Twitterissä piikiteltiin perjantaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin itsenäisyyspäivän puheen osuutta, jossa presidentti kertasi Yhdysvaltojen syntyhistoriaa.

Teleprompterista eli lukulaitteesta puhettaan lukenut Trump ylisti armeijan suorituksia vapaussodassa vuosina 1775–1783 ja sisällissodassa 1861–1863.

– Armeijamme hallitsi ilmaa, mursi puolustusmuurit ja valloitti lentokenttiä, lausui presidentti mahtipontisessa puheessaan.

Pulmallista Trumpin puheessa on se, ettei lentokoneita tai -kenttiä ollut olemassakaan kyseisinä historian ajanjaksoina.

Maailman ensimmäisen lentokoneen keksijöinä nimittäin pidetään Wrightin veljeksiä, joiden ensimmäinen kone nousi yläilmoihin vuonna 1903.

Trump kommentoi kömmähdystään perjantaina sanomalla, että lukulaitteessa oli ongelmia sateen takia.

– Se meni kaput, Trump kommentoi.

Twitterissa asiatunniste #RevolutionaryWarAirportStories eli vapaussodan lentokenttätarinat nousi nopeasti päivän suosituimpien joukkoon:

– Kansallisarkisto on löytänyt uusia kuvia itsenäisyyssodasta, sivalsi yksi tviittaja:

Toinen irvileuka puolestaan pohti, että jo kauan kauan sitten Colonial Airways -yhtiön lennot olivat aina myöhässä ihan vaan siksi, ettei lentokoneita ollut olemassakaan.

– Löimme Britannian, koska heidän piti lentää Atlantan kautta, arveli eräs vitsailija.

Eräs Twitter-käyttäjä raapusti kuvitteellisen sotilaan lähettämän kirjeen kotiin:

– Odota minua, rakkaimpani. Jet Bluen taistelu on pian ohitse. Palaan luoksesi kiiruusti Atlantan kautta Deltan lennolla.

Öljyntuottajamaiden järjestön Opecin pääsihteeri Mohammed Barkindo on suivaantunut ilmastoaktivisteille. Hänen mukaansa maapallolla on meneillään massiivinen öljynvastaisen mielipiteen muokkaus, kertoo Guardian.

– Ihmisille uskotellaan, että öljy on ilmastonmuutoksen syy, Barkindo totesi Wienissä Opecin kokouksen jälkeen tiistaina.

Hän myös syytti ilmastoaktivisteja epätieteellisistä väitteistä ja kutsui kampanjaa ehkä suurimmaksi uhaksi öljyteollisuuden etenemiselle.

Ruotsalainen Greta Thunberg ja muut ilmastoaktivistit pitivät Barkindon puheita kunnianosoituksena.

Thunberg kiitteli Barkindoa Twitterissä.

– Kiitos! Tämä on suurin kohteliaisuus tähän mennessä, Thunberg kirjoitti.

Thunberg tunnetaan koululaisten kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen perustajana.

Britanniassa koululaisten ilmastolakkoja johtava Holly Gillibrand puolestaan tviittasi Barkindon kommenttien osoittavan, että ilmastokampanjalla on vaikutusta.

– Me emme lopeta. Jatkamme heidän suurimpana uhkanaan olemista niin kauan, että fossiiliset polttoaineet pysyvät maan sisällä, hän jatkoi.

"Nuku vähemmän, lue enemmän."

Etelä-Koreassa kyseistä mantraa toistellaan lukion kolmantena vuonna suoritettavan suuren kokeen alla miltei taukoamatta.

Kyse on paikallisten opetusviranomaisten hyväksymästä CSAT-testistä, jonka perusteella suuri osa opiskelijoista valitaan korkeakouluihin.

Maassa suosittuun opinahjoon pääsee itsekurilla ja vähillä yöunilla.

Kiivas kilpailu parhaista opiskelupaikoista alkaa jo ala-asteella. Koepäivänä eteläkorealaisissa lukioissa taistellaan elämästä ja kuolemasta, ainakin noin akateemisessa mielessä.

– Ajattelin tuolloin, että huonot koetulokset päättävät elämäni, kertoo nyt 32-vuotias Jeehee Park.

Koe mittaa opiskelijan yleissivistystä ja kyvykkyyttä jatkopintoihin. Etelä-Koreassa tärkeimmät kirjoitettavat aineet ovat muun muassa englanti ja matematiikka.

Park on kuitenkin yksi esimerkki niistä opiskelijoista, jotka eivät halunneet maansa kolmeen tähtiyliopistoon. Silti hän opiskeli aamuseitsemästä yön pikkutunneille asti lukion toiselta luokalta lähtien.

– Korealaisessa yhteiskunnassa elää voimakas uskomus siitä, että yhdet kokeet ratkaisevat ihmisen loppuelämän kulun. Kuitenkin kaikki opiskelijat ovat yksilöitä, eivätkä kaikki eteläkorealaiset nuoret opiskele kuin koneet, Park sanoo.

Yhdeksän tuntia kestävää koetta ei jaotella monen päivän osiin kuten Suomessa. Parkin mukaan CSAT-testin voi uusia kerran vuodessa.

Etelä-Koreassa korkeakouluun on mahdollista päästä myös muun muassa haastatteluin, mutta suuri osa nuorista osallistuu lukion kolmannen vuoden suureen kokeeseen.

Jotain samoja piirteitä testiasetelmissa kuitenkin on: Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen tullessa voimaan vuonna 2020 lukion ylioppilaskokeiden tuloksille lasketaan enemmän painoarvoa myös meillä kotimaassa.

Suomessa lukiolaisten uupumuksen on pelätty lisääntyvän opiskelijavalinnan muutoksen myötä. Maailmalla tutkinnon arvosanoilla valitseminen on kuitenkin kohtuullisen yleistä.

Koska tulevaisuuteen on mahdotonta kurkistaa, selvitimme, miltä lukion viimeisen vuoden suuri koe näyttää Etelä-Koreassa.

Myös virkavalta kuljettaa myöhästyneitä

Vuosittain marraskuussa järjestettävä lukion viimeisen vuoden koe määrittää eteläkorealaisen yhteiskunnan sykkeen hetkellisesti täysin. Lentokoneita määrätään muuttamaan reittiään ja julkisen liikenteen vuoroja lisätään.

Koetta pidetään maassa niin tärkeänä, että jopa virkavalta kuljettaa myöhästyneitä opiskelijoita koepaikoille.

Vuonna 2013 Suomeen muuttaneen Jeehee Parkin mielestä suomalaisten ja eteläkorealaisten opiskelijoiden eroavaisuudet liittyvät vapaampaan elämiseen.

– Etelä-Koreassa opitaan muistamaan asioita ulkoa. Suomessa nuorille annetaan tilaa ajatella ja tehdä omia päätöksiä. Mielestäni Suomessakin opiskelijoiden välillä on kuitenkin jonkinlaista kilpailua, Park sanoo.

Kilpailu opiskelijoiden kesken on kovaa

Soulin kansallisessa yliopistossa opiskeleva Gun Ahn, 22, vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä, kun opinahjon korkea taso mainitaan. Etelä-Koreassa kolmea parasta korkeakoulua nimitetään Sky-yliopistoiksi.

Nimitys tulee suosittujen yliopistojen alkukirjaimista: Soulin kansallinen yliopisto, Korea-yliopisto ja Yonsein yliopisto.

Tällä hetkellä Oulussa vaihto-opintojaan suorittava Ahn on alunperin kotoisin Gangwonin maakunnassa sijaitsevasta pienestä Chuncheonin kaupungista.

Ahn nimittää itseään nörtiksi puhuessaan opiskeluinnokkuudestaan.

Etelä-Koreassa koulutus ja innokkuus siihen katsotaan hyväksi piirteeksi ja menestys lukion viimeisen vuoden kokeessa taas elinehdoksi.

– Lukioaikoina heräsin kouluun yleensä kuudelta. Saavuin kotiin keskiyöllä, minkä jälkeen vielä jotkut koulukaverini opiskelivat lisää, Ahn sanoo.

Hän kuitenkin ymmärtää opiskelijatovereitaan, koska kilpailu opiskelijoiden kesken on kovaa.

Ahn kertoo, että vähäiset yöunet, sosiaalinen paine sekä kilpailu ovat johtaneet useina vuosina nuorten itsemurhiin.

Etelä-Koreassa sosiaalinen paine onnistua opinnoissa ei ulotu vain kokeisiin valmistautuviin nuoriin, vaan myös vanhempaan ikäpolveen.

Perhe saattaa painostaa nuorta opiskelemaan jotain tiettyä alaa, koska haluavat lapsensa työllistyvän arvostettuihin työpaikkoihin.

Sekä Ahn että Park kuitenkin sanovat, etteivät vanhempien toiveet vaikuttaneet heidän alavalintaansa. Vaikka korkeakouluun pääsy oli rankka koettelemus, perhe seisoi molempien tukena.

"Suomalaiset opiskelijat ovat onnellisempia"

Tampereen yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleella Woojung Parkilla, 29, on selvä mielipide Suomen ja Etelä-Korean välisen koulusjärjestelmän eroista.

– Suomalaisen opetuksen laadusta puhutaan maassamme paljon. Mielestäni tasomme on sen suhteen sama, mutta suomalaiset opiskelijat ovat onnellisempia.

Vaikka tulevaisuudessa ylioppilastodistuksen arvosanat määräävät korkeakouluun pääsystä Suomessa yhä enemmän, valintakokeista ja haastatteluista ei luovuta.

