Hallitus perustaa ilmastorahaston vauhdittamaan teollisuuden päästövähennyksiä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi päätöksestä Helsingin Vuosaaressa järjestetyssä ilmastokokouksessa maanantaina.
Yle kertoi rahastohankkeesta jo viime perjantaina.
Rahat otetaan Valtion kehitysyhtiön Vaken osinkotuloista. Rahaa olisi käytettävissä satoja miljoonia euroja hallituskauden aikana, hallitus arvioi. Vake omistaa esimerkiksi Nesteen, Postin, Vapon ja Altian osakkeita.
Teollisuudessa on meneillään useita ilmastohankkeita. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB suunnittelee teräksen tuotannon muuttamista päästöttömäksi Raahen tehtaalla.
Lisäksi hallitus laskee teollisuuden sähköveroa EU-minimiin.Tämä kannustaisi teollisuutta käyttämään päästötöntä sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Samalla teollisuuden saamista fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista luovutaan.
Turpeen verotukseen ei puututtu
Vuosaaren kokoukseen osallistuvat hallituspuolueiden kansanedustajat. Maanantaina he kävivät läpi päästövähennyksiä, joita tarvitaan, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin Suomen hiilinielut. Hiilinieluja ovat esimerkiksi metsät. Suomen päästöt ovat nyt 56 miljoonan hiilidioksiditonnin luokkaa.
Hallitus tavoittelee viidentoista vuoden aikana 17–24,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksiä käynnissä olevien hankkeiden lisäksi.
Tarvittavat päästövähennykset on nyt luokiteltu alakohtaisesti esimerkiksi liikenteelle, energiantuotannolle ja teollisuudelle. Hallituksen mukaan tämä helpottaa ilmastopolitiikan päätösten tekemistä.
Lisäksi hallitus vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja kolmella miljoonalla tonnilla.
Asiantuntijat linjasivat etukäteen, että hallituksen olisi tehokkainta päättää turpeen verotuen lopettamisesta.
Turpeen verotukseen ei kokouksessa puututtu. Hallitus kuitenkinperustaa turpeen energiakäytöstä luopumista selvittävän työryhmän.
Huomenna hallitus käsittelee työllisyystoimia.
Tässä ilmastokokouksen tiedotustilaisuuden hetki hetkeltä -seuranta:
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) halaa Helsingin Vuosaaressa ilmastoaktivistia, joka on pukeutunut jääkarhuksi.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Voit katsoa Ylen lähetyksen ja hetki hetkeltä-seurannan ilmastoseminaarin alusta:
Janakkalan Tervakoskella toimivalla Tervakoski Oy:n paperitehtaalla sovittiin paikallisesti töihin paluusta maanantaiaamuna 3. helmikuuta. Väki ehti olla lakossa viikon.
– Keskiviikkona alettiin tehtaalla miettiä, että onko paikallinen sopiminen mahdollista. Perjantaina meidän asia oli Paperiliiton tes-neuvottelukunnassa. Siellä päätettiin, että me voimme irtautua työtaistelusta, jos paikallisesti päästään sopimukseen, kertoo Paperiliiton Tervakosken osaston pääluottamusmies Mikko Nurmo.
Ammattiosaston hallitus kokoontui Nurmon mukaan lauantaina aamupäivällä ja sillä oli esitettävänään työnantajalle vaihtoehtoja.
– Yhdessä sovittiin, että sopimuksen yksityiskohtia ei avata julkisesti. Sovittiin, että aletaan kutsua porukkaa maanantaiaamuksi töihin.
– Koska aikataulu oli näin nopea ja mediassa kerrottiin eri asioita neuvotteluista, ettei niissä ole päästy sopuun, niin kyllä porukka soitteli, että mitä tämä on. Mutta kyllä ne tulivat töihin, joilla työvuoro oli.
Reaktiot vaihtelevia
Nurmo kertoo, että osa työntekijöistä on soittanut ja kiitellyt, ettei tarvitse mennä pankinjohtajan puheille velanlyhennyksiä sopimaan.
– Toinen ääripää on sitten viestittänyt ihan muuta. Yhdeltä kaverilta on viesti, että odottele hamekangasta tässä lähipäivinä.
Tervakoski Oy:n tiedotteen mukaan erikoispaperitehtaassa viikon kestänyt lakko alkoi konkreettisesti uhata tehtaan tulevaisuutta. Niin yhtiön johto kuin henkilöstökin ovat paikallisesti tehtyyn sopuun tyytyväisiä.
– Kyllä se minusta on hyvä uutinen, että päädyttiin tällaiseen ratkaisuun. Tietysti kriittisiäkin mielipiteitä asian suhteen on, mutta varmaan enemmistö on ihan mielissään, että pääsivät töihin, kertoo Paperiliiton Tervakosken osaston pääluottamusmies Mikko Nurmo.
Kumpi antoi periksi tässä asiassa, työnantaja- vai työntekijäpuoli?
– Ei tässä kumpikaan ole periksi antanut. Asioista on vaan sovittu. Pitkässä juoksussa toivotaan, että kumpikin voitti.
Meneillään oleviin valtakunnallisiin työehtosopimusneuvotteluihin yrityksestä ei haluta ottaa kantaa. Toiveena on, että ratkaisut löytyisivät pian.
– Sitoudumme noudattamaan sovittavia työehtosopimuksia, mutta myös tekemään paikallisia ratkaisuja silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta järkevää, kertoo Tervakoski Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Saarinen yhtiön tiedotteessa.
Keskustele: Murtaako paikallinen sopiminen lakkorintamaa vai onko se järkiratkaisu yhtiön ja sen työntekijöiden eduksi? Pitäisikö paikallista sopimista lisätä?
Noin puolet suomalaisista näyttäisi keltaista tai vihreää valoa valvotuille huumeiden käyttöhuoneille eli niin sanotuille piikityshuoneille. Naiset ja nuoret ovat yleensä hiukan sallivampia kuin miehet ja yli 45-vuotiaat, mutta erot THL:n raportissa ovat pieniä.
Nykyisen lain mukaan käyttö- eli piikityshuoneita ei voi perustaa eikä edes kokeilla. Helsingin kaupunki selvitti mahdollisuudet noin vuosi sitten ja toivoo nyt erillislakia kokeilua varten. Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorven mukaan Tampere ei ole mukana Helsingin hankkeissa.
Yle Tampere kysyi asiaa Pirkanmaan kansanedustajilta. Pitäisikö pahenevan huumetilanteen vuoksi Pirkamaallekin saada erillislain turvin huumeiden käyttöhuoneita?
Tehokas keino vai mahdoton ajatus?
19 edustajasta 16 vastasi ja tulos oli selvä: 10 ei, 2 kyllä, 4 ei osaa sanoa. Mielipiteissä näkyy kansanedustajien ikä ja puoluekanta.
Perussuomalaisten Veijo Niemi,66,vastaa vastakysymyksellä: "En ymmärrä miksi käyttöä tulisi näin suosia?" Eduskunnan kuopus, vihreiden Iiris Suomela,26, taas uskoo, että käyttöhuoneet olisivat tehokas tapa ehkäistä vaaratilanteita.
– Kun käyttö tapahtuu valvotuissa tiloissa, mahdollisiin yliannostuksiin ja muihin ongelmiin pystytään puuttumaan välittömästi. Tämä on kiistatta yksi tehokkaimmista tavoista vähentää huumekuolemia, Iiris Suomela perustelee.
Edellisen eduskunnan kuopus, demarien Ilmari Nurminen, 29, näkee käyttöhuoneet hyvänä asiana, koska niissä on tavattavissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.
– Huoneet ovat maailmalla lisänneet huumehoitoon osallistumista, vähentäneet riskikäyttöä ja tuoneet avointa käyttöä pois puistoista ja kaduilta.
Kokoomuksen Sofia Vikman, 37, arvioi asiaa rahan kannalta.
– On mahdoton ajatus, että veronmaksajien rahoilla, viranomaisten valvonnassa järjestettäisiin julkisia tiloja, joissa saisi harjoittaa rikollista toimintaa.
Huumeidenkäyttäjiä auttava Diakonissalaitoksen Hoiva kannattaa käyttöhuoneiden pilotointia, jotta niistä saataisiin kokemuksia Suomen oloissa.
Ylilääkäri Outi Kuikanmäki uskoo, että Tampereen on kuitenkin järkevintä odottaa Helsingin tuloksia. Hoivalla on Tampereella muun muassa korvaushoitoa tarjoavaBreikki.
Selvitettävää vai "kovemmat keinot käyttöön"?
Periaatepäätös huumepolitiikasta on kirjattu hallitusohjelmaan, ja siinä myös käyttöhuoneet noussevat esiin.
Ennen linjaustaan hallitus aikoo kuitenkin kuulla monia tahoja, joten päätöksiä tuskin tulee pikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että työhön ei ole erikseen osoitettu henkilöstöä eikä työryhmiä aiota perustaa. Myös aikataulu on auki.
Osa Pirkanmaan kansanedustajista viittaa tuleviin linjauksiin ja kaipaa lisätietoja.
– Ei tule tehdä päätöksiä, jotka voisivat antaa kuvan, että huumausaineiden käyttö olisi hyväksyttävää. Asian hyvistä ja huonoista puolista tarvitaan lisää tietoa, Pia Viitanen, 53, sanoo.
Marko Asell, 50, ei ole päättänyt, vaan "plussat ja miinukset ensin selvitettävä". Lisäselvityksiä ja kansainvälistä, tutkittua tietoa kaipaa myös Jukka Gustafsson, 73.
Kokoomuksen Pauli Kiuru, 58, sanoo, että jos piikityshuonekokeilu etenee Helsingissä, on syytä katsoa sen tulokset. "Vasta sen jälkeen [tehdään] linjaus laajentamistarpeesta Pirkanmaalle."
