Viime viikolla uutisoitu Postin työehtosopimuksen halpuuttaminen on nostanut yhtiön tikunnokkaan ja sen viestinnän arvosteltavaksi.

Posti ja logistiikka-alan unioni PAU tiedotti viime torstaina käynnistävänsä lakon Postin käsittely- ja lajittelutoiminnoissa sen jälkeen, kun Posti ilmoitti siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen.

PAU:n mukaan työntekijöiden peruspalkka alenisi muutoksen myötä keskimäärin 30 prosenttia nykyisestä, joka tarkoittaa 2 200 euron kuukausipalkalla noin 600 euron pudotusta. Enimmillään palkka putoaisi jopa 50 prosenttia. Postin mukaan kiinteä tuntipalkka putoaisi noin 20–25 prosenttia.

Viikonloppuna uutisoitiin Postin johdon korkeista palkkioista. Taloussanomien laskelmien mukaan toimitusjohtaja Heikki Malisen palkka on noussut viimeisen neljän vuoden aikana peräti 65 prosenttia. Hänen kuukausikohtaiseksi ansiokseen muodostui palkka, palkkiot ja lomarahat laskien lähes 82 000 euroa. Omistusohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi Demokraatille perjantaina, että Postin ylimmän johdon palkkioita tulisi mahdollisesti tarkastella.

Tänään maanantaina Posti rikkoi hiljaisuuden ja tiedotti toimitusjohtaja Malisen luopuvan kahden kuukauden palkastaan henkilökohtaisella päätöksellä. Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".

Pohjola totesi tiedotteessa myös, että johdon palkkioista päättää yhtiön hallitus, ja että Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin.

Yle soitti kahdelle kriisiviestinnän asiantuntijalle ja kysyi, kuinka Posti on viestinnässään onnistunut.

Epäoikeudenmukaista ja kansan oikeustajun vastaista

Johtajien kriisiviestinnästä Sori - Johtaja ja julkisuus kriisissä -teoksen kirjoittanut Ground Communications -viestintäyrityksen toimitusjohtaja Anna Sorainen on seurannut Postin viestintää hämmentyneenä.

– Jos miettii, mitä modernin viestinnän pitäisi tässä maailmassa olla, niin Postin viestintä ei ole sitä. Viestintä tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja oikeustajun vastaiselta, ja tämä on varmaan käytännössä suuren yleisön mielipide, Sorainen sanoo.

– Jokaisen organisaation pitäisi pystyä tänäpäivänä ennakoimaan omaa toimintaa. Puhun raivorehellisyydestä. Pitäisi pystyä analysoimaan tulevia päätöksiä ja arkea hyvin rehellisesti, niin että näkee kaikki mahdolliset kuprut, haasteet ja ongelmat. Nyt näyttää siltä, ettei näitä ole analysoitu etukäteen, vaan ikään kuin reagoidaan sitä mukaa, kun asioita tulee eteen.

Sorainen ei epäile, etteikö toimitusjohtaja Heikki Malisella olisi omasta mielestään hyvä tarkoitus, kun tämä tiedotti luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Ratkaisu näyttää Soraisen silmään kuitenkin laastarilta.

– Suuri yleisö ja sidosryhmät odottavat varmaan hieman erityyppistä lähestymistä. Ok, sinänsä palkan luovutus on eleenä se, mitä monissa kanavissa on vaadittu, mutta nyt pitäisi johdonmukaisesti miettiä viestintää ja mitä muutoksia se kaipaisi.

Sorainen ei ole havainnut Postin kriisiviestinnässä onnistumisen hetkiä.

– En ole sitä varmaan tarpeeksi penkonut löytääkseni. Tämä vaikeneva viestintä ei ole tätä päivää. Haluaisin myös omistajan äänen kuuluvan tässä tilanteessa.

"Posti ei voi tällä hetkellä onnistua"

Kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä Posti ei kuitenkaan voi tällä hetkellä onnistua viestinnällisesti.

– Ainoat vaihtoehdot ovat huono viestintä ja tosi huono viestintä, siis lopputuloksen kannalta, Kortesuo sanoo.

– Organisaatio on aiemmin elänyt synttäri- ja joulukorteista sekä laskuista. Nyt synttärionnittelut kerrotaan Facebookissa, kuulumiset Whatsappissa ja laskut lähetetään verkossa. Toiminta ei enää kannata, ja postia pitäisi jakaa jokaikinen päivä.

Kortesuon mielestä Posti on hyvin vaikeassa tilanteessa, kun sen oma ydintoiminta-alue kuihtuu. Kun pakettilähetysala kasvaa ja Posti haluaisi laajentaa sinne, ollaan ongelmissa. Kilpailijat tekevät kaiken halvemmalla.

– Pirunmoinen tilanne. Miten ihmeessä Posti voisi ikinä viestiä sillä tavalla, että kaikki hurraisivat heidän päätöksilleen? Kortesuo kysyy.

– Ei ole olemassa kivaa tapaa kertoa avioerosta.

Kortesuo näkee toimitusjohtajan palkasta luopumisen hienona eleenä ja tuen osoittamisena. Hän ei pidä mahdollisena, että Postin muuttuvasta työehtosopimuksesta voisi viestiä "kivan positiivisella tavalla".

– Posti on mielestäni viestinyt asian siten kuin he sen pystyvät. He ovat osoittaneet empatiaa ja kertoneet miksi päätös tehdään.

– Pahempaa olisi ollut, jos Posti ei olisi perustellut ratkaisua eikä osoittanut minkäänlaista myötätuntoa työntekijöilleen.

Kortesuon mukaan viestinnällinen taistelu muodostuu suuren yhtiön ja pienten työntekijöiden välillä automaattisesti Daavid vastaan Goljat -asetelmaksi. Suomalaiset tulkitsevat automaattisesti, että iso on paha, ja pieni on hyvä.

– Tästä asemasta iso yritys voi lähinnä hävitä vähän tai hävitä paljon, mutta se ei voi voittaa. Sellaista viestintätapaa ei ole, että kaikki olisivat yhtäkkiä Postin puolella. Ainoa vaihtoehto on olla johdonmukainen liiketoimintapäätöksessä ja tarvittaessa vastata omistajille ja hallitukselle, Kortesuo sanoo.

Lue lisää:

Postin toimitusjohtaja luopuu kahden kuukauden palkastaan

Pääluottamusmies tyrmistyi: Posti maksaa lakon aikana bonuksia esimiehille – Posti: "Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot"

Ministeri Paatero Demokraatille: Postin ylimmän johdon palkkiot ehkä tarkasteluun – PAU:n Nieminen: Johto ei ole halunnut leikata omasta pussistaan

PAU käynnistää lakot Postissa – syynä palkan alentaminen ja työehtojen muuttaminen

Al-Holin leirillä elää kaksi Syyriassa kuolleen suomalaisnaisen lasta. Lapset ovat alle kouluikäisiä ja syntyneet Syyriassa. He elävät kurjissa oloissa leirillä, jonne on suljettu terroristijärjestö Isisin alueelta kiinni otettuja naisia ja lapsia.

Leirillä käynyt toimittaja Antti Kuronen on saanut tietää orvoista al-Holin leirin suomalaisnaisilta. Lapset ovat tällä hetkellä kahden suomalaisnaisen hoidossa.

Yle on vahvistanut tiedon myös lasten Suomessa asuvilta omaisilta. He ovat pitäneet yhteyttä lapsiin suomalaisnaisten välityksellä ja vedonneet viranomaisiin, jotta lapset noudettaisiin Suomeen.

Syyrian kurdijoukot ovat sulkeneet al-Holin leirille noin 11 000 ulkomaalaista Isis-terroristin perheenjäsentä. Joukossa on kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan. Suomi ei ole toistaiseksi noutanut leiriltä ketään.

Sisäministeriö kertoi jo kesäkuussa (HS), että leirillä on suomalaisten vanhempien orpoja.

Tuolloin Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi Ilta-Sanomille, että päätös leirin mahdollisten orpojen palauttamisesta tehdään mahdollisimman nopeasti. Muun muassa Ruotsi, Norja, Hollanti ja Ranska ovat noutaneet Syyriasta orvoiksi jääneitä lapsia.

Lasten äiti kuoli pari vuotta sitten

Ylen tietojen mukaan alle kouluikäisten lasten äiti on saanut surmansa Isisin hallitsemalla alueella pari vuotta sitten.

Vanhempi lapsi on tiettävästi kokonaan orpo, hänen molemmat suomalaiset vanhempansa ovat kuolleet.

Nuoremmalla lapsella on eri isä, jonka kohtalosta on ristiriitaista tietoa. Toisten tietojen mukaan hän olisi kuollut, toisten mukaan hän olisi kurdihallinnon vankina Syyriassa.

– On täällä pari orpoa, kuten varmasti tiedättekin. Mutta toisella on vielä isä, sanoo suomalainen Minna Ylen haastattelussa. Minna ei ole naisen oikea nimi.

Yle ei tiedä isän henkilöllisyyttä eikä ole voinut varmistaa väitettä. Kurdit ovat vanginneet kaikki kiinni saamansa Isis-terroristeiksi epäilemänsä miehet, mutta heistä on hyvin vähän varmaa tietoa al-Holin leirillä.

Yle ei julkaise lapsista tai omaisista tunnistettavia tietoja näiden turvallisuuden takia.

Lapsiasiavaltuutettu: Lapsella oikeus jäädä henkiin

Al-Holin leirillä asutaan teltoissa kurjissa ja alkeellisissa oloissa. Lämpötilat ovat pysyneet kesällä 40 asteen tuntumassa. Leirin asukkaita on kuollut ripuliin ja kuumetauteihin. Leirin ulkomaalaisilla lapsilla ei ole turvallisia leikkipaikkoja tai kouluja.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa Ylelle puhelimitse, että julkisuudesta saatujen tietojen perusteella lapsen etu ei toteudu millään tasolla Al-Holin leirillä.

Hän muistuttaa, että Suomella on lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tehdä kaikkensa, että lasten oikeudet toteutuvat.

– Tärkein on oikeus henkiinjäämiseen, Pekkarinen toteaa.

Suomella on velvollisuus toimia myös niissä tilanteissa, kun hädässä oleva suomalaislapsi on ulkomailla. Käytännössä lastensuojelu pyytää näissä tapauksissa virka-apua ulkoministeriöltä, joka selvittää, kuinka lapsi saadaan turvaan.

Suomen viranomaisten mukaan al-Holin leirillä tilanteen selvittämistä ja suomalaisten mahdollista noutamista Suomeen vaikeuttaa se, ettei Syyrian kurdihallinto ole kansainvälisesti tunnustettu osapuoli. Pekkarinen uskoo, että Suomi voi saada apua muilta mailta.

– Jotkut maat ovat onnistuneet noutamaan lapsia leiriltä. Tässä tulee tehdä kansainvälistä yhteistyötä.

Leirin orpoja ei ole todennäköisesti rekisteröity, eikä heillä ole virallisia huoltajia. Suomalaisen lapsella on silti oikeus Suomen kansalaisuuteen. YK:n lapsien oikeuksien komitea on todennut, että lapsilla on oikeus rekisteröintiin ja huoltajaan myös konfliktialueilla.

Esimerkiksi Suojelupoliisi pitää leirin naisia turvallisuusriskinä. Heidän uskotaan olevan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.

Pekkarinen muistuttaa, ettei lapsia saa silti syrjiä vanhempien toiminnan, ideologian tai muiden syiden takia. Leirin lapsille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin.

– Lapset eivät ole valinneet kohtaloaan. Heillä ei ole osaa eikä arpaa vanhempiensa päätöksiin.

Pekkarisen mukaan lastensuojelussa on jatkuvasti tapauksia, joissa todetaan yksilöllisen harkinnan perusteella, että lapsen etu vaatii hänen väliaikaista erottamista vanhemmistaan tai huoltajistaan.

