Joulukuun puolivälissä lähes 120 henkeä työllistävällä salaattitehtaalla oli lämmin joulutunnelma. Joulupuuron lomassa työntekijöille kerrottiin, miten päättyvä vuosi olisi yksi tehtaan 30-vuotisen historian parhaista. Jo aiemmin uusi omistaja oli kertonut tiedotusvälineissä, että yritys suunnitteli toiminnan laajentamista.

Tammikuun 15. päivä työntekijät oli kutsuttu palaveriin aamulla kello 9.30. Työntekijät odottivat kuulevansa toimitusjohtajan katsauksen, jossa käytäisiin läpi edellisvuotta. Toisin kävi.

Syksyllä aloittanut toimitusjohtaja kertoi yt-neuvotteluista, joiden tarkoituksena oli sulkea Juvan tehdas ja keskittää toiminnot pääkaupunkiseudulle.

– Se oli täydellinen yllätys ja järkytys. Moni työntekijöistä itki. Toimitusjohtaja luki tekstiä suoraan paperilta hyvin vaikean näköisenä, Esa Teittinen kertoo.

Teittinen on työskennellyt salaattitehtaalla vajaat kaksi vuotta. Monet työntekijät ovat työskennelleet tehtaalla yli 10 vuotta.

– On myös perheitä, joista molemmat vanhemmat ovat tehtaalla töissä, Esa Teittinen kertoo.

Hän myöntää, että tulevaisuus askarruttaa, sillä pienellä paikkakunnalla työmahdollisuudet ovat vähissä.

– Silloin pari vuotta sitten tuntui suorastaan lottovoitolta, kun tällainen 56-vuotias sai kotiseudultaan vakituisen työpaikan. Ei tullutkaan työtä, jota voi tehdä eläkkeelle saakka.

Esa Teittisen mukaan joulun alla työntekijöitä kehotettiin lepäämään hyvin, sillä tehtaalla ja tekijöillä olisi edessä kiireinen vuosi.

Vihannesbisneksen juuret 1970-luvulla

Salicon juuret juontavat Juvalla 1970-luvulle saakka. Maataloudessa työpaikat vähenivät, eikä korvaavia työpaikkoja ollut helppo löytää.

Juvalla kehiteltiin ajatus vihannesviljelystä. Pian Etelä-Savon keskellä sijaitsevalta alueellta löytyi joukko nuoria viljelijöitä, jotka vaihtoivat maidontuotannon vihannesviljelyyn.

Samalla Juvalle perustettiin kunnan tukemana vihannesten ja juuresten varastoimiseen, jalostamiseen ja jakeluun keskittyvä yritys, Mehevä Oy.

Koko hanke sai nimen Juva-suunnitelma. Mehevä opasti vihannesviljelyyn, osti sadon, varastoi ja kauppakunnosti vihannekset markkinoille. Mehevästä tuli pian poliittisille päättäjille kuuma peruna.

Elintarvikeketjun rakentaminen oli alkuvaiheessa vaivalloista ja kunnankin rahaa paloi miljoonakaupalla. Tappioita kuitattiin osakepääoman korotuksilla, joissa kunta joutui olemaan mukana. Mehevän tarinan päättyessä kunta maksoi viljelijöiden useiden miljoonien markkojen saatavat omasta kassastaan.

Ala opittiin pikkuhiljaa kantapään kautta. Vanhojen peruna- ja vihannesvarastojen keskelle nousi tehdas, ja sen vetäjäksi löytyi kokenut alan yritys.

Yksi onnenpotkuista tapahtui 1980-luvun lopulla, kun asiakkaaksi tuli pikaruokaketju McDonald's. Kotimaisen satokauden ajan vihannekset tulivat lähiympäristön pelloilta, talvikaudella ne tuotiin Etelä-Euroopasta, lähinnä Espanjasta Juvalla pilkottavaksi.

Yritys kasvoi, sillä kuluttajat ja sen mukana myös kaupan keskusliikkeet intoutuivat ostamaan pilkottuja salaatteja valmiiksi pakattuina.

Famix-nimen saaneen salaattitehtaan omisti joroislainen Fanifarm Oy. Ennen vuosituhannen vaihdetta yritys kaupattiin ruotsalaiselle Ab Salicolle, joka muodosti Juvalle Salico Oy:n.

Maanantaina töihin, keskiviikkona yt-ilmoitus

Mutta palataanpa tammikuun 2020 puoliväliin. Esa Kääriäinen aloitti työt salaattitehtaalla maanantaiaamuna 13. tammikuuta. Työsopimus allekirjoitettiin samana päivänä kello 15 aikoihin.

Kääriäisen allekirjoittama työsopimus oli määräaikainen ja mittaa sillä oli vuosi. Koeaika oli kuusi kuukautta.

– Keskiviikkoaamuna työkaverit sanoivat, että mennään palaveriin. Porukka arveli, että siellä kerrotaan viime vuoden yhteenvetoa, Esa Kääriäinen kertoo.

Kääriäinen oli päätynyt Salicolle tuttujen suosituksesta. Mies oli paiskinut vuoden vaihteeseen asti töitä paikkakunnan toisessa elintarviketehtaassa Kruunu Herkussa.

– Siellä tein iltavuoroa, mutta kahden pienen pojan kanssa iltavuorot ovat hankalia, Kääriäinen kertoo.

Vielä kaksi viikkoa yt-neuvotteluiden jälkeen Kääriäinen on omasta tulevaisuudestaan epävarma. Koeajalla työnantaja voisi antaa potkut vaikka välittömästi. Toistaiseksi mies on saanut käydä töissä normaalisti.

"Tarvitsemme henkilökuntaa jatkuvasti eri tehtäviin"

Salicon toimitusjohtaja Jussi Armanto muistuttaa, että päätöstä Juvan tehtaan sulkemisesta ei ole tehty.

– Olemme yhteistoimintamenettelyssä, koska meillä on suunnitelmia, joissa Juvalla oleva toimipiste mahdollisesti lopetettaisiin. Tällaista päätöstä ei siis ole olemassa.

Uusi työntekijä palkattiin Armannon mukaan pari päivää ennen yt-neuvottelujen alkua sen takia, että uusia työntekijöitä tarvitaan.

– Tuotantomme Juvalla jatkuu normaalisti yhteistoimintamenettelystä huolimatta ja tarvitsemme henkilökuntaa jatkuvasti eri tehtäviin.

Salicon omistaa Ruotsin Helsingborgissa pääkonttoriaan pitävä Greenfood Ab. Sen suurin omistaja on pääomarahasto Nordic Capital.

Greenfood osti kesällä 2019 Suomesta myös Apetin tuoretuotteiden liiketoiminnot. Apetitin mukana Greenfoodille siirtyi Helsingin Kivikossa sijaitseva tehdaskiinteistö. Siellä työskentelee saman verran kuin Juvalla, noin 120 työntekijää.

Apetit-kaupan jälkeen Greenfoodilta kerrottiin, että Kivikossa on tarkoitus tehdä kuluttajille menevät tuotteet ja Juvalla tehdään hotelli- ja ravintolapuolelle sekä suurkeittiöille menvät tuotteet.

Toimitusjohtaja Jussi Armannon mukaan Juvan tehtaan sulkemissuunnitelman ja käytävien yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kuusi viikkoa kestävät yt-neuvottelut alkoivat 21. tammikuuta.

– Toimimme tuoreiden vihanneksien ja hedelmien parissa ja tuotteiden tuoreus ja säilyvyys ovat ensisijainen kilpailutekijä meille. Asiakkaamme haluavat tuotteet ravintoloihin ja kauppoihin samana päivänä kuin ne yrityksessämme jalostetaan. Siksi meille on tärkeää olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme. Suurin osa volyymistamme toimitetaan pääkaupunkiseudulle.

Jussi Armanto ei osaa sanoa tarkkaa ajankohtaa, jolloin suunnitelmaan Juvan yksikön sulkemisesta päädyttiin..

– Asia kypsyi keskusteluissa asiakkaiden kanssa. Varmaan se hallituksen kokouksen ajankohta kalenterista löytyisi.

Armanto korostaa, että Juvan toimipisteen sulkemisella ei haeta säästöjä, vaan sujuvampaa logistiikkaa.

– Mahdolliset säästöt ovat vain toissijainen tavoite.

Kaverit muistivat vitsillä

Esa Kääriäinen näyttää tekstiviestiä, jonka edellinen työnantaja lähetti ennen joulua. Siinä ilmoitettiin “iloinen asia”, että Kääriäisen työsopimus on vakinaistettu.

– Se oli tietysti hieno uutinen, mutta päivävuorojen takia vaihdoin Salicolle, jota kaverit olivat suositelleet. Siellä tuntui olevan oikein hyvä henkikin siihen yt- ilmoitukseen saakka. Ja jopa neuvotteluiden alkamisen jälkeenkin.

Entiseen paluun mahdollisuudesta mies ei tiedä, eikä pienten poikien hoitamisen ja iltavuoron yhteensovittaminen ole edelleenkään houkutteleva vaihtoehto.

– Kaveri soitti uutisesta kuultuaan ja sanoi, ettei sinun työmahdollisuudet taida kovin kummoiset taida olla. Sait lopetettua tehtaankin kahdessa päivässä, Kääriäinen jaksaa virnistää savolaisen huulenheitolle.

Epävarmassa tilantessa juvalaissyntyisen Kääriäsen tilanteessa on sentään jotain hyvääkin.

– Pojat sanoivat, että iskä, nyt sinulla enemmän aikaa olla meidän kanssa.

Kunta odotti päinvastoin kasvua

Tehtaan sulkemissuunnitelma oli täydellinen yllätys myös Juvan kunnalle. Kunta on ollut mukana vihannestoimialan kehittämisessä tiiviisti lähes 50 vuotta. Tällä hetkellä kunta omistaa alle puolet tehdaskiinteistössä.

Juvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hännisen (kesk) mukaan tehtaan lopettaminen olisi suuri pettymys Juvalle. Kunta odotti päinvastaisia tietoja. Salico oli syksyllä kertonut suunnitelmistaan palkata uusia työntekijöitä muun muassa Länsi-Savo-lehdessä.

- Meillä oli keskiviikkoaamuna palaveri kunnassa. Kunnanjohtaja lähti käymään välillä Salicolla, jonne hänet oli kutsuttu käymään. Ajattelimme, että asia koskee laajennusinvestointia. Niin myönteisiä viestejä yhtiö oli välittänyt myös työntekijöille. Kunnanjohtaja Mervi Simoska palasikin hyvin allapäin ja poissaolevana, Jaakko Hänninen kertoo.

Myös tieto yhteisen kiinteistöyhtiön hallituksen kokouksesta tuli juvalaiselle osapuolelle edellisviikolla ilman tietoa asiasisällöstä.

– Tieto oli suorastaan masentava ja vei hetken aikaa sisäistää se. Vasta muutamia vuosia aiemmin yritys oli tehnyt merkittäviä investointeja Juvalle ja kunta oli mennyt kiinteistöyhtiöön mukaan. Kaikki näytti auvoisalta ja eteenpäinmenevältä, Jaakkko Hänninen sanoo.

Reilun 100 työpaikan menetys on 6 000 asukkaan kunnalle iso takaisku. Sen pelätään kiihdyttävän väestökatoa ja kuihduttavan ennestään hiljaista asuntokauppaa.

– Kovin isku tämä on tietysti perheille, joista molemmat saattavat olla tehtaassa töissä.

Hänninen uskoo, että vihannesviljelyn ja -jalostuksen taru ei Juvan seudulla lopu, vaikka tehdas suljettaisiin. Juvalla toimii Turakkalan puutarha ja naapurikunnassa Joroisissa Järvikylän kartano, tunnettuja salaattien toimittajia molemmat.

Järvikylän kartanon omistava Grotenfeldtin suku omistajaa myös Kruunu Herkku Oy:n valmisruokatehtaan.

Myös viljelijöissä on nuorta polvea. Jos Salico lähtee, kunnan tavoitteena on löytää tiloihin samantyyppistä toimintaa mahdollisimman pian.

–Elintarvikkeiden jalostus on meillä jatkossakin vahvaa, Hänninen muistuttaa.

Kunnanhallituksen vetäjän mukaan kyselyitä uudehkoille tiloille on jo tullut. Ajatukset Salicon päätöksentekijöiden suuntaan ovat vielä mollivoittoisia.

