Ylen TV1:n pääuutislähetyksessä kello 20.30 oli suuria teknisiä ongelmia maanantai-iltana.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan studio- ja kuvatuotannon päällikkö Mika Lavonen kertoo syyn olleen automaatiojärjestelmässä, joka meni rikki heti uutislähetyksen alussa.
Uutistuottaja Jussi-Pekka Rantanen kertoo, että tällaiset ongelmat ovat erittäin harvinaisia.
– Tilanne tuli tekijöille täysin yllättäen niin ohjaamossa kuin studion puolella. Varajärjestelmätkään eivät toimineet, joten paljoa ei ollut tehtävissä.
Vaikka kyse oli puhtaasti teknisestä ongelmasta, Rantanen pahoittelee tilannetta katsojille.
– Onneksi kuvayhteys Lontooseen toimi, ja meteorologin kartatkin saatiin lopussa kuviin.
"Ensimmäinen kerta 30-vuotisen urani aikana"
Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta uutisankkurina toiminut Marjukka Havumäki selvisi tiukasta tilanteesta kylmän viileästi.
– Kyseessä oli klassinen juontajan painajainen ja ensimmäinen kerta 30-vuotisen urani aikana, kun vastaavaa tapahtuu.
Havumäki myöntää kokemuksen ja maltin olevan tärkeitä asioita vaikeissa tilanteissa.
Hän myös kertoi liikuttuneensa siitä, kuinka paljon tsemppiviestejä hän lähetyksen jälkeen sai sosiaalisessa mediassa.
– En ole koskaan saanut näin paljon kannustavaa palautetta ja se tekee minut kovin kiitolliseksi.
Loppuun hän vielä sanoo, että tärkeintä on positiivisuus.
Karhuvuoren koululla Kotkassa sattui maanantaina iltapäivällä välikohtaus, jossa tuntematon mies tunkeutui lähdössä olevaan koulubussiin.
Bussi ei ollut käynnissä.
– Pihkoon koulun kaksi koulukyytiä oli lähdössä Karhuvuoren koulun parkkipaikalta viemään Pihkooseen ja Jäppilään oppilaita, kertoo Pihkoon koulun rehtori Merja Tiitinen.
Rehtorin arvion mukaan bussissa istui noin 40–50 lasta. He käyvät koulua väistötiloissa Karhuvuoren koulussa.
Bussiin tunkeutunut noin 50-vuotias mies oli istuutunut bussin kuljettajan paikalle samaan aikaan, kun bussin oma kuljettaja oli tarkistamassa toisen bussin matkustajia.
– Hän oli venäjänkielinen ja höpöttänyt, että haluaa bussiajelulle. Hän ei ollut päihtynyt, vaan ilmeisesti mielenterveyspotilas, Tiitinen kertoo.
Ambulanssi vei miehen sairaalaan
Paikalle kiirehtinyt kuljettaja sai napattua avaimet pois bussin virtalukosta ja houkuteltua tunkeutujan poistumaan bussista.
Tunkeutuja ei lähestynyt oppilaita eikä käyttäytynyt uhkaavasti. Kuljettaja soitti kuitenkin hätäkeskukseen, josta kerrottiin, että poliisi tulee tarkistamaan tilanteen. Koulukyydit eivät kuitenkaan jääneet odottamaan poliisia.
Poliisi otti miehen myöhemmin kiinni Karhuvuoren koulun edustalta. Poliisin mukaan sekavanoloinen mies oli käyttäytynyt kiinniotettaessa rauhallisesti. Hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan lääkärin tarkastettavaksi.
Poliisi ei epäile miestä rikoksesta.
– Jos hän olisi uhannut muita, silloin olisi kirjattu rikosilmoitus esimerkiksi laittomasta uhkauksesta. Partion mielestä tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut syytä epäillä rikosta, kertoo rikosylikonstaapeli Jarmo Rahkola.
Koulu seuraa tilannetta
Karhuvuoren koulussa on tänään käyty välikohtausta läpi luokissa, ja oppilashuollon työntekijät ovat tarvittaessa oppilaiden apuna.
– Tuntuu, että oppilaat ovat ottaneet tämän hyvin rauhallisesti. Osa oppilaista on jo unohtanut asian, mutta seuraamme tilannetta koko loppuviikon, että jos tulee jälkireaktioita, kertoo Pihkoon koulun rehtori Merja Tiitinen.
Rehtorin mukaan koulun henkilökunta saattelee oppilaat koulubussin kyytiin tämän viikon ajan.
Ruotsi tehostaa maanpuolustusta ja valmistautuu taistelemaan tarvittaessa useilla rintamilla yhtä aikaa. Tänään julkaistujen vuosien 2020–2025 puolustuslinjausten mukaan Ruotsi on halukas syventämään ja yksinkertaistamaan puolustusyhteistyötä Suomen kanssa.
Myös Göteborgiin perustetaan yksikkö. Kahden muun yksikön paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta Falun, Härnösand, Sollefteå ja Östersund ovat jo osoittaneet kiinnostusta.
Lisäksi nykyisiä joukko-osastoja vahvistetaan. Sukellusveneiden määrää pitäisi lisätä nykyisestä neljästä viiteen. Myös käytössä olevien hävittäjien määrää halutaan lisätä pitämällä nykyiset Saab Gripen C/D -koneet käytössä 2030-luvulle asti samaan aikaan, kun ilmavoimat ottaa käyttöön uusia Saab Gripen E -hävittäjiä.
