadaan heti ja yhden potilaan ympärillä on kymmenen lääkäriä, ei ole ihan todellisuutta.

Karlsson sanoo, että pääosin sairaalasarjat on lääketieteellisesti tehty oikein. Hän ei usko, että niistä olisi mitään suoranaista haittaa opiskelijoille. Karlsson myös opettaa lääketieteen opiskelijoita, kun heillä on tehohoitojakso.

Sairaalasarjoissa kuitenkin harmittaa eräs seikka.

– Niissä koko ajan elvytetään. Se ei ole todellisuutta, että koko ajan potilaita elvytetään.

Karlssonia myös ihmetyttää, kuinka paljon sairaalasarjoissa lääkärit ja hoitajat menevät mukaan potilaiden elämään.

– Jokaisella on varmasti koskettavia potilastapahtumia, mutta ei siinä tilanteessa voi romahtaa. Ei voi toimia niin tunteilla kuin sarjoissa tehdään, koska hoitamisesta ei silloin tulisi mitään.

Sari Karlsson sanoo, että vaikeita potilastapauksia tulee jokaisen kohdalle.

– Enimmäkseen ajattelen silloin, että miten tätä kestää ja että tämä on ihan hirveä duuni, mutta jonkunhan tätäkin on tehtävä.

Nuorempana Karlsson katsoi sairaalasarjoja enemmänkin, mutta myöhemmin on tullut mitta täyteen oman ammattikunnan puolesta.

– En oikein pidä siitä, että lääkärit esitetään aika usein enemmän tai vähemmän tunteettomina kusipäinä. Kyllä lääkäritkin ovat ihan tuntevia ihmisiä ja kohtelevat potilaita hyvin.

Mitä voisi oppia?

Miten lääketieteen opiskelijat sitten kokevat sairaalasarjat. Voisiko niistä olla hyötyä, kun valmistuu ammattiin?

– Ehkä potilaiden kohtaamisesta, vuorovaikutustilanteista voisi ottaa oppia, pohtii Kristiina Makkonen.

Välillä ohjelmissa on tilanteita, joita ei osaa ajatella omaan todellisuuteen.

– House sanoi kerran, ettei halua tavata potilasta, koska hän ei hoida potilaita vaan sairauksia. Se oli vähän tönkösti sanottu, Makkonen muistelee.

Oskari Välimäkeä harmittaa, että sairaalasarjoissa on aika usein täydellinen kaaos. Ihmiset säntäilevät sinne tänne.

– Oikeasti työ sairaalassa on paljon ammattimaisempaa kuin sarjoissa annetaan ymmärtää.

Lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen innostuivat Sykkeestä, kun ohjelmaan tuli lääketieteen kandidaatti.

– Se on aiheuttanut opiskelijoissa hilpeyttä, Kristiina Makkonen sanoo.

Opiskelijat pystyivät samaistumaan, miten seniorilääkärin ja kandin välejä ohjelmassa kuvattiin. Kiinnostavaa oli myös seurata kuinka opiskelija toimi sairaalaympäristössä.

Yksi asia jäi mietityttämään Makkosta.

– Se oli vähän outoa, että se kandi oli yksin traumaosastolla. Yleensä me kuljetaan aina laumassa.

Lue lisää:

Hoitaja uudesta sairaalasarjasta: "Leikkaussalin ovi kävi kuin hollituvassa"

Tv:n sairaalasarjat rohkaisevat elvyttämään

"Mikä arvauskeskus tämä on!" – Potilaan kohtaaminen vaatii lääkäriopiskelijalta harjoittelua

Valmistuvat lääkäriopiskelijat: henkilökunnan tuki on palkkaa parempi houkutin – terveyskeskuksissa täyttämättä lähes 230 lääkärin paikkaa

Venäjän suurlähetystön eteen Hollannin Haagissa kannettiin tänään sunnuntaina 298 tyhjää valkoista tuolia. Tempauksen tarkoituksena oli muistuttaa Ukrainan yllä vuonna 2014 ohjuksella tuhotun lentokoneen matkustajien kohtalosta.

Amsterdamista Kuala Lumpuriin lentäneen Malaysia Airlinesin lentokoneen alasampumisessa kuolivat kaikki koneessa olleet ihmiset. Kuolleiden joukossa oli 196 Hollannin kansalaista.

Hiljaiseen protestiin suurlähetystön edustalla osallistuneet mielenosoittajat arvostelevat Venäjää siitä, ettei maa ole osoittanut yhteistyöhalua tapauksen tutkinnassa.

Lentokone tuhottiin Venäjän tukemien kapinallisten hallussa Itä-Ukrainassa olevalta alueelta ammutulla venäläisvalmisteisella ohjuksella.

Protesti järjestettiin Hollannissa käytävän oikeudenkäynnin aattona. Oikeudessa on poissaolevina syytettynä kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen, joita epäillään murhista ja osallisuudesta koneen alasampumiseen.

Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi osuutta lennon MH17 tuhoon johtaneisiin tapahtumiin.

Lisää aiheesta:

Malesialaiskoneen alasampumista tutkiva ryhmä paljastaa: Itä-Ukrainan separatisteilla tiukat yhteydet Kremliin ja Venäjän valtaamaan Krimiin

Rikostutkijat nimesivät neljä epäiltyä MH-17:n turmaan

MH17-lennon viimeiset hetket – animaatio

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kehottaa Kreikkaa "avaamaan portit" rajan yli pyrkiville ja päästämään tulijat muihin Euroopan maihin. Erdoğan esitti kommentit televisioidussa puheessaan Istanbulissa.

Lisäksi Erdoğan sanoi lähtevänsä maanantaina Belgiaan keskustelemaan EU:n edustajien kanssa. Keskustelun aiheeksi hän nimesi siirtolaistilanteen.

Kreikan rajalle on saapunut tuhansittain ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki kertoi avaavansa rajansa Eurooppaan. Taustalla oli tilanteen kärjistyminen Syyrian Idlibissä, jossa viime viikolla kuoli Turkin sotilaita Syyrian hallinnon tekemässä iskussa.

Sittemmin tilanne Idlibissä on jossain määrin rauhoittunut Turkin ja Venäjän torstaina sopiman tulitauon astuttua voimaan, vaikka tulitauko ei olekaan pitänyt täysin.

EU-maat ovat vaatineet Erdoğania pitämään kiinni vuonna 2016 solmitusta EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta. Sopimuksen mukaan Turkki saa EU:lta miljardien eurojen korvauksen siitä, että Turkki estää siirtolaisten tulon EU:hun.

Turkki on myös syyttänyt EU:ta pakolaissopimuksen rikkomisesta. Sen mukaan EU ei esimerkiksi ole vastaanottanut Turkista pakolaisia sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Turkissa asuu tällä hetkellä nelisen miljoonaa syyrialaista siirtolaista ja pakolaista, mikä on aiheuttanut talousongelmista kärsivässä maassa Erdoğanille sisäpoliittista painetta.

Lisää aiheesta:

Turkin rannikkovartiosto: Erdoğan määräsi estämään siirtolaisten Egeanmeren ylitykset

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Analyysi: Mikä meni pieleen EU:n ja Turkin välillä? Pakolaissopimus osoittautui sudeksi

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

San Prosperon paikkakunnalla, maaseudulla parinkymmenen kilometrin päässä Modenan kaupungista, eletään koko Pohjois-Italian tapaan omituisia aikoja. Alue on tästä päivästä lähtien ollut karanteenissa eli "punaista aluetta".

Yhteensä Pohjois-Italiassa asetettiin sunnuntaina karanteeniin yli 16 miljoonaa ihmistä.

Se tarkoittaa yksittäiselle ihmiselle sitä, että liikkumista ulkona pitäisi kaikin keinoin välttää. Mahdollisimman paljon pitäisi pysyä kotona, kuten Italian pääministeri Giuseppe Conte totesi televisiossa sunnuntaiaamuna.

Tilanne on muiden alueen ihmisten tapaan päällä San Prosperossa asuvan suomalaisen kirjailijan Heli Gallianon kotona. Hän kuvaa tunnelmia surrealistiseksi ja oudoksi.

– On jotenkin täysin odottamatonta, että tällaiseen tilanteeseen sitä saattaa päätyä.