–En viitsi syvimpiä tuntoja sanoa, mutta käsitykseni ruotsalaisesta yrityskulttuurista oli aivan toinen. Asia tuotiin julki muutamalla lauseella, ei neuvotellen eikä avoimesti.

Britannia eroaa ensi yönä EU:sta. Kokosimme tähän artikkeliin lyhyet vastaukset tärkeimpiin brexit-kysymyksiin.

Mitä tänään tapahtuu?

Britannia eroaa vihdoin EU:sta perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Käytännön vaikutuksia on juuri nyt vain vähän, koska EU-eron jälkeen alkaa siirtymäaika. Sen aikana Britannia noudattaa yhä EU:n sääntöjä.

Britanniaan voi matkustaa kuten ennenkin, ja kauppa sujuu entiseen tapaan.

Voit seurata brexit-päivän tapahtumia hetki hetkeltä päivittyvässä artikkelissa.

Mitä lähiaikoina tapahtuu?

Britannia ja EU alkavat neuvotella kauppasopimuksesta.

Koska Britannia jättää EU:n vapaakauppa-alueen, sen täytyy solmia uusi kauppasopimus EU:n kanssa. Sopimuksella on kiire. Se on saatava aikaan ennen tämän vuoden loppua, jolloin siirtymäaika päättyy.

Neuvotteluja käydään myös esimerkiksi sotilas- ja tutkimusyhteistyöstä.

Miksi brexit ei johtanutkaan kaaokseen, kuten pelättiin?

Ero tapahtuu hallitusti, koska EU ja Britannia saivat sovittua eron ehdoista.

Erosopimus solmittiin syksyllä, ja Britannian ja EU:n parlamentit hyväksyivät sen tammikuussa. Ilman sopimusta EU:n ja Britannian välillä olisi aloitettu tullitarkastukset yhdessä yössä.

Voiko sekasorto vielä tulla?

Jos EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut kaatuvat, ensi vuodenvaihteesta voi tulla kaoottinen.

On mahdollista, ettei valtava kauppasopimus tule valmiiksi määräajassa. Tässä tilanteessa Britannia irtautuu EU:n säännöistä ilman sopimusta. Se tarkoittaa tullitarkastuksia ja sekasortoa rajalle.

Miten kaaos yritetään välttää?

Britannia ja EU yrittävät saada sovittua tärkeimmistä asioista ennen vuodenvaihdetta.

Britannia ja EU keskittyvät neuvotteluissa tärkeimpiin asioihin: yhteisiin sääntöihin ja rajan yli liikkuvaan kauppaan. Jos edes näistä saadaan sopimus, ensi vuodenvaihteesta tulee hallitumpi.

Mitä Britannia haluaa tulevaisuudelta?

Britannian hallitus haluaa päättää itse kaupasta, maahanmuutosta ja yritysten sääntelystä.

Hallitus haluaa solmia kauppasopimuksia Yhdysvaltojen ja entisten Britannian alusmaiden, kuten Australian kanssa. Se toivoo, että Britannia voisi olla jälleen yksi maailman suurvalloista.

Britannian hallitus haluaa myös rajoittaa maahanmuuttoa EU:sta ja purkaa yritysten sääntelyä.

Mitä EU haluaa tulevaisuudelta?

EU haluaa pitää läheiset suhteet Britanniaan.

EU haluaa, että kauppa ja ihmiset virtaavat rajan yli mahdollisimman vapaasti. Se toivoo, että Britannia noudattaa myös jatkossa mahdollisimman paljon EU:n sääntöjä.

Voiko Britannia hajota brexitin takia?

Brexit on vahvistanut itsenäistymishaluja Skotlannissa.

Enemmistö skotlantilaisista vastustaa EU-eroa, ja osa heistä haluaisi irtautua Britanniasta. Britannian hallitus ei kuitenkaan salli uutta kansanäänestystä itsenäistymisestä.

Katso tästä illalla kello 23.00 Ylen erikoislähetys, jossa seurataan tunnelmia eron hetkellä

Mitä käy suomalaisille, jotka asuvat Britanniassa?

Suomalaiset voivat jäädä, jos he rekisteröityvät.

Britanniassa asuvat ja maahan tänä vuonna muuttavat suomalaiset saavat oleskeluluvan. Jos Britanniassa asuu viisi vuotta, lupa muuttuu pysyväksi. Oleskelu on rekisteröitävä kesäkuuhun 2021 mennessä.

Miten EU-ero vaikuttaa Suomeen?

Suomen talous voi kärsiä hieman, jos kauppa Britanniaan vähenee.

Suomen ja Britannian välinen kauppa todennäköisesti vähenee, vaikka EU:n ja Britannian kauppasopimus syntyisi. Joillekin tuotteille asetetaan tulleja, mikä vähentää kauppaa.

Viime vuonna noin neljä prosenttia Suomen viennistä päätyi Britanniaan.

Katso video, jossa toimittaja Petri Raivio kertoo brexitin seurauksista:

Lue myös:

Brexitiä juhlistetaan Lontoossa, Britannian lippu lasketaan salosta Brysselissä – Yle seuraa historiallista EU-eroa erikoislähetyksissä

"Kieltäydyn anomasta asemaa, jonka olen ansainnut" – Suomalaiset ovat hitaimpia oleskeluoikeuden hakijoita Britanniassa, mutta kohta on jo kiire

Brexitiä vastaan taistellut pariskunta jättää Britannian EU-eropäivänä – “Olen huolissani niiden puolesta, jotka eivät voi lähteä”

Että voi olla tyhmiä naisia!

Kuulin tämän lauseen useita kertoja, kun tein jokin aika sitten uutisjuttuja niin sanotuista artisti- ja rakkaushuijauksista.

Tässä jutussa kerrottiin, että laulaja Juha Tapion nimissä oli tehty Facebookiin valeprofiili. Artistin fanille oli lähetetty viesti, jossa kerrottiin, että laulaja on eroamassa, ja hän tarvitsisi 10 000 euroa eroprosessiin rahaa.

Mitä teki laulajan naisihailija?

Hän käveli pankkiin ja siirsi 10 000 euroa "Juha Tapiolle".

Nainen mainitsi auttamisoperaatiostaan pankkivirkailijalle, joka sai peruttua tilisiirron. Poliisi tutkii tapausta. Juha Tapiota ei epäillä rikoksesta. Hän ei edes tiennyt, että hänen nimeään käytettiin huijauksessa.

Mutta miksi nainen oli valmis antamaan 10 000 euroa Juha Tapiolle?

Ehkä hän vain oli äärimmäisen ystävällinen, ja hänellä sattui olemaan sopivasti tilillään ylimääräiset 10 000 euroa.

Tai ehkäpä hänen mielessään käväisi toive siitä, että hänellä saattaisi olla mahdollisuus päästä tekemään lähempää tuttavuutta Juha Tapion kanssa, kunhan ensin auttaisi miehen eroamaan vaimostaan.

Mikä ihmeen piip–poliisi sinä kuvittelet olevasi?

Miksi jotkut naiset lähettävät jopa satoja tuhansia euroja miehille, jotka eivät ole tunnettuja laulajia? Miehille, joita he eivät ole koskaan edes tavanneet?

Tätä asiaa pohditaan kiivaasti pankeissa ja poliisilaitoksilla, sillä rakkaushuijaukset ovat valtavan yleisiä.

Esimerkiksi Nordeasta ja OP ryhmästä kerrotaan Ylelle, että rakkaushuijauksia havaitaan joka päivä pankeissa.

Pankeissa on useita eri yksiköitä, joissa seurataan asiakkaiden epäilyttäviä tilitapahtumia.

Kun sellainen havaitaan, pankki on yhteydessä asiakkaaseen. Pankista kysellään hienovaraisesti, onko asiakas tietoinen, mihin rahat ovat siirtymässä.

Mitä vastaavat asiakkaat?

Jotkut huokaisevat helpotuksesta ja kiittävät kauniisti.

Mutta moni raivostuu.

Mikä ihmeen piip–poliisi sinä kuvittelet olevasi, tiuskaisi eräskin nainen pankkivirkailijalle (piip=naisen alapäätä kuvaava sana).

Tämä pankkivirkailijalle suuttunut suomalainen nainen oli lähettämässä ulkomaisen pankin tilille suuren summan rahaa. Se oli pankin arvion mukaan päätymässä huijareille.

Tästä tapauksesta kertoi minulle huijauksia tutkiva poliisi.

Poliisin mukaan monet ystävyys- ja sukulaissuhteet ovat katkenneet, kun rakkaushuijauksen uhri on suuttunut.

Huijareiden uhreja varoittavat usein myös ystävät ja sukulaiset.

He havahtuvat tilanteeseen usein siinä vaiheessa, kun somerakkauteen langennut nainen on jo menettänyt omat rahansa.

Uhri on lisäksi useissa tapauksissa ehtinyt avustaa somerakastaan lainarahalla, eikä pankki anna enää uutta lainaa.

Silloin huijauksen uhri kääntyy läheistensä puoleen.

Hän kertoo ihastuksestaan ja siitä, että tämä on tulossa pian Suomeen. Mutta sitä ennen miehelle pitäisi lähettää “vielä vähän lisää rahaa”. Vaikkapa siksi, että mies on pahaksi onnekseen joutunut juuri ennen Suomen reissua onnettomuuteen.

Näissä tilanteissa ystävä tai sukulainen usein sanoo, että rakastunut nainen saattaisi olla huijauksen uhri.

Silloin käy usein niin kuin hyvää tarkoittavalle pankkihenkilölle.

Rakastanut raivostuu.

Poliisin mukaan monet ystävyys- ja sukulaissuhteet ovat katkenneet, kun rakkaushuijauksen uhri on suuttunut.

Uhri on ajatellut, että muut ovat hänen rakkaudestaan vain kateellisia.

Me ihan jokainen haluamme, että joku rakastaisi meitä.

Me parisuhteessa elävät emme aina edes tajua, mitä se on, jos haluaisi parisuhteen, mutta sitä ei löydy mistään.

Millaista se on, kun kukaan ei odota sinua kotiin töistä, lenkiltä, työpaikan bileistä tai matkoilta.

Ja miltä se tuntuu, kun kukaan ei koskaan laita viestiä, että minulla on hirveä ikävä!

Niin kauan kuin henki pihisee, ihmisellä on halu löytää läheisyyttä ja rakkautta elämäänsä.

Ovatko rakkaushuijausten uhrit hyväuskoisia hölmöjä?

En ajattele niin.

Poliisin mukaan rakkaushuijaukset on tehty erittäin taidokkaasti. Luottamus uhriin rakennetaan suunnitelmallisesti ja hitaasti.

Rahaa ei yleensä koskaan pyydetä tutustumisen alkuvaiheessa.

Nuorimmat suomalaisuhrit ovat iältään noin 40-vuotiaita. Yläikärajaa ei ole.

Niin kauan kuin henki pihisee, ihmisellä on halu löytää läheisyyttä ja rakkautta elämäänsä.

Huijareita ei juuri koskaan saada vastuuseen teoistaan. Poliisi kuitenkin uskoo tietävänsä, että huijarit ovat pääosin nuoria miehiä, ja rahat päätyvät usein Nigeriaan tai sen lähivaltioihin.

Siellä päin maailmaa tiedetään, miten naista kohdellaan. Eräs rakkaushuijauksen uhri oli kuvaillut poliisille huijausviestejä näin.

– Sain valtavasti kehuja (rakkaushuijarilta). Jos oma mies olisi avioliiton aikana kehunut minua edes puolet siitä, emme olisi varmaan koskaan eronneet.

Meillä naisilla on erittäin suuri riski joutua rakkaushuijausten kohteeksi.

Kun rakkaus ottaa ihmisestä vallan, ollaan vaarallisella tiellä.

Siihen saumaan on hyvä iskeä.

Sen tiesi jo 1940-luvulla herra Auervaarakin, joka etsi naisuhrejaan lehti-ilmoituksilla.

Meillä naisilla on erittäin suuri riski joutua rakkaushuijausten kohteeksi, uhreista 90 prosenttia on naisia.

Naiset, pidetään huolta toisistamme!

Muistutetaan itsellemme ja läheisillemme, ettei oikeasta rakkaudesta pitäisi joutua maksamaan senttiäkään.

