Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tuli iltapäivällä median eteen vakavana.

– Tämä näyttäytyy meille niin, että pääministeri on antanut eduskunnalle virheellistä tietoa. Ministeri Sirpa Paateron (sd.) syrjään siirtäminen ei poista tätä tosiasiaa, Orpo sanoi eduskunnassa.

Orpo katsoo, että pääministeri Antti Rinne (sd.) on ollut selkeän tietoinen Postin toimiin liittyvistä asioista.

– Hän (Rinne) on itse ollut aktiivinen toimija koko ajan tässä tilanteessa. Viimeistään tämän aamun Postin tiedote kertoo karulla tavalla, että pääministeri on siis antanut väärää tietoa eduskunnalle, Orpo sanoi.

Kokoomuksen mielestä pääministeri ei nauti eduskunnan luottamusta.

– Hänen pitäisi erota, Orpo sanoi.

Orpon mitta täyttyi lopullisesti, kun hän katsoi tänään pääministerin tiedotustilaisuutta.

– Siitä välittyi voimakkaasti ajatus, että omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri, Orpo totesi.

Kokoomuksessa katsotaan, että ministeri Sirpa Paateron ero oli kuitenkin perusteltu.

– Paatero on selkeästi tehnyt virheitä. Posti-case on kestänyt viikkoja. Hallitus ja omistajanohjaus ovat toimineet huonosti. Kaikki näkevät sen. Se on aiheuttanut yhteiskunnalle miljoonien tappioita.

Orpo: Minä uskon siihen, mitä Postin hallitus on tänään viestinyt

Orpo katsoo Postin toimineen hyvin.

– Postin hallitus on toiminut johdonmukaisesti. Minä uskon siihen, mitä Postin hallitus on tänään viestinyt. He ovat informoineet omistajanohjausyksikköä useaan otteeseen. He ovat informoineet ministeriä ja tämän esikuntaa. Postin hallitusta ei voi tässä moittia, Orpo sanoo.

Orpon mukaan ongelma on se, että maan hallituksen toiminta on ollut sekavaa ja sen linja muuttuu jatkuvasti.

Halla-aho: Jos Rinne tietoisesti valehtelee, hänen tulisi tehdä johtopäätökset

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Ylelle jo aamulla, että Rinteen pitäisi erota, jos hän tietoisesti valehtelee.

– Jos pääministeri Rinne tietoisesti valehtelee, niin hänen tulisi myös tehdä henkilökohtaiset johtopäätöksensä.

Mitä tarkoitatte tällä?

– Erota, sanoi Halla-aho Ylelle aamulla.

Lue myös:

Ministeri Sirpa Paatero eroaa, oppositio vaatii jo Rinteen eroa – Yle seuraa hetki hetkeltä

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola ei aio jättää tehtäväänsä, vaikka Postin johto sai tänään poikkeuksellisen jyrkkää kritiikkiä pääministeri Antti Rinteeltä (sd.).

Pohjola sanoi STT:lle, että yhtiön hallituksen kokoonpano on aina osakkeenomistajan päätettävissä ja osakkeenomistaja tekee siitä päätökset milloin parhaaksi näkee, normaalisti tavanomaisena yhtiökokouspäivänä. Hän huomautti, ettei voi tietää, mihin valtio asiassa päätyy.

– Ei se ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan minulle, Pohjola sanoi.

Pääministeri Rinteen tiedotustilaisuudessa esittämä arvostelu ei tullut Pohjolalle yllätyksenä.

– Ei se yllättänyt. Siinä on kyse tietenkin myös siitä, että Rinteen täytyy jo asemansa puolesta puolustaa sitä, mitä hän on sanonut aikaisemmin, ja silloin näiden kysymysten esille ottaminen on ihan normaalia.

Pohjola vahvisti Rinteen kertoman tiedon, ettei pääministeri ole ollut suoraan yhteydessä Postin johtoon, mikä on myös valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteiden mukaista.

"Posti on informoinut ministeriä"

Pohjola oli perjantaina työmatkalla Ruotsissa, eikä ollut siksi ehtinyt tarkemmin seurata Posti-jupakan uusimpia käänteitä.

Postin perjantaiaamuna lähettämässä tiedotteessa hän sanoi, että Postille ei ole esitetty missään vaiheessa valmistelun aikana suullisesti tai kirjallisesti, että valtio-omistaja vastustaisi pakettilajittelun liikkeenluovutusta Posti Palveluihin.

Tämän tiedotteen sisältö on hänen mukaansa edelleen voimassa, eikä sitä ole tarvetta miltään osin muuttaa.

Pohjolan mukaan Postilla ja omistajaohjauksella on ollut jatkuva keskusteluyhteys, missä myös virkamiehet ovat olleet keskeisessä roolissa.

– Kuten julkisuudessakin on todettu, Posti on informoinut ministeriä liikkeenluovutusta koskevista suunnitelmista valmistelun aikana. Jos omistajalla olisi ollut eriävä kanta ja sellainen olisi tuotu esille, olisimme siihen ehdottomasti reagoineet, vaikka kysymys onkin hallituksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, Pohjola korosti.

Omistajaohjausministeri esitti 3. syyskuuta aikalisää Postin työehtosopimusten muuttamisessa, mutta tämän jälkeen omistajaohjaus ei ole Pohjolan mukaan vaatinut liikkeenluovutuksen perumista.

Viimeinen niitti viikkojen ajan velloneeseen Posti-kiistaan oli yhtiön aamuinen tiedote.

Posti vakuutti hallituksen puheenjohtajansa Markku Pohjolan suulla, ettei valtio-omistaja vastustanut missään vaiheessa suullisesti eikä kirjallisesti sen kaavailemaa liikkeenluovutusta.

Vielä eilen pääministeri Antti Rinne (sd.) todisti eduskunnan kyselytunnilla, että Posti toimi omistajan tahdon vastaisesti. Siitäkin huolimatta, että tahto oli selvästi viestitty.

Liikkeenluovutus on ollut kiistan ytimessä, sillä käytännössä se uhkasi aiheuttaa noin 700 pakettilajittelijan siirtymisen edullisemman työehtosopimuksen piiriin. Rinne on julkisuudessa useaan otteeseen todennut, ettei hänen johtamansa hallitus voisi tällaista hyväksyä.

Tämä ei ollut ensimmäinen ristiriitaisuus Postin ympärillä käytävässä keskustelussa. Kun uusia ristiriitoja paljastuu toistuvasti, eivät kaikki voi selvitä kuivin jaloin.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) joutui tänään lähtemään. Samalla hän jäi sairauslomalle.

Paateroa on pidetty Rinteen tukijana ja läheisenä poliittisena kumppanina.

Päivällä tiedotusvälineiden edessä nähtiin vakava pääministeri. Paateroa on pidetty Rinteen tukijana ja läheisenä poliittisena kumppanina.

Pääministerin mukaan Paatero ei ollut välittänyt riittävän selkeästi valtio-omistajan näkemystä Postille. Samaan aikaan Rinne kuitenkin totesi, että ero oli nimenomaan Paateron ehdotus. Hän itse kertoi kuulleensa siitä hetkeä ennen tiedotustilaisuutta.

Rinne myös toisti aiemmat väitteensä siitä, miten Posti on koittanut häivyttää oleellista tietoa matkan aikana.

Avoimia kysymyksiä vailla vastauksia on edelleen ilmassa:

Miten Rinne saattoi eilen eduskunnassa sanoa valtio-omistajan kannan olleen selkeästi välitetty Postin tietoon, jos tänään se ei enää ollutkaan?

Jos valtio-omisteisen yhtiön hallitus pimittää tietoa maan hallitukselta, eikö se ole vakava asia? Pitäisikö sen johtaa yhtiön hallituksen eroon?

Entä kuka todella määrittää valtio-omistajan näkemyksen? Rinteen puheista jää kuva, jossa hallituksen omistajapolitiikan linjan tulisi olla täysin yhteneväinen pääministerin henkilökohtaisen linjan kanssa.

Postin hallituksen vaihtaminen ei olisi riittänyt vastaukseksi poliittiseen paineeseen ja kysymyksiin ristiriitaisista lausunnoista.

Miksi Paatero sitten sai lähteä?

Voi ajatella, ettei jäljellä ollut muuta vaihtoehtoa. Postin hallituksen vaihtaminen ei olisi riittänyt vastaukseksi poliittiseen paineeseen ja kysymyksiin ristiriitaisista lausunnoista. Politiikassa lopulta poliitikot, usein juuri ministerit, kantavat vastuun.

Rinne syytti tiedotustilaisuudessa epäsuorasti Paateron esikuntaa, mutta esikuntakin toimii ministerin alaisuudessa.

Valtion omistajaohjaus näyttää aiheuttavan päänvaivaa ministerille toisensa jälkeen. Ministeriltä ei kysytä kuittausta yhtiöiden asioille yksi kerrallaan. On oltava itse hereillä ja aloitteellinen, oman toimivallan rajoissa.

Kuten Pohjola niin ikään aamulla viestitti: moni operatiivinen asia kuuluu suoraan yhtiöiden omaan toimivaltaan. Toisaalta valtionyhtiöt toimivat ensisijaisesti virkamiesten kanssa. Talouselämän tuoreessa haastattelussa omistajaohjauksen päällikkö puolustaakin Postin hallitusta. Toisinaan ministeri joutuu menemään siis vastahankaan.

Mutta yhtä kaikki: jos jotain epätoivottua tapahtuu, ministeri vastaa.

Kumppanit ovat tähän asti olleet hiljaisia, mutta tänään vihreät ja keskusta ovat vaatineet SDP:ltä "selkeytystä".

Rinteen kannalta ongelmana on, että hän on itse ollut kiistassa toisinaan jopa Paateroa aktiivisempi. Eilen hän otti näkyvän roolin eduskunnan kyselytunnilla.

Vielä tänäänkin Rinteelle oli tärkeää toistaa kantaansa Postin toiminnasta. Rinne haluaa näyttää, että hänen hallituksensa esti "työehtoshoppailun". Voikin olla, ettei Paateron ero pelasta Rinnettä kovalta poliittiselta prässiltä. Pääministeri on nyt yksin tulilinjalla.

Opposition hiillostus on itsestäänselvää. Kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike ovat jättäneet välikysymyksen, johon hallitus saa vastata tiistaina. Myös perussuomalaiset vaativat pääministerin eroa. Se on opposition tehtävä.

Ministerit pysyvät pystyssä omien puolueidensa ja hallituskumppaneiden äänillä. Kumppanit ovat tähän asti olleet hiljaisia, mutta tänään vihreät ja keskusta ovat vaatineet SDP:ltä "selkeytystä".

Kriisiviestinnässä sääntö kuuluu, ettei vastauksien ja anteeksipyyntöjen pidä olla vaillinaisia. On annettava selkeä vastaus, eikä vastaus saa muuttua. Jos jotain ei tiedetä, se kannattaa myöntää ääneen ja luvata palata pian vastauksen kera.

Nyt on Rinteen vuoro antaa pitkän kaavan mukainen vastaus omille hallituskumppaneille.

Juttua on päivitetty klo 16.03 lisäämällä 11. tekstikappale.

Lue myös:

Oppositio hermostui Posti-sopan uudesta käänteestä: Halla-aho väläyttää Rinteen eroa, Orpon mukaan pääministeri "ei ansaitse luottamusta"

Ministeri Sirpa Paatero erosi, oppositio vaatii Rinteen eroa, Rinne: osaavan ministerin ero on vaikea paikka – Yle seuraa hetki hetkeltä

Pääministeri Rinne kyselytunnilla: Posti ei noudattanut omistajaohjausministerin kieltoa työntekijöiden siirrossa – "Paatero totesi, ettei tämä käy"

Analyysi: Postin riita ratkesi, mutta edessä on jälkipyykki – Rinteen ja Paateron tarinat kohun eri vaiheista eivät kaikilta osin täsmää

• Posti-sotkun keskiössä ollut omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) on esittänyt eronpyyntönsä ja jäänyt sairauslomalle. Asiasta kertoi pääministeri Antti Rinne (sd.) tiedotustilaisuudessa perjantaina päivällä.
• Rinne arvosteli kovin sanoin Postin hallitusta vääristä tiedoista, mutta ei sanonut, vaihtuuko Postin hallitus.
• Aiemmin perjantaiaamuna Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola tiedotti, että pakettilajittelun liikkeenluovutuksella Posti Palvelut Oy:öön on ollut valtion omistajaohjauksen tuki.
• Pohjolan mukaan siirron valmisteluvaiheessa omistaja eli valtio ei esittänyt vastustavansa liikkeenluovutusta.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) eroaa. Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että Paatero esitti tänään eronpyyntönsä itse. Rinne hyväksyi eronpyynnön.

Valtioneuvoston kanslia kertoi hetki ennen infon alkua Paateron jäävän sairauslomalle kahdeksi viikoksi.

Rinne sanoi, että eronpyyntöä edelsi puhelu, jossa Rinne kertoi, miltä tilanne Paateron osalta näyttää. Paateron seuraajasta ei ole vielä tietoa.