Uuden JAS 39 Gripen hävittäjän julkistamistilaisuus toukokuussa 2016 Linköpingissä.Anders Wiklund / EPA
Puolustusmenoihin miljardilisäys
Asevelvollisten vuosittaista määrää Ruotsi aikoo kasvattaa nykyisestä noin kolmesta tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
Sodanajan vahvuuden Ruotsi aikoo nostaa 60 000:sta sotilaasta 80 000:een. Lukuun sisältyvät myös kodinturvajoukot.
Ruotsin puolustusmenoihin ehdotetaan yli 460 miljoonan euron vuosittaista korotusta vuoteen 2025 asti. Tuolloin Ruotsin puolustusmenot olisivat lähes 7,9 miljardia euroa eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi Ruotsi panostaa lisää siviilimaanpuolustukseen, jonka kulut vuonna 2025 olisivat noin 389 miljoonaa euroa.
Ehdotukset sisältyvät puolustusministeri Peter Hultqvistin (sd.) asettaman valmisteluryhmän tänään tiistaina julkaisemaan loppuraporttiin vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksista.
Neljä porvaripuoluetta jätti valmisteluryhmän viime viikolla. Vaikka porvaripuolueet eivät allekirjoittaneet loppuraporttia, ovat ne edelleen tehtyjen ehdotusten takana.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi viime viikon torstaina Valkoisessa talossa tärkeimpiä turvallisuusneuvonantajiaan.
Tapaamisessa vt. puolustusministeri Patrick Shanahan esitteli suunnitelman, jonka mukaan Lähi-itään lähetettäisiin 120 000 sotilaan sotavoima, jos Iran alkaisi vakavasti uhata yhdysvaltalaisia sotilaita tai kiihdyttäisi ydinaseiden valmistamista. Kokouksesta kertoo The New York Times -lehti.
Kyseessä on jo vuosia vanha suunnitelma, jonka ministeri toi nyt päivitettynä versiona kokoukseen turvallisuusneuvonantaja John Boltonin käskystä.
Lehden mukaan Bolton on jo vuosia vaatinut kovempaa suhtautumista Iraniin. Republikaanipresidentti George W. Bush jätti lehden mukaan aikanaan Boltonin vaatimukset huomiotta, mutta nyt kovempaa linjaa ajavan presidentti Trumpin aikana Bolton on saanut äänensä paremmin kuuluville.
The New York Times -lehden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Boltonin suunnitelmaa lähdettäisiin toteuttamaan. 120 000 sotilasta olisi samaa tasoa kuin vuonna 2003, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin ja valtasi sen. Iran olisi paljon vaikeammin voitettava vastustaja.
Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto on tällä hetkellä jakautunut sen suhteen, miten Iraniin pitäisi suhtautua. Osa vaatii kovempaa linjaa, osa katsoo, että neuvottelut yhdistettynä sopiviin uhkauskiin olisi riittävä toiminnan taso.
Yhdysvallat on jo lähettänyt Persianlahdelle lentotukialus Abraham Lincolnin, B-52-pommikoneita ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Arabiemiraattien laivahyökkäys tutkinnassa
Eilen maanantaina tuli tietoon Arabiemiraattien rannikolla tapahtunut sabotaasi-isku, joka kohdistui neljään kauppalaivaan.
Alueelta saatujen vahvistamattomien tietojen mukaan alusten kylkiin, vesirajan yläpuolelle oli tehty aukkoja. Arabiemiraattien viranomaiset eivät kerro, miten aukot oli tehty. Toimittajat eivät pääse katsomaan niitä.
Aluksista kaksi oli saudiarabialaisia säiliöaluksia ja yksi liputettu Norjaan.
Yhdysvaltalaiset tiedusteluvirkamiehet kertovat nimettöminä, että heidän tietojensa mukaan teon takana on Iran tai sitä tukevat puolisotilaalliset ryhmät. Mitään todisteita asiasta ei ole esitetty.
Yhdysvaltain asevoimien esikuntapäällikön, kenraali Frank McKenzien mukaan Yhdysvallat ei hae konfliktia Iranin kanssa, mutta mahdollisiin hyökkäyksiin Yhdysvaltain etuja vastaan suhtaudutaan ankarasti, kertoo NBC News.
Hakkerit ovat onnistuneet levittämään urkkimisohjelmaa puhelimiin ja muihin laitteisiin viestisovellus Whatsappin kautta, kirjoittaa BBC. Financial Timesin mukaan urkkimisohjelman on tehnyt israelilainen yritys NSO Group, jonka asiakkaita ovat valtioiden tiedusteluviranomaiset.
– Hyökkäys täyttää kaikki merkit yksityisestä yrityksestä, joka toimittaa valtiovalloille vakoiluohjelmia, jotka ottavat puhelimen käyttöjärjestelmän hallintaansa, sanoo Whatsapp tiedotteessaan.
Whatsapp huomasi toukokuun alussa sovelluksessaan haavoittuvuuden, jonka avulla hyökkääjät pystyivät asentamaan urkkimisohjelman sekä iphoneihin että Android-puhelimiin soittamalla Whatsappiin.