Yritetään myös muistaa rikoskomisario Hannu Kortelaisen kuolemattomat sanat:

Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusaiheista juttuja Ylelle. Hänen aviomiehensä muistaa yllättävän usein kertoa vaimolleen, että hän rakastaa tätä.

Lue myös:

Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Juha Tapiona esiintynyt huijari lähestyi fania ja pyysi 10 000:ta euroa – vain pankin väliintulo esti huijauksen

Naisten huijari Kreivi ei ollut kyläsonni vaan lipevä hurmuri

Erot kuntien verotuksessa ovat revenneet suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin, ja kuntien välisen verokuilun odotetaan jatkavan syventymistään lähivuodet.

Käytännössä verokuilu tarkoittaa sitä, että keskituloinen pariskunta maksaa kalleimman kuntaveron kunnassa lähes viisi tuhatta euroa enemmän veroja vuodessa verrattuna siihen, että asuisi halvimman verotuksen kunnassa.

Veroero kasvoi entisestään tänä vuonna, kun keskipohjalainen Halsua teki kuntaverojen Suomen ennätyksen ja nosti veroprosenttinsa 23,5:een. Kertakorotuksen suuruuskin on ennätystasoa: veroprosenttia nostettiin kertamätkäisyllä 1,5 prosenttiyksikköä. Myös Mikkelissä veroprosenttia nostettiin yhtä paljon.

Tämän jutun lopussa olevasta listasta näet, kuinka suureksi ero omassa kunnassasi kasvaa, kun sitä verrataan kevyimpään verottajaan.

Verokuilu syvenee entisestään

Kuntien väliset veroerot ovat kasvaneet vuosien mittaan ja Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että sama suunta tulee jatkumaan vielä pitkään. Siihen vaikuttaa tiukan kuntatalouden lisäksi se, että nyt nähdyt kovat kertakorotukset näyttävät mallia muillekin.

Punakallio uskoo, että Halsuan ja Mikkelin korotusten jälkeen muiden kuntien on "helpompi tulla perässä".

Yhden prosenttiyksikön korotukset ovat suhteellisen tavallisia, mutta puolentoista prosenttiyksikön korotuksiin kunnat uskaltautuvat harvoin. Pelkona on, että kallis veroprosentti karkottaa varsinkin keski- ja hyvätuloisia kuntalaisia naapurikuntiin.

Valitse: halvat verot tai halpa asuminen

Raskas tai kevyt verotus ei kuitenkaan kerro koko kuvaa, Punakallio muistuttaa.

Hänen mukaansa asumiskulut vaikuttavat ostovoimaan enemmän kuin kuntaveron erot. Esimerkiksi muuttopäätöksissä kuntavero ei yleensä ole ainakaan tärkein vaikuttaja.

Asumisen ja vuokrien kalleus huolestuttaa erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia ja siksi ne ovatkin pyrkineet välttämään veronkorotuksia.

Punakallio arvioi, että verokuilu kuntien välilä jatkaa leventymistään.

Kehitys on kuitenkin hidastumassa, sillä monessa kunnassa nähdään jo, että veroprosentin nostaminen ei juuri tuo lisää rahaa kassaan. Syynä on se, että kuntaveroa ei makseta lainkaan, jos vuositulot jäävät alle 15 600 euroon. Veroprosentin nostamisen vaikutus on sitä pienempi, mitä enemmän kunnassa on pienituloisia.

Esimerkki: keskituloinen pariskunta

Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laskelmassa on käytetty esimerkkinä pariskuntaa, jonka tulot edustavat suomalaista palkansaajien mediaania. Laskelman tarkemmat tiedot ovat jutun lopussa.

Kuntaveron suuruudella on huomattava vaikutus maksettuihin veroihin. Keskituloinen palkansaaja maksaa keskimääräisillä kunnallisveroprosenteilla noin 6 700 euroa kunnallisveroa ja valtion tuloveroa noin 430 euroa.

Katso tästä kuinka paljon enemmän keskituloinen pariskunta maksaa veroja sinun kunnassasi verrattuna kevyimpään verottajaan

Kerro jutun lopussa olevassa keskustelussa, vaikuttaako kuntavero päätökseesi asuinpaikasta.

Listalla on otettu huomioon valtionverotus ja sosiaalivakuutusmaksut sekä kunta- ja kirkollisvero. Kirkollisvero vaihtelee 1,0-2,0 prosentin välillä.

Naisella tulot ovat 37 308 ja miehellä 44 843 euroa vuodessa, jolloin kotitalouden vuositulot yhteensä ovat 82 151 euroa.

Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten vuoden 2018 mediaanipalkoista, joita on korotettu arvioidun ansiotason nousun mukaan: 2,5 % vuonna 2019 ja 3,0 % vuonna 2020 . Kuukausiansiot ovat 2 985 € ja 3 587 € vuonna 2020. Vuositulo yhteensä on palkka lomarahoineen eli 12,5 kk x kuukausipalkka.

Sosiaalivakuutusmaksut sisältävät sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun sekä alle 53-vuotiaan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun.

Poliisi epäilee Suomessa kauneuskirurgiapalveluja tarjonnutta lääkäriä lähes miljoonan euron veropetoksesta.

Itä-Uudenmaan poliisin mukaan Suomessa ja Virossa asuva mies jätti ilmoittamatta merkittävän osan ansiotuloistaan Suomen verottajalle vuosina 2010–2015.

– Kyse on useiden miljoonien liikevaihdosta ja vältettyjen verojen määrä on yli 920 000 euroa, sanoo rikoskomisario Mikko Kiiski Itä-Uudenmaan poliisista.

Lääkäriä epäillään törkeästä veropetoksesta. Lisäksi suomalaisnaista epäillään avunannosta törkeään petokseen.

Naisen rikosepäily liittyy siihen, että poliisin mukaan lääkäri oli myynyt palvelujaan tunnetun, Suomessa ja Virossa toimivan plastiikkakirurgian toimijan brändin kautta tai sitä hyväksikäyttäen. Poliisitutkinnan perusteella lääkäri maksoi tälle toimijalle korvausta, josta verot oli myös jätetty maksamatta.

Poliisin pitää toimintaa suunnitelmallisena ja sillä tavoiteltiin merkittävää taloudellista hyötyä.

Poliisin esitutkinta on lähes valmis ja juttu siirtyy helmikuun aikana Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston syyteharkintaan.

Australian pääkaupunkiin Canberraan on julistettu hätätila seudulla riehuvien maastopalojen takia. Kaupungin eteläreunalla palo on niellyt ainakin 21 500 hehtaaria maastoa.

Suuret maastopalot Canberran alueella ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Edellisen kerran kaupunkiin julistettiin hätätila maastopalojen takia vuonna 2003.

Nyt riehuvan palon kerrotaan syttyneen sotilashelikopterin laskeutumisvalosta.

Canberran eteläisten esikaupunkien asukkaita on kehotettu joko poistumaan alueelta tai ryhtymään aktiivisesti suojaamaan kotejaan tulelta.

Palon sammutustyötä vaikeuttavat erittäin kuuma, selvästi yli 40 asteen lämpötila sekä voimakas tuuli.

Australiaa ovat riivanneet valtavat maastopalot koko eteläisen pallonpuoliskon kesän ajan. Syyskuusta lähtien paloissa on tuhoutunut noin 120 000 neliökilometriä maastoa. Ala on kolmasosa Suomen pinta-alasta. Paloissa on kuollut 33 ihmistä ja 2 500 asuintaloa on tuhoutunut.

Luonnontieteilijät ovat laskeneet, että palot ovat tappaneet miljardi luonnoneläintä.

Sääennusteen mukaan erittäin kuuma ja tuulinen sää jatkuu Kaakkois-Australiassa vielä lauantaina. Etelästä on lähestymässä sadealue, joka levittäytyy ainakin rannikkoseuduille lauantai-illan ja sunnuntain aikana.

EDINBURGH Skotlannille Britannian EU-ero on surullinen päivä, mutta monet ovat myös vihaisia. Näin tämän päivän merkitystä luonnehti Skotlannin kansallispuolueen puheenjohtaja Nicola Sturgeon aamulla täällä Edinburghissa pitämässään puheessa. Samalla hän vaati, että Skotlannin on saatava järjestää uusi kansanäänestys itsenäisyydestä joko tämän tai ensi vuoden aikana.

Sturgeon on kuin sitkeä terrieri, joka puree jatkuvasti Britannian pääministerin Boris Johnsonin housunlahjetta. Taitavana ja voimakastahtoisena poliitikkona Sturgeon näkee, että brexit on tilaisuus toteuttaa kansanpuolueen haave itsenäisestä Skotlannista. Esteenä unelman toteuttamiselle on pääministeri Johnson, joka ei anna skoteille lupaa uuden kansanäänestyksen järjestämiselle.

Johnson haluaa pitää Yhdistyneen kuningaskunnan yhtenäisenä ja korostaa, että vuoden 2014 kansanäänestyksessä skotit torjuivat itsenäisyyden. Tuolloin itsenäisyysmieliset sanoivat, että kansanäänestys järjestetään vain kerran sukupolvessa.

Sturgeonin johtama SNP puolestaan painottaa, että tilanne on muuttunut nyt, kun Britannia eroaa Euroopan unionista. Skottien enemmistö äänesti EU-jäsenyyden puolesta ja joutuu nyt eroamaan unionista vastoin tahtoaan. SNP myös katsoo, että sillä on vahva mandaatti kansalta kansanäänestyksen järjestämiseen. Skotlannin vihreiden tuella puolue ajoi alueparlamentissa läpi päätöksen, jonka mukaan kansanäänestys pitäisi järjestää. Lisäksi puolue voitti Britannian joulukuun parlamenttivaaleissa 48 kansanedustajanpaikkaa. Se on merkittävä enemmistö, sillä Skotlannista valitaan 59 kansanedustajaa Britannian parlamenttiin.

Skotlannin terrierin räksytys ei kuitenkaan tehoa konservatiivipääministeri Johnsoniin, joka ei aio antaa lupaa uudelle itsenäisyysäänestykselle. Sturgeon kuitenkin laskee, että Johnsonin tiukka kanta nostaa itsenäisyyshankkeen kannatusta, koska EU-jäsenyyden kannatus on niin korkeaa Skotlannissa.

Tämän vuoden aikana tämä mittelö on yksi keskeisistä brittipolitiikan taistelutantereista. Pääministeri Boris Johnson pystyy viemään Britanniassa läpi haluamansa brexitin suuren parlamenttienemmistönsä turvin eikä vaalitappion musertamasta Työväenpuolueesta ole konservatiiveille vastusta.

SNP on nyt Britannian todellinen oppositiopuolue ja Sturgeon tietää sen. Puolue on valmis jopa mittauttamaan itsenäisyyden suosion neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, jos sellaisen järjestäminen todetaan lailliseksi. Itsenäisyysmieliset skotit ajavat siis tavoitettaan sitkeydellä, mutta eivät aio lähteä Katalonian tielle järjestämällä laittoman kansanäänestyksen. Kuluneen vuoden aikana kannattaa siis seurata, mitä tapahtuu täällä Skotlannissa.

Lue myös:

Sturgeon: Skotlanti harkitsee "kaikkia järkeviä vaihtoehtoja", jos Britannian hallitus yrittää estää itsenäisyysäänestyksen

Ulkoministeriöön on etsitty uutta viestintäjohtajaa koko syksyn ja talven. Tällä viikolla koko homma meni pipariksi, kun nimityksen viimeistelyvaiheessa huomattiin, että hakuilmoitukseen oli pujahtanut pieni muotovirhe.

Ulkoministeriön henkilöstöjohtajana vielä tänään toiminut Pirjo Tulokas pahoittelee noloa tilannetta.

– Näin meille on käynyt ja tämä on tietysti ollut minun vastuullani. En ole sitä viranhaun avaamista vahtinut kunnolla ja sinne hakuilmoitukseen on putkahtanut muotovirhe. Meillä ei ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin avata viranhaku uudelleen, Tulokas toteaa.

Oikeuskanslerinvirasto havaitsi nimitysasian käsittelyn viime metreillä, että hakuilmoituksesta oli jäänyt pois vaatimus johtajakokemuksesta.

Pirjo Tulokas siirtyy huomenna uuteen tehtävään, ulkoministeriön hallintojohtajaksi. Nimityksestä kerrottiin torstaina valtioneuvoston istunnon jälkeen.