Rinteen mukaan Paatero ei ole noudattanut hänen antamia ohjeita siitä, miten Postin omistajaohjausta pitää tehdä. Rinteen mukaan Paatero ei tuonut tarpeeksi voimakkaasti valtio-omistajan näkemystä asiasta Postille.

Rinne kuitenkin korosti, että Posti on toiminut väärin ja Postin hallituksen asemaa pohditaan. Pääministeri syytti Postia siitä, että se on yrittänyt häivyttää riitaan liittyviä keskeisiä päivämääriä tiedotteissaan.

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola ei aio jättää tehtäväänsä, kertoi STT illansuussa.

Perjantaina tapahtumat alkoivat vyöryä, Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola totesi aamupäivällä tiedotteessa, että pakettilajittelun liikkeenluovutuksella on ollut valtion omistajaohjauksen tuki.

Pohjolan mukaan siirron valmisteluvaiheessa omistaja eli valtio ei esittänyt vastustavansa liikkeenluovutusta, ei suullisesti eikä kirjallisesti.

– Kuten julkisuudessakin on todettu, Posti on informoinut ministeriä liikkeenluovutusta koskevista suunnitelmista valmistelun aikana, Pohjola sanoi tiedotteessa.

– Jos omistajalla olisi ollut eriävä kanta ja sellainen olisi tuotu esille, olisimme siihen ehdottomasti reagoineet, vaikka kysymys onkin hallituksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, Pohjola korosti.

Rinnne totesi torstaina kyselytunnilla ministeri Paateron sanoneen Postille, ettei hallitus hyväksynyt postilaisten siirtoa, mutta Posti ei totellut.

Postin hallituksen tämänpäiväisen avautumisen jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti saman tienpääministeri Antti Rinnettä tietoisesta eduskunnan harhaanjohtamisesta.

– Näin toimiva pääministeri ei ansaitse eduskunnan luottamusta, sanoo Orpo Twitterissä.

Panokset kovenivat jo keskiviikkona, kun kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät hallitukselle välikysymyksen koskien työmarkkinatilannetta ja omistajaohjausta Postin tapauksessa.

Posti-sotku syvenee ja syvenee

Taustalla on viime viikkoina muhinut soppa siitä, tiesikö ja hyväksyikö ministeri Paatero Postin suunnitelmat vai ei. Paatero itse on aiemmin esimerkiksi sanonut kuulleensa Postin suunnitelmista vasta jälkikäteen, kun päätökset siirroista oli jo tehty.

Eilen torstaina pääministeri Rinnettägrillattiin samasta asiasta eduskunnan kyselytunnilla. Rinne vastasi grillaajille Paateron sanoneen Postin hallitukselle, ettei hallitus hyväksy postilaisten siirtoja toiseen yhtiöön, mutta silti Posti teki siirron 700:sta pakettilajittelijasta.

– Postin hallitus esitteli Paaterolle päätöksiä, joiden mukaan 8 100 ihmistä siirretään 1. marraskuuta toiseen yritykseen. Ja että 700 pakettilajittelijaa siirretään toiseen sopimukseen 1. marraskuuta. Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei omistajalle käy. Tuon keskustelun jälkeen Posti muutti tilannetta ja 700 ihmistä siirrettiin. Se oli vastoin omistajan selkeää tahtotilaa, Rinne sanoi kyselytunnilla eilen.

Tämänpäiväisessä tiedotteessaan Postin hallitus vastaa erittelemällä koko tapahtumien kulun päivämäärineen.

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolan mukaan Postin hallitus esitteli omistajaohjausministeri Paaterolle liikkeenluovutussuunnitelmia ja taustaperusteluita ensimmäistä kertaa 7.6.2019, ja että ministerin avustajien kanssa asiaa käytiin läpi tarkasti 8.8.2019.

Pohjolan mukaan ministeriä informoitiin myös pari päivää myöhemmin, 10.8.2019. Seuraavana päivänä alkoikin jo yhtiön hallituksen kokous, jossa päätökset siirrosta tehtiin. Pohjolan mukaan käytännön yksityiskohdat aikatauluineen ja julkistussuunitelmineen esiteltiin Paaterolle vielä elokuun 21. päivänä. Pakettilajitteluun tulevista muutoksista kerrottiin Paateron avustajille Pohjolan mukaan 29.8.2019.

Pohjola kertoo Paateron esittäneen 3.9.2019 aikalisää Postin työehtosopimusten muuttamisessa, mutta tämän jälkeen omistajaohjaus ei ole vaatinut liikkeenluovutuksen perumista, Pohjola huomauttaa.

Tällä viikolla tehdyn uuden työehtosopimuksen mukaan pakettilajittelun henkilöstön liikkeenluovutusta ei peruttu.

Lue lisää:

Pääministeri Rinne kyselytunnilla: Posti ei noudattanut omistajaohjausministerin kieltoa työntekijöiden siirrossa – "Paatero totesi, ettei tämä käy"

Rinne eduskunnassa: Posti halusi siirtää 9 000 työntekijäänsä uuteen työehtosopimukseen, hallitus torppasi aikeet

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) ero on herättänyt poliitikkojen piirissä keskustelun siitä, kuka korvaa ministerin.

Kuvio ei ole täysin selvä. Osa politiikan tarkkailijoista sanoo, että nyt demarit voisivat kierrättää ministereitä. Hallituksen sisältä voitaisiin nostaa istuva ministeri Paateron tilalle, jolloin joku toinen salkku pitäisi täyttää.

Välttämättä tässä vaiheessa hallituskautta ei tarvitse tarkkailla niin tarkasti ministerien vaalipiiriä tai sukupuolta, koska tilanteeseen etsitään nopeaa ratkaisua.

Ratkaisun uudesta ministeristä tekee SDP:n puoluehallitus, joka päättää asiasta puheenjohtaja Antti Rinteen esityksestä. Rinne ei tänään kommentoinut, kuka voisi olla Paateron seuraaja.

Spekulaatioissa seuraavasta kunta- ja omistajaohjausministeristä ovat mukana ainakin seuraavat nimet.

Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP

Ville Skinnarin nostamista Paateron tilalle perustellaan käytäväpuheissa hänen taustallaan. Skinnari on koulutukseltaan juristi, joten hänellä olisi eväitä hoitaa vaikeaa omistajaohjauksen ministerinsalkkua. Skinnarin arvioidaan olevan myös tarpeeksi rohkea haastavan tilanteen hoitamiseen. Postin lisäksi ministeri joutuu ottamaan vastuun myös Veikkauksesta, joka on ollut vaikeuksissa toimintansa takia.

Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, SDP

Antti Lindtmania pyydettiin Rinteen hallituksen ministeriksi jo aiemmin kesällä, mutta hän kieltäytyi pestistä. Lindtman perusteli päätöstään muun muassa perhetilanteella. Nytkin käytäväpuheissa arvioidaan, että Lindtmanin puhelin soi, mutta puheenjohtaja Rinne joutuu tyytymään kieltävään vastaukseen. Sinänsä Lindtmanin tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka puoltaisivat myöntävää vastausta.

Tarja Filatov, kansanedustaja, SDP

Tarja Filatov on kokenut ministeri ja kansanedustaja, jonka arvioidaan pärjäävän paikassa kuin paikassa. Häneen siis voitaisiin luottaa, kun valtionyhtiöiden asioita aletaan laittaa järjestykseen. Filatov on toiminut aiemmin muun muassa työministerinä. Filatov on tosin samasta vaalipiiristä kuin ministeri Skinnari, mutta poikkeustilanteessa siitä ei välttämättä olisi samanlaista haittaa kuin hallitusta muodostettaessa tyhjältä pöydältä.

Miapetra Kumpula-Natri, euroedustaja, SDP

Miapetra Kumpula-Natrin paluusta kotimaan politiikkaan on huhuttu jo jonkin aikaa. Nyt siihen olisi tilaisuus, kun omistajaohjauksen ministerin salkku on vailla ottajaa. Yhden teorian mukaan Kumpula-Natri voisi ottaa kehitysyhteistyön ministerinsalkun, jos Skinnari nousisi omistajaohjausministeriksi. Kumpula-Natrin nousua ministeriksi puoltaa myös hänen pitkä kokemuksensa puolueessa.

Johannes Koskinen, kansanedustaja, SDP

Johannes Koskisen valintaa puoltaisi kokemus. Koskinen on toiminut aiemmin oikeusministerinä ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, joten hänellä olisi edellytykset hoitaa omistajaohjausministerin salkkua. Koskista kuvataan tarkaksi mieheksi ja viime aikoina omistajaohjausministerin tehtävän hoitaminen kunnialla olisi vaatinut tarkkuutta.

Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja, SDP

Johanna Ojala-Niemelän nimi on pyörinyt spekulaatioissa mukana pitkään. Hänestä tehtiin ennakkoarvioissa ministeriä jo ennen kuin Rinteen hallitus oli muodostettu. Ojala-Niemelän puolesta puhuvat pitkä kokemus ja se, että hänet luetaan Rinteen vahvoihin tukijoihin. Hän on Lapin vaalipiiristä, josta SDP:llä ei ole tällä kaudella vielä ollut ministeriä. Ojala-Niemelä on istunut eduskunnassa aina vuodesta 2007 lähtien.

Anneli Kiljunen, kansanedustaja, SDP

Anneli Kiljusen paikkaa ministerinä puoltaa myös pitkä ura kansanedustajana. Kiljunen on ollut eduskunnassa aina vuodesta 2003 lähtien. Kiljunen on myös samasta vaalipiiristä kuin Kymäläinen ja Paatero. Tämä voisi edesauttaa hänen valintaansa ministeriksi.

Pääministeri Antti Rinne on Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana klo 20.30.

Lue myös:

Miksi postiministeri Paatero sai lähteä? Ota tilanne haltuun 100 tai 400 sanassa

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Valtion omistamista yrityksistä vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) pyysi tänään eroa tehtävästään pääministeri Antti Rinteeltä (sd.). Kaksikolla ei käytännössä ollut enää muuta tietä ulos tilanteesta.

Taustalla on Postin suunnittelema 700 pakettilajittelijan työehtojen heikennys ja sitä seurannut lakko.

Lakko päättyi keskiviikkona työntekijäpuolen voittoon. Nyt kyse oli siitä, ovatko Paatero ja Rinne puhuneet totta.

1. Tiesikö Paatero Postin suunnitelmista etukäteen enemmän kuin kertoi?

2. Miksi Antti Rinne väitti vielä eilen eduskunnalle, että Paatero on kieltänyt Postia siirtämästä työehtosopimuksia ja pienentämästä palkkoja?

3. Postin johtajien mukaan tällaista käskyä ei ole heille annettu.

Tänään kukaan ei tunnustanut valehdelleensa.

Antti Rinne on omien sanojensa mukaan vaatinut koko ajan, että valtionyhtiöissä ei poljeta työehtoja. Hän antoi ymmärtää, että Paateron johtama ministeriö ei pitänyt huolta, että tästä vaatimuksesta pidetään kiinni.

Tämän johdosta Sirpa Paatero ilmoitti eroavansa.

Tässä ovat postikohun keskeisimmät henkilöt.

Jos sinulla hetki aikaa, niin jatketaan vielä vähän syvemmälle.

Kuten henkilögalleriasta käy selville, Rinteen ankarin kritiikki ei kohdistu omistajaohjaukseen. Kovimman läksytyksen saa Posti.

Postin johto on Rinteen mukaan antanut harhauttavaa tietoa, kun se on väittänyt kilpailijoiden käyttävän halvempia työehtosopimuksia. Rinteen mukaan tilanne on päinvastainen – kilpailijat ovat käyttäneet koko ajan pääosin kalliimpia työehtosopimuksia kuin Posti.

Lisäksi Rinne sanoo Postin pyrkineen viestinnässään häivyttämään tietoa siitä, milloin liikkeenluovutuksen ja työehtosopimusten siirron oli määrä tapahtua. Tämä päivämääräkysymys on olennainen. Sirpa Paateroa on ahdistettu kysymyksillä, miksi valtio-omistaja ei puuttunut tilanteeseen aikaisemmin.

Antti Rinne osoitti siis syvää epäluottamusta Postin hallitusta kohtaan. Tämä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtamaan Postin hallituksen vaihtoon.

Yhtiöiden hallitusten on nautittava omistajien luottamusta, eikä postilla ole muita omistajia kuin valtio.

Vain toinen hallitus vaihtuu

Myös Suomen hallituksen on nautittava luottamusta, nimittäin eduskunnan luottamusta. Oppositiopuolueet kokoomus, kristillisdemokraatit ja kansanedustaja Harry Harkimon Liike Nyt aikovat äänestyttää eduskuntaa ensi viikolla hallituksen luottamuksesta.

Hallituspuolueilla on enemmistö eduskunnassa, joten Rinteen hallituksen kaatuminen äänestyksessä on epätodennäköistä.

Hallituspuolueet eivät nimittäin toivo uusia eduskuntavaaleja, sillä Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä kannatusmittauksissa Suomen ylivoimaisesti suurin puolue.

Palataan alkuun. Mitä tekemistä tämän päivän tapahtumilla on Postin pakettilajittelijoiden kanssa?

Ei suoranaisesti mitään. Se kiista ratkesi sovittelun kautta.