Urkkimisohjelma levisi, vaikka käyttäjä ei vastannut puheluun. Moni kohteeksi joutunut käyttäjä ei todennäköisesti edes huomannut mitään epäilyttävää, sillä tieto vastaamattomasta puhelusta katosi puhelulogista.
Haavoittuvuus saatiin korjattua perjantaina, ja Whatsapp kehottaa kaikkia 1,5 miljardia käyttäjäänsä päivittämään sovelluksen.
Kohteena ihmisoikeusjärjestöt?
Whatsappin mukaan hyökkäyksen kohteena oli hyvin rajattu määrä käyttäjiä. Tapauksessa on merkkejä siitä, että kohteena olisivat ihmisoikeusaktivistit ja kansalaisjärjestöt: Financial Timesin mukaan yksi urkinnan kohteeksi joutuneista on Britanniassa asuva ihmisoikeusasianajaja.
Haavoittuvuuden paljastumisen jälkeen yrityksen turvallisuusosasto ilmoitti asiasta kansalaisjärjestöille, tietyille turvallisuusyrityksille ja Yhdysvaltain oikeusministeriölle.
Financial Timesin mukaan urkkimisohjelman taustalla olevan israelilaisyritys NSO:n lippulaivatuote on Pegasus-ohjelma, joka pystyy laittamaan puhelimen mikin ja kameran päälle, käymään läpi sähköposteja ja viestejä sekä kerätä sijaintitietoja.
NSO kauppaa ohjelmaa länsimaiden ja Lähi-idän tiedusteluviranomaisille terrorismin ja rikollisuuden torjuntaan. Pegasus-urkkimisohjelmaa on käytetty aiemmin ainakin Lähi-idän kansalaisaktivistien seuraamiseen.
NSO kertoo tutkivansa asiaa. Yrityksen mukaan sen tuotteita myydään vain valtion viranomaisille rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty käy tänään oikeutta Tel Avivissa Israelissa, jossa se yrittää saada NSO:n vientiluvan peruttua.
Maapallon kiertolainen Kuu on hiljalleen kutistumassa, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.
Nasa on tutkinut tuhansia valokuvia, jotka on otettu Kuun pohjoisnavan lähellä, Kylmyyden meressä sijaitsevalla tutkimusasemalla.
Tutkijat olivat luulleet, että alue on geologisesti täysin kuollut ja muuttumaton. Kuvien tutkiminen paljasti, että Kuun pintaan oli ilmestynyt halkeamia.
Kuussa ei ole mannerlaattoja, joten kuussa tapahtuva tektoninen toiminta liittyy siihen, että kuun ydin hiljalleen menettää lämpöään. Tuolloin Kuun ohut ja hauras pinta rypistyy samaan tapaan kuin kuivuva viinirypäle muuttuu rusinaksi. Tuolloin Kuun ydin supistuu ja sen pintaan voi syntyä siirroslinjoja, kun jokin kuoren osa työntyy toisen päälle.
Jo 1960-luvulla Kuun pinnalle päässeet Apollo-ohjelman astronautit tutkivat "kuunjäristyksiä". Niistä valtaosan todettiin tapahtuvan syvällä Kuun sisällä ja vain pieni osa lähellä pintaa.
Uusin tutkimus kohdistuu juuri näiden "kuunjäristysten" ja Kuun pinnan muutosten väliseen yhteyteen.
Kuun ytimen vähittäinen jäähtyminen ja sitä seuraavat muutokset pinnassa ovat saaneet Kuun menettämään kokoaan. Viimeisten muutaman sadan miljoonan vuoden aikana kuun läpimitta on pienentynyt noin 50 metriä. Kuun läpimitta on leveimmillään vajaat 3 500 kilometriä.
Bolivian Andien kuivaa ilmastoa on kiittäminen erikoisesta löydöstä, jolla on ikää tuhat vuotta. Kolmen ketun kuononahoista tuhat vuotta sitten ommellusta pussista paljastui merkkejä viidestä psykoaktiivisesta aineesta.
Villalangalla tiukkaan sidottu käärö ketunnahkapusseineen ja muine esineineen löytyi kymmenen vuotta sitten Cueva del Chilanon luolasta, tiwanakuheimon mailta. Nahasta raavitut näytteet analysoitiin tuoreessa kansanvälisessä tutkimuksessa.
Tiwanakut olivat inkoja edeltänyt valtakulttuuri Andien eteläpään ylängöillä. Ketunnahan radiohiilitutkimus osoitti käärön olevan peräisin vuosiväliltä 905–1170. Ne olivat tiwanakujen valtakunnan lopun aikoja.
Kolmen ketun kuonot ommeltiin huumepussiksi. Samassa käärössä oli myös muun muassa koristeellinen päänauha. Juan Albarracin-Jordan & José M. Capriles
Analyysit paljastivat jälkiä kokaiinista, bentsoyyliekgoniinista, bufoteniinista, harmiinista ja dimetyylitryptamiinista, DMT:stä. Niistä syntyy voimakkaan hallusinogeenisiä yhdistelmiä. Tutkijat arvelevat ne keinoksi, joilla päästiin riiteissä yhteyteen esivanhempien ja jumalien kanssa.
Ajahuaskaliaanista saatavaa harmiinia ja kahvikista saatavaa DMT:tä käytetään edelleen eteläamerikkalaisessa seremoniajuomassa ayahuascassa, "kuoleman köynnöksessä". Nykymuotia se on muun muassa Kalifornian piilaaksossa ja Hollywoodissa.