– Amfetamiinin, kokaiinin ja niin sanotun ekstaasin käyttö on viemärivesianalyysien perusteella kasvanut. Mutta onko ehdotetusta keinosta apua juuri näiden huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien vähentämiseen, aprikoi vihreitten Satu Hassi, 69.
Keskustan Arto Pirttilahti, 57 suuntaisi resurssit mieluummin huumevieroitukseen, ja perussuomalaisten Veikko Vallin, 58 ottaisi tiukan linjan: "Huumekauppaan ja käyttöön pitää ottaa käyttöön kovemmat keinot. Myyjille kovemmat tuomiot. Käyttäjille tehokasta kuntoutusta."
Matalan kynnyksen huumehoitopaikkoja Tampereella ovat Nuppo, Huoltsu, Ensiohjaus Ensio, Päiväperhon kohtaamispaikka, Konsti, A-klinikka ja Breikki. Myös Pirkanmaa avopalvelut ovat Tampereella.
Heinolan lintutarha pyytää apua papukaijavarkauden selvittämiseksi. Lintutarhan papukaijatalosta on viety maanantaiyönä Axel-niminen palmuaratti, joka on ollut Heinolan tarhalla jo lähes 20 vuotta.
Varkaus huomattiin aamulla, kun työntekijät tulivat paikalle. Papukaijatalon kaikki kolme ovea olivat avoinna. Papukaijatalon sisälämpötila oli pudonnut yhdeksään asteeseen.
– Onnea on ollut siinä, että yö ei ollut kylmempi ja muut linnut eivät paleltuneet, sanoo lintutarhanhoitaja Olli Vuori.
Varkaudesta on tehty poliisille ilmoitus. Papukaijataloon ei ole murtauduttu. Vuoren mukaan joku on mennyt omilla avaimilla sisään ja vienyt linnun. Lintutarhalla on ollut tilapäistyövoimaa, ja avaimia on jäänyt kadoksiin.
– Raha on tämänkin takana. Hälytyskellojen pitää soida, jos joku yrittää papukaijaa myydä, painottaa Vuori.
Korkeakoulujen opiskelijoiden uudistetut valintatavat ovat tänä keväänä ensimmäistä kertaa käytössä.
Tästä lähtien entistä useampi yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelupaikka irtoaa pelkällä todistuksella, ilman valintakoetta. Se, millaisilla papereilla opiskelemaan pääsee, riippuu muista hakijoista.
– Vasta tämän kevään valintojen jälkeen tiedetään, millaisia arvosanarajoja todistusvalintaan eri aineissa tulee. Se on tietysti pääteltävissä, että suosituissa aineissa todistusvalinnan arvosanarajat tulevat varmasti aika korkeiksikin, opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Vaikka hyvistä ylioppilastutkinnon arvosanoista tai ammatillisen perustutkinnon papereista on korkeakoulupaikkojen jaossa selvää hyötyä, osaamisen näyttäminen valintakokeessa on edelleen tärkeä tapa päästä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Se on yleensä mahdollista esimerkiksi silloin, kun todistuspisteet eivät riitä.
Aiemmin yliopistoissa tavallisista todistusten ja valintakokeiden yhteispisteistä sen sijaan luovutaan.
Todistusvalinnat selvillä nippa nappa ennen toukokuun valintakokeita
Korkeakoulujen seuraava yhteishaku alkaa 8. maaliskuuta. Siinä voi hakea suurimpaan osaan suomen- ja ruotsinkielisistä, syksyllä alkavista koulutuksista.
Maaliskuun yhteishaun todistusvalintojen tuloksia on opetusministeriön mukaan tänä keväänä luvassa toukokuun puolivälin jälkeen. Jos paikkaa ei todistusarvosanoilla aukene, sitä voi monesti vielä yrittää valintakokeessa. Todistusvalintojen tulosten selviämisen ja joidenkin toukokuun valintakokeiden väliin jää tänä keväänä vain joitakin päiviä.
– Tämän vuoden ja myös ensi vuoden tilanne on se, että väliin jäävä aika on varsin tiukka. Sitä pohditaan, mitä tälle voitaisiin tehdä, Ilmari Hyvönen sanoo.
Aikataulupainetta on siitä huolimatta, että tämän kevään ylioppilastulokset saadaan hieman aiempaa aikaisemmin korkeakoulujen opiskelijoiden valitsijoiden käyttöön.
Näin opiskelupaikkojen saajat valitaan
Kuvio näyttää, kuinka yliopistojen yhteishaussa olevien paikkojen valintatavat uudistuksen jälkeen jakautuvat. Osuudet ovat suuntaa antavia.
Tanja Ylitalo / Yle
Suoraan todistuksella valittavien opiskelijoiden osuus on opetusministeriön mukaan yliopistoissa yleisimmin 50–60 prosentin luokkaa. Koulutusalojen välillä on kuitenkin suurtakin vaihtelua. Esimerkiksi luonnontieteissä, tekniikan alalla ja farmasiassa ylioppilastutkinnon arvosanoilla valitaan selvästi muita aloja suurempi osuus opiskelijoista, oikeustieteessä puolestaan pienempi osuus.
Joillakin aloilla suuri osa todistusvalinnasta on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.
– Esimerkiksi kauppatiede, oikeustiede ja lääketiede ovat varanneet todistuspaikat kokonaan ensikertalaisille, Ilmari Hyvönen sanoo.
Pelkästään valintakokeella yliopistoihin pääsee opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista.
Yliopiston tutkinto-opiskelijaksi voi useilla aloilla hakea myös avoimen yliopiston opintojen pohjalta. Tämän niin sanotun avoimen väylän kautta otettavien opiskelijoiden määrää on viime vuosina joissakin yliopistoissa jo lisätty, ja opetusministeriön mukaan tätä reittiä aiotaan vahvistaa myös jatkossa.
Näin puolestaan valitaan ammattikorkeakoulupaikkojen saajat:
Tanja Ylitalo / Yle
Ammattikorkeakoulujen opiskelupaikan saa yhteishaussa kaikkein useimmin pelkästään ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusten perusteella valitaan opetusministeriön mukaan yleisimmin noin 50–60 prosenttia tutkinto-opiskelijoista. Alojen välistä vaihtelua on kuitenkin paljon.
Valintakokeilla puolestaan valitaan yleisimmin noin 40–50 prosenttia opiskelijoista. Joihinkin opiskelupaikkoihin voi hakea myös avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelun pohjalta.
Lue lisää ammattikorkeakoulujen todistusvalinnasta:
Tarvitaanko tästä lähtien pitkän matikan laudatur?
Monia korkeakouluun haluavia on uudistuksessa huolettanut se, riittävätkö omat ylioppilastodistuksen arvosanat todistusvalinnassa laisinkaan.
Varsinkin matematiikan hyvien arvosanojen suuri pistemäärä on huolettanut niitä hakijoita, joilla matematiikka ei kuulu ykkösaineisiin. Yliopistoissa on käytössä useita erilaisia todistusten pisteytysmalleja. Ammattikorkeakouluilla on yksi yhteinen malli.
Lue lisää siitä, miten matematiikan ja muiden aineiden arvosanat vaikuttavat eri alojen yliopisto-opiskelijaksi hakemiseen:
Opetusministeriöstä toppuutellaan huolta siitä, että korkeakouluun pääsisi tästä lähtien vain huippupapereilla.
– Korkeakoulupaikkoja riittää myös muille kuin ällän paperit kirjoittaneille, Ilmari Hyvönen sanoo.
Todistusvalinta helpottaa erilaisille aloille hakemista
Käytännössä uudella valintatavalla on aiempaa realistisempaa hakea samassa yhteishaussa hyvinkin erilaisille aloille. Vain yhden paikan saa silti ottaa vastaan.
– Aikaisemmin piti valita ala, jonka pääsykokeeseen valmistautuu ja menee. Nyt voi hakeutua usealle alalle todistuksella ja miettiä, orientoituuko menemään myös jonkun alan pääsykokeeseen, Ilmari Hyvönen toteaa.
Moneen paikkaan hakemista helpottaa sekin, että ammattikorkeakouluilla on nyt yhteinen digitaalinen valintakoe, jossa on mukana suurin osa ammattikorkeakoulujen paikoista. Yhteinen koe oli ensimmäistä kertaa käytössä viime syksyn yhteishaussa.
Myös useilla yliopistojen aloilla on alettu yhä enemmän järjestää yhteisiä pääsykokeita, jolloin yhteen kokeeseen osallistumalla voi hakea eri yliopistoihin. Jo aiempina vuosina valintakokeisiin valmistautumista on pyritty tiivistämään. Yleisimmin materiaali julkaistaan nykyään noin kuukautta ennen koetta.
Korkeakoulujen yhteishauissa on keväällä haettavana yhteensä noin 50 000 aloituspaikkaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een saakka.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä kuultiin maanantaina molempien osapuolten loppupuheenvuorot. Syytteiden kohtalosta päättää senaatti keskiviikkona.
Vaikka republikaanienemmistöinen senaatti käytännössä varmasti äänestää syytteet nurin, demokraatit pyrkivät vielä maanantaina vakuuttelemaan senaattoreita puolelleen.
Demokraattisyyttäjät vetosivat senaattoreihin muistuttaen, ettei presidentiltäkään sallita lain rikkomista. Edustajainhuoneen demokraatti Adam Schiff, joka johtaa demokraattien syyttäjäseitsikkoa, sanoi Trumpin syyllisyyden olevan todisteiden valossa selvää.
– Donald Trump on pettänyt valansa suojella ja puolustaa perustuslakia. Vielä meidän ei ole myöhäistä kunnioittaa omaamme, hän lausui.