Viestintäjohtajan lisäksi ulkoministeriöön etsitään nyt uutta henkilöstöjohtajaa.

Tulokas ennakoi, että ikävää tilannetta ratkotaan ulkoministeriössä maanantaina. Viestintäjohtajan ja henkilöstöjohtajan virat laitetaan hakuun ja ylimenokauden ajan tehtäviä hoidetaan viransijaisvoimin.

Ulkoministeriön edellinen viestintäjohtaja Jouni Mölsä siirtyi syyskuun alussa tasavallan presidentin viestintäpäällikköksi ja kabinetin jäseneksi.

Entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) pitää brexitiä tappiona Suomelle. Aho oli pääministerinä, kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995.

– Meidän vaikutusvaltamme unionissa on Britannian lähdön jälkeen pienempi. Se johtuu yksinomaan siitä, että meillä on niin paljon samankaltaisia intressejä Britannian kanssa. Olemme erittäin paljon ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Britannian kanssa käytävä kauppa on ollut isoa kannaltamme, Aho sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Ahon mukaan yhteisiä intressejä on myös monilla muilla alueille, kuten tieteessä ja teknologiassa.

– On selvää, että kun samankaltaisilla intresseillä varustettu iso maa lähtee pois, se on tappio Suomelle.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ole samaa mieltä Ahon kanssa.

– En jaa tulkintaa. Toki tunnistan hyvin sen, että Suomelle tärkeä kumppani lähtee. Vaikutusvallassa on kuitenkin lopulta kyse siitä, että pitää vaikuttaa. On kysymys siitä, millä tavalla Suomi toimii osana unionia ja kuinka aktiivinen Suomi on, Tuppurainen sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Tuppuraisen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on aktiivinen jäsenmaan unionin eturivissä.

Moskovan tammikuu on ollut lämpöisin sitten vuoden 1879, jolloin kaupungissa alettiin tehdä nykyaikaisia mittauksia.

Meteorologi Lyudmila Parshina Venäjän sääpalvelusta kertoo, että pitkän ajan keskimääräinen lämpötila Moskovassa liikkuu tammikuussa nollan asteen tienoilla.

Nyt kuluneen tammikuun keskimääräinen lämpötila oli 9,3 astetta korkeampi kuin tavallisesti. Aiempi tammikuun keskimääräinen lämpötilaennätys rikottiin 1,5 asteella.

Parshina ei halua ottaa kantaa siihen, että onko pääkaupungin tammikuun keväisten säiden taustalla ilmastonmuutos.

Moskovassa on tällä hetkellä myös poikkeuksellisen vähän lunta. Lumensyvyys oli kaupungissa tammikuussa keskimäärin seitsemän senttimetriä, kun yleinen tammikuun lumensyvyyden keskiarvo on 32 senttimetriä.

Keväistä tammikuuta edelsi Moskovassa vuosisadan lämpöisin joulukuu. Lisäksi tilastoista käy ilmi, että viime vuosi oli Venäjän mittaushistorian kaikkien aikojen kuumin.

Moskova alkoi tilastoida säätiloja vuonna 1879 ja vuonna 1891 tilastoja ryhdyttiin keräämään koko Venäjän osalta.

Lue myös:

Moskova ihmeissään ennätyslämpimästä säästä – Kukat kukkivat, lumesta ei tietoakaan

Metsäteollisuuden laajoiksi lakoiksi yltynyttä työehtoriitaa soviteltiin perjantaina valtakunnansovittelijan toimistolla. Neuvottelut päättyivät illansuussa eikä sovintoesitykselle löytynyt vielä eväitä.

Sovittelua päätettiin jatkaa maanantaina. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelijat palaavat valtakunnan sovittelijan luokse maanantaina kelo 12.

Sovittelussa olivat tänään koolla paperi-, sellu- ja kartonkityöntekijöitä edustavan Paperiliiton sekä työnantajaliitto Metsäteollisuuden edustajat, jotka olivat varautuneet jatkamaan neuvotteluja "vaikka aamuun asti".

Metsäteollisuuden etujärjestön työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén toivoi, että lakot saataisiin loppumaan mahdollisimman pian. Hänen mukaansa kaikkien pitäisi ymmärtää, että tilanne ei ole kenellekään eduksi.

– Kello käy, Hakulista ei näy. Tässä ollaan poltettu palkankorotukset, kohta lomatkin pitkäksi aikaa. Mittavaa vahinkoa tulee, Hollmén sanoi päivällä.

Metsäalan lakko sulki maanantaina paperi-, kartonki ja sellutehtaita sekä sahoja ja vaneritehtaita ympäri Suomen. Paperikoneet sulkeva lakko kestää kolme viikkoa ja työnantaja on ilmoittanut kolmen päivän työsulusta.

Hollménin mukaan kaikki ratkaisun synnyttämiseen vaadittavat elementit ovat pöydällä, ja työnantaja on valmis tekemään ratkaisuja nopeastikin.

– Kyse on vain siitä, löytävätkö osapuolet toisensa ja yhteisen tahtotilan, Hollmén totesi.

– Sopimusta ei kuitenkaan synny ennen kuin päästään yhteisymmärrykseen kustannuskilpailukykyä parantavasta ratkaistusta, eli matkaa on vielä.

"Ei tietenkään käy, että kiky-tunnit katoavat noin vain"

Myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala oli toiveikas, kuten tiistainakin, kun neuvottelijat olivat viimeksi koolla valtakunnansovittelijan pakeilla. Tuolloin läpimurtoa ei syntynyt.

– Nyt ollaan tehty uusia reittisuunnitelmia siihen, että päästäisiin sopimukseen, Vanhala muotoili.

Vanhala sanoi, että tilanne ei mene helpompaan suuntaan.

– Pitää muistaa, että perässä tulee isoja liittoja, kuten PAM ja JHL, jotka joutuvat käymään saman taistelun, hän viittasi kiky-tunteihin.

Vanhalan mukaan eroon pääseminen kiky-tunneista eli 24 vuotuisesta lisätyötunnista on edelleen palkansaajapuolen tärkeimpiä tavoitteita ja neuvottelujen vaikein asia.

– Pitäisi päästä puhumaan koko sopimuksesta, eikä pyöriä tämän ympärillä, Vanhala sanoi.

Työnantajaa edustava Hollmén sanoi, että kiky-tunnit ovat palkansaajapuolelle erittäin tärkeä kysymys. Hän ei halunnut kommentoida, onko työnantaja valmis luopumaan kiky-tunneista, jos sopimus on muuten tyydyttävä.

– Se ei tietenkään käy, että meiltä noin vain katoavat kiky-tunnit sopimuksesta. Pitää löytää kokonaisuus, joka parantaa kustannuskilpakykyä.

"Sopu ehkä mahdollinen, ehkä ei"

Lyhytsanainen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala sanoi keskipäivällä, että sopu on ehkä mahdollista saada aikaan, ehkä ei.

Aamupäivällä sovittelussa olivat mekaanisen metsäteollisuuden edustajat, mutta sopua ei löytynyt. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona.

– Mekaanisessa metsäteollisuudessa vastapuoli lähtee siitä, että ratkaisua ei synny ennen kuin sitä syntyy muissa pöydissä, eli paperi- tai kemianteollisuudessa, Jyrki Hollmén sanoo.

– Tämä hankaloittaa neuvotteluja mekaanisen puolella merkittävästi.

Britannia erosi EU:sta viime yönä

Pitkä brexit-saaga on viimein loppu: Britannia irrottautui Euroopan unionista viime yönä. Lontoossa oli yöllä EU-eroa kannattavia ja sitä vastustavia mielenosoituksia. Katso Ylen suoraa lähetystä aiheesta kello 9:stä alkaen ja lue uusimmat käänteet samasta jutusta.

Moottoripyöräilijöitä on kahdenlaisia: heitä, jotka ovat kaatuneet – ja heitä, jotka eivät vielä ole

Moottoripyöräilijä tietää, että prätkällä ajo on vaarallista. Moni moottoripyörällä kuollut ei olekaan moottoripyöräilijä. Joka viidennellä kuolleella ei ole ollut moottoripyörään oikeuttavaa ajokorttia. Tyypillisin moottoripyöräonnettomuudessa kuollut on 33-vuotias mies, joka suistuu tieltä ja törmää esteeseen kovalla vauhdilla. Naisia kuolleiden joukossa on vain harvoin.

Facebook paljastaa, miten yhtiö seuraa sinua palvelun ulkopuolella

Facebook kerää sinusta tietoja koko ajan. Ei vain silloin, kun jaat palvelussa lomakuvia tai kommentoit ystäviesi julkaisuja. Koko ajan. Myös silloin, kun olet sulkenut sovelluksen tai kirjautunut ulos facebook.comista. Facebook julkaisi tiistaina työkalun, jonka avulla käyttäjät näkevät, mitä tietoja Facebook on heistä kerännyt palvelunsa ulkopuolelta.

Trump voi huokaista helpotuksesta

Presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiin ei ole tulossa uusia todistajia tai todisteita. Republikaanienemmistöinen senaatti hylkäsi äänin 51–49 demokraattien vaatimukset saada uusia todisteita senaatin nähtäväksi. Uusista todistajista erityisesti Valkoisen talon entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton olisi ollut kiusallinen Trumpille. Hän on juuri kirjoittanut kirjan presidentin Ukrainaa koskevasta päätöksenteosta.

Tänään sataa taas monin paikoin

Tänään sataa lunta, räntää ja vettä aamusta alkaen. Päivällä lounaasta saapuu voimakkaampi sadealue, jonka sade tulee lounaassa vetenä, mutta muuttuu iltaa kohti sisämaassa lumeksi. Pohjanmaan seudulta Keski-Suomen kautta kaakkoon ulottuvalla alueella lunta kertyy lauantain aikana 5-10 senttimetriä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Teisitkö, ettei meillä ole taistelu vain lihaa ja verta vastaan, vaan myös henkimaailman pahoja olentoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan?

Jos tiesit, saatat olla vuosituhannen vaihteen lapsi tai nuori, jota on varoiteltu saatananpalvonnasta.

Jos et tiennyt, tämän jutun jälkeen tiedät.

Alussa esitetty kursivoitu kysymys on peräisin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen pro gradu -työstä 21 vuoden takaa. Kyllä, kasvatustieteen laitoksen – ei teologian eikä uskontotieteen laitoksen. Se ei ollut ainoa vastaava lopputyö. Vaikuttaa siltä, että vanha vihtahousu on riivannut luokanopettajia ja oppilaita oikein kunnolla.

Viime jouluna vanhemmat halusivat kouluihin uskonnottomia joulujuhlia, joista Jeesus on poistettu. Tunnustuksettomuus on kirjattu pykäliin, ja sitä osataan myös vaatia.

Sukupolvi sitten joissain Suomen kouluissa puhuttiin Kristuksen lisäksi aika paljon Saatanasta. Siitä pitivät huolen muun muassa vierailevat evankelistat ja uskosta ratkaisun löytäneet kokemusasiantuntijat.

Koulut voivat nykyäänkin kutsua vieraita puhumaan ajankohtaisaiheista. Minne paholaisen palvonnasta valistaminen jäi?

Saatana kutsuu minua, sinua, ja vähän kaikkia

Kelataan mielenmaiseman VHS-nauha 1990-luvulle. Rock-musiikin vaaroista oltiin Suomessakin tietoisia aikaisemmin, mutta saatananpalvojien pelko oli viisauden alkua milleniumin tienoilla. Syynä voidaan pitää yhdysvaltalaista keskustelua.

Titus Hjelm, Helsingin yliopiston uskontotieteen apulaisprofessori, on tutkinut asiaa väitöskirjassaan Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta. Hjelm oli aikuinen saatananpalvontakeskustelun ollessa kuumimmillaan, mutta kun HIM-yhtyettä ruvettiin julkisesti epäilemään saatananpalvonnan airueeksi, rusinat rasahtivat.

– Aihe tuli henkilökohtaiseksi. Bändin jäsenet ovat tuttujani, Hjelm toteaa.

Hjelmin mukaan saatananpalvontahuoli hiipi Suomeen Yhdysvalloista kristillisten evankelistojen kautta. Meren takana oli jo tovin vellonut käsitys salaisesta saatananpalvojien ryhmittymästä, joka houkuttelee lapsia hyväksikäytettäväksi.