Lue myös:

Suomalainen Minna al-Holin leirillä: "Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen" – Muut naiset toivovat paluuta kotimaahan

Suomalaisesta Mikaelista tuli kalifaatin lapsi: "En tiennyt, että mulle tulee käymään elämässä näin"

Isoäiti odottaa perhettään kotiin Vantaalle, mutta tytär ja lapsenlapset ovat Syyrian aavikolla – Suomi vatvoo yhä, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä

Katso video: Ruotsalaisisoisä kuvailee al-Holin Isis-leirin olosuhteita Ylelle: “Lapset ovat kokeneet todellisen helvetin”

Isis-leirin suomalaisnaiset haluavat kotiin, omaiset maksaisivat matkan, miksi edes lapsia ei haeta? Rinne: "Emme voi vain mennä leirille ja viedä ihmisiä pois"

Pikalainoja ja kulutusluottoja tarjoavista yrityksistä yli kymmenen on ilmoittanut lopettavansa uusien lainojen myöntämisen syyskuun alkuun mennessä. Silloin tuli voimaan muutos pikalainoja ja kulutusluottoja koskevaan lainsäädäntöön.

Uusi laki säätää näiden lainojen koron ylärajan 20 prosenttiin, kun aiemmin vuosittainen korkokatto oli 50 prosenttia. Lakimuutos myös rajaa lainan kulut enintään 150 euroon vuodessa.

Osa luotonantajista poistumassa markkinoilta

Lakimuutoksen seurauksena luottoa tarjoavista yrityksistä jo 12 on ilmoittanut, ettei enää myönnä uusia lainoja. Asiasta kertoi Ylelle taloudellisten tuotteiden hintavertailusivusto Financer.comin markkinointipäällikkö Tuukka Uimonen.

Yritykset ovat Financer.comin mukaan Euro 24, Luottoraha, Aasa, Yleislaina, Lainasto, Nordcredit, Viikinkilaina, Everyday, Ainalaina, Surimo, Fixura ja Get Capital.

Uimonen kertoo, että heidän suoraan yrityksiltä keräämiensä tietojen mukaan osa näistä yrityksistä on lopettamassa kokonaan toimintansa, ja osa jatkaa ennen syyskuun alkua otettujen lainojen takaisinmaksun hoitamista. Lakimuutos ei koske näitä vanhoja lainoja.

– Arviomme mukaan useampi muukin lainapalvelu on poistumassa markkinoilta syksyn aikana, Uimonen sanoo.

Monet alan yritykset katsovat, ettei niillä ole enää toimintamahdollisuuksia, kun ne eivät saa periä mielestään kunnon korkoa.

Tärkeä syy lainsäädännön tiukentamiseen oli halu vähentää pikalainoista ja muista kulutusluotoista aiheutuvia velkaongelmia.

Lue lisää:

Pikavippimarkkinat muuttuvat nyt, ja tässä ovat seuraukset: lainansaanti vaikeutuu, maksuhäiriöt lisääntyvät – monen velkakierre voi myös katketa

Pitkään myynnissä ollut Helsingin edustalla sijaitseva pikkusaari Katajanokanluoto on myyty. Saarta myi Helsingin ulosottovirasto Katajanokanluodon omistaneen yrittäjän velkojen perimiseksi, kertoo Svenska Yle.

Ostaja on kiinteistöhallintoyhtiö P.W. Brandt Oy. Kauppahinta oli 375 000 euroa. Ulosottovirasto antoi myyntipäätöksen kesäkuussa.

Katajanokanluodon edellinen omistaja, velkaantunut yrittäjä Mika Norring, pitää kauppahintaa liian alhaisena. Norringin mukaan alihinta aiheuttaa hänen FC Renska osakeyhtiölleen merkittävää taloudellista vahinkoa.

Norring on valittanut kaupasta käräjäoikeuteen heinäkuun alussa. Valituksessaan Norring pyysi kaupan keskeyttämistä ja ulosottoviraston myyntipäätöksen peruuttamista.

Helsingin käräjäoikeus päätti kuitenkin jättää Norringin valituksen tutkimatta, koska se ei saapunut määräajassa.

Ulosottovirasto ei niele kritiikkiä

Norringin valituksen mukaan myyntihinta on myyntitoimeksiannon vastainen. Norringin mukaan kohteen tarjouskauppamenettelyn mukainen lähtöhinta oli 500 000 euroa.

Hän myös kritisoi kiinteistövälittäjän valintaa ja pitää kiinteistön markkinointia epäammattimaisena, huolimattomana ja väärin tiedoin toteutettuna.

Helsingin ulosottoviraston kihlakunnanvouti Jorma Laine sanoo, ettei voi julkisuudessa paljon kommentoida asiaa. Laineen mukaan kauppa on kuitenkin toteutettu laillisesti ja asianmukaisesti.

Laine toteaa, että Katajanokanluoto oli viikkoja myynnissä, eikä siitä ollut kysyntää. Kun kohde oli ollut myynnissä noin kuukauden, lähtöhinta todettiin liian korkeaksi ja siksi sitä alennettiin. Kauppahinnan kritiikkä Laine ei allekirjoita.

Laineen mukaan muutkin tahot olivat kiinnostuneita saaresta, mutta tarjouskilpailun mukaisesti suurin tarjous voitti.

– Omistajilla on monesti subjektiivisia käsityksiä asioista, mutta me olemme toimineet lain mukaan ja muun muassa selvittäneet omaisuuden käyvän arvon ennen myyntiä. Tässä on toimittu asianmukaisesti ja laillisesti.

Kaupunki ei enää halunnut saarta

Norring kritisoi valituksessaan myös sitä, että kiinteistöstä aiemmin ostotarjouksia tehneisiin tahoihin ei ole oltu yhteydessä. Hän viittaa muun muassa Helsingin kaupungin kiinnostukseen kohteesta 2000-luvun alkupuolella.

– Tämäkin on sellainen asia, jota en lähtisi jälkikäteen kauheasti julkisuudessa puimaan. Sen verran voin sanoa, että myös Helsingin kaupungin kiinnostusta kiinteistön ostamiseen on kysytty, mutta kaupungilla ei nyt ollut kiinnostusta siihen, Laine sanoo.

Norringin yritys osti saaren 2000-luvun alkupuolella valtionyhtiö Kapiteelilta vajaalla 1,4 miljoonalla markalla eli nykyrahassa noin 297 000 eurolla.

Lue Svenska Ylen juttu aiheesta.

Lue myös:

Velkaantunut yrittäjä myy historiallista saarta Helsingin edustalla – neuvottelut alkavat miljoonasta eurosta

Kaakon satamien raideammattilaiset järjestävät tukilakon Kotkan ja Haminan satamissa Postin työntekijöiden työehtomuutosten vuoksi.

Kaakon satamat JHL ry käynnistää työvuoron mittaisen työtaistelun keskiviikkona aamukuudelta, ja se jatkuu iltapäiväkahteen saakka.

Tukilakon aikana tavarajunien vaunuja lasteineen ei kuljeteta asiakkaille purettaviksi, eikä tyhjiä vaunuja haeta pois.

– Se aiheuttaa ruuhkaa, kun sitä sumaa aletaan sitten purkaa. Kyllä se tietysti loppuviikosta näkyy, kun ollaan yhden työvuoron verran jäljessä, toteaa Kaakon Satamat JHL ry:n puheenjohtaja Mika Kurttila.

Posti aikoo muuttaa noin seitsemänsadan paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevän ihmisen työehtoja. Muutosten seurauksena työntekijöiden palkat alentuvat rajusti.

– Valtionyhtiö Postin toiminta on käsittämätöntä tässä maailmassa. Mielestäni Posti ulkoistaa palkanmaksun veronmaksajille ajamalla valmiiksi pienituloiset ihmiset tuloloukkuun todella roimalla palkanalennuksella, sanoo Mika Kurttila.

Postin käsittelyn ja lajittelun työntekijät ovat parhaillaan kolmen päivän lakossa.

– Tiedossa on, että Posti murtaa lakkoa kovin toimenpitein vuokratyövoimalla ja tarjoamalla jopa jonkinlaisia bonuksia siitä hyvästä, että lakkoa mennään murtamaan. Se oli viimeinen niitti, jonka vuoksi katsoimme tukilakon tarpeelliseksi, sanoo Kurttila.

Supersankarisarjakuviin perustuvat elokuvat ovat suositumpia kuin mikään muu lajityyppi. Nyt genre ottaa harppauksen myös arvostuksessa, kun Joker kilpailee Venetsian elokuvajuhlilla Kultaisesta leijonasta.

Joaquin Phoenix näyttelee Arthur Fleck -nimistä miestä, jota kohdellaan kaltoin, kunnes hän sekoaa lopullisesti ja ryhtyy käyttämään asetta sekä rumaa maskia. Näin syntyy Batmanin arkkivihollinen Joker.

Vauhdikkaaseen supersankaritoimintaan asti ei elokuvassa mennä, vaan ohjaaja Todd Phillips kulkee psykologisten draamojen ja Taksikuskin tyyppisten sairauskertomusten vanavedessä.

– Halusin, että psykiatri ei kykenisi päättelemään, millainen ihminen hän on, Phoenix kuvaili elokuvan lehdistötilaisuudessa.

Roolityö on saanut lähes yksimielistä kiitosta. Itse elokuva jakaa mielipiteitä, mutta omassa lajityypissään se kiistatta on jotain uutta. Vauhdikkaita toimintakohtauksia ei ole. Väkivaltaa kyllä on, ja se tavoittelee inhorealismia: verta ei säästellä, kun Fleck ampuu jotakuta päähän.

Phoenix kertoi lukeneensa roolia varten kirjoja poliittisten salamurhien tekijöistä. Siinä missä Heath Ledgerin Jokeri-hahmo elokuvassa Yön ritari (2008) oli harkitseva ja insinöörimäinen, tämä sosiopaatti on itselleenkin arvaamaton.

– Löysin hahmosta uusia piirteitä viimeiseen kuvauspäivään asti, Phoenix sanoi.

Scorsesen jäljillä

Joker alkaa tuotantoyhtiö Warner Brosin 1970-luvun logolla ikään kuin silmäniskuna perehtyneille elokuvaharrastajille. Tapahtumat sijoittuvat 1980-luvun alun Gotham Cityyn, joka on taas kerran erehdyttävästi New Yorkin näköinen.

Esikuvaelokuvat ovat todella ilmeisiä, etenkin Martin Scorsesen Taksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1983). Jälkimmäisessä Robert de Niro esitti stand up -koomikon urasta haaveilevaa miestä, jolla oli pakkomielle talk show -isännästä.

Jokerin Arthur Fleck on päivisin vuokraklovni ja iltaisin hän haaveilee stand up -esiintymisistä. De Niro on itsekin mukana elokuvassa television talk show -isännän lopulta pienessä roolissa. Kun Fleck ryhtyy tappamaan ihmisiä, kohtaukset ovat kuin Taksikuskista tai Väkivallan vihollisesta (1974), jossa Charles Bronson jakoi oman käden oikeutta New Yorkissa

– Inspiraation lähteitä oli useita, eikä Taksikuski ollut lähtöpiste. Ajattelimme monia 1970-luvun elokuvia ja niiden hahmoja, Phillips sanoi. Idea näennäisesti realistisesta Jokeri-elokuvasta oli hänen.

– Oli vaikeaa vakuuttaa sarjakuvien oikeuksienhaltija DC sekä elokuvastudio Warner ajatuksesta, mutta jaksoimme yrittää, koska tiesimme tämän olevan jotain erityistä.

Oscar-tavoitteita

Tämä on ensimmäinen kerta, kun supersankarigenren elokuva nähdään ehdokkaana niin sanotulla A-luokan festivaalilla. Se, että Warner tarjosi elokuvan maailmanensi-illan hyvinkin taiteellisten teosten joukkoon Venetsiaan, on ennen kaikkea keino korostaa sen vakavuutta ja alustus Oscar-ehdokkuuksille. Vaikka monet kriitikot pitivät elokuvasta, sen mahdollisuuksia voittaa Kultainen leijona on pidetty olemattomina.