Jos Trump saisi jatkaa presidenttinä, hän aikoisi jälleen pyytää ulkovalloilta itselleen vaaliapua syksyn presidentinvaaleissa, Schiff sanoi.
Trumpia syytetään vallan väärinkäytöstä, koska hänen sanotaan vaatineen Ukrainaa aloittamaan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivästä Joe Bidenista ja hänen pojastaan.
Lisäksi Trumpia syytetään kongressin työn estämisestä virkarikostutkinnan aikana.
Republikaaneilla on senaatissa 53 paikkaa ja demokraateilla 47, ja viraltapanoon tarvittaisiin kahden kolmasosan enemmistö.
"Virkasyytteen mahtavaa voimaa on halvennettu"
Trumpin henkilökohtaisen asianajajan Jay Sekulowin mukaan virkarikosoikeudenkäynti oli ensimmäinen täysin puolueellinen maan historiassa.
– Se, mitä edustajainhuoneen demokraatit ovat tehneet tälle kansakunnalle, perustuslaillemme, presidentin kanslialle, presidentille itselleen sekä senaatille, on törkeää. He ovat halventaneet virkasyytteen mahtavaa voimaa, Sekulow jylisi.
Sekulow syytti demokraattien pyrkivän hylkäämään vuoden 2016 presidentinvaalien tuloksen, mikä horjuttaa yhdysvaltalaisten vaaleissa osoittamaa tahtoa. Sekulowin mukaan ratkaisu tilanteeseen on uudet vaalit eikä virkasyyte.
Oikeudenkäynnin aikana Trump kirjoitti kiukkuisena Twitterissä ja arvosteli demokraatteja ja edustajainhuonetta. Tiistaina Trumpin on määrä pitää kansankunnan tilaa käsittelevä puhe, joka lähetetään suorana koko Yhdysvalloissa.
Tuoreen kyselyn mukaan niukka enemmistö yhdysvaltalaisista uskoo Trumpin käyttäneen valtaansa väärin ja estäneen kongressin työtä.
Mahdollinen viraltapano kuitenkin jakaa kansaa: kyselyssä 46 prosenttia haluaa Trumpin pois Valkoisesta talosta, kun 49 prosentin mielestä presidentin pitäisi saada pitää paikkansa.
Voit katsoa maanantain istunnon tästä artikkelista.
Yhdysvalloissa demokraatit valitsevat presidenttiehdokastaan ensimmäisessä esivaalissa Iowassa. Keskilännessä sijaitseva osavaltio avaa presidentinvaalien 50 esivaalin sarjan.
Esivaaleissa ehdokkaat voittavat tuekseen valitsijamiehiä, joiden määrä riippuu kunkin osavaltion koosta. Presidenttiehdokas on selvillä, kun yksi ehdokas on saanut tuekseen yli puolet valitsijamiehistä.
Iowassa esivaalit järjestetään vaalikokousten muodossa, ja niissä valitaan valitsijamiehet. Äänestys alkoi paikallista aikaa maanantai-iltana, Suomen aikaa kolmelta aamuyöllä.
Demokraatit ovat kokoontuneet äänestämään yli 1 700 paikassa ympäri osavaltiota. Noin 200 000 demokraatin odotetaan antavan äänensä.
Alustavien tulosten on määrä valmistua aamun aikana. Tuloksien saamisessa voi olla kuitenkin viivettä, sillä esimerkiksi Iowa Cityn keskustassa sijaitsevaan äänestyspaikkaan kertyi äänestäjiä ruuhkaksi asti.
Neljän ykkösnimen välinen kilpa on vielä tällä hetkellä tiukkaa, ja kuka tahansa voi viedä voiton valitsijamieskilvassa. Iowan tuloksen odotetaankin selkeyttävän, mitä demokraattien kentällä toivotaan.
Mielipidemittausten mukaan senaattori Bernie Sanders, 78, voi olla Iowassa niukassa johdossa, mutta gallupennusteet ovat olleet viime aikoina vaihtelevia.
Sandersin kanssa vahvimman ehdokkaan paikkaa pitää Joe Biden, 77, joka muistetaan Barack Obaman varapresidenttinä.
Heidän perässään on Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren, 70, joka kuuluu demokraattien progressiivisiin eli vasemmistoon, sekä Pete Buttigieg, 38, joka on indianalaisen South Bendin kaupungin entinen pormestari ja Afganistanin veteraani.
Kilvassa on mukana myös seitsemän muuta demokraattia, jotka eivät ole yhtä vahvoilla suosikkiehdokkaiden kanssa.
Demokraattien presidenttiehdokas valitaan lopullisesti heinäkuun puoluekokouksessa.
Trump valittiin republikaanien ehdokkaaksi
Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump voitti Iowassa republikaanien esivaalit lähes symbolisessa vaalissa.
Trumpilla ei ollut merkittävää vastaehdokasta, ja puolue valitsi hänet Iowan ehdokkaaksi lähes yksimielisesti.
Kenialaisessa alakoulussa ainakin 14 lasta on kuollut sen jälkeen, kun kotiin suunnanneet oppilaat joutuivat väentungokseen koulun rappukäytävällä. Lisäksi ainakin 39 lasta loukkaantui tilanteessa vakavasti.
Tragedia sattui Kakamegan kaupungissa Kenian länsiosissa.
Kenian Punaisen Ristin mukaan kolmikerroksisen koulurakennuksen porraskäytävälle syntyi väentungos, kun lapset lähtivät luokistaan koulupäivän päätteeksi.
The Daily Nation -lehti kertoo, että osa oppilaista putosi ylimmästä kerroksesta väentungoksen vuoksi.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä paniikkitilanne sai alkunsa. Kaupungin poliisijohtaja kertoo, että asiasta on aloitettu tutkinta.
Huolestuneet vanhemmat kerääntyivät tragedian jälkeen Kakamegan sairaalan ulkopuolelle saadakseen tietoja lapsistaan.
Ranskan etelärannikon tuntumassa sijaitsevaan Istresin armeijatukikohtaan saapui sunnuntaina evakuointilento Kiinan Wuhanista. Yksi noin 250 matkustajista oli suomalainen Markus Tietäväinen.
Wuhanin yliopistossa vaihto-opiskelijana ollut Tietäväinen jäi jumiin Wuhaniin sen jälkeen, kun kiinalaisviranomaiset eristivät kaupungin koronavirusepidemian takia.
Heti alusta saakka selvää, että kyseessä ei ollut normaali lentomatka.
Lentoasemalla evakuoitavia oli vastassa täysin suojavarusteisiin pukeutunut henkilökunta.
Lennon tarkastuskortin sai nimeä näyttämällä ja ennen lennolle pääsyä matkustajien terveydentila kartoitettiin. Tietäväisen mukaan lähtötarkastuksissa vierähti useampi tunti.
– Kaikkea jonotettiin pitkään ja hartaasti. Terveystarkastus itsessään ei kestänyt kovin kauan, siinä oli vain yleinen kysely terveystilasta ja sitten lämpötilan mittaus, Tietäväinen sanoo Ylelle.
Myös lennon henkilökunta oli hyvin suojautunut.
Tietäväinen kertoo lennon aikana miettineensä, että lentokone on todennäköisin paikka saada tartunta koko Wuhanin-reissun aikana.
– Kun ruokaa jaettiin, meille korostettiin, että kukaan ei poista omaa kasvonaamiotaan ennen kuin henkilökunta on poistunut omiin tiloihinsa. Pidettiin tällä tavalla huolta, että sitten mahdollisesti tartuntaa aiheuteta henkilökunnalle, Tietäväinen sanoo.
Lennolla tarjottu ruoka tuli tarpeeseen, sillä Wuhanin lentoasema oli autio.
– Kaikki oli ihan tyhjää. Hyvin sai paastota viikonlopun aikana, kun ei sekä kaupungissa tai kentällä ollut mikään ruokapaikka auki. Lentokoneessa sai melkeinpä viikonlopun ensimmäisen lämpimän aterian.
Tuntikausien odottelu lennolle
Evakuointi oli pitkä prosessi.
– Lauantaiaamuna kun lähdin hotellilta, kyllä siinä kesti melkein 36 tuntia kun kone oli ilmassa.
Wuhanin yliopistossa kiinan kieltä opiskellut vaihto-opiskelija kertoo ottaneensa yhteyttä Suomen suurlähetystöön heti sen jälkeen kun Wuhan asetettiin karanteeniin 23. tammikuuta.
Pian tämän jälkeen hän sai kuulla, että Ranska tarjoaa mahdollisuuden evakuointilentoon, johon hän ilmoitti haluavansa.
Lähtöpäivänä evakuoitavat kerääntyivät Ranskan konsulaatille Wuhanissa, jossa heidän nimensä kerättiin listaan. Tietäväinen arvioi, että kesti monta tuntia ennen kuin noin 8–9 bussin saattue pääsi lähtemään lentoasemalle.
Hän ei nähnyt Ranskan konsulaatilla muita suomalaisia, mutta näki muutamassa matkalaukussa Suomi-tarroja.
Useat maat ovat viime päivinä evakuoineet kansalaisiaan Wuhanista.
– Uutisissa on puhuttu siitä, että Kiina palauttaa Wuhanin asukkaita takaisin Wuhaniin ja ilmeisesti yksi tällainen lento näytti palaavan, mutta muuten oli kenttä ihan täysin tyhjä.
Tietäväinen arvioi, että kentältä lähti samana iltana muutama muukin evakuointilento.