Toisaalta, keskiviikkona päättynyt lakko uhkasi pysäyttää koko Suomen, kun postilaiset saivat tukea bussikuskeilta, ahtaajilta ja esimerkiksi rautatieläisiltä. Näyttää siltä, että suuri syy tähän on se, että Postin viestintä ja pääministerin vaatimukset eivät saavuttaneet toisiaan.

Tämä nostaa esiin huolen siitä, miten Suomen kymmeniä valtionyhtiöitä ylipäätään hoidetaan.

Ministerinsalkkunsa jättänyt Sirpa Paatero ilmoitti jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Antti Rinteen mukaan Paatero pyysi itse eroa puhelinkeskustelun aikana. Käytännössä molemmille oli selvää, että ministerin ero on ainoa ulospääsy tilanteesta.

Pääministeri Antti Rinne on Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana klo 20.30.

Lue myös:

Ministeri Sirpa Paatero erosi, oppositio vaatii Rinteen eroa, Rinne: osaavan ministerin ero on vaikea paikka – Yle seuraa hetki hetkeltä

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Kaksi ihmistä on puukotettu kuoliaaksi veitsi-iskussa Lontoossa London Bridgen alueella, kertovat Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti The Guardian.

Lisäksi poliisi on ampunut yhden miehen, jonka epäillään olevan tekijä.

Useita ihmisiä on myös loukkaantunut puukotuksessa, kertoo Lontoon poliisi. Lontoon pormestarin Sadiq Khan mukaan osa välikohtauksessa loukkaantuneista on loukkaantunut vakavasti.

Britannian terrorismin torjunnasta vastaava poliisiyksikkö on vahvistanut, että tapausta tutkitaan terrorismina. Viranomaisen mukaan tekijällä oli yllään valeräjähdevyö.

Alueella rajoitetaan liikkumista pidemmän aikaa, kertovat viranomaiset. Myös poliisipartiointia lisätään Lontoossa. Pormestari Khan on kuitenkin sanonut, ettei poliisi enää tällä hetkellä etsi tapaukseen liittyviä henkilöitä.

Poliisin mukaan tapahtumien kulku on edelleen epäselvä. Tapahtumat saivat alkunsa noin kahden aikaan paikallista aikaa iltapäivällä. Paikan päällä kuvatuista videoista näkyy, miten sivulliset taltuttavat epäiltyä tekijää ennen kuin poliisi on ehtinyt paikalle. Yksi tilanteeseen puuttuneista on saanut tekijän veitsen haltuunsa.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Lontoon pormestari Khan ovat molemmat kertoneet olevansa pahoillaan tapauksesta, mutta kehuneet tapahtumapaikalla olleiden ripeää toimintaa tilanteessa. Khanin mukaan kansalaiset osoittivat "huikeaa sankarillisuutta" välikohtauksessa.

Sisäministeri Priti Patel sanoo olevansa huolissaan välikohtauksesta. Myös työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on kertonut Twitterissä olevansa järkyttynyt ja pahoillaan tapauksesta.

Lontoon poliisi vahvisti aiemmin, että sillä on operaatio meneillään keskustan alueella. Poliisin mukaan heidät kutsuttiin paikalle puukotuksen takia. Poliisi kertoo myös, että yksi mies on pidätetty.

BBC:n toimittajan mukaan laukauksia oli useita ja ampumiseen oli osallistunut miesjoukko. Toimittaja näki myös henkilön makaavan maassa. Poliisi on eristänyt alueen.

Lontoon ambulanssipalvelu on kertonut Twitterissä, että myös se on määritellyt tapauksen suureksi välikohtaukseksi.

Videot ja valokuvat Twitterissä näyttävät, että alueella on useita poliisiautoja ja liikenne seisoo sillalla. Myös ambulansseja on paikalla useita.

BBC:n silminnäkijän mukaan läheiseen ravintolaan oli juossut sisään ihmisiä ja osa ruokailijoista oli pyydetty pois ikkunan luota. Ihmiset olivat olleet rauhallisia, mutta osa oli saanut tukea henkilökunnalta.

Britanniassa on ollut monta terrori-iskua viime vuosina

London Bridge on Thames-joen ylittävä silta Lontoon Cityn ja Southwarkin välillä Lontoossa. Välikohtaus tapahtui BBC:n mukaan sillan pohjoispäädyssä Adelaide Housea vastapäätä.

Sama silta oli tapahtumapaikkana, kun kesäkuussa 2017 kolme hyökkääjää ajoi autolla väkijoukkoon. Tuolloin lähistölle tehtiin veitsi-iskuja, joissa kuoli kahdeksan ja loukkaantui melkein 50. Isis ilmoitti olevansa vastuussa iskusta.

Vuonna 2017 Britanniassa tapahtui myös neljä muuta iskua. Niin ikään kesäkuussa mies ajoi pakettiautolla moskeijasta poistuneiden ihmisten päälle Finsbury Parkissa Lontoon pohjoisosassa. Iskussa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 11. Mies kertoi motiivikseen muun muassa halun kostaa islamistien terrori-iskut.

Maaliskuussa mies ajoi autolla jalankulkijoiden päälle Westminsterin sillalla. Viisi ihmistä kuoli ja yli 50 loukkaantui. Pommi-iskussa Parsons Greenin metroasemalle Lontoossa syyskuussa 2017 haavoittui 30 ihmistä. Tekijä oli nuori irakilainen turvapaikanhakija.

Toukokuussa 2017 itsemurhapommittaja räjäytti itsensä Manchester Arenan läheisyydessä. Yhdysvaltalainen pop-tähti Ariana Grande oli juuri lopettanut konserttinsa areenalla. Iskussa kuoli 22 ihmistä kuoli ja 116 haavoittui. Uhreista seitsemän oli alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2005 itsemurhapommittajat iskivät Lontoossa kolmeen metroon ja yhteen bussiin. Iskuissa kuoli 52 ja loukkaantui jopa 700. Hyökkääjät olivat saaneet innoituksen äärijärjestö al-Qaidalta.

Yhdysvalloissa osa sähkötupakkaa polttavista teini-ikäisistä kärsii poikkeuksellisista nikotiinimyrkytyksistä.

Yliannostuksen oireita ovat paitsi oksentelu ja pääkipu myös huimaus ja mielenterveyden nyrjähtelyt. Jotkut nuoret ovat saattaneet sähkötupakkaa käyttäessään jopa kokonaan unohtaa senhetkisen olinpaikkansa.

Yliannostuksista ja niiden oireista kertoo Bostonin lastensairaalan nuorten päihde- ja riippuvuusohjelman johtaja Sharon Levy brittilehti The Guardianin jutussa.

– Nämä ovat melko uusia oireita nikotiinin käyttäjien keskuudessa. Tupakoitsijoilla ei ole vastaavia oireita, Levy luonnehtii.

Altistuminen korkeille nikotiinipitoisuuksille nuorena vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen ja aiheuttaa vakavaa riippuvuutta. Seurauksena voi olla esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, joiden myötä nuori saattaa jäädä pois koulusta.

Sähkösavukkeesta voi saada ison määrän nikotiinia

Tuoreen nuorten tupakkatutkimuksen mukaan viisi miljoona amerikkalaisteiniä on käyttänyt sähkötupakkaa viimeisen kuukauden aikana ja heistä miljoona päivittäin. Sähkötupakkaa polttavien nuorten määrä on kasvanut Yhdysvalloissa dramaattisesti viime vuosina.

Ensimmäinen nikotiinimyrkytyksestä kärsinyt nuori potilas saapui Levyn klinikalle puolitoista vuotta sitten. Levy jutteli pojan kanssa markkinoita hallitsevan sähkötupakkamerkki Juulin käytöstä.

– Isoja määriä nikotiinia käytetään joskus tuholaistorjunnassa, ja hänen oireensa olivat melko samanlaisia kuin henkilöillä, jotka ovat altistuneet nikotiinille maataloudessa. Se viittasi siihen, että hän sai laitteen läpi paljon enemmän nikotiinia kuin on odotettavissa, Levy kertoo.

Nuorten nikotiinimyrkytyksissä ei siis välttämättä ole kyse vain nuorten yltiöpäisestä polttelusta, vaan siitä, että sähkösavukkeesta voi saada kerralla liian ison määrän nikotiinia.

Esimerkiksi Juul on tuonut markkinoille kapselin, jonka nikotiinipitoisuus on 5 prosenttia. Vielä vuonna 2015 nikotiinipitoisuudet olivat tavallisesti 1–2,4 prosenttia, The Guardian kirjoittaa.

Jo 47 sähkötupakkaan liittyvää kuolemaa Yhdysvalloissa

Viimeisen vuoden aikana Levy ja hänen kollegansa ovat hoitaneet klinikallaan 181 nuorta, joista kaikkien diagnoosiksi on kirjattu "nikotiinin käyttöön liittyvä häiriö". Levyn mukaan melkein kaikki tapaukset ovat johtuneet sähkötupakasta.

Nuorten nikotiinimyrkytykset ovat vain uusin sähkötupakointiin liittyvä huoli – ja alle parin sadan nuoren otanta vain hiekanjyvänen kokonaiskuvassa.

Yhdysvalloissa on tähän mennessä raportoitu 2 290 sähkösavukkeisiin liittyvää keuhkosairautta. Tähän mennessä 47 henkilöä on kuollut sähkötupakoinnin seurauksena, kertoo Yhdysvaltain tautien valvonta- ja ehkäisykeskus.

Terveysviranomaisten mukaan syy kuolemiin on todennäköisesti E-vitamiiniasetaatti, jota voidaan käyttää sähkösavukkeessa yhdessä kannabiksen kanssa.

Sharon Levy Bostonin lastensairaalasta arvioi The Guardianille, että nyt uutisoidu keuhkosairaudet ja kuolemat ovat vain jäävuoren huippu. Levyn omat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös sähkötupakkaa polttavat amerikkalaisteinit kärsivät jo keuhkosairauksista.

THL:n mukaan sähkötupakan säännöllinen käyttö on Suomessa vielä toistaiseksi vähäistä.

Osasyy Yhdyvaltain sähkötupakkakriisiin saattaa olla Eurooppaa löyhemmät mainontaan ja myyntiin liittyvät säännöt. Sähkösavuketta on pidetty tupakointia vaarattomampana, mutta sen vaikutuksia ei vielä tunneta tarkasti.

Lisää aiheesta:

Sekä tavallista että sähkötupakkaa käyttäville tulee enemmän terveyshaittoja kuin vain toista suosiville

Sähkötupakointi tappaa Yhdysvalloissa – onko Suomessa varautuminen parempaa? Terveydenhuollon asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin

USA:n viranomaiset uskovat löytäneensä syyllisen sähkötupakoitsijoiden kuolemiin liitettyyn keuhkosairauteen

Sähkösavukkeiden myynti romahtanut Suomessa jenkkikohun takia – Asiakkaat kyselevät: "Kuolenko nyt, kun vetäisen sähkötupakasta höyryt?"

KISUMU 33-vuotias June Favour Andayi ajattelee aidsiin kuollutta parasta ystäväänsä päivittäin.

Myös neljällä Andayin kaverilla on hiv-tartunta. Seksityössä oleva Andayi itse on tehnyt kaikkensa, jotta hän ei saisi virusta. Suojautuminen tartunnalta on kuitenkin välillä haastavaa, koska osa asiakkaista ei halua käyttää kondomia.

Andayi on työskennellyt seksityöntekijänä yhdeksän vuotta.

– Lähdin seksityöhön, koska halusin huolehtia lapsistani. Myin ennen käytettyjä vaatteita, mutta sillä ei paljoa tienaa, hän kertoo.

On keskipäivä. Andayi pesee nyrkkipyykillä vaatteita kotiovensa edustalla Kisumun kaupungin slummialueella Victorianjärven rannalla. Töihin hän lähtee vasta illalla.

Hän ei ota asiakkaita vastaan kotonaan, vaan hänellä on erillinen huone toisessa asunnossa sitä varten. Vakioasiakkaita on paljon. Moni seksityöntekijä löytää asiakkaita myös Kisumun kaduilta. Niin tekee toisinaan myös Andayi.

Andayin oma kahden huoneen koti sijaitsee naapuruston ulkokäymälän vieressä. Ihmisiä kävelee ohi tiheään. Kana noukkii nokkaansa syötävää pölyiseltä polulta.

Olohuoneessa television vieressä pöydällä lojuu kirjaversio Henrik Ibsenin näytelmästä Nukkekoti. Se on Andayin 17-vuotiaan pojan lainakirja, jota hän lukee lukiokurssilla. Andayilla on myös 13-vuotias tytär.

– Poikani tulee pian kotiin, mutta ei haittaa, jos olette silloin vielä täällä. Hän tietää kyllä työstäni, hän sanoo.

Tartuntaa ehkäisevä lääke hälvensi huolia

Ystävä houkutteli Andayin mukaan seksityöhön, kun hän oli 24-vuotias. Nyt ystävä on kuollut, ja Andayi myy sekä vaatteita että seksipalveluja.

Kaikkina näinä vuosina hän on tehnyt parhaansa hiv-tartunnalta suojautuakseen: käyttänyt liukuvoiteita ja kondomeja.