Se kuulostaa salaliittoteoreetikkojen aiheelta, mutta ilmiöllä oli seurauksia. Eräässä kuuluisassa, vuosikausia jatkuneessa oikeudenkäynnissä perhepäiväkodin hoitajia syytettiin lasten hyväksikäytöstä saatanallisissa rituaaleissa (Los Angeles Times). Vuosikausia jatkunut oikeudenkäynti tuli kalliiksi ja päättyi syytteiden kaatumiseen (Los Angeles Times).

Kulteista on oltu huolissaan oletettavasti aina, joten ehkä saatananpalvontapelkokin vain odotti vuoroaan. Hjelm kirjoittaa väitöskirjassaan, että erilaiset intressiryhmät kiinnostuivat yhteisestä vihollisesta. Kirkko, vanhempainjärjestöt ja muut asiantuntijat näkivät, että saatananpalvonta on nimenomaan nuorisoa uhkaava ilmiö.

Lopulta ilmiö saapui Suomeen. Hjelmin mukaan yhdysvaltalainen ajatus salaisesta Saatanan kultista ei herättänyt vastakaikua Suomessa, joten täällä saatananpalvonta liitettiin enimmäkseen itsensävahingoittamiseen, huumeisiin ja hautausmaavandalismiin.

– Amerikkalaisesta keskustelusta tuli ajattelutapa siitä, mitä saatananpalvonta on. Jos oli pentagrammi tai risti väärinpäin, kuten joillakin nuorilla oli ja on edelleen, se miellettiin saatananpalvonnaksi, Hjelm kiteyttää.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta käännettiin ja tuotettiin suomeksi, ja media tarttui asiaan. Supokin kiinnostui asiasta. Saatananpalvontapelon yksi merkkipaalu on eittämättä kirkon tuottama, legendaariseksi muotoutunut Saatana kutsuu minua -video vuodelta 1994, jota markkinoitiin eräänlaisena dokumenttina aiheesta.

Kirkon viestinnän apulaisjohtaja Jukka Rajamäki oli kirkolla töissä, kun kyseinen video tehtiin.

– Sitä kyllä ostettiin ja vuokrattiin kouluihin paljon, Rajamäki toteaa.

Vuoden 1996 kirkon av-luettelon mukaan kyseessä on heidän kaikkien aikojen eniten myynyt video.

Lisäksi videota on näytetty Ylen Koulu-tv:ssä (Me Naiset). Televisiolevityksen ja koulunäytäntöjen pohjalta melko moni suomalainen lienee nähnyt videon. Dokumentin kulttimaineesta kertonee, että kyseinen filmi on ollut YouTubessa jo kolmentoista vuoden ajan ja sen ensimmäistä osaa on katsottu yli 70 000 kertaa.

":D oon kattonu tään ylä-asteen uskonnon tunnilla", kommentoi yksi videon alle.

"Lainasin paikallisest kirjastosta ja kaverin kaa vaa naurettii tälle XD", sanoo toinen.

Mediamylläkkä saatananpalvonnan ympärillä oli verratonta. Maaliskuussa 1993 Yle näytti ohjelman Yhden illan pysäkki: satanistit. Siinä toimittaja Pekka Manninen tenttasi kelmeännäköistä ja lievästi huvittunutta nuortamiestä nimeltään "Hans K." tämän satanismipuuhista. Keskustelussa oli myös huolestuneen oloinen Nokian seurakunnan kappalainen Lari Junkkari, joka pohti toimittajan kanssa, joko nyt on käynnissä viimeinen taistelu Jumalan ja Saatanan kannattajien välillä.

Kohulla oli seurauksia. Hjelm muistuttaa, että joillakin paikkakunnilla nuoria saatettiin esimerkiksi lähettää kotiin vaihtamaan bändipaitansa pois, sillä koululle tai nuorisotalolle ei muuten ollut asiaa. Tietynlaisen estetiikan ja musiikin faniryhmä sai leiman otsaansa. Hjelm pohtii, että valistuksella varmasti tarkoitettiin hyvää, mutta sillä oli todellisia vaikutuksia monen elämään.

Sitten vuonna 1998 tapahtui hirveistä hirvein.

Hyvinkäällä tehtiin raaka paloittelusurma, ja siihen liitettiin päätekijän satanismi-ideologia. Toinen tuomituista tekijöistä taas kiisti saatananpalvonnan (Kaleva). Helsingin hovioikeus katsoi lopulta, ettei satanismilla tai saatananpalvonnalla ollut merkitystä rangaistuksen kannalta (Helsingin Sanomat, vain tilaajille).

Hjelm toteaa väitöskirjassaan tapauksen olleen eräänlainen huipentuma median kiinnostuksessa saatananpalvontaan. Lopullinen totuus ja tulkinta teon motiiveista saattaa selvitä vasta oikeudenkäyntiasiakirjojen tullessa julkisiksi parinkymmenen vuoden päästä.

On totta, että esimerkiksi hautakiviä kaadettiin menneinä vuosikymmeninä, ja nuoret ovat epäilemättä käyttäneet huumeita ja kokeneet muuta kaltoinkohtelua läpi aikojen. Se, onko asialla mitään tekemistä saatananpalvonnan kanssa, on Hjelmin mukaan kyseenalaista.

– Ja vaikka asiat liittyisivät toisiinsa, mitä lisäarvoa saatananpalvonnasta puhuminen tuo? Jos haluamme auttaa nuoria, meidän pitäisi pystyä kohtaamaan heidät nuorina eikä saatananpalvojina.

Saatananpalvontaan liitetty rikollisuus oli Hjelmin mukaan avainteema, jolla asiasta saatiin koko kansan maallinen uutinen.

– Jos evankelistat olisivat puhuneet vain siitä, että pimeyden ruhtinas tulee ja vie sielusi, valtamedia ei olisi kiinnostunut siitä, Hjelm toteaa.

Keskusteluohjelmiin kutsuttiin erityisesti muutamia kristittyjä, joiden katsottiin olevan alan asiantuntijoita. Yksi heistä oli ex-saatananpalvojana esitelty Päivi Niemi, tuolloin parikymppinen nuori aikuinen. Niemi kävi medioiden lisäksi kouluissa puhumassa asiasta nuorille.

Hän ei ole juuri palannut saatananpalvonta-aiheisiin tuon ajan jälkeen.

Nyt aika on kypsä.

Päivi Niemi todistaa vielä kerran

"Saatananpalvonta nousi täällä Suomessa jälleen kerran pinnalle, kun kävi ilmi, että jyväskyläläisiä nuoria on joutunut psykiatriseen hoitoon saatanallisten rituaalien harjoittamisesta. Meillä on nyt täällä vieraana entinen saatananpalvoja Päivi Niemi."

Arto Nybergin haastattelussa vuodelta 1998 Päivi Niemellä on lyhyt, vaalea tukka ja komea punainen farkkupaita. Ehtaa ysäriä. Haastattelussa Niemi kertoo aloittaneensa itsensävahingoittamisen 7. luokalla ja halunneensa saatanallisia voimia omaan käyttöönsä.

Se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun Niemeä vietiin kameroiden eteen.

– Olin juuri valmistunut parturi-kampaaja-meikkaajaksi. Ura oli hyvässä nousussa, kertoo Päivi Niemi nyt, parikymmentä vuotta tapahtumien jälkeen.

Niemen nuoruusaika oli yhtä umpisolmua. Isä oli kuollut ja äiti alkoholisoitunut. Nuori Niemi vietti elämäänsä välillä asuntovaunussa, välillä jopa rappukäytävissä nukkuen. Okkultismi, satanismi ja saatananpalvonta kiinnostivat, vaikka niille ei ollutkaan tuolloin mitään järkevää nimitystä.

– Se oli yksi osa nuoruuden sekoilua ihan yhtä lailla kuin päihteet, jengit ja pikkurikollisuus, hän kertoo.

Kenen teinin uteliaisuutta musta magia, pimeyden voimat tai muu hähmäinen ei kiinnostaisi? Esimerkiksi Noidan käsikirja -niminen kauhuopus nauttii edelleen kulttimainetta, kuten oli asianlaita jo 1980–90-luvuilla. Niinpä Niemikin uhosi Saatanalla. Nyt hän pitää sitä sitä orvon nuoren tapana käsitellä sisällään olevaa vihaa.

Niemen elämässä oli nimittäin todellisia kauhuja. Väkivaltaa, huonoa seuraa, ja päihteitä.

– Elin sellaisissa jengeissä, joita nykyään sanottaisiin syrjäytyneiden nuorten porukaksi, hän toteaa.

Parikymppisenä hän alkoi harkita itsemurhaa. Käänne tapahtui, kun eräs kaveri ja tämän tyttöystävä tulivat vankilassa uskoon ja raitistuivat. Lopulta Niemi halusi tarttua samaan oljenkorteen itsekin.

Tarpeet ja tarjonta kohtasivat, Niemi toteaa nyt. Parin vuoden ajan hän yritti hankkia raittiimpia kavereita ja räpistellä kohti tasapainoisempaa elämää.

Sitten hän kohtasi hengellisessä tilaisuudessa evankelistan, joka halusi kirjoittaa Niemen tarinan muidenkin luettavaksi.

Niemi koki, että erityisesti medialle kelpasi hänen tarinastaan vain synkät viipaleet; ne, joissa mainittiin "musta, veri, yö, Saatana, paholainen, pelko". Hän korostaa, että kaikki hänen kertomansa on kuitenkin totta.

– En tiedä, olisiko kukaan kuunnellut, jos olisin kertonut traumataustastani. Kun avasin suuni näiden otsikoiden alla, minua vietiin kuin pässiä narussa.

Niemeä pyydettiin myös kouluvierailuille. Niissä hän kertoi pahoinpitelystä, sairaalareissuista ja jopa häneen suunnatusta tappoyrityksestä, kullekin ikäluokalle sopivalla tavalla. Niemeä pyydettiin myös vanhempainiltoihin ja ammattiauttajien pakeille kertomaan selviytymisestään.

– Seurakunnat tilasivat minut välillä pitämään kouluihin aamunavauksen tai uskontotunnin, ja sitten nuorteniltaan. Osa halusi raflaavia tarinoita siitä, että "Ooh, Jumala pelasti minut, ollaan kaikki iloisia!" Niemi toteaa ja nauraa.

Jälkikäteen hän arvioi, että kouluille suunnatut esitelmät olivat ilman muuta tunnustuksellisia. Uskoontulo oli ollut hänelle niin merkittävä tapahtuma, että sen mainostaminen oli ilmiselvää, eikä Niemi koe kärsineensä siitä.

Median lisäksi myös kristilliset tahot käyttivät Niemeä oman agendansa ajamisessa. Hän ei syytä siitä ketään. Se oli pelin henki, sillä tarinat rikkinäisyydestä eheyteen ovat puhuttelevia.

– Totta kai minua käytettiin sellaisen ikonina. Käytetään varmaan vieläkin, Niemi sanoo.

Eräs tapaus on jäänyt vuosien varrelta erityisesti mieleen. Kerran virkavalta pyysi Niemeä lähtemään saatananpalvojiksi epäiltyjen kotiin selvittämään tilannetta. Niemi ajoi paikkakunnalle ja vietti päivän pitäen kouluesitelmiä ja kertoen kokemuksistaan ammattilaisille, jotka kaipasivat tietoa. Lopulta iltakymmeneltä hän rimpautti saatananpalvojapariskunnan kotiovea.

Talosta löytyi okkultistinen alttari ja muuta rekvisiittaa, mutta pitkän keskustelun jälkeen Niemi päätyi järjestämään pariskunnalle lähinnä päihdeapua.

– Ajattelin: kuinka iso ongelma saatananpalvonta oli tässä oikeasti? Se oli keppihevonen, jolla pääsin auttamaan nuortaparia, Niemi toteaa.

Aikanaan keskustelussa saatananpalvojiksi luokitellut tapaukset olivat hänen mielestään epävakaita, rikkinäisiä ja epätoivoisia nuoria. Mitään salaista Saatana-kulttia tai vastaavasti järjestäytynyttä toimintaa ei Niemen mukaan ole Suomessa koskaan ollut. Kohun syykin hänellä on:

– Suomalaisten heikko itsetunto ja tylsä elämä saivat sen aikaan.

Voisiko Saatana tulla vielä kouluihin?

