Yksi republikaanien maltillisista senaattoreista sanoo olevansa todistajien kutsumista vastaan presidentti Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynnissä.
Yhdysvaltojen senaatin on määrä äänestää tänään perjantaina siitä, sallitaanko todistajien kutsuminen oikeudenkäyntiin. Republikaanisenaattori Lamar Alexanderin ratkaisu tarkoittaa sitä, että republikaanit todennäköisesti onnistuvat estämään todistajien kutsumisen.
Äänestys on erittäin tärkeä. Maltillisia republikaanisenaattoreita on neljä, ja heidän kaikkien pitäisi äänestää todistajien kutsumisen puolesta yhdessä demokraattisenaattorien kanssa, jotta todistajia voitaisiin kutsua.
Jos senaatti torjuu todistajat, kuten nyt näyttäisi, senaatin republikaanien johtaja Mitch McConnell saattaa tuoda Trumpin virkasyytteet ratkaisevaan äänestykseen jo tänään. Republikaanienemmistöisen senaatin odotetaan hylkäävän syytteet.
Demokraatit haluaisivat kuulla erityisesti Trumpin entistä neuvonantajaa John Boltonia. Bolton on kirjoittanut vielä julkaisemattoman kirjan, jossa hän mediatietojen mukaan paljastaa Trumpin kertoneen hänelle henkilökohtaisesti aikeistaan jäädyttää Ukrainan sotilasapu siihen asti, kunnes maa aloittaisi korruptiotutkinnan demokraattien Joe Bidenin pojasta.
Bolton sanonut olevansa halukas todistamaan, jos senaatti hänet siihen haastaa.
"Yhdysvallat on kuullut tarpeeksi"
Republikaaneilla on senaatissa 53-47-enemmistö demokraatteihin nähden. Demokraatit ovat etukäteen myöntäneet, että republikaanisenaattorien taivuttelu Boltonin haastamisen kannalle on hyvin vaikeaa.
Demokraattien Adam Schiffin mukaan Boltonin todistus on kuitenkin välttämätön oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta.
– Älkää odottako kirjaa. Tämä juttu on aivan selvä ilman John Boltoniakin, mutta jos joku vielä epäilee sitä, (Boltonin todistus) poistaa kaikki epäilyt, Schiff sanoi.
Trumpin puolustus haluaa saada oikeudenkäynnin päätökseen nopeasti. Sen mukaan Boltonin kuuleminen voisi vaarantaa kansallisen turvallisuuden ja venyttää oikeusprosessin kuukausien mittaiseksi.
– Yhdysvallat on kuullut tarpeeksi. Amerikkalaisten enemmistön mielestä tämä on ajanhukkaa, koska he tietävät, ettei presidenttiä panna viralta, sanoi republikaanisenaattori John Barrasso.
Tuoreiden mielipidekyselyjen mukaan Trumpin viraltapanon kannattajat ja vastustajat ovat tasoissa kansan keskuudessa. Senaatissa presidentin potkuihin tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
Nuijamaan rajanylityspaikalla vietetään tavallista arki-iltapäivää. Suomeen aikaisin aamulla ostoksille saapuneet venäläiset ovat jo pääosin palanneet itänaapuriin Lappeenrannasta. Nyt Venäjän suuntaan meneviä autoja saapuu enää tipoittain eikä suurempaa jonoa rajalle pääse syntymään.
Aika ajoin venäläisten autojen joukossa Venäjälle suuntaa myös suomalaisessa rekisterissä oleva auto. Yksi niistä on punainen Volkswagen, jonka kuljettaja on menossa nopealle käynnille Venäjän puolelle tankkausreissulle.
– Kun on eläkkeellä niin ehtii näitä reissuja tekemään, lappeenrantalainen Heikki Ikäheimonen kertoo Vokswagenin ratin takaa.
Heikki Ikäheimonen käy hakemassa bensaa Venäjältä.Mikko Savolainen / Yle
Tullikaavakkeen muutos herättää huolta
Auton tankkaaminen Venäjän puolella on yleistä itärajalla. Syynä on Venäjän noin puolet halvempi polttoaine.
Monella on juuri tankkausmatkojen vuoksi Venäjän monikertaviisumi.
Nyt tankkaajien joukkoon on kuitenkin levinnyt huoli, koska Venäjän tulli on ilmoittanut ottavansa käyttöön uuden tulli-ilmoituskaavakkeen.
Huoli johtuu siitä, että yleensä kaikki muutokset Venäjän tullin ja rajavartiolaitoksen käytännöissä merkitsevät vaikeuksia ja jonoja rajanylityksessä ennen kuin uusi käytäntö on omaksuttu.
Tankkajat pelkäävät jonoja rajalla.Yle
Rajanylittäjien verkkofoorumeilla keskustelu on käynyt vilkkaana.
Esimerkiksi Nuijamaan rajanylittäjien Facebook-foorumilla keskustellaan siitä, onko Venäjä kieltämässä niin sanotun kannubensan kuljetuksen Venäjältä. Kannubensa tarkoittaa kymmenen litran bensakanisteria, jonka saa viedä autossa Venäjältä rajan ylittäessä.
– Siellä on kaikenlaista huhua liikkeellä, esimerkiksi että ei saisi enää tuoda bensaa. Mitä tällä viisumilla sitten enää tekisi, Heikki Ikäheimonen puuskahtaa.
Venäjä-asiantuntija ei usko suuriin muutoksiin
Uusi tulli-ilmoituskaavake on jo Venäjän tullin nettisivuilla.
Kaavake on pääosin samanlainen kuin aikaisemmin käytössä ollut. Venäjän tulli ei ole myöskään ilmoittanut, että tullaukseen olisi tulossa merkittäviä muutoksia.
Luottokortteja Venäjän tankkaajille tarjoavan yrityksen toimitusjohtaja ei usko, että muutos aiheuttaa suuria ongelmia rajanylityksessä.
– Ei tässä kovin suuria muutoksia näy, Beoscan-yrityksen toimitusjohtaja Vesa Kaukonen sanoo tutkiessaan uutta lomaketta.
Beoscan-yhtiön toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.Mikko Savolainen / Yle
– En jaksa uskoa, että tämä kovin paljon vaikuttaisi rajanylitykseen.
– Paljon riippuu tietysti siitä miten tullivirkailijat suhtautuvat mahdollisiin pieniin virheisiin kaavakkeen täytössä. Että pitääkö pienestä virheestä täyttää kokonaan uusi kaavake, Kaukonen huomauttaa.
Tulli parantanut toimintaansa
Kaukosen mukaan rajan ylittäminen saattaa hidastua ja jonoja syntyä, jos venäläisiltä tullivirkailijoilta puuttuu joustavuutta.
Viime vuosina Venäjän tulli on kuitenkin parantanut toimintaansa.
– Asiakaspalvelu Venäjän tullissa on parantunut. Siellä joskus jopa hymyillään, Vesa Kaukonen sanoo.
Ahkeraan Venäjällä käyvien suomalaisten tankkaajien on tosin pitänyt tottua myös pitkiinkin jonoihin.
– Välillä olen kuusikin tuntia joutunut seisomaan jonossa. Silloin kyllä jo mietiskelee, että mitä tässä on järkeä, kun bensat kuluu rajajonossa seisomiseen, Heikki Ikäheimonen sanoo.
Lapin keskussairaalassa ei ole löydetty uusia koronavirustapauksia. Keskussairaalassa karanteenissa olevalta kahdelta henkilöltä keskiviikkona otetut näytteet osoittautuivat negatiivisiksi. Henkilöt ovat altistuneet pitkäkestoisesti Wuhan-koronavirukselle.
Tulokset saatiin myöhään torstai-iltana.
Sairaalassa on hoidettavana yksi kiinalainen koronaviruspotilas, jonka vointi ja yleistila on edelleen hyvä. Muutamia pitkäkestoisesti altistuneita henkilöitä on karanteenissa sairaalan tiloissa. Heistä otettuja näytteitä on analysoitavana, ja uusia näytteitä otetaan tarvittaessa oireiden ja riskiarvion edellyttämällä tavalla.
Lapin sairaanhoitopiiri kertoi torstai-iltana, että muutama mahdollisesti koronavirukselle altistunut ulkomaalainen matkailija on karanteenissa Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan nämä henkilöt ovat saaneet pitkäkestoisen altistuksen virukselle ja ovat siksi karanteenissa.
Heidän lisäkseen kaksi sairaanhoitopiirin työntekijää ovat toistaiseksi etätöissä kotona. He ovat työskennelleet koronavirusta sairastavan kanssa.