Neljä kuukautta sitten hän sai vielä uuden aseen.

Tuolloin hän aloitti niin kutsutun prep-lääkityksen. Se on lyhenne englanninkielisestä termistä pre-exposure prophylaxis. Lääkettä tarjotaan hiv-negatiivisille ennaltaehkäisevänä lääkityksenä.

Käytännössä prep-lääke tekee toimintakyvyttömäksi erään entsyymin, jota hi-virus tarvitsee pystyäkseen lisääntymään elimistössä. Virus ei siksi pääse tartuttamaan estolääkityksellä olevaa henkilöä.

Välillä lääke aiheuttaa vatsavaivoja ja väsymystä, mutta se on sen arvoista, Andayi sanoo.

Syömällä pillerin päivässä hän pystyi lopettamaan lähes kokonaan hiv-tartunnasta huolehtimisen.

– Olen ollut todella huolissani. Kaikkia meitä huolettaa, että saisimme tartunnan, hän sanoo ja viittaa seksityöntekijöiden yhteisöön.

Kenian seksityöntekijöistä jopa kolmasosa on hiv-positiivisia. He kuuluvat suurimpaan riskiryhmään. Riskiryhmässä ovat myös suonensisäisten huumeiden käyttäjät ja miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

Hiv-tartuntojen määrä laskenut kolmanneksella

Kisumu on Kenian kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupungissa ja sen lähialueilla tartunnan saaneita suhteessa väkilukuun oli pitkään nelinkertaisesti verrattuna koko Kenian keskiarvoon. Koko maassa noin viidellä prosentilla on tartunta.

Mutta täällä, kuten koko maassa, hiv-tartuntojen määrä on laskussa. Ennen Kisumun asukkaista 19 prosenttia oli hiv-positiivisia, nyt enää runsaat 16 prosenttia.

Kymmenessä vuodessa uusien tartuntojen määrä on laskenut Keniassa vajaasta 80 000:sta vuodessa reiluun 50 000:een. Laskua on ollut yli kolmannes. Samassa ajassa Kenian väestö on kasvanut yli kymmenellä miljoonalla.

Hiv-positiiviset äidit tartuttavat enää harvoin vauvojaan. Moni tartunnan saanut ei lääkityksen ansiosta tartuta tautia eteenpäin.

Myös Etelä-Afrikassa tapahtuu edistysaskeleita, vaikka maassa on eniten hiv-positiivisia maailmassa – jopa 7,2 miljoonaa eteläafrikkalaista kantaa virusta. Tänä päivänä kymmenen kertaa enemmän nuoria tartunnan saaneita syö lääkkeitä kuin vuonna 2010.

Etelä-Afrikassa kamppaillaan silti yhä ennakkoluulojen kanssa. Jopa puolet hoitoon hakeutuneista lopettaa lääkkeiden ottamisen. Moni pelkää, että klinikat eivät varjele heidän yksityisyyttään.

Aids-epidemia oli Etelä-Afrikassa pahimmillaan 2000-luvun alkupuolella. Tauti saattaa nähdä uuden nousun, jos kasvava nuoriso ei suojaudu tartunnalta. Suurin osa uusien tartuntojen saaneista on nuoria naisia.

Prep-lääkitys tuli markkinoille vuonna 2012, uutena keinona taistelussa hiv-epidemiaa vastaan. Keniassa yli 50 000 ihmistä syö nyt June Favour Andayin tapaan estolääkitystä.

Kenian hallituksen tavoite on nostaa estolääkitystä käyttävien määrä puoleen miljoonaan kolmessa vuodessa.

Vielä kunnianhimoisemman tavoitteen Kenia yrittää saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Silloin uusien tartuntojen on tarkoitus olla nollassa.

Estolääkkeitä ilmaiseksi halukkaille

Kisumun terveysviranomaisten toimisto löytyy korkean talon seitsemännestä kerroksesta. Talossa ei ole hissiä, mutta porraskäytävän ikkunoista on upea näköala järvelle.

Hiv:n ja muiden seksitautiasioiden koordinaattorin Leon Nyangwaran huoneen seiniä peittävät julisteet.

Yhdessä niistä taapero julistaa tuimailmeisenä: Find a cure before I grow boobs!

Eli: Löytäkää hoitokeino ennen kuin tissini kasvavat!

Nyangwara tuskin löytää hoitokeinoa, mutta resursseja taudin leviämisen pysäyttämiseksi hänellä kyllä on.

– Kun katson Kenian lukuja, olen optimistinen. Me pystymme siihen, hän sanoo.

Nyangwara viittaa tavoitteeseen painaa uudet tartunnat nollaan vuoteen 2030 mennessä.

Uusia tartuntoja tuskin pystytään täysin ehkäisemään. Tavoite katsotaankin saavutetuksi, jos enää alle viisi prosenttia hiv-positiivisten äitien vauvoista saa tartunnan, hän selittää.

Nyangwara yrittää saada etenkin nuoria syömään estolääkitystä. Vuodesta 2017 Kenian viranomaiset ovat jakaneet prep-lääkkeitä ilmaiseksi halukkaille.

Pari korttelia teveysviranomaisten päämajasta löytyy kadunkulmasta ränsistynyt vaaleanvihreäksi maalattu talo. Talossa sijaitsee Kisumun seksityöntekijöiden yhdistys.

Illalla alueen kaduilla liikkuu paljon naisia myymässä seksiä. Päiväsaikaan kadunkulmassa kaupataan hedelmiä, puheaikaa kännyköihin ja kylmiä juomia. Vilkkaalla tiellä ohi ajelee moottoripyöriä, autoja ja tuktukeja.

Seksityöntekijöiden järjestön johtaja Dorothy Agalla välittää seksityöntekijöille tietoa prep-lääkityksestä ja auttaa heitä saamaan lääkkeitä. Hän on kuitenkin huomannut, että moni lopettaa käytön lyhyen ajan jälkeen.

– Tavalliset ihmiset eivät ole kuulleet prep-lääkityksestä, Agalla sanoo.

Hän kertoo, että prep-lääkkeen purkki näyttää samanlaiselta kuin hiv-lääkkeiden purkit. Siksi moni luulee, että lääkkeiden ottaja on hiv-positiivinen.

Ennakkoluulot hellittämässä

Vaikka hiviin liittyvät ennakkoluulot ovat hellittämässä, moni jättää mieluummin ennaltaehkäisevät lääkkeet syömättä kuin joutuu naapureiden juoruilun kohteeksi. Seksityöntekijälle epäily tartunnasta saattaa tarkoittaa myös asiakaskatoa.

Kisumun slummialueella June Favour Andayi ripustaa juuri pesemiään poikansa puhtaita paitoja kuivumaan pyykkinarulle auringossa.

Hän huikkaa tervehdyksen käymälälle päin kävelevälle naapurille valkoisen paidan takaa. Hän ei välitä naapureiden puheista.

– Jotkut kavereistani kysyvät, eikö minua haittaa, jos naapurit näkevät lääkepurkkejani. Sanon vain, että tämä on minun elämäni enkä välitä, mitä naapurit ajattelevat. Jos joku kysyy, niin selitän. Jos joku juoruaa, niin juorutkoon.

Andayi on myös ollut avoin ja kertonut teini-ikäiselle pojalleen, miksi hän käyttää lääkkeitä.

–Haluan, että hänkin söisi lääkkeitä, jotta ei saisi tartuntaa. Hän sanoo olevansa vielä nuori, mutta olen varma, että hänellä on jo tyttöystäviä, vaikka hän väittääkin muuta, Andayi sanoo.

Sunnuntaina 1.12. vietetään maailman aids-päivää. Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 1988 käynnistämän teemapäivän tarkoitus on muistaa tautiin kuolleita ja tuoda esiin hiv:n vastaista työtä.

Lue myös:

Uusien hiv-tartuntojen määrä laskussa Itä-ja Etelä-Afrikassa – Itä-Euroopan ja Keski-Aasian tilanne huolestuttava

Haarakiila jää puoliväliin reittä. Jalkaterä lörpöttää. Sääri puristaa tai on makkaralla. Pahinta on, jos vyötärönauha rullaa sukkahousut yllättäin puolitankoon.

Jokainen sukkahousuja käyttävä on tehnyt hutiostoksia. Vaikka moni sukkahousuja inhoaakin, asuste pitää pintansa vuosikymmenestä toiseen.

Pelkästään Norlyn-merkin alla myydään Suomessa vuosittain miljoonia sukkahousupareja. Kun mukaan lasketaan muut merkit, päästään valtaviin määriin.

– On tosi rasittavaa, ettei sukkiksia voi sovittaa. Varsinkin, jos satsaa vähän kalliimpiin ja sitten ne eivät istukaan, sanoo tietokirjailija, stylisti Sohvi Nyman.

Hermo menee myös, jos sukkahousut hajoavat heti ensimmäisellä jalkaan vetäisyllä tai jos viimeistään lounastauolla säärtä koristaa silmäpako.

Mielikuva kertakäyttötuotteesta ei ole trendikäs vuonna 2019.

Sukkahousuille lisää käyttöikää

Orkla-konserniin kuuluvan Norlynin markkinointipäällikkö Anniina Vikman listaa kuusi vinkkiä, joilla estää sukkahousuja hajoamasta käsiin:

1. Uudet sukkahousut kannattaa ennen käyttöä kastella ja antaa kuivua. Pitkä paketissa olo kuivattaa elastaanikuidut, jolloin ne rikkoutuvat helpommin.

2. Jos kasteluun ei ole aikaa, sukkahousuja venytetään varovasti ennen pukemista. Vaikka elastaani ei saa kaipaamaansa kosteutta, kuidut kuitenkin saavat pituutta.

3. Erittäin ohuet sukkahousut on parasta pukea käsineet kädessä. Sormukset kannattaa aina riisua, kun rullaa sukkahousuja jalkaansa.

4. Kovettuneet ja karheat kantapäät ovat sukkahousujen surma. Myös varpaankynnet kannattaa pitää lyhyinä.

5. Sukkahousut kerätään käsiin. Kärkiosa asetellaan varovasti paikoilleen jalkaterään. Varpaille kannattaa jättää riittävästi tilaa. Housut rullataan ja vedetään varovasti ylös. Haarakiilan on oltava kunnolla paikoillaan ennen vyötärölle asti vetämistä.

6. Pesu aina pesupussissa.

Valitse kokoa isommat ja astetta tummemmat

Stylisti Sohvi Nyman rakastaa sukkahousuja. Hänen listaltaan löytyy vinkkejä kokoon ja väriin:

1. Naisilla on taipumus arvioida itsensä pienemmiksi kuin ovat, joten kannattaa ostaa hieman omaa kokoa isommat sukkahousut.

2. Vartalo rakastaa muotoilevia sukkahousuja. Olo on heti ryhdikäs, kun reidet eivät lölly. Napakat sukkikset tukevat myös vatsaa ja selkää.

3. Sääret näyttävät parhaimmilta ohuissa sukkahousuissa eli deniereiksi mielellään 15. Denier-määrä kertoo, paljonko 9000 metriä lankaa painaa grammoina. Mitä enemmän deniereitä, sen paksummat sukkahousut.

4. Kiiltävä imartelee juhlapukeutumisessa jalkoja. Hame myös laskeutuu hyvin, koska se ei tartu niin helposti kiiltävään pintaan.

5. Moni valitsee liian vaaleat sukkahousut. Paras väri on omaa ihonväriä hieman ruskeampi.

6. Sukkahousuilla voi säväyttää. Pikkujoulukauteen sopivat vaikkapa kultakimalteiset verkkosukkahousut. Niiden alle kannattaa pukea ihonväriset sukkahousut, ettei lookista tule joulukinkkufiilis.

Sukkahousujen ekologia ja teknologia

Valtaosa sukkahousuista on tekokuitua eli polyamidia ja elastaania. Raakaöljypohjainen tuotantoprosessi kuormittaa luontoa.

Ekologiset ja eettiset valinnat ohjaavat yhä enemmän kuluttajien ostopäätöksiä.

Markkinointipäällikkö Annina Vikmanin mukaan myös sukkahousujen käyttäjät kysyvät jo vastuullisuuden perään.

Orklan vastaus on esimerkiksi ensi vuonna lanseerattavat kierrätyskuitusukkahousut. Niiden tuotannosta syntyy 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä perinteiseen polyamidiin verrattuna.

– Valmistusprosessissa pystytään säästämään yhtä lankakiloa kohden 159 litraa vettä.

Markkinoilla on jo olemassa kasvipohjaisia materiaaleja, mutta Vikmanin mukaan tuotantovolyymi ei vielä riitä vastaamaan kysyntään, eikä hinta ole vielä kaupallisella tasolla.

– Jos sukkahousuilta halutaan edelleen samat ominaisuudet kuin nyt, uudet materiaalit eivät vielä pysty korvaamaan kaikkia vanhoja, hän toteaa.

Markkinointipäällikkö näkee sukkahousujen kehityksessä valtavat mahdollisuudet. Yhdysvalloissa Spanx-yhtiö on 2019 lanseerannut sukkahousut käsivarsille.

