SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on kuollut.

Hän kuoli eilen keskiviikkona pitkäaikaiseen sairauteen 51-vuotiaana.

Feldt-Ranta luopui keväällä 2019 kansanedustajaehdokkuudesta uusiutuneen vatsasyövän takia. Hän kertoi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen haastattelussa toukokuussa, että syöpähoidot on lopetettu. Elinaikaa arveltiin tuolloin olevan joitakin kuukausia.

– Minun oli pakko hyväksyä, että tällä kertaa en enää voisi alkaa taistella syöpää vastaan, hän kertoi pari kuukautta myöhemmin Radio Suomen haastattelussa.

Feldt-Ranta sairastui vatsasyöpään vuonna 2009. Kahteen kertaan uusineesta syövästä huolimatta hän säilytti myönteisen elämänasenteen. Feldt-Ranta puhui sairaudestaan avoimesti useissa haastatteluissa, koska uskoi monien saavan siitä voimaa.

– Vaikka elämäni loppuu nyt, niin ei minulla ole sellainen olo, etten olisi ehtinyt elää. Minulla on ollut vaikeuksia, mutta myös iloinen ja valoisa elämä. Olen tyytyväinen, että olen ollut yhteiskunnallisesti hyödyksi, Feldt-Ranta sanoi Kuukausiliitteen haastattelussa.

Maarit Feldt-Ranta valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran keväällä 2007 Uudenmaan vaalipiiristä. Nykyinen Raaseporin kaupunki on Feldt-Rannan synnyin- ja asuinseutu. Karjaan lapsuuden kodin niukka talous, kannustava ilmapiiri ja isän sokeus kasvattivat tyttäriä vastuuseen.

Feldt-Ranta kiinnostui nuorena äitinä, 90-luvulla, politiikasta ja otti yhteyttä työväenyhdistykseen. Lautakuntatyöstä ja kunnallispolitiikasta tie johti myöhemmin vallan kammareihin Helsingissä.

Yhteiskunnallinen tasa-arvo, kaikille tarjolla oleva terveydenhoito ja koulutus pysyivät voimakastahtoisen Feldt-Rannan poliittisina tavoitteina. Hän kertoi ajatuksiaan hyvinvointiyhteiskunnasta sairaalakokemustensa jälkeen Länsi-Uusimaa-lehden 50-vuotishaastattelussa.

– Minulla oli hyvä työ, mutta sairaalassa minä ja miehet siltojen alta saimme samaa hyvää erikoissairaanhoitoa.

Vuonna 2003 Maarit Feldt-Rannasta tuli silloisen opetusministerin Tuula Haataisen (sd.) neuvonantaja. Hän kertoi, että paikallispoliitikon innokas työskentely oli pantu merkille puoluetoimistossa.

Käsipalloa ja suunnistusta harrastaneella Feldt-Rannalla oli hyvä pelisilmä myös politiikassa.

Hän toimi usean ministerin erityisavustajana Anneli Jäätteenmäen (kesk.) ja Matti Vanhasen (kesk.) hallituksissa. Vuonna 2005 hänet valittiin SDP:n puoluesihteeriksi Jyväskylän puoluekokouksessa.

Suurelle yleisölle vielä tuntemattoman puoluesihteerin työpariksi ja puolueen puheenjohtajaksi nousi Eero Heinäluoma. Heistä tuli läheisiä ystäviä ja toistensa tukijoita myös politiikan ulkopuolella. Feldt-Ranta ehti toimia seremoniamestarina ja bestmanina ystävänsä häissä marraskuussa 2018.

Maarit Feldt-Rannan äidinkieli oli suomi, mutta hänestä tuli täysin kaksikielinen. Ruotsin kieli ja pohjoismainen yhteistyö pysyivät läpi vuosien politiikanteon punaisena lankana ja sydämen asiana. Hän hoiti sekä puolueessa että eduskunnassa useita ruotsin kieleen tai Pohjoismaihin liittyviä luottamustehtäviä.

Maarit Feldt-Rannan viimeiseen julkiseen esiintymiseen liittyy myös pohjoismainen yhteys. Hän kertoi elämästään ja arvoistaan Radio Suomen kesäohjelmassa Kutsuvieras, joka noudattaa Feldt-Rannalle mieluista, Ruotsin radiosta tuttua Sommarprat-perinnettä.

Viimeisinä kuukausina politiikka jäi taustalle. Keskiössä olivat läheiset, kihlattu, toimittaja Vesa Kallionpää sekä omat aikuistuneet lapset ja entisen puolison tytär. Hän ehti myös iloita ensimmäisestä lapsenlapsesta.

Pitkät jäähyväiset kuten hän itse mennyttä vuosikymmentä kuvasi.

Kuultuaan vatsasyövän uusiutumisesta Maarit Feldt-Ranta kiitti Facebook-seuraajiaan saamastaan myötätunnosta sairautensa aikana. Viesti päättyi Feldt-Rannalle ominaisiin sanoihin: Muista rakentaa onnea ja oikeudenmukaisuutta myös yhteiskunnassa. Elämälle kiitos.

Juttua korjattu klo 15.15 Feldt-Ranta sairastui syöpään vuonna 2009, ei 2007.

Lisää aiheesta:

Tästä voit lukea Feldt-Rannan koko haastattelun Radio Suomen Kutsuvieraana-ohjelmassa ja tästä voit kuunnella ohjelman.

Lue myös:

SDP:n Antti Lindtman Feldt-Rannasta: ”Maarit oli keskeinen osa SDP:n peruskalliota”

Mustamakkara lienee tunnetuin suomalainen ruoka, joka yhdistetään tiettyyn kaupunkin. Kaikki tietävät, että mustamakkara kuuluu Tampereelle.

Vaasassa juhlitaan nyt lauantaina vaasalaisuutta oman paikallisherkun voimin. Päivän juhlallisuuksien särpimeksi vaasalaisille tarjotaan vaasalaiseksi nimettyä tillimakaronia.

Mustamakkara kuuluu Tampereelle -tunnettuuteen Vaasalla ja tillimakaronilla on vielä matkaa. Esimerkiksi maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Marita Suontaustalle ruokalaji on tuntematon.

– Täytyy tunnustaa, etten ole koskaan kuullutkaan tillimakaronista, Suontausta nauraa.

Tillimakaronia 2000 vieraalle

Faton ja Fatos Kavaja tulivat perheensä kanssa Vaasaan 90-luvun lopulla Kosovon sodan jaloista Mitrovican kaupungista. Nykyisin veljeksillä on Vaasan keskustassa kaksi ravintolaa Illyrian's ja Himas.

Kaupungin torijuhliin veljekset valmistavat tillimakaroniannokset 2000:lle ihmiselle. Se tarkoittaa 400 litran makaronin keittämistä. Urakkaan on varattu koko juhlaa edeltävä yö.

Veljekset mieltävät tillimakaronin vaasalaiseksi ilmiöksi, jolla on balkanilaisia juuria.

– Uskon vahvasti, että tillimakaroni on saanut alkunsa Vaasasta. Ennen meitä tällä paikalla ovat toimineet Europa ja Sarajevo -nimiset pizzeriat, joissa sitä tarjottiin. Me olemme muokanneet reseptiä hieman ja siitä on tosi paljon tykätty, Fatos Kavaja kertoo.

Tillimakaroniresepti on yksinkertainen. Keitetty makaroni jäähdytetään ja sen jälkeen siihen lisätään rypsiöljyä, aromisuolaa ja leikattua tilliä. Ainekset sekoitetaan hyvin ja annetään asettua yön yli viileässä.

– Tämä on aivan mun oma mielipide, ei välttämättä täysin totta, mutta Balkanilla tykätään maustaa ruokaa ja jopa vähän leikitellä mausteilla. Ehkä puolivahingossa tai ihan tarkoituksella on sitten syntynyt tillimakaroni, Fatos Kavaja nauraa.

Paikallisherkkua oikeassa ympäristössä

Tillimakaroni on paikallisherkku. Paikallisena erikoisuutena sillä on oma arvonsa.

– Tillimakaroni on varmaan lähtenyt leviämään, kun sitä on ensin joku valmistanut ja siitä on tykätty, Marita Suontausta arvelee.

Ruoka muuttuu ajan ja tarpeen myötä. Suontausta muistuttaa, että esimerkiksi karjalanpiirakka muuntuu nykyään myös vegaaniksi tai gluteenittomaksi.

Paikallisesta ruokaerikoisuudesta tekee tavallistakin herkullisemman ympäristö, missä se syödään.

– Poronkäristystä tai Kanariansaarten ryppypottuja voi tehdä kotona, mutta ei se ole sama kuin syödä niitä Lapissa tai Kanariansaarilla, eivätkä ne maistu samalta. Siitä, että syö tillimakaronia Vaasassa, tulee eri tunnelma.

Suontaustan mukaan tillimakaronin tarkkaa historiaa ja vaasalaisjuuria ei ole tarpeen tietää, mutta sitä voi silti pitää paikallisena erikoisuutena.

– Ei tarvitse osata osoittaa sen historiaa. Voidaan sanoa esimerkiksi, että tillimakaroni on tyypillistä alueen pizzeriaruokaa. Enpä tiedä, onko sitä tarjolla, jos mennään pizzeriaan esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.

"Ei voita mustamakkaraa"

Vaasan yliopiston käytävillä nokialaisen Venlan, seinäjokelaisen Jutan ja alavutelaisen Veeran ensimmäisenä mielikuvana tillimakaronista tulee Vaasa ja vaasalaisuus.

Tosin varauksetonta suosiota se ei saa, vaikka onkin opiskelijoille tuttu ruoka paikallisista ravintoloista.

– En ole koskaan maistanut sitä, mutta tiedän minkä näköistä se on ja vähän epäilen et voiko olla hyvää, tuumii Venla hieman epäluuloisena.

Espoosta Vaasaan kauppatieteitä opiskelemaan muuttanut Jaakko sanoo törmänneensä tillimakaroniin ensimmäistä kertaa Vaasassa. Kaupungin markkinointikampanjaan paikalliseksi mielletty ruoka hänen mukaansa sopii.

– Onhan se ihan hyvä markkinointitempaus. Ainakin meidän opiskelijoiden keskuudessa se on herättänyt huomiota.

Jyväskyläläinen Jonne puolestaan antaa tillimakaronille melko tylyn tuomion, vaikka suostuisikin sitä maistamaan jos tilaisuus tarjoutuisi.

– Todella outoa, ensimmäistä kertaa kuulen koko ruokalajista. Se antaa Vaasasta maalaisen vaikutelman, mies tuumii.

Tampereelta tullut Aleksi suhtautuu tillimakaroniiin selvästi myönteisemmin.

– Positiivisia mielikuvia se herättää ja on ihan mukava vaasalainen herkku, mutta ei se mustaa makkaraa voita.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään harvinaista petosvyyhtiä, jossa on poikkeuksellisen paljon asianomistajia. Petoksen uhreina on lukuisia yksityisiä ihmisiä ja useita tunnettuja suomalaisia isoja yrityksiä. Yhteensä uhreja on noin 40.

Kahden miehen syytetään valmistaneen Tampereella ajokortteja ja käyttäneen niitä petoksissa. Rikoksen tekoaika on 1.11.2016–20.12.2016. Haastehakemus luettiin marraskuussa.

Tekijät ovat syyttäjän mukaan valmistaneet ajokortteja miehistä toisen asunnolla. Ajokorttien valmistuksessa on käytetty tietokoneita kuvankäsittelyohjelmineen, monitoimilaitteita, laminointikonetta ja korttipohjia. Väärennetyissä ajokorteissa on käytetty ulkopuolisten henkilöiden henkilötietoja sekä tekijöiden tai heidän rikoskumppaneidensa kuvia.

Poliisi teki kotietsinnän asuntoon, josta löytyi tuhansien ihmisten henkilötietoja, kuten henkilötunnuksia, osoitetietoja, puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita.

Syyttäjän mukaan syytetyt ovat väärentäneet ainakin 19 suomalaisen ajokortit.

Pääsyytetyt myöntävät

Molemmat pääsyytetyt ovat myöntäneet käyttäneensä vääriä ajokortteja. He käyttivät syyttäjän mukaan väärennettyjä ajokortteja muun muassa useiden puhelimien ja tietokoneen ostossa, auton vuokrauksessa ja eri tuotteiden ostamisessa useilla tuhansilla euroilla esimerkiksi urheilukaupoista.

Useimmissa tapauksissa petos onnistui. Ainakin kahdessa puhelinmyymälässä huijaus oli havaittu eikä puhelimia ollut luovutettu. Syytetyt tilasivat paketteja myös esimerkiksi Prismaan noudettavaksi, mutta tässäkin teko jäi yritykseksi, koska rikos paljastui.

Yksittäisellä ajokortilla on tehty syyttäjän mukaan jopa yli 1 800 euron petoksia. Tekijöillä ei ole syyttäjän mukaan ollut aikomustakaan maksaa kuluja.

Toista miehistä syytetään myös huumausainerikoksesta ja hampun viljelystä. Lisäksi tällä syytetyllä oli ollut huijausreissulla kääntöveitsi hallussaan.