Hallitus valmistelee rahastoa, joka helpottaisi teollisuuden päästövähennyksiä.
Rahasto voisi tukea yrityksiä, kun ne investoivat päästöjen vähentämisessä tarvittavaan teknologiaan.
Rahalle on kova tarve, sillä Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tuohon mennessä esimerkiksi raskaan teollisuuden päästöt pitäisi painaa mahdollisimman alas.
Raskas teollisuus yhdessä energiantuotannon kanssa aiheuttaa lähes puolet Suomen päästöistä. Teollisuus on arvioinut, että puhtaaseen teknologiaan siirtyminen vaatii miljardi-investoinnit.
Rahaston avulla valtiovalta voisi pienentää investointeihin liittyviä riskejä.
Keskustelu ilmastorahastosta alkoi, kun Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuniteki asiasta avauksen marraskuussa. Silloin puhuttiin rahastosta, johon myös tavalliset kansalaiset voisivat sijoittaa.
Ylen hallituslähteistä saamien tietojen mukaan pöydällä on nyt vaihtoehto, jossa ilmastotoimiin käytettäisiin Valtion kehitysyhtiön Vaken rahoja.
Hallitus pyrkii julkistamaan avauksen rahastosta ilmastokokouksessaan Helsingin Vuosaaressa ensi viikon alussa. Kokouksessa on tarkoitus käydä läpi keinoja, joilla hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan.
Vake omistaa esimerkiksi Nesteen, Postin ja Altian osakkeita yhteensä 2,3 miljardin arvosta. Vake ehdotti itse loppuvuodesta, että se voisi jatkossa keskittyä muun muassa ilmastotoimien tukemiseen.
Vaken mukaan rahaa voisi irrota noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summalla olisi mahdollista myös vivuttaa markkinoilta yksityistä rahaa mukaan investointeihin.
Tämä ratkaisisi samalla myös Vaken epäselväksi jääneen tehtävän. Vake syntyi vuonna 2016, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) halusi laittaa valtio "taseen töihin". Vaken oli määrä vauhdittaa valtion omaisuuden tuottavuutta.
Vaken roolin selkeyttäminen on jäänyt hallitusvaihdosten jalkoihin. Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että Vaken tehtävät päivitetään tukemaan hallituksen tavoitteita.
Teollisuuden päästöt ratkaisevan tärkeitä
Teollisuudessa on vireillä useita hankkeita päästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannassa selvitetään polttoaineiden valmistamista sementtitehtaan hiilidioksidista.
Teräsyhtiö SSAB puolestaan ilmoitti alkuviikosta, että se nopeuttaa siirtymistä päästöttömään teräksentuotantoon.
Raahen tehdas on Suomen suurin yksittäinen ilmastopäästöjen aiheuttaja. SSAB aikoo muuttaa prosessia tehtaalla niin, että terästä valmistettaisiin hiilen sijaan käyttämällä päästöntä vetyä.
Yhtiö alkaa muuttaa tuotantoaan Raahen terästehtaalla vuodesta 2029 lähtien. Muutos pudottaa yksin koko Suomen päästöjä seitsemän prosenttia.
Myös EU-komissio on luvannut rahoittaa jäsenmaiden siirtymistä hiilineutraaliin talouteen.
Lehtitietojen mukaan Suomi olisi saamassa 160 miljoonaa euroa ilmastotyöhön niin sanotusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Rahaa voitaisiin jakaa raskaan teollisuuden lisäksi esimerkiksi turpeen energiakäytöstä luopumiseen.
Rahaa voi hakea myös Vihreän kehityksen ohjelmasta, johon EU on ilmoittanut ohjaavansa tuhat miljardia euroa.
Kuilu kasvaa: Kovin ja kevein verottaja yhä kauempana toisistaan
Erot kuntien veroprosenteissa ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Käytännössä se tarkoittaa, että keskituloinen pariskunta maksaa noin 5000 euroa enemmän veroja, jos asuu kalleimman kunnan alueella halvimman sijasta. Veroeron odotetaan repeävän edelleen suuremmaksi, kun varsinkin pienet kunnat nostavat veroprosenttejaan.
Kuntavaaleihin on yli vuosi, mutta ehdokkaita värvätään jo
Vihapuhe hillitsee ihmisten intoa lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin.Henrietta Hassinen / Yle
Puolueiden paikallisaktiivit värväävät parhaillaan ehdokkaita runsaan vuoden päästä pidettäviin, kevään 2021 kuntavaaleihin. Valtakunnan tasolla kuntavaalien ohjelmia vasta työstetään, paikallisjärjestöissä kerätään jo ehdokasnimiä. Ylen laajan soittokierroksen perusteella ehdokkaita hankitaan perinteisin keinoin: esimerkiksi kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa.
Hallitus valmistelee ilmastorahastoa teollisuutta varten
Teräsyhtiö SSAB ilmoitti alkuviikosta, että se aikoo nopeuttaa siirtymistä päästöttömään teräksentuotantoon.Marko Väänänen / Yle
Hallitus valmistelee rahastoa, joka helpottaisi teollisuuden päästövähennyksiä. Rahasto voisi tukea yrityksiä, kun ne investoivat päästöjen vähentämisessä tarvittavaan teknologiaan.
Metsäteollisuuden työriitoja sovitellaan jälleen tänään valtakunnansovittelijan johdolla. Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaa sovitellaan kello 9 alkaen ja paperiteollisuuden riitaa kello 12 alkaen.
Maanantaina alkoi kolmiviikkoinen lakko, jonka piirissä on ammattiliittojen mukaan yli 17 000 työntekijää. Siihen osallistuvat Paperiliiton edustamat paperi- ja sellutyöläiset, Teollisuusliiton väki mekaanisessa metsäteollisuudessa eli sahoilla ja vaneritehtailla sekä ammattiliitto Pron paperiteollisuuden toimihenkilöt.
Brexit koittaa ensi yönä
Lontoossa nostettiin lippuja salkoon parlamenttiaukiolla torstaina 30. tammikuuta Britannian valmistautuessa EU-eropäivään.Neil Hall / EPA
Britannia eroaa ensi yönä EU:sta. Samalla alkaa tämän vuoden loppuun jatkuva siirtymäaika, minkä takia tänään juuri mikään ei muutu heti. Lue tästä lyhyet vastaukset tärkeimpiin brexit-kysymyksiin. Yle seuraa historiallisen päivän kulkua verkossa hetki hetkeltä. Illalla kello 23 alkaa erikoislähetys, jota voit katsoa TV1:stä ja Yle Areenasta.
Taivaalta tulee taas lunta ja vettä
Seija Paasonen / Yle
Tänään on pilvistä ja paikoin sataa lunta. Paikoin voi sataa jäätävää tihkua, etelärannikolla myös tihkua. Eniten lunta kertynee Länsi-Lapissa, noin kolme senttiä.
Hitiksi muodostuneen hulavanteen pyörityksen on tutkitusti todettu kaventavan vyötäröä. Siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit kuitenkin mietityttävät osaa käyttäjistä.
Lappeenrannan Terveystalon fysioterapeutti Sari Salomaa sanoo, että hänelle on tullut alkuvuodesta yhteydenottoja hulavanteiden käyttöön liittyen.
– Kyllä kyselyä on tullut yllättävän paljon tänä vuonna. Aloittamiseen on liittynyt pelkoa siitä, uskaltaako käyttöä aloittaa, jos on esimerkiksi selkäkipuja. Ainakin seitsemän tai kahdeksan kysymystä olen saanut kuukauden sisällä aiheesta.
Kukaan asiakkaista ei suoranaisesti ole tullut fysioterapiaan hulavanteen pyörittämisestä aiheutuneiden ongelmien takia.
– Asiakkaissa on ollut niitä, jotka ovat aloittaneet vanteen pyörittämisen ja saaneet käytöstä mustelmia.
Mustelmat kuuluvat asiaan
Kysyimme kokemuksia käyttäjiltä myös Facebookissa. Keskustelussa nousi esiin, että hulavanteen käytöstä oli tullut joillekin mustelmia.
"Itselle tuli kylkiin vaan kamalat mustelmat aluksi ja olivat ihan kosketusarat."
"Alkuun tuli sellaset mustelmat kylkiin, että näytti kuin minulta olisi hakattu ilmat pihalle ja ne mustelmat olivatkin sitten tosi kipeät. Kun tekniikan sai haltuun, niin ei ole sen jälkeen tullut enää mitään."
"Parille ystävälle tuli alussa tosi pahoja mustelmia kylkiin, mutta itselle ei tullut onneksi mitään, vaikka pyöritin jo ekoilla kerroilla heti 15 minuuttia."