Anniina Vikman uskoo myös älyteknologian tulevan osaksi asustetta. Voi olla, että sukkahousut pystyvät joskus mukautumaan täysin kantajansa ihonsävyyn tai vaikka viilentämään ihoa helteellä.

– Ehkä tulevaisuuden sukkahousut jopa mittaavat jalkojen verenkiertoa!

Kasisali on neljän vuosikymmenen ajan ollut avoin paikka nuorten omalle toiminnalle; työpajoille, toisten tapaamiselle ja keikoille.

Sen siipien suojassa ovat kasvaneet esimerkiksi Apulanta, Tehosekoitin, Karkkiautomaatti ja artistit Cheek, Brädi ja Nikke Ankara.

Koko paikkaa ei olisi ehkä olemassakaan, elleivät 1980-luvun alun lahtelaiset punkkarit olisi keksineet liittoutua eläkeläisten kanssa.

Punkkarit olivat iskeneet silmänsä vanhaan huonekalutehtaaseen osoitteessa Sammonkatu 8. Kaupungin päättäjiin piti saada painetta, jotta tila myönnettäisiin nuorten käyttöön.

– Torille järjestettiin tapahtuma, jossa olivat mukana kaikki kansalaisjärjestöt, eläkeläiset ja nuoret bändisällit, kertoo Lahden kaupungin nuorisonohjaaja Pekka Pusa.

Nuoret laitettiin torille örveltämään

Tarina kertoo, että nuoria kehotettiin menemään torille mahdollisimman äänekkäästi örveltämään, jotta päättäjät ymmärtävät, että nuorille täytyy saada oma tila.

Me oltiin naurun aihekin, kun meillä oli teinityttöjä keikoilla. Mutta meitähän se ei yhtään haitannut. Tehosekoittimen Hannu Kilkki

Lopulta kaupunginvaltuuston kokoukseen päätyivät punkkarit, eläkeläiset ja muut kansalaisjärjestöt kuuntelemaan, ymmärtävätkö päättäjät varmasti tilojen tarvetta.

Ratkaisevaa oli kuitenkin se, että eläkeläisetkin saivat päivätanssinsa.

– Vaikka Kasisalista tehtiin nuorisokeskus, päätökseen lisättiin ponsi, että eläkeläisten pitää saada käyttää tiloja päivisin, kun nuoret ovat koulussa, Pusa kertoo.

1980-luvun alussa elävän musiikin yhdistys Musart toi Suomen ykkösartistit Kasisalille.

– Kaikki Juice Leskistä, Popedaa ja Hassisen konetta lukuun ottamatta esiintyivät täällä. Hanoi Rocks, Yö, Dingo – kaikki kävivät Kasisalilla.

Kiireisimpinä iltoina sama bändi esiintyi kahteen kertaan, sillä kaikkia kiinnostuneita ei voitu ottaa samaan aikaan sisälle.

– Vähän riskillä mentiin ja otettiin 600 ihmistä sisälle.

Elävän musiikin yhdistyksellä ja diskotoimikunnalla oli kädenvääntöä, sillä kummatkin halusivat viikonloppuillat omaan käyttöönsä. Diskoja oli niin usein, että Etelä-Suomen sanomissa oli ilmoitus erikseen, jos diskoa ei järjestetty.

1990-luvun punk-kausi ja Tehosekoittimen nousu

Pahimpaan lama-aikaan Kasisalilla järjestettiin Amnesty Rock II -tapahtuma. Kasisalilla soitti kolme päijäthämäläistä bändiä; Tehosekoitin, Karkkiautomaatti ja Apulanta.

Tehosekoitinta oli jo soitettu radiossa, ja Apulanta soitti tuona iltana ensimmäisen keikkansa Lahdessa.

Tehosekoittimen Hannu "Hanski" Kilkki oli tutustunut Kasisalin punkkareihin jo aikaisemmin. Kilkkiä itseään kiinnosti lähinnä soittaminen ja musiikin tekeminen eikä hän kiljuakaan kaihtanut, mutta Kasisali oli avoin myös voimakkaasti kantaaottaville ja ideologisille nuorille.

– Mua viehätti se tekeminen. Ei kauheasti kyselty auktoriteeteilta, voidaanko tehdä näin, vaan tehtiin, mitä haluttiin.

Tehosekoitin painatti itse paitoja ja levyjä ja myi niitä Kasisalilla. Kun soittotaito kasvoi, kasvoi myös yleisömäärä.

– HC-punkkiin verrattuna me oltiin softia kamaa, kun laulettiin tytöistä. Me oltiin naurun aihekin, kun meillä oli teinityttöjä keikoilla. Mutta meitähän se ei yhtään haitannut.

Tehosekoitin jätti Kasisalin taakseen, kun bändiä alettiin kosiskella myös muualle Suomeen. Hanski Kilkki arvostaa paikkaa, joka antoi nuorille mahdollisuuden harjaannuttaa taitojaan.

Aloittelijat autettiin alkuun ja sen jälkeen apua annettiin nuorisokeskuksesta, jos se oli tarpeen.

– Kun pidettiin paikat kunnossa ja siivottiin oksennukset pois, nuorisokeskuksen tädit pysyivät tyytyväisenä.

Vuonna 2004 Tehosekoitin ilmoitti laittavansa pillit pussiin. Ensi kesänä uusia ja vanhoja faneja kuitenkin hellitään, kun Teharit palaavat festarilavoille.

2000-luvun alun rap-skene ja 5th Elementin synty

Kun HC-punk jylläsi Kasisalilla 1990-luvun lopussa, kävi rap-musiikista kiinnostunut Tommi Rautanen imemässä oppia punkkareilta.

Rautasta ja Sami Pusaa harmitti, ettei Lahdessa järjestetty rap-keikkoja. He päättivät järjestää sellaisia itse.

Vaikka meidän tapahtuma ei olisi kiinnostanut pätkääkään, kaikki tiesi siitä silti. Tommi Rautanen, 5th Element

Rap-musiikkiin kuuluu neljä elementtiä: graffiti, breakdance, DJ-työskentely ja rap. Lahtelaiset keksivät viidennen elementin: bileet.

Näin syntyi kollektiivi 5th Element, jonka riveistä ovat ponnistaneet muun muassa Brädi, Nikke Ankara, Aste ja olympiastadionin kahdesti täyteen myynyt Cheek.

Ilmiö kasvoi heti isoksi ja 5th Element aloitti katumarkkinoinnin omista tapahtumistaan. Kasisalin lavalla painettiin parisataa keikkaa.

– Kun tarjosimme flyereita ja vastaus oli se, että mulla on jo, me sanottiin, että vie kaverillekin. Jos kaverillakin oli jo, me sanottiin, että vie mutsillesi. Vaikka meidän tapahtuma ei olisi kiinnostanut pätkääkään, kaikki tiesi siitä silti, kertoo Rautanen.

Jo ensimmäinen 5th Elementin keikka myytiin Rautasen mukaan loppuun. Kun yleisöä riitti, alkoi myös muita rap-artisteja kiinnostaa Kasisalilla esiintyminen.

– Täällä ovat esiintyneet Fintelligens, Redrama, Paleface – kaikki. Mä en pysty nimeämään edes yhtä sen aikakauden artistia, joka ei olisi käynyt Kasisalilla.

Ei Cheekiä ilman Kasisalia?

Sittemmin Lahtea on tituleerattu Suomen rap-pääkaupungiksi. Musiikkikenttää on yhdistänyt sekä punkin että hip hopin aikakautena omaehtoisuus ja yhteishenki artistien välillä.

Tommi Rautanen arvelee, että ilmiötä nimeltä Cheek ei olisi ilman Kasisalia.

– Ilmiötä ei olisi olemassa ilman sen kundin valtavia taitoja. Mutta se, että Jarella oli mahdollisuus päästä esiintymään johonkin säännöllisesti, on vaikuttanut merkittävästi Cheekin nousuun ja koko Lahti-rap-ilmiön syntyyn, sanoo Rautanen.

Vielä kerran lahtelaisista rap-artisteista koostuva kollektiivi Lahti United nousee Kasisalin lavalle lauantaina 30. marraskuuta viimeiselle Kasisalin keikalle.

Siihen Kasisalin historia päättyy.

Sammonkatu 8:ssa toimiville nuorten työpajoille etsitään paraikaa uusia tiloja. Tiloista ei ole löytynyt hometta, mutta vanhassa rakennuksessa on sisäilmaongelmia.

Sekä Hannu Kilkki että Tommi Rautanen toivovat, että nuoret saavat uuden oman tilan Lahden keskustasta.

Nuorisonohjaaja Pekka Pusa kertoo, että nuorisopalveluissa mietitään parhaillaan, mistä nousee seuraava nuoria liikuttava ilmiö, ja miten kaupunki voi siihen vastata.

Kuuntele koko haastattelu: Kasisali synnytti monta ilmiötä - nyt ovi menee säppiin

Lähteenä on käytetty myös: Ville Similä-Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua (Like 2015)

Holstein-rotuinen sonnivasikka syntyi Puolangalla Mustolan tilan navetassa perjantaina marraskuun 29. päivänä satojen ihmisten katsellessa. Silmäparit eivät olleet paikan päällä, vaan seurasivat tapahtumia Ylen navettasuoran kautta.

Sonnivasikan isä ei poikimisen tai edes keinosiemennyksen aikana ollut lähimaillakaan, sillä Lana-lehmä siemennettiin kanadalaisen sonnin spermalla. Kanadassa asustelevan sonnin nimi on Sandy-Valley Chamonix ET.

Lanan siemennys tehtiin lypsykarjarotuisella sonnilla, jotta navettaan saataisiin uutta lypsykarjaa noin 70 lehmän navettaan. Sonnin syntyessä sen kohtalo on kuitenkin lähes varmasti lihakarjana. Lanalle poikiminen on tuttu juttu, sillä se oli jo kolmatta kertaa tiineenä.

Lauantaina navettasuorassa syntyi toinenkin vasikka, joka sekin oli sonni.

Puolangalla, niin kuin muuallakin Suomessa, vasikan kohtalo on pitkälti sukupuolesta kiinni.

Sonnivasikat muuttavat nuorena

Jo kolmen viikon ikäisenä sonnivasikka joutuu jättämään synnyinnavettansa taakseen. Sonnit muuttavat yleensä tuossa iässä juottokasvattamoon.

Siellä niitä kasvatetaan nestemäisellä rehulla tai rehun ja maidon sekoituksella. Sonnivasikat vieroitetaan maidosta pikkuhiljaa ja kasvatetaan märehtijöiksi.

Viiden tai kuuden kuukauden ikäisenä sonnin elämä muuttuu jälleen, kun se siirtyy kolmanteen ja viimeiseen kasvatuspaikkaan.

Toisinaan samalta tilalta saattaa löytyä myös useampi eri vaiheen kasvattamo, jolloin sonni viettää pidemmän ajan samassa paikassa.

Puolangan sonnivasikka onkin siinä mielessä erikoisasemassa, että se muuttaa muutaman viikon iässä naapurinavettaan kasvamaan.

Puolentoista vuoden iässä sonnin elämä on lähestymässä päätepistettään. Sonni on kasvanut lihantuotannon näkökulmasta täysikasvuiseksi.

Viimeinen matka suuntautuu teurastamolle. Siellä sonni tainnutetaan lävistämällä pulttipistoolilla eläimen aivot, jonka jälkeen eläin tapetaan viiltämällä kaula auki ja valuttamalla veret ulos.

Puolangalla kasvanut sonni viedään todennäköisesti Jyväskylään tai Kauhajoelle teurastettavaksi. Kainuussa ei ole teurastamoa.

Lehmät elävät sonneja pidempään

Hiehon syntyessä se jää tilalle kasvamaan uudeksi lypsylehmäksi. Ensimmäinen siemennys sille tehdään kahden vuoden iässä. Tämän jälkeen lehmä poikii vielä kerran tai kaksi. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.

Myös hiehot joutuvat toisinaan kasvatettavaksi lihatuotantoon, sillä niitäkin syntyy liikaa suhteessa siihen, montako uutta lypsylehmää tarvitaan.

Hiehot teurastetaan hieman nuorempina kuin sonnit. Ne nimittäin alkavat syödä rehua isommalla summalla kuin mitä niistä saa teurastettaessa. Lisäksi niiden liha on parempaa nuorena.

Lypsylehmät taas joutuvat yleensä teuraaksi noin viiden vuoden iässä, mutta poikkeuksiakin on. Jotkut lehmät elävät jopa kymmenen vuoden ikään, mikäli pysyvät terveenä ja lypsävät tarpeeksi. Niidenkin liha menee lopulta syötäväksi.

Viime aikoina lehmien ikää on pyritty pidentämään utareterveyttä, tiinehtymistä ja rakennetta tarkkailemalla jalostuksen yhteydessä. Näin eläimet pysyvät pidempään terveinä ja tuotantokuntoisina.

Vain harvoin lehmät saavat pitää henkensä sen jälkeen, kun ne eivät enää lypsä. Puolangan Mustolan tilalla on yksi poikkeuksellinen jersey-rotuinen eläkeläislehmä. Frua-niminen lehmä ei enää lypsä, mutta ei myöskään ole menossa teuraaksi.