Karanteenissa olevien ruokailu on järjestetty palomiesopiston ruokalaan.Markus Tietäväinen
Virusepäilyjä samalla lennolla
Sunnuntain evakuointilennolla oli mukana ihmisiä, joilla epäiltiin koronavirustartuntaa, mutta kaikki testit olivat negatiivisia, Ranskan terveysministeriö kertoo AFP:n mukaan.
Lentomatkustajille epäilyistä ei liiemmin kerrottu.
– Ensimmäisen kerran kuulin siitä, kun Ranskan puolella alettiin konetta tyhjentämään ja kuulutettiin, että ensimmäisenä koneesta poistuvat nämä oireilevat ihmiset, Tietäväinen sanoo.
– Kyseessä oli siis kaksikerroksinen kone, nämä oireilevat oli ilmeisesti eristetty yläkertaan lääkintähenkilökunnan kanssa ja ne oli siellä omissa oloissaan.
Istresissä matkustajia oli vastassa sotilaslentokenttä, jossa ei ollut siviilimatkailusta tuttuja terminaaleja.
Koneesta evakuoidut marssivat kentälle pystytettyihin telttoihin, joissa käytiin läpi ranskaksi joitain maahantulotoimenpiteitä, mitä Tietäväinen ei ymmärtänyt.
– Siinä vaiheessa oli vain lappujen täyttöä, osoitettiin, että ota tästä lappu ja pistä tuohon nimi, leima paperiin ja eteenpäin.
Tämän jälkeen he kulkivat bussisaattueessa karanteenikeskukseen.
Palomiesopiston pihalla on hiljaista.Markus Tietäväinen
Karanteenissa kuume mitataan itse kaksi kertaa päivässä
Seuraavan parin viikon ajan Tietäväisen tulee pysytellä Marseillen kupeessa sijaitsevassa palomiesten koulutuskeskuksessa Aix-en-Provencen kaupungissa.
Kaupunki sijaitsee Bouches-du-Rhônen alueella Ranskan eteläosassa.
Palomiesopistoon sijoitetut saavat liikkua alueella hyvin vapaasti, kunhan pysyttelevät heille rajatulla alueella.
Oloja karanteenissa Tietäväinen kuvailee huomattavan mukavaksi.
– Wuhanin yliopistokampukseen verrattuna on huomattavasti viihtyisämpää. Tästä saa heti kättelyssä sellaisen olon, että täällä pidetään huolta ja ruokatarjoilut pelaa.
Harri Vähäkangas / Yle
Jokaiselle palomiesopistolle asutetulle on varattu oma henkilökohtainen huone. Ruokailu on järjestetty opiston liikuntasaliin, jonne on viety pöytiä. Ruoat voi itse valita jääkaapista ja lämmittää. Tietäväisen mukaan vain osa opistosta on rajattu karanteeniin, muuten sen toiminta jatkuu normaalisti. Silti alueella on myös vuorokauden ympäri toimiva lääkäripäivystys.
– Meille on annettu korvasta lämpöä mittaavat infrapunalämpömittarit, ja kirjaamme kaksi kertaa päivässä lomakkeelle lukemat, Tietäväinen sanoo.
Entä pelottaako mahdollinen koronavirustartunta?
– Mieluummin täällä kuin siellä Kiinassa, jossa alkaa sairaalat olla ylimitoitettuja. En hirveen luottavaisin mielin siellä sairastuisi. Täällä se ei olisi ehkä maailmaa kaatava juttu, hän sanoo.
Aix-en-Provencen kaupungissa sijaitsevaan opistoon on sijoitettu kymmeniä Kiinasta evakuoituja.Markus Tietäväinen
Paluu järjestettävä itse
Kiinan kieltä Wuhanissa opiskellut Tietäväinen aikoo karanteenin jälkeen palata Suomeen.
Paluu Suomeen tulee järjestää itse.
Hän ei tiedä, jatkuvatko opinnot Kiinassa tai aikooko hän palata Wuhaniin.
– Viimeksi kun kuulin, niin lukukausi on siirtynyt jonnekin hamaan tulevaisuuteen ja päivämäärää ei vielä ole tiedossa.
Hoivakotiyhtiö Esperi Care siirtyy luotonantajiensa Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen. Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne.
Yhtiö kertoo, että järjestelyllä luotonantajat haluavat turvata yhtiön toiminnan rahoituksen.
Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon. Toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi jatkaa yhtiön johdossa nykyisen johtoryhmän kanssa.
Esperin uudet omistajat ovat siis Danske Bank, SEB ja Ilmarinen. Entinen pääomistaja, kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö ICG joutui luopumaan omistuksestaan kokonaan.
Laadun parantaminen kävi kalliiksi
Omistusmuutoksessa on kyse velkojen muuttamisesta omistukseksi. Tapaus näin suuressa mitassa on harvinainen ja ratkaisusta onkin neuvoteltu kuukausien ajan.
Uusien omistajien mukaan Esperi Caren rahoitustilanne heikkeni nopeasti viime vuoden alusta lähtien. Syynä oli laatuun panostaminen.
Uusi hallituksen puheenjohtaja Markus Sjöholm kertoo, että hoivan laatuun panostaminen maksoi paljon, kun hoivakoteihin tarvittiin nopeasti lisää henkilökuntaa.
“Mankelin läpi käyminen” johti siihen, että yhtiön tulos alkoi huonontua jopa niin paljon, että Esperin perustoiminta eli ihmisten hoitaminen alkoi olla uhattuna.
Rahoitusongelmat uhkasivat jo hoivakotien arkea
Ilmarisen varatoimitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan rahoitusongelmat uhkasivat Esperin perustoimintaa “ehkä viikkojen tai kuukausien kuluessa”.
Esperin toimiva johto pidetään entisellään, samoin yhtiön strategia. Sjöholmin mukaan oikeastaan ainoa, mikä muuttuu on se, että uusien omistajien myötä rahoitus voidaan turvata. Asiakkaille muutoksen ei pitäisi näkyä mitenkään.
Mursulan mukaan omistuksen pitkäaikaisuutta ei vielä osata arvioida, mutta pääasia oli saada Esperin rahoitus vakautettua.
– Tärkeintä oli turvata, että toiminta jatkuu häiriöittä, eikä asiakkaiden ja asukkaiden täydy olla huolissaan, Mursula korostaa.
– Rahoitus on nyt turvattu ja jokainen esperiläinen voi tulla hyvillä mielin töihin myös huomenna, Sjöholm tiivistää.
Uudet omistajat vakuuttavat, että Esperin tilanne on korjattu. Mutta yleisemmin hoiva-alan peruskysymykset eivät ole muuttuneet. Mursula korostaakin, että julkisen ja yksityisen hoiva-alan on pakko löytää “rahoituksen kokonaisratkaisu”.
– Rahoituspohja pitää saada terveelle pohjalle. Tämä on iso kysymys koko Suomen kannalta.
ICG hävisi
Esperin konsernin emoyrityksenä on toiminut Esperi Care Holding Oy. Sen suurin omistaja on kansainvälinen sijoitusjätti Intermediate Capital Group, joka on omistanut Esperistä 75,1 prosenttia. Eläkeyhtiö Ilmarinen on omistanut yhtiöstä reilut neljä prosenttia. Muita omistajia ovat yhtiön johto ja yksityishenkilöt.
Jatkossa Esperi Caren omistaa luotonantajien perustama uusi emoyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Sjöholm.
– Vuosi 2019 oli Esperi Carelle ja koko toimialalle poikkeuksellisen haasteellinen niin asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen kuin taloudellisesta näkökulmasta. Yhtiön johto on tehnyt valtavan määrän kehitystoimia parantaakseen toiminnan laatua ja henkilöstön hyvinvointia, Sjöholm sanoo tiedotteessa.
Esperi Care joutui kohun keskelle viime tammikuussa, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira keskeytti yhtiön Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin toiminnan. Syynä olivat asiakasturvallisuuteen liittyvät ongelmat.
Samalla viikolla Yle kertoi yhtiön hoivakotien vakavista ongelmista eri puolilla Suomea.
Iran ilmoittaa, ettei se tee enää yhteistyötä Ukrainan kanssa matkustajakoneturmaa koskevassa tutkinnassa.
Iran ampui kahdella ohjuksella alas ukrainalaisyhtiön matkustajakoneen lähellä Teherania 8. tammikuuta. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä saivat surmansa.
Iran kiisti ensin usean päivän ajan, että kone olisi ammuttu alas. Lopulta Iranin vallankumouskaarti myönsi, että kone ammuttiin alas vahingossa.
Iran ilmoitti yhteistyön jäädyttämisestä sen jälkeen, kun Ukrainan tv:ssä esitetyssä ohjelmassa todettiin Iranin tienneen jo alusta alkaen, miksi matkustajalentokone putosi.
Ohjelmassa esitettiin vuodettu keskustelu Teheranin lennonjohdon ja iranilaisen lentäjän välillä turman aikoihin. Aseman Airlines -yhtiön lentäjä oli juuri laskeutumassa Teheranin lentokentälle, kun hän havaitsi erikoisen valon taivaalla.
Lentäjä tiedusteli lennonjohtajalta näkemästään valosta, joka hänen mukaansa näytti ohjukselta. Tämän jälkeen lennonjohtaja yritti ottaa lukuisia kertoja yhteyttä ukrainalaiskoneeseen tuloksetta. Muutaman minuutin kuluttua lentäjä ilmoitti havainneensa kirkkaan valon, joka on tulosta räjähdyksestä, kertoo BBC.
Turmatutkintaa Iranissa johtava Hassan Rezaeifar kertoi maanantaina, etteivät iranilaiset enää luovuta tutkinta-asiakirjoja ukrainalaisviranomaisille.