DMT aiheuttaa vahvoja hallusinaatioita. Yhdistettynä harmiiniin ihminen voi joutua pitkäksi aikaa tilaan, jossa hänen käsityksestä ajasta ja itsestään on muuttunut, tutkimusartikkelin kirjoittanut uusiseelantilaisen Otagon yliopiston bioarkelogi Melanie Miller kuvailee.
Jonkun on täytynyt tuoda kasvit kaukaa. Andeilla niitä ei kasva.
Löytö on ensimmäinen todiste siitä, että muinaiset eteläamerikkalaiset yhdistelivät erilaisia lääkekasveja ayahuascan kaltaiseksi aineeksi, kertovat Miller ja hänen tutkijatoverinsa apulaisprofessori José Capriles yhdysvaltalaisesta Pennsylvanian osavaltioyliopistosta. Miller teki oman työnsä väitöskirjatutkimuksena yhdysvaltalaisessa Berkelyn yliopistossa.
Tutkijat arvelevat, että tiwanakut nuuskasivat aineet juomisen sijasta. Siitä todistavat käärössä olleet kaksi taidokkaasti kaiverrettua puulaattaa ja -putki ja kaksi laamanluista lusikkaa.
Ne, kuten myös värikäs kudottu päänauha, olivat säilyneet erittäin hyvässä kunnossa luolassa, jota tutkijat pitävät hautapaikkana. Vainajien jäänteitä kaivauksissa ei kuitenkaan löytynyt.
Kaiverrettu ja kivin koristeltu puulaatta oli tarkoitettu nuuskaamiseen, arvelevat tutkijat. Juan Albarracin-Jordan & José M. Capriles
Cueva del Chilanon luola sijaitsee Lipez Altiplanossa Lounais-Boliviassa, miltei neljän kilometrin korkeudessa. Alue on aivan liian korkealla kasveille, joista löydetyt aineet ovat peräisin.
Jonkun on täytynyt käydä noutamassa kasvit kaukaa, tai ehkä ne toi paikasta paikkaan liikkunut šhamaani tai lääkekasvien kauppias, tutkijat tuumivat.
– Monet näistä kasveista ovat väärin annosteltuina erittäin myrkyllisiä. Niiden kokoajalla on täytynyt olla paljon tietoa ja kokemusta niiden käytöstä, Miller sanoo.
Löydöt tehtiin Cueva del Chilanon luolasta. Juan Albarracin-Jordan & José M. Capriles
Ketunkuonopussukasta Miller on aivan erityisen innostunut. Hänen mukaansa se on hämmästyttävin esine, jota hänellä on ollut kunnia tutkia.
– Joissakin kulttuureissa uskotaan, että tietyt psykoaktiiviset aineet auttavat muuttumaan juuri tietyksi eläimeksi ja pääsemään yliluonnolliseen maailmaan. Ehkä kettu oli sellainen eläin, Miller puntaroi.
Oaklandissa, Kaliforniassa toimiva oikeusistuin on määrännyt Monsanto-yhtiön maksamaan yli kaksi miljardia dollaria korvausta avioparille, jonka on todettu sairastuneen imusolmukesyöpään yhtiön tuotteiden takia.
Aviopari on käyttänyt Monsanton tuottamaa Roundup-kasvimyrkkyä ja heille molemmille on kehittynyt sama sairaus.
Kyseessä oli jo kolmas tapaus, jossa Monsanto on määrätty maksamaan suuret korvaukset Yhdysvalloissa tapahtuneista sairastumisista. Elokussa San Franciscossa määrättiin samaiseen syöpään sairastuneelle 78 miljoonan dollarin korvaus ja maaliskuussa toiselle henkilölle 80 miljoonan korvaussumma.
Jättikorvauksen saaman avioparin asianajaja sanoi The New York Times -lehdelle. ettei "Monsanto ollut koskaan kiinnostunut Monsanton turvallisuudesta".
Pienemmän korvauksen saaneen henkilön asianajaja totesi puolestaan, että tavalliset kotipuutarhurit olivat kaikkein suurimmassa vaarassa saada Roundupin aiheuttama sairaus, koska heille ei koskaan ole annettu ohjeita suojavaatteiden, kuten käsineiden käyttöön.
Monsanton emoyhtiö, saksalainen lääkejätti Bayer sanoo olevansa tyytymätön korvauspäätökseen ja valittavansa asiasta. Yhtiön mukaan ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että kasvimyrkky olisi taudinaiheuttaja.
The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain oikeuslaitokseen on tullut tuhansia vastaavia korvausvaatimuksia syöpään sairastuneilta ihmisiltä.
Bayer osti Monsanton viime vuonna 63 miljardilla dollarilla. Bayerin osakekurssi on sen jälkeen laskenut 40 prosenttia. Uusimman korvausuutisen jälkeen kurssilasku on jyrkentynyt. Tänään tiistaina Bayerin kurssi oli Frankfurtin pörssissä laskenut yli kuusi prosenttia.
Yhtiön tilannetta vaikeuttaa ranskalaisen le Monde -lehden viime viikolla tekemä paljastus. Lehti on saanut tietoonsa, että Bayerin amerikkalainen tytäryhtiö on laatinut 200 nimen "mustan listan" henkilöistä, joiden epäillään pyrkivän haittaamaan yhtiön toimia. Listalla on mm. poliitikkoja ja toimittajia.