Joker ei ole ensimmäinen uuden polven supersankarielokuva, joka saa Yhdysvalloissa ikärajan R, joka tarkoittaa lapsilta kiellettyä. Myös toissavuotinen Logan ja räävittömät Deadpool-komediat ovat saaneet sen. Suomessa ikäraja on todennäköisesti K-16.

– Yritimme toteuttaa väkivallan mahdollisimman realistisesti, jolloin se on kuin isku vatsaan, ohjaaja Phillips kuvaili.

Suomen valkokankaille Joker saapuu lokakuun 4. päivänä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on laajentanut sunnuntaina illalla alkanutta lakkoa.

Nyt lakko koskee myös trukinkuljettajia. Syynä on PAU:n mukaan Postin voimakas vuokratyövoiman käyttö lakon aikana ja vuokratyöntekijöiden törkeä painostus, liitto kertoo nettisivuillaan.

Pirkanmaan PAU:n pääluottamusmies Leo Harra on maanantaina aamulla lakkovahtina lajittelukeskuksessa Multisillassa Tampereella.

Harra seisoo porttien ulkopuolella.

– Meiltä on kielletty koko alueelle tulo. Lakkoaika pitäisi olla porttien ulkopuolella.

Posti: Lakko on laiton

Postin mukaan lakko on laiton. Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja sanoo, että tämän hetkisen arvion mukaan valtaosa lähetyksistä saadaan asiakkaille luvatussa ajassa.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että pieniä eriä mainoksia saattaa viivästyä noin vuorokaudella. Olemme pahoillamme kaikista asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvista haitoista, Ainasoja sanoo.

Sanomalehtien varhaisjakeluun lakot eivät vaikuta.

Ainasojan mukaan häiriöiden laajuus on riippuvainen siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä osallistuu lakkoon.

"Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia"

Leo Harran mukaan lajittelukeskuksessa töissä ovat vuokratyöntekijät ja esimiehet. Hän syyttää PAU:n tapaan Postia.

– Posti on lähtenyt sikamaisesti murtamaan lakkoa. Posti on luvannut bonuksia ja uhkaillut vuokratyövoimaa tuntien vähentämisellä. Esimiehille on luvattu jopa 200 euroa bonuksia.

Yle kysyi tähän väitteeseen kommenttia Postilta. Posti ei kiistä asiaa.

– Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot, joilla palkitaan postilaisia hyvästä työstä. Nämä palkkiot ovat käytössä myös poikkeustilanteissa, Posti kommentoi viestinnän kautta bonuksia.

Pääluottamusmies ihmettelee myös, miten Postin pääjohtaja saa jatkuvasti bonuksia, jos yhtiöllä menee huonosti. Posti kertoi myöhemmin maanantaina, että toimitusjohtaja Heikki Malinen luopuu kahden kuukauden palkasta.

Harran mukaan ylimääräisten bonusten lupaaminen esimiehille on törkeää.

– Tämä on ennennäkemätöntä. Jos Postilla on nyt varaa tällaiseen palkanmaksuun, miksi ei ole varaa maksaa muillekin.

"Meidän palkan maksaa Kela"

PAU:n lakko johtuu siitä, että Posti siirtää pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin.

PAU:n laskelman mukaan palkka putoaa lajittelussa 30–50 prosenttia. Keskiansio on 2 200 euroa, ja siitä palkanalennus on liiton mukaan 660 euroa.

– Jos nyt palkkaa pudotetaan 30–50 prosenttia, meidän palkan maksaa Kela. Jokainen voi miettiä, jos omasta palkasta ottaa tämän verran, onko se oikein, Harra lataa.

Postin mukaan taulukkopalkkojen vertailu ei anna oikeaa kuvaa.

– Teollisuusliiton työehtosopimuksessa taulukkopalkan päälle tulee suunniteltu suoritepalkkio ja kokonaisansio on parhaimmillaan jopa korkeampi kuin nyt. Pelkkää taulukkopalkkaa ei voi siis vertailla, Postin Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmän johtaja Turkka Kuusisto sanoo tiedotteessa.

Posti tavoittelee "samantasoisia työehtoja"

Posti kertoo muutoksella tavoittelevansa 150–200 miljoonan euron säästöjä. Posti kertoo tavoittelevansa samantasoisia työehtoja kuin kilpailijoilla.

Tämä väite ei pääluottamusmiehen mukaan pidä paikkaansa. Leo Harran mukaan esimerkiksi Matkahuolto ja DHL eivät käytä "halpuutustessiä", vaan AKT:n ja kaupan alan työehtosopimusta.

– Jos työnantaja pääsee tavoitteeseen, Postin saama kilpailuetu on aivan mahtava. Onko Posti valtionyhtiönä voittoa tuova yritys? Mielestäni ei. Ihmisillä pitää olla säädyllinen palkka, Harra sanoo.

Postin mukaan se on tällä hetkellä jakelualalla ainoa yhtiö, joka käyttää Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työehtosopimusta.

Kuljetusliikkeet, jotka myös jakavat paketteja, noudattavat Kuusiston mukaan AKT:n sopimusta. Myös postilaisista lähes 10 prosenttia noudattaa AKT:n sopimusta.

Pääluottamusmies: "Työmarkkinasikailu alkaa myös muilla aloilla"

Postin mukaan 700 työntekijää siirtyy Teollisuusliiton jakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Pirkanmaan pääluottamusmies Harra pelkää, että työehtoshoppailu laajenee myös muihin.

– Jos Posti saa tahtonsa läpi, siitä alkaa työmarkkinasikailu myös muilla aloilla.

AKT, Merimies-Unioni ja Rautatiealan Unioni ovat tuominneet Postin toimet. Pääluottamusmies on varma, että heiltä tulee tukea, jos neuvottelupöytään ei päästä.

– Uskon, että asiakkaat ovat meidän takanamme. Ihmisiä kävelee ohi ja sanoo, että tsemppiä ja jaksamista teille, Leo Harra kuvaa.

Johtaja Turkka Kuusisto sanoo, että muutoksella haetaan joustavuutta.

– Emme tavoittele ensisijaisesti kustannussäästöjä vaan ennen kaikkea joustavuutta pakettilajittelutyöhön. Tavoitteenamme on joustavat ja kilpailijoiden kanssa samantasoiset työehdot, sanoo Kuusisto tiedotteessa.

Professori: Vaikuttaa työmarkkinasyksyyn

Tampereen yliopiston työelämätutkija, sosiologian professori Harri Melin arvioi, että Postin työtaistelu vaikuttaa myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.

– Tuleva syksy tulee olemaan syksyn työmarkkinoilla hyvin lämmin.

Suomen talous nousi, ja Kiky-sopimuksen jälkeen on paineita nostaa palkkoja. Toisaalta on paineita talouskasvun hiipumisesta.

Melin arvioi, että vastaava työehtosopimusten halpuuttaminen yleistyy Suomessa. Posti on Melinin mukaan ennakkotapaus, koska on kyse yhdestä yrityksestä ja toimialasta.

Melinin mukaan kyse on työnantajan näkökulmasta kustannusten minimoimisesta.

Keskustelu on auki 2.9. kello 19.00 asti.

Lue lisää:

Posti: PAU:n lakot viivästyttävät osaa lähetyksistä tänään Tampereen, Vantaan ja Jyväskylän alueilla – Kela neuvoo käyttämään verkkopalvelua

Postilakko alkoi ja laajeni, trukinkuljettajat mukaan

Kaliforniassa lukuisten ihmisten pelätään kuolleen tuhoisassa veneonnettomuudessa, kertoo CNN.

Yli 30 ihmistä on saattanut kuolla, kun vene syttyi palamaan Santa Cruzin saaren edustalla Kaliforniassa.

Veneestä pelastettiin viisi ihmistä. Tällä hetkellä ei ole tietoa 34 ihmisen kohtalosta.

Pelastustyöt ovat edelleen käynnissä.

CNN:n tietojen mukaan veneen kyydissä on ollut sukeltajia ja kyydissä ollut ainakin 39 ihmistä.

Rannikkovartioston edustaja Aaron Bemis kertoi CNN:lle, että pelastajat eivät ole päässeet nousemaan alukselle etsimään eloonjääneitä yhä uudestaan leimahtavien liekkien takia.

– Se on 75-jalkainen (noin 23-metrinen) kaupalliseen sukellukseen käytettävä alus, jossa tietojen mukaan on 39 ihmistä. Viisi miehistön jäsentä kykeni jättämään aluksen, koska he olivat pääkajuutassa. 34 matkustajaa oli kannen alla, Bemis kertoi CNN:lle aiemmin tänään.

Conception-niminen alus lähti Santa Barbarasta lauantaina ja sen oli määrä palata satamaan tänään maanantaina.

Santa Barbaran piirikunnan palokunnan edustaja Mike Eliason kertoi CNN:lle, että tapahtumapaikalla on hyvin sumuista.

– Toivomme yhä, että jotkut ovat voineet uida rantaan. Kun he laskivat ankkurin yön aikana, he olivat hyvin lähellä rantaa. Meidän on toivottava, mutta varaudumme pahimpaan skenaarioon, Eliason sanoi.

Onnettomuustutkija Kari Lehtola on kuollut. Lehtola kuoli eilen sunnuntaina, kertovat hänen omaisensa.

Vuonna 1938 syntynyt Lehtola muistetaan etenkin työstään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Lehtola muun muassa johti vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian onnettomuuden tutkimuslautakuntaa.

Lehtola jäi eläkkeelle vuonna 2001. Viime vuodet hän asui hoivakodissa Siuntiossa.

Posti on ilmoittanut siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen. Samalla, kun työntekijöiden palkat alenevat, Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen palkka ja palkitseminen ovat nousseet huimasti, vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 48 prosenttia.

Malisen kuukausipalkka ilman palkkioita on 46 000 euroa. Viime vuonna hän sai palkkaa ja palkkioita yhteensä 987 764 euroa eli hänen kuukausiansionsa nousi noin 82 000 euroon.

Kohun jälkeen Malinen kertoi luopuvansa kahden kuukauden peruspalkastaan loppuvuoden aikana.

Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".

Pohjola perustelee seuraavassa Ylen haastattelussa palkkojen epäsuhtaa.

Viikonloppuna on kohistu siitä, että Postissa leikataan palkkoja ja samalla toimitusjohtajan palkka nousee. Miten kommentoitte tilannetta?

– Tietysti ulkopuolisesta se saattaa näyttää tältä. Ja olemme tietoisia siitä, että tämä on henkilöstölle – jotka joutuvat tämän toimenpiteen kohteeksi – hankala tilanne. Nyt puhutaan siis 700 henkilöstä, jotka toimivat pakettiliiketoiminnassa.

Toimitusjohtaja Heikki Malisella palkka on noussut kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa. Miten perustelette hänen palkkaansa ja palkkioiden nousua?

– Postin tilanne on ollut erittäin vaikea. Posti on pystynyt selviytymään näistä voimakkaista peruspalvelutoiminnan laskuista, pystynyt suuntaamaan toimintaansa uusille toimialoille. Näin ollen tässä on tehty hyvää työtä omistajan näkökulmasta ja myös yhtiön kehityksen näkökulmast. Se on antanut perustan sille, että tavoitteet on saavutettu, ja näin ollen palkitseminen on ollut sen mukaista.

Tuntuuko tämä millään tavalla epäoikeudenmukaiselta, että johdossa palkka nousee ja työntekijöillä laskee?

– Ymmärrän hyvin, että tähän tulee tämän näköisiä kommentteja, jotka on tietysti hyvin perusteltuja tuntemusten puolesta. Mutta täytyy muistaa se, että tämä on ollut muutos, joka on ollut välttämätön, jotta pystymme säillyttämään työpaikat tällä toiminta-alueella.

Näettekä tässä oikeudenmukaisuusongelmaa?

– Ymmärrän, että joidenkin silmissä se on oikeudenmukaisuusongelma, mutta on myös tärkeää, että Posti on kilpailukykyinen ja pystyy tarjoamaan työtä tällä alueella myös jatkossa.

Eli miksi pakettijakelijoiden palkan täytyy laskea?