Korkeakoulujen tulisi kuitenkin ensi vuonna täyttää vähintään puolet opiskelupaikoistaan hakijoiden todistusten perusteella, ilman pääsykokeita.

Suomessa opettajana työskennellyt Park kehuu suomalaista opetusjärjestelmää. Kuitenkin ylioppilastodistuksen arvosanojen korostuminen tulevaisuudessa mietityttää.

– Etelä-Koreassa opiskelijat valitsevat alansa yleensä sen perusteella, miten hyvin ovat siitä lukiossa suoriutuneet. Näin ollen suomalaisetkin nuoret saattavat alkaa tuntea painetta panostaa niihin aineisiin, joissa ovat akateemisesti hyviä, mutta eivät niistä kiinnostuneita.

Juttua varten on hyödynnetty Itä-Aasian asiantuntija Teppo Turkin materiaaleja. Turkki toimii asiantuntijana muun muassa Koreaa, Japania ja Taiwania koskevissa kysymyksissä.

Lue lisää:

Kiinan kuuluisassa ylioppilastehtaassa voi saada kepistä, mutta moni haluaa lapsensa juuri sinne – Li Ding käy koulua 17 tuntia päivässä

Lukio kaukana takana, haave opiskelupaikasta edessä – valintauudistuksen väliinputoajia vanhojen arvosanojen korottaminen ei houkuta

Paineet ajavat uupuneita ylioppilaita ajattelemattomiin tekoihin: "Yksi ei edes tiennyt, mitä oli hakenut opiskelemaan"

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

Raine Färm ei arvannut, mitä tuleman pitää, kun hän muutama vuosi sitten kohtasi nykyisen vaimonsa Päivi Färmin.

– En tosiaan arvannut. Monta kertaa onkin tullut ajateltua, että voi hittolainen - tällaista tuli, nauraa Raine Färm ja tarttuu taas lapion varteen.

Färmit alkoivat rakentaa viisi vuotta sitten yhteistä puutarhaa.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun Päivi muutti Rainen kanssa saman katon alle. Tai kuten he itse asian ilmaisevat - kaksi pölhöä kohtasi toisensa.

– Onhan se hienoa tehdä kahdestaan näitä hommia. Oli minulla jo aikaisemmin halua ja intoa ja vähän yritystäkin tehdä puutarhaa, mutta ei siitä yksin tullut oikein mitään. Sitten vasta alkoi tapahtua, kun löytyi rinnalle toinen pölhö, Päivi.

Tontilla ei ollut kiven kiveä

Raine Färmin talon ympärillä Ilmajoella Koskenkorvalla oli vielä viisi vuotta sitten laaja tasainen nurmikenttä. Eteläpohjalaiselle pellolle perustetussa pihassa ei ollut kiven kiveä.

Viidessä vuodessa on tapahtunut ihmeitä.

– Tänne on kuskattu yli sata tonnia luonnonkiviä ja saman verran mursketta. Kuorikatetta on tuotu 15 kuutiota joka vuosi.

Lähes kaikki kivet on siirrelty paikoilleen käsipelillä. Raine Färm vakuuttaa, että kaikki tekniikat, joilla kivet saa liikkumaan, on taatusti otettu käyttöön.

Päivi Färm hymyilee vieressä. Kivet olivat hänen ideansa.

– Kivet ovat ajattomia ja ikuisia. Niitä voi katsella silloinkin kun kukat eivät kuki.

Kivistä on myös hyötyä. Ne keräävät keväällä lämpöä ja niiden ansiosta kasvu lähtee aikaisin liikkeelle. Färmit kertovat, että heidän puutarhassaan varhaisimmat kasvit työntyvät esiin jo lumen keskeltä.

Kivikkokasveja ja vanhoja perennoja

Paitsi kivien myös kasvien määrä ja kirjo yllättää Färmien puutarhassa. Kivipoluilla kulkiessa eteen tulee koko ajan uutta ihasteltavaa: monissa väreissä hehkuvia kivikkokasveja, vanhoja perinteisiä lapsuuden muistoja herättäviä perennoja, hyötykasveja ja myös luonnonkukkia. Nekin saavat kukkia.

– Kissankelloja, harakankelloja, kissankäpälää... Ne saavat levitä tänne, eihän niitä luonnossa enää kohta ole, toteaa Päivi Färm.

Päivänkakkarat ovat puutarhassa paraatipaikalla, ne kuuluvat Päivi Färmin suosikkikukkiin ja ovat mukavia siksikin, että houkuttelevat luokseen perhosia.

Varsinaista kasvimaata Färmit eivät ole puutarhaansa halunneet. Sen hoitaminen ei houkuttele, mutta marjapensaita ja hedelmäpuita puutarhaan on istutettu jonkin verran.

Färmien puutarhafilosofia lähtee siitä, että mikään ei ole "niin nökönuukaa" eikä millimetrinmittaa tai vatupassia tarvita. Työtä puutarhassa on paljon, mutta Färmeille se on myös rentoutumisen paikka.

Luovasti ja leppoisasti

Puutarhureina Päivi ja Raine Färm ovat itseoppineita. Puutarhakirjat eivät ole heidän käsissään kuluneet, oppia on haettu tekemisen ja kokemuksen kautta.

Jos joku kasvi ei heidän puutarhassaan menesty, siitä ei oteta stressiä.

Pariskunta viittaa kuitenkin usein puheissaan Päivi Färmin äitiin, "kävelevään puutarhatietokirjaan", jolta on saatu apua monissa tilanteissa.

– Rainella on aika pölhö anoppi. Ne kun pääsevät yhteen, niin hulluja ideoita syntyy, nauraa Päivi Färm.

6000 neliön tontista on tähän mennessä rakennettu puutarhaksi 4000 neliön verran. Tilaa uusille ideoille on. Kivialueita ei ole tarkoitus enää kovin paljon laajentaa. Pariskunnan kaksi koiraa saavat pitää temmellyskenttänä vähän nurmikkoakin.

Tekemistä riittää tulevaisuudessa niin paljon kuin on intoa. Vaikka Färmien puutarha on vanhimmilta osiltaan vasta viisivuotias, on esimerkiksi polkuja jouduttu jo siirtämään, kun kasvit ovat vallanneet itselleen tilaa.

– Ei puutarha tule koskaan valmiiksi, sanoo Päivi Färm ja vaikuttaa vilpittömän tyytyväiseltä.

Tontin perällä odottaa metsikkö. Se on hiljakseen muuttumassa "lumotuksi metsäksi".

– Siellä on jo sinivuokkoja, valkovuokkoja ja keltavuokkoja. Luonnonkukat sinne saavat levitä, mutta lupiinit ja horsmat saavat kyytiä, selvittää Päivi Färm. Hän näkee jo lumotussa metsässään kaikenlaista, keijukaisia ja puumajoja.

– Työt on aloitettu, mutta se on pitkä projekti. Täällä eivät rajat tule äkkiä vastaan.

Orava vei pellavat

Färmien puutarhaa ei ole tehty isolla rahalla. Kasveja on siirretty muista puutarhoista ja puutarhan monissa rakennelmissa on hyödynnetty kierrätystavaraa.

Puutarhasta löytyy kaksikin saunaa, useita terasseja ja tulisijoja. Grillaamista varten on oma paikkansa, samoin lätynpaistolle. Penkkejä ja keinuja on sijoitettu polkujen varrelle pysähtymispaikoiksi.

– Kun vaan muistaisi itsekin välillä istahtaa, hymyilee Päivi Färm.

Keskellä puutarhaa on houkutteleva lasimaja. Se on tehty lähes kokonaan kierrätysmateriaalista.

– Vanhaa latoa siihen on purettu. Vain ruuvit on taidettu ostaa, kehaisee Raine Färm.

Lasimajan seinien raot oli tilkitty pellavalla, mutta puutarhassa asustava orava on vienyt pellavat parempaan käyttöön. Ei haittaa, sanovat Färmit.

– Nyt oravilla on lämmin pesä jossakin.

Portti auki yleisölle

Alkukesä on puutarhaharrastajilla aina kiireistä aikaa.

– Varsinkin kun rakennetaan uutta, silloin puutarhassa menee työpäivän jälkeen useitakin tunteja. Melkein toinen työvuoro tulee tehtyä täällä.

Päivi ja Raine Färmin alkukesään erityistä vipinää tuo se, että he osallistuvat nyt jo neljättä kertaa Avoimet puutarhat -päivään.

Eri puolilla maata useat sadat yksityispuutarhat avaavat porttinsa yleisölle sunnuntaina. Puutarhaliiton teemapäivä järjestetään jo kahdeksatta kertaa, ja se on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Viime kesänä yli 500 puutarhakohteessa oli vierailijoita yhteensä 70 000.

Färmit sanovat, että osallistumisesta Avoimet puutarhat -päivään on heille tullut jo perinne, josta on vaikea luopua.

– Tänä vuonna oltiin vähän kahden vaiheilla, mutta yleisön pyynnöstä ja lievästä painostuksesta päätettiin taas osallistua.

Färmit arvelevat, että ehkä kesä ei enää oikein tuntuisikaan kesältä ilman puutarhapäivää ja puutarhaihmisten tapaamista. Viime kesänä Färmien puutarhaan kävi muutaman tunnin aikana tutustumassa 500 ihmistä.