Osassa petoksia pääkaksikolla on ollut syyttäjän mukaan rikoskumppaneita. Yhteensä petosvyyhdessä on viisi syytettyä.

Syyttäjä vaatii neljälle syytetyistä ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdelle sakkoja.

Suomalaiset asuvat yhä enemmän yksin. Tämä näkyy jo ruokakaupoissa. Sinkkutaloudet eivät halua jättipaahtoleipäpakkauksia, eivätkä puolentoista litran maitopurkkeja.

Kaupat eivät enää voi sivuuttaa 1,2 miljoonaa yhden hengen taloutta. Ruokahävikistä halutaan eroon, eivätkä yksinasuvat halua leipää homehtumaan ruokakaappiin.

Yle selvitti yhden hengen talouksien syömistä K-kaupoista ja SOK:lta.

Porilainen K-kauppias Niko Rantala omistaa kolme elintarvikeliikettä. Yksi sijaitsee lähiössä, toinen omakotialueella ja kolmas opiskelijoiden suosimassa korttelissa.

Kaupan sijainti vaikuttaa ratkaisevasti valikoimaan. Ostokset koostuvat pikkueristä.

– Opiskelija-alueella keskimääräinen ostos on kymmenen euroa. Näillä alueilla menee kolmioleipiä, pakasteita ja nuudeliannoksia, Rantala sanoo.

Aamulla opiskelijat ostavat limsaa, kahvia ja eväitä paistopisteistä. Illalla kaupasta haetaan pakastepizzoja ja makaronia.

Myös pullokoot ovat opiskelija-alueella erilaiset kuin omakotialueilla. Sinkkualueilla kaupaksi käyvät puolen ja puolentoista litran pullot.

Terveysbuumista huolimatta lohturuokaa ostetaan etenkin iltaisin töiden ja urheiluharjoitusten jälkeen.

– Iso osa liikevaihdosta tulee panimotuotteista, perunalastuista, virvoitusjuomista ja jäätelöstä, Rantala sanoo.

Uudet ruoka- ja juomavillitykset saapuvat yksinasuvien alueille pian ja vaihtuvuus on kovaa. Tämä koskee etenkin pienpanimo-oluita.

Muualla Suomessa kuluu piimää ja makkaraa

Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa yksinasuvien ruokavalio näyttää aivan toisenlaiselta. Siellä yksin asuvat poikamiehet ja leskeksi jääneet naiset. 75 prosenttia yli 75-vuotiasta naisista asuu yksin.

Yle näytti yhden hengen talouksien kuntien kärkilistan SOK:lle. SOK:n analyytikot laskivat, mitä ostetaan Salesta ja S-marketeista pienillä paikkakunnilla.

Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Forssa, Hartola, Kemi ja Kuhmoinen. Niissä juodaan perinteiseen tapaan maitoa, piimää ja kotikaljaa.

Lihatuotteiden kärkipäässä olivat porsas, nauta, ruokamakkarat ja leikkeleet.

Kylmätiskistä ostetaan kalaa ja perinteiseen tyyliin: sillejä ja silakoita.

Pullaa menee ja pienillä paikkakunnilla leivotaan

Makea maistuu myös harvaanasutuilla seuduilla. Munkkeja ja pullia kuluu sekä tuoreena että pakasteina. Moni leipoo vielä myös itse ja ostaa vain tarvikkeet.

Työläämpiä ruoka-annoksia sekä suuret että pienet perheet kokkaavat lähinnä viikonloppuisin. Viikolla halutaan ruokaa, joka valmistuu nopeasti.

Lopputulema on, että se mikä käy kaupaksi Forssassa tai Sysmässä, ei ole välttämättä myyntivaltti Helsingin Kalliossa ja päinvastoin.

Lisää aiheesta:

Päättäjät puhuvat vain lapsiperheistä, vaikka sinkkujen määrä räjähtää: Näillä 10 paikkakunnalla puolet talouksista on yhden hengen ruokakuntia

"Perhe on vähän vanhanaikainen haave" – Ylen kone näyttää, kuinka moni ikäisesi asuu yksin

Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi hollolalainen 38-vuotias miehen todennäköisin syin kahdesta laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta.

Mies meni keskiviikkona kesken päivän Hollolassa sijaitsevan Heinsuon koulun tiloihin ja esitti koulun henkilökunnalle sekä oppilaille henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkauksia.

Miestä epäillään myös päivää aiemmin Hollolan Prismassa tehdystä vahingonteosta ja laittomasta uhkauksesta. Hänen epäillään rikkoneen tuotesuojaportin ja uhkailleen vartijoita.

Poliisi pyytää väkivaltaisten uhkausten saaneita ottamaan yhteyttä poliisin vihjenumeroon. Myös muut kuluvan syksyn aikana tehdyt havainnot Hollolassa tehdyistä uhkauksista ovat virkavallan mukaan tervetulleita.

Poliisi haluaa tällä pyynnöllä kartoittaa Hollolan turvallisuustilannetta. Samalla poliisi selvittää, ovatko nyt ilmitulleet teot osa laajempaa kokonaisuutta.

Vangittu 38-vuotias mies on kantasuomalainen, noin 185 senttimetriä pitkä ja hänellä on tummat pitkät hiukset. Havainnot ja vihjeet pyydetään antamaan sähköpostitse vihjeet.hame@poliisi.fi tai soittamalla numeroon 0295 414 222.

Vuosia sitten lakkautetun huvipuisto Wasalandian rauniot ovat muodostuneet Vaasan kaupungille pitkäaikaiseksi murheenkryyniksi.

Rakennelma näyttää ikävältä, se on keskeisellä paikalla ja esimerkiksi ensimmäisenä satamasta tulevia laivaturisteja vastassa.

Wasalandia kukoisti alkuaikoinaan. Se perustettiin 80-luvun lopulla, jolloin vilkas laivaliikenne toi asiakkaita myös huvipuistoon. Uusi hyvipuisto kiinnosti ja täyttyi lapsiperheistä.

Wasalandia toimi kuitenkin rajatulla alueella, joten sen oli mahdotonta kasvaa. Asiakasmäärät alkoivat hiljalleen laskea. Alahärmään perustettu kilpaileva huvipuisto Powerpark puolestaan kasvoi pikku hiljaa suuremmaksi ja kauniimmaksi. Lopulta espanjalaisomistaja Aspro Parksin suomalaisyhtiö Puuharyhmä päätti laittaa lapun luukulle.

– Vuoden 2015 lopulla ilmoitin, ettemme voi jatkaa Wasalandian pyörittämistä. Seuraavat vuodet osoittivat, että päätös oli oikea. Säät olivat surkeita, satoi eikä ollut helteitä. Asiakasmäärät eivät olisi riittäneet, joten tuotto ei olisi kattanut kuluja, Puuharyhmän varatoimitusjohtaja Petteri Järvenpää kertoo.

Järvenpää korostaa, että huvipuiston perustaminen oli laivaliikenteen tax-free-kaupan aikaan oikea päätös. Verovapaa myynti lakkasi Merenkurkun laivaliikenteessä 1990-luvun lopussa.

Sopimusta ei saada purettua

Wasalandiaa perustettaessa tehtiin kuitenkin yksi iso virhe.

Huvipuistoon uskottiin niin vahvasti, että sille sorvattiin 50:n vuoden vuokrasopimus.

Sopimus siirtyi Puuharyhmälle, kun se 2000-luvulla osti huvipuiston Vaasan kaupungilta. Tuo sopimus pitää tällä hetkellä tyhjillään olevan huvipuiston edelleen paikoillaan. Vuokrasopimus ja se, etteivät Vaasan kaupunki ja Puuharyhmä ole onnistuneet neuvottelemaan sopimuksen purkamisesta.

Puuharyhmä maksaa alueesta kaupungille vuokraa noin 33 000 euroa vuodessa.

– Anoimme tonttivuokran kohtuullistamista vuonna 2016. Seuraavana vuonna kyselin asian perään, mutta emme saaneet siihen kaupungilta koskaan mitään vastausta, sanoo Järvenpää, joka kertoo arkistoineensa tarkkaan konfliktin jokaisen vaiheen.

Alueelle yritettiin ensin saada uutta toimintaa kuten esimerkiksi panimoalaan liittyvää teemapuistoa. Hankkeen kariuduttua, ovat osapuolet yrittäneet päästä sopuun ehdoista, jolla vuokrasopimuksen voisi purkaa.

Vaasan kaupunki tai Puuharyhmä eivät ole kumpikaan kertoneet paljoa neuvotteluiden yksityiskohdista.

Suurin ongelma tuntuu kuitenkin olevan huvipuiston rakennusten purkukustannukset.

Kaupungin mielestä Puuharyhmän tulisi siistiä alue ja palauttaa tontti omistajalleen siinä kunnossa kuin se oli ennen huvipuistotoiminnan aloittamista. Puuharyhmän mielestä on kohtuutonta vaatia, että he maksaisivat siitä, että purkavat rakennelmia, joiden rakentamisesta he ovat aikanaan maksaneet.

Kaupunki on arvioinut purku-urakan maksavan noin 400 000 euroa. Puuharyhmä uskoo hinnan olevan sitä pienempi.

Kaupunki vaatii alueen siistimistä

Vaasan kaupungilta kerrottiin viime vuoden keväällä tavoitteeksi, että Wasalandian kohtalo saataisiin ratkaistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Neuvottelut kuitenkin tyssäsivät jo pian sen jälkeen, kesällä 2018.

Puuharyhmä ilmoitti jäävänsä tontille vuokralaiseksi, vaikka sillä ei toimintaa huvipuistossa enää olekaan. Vuokrasopimus on voimassa vuoteeen 2037.

Sittemmin Vaasan kaupunki on vaatinut Puuharyhmää siistimään alueen ulkonäköä ja pitämään huolta sen turvallisuudesta. Alueelle on tunkeuduttu jatkuvasti ja siellä on rikottu paikkoja. Kaupunki teki Wasalandiassa katselmuksen, jonka perusteella se kirjasi vaadittavia toimenpiteitä Puuharyhmälle.

Huvipuistoa ympäröivä aita on pitänyt vaihtaa, sen seinissä olleet graffitit poistaa, ikkunoiden lasit kunnostettava, rakennuksia on pitänyt maalata ja joitakin rakennuksista on määrätty poistettavaksi. Turvallisuusriskiksi kaupunki näki muun muassa jo osittain puretut huvilaiterakennelmat ja kenossa olleen lipputangon.

Turistit tulevat laivalta ja heitä vastaan tulee kuollut ja ränsistynyt huvipuisto. Millaisen kuvan se antaa kaupungista? Alue on saatava siistiksi. Paula Frank

Tänä vuonna elokuun lopussa Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunta totesi, että alueen yleisilme on parantunut. Kaupunki ei kuitenkaan ollut kaikilta osin tyytyväinen tehtyyn työhön.

Lautakunnan mukaan Wasalandia edelleen rumentaa ympäristöä eikä se täytä turvallisuusvaatimuksia.

– Se on edelleen epäsiistin näköinen. Ei se käy. Turistit tulevat laivalta ja heitä vastaan tulee kuollut ja ränsistynyt huvipuisto. Millaisen kuvan se antaa kaupungista? Alue on saatava siistiksi, sanoo Vaasan kaupungin rakennustarkastaja Paula Frank.

Puuharyhmän mukaan alueen kunnostuksiin on käytetty kymmeniä tuhansia euroja.

Takaraja kunnostuksille ja sakkouhka

Elokuun kokouksessa lautakunta päätti antaa Puuharyhmälle lisäaikaa alueen siistimiseen maaliskuun 2020 loppuun asti. Kaupunki odottaa Puuharyhmältä suunnitelmaa toimenpiteistä vuoden loppuun mennessä.

Puuharyhmän Järvenpää yllättyy tiedosta. Hänen mukaansa kaikki kaupungin vaatimat toimenpiteet on tehty.

– Kuulen asiasta nyt ensimmäistä kertaa. Saan kuulla käänteistä aina median kautta. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kaupunki tekee näin.

Järvenpää myöntää saaneensa Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan pöytäkirjan sähköpostilla. Pöytäkirjan mukaan Wasalandian alueella tehtävänä on vielä aidan ja ikkunoiden uusimista, maalauksia ja korjaustoimenpiteitä.

– Kaupungin vaatimukset ovat hyvin epämääräisiä. Meille ei ole tarkennettu, mitä pitäisi vielä tehdä. Meillä on kaupungin kanssa hyvin erilaiset käsitykset alueen kunnosta, Järvenpää toteaa.

Rakennustarkastaja Paula Frank väläyttää pakkokeinojen käyttämistä, ellei alue ole vaatimusten mukainen maaliskuun loppuun mennessä.

– Lautakunta voi päättää uhkasakosta, joka on tavallisesti noin 10 000 euron suuruinen. Summaa voi sitten nostaa, jos ei ala tapahtua, Frank sanoo.

Tarkastuskäynnit alkoivat neuvotteluiden kariuduttua. Niitä ei ole ennen tehty, eikä varsinkaan Wasalandian ollessa toiminnassa. Petteri Järvenpää

Useita tarkastuskäyntejä

Vaasan kaupungin rakennustarkastaja Paula Frank huomauttaa, että tähän asti kaupunki on yrittänyt edetä asiassa pehmein keinoin. Wasalandian alueella on tehty neljä katselmusta vuosien 2018-2019 aikana.