– Kysymys ei ole ensisijaisesti missään tapauksessa palkan laskusta, vaan tämän työehtosopimuksen joustavuudesta. Olemme sitten samalla viivalla kuin meidän kilpailijamme ja pystymme tarjoamaan samanlaista kilpailukykyistä palvelua.

Mikä on kaiken kaikkiaan Postin kilpailutilanne tällä hetkellä?

– Postin kilpailutilanne on hyvin kansainvälinen. Meillä on niin pakettiliiketoiminnassa kuin muissakin toiminnoissa kansainvälisiä kilpailijoita. Meillä on kaikilla alueilla runsaasti kotimaisia kilpailijoita ja vain hyvin pieni osa Postin toiminnasta on säädeltyä toimintaa. Kaikki muu on nykyisin voimakkaasti kilpailtua.

Miltä näyttää suunta? Onko Posti joutumassa entistä ahtaampaan nurkkaan?

– Posti ei ole tietysti helpossa tilanteessa, mutta meillä on kuitenkin kehitysnäkymiä, jotka antavat mahdollisuuden kehittää pakettiliiketoimintaa, logistiikkaa yleisesti ja logistiikkaan liittyviä erityisiä palveluita. Siellä on Postin tulevaisuuden pääasiallinen kasvu-ura.

Edellyttääkö pärjääminen sitä, että palkkakustannuksia lasketaan?

– Se edellyttää sitä, että meillä on saman tyyppiset ehdot kuin kilpailijoilla työehtosopimuksissa.

Posti maksaa nyt noin 30 miljoonaa euroa osinkoa valtiolle. Olisiko omistajan näissä oloissa hyvä syy tyytyä hieman pienempään osinkoon?

– Tämä kysymys kuuluu omistajalle itselleen eikä ole hallituksen tehtävä sitä arvioida.

Viime aikoina osinko on ollut jopa nousussa. Onko Postilla maksukykyä kasvattaa sitä edelleen?

– Meidän tehtävämme on toimia omistajan odotusten mukaisesti.

Puhuitte toimistusjohtaja Malisen kanssa jo viime viikolla tästä kuukausipalkan väliin jättämisestä tai muusta alentamistavasta. Miksi tätä ei tuotu aikaisemmin julkisuuteen, kun sen ympärille on kuitenkin noussut aikamoinen kohu?

– Olimme suunnitelleet tätä tuovamme esille (Maaseudun Tulevaisuuden) haastattelun yhteydessä, joka tapahtui nyt hieman jälkijättöisesti. Totesimme, että on parempi tehdä se huolellisesti, parempi panna tämä kokonaisuus siihen perspektiiviin, johon tämä kuuluu. Tätä kautta tulimme tänään ulos.

Tuntuuko, että tilanne on nyt ikään kuin kunnossa ja hoidettu vai miten tästä eteenpäin?

– Tilanne tuntuu sillä tavalla olevan kunnossa, että menemme näiden askelien mukaan eteenpäin. Tietysti meidän sympatiamme ovat sen puolella, että ymmärrämme, että henkilöstölle tämä on ollut hankala ratkaisu. Toivomme, että tältä osin löydetään oikea sävel tulevaisuuteen myös pakettiliiketoiminnan kehittämisessä.

Voivatko työntekijät odottaa, että palkan kilpailukykyä suhteessa muihin edelleen parannetaan tällä tavoin? Onko tämä nyt nähty vai vieläkö jatkoa seuraa?

– Tämä on ollut yksi selkeä ratkaisu.

Ja ei välttämättä jatku pidempään?

– En pysty kommentoimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä ratkaisu on se, minkä olemme nyt tuoneet esille ja siihen tarttuneet.

Lue myös:

Postin toimitusjohtaja luopuu kahden kuukauden palkastaan

Pääluottamusmies tyrmistyi: Posti maksaa lakon aikana bonuksia esimiehille – Posti: "Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot" Kriisiviestinnän asiantuntijoilta Postin tiedottamiselle risuja ja ruusuja: "Laastari, ei tätä päivää", "Ei kivaa tapaa kertoa avioerosta"

Voisiko sinunkin työnantajasi vaihtaa työehtosopimusta ja laskea palkkoja Postin tapaan? 8 kysymystä ja vastausta

Posti kertoi viime viikolla muuttavansa noin 700 paketti- ja verkkokauppatyöntekijän työehtoja. Posti perusteli muutosta muun muassa kilpailukyvyn parantamisella.

Posti ja logistiikka-alan unioni PAU julkaisi sivullaan lähes oitis laskelmat siitä, miten PAU:n viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen vaihtaminen Teollisuusliiton ja Medialiiton jakajia koskevaan työehtosopimukseen tulee palkkoihin vaikuttamaan.

PAU:n laskelmien mukaan palkat laskevat kymmeniä prosentteja ja muutkin työehdot heikkenevät merkittävästi.

PAU vastustaa Postin aikeita ja on käynnistänyt niitä vastaan lakkoja. Samalla Suomessa on vellonut suuri kohu Postin toimitusjohtajan suuresta palkasta.

Mutta olisiko sama mahdollista myös muissa yrityksissä? Kysyimme tätä SAK:n työehtoasiantuntijalta Ismo Kokolta ja EK:n lakiasiainjohtajalta Markus Äimälältä.

SAK edustaa työmarkkinoilla työntekijäpuolta ja EK puolestaan työnantajia.

Lue lisää: Postilakko alkoi ja laajeni, trukinkuljettajat mukaan

Lue lisää: Postin toimitusjohtaja luopuu kahden kuukauden palkastaan

1. Miten yleistä Postin kaltainen toiminta eli työehtojen heikentäminen eri alojen yrityksissä on?

– Se on entistä yleisempää. Tuntuu, että yritystasolla tällaisia mietintöjä on jopa kuukausittain. Yrityksissä siis pohditaan voimmeko vaihtaa työnantajaliiton jäsenyyden liitosta A liittoon B ja selvitä siten pienemmillä palkoilla ja halvemmilla työehdoilla, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko.

Kokon mukaan Posti kuitenkin poikkeaa muista yrityksistä siinä, että se on valtionyhtiö. Myös kohteena oleva työntekijämäärä sekä palkkaleikkausten koko ovat harvinaisen suuria.

– Työehtosopimuksen vaihtaminen ei ole yleistä, mutta se ei toisaalta ole myöskään erityisen poikkeuksellista, kirjoittaa lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sähköpostivastauksessaan.

2. Miksi työehtosopimusta voi olla syytä vaihtaa?

– Toimialojen muuttuminen ja meneminen yhä enemmän päällekkäin ovat avanneet tähän mahdollisuuksia, Kokko sanoo.

– Sitä tapahtuu ennen kaikkea aloilla, joiden toimintaympäristö on muuttunut tai muuttumassa nopeaan tahtiin, Äimälä kirjoittaa.

3. Miksi juuri nyt?

– Jos yritys vaihtaa työnantajaliittoa, niin se on silti sidoksissa vanhaan sopimukseen sopimuskauden loppuun asti. Ajatus työnantajaliiton ja sitä myöten myös työehtosopimuksen vaihtamisesta syntyy yrityksessä yleensä noin vuosi tai puoli vuotta ennen kuin vanhat sopimukset päättyvät, Kokko sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että esimerkiksi Postin sopimus päättyy lokakuun lopussa.

4. Onko laillista toimia niin, että palkkani laskee jopa kolmanneksella?

– Ei työnantajaliiton vaihtaminen ole laitonta. Yrityksen toiminnan pitää vastata kyseisen liiton toimenkuvaa ja työtehtävien työehtosopimusta. Jos on epäselvyyksiä, niin ratkaisua kannattaa hakea työtuomioistuimesta, SAK:n Kokko sanoo.

– Työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mihin työnantajaliittoon työnantaja kuuluu ja millaista toimintaa yritys harjoittaa. Jos nämä seikat muuttuvat eli esimerkiksi työnantajaliitto vaihtuu, myös työntekijöihin sovellettava työehtosopimus muuttuu ja palkka määräytyy uuden työehtosopimuksen mukaan. Työnantajaliitot ottavat kuitenkin jäsenikseen vain sellaisia yrityksiä, jotka harjoittavat kyseisen työnantajaliiton toimintapiiriin kuuluva toimintaa, EK:n Äimälä täsmentää.

5. Onko sopimusvaihdos siis mahdollista kaikilla aloilla ja kaikissa yrityksissä?

– Periaatteessa se on mahdollista ihan kaikilla aloilla. Aloilla, joissa työehtojen soveltamisalakirjaus on hyvin tarkka, se on tietenkin vaikeampaa, Kokko sanoo.

– Jotta työehtosopimuksen voisi vaihtaa, yrityksen työntekijöiden tekemän työn pitää sopia myös uuden työehtosopimuksen soveltamisalaan, kirjoittaa Äimälä.

6. Mitä keinoja työntekijöillä on, jos johdon suunnitelmat kavahduttavat?

– Ylipäätään kannattaa olla kiinnostunut siitä mitä yritysjohto puhuu ja lukea yrityksen tiedotteita. Aina kun yritysjohto alkaa puhua henkilöstökuluista tai ryhtyy hakemaan kustannusäästöjä niin silloin pitää kellojen soida, että kaikki on mahdollista, Kokko sanoo.

Kokko myös muistuttaa järjestäytymisen tärkeydestä ja siitä, että vaikuttaakseen työnantajaan työntekijöiden pitäisi muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä he haluavat tai vastustavat.

7. Mitä Postin tapaus opettaa?

– Digitaalinen maailma muuttaa työtä kuin työtä. Sitä on vaikea ennakoida, mutta siihen pitäisi pystyä. Meidän pitää SAK:ssa kiinnittää soveltamisalakirjauksiin enemmän huomiota ja pystyä ennakoimaan enemmän toimialamuutoksia, SAK:n Kokko sanoo.

8. Mitä työnantajan tulee ottaa huomiooon, jos aikoo vaihtaa työehtosopimusta toiseen liittoon tai muutoin muuttaa olemassaolevia sopimuksia toisenlaisiksi?

– Keskeistä on tietenkin selvittää, onko vaihtaminen ylipäänsä mahdollista eli soveltuuko mahdollinen toinen työnantajaliitto ja toinen työehtosopimus siihen työhön, jota yrityksessä tehdään. Lisäksi on syytä käydä läpi kaikki vanhan ja uuden työehtosopimuksen määräykset, jotta työnantaja saa tarkan kuvan työehtosopimusten välisistä eroista. Tulee myös miettiä, miten vaihdos käytännössä toteutetaan ja miten asia käsitellään henkilöstön kanssa, EK:n Äimälä kirjoittaa.

Helluntaiaamuna vuonna 1960 espoolainen kirvesmies on menossa Bodominjärven rantaan. Tarkoituksena on käydä uimassa omien ja naapurin lasten kanssa. Reissu keskeytyy syystä, joka jää osaksi suomalaista rikoshistoriaa.

Kirvesmies huomaa reitin varrella lyyhistyneen teltan ja sen yhteydessä kasan ruumiita. Kolme nuorta on murhattu raa´asti. Yksi uhreista jää henkiin, mutta on loukkaantunut. Tapaus jää kansakunnan muistiin Bodominjärven kolmoismurhana, ikuisena mysteerinä pysyvänä veritekona.

Rikospaikkatutkinnan yhteydessä teltan viereltä löydetään tyynyliina, jossa on jälkiä telttaseurueen ulkopuolisesta henkilöstä. Tyynyliinassa on veritahroja, jotka eivät veriryhmätutkimusten mukaan ole peräisin kenestäkään neljästä telttailijasta. Todistuskappale jää vaille selitystä, sillä 1960-luvun rikostutkimus ei vielä tunne käsitettä dna.

Tyynyliina nousee tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi jälleen 2000-luvulla – vuosikymmenenä, jolloin dna-tutkimus ottaa ennennäkemättömän harppauksen eteenpäin. Selviää, että tyynyliinassa on siemennestetahroja. Niistä eristetään dna:ta, joka ei ole kummankaan telttaseurueeseen kuuluneen miehen. Dna:lle ei kuitenkaan löydy vastaavuutta poliisin omista rekistereistä.