Yhä useampi nauta kasvaa syötäväksi

Suomessa on nykyisin noin 260 000 lypsävää lehmää. Niiden määrä on laskenut koko ajan, sillä jalostuksen ja ruokinnan kehittymisen myötä lehmät lypsävät yhä enemmän. Yhden lehmän vuosituotto on kasvanut tuhansilla kiloilla viime vuosikymmenien aikana.

Lypsykarjan vähentyessä on yhä vähemmän myös lihakarjaksi meneviä sonnivasikoita. Sen vuoksi lihakarjan kasvattaminen on yleistynyt, vaikka Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan lihakarjalla on huomattavasti suurempi hiilijalanjälki kuin maidontuotannon sivutuotteena syntyvällä lihalla.

Viimeisen 20 vuoden aikana lihakarjan osuus on hiljalleen kasvanut Suomessa 10 prosentista 20 prosenttiin. Lihakarjavasikoita tuottavia emolehmiä on Suomessa 60 000.

Naudanlihaa toki tuodaan paljon myös ulkomailta, kuten Brasiliasta ja Australiasta. Yhteensä sitä tuodaan Suomeen noin 20 miljoonaa kiloa. Kotimaista naudanlihan tuotantoa on noin 80 miljoonaa kiloa.

Spermaa kuskataan ympäri maailmaa

Holstein-rotuisten lehmien kohdalla on aivan normaalia, että siemenet tulevat toiselta puolen maapalloa. Samaa rotua kasvatetaan ympäri maailman ja parhaat jalostukset on tehty Kanadassa.

Toisinaan lehmiä siemennettäessä voidaan päättää, että halutaan tehdä lypsylehmän ja liharotuisen sonnin sekoitus. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, ettei lehmä lypsä tarpeeksi hyvin. Näin syntyvä vasikka valitaan suoraan lihantuotantoketjuun.

Nykypäivänä on mahdollista hankkia myös sekstattuja eli sukupuolen mukaan valikoituja siemeniä. Ne ovat kuitenkin selvästi kalliimpia. Holstein-rotuisten, eli mustavalkoisten lehmien siemenet tulevat nykypäivänä ympäri maailmaa.

Suomessa ei ole enää siemennyssonneja ollenkaan, vaan ayrshire-lehmien siemenet tulevat Tanskassa sijaitsevasta Pohjoismaiden yhteisestä Viking genetics -siemenpankista.

Nykyään suomalaisista lypsylehmistä noin puolet on holsteineja ja puolet ayrshirejä. Lisäksi Suomessa on hieman esimerkiksi suomenlehmiä ja jersey-rotuisia lehmiä.

Jutun lähteenä on käytetty maa- ja metsätaloustieteen dosentti Arto Huuskosta sekä Helsingin yliopiston yliopistotutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleauta.

Olivatko jutussa mainitut asiat vasikan elinkaaresta tuttuja sinulle? Osallistu keskusteluun kello 22:een saakka. Täällä voit ehdottaa nimiä Navettasuorassa syntyneille vasikoille.

Lue myös: Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan

Korjaus 30.11.2019 klo 18.29 Puolangalla kasvanut sonni viedään todennäköisesti Jyväskylään tai Kauhajoelle teurastettavaksi. Aiemmin virkkeessä kerrottiin teurastuksen tapahtuvan Nurmossa.

Näky on epätodellinen. Entisellä pellolla kasvaa kuusia, jotka poikkeavat tavallisesta niin kokonsa kuin näkönsä puolesta.

Osa kuusista on muodoltaan luonnottoman pyöreitä, osassa vihreitä oksia on pallomaisesti vain rungon yläosassa, kun taas osassa latvus on hädin tuskin aikuisen ihmisen polven korkeudella.

Kuuset on istutettu pellolle jo parikymmentä vuotta sitten, joten niiden pitäisi olla normaalisti jo ensiharvennusvaiheessa.

Asiantuntijan mielestä puiden kasvu on kuitenkin jäänyt niin olemattomaksi, ettei harvennusta tarvitse edes miettiä.

– Tämä ei ole hyvä esimerkki hiilensidonnasta. Tämän omistaja ei tule koskaan saamaan tähän sijoitettuja eurojaan takaisin, toteaa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Pienet puut eivät sido hiiltä samalla tavalla kuin normaalisti kasvanut metsä.

Epäonnistumisen taustalla on monta syytä: turvemaalla kasvaa runsaasti heinää, heinikon vuoksi myös myyriä on paljon, ja paikan alava sijainti on altis hallalle.

Myös ravinnetasapaino on Remeksen mukaan ollut ongelmallinen.

– Tässä on kaliumin puutetta, joka on tuhonnut kasvustoja. Osa puista on jopa kuollut.

Metsitettävää satoja tuhansia hehtaareita

Suomessa on metsiä noin 73 prosenttia maa-alasta. Lisää metsitettävää pinta-alaa on kuitenkin olemassa, sillä esimerkiksi maatalouskäytöstä on poistunut noin 250 000 hehtaaria avonaista tai vähäpuustoista maata.

Peltoa vapautuu maanviljelyksestä lähivuosina lisää vielä pari sataa tuhatta hehtaaria. Myös nykyisestä turvetuotannosta vapautuu alueita, joista ainakin osa on mahdollista metsittää. Metsitys on tärkeää, sillä sitä pidetään tehokkaana keinona lisätä hiidensidontaa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Markku Remeksen mukaan tällaisten alueiden metsitys on kaikkine jälkitöineen iso ja kallis urakka.

– Se on ehkä 1,3 miljardin euron urakka. Sen maksaa metsänomistaja tai yhteiskunta – riippuen siitä, minkälaisen ilmasto- ja tukipolitiikan me valitsemme.

Oikea puulaji oikealle kasvupaikalle

Epäonnistuneesti metsitetty pelto kuuluu iisalmelaiselle Pasi Bergille. Hän on ollut itse aikoinaan heinimässä kyseistä taimikkoa ja kantanut sinne käsipelissä 1 200 kiloa booriravinnetta.

– Ei kai tähän ole kukaan väärin neuvonut, mutta maapohja ei ole ollut tähän soveltuva, Berg sanoo.

Hänen mielestään pellon maapohja olisi pitänyt tutkia paremmin ennen metsitystä.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on samaa mieltä. Hänen mukaansa osa pellon metsityksistä on selkeästi epäonnistunut, kun taas osasta on saatu suorastaan huipputuloksia.

– Metsitys täytyy tehdä harkiten. Jos lähdetään tekemään, se pitää tehdä kunnolla.

Metsänomistajan varauduttava kustannuksiin

Remes muistuttaa, että kaikki pellonmetsityskohteet kärsivät liiasta heinästä, joten se on otettava laskelmissa jo etukäteen huomioon. Muita kustannuksia ovat muun muassa ravinnetaloudesta huolehtiminen ja myyräntorjunta.

– Varoja voi mennä 2 500–3 00 euroa hehtaarilta, jopa enemmänkin. Aika harva metsänomistaja on siihen varautunut.

Pasi Berg ei halua arvioida, mitä hänen kuuden hehtaarin istutusalansa on tullut kaikkinensa maksamaan. Hän ei myöskään usko, että hän voisi saada epäonnistuneeseen pellon metsitykseen laitettua rahaa koskaan takaisin.

– Tämä raivataan pois ja muokataan uudelleen. Tämä pätkä pitää vain unohtaa välistä.

Lue myös:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Metsää katoaa Suomesta lannan levityksen ja kaupungistumisen tieltä – Luken tutkimus: Raivausta voisi suitsia maksuilla

Tänään lauantaina 30. marraskuuta tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi.

Valtionjohto kunnioitti vuosipäivää laskemalla seppeleen talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmitorilla. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla tämän jutun kuvaa.

Muistohetkeen osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä.

Seppeleen laskun jälkeen muistomerkille sytytettiin 105 kynttilää: yksi sodan jokaiselle päivälle. Kynttilöillä kunnioitetaan talvisodan ajan suomalaisia sekä ulkomaisia vapaaehtoisia että Suomen ystäviä maailmalla.

Muistohetkessä esiintyivät Ylioppilaskunnan laulajat ja Kaartin soittokunta. Helsingin Kasarmitorilla kuultiin Oi kallis suomenmaa, Finlandia-hymni, Narvan marssi ja tilaisuus päättyi Maamme-lauluun.

Muistotilaisuus myös Lappeenrannassa

Karjalan Liiton valtakunnallinen muistotilaisuus vuosipäivän kunniaksi järjestettiin Lappeenrannassa Maasotakoululla. Tilaisuus oli kunnianosoitus Suomen itsenäisyydestä taistelleille sotaveteraaneille, lotille ja sotien seurauksena kotinsa menettäneille karjalalaisille evakoille.

Muistotilaisuudessa pääpuhujana oli Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

"Talvisodan taistelut sankaritarina"

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo lauantaina lähettämässään lausunnossaan, että suomalaiset voivat näin rauhan aikana muistaa, mikä oli talvisodan hengen ytimessä. Hänen mukaansa Suomea kohtaavat vaikeudet ja muutokset voitetaan yhteisillä päätöksillä.

– Talvisodan taistelut olivat sankaritarina, joka antoi Suomelle mahdollisuuden luoda toisen tarinan, Niinistö sanoi lausunnossaan.

Niinistön mukaan sodan kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi.

– Talvisota oli raaka ja julma. Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää.

Dokumentteja, elokuvia ja toivekonsertti

Talvisodan vuosipäivä näkyy ja kuuluu kattavasti myös Ylen muussa ohjelmistossa niin television kuin radion puolella.

Esimerkiksi TV1 näyttää lauantaina talvisota-aiheisia dokumentteja sekä Pekka Parikan ohjaaman Talvisota-elokuvan.

Radiossa talvisotaa muistetaan etenkin Yle Radio 1 -kanavalla. Kanavalla kuullaan esimerkiksi Kenttäpostin toivekonsertti, joka on kooste rintamalle lähteneiden sotamiesten toivemusiikista ja terveisistä kotiväelle.

Muistopäivän ohjelmalistan kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot ohjelmista voi lukea täältä.

Aiheesta lisää:

Kannatko vielä mummisi ja ukkisi sotatraumoja – vai ovatko lapsesi ensimmäinen sukupolvi, joka on vapaa sotien haamuista?

Talvisodan ensimmäisen sotavangin traaginen tarina kirjaksi – Veikko Salkion muistelmat syntyivät jo 70-luvulla, matka kansiin kesti 50 vuotta

Talvisota on venäläisille tuntematon – siksi pietarilaisnuoria viedään retkille Mannerheim-linjalle, "jonka valtaaminen otti niin koville"

Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja, 44, on tullut tutuksi suurelle yleisölle työtaistelun ja muiden Postin ongelmien aikana. Ainasoja on mihin vuorokaudenaikaan vain selittänyt, milloin posti kulkee ja milloin taas ei.

Postin sisällä hän on vuosia sammuttanut tulipaloja. Jos sähkökatko, vesivahinko, it-viat tai palohälytykset ovat estäneet postin kulkua, on soitettu hätäpuhelu Ainasojalle.

Hänellä kuvataan olevan lehmän hermot. Tämän syksyn työtaistelu oli kuitenkin rankin tilanne uralla, Ainasoja myöntää. Univelka on kova.

– Olen tehnyt elo-syyskuun ulosmarssista alkaen käytännössä yhtä työpäivää. Minulla ei ole ollut vapaapäiviä.

Siviilissä Jarmo Ainasoja on akaalainen perheenisä. Vaimo ja kolme teini-ikäistä lasta ovat tottuneet Postin poikkeustilanteisiin.

– Kotona olen silloin miedosti ilmaistuna poissaoleva.

Tulipalojen sammuttamista

Stressaavin hetki poikkeusjohtajalle oli, kun neuvottelut eivät tuoneet sopua ja lakko alkoi.

2,5 viikon lakon aikana Ainasoja nukkui muutaman tunnin yöunia. Yhtenä yönä hän sai nukuttua ruhtinaalliset kuusi tuntia. Muut ajat piti järjestää kuljetuksia ja työvoimaa niin, että mahdollisimman suuri osa lähetyksistä kulki edes jotenkin.

– Katsoimme kriittisimmät toiminnot, että postiverkko pysyy pystyssä. Jos henkilöstö ei ole paikalla, aika vähän on tehtävissä muuta kuin odottaa.

Paketit kulkivat lakon aikana Ainasojan mukaan yllättävän hyvin, mutta kirjeitä jäi runsaasti jakamatta.

"Keskityn vain olennaisiin"

Lakon aikana Ainasoja keskittyi vain yhteen asiaan kerrallaan.

– Olen täysin tehtäväorientoitunut ja putkinäköinen. Menen päämäärää kohti. Keskityn vain olennaisiin asioihin ja suljen muut asiat ulkopuolelle.

Postin ympärillä on käynyt kohu koko syksyn. Milloin työntekijät ovat syyttäneet työnantajaa työehtoshoppailusta, milloin liitot kiistelleet keskenään. Perjantaina omistajaohjauksesta vastannut ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi ja oppositio on vaatinut myös pääministerin eroa.