Terveystalon Sari Salomaa ei näe mustelmia huolestuttavana, vaan enemmänkin käyttöä on syytä miettiä maalaisjärjellä.
Helsingin yliopiston hulavanteen pyörityksen terveysvaikutuksia tutkinut sisätautien erikoislääkäri Hannele Yki-Järvinen on samoilla linjoilla ja sanoo, että mustelmat kuuluvat asiaan varsinkin alussa.
– Kun hulavanteilun aloittaa, alkuvaiheessa voi ilmaantua rasvakudokseen ihonalaisia mustelmia. Ne häviävät käytön jatkuessa.
Helsingin Urheilulääkäriaseman urheilulääkäri Arja Uusitalo sanoo, että tekniikalla voi olla tekemistä mustelmien kanssa.
– Mustelmia tulee, kun vatsaan kohdistuu iskuja. Mustelmia tulee jatkossakin, mutta jos ne vähenevät, se johtuu tekniikan paranemisesta.
Hulavanteen aiheuttama mustelma.Satu Krautsuk / Yle
Älä käytä näissä tilanteissa
Facebookin kokemuksissa kommentoitiin myös muita terveysvaikutuksia. Yksi käyttäjä kertoo käyttäneensä hulavannetta säännöllisesti yli kolme kuukautta.
"Minulla on paino-hulavanne. Ei mitään näkyvää tulosta. Ei ole vyötärö kaventunut milliäkään. Olenko tieteellinen poikkeus vai läskit niin syvällä kropassa, ettei vanne niitä irrota?"
"Alkoi tulla alaraajoihin kummallista oireilua, kuumia aaltoja ja alaselkään kova kipu. Magneettikuvauksessa löytyi välilevyn repeytymä. Ei välttämättä tullut juuri hulavanteesta, mutta sen käyttö ärsytti selän ja sen repeytymän useaksi viikoksi. En uskalla enää käyttää!"
Helsingin yliopiston Hannele Yki-Järvinen ei suosittele hulavanteen käyttöä entuudestaan jo hoikille ihmisille. Tutkimus tehtiin perusterveille vyötärölihaville naisille, jotka eivät käyttäneet lääkityksiä. Tutkimuksessa runsaat 50 ylipainoista naista jaettiin kahteen ryhmään.
Toinen ryhmä pyöritti hulavannetta 13 minuuttia päivässä, ja toinen ryhmä käveli noin 10 000 askelta päivässä. Tutkimuksen puolivälissä ryhmät vaihtoivat liikuntalajia keskenään. Hulavannetta pyörittäneillä vyötärönympärys pieneni merkittävästi kävelyyn verrattuna.
– Meidän tutkimuksessamme oli mukana vyötärölihavia ihmisiä, ei ampiaisvyötäröitä. Suosittelen siksi hulavannetta vyötärölihavien juttuna.
Terveystalon fysioterapeutin Sari Salomaan mielestä painoindeksi ei asiaan vaikuta.
– Ajattelen enemmän lihasten aktiviteettia. Jos lihakset ovat hyvässä kunnossa, pyörittäminen on helppoa. Jos on hyvin hoikka ihminen, ja tulee ongelmia vanteen kanssa, en keksi muuta syytä kuin sen, että pitäisi vahvistaa keskivartaloa ja harjoitella tekniikkaa.
Helsingin Urheilulääkäriaseman urheilulääkäri Arja Uusitalo kertoo, ettei ole törmännyt tilanteisiin, jossa asiakas olisi tullut lääkäriin asti hulavannevamman takia.
– Jos rajusti tekee niillä painavammilla painoilla, kyllähän se on mahdollista, että jotain voisi tullakin.
Helsingin Sanomat kirjoitti aikaisemmin, että hulavanteen pyörittäminen aiheutti munuaisvaurion korealaisnaiselle. Uusitalo painottaa, että työssään hän ei ole tällaiseen törmännyt.
– Kyllähän nyt asiasta kuin asiasta voi tulla jotain, jos tehdään sietokykyyn nähden liikaa.
Painolla on väliä
Facebookin kokemuksissa kuvailtiin myös hulavanteiden painoja:
Minulla on käytössä 1,5 kg vanne ja alkuun sattui, mutta ei tullut näkyviä mustelmia. Parin kerran jälkeen helpotti.
"Sileä 1,4kg painohula itsellä. Tähän mennessä säilynyt parilla mustelmalla kyljissä jotka tulee aina uudestaan. 18-22min pyörittelen joka toinen päivä."
"Päivittäin käytössä hula 1,2 kg ja satunnaisesti 3,5 kg hula, joka kyllä pyörii paremmin, tasaisemmin ja pysyy ylhäällä. Kiputiloihin ei mielestäni eroa hulavanteiden välillä."
Uusitalo ei suosittele painavampaa yli kahden kilon hulavannetta aloittelijalle. Myöskään nuoren, kasvavan lapsen ja pienikokoisen tai heikkoluisen ja -lihaksisen ei kannata käyttää painavampaa hulavannetta.
Myös kivut täytyy ensin hoitaa vartalosta pois.
–Tämä ei ole kuntoutusmuoto. Kipupotilaana en lähtisi käyttämään hulavannetta.
Terveystalon Sari Salomaa kokee, että selkäongelmaisetkin voivat käyttää hulavannetta. Hänkään ei suosittele hulavanteen käyttöä henkilöille, joilla on osteoporoosi, murtumia selässä tai tyrä.
Sama pätee vanhempiin ihmisiin, joilla on käytössä verenohennuslääke.
"Jos hulavanteella on painoa yli kaksi kiloa, se on jo aika jytky"
Salomaan mukaan vanteen pyörittämisessä on tärkeää se, että käyttää keskivartalon lihaksia ja kiinnittää huomiota tekniikkaan.
– Pitää osata pyörittää mahdollisimman rennosti. Liian innokas ja äkkiä aloitettu pyörittäminen tekee varmasti lihakset kipeiksi, mutta siitä ei tarvitse huolestua.
Hulavanteita on markkinoilla alle kilon painosta ainakin kolmeen kiloon saakka.
Salomaa suosittelee aloittelijalle kevyempää, reilun kilon hulavannetta. Mitä painavampi hulavanne on, sitä haastavammaksi oikea tekniikka muodostuu.
– Tämä on yksilöllistä ja riippuu käyttäjästä. Ei isolla hyväkuntoisella miehellä kaksikiloinenkaan hulavanne tunnu sen kummemmalta treeniltä.
Salomaa suosittelee alkuun treenaamaan päivittäin maksimissaan muutaman minuutin ajan kerrallaan ja rentoutumaan aina harjoittelun jälkeen.
– Reilu kymmenen minuuttia päivässä vastaa jo hyvää treeniä. Optimaalisinta olisi se, että liikkuisi muutenkin monipuolisesti ja hulavanteen pyörittäminen olisi osa lihaskuntotreeniä.
Helsingin yliopiston Hannele Yki-Järvinen suosittelee käyttämään hulavannetta alussa maksimissaan kuusi minuuttia ja aloittamaan 1,5 kilogramman hulavanteella. Hän kertoo kuulleensa kokemuksia myös niiltä, jotka ovat treenanneet alussa liiankin painavilla painoilla.
– Jos hulavanteella on painoa yli kaksi kiloa, se on jo aika jytky, ja silloin tietysti tekniikankin on oltava kunnossa.
Oletko käyttänyt hulavannetta? Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella alla 31.1. klo 23 asti.
Turkissa kiistellään siitä, miten menestyksekäs on maassa viime vuuden lopussa suurin otsikoin lanseerattu metsitysohjelma.
Turkin maa- ja metsätalousalan ammattiliitto nimittäin on esittänyt arvion, jonka mukaan marraskuussa istutetuista 11 miljoonasta puuntaimesta yli 90 prosenttia on kuihtunut.
Liiton johtaja Şükrü Durmuş kertoo Guardianille, että syynä tähän on paitsi kuivuus myös se, että taimet istutettiin maahan vääränä ajankohtana ilman kunnollista asiantuntemusta.
Turkin hallitus julisti marraskuun 11. päivän kansalliseksi metsityspäiväksi. Tuolloin vapaaehtoiset istuttivat kaikkiaan 11 miljoona puuntaimea yli 2 000 paikalle eri puolilla maata.
Tempauksella rikottiin myös Guinnessin maailmanennätys, kun yhden tunnin aikana Çorumin kaupunkiin istutettiin yhteensä 303 150 taimea.
Lapion käteensä ottivat myös Turkin eturivin poliittiset johtajat, muun muassa presidentti Recep Tayyip Erdoğan sekä parlamentin puhemies Mustafa Şentop.