Bayer pyysi sunnuntaina anteeksi listan laatimista, kertoo Deutsche Welle.
Penkkipunnerruksen moninkertaisen arvokisamitalisti Simon Kankkosen salilla Kokkolan Sokojalla ei ole laitetta, jolla treenataan sisäreisien lähentäjää ja loitontajaa. Ei ole peck deckiäkään, jolla tehdään rintalihasta. Tai jalkaprässiä. Eikä monta muutakaan kuntosalilta tuttua laitetta.
Piharakennuksesta löytyy muun muassa kyykkyteline, alaselkälaite, ylätalja, powerräkki, käsipainoja, penkki ja maastavetotanko. Niitä on viritelty, varmisteltu tai muuten paranneltu vastaamaan käyttäjien tarpeita.
Niillä Kankkonen ja hänen treeniporukkansa pärjäävät. Tuosta porukasta kaikki penkkaavat yli 200 kiloa ja kyykkäävät yli 300. Päätavoite ja -tuote on voima, ei ulkonäkö.
– Jos hakee kesävartaloa, se on toinen maailma, nauraa Kankkonen.
Jos siihen pyrkii tai muuten lähtee vasta tutustumaan kuntosalien maailmaan, Kankkonen ei moittisi mitään laitetta turhaksi.
– Kokeile kaikki ja katso, mikä toimii. Toivottavasti joku todella osaava neuvoo ja auttaa, hän kannustaa.
Kun kilot lisääntyvät käsipainoissa, Kankkonen ei mittaa toistoja, vaan aikaa.Ida-Maria Björkqvist / Yle
Jos joutuisi jostain syystä valitsemaan vain itselleen parhaat laitteet, Kankkonen ottaisi kyykkytelineen ja reverse hyperin: alaselkää työstävän laitteensa, jolle nojautuneena nostetaan raskaita painoja jaloilla selkää rikkomatta.
Pitkään pohdittuaan Kankkonen keksii, mitä pitää turhana: hip thrusteria, jossa istutaan lattialla, pidetään sylissä tankoa ja nostetaan sitä lantiolla.
– Sen voi yhtä hyvin tehdä penkin päällä. Se on ehkä se turhin laite – ja turhin liikekin.
Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois. Simon Kankkonen
Turhien laitteiden sijaan Kankkonen manaa turhia "guruja". Sitä, että joku keksii jonkun liikkeen, jonka jakaa somessa tykkäysten toivossa ja trendiä luodakseen.
Toinen kartettava on väärä tekniikka: esimerkiksi huonosti kyykkäävä urheilija ottaa silmiin. Myös maastavedon tekniikka voi saada Kankkosen kääntämään päänsä pois. Hän kannustaa ennemmin pitämään hauskaa salilla kuin rikkomaan itseään. Tosin itseensä hän ei sitä sovella.
– En ole koskaan ymmärtänyt niitä, jotka vain kuntoilevat ilon vuoksi.
Simon Kankkosen salilla ei kyykätä tai penkata yksin, sillä turvallisuus on tärkeintä. Jo huono hapenotto voi saada pyörtymään.YLE/Ida-Maria Björkqvist
Kankkonen ei tunne ylläpitotreenin käsitettä.
– Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois, sanoo Simon Kankkonen.
Harjoitus voi toki olla palauttava treeni – matkalla ylöspäin. 20 kilon käsipainoillakin voi tehdä, mutta silloin ei lasketa toistoja, vaan maksimiaikaa, minuuteissa.
Tänä vuonna Kankkonen aikoo saavuttaa alle 90-kiloisten sarjassa 1 000 kilon yhteistuloksen. Se ei vaadi poppaskonsteja, vaan samaa treeniä kuin ennenkin.
– Kunhan nostaa vain pikkuisen enemmän. Yhtä helppoa kuin jalkapallo: tekee yhden maalin enemmän niin se on siinä, mies virnistää.
Nyt Kankkonen kyykkää 400 kiloa, penkissä on noussut 335 (kisassa 320), mutta maastavedon 250 kiloa kaihertaa miestä. Se on miehen mielestä liian vähän, ja sinne puuttuvat kilot onkin tarkoitus saada treenattua.
Pitää nimittäin löytää omat heikkoutensa ja panostaa niihin. Siksikään Kankkonen ei halua nimetä yhtä laitetta toista turhemmaksi: kaikilla on omat heikkoutensa ja tavoitteensa.
Toiselle turha laite voi olla toiselle tuiki tarpeellinen.Sari Vähäsarja / Yle
Pikaratkaisut siirtyneet ostoskanaville
Fysioterapeutti, työhyvinvointiasiantuntija ja kahvakuulaurheilija Maria Paananen ei tyrmää kysymystä turhista kuntosalilaitteista: markkinat ovat laajat ja kuntoilija saattaa hyvinkin herätä miettimään, mikä on tarpeen ja mikä ei.
Ratkaisevaa on tarve ja tähtäin.
– Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Pitää miettiä omaa tavoitetta ja kohdistaa treeni siihen.
Tärkeintä on valita se liike, joka toimii. Toinen saa pakaran aktivoitua paremmin maastavedolla ja toinen takapotkulaitteella, ottaa Paananen esimerkiksi.