Ainasoja ei lakon aikana seurannut poliittisia uutisia tai tes-vääntöä kovinkaan tarkasti. Hän palasi uutisten ääreen katsomaan lähinnä, menevätkö sovintoehdotukset läpi.

Muuten hän ei pohtinut julkista keskustelua tai poliittista riitaa, koska se olisi vain vienyt ajatuksia pois kriisin ratkaisuista.

– Tunnistan asiat, joihin en voi vaikuttaa. En käytä niihin asioihin aikaa.

Keskittyminen säästää Ainasojaan mukaan liialta stressiltä, mutta on vaatinut sisäistä jumppaa.

– Olen puhelias ja haluaisin sanoa mielipiteeni monesta asiasta. Mutta jos se mitä sanoisin, ei johda päämäärääni, en käytä siihen aikaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri on ollut ennen Postia työntekijäliitto Akavassa töissä ja opiskelijapolitiikassa mukana. Sen jälkeen hän ei ole ollut poliittisesti aktiivinen. Ainasojan mielestä jokainen voi toimia oikeuksiensa puolesta, jos laki sen mahdollistaa.

Hän pitäytyi lakon aikana tiukasti omassa ruudussa. Työntekijäpuolelta ei tullut Ainasojan mukaan lakon aikana huonoa palautetta ja välit olivat asialliset.

Ainasojan mukaan lakko oli niin rankka kaikille osapuolille, että toipumiseen menee hetki aikaa.

Kotona kuittaillaan unohduksista

Keskittyminen ja stressi näkyivät Ainasojan mukaan muistissa, mistä kotona tulee kuittailua.

– Tänä aamuna etsittiin lompakkoa, eilen autonavaimia. Minulla niitä unohduksia tulee pykälää enemmän kuin muilla.

Ainasoja vertaa tilannetta lapsuuden Commodore-tietokoneen ilmoitukseen, että ämpärissä on liikaa tavaraa ja sitä loiskuu vähän yli.

Ainasoja nauttii ongelmien ratkaisuista, ja toinen osa työstä keskittyy tulevaisuuteen. Ainasojan tehtävä on viedä eteenpäin projekteja, joilla Posti varautuu murrokseen, jossa kirjeet vähenevät ja paketit lisääntyvät.

Ei sekään ihan helppo tehtävä.

Postin "päätonttu"

Kun sopu syntyi, Ainasoja oli Tampereen postikeskuksessa. Hetki painui mieleen.

– Seisoin omassa työhuoneessa pöytäni ääressä ja katsoin Ylen lähetystä. Kun sopu syntyi, olo tuntui kovin kevyeltä.

Hetken helpotuksen jälkeen alkoi taas kova työ. Ainasoja vastaa kolmatta vuotta peräkkäin Postin joulusta. Hän kuvaa itseään päätontuksi. Päätonttu pääsee lomalle vasta, kun viimeinenkin paketti tai kirje on jaettu.

Tänä vuonna Ainasoja toivoo, että viimeiset kuittaukset tulisivat hänelle jo aatonaattona.

– Se on se hetki, kun lyödään haarukka joulukinkkuun. Olen lähipiirissä tunnettu siitä, että joka jouluaatto voivottelen vatsaani, kun tulee ylensyötyä.

Kahdeksan pallogrilliä

Ainasojalla on kaksi keinoa säädellä stressiä: käydä salilla ja grillata. Nyt hän ei ehtinyt juuri salille, mutta grilli kävi välillä kuumana Akaassa.

– Minulla on kahdeksan pallogrilliä, Ainasoja naurahtaa.

Kahdeksan?

– Jokaisella grillillä on sielunsa ja kaikkia voi käyttää eri tavalla. Pitäähän sitä leluja olla, Ainasoja sanoo.

Grillatessa hän kuuntelee Rammsteinin ja Sonata Arctican kaltaista raskasta musiikkia. Kun hiilet ovat kuumana, ruoka alkaa tuoksua ja kuulokkeista kuuluu heviä, poikkeusjohtaja alkaa rentoutua.

Perjantaina illansuussa Jarmo Ainasoja on menossa jonottamaan pojalleen uutta prosessoria alennusmyynnistä. Poika maksaa itse ostoksen, mutta isä on luvannut hoitaa jonottamisen.

– Täytyy maksaa perheelle vähän takaisin.

Lue lisää:

Postilaisten ahdistus purkautui helpotukseen, Teppo Nummela menee heti yövuoroon – "Tämä on ollut kuin Apollo 13, selvitäänkö vai ei"

Näin sopu käytännössä vaikuttaa: Joulupostit ehtivät perille ennen joulua, pysähdyksissä olleet laivat tänään liikkeelle

Ministeri Sirpa Paatero erosi, oppositio vaatii Rinteen eroa, Rinne: osaavan ministerin ero on vaikea paikka – Yle seuraa hetki hetkeltä

Oppositio hermostui Posti-sopan uudesta käänteestä: Halla-aho väläyttää Rinteen eroa, Orpon mukaan pääministeri "ei ansaitse luottamusta"

Räntäsateen kastelema mies punaisessa puserossa pelmahtaa ovesta. Paitaa koristaa kuva, joka näyttää pelikorttien herttakuninkaalta – mutta kuninkaan sijaan siinä on joulupukki. Kulman kirjain on S, niin kuin Santa.

Pussista mies nostelee lisää paitoja: on T-paita välkkyvillä valoilla, neule jossa ovat Jeesus ja joulupukki kuin kaverikuvassa ja vähän perinteisempi ruma jouluneule.

Tommi Haapaniemi on joulufani ja jouluneulekeräilijä. Hän ei pahastu, vaikka puhutaan rumista jouluneuleista. Itsekin hän kirjoittaa hakusanoiksi "ugly christmas sweaters" etsiessään uusia neuleita netistä.

Haapaniemen keräily on riistäytynyt jo vähän käsistä. Jouluisia vaatteita on kaapeissa ja varastoissa jo useita kymmeniä.

Jouluneuleiden vetovoimaa on vaikea selittää.

– Eihän se ole käyttövaate niin kuin esimerkiksi talvitakki, enkä ehkä tarvitse niitä lisääkään. Neuleisiin laitetuilla rahoilla olisi voinut tehdä vaikka matkan, Haapaniemi summaa.

Mutta se jokin jouluneuleissa on. Se, jonka vuoksi Haapaniemellä on jo ensi vuoden joulun jouluaaton "the neule" verkkokaupasta tilattuna.

Kolmas jouluneulekalenteri

Tommi Haapaniemen jouluvaatteet eivät ole pelkästään neuleita. On t-paitoja, kauluspaitoja, yöpukuja, oloasuja, onepiece-haalareita, kolme pukua, solmioita sekä muutama rusetti.

Haapaniemi hankki ensimmäisen jouluneuleensa viitisen vuotta sitten. Nyt hän naurahtaa, että harrastuksen mittasuhteet ovat kasvaneet osittain myös tuttavien ja kaverien yllytyksestä.

– Muutama vuosi sitten postasin sosiaalisessa mediassa ensimmäiset jouluneulekuvani. Kaveri sanoi silloin, että seuraavalle vuodelle sitten joulukalenteri – ja joka päivälle kuva, jossa on joku uusi jouluinen vaate. Haaste oli vastaanotettu.

Tänä vuonna somessa ilmestyy Tommin kolmas jouluneulekalenteri. Se jatkuu tapaninpäivään 26. joulukuuta asti, koska tavalliset 24 päivää ei tekijälle riitä.

Jouluaaton "luukku" on kuitenkin se erityinen.

– Aatto on tärkeä päivä ja asun pitää olla erityinen.Yleensä jouluaattona julkaisen parikin kuvaa eri vaatteissa, Haapaniemi sanoo.

Jouluneuleharrastus saa joulun jatkumaan

Jouluneulevillitys tuli Suomeen muutama vuosi sitten, eikä hypetykselle näy loppua. Tänäkin vuonna tarjonta tuntuu yhä kasvavan.

Tommi Haapaniemen mukaan jouluneuleiden maltillisempaa laitaa edustavat perinteiset norjalaisvillapaitatyyppiset neuleet, mutta niiden lisäksi on pikkutuhmia ja huumorijoulupuseroita, sekä paitoja, joissa on led-valoja.

– Soivia joulupuseroita en vielä ole löytänyt, mutta niitäkin varmaan on, Tommi Haapaniemi naurahtaa.

Haapaniemi sanoo, että häntä harmitti ennen, kun joulun viettäminen tuntui jäävän vähän lyhyeksi. Viime vuosina jouluneulevillitys on kuitenkin auttanut jatkamaan joulun tunnelman ylläpitoa: joulun jälkeen alennusmyynneistä voi tehdä edullisia löytöjä ja seuraavan vuoden kalenteriin saa kauneimmat kuvat otettua talvisäässä jo tammi-helmikuussa.

Mitä aidompi 80-luvun pusero, sen parempi

New Yorkissa vuosia asunut muotitoimittaja, brändikonsultti Claudia Cifu muutti perheineen takaisin Suomeen viime keväänä. Hän yllättyi, miten Suomen syksyssä ovat näkyneet amerikkalaiset vaikutteet; Halloween on saanut yhä enemmän jalansijaa, samoin Black Friday ja nyt myös jouluneuleet.

Yhdysvalloissa jouluneulekulttuuri on nimenomaan "ugly christmas sweater" -perinnettä. Illanvietoissa sekä yritysten ja yhteisöjen pikkujouluissa on teemana ja pukukoodina rumat joulupuserot.

– Silloin kaikki tietävät, että tullessa pitää olla "ugly sweater" yllä ja illan päätteeksi rumin paita palkitaan, Cifu sanoo.

Alkuperäinen idea oli etsiä mahdollisimman aito "ugly sweater" 80-luvulta, jolloin niitä oikeasti tehtiin. Claudia Cifu

Cifun mukaan varsinkin aikaisemmin on ollut vallalla trendi, että mitä aidompi 80-luvun pusero, sen parempi. Juhliin valmistauduttiin etsimällä sopivaa vanhaa paitaa kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista.

– Nyt markkinaraon ovat huomanneet isot brändit ja jouluneuleita markkinoidaan myös teineille, jotka puolestaan ovat hyvin perillä näistä populaarikultturin ilmiöistä. Mutta se alkuperäinen idea oli etsiä mahdollisimman aito "ugly sweater" 1980-luvulta, jolloin niitä oikeasti tehtiin.

Cifu kertoo olleensa mukana juhlissa, joissa vähän ylenkatsottiin uuden paidan ostajaa. Uusi paita paljasti, ettei teemaan oltu paneuduttu tarpeeksi huolellisesti.

Neule päälle jouluiseen perhekuvaan

Tommi Haapaniemi tunnustaa, että osaa jouluvaatteista tulee pidettyä päällä vain kerran. On hän sitäkin puolta pohtinut ja vähän se omatuntoa kolkuttaa. Haapaniemi päätyikin tarjoamaan neuleitaan esimerkiksi pienen joukon teemabileisiin lainalle.

Claudia Cifun mielestä jouluneulevillitys on hyvä asia hauskanpidon ja hulluttelun kannalta, mutta sen kaupallisuutta hän suree.

– Jos ostaa uuden paidan ja käyttää sitä kerran niin, eihän se ole oikein hyvä juttu. Jos taas löytäisi vanhan paidan, jolla on tarina tai sen hankkimisella on tarina, niin voisihan sekin tuoda illanviettoon hauskuutta, Cifu sanoo.

Cifun mukaan perhepotretit ovat tärkeä osa amerikkalaista jouluperinnettä ja niihin satsataan paljon. Kuvia lähetetään tervehdyksenä tuttaville. Hän pohtii, voisiko ajatusta jalostaa meilläkin jouluneuleiden kohdalla.

– Voisi olla traditio, että ystäväporukalla tai perheellä laitetaan samat rumat jouluneuleet päälle joka joulu ja otetaan kuva. Ihmiset muuttuvat ja kasvavat, mutta vaatteet pysyvät. Tällainen yhdessä tekeminen toisi iloa ja hyviä muistoja.

Piristykseksi pimeään aikaan

Jouluneuleet eivät osoittautuneet Suomessa yhden joulun villitykseksi.

Claudia Cifu arvelee, että ne ovat tulleet jäädäkseen. Hän ei pidä ajatusta pahana, jos paitoihin vain suhtauduttaisiin vähän eettisemmin.

– Se on kiva juttu. Teemajuhlat on ihan hauskoja: ihmiset tykkää pukeutua ja panostaa laittautumiseen yhä enemmän. Se muokkaa suomalaista kulttuuria vapautuneempaan suuntaan niin, ettei aina tarvita niin suurta syytä kokoontumiselle ja hauskan pitämiselle yhdessä.

Ne seuraavat kalenteria, joista se on hauskaa ja kivaa. Eihän sitä ole pakko seurata. Tommi Haapaniemi

Tommi Haapaniemi on samaa mieltä. Synkkyyttä on sään puolesta riittämiin. Eikä se, että aikuinen mies on hurahtanut jouluneuleisiin, ole aiheuttanut näkyvästi edes paheksuntaa.