Turkin maa- ja metsätalousalan ammattiliitto kertoo, että sen edustajat ovat käyneet kartoittamassa taimitilannetta tähän mennessä kuudessa Turkin 81 maakunnasta. Liiton mukaan lähes kaikki istutukset ovat kuihtuneet vain kaksi kuukautta niiden istuttamisesta.
Turkin maa- ja metsätalousministeriö tyrmää liiton väitteet. Ministeriön mukaan ”95 prosenttia taimista on terveitä ja ne jatkavat kasvamistaan.”
Ammattiliiton johtaja Şükrü Durmuş pitää ministeriön väitettä epäuskottavana. Durmuş korostaa, että onnistumisprosentti jää normaalisti 65–70 prosentin välille, vaikka taimet istutettaisiin tavallisilla valmisteluilla oikeaan istutusaikaan.
– Nyt EU:n täytyy neuvotella kanssamme, arvioi tuttu kahvilanpitäjä Britannian EU-erotilannetta brexitin toteutumispäivän kynnyksellä.
Puolalaisen kanssa avioituneelle EU-mieliselle britille brexitin toteutuminen lauantaina on kova takaisku.
Hän toivoo silti monen maanmiehensä tavoin, että puheet nyt toden teolla alkavien brexit -neuvottelujen vaikeudesta olivat vain EU:n yritys saada Britannia pyörtämään eropäätöksensä.
En hennonut kertoa tutulleni, että hän on todennäköisesti väärässä.
Se, että EU:n ja Britannian tulevaisuuden suhteita koskevia neuvotteluja kuvaillaan äärimmäisen vaikeiksi, ei ole taktiikkaa vaan kauppaneuvotteluja tuntevien mukaan kiistaton tosiasia.
EU ja Kanada pukersivat kauppasopimusta kasaan seitsemän vuotta. Ja koska Britannian ei ole EU:n jäsenenä tarvinnut käydä omia kansainvälisiä kauppaneuvottelujaan viime vuosikymmeninä, on maassa huutava pula neuvotteluissa tarvittavasta tietotaidosta.
Saksan Angela Markel kuvailiFinancial Timesin haastattelussa, että EU saa lauantaina vahvan kilpailijan rajalleen. EU:n täytyy ja se voi vastata kilpailijan haasteeseen, sanoi Merkel – ja tämä unionia monoliittisen muuttumattomana pitäviltä Britannian brexitööreiltä usein unohtuu.
EU voi olla hidasliikkeinen jätti, mutta reagointikyvytön se ei ole. EU voi rakentaa kaupan suojamuureja, jos se katsoo, että Britannia lyö unionia vyön alle.
Brexitöörien haaveet Britanniasta matalalla verotuksella ja sääntelyn purkamisella kilpailevana “Euroopan Singaporena” voivat valua hukkaan – sen hintana olisi suhteiden näivettyminen tärkeimpään kauppakumppaniin EU:hun.
Britannian EU-eromieliset toistelevat nyt eropäivän alla mantraansa uudesta “globaalista Britanniasta”, jonka maailmanlaajuiset bisnekset korvaavat EU-kaupan.
Uskon sanotaan siirtävän vuoria, mutta kukaan ei ole luvannut, että se siirtäisi kokonaisen saaren. Britannia ei lennähdä lauantaina valtameret ylittävään joogalentoon, vaikka “globaalin Britannian” mantraa hokisi tauotta.
Samalla vaikutusvalta ja veto-oikeus EU:n jäsenenä on menetetty kauppakysymyksissä. EU-jätin tehdessä päätöksiään Britannia ei voi enää esittää uhkavaatimuksia – maan aseiksi jää ennen kaikkea lobbaus ja omien ratkaisujen hyödyllisyyden perustelu.
Brexitöörien tarjoaman sapelinkalistelun sijaan Britannian pitäisi pian löytää sovitteleva äänensävy. Britannian riippuvaisuus EU:sta on suurempaa kuin unionin Britanniasta brexitin jälkeenkin, vaikka maan EU-eron arkkitehdit kieltäytyvät tätä tosiasiaa uskomasta.
Brittimepit muuten viettivät keskiviikkonaläksiäisiä EU-parlamentissa. Osa poistui itkien, osa juhlien. Samana iltana brexitille saatiin vihoviimeinen sinetti, kun parlamentti hyväksyi Britannian erosopimuksen.
#SOMESSA: Hyvä vai paha Huawei?
Twitter
Salliako Huawein osallistuminen kehitteillä oleviin 5G-verkkoihin Euroopassa ja miten laajasti? Jännitteitä kysymyksen tiimoilta on ollut jo pitkään, Twitterissä aiheesta pulpahtelee keskusteluja taajaan. Keskiviikkona Britannia ilmoitti päästävänsä Huawein 5G-markkinoilleen.
Digikehitystä seuraavan TechCrunch-verkkolehden asiantuntija hermostui keskustelun laadusta alkuviikolla. Mike Butcher huomauttaa twiittiketjussaan, että Huawei on paitsi suurin, myös halvin ja eniten valtion tukea tuotekehitykseensä saava verkkotoimittaja. Jos länsimaat olisivat tukeneet omia valmistajiaan yhtä paljon kuin Huawei, kiinalaisyhtiö olisi voitu kammeta markkinoilta. Nyt se voi olla liian myöhäistä.
#FAKTA: Hyödyt EU:n sisämarkkinoista jäävät usein huomiotta, kun puhutaan jäsenyyden kuluista
Eetu Pietarinen / Yle
EU-komisso ja -parlamentti kertovat, että esimerkiksi Suomi hyötyy sisämarkkinoiden kautta moninkertaisesti suhteessa siihen, paljonko se maksaa nettomaksuna unionin jäsenyydestä. EU-instituutioiden mukaan Suomi olisi voiton puolella yli 2 000 eurolla per kansalainen. Eniten yhteiset sisämarkkinat hyödyttävät kolmen maan rajalla keskellä Eurooppaa sijaitsevaa Luxemburgia.
ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Lisää investointikohteita tarvittaisiin – entä olisiko euroalueen johdossa paikka suomalaiselle?
Myönnetyn EU:n aluekehitysrahan määrä vaihtelee vuosittain Suomen eri alueilla. Jotta hankkeeseen saisi EU-tukea, sillä pitää olla myös muita rahoittajia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla investoinnit ovat vähentyneet ja hankkeiden keskikoko on pienentynyt – niinpä myös EU-tuki on pienentynyt. Viime vuonna aluekehitysrahalla työllistyi alueella kuitenkin 800 ihmistä.
Aluekehitysmiljardit ovat Suomessakin poliittisesti herkkä asia.
Brysselin koneessa Turun yliopiston dosentti Eero Kuparinen kertoo, minkälaista eri ihmisryhmien juutalaisvastaisuus on ollut historiassa ja miten antisemitismi on muuttunut EU-alueella. Juutalaisia vastaan tehdyt hyökkäykset ovat lisääntyneet taas viime vuosina EU:ssa.
Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleiriltä selviytynyt David Marks (oik.) ja puoliso Kathy Peck Auschwitzin vapautuksen 75-vuotismuistotilaisuudessa Oświęcimissä Puolassa 27. tammikuuta.Emmi Korhonen / Lehtikuva
Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen 75-vuotispäivää muistettiin maanantaina Puolassa. Natsit murhasivat leirillä noin 1,1 miljoonaa ihmistä.
Olisiko vihdoin suomalaisen eurotyöryhmän puheenjohtajan aika? Hollannin entinen valtiovarainministeri Hans Vijlbriefilmoitti yllättäen keskiviikkona eroavansa tehtävästä. Suomesta virkaan oli viime kierroksella ehdolla valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriTuomas Saarenheimo. Hän jättäytyi kisasta, kun kävi ilmeiseksi, että hänen tukensa ei ollut kovin laajaa. Nyt Eurooppa-kirjeen tiimi jännittää, hakeeko hän paikkaa uudestaan.
Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa, että Euroopan unioni aloittaa maaliskuussa jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Merkel saattaa näin tehdä pesäeroa Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin, joka haluaa uudistaa EU:n laajentumisprosesseja ennen kuin uusia jäsenhakijoita hyväksytään.
Italian paikallisvaaleissa vasemmistopuolueet säilyttivät valtansa tärkeällä tukialueellaan Emilia-Romagnassa viime sunnuntain paikallisvaaleissa. Vaaleja seurattiin silmä kovana, koska sisäministeri Matteo Salvinin johtama oikeistopopulistinen Lega-puolue kampanjoi siellä voimakkaasti. Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinenarvioi "Sardiinien" ratkaisseen vaalit.