– Onhan se melkoinen rutistus laittaa puutarha esittelykuntoon, mutta toisaalta se on suureksi osaksi sitä samaa työtä, mitä muutenkin tehdään alkukesän aikana.

– Emmekä me moiti tätä työtä. Päinvastoin. Mitä muuta sitä lomalla tekisi, sanovat Färmit ja jatkavat viime kesänä tehdyn lummelammikon ympäristön viimeistelyä.

Pariskunnan haaveena oli saada lammikkoon oma sammakko ja lumme kukkimaan edes muutaman kukan verran.

Nyt parikymmentä lumpeenkukkaa on jo nupullaan ja lammikossa lymyää kivien suojassa pienen pieniä sammakonpoikasia.

Yhdysvaltalainen rap-artisti Travis Scott on perunut sunnuntain esiintymisensä Ruisrockissa, festivaali kertoo tiedotteessa. Festivaalin pääesiintyjiin kuuluvan Scottin tilalla esiintyy hiphop-trio Migos.

Ruisrockin mukaan peruminen johtuu logistisista syistä.

Scott on aiemmin perunut Suomen-esiintymisensä myös Blockfest-festivaaleilla viime vuonna sekä vuonna 2016.

– Käyttämättömästä sunnuntain päivälipusta on mahdollista saada rahansa takaisin, Ruisrock kertoo.

Venäjällä on haudattu maanantaina sattuneessa sukellusveneonnettomuudessa kuolleet 14 sotilasta. Hautajaiset pidettiin Pietarissa Serafimovskojen hautausmaalla, joka oli eristetty medialta.

Toimittajia ja kuvaajia ei päästetty hautajaisiin, sillä paikalla oli salaisissa tehtävissä toimivia sotilaita, joiden henkilöllisyys haluttiin salata. Eristys purettiin vasta hautajaisten jälkeen. Paikalla oli tuolloin vielä kuolleiden omaisia.

Sotilaat haudattiin sukellusvene Kurskin turmassa vuonna 2000 kuolleiden sotilaiden muistomerkin lähelle. 118 sotilasta kuoli Kurskin upottua Barentsinmereen.

Maanantain onnettomuus sattui Barentsinmerellä ydinkäyttöisessä sukellusveneessä. 14 laivaston upseeria kuoli tulipalon aiheuttamiin myrkyllisiin kaasuihin.

Venäjän viranomaiset ovat olleet onnettomuudesta hyvin vaitonaisia ja vedonneet valtionsalaisuuksiin.

Lisää aiheesta:

Venäjän puolustusministeri: Ydinsukellusveneen palo alkoi aluksen akkuosastolta

Venäjä vaitonainen sukellusveneturmasta – puolustusministerin mukaan osa miehistöstä onnistui pelastautumaan

14 kuoli sukellusveneonnettomuudessa Venäjällä – aluksessa oli ydinreaktori

Suomen kalastusmuseon akvaarioissa Asikkalan Päijännetalolla uiskentelee järvikaloja, pohjasoran keskeltä kurkistaa rapu, mutta yksi asukkaista on poissa.

Väiski-ankerias pääsi odotetulle merimatkalle kesän alussa ankeriasporukan mukana.

Ankeriaat lisääntyvät vain Sargassomerellä. Vaisto ajaa myös istutetun ankeriaan lähtemään kutumatkalle Pohjois-Atlantin syvyyksiin.

Syytä, miksi juuri sinne, ei tiedetä. Matkaa Vesijärvestä kutupaikoille on noin 6000 kilometriä.

Ankerias masentui ja paastosi

Kun kutuikään päässyt Väiski ei päässyt lisääntymismatkalle, se masentui silmin nähden ja lakkasi syömästä.

Kun masennuksen syy selvisi, lähtöä alettiin valmistella. Paaston alkamisesta h-hetkeen kesti vuoden verran.

Ankeriaat eivät pääse omin voimin voimaloiden ohi meren rantaan, vaan ne kuljetetaan merimatkan alkuun.

Lähtöajankohdaksi suunniteltiin alun perin syksyä, mutta kuivan kesän vuoksi vedet olivat matalalla, eikä ankeriaita saatu tarpeeksi kokoon joukkokuljetusta varten.

– Ankeriaalla on onneksi paksu rasvakerros, jonka turvin se pysyy paastoamaan käsittämättömiä aikoja, kertoo Väiskin hoitajana 15 vuoden ajan toiminut Merja Palokangas-Viitanen.

Vesijärven istukas vuosimallia 1978?

Väiski ennätti kasvaa kalastusmuseon 15 vuoden aikana liki metrin mittaiseksi ja parin kilon painoiseksi.

Väiski on nimestään huolimatta naaraspuolinen ankerias. Sukupuoli selvisi myöhemmin, mutta nimeä ei enää vaihdettu.

Väiskin arvioitu ikä on 40 vuotta ja sen arvellaan olevan Vesijärveen vuonna 1978 tuotuja istukkaita.

Päijännetalolle se päätyi kalamiesten matkassa.

En tänne tullessani ikimaailmassa osannut kuvitella, että minulla olisi joskus ankerias työkaverina ja vieläpä näin pitkään. Merja Palokangas-Viitanen

Merja Palokangas-Viitanen oli Väiskin ykköshoitaja 15 vuoden ajan, myös virka-ajan ulkopuolella.

– En olisi ikimaailmassa osannut kuvitella, että jonain päivänä työkaverina olisi ankerias ja näin pitkään. Kyllä Väiski minun ääneni selvästi tunnisti, kun sen nimeä huutelin aamuisin töihin tullessa.

Väiski ennätti myös järjestää ykköshoitajalleen monta yllätystä.

– Se oli akvaarion kunkku – tai tässä tapauksessa kuningatar – jota lelliteltiin, rapsuteltiin ja syötettiin silakoita omalla ruokintaraudalla.

Väiski oli kiinnostunut ihmisistä ja tuntui nauttivan huomiosta – toisin kuin edeltäjänsä, joka mieluiten kaivautui hiekan sisään ja pysytteli piilossa.

Hyvää matkaa porukassa

Merja Palokangas-Viitanen iloitsee siitä, että ansiokkaasti akvaariovirkaansa hoitanut ankerias on vihdoin päässyt meritaipaleelle.

– Mutta täytytyy myöntää, että kyllä siinä itku tuli lähtöhetkellä.

Väiski laitettiin matkaan isomman joukon mukana. Ankeriaat kuljetettiin hapettimella varustetussa sammiossa meren lähelle Ahvenkoskelle. Siellä ne päästettiin vapaiksi ja matkaan.

Tällä hetkellä Väiski on toivon mukaan jossakin merivirtojen kyydissä, matkalla kohti Sargassomerta. Matka kestää noin puolen vuoden ajan.

Muille samaan aikaan lähteneille ankeriaille laitettiin niskaan tunnistelappu, joiden perusteella on mahdollista saada tietoa niiden selviytymisestä ja siitä, kuinka pitkälle ne pääsevät. Väiskille lippua ei laitettu.

– Haluamme siten uskoa, että se pääsee perille ja ankeriaan tarinalla on onnellinen loppu. Väiski oli persoonallinen lemmikki, mutta myös erikoistapaus lajinsa vertauskuvana ja sanansaattajana sille, että harvinainen laji säilyy ja sitä voidaan auttaa edelleen.

Kuuntele Väiskin tarina Yle Areenasta.

Lue myös:

Kalastusmuseon akvaariossa asuvan Väiski-ankeriaan masennuksen syy selvisi: veri vetää Sargassomerelle kutemaan

Ankeriaan kutumatka pitenee vuosi vuodelta

Sukeltajat ja akvaarionomistajat sen jo tiesivät – kalat ovat luultua fiksumpia

Macron kertoo esittäneensä lauantaina puhelinkeskustelussa "syvän huolensa" Ruhanille kansainvälisen ydinsopimuksen heikentämisestä. Hän myös varoitti sen mahdollisista seurauksista.

Vuonna 2015 solmitussa ydinsopimuksessa Iran sitoutui siihen, ettei se varastoisi yli 300 kiloa rikastettua uraania. Sopimus on kuitenkin murentunut siitä asti, kun Yhdysvallat irtautui siitä viime vuonna ja asetti maalle talouspakotteita. Sopimuksessa ovat mukana Iranin lisäksi Ranska, Saksa, Britannia, Venäjä ja Kiina.

Kesäkuussa Iran ilmoitti ylittävänsä ydinsopimuksessa sallitun rajan rikastetulle uraanille.

Maa on myös vaatinut ydinsopimuksen eurooppalaisia kumppaneita pysymään omalta osaltaan sitoutuneena ydinsopimuksen velvoitteisiin. Muuten Iran jättää sopimuksen kokonaan.

Tilanne Lähi-idässä on kiristynyt viime viikkoina muun muassa Omaninlahdella tehtyjen tankkeri-iskujen jälkeen ja Iranin ammuttua alas amerikkalaisen lennokin, jonka se väitti tunkeutuneen ilmatilaansa.

Aiemmin tällä viikolla Panaman lipun alla seilaava tankkeri pysäytettiin, koska sen arveltiin olleen matkalla Syyriaan lastinaan raakaöljyä. Lastin epäiltiin olevan Euroopan unionin asettaman öljyn kauppasaarron vastaista.

Iran piti tankkerinsa pysäyttämistä laittomana.

Macron ilmoitti lauantaina haluavansa ydinsopimuksessa mukana olevat maat yhteydenpitoon heinäkuun 15. päivään mennessä, saadakseen osapuolet takaisin neuvottelupöytään. Macronin mukaan hän ja Ruhani ovat sopineet pyrkivänsä neuvotteluiden jatkamiseen.