Kokonaisuutena Galliano suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

– Vähän ehkä pelottaa, mutta ei mitenkään hirveästi. Eniten olen huolissani aikuisesta tyttärestäni, koska hänellä on astma. Ettei hän saisi tartuntaa. Meillä ei ole ollut oireita, mutta alueellisesti tapauksia on ollut jo lähellä.

Baareissakin pidetään metrin väli toisiin ihmisiin

Gallianon kodin ikkunoista avautuu maalaismaisema. Ihmisten ilmoilla, kylällä, hän kävi tänä aamuna.

– Täällä on määräys, että ihmisten pitää pitää metrin etäisyys toisiinsa. Ihmiset ovat hämmentyneitä, ja sitten on heitä, jotka eivät ole ymmärtäneet asiaa ollenkaan ja tunkevat liian lähelle. Toiset sitten kauhuissaan karkaavat paikalta. Ihmeellinen tunnelma kerta kaikkiaan, Galliano kuvaa.

Sunnuntai oli Gallianon kotiseudulla viimeinen päivä, jolloin kaupat ja liikkeet olivat tavalliseen tapaan auki. Tästä lähtien esimerkiksi marketit suljetaan viikonlopuiksi kokonaan. Pyrkimys on välttää jatkossa tilanteita, että ihmiset olisivat joukoittain yhtä aikaa kaupassa.

Baarit ja kahvilat sulkevat ovensa tästä eteenpäin kello kuudelta illalla. Tarkoituksena on välttää iltakokoontumisia.

– Baareissa on sama sääntö metrin etäisyydestä päällä. Sen noudattaminen on omistajan vastuulla, Galliano kertoo.

Korona levisi Italiassa samaa reittiä kuin rutto 1600-luvulla

Galliano on asunut nyt yli 23 vuotta Italiassa. Tilanteita on tullut eteen ennenkin.

– Meillä oli täällä kaksi peräkkäistä maanjäristystä 2012. Kaksi kertaa meidät on evakuoitu tulvan takia. Katastrofitilanteet ovat Italiassa melko yleisiä, ja meidän alueelle on sattunut näitä aika paljon.

Aggressiivisesti leviävä virus on kuitenkin taas jotain ihan uutta. Galliano kirjoittaa historiallisia romaaneja, ja hän on lukenut paljon 1600-luvun rutosta ja siihen liittyvistä kokemuksista.

– Tässä eletään nyt vähän sellaista kokemusta. Ruttokin lähti Lombardiasta ja tuli Modenaan. Samalla tavalla kävi koronaviruksen kanssa, Galliano kertoo.

– Silloin täällä siis hirtettiin ihmisiä, jos yritti päästä Modenan alueelle. Nyt ei ole ihan niin järeät toimet varmaan, kirjailija naurahtaa.

Italialainen juristi: "Ulkona ei ole ketään, se on pelottavaa ja ihmeellistä"

Italialainen juristi Michele Sacchi asuu pienessä Fidenzan kaupungissa, 20 kilometriä Parmasta länteen. Se on punaista aluetta. Tilanteen sekavuutta kuvaa se, että Sacchin ymmärrys asiasta on, ettei Fidenza silti ole kirjaimellisesti karanteenissa.

Sacchilla on ollut sitkeä yskä ja perhepiirissä pientä kuumeilua. Hän ei tiedä, onko se mahdollisesti koronaviruksen aiheuttamaa, mutta oireet ovat joka tapauksessa hyvin lieviä.

– Ei auta kuin pysyä kotona ja välttää kontaktia, Sacchi sanoo.

Hän kuvailee Fidenzan alueen tunnelmia scifi-elokuvamaisiksi.

– Ulkona on aurinkoinen ja kaunis sää, mutta kun katson ikkunasta ulos, siellä ei ole ketään. Se on pelottavaa ja ihmeellistä, Sacchi sanoo.

Silmiinpistävää Sacchin mukaan on se, että huolettomimpia tuntuvat olevan ikäihmiset. Heitä näkyy alueen katukuvassa edelleen.

– Se on surullista, että he eivät käyttäydy niin kuin pitäisi, vaikka juuri he ovat riskiryhmää. Uutisissa sanottiin tänään, että virukseen kuolleiden keski-ikä on 82 vuotta.

Epätietoisuutta ilmassa – ihmiset hamstraavat tavaraa kaupoista

Sacchin mukaan pahinta on paniikki. Ihmiset ryntäilevät kaupoissa ja hamstraavat tavaraa.

– Se ei ole kovin vastuullista toimintaa, Sacchi sanoo.

Hän on sitä mieltä, että pelko kasvaa koko ajan. Aluksi tilanteeseen suhtauduttiin kuin tavalliseen flunssaan: pese käsiä ja vältä kontaktia toisiin ihmisiin. Pelottavinta olivat uutiskuvat koronaviruksen alkulähteiltä, autioituvasta Wuhanista.

– Mutta silloin se oli kaukana. Nyt tuntuu kuin olisimme Wuhanissa, mutta täällä Italiassa.

Epätietoisuutta on ilmassa paljon. Siitä kertoo sekin, että Sacchin kollega on parhaillaan viettämässä viikonloppua punaisen alueen ulkopuolella. Lehtitietojen mukaan hän voisi palata punaiselle alueelle ongelmitta, mutta Sacchi itse ei ole asiasta yhtä varma.

– Minulla ei ole siitä aavistustakaan. Toisaalta olen lukenut karanteenista myös työni puolesta enkä näe, että karanteenimääräyksen rikkomisesta voisi tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Punainen alue on valtava, ja sen valvominen miltei mahdoton tehtävä.

Sacchin lakitoimisto sijaitsee Parmassa. Hän käy töissä junalla, mutta tuskin lähipäivinä. Hänen onnensa on etätyömahdollisuus. Toisaalta oikeusistuimet ovat kiinni ja istuntoja lykätty tulevaisuuteen.

– Voin onneksi hoitaa suurimman osan asioista sähköpostitse ja puhelimella. Jos tarvitset lisää tietoa, voit soittaa minulle koska tahansa. En taida olla kovin kiireinen seuraavien päivien aikana, Sacchi naurahtaa.

Lue myös: Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lauttasaaren ala-asteen koululaisia karanteeniin, Presidentti Niinistö: Koronavirus syytä ottaa vakavasti

Uuden Musiikin Kilpailu tarjosi lauantaina todellisen jännitysnäytelmän. Kansainvälinen raati rankkasi hieman yllättäen Aksel Kankaanrannan Looking back -kappaleen ykköseksi, ja yleisön äänet vei täpärästi ennakkosuosikki Erika Vikmanin Cicciolina. Kankaanrannan kappale sai kuitenkin lopulta myös yleisöltä tarpeeksi pisteitä voittoon.

UMK tarjosi viisuihin kaivattua jännitystä kahden kutsuvierasvuoden jälkeen. Paluu vanhaan oli onnistunut, sillä myös lopputulos herätti paljon tunteita puolesta ja vastaan.

Vikmanin Cicciolinalla oli etukäteen hurja etumatka muihin viisuehdokkaisiin nähden. Biisi oli kerännyt kuunteluja sekä Youtubessa että Spotifyssa yli miljoona kertaa ja aiheuttanut keskustelua Suomen lisäksi ulkomailla. UMK-finaalissa biisin esitys ei kuitenkaan vakuuttanut tarpeeksi äänestäjiä.

Tänä vuonna UMK:n esitykset oli toteutettu poikkeuksellisen hienosti. Kaikkiin kappaleisiin oli kehitelty biisejä tukevat visuaaliset maailmat. Ennakkoveikkailuissa Aksel Kankaanrannan kappale oli jäänyt muiden varjoon, mutta lavalla biisi nousi uuteen lentoon artistin varmojen laulutaitojen ja esitystä mukailevien modernien visuaalisten elementtien myötä.

Voiton ratkettua ennakkosuosikki Erika Vikmanin pokka piti erinomaisesti. Toisaalta hän oli jo kisan iso voittaja. Entinen tangokuningatar oli kisan myötä luonut nahkansa uudelleen, ja ura uutena Kikkana on kotimaassa taattu. Mitä lisäarvoa Euroviisut olisivat tuoneet suomidiscon uudelle kuningattarelle?