Huomisesta alkaen EU:n brexit-agenda menee uusiksi, kun tulevaa suhdetta Britanniaan aletaan rakentaa tyhjältä pöydältä. Uusi suhde on monin verroin vaikeampi pala neuvottelijoiden pureskeltavaksi kuin varsinainen erosopimus. Nyt pitäisi sopia kauppasuhteista, kalastusoikeuksista, tutkimusyhteistyöstä, tavaroiden standardeista, maataloustuotteiden ja lääkkeiden liikkumisesta rajojen yli...
EU-komission on tarkoitus jo maanantaina tehdä ehdotus jäsenmaiden muodostamalle EU-neuvostolle tulevasta neuvottelumandaatista. Unionin puolella neuvotteluja vetää ranskalainen Michel Barnier kuten tähänkin asti.
Jos haluat seurata brexit-tilanteen etenemistä tarkemmin, tänään kannattaa pysyä Yle-kanavilla! Luvassa on kattavaa uutisseurantaa ja analyysejä. Ylen toimittajat raportoivat niin Lontoosta, Edinburghista kuin Brysselistäkin. Verkossa ja TV1:ssä voit seurata suoraa erikoislähetystä tapahtumista klo 23 alkaen.
Tässä vielä muutama vinkki kansainvälisen median brexit-sivustoista:
18-vuotias akaalainen mies on tuomittu useista lasten seksuaalirikoksista ja raiskauksista Pirkanmaalla.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2001 syntyneen miehen 4 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Mies tuomittiin kahdesta raiskauksesta, kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, pahoinpitelystä ja alkoholirikoksesta. Mies on vangittu.
Rikokset ovat tapahtuneet viime kesänä.
Miehellä oli syyttäjän mukaan kuusi suojaikärajan alle olevaa uhria, mutta yksi syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan mies raiskasi kaksi 14-vuotiasta. Nuorin uhreista oli 12-vuotias.
Mies oli tarjonnut asunnollaan alkoholia nuorille. Yhtä uhreista mies löi vyöllä vartaloon.
Käräjäoikeus määräsi miehen maksamaan uhreille korvauksia 1 000 eurosta 8 500 euroon.
Oikeudenkäyntiaineisto on salattu 60 vuodeksi.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Syyttäjä ja osa asianomistajista on ilmoittanut jo tyytymättömyyttä tuomioon.
Jyväskylän kaupunginjohtajaa Timo Koivistoa harmittaa.
Kaupunki selvittää parhaillaan vesi- ja sähkönjakeluyhtiö Alvan vähemmistöosuuden myymistä, mutta keskustelua on hallinnut se, että Jyväskylä olisi myymässä vettään.
– Yksityistäminen ei pidä paikkaansa yhtään. Keskustelu on tärkeää, mutta haluan tähdentää, että Jyväskylän vesi ei ole kaupan. Tässä ei ole ollenkaan dramaattisesta asiasta kysymys, me emme ole yksityistämässä vesihuoltoa, Koivisto sanoo.
Alva on entiseltä nimeltään Jyväskylän Energia, ja yksi sen toimialoista on vesihuolto.
"Säilytämme määräysvallan yhtiössä"
Kaupungin selvitykset on tulkittu haluksi yksityistää yhtiö. Yksityistäminen taas johtaisi siihen, että luonnollinen monopoli olisi yksityisissä käsissä.
Yksityisiin luonnollisiin monopoleihin liittyvä huoli taas on se, että esimerkiksi veden tai sähkön kuluttajilla ei ole vaihtoehtoja: ei ole muita vesi- tai sähköverkkoja, joihin tyytymätön voisi vaihtaa.
– Lähtökohta on se, että kaupunki omistaa jatkossakin Alvasta enemmistön, muun muassa siksi, että säilytämme määräysvallan yhtiössä ja sen eri toiminnoissa, Koivisto sanoo.
Vielä ei ole päätetty, myykö kaupunki vähemmistöosuutta. Sen ratkaisee kaksi asiaa: hinta ja ostaja. Jyväskylä haluaa ostajan, joka tuo mukanaan paitsi rahaa, myös osaamista ja asiantuntemusta.
– Jos jompikumpi näistä ei toteudu, en tule esittämään myyntiä, Koivisto linjaa.
Kaupunki haluaa uuden omistajan mukaan myös Alvan johtamiseen. Siksi se painottaa osaavaa ostajaa aina siihen mittaan saakka, että se on kaupoille kynnyskysymys.
"Nyt on hyvä aika myydä"
Jyväskylän talous on kohtalaisessa kunnossa, eikä Alvan mahdollisessa myynnissä olekaan Koiviston mukaan kyse siitä, että kaupunki tarvitsisi siitä saatavat rahat juuri nyt.
– Nyt on myyjän näkökulmasta hyvä aika myydä. Jos on mahdollista saada omistuksesta poikkeuksellisen hyvä tuotto ja samalla saada yhtiöön lisää osaamista, minusta se on vähintään selvittämisen arvoinen asia.
Kuluttajien maksamat hinnat Jyväskylän aikoo pitää kurissa paitsi enemmistöomistuksellaan, myös tekemällä ostajan kanssa sopimukset veden ja sähkön siirron hinnoittelusta.
Alvan vähemmistöosuuden myynnin selvittelyn on määrä edetä maaliskuussa vaiheeseen, jossa kaupunginhallitus seuloo potentiaaliset ostajat.
– On oltava useampia ehdokkaita, joiden kanssa voi käydä kaupasta ja sen ehdoista yksityiskohtaisemman neuvottelun.
Maaliskuussa tiedetään siis myös se, mikä on Alva-yhtiöiden markkina-arvo.
Islannin lounaisosassa lähellä suosittua Blue Lagoon -turistikohdetta viranomaiset yrittää selvittää, mistä syystä maa kohoaa tavalla, jota pidetään epätavallisena.
Kohouman on epäilty olevan peräisin magman kertymisestä maan pinnan läheisyyteen.
Þorbjörn-vuoren vierustalla tehdyissä mittauksissa ei ole löytynyt merkkejä tästä, kertoo Iceland Monitor.
Maa on parhaimmillaan kohonnut 3–4 millimetrin päivävauhtia. Tilanne alkoi tammikuun 21. päivä, ja nyt vauhti on hidastunut merkittävästi.
Alueella on mitattu lukuisia heikkoja maanjäristyksiä viime viikkojen aikana. Nyt seisminen aktiivisuus on Iceland Monitorin mukaan lisääntynyt.
Suomen ulkoministeriö on lähettänyt Reykjavikiin matkustusilmoituksen tehneille viestin asiasta.
Ei uhkaa lentoliikennettä vuoden 2010 tuhkapilven tavoin
Kymmenen vuotta sitten Eyjafjallajökull-jäätikön alla sattuneen tulivuorenpurkauksen syöksemä tuhka sekoitti pahoin pohjoisen Euroopan lentoliikenteen keväällä 2010.
Þorbjörg purkautui tiettävästi edellisen kerran vuonna 1211.
Viranomaiset eivät sulje pois tulivuorenpurkauksen tai maanjäristyksen mahdollisuutta. Läheisen Keflavikin kansainvälisen lentokentän valmiustasoa on nostettu keltaiselle, mutta se ei tämänhetkisten tietojen mukaan vaikuta lentokentän kautta matkustaviin.
Islannin viranomaiset seuraavat tilannetta.
Islannin yliopiston geofysiikan professori Pall Einarsson sanoo AFP:lle, että mahdollinen tulivuorenpurkaus olisi hyvin pieni, eikä siitä todennäköisesti aiheutuisi haittaa ihmisille.
Svenska Ylen haastattelemien kuuden vanhemman mukaan kirkkonummelaisessa koulussa on tapahtunut vakavaa kiusaamista.
Vanhemmat esiintyvät jutussa anonyymeinä, jotta heidän lapsiaan ei tunnistettaisi.
Vanhempien mukaan kiusaaminen on jatkunut erilaisia ajanjaksoja eri lasten kohdalla, mutta pääsääntöisesti tilanne on kestänyt lähes kolme vuotta.
Vanhemmat ovat olleet yhteydessä poliisiin ja koulun rehtorin kiusaamisesta. Rehtorin mukaan kiusaamiseen puututaan aina.
Äiti: "Luokkatoveri oli uhannut tappaa tyttäreni"
Erään äidin mukaan hänen tyttärensä pelkää mennä kouluun.
– Luokkatoveri oli uhannut tappaa tyttäreni. Lisäksi eräs oppilas oli luvannut 10 euroa sille, joka uskaltaa lyödä häntä kasvoihin niin, että veri virtaa, kertoo äiti.