Lue myös:

Tankkeri pysäytettiin Gibraltarilla – Iran kutsui Britannian suurlähettilään kuultavaksi

Trump perui iskut Iraniin vain kymmenen minuuttia ennen operaation aloittamista

Sonkajärvellä järjestettyjen eukonkannon MM-kilpailujen voittajaksi selvisi jälleen liettualainen pariskunta Vytautas Kirkliauskas ja Neringa Kirkliauskiene. Maailmanmestaruus tuli avioparille jo toistamiseen putkeen.

– Tunnelma täällä on fantastinen. Satoi tai paistoi ihmiset tulevat tänne taputtamaan ja huutamaan nimeäsi, viidettä kertaa Sonkajärvellä eukkoaan kantanut Vytautas Kirkliauskas kertoo.

Voiton salaisuus piili kovan harjoittelun lisäksi rakkaudessa.

– Rakastan vaimoani ja hänen vuokseen haluan voittaa. Nämä kaksi voittomitalia menevät lapsillemme. Ensi vuodesta emme vielä tiedä. Joko tavoittelemme kolmatta voittoa tai hankimme kolmannen lapsen. Päätämme siitä myöhemmin.

Toinen sija meni edellisvuoden tapaan kauniaislaiselle Taisto Miettiselle. Tänä vuonna hänen parinaan oli Katja Kovanen. Miettinen hävisi mestaruuden liettualaisille vain 0,1 sekunnilla – aivan kuten viime vuonnakin.

– Hän on ilmiömäinen urheilija. Luulin, että häviämme hänelle tänään. Mutta onneksi voitimme, Kirkliauskas toteaa.

– Urheilumiehelle tämä on pienoinen pettymys. Ensimmäisellä esteellä melkein kaaduin pehmeään alastuloon. Jalka hieman petti, ja siinä valui varmaankin sekunnin verran aikaa hukkaan, kuusinkertainen maailmanmestari ja 23. kertaa Sonkajärvelle kisaamaan saapunut Miettinen kertoo.

Kilpailut järjestettiin Sonkajärvellä nyt 24. kerran.

Elokuussa eukkoja kannetaan Kiinassa

Maailmalla eukonkanto kiinnostaa siinä määrin, että nytkin Suomeen saapui kisoja seuraamaan useita kansainvälisiä uutis- ja kuvatoimistoja. Osallistujia oli saapunut Sonkajärvelle 12 eri maasta.

Kisat laajenevat tänä vuonna Kiinaan, jossa järjestetään ensi kuussa ensimmäiset eukonkannon ennakkokilpailut. Ennakkokisoja on järjestetty aiemmin myös Yhdysvalloissa, Australiassa, Puolassa ja Englannissa. Ennakkokilpailujen voittajat pääsevät ensi vuonna kisamatkalle Sonkajärvelle Suomeen.

Äijänkärräyksen MM-kisat teki paluun Imatralle

Imatralla miteltiin tänään puolestaan äijänkärräyksen maailmanmestaruudesta. Kilpailuun osallistui yli kymmenen joukkuetta. Äijänkärräyksessä kisailtiin myös hauskimmasta asusta ja parhaasta asenteesta.

Viimeksi äijänkärräyksen MM-kisat käytiin Imatralla 10 vuotta sitten.

Siirtolaisia Välimereltä pelastanut alus on saapunut Italian Lampedusan saarelle viranomaisten kiellosta huolimatta. Kyseessä on jo toinen Italiaan tullut siirtolaisalus viikon aikana.

Poliisit olivat satamassa vastassa Italian lipun alla purjehtivaa Alex-alusta. Mediterranea-järjestön aluksella on yli 40 siirtolaista.

Malta oli tarjoutunut ottamaan aluksen vastaan, mutta Mediterranean mukaan matka sinne olisi ollut liian pitkä.

Kovaa siirtolaislinjaa ajava Italian sisäministeri Matteo Salvini on kieltänyt yksityisten pelastusaluksien pääsyn Italian satamiin.

Italian viranomaiset pidättivät edellisen ilman lupaa satamaan tulleen pelastusaluksen kapteenin Carola Racketen viikko sitten. Hänet päästettiin myöhemmin vapaaksi.

Lisää aiheesta:

Siirtolaisia pelastaneen aluksen kapteeni vapautettiin – Italian sisäministeri paheksui päätöstä

Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin poika Archie Harrison on kastettu Windsorin linnassa piilossa julkisuudelta. Linnan muurien ulkopuolelle oli kokoontunut paljon uteliasta kansaa ja median edustajia, mutta kastejuhlaa ei päässyt seuraamaan televisiosta.

Sussexin herttuapari kuitenkin julkaisi kuvia kastejuhlasta Instagramissa.

Jopa kuninkaallisen perheen nuorimman jäsenen kummien nimet on salattu suurelta yleisöltä. Sussexin herttuaparia on arvosteltu Britanniassa siitä, ettei kansa päässyt näkemään kastejuhlaa. Arvostelijat ovat muun muassa muistuttaneet herttuaparin saamista verorahoista.

Vaikka kastejuhlaa vietettiin perheen ja ystävien parissa, suoritti kasteen Englannin anglikaanisen kirkon päämies, Canterburyn arkkipiispa Justin Welby.

Kuningatar Elisabet ei osallistunut kastejuhlaan.

Kahden kuukauden ikäinen Archie sonnustautui kastejuhlassa samaan kastemekkoon, jota ovat käyttäneet myös prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen lapset prinssi George, prinsessa Charlotte ja prinssi Louis.

Lisää aiheesta:

Britannian kuningashuoneen nuorin kastetaan lauantaina – viisi syytä, miksi Archie-vauva on merkittävä pieni mies

Se on Archie! Prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin vauva nimettiin

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on valinnut uusia maailmanperintökohteita. Listalta löytyy viisi uutta kulttuuri- ja luontokohdetta. Yksi näistä on muinaisessa Mesopotamiassa, nykyisessä Irakissa sijaitseva Babylon. Tuhansia vuosia vanha kaupunki on nykyään osin raunioina. Aikoinaan kaupunkia ja sen riippuvia puutarhoja pidettiin yhtenä antiikin seitsemästä ihmeestä.

Diktaattori Saddam Husseinin aikaiset rakennushankkeet vaurioittivat Babylonia, ja sittemmin alue kärsi myös Yhdysvaltain ja Puolan miehitysjoukkojen sinne perustamasta tukikohdasta.

Eteläisellä Intian valtamerellä sijaitsevat Ranskan eteläiset ja subantarktiset saaret, kuten Crozetsaaret ja Kerguelen-saaret huomioitiin rikkaan merieläimistön takia. Unescon mukaan tämä lähes seitsemän miljoonaa neliökilometriä kattava alue pitää sisällään noin 60 saarta, jotka ovat koti muun muassa valtaosalle maailman kuningaspingviineistä.

Vatnajökullin kansallispuisto Islannissa huomioitiin erityisesti omalaatuisen, vulkaanisen luonnon takia. Unescon mukaan Islannin suurin jäätikkö Vatnajökull ja siinä sijaitsevat tulivuoret ovat yhdessä muodostaneet maiseman, jollaista ei löydy muualta.

Brasiliassa Atlantin valtameren ja Serra da Bocainan vuorijonon väliin sijoittuva Paraty on yksi parhaiten säilyneistä rannikkokaupungeista. Sen kupeesta löytyy myös hyvin suojeltuja metsäalueita.

Unescon mukaan alueelta löytyy historiallisen kaupungin ohella myös lukuisia uhanalaiseksi luokiteltuja eläinlajeja kuten jaguaareja ja sekä harvinaisia hämähäkkiapinoita.

Näiden lisäksi myös Länsi-Afrikassa sijaitsevan Burkinan Fason muinaisia metallien valmistus- ja jalostuspaikkoja eri provinsseissa. Niihin lukeutuu muun muassa 15 sulatusuunia ja muita rakennelmia, kaivantoja sekä asumuspaikkojen jäänteitä.

Tunnettuja suomalaisia maailmanperintökohteita ovat muun muassa Suomenlinna ja Vanha Rauma.

Unescon maailmanperintökokous on tänä vuonna koolla Azerbaidžanissa Bakussa. Kokous jatkuu ensi viikolle.

Pohjois-Makedoniassa sijaitseva Ohridjärvi ja sen ympäristö ovat olleet maailmanperintökohteiden listalla jo vuodesta 1979. Nyt Unescon maailmanperintökokous lisäsi kohteeseen Albaniassa Linin niemimaalta Pohjois-Makedonian rajalle kulkevan rantaviivan.

Suomi yrittää saada EU-puheenjohtajakaudellaan kytkettyä yhteen unionin periaatteiden noudattamisen ja rahanjaon.

Riippumattomat tuomioistuimet, vapaa media ja opposition mahdollisuus toimia ovat Euroopan yhteiskuntien ydintä. Nämä periaatteet ovat kuitenkin uhattuina tai kyseenalaistettuina monessa itäisen Keski-Euroopan unionimaassa.

EU-komissio on esittänyt, että budjettivarojen jako olisi ehdollinen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle. Parlamentti on jo hyväksynyt oman kantansa, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta tulisi rangaistavaa.

Suomi yrittää puheenjohtajakaudellaan leipoa yhteen EU:n monivuotisen budjettikehyksen ja oikeusvaltion.