Aksel Kankaanranta on sen sijaan villi kortti. Hän oli voiton jälkeen luonnollisesti hämillään, koska ei uskonut voittoonsa itsekään. Laulaja on median edessä huomattavan vähäsanainen, vaikkakin ihailtavan rauhallinen mies. Euroviisuissa kansainvälinen media voi kokea niukkapuheisen suomalaisen joko eksoottisena tai kiusaannuttavana.

Kankaanranta juhli voittoaan muiden UMK-finalistien kanssa vähäeleisesti. Hänellä ei ollut päällään prameaa esiintymisasua vaan valkoisen kauluspaidan yli menevät henkselit ja maihareiden yläpuolelle ulottuvat villasukat. Hän oli voittobileissä kuin kavereiden kanssa karaokeillassa, kun lauloi muiden finalistien kanssa näiden edustuskappaleita. Vielä kun vieressä bailasivat huomiosta nauttivat Erika Vikman ja Krista Siegfrieds, kontrasti ei voisi olla suurempi.

Kun Suomi viimeksi kunnolla pärjäsi Euroviisuissa, maatamme edusti Softengine vuonna 2014. Tuolloin nuorista miehistä koostuva bändi luotti omaan biisiinsä ja esiintyi median edessä juuri sen verran kuin tunsi riittäväksi. Kimiräikkösmäinen tyyli osottautui riittäväksi 11. sijaan.

Samalla tyylillä Aksel Kankaanranta voi pärjätä Rotterdamissa.

Tänä vuonna Euroviisut voivat tosin olla täysin erilaiset kuin aikaisemmin koronaviruksen takia. Perutaanko kisat? Tuskin kokonaan. Vaihtoehtona on se, että kilpailijat esiintyvät tyhjälle katsomolle kuten viikonloppuna Tanskan omassa viisufinaalissa. Yhtenä vaihtoehtona on se, että kunkin maan edustajat esiintyvät etäyhteydellä oman maan studiosta.

Kävipä miten tahansa, Aksel Kankaanrannan esitys on jo sellaisenaan kansainvälistä tasoa.

Lue myös: Aksel Kankaanranta Suomen Euroviisu-edustajaksi: "Kiitos kaikille, jotka äänestivät, olette hyvin ihania" – Erika Vikmanin Cicciolina jäi täpärästi kakkoseksi

Aspergerin oireyhtymää on totuttu lähestymään ongelmana.

Ohjelmointi- ja insinöörialalla työskentelevät Asperger-ihmiset ovat kuitenkin normaali ilmiö, koska he pystyvät tekemään tarkkuutta ja keskittymistä vaativaa asiantuntijatyötä.

Suomessa heitä on nyt alettu määrätietoisesti palkata ja kouluttaa koodareiksi ja testaajiksi. Introvertteja osaajia löytyy yhä työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Arkikielessä puhutaan edelleen Asperger-ihmisistä, vaikka virallisesti heidän erityispiirteensä luokitellaan autisminkirjoon kuuluvaksi neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi.

Autismin kirjon ihminen tuntee voimakkaasti

Yksi lähes kaikkia Asperger-ihmisiä yhdistävä piirre on syvästi tunteminen. Autismin kirjon ihmisten tunteet ovat paljon voimakkaampia kuin neuronormaaleilla.

Toinen yleinen ja lähes kaikille Asperger-ihmisille yhteinen piirre on sosiaalinen rajoittuneisuus. Tällainen introvertti on haluttu työntekijä it-maailmassa.

– Asperger-ihmiset ovat luotettavia ja tekevät työnsä hyvin. He eivät juurikaan mene rahan perässä, vaan ovat kiinnostuneita keskittymään työhönsä pitkäänkin, sanoo vuosi sitten Asperger-diagnoosin saanut Vesa Salander.

Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut entinen Nokia-insinööri oli kymmenen vuotta työttömänä ennen kuin pääsi töihin Unicukseen. Kyse on firmasta, joka palkkaa pelkästään autisminkirjon ihmisiä ohjelmistotehtäviin, testaukseen, koodaukseen ja numeron murskaukseen erilaisiin asiakasyrityksiin.

Keskeisiä vaatimuksia ovat Asperger-diagnoosi, tutkinto ja englannin kielen taito.

Työllistymistilannetta on muuttanut viime vuonna Suomeen rantautunut norjalaisfirma, joka palkkaa autisminkirjon henkilöitä konsulttitehtäviin asiakasyrityksissä. Salander työskentelee Unicuksen kautta kansainvälisessä ohjelmistoyritys Vismassa kulunvalvontaohjelmistojen koodaajana ja testaajana.

– Vesa on tehnyt aivan loistavaa duunia, sanoo Visma Megaflexin toimitusjohtaja Mika Luukko.

Hän arvioi Salanderin palkkaamisen hyödyttävän aidosti kaikkia osapuolia. Visma sai ammattitaitoisen tekijän, Unicus pään auki Suomessa ja pitkään työttömänä ollut Salander sai töitä.

Visma Megaflex on pieni yksikkö 10 000 hengen korporaatiossa, joka Suomessakin työllistää 1200 henkeä. Luukon mukaan on hyvät mahdollisuudet siihen, että malli leviää koko yhtiöön.

Asperger-oppilaat voivat keskittyä sataprosenttisesti

Mika Luukko kertoo oman erityisopettajaäitinsä kokemusten loiventaneen kynnystä lähteä mukaan Unicuksen tarjoamaan mahdollisuuteen.

– Äidin mukaan Asperger-oppilaat ovat kaikkein mahtavimpia, koska he pystyvät keskittymään tehtäväänsä sataprosenttisesti, sanoo Luukko.

Unicus ottaa kerralla työkokeiluun 3–4 ihmistä. Työkokeilussa totutellaan omalla toimistolla työelämään ja mahdollisesti laajennetaan it-osaamista.

Kun kokeilijalle löytyy oma asiakasprojekti, otetaan tilalle uusi työkokeilija. Tarkoituksena on palkata noin kymmenen uutta työntekijää vuosittain.

Autismisäätiö arvioi, että Suomen autismin kirjon 65 000–80 000 ihmisen joukossa Unicusin toiminnan kannalta potentiaalista kohderyhmää on useita tuhansia työttömiä.

Suomen Unicusin toimitusjohtaja Jukka Mikkosen mukaan työntekijöille maksetaan alan työehtosopimusta korkeampaa palkkaa alusta saakka. Kahden vuoden jälkeen palkka neuvotellaan uusiksi, koska tässä vaiheessa työntekijä on niin sanotusti markkinakelpoinen. Se tarkoittaa, että hän voisi halutessaan vaihtaa työpaikkaa.

Kahden vuoden päästä toimintaa on tarkoitus laajentaa Helsingin ulkopuolelle. Vielä ei ole tiedossa, suunnataanko Ouluun, Turkuun vai Tampereelle.

Vesa Salanderin eropaketti venyi 10 vuoden työttömyydeksi

Vuonna 2008 diplomi-insinööriksi valmistunut Vesa Salander teki useamman vuoden töitä Nokialle Tampereella. Nokian alamäen alkaessa hän otti firman tarjoaman vapaaehtoisen eropaketin ja lähti pitkään haaveilemalleen reissulle Afrikkaan ja Aasiaan.

Kun hän palasi Suomeen, työelämään pääsy osoittautui vaikeaksi ja lähes vuosikymmen meni työttömänä. Salander alkoi ymmärtää työllistymisongelmansa luonteen vasta saatuaan te-toimiston aloitteesta Asperger-diagnoosin.

Työhaastattelussa menestymisessä on pitkälti kyse kehon kielestä, silmäkontaktista ja asenteen verbaalisesta mittaamisesta.

– Nehän ovat minun heikkouksiani. Keskityn vain siihen, mitä sanotaan. Työhaastattelu tuntuu siltä kuin olisi sotaan lähdössä, sanoo Salander.

Lapsena Ylivieskassa hän ei tiennyt olevansa Asperger-ihminen. Autismin kirjon ihmisille yleinen flow-tila oli hänelle kuitenkin tuttu jo silloin.

Hän saattoi lukea karttoja sohvalla tuntikaudet. Ajan kulua ei hyvänolontunteessa huomannut ollenkaan, ja karttojen maailmaan saattoi upota tosi syvälle. Salanderin tunto- ja makuaistit olivat Asperger-ihmisille tyypilliseen tapaan myös yliherkkiä jo lapsena.