Ukraina ja Iran ovat olleet eri mieltä muun muassa siitä, missä matkustajakoneen lennontallennuslaitteet, eli mustat laatikot tulisi tutkia. Iran haluaa tutkia itse mustat laatikot, ukrainalaiset puolestaan olisivat halunneet tutkia laatikot Ukrainassa
Myös Kanada, jolla oli 57 kansalaistaan pudotetussa koneessa, on vaatinut, että mustat laatikot tutkitaan Iranin ulkopuolella.
Unkari puolusti maanantaina uutta kansallista opetussuunnitelmaansa. Unkarin opettajajärjestöt ovat kutsuneet suunnitelmaa "ideologiseksi" ja yhden järjestön mukaan se "myrkyttäisi julkisen ajattelun".
Unkarin opettajien järjestö on vaatinut, että opetussuunnitelma vedetään pois välittömästi.
Uudistetulla pakollisten luettavien listalla on muun muassa kirjailija Jòzsef Nyírő, joka tuki Unkarin natsimyönteistä hallintoa vuonna 1944. Listalta ei löydy maan ainoaa kirjallisuuden Nobel-voittajaa, holokaustista selvinnyttä Imre Kertésziä.
– Tuleva sukupolvi tarvitsee opetussuunnitelman, jossa on Euroopan unkarilaiset arvot, sanoi koulutuksesta vastaava ministeri Miklós Kásler.
Historian opetusaineisto painottaa enemmän toisen maailmansodan jälkeisiä unkarilaisten karkottamisia Neuvostoliittoon ojennustyöleireille kuin Unkarin juutalaisten lähettämistä natsien kuolemanleireille sodan aikana.
Opetussuunnitelman toisessa osiossa termi "kriittinen ajattelu" on muutettu "itsereflektoivaan ajatteluun".
Uusi kansallinen opetussuunnitelma on määrä ottaa käyttöön tietyissä kouluissa syyskuussa. Se julkaistiin perjantaina, mutta sen jälkeen koulutusalan ammattilaiset ovat arvostelleet sitä tiukasti.
Historian opettajien järjestö on kutsunut suunnitelmaa yksipuoliseksi ja ideologiseksi. Eräs opettaja kirjoitti unkarilaisella uutissivustolla, että suunnitelma on pääministeri Viktor Orbánin johtamassa "kulttuurisodassa atomipommi".
Viime aikoina Orbanin kulttuurialalla toimivat tukijat ovat suosineet kansallismielisiä kirjoittajia ja taiteilijoita.
Neljävuotisneuvolassa terveydenhoitaja huomasi, että lapsessa on jotain erityistä. Terveydenhoitaja tunnisti lapsen nykimisen: kyse oli tic-oireista. Perhe sai lähetteen perheneuvolaan. Jonotus kesti yli vuoden.
Perheneuvolan mukaan viisivuotias lapsi oli tutkimuksiin liian nuori. Psykologi neuvoi vanhemmille muun muassa kiinnipidon tapoja.
– Aistiherkälle, autismikirjon lapselle kiinnipito ei tietenkään toiminut, äiti Anu Laurila kertoo nyt.
Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Anu Laurila
Koska tutkimuksia ei tehty, diagnoosia ei tullut. Päiväkodissa vanhempia ohjattiin perheneuvolaan. Erityisopettaja tapasi lapsen muutamia kertoja päiväkotiaikana.
Tapaamiset eivät johtaneet mihinkään.
– Ajattelin vielä silloin, että me olemme onnekkaita, kun saamme lapsellemme parasta mahdollista tukea ja apua. Kuinka naiivi ja väärässä olinkaan, Laurila huokaa.
Kun lapsi ei esimerkiksi jaksanut istua päiväpiirissä, hänet laitettiin eteiseen lukemaan kirjaa nojatuoliin. Lapsi oli oppinut lukemaan viisivuotiaana.
– Kukaan henkilökunnasta ei kertonut, että vaihtoehtoja tai tukea olisi ollut tarjolla. Me emme tienneet, että meillä olisi oikeus vaatia enemmän. Miten olisimme voineet tietää?
Laurila ja hänen miehensä joutuivat käyttämään kaikkia työelämän mahdollisuuksia joustaa työajoista vähentääkseen päivähoitoaikaa ja näin lapsen kuormitusta.
– Edes autismikirjon diagnoosi ei ole taannut tukea. Ongelmat tuen kanssa jatkuvat nyt alakoulussa, Laurila kertoo.
Kunnat saavat päättää tuen määrästä
Tampereen seudulla asuva Anu Laurila ei ole tukitaistelunsa kanssa yksin. Se, miten paljon ja millaista tukea lapset päiväkodeissaan saavat, riippuu omasta asuinkunnasta.
Yksi syy tähän on varhaiskasvatuslain tulkinnanvaraisuus.
Varhaiskasvatuslaissa sanotaan, että jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Sitä, miten tuki pitäisi järjestää, ei erikseen määritellä.
On kunnasta kiinni, miten tukea järjestetään ja kenelle sitä annetaan.
– Kyse on kuntataloudesta eli rahasta, Erja Sandberg sanoo.
Erja Sandberg pitää varhaiskasvatuksen tuen tilannetta erittäin huolestuttavana.Yle
ADHD-tutkija, erityispedagogi ja kasvatustieteen tohtori Erja Sandberg kysyy, miten lapsen tuen tarve voidaan tunnistaa, jos arki päiväkodissa on yhtä selviytymistä päivästä, sijaisten etsimistä ja kiirettä.
– Vaikka tuen tarpeet olisivat selvästi nähtävissä, niitä ei aina huomata. Henkilökunta vaihtuu, sijaisia tulee ja menee ja riittävää koulutusta ei kaikilla ole. Ja tukea tarvitsevat lapset kaipaisivat juuri toistoja ja rutiineja, Sandberg sanoo.
Suomessa on kuntia, joissa tukea tarvitseva lapsi saa omassa päiväkodissaan esimerkiksi pienryhmän ja erityisopettajan erityisopetusta säännöllisesti.
Sitten on kuntia, joissa tuki tarkoittaa erityisopettajan henkilökunnalle antamaa konsultaatiota. Joku kunta laskee, että erityisopettajan tapaaminen kerran kuussa riittää tukea tarvitsevalle lapselle.
Samaan aikaan OAJ on linjannut, että varhaiskasvatuksessa pitäisi olla yksi erityisopettaja jokaista sataa lasta kohti.
– Joissain kunnissa on yksi erityisopettaja käytössä. Tästä voi laskea, mihin hänen aikansa riittää, Sandberg sanoo.
Pienemmissä kunnissa esimerkiksi kolmella kunnalla voi olla yksi erityisopettaja käytössä. Tämä täyttää lain kriteerit.
Anu Laurilalle on kertynyt viimeisen vuoden ajalta mapillinen todistuksia, lausuntoja, kielteisiä päätöksiä ja valituksia paperisodassa tuen puolesta.Marko Melto / Yle
Vuonna 2016 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavia lapsia oli 14 000. Samana vuonna varhaiskasvatuksen piirissä oli yli 209 000 lasta.
On mahdotonta arvioida, kuinka moni lapsi tukea tarvitsee, mutta jää sitä ilman. Kaikilla tukea tarvitsevilla lapsilla ei ole tarvetta diagnoosille.
Muun muassa erityisopettajia kouluttava lehtori Marita Neitola korostaa, että kielellisten vaikeuksien lisäksi yksi suurimmista tuen tarvitsijaryhmistä ovat lapset, joilla on tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksia.
– Nämä lapset voivat joutua odottamaan apua vuosia. Usein tunne-elämän vaikeuksissa ja käyttäytymisongelmissa lapsessa ja hänen perheessään nähdään syitä ongelmiin, vaikka ne oikeat syyt ovat usein ihan muualla, Neitola toteaa.
Inkluusio, mutta ei lisärahaa tai tukea
Suomessa inkluusion ajatus on varhaiskasvatuksen puolella johtanut siihen, että erityispäiväkoteja ja -ryhmiä on lakkautettu, mutta tukea tai lisää ammattilaisia ei ole annettu tilalle.
Inkluusion tarkoitus on estää erottelua ja poissulkemista eli käytännössä sijoittaa tukea tarvitsevat lapset tavallisiin ryhmiin.
Myös integroitujen erityisryhmien määriä on vähennetty.
– Ei lasta voi vain heittää tavalliseen ryhmään ilman lisätukea ja ammattilaisia. Inkluusio ei ole säästökeino, mutta sillä kyllä yritetään säästää, Sandberg sanoo.
Inkluusion tarkoituksena on myös se, että lapsi saa tarvitsemansa tuen omassa lähipäiväkodissaan. Tämä ei käytännössä toteudu kaikkialla.
Myös erityisopettajia on liian vähän. Koska varhaiskasvatusta pidetään kriisiytyneenä, osa erityisopettajista suuntaa suoraan muualle töihin. Peruskoulun puolella erityisopettaja voi saada tuhat euroa enemmän palkkaa.
Anu Laurilasta on väärin, että vanhemmat joutuvat opiskelemaan eri lait ja tukimuodot ulkoa osatakseen vaatia lapselle sitä, mitä laki lapselle oikeuttaa.Marko Melto / Yle
Osa kunnista vaatii diagnoosin tukea varten
Lain mukaan diagnoosi ei saa olla tuen ehto. Silti osa kunnista vaatii diagnoosin tai vähintään lausunnon eri tukimuotoja varten.
Dosentti Päivi Pihlajan ja Turun yliopiston lehtorin Marita Neitolan tekemässä Varhaiserityiskasvatuksen tila -tutkimuksessa selvisi, että useissa kunnissa tukea varten vaaditaan edelleen diagnoosi.
– Useissa kunnissa ja niiden päiväkodeissa on käytössä eri käytäntöjä, joista ei välttämättä paperilla puhuta, Neitola kertoo.