– Monivuotiseen rahoituskehykseen tullaan rakentamaan mekanismi, jotta maa joka jatkossa rikkoisi perusarvoja, ei voisi yhdellä kädellä rikkoa ja toisella ammentaa ammentaa EU-varoja, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Hankalaksi yrityksen tekee se, että rahoituskehys on hyväksyttävä yksimielisesti. Todennäköisesti ainakin Puola, Romania ja Unkari ovat tätä vastaan – ne vastustivat oikeusvaltioasetusta myös parlamentissa.

Ehdollisuus ei mene heittämällä läpi

Suomi luottaa siihen, että poliittisesta kokonaisuudesta saadaan rakennettua sellainen, ettei maille jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä kehys, johon ehdollisuus on sisällytetty.

– Nettomaksajamaat on selkeästi ilmaisseet, että heille on aivan keskeistä saada tämä oikeusvaltiomekanismi rakennettua rahoituskehykseen ja saajat sen tietävät. Kokonaisuus tulee olemaan tasapuolinen, jotta jokainen voi olla tyytyväinen.

Brexitin takia nettomaksajat – kuten Suomi – joutuvat todennäköisesti panemaan EU-budjettiin nykyistä enemmän rahaa. Ylen tietojen mukaan Suomi kaavailee esimerkiksi, että nettomaksajat virittävät oikeusvaltioehdon ja omat maksunsa kiinni toisiinsa. Jos ei tule ehtoa, ei tule lisärahaa, jolloin paljon EU-tukia nauttivat maat menettäisivät. Itäisen Keski-Euroopan maat saavat suhteellisesti paljon varoja EU-budjetista.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on unionin kohtalon kysymys, parlamentissa lain pääneuvottelijana toiminut kokoomusmeppi Petri Sarvamaa (EPP) toteaa.

– Koko Euroopan unioni on rakennettu näille periaatteille. Jos näistä livetään, koko unionin perusta on vaarassa, Sarvamaa sanoo.

Parlamentissa asetus on jäänyt odottamaan sitä, että jäsenmaat saavat oman kantansa sovittua ja pääsevät neuvottelemaan lain lopullisesta muodosta parlamentin kanssa.

– Meillä parlamentin puolella tälle on selvä enemmistö. Puola, Romania ja Unkari vastustavat varmaan edelleen tiukasti. Uskon ja toivon, että Suomi tuo tämän neuvottelupöytään. Jos se ei pysty, niin viimeistään vuoden päästä Saksa sitten, Sarvamaa arvelee.

Suomi tarttuu sekä Puolan että Unkarin ongelmaan

Unioni on aloittanut Puolan ja Unkarin kanssa menettelyn, jolla se taivuttaa maita noudattamaan sääntöjä ja korjaamaan toimintaansa viime kädessä rangaistuksen uhalla. Suomi aikoo tarttua saman tien molempien maiden tilanteeseen.

Tuore eurooppaministeri Tytti Tuppurainen nostaa molempien maiden tilanteen esiin neuvostojen kokouksissa, joita Suomi puheenjohtamaana vetää.

Puola on muuttanut tuomareiden eläkeikää niin, että hallitus on saanut nimitetty tuomioistuimiin haluamiaan henkilöitä. Juhannuksena EU-tuomioistuin ratkaisi, että Puola on rikkonut unionin sääntöjä.

– Kysymys on oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, sen kyvystä ja uskottavuudesta. EU-tuomioistuimen ratkaisu osoittaa, että nämä kysymykset eivät ole pelkästään kansallisen päätöksenteon piirissä, vaan ne koskettavat myös unionin yhteistä lainsäädäntöä ja perussopimuksia, Tuppurainen sanoo.

Suomi ottaa Puolan asian esiin heinäkuun puolivälissä, ensimmäisessä mahdollisessa kokouksessa.

Unkarin kanssa EU on tähän asti viivytellyt. Euroopan unionin parlamentti vaati viime syksynä, että unioni puuttuu siihen, mitä Unkarissa tapahtuu. Edelliset puheenjohtajat eivät ottaneet asiaa esiin. Suomi aikoo kutsua Unkarin kuultavaksi oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta syyskuussa.

– Unkarin kohdalla on monia huolenaiheita. Muun muassa lehdistön ja sananvapauden tilaa, kansalaisyhteiskunnan tilaa, opposition toimintamahdollisuuksia, tiedeyhteisön toimintamahdollisuuksia.

Tuppurainen tapaa unkarilaisen kollegansa alkavalla viikolla Helsingissä ja aikoo keskustella myös oikeusvaltion tilanteesta.

Näyttelijä, juontaja ja Yle Areenassa tubettava Thelma Siberg, 27, käy avopuolisonsa kanssa kerran viikossa ruokakaupassa. Silloin pari maksaa laskun puoliksi.

Muuten kaupassakäynti hoidetaan vuorotellen. Thelma arvioi maksavansa ruokaostoksista hieman suuremman osan kuin puolisonsa.

Vuokran, sähkön, vakuutuksen ja välttämättömät hankinnat, kuten pesukoneen, pari maksaa puoliksi. Helsinkiläispari on asunut pari vuotta yhdessä.

– Mutta jos haluan ostaa kotiin vaikka sisustusjuttuja omaksi ilokseni, niin kyllä minä ne itse maksan.

Thelma ei koe olevansa poikaystävänsä elättäjä, vaikka tienaakin työssäkäyvänä enemmän kuin Aalto-yliopistossa opiskeleva poikaystävänsä.

– Aika tasan kulut menevät, mutta ihan tietoisesti haluan maksaa enemmän.

Vaatteet ja puhelinlaskut kummatkin maksavat itse. Siitä, miten yhteiset kulut jaetaan, ei ole hänen mukaansa erityisesti sovittu.

– Se on mennyt luonnostaan näin. Ei minulla ole yhtään sellainen fiilis, että hän olisi minulle mitään velkaa.

Useimmat parit ovat samassa tilanteessa: toinen tienaa enemmän.

Jokaisella pitää olla omaa rahaa

Jos yhteiset kulut jaetaan tasan puoliksi, pienempituloisen kaikki rahat saattavat mennä niiden hoitamiseen.

Se ei ole hyvä ratkaisu, sanoo kulutustutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Anu Raijas.

– Jokaisella pitäisi olla edes jonkin verran rahaa, jonka käytöstä ei ole kenellekään tilivelvollinen.

Se on itsemääräämisoikeuden ja hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeää, Raijas sanoo.

Tapoja jakaa kuluja on useita. Tärkeintä on, että parisuhteen molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä, Raijas sanoo.

Syötä tulot ja menot laskuriin ja katso, miten yhteiset kulut voi jakaa

Yhteisiä kuluja ovat asumismenojen, kuten vuokran tai vastikkeen ja asuntolainan lisäksi useimmiten sähkö, vesi, vakuutukset, ruoka ja hygieniatarvikkeet sekä yhteisessä käytössä olevat kodinkoneet, kalusteet ja muut kodin tavarat sekä mahdollisen auton kulut.

Lapsiperheessä yhteisiä menoja ovat lisäksi lasten vaatteet, harrastusmaksut ja puhelinlaskut.

Yhteisten kulujen jälkeen jäävillä rahoilla moni maksaa esimerkiksi vaatteita, harrastuksia, kampaajakäyntejä ja puhelimen kuluja.

Kohtuulliset lapsiperheen asumismenot olivat viime vuonna Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan noin 850 euroa ja muut arkimenot noin 1 400 euroa kuukaudessa.

Yksin asuvan alle 45-vuotiaan kohtuulliset asumismenot olivat 570 euroa ja muut menot noin 580 euroa kuukaudessa. Luvut ovat koko maan keskiarvoja. Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat muuta maata kalliimmat.

Yhteinen tili edellyttää luottamusta

Sipoolaisella Roosa Kelarannalla, 21, ja hänen avopuolisollaan on lähes eurolleen samat tulot.

Molemmat työskentelevät siivoojina. Heillä on yhteinen tili, jonne molemmat siirtävät palkastaan saman verran rahaa.

Yhteistililtä maksetaan lähes kaikki elämisen kulut: asuminen, ruoka, auto, koiran kulut ja vaatteet.

– En muista, milloin olisin omaa korttia käyttänyt, Roosa naurahtaa.

Riitoja rahasta ei hänen mukaansa ole tullut. Pari puhuu kaikesta rahaan liittyvästä suoraan.

– Molemmat luottavat siihen, että toinen käyttää rahaa järkevästi.

Roosa ja hänen poikaystävänsä saattavat päättää, että tässä kuussa molemmat laittavat 500 euroa säästöön, ja lopuilla rahoilla yritetään pärjätä.

– Jos huomataan, että palkkaan on vielä viisi päivää ja yhteistilillä on enää vähän rahaa, niin silloin ei tankata auton tankkia täyteen, koska pitää saada vielä ruokaakin.

Omalle tilille jäävä summa menee molemmilla melkein kokonaan säästöön. Neljä vuotta yhdessä olleen parin säästötavoitteetkin ovat yhteisiä: matkustelu kerran-pari vuodessa, opiskelu ja oma asunto.

– Olemme puhuneet, että jos toinen menee opiskelemaan ja toinen jää töihin, niin toinen auttaa taloudellisesti. Yritämme silti pitää kulut alhaisina niin, että opintotuella ja osa-aikatöillä pärjäisi.