Vuonna 2019, lähes 60 vuotta Bodominjärven veritöiden jälkeen, maailmankuulu dna-tutkija Jari Louhelainen haluaa löytää vastauksen.

Kansainvälinen sensaatio

Viisi vuotta sitten Louhelainen, Liverpoolissa John Mooresin yliopistossa molekyylibiologina työskentelevä tutkija kohautti tiedemaailmaa uskomattomalla läpimurrolla. Suomalainen ilmoitti selvittäneensä pahamaineisen sarjamurhaajan, 1800-luvun lopun Itä-Lontoossa ainakin viisi naista silponeen Viiltäjä-Jackin todennäköisen henkilöllisyyden.

Brittiläinen liikemies Russell Edwards oli toimittanut Louhelaisen tutkittavaksi shaalin, jonka kerrotaan löytyneen murhaajan neljännen uhrin vierestä. Louhelainen löysi pitkien tutkimusten jälkeen shaalista sekä uhrin että aikanaan pääepäiltyihin kuuluneen puolalaissyntyisen Aaron Kosminskin dna:ta ja onnistui näin ollen yhdistämään molemmat samaan todistuskappaleeseen.

Viiltäjä-Jack-tutkimus herätti myös toivon monien muiden kuuluisien murhamysteerien selvittämiseen.

– Olen saanut yksityishenkilöiltä toiveita esimerkiksi Isojoella vuonna 1953 surmatun Kyllikki Saaren ja 60 vuoden takaisten Tulilahden henkirikosten tutkimisesta, kertoo Louhelainen.

Yhteen Suomessa selvittämättömään henkirikokseen hän päätti tarttua. Se on juuri Bodomin kolmoismurha, johon Louhelainen sai aineistoa nimenomaan yksityishenkilöltä.

Bodom erottuu monista muista, koska kaikista uhreista on olemassa dna-profiilit. Ne saatiin selville 2000-luvun alussa, kun kolmoismurha nousi uudelleen keskusrikospoliisin aktiiviseen tutkintaan.

Uhrit jopa kaivettiin ylös haudoistaan tarkempia tutkimuksia varten. Ja toisin kuin Kyllikki Saaren ja Tulilahden tapauksissa, Bodomista on olemassa muitakin näytteitä – kuten mahdollisen murhaajan dna:ta jo aiemmin mainitussa tyynyliinassa.

Louhelaisella on käytössään KRP:n rikoslaboratorion tulokset, joista selviää tuntemattoman henkilön dna-profiili. Hänellä ei kuitenkaan ole hallussaan varsinaista todistuskappaletta eli tyynyliinaa.

– En voi puhua enempää aineiston sisällöstä, Louhelainen sanoo.

Jos epäillyn tekijän dna:ta ei löydy poliisin omasta tietokannasta, onko vain odotettava, että tekijä joutuu joskus tekemisiin poliisin kanssa, jolloin hyvällä onnella hänen dna:nsa jää poliisille? Tähän saakka näin on ollut.

Yhdysvalloissa poliisi on kuitenkin ottanut uudet keinot käyttöönsä.

Murhaajia etsitään sukututkimuksen avulla

Geneettisen sukututkimuksen suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ihmiset haluavat saada selville, mistä päin maailmaa sukunsa on peräisin tai sitten etsitään esimerkiksi biologisia vanhempia.

Mitä enemmän ihmisiä saadaan tietokantoihin, sitä tarkemmaksi nämä tiedot tulevat.

– Julkisessa levityksessä olevissa tietokannoissa on maailmanlaajuisesti arviolta 20-30 miljoonaa dna-näytettä. Suomesta lähetettyjen näytteiden määrä on ehkä joitain kymmeniä tuhansia, molekyylibiologi Jari Louhelainen arvioi.

Ei siis mikään ihme, että rikostutkijat ovat hieroneet käsiään yhteen siinä toivossa, että moinen dna-kirjasto avautuisi heidänkin käyttöönsä. Yhdysvalloissa näin on tapahtunutkin.

– Siellä tämä näyttää olevan nousussa. Olen ollut siitä hieman yllättynyt. Ajattelin, että tässä olisi ollut enemmän eettisiä ja lainsäädännöllisiä esteitä.

Golden State -tappajan tutkimus on tapauksena tunnetuin.

Tunnistamattomana pysynyt sarjamurhaaja teki ainakin 12 henkirikosta, yli 45 raiskausta ja satoja asuntomurtoja ympäri Kaliforniaa. Syyllistä etsittiin yli 40 vuotta.

Huhtikuussa 2018 Kalifornian poliisi viimein pidätti miehen, jota se uskoo tappajaksi. Entinen poliisi, nyt 73-vuotias Joseph DeAngelo, narautettiin nimenomaan sukututkimussivustoa apuna käyttäen, kun tekijän näytettä verrattiin julkiselta sukututkimuksessa käytettävältä verkkosivustolta löytyneisiin dna-profiileihin. Sattumalta DeAngelon kaukainen sukulainen oli ladannut dna-tietojaan eräällä sivustolle ja sukulaisuussuhde Golden State -tappajaan paljastui.

Jari Louhelaisen mukaan samalla metodilla on yritetty selvittää Yhdysvalloissa yli 50 muuta ratkaisematonta rikosta. Pidätyksiä on hänen mukaansa tehty parikymmentä. Hänen mukaansa sama voitaisiin tehdä myös Suomessa.

– Teknisesti siihen ei ole mitään estettä. Minulla ei tosin ole tiedossa yhtään tapausta, jossa tällaista keinoa olisi Suomessa käytetty, Louhelainen toteaa.

Suomessa esteeksi nouseekin lainsäädäntö.

"Olisi hyvä ottaa kantaa"

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ei usko, että Suomen laki sallii sukututkimusta varten annettujen dna-tietojen käyttämistä rikostutkinnassa. Sylkinäytteiden ottamista, säilyttämistä ja tuhoamista säädellään tarkasti lailla.

– Ei voida ajatella, että ihmisten dna-tietoja käytettäisiin heidän tietämättään. Toisaalta olisi aika pulmallista ja hankalaa ilmoittaa kaikille tietokannoissa oleville, että heidän dna:taan halutaan käyttää rikostutkinnassa, pohtii Tolvanen.

Vaikka asiaan liittyvää lainsäädäntöä haluttaisiin joskus muuttaa, ei dna-vertailua sukututkimustietokantoihin tultaisi todennäköisesti tekemään lievien rikosten tutkinnassa.

– Se pitäisi rajata koskemaan nimenomaan hyvin vakavien rikosten, kuten henkirikosten tutkintaa, Tolvanen näkee.

Hän on jopa hieman ihmeissään, miksi aiheesta ei ole noussut enempää keskustelua, vaikka geneettisen sukututkimuksen suosio ei ole ainakaan vähenemään päin ja tietokannat kasvavat.

– Mielestäni oikeus- sekä sisäministeriön olisi hyvä ottaa asiaan kantaa. Suomessa tämä tuntuu olevan vielä aika avaamatonta aluetta.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva myöntää, ettei ole toistaiseksi kuullut asiasta käytävän keskustelua ministeriössä.

– Tämä on niin uusi asia, että sitä ei ole vielä ollut juuri puhetta. Pakkokeinolaissa tästä ei toistaiseksi ole säädetty, enkä ole asiaan törmännyt kuin julkisuudessa, Kanerva toteaa.

Lainsäädäntöneuvoksen mukaan geneettisten sukututkimustietojen käytön salliminen rikostutkinnassa olisi pitkällistä pohdintaa vaativa kokonaisuus.

– Se on aika moniulotteinen asia, johon liittyy myös tietosuojakysymyksiä. Laissa on määritelty tarkkaan, mitä tietoja saa käyttää mihinkin tarkoitukseen. Tällaiset asiat pitäisi pohtia uudelleen, Kanerva muotoilee.

Paljastuvatko Bodomin murhaajan kasvot?

Toistaiseksi Suomen poliisi ei siis saa hakea apua geneettisistä sukututkimustiedoista, ellei poliisin taltioimista dna-näytteistä löydy osumaa tuntemattomalle jäljelle. Louhelainen ei kuitenkaan ole poliisi vaan Iso-Britanniassa työskentelevä tutkija.

Aikooko hän verrata "Bodomin miehen" dna-profiilia geneettisiin sukututkimustietokantoihin?

– Sitä en voi vielä kommentoida, Louhelainen tyytyy toteamaan.

Tällä hetkellä Bodom-tutkimukset ovat odottavassa tilassa, sillä eteen on tullut hankaluuksia. Tyynyliina on keskusrikospoliisin hallussa, koska kyseessä on edelleen avoin murhatutkinta.

– En ole päässyt fyysiseen todistusaineistoon käsiksi. Tässä on olemassa toinenkin tie edetä, mutta sekin on vielä pahasti kesken.

Vuonna 2005, kun kolmoismurhasta käytiin oikeutta Espoon käräjäoikeudessa, syytetyn penkillä istui telttaseurueesta ainoana eloonjäänyt mies. Syyttäjät eivät pitäneet tyynyliinaa näyttönä ulkopuolisesta tekijästä, puolustuksen mukaan se nimenomaan oli todiste, joka osoittaa murhaajan olleen joku muu kuin syytetty.

Lopulta käräjäoikeus hylkäsi murhasyytteet ja katsoi seurueen neljännen jäsenen olleen todennäköisemmin yksi uhreista.

Jos Louhelainen pääsisi tutkimaan tyynyliinassa olevaa dna-jälkeä, hän voisi yrittää sen avulla mallintaa jopa jäljen jättäneen henkilön kasvot. Jos jälki kuuluisi syylliselle, voisimme siis jonain päivänä kenties nähdä, miltä Bodominjärven murhaaja näytti.

– Myös silmien ja hiusten väri on mahdollista saada selville dna-näytteestä. Kasvojen mallintamista dna:n avulla on tähän mennessä tehty ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa, Louhelainen sanoo.

Keskusrikospoliisi on viime vuosina avannut esimerkiksi Kyllikki Saaren henkirikoksen esitutkinta-aineiston, mutta Bodom-tutkinnassa kannet ovat vielä pysyneet kiinni.

Viiltäjä-Jackin kansiot yhä auki

Viiltäjä-Jackiin liittyvä tutkimus on saanut osakseen myös kritiikkiä, eivätkä kaikki usko murhamysteerin ratkenneen vieläkään. Vaikka täydellistä näyttöä yli 130 vuotta vanhan rikoksen tekijästä on enää mahdotonta saada, Louhelaisen mukaan tekijästä ollaan nyt niin varmoja kuin voidaan olla. Eikä Louhelainen suinkaan ole sulkenut Viiltäjä-Jack-kansiota vieläkään.

Tutkimusta jatketaan niin pitkälle kuin nykymenetelmin on mahdollista.

– Meillä on käytössämme tiettävästi viimeinen fyysinen todiste tapauksesta, joten siitä pitää yrittää saada kaikki irti. Tutkimus alkaa mennä tieteen kannalta äärirajoille, mutta aiomme viedä sen loppuun. Voi olla, että viimeiset yrityksemme epäonnistuvat. Katsotaan, tapahtuuko tässä jotain ennen joulua.

Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen on kertonut yhtiön hallitukselle luopuvansa kahden kuukauden rahapalkastaan loppuvuoden aikana.

Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Heikki Malinen kertoi päätöksestään näin:

– Olin pohtinut asiaa, ja kerroin hänelle [Pohjolalle] , että aion luopua kahden kuukauden kuukausipalkasta. Päätös on täysin henkilökohtainen. Kokonaistilanteen huomioiden näin tämän välttämättömäksi."

Rahallisesti kahden kuukauden palkasta luopuminen tarkoittaa noin 92 000 euron summaa ilman lomarahoja.