– Katselmusten jälkeen on kehotettu tekemään korjauksia ja sitten on taas käyty tarkistamassa alue sen jälkeen.

Järvenpää pitää kaupungin toimintaa epäilyttävänä.

– Tarkastuskäynnit alkoivat neuvotteluiden kariuduttua. Niitä ei ole ennen tehty, eikä varsinkaan Wasalandian ollessa toiminnassa. Kaupunki on samalla sekä vuokranantaja että viranomainen. Se ei ole ongelmatonta, Järvenpää sanoo.

– Meillä on velvollisuus tarkistaa esimerkiksi paikan turvallisuus, jos asia tulee vireille ilmiannosta. Kuka tahansa kuntalainen voi tehdä ilmiannon. Alueella on rikottu aitoja ja sinne on päässyt sisälle. Huvipuistolaitteet voivat olla turvallisuusriski, jos niillä kiipeillään ja puoliksi kaatunut lipputanko voi kaatua jonkun päälle, Frank perustelee.

Oikeustoimet edessä?

Rakennus- ja ympäristölautakunta kehottaa elokuun päätöksessään Puuharyhmää takaisin neuvottelupöytään kaupungin kanssa. Lautakunnan päätöksessä todetaan:

"Koska lautakunnan kehotuksen johdosta alueelle voi koitua huomattavia kustannuksia ja mahdollisuus alueen purkamiseen on myös olemassa, lautakunta esittää, että toimija käynnistää neuvottelut kaupungin kanssa joko vuokrasopimuksen purkamiseksi tai alueen käytön palauttamiseksi. Mikäli neuvottelut johtavat joko alueen purkamiseen ja siistimiseen tai käytön palauttamiseen ja sitä kautta alueen korjaamiseen ja siistimiseen, voidaan kehotusprosessi, mikä johtaa uhkasakkomenettelyyn, keskeyttää."

Tämän kappaleen Järvenpää näkee oikeudellisesti erityisen ongelmallisena. Hän kertoo olleensa jo yhteydessä etujärjestö MaRan oikeuspalveluihin.

– Tässä kappaleessa kaupungin kaksoisrooli korostuu. Tämä ei ole ok. Kaupunki laittaa viranomaisen tekemään vaatimuksia, jotka aiheuttavat kustannuksia ja vahinkoa vuokralaiselle. Ongelma on merkittävämpi kuin yksi maa-alue. Kyse on omaisuudensuojasta. Mikä on meidän mahdollisuutemme suojata omaisuuttamme.

Järvenpää ei kommentoi sen enempää mahdollisia oikeustoimia. Vaasan puoleltakin on aiemmin viitattu oikeuskäsittelyyn asian ratkaisemiseksi. Kaupungingeodeetti Osmo Ovaska totesi vuosi sitten kesällä, että jos aluetta ei pidetä hyvässä kunnossa, voisi se olla irtisanomisperuste. Ratkaisu sitä kautta edellyttäisi oikeuskäsittelyä.

Neuvotteluiden jatkuminen epätodennäköistä

Paluu neuvottelupöytään ei vaikuta tällä hetkellä todennäköiseltä kaupungin suosituksista huolimatta.

Järvenpää ei vastaa suoraan kysymykseen neuvotteluiden jatkamisesta, mutta antaa ymmärtää, että neuvottelut ovat hänen näkökulmastaan olleet toispuoleisia.

– Kaupungin ehdotus on hyvin yksipuolinen ja nyt sitä tehostetaan viranomaistoiminnalla. Haluamme minimoida kulumme ja Wasalandia on meille kulu. Siitä voi päätellä jotain kaupungin esittämästä ratkaisusta, että emme voineet sitä hyväksyä.

Mahdollisia pakkotoimia Järvenpää ei pelkää.

– Emme tule olemaan siinä tilanteessa. Kapungin on osoitettava, ettemme ole hoitaneet velvollisuuksiamme. Se on oikeusturvakysymys. Oletetaan jotain, mutta oikeusturvamme ei ole kunnossa, ellei meille täsmennetä, mitä alueella tulee tehdä.

Puuharyhmä toimii Vaasassa edelleen kylpylä Tropiclandiassa ja Vaskiluodon Top Camping -leirintäalueella. Top Campingin vuokrasopimus päättyy vuonna 2022, eikä kaupunki ole Järvenpään mukaan lupaillut yhtiölle uutta, ainakaan pitkäaikaista vuokrasopimusta.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Black Friday eli musta perjantai lyö tällä kertaa ennätyksiä.

Näin sanoo verkkokauppa-asiantuntija Leevi Parsama. Hän seuraa päivää noin 30 merkittävän verkkokauppiaan kanssa yhteisessä Whatsapp-viestiryhmässä.

– Keskustelu käy todella kuumana. Ennätysluvuista puhutaan. Moni on viestinyt, että on jo nyt myynyt enemmän kuin viime vuoden Black Fridayna, Parsama kertoo puhelinhaastattelussa puolenpäivän aikaan perjantaina.

Parsama on Suomen tunnetuimpia verkkokauppa-asiantuntijoita ja mukana vetämässä valtion innovaatiorahoittaja Business Finlandin verkkokaupan kasvuhanketta.

Hän sanoo olevansa yllättynyt myyntiluvuista, sillä kulutuskriittisyyden kasvusta ja suoranaisista ostoboikoteista on puhuttu paljon.

– Mietin itsekin, olisiko tämä ensimmäinen vuosi joka leikkaisi kulutusta. Mutta nyt ei ole näkyvissä minkäänlaista merkkiä siitä, että näin kävisi.

Tempauksetkin ovat purreet

Parsaman mukaan mustan perjantain idea on Suomessa osittain vesittynyt. Yhden päivän tempauksesta on tullut koko viikon kestävä – joskin loppua kohti kiihtyvä – alennuskampanja.

Parsaman mukaan parhaiten pärjäävät kaupat, jotka ovat todella miettineet kampanjoitaan ja kohdistavat ne perjantaille. Tämän vuoden musta perjantai on kattanut ensimmäistä kertaa aivan kaiken kaupan: kampanjassa on myyty jopa hyötyajoneuvoja, tunkkeja ja aggregaatteja.

Erilaisia tempauksiakin on nähty. Parsama nostaa esimerkiksi verkkokaupan, joka on nostanut hintoja viisi prosenttia, mutta lahjoittaa ylihinnan leipäjonoille, eli Hurstinavulle.

– Yrittäjävetoiset liikkeet oivaltavat kikat usein paremmin kuin ketjuvetoiset. On räppivideoita ja kovia alennuksia. Näkyvissä on vanhaa kunnon kauppiashenkeä, Parsama sanoo.

YK varoittaa katastrofista, mutta kaupan on myös täyttä roskaa

Ostokarnevaali jatkuu koko viikonlopun ja päättyy maanantaina vietettävään Cyber Mondayhin, kybermaanantaihin. Päivä on tuoretta amerikkalaista tuontitavaraa, ja tähdätty lisäämään verkkokauppojen myyntiä mustan perjantain ostokrapulatunnelmissa.

Mutta onko tämä viimeisiä ostokarnevaalivuosia?

YK varoitti jälleen alkuviikosta, että planeetta on matkalla kurimukseen. Kiinan päästöt asukasta kohden ovat jo ohittaneet EU:n keskiarvon. Iso siivu sen päästöistä syntyy teollisuustuotteista, jotka myydään Euroopassa ja muissa länsimaissa.

Kaupan on aivan kuin ennenkin tukuittain tuotteita, joita kukaan ei tarvitse ja jotka eivät edes toimi. Tämä on mahdollista, koska tuottajien ei tarvitse maksaa tuotteidensa ympäristövaikutuksista.

Kuluttaja-lehti julkaisi torstaina jutun tuotteista, jotka olivat saaneet sen testeissä surkeat arviot mutta joita myydään nyt musta perjantai -alennuksella. Mukana on sormet polttavia leivänpaahtimia ja vedenpitäviä kiikareita, jotka eivät pidä vettä.

Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF:n Suomen-verkkokauppa pysyy perjantaina koko päivän suljettuna.

– Suosittelen jokaisen ostoksen kohdalla käymään edes nopeasti läpi ajatuksen, mistä tuote on tullut ja mihin se käytön jälkeen päätyy, sanoo WWF Suomen asiakkuuspäällikkö Aino Sirkesalo.

Viesti on jokaiselle itsestäänselvä, mutta hukkunut perjantain ostotarjousten mereen.

Parsama: Ostakaa tarpeeseen

Parsama katsahtaa puhelun lopuksi, mitä Whatsapp-ryhmässä on tapahtunut. Uusia viestejä on 37.

Yksi kauppias kertoo, että päivän konversio on ollut melkein 20 prosenttia. Konversio kertoo, moniko verkkokaupan sivuille tulleista asiakkaista myös päätyy samalla ostamaan jotain.

Hyvän ja huonon rajana pidetään kahta prosenttia. Eli jos viidestäkymmenestä kävijästä vähintään yksi ostaa jotain, myynti on raiteillaan.

– Mutta kaksikymmentä prosenttia on ihan käsittämätön määrä, Parsama sanoo.

Parsaman työ on edistää suomalaisten verkkokauppojen myyntiä. Silti hänkin toivoo ostamiseen järkeä.

– Kestävästä kehityksestä puhuminen on tärkeää. Sitä toivoisi, että tavaraa ostettaisiin ennen kaikkea tarpeisiin.

Rovaniemen hovioikeus on tuominnut upseerin useista vakavista rikoksista vankeuteen. Hovioikeus totesi, että 35-vuotias ammattisotilas oli vienyt rynnäkkökiväärin ja 31 patruunaa työpaikaltaan Rovaniemen varuskunnasta kotiinsa ja säilyttänyt asetta patruunoineen viisi viikkoa ennen kiinni jäämistä. Lisäksi mies oli muun muassa uhkaillut, vainonnut ja pahoinpidellyt entistä vaimoaan.

Syyte perhesurman valmistelusta hylättiin hovioikeudessa. Lapin käräjäoikeus tuomitsi miehen myös törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, mutta hovioikeus katsoi, ettei asiassa ole näytetty syytetyn tehneen päätöstä entisen puolisonsa surmaamisesta. Hovioikeus katsoi, että vaikka syytetty oli aiemmin harkinnut ja useaan kertaan uhannut surmaavansa entisen puolisonsa, hän oli luopunut ajatuksesta.

Hovioikeudessa tuomioksi tuli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta vankeutta. Vaikka yksi syytteistä hylättiin, rangaistus oli samanpituinen kuin käräjäoikeudessa. Mies tuomittiin menettämään yliluutnantin sotilasarvo.

Hovioikeus tuomitsi upseerin seitsemästä rikoksesta: törkeästä palvelusrikoksesta, törkeästä kavalluksesta, törkeästä ampuma-aserikoksesta, vainoamisesta, laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelystä sekä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Viimeisen syytteen käsittely salattiin oikeudessa.

Rikokset tapahtuivat Rovaniemellä vuosina 2017–2018

Syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati upseerille muun muassa ankarampaa rangaistusta ja sotilasarvon menettämistä. Myös miehen työnantaja Puolustusvoimat vaati kovempaa rangaistusta.

Syytetty puolestaan vaati, että syyte törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta hylätään. Lisäksi hän katsoi muun muassa, että oli syyllistynyt törkeän ampuma-aserikoksen sijaan ampuma-aserikokseen. Syytetty vaati rangiastuksensa alentamista ja sen määräämistä ehdollisen vankeuden ja oheissakon tai ehdollisen vankeuden ja yhdyskuntapalvelun yhdistelmärangaistukseksi.

Hovioikeuden ratkaisusta käy myös ilmi, että syytetty on vapautettu tiistaina 26. marraskuuta. Hän oli pidätettynä ja myöhemmin vangittuna lähes vuoden ajan.

Hovioikeus antoi ratkaisun perjantaina.

Hallitus on luvannut, että se tekee esityksen Uudenmaan sairaanhoidon järjestämisestä vuoden 2019 loppuun mennessä.

Antti Rinteen (sd.) hallitus kirjasi ohjelmaansa, että 18 itsehallinnollista maakuntaa ottavat vastuun suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Uudellemaalle sorvataan oma erillisratkaisu.

Helsingin Sanomat kertoi marraskuun alussa, että yhtenä vaihtoehtona on jakaa jättimäinen Uusimaa viiteen osaan: neljä maakuntaa ja Helsingille annetaan maakunnan tehtäviä.

Myös alueen suurten kaupunkien, Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajat ovat kannattaneet yhtä maakuntaa pienempiä alueita.

Sote-maakuntia ja maakuntaan rinnastettavia kaupunkeja tulisi tässä mallissa siis lopulta 22, ei 18.

Ensin pitäisi kuitenkin ratkaista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin, kohtalo.