Kysy, paljonko puoliso saa palkkaa

Tyypillistä on, etteivät pariskunnat sovi kulujen jakamisesta kovin tarkasti. Moni ajattelee, että rahasta puhuminen on ikävää tai materialistista.

Puolison palkkaa pitäisi kuitenkin uskaltaa kysyä suoraan.

– Se on tarpeen tietää siinä vaiheessa, kun perustetaan yhteinen talous, dosentti Anu Raijas sanoo.

Puhumattomuus onkin hänen mukaansa suomalaisten parien taloudenhoidon suurin ongelma.

– Ajaudutaan vain hoitamaan asiat jollain tietyllä tavalla. Jos taloudellinen tilanne muuttuu, ei tehdä mitään päivitystä, vaikka toisen tulot putoaisivat rankasti.

Epäselvät raha-asiat aiheuttavat ristiriitoja ja tyytymättömyyttä. Se, että kaikki sujuisi suhteessa itsestään hyvin, on Raijaksen mukaan kuvitelmaa.

– Ei pidä arkailla tai häpeillä sitä, että ottaa rahan puheeksi. Pitkällä aikavälillä se hyödyttää molempia ja parisuhdetta, hän rohkaisee.

Sekä tuloista että menoista pitää puhua todella selkeästi ja pohdittava, mitkä kulut ovat yhteisiä ja miten ne jaetaan.

Luonteva hetki puhua rahasta on ennen yhteenmuuttoa, mutta pidempäänkin yhdessä olleet joutuvat pohtimaan talouttaan uudestaan aika ajoin, Raijas sanoo.

Uusi työpaikka, työttömyys, opiskelu, vanhempainvapaa ja muutto ovat tilanteita, joissa kannattaa laskea uudelleen sekä yhteiset kulut että tulot ja miettiä, miten ne jaetaan.

"Aluksi tuntui oudolta, että mies maksoi kuluista suuremman osan"

Tamperelainen Henna Räsänen, 26, on asunut avopuolisonsa kanssa yhdessä kahden vuoden ajan. Aluksi hän oli työtön, nyt opiskelija.

Kesän Henna työskentelee yliopistolla tutkimusavustajana. Kesätöissäkin hänen tulonsa ovat pienemmät kuin kokopäivätyössä olevalla puolisolla.

Rahasta puhuminen ei ole Hennan mukaan koskaan ollut ongelma. Suhteen alussa hän halusi, että kaikki maksettiin puoliksi.

– Koin tärkeäksi, että minulla on tiedossa kaikki tulot ja menot.

Ensimmäisen kesän ajan he täyttivät excel-taulukkoa, joka laski, miten ja mihin rahaa kuluu. Kirjanpito auttoi Hennaa luottamaan puolisonsa rahankäyttöön.

Hennan aloitettua opinnot Tampereen yliopistossa hänen tulonsa putosivat jyrkästi. Aluksi hän rahoitti opiskeluaan säästöillä.

Noin vuosi opintojen aloittamisen jälkeen Henna ehdotti, että yhteisten kulujen maksaminen jaettaisiin uudestaan niin, että työssäkäyvä puoliso maksaisi niistä enemmän.

– Hän suostui siihen ilomielin. Koen, että se on ihan reilua, vaikka aluksi se tuntuikin erikoiselta.

Nyt Henna maksaa kolmanneksen vuokrasta ja lähes puolet ruuasta sekä kotivakuutuksen. Auton kulut hoitaa mies. Asunnon hankintaa varten he säästävät ASP-tilille yhtä suuret summat.

Ylimääräisistä yhteisistä menoista, kuten ravintolassa syömisestä, puoliso maksaa enemmän kuin Henna.

Omista rahoistaan hän maksaa vaatteet, puhelinkulut ja harrastukset. Isompien hankintojen maksamisesta päätetään tilanteen mukaan. Joskus avopuoliso osallistuu myös Hennan menoihin.

– Nyt tarvitsen esimerkiksi uuden pyörän, ja maksamme sen puoliksi. Olemme ajatelleet, että se on sijoitus yhteiseen harrastukseemme.

"Suurituloisempi ei voi ajatella, että palkka on vain hänen"

Tavallisinta on jakaa kaikki yhteiset kulut puoliksi. Vaikka 50/50-jakoon on helppo ajautua ilman tietoista päätöstä, tämäkin jakotapa pitää olla molempien hyväksymä, varsinkin jos tulot ovat hyvin erilaiset, dosentti Anu Raijas sanoo.

Joskus yhteisten menojen määrittely on vaikeaa.

– Yhteisiä ovat ne asiat, jotka tuovat hyötyä ja hyvinvointia molemmille puolisoille samalla tavalla, Raijas ehdottaa.

Jos toisella on esimerkiksi kallis erityisruokavalio, ruokakulut voi olla järkevää pitää erillään, hän vinkkaa.

Erityisesti lapsiperheissä voi käydä helposti niin, ettei vähemmän tienaavalle jää ollenkaan omaa rahaa, vaikka kulut jaettaisiinkin suhteessa tuloihin.

Silloin parempituloinen ei voi ajatella, että hänen ansaitsemansa rahat ovat vain hänen, Raijas sanoo.

– Suurempituloisen on hyväksyttävä, että hän ottaa silloin enemmän vastuuta perheen taloudesta.

Usein äiti ostaa lapsille vaatteita ja ruokaa, ja perheen isä huolehtii esimerkiksi eletroniikan hankinnasta.

– TV voi olla kalliimpi, mutta edullisempia lastenvaatteita ostetaan useammin, jolloin niistä voikin tulla suurempi menoerä.

Uusperheissä puolestaan on tavallista, että vanhemmat maksavat omien lastensa menot itse.

"Kun tulot olivat pienemmät, molemmille jätettiin 100 euroa omaa rahaa"

Vöyrillä asuva Susanna Kotanen, 26, on juuri palannut äitiyslomalta lähihoitajan työhönsä palvelutaloon. Töiden ja kolmen pienen lapsen vanhemmuuden ohessa hän opiskelee tradenomiksi.

Susannan puoliso on parhaillaan hoitovapaalla osa-aikaisesta työstään. Yhteiseen viiteen vuoteen on mahtunut useita vanhempainvapaita, opintoja ja työttömyyttäkin.

Perheen raha-asiat hoidetaan juttelemalla avoimesti ja suunnittelemalla tarkasti, Susanna kertoo.

He asuvat Susannan omistamassa talossa, jonka lainapääoman lyhennykset Susanna maksaa.

Molemmat laittavat tuloistaan 60 prosenttia yhteiselle tilille, josta maksetaan asuntolainan korot, ruoka, sähkö, vesi, jätemaksut, autojen kulut ja lasten menot.

Erikseen pari on budjetoinut rahaa "hupitilille", josta maksetaan uimahalli- ja elokuvakäynnit sekä herkut.

– Omilla rahoilla maksetaan sellaiset menot, jotka eivät mitenkään liity perheeseen, kuten kampaamokäynnit ja kavereiden kanssa syömässä käynti tai auton laitto.

Yhteiset menot on mitoitettu niin, että molempien tuloista 60 prosenttia riittää, Susanna kertoo.

– Silloin kun meillä oli pienemmät tulot, jätimme molemmille saman verran omaa rahaa, 100 euroa kuussa.

Vaikka talous on ollut välillä tiukemmalla, kaikesta on selvitty ennakoimalla ja puhumalla avoimesti.

– Ennen riitti, että tulot kattoivat menot, mutta nyt olen alkanut säästää puskuria.

Matkahaaveet paljastavat tuloerot

Toisin kuin tämän jutun haastateltavat, suomalaiset pariskunnat eivät keskimäärin ole miettineet raha-asioitaan kovin tarkasti.

Vaikka puolisot saisivat tasattua tuloerojaan jakamalla yhteiset kulut reilusti, rahan käyttö vapaa-ajalla voi korostaa tuloeroja.

Enemmän tienaava puoliso voi esimerkiksi haluta lähteä yhdessä matkalle, johon toisella ei ole varaa.

Tässäkin puhuminen auttaa, dosentti Anu Raijas sanoo.

– Voi miettiä, olisiko jotain yhteistä halvempaa tekemistä, tai voisiko enemmän tienaava maksaa osan puolisonsa matkasta.

Tärkeintä on, että sovitaan jotakin, eikä jätetä asiaa roikkumaan. Dosentti Anu Raijas

Vähemmän tienaavan ei tarvitse tuntea huonommuutta, vaan hänen kannattaa puhua suoraan, hän rohkaisee.

Moni miettii, miten asumismenot kannattaa jakaa, jos asunto on vain pariskunnan toisen osapuolen nimissä.

Se onkin hankala kysymys, dosentti Anu Raijas vastaa.

– Jos asunnosta on lainaa, jota omistaja lyhentää, asuntoon muuttava puoliso voisi maksaa asunnon vastikkeen, Raijas ehdottaa.

– Mutta jos tapahtuu jotain, silloin asuntoa omistamaton on puilla paljailla: hänellä ei ole oikeutta jäädä asuntoon, vaikka hän on tavallaan maksanut vuokraa. Eikä hän saa korvausta, vaikka olisi remontoinut asuntoa, Raijas pohtii.

Tärkeintä on, että sovitaan jotakin, eikä jätetä asiaa roikkumaan.