Malisen kuukausipalkka ilman palkkioita on 46 000 euroa. Viime vuonna hän sai palkkaa ja palkkioita yhteensä 987 764 euroa eli hänen kuukausiansionsa nousi noin 82 000 euroon. Mainittavaa on myös se, että palkka ja palkkiot ovat nousseet vuosien 2016-2018 aikana yhteensä 48 prosenttia.

Yhtiön hallitus päättää mahdollisista tulospalkkioista keväällä 2020 sen jälkeen, kun yhtiön tilinpäätös on vahvistettu.

Markku Pohjola muistuttaa Postin tiedotteessa myös, että maksettavien palkkioiden määrässä otetaan huomioon yhtiön toiminnan kansainvälisyys ja kilpailullisuus.

– Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin, Pohjola sanoo.

Lue lisää:

Ministeri Paatero Demokraatille: Postin ylimmän johdon palkkiot ehkä tarkasteluun – PAU:n Nieminen: Johto ei ole halunnut leikata omasta pussistaan

PAU käynnistää lakot Postissa – syynä palkan alentaminen ja työehtojen muuttaminen

Pääluottamusmies tyrmistyi: Posti maksaa lakon aikana bonuksia esimiehille – Posti: "Postilla on käytössään Kiitos-palkkiot"

Saimaan rannalla Lappeenrannan keskustan tuntumassa lämpiää suosittu Myllysaaren sauna. Saunavuoroja on viisi kertaa viikossa, ja sauna lämpiää vuoropäivinä erikseen miehille ja naisille.

Tällä paikalla sauna on ollut jo vuosikymmeniä. Kaupunki on remontoinut omistamaansa saunaa aika ajoin, ja tänä vuonna vuorossa oli kauan odotettu laiturin uusiminen.

Kun uusi laituri pari viikkoa sitten ilmaantui, oli saunojilla edessään järkytys: laiturista oli tullut nakulaituri.

Alasti uimaan

Koska Myllysaaren saunassa on saunavuorot erikseen miehille ja naisille, ei saunoessa ja uidessa ei ole tarvinnut käyttää uima-asuja. Käytännössä kaikki ovatkin käyneet uimassa alasti.

Alasti uimiseen on houkutellut se, että edellisessä, noin kymmenen metriä pitkässä laiturissa oli reilun metrin korkuinen seinämä, joka esti uimareiden näkymisen sivullisille. Saunojat pystyivät ilman tirkistelyn pelkoa kävelemään ilkosillaan laiturilla ja hyppäämään nopsasti laiturin nokalta veteen.

Seinämä esti myös läheisellä hyppytornilla ja kalliokielekkeellä auringonottajien kiusalliset tilanteet, kun saunasta alkaakin äkkiä tulla ilkosillaan olevia miehiä tai naisia.

Nakulaituri

Uusi laituri valmistui pari viikkoa sitten. Siinä näkyvyyttä estävää seinämää ei enää ole, vaan tilalla on harva laudoitus.

Laiturista tuli saunojien suussa nakulaituri, kun uimarit eivät halua muuttaa vanhaa tapaansa käydä alasti uimassa.

Myllysaaren saunassa kerran viikossa käyvän Anne Rinteen mukaan seinämän puuttuminen on herättänyt kovaa keskustelua saunassa.

– Kesällä siellä saunan ympärillä on paljon ihmisiä, ja nyt siitä tuli aika suojaton, sanoo Rinne.

Samaa mieltä on myös pitkän linjan saunoja Pertti Laurema.

– On tämä vähän outoa. Siellä saunotaan ja uidaan alasti. Edellisessä laiturissa oli korkeat puitteet. Nyt siinä ei ole mitään näkymäestettä.

Aikuisten lisäksi saunassa käy myös nuoria ja lapsia vanhempiensa tai isovanhempiensa seurassa. Uimaan on päässyt nopeammin, kun uikkaria ei aina saunan jälkeen tarvitse pukea ylleen itselleen ja lapselle.

– Kyllä siinä seinämä olisi saanut olla. Ainakin naisten vuorolla käy paljon pikkulapsia, kertoo juuri saunan lämpöön menossa oleva Ritva Ahonen.

Alastomuus vuosien tapa

Myllysaaren sauna ei ole mikään nakuranta tai erityinen naku-uintipaikka. Alasti uimiseen on johtanut vuosien tapa.

Yksi ratkaisu olisi, että saunojat alkaisivat käyttää uima-asuja. Siihen ei kuitenkaan kovin innokkaasti suhtauduta, sillä vanhasta tavasta on hankala luopua.

– Sehän on ollut Myllysaaren saunan valtti, että siellä on voinut saunoa ja uida alasti, sanoo Pertti Laurema.

– Olen ihan samaa mieltä. Olisi vähän hassua ruveta käyttämään uima-asua, sanoo Anne Rinne.

Uima-asun käyttö on uidessa toki sallittua, mutta kukaan ei uima-asua lappeenrantalaisen Anne Rinteen mukaan käytä.

– Joskus jotkut ulkomaalaiset laittavat hämmennyksissään uimapuvun päälleen, mutta äkkiä hekin oppivat tavoille.

Tuulikin kiusaa

Toisia alasti uiminen vaivaa enemmän ja toisia vähemmän.

– Kai se on vähän omasta itsestä kiinni, vaivaako vai ei. Ei ainakaan itsellä tulisi mieleen, että laittaisin pyyhkeen ylleni. Aina olen tottunut ilman pyyhettä menemään, kertoo Rinne.

Juuri saunasta tullut Ulla kertoo, että seinämän puuttuminen on noussut jo nyt hyvin hankalaksi asiaksi useille saunojille.

– On esteettisesti merkityksellistä, että siinä se seinämä olisi. Pyyhkeen kanssa ei ole kiva mennä laiturille, sanoo Ulla.

Anne Rinne kertoo vielä, että laiturin päässä on ollut penkit, johon uimarit ovat jääneet vilvoittelemaan ja nauttimaan säästä. Nyt käytännöt voivat muuttua.

Vanhassa laiturissa seinämät olivat myös tuulen esteenä.

– Nyt jo on huomattu, että tuulisempaa on kuin ennen, kertoo myös Pertti Laurema.

Pyyhe ympärille

Myllysaaren saunan omistaa Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan tilakeskus. Se myös asensi saunan uuden laiturin.

Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Kimmo Valtonen ei halua ottaa vastuuta uudesta laiturista. Hänen mukaansa he rakensivat sellaisen laiturin, jonka kaupungin liikuntatoimi heiltä tilasi.

Liikuntatoimen kunnossapitotyönjohtaja Tommi Nakarin mielestä laituri on sellainen kuin pitääkin.

Hänen mielestään ongelmaa ei ole.

– Jos kietoo pyyhkeen ympärilleen, kävelee laiturin kärkeen ja hyppää sieltä alasti uimaan, niin minä en ymmärrä mikä vaikeus siinä on, sanoo Nakari.

Nakarin mielestä kyse on tottumuksesta. Kun ihmiset ovat aina tottuneet kävelemään alasti, ei vanhaa tapaa haluta muuttaa.

– En minä näe seinämiä tarpeellisina. Kun käyttäjiä on 300, niin siellä on 300 mielipidettä.

Nakarin mielestä laituri oli aika uusia, koska entinen alkoi olla jo huonossa kunnossa. Valmistajilla ei ollut tarjota laituria, jossa seinämät olisivat olleet valmiina.

– Minä ymmärrän sen, että muutosvastarintaa on. Mutta samanlainen keskustelu käytiin, kun saunan puukiuas muutettiin pari vuotta sitten sähkökiukaiksi. Ihmiset sanoivat, etteivät enää käy. Nyt on huomattu, että käyvät siitä huolimatta.

Hän itse tunnustaa käyttävänsä uimahousuja käydessään Myllysaaren saunassa.

Tommi Nakari myös pohtii, onko alasti uiminen edes ylipäätään sallittua.

Laki ei kiellä

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei näe alasti uimisessa mitään lainvastaista.

Tolvasen mukaan laissa puhutaan sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta, eikä laki kiellä alasti uimista.

– Sen pitäisi olla jotenkin sukupuolittunutta. Jos joku rupeaa siinä laiturilla performanssia esittämään, heiluttelemaan vaikka muniaan, niin silloin se olisi varmastikin rikos. Mutta jos menee saunasta alasti uimaan, niin siinä ei syyllisty kyllä mihinkään rikokseen, kertoo Tolvanen.

Professori Matti Tolvanen muistuttaa, että Suomessa saunassa yleensä ollaan alasti ja saunasta luonnollisesti mennään uimaan.

– Jos mennään alasti uimaan, niin sitten mennään. Alastomuus ja alastomana esiintyminen eivät ole rangaistavia takoja. Jos se olisi rangaistava teko, niin siinä pitää loukata julkisesti sukupuolisiveellisyyttä. Saunasta alasti uimaan meneminen ei minun mielestäni sitä loukkaa.

Matti Tolvasen mukaan tilanne voi kuitenkin muuttua, jos tapaus sattuisi aivan kaupungin keskustassa, esimerkiksi torilla..

– Silloin sitä voidaan katsoa, että siinä on jotain seksuaalista, selventää Tolvanen.

Tämä on Yle uutisten jatkuva seuranta hurrikaani Dorianista. Tässä tiivistettynä pääkohdat siitä, mitä myrskystä tiedetään nyt:

• Hurrikaanin keskus saavutti maanantaina Grand Bahaman saaren.
• Kategoria 4:ään laantuneen myrskyn arvioidaan liikkuvan hitaasti Bahamalta kohti Floridaa.
• Hurrikaanin ennustetaan muuttavan reittiään niin, että mantereelle saapumisen sijaan se viistää Yhdysvaltain itärannikkoa.
• Puuskissa jopa 97 metriä sekunnissa puhaltaneet tuulet ovat tehneet valtaisaa tuhoa Bahamalla. Yhden ihmisen on vahvistettu kuolleen, mutta uhrimäärä saattaa edelleen nousta.

Dorian-hurrikaanin pahoin koettelemilla Bahaman Abacosaarilla aloitellaan pelastustöitä, Bahaman turismi- ja lentoliikenneministeriö ilmoittaa.

Viranomaiset vahvistivat ainakin yhden ihmisen kuolleen. Liikkeellä on ollut vahvistamattomia tietoja useammistakin uhreista. Dorian iski Abacosaarille täysin voimin, 5-kategorian hurrikaanina.

Erittäin hitaasti liikkuva myrsky riepottelee nyt Grand Bahama -saarta. Myrsky aiheuttaa saarilla valtavia tulvia.

Viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä varaamaan käsille kelluntavälineitä ja vasaran, jos heidän täytyy rikkoa ullakon katto paetakseen tulvimista.

Dorian on hieman menettänyt voimaansa, Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus kertoi kello 18 Suomen aikaa.

Myrsky on heikentynyt viisiportaisella asteikolla 4-kategorian hurrikaaniksi. Sen tuulet puhaltavat 69 metriä sekunnissa.

Hirmumyrsky on silti yhä äärimmäisen vaarallinen ja sen odotetaan pysyvän voimakkaana hurrikaanina seuraavan parin päivän ajan.

Lentoja peruttu Floridassa

Lähes tuhat lentoa on peruttu Floridassa. Lentoseurantasivusto FlightAwaren mukaan Orlandon, Miamin, Fort Lauderdalen ja Palm Beachin lentokentillä on peruttu 990 lähtevää ja laskeutuvaa lentoa.

Hurrikaani Dorianin keskus on maanantaina kulkenut hitaasti Grand Bahaman saaren ylitse. Se sijaitsee noin 193 kilometriä Floridasta itään. Tämän jälkeen hirmumyrsky etenee kohti Floridan niemimaata.

Myrskyn reitin ennustetaan muuttuvan siten, että mantereelle saapumisen sijaan se alkaakin rannikon tuntumassa nousta kohti pohjoista. Tämä merkitsee, että Yhdysvaltain itärannikko saa kokea valtavan tuulen ja rankkasateen satojen kilometrien matkalla. Hurrikaani voi myös vielä muuttaa reittiään ja kulkea hyvin läheltä rannikkoa tai sen yli.