– Pienenä piti pesulaput leikata paidoista pois, eikä sukissa saanut olla saumoja. Ne olisivat painaneet ja haitanneet keskittymistä, sanoo Salander.

Flow-tilassa on edelleen helppoa olla, kun käsillä on mielenkiintoinen aihe.

– Ympäröivä maailma ja itse katoaa. Saattaa kulua kymmenen tuntia. Tila tuntuu huumaavalta.

Autisteja palkataan, koska he ovat hyviä

Unicusin ruotsalainen perustaja Lars Johansson-Kjelleröd työskenteli aiemmin rahoitusalalla. Hän sai idean tanskalaisesta Specialisterne-firmasta, kun finanssikriisi alkoi.

– Oli aika tehdä jotakin kokonaan uutta, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Henkilökohtaista suhdetta hänellä ei autismiin tai autismin kirjon ihmisiin ole.

Norjassa yhtiö on toiminut kohta 11 vuotta. Asiakasyritykset ovat isoja teollisuusyrityksiä, pankkeja, vakuutuslaitoksia.

Julkishallinnon kanssa pelkästään autismin kirjon ihmisiä palkkaavan firman on vaikea toimia, koska se ei täytä järjestelmän edellyttämiä kilpailutusvaatimuksia.

Runsaat 70 ihmistä tällä hetkellä työllistävä yritys on sijoittautunut sittemmin Ruotsiin ja viime vuonna myös Suomeen.

Johansson-Kjellerödin mukaan hänen yrityksensä palkkaa autisminkirjon ihmisiä siksi, että he ovat hyviä, ei pelkästään siksi, että he ovat autisteja.

Autisteilla on erilainen ajattelutapa kuin neuronormaaleilla. Koska he ajattelevat yksiselitteisen loogisesti, nollaan sekä ykköseen perustuva tietokonemaailma sopii heille erinomaisesti. Hyvän koodarin pitää ajatella loogisesti.

– Monet autistit hahmottavat yksityiskohdat todella hyvin. He näkevät sellaisia asioita, virheitä ja ohjelmointivirheitä, mitä toiset ihmiset eivät näe, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Tästä syystä monet heistä ovat tottuneet vaikeuksiin ja negatiiviseen kierteeseen koulussa ja työpaikoilla.

Unicusin bisnesideana on antaa autisminkirjon ihmisille ympäristö, missä he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa ympäristössä he voivat kehittää myös sekä itseluottamustaan että itsetuntemustaan.

Unicusin autistisista työntekijöistä naisia on vain viisi. Neljä viidesosaa Asperger-diagnoosin saaneista on miehiä ja myös it-ala on edelleen hyvin miehinen.

Yhtiön perustajan mukaan naiset pystyvät autismistaan huolimatta toimimaan yhteiskunnassa autismin kirjon miehiä paremmin. Heillä kestää kauemmin ennen kuin asiasta tulee hoitoa vaativa ongelma.

– Naisautistit osaavat piilottaa asian paremmin, ja siksi heitä ei löydetä yhtä helposti. Haluaisimme kyllä mielellään rekrytoida enemmän naistyöntekijöitä, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Oulussa alkoi Asperger-ihmisten koodarikoulutus

Oulussa autismin kirjon nuorille vuodenvaihteessa järjestetyllä ohjelmointikielikylpykurssilla, eli pelkistetymmin koodauskurssilla, oli pelkkiä miehiä.

Kurssille pääsyyn ei vaadittu virallista diagnoosia. Tamoran järjestämän ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen rahoittaman työvoimakoulutuksen vetäjä Tom Himanen kiteyttää autistiosaajien työllistymishaasteet sosiaalisten taitojen ylikorostumiseen työhaastatteluissa.

– Monesti ihmiset, joiden ei kuuluisi saada koodaustöitä saavat niitä, koska pärjäävät työhaastatteluissa. Asiansa osaavat autismin kirjon ihmiset taas eivät niissä pärjää, sanoo Himanen.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silven kertoo ilmiön olevan hänelle tuttu suuristakin suomalaisista yrityksistä. Hänen mukaansa yritykset, jotka haluavat rekrytoida parhaita asiantuntijoita tärkeille paikoilla, käyttävät rekrytoinnissa tekniikan asiantuntijoita HR-ihmisten sijaan. Näin menetellään silloin, kun olennaista on osaaminen ja keskittymiskyky eikä ekstroverttius.

– Useampikin erittäin hyvin pärjäävä ICT-yrityksen asiantuntija on minulle todennut, että jos olisi joutunut HR-ihmisten haastateltavaksi rekrytointiprosessissa, he eivät koskaan olisi tulleet palkatuiksi, sanoo Silven.

Monesti asiantuntijatehtävissä toimivalla introvertilla on kaverina toinen introvertti ja tätä kautta tiimeihin keskittyy useampiakin, mikä helpottaa kommunikaatiota. Toki ekstroverttejakin Silvenin mukaan tarvitaan.

Idea autisminkirjon koodarikurssiin syntyi oivalluksesta, että on olemassa Asperger-diagnoosin saaneita ihmisiä, jotka ovat työttömänä. Heistä voisi löytyä apu globaaliin koodaripulaan.

– Tulen itse ohjelmistoalalta ja siellä autismin kirjo on ihan normaali asia, sanoo Himanen.

Himanen puhuu ihmisen neuroplastisesta ikkunasta eli aivojen tilasta, joka lapsuudessa auki ollessaan antaa loistavan mahdollisuuden kielten oppimiseen. Autistilla neuroplastinen ikkuna voi Himasen mukaan olla auki vaikka koko eliniän.

Hyvä esimerkki autisteille hyvän ympäristön luomisesta on luokkatilojen vaihtaminen vähemmän kaikuviksi kesken Oulun kurssin.

– Autistin päivä voi mennä pilalle kolinan tai hajun vuoksi. Koska keskittyminen perustuu ympäristöön, tilat vaihdettiin, sanoo Himanen.

Atte Taskilalla on valokuvamuisti

Oulussa kurssilainen Atte Taskila sai Asperger-diagnoosin vuonna 2001. Hänellä on sekä kuulo- että tuntoaistiyliherkkyyttä. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ovat haasteellisia varsinkin oudompien ihmisten kanssa.

Taskilan mukaan häntä kuvaillaan reippaaksi, ahkeraksi, tunnolliseksi ja järjestelmälliseksi. Taskilan kykyprofiili on epätasainen.

– Minä olen matemaattisesti lahjakas. Visuaalinen, looginen ja matemaattinen päättelykyky ovat vahvoja. Kirjallinen päättelykyky ei ole kovin vahva, enkä pärjännyt kielissä kovin hyvin, sanoo Taskila.

Hänen muistinsa on lähes valokuvamainen. Monenlaiset luvut tipahtelevat tarkkoina puheeseen. Taskila on kuitenkin selvästi oppinut rajoittamaan helposti yksityiskohtiin menevää esitystapaansa tavanomaisempaan suuntaan, jotta viesti menisi neuronormaaleille paremmin perille.

Kempeleläinen Taskila valmistui erityisammattioppilaitos Luovista elektroniikka-asentajaksi vuonna 2010. Koulutustaan vastaavaa työtä hän ei kuitenkaan ole koskaan saanut.

– Unelmani on tämän koodauskurssin avulla päästä liikunta- ja urheiluteknologia valmistavaan yritykseen töihin, sanoo Taskila.

Kai Hyvärisen arki hajosi kappaleiksi

Toista kurssilaista Kai Hyväristä koulu ei ennen lukioikää kiinnostanut lainkaan. Sitten kun kiinnostus heräsi, ei oppimisessa ollut hänen mukaansa mitään ongelmia.

Hän on valmistunut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi. Koulutusta vastaavaa työtä hän ei ole tehnyt koskaan, eikä ole saanut myöskään esimerkiksi puhelinmyyjän hommia.

Syyksi siihen, että työelämä ja Hyvärinen ovat vältelleet toisiaan, hän arvioi omissa puheissaan aina läsnä olevan lakonisen ironian. Itsetunnon kanssa hänellä ei ole ongelmia.