Yle on saanut käsiinsä sosiaali- ja terveysministeriön HUS-työryhmässä esiteltyjä vaihtoehtoisia malleja, joilla erikoissairaanhoito voitaisiin järjestää Suomen väkirikkaimmassa maakunnassa. Kolmannes suomalaisista asuu Uudellamaalla.

Kutsumme niitä malleiksi A, B, C ja D.

Mallit eroavat toisistaan siinä, millainen rooli HUSilla on niissä, mikä taho vastaa palvelujen järjestämisestä ja miten HUSin nykyiset tehtävät on jaettu.

A. HUS lakkautetaan ja sen tehtävät jaetaan

• HUS ei enää olisi erillinen oikeushenkilö.
• Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on maakunnilla tai Helsingillä.
• Sairaalat siirtyvät sen maakunnan/kunnan toiminnaksi, jonka alueella ne sijaitsevat.
• Nykyisen HUSin alueella erikoissairaanhoidon tehtäväjako määritellään lailla muuta maata huomattavasti yksityiskohtaisemmin.
• Tällä tavoin turvataan nykyinen työnjako eri sairaaloiden välillä ja ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpito sekä muut HUSin lakisääteiset tehtävät.

Ehdotusta voi kuvailla HUSin “pahimmaksi painajaiseksi”, eikä se ole kovin todennäköinen, koska poliitikoilla on tuskin haluja ajaa alas toimivaa järjestelmää.

B. Osa HUSin tehtävistä siirtyy maakunnille tai Helsingille

• HUS säilyy erillisenä oikeushenkilönä.
• HUSille säädetään erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu.
• Osa HUSin tehtävistä voidaan kuitenkin siirtää erillisellä järjestämissopimuksella maakunnalle/Helsingin alueen maakunnille.

HUSille kelpaisi palvelujen järjestämisvastuu, mutta ovatko politiikot halukkaita antamaan sille määräysvallan alueen palveluihin?

C. Osa maakuntien tehtävistä voidaan siirtää HUSlle

• HUS säilyy erillisenä oikeushenkilönä.
• Maakunnat/Helsinki vastaavat pääosin erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
• Laissa määrättyjen tehtävien järjestämisvastuu säilyy HUSilla.
• Maakunnat/Helsinki voivat siirtää osan tehtävistä HUSin vastuulle sopimuksella.

Tämä malli veisi HUSilta vallan, maakunnat päättäisivät.

D. Jaettu järjestämisvastuu HUSin ja maakuntien välillä

• Malli vastaisi monilta osin nykytilannetta, järjestämisvastuu olisi kaksitasoinen.
• Maakunnat vastaisivat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (kuten kunnilla on nykyisin).
• HUSilla olisi toissijainen laissa määritelty vastuu erikoissairaanhoidon palveluista.
• HUSin järjestämisvastuu kattaisi Uudenmaan kiireellisen erikoissairaanhoidon ja muun erikoissairaanhoidon siltä osin, kuin maakunnat eivät sitä hoida.
• HUSiin olisi keskitetty lailla esimerkiksi Uudenmaan päivystystoiminta ja synnytykset.
• Maakuntien ja HUSin välille tehtäisiin järjestämissopimus, jolla hoidon painopistettä siirrettäisiin erityistasolta perustasolle eli nykyisiin terveyskeskuksiin.
• Järjestelyllä on tarkoitus vähentää kallista erikoissairaanhoidon käyttöä.
• Sopimuksen tavoitteista ja sisällöllisistä vaatimuksista säädettäisiin laissa.
• Erikoissairaanhoidon lisäksi järjestämissopimuksessa voitaisiin sopia esimerkiksi Uudenmaan yhteisistä tukipalveluista, kuten kuvantamisesta, lääkehuollosta ja tietohallinnosta.
• Tavoite on, että potilaan saamat perus- ja erityistason palvelut muodostaisivat yhden toiminnallisen kokonaisuuden Uudellamaalla, eikä vastuissa olisi aukkoja.

Tämä on HUSin ehdottama välimalli B:n ja C:n välillä.

Poliittinen päätös HUSista pian

Edellinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus halusi muodostaa Uudestamaasta yhden sote-alueen, mitä erityisesti Helsinki vastusti kiivaasti.

Yhden jättimäisen maakunnan pelättiin vaarantavan sujuvat hoitoketjut eli yhden sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista – palveluiden integraation.

Nykyinen hallitus on perustanut Uudenmaan sote-ratkaisua varten seuranta- ja ohjausryhmät.

Selvityshenkilö Kari Nenonen pohtii parhaillaan erillisratkaisua. Nenonen on HUSin entinen toimitusjohtaja ja Vantaan ex-kaupunginjohtaja. Selvitys tehdään yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa.

Poliittista päätöstä Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä odotetaan vuoden loppuun mennessä.

Lokakuussa perustettiin vielä erillinen HUS-työryhmä, jonka toimiaika loppuu jo marraskuussa.

Sen tehtävä on ratkaista HUSin asema Uudenmaan erillismallissa. Työryhmän tehtävänannossa on esitetty nämä reunaehdot:

1. HUS olisi erillinen oikeushenkilö, jonka tehtävistä säädettäisiin lailla.

2. Soten järjestämisvastuu olisi kokonaan maakunnilla ja HUS vastaisi palvelujen tuottamisesta.

3. Järjestämisvastuu olisi nykyiseen tapaan osittain jaettu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on nykyisin 24 kunnan omistama kuntayhtymä, jonka vastuulla on jäsenkuntien asukkaiden erikoissairaanhoito. Tämän lisäksi HUSiin on keskitetty koko maasta monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUSin tehtäviin kuuluu myös erikoissairaanhoidon opetus ja tutkimus, jotka on myös turvattava sote-mallissa.

Lue lisää:

Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään

Uudenmaan soten erillisratkaisun sorvaaminen alkoi – Vapaavuori: "En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi maakuntamalliin pitäisi mennä."

Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Ministeriö käynnistämässä erillisselvityksen – "Kompasteluista opittava, että on tehtävä yhteistyötä"

Linnan juhlien tämän vuoden teema on tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan tieto on valittu tämän vuoden itsenäisyyspäivän vastaanoton teemaksi sen vuoksi, että tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Kehityksen mukana yhteiskunnalliseen keskusteluun on kuitenkin tullut lisää myös puolitotuuksia ja suoranaisia valheita. Niinistö viittasi myös maalittamiseen viime vuosien ilmiönä.

– Ja jos siihen suuntaan mennään, tästä tulee vaikea paikka elää kaikille. Ehkä huolestuttavinta on loukkaava tapa keskustella: kun hyökätään yksilöitä vastaan. Se on aikamoinen tuskan tila kohteelle.

Niinistön mukaan jokainen on paitsi maansa, myös tiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun puolustaja. Hän totesi "kannattavansa kovasti" kriittistäkin väittelyä.

Presidentin kanslian mukaan on harvinaista, että presidentti pitää itsenäisyyspäivän vastaanoton teemasta erillisen puheenvuoron, kuten tänä vuonna. Voit katsoa Niinistön puheen klikkaamalla jutun pääkuvana olevaa videota.

Viime vuonna itsenäisyyspäivän vastaanoton teema oli ympäristö.

Ruoka ja musiikki: luomuteemalla jatketaan, kappalevalinnassa kunnianosoitus Reijo Taipaleelle

Presidentin puheenvuoron jälkeen tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös muista yleisöä Linnan juhlissa kiinnostavista asioista, kuten tarjoiluista, koristeluista ja musiikista.

Itsenäisyyspäivän vastaanoton ruokatarjoiluissa näkyy myös tänä vuonna ympäristö. Palveluesimies Berit Mäkisen mukaan tarjoilut ovat, jos mahdollista, vieläkin luonnonmukaisempia kuin viime vuonna. Esimerkiksi perinteinen Linnan booli on kokonaan luomua.

– Kenties aiemmin Linnassa vierailleet huomaavat pienen eron. Se on vielä parempaa kuin aiemmin, Mäkinen kehuu.

Täysin luonnonmukaisia ovat myös vastaanotolla tarjoiltavat vegaaniset viinit ja luomutee. Juomapuolta edustaa myös hävikkileipäolut.

Ruokia tulee tyypillisesti maakuntien pieniltä tuottajilta. Linnan järjestäjät eivät kuitenkaan halua kertoa tuottajien nimiä.

– Tänä vuonna uutuutena on esimerkiksi makea salmiakkileivos. Myös voileipäkakuissa on uusia täytteitä, muun muassa kylmäsavulohi-hauki, kertoo keittiömestari Jyrki Jääskeläinen.

Juhlavastaanoton kukat on saatu lahjoituksena satavuotiaalta Kauppapuutarhaliitolta. Linnan juhlien koristeluissa näkyykin tavallista enemmän kukkia, kuten ruusuja, gerberoita, ritarinkukkia ja krysanteemeja.

Vastaanoton musiikkiesitysten solistit ovat Laura Voutilainen ja Lauri Mikkola, jotka esiintyvät Kaartin soittokunnan kanssa Valtiosalissa. Cantores Minores esiintyy veteraaneille ja lotille Keltaisessa salissa. A cappella -yhtye Club for Five esiintyy kolmannen kerroksen salongissa.

Ensimmäinen valssi on Raimo Roihan säveltämä Maailman kaunein maa. Kappalevalinnalla halutaan kunnioittaa keväällä menehtyneen laulajan, Reijo Taipaleen muistoa. Taipale esitti laulua usein.

Niinistö ei pistänyt lusikkaansa Posti-soppaan

Presidentiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös, onko hän tavannut tänään pääministeri Antti Rinnettä Posti-kohun tiimoilta. Niinistön mukaan hän tapasi Rinteen ennen valtioneuvoston esittelyä, kuten aina perjantaisin. Muuten hän ei omassa puheenvuorossaan ottanut kantaa hallituksen ympärillä vellovaan keskusteluun.

– Omistajaohjaus on kokonaisuudessaan parlamentaarisen kentän, hallituksen ja eduskunnan asioita, joihin en halua tässä yhteydessä puuttua.

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat kutsuneet Presidentinlinnaan tänä vuonna kaikkiaan 1 700 vierasta.

Kunniavieraina on noin 30 veteraania, lottia sekä veteraanijärjestöjen edustajia. Veteraanit alkavat olla jo sen verran iäkkäitä, että tänä vuonna heillä on kaikilla myös avustajat mukana.

Korjaus 29.11. 17.12: Säveltäjä Roihan etunimi on Raimo eikä Rauno, kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa virheellisesti luki.

Ensin avattiin jättiläismäinen kauppakeskus Redi. Sitten tuli isompi Mall of Tripla, nimeltäänkin ainutlaatuinen suomalaisen idiotismin monumentti. Kalasatamaan rakennettiin 35-kerroksisia taloja. Laajenevan Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennemäärät kohosivat uuteen ennätykseen.

Lehdestä luin, että ei tämä vielä mitään, Pasilaan tulee vielä korkeampia taloja aivan pian. Kauppakeskuksia avataan myös Tapiolaan sekä Tampereelle rakennettavan kannen päälle. Epäilemättä myös Turkuun, Ouluun ja Kuopioon. Vantaalle avattiin valtaisa outlet-ostoskylä (en tiedä mitä se tarkoittaa, enkä todellakaan aio ottaa selvää).

Avajais-, rakennus- ja matkustusuutisten paksun virran katkaisee silloin tällöin viesti: ihmiskunta kuluttaa liikaa, luonto järkkyy. Lajit tuhoutuvat, ilmasto muuttuu, jäätiköt sulavat.

Ylikulutuspäivä mainitaan laimeasti uutisissa, mutta oikeasti valtionhallinnossa taputetaan käsiä, kun kulutus triplataan.

Asia on ollut tiedossa lapsuudestani saakka. Kaukaisella 1980-luvulla kirjoitettiin muistaakseni, että vuoden 2020 tienoilla ollaan nykymenolla kusessa, mutta että vielä on aikaa muuttaa asioita.

Mitään ei kuitenkaan muutettu ja kusessa ollaan. Mitään ei silti aiota muuttaa nytkään. Ylikulutuspäivä mainitaan laimeasti uutisissa, mutta oikeasti valtionhallinnossa taputetaan käsiä, kun kulutus triplataan. Superrikas Björn Wahlroos kiukuttelee uutisissa, miten on kauheaa, kun Suomessa ei olla ihan yhtä rikkaita kuin Ruotsissa.

Mutta nyt on viimeinkin kerrottavissa positiivinen uutinen, nimittäin se, että lama alkaa pian. Kuulemma talouskasvu on taittumassa ja yritysten odotukset heikkenevät. Ristin käteni ja sanon: kiitos hyvä Jumala tästä uutisesta. Älä enää koskaan anna tulla uutta nousukautta.

Olen elänyt tähän ikään monta nousukautta ja lamaa ja voin varmuudella sanoa, että lama-aika on parempi.

Opitaan kantapään kautta se, mikä tulisi oppia jo pyhäkoulussa, nimittäin että raha ja menestys ei ole tärkeää vaan aivan muut asiat.

Nousukaudella ihmisillä on kännyköitä, kelloja ja autoja. Heillä on kauhea kiire, he ovat ylpeitä ja itsekkäitä. Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan julkaisema tutkimus huipputuloisten maailmankuvasta kertoo rikkaiden ylimielisyydestä ja kiittämättömyydestä. Nousukaudella näitä rikkaita tulee sitten enemmän.