Toisaalta vaikkapa jalkaprässi ja kyykky tangolla ovat melko samanlaiset, mutta tutkimusten mukaan hormonaalinen vaste on satakertainen, kun ihminen joutuu kannattelemaan vapaata taakkaa koko kehollaan sen sijaan, että istuisi laitteeseen.
Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Maria Paananen
Toisaalta vapailla painoilla tehtäessä pitää hallita turvallinen tekniikka, mikä vaatii ammattilaisen apua ja malttia.
Kehon kartoitus ja ammattilaisen apu ovat Paanasen mielestä aina hyödyksi. Ammattilaista tarvitaan varsinkin jos on kuntoutustarve tai jokin urheilutavoite.
Jos taas käy salilla liikkumisen ilosta ja perusterveyden takia, voi Paanasen mukaan treenata periaatteessa miten haluaa – tietyin reunaehdoin.
– Jos onnistuu säilyttämään maalaisjärjen eikä kipua tunnu. Kipu ei oikeasti koskaan jalosta ketään, vaan silloin pitää keskeyttää treeni!
Maria Paananen sanoo, että oikein tehdyllä ohjelmalla jokainen saa haluamansa, eikä salillekaan ole pakko mennä.Kreeta-Maria Kivioja / Yle
Lähtökohtaisesti turhia laitteita Paananen ei kuitenkaan salillla näe. Aiemmin on voinutkin olla toisin, mutta nykyään laitteita maahantuovat ovat hänen mukaansa kovan luokan liikunta-ammattilaisia.
– Hullutukset kuten pikaratkaisut ovat siirtyneet salilta ostoskanaville, summaa Paananen.
Kyse on siitä, mitä salilla tehdään ja miten ohjataan. Paananen suosittaa jättämään väliin salit, joilla ei ole ohjausta, jos tarkoituksena on parantaa lihaskuntoa. Kehonpainoliikkeet ovat turvallinen ja toimiva vaihtoehto.
Itse hän treenaa paljon vapailla painoilla myös ajan takia: salilaitteissa heikkous on, että jokaisen lihaksen joutuu treenaamaan erikseen, mikä vie aikaa.
Muutama hyvin hallinnassa oleva perusliike levytangolla ja muilla vapailla painoilla kuormittaa monta lihasryhmää kerralla. Itse asiassa lähes kaikki suurimmat lihakset ovat kerralla mukana vaikkapa maastavedossa tai kyykyssä.
– Kehonpainoliikkeitä riittää kourallinen tosi hyvin, ja niillä saa harvoin itseään rikki. Oman kehon liikuttamisella saa muitakin hyötyjä, kuten tasapainon, Paananen kannustaa.
Wasim Khuzam / Yle
Osalle riittää nollavastuskin
Kokkolalaisen laitevalmistajan HURin näkemys on sama, vaikka lähtökohta onkin omanlaisensa. Yrityksen laitteita löytyy 50 maasta seniorikodeista kuntoutuslaitoksiin ja hotelleista hyvinvointikeskuksiin.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä eri yliopistojen kanssa ja esimerkiksi Singaporen-projektissa kokkolalaisen yliopistokeskus Chydeniuksen ja ohjelmistoyritys Raisoftin kanssa.
Kehitystyössä on mukana lääketieteen asiantuntemusta niin, että ohjelmat voidaan räätälöidä suoraan vaikkapa tietystä sairaudesta tai leikkauksesta toipuvalle. Tätä kehitystä vetää tutkimus- ja koulutusjohtaja, professori Arto Hautala.
Sisäänrakennettu softa mahdollistaa henkilökohtaisen ohjelman ja vaikkapa muistisairaille turvalliset ratkaisut. Laite voidaan esimerkiksi ohjelmoida poistamaan vastus sen jälkeen, kun tarvittavat toistot on tehty, jos tekijä itse ei muista lopettaa. Osa laitteista on pyörätuolista käytettäviä.
Painopakkalaitteissa minimipaino on usein viisi kiloa, mikä on monelle vanhukselle jo mahdoton lähtöpaino. HURin laitteet toimivat perussaleilla vielä vähän käytetyllä paineilmateknologialla, joten vastus voi olla nollakin.
Tämän pneumatiikan ansiosta ne ovat myös kaksisuuntaisia eli yhdessä laitteessa voi tehdä kaksi liikesuuntaa. Yrityksellä on viidenkin liikkeen laitteita, joita tarvitaan esimerkiksi pienissä tiloissa lääkäriasemilla tai kuntoutusyksikössä.
Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Jessica Korva
Varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto sanoo, ettei "turhien" laitteiden myyminen ole mahdollista kilpailluilla markkinoilla.
Tarpeellisuuden ratkaisee tavoite ja tarve. Kuntoutus- ja seniorikentällä tarpeen voi olla juuri se tiettyä lihasta kehittävä kone, jonka peruskuntoilija ohittaa.
– Kun ikää tulee, ihminen tarvitsee suunnattua harjoittelua, koska ei pysty ehkä tekemään koko settiä. On tärkeä tietää, millainen asiakas on ja siksi tarvitaan alkutestausta.
HURin varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto.Sari Vähäsarja / Yle
Samaan pohjaa se, että laitteissa voidaan lisätä vastusta sata grammaa kerrallaan.