Myös muiden Svenska Ylen haastattelemien vanhempien mukaan heidän lapsiaan on kiusattu ja uhkailtu useita kertoja.
Viisi kuudesta vanhemmasta kertoo, että heidän lapsensa ovat saaneet tappouhkauksia sekä suullisesti että WhatsApp-mobiilisovelluksen välityksellä.
Yhden vanhemman mukaan hänen lastaan oli uhattu, että koko perhe kuolee, jos hän kertoo vanhemmilleen, mitä koulussa tapahtuu.
Isä: "Häntä oli potkittu vatsaan ja päähän"
Eräs isä kertoo, että hänen poikaansa alettiin kiusata noin puoli vuotta sitten. Tämän jälkeen lapsella on ollut vaikeuksia mennä kouluun.
Isä sai koulusta viestin, että välitunnilla oli tapeltu. Ilmoituksen mukaan asia oli selvitetty.
– Kun poikani tuli kotiin, kysyin häneltä, kuinka hän voi. Hän kertoi, että häntä oli potkittu vatsaan ja päähän, mutta hän oli kunnossa. Seuraavana päivänä luokan WhatsApp-ryhmässä oli viesti. Videolla lastani lyötiin ja potkittiin.
Isän mukaan video oli kuvattu suljetussa tilassa, jossa ei ollut opettajia paikalla. Hänen poikansa ei uskaltanut mennä kouluun viikkoon tapahtuman jälkeen, mutta nyt hän käy siellä jälleen. Isä ja poika ovat kuitenkin käyneet tutustumassa toiseen kouluun ja toivovat, että poika pääsee sinne.
– Huomasin heti, että ajatus poispääsystä helpotti hänen oloaan. Joka päivä, kun hän tulee kotiin koulusta, hän pohtii, mitä seuraavana päivänä mahtaa tapahtua.
Äiti: "Kukaan ei ota sitä vakavasti"
Myös kaksi muuta Svenska Ylen haastattelemaa perhettä suunnittelee koulunvaihtoa.
Lisäksi vanhemmat kertovat, että koulun ja kodin välinen viestintä on ollut riittämätöntä. He ovat kuulleet koulupäivän tapahtumista vasta lapsiltaan, kun nämä ovat tulleet kotiin ja kertoneet, että jotakuta on lyöty tai tönitty.
Vanhemmat ovat pettyneitä koulun tapaan käsitellä kiusaamista.
– Kukaan ei ota sitä vakavasti, sanoo yksi äiti.
– Kaikki lakaistaan maton alle, koska se on helpointa. Keskustellaan ja keskustellaan, mutta mikä on tulos? Ei mikään. Kaikki jatkuu kuten ennenkin, eräs isä toteaa.
Poliisille on ilmoitettu
Kaikki kuusi vanhempaa toteavat, että lapsilla ei ole luottamusta koulun aikuisiin, koska he ovat nähneet, kun heidän ystäviään lyödään ilman seurauksia.
Vanhemmat kertovat olleensa kiusaamisesta yhteydessä koulun johtoon, lastensuojeluviranomaisiin, kunnanvaltuustoon, aluehallintovirastoon ja poliisiin.
Länsi-Uudenmaan poliisi vahvistaa Svenska Ylelle saaneensa kaksi rikosilmoituksia kyseiseen kouluun liittyen.
Eräs äiti kertoo tehneensä miehensä kanssa ilmoituksen poliisille siitä, että heidän tytärtään on uhkailtu. Myös lastensuojeluilmoitus on tehty.
– Se on uskomattoman surullista. Kiusaajat eivät itsekään voi hyvin. Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin.
Rehtori: "Koulu ei hyväksy väkivaltaa tai kiusaamista"
Koulun rehtori kertoo sähköpostiviestillä Svenska Ylelle olevansa tietoinen siitä, että oppilaiden välillä on ilmennyt riitaa, joka on johtanut väkivaltaan.
– Koulu ei hyväksy väkivaltaa tai kiusaamista ja puuttuu siihen aina. Koulu selvittää aina, mitä on tapahtunut. Asianomaisille huoltajille ilmoitetaan asiasta ja sitä seurataan, rehtori kertoo viestissä.
Koulu ja kunta eivät kommentoi Svenska Ylelle yksittäisiä tapauksia.
Kirkkonummen päivähoito- ja opetusasiainpäällikkö Michael Flemmich kertoo, että kiusattujen oppilaiden vanhemmat ovat olleet häneen yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Hän on myös keskustellut koulun rehtorin kanssa.
– Koulun vastuulla selvittää mahdollisimman pian ne asiat, jotka koulussa tapahtuvat.
Mitä tulee vanhempien kritiikkiin koulun ja kodin välistä viestintää kohtaan, Flemmich huomauttaa, että kaikkien osapuolten tulisi pitää tiiviisti yhteyttä tosiinsa.
– Sekä opetushenkilöstö, oppilashuoltoryhmä että rehtori tekevät kovasti työtä ongelmien ratkaisemiseksi yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, Flemmich sanoo.
Norjan NRK:n pitkäaikainen toimittaja Dan Robert Larsen on ajanut kuvaajansa kanssa Rovaniemelle Pohjois-Norjasta Tromssasta. Ensimmäinen tehtävä oli paikallistaa Lapin keskussairaala, löytää kuvausautolle parkkipaikka ja etsiä paikka suoralle lähetykselle. Norjalaistoimittaja ehtii välillä juttusille, sillä tutustuimme jo parkkipaikan automaatilla.
Suomen koronavirustartunta nousi Norjassa keskiviikkona yhdeksi pääuutisista. Larsen sai komennon lähteä välittömästi Rovaniemelle.
– Se oli erittäin iso uutinen, sillä kaikki tartunnat ja siihen liittyvät ovat erittäin kiinnostavia uutisia tällä hetkellä, varsinkin kun se tapahtuu tässä lähellä naapurimaa Suomessa ja lähellä Finmarkkia, Tromssaa, Larsen kertoo.
Kuvakaappaus Norjan yleisradion NRK:n verkkouutisesta, joka kertoo varmistuneesta koronavirustapauksesta Suomessa.nrk.no
Norjassa paljon kiinalaisia, mutta ei toistaiseksi tartuntaepäilyjä
Larsenin puhelin soi vähän väliä, toimituksesta annetaan ohjeita kuinka ja missä vaiheessa NRK:n TV-uutisia ollaan suorassa. Uutistoiminta on Norjassakin hektistä, tietoa täytyy välittää ja haastateltavia metsästää.
Kysäisen rauhalliselta norjalaistoimittajalta, mikä tilanne on Norjassa, sillä sielläkin esimerkiksi pohjoisen revontulet vetävät aasialaismatkailijoita magneetin lailla.
– En ole kuullut vielä, että Norjassa olisi yhtään tartuntaepäilyä. Meillä on hyvin paljon myös Norjassa kiinalaisia turisteja, sillä nyt heillä on menossa kiinalainen uusivuosi ja he haluavat lomailemaan pohjoiseen sekä katsomaan revontulia.
Norjassa ja Suomessa ihmiset pysyneet rauhallisena
Dan Robert Larsenin puhelin soi taas. Kotitoimitus keskustelee jälleen pitkään eri jutuista, joita täytyy hoitaa. Listalla on TV- ja radiosuoraa sekä verkkojuttuja. Illalla on myös Lapin keskussairaalan tiedotustilaisuus, jossa heidän täytyy olla mukana.
Norjassa, kuten Suomessakin koronavirus ja sitä seuranneet uutiset on kansan keskuudessa otettu kohtalaisen tyynesti.
– Norjassa ihmiset eivät ole peloissaan, eivät ainakaan vielä. Nyt on kuitenkin asiaan reagoitu ja se on ehkä oikein, sillä emme tiedä kovinkaan paljon tästä viruksesta. Maailmassa on ollut vastaavanlaisia aiemmin, kuten sikainfluenssa, miettii Dan Robert Larsen Lapin keskussairaalan käytävällä.
Norjassa uutinen koronaviruksen leviämisestä Eurooppaan ei yllättänyt, kuten ei Suomessakaan. Kiinassa virukseen on reagoitu voimakkaasti, Wuhan ja useita muita suuria kaupunkeja on eristetty.
– Kiina on iso ja kun suhteutetaan väestömäärään, nyt julkisuuteen ilmoitetut luvut ovat vielä erityisen pieniä. Uskoakseni tässä ei tarvitse kuitenkaan pelätä, mutta en tiedä tästä kuitenkaan niin paljon kuin lääkärit, pohtii Norjan NRK:n uutistoimittaja Dan Robert Larsen ja ryhtyy valmistautumaan suoraan uutislähetykseen.