– Työelämä ei kaipaa tällaisia Asperger-ihmisiä, vaan enemmänkin seurallisia, suurpiirteisiä ja huonomuistisia henkilöitä, sanoo Hyvärinen.

Vuonna 2011 hän muutti Joensuusta Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria.

Opiskelut ovat venyneet, ja Hyvärinen luonnehtii elämänhallintansa olevan samantyylistä kuin ADHD-ihmisillä.

– Arki hajosi ihan kappaleiksi. Päädyin lääkärin vastaanotolle ja sitä kautta sain lähetteen tutkimuksiin. Asperger-diagnoosi tehtiin pari vuotta sitten, sanoo Hyvärinen.

Nykyisellään Hyvärinen nostaa työttömyyskorvausta ja opiskelee arkkitehtuuria vain osa-aikaisesti. Niinpä hän hakeutui myös koodarikurssille eikä ole katunut.

Kurssin aikana Hyvärinen teki harjoitustöitä joensuulaiselle ohjelmistoyritykselle ja toivoo työllistyvänsä sinne.

– Tämä on ollut minulle hyvä kurssi ja melkein kyllä pakottaisin kaikki alle kuusikymppiset ihmiset Suomesta opettelemaan koodausta, sanoo Hyvärinen.

Autismin kirjon osaajia löytyy muun muassa teknillisen mekaniikan kaltaisilta osaamisalueilta. Vientiteollisuuden kannalta tärkeän teknillisen mekaniikan ongelmista Yle on kertonut aiemmin esimerkiksi näissä artikkeleissa:

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"

Analyysi: Herätys, yliopistot! Konetekniikan alasajo voi käydä todella kalliiksi

Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta

Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka.

Pitkäjärven koulu Pirkanmaalla on suljettu koronaviruksen takia ensi viikon ajaksi. Lisäksi noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta asetetaan kahden viikon karanteeniin altistumisen takia.

Kangasalan opetuspäällikkö Merja Lehtonen sanoo, että sairastunut kuuluu opetushenkilökuntaan. Hän ei ota kantaa, onko tartunta peräisin Pohjois-Italiasta.

Lehtosen mukaan oli jollakin tavalla odotettua, että virus iskee myös Pirkanmaalle ja toiseen kouluun Helsingin Viikin jälkeen.

– Tämä osui nyt meille. En ollut hirvittävän yllättynyt, Lehtonen sanoo.

TAYSin infektiolääkärin Jaana Syrjäsen mukaan koulu suljettiin viikoksi, koska opettajia on niin paljon karanteenissa. Opetusta olisi ollut vaikea järjestää. Lehtonen vahvistaa tämän.

Tartunta osui opetushenkilökuntaan

Kaikkiin altistuneisiin otetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan yhteyttä ja kaikki altistuneet asetetaan karanteeniin.

Tartunnan saanut jäi TAYSin infektiolääkäri Jaana Syrjäsen mukaan keskiviikkona pois töistä. Hänellä on voinut olla oireita alkuviikosta ja tämä otetaan varovaisuusperiaatteen mukaan huomioon. Kaikki oppilaat, joita opettaja on opettanut maanantaina tai tiistaina, katsotaan Syrjäsen mukaan altistuneiksi.

Lehtosen mukaan kaikkiin oppilaisiin ei ollut ehditty ottaa iltapäivällä yhteyttä mutta heihin otetaan yhteyttä. Tieto sairastumisesta tuli opetuspäällikölle lauantaina illalla ja sen jälkeen kokoontui kunnan valmiusryhmä.

Lähiopetus keskeytetään alkavaksi viikoksi. Opetus on ensi viikolla etäopetusta.

Koulun tilat eivät ole viranomaisten mukaan tartuntavaarallisia ja niitä voidaan sairaanhoitopiirin mukaan käyttää normaalisti muuhun toimintaan. Jaana Syrjäsen mukaan oleellisin tartunnan tapa on pisaratartunta. Virukset eivät elä pitkään pinnoilla.

Pitkäjärven koulu sijaitsee Kangasalla aivan Tampereen rajan tuntumassa. Pitkäjärven koulussa toimivat vuosiluokat 7–10, oppilaita lukuvuonna 2018–2019 on noin 470.

Ei paniikkia perheissä

Pitkäjärven vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maarit Elo on juuri kuullut uutisesta kolmen jälkeen sunnuntaina. Hänen lapsensa kuuli asiasta tekstiviestillä. Uutinen ei aiheuttanut paniikkia, mutta monia avoimia kysymyksiä on vielä.

– Teinin eka reaktio, oli että: jes ei koulua. Tuolla hän pelaa kaverin kanssa netissä.

Elolla ei ole tietoa, onko lapsi ollut lähikontaktissa sairastuneeseen. Hän aikoo olla esimieheensä yhteydessä, pitääkö myös hänen olla poissa töistä.

– Jos puhelinsoitto tulee, soitan pomolle, jos jään kotiin. En aio ottaa riskiä töissä, missä kohtaan paljon ihmisiä.

Perheessä on neljä henkilöä. Tätä ennen koronavirus oli tullut lähelle vain uutisista. Mieleen oli juolahtanut, pitääkö ostaa hernekeittopurkki karanteenin varalle.

Nyt koulun sulkeminen tuo uutisen eri tavalla konkreettiseksi, koska periaatteessa kuka tahansa vanhempi Suomessa voisi kohdata vastaavan tilanteen.

Elo on kuitenkin toiveikas, että kotona olo sujuu hyvin.

– Eiköhän me selvitä tästä.

Samaa sanoo toinen Vanhempainyhdistyksen äiti Hanna Majanmaa. Hänen mukaansa 14-vuotias oli ilmoittanut koulun sulkemisesta iloisena. Majanmaa oli myös saanut koululta Wilma-viestin.

Perhe ei tiedä, onko altistumista tapahtunut.

– Meillä ei ole minkäänlaista paniikkia. Olemme odottaneet, koska virus kosahtaa ja nyt se kosahti näin lähelle.

Majanmaa odottaa lisätietoa illan tiedostustilaisuudesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää infon viideltä aiheesta.

Hanna Majanmaa sanoo, että voi tehdä tarvittaessa etätöitä ensi viikolla.

Jaana Syrjänen kertoi infossa, että jos altistuneella henkilöllä ei ole oireita, hän on karanteenissa ja hänen perheenjäsenensä voivat liikkua vapaasti. Jos henkilö on eristyksissä, hänen perheenjäsenensä ovat vasta silloin karanteenissa.

Kangasalan terveyspalveluiden koronavirusneuvontapuhelin toimii sunnuntaista 8.3.2020 klo 16 alkaen numerossa 03 5655 4020. Neuvontapuhelimesta Kangasalla asuvat saavat yleisluonteista neuvontaa koronavirusinfektiosta joka päivä kello 8–21.

Myös muita tartuntoja Pirkanmaalla

Kahteen muuhun Pirkanmaalla perjantaina ja lauantaina todettuun tartuntaan liittyy altistumisia Tampereen yliopistolla. Tiedossa olevia altistuneita on alle 20.

Kaksi opiskelijaa on tartunnan vuoksi eristyksissä. Altistuneet ovat karanteenissa, kertoo Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls. Sairaanhoitopiirin mukaan sairastumiset liittyvät Pohjois-Italiaan.

Pääosa altistuneista on Rakennetun ympäristön tiedekunnan opiskelijoita Hervannan kampukselta. Yliopiston tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja niitä voidaan sairaanhoitopiirin mukaan käyttää normaalisti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lauttasaaren ala-asteen koululaisia karanteeniin, Presidentti Niinistö: Koronavirus syytä ottaa vakavasti

Kangasalla keskeytetään opetus 500 oppilaan koulussa koronaviruksen vuoksi, 90 oppilasta altistunut

Naistenpäivän kunniaksi on aika juhlistaa naisia ja naiseuden voimaa. Kokosimme visaan kysymyksiä ja tietoa, miten naisia on pelätty, palvottu ja kunnioitettu historian aikana ja millaisia myyttejä naiseuteen liittyy.

Patriarkaatti eli miesten valta on varsin tuore keksintö, vaikka toisin voisi luulla. Etenkin alkuperäiskansojen keskuudessa on yhä nähtävissä, miten naisten valta toimii.