Kohu laantui vasta 2000-luvun alkuvuosina. Kun Titus Hjelm vastikään kävi kouluvierailulla, opiskelijat olivat googlanneet hänen tietojaan etukäteen. He ihmettelivät, miksi apulaisprofessori on kirjoittanut saatananpalvonnasta.

– On sukupolvi, jolla ei ole mitään hajua saatananpalvontapaniikista, Hjelm toteaa.

Sen sijaan 30–40-vuotiaiden muistot saattavat olla vielä teräviä. Ylioppilaslehti kirjoitti viime vuonna siitä, miten saatananpalvontakohu ja sen käsittely saattoivat aiheuttaa suoranaisia pelkotiloja.

Evankelistat tekivät aikanaan ahkerasti kouluvierailuja. Esimerkiksi nokialainen koulu-ja nuorisotyötä tekevä Riku Rinne oli esillä kohun aikaan. Hänen kirjansa lienevät monelle tuttuja; sellaiset, kuten Pimeys väistyy, joka sisältää "ex-saatananpalvoja Päivi Niemen rajun todistuksen". Aamulehden artikkelissa vuodelta 1999 Rinne kertoo kiertäneensä 800 koulussa varoittamassa nuoria Saatanasta.

Rinne ei tiettävästi ole vuosikausiin puhunut saatananpalvonnasta, ja nykyään hän pitää myös uskonnottomia oppitunteja (Ristin Voitto). Hän ei halunnut antaa haastattelua tätä artikkelia varten koskien menneiden vuosien saatananpalvontabuumia.

– En koe järkevänä palata niihin juttuihin, Rinne toteaa.

Ristin Voitto -lehden neljän vuoden takaisessa artikkelissa Rinne kuitenkin pohtii, miksi vuosituhannen vaihteessa tapahtui muutos: rukoustilanteita ei enää syntynyt, ja uskonasioiden esilläpito muuttui koulupäivän tunneilla lähes mahdottomaksi.

Muutos voi johtua siitä, että pykälät muuttuivat. Vuonna 2004 Helsingin Sanomat uutisoi, että uuden opetussuunnitelman mukaan koulu on poliittisesti sitoutumaton ja uskonnollisesti tunnustukseton. Uskonnonopetuksesta heivattiin pois julistuksellinen puoli.

Opetusneuvos Kati Mikkola muistaa saatananpalvontakohun nuoruudestaan. Opetushallitus ei kuitenkaan ottanut kohuun virallista kantaa. Mikkola ei löydä arkistoista merkintöjä asiasta.

Hän arvelee, että koulut ottivat saatananpalvontailmiön käsittelyyn, koska asiaa puitiin julkisuudessa ja siihen liittyi yksittäisiä rikoksia. Aihe kosketti nuoria, joten koulut aktivoituivat – aivan kuten nykyäänkin tehtäisiin vastaavan ilmiön kanssa.

– Keinot valittiin tuon ajan tietämyksen ja ymmärryksen mukaan, Mikkola sanoo.

Opettajat ja rehtorit saavat nykyäänkin ratkaista itse, ketä kouluun kutsutaan puhumaan vaikkapa ajankohtaisilmiöistä. Mikään erillinen taho ei valvo asiaa tai velvoita esitarkistamaan, millaista materiaalia kouluvierailija käyttää. Se on koulun päätösvallassa.

Mikkolan mielestä tilanne kuvaa suomalaista koulujärjestelmää. Linjaukset ovat valtakunnallisella tasolla yleisiä, ja päätösvalta yksittäisissä ratkaisuissa on koulutuksen järjestäjillä.

Raja menee siinä, että koulun kaikille yhteiset tilaisuudet eivät voi olla uskonnollisia julistustilaisuuksia. Siten Mikkola arvioi, että esimerkiksi saatananpalvontailmiöstä valistus uskonnollisen julistuksen keinoin ei voisi enää toistua nykykouluissa.

Päivi Niemikin arvioi, ettei aikanaan tehtyä valistusta voitaisi enää soveltaa sellaisenaan. Se oli ajan ilmiö, eikä hän häpeä tai kadu sitä. Niemi kohtaa edelleen entisiä nuoria, jotka muistavat hänen tarinansa, ja osa heistä on hänen elämässään edelleenkin.

Nykyään Niemi asuu Tampereella ja työskentelee terapian, työnohjauksen ja seksuaalineuvonnan parissa. Mitä jos joku soittaisi hänelle nyt kertoen, että talossa kummittelee ja demonit ovat läsnä?

– Lähden ensimmäisenä hakemaan vastausta psykiatriselta puolelta. Siitä minulla on koulutusta, Niemi toteaa.

Titus Hjelmkään ei usko, että saatananpalvontapaniikki toistuu. Muiden ilmiöiden kohdalla hän on epäluuloisempi. Hjelmiä huolettaa vaihtoehtototuuksien nouseminen politiikkaan, ilmastonmuutos- ja maahanmuuttokeskusteluun. Hjelm arvioi tilanteen olevan jopa suotuisampi kyseenalaisen tiedon leviämiselle kuin 1990-luvun loppu.

– Näen, että aika on melko hedelmällinen vastaavalle paniikkitilalle, mutta haluaisin uskoa, ettemme sentään mene siihen asti.

Hotelli- ja ravintola-ala tarvitsee neljässä vuodessa jopa 10 000 uutta työntekijää, arvioi työnantajajärjestö Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Taustalla on ravintolapalveluiden kysynnän kasvu.

Työntekijöiden saanti alalle on kuitenkin heikentynyt parissa–kolmessa vuodessa kaikkialla Suomessa, sanoo MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala vahvistaa, että työvoiman saanti on vaikeutunut. Eikä se koske pelkästään Lapin matkailukeskuksia.

Opiskelijoiden into hakeutua alalle on lähes romahtanut, toteaa Hoikkala. Syiksi hän näkee raskaan työn, työaikojen vaihtelun, osa-aikaiset työpaikat ja palkkatason.

Osa-aikaisuus ei houkuta

Hämeenlinnalaisella Tawastia Groupilla on hotelli, ravintola, baari ja pubi. Toimitusjohtaja Karoliina Mäki-Kuutti myöntää rekrytointivaikeudet varsinkin osa-aikaisiin työtehtäviin.

– Kun töitä on tarjolla vähemmän, se rajaa heti hakijoiden määrää.

MaRan mukaan kolmasosalle työntekijöistä on tarjolla vain osa-aikaista työtä. Se johtuu osin siitä, että varsinkin baarielämä keskittyy viikonloppuihin.

Vaikka työtä on tarjolla, nuoret hakeutuvat kokki- ja tarjoilijalinjoille aiempaa harvemmin. Se on huomattu myös hämeenlinnalaisessa Ammattiopisto Tavastiassa. Koulutuspäällikkö Merja Kytöaho myöntää olevansa huolestunut.

– Jotain pitäisi tehdä, että nuorten kiinnostus saataisiin heräämään. Kokkiohjelmien veto on hiipunut, kun niitä ohjelmia tulee joka kanavalta.

Kahdeksasluokkalaiset kohteena

Ammattiopisto Tavastia on alkanut suunnata houkutteluviestiä yhä nuoremmille. Esimerkiksi peruskoulun kahdeksasluokkalaisille on järjestetty alaan liittyviä 8-rasteja ja myös yhdeksäsluokkalaisia on käynyt tutustumassa opetukseen.

Nyt myös MaRa suunnittelee kahdeksasluokkalaisille huhtikuussa järjestettävää ravintolaelämyspäivää, johon kutsutaan 20 000 koululaista. Elämysviikon lisäksi suosittuja tubettajia houkutellaan tet-harjoitteluun hotelli- ja ravintola-alalle. Tavoite on saada opiskelijamäärä kasvuun.

Osuuskauppa Hämeenmaan henkilöstöjohtaja Sanna Virtainlahti korostaakin ennakoivaa rekrytointia. Nuorille on kerrottava, mitä alan tehtävät ovat ja millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat. Tähän pyritään loppuvuodesta käynnistyvällä Musta tulee isona -hankkeella. Siinä halutaan tuoda esille alan positiiviset puolet.

– Tässä on yhteishaaste niin meille kuin alan oppilaitoksille.

Väkivaltainen välikohtaus havahdutti Kuopion pysäköinninvalvojat toukokuussa 2018.

Pysäköinnintarkastaja oli kirjoittamassa virhemaksua Kuopion keskustassa tiistai-iltapäivänä, kun raivostunut auton omistaja ryntäsi toimistotalosta parkkipaikalle.

Mies hyökkäsi selän takaa tarkastajan kimppuun, löi hänet maahan ja potkaisi niin, että tarkastajan jalasta murtui pohjeluu. Ennen hyökkäystä mies oli kysynyt tarkastajalta, haluaako tämä kuolla.

Tämän jälkeen Kuopion pysäköinnintarkastajat alkoivat työskennellä pareittain. Kaupunki alkoi myös välittömästi valmistella haalarikameroiden käyttöönottoa.

Haalarikamerat ovat pienikokoisia kameroita, jotka kiinnitetään työvaatteisiin. Kuopiossa ne otettiin käyttöön helmikuussa 2019.

– Vaikutus on ollut iso. Meillä ei ole käytännössä tehty yhden ainutta vaara- tai haittailmoitusta kameroiden käyttöönoton jälkeen, asiakaspalveluvastaava Jarno Käki Kuopion pysäköinninvalvonnasta kertoo.

Sitä ennen kyseisiä ilmoituksia tehtiin keskimäärin kerran kuussa.

– Se on yllättänyt täysin, että tämä on näinkin hyvin purrut. Myöskin suukopu on jäänyt kokonaan pois, Käki sanoo.

Kuopio ei ole yksin hyvien kokemusten kanssa. Niitä löytyy myös Turusta ja Savonlinnasta.

Turku on ollut haalarikameroissa edelläkävijä: kameroita alettiin koekäyttää jo elokuussa 2018, sittemmin käyttö vakinaistettiin. Savonlinnassa haalarikamerat otettiin käyttöön samaan aikaan kuin Kuopiossa eli lähes vuosi sitten.

Sekä Turussa että Savonlinnassa kokemukset ovat positiivisia: kameroiden on koettu rauhoittavan asiakkaita ja vähentävän suukopua.

Pisimpään Suomessa haalarikameroita on käyttänyt poliisi. Kamerat ovat olleet koekäytössä Helsingin poliisilaitoksella jo neljä vuotta. Kamerat ovat tulossa poliisille valtakunnalliseen käyttöön tänä vuonna. Yle uutisoi poliisin koekäytön tuloksista viime viikolla.

Ylen soittokierros paljastaa, että haalarikamerat tekevät nyt kovaa vauhtia tuloaan moniin kuntiin ja kaupunkeihin. Pian niitä löytyy melkein kaikista Suomen suurimmista kaupungeista.

Niitä on käytetty myös turvayrityksissä, ensihoidossa ja jopa lähettifirmassa.

Hankinnat vauhdissa useissa kaupungeissa

Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista kaksi on ottanut kamerat jo käyttöön, ja viiteen kaupunkiin ne ovat tulossa joko pysyvään käyttöön tai koekäyttöön.

Helsingin pysäköinninvalvonta aikoo koekäyttää kameroita tänä keväänä. Espoo on puolestaan ottamassa kamerat pysyvään käyttöön tämän vuoden aikana, Vantaa jo maaliskuussa.

Tampereella toivotaan, että haalarikamerat saadaan pysäköinnintarkastajille vielä tämän vuoden aikana. Myös Jyväskylä on tehnyt päätöksen käyttöönotosta.

Oulu, Lahti ja Pori eivät vielä ole tehneet konkreettisia suunnitelmia kameroiden hankkimiseksi. Ne seuraavat muiden kaupunkien tuloksia.

Asia nousi monissa kaupungeissa pohdintaan toukokuussa 2019, kun Turun kaupunki esitteli haalarikamerakokemuksiaan valtakunnallisilla pysäköinninvalvontapäivillä.

Kameroiden hankkimisen perusteluna on työturvallisuuden parantaminen pysäköinnintarkastajille. Monesta kaupungista kerrotaan Ylelle, että pysäköinnintarkastajat kohtaavat jopa viikoittain suunsoittoa tai lieviä uhkauksia.

Vakavampia uhka- tai väkivaltatilanteita on pahimmillaan useita kertoja vuodessa. Näistä on seurannut myös pitkiä sairauslomia.