Lue lisää:

”Mies kulki Bossin puvussa, minä ja lapset kirpparivaatteissa”– tunnista taloudellisen väkivallan merkit

Tutkimus: Tämän verran maksaa eläminen Suomessa – vertaa taulukoissa omia kulujasi

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

19-vuotias Jenni Torkki muutti toukokuussa ensimmäiseen omaan kotiin – Jos pohdit itse muuttoa, lue tästä 5 käytännön vinkkiä, miten päästä alkuun

Halvimmat kaksiot 500 euroa, kalleimmat maksavat tuplasti – Ylen vuokrakone kertoo, kuinka paljon vuokra on himoitsemallasi asuinalueella

Floridalaisessa ostoskeskuksessa on sattunut tuhoisa kaasuräjähdys. Räjähdys on aiheuttanut suurta tuhoa Etelä-Floridan Plantationin kaupungissa sijaitsevassa rakennuksessa.

Useat ihmiset ovat loukkaantuneet, kertoo kaupungin palolaitos Twitterissä.

Paikallisen televisiokanavan WPLG:n mukaan loukkaantuneita on ainakin 20.

Miami Herald -lehden mukaan räjähdys oli niin voimakas, että se tärisytti rakennuksia myös lähialueella.

Sosiaalisessa mediassa on julkaistu videoita ihmisten evakuoinnista kaasuräjähdyksen jälkeen.

Suomalaistutkijan mukaan Kaliforniassa viime päivinä sattuneiden maanjäristysten jälkeen uuden, vielä suuremman järistyksen syntymistä ei voida sulkea pois.

Yhdysvalloissa Kalifornian eteläisessä osassa sattui perjantaina iltakahdeksalta paikallista aikaa voimakkain maanjäristys kahteen vuosikymmeneen. Järistys oli magnitudiltaan 7,1, ja edellinen, torstaina samalla alueella sattunut järistys magnitudiltaan 6,4.

– Viimeisimmän järistyksen keskipiste oli erämaassa, mutta molemmat maanjäristykset ovat tuntuneet Las Vegasissa ja Los Angelesissa, arvioi yliopistotutkija Päivi Mäntyniemi Seismologian insitituutista Helsingin yliopistosta.

Mäntyniemi sanoo, että uuden suuremman maanjäristyksen syntymistä ei voida sulkea pois. Hän mainitsee vuoden 1906, jolloin magnitudiltaan lähes 8 suuruinen järistys ravisteli San Franciscon kaupunkia. Järistyksen seurauksena menehtyi yli 3 000 henkeä.

– Tämän jälkeen on ennakoitu, että uusi suuri järistys tapahtuisi ennen 2000-luvun puoliväliä. Nyt on herännyt kysymyksiä siitä, kasvattaako tämä kahden maanjäristyksen sarja todennäköisyyttä uusille.

Mistä on kyse: Maa järisi jälleen Kaliforniassa ja uusia jälkijäristyksiä voi olla luvassa – kyseessä voimakkain järistys alueella vuosikymmeniin

Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskus USGS:n mukaan on olemassa viiden prosentin mahdollisuus, että viimeisintä järistystä seuraa vielä voimakkaampi järistys.

Uusimman järistyksen ei ole raportoitu aiheuttaneen vakavia henkilövahinkoja. Viime päivinä Kaliforniassa tapahtuneet maanjäristykset ovat olleet alueen suurimmat viimeiseen 20 vuoteen.

Mäntyniemi kertoo, että suuren järistyksen todennäköisyydestä voidaan esittää nyt vain arvioita.

– Tietysti tällaisesta kahden järistyksen sarjasta voidaan ajatella, että maaperään kertynyt jännitys pääsee purkautumaan tasaisemmin kuin kertarysäyksenä suuressa järistyksessä, hän arvioi.

Kansallispukuja kaikkialla!

Pitkin viikkoa Tallinnan kaduilla on näkynyt miehiä mustissa lierihatuissa ja naisia raidallisissa hameissa.

Tänään kansallispukuisten ihmisten määrä katukuvassa näytti tuhatkertaistuvan, kun Tallinnan laulujuhlat alkoivat.

Tanssijuhlia vietettiin jo torstaina ja perjantaina.

Yli 47 000 -henkinen kuorojen ja kansantanssijoiden kulkue käveli tänään päivällä kaupungin halki Tallinnan laulukentälle. Kulkueessa oli mukana laulajia ja tanssijoita kaikkialta Virosta ja myös ulkomailta.

Kulkueen mukana kulki laulujuhlien tuli, joka on kiertänyt kuukauden ajan ympäri Viroa.

Perillä laulukentällä tuli sytytettiin laululavan torniin ja Viron presidentti Kersti Kaljulaid piti puheen. Sitten juhlien avajaiskonsertti alkoi.

"En jättäisi juhlia väliin mistään hinnasta"

Kymmeniä tuhansia ihmisiä oli tullut Talinnan keskustaan katsomaan kulkuetta.

Marika ja Aivar Noormets olivat matkustaneet Tallinnaan kahdeksan lapsenlapsensa kanssa Järvamaan maakunnasta saakka.

Koko joukko oli pukeutunut Järvamaan kansallispukuihin.

– Ompelimme itse nämä puvut. Ompelutalkoot kestivät viime yöhön saakka, Marika Noormets kertoo.

Laulujuhlat yhdistävät hänen mielestään virolaisia enemmän kuin mikään muu yksittäinen tapahtuma.

– Virolaiset viihtyvät yleensä omissa oloissaan, mutta laulujuhlilla juhlimme kaikki yhdessä, hän sanoo.

Myös Suomessa asuva Eveli Tuomi kertoi osallistuvansa Tallinnan laulujuhlille joka kerta.

– Esiinnyin juhlilla aikoinaan lapsena. Vaikken ole enää vuosiin ollut esiintymässä, en jättäisi juhlia väliin mistään hinnasta. Järjestin kesälomani niin, että pääsin tänne yleisöksi, Tuomi sanoo.

"Juhlat ovat virolaisen kulttuurin ydin"

Sekä laulu- että tanssijuhlilla on tänä vuonna juhlavuosi: laulujuhlat täyttää 150 vuotta ja 85-vuotiaat tanssijuhlat järjestetään nyt 20. kertaa.

Kulkuetta moottoripyöränsä selästä katsova Evi Katetskaja sanoo juhlien olevan tärkeä osa virolaista identiteettiä. Pieni kansa ei ole voinut voittaa ketään tankeilla ja aseilla, mutta laulun voimalla on noustu vastustamaan miehitystä ja tavoittelemaan itsenäisyyttä.

– Neuvostoaikana laulujuhlat aiheuttivat virolaisissa ristiriitaisia tunteita. Juhlat olivat osa virolaisten omaa kulttuuria, mutta isänmaallisten laulujen sijaan siellä piti laulaa neuvostolauluja, hän kertoo.

Laulujuhlien yhteydessä keskustellaan vuodesta toiseen samasta kysymyksestä: pitäisikö juhlien ohjelmistoon ottaa myös venäjänkielisiä lauluja? Lähes kolmasosa virolaisista puhuu äidinkielenään venäjää, mutta toistaiseksi laulujuhlien ohjelmisto on täysin vironkielinen.

Juhlakulkuetta seuraava Miia Vahtra voisi kuvitella, että yksi tai kaksi venäjänkielistä laulua sopisi ohjelmistoon, mutta ei sen enempää.

– Juhlat ovat virolaisen kulttuurin ydin. Juhlimme siellä nimenomaan omaa kieltämme. Venäjänkieliset ovat tervetulleita mukaan laulamaan, hän sanoo.

"Sunnuntaina itketään yhdessä yleisön kanssa"

Tanssi- ja laulujuhlat ovat Viron ylivoimaisesti suurin yleisötapahtuma. Tanssijuhlien näytökset Kalevin stadionilla myytiin loppuun jo alkuvuodesta. Laulujuhlien lauantain ja sunnuntain konsertteihin on myyty yhteensä jo lähes 70 000 lippua.

Juhlat televisioidaan ja lähetys on yksi Viron yleisradion vuoden katsotuimmista.

Tänä vuonna juhlia voi seurata myös suurilta valkokankailta, joita on pystytetty eri puolille Viroa.

Laulujuhlat huipentuu sunnuntai-illan päätöskonserttiin, jossa perinteisesti monikymmentuhatpäinen yleisö laulaa kuorojen mukana.

– Lauantain konsertissa esitämme vaativampaa ohjelmistoa, sunnuntain konsertti on enemmän yhteislaulua ja itkemistä yhdessä yleisön kanssa, tarttolaisessa Kolm Lindu -kamarikuorossa laulava Kairi Kaldoja sanoo.

Hänestä juhlissa on parasta yhteisöllisyys.

– Tänä viikonloppuna koko Viro laulaa.

Kymmenet tuhannet ihmiset useissa Euroopan maissa ovat marssineet tänään lauantaina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pride-marsseilla.

Suurimmat ihmismäärät keräsivät Lontoossa ja Madridissa järjestetyt marssit. Lontoossa kaduilla oli arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä ja Madridissa suunnilleen yhtä paljon. Varsinaisia pride-marssijoita oli Lontoossa BBC:n mukaan yli 30 000.

Suuria pride-marsseja järjestettiin lauantaina myös ainakin Sveitsin Genevessä, Portugalin Portossa ja Unkarin Budapestissa.

Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta pride-marssit synnyttäneestä Stonewallin mellakasta.

Tikkakoskella sijaitseva Jyväskylän varuskunta on Kasper Kontolle mieluinen palveluspaikka. Ilmasotakoulussa aloittaa hänen lisäkseen noin 350–400 uutta alokasta.