Naisten voiman ja matriarkkojen historiaa avasivat visaa varten dosentti, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Kaarina Kailo sekä dosentti, uskontotieteilijä ja tietokirjailija Risto Pulkkinen.

Lähteinä myös Yuval Noah Hararin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Choo WaiHongin Naisten valtakunta - Kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma -teokset.

Testaa, kuinka hyvin tunnet naiseuden voiman!

Kangasalla Pitkäjärven koulussa noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta on altistunut koronavirustartunnalle, kertoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sunnuntaina.

Sairaanhoitopiirin mukaan opetus Pitkäjärven koulussa keskeytetään alkavaksi viikoksi ja kaikki tartunnalle altistuneet laitetaan karanteeniin.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa järjestettiin asiasta tiedotustilaisuus klo 17.

Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät uusimpiin todettuihin tartuntoihin Pirkanmaalla, joista yksi liittyy Kangasalla Pitkäjärven kouluun ja kaksi Tampereen yliopistoon. Pitkäjärven koulussa tartunnan saanut on opetushenkilökuntaan kuuluva, tiedotustilaisuudessa kerrottiin.

Altistuneiksi katsotaan kaikki oppilaat, joita hän on opettanut maanantaina ja tiistaina, sanoi osastoylilääkäri Jaana Syrjänen Taysista tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa sairastunut voi hyvin ja on eristyksessä.

– Korostan, että meillä ei ole epidemiaa vaan yksittäisiä tapauksia. Näillä rajaustoimilla pyrimme estämään leviämistä, sanoo Syrjänen.

Kangasalla Vatialassa aivan Tampereen rajan tuntumassa toimivassa yläkoulussa on vajaat 500 oppilasta. Sairaanhoitopiirin mukaan koulun tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja niitä voidaan käyttää normaalisti muuhun toimintaan.

– Virukset elävät hyvin vähän aikaa pinnoilla ja kuolevat ihan tavallisilla siivoustoimilla, mitä kouluissa ja yliopistolla tehdään. Olennaisin tartuntatapa on pisaratartunta, joka vaatii läheisen kontaktin, sanoo Syrjänen.

Syrjäseltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten hän näkee koronavirustilanteen etenemisen Suomessa ja muualla Euroopassa. Taysin osastoylilääkäri Jaana Syrjänen piti todennäköisenä, että Suomessakin tulee sellaisia tartuntoja, jotka eivät liity matkailuun.

– Siihenkin on varauduttu, hän sanoi.

Myös yliopistolla altistuneita

Myös Tampereen yliopiston opiskelijoita on altistunut koronavirukselle. Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät Tampereella perjantaina ja lauantaina todettuihin tartuntoihin. Tartunnan saaneet ovat hyvässä kunnossa ja kotona eristyksessä.

Tampereen yliopiston rehtorin Mari Wallsin mukaan yliopistolla on tarkka ohjeistus koronaviruksen varalle. Yliopiston tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja toiminta yliopistossa jatkuu normaalisti, Walls sanoo.

Pääosa altistuneista on Rakennetun ympäristön tiedekunnan opiskelijoita Hervannan kampukselta, kerrotaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Heitä on alle 20, ja heidät on laitettu karanteeniin.

Lue lisää:

Koronaviruksen sulkeman koulun vanhemmat miettivät nyt, voiko töihin mennä – äidin mukaan teinin ensireaktio kertoo, ettei paniikkia ole

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lauttasaaren ala-asteen koululaisia karanteeniin, Presidentti Niinistö: Koronavirus syytä ottaa vakavasti

Yle Roomassa: Uusien tartuntojen vyöry aiheutti Pohjois-Italian eristystoimet

Koulut kiinni, häät ja hautajaiset peruttu – Hallitus määrää järeitä rajoituksia Pohjois-Italian epidemia-alueille

Poliisilla oli pitkä ja iso takaa-ajo aamulla Lapinlahdelta Kuopioon. Poliisi yritti pysäyttää muun tutkinnan takia etsimänsä henkilön autoa Lapinlahden eteläpuolella puoli kahdeksan aikaan. Auto lähti viitostietä pitkin karkuun kohti Kuopiota.

Poliisi yritti pysäyttää autoa useita kertoja, mutta takaa-ajo jatkui noin 50 kilometrin matkan Kuopion eteläpuolelle saakka. Pakenija poistui moottoritieltä valtatie yhdeksälle kohti Suonenjokea ja kääntyi takaisin pohjoisen suuntaan Vehmasmäkeen johtavalle tielle.

Lopulta poliisi sai auton ajamaan piikkimattoon ja kuljettaja saatiin kiinni. Takaa-ajoon osallistui lopulta kymmenen poliisipartiota, jotka suluttivat auton Vehmasmäessä viitostien ja Vehmasmäentien risteyksessä.

Pakeneva auto ajoi useaan otteeseen noin 200 kilometrin tuntinopeutta ja teki vaarallisia ohituksia aamun ruuhkaliikenteessä. Juuri ennen kiinni jäämistään auto ajoi Vehmasmäen koulun ohi 90 kilometrin tuntivauhtia paikassa, jossa on 30 km/h nopeusrajoitus.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tänään osaltaan Hernesaaren asemakaavan, jonka mukaan alueelle aiotaan rakentaa uusia asuntoja jopa 7 600 asukkaalle. Lisäksi alueelle tulee työpaikkoja, puistoalueita ja vapaa-ajan palveluita. Seuraavaksi kaava menee Helsingin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Isoille risteilyaluksille tarkoitettu satama säilyy entisellään eli Helsinkiin tulee jatkossakin suuri määrä risteilymatkustajia Hernesaaren kautta.

Alueen liikennesuunnitelmista on kiistelty pitkään. Lähinnä raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn nojaavaa liikennesuunnitelmaa on kritisoitu siitä, että siinä ei huomioida riittävästi Hernesaareen ohjautuvaa raskasta huoltoliikennettä ja satamaan ajavia turistibusseja.

Myös alueen asukasmäärän on ennakoitu nousevan alkuperäisiä suunnitelmia korkeammaksi.

"Emme halua toistaa Jätkäsaaren virheitä Hernesaareessa"

Hernesaaren liikkennejärjestelyjä on kritisoitu erityisesti Kokoomuksen valtuustoryhmässä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo, että huolta herättää liikenteen sujuvuus ulos Hernesaaresta ja toisaalta eteläisestä kantakaupungista, jonka kautta liikenne purkautuu.

Pääreitti Hernesaareen kulkee kapean Telakkakadun kautta, joka on jo nykyisellään ruuhkainen. Länteen päin yrittävä autoilija jumiutuu Jätkäsaaren liikennesumppuun. Aluetta ympäröivät Eiran, Ullanlinnan ja Punavuoren kapeat kadut.

– Emme halua toistaa Jätkäsaaren virheitä Hernesaareessa, Sazonov sanoo.

Sazonovin mukaan liikenteen sujuvuuslaskelmat tuntuvat perustuvan epärealistisiin odotuksiin liikennemäärien laskusta.

Kaupunginhallitus päätti kaavan lisäksi Kokoomuksen ehdotuksesta, että samalla kun kaava hyväksytään, käynnistetään selvitys, jolla kartoitetaan, minkälaisilla liikenneratkaisuilla Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikennettä voidaan sujuvoittaa ulosmenoteille ja vähentää Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa eteläisiin kaupunginosiin ja Töölöön suuntautuvaa katuverkkoa kuormittavaa huolto- ja henkilöautoliikennettä.

Uusi kaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon

SDP:n kaupunginhallituksen jäsen Tomi Sevander pitää hyvänä, että eri kulkumuotojen liikennejärjestelyjä selvitetään tarkemmin.

Sevanderin mukaan Hernesaaren kaava on tärkeä, koska se tuo kantakaupunkiin uusia asuntoja.

– Tämä mahdollistaa monipuolisen asuntuotannon myös esimerkiksi valtion tukeman kohtuuhintaisen Ara-vuokra-asuntotuotannon.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen puolestaan pitää hyvänä ja toimivana, että Hernesaaren liikenne nojaa pääosin raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Vanhasen mukaan kaava tuo Helsinkiin uuden hienon merellinen kaupunosan ja uusia asuntoja.