Toisin on lama-aikana. Silloin arvoon nousevat kierrättäminen, sienestäminen ja kirjastossa käynti. Ruvetaan pitämään hiljaisuuden retriittejä ja viettämään aikaa lähimmäisten kanssa. Sanalla sanoen, opitaan kantapään kautta se, mikä tulisi oppia jo pyhäkoulussa, nimittäin että raha ja menestys ei ole tärkeää vaan aivan muut asiat.

Nousukaudella ihminen ajattelee itseään. Lama-aikana ihmiset alkavat pakon edessä ajatella toisiaan. Nousukaudella ihmisarvo liittyy menestykseen ja työhön, lama-aikana tajutaan, että eihän se niin voi olla, että elämällä on arvo itsessään.

Nousukaudella talous on suurta, mutta elämä pientä. Lama-aikana elämä on taas suurta.

Eikö se ole epäilemättä parempi, että minut suljetaan pienempään asuntoon viettämään hiljaista elämää? Todennäköisesti keksin silloin aikaisempaa todempia ajatuksia.

Ymmärrän kyllä, että kun lama tulee, minäkin varmaan joudun työttömäksi. Olenhan töissä yliopistoissa ja yliopistojen rahoitusta epäilemättä taas leikataan. Mutta hyvähän se vain on tietenkin, että en matkustele Chicagon ja Hongkongin ylimääräisiin tutkijatapaamisiin kuluttamaan ihmiskunnan viimeisiä luonnonvaroja ja omia hermojani.

Eikö se ole epäilemättä parempi, että minut suljetaan pienempään asuntoon viettämään hiljaista elämää? Todennäköisesti keksin silloin aikaisempaa todempia ajatuksia, joita voin julkaista tällaisissa kolumneissa, joista sitten maksetaan aiempaa vähemmän.

Jos emme osaa nauttia lamasta, meillä ei ole tulevaisuutta. Maailman voi nimittäin pelastaa ilmastonmuutokselta ja lajien sukupuutolta vain ikuinen lama, jatkuvan kasvun vaihtuminen pienenemiseen ja kutistumiseen.

Mutta ei se mitään. Silloinkin kun ei ole hurjaa kehitystä ja eteenpäin menoa, elämä jatkuu ihanana ihmeenä. Käykääpä vain katsomassa millaista elämä on Forssassa, Harjavallassa, Outokummussa ja lukemattomissa muissa taantuvissa taajamissa, joihin ei nouse uusia kauppakeskuksia. Siellä näette, mitä on lama.

Se on erinomaista, rikasta todellisuutta, elämää täynnä tunteita, kauneutta ja luonnon ihmeitä. Lihan outoa sykettä ja tempoilua nahan alla, uusien päivien iloista odottamista, näkemistä ja kokemista.

Sellaista elämää, mihin ihmiskunnan tulisi pyrkiä.

Janne Saarikivi

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.

Aiheesta voi keskustella 29.11. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Janne Saarikiven kolumni: Kulutusboikottien sijaan ilmastokysymyksen voi ratkaista vanhaa työväenliikettä muistuttava kansainvälinen liike

Pekka Juntin kolumni: Helsingin pimeydestä

Pekka Juntin kolumni: Soinen maa ei elättänyt kaikkia

Suomessa kynnystä ministerin erottamiseen pidetään korkeana.

Itsenäisen Suomen 102-vuotiseen historiaan mahtuu epävirallisen arvion mukaan yhteensä 17 sellaista ministerin eroa tai erottamista, joiden taustalla on joku muu syy kuin ministerin itsensä vapaaehtoisuus.

Kaikkiaan ministeri on eronnut tehtävästään huomattavasti useammin, mutta silloin kyseessä on ollut esimerkiksi siirtyminen muuhun tehtävään tai vaikkapa sairaus.

Epävirallisen taulukoinnin mukaan ministerieroja on sattunut kerran pari vuosikymmenessä. 1980-luvulle ei osunut yhtään ministerin erottamista.

Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tahti näyttäisi hieman tiivistyneen, sillä 1990- ja 2000-luvuilla potkut sai kolme ministeriä. Tällä vuosikymmenellä, jota on siis jäljellä vielä reilu kuukausi, erottamisia on kaksi.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä kaikki eronneet ministerit olivat miehiä, mikä on ymmärrettävää, sillä vuoteen 1956 mennessä naisia oli ollut ministerin tehtävässä vain kuusi.

Ensimmäinen erotettu naisministeri oli SDP:n Arja Alho, joka joutui vuonna 1997 jättämään toisen valtiovarainministerin tehtävänsä niin sanotun Sundqvist-jupakan takia.

Tuon jälkeen on erotettu yhteensä kuusi ministeriä, joista neljä on naisia.

Pääministeri on joutunut jättämään tehtävänsä kaksi kertaa. Vuonna 1961 V.J. Sukselainen ensin tuomittiin virkarikoksesta, sitten vapautettiin, mutta hän ei enää voinut palata pääministerin tehtävään. Vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäki erosi niin sanotun Irakgate-skandaalin seurauksena.

Myös Heidi Hautala kompastui omistajaohjaukseen

Ensimmäinen vastoin tahtoaan eronnut ministeri oli kenraali Bruno Jalander, joka vuonna 1923 joutui jättämään puolustusministerin tehtävät vakolilutapauksen vuoksi.

1930-luvun ainoa ministeriero sattui juuri ennen toisen maailmansodan alkua. Silloinen ulkoministeri Rudolf Holsti arvosteli Kansainliiton kokouksessa vuonna 1938 Adolf Hitleriä ja sai lähteä.

Myös seuraava ministeriero liittyi Saksaan – sosiaaliministeri K.A. Fagerholm sai vuonna 1943 potkut arvosteltuaan Saksan miehitystä Norjassa.

Sodan jälkeisiä vuosia kutsutaan vaaran vuosiksi, pitkälti sen vuoksi, että sisäministerinä oli kommunisti Yrjö Leino ja pelkona oli Suomen päätyminen osaksi Neuvostoliittoa. Leinon suhdanne Neuvostoliiton suuntaan kuitenkin huononi ja hänet erotettiin ministerin tehtävästään vuonna 1948.

1950-luvulle osuu yksi tapaus, joka johti kahden ministerin eroon. Joukko ministerejä oli myöntänyt valtionapua konkurssikypsälle salaojaputkifirmalle. Yksi ministereistä oli kaiken lisäksi firman osakas. Tutkija Jukka Tarkka on pitänyt tätä "salaputkijuttua" rötösherrojen historian alkuna.

1960-luvun ainoa ministeriero koski pääministeriä. V.J. Sukselainen joutui vuonna 1961 jättämään tehtävänsä virkarikoskäräjien vuoksi. Sukselainen lopulta vapautettiin suýytteistä, mutta hän ei voinut enää palata pääministerin tehtävään.

Myös 1970-luvulle osuu yksi tapaus. Kauppa- ja teollisuusministerui Jussi Linnamo joutui eroamaan Zavidovo-vuodon jälkimainingeissa. Tapaus liittyi presidentti Urho Kekkoseen ja oli hänen pitkän presidenttikautensa ainoa ministerin erottaminen.

1980-luvulla oli rauhallista, ei ainuttakaan ministerin erottamista.

1990-luvun alussa silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo koplasi omia ja muiden rahoja ja päätyi valtakunnanoikeuteen. Juhantalo tuomittiin ja hän erosi ministerin tehtävästä.

90-luvulle osuvat myös Arja Alhon sekä liikenneministeri Matti Auran erot.

2002 kulttuuriministeri Suvi Linden joutui eroamaan, kun paljastui, että hän oli myöntänyt valtionapua golfkentälle, jossa hän oli osakkaana.

Seuraavana vuonna oli vuorossa ehkä se dramaattisin ministeriero: pääministerinä vain pari kuukautta ollut Anneli Jäätteenmäki jätti eronpyyntönsä presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Taustalla oli eduskuntavaalikampanjassa hyödynnetty salainen ulkoministeriön materiaali.

Vuonna 2008 Ilkka Kanerva joutui eroamaan ulkoministerin paikalta tekstiviestittelyn vuoksi.

Kaksi viimeisintä eroamaan joutunutta ministeriä ovat kompastuneet valtion omistajaohjaukseen. Heidi Hautala joutui vuonna 2013 eroamaan, kun hän oli sekaantunut valtionyhtiö Arctic Shippingin ja Greenpeace-järjestön väliseen kiistaan. Valtionyhtiö Postin työmarkkinakiista puolestaan johti tänään omistajaohjausministeri Sirpa Paateron eroon.

Lue myös:

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Postikiista sai uuden uhrin: Näin politiikan perjantai eteni Postin vastaiskusta Paateron eroon

Tuore tutkimus väittää, että alkoholin käyttö tippui jopa puoleen, kun runsaasti juoville koehenkilöille annettiin ketamiinia – siis ainetta, joka tunnetaan hevosten nukutuslääkkeenä ja laittomana "bilehuumeena", jonka vaikutus irrottaa mielen todellisuuden tunteesta.

Englantilainen University College London -yliopisto antoi koehenkilöille pienen "shotin" ketamiinia injektiona ja herätteli samalla mielikuvia juomisesta. Yhdeksän kuukauden päästä juominen ja alkoholista saatu nautinto olivat vähentyneet.

Olut ei maittanut entiseen malliinsa. Aiemmin sitä kului noin 30 brittituoppia eli pintia viikossa.

Ketamiini on kuitenkin hankala aine. Sitä liikkuu laittomilla markkinoilla huumeena, josta haetaan mielihyvää, aistimuutoksia ja tunnetta todellisuudesta irtautumisesta.

Toisaalta lääkekäytössä ketamiinia käytetään eläimillä ja ihmisillä nukahtamiseen ja kivun lievittämiseen. Siitä on alustavasti huomattu löytyvän apua masennukseen, ja sen potentiaali päihderiippuvuuksien hoitoon kiinnostaa tutkijoita.

Tutkijat halusivat rikkoa alkoholin ja mielihyvän liiton aivoissa

Tämä potentiaali kiinnosti tutkijoita University College Londonin tutkimuksessa.

Ideana oli muuttaa aivojen oppima tapa, jossa pelkkä ajatuskin alkoholista saa aivojen mielihyväkeskuksen hyrräämään, odottamaan, että pian on tulossa palkinto, ihana mielihyvä. Kuvio toistuu riippuvuuksissa ylipäätään, oli kohde mikä tahansa.

Kerran opittuja mielleyhtymiä on vaikea muuttaa: kun jossakin sihahtaa tölkki, mieli alkaa tehdä oluselle menoa, tupakoiva hahmo tv-sarjassa tuo tupakanhimon, suklaamainos karkinhimon ja niin edelleen.

Juuri tämän mielleyhtymän tutkijat halusivat rikkoa ketamiinin avulla. Ketamiinilla on mahdollisesti kyky heikentää vanhoja mielleyhtymiä tukkimalla aivoissa tiettyjä reseptoreja. Seurauksena vanha mielikuva ei pääse nouseman pintaan, yhteys heikkenee.

Ehkäpä tällöin jalat eivät veisi "yksille tai kaksille" ennen kuin edes huomaa kaipaavansa rentoutumista.

Tutkimuksessa tosin ei ollut kyse mistään pikku rentoutumisesta, vaan alkoholin suurkuluttajista, jotka halusivat muutosta juomiseensa.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimukseen osallistui 90 vapaaehtoista henkilöä, miehiä ja naisia. Kaikki joivat alkoholia reippaasti yli riskirajan. Viikkotahti oli noin 30 brittityylistä tuopillista eli pinttia. "Pint" sisältää olutta reilut puoli litraa (0,57 l).

Tutkimuksessa kokeita tehtiin vain kolmena päivänä. Ketamiinia annettiin vain yhtenä päivänä.

Ensimmäisenä päivänä koehenkilöille annettiin tuopit. Juoda sai, kunhan oli ensin katsonut taululta kuvia juomista, alkoholillisista ja alkoholittomista. Koehenkilöiden tuli arvioida, millaista halua juomiseen heräsi. Tutkijat halusivat herätellä alkoholin ja mielihyvän välistä mielleyhtymää aivoissa.

Sama tehtävä toistui seuraavana päivänä, mutta oluet napattiinkin yllättäen pois kesken kaiken. Tuoppi vietiin pois, ja odotettu nautinto estettiin.

Kolmantena päivänä koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään, joissa tehtävä toistettiin. Ensimmäiselle ryhmälle annettiin injektio ketamiinia hetki sen jälkeen, kun tuoppi vietiin. Heidän tuli silti jatkaa kuvien katsomista ja arvioida mielenkiintoaan juoda juuri sillä hetkellä. Toinen ryhmä sai lumelääkettä, kolmas ryhmä ketamiinia, mutta heidän ei tarvinnut katsoa kuvia.

Juominen miltei puolittui yhdeksässä kuukaudessa

Yhdeksän kuukauden seurannan päätyttyä kaikissa ryhmissä juotiin jossain määrin vähemmän.