Joissain päiväkodeissa on esimerkiksi sääntönä, että tukea tarvitsevia lapsia pitää olla useita, muuten avustajia ei saada.
– Avustajat voivat olla keitä tahansa, kun varsinaisen opetus- ja hoitohenkilöstön määräaikaisuuksia ei saada täytettyä ammattitaitoisella henkilökunnalla. Ilman mitään koulutusta toimivat avustajat tekevät töitä kaikkein vaativimpien lasten kanssa, Neitola sanoo.
Tällä hetkellä useissa kunnissa on käytössä perusopetuslaissa määritelty kolmiportainen tuki myös varhaiskasvatuksen puolella.
Perusperiaatteena on, että mitä korkeammalle tukiportaalle lapsi on nostettu, sitä enemmän hän tukea saa.
Käytännössä tuen kolmiportaisuus ei kaikkialla toimi, OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Sutton kertoo.
– Vaikka lapsella olisi tarve vahvempaan tukeen, tuen määrä tai muoto ei välttämättä muutu juuri lainkaan, jos kunnassa ei ole tarjolla lapsen tarvitsemaa rakenteellista tukea, Sutton sanoo.
"Tuen määrä voi laskea, jos perhe muuttaa kunnasta toiseen. Lain tarkennus auttaisi epätasa-arvoisuuteen", varhaiskasvatuksen erityisopettajien puheenjohtaja Martta Pyökkimies sanoo.Marko Melto / Yle
Niin OAJ:n kuin muiden Ylen haastattelemien asiantuntijoidenkin mukaan lakimuutos takaisi tasa-arvon ja tuelle minimitason varhaiskasvatuksessa.
– Laissa pitäisi määritellä, millaista ja kuinka paljon tukea kuntien pitää tarjota lapsille ja turvata lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen, Sutton toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyi tänä vuonna Oikeus oppia -ohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 125 miljoonaa euroa kolmelle vuodelle.
Hankkeen tarkoituksena on myös selvittää, miten oppimisen tuki nykyisin toteutuu ja kuinka tuen järjestämistä voitaisiin vahvistaa varhaiskasvatuksessa. Tähän on varattu 15 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on myös selvittää, mitä lainsäädännön muutoksia tuen kehitys voisi vaatia.
Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Martta Pyökkimies korostaa, että monet lapset saavat tarvitsemaansa tukea päiväkodeissa.
– Mutta se ei riitä. Jokaisen tukea tarvitsevan lapsen pitäisi sitä saada, kuten lakikin sanoo.
Väliinputoajina kiltit ja hiljaiset sekä nepsylapset
Suomalainen kehitysvammalaki on vahva ja voi oikeuttaa useisiin eri tukimuotoihin avustajista alkaen. Tämäkään laki ei kuitenkaan aukottomasti tukeen oikeuta.
Esimerkiksi neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat nepsylapset eivät kuulu kehitysvammalain piiriin.
Tästä syystä autismikirjon ja ADHD-oireiset lapset ovat varhaiskasvatuksen tuessa usein väliinputoajina.
– Kun tuen tarvetta ei tunnisteta, lapsi voi leimautua vaikeaksi ja hankalaksi. Kysytään, miksi sinä et osaa ja olet erilainen. Se voi lisätä uhmaa ja vaikeuksia arjessa entisestään. Pahimmillaan lapsen itsetunto murennetaan jo varhaiskasvatuksessa, Erja Sandberg toteaa.
Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Erja Sandberg
Toisaalta tuen tarvetta voi olla vaikea tunnistaa ilman koulutusta ja kokemusta.
Jos lapsella on tarkkaavaisuushäiriö, mutta häneltä puuttuvat ADHD:n vilkkauden piirteet, kuka ehtisi huomata hiljaisen ja rauhallisen lapsen? Silti myös tällainen lapsi kaipaisi tukea.
– Ilman tukea tilanne vain hankaloituu, kun siirrytään kouluun. On paljon tilanteita, joissa puuttumista tarvittaisiin heti. Esimerkiksi kielenkehitys on voimakkaampaa päiväkoti-iässä kuin koulussa. Kun lapsi sitten siirtyy kouluun, on hukattu jo vuosia, Sandberg sanoo.
Suomalaisen hyvinvointivaltion perusajatuksena on ollut, että jokainen lapsi lähtökohdistaan riippumatta pääsee varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa samalle viivalle.
Sandbergin väitöstutkimuksessa selvisi, että jopa kolmasosa ADHD-oireisista ihmisistä syrjäytyy. Yksi syrjäytymisen syistä on tukitoimien puute.
– Myöhemmin voidaan tarvita jo psykoterapiaa, tukihenkilöitä tai lopulta varhaiseläke. Tällaista hintaa yhteiskunta maksaa, kun säästämme pikkulapsista.
Anu Laurila tietää, että häntä pidetään jo hankalana vanhempana. "Minulla ei siksi ole enää mitään menetettävää ja voin jopa puhua asiasta julkisesti. Kaikki vanhemmat eivät voi, koska pelkäävät sen vaikutuksia".Marko Melto / Yle
Tukisäästöt maksavat
Pirkanmaalainen erityislapsen äiti Anu Laurila tuntee monia perheitä, jotka ovat joutuneet viemään tukitaistelunsa eri kunnissa hallinto-oikeuteen saakka.
– On täysin tuurista kiinni, miten tukea omassa kunnassa saa. Ja on tuurista kiinni, sattuuko päiväkodissa olemaan osaavaa henkilökuntaa tai ammattilaisia ylipäätään riittävästi paikalla. Kyllä sitä vanhempana miettii, miten tämä on mahdollista.
Laurila miettii edelleen, olisiko hän voinut tehdä jotakin toisin taistelussaan lapsensa tuesta. Toisaalta järki sanoo, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisiin pitäisi voida luottaa.
Laurila pohtii, onko heidän kohdallaan puhetta tuesta vältelty päiväkodissa, koska resurssien eli rahan puute on tiedetty henkilökunnan puolella.
Nyt alakoululaisen lapsen sosiaalisten tilanteiden vaikeuksista johtuva ahdistus on pahentunut. Oikeanlaista tukea ei silti ole vieläkään.
– Nyt lapseni on kouluahdistuksen vuoksi sairaalassa hoitojaksolla. Jos lapsi olisi saanut ajoissa tukea, tilanne ei olisi nyt tämä. Usein mietin, millaista hänen elämänsä olisi ollut, jos tukea olisi tarjottu jo päiväkodissa, Laurila sanoo.
Kauhukirjoistaan tunnettu Stephen King on jättänyt Facebookin, koska kirjailija on huolissaan vääristä tiedoista ja disinformaatiosta, joita yhteisöpalvelun kautta levitetään.
Lisäksi kirjailijalta ei löydy luottamusta sille, että Facebook kykenee suojaamaan käyttäjiensä yksityisyyttä, kertoo CNN.
King ilmoitti Facebook-profiilinsa poistamisesta Twitterissä.
Facebook on joutunut viime aikoina rajun arvostelun kohteeksi, koska se sallii alustallaan esimerkiksi maksetut poliittiset mainokset, vaikka ne sisältäisivät valheita.
Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on perustellut linjausta sillä, ettei yritysten tehtävänä ei ole poliitikkojen sensurointi. Zuckerbergin mukaan on tärkeää, että kaikilla on mahdollista saada äänensä kuuluviin. Hänen mielestään poliittisen sisällön kieltäminen hyödyttäisi etenkin asemansa vakiinnuttaneita toimijoita.
Yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter ilmoitti lokakuun lopussa kieltävänsä maailmanlaajuisesti kaiken ostetun poliittisen mainonnan alustallaan. Twitterin pääjohtaja Jack Dorsey perusteli päätöstä tuolloin sillä, että hänen mukaansa poliittisen viestin läpisaaminen pitää ansaita, ei ostaa.
Myös musiikin suoratoistopalvelu Spotify kertoi vuodenvaiheessa, ettei se enää myy mainosaikaa poliittisille mainoksille. Spotify perusteli päätöstään sillä, ettei sillä ole mahdollisuuksia tunnistaa ja poistaa valheellista sisältöä.
Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat keskeyttäneet kokeellisen hiv-rokotteen testaamisen Etelä-Afrikassa. Rokote osoittautui toimimattomaksi virustartunnan estämisessä.
Kokeessa oli mukana noin 5 400 hiv-negatiivista vapaaehtoista eri puolilta Etelä-Afrikkaa. Vapaaehtoiset olivat 18-35-vuotiaita ja seksuaalisesti aktiivisia, ja he saivat puolentoista vuoden aikana kuusi annosta joko rokotetta tai lumelääkettä.
Vapaaehtoisten turvallisuuden takaamiseksi heille tarjottiin myös mahdollisuus estolääkitykseen, joka on päivittäin otettuna estänyt hiv-tartuntojen leviämistä tehokkaasti.
Tutkijat vertailivat vapaaehtoisryhmien tietoja sen jälkeen kun osallistujat olivat olleet mukana tutkimuksessa vähintään puolitoista vuotta, mikä on minimiaika rokotteen toimivuudelle.
Rokotetta saaneista 129 sai tartunnan, kun lumelääkettä saaneista tartunnan sai 123. Näin ollen tutkimus päätettiin keskeyttää.
– Hiv-rokote on välttämätön maailmanlaajuisen pandemian lopettamiseksi, ja toivoimme tämän rokotteen toimivan. Valitettavasti se ei toimi, sanoi työtä tukeneen National Institute of Allergy and Infectious Diseases -viraston johtaja Anthony Fauci.
HVTN 702 -nimellä tunnettu tutkimus alkoi vuonna 2016. Testattava rokote oli ainoa, joka oli aiemmin osoittanut antavansa jonkinlaista suojaa hi-virustartuntaa vastaan. Aiempi koe tehtiin Thaimaassa vuonna 2009.