– Asun Jyväskylässä ja Ilmasotakoulun kautta voin päästä lähemmäs ilmailua, josta olen kiinnostunut.

Ilmailu on kiinnostanut Konttoa lapsesta asti. Kiinnostus heräsi, kun Konton perhe teki lomillaan matkoja lentokoneella.

– Haluaisin itsekin lentää joskus matkustajakonetta. Armeijan jälkeen aionkin hakea opiskelemaan liikennelentäjäksi Porin ilmailuopistoon.

Kontolla on jo kokemusta ilmailualan opinnoista. Hän opiskeli Jyväskylän lyseon lukion ilmailulinjalla. Ilmailuun liittyviä opintoja käytiin usein varsinaisten lukiotuntien jälkeen, joten koulupäivät venyivät monesti kahdeksaan asti illalla. Kontto muutti opintojen alkaessa asumaan omilleen Jyväskylään.

– Olihan se vähän rankkaa ajoittain, kun piti jaksaa aina siivota, tiskata ja tehdä ruokaa itse. Aika nopeasti sen oppi ja aikuistui siinä samalla.

Palveluksen fyysisyys mietityttää

Kasper Kontolle oli alusta asti selvää, että hän haluaa suorittaa asepalveluksen. Konton suunnitelmissa on olla armeijassa vuoden verran. Hän odottaa armeija-aikaa innolla.

– Isä ja kaverit ovat kertoneet armeija-ajoistaan. Kyllä siellä on suhteellisen rankkaa ja joutuu koetukselle, mutta hauskaa siellä tulee olemaan, sen olen ainakin kuullut.

Kontto ei ole valmistautunut armeijaan sen erikoisemmin kuin pitämällä yllä peruskuntoa. Hän ei ole ehtinyt juurikaan miettiä, mitä pakkaa armeijaan mukaan.

– Eniten armeijaan lähtemisessä mietityttää palveluksen haastavuus niin fyysisesti kuin henkisesti, koska monesti kuulee huhuja armeijan haastavuudesta. Onhan se ihan erilaista kuin normaali arki, joten pohdin, miten nopeasti tiukkaan tahtiin ja kuriin tottuu.

Kaartin jääkärirykmentin tiedottaja Maarit Ahon mukaan armeijaan ei varsinaisesti tarvitse ottaa mukaan mitään varusteita.

– Palvelukseen tulevat varusmiehet varustetaan kokonaisuudessaan joukko-osastoissa. Omia ylimääräisiä vaatteita ei suositella otettavaksi, koska niiden säilyttäminen tuvissa on hankalaa eikä niitä voi palveluksessa pitää.

Joistakin tavaroista voi olla hyötyä, mutta ilmakin pärjää.

– Naisilla hiusten täytyy pysyä siististi kiinni, joten siltä osin pinnit saattavat joillekin olla niin sanotusti pakollisia.

Palvelukseen tulevilla on harvoin mukanaan sellaista, jota jouduttaisiin takavarikoimaan.

– Kieltolistalla ovat aseet, alkoholi ja muut päihteet. Mikäli aseita tai huumausaineita havaittaisiin turvatarkastuksen yhteydessä, asian tutkisi poliisi.

Vapaa-ajalla frisbeegolfia

Vapaa-ajallaan Kasper Kontto tykkää liikkua. Hän on harrastanut frisbeegolfia kolmisen vuotta ja muutakin urheilua, kuten kuntosalilla käyntiä, tulee harrastettua lähes päivittäin.

– Kiinnostuin frisbeegolfista vanhempieni kautta.

Kontto arvelee, että vanhemmat ovat haikein mielin, mutta ylpeinä, kun poika lähtee armeijaan. Pari vuotta nuorempi pikkusisko tuskin edes huomaa Konton armeijan aloitusta, koska sisko asuu jo omillaan pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan tyttöystävä varmasti huomaa.

– Olemme olleet kolmisen vuotta etäsuhteessa, tyttöystäväni asuu Lappeenrannassa. Armeija-ajasta saattaa tulla raskasta, mutta antaa elämän viedä.

Kontto ei osaa vielä sanoa, kuinka usein hän vierailee Lappeenrannassa armeijan alettua. Ajokortti häneltä löytyy, mutta ei omaa autoa.

Yhä useampi suomalainen siirtää eläkkeelle jäämistä tai jatkaa töitä eläkkeen rinnalla. Erityisen suosittua tämä on asiantuntija-ammateissa, Eläketurvakeskuksesta kerrotaan.

Eläkevakuuttaja Kevan mukaan kunta-alalla eläkkeelle jäämistä lykkäävät myös opettajat, lääkärit, johtajat, psykologit ja arkkitehdit.

Eläkkeelle jäävissä, mutta työskentelyä jatkavissa henkilöissä puolestaan näkyy Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan selkeä sukupuolijako: miehet huoltavat, korjaavat ja kuljettavat, naiset taas myyvät, siivoavat ja hoitavat.

– Eläkeläisten töissä korostuvat ammatit, joissa tarvitaan paljon tilapäisiä ja osa-aikaisia työntekijöitä tai joissa on mahdollisuus valita työtuntinsa, Kannisto toteaa.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoo osa-aikaisuuden näkyvän myös siinä, että vuonna 2014 kunta-alan työssäkäyvien eläkeläisten keskiansiot olivat noin 9 000 euroa vuodessa.

Työskentely vanhempana kiinnostaa

Vuoden 2017 lopussa 550 000 alle 68-vuotiasta suomalaista sai omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Heistä 13 prosenttia teki eläkkeen rinnalla töitä.

Kannisto kertoo, että kymmenen vuoden sisällä työssäkäyvien eläkeläisten määrä kasvoi yli 30 prosentilla. Yleistymisen taustalla on kuitenkin merkittävissä määrin suurten ikäluokkien eläköityminen.

– Toki työskentelyintoon vaikutti myös vuoden 2005 eläkeuudistus, jolloin eläkeiästä tuli joustava 63:n ja 68 ikävuoden välillä ja eläkettä alkoi kertyä työstä 68 ikävuoteen asti.

Vielä suhteessa enemmän on Kanniston mukaan noussut kuitenkin niiden henkilöiden osuus, jotka jatkavat työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen ilman eläkettä.

Kaikki eivät suinkaan lopeta työntekoa vielä 68 vuoden iässäkään. Tilastokeskuksen mukaan 70–74-vuotiaiden ryhmässä työllisyysaste on jopa viisi prosenttia. Tässäkin on Kanniston mukaan nähtävissä pientä nousua.

– On toki tärkeää huomioida se, että työllisyysastetta nostaa hyvinkin vähäinen tehty työ.

Kanniston mukaan Suomessa pyritään nykyään enenevissä määrin myös rekrytoimaan eläkkeellä olevia henkilöitä. Vanhimmat tällä tavalla työllistyneistä eläkeläisistä ovat olleet lähellä 90 vuoden ikää.

– Esimerkiksi eräs vanhempi rouva asui kerrostalossa ja piti puhtaana talon rappukäytävät. Hän sai työstä hieman lisätuloja eläkkeen päälle, ja taloyhtiössä oltiin varmasti tyytyväisiä, kun rappukäytävät oli siivottu mahdollisesti jopa paremmin kuin jos siellä olisi ollut joku ulkopuolinen tekijä.

Raha painaa eniten vain harvalla

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan yrittäjillä töiden jatkaminen on ollut yleistä aina.

– Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa eläköityessä, mutta yrittäjien usein välttämättömäksi pahaksi kokeman YEL-vakuutuksen saa täyden vanhuuseläkkeen rinnalla lopettaa. Kyseessä on merkittävä rahallinen helpotus.

Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin yrittäjien eläkeaikeita. Aineistossa on mukana 1 250 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 50 vuotta. Tutkimuksessa ilmeni, että 62 prosenttia yrittäjistä aikoo jatkaa työskentelyä eläkeiän saavutettuaan.

Suurin syy jatkamiselle on mieluisa ja innostava työ, mutta taustalla on myös taloussyitä: vain puolet yrittäjistä kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa. Siitä huolimatta vain kahdeksan prosenttia vastaajista jatkaa työskentelyä pelkästään taloudellisista syistä.

Mielekästä työtä halutaan jatkaa

Eläketurvakeskuksen Kanniston mukaan tämä ei koske pelkästään yrittäjiä. Hyvin pieni osa kaikista eläkeläisistä tekee eläkkeen rinnalla töitä siksi, että he ovat niukan toimeentulon takia pakotettuja siihen.

– Itse asiassa kuvio näyttäisi menevän päinvastoin: jos katsotaan eläkkeen rinnalla työssäkäyvien eläkkeiden suuruuksia, ne ylittävät keskimääräisen eläketason saman ikäisillä ja muilla vanhuuseläkkeellä olevilla, Kannisto sanoo.

Vaikka syyt työskentelyn jatkamiseen voivat olla hyvinkin yksilöllisiä, Kevan Kietäväinen tiivistäisi kokonaisuuden näin: mitä mielekkäämmäksi oman työnsä kokee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sen parissa haluaa jatkaa vielä eläkeiän jälkeen.

Kannisto huomauttaa, että vanhuuseläkkeelle jäämisen vapaus voi myös yllättää. Kun vuosikymmenten arkirutiini putoaa pois, se voi aiheuttaa melkoisen tyhjiön – ja halun palata töihin.

Lue lisää:

Roikkuvatko huonokuntoiset pidempään töissä, paraneeko kuusikymppisten työllisyys? Päätökset eläkeputken jatkosta venyvät