Huomattavan suuri muutos oli tutkijoiden mukaan tapahtunut niille, joille oli annettu ketamiinia kesken kuvien katsomisen. He joivat käytännössä puolet siitä määrästä, jonka olivat juoneet ennen koetta. Juominen ei enää tuonut nautintoa entiseen tapaan, ja määrät sekä juomiskerrat olivat vähentyneet.

Vähemmän joi myös ryhmä, joka sai kokeessa ketamiinia ilman mielikuvien herättelyä juomien kuvia katsomalla.

Tutkimusta johtanut psykofarmakologian tohtori Ravi Das toivoo, että tulosta voisi soveltaa muihinkin riippuvuuksiin, mutta asia vaatii vielä lisää tutkimusta.

BBC:n uutisoidessa tutkimuksesta kysyttiin mielipiteet myös kahdelta ulkopuoliselta akateemikolta. Ideaa ei täysin tyrmätty.

Tutukimukseen osallistuneiden määrä, 90, ja itse ketamiini herättivät kysymyksiä. Ketamiini kun on aine, jota myös väärinkäytetään.

Sheffieldin yliopiston psykologian professori Matt Field kuvaili tuloksia BBC:lle "jatkotutkimusten arvoisiksi" ja "lupaaviksi". Fieldin mukaan tarvitaan kuitenkin laajempaa tutkimista ja enemmän tutkimushenkilöitä, jotta voitaisiin tukea väitettä siitä, että ketamiinia antamalla voi muovata uusiksi aivoissa syntyneitä palkitsemiseen liittyviä muistoja.

Exeterin yliopiston psykofarmakologian professori Celia Morgan huomautti BBC:lle, että myös ketamiini on itsessään riippuvuutta aiheuttava päihde, jonka käytöstä seuraa onnettomuusriskejä ja vakavaa haittaa maksan toimintaan.

Lue lisää:

Kokaiinia, ketamiinia, lääkeaineita – purokatkoista löytyneet aineet yllättivät brittitutkijat

Europol: Uusia huumeita tulvii markkinoille ennätystahdilla

Yle on seurannut puolankalaisen Mustolan tilan navetan tapahtumia 360-kameroilla torstaista asti. Lähetystä voit seurata täältä tiistaihin saakka.

Lähetyksessä nähtiin Lana-lehmän vasikan syntymä. Se sujui varsin nopeasti perjantaina hieman ennen aamukuutta perjantaina.

Sonnivasikka pyrki jaloilleen pian syntymänsä jälkeen. Aamupäivällä se vaikutti pirteältä. Katso nopeasti sujunut poikiminen alla olevalta videolta.

Mustolan isäntä Markus Heikkinen kertoo, että lähes kaikki tilan poikimiset tapahtuvat ilman avustamista. Eläinlääkärin apua tarvitaan vain kerran tai kaksi vuodessa. Yleisimmin tarvittava apu on emän avustaminen vasikkaa vetämällä, jotta se saadaan nopeammin pois synnytyskanavasta.

Enää suorassa lähetyksessä ei näy emoa, koska se on viety pois. Heikkinen kertoo, että kun vasikka on syntynyt, emän ja vasikan kunto tarkastetaan. Emä saa nuolla vasikkaa niin kauan, kuin kiinnostusta riittää. Sen jälkeen vasikka ja emo otetaan erilleen varsin nopeasti, jotta kummankaan stressitaso ei nousisi korkealle. Heikkinen kertoo, että emän kiinnostus vasikkaa kohtaa loppuu yleensä varsin nopeasti.

Emä saa energiajuomaa 20–80 litraa, jonka jälkeen se lähtee lypsylle. Talvella vasikalle laitetaan lämpöliivi, kun se jää erilleen emosta. Vasikka saa emän ensilypsystä ternimaitoa, josta se saa vasta-aineita, kasvutekijöitä vitamiineja ja hivenaineita. Emä saa poikimisen jälkeen tarvittaessa kalsiumlisää kaksi tai kolme kertaa vuorokaudessa.

Myös toisen lehmän odotetaan poikivan

Navetassa on myös toinen lehmä, jonka odotetaan poikivan jo perjantain aikana, Lupaus.

Poikivat lehmät ovat holstein-rotua ja hyvin samannäköisiä. Lana on hieman vaaleampiselkäinen, Lupauksella selässä on mustaa enemmän.

Lana-lehmän vasikan isä on Sandy-Valley Chamonix ET. Lupauksen vasikan isä on puolestaan Stantons Useful ET.

Keksi vasikalle R:llä alkava nimi

Lanan vasikka tarvitsee seuraavaksi nimen. Voit ehdottaa nimeä tästä jutusta löytyvällä lomakkeella. Tänä vuonna on R-kirjaimen vuoro, joten nimen pitäisi alkaa R:llä.

Mustolan tilan isäntä Markus Heikkinen on luvannut valita nimen Ylen yleisöltä tulleiden ehdotusten perusteella.

Alkukirjain vaihtuu vuosittain, joten jo lehmän nimestä voi päätellä sen iän.

Oletko aiemmin nähnyt vasikan syntymää? Voit keskustella siitä tai vaikka navettasuorasta keskustelussa. Laitathan nimiehdotukset vasikalle kuitenkin erillisen lomakkeen kautta, jotta ehdotuksesi menee perille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on tyrmistynyt Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan tänään kertomista uusista tiedoista postikohuun liittyen.

Pohjola kertoi tänään tiedotteessa, että Postin suunnitelmilla ja pakettilajittelun liikkeenluovutuksella Posti Palvelut Oy:lle on ollut omistajaohjauksen tuki.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi eilen eduskunnassa kyselytunnilla, ettei Postin hallitus noudattanut Paateron kieltoa liikkeenluovutukseen.

– Me pohdimme jo eilen kyselytunnin jälkeen, että Rinne antaa nyt suoraan ymmärtää, että Postin johto valehtelee. Ja nyt Postin johdon kommentit viittaavat siihen, että ministeri (Sirpa) Paatero valehtelee. Jos näin on, mielestäni ministeri Paatero ei voi jatkaa. Ja jos pääministeri Rinne tietoisesti valehtelee, niin hänen tulisi myös tehdä henkilökohtaiset johtopäätöksensä.

Mitä tarkoitatte tällä?

- Erota.

Orpo: Näyttää selvältä, että pääministeri on tietoisesti yrittänyt johtaa eduskuntaa harhaan

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) oli tyrmistynyt Pohjolan kertomista tiedoista.

Orpo kommentoi Twitterissä, että Rinteen puheet olivat jo aiemmin heikoilla jäillä.

– Näyttää selvältä, että pääministeri on tietoisesti yrittänyt johtaa eduskuntaa harhaan. Näin toimiva pääministeri ei ansaitse eduskunnan luottamusta, Orpo kirjoittaa twiitissään.

Kuohunta Postin työehtokiistan ympärillä sai perjantaina uuden käänteen, kun ministeri Sirpa Paatero (sd.) päätyi eroamaan. Paatero vastasi omistajaohjauksesta, ja Posti on valtionyhtiö.

Paateron erosta kertoi pääministeri Antti Rinne (sd.) tiedotustilaisuudessa iltapäivällä. Rinteen mukaan Paatero ei ole noudattanut hänen antamiaan ohjeita siitä, miten Postin omistajaohjausta on tehtävä.

Rinne katsoo, että Paatero ei viestinyt valtio-omistajan tahtoa pakettilajittelijoiden työehtosopimuksesta ja liikkeenluovotuksesta Postille. Yle on seurannut Rinteen tiedotustilaisuutta ja päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Rinne korosti olleensa johdonmukaisesti sitä mieltä, että työehtoshoppailu on torjuttava. Työehtoshoppailu tarkoittaa sitä, että työntekijöiden sopimukset siirretään sellaisen ammattiliiton piiriin, jossa ehdot ovat työntekijälle huonommat.

Rinne: Posti toimi vastoin valtio-omistajan tahtoa

Rinne syytti Postia toimimisesta valtio-omistajan tahtoa vastaan.

Tätä virheellistä toimintaa oli pyrkimys siirtää 700 pakettilajittelijaa Postin perustamaan yhtiöön, joka noudattaisi lajittelijoihin eri työehtosopimusta kuin aiemmin. Näin lajittelijoiden palkka olisi laskenut.

Kiista johti Postin lakkoon ja suuriin tukilakkoihin.

Tilanne ratkesi aiemmin tällä viikolla, kun saadun sovun myötä Posti Palvelut Oy siirtyy Paltan jäseneksi 700 hengen osalta ja pakettilajittelijoille tulee uusi työehtosopimus Paltan ja PAUn välillä.

Posti: Valtio-omistaja ei vastustanut suunnitelmia

Perjantaina aamulla Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kertoi tiedotteessa, että Postin suunnitelmilla on ollut omistajaohjauksen tuki.

Pohjolan mukaan Postille ei missään vaiheessa valmistelun aikana ole esitetty, että omistaja vastustaisi pakettilajittelijoiden siirtämistä uuten yhtiöön.

– Kuten julkisuudessakin on todettu, Posti on informoinut ministeriä liikkeenluovutusta koskevista suunnitelmista valmistelun aikana. Jos omistajalla olisi ollut eriävä kanta ja sellainen olisi tuotu esille, olisimme siihen ehdottomasti reagoineet, vaikka kysymys onkin hallituksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, totesi Pohjola tiedotteessa.

Pohjolan viesti oli ristiriidassa pääministeri Rinteen eilisten lausuntojen kanssa.Rinne totesi eduskunnan kyselytunnilla, että ministeri Sirpa Paatero oli kieltänyt Postia siirtämästä pakettilajittelijoita huonomman työehtosopimuksen piiriin. Rinteen mukaan Posti oli toiminut suorasanaista kieltoa vastaan.

Omistajaohjausministeri Paatero (sd.) taas on sanonut aiemmin, että Posti informoi maan hallitusta aikeistaan siirtää työntekijöitä uuteen työehtosopimukseen. Sen sijaan päätös asiasta tuli yllätyksenä.

Aiemmin Rinne on todennut, että Posti on kuitenkin noudattanut hallituksen kieltoa siirtää toiseen työehtosopimukseen peräti 9 000 työntekijäänsä.

Oppositio: Paateron ero ei riitä, Rinne antoi eduskunnalle väärää tietoa

Oppositiopuolueissa ei pidetä ministeri Paateron eroa riittävänä.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mielestä Rinne paikkaa omia virheitään uhraamalla yhden ministerinsä.

– Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että eduskunnalle selkeästi on annettu väärää tietoa pääministerin suulla, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että Rinteen on erottava, jos hän on valehdellut.

Rinne itse kommentoi, että hallitus istuu normaalisti.

Hallituspuolue vihreät vaati puheenjohtajansa Maria Ohisalon suulla tarkkaa selvitystä tapahtumien kulusta.

– Tähän asti saadut selvitykset eivät ole olleet aukottomia. Niin ei saisi olla. Epäselvyydet selvitettävä nopeasti, Ohisalo totesi Twitterissä.

Lue myös

Oppositio hermostui Posti-sopan uudesta käänteestä: Halla-aho väläyttää Rinteen eroa, Orpon mukaan pääministeri "ei ansaitse luottamusta"

Oppositio vaatii pääministeri Antti Rinteen eroa, kokoomuksen Petteri Orpo: "Omia virheitä paikataan sillä, että uhrataan yksi SDP:n ministeri"

Analyysi: Omistajaohjausministeri sai lähteä, mutta se ei vielä rauhoita kuplivaa eduskuntaa

Emeritusprofessori: Postin työntekijöiden jakautuminen kahden kerroksen väeksi muodostuu omistajaohjauksen ongelmaksi

SDP:n Satakunnan-piirin pitkäaikainen puheenjohtaja Harri Lehtonen vaatii puoluejohtoa myöntämään virheet, joita Postin ympärillä vellovassa kohussa on tehty.

Tilanne hallituksen ympärillä on kärjistynyt perjantaina, ja esimerkiksi Ilta-Sanomissa on jo verrattu pääministeri Antti Rinteen (sd.) tilannetta Anneli Jäätteenmäen (kesk.) asemaan vuonna 2003 ennen kuin tämä joutui jättämään pääministerin tehtävän.

Rinne ilmoitti päivällä omistajaohjauksesta vastanneen ministeri Sirpa Paateron (sd.) jättäneen kohun takia eroanomuksensa. Hän arvosteli myös Postin johtoa.

"Ei mennyt pelikirjan mukaan"

Satakunnan demaripiiriä johtava Harri Lehtonen sanoo puoluekentän toivovan, että tilanne käydään läpi mutta kukaan ei tee liian hätäisiä johtopäätöksiä. Tilanne on hänen mielestään nyt sekasortoinen ja se pitäisi rauhoittaa.

Lehtonen arvioi, että demarit ovat tehneet Posti-asian hoitamisessa useita virheitä.

– Eihän tämä mennyt ihan pelikirjan mukaan. Näkökulmani tällä hetkellä on kuitenkin se, että Rinne voi hyvin jatkaa pääministerinä. Virheet on myönnettävä ja niistä on opittava, Lehtonen sanoo.