– Varmasti on monia, jotka eivät ymmärrä tätä ollenkaan. Ei se minua haittaa. Aluksi pohdin vähän kriittisesti omien kuvieni postaamista, mutta sitten ajattelin, että ne seuraavat kalenteria, joista se on hauskaa ja kivaa. Eihän sitä ole pakko seurata.

Iloisilla neuleilla ja jouluvaloilla saadaan piristystä pimeään aikaan.

– Kun yllättävänkin pienillä jutuilla voi pimeyttä piristää, niin mikäs siinä.

Heli Kitunen odottaa paikallisbussia Lappeenrannan keskustassa sijaitsevalla pysäkillä. Savonlinjojen liikennöimät bussit ovat pääväritykseltään joko valkoisia tai keltaisia, mutta ensi vuonna bussien väri muuttuu pinkiksi.

– Reipas väri. Erottuu joukosta, Kitunen kommentoi toimittajan näyttämää havainnekuvaa pinkistä linja-autosta.

Samoilla linjoilla on Susanna Mäkiniemelä.

– Ihan kivaa piristystä, Mäkiniemelä sanoo.

– Ovathan ne erittäin tyylikkäät. Ei voi muuta kuin kehua, komppaa Leevi-Kalle Väisänen.

Ainutlaatuinen väri

Lappeenranta on päätti uudistaa joukkoliikenteen ilmeen osana laajempaa joukkoliikenteen kehittämistyötä.

Kaupunki järjesti syksyllä äänestyksen, jossa lappeenrantalaiset saivat äänestää mieluisinta neljästä eri värivaihtoehdosta. Pinkin lisäksi valittavina olivat vihreä, sininen ja punainen. Pinkki voitti selvästi, vihreä tuli toiseksi.

– On ainakin erottuva väri, tuumaa kaupungininsinööri Olli Hirvonen.

Väri erottuu myös muista suomalaiskaupunkien linja-autoista. Missään muualla ei ole täysin pinkkejä busseja käytössä.

Oulussa bussien etuosa on marjapuuron värinen. Yleisesti kaupunkien paikallisbusseissa värikirjo on vaihteleva. Paljon näkyy sinistä, valkoista ja vihreää.

On ainakin erottuva väri. Olli Hirvonen

Uusia teippauksia aletaan tehdä Lappeenrannan busseihin ensi vuoden aikana vähitellen niin, että kaikki liikenteessä olevat linja-autot ovat pinkkejä heinäkuun alussa. Poikkeuksena ovat vara-autot. Niistä ei tule pinkkejä.

Samalla Lappeenrannan paikallisliikenteelle tulee nimi, Jouko. Nimi tulee bussien kylkeen.

– Jouko on juonnettu sanasta joukkoliikenne. Siihen on helppo samaistua, Hirvonen kertoo nimen taustoja.

Muitakin nimiä kaupungilla kuulemma pyöriteltiin.

Joukolla Lappeenranta liittyy niiden kaupunkien joukkoon, jotka ovat antaneet nimen joukkoliikenteelle. Tampereella bussit tunnetaan nimellä Nysse, Rovaniemellä liikkuvat Linkkarit, Joensuun seudun joukkoliikenne on nimeltään JOJO ja Turun seudulla on Föli.

Brändäämisellä joukkoliikenne läheiseksi

Lappeenrannan joukkoliikenteelle laaditaan myös brändi, jolla kaupunki yrittää kohottaa joukkoliikenteestä merkitystä asukkaille.

Joukkoliikenteen brändäystä on viime aikoina tehty muuallakin Suomessa.

Esimerkiksi Tampereella perinteikkään Nyssen brändi uudistettiin keväällä. Nyssen brändäystä tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa. Heiltä muun muassa kerättiin mielipiteitä joukkoliikenteestä.

Myös Lappeenrannassa on kuultu asukkaiden näkemyksiä paikallisliikenteestä.

Asukkaiden kuuleminen on olennainen osa tämän päivän brändäystyötä, kertoo yksikönjohtaja Pia Salmi WSP Design Studiosta. Suunnittelutoimiston yksi erikoisala on kuntien brändistrategioiden tekeminen.

Joukkoliikenteen markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin, miten pinkki liittyy Lappeenrantaan. Pia Salmi

Salmi puhuu ensisijaisesti palvelumuotoilusta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi joukkoliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien tarpeet.

– Mietitään koko ajan, miten käyttäjät kokevat palvelun tai milloin käyttäjä on fyysisessä kosketuksessa palvelun kanssa, Salmi sanoo.

Tavoite on, että ihmiset kokevat palvelun läheiseksi, tunnistettavaksi ja paikalliseksi. Näistä aineksista syntyy onnistunut brändi.

Salmi mainitsee esimerkkinä Lahden, jossa yhtiö teki työsuhdematkalipun brändäystä.

– Siellä mietittiin, että mainoskuvissa voisi olla mäkihyppääjiä. Asian viestintään tulisi paikallisuutta mukaan.

Joukkoliikenteen brändäyksessä näkyvät myös megatrendit, kuten ilmastonmuutos.

– Tuodaan esimerkiksi esiin, kuinka paljon hiilijalanjälki pienenee, kun omasta autosta siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi.

Brändi voi myös nostattaa paikallisylpeyttä tai paikkakunnan ihmisten asennetta. Tärkeintä on, että ihmiset kokevat brändin omaksen.

Lappeenrannan paikallisbussien ilmeuudistuksen eikä brändäyksen taustoja Salmi ei tunne.

– Joukkoliikenteen markkinoinnissa kannattaa tuoda esiin, miten pinkki liittyy Lappeenrantaan, hän pohtii esimerkinomaisesti.

Pinkit Joukot erottuvat muista

Lappeenranta on pyrkinyt kasvattamaan paikallisbussien matkustajien määrää viime vuosina. Kaupunkilaisilta on kysytty kehittämiskohteita, ja esimerkiksi hinnoittelua ja reittejä on pantu uusiksi.

Ilmeuudistuksen päätavoite ei sinänsä ole matkustajamäärien lisääminen, vaan enemmänkin erottautuminen muusta kaupungin alueella kulkevasta joukkoliikenteestä.

Ajatuksena on, että ihmiset oppivat pinkin bussin ja Jouko-nimen nähdessään yhdistämään ne kaupungin joukkoliikennepalveluihin.

– Ihminen hahmottaa kokonaisuuden. Kuka vastaa ja mistä saa lisätietoja, Hirvonen havainnollistaa.

Uusi ilme näkyy jatkossa linja-autojen lisäksi aikatauluissa, joukkoliikenteen kotisivuilla sekä matkakorteissa. Jouko-nimen alle on tulevaisuudessa mahdollisesti tulossa muitakin liikennepalveluja, kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot.

Ruotsidemokraatit ehdottavat valtiopäiväaloitteessaan, että vain Ruotsin kansalaiset voisivat lainata kirjoja kirjastosta. Asiasta kertovat Biblioteksbladet ja SVT.

Kirjasto tilana olisi avoin kaikille kansallisuuksille.

Ruotsidemokraatit vetoavat siihen, että kaikki eivät maksa veroja hyvinvointivaltion eteen.

– On kohtuullista tarkastella, ketkä eivät ole mukana solidaarisesti maksamassa järjestelmästä, ja sitoa tietyt palvelut kansallisuuteen, sanoo kansanedustaja ja ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen tiedottaja Aron Emilsson.

Lainausoikeus koskisi myös muiden pohjoismaiden kansalaisia, ulkomaalaisia opiskelijoita ja jopa turisteja.

Ruotsin kulttuuriministeri, ympäristöpuolueen Amanda Lind pitää ehdotusta epämiellyttävänä ja merkillisenä.

– Täällä on ihmisiä, jotka ovat asuneet Ruotsissa pitkään, mutta joilla ei ole kansalaisuutta. Vaikuttaa aika merkilliseltä evätä heiltä pääsy tiettyihin kirjastopalveluihin. Lisäksi tiedämme, kuinka äärimmäisen tärkeä kirjasto on juuri maahan muuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden ruotsin kielen oppimisen kannalta, Lind sanoo SVT:lle.

Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn tulokset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta ovat karua luettavaa. Kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä.

Kouluterveyskyselyyn vastasi kaikkiaan yli 19 000 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvaa nuorta. Erityisen korkeita luvut olivat näihin vähemmistöihin kuuluvilla yläkouluikäisillä, joiden syrjintäkokemuksia on tarkasteltu tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Esimerkiksi sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, kun vastaava osuus muilla saman ikäisillä oli kuusi prosenttia.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 40 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää, kun kaikista muista vastaajista vastaavaa oli kokenut keskimäärin joka viides.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan tulokset kertovat yhteiskunnan epäonnistumisesta.

– Meillä on ollut paljon erilaisia hankkeita, joilla on pyritty vähentämään kiusaamista ja lisäämään suvaitsevaisuutta vähemmistöjä kohtaan, mutta silti luvut ovat näin heikot. Se kertoo siitä, että on tavalla tai toisella epäonnistuttu paitsi kiusaamisen ehkäisyssä, myös ihmisten asenteiden muokkaamisessa.

Nuoret eivät välttämättä ole turvassa kotonaan

Sen lisäksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista koulussa, he kokevat sitä enemmän myös kotona. Yli 40 prosenttia heistä oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkoululaisista henkistä väkivaltaa kertoi kokeneensa peräti 46 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 45 prosenttia, kun muista samanikäisistä näin kertoi kokeneensa 28 prosenttia.

Fyysistä väkivaltaa kotona kertoi kokeneensa joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkouluikäinen, kun samanikäisistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista fyysistä väkivaltaa kotona oli kokenut keskimäärin 15 prosenttia. Muilla samanikäisillä luku oli 7 prosenttia.

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo on luvuista todella huolissaan.

– Luvut kertovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen erityisestä haavoittuvuudesta. He eivät välttämättä ole turvassa kotona. Nuoret voivat jäädä aika lailla yksin ja olla haavoittuvampia muulle väkivallalle ja syrjinnälle, jos ei kotona ole tukea saatavilla.

Vähemmistöön kuuluminen ei välttämättä ole ainoa syy väkivallan kohteeksi joutumiselle, mutta jos näin on, se on Pekkarisen mukaan erityisen huolestuttavaa.

– Jos vanhemmat ovat osa kiusaamisprosessia, meillä on erittäin vakava asenneongelma perheissä ja tarvitaan todella napakkaa asennekasvatusta myös vanhemmille, Pekkarinen sanoo.

Asennekasvatusta pienestä pitäen

Setan Tarjamon mukaan erityisen tärkeää olisi varmistaa, että kaikissa paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten parissa, olisi osaamista sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta ja perheiden moninaisuudesta.

Tässä on Tarjamon mukaan suuria puutteita tällä hetkellä.

– Hyvin harvoissa ammattilaisten koulutuksissa on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta, joka kattaisi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden. Se tarkoittaa sitä, että meillä on kasvatus-, opetus- ja nuorisosektorilla henkilöstöä, jolla ei ole minkäänlaisia työkaluja edistää yhdenvertaisuutta ja kohdata sateenkaarinuoria. Vaikka olisi halu ja motivaatio, siihen tarvitaan myös tietoa.

Ongelma on myös se, että nuorten oma kokemus itsestään helposti kyseenalaistetaan eikä heitä välttämättä osata kohdata asiallisesti.

– Sen lisäksi, että he saattavat kohdata väkivaltaa jossain muodossa kotona, he saattavat kohdata sitä vielä muiltakin tahoilta. Jos kouluissa ei ole osaamista kohdata näitä nuoria tai sellaista ilmapiiriä, jossa uskalletaan hakea apua, silloin he helposti putoavat tuen ja turvaverkkojen piiristä, Tarjamo sanoo.

"Asennekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa." Elina Pekkarinen

Pekkarisen mukaan olisi hyvä lisätä ihmisten tietoisuutta vähemmistöihin kuuluvien tilanteesta, sillä tieto yleensä vähentää syrjintää ja lisää toleranssia erilaisuutta kohtaan. Pekkarisen mielestä on aivan liian myöhäistä aloittaa ihmisoikeuksien opettaminen vasta yläkoulussa.

– Asennekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn pitäisi alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Myös vanhempia pitäisi ohjata siihen, että he osaavat kasvattaa lapsensa sellaisiksi, jotka eivät kiusaa toisia, jotka osaavat ottaa vastaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtävät ihmisarvon ja ihmisoikeuksien merkityksen.

Perheet, niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin, tarvitsisivat tiedon lisäksi enemmän tukea, Pekkarinen sanoo.

– Itsemurha-alttius näiden lasten ja nuorten keskuudessa on suurempaa. Ihmisen yksi suurimpia perustarpeita on olla hyväksytty siinä yhteisössä, jossa hän elää. Jos ihmiseltä riistetään se tarve ja oikeus, sillä voi olla tosi dramaattisia vaikutuksia.

Keskustelu aiheesta on suljettu, koska keskustelu ei pysynyt kaikilta osin asiallisena.

Lisää aiheesta:

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan kouluterveyskyselyn mielenterveystuloksista – "Tässä on käsillä aikapommi"

Paula Tiessalo: Homomarsseja tarvitaan niin kauan kuin artot ja juhot pitävät minun seksuaalisuuttani vääränä