– Pysäköinnintarkastajamme ovat kohdanneet useita yliajon yrityksiä ja jopa aseella uhkaamista, katupäällikkö Pasi Halme Tampereelta kertoo.

Suurten kaupunkien lisäksi myös pienemmät paikkakunnat kuten Siilinjärvi ja Iisalmi Pohjois-Savossa ovat juuri aloittaneet haalarikameroiden käytön.

Etelä-Savossa puolestaan Mikkeli on hankkimassa haalarikameroita. Myös Mikkelin pysäköinninvalvonnassa koettiin raju tilanne joulukuussa 2018.

Tästä tilanteesta jääkiekkoseura Mikkelin Jukurien puheenjohtaja Jukka Toivakka sai kahdeksan kuukauden ehdollisen tuomion virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Toivakka oli mennyt pysäköityyn autoonsa ja kiihdyttänyt voimakkaasti, vaikka pysäköinnintarkastaja oli auton edessä. Tarkastaja ehti juuri ja juuri väistää. Hän oli ollut kirjoittamassa Toivakalle pysäköintivirhemaksua.

Mikkelin pysäköinninvalvonnan lähiesimies Niina Gynther kertoo, että haalarikameroiden hankkimista oli suunniteltu jo ennen kyseistä välikohtausta.

– Mutta tietenkin tällaiset asiat edesauttavat, Gynther kertoo.

Myös Uudellamaalla Hyvinkää on ottanut haalarikamerat käyttöön syyskuussa 2019.

Tietosuojavaltuutettu käynnistää selvityksen

Haalarikameroiden käyttö kuntien pysäköinninvalvonnassa ei ole välttämättä täysin ongelmatonta.

Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kertoo, että suurin ongelma juridisesti on se, että onko pysäköinninvalvonnalla perusteita ja hyväksyttävää syytä tietojen keräämiseen ja tallentamiseen.

– Sitä, että pysäköinninvalvonta tallentaisi kaikki asiakaskohtaamiset videokuvana, on vaikea pitää asianmukaisena. Äkkiseltään on vaikea nähdä, millä perusteella näin laajan henkilötietojen keräämisen ja tallentamisen voisi tehdä, Råman toteaa.

Ylen soittokierroksella selviää myös, että käytännöt haalarikameramateriaalin kuvaamisesta ja säilyttämisestä vaihtelevat kaupungeittain. Yle kysyi asiaa kolmesta pisimpään haalarikameroita käyttäneestä kaupungista.

Esimerkiksi Kuopiossa pysäköinnintarkastaja laittaa kameran päälle aina, kun hän alkaa kirjoittaa virhemaksua. Pysäköinninvalvonnan asiakaspalveluvastaava Jarno Käki arvioi, että videomateriaalia kertyy useita tunteja päivässä.

Turussa ja Savonlinnassa kamera laitetaan päälle, kun pysäköinnintarkastaja kokee tarpeelliseksi tallentaa tilanteen.

Myös säilytysajat ja -paikat vaihtelevat eri kaupungeissa. Kuopiossa materiaalia säilytetään 40 päivää palvelimella, joka ei ole yhteydessä ulkoiseen verkkoon.

Turussa tallenteita säilytetään pilvipalvelussa 60 päivää tai tarvittaessa jopa 6 vuotta.

Savonlinnassa videoita säilytetään ulkoisella kovalevyllä, jota pidetään lukitussa paikassa. Videoita säilytetään sen aikaa, kun virhemaksu on lainvoimainen, noin 30 päivää.

Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman kuuntelee tietoja huolestuneena. Råman kertoo, että tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo tänä vuonna käynnistää selvityksen pysäköinninvalvonnan haalarikameroiden käytöstä.

– Herää huoli, että onko tässä riittävästi arvioitu vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin.

Haalarikamerat tekevät tuloaan myös pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle. Tietosuojavaltuutetun toimisto aikoo tänä vuonna kohdistaa valvontatoimenpiteitä myös yksityisiin turvallisuusalan yrityksiin.

Turvayritykset haluaisivat laajasti käyttöön

Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:n puheenjohtaja Jarmo Mikkonen kertoo, että tällä hetkellä muutamalla suomalaisella turva-alan yrityksellä on käytössä haalarikameroita.

Haalarikameroiden käytön vahvistavat Ylelle ainakin Avarn Security ja arvokuljetuksiin keskittynyt Loomis Suomi Oy. Avarn Securitysta kerrotaan, että kameroita käytetään arvokuljetus- ja rahankäsittelytehtävissä prosessinvalvontaan.

Turva-alan yrityksillä olisi kuitenkin laajemminkin halua ottaa haalarikameroita käyttöön, kertoo Mikkonen.

Mikkonen toimii itse Securitaksen toimitusjohtajana. Myös Securitaksessa harkittiin haalarikameroiden käyttöönottoa pari vuotta sitten, mutta tietosuojavaltuutetun kriittisen lausunnon jälkeen ajatuksesta luovuttiin. Nyt asiaa edistetään liiton kautta.

– Tavoitteena on vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työturvallisuuden ja oikeusturvan parantaminen, Mikkonen sanoo.

Kameroita käytetty myös ambulansseissa ja lähettifirmassa

Haalarikameroiden käyttö on levinnyt myös virkamiesten ja turva-alan ulkopuolelle.

Varsinais-Suomessa toimiva lähettiyritys Action turvautui vuosi sitten haalarikameroiden käyttöön poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Asiakaskohtaamisissa tilanteet kiristyivät toistuvasti äärimmilleen. Kuljettajat saivat osakseen asiatonta käytöstä ja huutamista.

– Piti keksiä joku ratkaisu ja tämä oli se. Käytimme kameroita muutaman kuukauden ja tilanne rauhoittui. Tällä hetkellä niitä ei ole tarve käyttää, yrittäjä René Mattsson kertoo.

Haalarikameroita on käytetty Suomessa jopa ambulansseissa. Tätä pilotoitiin Pohjois-Savon ensihoidossa vuonna 2017. Syynä ei ollut kuitenkaan työturvallisuus, vaan tavoitteena oli selvittää, miten suoran kuvan lähettäminen onnistuu esimerkiksi ensihoitajia neuvovalle lääkärille. Kuvaa ei tallennettu.

KYS:n palvelukeskus Akuutin johtaja, ylilääkäri Jouni Kurola kertoo, että kamerakuvan välittämisessä nähdään edelleen mahdollisia hyötyjä potilaan hoidon kannalta, mutta sairaanhoitopiiri jäi pilotin jälkeen odottamaan tuolloin tietosuojaan tulossa olevia muutoksia. Myös yksityisyyden suojaan liittyviä asioita jäätiin Kurolan mukaan pohtimaan.

Apulaistietosuojavaltuutettu Jari Råman suhtautuu haalarikameroiden käyttöönottoon eri aloilla varautuneesti.

Hän muistuttaa, että tietojenkäsittelyyn täytyy olla olemassa riittävät perusteet. Yksittäisen työntekijän suojaaminen uhkatilanteessa voi olla joissain tapauksissa riittävä, mutta Råmanin mukaan se ei oikeuta esimerkiksi kaikkien asiakaskohtaamisten tallentamiseen.

– Muilla kuin turvallisuusviranomaisilla näiden perusteluiden löytäminen on hankalampaa. Mielenkiinnolla kuulemme näiltä toimijoilta, mihin he sen perustavat, Råman toteaa.

Lue lisää:

Yle selvitti: Poliisin kuvaamat haalarikameravideot päätyvät harvoin todisteeksi – tältä videomateriaali näyttää

Särkikalasta toivotaan haastajaa tonnikalalle.

Tonnikalan kotimaiseksi haastajaksi on ilmestynyt hiljattain Nurmeksessa valmistettu särkikalasäilyke.

Säilyke on kuin tonnikalaa, mutta monet syövät sitä nyt ilman tonnikalan epäeettisyyteen liittyviä tunnontuskia.

Tuote on lisäaineeton ja se sisältää järvikalaa, muun muassa säynettä, lahnaa ja pasuria.

Kysymys kuuluukin, että miksei tätä tuotetta ole valmistettu jo aiemmin?

Tuotteen mahdollinen kysyntä on tiedostettu jo vuosia, mutta sen valmistus on vaatinut tuotekehittelyä ja investointeja.

– Meidän on pitänyt laajasti uusia tuotantolaitteistoa. Puhutaan miljoonainvestoinneista, kertoo Juha Halonen Pielisen kalalta.

Investointeihin yritys on saanut EU-tukea.

Tähän asti Pielisen kalalla kalasäilykkeet kuten esimerkiksi muikut on purkitettu käsin, mutta nyt kalajalostamon käytössä on tuotantolaitteisto, jonka avulla purkitus onnistuu koneellisesti.

Maun löytyminen vaati lukuisia tuotetestejä

Tuttua tonnikalaa muistuttavan maun löytymiseen käytettiin oma aikansa.

– Maun suhteen versioita on ollut älytön määrä. Kolmen kalan eli muun maussa lahnan, säynen ja pasurin sekoitus valittiin maun perusteella, Halonen avaa.

Rasvana säilykkeessä on suomalainen rypsiöljy.

– Tiedostamme rasvakeskustelujen paineet ja risteävät mielipiteet. Rypsiöljy kuitenkin maistuu hyvältä ja on kotimaista. Kotimaisuus ja maku painoivat valinnassa eniten, Halonen perustelee.

Tuote on kypsennettyä, mutta kypsennyslämpötiloja tai tarkkaa prosessia Pielisen kalasta ei kerrota.

Säilykkeessä on nyt joitakin mausteita, kuten kurkumaa, maustepippuria ja valkopippuria, jotka voivat estää tuotteen käytön mausteallergisilta. Sen yritys on tiedostanut.

– Tämän tuotteen kanssa ollaan vasta alussa. Katsotaan, tuleeko tuotteelle rinnalle muita samantapaisia, Halonen pohtii.

Kalatalousneuvoja: särkikalat ovat alikalastettuja

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen Taina Ahosola kertoo, että kalasäilykkeessä käytetyt särkikalat ovat alikalastettuja.

Ahosola näkee särkikalojen uuden käytön positiivisessa valossa.

– Ne eivät ole tulleet tähän asti käyttöön, vaan heitetään yleensä pois, kun niitä tulee muiden kalojen mukana. Särkikalat ovat vaikeampi käsitellä ruuaksi saakka, Ahosola kuvaa.

Luonnonkalasäilykkeessä käytetystä kalasta suurin osa tulee Pielisen järveltä.

Pielisellä on Ahosolan mukaan runsaasti särkikaloja, jotka eivät ole uhanalaisten lohikalojen kilpailijoita.

– Lohikalat eli järvitaimen ja järvilohi on otettava aina Pielisellä kalastaessa huomioon, mutta rysillä kalastettaessa se onnistuu hyvin, Ahosola toteaa.

Vastaanotto yllätti valmistajan

Pielisen kala edustaa sekä ammattikalastajia että kalatuotteiden jalostajia. Yrityksessä kalastetaan rysillä tälläkin hetkellä huomattava osa kalasäilykkeen kalasta Pielisen järvestä. Osa kalasta ostetaan ympäri Suomen muilta kalastajilta.

Pielisen kalan uusin tuote, tonnikalan kotimainen korvaaja kiinnostaa ja puhuttaa.

Suositussa Kemikaalicocktail-blogissa julkaistiin maanantaina teksti, jossa esiteltiin uutta suomalaista elintarviketta, luonnonkalasäilykettä. Postauksessa kuvailtiin luonnonkalasäilykkeen makua ja sitä, miten se maistuu lapsille.

Pielisen kalasta sanotaan, että tietoisuus uudesta tuotteesta on levinnyt suusta suuhun ja somen kautta.

Kemikaalicocktail-blogilla ja Pielisen kalalla ei ole maksettua mainoskumppanuutta.

Kuluttajien kiinnostus on yllättänyt yrityksen täysin.

– Vastaanotto on tähän asti erittäin hyvä. Meidän iloksi muutkin pitävät tästä tuotteesta, Halonen summaa.

Aiheesta voi keskustella 1.2. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Madekeitolla ja mateenmädillä herkuttelevat tänä talvena vain onnekkaimmat – madesesonki on parhaimmillaan, mutta madetta ei tahdo saada mistään

Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen

Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?