Myös Vanhasen mukaan on hyvä selvittää eri kulkumuotojen liikennejärjestelyjä tarkemmin. Vanhanen kuitenkin korostaa, että keskustan ruuhkautumisen estämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa järeitä keinoja, kuten esimerkiksi liikenteen ruuhkamaksut.

Saimaannorpan kuutti on löytynyt kuolleena Puumalan Lietvedeltä. Kuutti löytyi muutaman sadan metrin päästä kolatusta apukinoksesta.

Eilen jäältä löytynyt kuollut kuutti on ensimmäinen tänä talvena. Avojäällä olevat kuutit pitää nyt jättää rauhaan, jotta emolle ja kuuteille saadaan imetysrauha, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela toteaa.

– Poikaset ovat syntyneet viikko tai pari viikkoa sitten. Viimeiset syntyy näinä päivinä. Osalla kuuteista on se lumikinos, ihmisen kolaaman apukinoksen suoja. Osa on varmasti sellasia mitkä on avojäälle tai kinoksen tynkään syntyneet. Emo ja kuutti tarvitsevat imetysrauhaa tällä hetkellä.

Tälle talvelle on tehty toinenkin kuuttihavainto Savonlinnan Pihlajavedellä, jossa kuutti olisi nähty apukinoksen vieressä, Koskela kertoo.

– Kuitenkin kun kauempaa katsoi kiikareilla, niin kuuttia ei enää näkynyt. Toivottavasti oli löytänyt sopivan kinoksen, mihin pystyi sen lumiluolan tekemään.

Saimaannorppien pesälaskennat tehdään vuosittain huhtikuun alussa, jolloin pystytään sanomaan onnistuiko norppien pesintä. Tänä vuonna laskenta tehdään haastavissa olosuhteissa, kun jäätilanne Saimaalla näyttää melko huonolta, Koskela harmittelee.

Jos jäille ei pääse moottorikelkalla, laskenta joudutaan tekemään kelirikkoaluksilla, koptereilla ja ilmatyynyaluksilla.

– Viime vuonna vahvimmat jäät oli huhtikuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Saa nähdä, mihin tämä sää kehittyy tästä, Koskela sanoo.

Keski-Suomessa on todettu kolme koronavirustartuntaa, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että potilaat ovat hyvässä kunnossa eikä heillä ole akuuttia hätää.

Potilaat on määrätty karanteeniin koteihinsa, ja he saavat oireenmukaista hoitoa.

Altistuneita henkilöitä on muutamia, ja sairaanhoitopiiri ottaa heihin yhteyttä.

Kaksi tartunnan saaneista on saanut tartuntansa Suomessa, ja yksi ilmeisesti epidemia-alueella matkustaessaan.

Tunnen monta (naisia lähinnä mutta pari miestäkin) tyyppiä, jotka syövät kasvisruokaa, koska he haluavat osaltaan olla vähentämässä hiilidioksidipäästöjä. Hienoa! Paitsi että kaikki nämä tyypit ovat sellaisia, jotka tykkäävät kasvisruoasta ja ovat tykänneet niin kauan kuin olen heidät tuntenut.

Nyt kysymys kuuluu: onko se mikään varsinainen kannanotto saati eettisesti kirkasotsainen teko jos tekee sitä mistä tykkää muutenkin?

Sen sijaan esimerkiksi minä olen aina inhonnut kasvisruokaa. Ja tunnen satoja miljoonia tyyppejä (miehiä lähinnä, naisiakin), jotka jakavat tunteen. Nyt kysymys kuuluu: onko se mikään varsinainen kannanotto saati eettisesti kirkasotsainen teko jos tekee sitä mistä tykkää muutenkin? (Ja ymmärrän toki ilmeisen vasta-argumentin, että et vain ole koskaan saanut hyvää kasvisruokaa ja koetapa nyt herran tähden iso ihminen kasvaa ja maista parsaasi.)

Silti: eikö tällaisten tyyppien pitäisi – maailman pelastamiseksi luterilaisessa hengessä – pikemmin vaikka lopettaa matkustelu (jos he rakastavat matkustelua) tai vaatteiden ostaminen (jos he rakastavat vaatteiden ostamista) tai lähteä vapaaehtoistyöhön pelastamaan Amazonin sademetsiä (jos he rakastavat kodin lämpöä ja turvaa) tai ryhtyä syömään kuolleita supikoiria maantien laidalta (ruokahävikin vähentämiseksi)?

Toisin sanoen on aina helppo vaatia muilta sellaisia asioita, jotka itselle ovat helppoja.

Kasvisruokaesimerkki on tietenkin triviaali. Mutta sama logiikka toimii esimerkiksi siinä, että aikuiset vaativat, etteivät nuoret saa juoda energiajuomia, mikä on tosi helppo vaatimus, koska se ei koske aikuisia millään tasolla (kuka yli 30-vuotias juo energiajuomia?).

Niin ikään kaupunkilaisten on helppo vaatia yksityisautoilun vähentämistä ja paheksua sitä. Maalla se ei ole niin helppoa. Toki maalaiset voisivat muuttaa kaupunkiin, mutta vähän maolaiselta ratkaisulta sekin kuulostaa.

Tai joku puun poltto. Kamala asia! Ainakin niiden mielestä, jotka asuvat kerrostaloissa, jotka lämpiävät pyhällä hengellä. Vaan kun asuu pienessä mökissä metsän laidalla, niin se näyttäytyy vähän erilaiselta.

Palkkamaltti on samaa sukua: kaikkien muiden olisi syytä himmailla palkankorotusvaateita, ittestä ei oo niin väliä. Me taiteilijat vaadimme, että maailman pelastamiseksi on luovuttava jatkuvan kasvun ideologiasta, mutta mielessä ei käy, että ensimmäinen asia, joka silloin pitäisi leikata, olisivat kaikki valtion hommat, eli muun muassa taiteilijoiden apurahat ja suojatyöpaikat.

Valtion hommista – tai vähintään osin verovaroin rahoitetuista töistä – saa tässä maassa ylipäänsä palkkansa kiusallisen suuri enemmistö: valtavan kokoinen hallinto; virkamiehet; kaikenlaiset TE-keskusten, ELY-keskusten, mikäliekeskusten tyypit; opettajat, sairaanhoitajat, lääkärit, poliisit; Ylen väki, suurin osa liikunnan kanssa puuhastelevista, maajussit, tutkijat, mutkan kautta seurakunnankin työntekijät ja herra ties vielä ketkä.

Itse asiassa ainoat, jotka ovat taloudellisesti itsellisiä, ovat parjatut yrittäjät, joita oikeastaan pitäisi palvoa temppeleissä ja uhrata heille vegaanisia lampaita, koska viime kädessä he maksavat tämän kaiken.

Maailmanloppujen ongelma on siinä, että niistä kohkataan niin paljon.

Ei silti, toki maailmanlopun estämiseen täytyy suhtautua vakavuudella. Maailmanloppujen ongelma vain on siinä, että niistä kohkataan niin paljon. Pelkästään oman elämäni aikana maailman olisi pitänyt loppua jo happosateisiin, ydinsotaan, Golfvirran hyytymiseen, otsoniaukkoon, vuosituhannen vaihtumiseen ja nyt ilmastonmuutokseen.

Ja kun asian sitten uskoo ja käy ostamassa limsaa ja sipsiä seuratakseen aitiopaikalta spektaakkelia, niin ei se tule. Ei sitten millään. Edes ilmastonmuutos ei tuo maailmanloppua.

Satojen miljoonien ihmisten elämää se kyllä muuttaa ja voi keikauttaa maapallon valtasuhteet uusiin asentoihin – mutta ei maailma lopu. Oma maailma vain loppuu, mutta ne ovat eri asioita.

Mikä sitten neuvoksi? Hysteria tuskin on vastaus.

Jokainen voi tehdä pieniä asioita, mikä nyt mieltä rauhoittaa. Ei menekään lomalle Berliiniin vaan junalla Kouvolaan – aika samannäköisiäkin ovat.