Hiv-rokotteen löytämiseksi on meneillään muitakin tutkimuksia. Yhtä tehdään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Afrikassa, ja toisessa on mukana useita tutkimuspaikkoja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa.
Etelä-Afrikassa hiv-lukemat ovat maailman suurimmat. YK:n aids-ohjelman mukaan useammalla kuin joka viidennellä 15-49-vuotiaalla eteläafrikkalaisella on hiv, ja vuonna 2018 tartuntoja tapahtui lähes neljännesmiljoona.
– Se on konkreettisin, että meillä alkaa hieman ruokahuolto kärsiä. Kaupat ovat pääasiassa kiinni. Olemme joutuneet etsimään uusia kauppoja, kun niitä on suljettu, se on vielä sellainen konkreettinen asia tähän.
Koronaviruksen alkulähde on tiettävästi Wuhanin kaupunki Hubein maakunnassa Kiinassa. Zibo, missä suomalaiset työskentelevät sijaitsee tuhannen kilometrin päässä.
– Kaikkien työntekijöiden kuumeet mitataan edelleen, se tapahtuu hotellilta lähtiessä ja työpaikalle tullessa.
Reino Valkonen on jo pakannut kotimatkaa varten laukun, josta löytyy esimerkiksi nippu kasvomaskeja.Reino Valkonen
Hotellissa on ollut ainakin yksi karanteenissa
Suomalaisille kerrottiin viikonloppuna, että hotellissa on yksi kiinalaishenkilö, joka on saapunut Wuhanin alueelta. Hän oli karanteenissa hotellissa ja eristettynä oli kokonainen kerros hotellista.
– Ilmoitus saatiin vasta viikonloppuna, että Wuhanista saapunut kiinalainen on hotellissa. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, että hänet on määrätty kuumeen vuoksi terveysviranomaisten toimesta karanteeniin. En tiedä onko hän päässyt pois, mutta hänelle oli varattu karanteenin takia koko kerros, kertoo Jääskö työpaikaltaan Zibosta.
Koronaviruksen ja karanteenin yhteys selvisi suomalaisille nopeasti, mutta siitä ei tiedotettu, oliko hänellä koronavirustartunta.
Olo on hämmentynyt
Koko tilanne on tuntunut kuuden hengen suomalaisporukasta epätodelliselta.
– Vähän on hämmentynyt olo, kun uutisissa sanotaan, että kansalaisia ympäri maailmaa kotiutetaan ja evakuoidaan. Me pojat vaan ollaan täällä, toteaa Jääskö ensin vakavana, mutta naurahtaa sen jälkeen ja rauhoittelee, että mitään erikoisempaa hätää heillä ei ole.
Kiinalaisviranomaisten tiedotus on tehokasta
Suomalaistyöntekijöiden kiinalaisiin matkapuhelinliittymiin ponnahtaa useita kertoja päivässä viestejä koronaviruksesta, suojautumisesta ja muista viranomaistiedotteista. Kiinalaisilla ja ulkomaisilla TV-kanavilla koronavirus on ollut koko ajan yksi ykkösuutisista. Perustiedotus Kiinassa on hyvällä tolalla, vakuuttaa Pekka Jääskö.
– Olemme kääntäneet Kiinan kielellä saapuneita tekstiviestejä, joissa kehotetaan käyttämään maskisuojia ja välttämään yleisiä paikkoja. Näitä ja muita virukseen liittyvä turvatoimenpiteitä koskevia viestejä saadaan koko ajan.
Zibon miljoonakaupungin kadut ovat aavemaisen tyhjiä.Reino Valkonen
Matka kotiin pitäisi olla järjestyksessä
Zibon kaupungissa työskenteleville suomalaisille on järjestynyt paluulennot kotimaahan ja ensimmäiset lähtevät jo keskiviikkona. Pekka Jääsköllä ja hänen työkaverillaan pitäisi olla lento viikon päästä, mutta yllätyksiä voi olla odotettavissa.
– Kovin ollaan skeptisiä, että onko 10. päivä lähtö. Meillä on kiinalaisen lentoyhtiön lennot Shanghaista, saa nähdä kuinka käy, mutta sen näkee sitten ja niillä mennään, mitä tässä on nyt. Muutamalla kaverilla on lennot Finnairilla ja toiminta on ollut erittäin hyvää.
Huhut viruksen alkuperästä pyörivät villinä
Koronaviruksen alkulähteestä on liikkunut useita teorioita, ja huhumylly on jauhanut tiiviisti myös kiinalaisten keskuudessa. Ilmassa on toinen toistaan erikoisempia käsityksiä, kuinka ja miten koronavirus on saanut alkunsa.
– Olemme keskustelleet paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kyllä hekin ovat hieman ihmeissään. Paljon salaliittoteorioita on ilmassa, että virus olisikin lähtöisin laboratoriosta eikä eläintorilta, miettii Jääskö.
Suomalaisilla on tarkoitus palata jatkamaan töitään Ziboon. Ajankohta on kuitenkin riippuvainen siitä, koska koronavirus ja sen eteneminen saadaan kuriin. Paluu töiden pariin voi viedä aikaa.
– Mielellään tullaan tänne takaisinkin, mutta se on sitten korkeimman kädessä. Nyt pidetään ”fabriikkia” yllä muutamia päiviä ja tullaan sitten pois, koti-Suomeen, päättää Pekka Jääskö.
Kello on Kiinassa 17. Se tietää Jääskölle töiden alkua ja päivävuorolaisten vapautumista lepäämään.
Näin kuului Huuhkaja-kapteeni Tim Sparvin videotervehdys hallitukselle tänä aamuna Helsingin Vuosaaressa. Alkamassa oli hallituksen laaja ilmastokokous.
Avajaisissa ympäristöjärjestö Greenpeace luovutti pääministeri Sanna Marinille (sd.) Sparvin signeeraaman pelipaidan.
Olemme siinä pisteessä, että jalkapalloilijat joutuvat potkimaan pallon sijasta hallituksen takalistoa, jotta päätöksiä syntyisi.
Sparvin tervehdyksen tavoite oli tietenkin kohottaa joukkuehenkeä. Se tuli tarpeeseen.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) eroon johtanut hallituskriisi jätti haavoja SDP:n ja keskustan välille. Vihreiden ja keskustan väliset näkemyserot ilmastotoimissa ovat edelleen niin isot, että ne tuntuvat usein puhuvan eri planeetan pelastamisesta.
Näistä syistä johtuen hallituksen ilmastokokous Vuosaaressa oli pikemminkin rivien suoristamiseen tähtäävä luokkaretki kuin todellinen yritys runtata kasaan hankalia päätöksiä.
Kokouksen odotukset olivat niin alhaalla, että lopputulos oli pienimuotoinen yllätys. (Jos tämä oli tietoisesti rakennettu juoni, onnittelut hallituksen viestintävelhoille.)
Hallituksen ilmastokokouksen annin voi tiivistää kolmeen pointtiin:
hallitus perustaa ilmastorahaston, joka ohjaa lähivuosina satoja miljoonia euroja teollisuuden päästövähennyksien vauhdittamiseen
teollisuuden sähkövero laskee enemmän kuin hallitusohjelmassa kaavailtiin, vastineeksi teollisuus joutuu luopumaan fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista
hallitus laati sektorikohtaisen tiekartan, josta pöljempikin pelikaveri näkee, että päästöjä on leikattava paljon ja kaikilta aloilta
Teollisuutta koskevat uudistukset ovat suomalaisen elinkeinoelämän kannalta myönteisiä. Yritykset voivat jatkossa hakea Valtion kehitysyhtiöltä Vakelta tukea päästöjä vähentäviin investointeihin.
Suunnitelmia on vireillä hyvä liuta. SSAB aikoo muuttaa terästuotantonsa päästöttömäksi. Lappeenrannassa suunnitellaan liikenteen polttoaineiden valmistamista sementtitehtaan co2-päästöistä.
Jos esimerkiksi SSAB onnistuu muuttamaan Raahen terästehtaan päästöttömäksi, Suomen päästöt romahtavat kertaheitolla seitsemän prosenttia. Ei mitään pipertelyä.
Toisaalta on silmiinpistävää, että hallitus julkisti kokouksessa vain mukavia ilmastouutisia. Hallitus ei kajoa kansalaisen lautaselle tai kukkaroon eikä kurki autotalliin. Saastuttavia tehtaita ei kurmoteta, vaan niitä vikitellään eteenpäin porkkanoilla.
Ilmastotoimet ovat nyt hallituksen puheissa samalla työllisyyden parantamista.
Hyvä niin, mutta muistetaan, mitä on edessä:
Liikenteen päästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kykeneekö hallitus päättämään purevista toimista, kuten liikenteen päästökaupasta?
Turpeen poltto pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kykeneekö hallitus sopimaan turpeen verotuen poistamisesta?
Metsien hiilinielujen on oltava kovassa iskussa. Miten hallitus aikoo vaikuttaa metsähakkuisiin valtion mailla?
Pellonraivaus runsaspäästöisille turvemailla olisi saatava loppumaan. Saako hallitus sorvattua sopua karjatilallisia kuohuttavasta ajatuksesta?
Kysymykset jäivät Vuosaaressa auki.
Hallitus vetoaa siihen, että selvitykset ovat vielä kesken. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hallitus lykkää kiusallisia, poliittisesti vaikeita ja kansalaisia suututtavia linjauksia eteenpäin myös jatkossa.
Hallitus löytää ne kuitenkin edestään viimeistään niin sanotussa puoliväliriihessä keväällä 2021. Siitä rytäkästä ei selvitä jalkapallokapteenin videotervehdyksellä.