Satakunta nosti Rinteen pääministeriksi

Satakunta on sosiaalidemokraattien vahvinta kannatusaluetta koko Suomessa. Eduskuntavaaleissa puolue sai vaalipiirissä keväällä 25,2 prosenttia äänistä, ja puolue nosti maakunnasta valittujen kansanedustajiensa lukumäärän kahdesta kolmeen.

Koska SDP voitti vaalit vain yhden paikan erolla perussuomalaisiin, Satakunnan demarit olivat käytännössä nostamassa Antti Rinteen pääministeriksi.

SDP valitsee uuden ministerin Sirpa Paateron tilalle lähiaikoina. Lehtosen mielestä paikalle on useita hyviä nimiä, mutta hän ei suostu sanomaan omaa suosikkiaan julkisuuteen.

Uutisesta voi keskustella 29.11.2019 klo 22 saakka.

Kun viisufanit kuulivat Unkarin päätöksestä vetäytyä Euroviisuista ensi kertaa, moni harmistui ja pettyi.

Maa ja sen kansallinen viisukarsinta A Dal (suomeksi se biisi) ovat profiloituneet Euroviisujen modernissa ajassa uskaliaista, kantaaottavista ja nykyaikaisista kilpailukappaleista.

Vuonna 2013 Malmössä indiepoppari ByeAlex erottui eurodancen ja balkanilaisten balladien joukosta hurmaavalla Kedvesem-lurittelullaan.

Seuraavana keväänä Kööpenhaminassa András Kállay-Saunders sijoittui neljänneksi synkällä elektronisella drum and bass -kappaleella Running, joka kertoi hyväksikäytön uhreista. Live-esitys muistetaan koskettavasta ja raskaasta tanssiesityksestä, jolla kuvattiin lähisuhdeväkivaltaa.

Kiovaan 2017 Unkarin kansa lähetti romaniräppäri-laulaja Joci Pápain kappaleellaan Origo, jonka myötä katsomot ympäri Eurooppaa pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen romanitaiteeseen.

Jo pikaisella historiakatsauksella voidaan sanoa, että Unkarin lähdön myötä Euroviisuista katoaa aimo annos taidetta ja ennen kaikkea hyvää musiikkia.

Monille vähemmistöille Unkarin poistuminen viisulavoilta lienee kuitenkin helpotus, mikäli lähdön syy on se, mikä se nyt näyttäisi olevan. Nimittäin brittilehti Guardianin tietojen mukaan poistuminen johtuu siitä, että Unkarin valtion oikeistokonservatiivinen johto ja maan yleisradioyhtiö MTVA pitävät viisuja liian "homomyönteisinä".

Unkarin hallitsevaa Fidesz-puoluetta lähellä oleva tv-juontaja András Bencsik iloitsi päätöksen jälkeen julkisesti siitä, että maa vetäytyy "homolaivueesta".

Hänen mielestään viisut vaarantavat mielenterveyden, koska niissä esiintyy "kirkuvia transvestiitteja ja parrakkaita naisia", viitaten 2007 Helsingissä kilpailleeseen ukrainalaiseen drag-taiteilijaan Vjerka Serdjutškaan ja 2014 Kööpenhaminassa voittaneeseen Itävallan Conchita Wurstiin.

Unkarin yleisradioyhtiö MTVA on kieltänyt syytökset kovaan ääneen. Se pitää lehtien syytöksiä etiikkaa ja lakia rikkovina.

MTVA:n mukaan päätöksen taustalla on halu edistää unkarilaisten artistien menestystä nimenomaan kotimaassaan. A Dal -kilpailun palkintona on jatkossa keikkoja Unkarissa.

Tiedä sitten, mitä artistit ajattelevat asiasta, mutta yleensä taiteilijat haluavat saada työlleen ja sanomalleen mahdollisimman suurta näkyvyyttä. Maailman katsotuinta musiikkiohjelmaa parempaa estradia ei siis oikein löydy.

Väitteet Unkarin päätöksen syistä ovat keskenään ristiriidassa ja täydellistä totuutta tuskin kovin moni tietää.

Aiheen nousu kahvipöytiin ympäri Eurooppan kulttuuripiirien osoittaa kuitenkin sen, että maanosassa on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, millaiset Euroviisujen tulisi olla.

Euroopassa on maita, joissa uskotaan, käyttäydytään, puhutaan ja esiinnytään eri tavoin. Erot arvopohjissa vaikuttavat väistämättä myös suhtautumisessa taiteeseen ja kulttuuritapahtumiin. Vahvistunut konservatiivinen liikehdintä on omiaan tukahduttamaan viisujen asemaa myös lännessä.

Väkivaltaa ja maanpetturuutta

Euroviisujen olemus seksuaalivähemmistöille tärkeänä tapahtumana nousee otsikoihin joka vuosi.

Kun viisut järjestettiin 2009 Venäjällä, pelättiin, onko maa turvallinen paikka matkustaa seksuaalivähemmistöön kuuluville faneille. Viisuja vaadittiin siirtämään toiseen maahan. Venäläiset HLBTI-aktivistit järjestivät kilpailun aikaan pride-marssin, joka hajotettiin poliisin voimakeinoin. 20 mielenosoittajaa vangittiin.

Kesällä 2013 Venäjällä hyväksyttiin laki, joka kielsi "homoseksuaalisen propagandan" levittämisen alaikäisille. Tällä tarkoitetaan kaikkea neutraalin tai positiivisen tiedon jakamista aiheesta. Iso joukko viisufaneja toivoo joka kevät Venäjän epäonnistumista kisassa, jotta viisuja ei viedä maahan.

Drag queen -alter egonaan Conchita Wurstina viisut 2014 voittanut Thomas Neuwirth on kohdannut valtavaa vihamielisyyttä sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät perusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

Kun seuraavana vuonna Venäjän viisuedustaja Polina Gagarina julkaisi Neuwirthin kanssa iloisen videon sosiaaliseen mediaan, Venäjän homopropagandalain arkkitehti, poliitikko Vitali Milonov totesi tämän pettäneen kotimaansa. Wurstia ei myöskään näytetty paljoa Venäjän suorassa lähetyksessä.

Kilpailun sääntöihin tyytymätön Turkki jätti viisulavat vuoden 2012 kilpailun jälkeen, mutta paluutakaan ei ole tiedossa. Maan yleisradioyhtiö on todennut, että vähemmistöihin kuuluvat artistit estävät Turkin osallistumisen jatkossakin.

Viimeisin kriisi syttyi viime vuonna, kun paljastui, että Romanian viisukarsintojen ennakkosuosikki, vasta 16-vuotias Laura Bretan esiintyi mainoksessa, jolla kampanjoitiin tasa-arvoisen avioliittolain perustuslailliseksi estämiseksi.

Bretan sijoittui karsinnoissa lopulta kolmanneksi, ja tuomaristoa, johon kuului useampi vähemmistön edustaja, syytettiin Bretanin tahallisesta syrjinnästä. Bretan oli yleisöäänestyksen ylivoimainen suosikki. Karsinnat voittanut Ester Peony ei päässyt viisuissa semifinaalistaan jatkoon.

Laki ei yksinään takaa turvallisuutta

Homous itsessään ei ole missään Euroviisuihin osallistuvassa maassa laitonta, mikäli Venäjän federaatioon kuuluvaa Tšetšenian tasavaltaa ei lasketa.

Venäjän lisäksi viisumaista muassa Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Valko-Venäjällä seksuaalivähemmistöjen syrjintää ei ole kielletty laissa. Monissa muissa Euroopan maissa vain osa syrjinnästä on kiellettyä.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

Kalifornialaisen Williams-instituutin raportin mukaan suuressa osassa maailmaa tavallisten ihmisten suhtautuminen vähemmistöihin on paranemassa, mutta on myös maita, joissa se on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt. Euroopassa suhtautuminen on huonointa – ei niin yllättävästi – Itä-Euroopassa.

Tutkimuksen perusteella suunta on kääntynyt parin viime vuoden aikana laskuun myös Unkarissa.

Ihmisten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on Euroopassa monin paikoin hyvinkin kriittistä, vaikka laki jonkinlaiset perusoikeudet turvaisikin.

On ymmärrettävää kaihtaa matkustamista sellaiseen maahan, jossa omia oikeuksia sorretaan niin laissa edessä kuin tavallisten ihmistenkin puolesta. Jos viisut ovat Venäjällä tai Azerbaidžanissa, paikan päälle saapuu vähemmän vähemmistöjen edustajia, kuin vaikkapa Suomeen tai Saksaan.

Jos kyseiset maat voittavat taas lähivuosina, tullaan ympäri Eurooppaa jälleen vaatimaan viisujen siirtoa ja järjestetään protesteja.

Viisut kohtaavat uhkia myös lännempänä

Venäjällä, Turkissa ja Balkanilla on valtavia joukkoja viisufaneja, joille kilpailu on tärkeä. Euroviisut on perinteisesti ollut kova juttu riippumatta siitä, miten suhtautuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Kyseessähän on musiikkikilpailu. Viisut, kuten suuret urheilutapahtumatkin, saavat koko kansan pureskelemaan kynsiä nojatuoliensa reunoille, vaikka laji tai musiikki eivät itsessään niin paljon kiinnostaisikaan.

Tapahtuman luonne on aina ollut inklusiivinen. Euroviisut on perustettu rauhanprojektiksi, jolla on pyritty yhdistämään sodan runtelema maanosa. Juhlaksi, joka korostaa Euroopan kansojen moninaisuutta ja antaa kaikille luvan olla omia itsejään.

Kukaan tuskin yllättyy, että tällaisella tausta-ajatuksella syntynyt kansainjuhla vetää puoleensa kaikenlaisia ihmisiä kristityistä muslimeihin ja konservatiiveista liberaaleihin. Homoista heteroihin.

Oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä.

Tällä hetkellä Euroopassa velloo vahva nationalistinen ja konservatiivinen liike, joka on syntynyt vastareaktiona lisääntyneelle globalisaatiolle ja liberalismille. Perinteiset arvot nostavat päätään, ja monet ihmiset uskovat, että elämä paranisi palaamalla vanhaan.

Euroopassa idän ja lännen rajalla pitkään tasapainotellut Unkari on valinnut suunnannäyttäjäkseen tämän liikkeen. Vetäytymistä viisuista ei siis voi pitää minään varsinaisena yllätyksenä, vaan se on suoraa jatkumoa politiikalle, jolla hallitaan kovakouraisesti mediaa, opetusta ja sananvapautta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilan voi odottaa käyvän monissa Euroopan maissa lähivuosina tukalammaksi, kun liberalismia ja itsensäilmaisun vapautta kammoksuvat valtapuolueet pyrkivät ajamaan läpi omia lakimuutoksiaan.

Ei olisi mikään shokki, mikäli Unkarin lisäksi useampikin maa jättäytyisi lähitulevaisuudessa viisuista pois. Ainakin oikeistokonservatiisen Laki ja oikeus -puolueen hallitseman Puolan voisi hyvinkin nähdä seuraavan Unkarin esimerkkiä. Venäjä sitä tuskin tekee, sillä viisut on sille tärkeä pehmeän vaikuttamisen väline.

Euroviisut on tapahtuma, jonka merkitys on nähty sen rauhaa rakentavassa ja kansoja yhdistävässä voimassa. Nyt, kun jakolinjat Euroopan sisällä syvenevät, viisuilla voisi olla jälleen tärkeä rooli.

Lue lisää:

"Vetäytyminen homolaivueesta tekee hyvää mielenterveydelle" – Guardian: Unkari jää pois Euroviisuista, ja syynä on kilpailun homomyönteisyys

Ukrainan euroviisuedustaja vaihtoon, Maruv kieltäytyi olemasta "poliitikkojen työkalu"

Islanti sai sakkoja esiintyjänsä toukokuisesta protestista Euroviisuissa

Parrakas nainen liikaa Venäjälle – Conchitaa näytettiin vain vähän Venäjän viisulähetyksessä

Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa?

Asuntojen hintojen lasku ei ole enää vain syrjäkylien riesa.

Myös Suomen suurimmissa kaupungeissa on kymmeniä laajoja alueita, joissa asuntojen neliöhinta on niin matala, että taloyhtiöiden on lainatarpeissaan on turha koputella pankkien ovelle. Lainaa ei heru, sillä asunnon arvo ei riitä vakuudeksi taloyhtiön remonttilainaan.

Tampereella, Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa on kuusi postinumeroaluetta, joilla asuntojen keskimääräinen hinta neliömetriltä on niin halpa, että se ei riitä vähänkään suuremman remonttilainan vakuudeksi.

Vantaalla tällaisia alueita on kolme, Oulussa yhdeksän, Turussa viisi, Jyväskylässä kahdeksan ja niin edelleen.

Tämän jutun viisi karttaa kertovat kerrostalojen asuinneliöiden keskihinnat Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa postinumeroalueittain.

Lisäksi jutun lopussa on taulukko, josta voit hakea alueittain suurimpien kaupunkien hintatiedot.

Turha haikailla lainaa liian halpaan asuntoon

Kymmenessä suurimmassa kaupungissa on 51 postinumeroaluetta, joilla keskihinta per neliömetri jää alle 2 000 euron rajan.