– Se voi tuntua pieneltä määrältä, mutta leikkauksesta toipuvalle ikäihmiselle nollavastuksesta 100 grammaan pääseminen on iso asia. Se voi olla juuri se, minkä avulla hän jaksaa motivoitua harjoitteluun ja sittemmin vaikka kurottaa kahvipurkin hyllyltä, Karjaluoto sanoo.
HURilla on tuotannossa noin 45 laitetta. Pienimmillään on varustettu kolmen laitteen eli kuuden liikkeen sali, ja silläkin saa paljon aikaan, sanoo Lena Karjaluoto.
Se ei kuitenkaan tee muista laitteista turhia, sanoo personal trainer Jessica Korva. Moni kritisoi esimerkiksi lähentäjä- ja loitontajalihaksia harjoittavaa laitetta. Se voi kuitenkin tarjota pakaratreeniä niille, joille esimerkiksi kyykkääminen on mahdotonta vaikkapa polvivaivojen takia.
– Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Tavoite ratkaisee.
Jessica Korva sanoo, että jaksamisongelmat alkavat näkyä jo 25-vuotiailla.Sari Vähäsarja / Yle
Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen on kuollut 71-vuotiaana. Hän kuoli eilen maanantaina pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Hermusen siskonpoika vahvistaa asian STT:lle.
Uransa aikana Hermunen oli vuosia Ylen ajankohtaistoimituksessa töissä ajankohtaistoimittajana. Sen jälkeen hän oli MTV3:n palveluksessa vuodet 1985-2001 juontaen nimeään kantanutta ohjelmaa Hermunen.
Televisiouran jälkeen Hermunen oli usean lehden kolumnisti.
Euroviisut on kaiken hömpän ja hattaran keskellä armoton kilpailu. Samaan aikaan kun semifinaalista jatkoon päässeet juhlivat äänekkäästi bäkkärillä, vieressä karsiutuneet pyyhkivät silmäkulmiaan.
Monelle maalle viisuissa menestyminen on erittäin tärkeää, jolloin paineet kohdistuvat maata edustavaan artistiin. Jos finaalipaikka ei irtoa, kuukausien työ on haihtunut hetkessä ilmaan ja päälle voi saada haukut.
Tämä oli tunnelma Suomen pukukopissa, kun maansa myyneet Darude ja Sebastian Rejmanpurkivat tuntojaan. V-sanan käytössä ei säästelty.
Daruden matka Euroviisuihin alkoi suuresta innostuksesta ja päätyi menestyksen osalta pannukakkuun. Etenkin ulkomailla oltiin alkuun innostuneita kansainvälisesti menestyneen dj:n osallistumisesta kilpailuun. Matkan varrella into alkoi kuitenkin hiipua ja lopulta Suomen menestymismahdollisuuksiin ei enää uskottu.
Tel Avivissa Darudesta ollaan oltu kiinnostuneita erittäin paljon. Hän on tehnyt kymmenittäin haastatteluja ulkomaisiin medioihin. Maailmanlaajuinen tunnettuus ei kuitenkaan ratkaise itse kisassa pärjäämistä.
Tärkeintä on kappale ja sen esitys kolmessa minuutissa. Miksi Suomen viisubiisi ei sitten menestynyt?
Tie Euroviisujen finaaliin saattoi katketa keskinkertaisuuteen. Look away -kappale on geneeristä tanssipoppia ja sen ilmastonmuutosta käsittelevä sanoma jää vaisuksi ja ulkokohtaiseksi. Vaikka lavaesitys oli hiottu, se ei vaan koskettanut ihmisiä.
Darude on sanonut, että hän teki kappaleita Euroviisuihin juuri kisaa ajatellen. Hieman valtavirtaisempia biisejä kuin normaalisti. Viime vuonna Saara Aalto tehtaili niin ikään biisejä kisat mielessään. Lisäksi esitykseen oli ahdettu lähes kaikki mahdolliset kikat, mitä viisulavalla voidaan toteuttaa.
Viime vuosina Euroviisuissa pärjänneet kappaleet ovat olleet artisteille erittäin henkilökohtaisia ja siten poikenneet muusta massasta. Tänä vuonna viisujen suurin ennakkosuosikki on Hollannin Duncan LaurencenArcade-kappale, joka on koskettavalla tavalla omakohtainen.
Suomen ongelma Euroviisuissa on yliyrittäminen. Menestystä haetaan hampaat irvessä, jolloin aitous katoaa. Ja sen ihmiset kuulevat.
Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:lle uhkaa tulla jopa satojen miljoonien eurojen lisälasku kiristyvistä kalatalousvelvoitteista. Asiasta kertoo Kauppalehti.
Kemijoki Oy:n tilaaman selvityksen mukaan tiukentuvat kalatalousvelvoitteet aiheuttaisivat jokiyhtiölle yli 800 miljoonan euron lisäkustannuksia ja tuotannon menetyksiä 25 vuoden aikana. Selvityksen on tehnyt Compass Lexecon.
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoo lehdessä, ettei yhtiön talous kestä raskaampia kalatalousvelvoitteita.
Lapin ely-keskus vaatii lähes 40 vuotta vanhaa vesivoimaloiden kalatalousvelvoitetta ajan tasalle eli käytännössä palauttamaan lohen ja meritaimenen Kemijokeen. Keinoina on muun muassa kalateiden rakentamista ja kalojen istutuksia.