OP-ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta on myynyt Helsingin Vallilan pääkonttorikiinteistön eteläkorealais-suomalaiselle sijoittajaryhmälle.
Kaupan arvo on 480 miljoonaa euroa. OP jatkaa kiinteistössä vuokralaisena pitkäaikaisella sopimuksella.
Sijoittajaryhmään kuuluvat työeläkeyhtiö Varma sekä korealaiset NH Investment & Securities ja Shinhan Investment Corp.
OP:n pääkonttorin kortteli valmistui kokonaisuudessaan Vallilaan Teollisuuskadun varrelle vuonna 2017.
OP:n mukaan kiinteistön myynti ja takaisinvuokraus pienentää OP:n kiinteistöriskiä ja parantaa finanssiryhmän vakavaraisuutta.
– Lisäksi se vapauttaa pääomia liiketoiminnan kasvattamiseen ja korvaa ulkoista varainhankintaa. Ajankohta myynnille oli nyt otollinen pitkien korkojen ja kiinteistösijoittajien nettotuottovaatimusten ollessa ennätysalhaisella tasolla, perustelee OP:n talous- ja rahoitusjohtaja Vesa Ahotiedotteessa.
Varman mukaan OP:n kiinteistön tuottamat pitkäaikaiset ja tasaiset vuokratulot sopivat hyvin eläkeyhtiön sijoitussalkkuun nykyisessä nollakorkojen ympäristössä.
Vallilan kiinteistö tarjoaa työtilat noin 6 000 ihmiselle. OP-ryhmän lisäksi kiinteistössä on myös Verohallinnon tiloja.
Joskus sivupolut voivat olla elämässä niitä tärkeimpiä. Tampereen yliopiston kirurgian professori ja verisuonikirurgi Niku Oksala, 46, ei olisi parikymppisenä uskonut, mihin elämä voi viedä.
– Sivupolkuja kulkemalla saattaa nähdä paremmin totuuden ja oppia kuin pyrkimällä suoraan, hän sanoo.
Niku Oksala ei päässyt ensimmäisellä kerralla lääketieteelliseen opiskelemaan. Eikä vielä toisellakaan.
Nämä pettymykset ovat Oksalan mukaan kuitenkin syynä siihen, että hän sai idean älyveitseen.
Huomiota maailmalla
Tamperelaistutkijoiden kehittämä älyveitsi auttaa kirurgia poistamaan syöpäkudoksen tarkasti, jolloin uusintaleikkauksia voidaan vähentää ja auttaa potilaan parantumista.
Syöpäkirurgiassa käytetään nykyään sähköveistä, joka tuottaa savua. Tamperelainen innovaatio haistelee ja analysoi syntyvää savua ja tunnistaa, onko leikattavassa kohdassa syöpäsoluja. Näin syöpäkasvaimet saadaan poistettua kerralla kokonaan. Älyveitsellä on arvioitu olevan miljardien eurojen markkinat.
Niku Oksala näyttää, miten älyveitsellä leikataan. Miikka Varila / Yle
Älyveitsi sai torstaina illalla Tampereen kaupungin teknisen luovuuden vuoden 2019 palkinnon, jonka suuruus on 5 000 euroa. Keksintö on saanut huomiota myös kansainvälisissä julkaisuissa ja Euroopan unionilta kahden miljoonan euron apurahan.
Suihkumoottoreita ja sähköä
Koska Oksala ei päässyt heti opiskelemaan, hän hakeutui lentoteknilliseen varusmiespalvelukseen.
– Perehdyin suihkumoottoreihin ja tosi monimutkaisiin asioihin.
Niku Oksala oli kiinnostunut jo lapsena tekniikasta ja keksinnöistä – etenkin sähköstä.
– Yritin saada tavallisen hehkulampun tuottamaan valoa tavallisella patterilla. Patterista ei saanut riittävästi jännitettä, joten kokeilin saada sitä pistorasiasta. Sain kovan sähköiskun. Lisäksi mittasin ruokatorven pituuden klemmariketjulla, joka jäi ruokatorveen kiinni.
Tässä olisi voinut käydä vieläkin pahemmin. Kolmen pojan, Akun, Rikun ja Nikun, perheessä riitti vipinää.
Pienen keksijän into ei loppunut.
Lääketieteellistä fysiikkaa
Oksala kuunteli lapsena kiinnostuneena juttuja kaukaisesta sukulaisestaan apteekkari Albin Koposesta. Koposen vuonna 1899 perustama Nurmijärven lääkelaboratorio oli Suomen ensimmäinen lääketehdas. Koponen kehitti lapamatolääkkeen, joka oli tärkeä suomalaisille. Hän toi myös tehtaaseen sähköisen valaistuksen, mikä oli nuoresta Nikusta jännittävää.
Lukiossa kirkastui, että Niku Oksala haluaa lääketieteelliseen. Mutta se ei sitten mennytkään niin helposti.
Tutkimusryhmä vasemmalta oikealle Maiju Lepomäki, Mikko Koskenranta, Markus Karjalainen, Anton Kontunen ja Niku Oksala.Miikka Varila / Yle
Suihkumoottorien jälkeen tuli toinen välivuosi. Oksala opiskeli vuoden lääketieteellistä fysiikkaa.
– Se kasvatti näkemään ongelmat luonnontieteellisestä näkökulmasta. Lääkäriopintojen aikana pystyin miettimään, miten ongelmat voi ratkaista teknisesti.
Syöpäkasvain vaikea saada kokonaan pois
Professorin pestin lisäksi Oksala on tällä hetkellä ylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Verisuonikirurgina hän tuijottaa silmästä silmään syöpäkasvaimia, varsinkin silloin kun ne ovat kiinni verisuonissa tai lähellä verisuonia.
Kirurgin työ valmentaa Oksalan mukaan hyvin innovaatioihin.
– Kirurgina pitää nopeasti improvisoida turvallisia ratkaisuja, ja leikkauksessa on hyvin paljon pelissä.
Syöpäkasvainta ei ole helppo saada kokonaan pois.
– Kirurgi tuntee käsillä kasvaimen kiinteän osuuden, mutta ei välttämättä koko kasvainta.
Tästä syystä jopa 25 prosenttia syöpäpotilaista joutuu uuteen leikkaukseen, koska kaikkea syöpäkudosta ei saada poistettua heti ensimmäisessä leikkauksessa. Kasvain lähetetään leikkauksen jälkeen patologille arvioitavaksi ja tämä arvioi, onko poistetun kasvaimen reunojen lähellä syöpäkudosta. Jos on, leikataan lisää.
Sotateknologian hermokaasuista idea
Idean älyveitseen Oksala sai, kun Itä-Suomen yliopistossa testattiin sotilaskäytössä olevaa taistelukaasuanalyyttoria. Analysaattori erotti hermokaasut.
Oksala sai idean, että analysaattoria voisi käyttää muuhunkin kuin hermokaasujen tunnistamiseen.
– Hankin apurahan turvin yksityisen taistelukaasuanalyyttorin.
Tutkimusryhmä alkoi tutkia vuonna 2006, haisevatko syöpäsolut erilaisilta kuin ei-syöpäsolut. Oksala ohjasi väitöskirjaa, joka pureutui tähän.
Taistelukaasuanalysaattori tunnisti virtsasta, onko ihmisellä eturauhassyöpä vai ei.
Sensori patentoitiin
Sähköveitsellä leikatessa syntyy savukaasua, jossa on paljon nokea ja pienhiukkasia. Nämä tuhosivat nopeasti valmiita mittalaitteita.
Oksala perusti Olfactomics Oy:n kehittämään älyveistä. Ensin piti kehittää järjestelmä, joka puhdistaa palokaasusta noen ja pienhiukkaset pois.
Älyveitsi yhdistetään savukaasuimuriin. Miikka Varila / Yle
Mittalaite on kuin elektroninen nenä ja siihen on rakennettu tekoäly, joka tunnistaa syöpäsolut. Siihen on yhdistetty tavallinen kirurgin sähköveitsi. Se taas on yhdistetty savukaasuimuriin.
Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kaikissa leikkaussaleissa on jo savukaasuimuri.
Tarvittiin myös uudenlainen sensori, jota ei ollut kaupoissa myytävänä. Se patentoitiin ja saatiin valmiiksi viime vuonna. Sensoria myydään jo tutkimuskäyttöön ja siitä on hyötyä myös teollisuudessa.