Kiinassa yhteensä 259 ihmistä on kuollut koronavirukseen. Viruksen ydinalueella Hubein maakunnan viranomaiset kertoivat aikaisin lauantaina, että uhriluku oli kasvanut yli 40:llä.

Todettujen tartuntojen määräksi maa kertoo lähes 11 800. Koko maassa tartuntojen määrän kerrotaan nousseen perjantaista yli kahdella tuhannella. Hubein maakunnan tuoreet tiedot kertovat yli 1 300 uudesta tartunnasta.

Kiina on viimeisen viikon aikana raportoinut päivittäin nousevista kuolleiden sekä todettujen tartuntojen määristä. Ensimmäiset tiedot uudesta koronaviruksesta saatiin Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin miljoonakaupungista joulukuun lopulla.

Kiinan pääministeri Li Keqiang esitti lauantaina Euroopan unionille pyynnön auttaa pikaisessa sairaalatarvikkeiden hankinnassa Euroopasta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kiinassa valtaa pitävän kommunistisen puolueen wuhanilainen edustaja sanoi perjantaina, että paikalliset viranomaiset toimivat liian hitaasti viruksen leviämisen estämisessä.

– Jos tiukkoihin rajoitustoimiin olisi ryhdytty aiemmin, tilanne olisi nyt parempi, Ma Guoqiang sanoi kiinalaisen CCTV-televisiokanavan mukaan.

Kiinan keskushallinto turvautui massiivisiin, kokonaisia kaupunkeja koskeviin eristyspäätöksiin vasta viime viikolla.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kiinassa kansalaisten kritiikki ja turhautuminen on kohdistunut toistaiseksi lähinnä Wuhanin ja Hubein maakunnan paikallisviranomaisiin. Tyytymättömyydestä voi kuitenkin saada vielä osansa myös presidentti Xi Jinping, joka on kutsunut leviävää virusta demoniksi, jonka maa pystyy kukistamaan.

Myös Suomi kehottaa välttämään Hubeita

Maailman terveysjärjestö WHO julisti torstaina uuden koronaviruksen leviämisen kansainväliseksi terveysuhaksi. Virusta on tavattu Kiinan lisäksi yli 20 maassa. WHO ei kuitenkaan toistaiseksi suosittanut matkustuskieltoja.

Sen sijaan lukuisat maat ovat sittemmin neuvoneet kansalaisiaan välttämään Kiinaan matkustamista. Australia ilmoitti lauantaina, että se ei päästä maahan manner-Kiinasta tulevia henkilöitä, jotka eivät ole Australian kansalaisia, vakituisia asukkaita tai näiden lähiomaisia.

Myös Suomen ulkoministeriö päivitti perjantaina Kiinaa koskevaa matkustustiedotettaan. Sen mukaan matkustamista Wuhanin kaupunkiin sekä muualle Hubein maakuntaan tulee välttää.

Lue myös:

Karanteenissa olleen testitulos valmistui – ei uusia koronavirustartuntoja Lapin keskussairaalassa

Suomutunturin hotelliyrittäjä menetti hetkessä kaikki talven asiakkaansa koronaviruksen vuoksi – "Erilaisia muuttujia tulee ja menee, se on vain nieltävä"

Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle

WHO kehuu Kiinan toimia koronaviruksen hoidossa – Suomalaiset Kiina-asiantuntijat: Nuoleskelun makua, joskus kerrotaan selviä valheita

Uusi tieliikennelaki tuo pyöräteille miljoonia maksavan liikennemerkkirumban, arvioi Kuntaliitto.

Kesäkuussa voimaan tulevan lain mukaan kaksisuuntaisilla pyöräteillä tulee jatkossa käyttää kaksisuuntaisuuden osoittavaa lisäkilpeä.

Vaatimusta pidetään kunnissa tehottomana ja kalliina.

– Kunnat vastaavat katuverkostaan, mutta lisäkilpi ei ole perusteltu, sanoo tieliikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Kuntaliitosta.

Laki rinnastaa polkupyöräilijän jatkossa enemmänkin ajoneuvoon kuin jalankulkijaan.

Uuden lain mukaan ajorataa risteävästä pyörätiestä pitäisi varoittaa omalla merkillä. Merkki osoittaa ajoneuvoille väistämisvelvollisuuden pyöräilijän tienylityspaikassa. Myös pyörätien jatkeelle tulisi uusi merkitsemistapa.

Pyöräteiden lisäkilvistä voi Kuntaliiton arvion mukaan tulla koko maassa noin 20 miljoonan euron lisäkustannukset.

Esimerkiksi Lahdessa on noin 400 kilometriä jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettuja yhdistelmäväyliä, joihin pitäisi asentaa kaksisuuntaisuuden osoittava lisäkilpi.

Ministeriö: Uusi laki parantaa polkupyöräilyn asemaa

Liikenne- ja viestintäministeriö pitää kuntien huolta kustannuksista ylimitoitettuina.

Ministeriön mukaan liikennemerkeistä aiheutuvia kustannuksia on hankala luotettavasti arvioida, koska esimerkiksi pyörätien liikennemerkkien määrä ei ole tiedossa. Menoja on myös mahdollista jakaa useille vuosille, sillä laissa on seitsemän vuoden siirtymäaika.

Kustannukset riippuvat myös siitä, miten kunnat aikovat pyöräilyn ja kävelyn kokonaisuutena järjestää.

– Suomessa on edelleen huomattavan paljon korotettuja yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Näitä on myös molemmin puolin katua. Kuntien pitäisi miettiä ensin, että onko näissä pyörätien paikka lainkaan, sanoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski.

Jos pyörätie poistetaan, mitään liikennemerkkiä ei tarvita.

Uuden tieliikennelain tarkoitus on haastaa kuntia suunnittelemaan pyöräreittejä uudelleen.

– 1960-luvulta lähtien pyöräilijät on siirretty pois ajoradoilta yhdistetyille väylille jalankulkijoiden kanssa. Uudessa laissa pyöräily asetetaan nykyistä selvemmin osaksi ajoneuvoliikennettä.

Kiiski sanoo myös, että kuntien pitää pohtia, milloin pyörätie voi olla yksisuuntainen, jolloin risteyskohdat autoliikenteen kanssa ovat selkeämmät.

Polkupyörille lisää omia väyliä

Ministeriössä toivotaan, että muutos herättää kunnat miettimään vain polkupyörille tarkoitettujen baanojen rakentamistarvetta. Muun muassa Helsinki, Oulu ja Joensuu ovat näissä suunnitelmissa pitkällä.

– Nyt liikenteen ohjauslaitteilla ja merkeillä joudutaan tukemaan aiempia huonoja infraratkaisuja. Uskon, että tilanne paranee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, ja Suomestakin tulee hyvä pyöräilymaa, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lahdessa polkupyöräilyn kehittämissuunnitelma ulottuu vuoteen 2030.

– Jos sähköpyörät yleistyvät kovasti ja vauhdit nousevat, risteämistilanteet ja onnettomuusriski kasvavat. Meidän on lisättävä opastusta ja saatava pyöräilyverkkoa entistä toimivammaksi, pohtii Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Heikkinen.

Lue lisää:

Kymmenet pyöräilijät kuolevat vuosittain, vaikka turvallisuutta voitaisiin parantaa – Mikko Huoposen tytär kuoli jäätyään auton alle vuosi sitten

Oulun pyöräbaana on Pohjois-Suomen vuoden rakennusteko

Yhdysvaltain senaatti on äänestänyt sen puolesta, ettei presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiin kutsuta uusia todistajia kuultavaksi.

Lisäksi republikaanienemmistöinen senaatti hylkäsi demokraattien vaatimukset saada uusia todisteita senaatin nähtäväksi.

Äänestys päättyi äänin 49-51 republikaanien hyväksi. Tulos oli odotettu.

Senaattorit Mitt Romney ja Susan Collins olivat ainoat republikaanit, jotka äänestivät uusien todistajien puolesta.

Demokraatit olivat vaatineet, että senaattiin olisi pitänyt tuoda vielä ainakin Valkoisen talon entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton, joka on kirjoittanut kirjan Trumpin Ukrainaa koskevasta päätöksenteosta, mikä on rikossyytteen aihe.

Republikaanit ovat puolestaan katsoneet, että Trumpin toimet ovat olleet asiattomia, mutta rike ei ole niin vakava, että sen perusteella hänet olisi pantava viralta.

Senaatti äänestää syytteistä todennäköisesti keskiviikkona

Senaatti äänestää Trumpin virkarikossyytteiden kohtalosta todennäköisesti keskiviikkona. Asiasta kertovat useat yhdysvaltalaismediat.

Alkuviikolla ennen äänestyksiä on määrä kuulla molempien osapuolten loppupuheenvuorot.

Presidentin vapautumista syytteistä pidetään lähes varmana republikaanienemmistöisessä senaatissa.

Hotelli Suomutunturi Kemijärvellä odotti ennätystalvea, huoneet oli myyty kiinalaisryhmille ja muille oli myytävä ei-oota.

Kiinan keskushallinnon päätös kieltää kiinalaisten ryhmämatkat ulkomaille olikin Suomutunturilla karvaampi isku kuin tiettävästi missään Lapissa.

– Kaikki asiakasvaraukset keväältä on nyt peruttu. Olemme siinä valitettavassa etulinjassa, jossa muutos iskee voimallisimmin, joutuu yrittäjä Kari Tirkkonen toteamaan.

Kiinan keinot koronavirusepidemian taltuttamiseksi hän sinänsä ymmärtää.

Tirkkosen hotelliin olisi tullut helmi-maaliskuussa noin 1500 kiinalaista. Heidän oli tarkoitus viipyä kahdesta kolmeen yötä.

Mistään ei tässä ajassa löydy riittävästi korvaavia turisteja vaikka heitä alettiin etsiä saman tien.

– Pidimme viime sunnuntaina ensimmäisen palaverin, halpuutimme hintoja ja aloitimme mainoskampanjat sosiaalisessa mediassa, Tirkkonen kertoo.

Hänen toivonsa onkin nyt siinä, että muualta Suomesta halutaan paeta mustaa talvea Kemijärven kinosten keskelle.

Tirkkosta on koeteltu ennenkin. Syksyllä 2015 hotelli Suomutunturi kärsi tuntuvia vahinkoja tulipalossa. Yrittäjää vastaan nostettiin syytteet törkeästä petoksesta ja sähköturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet.

Monissa liemissä keitetty hotelliyrittäjä ei vaikuta lamaantuneelta nytkään.

– Tämä on sellaista että erilaisia muuttujia tulee ja menee. Jotkut ovat sellaisia, että niihin ei voi itse vaikuttaa. Se on vain nieltävä.

"Jonain päivänä tämä on ohi"

Finnairin perjantainen päätös perua reittilennot Manner-Kiinaan tarkoittaa, että Kiinasta ei tule nyt yksittäisiäkään matkaijoita. Rovaniemelle noin puolet kiinalaisturisteista tulee omin neuvoin, arvioi Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.

Aiemmin kerrottiin, että noin tuhat ryhmämatkalaista on perunut tulonsa Rovaniemelle tai etsii matkalle uutta ajankohtaa.

– Emme kuitenkaan missään tapauksessa ole kiinalaisten varassa, Kärkkäinen toteaa.

Talvikauden rekisteröidyistä yöpymisistä koko Lapissa noin 5 prosenttia on kiinalaisten nimissä. Rovaniemellä osuus on isompi, noin 13 prosenttia. Tulonmenetyksiä on tiedossa myös Inarin, Saariselän ja Kemin seudulla.

– On kuitenkin tärkeää, että epidemia saadaan hallintaan. Varmaan tämä yrittäjiä kirpaisee, mutta näkymä täytyy olla kaukana horisontissa. Jonain päivänä tämä on ohi.

Kärkkäinen uskoo että lappilaiset matkailuyrittäjät sovittelevat ja joustavat löytääkseen uuden ajankohdan matkansa peruneille kiinalaisryhmille joko kesällä tai ensi talvena. Samaan aikaan Finnair reitittää uudelleen tai aikaistaa tuhansien Lapissa olevien kiinalaisten paluulentoja Kiinaan.

Kiinalaisturistit ovat vain osa Lapin kävijöistä ja enemmän Kärkkäinen miettiikin, viekö koronavirusepidemia ylipäätään halun matkustaa.

– Miten se vaikuttaa matkustusintoon, jos lentokentillä pyöriminen jännittää. Sitä kyllä seurataan tarkasti.