Alvar Aallon suunnittelemalle Tehtaanmäen koulurakennukselle etsitään uutta käyttöä Kouvolan Inkeroisissa.
Tehtaanmäen koulu on ainut Alvar Aallon suunnittelema koulurakennus, joka palvelee yhä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kouvolan kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa koulun, kun Inkeroisten uusi yhtenäiskoulu on valmis.
Alvar Aalto -säätiön kanta on, että koulu tulisi säilyttää edelleen koulukäytössä, mutta myös muita vaihtoehtoja voidaan miettiä.
– Kyllä se surettaa, jos ei kouluksi suunniteltu rakennus voi jatkaa kouluna, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh sanoo.
Koulu on suunniteltu lapsia ajatellen. Se näkyy niin, että esimerkiksi kalusteet ja lavuaarit on sijoitettu tavanomaista matalammalle tasolle.
– Lapsikäyttöä ennen kaikkea toivoisin, että lapsille suunniteltu mittakaava olisi jatkossakin rakennuksen keskeisiä ominaisuuksia, Lindh jatkaa.
Lindh vieraili koululla valtakunnallisena Arkkitehtuurin päivänä 3. helmikuuta, kun koulun neljäsluokkalaisen Joafiina Teiskosen teos palkittiin Alvar Aalto -kouluille järjestetyn ovenkahvan suunnittelukilpailun voittajana.
Tehtaanmäen koulu on suunniteltu pieniä koululaisia ajatellen, ja esimerkiksi kalusteet ja lavuaarit ovat tavallista matalampia.Antro Valo / Yle
Leirikoulupaikka tai tutkijoiden residenssi?
Tommi Lindhinmukaan rakennuksella on Aallon tuotannossa ainutlaatuinen rooli.
– Ei voi sanoa, että tämä olisi harjoituskappale, vaikka tämä on Aallon ainoa 1930-luvun koulu. Vähän kuin Paimion parantolan kohdalla: vaikka se oli Aallon ensimmäinen sairaala, heti tuli napakymppi, hän sanoo.
Jos rakennus ei voi jatkossa toimia kouluna, Lindh nostaa esiin myös muita käyttömahdollisuuksia.
– Koulukäyttö olisi erinomainen, mutta on myös koulutuskäyttö ja leirikoulut. Se voisi olla tutkijaresidenssi, erilaisten työpajojen järjestämispaikka tai jopa kansainvälinen keskus, koska jo pelkästään se, että rakennus on Aallon suunnittelema, varmasti kiinnostaa monia, Lindh pohtii.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tekee parhaillaan Kouvolan kaupungille selvitystä siitä, mitä käyttöä koululle voisi tulevaisuudessa olla.
Esiselvityksessä käydään läpi uusia toimintamahdollisuuksia, niiden edellytyksiä sekä tilojen mahdollisia uusia käyttäjiä. Selvityksen on tarkoitus pohjustaa laajempaa hanketta, jolle haetaan myöhemmin erillistä rahoitusta.
Asiantuntijoiden mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen maanantaina esittämät ilmastotoimet eivät ole riittäviä, vaikka suunta on oikea. Hallitus on linjannut tekevänsä Suomesta hiilineutraalin jo vuoteen 2035 mennessä.
Asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan hallituksen päätöksiä Ylen A-studiossa.
– 2035 tulee todella nopeasti, 15 vuotta on laajojen laitosinvestointien kannalta varsin lyhyt aika, ja nyt ei vieläkään muuten kuin teollisuuden osalta tehty mitään konkreettista, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.
– Tarvittaisiin lisää uskallusta ja poliittista tahtoa ja ihan vastuunkantoa. Siitä hyötyisivät kansalaiset ja koko yhteiskunta, toteaa WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Laukkanen muistuttaa, että teollisuuden päästöt ovat vain viidesosa kokonaispäästöistä, minkä lisäksi suurten päästövähennysten aikaansaaminen on teollisuudesta kallista ja vaikeaa.
Helsingin Vuosaaressa järjestetyn ilmastokokouksen päätteeksi hallitus ilmoitti odotetusti perustavansa ilmastorahaston vauhdittamaan teollisuuden päästövähennyksiä. Yle uutisoi rahastohankkeesta jo viime perjantaina.
WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen pitää rahastoa askeleena eteenpäin, mutta haluaa katsoa sitä suhteessa valtion muuhun rahan käyttöön.
– Meillä on tänäkin vuonna vielä valtion budjetissa ympäristölle haitallisia tukia pitkälti yli 3 miljardia, mitä pystyttäisiin siirtämään sieltä ongelmien ylläpitämisestä aidosti ratkaisujen vauhdittamiseen.
VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanenlisää, että on todella vaikea arvioida, minkälaisia päästövähennyksiä ilmastorahaston avulla pystytään tuottamaan.
– Yksin tällainen innovaatiotoiminnan tukeminen ei kovin tehokkaasti auta vähentämään päästöjä – siitä meillä on laaja tutkimusnäyttö taloustieteessä.
Hiilinielut jäivät huomiotta
Lisäksi hallitus linjasi laskevansa teollisuuden sähköveroa EU-minimiin asteittain ensi vuodesta alkaen. Samalla teollisuuden saamista fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksista luovutaan.
Tämä tulisi kannustaa teollisuutta käyttämään sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.
Laukkasen mukaan hallituksen hiilineutraaliustavoite edellyttäisi sitä, että Suomen energiantuotannosta tulisi likipitäen päästötöntä. Maanantaisilla päätöksillä siihen ei vielä päästä.
– Pelkästään sähköveron alentaminen ilman, että samalla kiristetään fossiilisten polttoaineiden verotusta, ei tuota kovin suuria päästövähennyksiä.
Turpeen verotukeen ei ilmastokokouksessa puututtu, vaikka asiantuntijat olivat etukäteen painottaneet kysymyksen merkitystä.
Laukkasen mukaan turpeen veroedun poistaminen olisi ollut myös ilmastotoimien kustannusten kannalta halvempaa kuin hallituksen nyt esittämät toimet.
Mia Rahunen puolestaan muistuttaa hiilen sidonnan tärkeydestä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
–Toinen asia, johon olisi toivottu kiinnitettävän huomiota, on hiilinielujen kasvattaminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, mikä hallitusohjelmassa lukeekin, mutta nyt ne toimet edelleen puuttuvat.
Rahusen mukaan hiilinieluja voidaan kasvattaa esimerkiksi lisäämällä metsien ja soiden suojelua, siirtymällä avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja pienentämällä hakkuumääriä niin, että ne ovat kestävällä tasolla.
Koronaviruksen vaatimien kuolonuhrien määrä jatkaa kasvuaan Kiinassa. Varhain tiistaina viranomaiset raportoivat 64 uutta kuolemantapausta, jotka kaikki ovat viruksen ydinalueelta Hubein maakunnasta.
Tiistaiaamuna myös Hongkongista raportoitiin ensimmäinen koronaviruksen kuolonuhri, nostaen kuolonuhrien määrän 65:een.
Yhteensä virukseen on kuollut Kiinassa 426 ihmistä. Pelkästään Hubeissa koronavirukseen on kuollut 414.
Koko maassa virukseen on vahvistetusti sairastunut yli 20 400 ihmistä, Kiinan viranomaiset kertoivat varhain tiistaina. Uusia tapauksia raportoitiin yli 3 200. Valtaosa tapauksista on todettu Hubein maakunnassa.
Hubeissa todettiin yli 2 300 uutta tartuntaa. Yhteensä Hubein tartuntatapauksia on vahvistettu reilut 13 500.
Ensimmäiset tiedot ennestään tuntemattomasta koronaviruksesta saatiin Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin miljoonakaupungista joulukuun lopulla. Viruksen uskotaan lähteneen leviämään Wuhanin torilta, jolla oli myynnissä villieläimiä.
Tartuntatapauksia on todettu yli 20 maassa, mukaan lukien Suomessa, jossa kiinalaisturistilla todettiin tartunta. Ensimmäinen Kiinan ulkopuolinen kuolemantapaus vahvistettiin sunnuntaina, kun kiinalaismiehen kerrottiin kuolleen koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen Filippiineillä.
Koronavirus on tappanut Kiinassa enemmän ihmisiä kuin sars-virus 2000-luvun alussa. Sars-virus tappoi 349 ihmistä Kiinassa vuosina 2002–2003. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi.
Risteilijä karanteenissa Japanissa koronavirusvaaran vuoksi
Japani on pannut karanteeniin Diamon Princess -risteilijän Jokohaman satamassa tiistaina sen jälkeen, kun yhdellä aluksesta jo poistuneella matkustajalla todettiin virustartunta Hongkongissa. 80-vuotias mies oli poistunut risteilijältä viime viikolla.
Aluksessa on 2 500 matkustajaa ja tuhat miehistön jäsentä. Terveysviranomaiset ovat olleet laivassa tarkastamassa kyydissä olijoiden kuntoa.
Risteilijä saapui Jokohamaan maanantai-iltana. Kyodo-uutistoimiston haastatteleman matkustajan mukaan matkustajille on kerrottu, että laivan lähtö siirtyy vuorokaudella.
Laiva asetettiin karanteeniin myös lauantaina Nahan satamassa maan eteläosassa.
Japani on lauantaista saakka kieltänyt maahantulon ulkomaiden kansalaisilta, jotka ovat oleskelleet Kiinassa Hubein maakunnassa viime viikkoina. Pääsy maahan on estetty myös niiltä Kiinan passin haltijoilta, joiden passi on myönnetty Hubeissa.
Japanin terveysministeriön mukaan maassa oli todettu maanantaihin mennessä koronavirus 20 ihmisellä.