Älyveitsen läpimurto oli viime vuonna, kun European Journal of Surgical Oncology -tiedejulkaisu kertoi tuloksista. Tamperelaisen tutkimusryhmän älyveitsi erotteli rintasyöpäkudoksen ja terveen rintarauhaskudoksen toisistaan lähes 90 prosentin tarkkuudella.
Testit alkoivat, miljardien markkinat
Loka-marraskuussa 2019 alkoivat älyveitsen testit leikkaussalioloissa TAYS:n Hatanpään sairaalassa.
Oksalan toiveissa on, että seuraavat kliiniset kokeet voidaan aloittaa jo ensi vuonna. Markkinapotentiaali riippuu siitä, käytetäänkö veistä rintasyöpäleikkauksissa vai myös muissa syöpäleikkauksissa. Edessä on vielä paljon töitä.
Arvio älyveitsen markkinasta on Oksalan mukaan 4–8 miljardia euroa vuodessa.
Professori ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Hän tutkii, voisiko samaa sensoritekniikkaa käyttää esimerkiksi bakteerien ja virusten tunnistamiseen.
Hän on ideoinut ja toteuttanut ratkaisuja myös potilaslogistiikkaan ja neurologisten potilaiden hoidonseurantaan.
Kolmen lapsen isä on täynnä touhua myös vapaa-ajalla. Oksala juoksee, laskettelee ja harrastaa toiminnallista ammuntaa, jossa maastossa ammutaan tauluja.
Olisiko hän arvannut parikymppisenä, mihin tie vie?
– En olisi arvannut. Haluan kannustaa muita. Kun on turvallinen kasvuympäristö ja annetaan mahdollisuus onnistua, erehtyä ja oppia, silloin voi kolmannella kerralla lääkikseen päässeelle käydä näin.
Koronavirus on samankaltainen virus aiemmin maailmalla riehuneiden SARS:n ja MERS:n kanssa. Koronavirus tappaa tehokkaammin kuin tavallinen influenssavirus, toisaalta se leviää – ainakin toistaiseksi – hitaammin kuin influenssa.
Kiinassa korona on jo epidemia, muualla on vain yksittäistapauksia. Tilanne 31.1.2020
Virus lähti leviämään Huanan Seafood Wholesale Market -nimiseltä torilta Wuhanin kaupungista Kiinassa. Torilla myytiin villieläimiä, joiden kautta virus saattoi tarttua ihmisiin. Onko tämä varmasti nyt jo maailmanlaajuiseksi muodostuneen ongelman alkupiste, on vielä epäselvää.
Sitäkään ei tiedetä, mitä tartuntaan vaaditaan. Kyse on niin uudesta löydöstä.
Kaikkein tappavimmat taudit eivät yleensä tartu kovin helposti. Potilas ehtii kuolla ennen kuin hän ehtii tartuttaa tautia laajalle lähiympäristöön. Toisaalta tavallinen influenssa tarttuu herkästi, mutta on hengenvaarallinen vain riskiryhmille.
Kuolleisuustiedot ovat Maailman terveysjärjestöltä WHO:lta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:ltä.
Tällä hetkellä tartuntoja on Kiinan ulkopuolella vain kourallinen.
Drive Now -yhteiskäyttöautojen palvelu lopetetaan kuukauden kuluttua. Finanassiyhtiö OP kertoi tänään asiakkailleen lopettavansa palvelun helmikuun viimeisenä päivänä, koska "Palvelun jatkamiselle ei valitettavasti löytynyt sopivia vaihtoehtoja".
OP:ssa palvelusta vastannut Lauri Tolvas sanoo, että Helsinki on kyllä yhteisäyttöautoille "lupaava alue", mutta siitä huolimatta palvelulle ei löydetty mahdollisuuksia jatkaa.
Palvelulla oli 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joka Tolvaksen mukaan "ei ole ihan pieni määrä". Hän ei halua kertoa, oliko lopettamisen päätöksen perimmäinen syy se, että autoilla vain ajettiin liian vähän.
Yhteiskäyttöautopalveluun liittyminen maksoi asiakkaalle noin 30 euroa. Sen jälkeen autosta maksettiin käytön mukaan. MInuuttitaksa on 0,57 euroa. Käyttöalue on rajoittunut Helsingin kantakaupunkiin alueelle, jonka pisin etäisyys on noin kymmenen kilometriä
Kallis kokeilu
Tolvas ei kommentoi, kuinka paljon toukokuussa 2017 aloitettu kokeilu tuli maksamaan, mutta hänen mukaansa tämän tapaisen uuden palvelun käynnistäminen vaatii aina aluksi "merkittäviä investointeja".
Palvelussa alusta lähtien olleet 150 autoa ovat OP:n omistamia ja helmikuussa ne kaikki myydään.
Oliko kokeilu jälkeenpäin ajatellen virhe?
– Sen aika näyttää, mutta sekä aloittamis- että lopettamispäätös on tehty parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, Tolvas muotoilee.
Drive Now -palvelu oli yksi OP:n uusista aluevaltauksista edellisen pääjohtajan, Reijo Karhisen aikana. Toissa vuoden keväällä aloittaneen Timo Ritakallion aikana yhtiö on pyrkinyt keskittymään ydintoimintaansa pankki- ja vakuutusallalla.
Kulttuurineuvos-kirjailija Veijo Baltzariin on kohdistunut uusia rikosepäilyjä muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kertoo poliisi.
Vangittuna olevaa Baltzaria vastaan piti nostaa syyte helmikuussa, mutta nyt syytteen nostamisen määräaikaa on pidennetty kesäkuulle.
– Poikkeuksellisen laajan asiakokonaisuuden tutkiminen kestää useita kuukausia. Uusien rikosepäilyjen myötä on vielä runsaasti tekemätöntä työtä, muun muassa useiden kymmenien todistajien kuuleminen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisista.
Uusia asianomistajia voi vielä tulla
Asmundela ei kommentoinut STT:lle uhrien määrää.
– Tässä vaiheessa on mahdollista, että uusiakin asianomistajia tulee.
Asmundelan mukaan kuultavia on paljon ja osan kohdalla on vielä selvittämättä, ovatko he uhrin vai todistajan asemassa.
– Tämäntyyppisessä rikoksessa kuulusteluilla on suuri merkitys.
Helsingin käräjäoikeus vangitsi Baltzarin marraskuussa todennäköisin syin törkeästä ihmiskaupasta epäiltynä.
Baltzarin lisäksi kokonaisuudessa on kaksi muuta epäiltyä, joista toinen on ollut aiemmin vangittuna. Heitä epäillään vain törkeästä ihmiskaupasta.
Törkeän ihmiskaupan epäillään jatkuneen käräjäoikeuden mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2019.
HS kertoi Baltzarin manipuloineen teatteriyhteisön alaikäisiä
Helsingin Sanomat kertoi marraskuussa Baltzarin, 77, manipuloineen, lähennelleen ja kontrolloineen teatteriyhteisöönsä kuuluneita alaikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia.
Lehti haastatteli juttua varten kahdeksaatoista tyttöä ja nuorta naista, joilla on omakohtaista kokemusta Baltzarin kanssa työskentelystä. Helsingin Sanomien mukaan haastateltavien kertomukset ovat yhdenmukaisia.
Useat kokivat, että harjoituksissa Baltzaria tuli miellyttää, jos halusi päästä tämän suosioon tai saada merkittäviä rooleja.
Haastateltavat kertovat, että Baltzar houkutteli nuoria asumaan kotiinsa. Lehden mukaan Baltzar myös vaati tyttöjä tekemään pesäeroa perheisiinsä ja eroamaan poikaystävistään. Kirjailija valikoi lähelleen erityisesti nuoria naisia, jotka tulivat vaikeista taustoista.
Baltzarin rikosepäilyjen tultua ilmi hänen saamansa kulttuurituet ovat herättäneet keskustelua. Baltzarin perustama Drom-yhdistys sai vuosina 2013–2019 valtionavustuksia 126 000 euroa, kertoi Ilta-Sanomat marraskuussa. Summa koostuu sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Taiteen edistämiskeskuksen myöntämistä tuista. Lisäksi ministeriön selvityksestä ilmenee, että Dromille on kanavoitu julkista rahaa myös muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kautta, lehti kertoi.
Drom sai opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan muita avustuksia vuosina 2016–2018 kaikkiaan 361 870 euroa. Ilta-Sanomien mukaan summassa on muutakin kuin julkista rahaa: esimerkiksi Koneen säätiö tuki yhdistystä 20 000 eurolla vuonna 2017.
Baltzar on kiistänyt syyllistyneensä törkeään ihmiskauppaan.