Dorian lähes jämähtänyt paikoilleen

Myrsky matelee eteenpäin hyvin hitaasti. Sen etenemisnopeus on vain noin kaksi kilometriä tunnissa.

Voimakkaimman viitoskategorian hurrikaanina Bahamalle rantautuneen Dorianin hidas eteneminen on tuhoisaa Bahamasaarille, joista Grand Bahaman saaren arvellaan olevan myrskyn silmässä 9 tunnin ajan, kertoo CNN.

Myrskyn etenemistä hidastaa CNN:n mukaan korkeapaineen alue, jonka odotetaan heikkenevän vuorokauden sisällä ja päästävän myrskyn etenemään luoteeseen.

Näin hurrikaanin ennustetaan etenevän alkuviikon aikana:

Hitaasti etenevä hirmumyrsky ehtii pudottaa saarille valtavan vesimäärän. Myrsky on myös nostanut merenpinnan 5,5 – 7 metriä tavanomaista korkeammalle, mikä merkitsee, että monet talot ovat jääneet veden alle.

Tuhansia asuntoja tuhoutunut

Jopa 13 000 asuntoa on vahingoittunut pahoin tai tuhoutunut kokonaan eri puolilla Bahamasaaria, kertoo Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC).

– Tilanteen kokonaiskuva ei vielä ole tiedossa. On selvää, että hurrikaani Dorianin vaikutus on tuhoisa, sanoo IFRC:n hätäoperaatiokeskuksen johtaja Sune Bulow uutistoimisto AFP:n mukaan.

IFRC ilmoittaa varanneensa noin 230 000 euroa katastrofiapuun.

Myrsky ehkä voimakkain Bahamasaarille iskenyt

Ilmatieteen laitos kertoo Twitterissä, että Dorian on 2. voimakkain tiedossa oleva hurrikaani, joka on esiintynyt Atlantilla. Sen vaikutusalueella voi Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan sataa vettä kolmessa vuorokaudessa yhtä paljon kuin Etelä-Suomessa sataa keskimäärin vuodessa.

Dorian on korkeimman, eli 5. luokan trooppinen hirmumyrsky ja se voi olla voimakkain Bahamasaarille iskenyt myrsky koko sinä aikana, kun tarkkoja mittauksia myrskyjen voimasta on tehty.

Puuskissa jopa 97 metriä sekunnissa puhaltava tuuli on tehnyt valtavaa tuhoa Great Abacon pohjoiskulmassa sijaitsevassa Marsh Harbourin kaupungissa.

Hurrikaanin aiheuttamista tuhoista on tällä hetkellä vähän varmistettua tietoa.

Bahaman valtiollinen TV-yhtiö ZNS kertoo saarella olevien työntekijöidensä nähneen ruumiiden kelluvan tulvavedessä. Pelkona on, ettei kukaan voi tietää kuolonuhrien määrää ja että ruumiit ajelehtivat avomerelle, kun vesi aikanaan laskee.

Virallisesti Bahamalla ei ole vielä ilmoitettu kuolonuhreista.

Abacon saarella tuho vaikuttaa olevan täydellistä. Tuuli on repinyt talojen kattoja ja heitellyt autoja ja veneitä kasoihin. Viranomaiset olivat kehottaneet ihmisiä hakeutumaan suojiin, mutta monellakaan ei ole muuta suojaa kuin talonsa.

Floridassa evakuointimääräys

Ihmisiä on kehotettu siirtymään turvaan Floridan pohjoisosassa. Georgiassa evakuointimääräys on annettu 540 000 ja Etelä-Carolinassa 830 000 rannikolla asuvalle ihmiselle.

Dorian-myrsky saapui Bahamasaarille Karibianmeren halki. Se voimistui hurrikaaniksi Puerto Ricon lähellä.

Trooppinen myrsky Dorian uhkaa Puerto Ricoa – Yhdysvalloissa kiistaa avustusrahoista

Voimakkaiden tuulten ja vaarallisten myrskytulvien todennäköisyys on kohonnut rannikolla Etelä- ja Pohjois-Carolinassa sekä Georgiassa myöhemmin tällä viikolla.

Yle seuraa Dorian-myrskyn etenemistä.

Lue lisää:

Hurrikaani Dorian testaa Floridan hoitolaitosten katastrofivalmiutta: Suomalais-amerikkalainen hoitokoti ei jää hurrikaanissakaan ilman sähköä – eikä pullaa

Hurrikaani Dorian rantautui Bahamalle – Myrsky on rajuimmassa hurrikaaniluokituksessa

Listasimme Amerikan 11+1 hurjinta hurrikaania – katso video vuoden 2005 tuhoista

Aggressiivisen energinen mäkäräisparvi piirittää määrätietoisessa puremistarkoituksessa toimitusjohtaja Thomas Hoyeria, mutta hän ei anna sen häiritä. Hoyer seisoo mustikanvarpujen keskellä kallioisessa sekametsässä, antaa mäkäräisten purra ja visioi tulevaa.

– Sähköautoista puhutaan paljon, mutta tässä on kyse vielä isommasta jutusta. Lähitulevaisuudessa energiaa tullaan varastoimaan akkuihin eikä öljyyn ja hiileen. Se on yhteiskunnallisesti iso muutos ja koboltti on siinä ratkaiseva raaka-aine.

Kobolttia on nykytiedon mukaan Suomen maaperässä enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Missä sitä tarkalleen on ja kuinka paljon, siitä kaivosala on nyt kiinnostuneempi kuin koskaan. Hoyer johtaa australialais-suomalaista Latitude 66 Cobalt -yhtiötä, joka teki elokuussa varausilmoituksen 2 000 neliökilometrin suuruisesta alueesta Lapissa. Valtavan varausalueen sisään mahtuu alueita Tervolasta, Rovaniemeltä, Ranualta ja Kemijärveltä.

– Syy miksi päädyimme tänne on, että teimme kallioperäanalyysin sekä geokemiallisen analyysin ja näimme, että tämän alueen ja Kuusamon liuskevyöhykkeen välillä on tosi iso korrelaatio, Hoyer kertoo.

Kuusamon seudulla yhtiö on jo löytänyt kairauksissa kobolttia. Nyt on toiveissa, että sitä löytyisi myös uudelta varausalueelta.

Kongon koboltti on mainehaitta

Maailmassa käytetystä koboltista yli puolet tulee tällä hetkellä Kongosta, jossa sitä esiintyy kuparin kylkiäisenä. Suuret kobolttikaivokset ovat kiinalaisten hallussa ja nekin jotka eivät ole, vievät kobolttinsa Kiinaan jalostettavaksi.

– Todennäköistä on, että koboltin tarve tulee tulevaisuudessa huimasti kasvamaan, eivätkä monet yhtiöt esimerkiksi autoteollisuudessa halua käyttää Kongon kobolttia, toteaa mineraalitalouden johtaja Pekka Nurmi Geologian tutkimuskeskuksesta.

Esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja BMW on ilmoittanut lopettavansa kongolaisen koboltin käytön kahden vuoden kuluessa.

Kongolaiskoboltti voi muodostua mainehaitaksi, josta eroon pääsemisessä Suomi mielihyvin auttaisi maailman autoteollisuutta. Eikä kyse ole vain raaka-aineen tuottamisesta, vaan koko akkuteollisuuden jalostusketjun haltuunotosta.

Koboltin jalostus Suomessa jo osataan. Euroopan suurin koboltinjalostamo on Kokkolassa ja raaka-aine sinne tulee Kongosta.

– Olisi hienoa, jos Suomesta saatava koboltti jalostettaisiin täällä niin pitkälle, että saataisiin akutkin tehtyä, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön hankepäällikkö Jyrki Alkio.

Valtion kaivosomistuksia hallinnoiva Suomen malmijalostus yrittääkin nyt houkutella akunvalmistajia perustamaan akkukennotehtaansa Suomeen.

Akkukennotehtaistakin suurin osa on tällä hetkellä Kiinassa, mutta paine on kova saada niitä myös Eurooppaan, lähelle autonvalmistajia.

– Useat Euroopan maat kilpailevat samoista investoinneista. Lopputulosta ei varmuudella tiedetä, mutta meillä on hyvät pelimerkit, Alkio sanoo meneillään olevista neuvotteluista.

Ajatus on, että valtio olisi Suomen Malmijalostuksen kautta vähemmistöomistajana, jos iso akkuteollisuuden investointi Suomeen saadaan.

Sipilän hallitus suhtautui akkuteollisuuteen myötämielellä. Nykyhallitus ei ottanut hallitusohjelmassa asiaan selvää kantaa.

Metalleja haistellaan ja maistellaan

Suomessa valtio hallinnoi Terrafamen kautta maan suurinta kobolttiesiintymää Sotkamon kaivoksella. Nikkelin kyljessä esiintyvää kobolttia ei ole vielä saatu irrotettua kaupalliseen käyttöön, mutta vuonna 2021 valmistuva akkukemikaalitehdas muuttaa tilanteen.

Myös ruotsalainen Boliden tuottaa Kevitsan ja Kylylahden kaivoksilla kobolttia, mutta kokonaisuudessaan Suomessa tuotetaan vain prosentti maailman koboltista.

Posion ja Rovaniemen puoliväliin vuokrahybridinsä parkkeerannut Thomas Hoyer uskoo, että Suomeen mahtuu kevyesti useampikin kobolttikaivos. Onko mäkäräisten piinamassa metsässä kaivospotentiaalia, sen selvittäminen vie vielä vuosia.

Työ alkaa siitä, että kerätään yhteen kaikki mahdollinen olemassaoleva tieto, jonka ydintä ovat GTK:n selvitykset.

– Jossain vaiheessa jalkaudutaan maastoon, kartoitetaan, valokuvataan ja kenties otetaan pieniä pintakivinäytteitä, Hoyer kertoo.

Metsässä hiippailevilla geologeilla on vihot ja luupit, he kuvaavat, haistelevat ja Hoyerin mukaan joskus nuolaisevatkin kiveä saadakseen vihiä arvometallista.

Varsinaisiin kairauksiin varaus ei anna oikeutta, vaan kairauksiin tarvitaan erikseen haettava malminetsintälupa. Sen aika on aikaisintaan parin vuoden päästä.

"Keski-Lapissa jokainen neliömetri on varattu"

Lapissa arvometalleja etsivät kymmenet yhtiöt, mutta erityisesti koboltin perässä on puolisen tusinaa yhtiötä, kertoo GTK:n Mineraalitalous ja malminetsintä -yksikön päällikkö Pekka Tuomela. Useimmat ovat etsinnöissä pidemmällä kuin Latitude 66.

Tuomela ei kuitenkaan ole varma, onko kilpajuoksu oikea sana.

– Yhtiöt pyrkivät tietysti aina pääsemään potentiaalisimmille alueille. Keski-Lapissa käytännössä joka neliömetri on jo varausten tai malminetsintäluvan alla. Sinne pääsy vaatii, että yritykset tekevät keskenään diilin ja sopivat, millä ehdoilla yhteistyötä voidaan tehdä.

Kaivoksen perustaminen on Suomessa kestänyt keskimäärin 20 vuotta eikä sitä vieläkään tehdä parissa vuodessa, vaikka akkuteollisuus kuinka huutaisi raaka-ainetta.

Hoyer ei halua antaa mitään arvioita siitä, milloin Lappiin voisi syntyä Latitude 66 Cobaltin kobolttikaivos, mikäli yhtiö löytäisi kaupallisesti hyödynnettävää kobolttia.

– En lähtisi heittämään mitään lukuja. Kaivoksen perustaminen vaatii paljon ymmärrystä ympäristövaikutuksista, paikallisista oloista ja siitä, millaisella prosessilla metalli saadaan irti. Kiireellä harvemmin hyvää tulee.

Korjattu klo 15.30 mäkäräisten pistämiset mäkäräisten puremiseksi. Mäkäräiset eivät siis pistä vaan purevat.