Tuhkan hierominen ylle on tietenkin myös yksi vaihtoehto, ja se näyttää olevan laajalti jo käytössäkin. Koko maailman mittakaavassa kannattaisi satsata rajusti köyhien maiden lasten, etenkin tyttöjen, koulutukseen. Tuloksia odotellessa tulisi asettaa kyllin suuret pontimet insinööreille kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja tarpeeksi suuri imuri ilmakehää imuroimaan. Ihmiset ovat nimittäin aika kekseliäitä silloin kun halu, pakko ja raha yhdistyvät, kuten etenkin sotakoneiden kehityksestä voi nähdä.

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, sanotaan – ja niin ovatkin. Mutta kun maailman suurin sijoitusrahasto Blackrock ilmoitti suuntaavansa vaatimatonta 7 000 miljardin sijoitusomaisuuttaan pois kohteista, jotka ovat ilmaston kannalta riskaabeleja, niin silloin aletaan olla ihan aidon muutoksen kanssa tekemisissä.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.

Aiheesta voi keskustella 10.3. klo 23.00 asti.

Ylen haastattelemat Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittävät kovaa kritiikkiä eduskunnalle.

– Valtakunnan poliittisilla päättäjillä ei ole mitään linjaa kuntatalouteen. Näköpiirissä ei ole ratkaisuja, sanoo Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen.

1 300 asukkaan keskisuomalaista Kyyjärveä ja Etelä-Savon maakuntakeskusta, 53 000 asukkaan Mikkeliä yhdistää surkea taloustilanne.

Mikkelin talous on noin 20 miljoonaa alijäämäinen. Kyyjärvellä on konsernivelkaa 16,5 miljoonaa – noin 12 000 euroa asukasta kohti.

Molemmilla syynä ovat pääosin rajusti kasvaneet sotekustannukset.

Kyyjärvi ja Mikkeli eivät ole yksin ahdingossa.

Kuntaministeri vastaa kunnanjohtajien väitteisiin A-studiossa

Kuntaliiton mukaan kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta – yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on kyyjärveläisen kollegansa kanssa samoilla linjoilla.

– Poliittinen päätöksenteko taatusti tietää kuntatalouden tilanteen, mutta ei ole uskaltanut sanoa sitä kansalle.

Halosen mielestä hallitus ja eduskunta lupaavat liikoja.

– Kansalle kerrotaan, miten annetaan uusia oikeuksia ja palveluja parannetaan. Ne merkitsevät väistämättä uusia kustannuksia. Siltä on pohja hävinnyt, Halonen sanoo.

Kyyjärvi on luokiteltu talouden osalta kriisikunnaksi. Valtiovarainministeriö edellyttää Kyyjärveltä kuntajakoselvitystä tämän vuoden aikana.

Kyyjärven kunnanjohtajan Tiina Pelkosen mielestä kysymys ei ole ainoastaan omasta kunnasta.

– Kuntia kaatuu yksi toisensa jälkeen. Ne liitetään toiseen kuntaan tai kenties eri maakuntaan.

– Onko poliittisille päättäjlle helpompaa antaa Suomen tulevaisuuden mennä sattumanvaraisesti? Pelkonen miettii Ylen haastattelussa.

A-studio käsittelee tänään klo 21 kuntien taloutta lähetyksessään.

Nykyinen kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja kaksi aiempaa kuntaministeriä vastaavat Kyyjärven ja Mikkelin kunnanjohtajien väitteisiin.

Mitä palveluja kunnat tarjoavat jatkossa?

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halosen mielestä pelkästään kuntien tehtävien karsiminen ei ole ratkaisu kuntatalouden ongelmiin.

– Meidän on pakko miettiä sitä, mitä palveluja me ylipäätään annamme ja minkälaisina.

Halosen mukaan kysymys kuuluu, kumpi halutaan pelastaa: kunta- vai valtiontalous.

Kuntatalouden voi Halosen mukaan pelastaa siirtämällä kuntien tehtäviä muualle. Valtiontaloutta se ei pelasta.

– Kun mietitään kuntien roolia palvelujen antajana ja tekijänä, pitää miettiä, miten tämä kokonaisuus meinataan rahoittaa, Halonen pohtii Ylen haastattelussa.

Lisää kuntataloudesta illan A-studiossa. Vieraina on kolme kuntaministeriä, nykyisen hallituksen Sirpa Paatero (sd.) sekä aiemmat kuntaministerit Anu Vehviläinen (kesk.) ja Paula Risikko (kok.). A-studio ma 9.3. klo 21.00 TV1.

Varautuminen koronavirukseen ei näy Brysselissä juuri lainkaan. Apteekkireissulla yskänlääkkeen perässä katse osui apteekin oveen teipattuun lappuun, jossa ystävällisesti pahoiteltiin hengityssuojaimien ja käsidesipullojen loppumista.

Hengityssuojaimet olivat kokonaan loppu varastosta, käsidesiä olisi ollut saatavilla iltapäivästä. Sille ei tällä kertaa ollut kuitenkaan tarvetta, koska kotiini on kerääntynyt käsidesiä useampi pullo.

Hengityssuojainten puute ei sekään haitannut, koska useampi lääkäri on kertonut, että apteekin myymistä paperisista suojista on kovin vähän hyötyä. Ne ovat niin heppoisia.

Sen sijaan olin miettinyt perjantaista lähtien, kuinka pöljästi ihmiset ja jopa maat toimivat.

EU-maiden terveysministerit olivat perjantaina koolla Brysselissä ylimääräisessä kokouksessa koronaviruksen takia. Tarkoitus oli kartoittaa tautitilanne unionin alueella ja kerätä tietoa jäsenmaiden varautumisesta COVID-19 kaltaisen, äärimmäisen herkästi tarttuvan ja leviävän taudin varalta.

Yllätykseksi Belgia ilmoitti, että se ei ole varautunut epidemian varalta.

Bryssel on Euroopan sydän ja varsinainen kansojen sulatusuuni. Täällä jos missä odottaisi kaikkien tautien leviävän kulovalkean lailla.

Brysselissä sijaitsevat EU:n instituutiot, joissa työskentelee kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat kotoisin ympäri Eurooppaa. He käyvät kotona ja heillä käy kotimaista vieraita. Mutta tällä hetkellä instituutioissa on todettu vasta kolme tautitapausta.

Perjantainen ministerikokous pidettiin, mutta kokouksen aikana neuvoston virkamieshenkilökunta lähetettiin kotiin. Lähtöpassit annettiin, koska yksi työntekijä oli ollut kontaktissa EU:n ulkoasiainhallinnon virkamiehen kanssa. Tämä virkamies taas oli ollut virusalueella.

Samalle perjantaille suunniteltu suurlähettiläiden kokouskin peruttiin, koska puheenjohtajamaa Kroatian lähettiläs oli ollut kontaktissa tartuntaepäillyn kanssa ja laittanut itsensä eristyksiin.

Terveydestä vastaavat ministerit kuitenkin istuivat kokouksensa ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli sitä sillä, että ministerien on kannettava vastuunsa.

Tällaisessa tilanteessa minä ainakin olisin valmis höllentämään ministerin vastuutaakkaa ja ymmärtäisin oikein hyvin, että pidetään videokonferenssi. Se on muutenkin ihan tavallista esimerkiksi tämän päivän kansainvälisessä yritysmaailmassa.

EU-parlamentinkin viisaus olla lähtemättä täksi viikoksi Strasbourgiin loppui lyhyeen, koska mepit istuvat kuitenkin Brysselissä mukanaan tietysti tuhannet avustajat ja virkamiehet.

Komissiossa komissaarien kabineteilla on kaikilla omat ohjeensa esimerkiksi siitä, otetaanko ulkopuolisia vieraita vastaan. Jutta Urpilaisen toimiston ovet olivat auki suunnitellusti ainakin vielä perjantaina.

Brysselissä metrot kulkevat ja ravintolat ovat täynnä eikä kauppojen hyllytkään mitenkään tyhjyyttään ammota. Lentokentällä on hiljaisempaa. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että lentoyhtiöt ovat peruneet lentoja tiettyihin kohteisiin.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Ovatko joidenkin jäsenmaiden suojautumistoimet – kuten karanteenit ja suurten kokoontumisten perumiset – ylimitoitettuja vai ollaanko esimerkiksi Brysselin päässä naiiveja?

Tänään on kuitenkin mentävä komissioon ja neuvostoon sekä mahdollisesti myös parlamenttiin – työt kutsuvat.