Asuntorahoittaja Hypo pitää juuri 2 000 euron hintaa ratkaisevana kynnyksenä, kun taloyhtiö lähtee hakemaan lainaa hiukan suuremmalle remontille. Summaa ei ole keksitty sattumalta, vaan sen perustuu kylmiin laskelmiin.

Esimerkiksi putkiremontti voi maksaa tuhat euroa asunnon neliömetriä kohti. Yleensä pankki kelpuuttaa asunnon arvosta noin puolet vakuudeksi lainalle. Asunnon neliöhinnan pitää olla siis vähintään kaksi tonnia, jos halutaan tonnin laina.

Yle käsitteli samaa aihetta runsas kaksi vuotta sitten. Silloin ratkaisevana hintarajana pidettiin 1 500 euroa. Raja on nyt noussut 500 eurolla, koska remontit ovat kallistuneet.

Remonttilainaa alkaa olla vaikea saada, jos esimerkiksi 50 neliömetrin kaksion hinta jää alle 100 000 euron.

Hypon asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo arvioi, että luvassa ei ole "äkillisiä pomppuja", mutta suunta on selvä – lainansaannin hintaraja tulee nousemaan.

– Ilman muuta suunta on ylöspäin. Siihen johtaa pankkien sääntely ja vakuusarvostuksen kriittisempi tutkiskelu.

Salon mukaan ratkaisevan rajan alapuolelle jääminen tarkoittaa sitä, että taloyhtiön remontti lykkääntyy tai jää jopa kokonaan tekemättä. Toki on mahdollista, että kukin asukas ottaa henkilökohtaista lainaa yhtiön remonttia varten.

Mutta miten käy, jos vaikka kymmenen asunnon yhtiössä yhdellä asukkaalla ei ole varaa ottaa henkilökohtaista lainaa? Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa muiden asukkaiden on tultava hätiin.

– Silloin voi harkita kustantavatko muut osakkaat remontin, mutta yhtiölainaa ei varmaankaan saa.

Joskus muut osakkaat voivatkin olla halukkaita tekemään remonttia yhden osakkaan puolesta, jos vaihtoehtona on vaikkapa vuotava katto. Tai sitten voi käydä niin, että remontti jää tekemättä, talon kunto heikkenee, arvo laskee, lainansaanti vaikeutuu ja alamäki jatkuu synkkään loppuun saakka.

Yhtiön laina asukkaan omaan piikkiin

Jyväskyläläinen rivitaloyhtiö on yksi monista, jolla on karvaita kokemuksia siitä, että edullinen koti voi olla ongelma.

Vain kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva, vuonna 1975 rakennettu kolmen asunnon rivitalo oli tarkoitus päivittää kerralla tälle vuosituhannelle.

Rivitaloyhtiössä oli suunniteltu vähän isompaa remonttia kerralla. Piirrokset oli tehty ja urakoitsijankin kanssa sovittu asiasta. Yllättäen pankki kuitenkin ilmoitti, että lainaa ei heru ainakaan pyydettyä 160 000 euroa.

Toisesta, kolmannesta ja neljännestä pankista saatiin sama vastaus. Lopulta aloitusvalmiille hankkeelle annettiin pakit kymmenestä rahoituslaitoksesta.

– Kaikilta tuli sama viesti. Ei lainaa yhtiölle, mutta henkilökohtaisesti kullekin asukkaalle siitä voitaisiin neuvotella, kertaa tapahtumia vieläkin tuohtunut APV Isännöintipalvelun Ari Vaskelainen.

Sen jälkeen "käynnistettiin halpuutuskierros", kuten Vaskelainen luonnehtii. Remontista tingittiin pois roska-, piha- ja pyöräkatos. Sen sijaan julkisivut ja katto saatiin päivitettyä uuteen uskoon asukkaiden omilla, yhteensä 130 000 euron lainoilla. Nyt rakennustyöt on saatu onnellisesti loppusuoralle ja yli 40-vuotias talo on kuin uudesti syntynyt.

Asuntosijoittaja saa kalleimman lainan

Miksi sitten pankit myöntävät asukkaalle helpommin henkilökohtaista lainaa kuin taloyhtiölle remonttilainaa?

Ne arvioivat, että omaa kotiaan varten lainaa ottava asukas pitää huolta talosta ja asunnosta jopa varmemmin kuin taloyhtiö. Sen sijaan taloyhtiön hoitaminen voi olla kirjavaa. Hypon Päivi Salo sanookin, että luottokelpoiselle asukkaalle myönnetään lainaa halvemmalla kuin taloyhtiölle.

Laina on taloyhtiölle vielä kalliimpaa, jos talossa on paljon sijoitusasuntoja. Kalliimpi hinta kattaa suurempaa riskiä. Jos sijoittaja joutuu vaikeuksiin ja jättää vastikkeet maksamatta, vakuutena oleva asunto voidaan myydä, mutta sen hinta on voinut laskea.

Viime vuosina nopeasti kasvanut asuntosijoittaminen ei ole remonttilainan hakemisessa eduksi. Salo puhuu "sijoittaja-altistumisesta".

– Jos yhtiössä on korkea sijoittaja-altistuminen, on lainan hinta korkeampi. Kun puhutaan yli 50:stä prosentista aletaan olla jo aika korkealla tasolla.

Vaskelaisen mukaan jo 25 tai 30 prosentin sijoittajaosuus yhtiössä alkaa nostaa taloyhtiön korkoa.

Viidessä kartassa on kunkin postinumeroalueen kerrostaloasuntojen keskimääräinen hinta viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden syyskuun loppuun. Tilastoon on koottu toteutuneiden kauppojen hinnat. Mukana on vain vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. Kultakin alueelta lasketaan keskihinta, jos kauppoja on tehty vähintään kuusi.

Katso tästä kymmenen suurimman kaupungin hintatiedot

Listalla voit järjestää alueet postinumeron tai hinnan mukaan. Hakurivin avulla voit etsiä oman alueesi.

Voit myös keskustella aiheesta tänään perjantaina klo 17 asti. Osaavatko taloyhtiöt ennakoida remontteja vai kasaantuvatko asiat? Kohtelevatko pankit oikeudenmukaisesti lainaa hakevia yhtiöitä?

Rullaa taulukkoa alaspäin niin pääset keskustelemaan aiheesta.

Vasemmistoliitto aikoo erottaa porilaisen, valtakunnallistakin julkisuutta saaneen poliitikon ja tämän yhdistyksen Porin vasemmistoyhdistyksen. Syynä on puolueenvastainen toiminta.

Porin vasemmistoyhdistys on pieni porilainen yhdistys, jota johtaa entinen varakansanedustaja ja entinen kaupunginvaltuuston jäsen Aki Nummelin. Nummelin on ajautunut puolueen kanssa täydelliseen välirikkoon.

Tradeka ja asukasyhdistys kiistan ytimessä

Nummelin joutui eroamaan useista poliittisista luottamustehtävistään kolme vuotta sitten osuuskunta Tradekan vaaleissa syntyneiden epäselvyyksien takia. Nummelinin väitettiin ostaneen ääniä Tradekan edustajistovaaleissa.

Vasemmistoliiton piiri vaati keväällä Porin vasemmistoyhdistystä erottamaan Nummelinin jäsenyydestään puolueenvastaisen toiminnan takia. Piiri vetosi Tradeka-epäselvyyksien lisäksi sen tietoon tulleisiin uusiin väärinkäytösväitteisiin, jotka koskevat Nummelinin toimintaa Pormestarinluodon asukasyhdistyksessä.

Nummelin itse katsoo oikeudelle antamassaan vastineessa, ettei puoluepiiri antanut hänelle mahdollisuutta vastata syytöksiin. Tradekan osalta piiri ei Nummelinin mukaan esittänyt tarkempia tietoja puolueenvastaisesta toiminnasta. Asukasyhdistyksen osalta Nummelin kertoi joutuneensa erotetuksi yhdistyksen johdosta ja asian olevan nyt hänen lakimiehensä hoidettavana.

Satakunnan vasemmistoliitto ei ollut Nummelinin vastineeseen tyytyväinen. Piirihallitus päätti elokuussa yksimielisesti erottaa koko Nummelinin yhdistyksen.

Oikeus asettui Nummelinin kannalle – piiri vetoaa postilakkoon

Aki Nummelin valitti puoluejärjestön päätöksestä oikeuteen. Hän katsoi, että piirihallitus oli toiminut lain- ja puolueen sääntöjen vastaisesti.

Käräjäoikeus julisti torstaina erottamispäätöksen laittomaksi. Syynä oli se, että Satakunnan vasemmistoliitto ei ollut antanut oikeudelle vastinetta Nummelinin valitukseen. Vasemmistopiiri joutuu myös maksamaan Nummelinin oikeuskulut, 510 euroa.

Vasemmistoliiton Satakunnan-piirin toiminnanjohtaja Misha Dellinger kertoo Ylelle, että piiri on lähettänyt vastineen oikeuteen, mutta todennäköisesti se ei ole mennyt perille postilakon takia.

Piirillä on kolmenkymmenen päivän sisällä oikeus vaatia oikeutta ottamaan asia uuteen käsittelyyn. Tätä oikeutta piiri aikoo käyttää. Dellinger uskoo, että oikeus asettuu lopulta tukemaan erottamispäätöstä.

Piiri ei taivu: "Luottamus kadonnut täysin"

Toiminnanjohtaja vakuuttaa, että puoluepiirillä on erittäin vahvaa, useilta tahoilta saatua näyttöä Nummelinia vastaan. Väärinkäytökset ovat Dellingerin mukaan erittäin vakavia, mutta hän ei halua avata niitä julkisuudessa tarkemmin.

– Luottamus Aki Nummeliniin on kadonnut täysin. Seuraavaksi hänen erottamistaan käsittelee puoluehallitus viimeistään alkuvuodesta, Dellinger sanoo.

Dellingerin mukaan kolmen vuoden takaiset asiat nousivat esille vasta tänä vuonna muun muassa siksi, että vasemmistoliiton piirijohto vaihtui. Uusi puheenjohtaja Petri Salminen otti asian tarkasteluun.

Tapauksen käsittelyä lykättiin myös kevään eduskuntavaalien takia, jotta asia ei nousisi julkisuuteen juuri vaalien alla.

Nummelin vie asian oikeuteen

Aki Nummelin on tehnyt Satakunnan vasemmistopiiristä ja sen toiminnanjohtajasta Misha Dellingeristä tutkintapyynnön poliisille. Nummelinin mielestä hänen poliittisia oikeuksiaan ja kunniaansa on saatettu loukata.

Nummelin kiistää Ylelle jyrkästi epäselvyydet Pormestarinluodon asukasyhdistyksessä. Hänen mukaansa kyse on kavallussyytöksistä. Asia on menossa oikeuteen, mutta Nummelin itse ei ole syytettyjen penkillä: Kavallusväitteitä esittänyt henkilö on joutumassa syytteeseen kunnianloukkauksesta. Väitteiden esittäjä kiistää rikoksen.

Yle on nähnyt asiaa koskevan haastehakemuksen ja varmistanut sen paikkansapitävyyden Satakunnan käräjäoikeudesta. Syytekirjelmässä todetaan, että Nummelin ei koskaan ole ollut kavallusasiasta poliisikuulustelussa eikä asiasta ole tehty edes tutkintapyyntöä.

Pitkäaikainen, kiistelty vaikuttaja

Nummelin on vasemmistoliiton perustajajäsen, puoluevaltuuston entinen pitkäaikainen varajäsen, Porin vasemmistoliiton kunnallisjärjestön entinen puheenjohtaja ja varakansanedustaja vuosilta 2007–2011. Porin kaupunginvaltuustossa hän istui pitkään, myös varapuheenjohtajana.

Nummelin on ollut vasemmistoliitossa sivuraiteella jo usean vuoden ajan. Hän erosi Porin kaupunginvaltuustosta 2016 Tradeka-kohun siivittämänä.

Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajassa Kansan Uutisissa nostettiin äskettäin esille hänen toimintansa vasemmistonuorten puheenjohtajavaalissa vuonna 1999.

Lehden mukaan Nummelin tuli nuorisojärjestön liittokokoukseen ison kannattajajoukon kanssa, joista "osa oli kielitaidottomia venäläisiä maahanmuuttajia". Myöhempi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertoi lehdelle, että Nummelinia ei haluttu valita järjestön johtoon. Nummelin hävisi tuolloin vaalin Sanna-Kaisa Salmiselle.

Nummelin: Törkeä loukkaus

Aki Nummelin on vakaumuksellinen vasemmistolainen, joka on kirjoittanut muun muassa sosialismin teoreetikon Karl Marxin yhteiskunnallisia näkemyksiä käsittelevän teoksen. Hän pitää vasemmistoliiton erottamispyrkimyksiä käsittämättöminä.

– Tämä on törkein loukkaus, joka minua kohtaan on koskaan tehty. Ja se on paljon, Nummelin sanoo.

Nummelin vakuuttaa, ettei hän aio antaa periksi. Jos puoluehallitus erottaa hänet, hän kertoo jatkavansa oikeusprosessia loppuun asti.