Luumäen kuolonkolarin todistajien mukaan tien varteen pysähtyneessä henkilöautossa ei ollut valoja päällä, kertoo Ilta-Sanomat. Ohi ajaneiden autoilijoiden kertomukset tukevat venäläisen rekkakuskin näkemystä, jonka mukaan autoa oli vaikea havaita.

Heinäkuussa Luumäellä tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä ja yksi loukkaantui heidän jäätyään rekan alle.

Henkilöt olivat nousseet osittain ajoradalle pysäköidystä henkilöautosta ulos Jurvalan kohdalla. Auton kuljettaja, joka oli jäänyt autoon sisälle, ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Tutkinnanjohtaja Saku Tielisen mukaan matkustajien välille oli syntynyt eripuraa, jota he poistuivat selvittelemään auton ulkopuolelle.

– Keskeinen kysymys on edelleen, mitä mahdollisuuksia rekkakuskilla oli havaita auto ja henkilöt, Tielinen toteaa.

Hänen mukaansa kaikkien keskeisten todistajien ja asianosaisten kuulustelut on tehty. Kuulusteluissa ei selvinnyt mitään yllättävää tai tutkinnan suunta muuttavia asioita.

Tielisen mukaan tutkinnan rikosnimikkeet pysyvät samoina.

Rekkakuskia epäillään liikenneturvan vaarantamisesta, kahdesta kuolemantuottamuksesta ja yhdestä vammantuottamuksesta. Autossa olleita epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Tutkinnanjohtaja Saku Tielinen arvioi, että tutkinta etenee syyteharkintaan syksyn aikana.

Elämäntilanteen muutos näkyy usein myös kulutustottumuksissa. Tietoinen muutosten tekeminen omiin valintoihin on kuitenkin monesti vaikeaa, arvioi kuluttamiseen perehtynyt tutkija.

– Ihmisillä on taipumus pysyä niissä tavoissa, joihin on tottunut, toteaa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Essi Pöyry.

Kun elämäntilanne muuttuu, muuttuu sekin, mihin ja kuinka paljon rahaa ruokakaupassa käytetään. Muutoksia voi tarkastella K-ryhmän Ylelle toimittamista tiedoista. Ylen koneessa voi kokeilla, kuinka vauvan saaminen, muuttaminen yhteen tai eläkkeelle jääminen vaikuttavat kulutustottumuksiin ruokakaupassa.

Koneeseen pääsee tästä: Yle tutki: lapsen saaneet tuplanneet kasvissyönnin – katso tästä, miten vauva, rakkaus tai eläke vaikuttavat sinun ruokatottumuksiisi

Elämäntilanteen vaihtuessa muutoksia usein tapahtuu omalla painollaan, mutta välillä myös tietoisesti.

Esimerkiksi yksi K-ryhmän aineistosta esiin noussut havainto oli kasviproteiinien suosion kasvu varsinkin hiljattain lapsen saaneiden joukossa.

– Yksi selittävä tekijä tälle voi olla se, että lapsiperheissä ruokakaupassa käynti ja ostopäätökset usein kasautuvat naisten harteille. Tilastojen mukaan nuoret naiset ovat erityisen kiinnostuneita kasviproteiinista ja kasvisruuan lisäämisestä perheissä ja kotitalouksissa, Pöyry sanoo.

Kasviproteiinituotteiden suosion nousua voi selittää myös se, että niiden tarjonta on kasvanut runsaasti viime vuosina.

Yle kertoi elokuun alussa, että grilliin sopivien kasviproteiinituotteiden myynti on tuoteryhmästä riippuen kasvanut tänä kesänä jopa 20–30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Grillattavan lihan myynti oli pysynyt ennallaan.

Mitä enemmän herkkuja on tarjolla, sitä helpommin niitä tarttuu mukaan

K-ryhmän aineistoa katsomalla näkee, että tuoreille vanhemmille tarttuu kaupasta matkaan myös entistä enemmän makeisia ja alkoholijuomia.

Tutkijatohtori Pöyryn mukaan se tiedetään, että kiire, nälkä ja ilman suunnitelmia kauppaan meneminen lisäävät epäterveellisiä valintoja.

– Myös se tiedetään tutkimuksesta, että mitä enemmän vaikka herkkuja ja snackseja on tarjolla, sitä enemmän niitä myös ostetaan. Samoin mitä useammin kaupassa käydään, sen useammin näitä on tilaisuus ostaa, eikä moni varmaan tätä kiusausta pysty vastustamaan.

Lapsen saaneiden kulutusta voi muuttaa sekin, että kotona vietetään enemmän aikaa, jolloin siellä halutaan myös rentoutua.

Uutuuksia tulee jatkuvasti, samalla vanhat tuotteet pysyvät valikoimissa

Valikoimat suurissa kaupoissa ovat jatkuvasti runsastuneet.

Kun vuonna 2002 K-ryhmän Citymarket Isossa Omenassa oli 10 000 eri tuotetta, vuonna 2016 määrä oli kasvanut jo 30 000 tuotteeseen.

Kehitys on ollut samansuuntaista muissakin isoissa kaupoissa. Esimerkiksi suurissa Prismoissa päivittäistavaravalikoimassa on ollut pari vuotta sitten tarjolla yli 30 000 tuotetta, kertoo S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

– Tuosta tasosta tuotelukumäärä ei ole juurikaan kasvanut. Monet asiakkaat pitävät suurta valikoimaa jo hämmentävän isona. Toisaalta kysyntä pirstaloituu ja asiakastarpeet kohdistuvat yhä moninaisimpiin tuotteisiin, Alarotu toteaa.

Mikä valikoimista sitten on tehnyt yhä runsaampia?

Tutkija näkee taustalla osin käytännöllisiä syitä. Kun tietojärjestelmät ovat kehittyneet ja kysyntää voidaan ennustaa yhä tarkemmin, pystytään myynnissä olevan tavaran määrää hallitsemaan paremmin kuin ennen.

– Toisaalta uutuudet ovat tuottajien yksi keskeinen kilpailukeino. Kun tulee uutuuksia, ihmiset tunnetusti kiinnittävät niihin huomiota. Tästä tulee kierre, joka lisää valikoiman määrää, Pöyry toteaa.

Tuotteiden määrän lisääntymisen myötä ihmiset ovat myös alkaneet odottaa, että tutut tuotteet ovat aina saatavilla.

– Tuotteiden vähentäminen on hyvin paljon vaikeampaa kuin niiden lisääminen. Ja toisaalta isot marketit haluavat erottautua pienemmistä kaupoista sillä, että niissä on todella laajat valikoimat, Pöyry sanoo.

Nykyinen laaja tarjonta myös helpottaa monen elämää: erityisruokavaliota noudattavilla on paremmat mahdollisuudet saada haluamiaan tuotteita, ja ruuanlaitosta innostuneilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia reseptiuutuuksia.

– Ruuasta on selkeästi tullut isompi osa elämää. Sen kautta halutaan kuulua johonkin ryhmään ja erottautua jostain toisesta ryhmästä.

Pöyryn mukaan tähän vaikuttaa luonnollisesti myös ihmisten kasvaneet tulot ja lisääntynyt vapaa-aika. Mitä enemmän on aikaa ja rahaa, sitä tarkemmin saattaa kiinnittää huomiota mihin tahansa tuotekategoriaan.

Lue myös:

K-ryhmä tuo asiakkailleen tiedot ruokaostosten ilmastovaikutuksista – Hiilijalanjälkimittari julkaistaan loppuvuodesta

Kaupunkien lapsiperheet innostuivat ostamaan ruokansa verkosta – "Pitäisi varmaan opettaa lapsille, miten käydään kivijalkakaupassa"

Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä tulee kotitalouksien kulutuksesta – S-ryhmän uusi laskuri ei kaunistele asiakkaan hiilijalanjälkeä

Kanasta tuli kansallisruoka: Suomalaiset syövät kanaa yhä enemmän ja enemmän – broilerinlihan kulutus on yltämässä taas uuteen ennätykseen

Tyypillisimmät itsekehumisen kohteet ovat oma ulkonäkö ja viehätysvoima, omaisuus, onnistuminen ja menestys työelämässä, älykkyys sekä persoonallisuus. Itsekehun tavoitteena on levittää kanssaihmisille tietoa hyvistä ominaisuuksistamme ja saada heiltä vastikkeeksi hyväksyntää ja kunnioitusta.

– Haluamme mainostaa, että meidän kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, että olemme osaavia ja ystävällisiä. On mahdollista, että tällaiset viestintästrategiat ovat kehittyneet evoluution myötä – että minun kanssani kannattaa metsästää tai perustaa perhe, koska osaan näitä asioita, pohtii professori Jan-Erik Lönnqvist Helsingin yliopiston Svenska social- ja kommunalhögskolanista.

Ripaus nöyryyttä tehostaa lähestyttävyyden vaikutelmaa – tai sitten ei

Nöyrässä itsekehussa (engl. humblebrag) itsensäkehuminen naamioidaan nöyryydellä tai valittamisella. Esimerkki nöyryydellä kuorrutetusta itsekehusta on vaikkapa lause: “En ymmärrä, miksi kaikki tekevät niin suuren numeron synttäreistäni!”

Lauseen pohjimmainen tarkoitus on viestittää kuulijalle, että kertoja on sosiaalisesti suosittu, mutta alkuun itsekehun loivennukseksi lisätty ripaus nöyryyttä pyrkii kertomaan hänen olevan myös ystävällinen ja hyvä tyyppi, vaikka kehuukin itseänsä.

Toinen tapa naamioida itsekehua on liittää mukaan valitusta – tähän tapaan: “Sain keväällä laihdutettua 10 kiloa ja nyt kaikki vanhat vaatteet roikkuvat päällä, tämähän tulee kalliiksi.”

Valittamisella itsensäkehuja hakee sympatiaa ja yrittää tehdä itsensä helposti lähestyttäväksi.

– Ihmiset ylipäätään valittavat sen takia, että heidät arvioitaisiin ystävällisiksi, mutta sillä haetaan myös yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Yleensä ihmiset valittavat vain läheisilleen ja jos henkilö valittaa jollekulle, hän ilmaisee sillä kuuluvansa samaan joukkoon kuulijan kanssa.

Miksi nöyrä itsekehu karahtaa karille?

Itsensäkehumista vierastetaan universaalisti, mutta silti ihmiset sortuvat siihen. Tämä johtuu siitä, että emme ymmärrä, että muut reagoivat esittämäämme itsekehuun samalla tavalla, kuin itse reagoimme. Ilmiötä kutsutaan empatiakuiluksi tai empatiavajeeksi.

– Kuvittelemme, että kuuntelijat myötäelävät onnistumistamme vaikkapa työelämässä ja kokevat siitä samaa iloa siitä kuin me – vaikka he itse asiassa saattavat tuntea siitä kateutta.

Amerikkalaisyliopiston tutkimuksessa selvitettiin, että nöyrä itsekehu – erityisesti valituksella kuorrutettuna – on tuomittu epäonnistumaan, koska se tuntuu vastaanottajasta epärehelliseltä. Henkilö tuntuu valittavan, mutta viestin sisältö ei kuitenkaan anna aihetta valitukseen. Kehujavalittaja vaikuttaa olevan epärehellinen. Jäljelle jää petetty fiilis.

Paras tapa kehua itseä

Miten sitten voisi kehua itseä ilman, että herättää kuulijoissa suurta antipatiaa? Nöyristely, vähätteleminen ja valitus ainakin kannattaa jättää tyystin pois. Kohtuullisen hyvä tapa on faktaan perustuva tiedonanto ilman kuorrutuksia, kuten “sain ylennyksen” tai “minulta kysyttiin tänään paperit kaupan kassalla”.

Ylivoimaisesti paras tapa kehua itseä on, että ei joudu kehumaan itseään lainkaan, vaan että saa tavalla tai toisella jonkun muun tekemään sen puolestaan – ja luontevalla tavalla.

– Olisi mahtavaa, jos vaikka lapseni kehuisi minua, koska lapsilta ei ehkä voi olettaa sellaista käyttäytymistä. Heidän suustaan se kuulostaisi enemmän totuudelta, sanoo Jan-Erik Lönnqvist.