Kalatalousvelvoitteista päättää Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, jossa asia on vielä kesken. Ely-keskuksen hakemus on ollut virastossa vuodesta 2017 lähtien. Aluehallintoviraston päätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimaan hallinto-oikeuteen asti.
Yhdysvaltain ulkoministeriö määräsi keskiviikkona kaikki ei-keskeiset hallituksen työntekijät poistumaan Irakista mahdollisimman pian, Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystö kertoo tiedotteessaan.
Käskyy koskee ainakin suurlähetystön Bagdadin ja Erbilin konsulaatin henkilökuntaa.
Yhdysvaltojen ja Iranin välit ovat kiristyneet viime aikoina. Samalla Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Persianlahdella.
Washington ilmoitti viime viikolla, että se on havainnut alueella uusia Iranin ja sen tukemien joukkojen aiheuttamia uhkia, jotka kohdistuvat Yhdysvaltain kansalaisiin ja etuihin.
Viime sunnuntaina Yhdysvallat kehotti maan kansalaisia välttämään matkustamista Irakiin alueen kasvaneiden jännitteiden vuoksi.
Yhdysvaltalaiset tiedusteluvirkamiehet syyttävät Irania tai sen tukijoita viikonloppuna Arabiemiraattien rannikolla kauppalaivoja vastaan tehdyistä sabotaasi-iskuista. Väitteiden tueksi ei ole esitetty todisteita.
Se ei ollut sellainen asiantila, johon dieselauton omistajat olivat valmistautuneet. He maksavat käyttövoimaveroa, joka on tarkoitus kuitata vuoden mittaan ajamalla halvemmalla polttoaineella riittävän paljon.
Jos diesel on kalliimpaa kuin ysivitonen, montako kilometriä pitää ajaa, että se muuttuu kannattavaksi? Sellaista matkaa ei olekaan.
Ei siis mikään ihme, että rahoitusyhtiön teettämä tutkimus kertoi dieselin suosion romahtaneen. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista suunnitteli ostavansa seuraavaksi autoksi diesel-moottorilla varustetun kulkupelin.
Onneksi tuollaisia laskutoimituksia ei tarvitse tänä kesänä tehdä.
Kevään kuluessa on palattu normaalijärjestykseen, ysivitonen on taas dieseliä kalliimpaa. Alla olevan kaavion luvut ovat Tilastokeskuksen kokoamia keskihintoja, toukokuun luku on poimittu tiistaina 14.5. Polttoaine.net-hintavertailusivustolta.
Yle Uutisgrafiikka
Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä tietää, mitä polttoaineiden hinnoille oikein tapahtui.
Ensinnäkin on huomattava, ettei diesel kallistunut vaan bensiini halpeni. Hinnanlaskun taustalla oli se, että öljynjalostajat saivat viime kesänä bensiinistä hyviä tuottoja ja siksi he kasvattivat tuotantoa liikaakin. Varastot täyttyivät ja talven tullen hinnat laskivat.
Kevään mittaan kuva muuttui. Jalostamoilla on ollut Kärnän mukaan tavallista enemmän suunniteltuja ja suunnittelemattomia tuotannon seisokkeja.
– Jalostamot valmistautuvat ensi vuodenvaihteeseen, jolloin laivojen polttoaineiden uusi rikkilainsäädäntö astuu voimaan. Jalostamot haluvat varmistaa, että isot investoinnit ovat hyvissä ajoin valmiina.
Vuoden mittaan on luvassa lisää vastaavanlaisia tuotannon keskeytyksiä.
Venäläisestä putkesta pilaantunutta öljyä
Suunniteltujen seisokkien lisäksi yhdysvaltalaisilla ja eurooppalaisilla jalostamoilla on Kärnän mukaan ollut yllättäviä laiterikkoja, joista monet ovat kestäneet jopa viikkoja. Sekin on ollut omiaan vahvistamaan bensiinin hintaa.
Myös venäläinen öljy tuottaa ongelmia. Raakaöljyputkiin on päässyt orgaanista klooria, joka on pilannut jopa viisi miljoonaa tonnia raakaöljyä.
– Puolalaiset, tsekkiläiset ja unkarilaiset jalostamot ovat jo muutaman viikon ajan olleet vastaanottamatta venäläistä öljyä, Kärnä kertoo.
Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnän mukaan Nestekin seuraa Venäjältä tuotavaa öljyä entistä tarkemmin.Mikko Kilpinen / Yle
Pilaantunutta öljyä on tullut aika ajoin muistakin öljyntuottajamaista, mutta tämä tapaus on kokoluokassaan poikkeuksellinen.
– Öljyä ei voi tuollaisenaan käyttää jalostamoissa, koska se syövyttäisi laitteita. Nyt sitten pohditaan, minne öljy voidaan työntää ja missä sitä voidaan laimentaa.
Nesteelläkin seurataan Venäjältä saapuvan öljyn laatua entistä tarkemmin.
– Meillä on käynnissä tehostettu seuranta, mutta meidän raakaöljymme tulee onneksi Koiviston satamasta, jonne orgaanista klooria ei ole päässyt.
Kauppasota laskee hintoja, oikea sota nostaa
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on tänä kesänä yksi merkittävimmistä raakaöljyn hintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kärjistyessään se on omiaan hyydyttämään maailmantaloutta ja hillitsemään öljyn kysyntää. Samalla polttoaineiden hinnat laskisivat.
Toisaalta ihan oikean sodan tai muun aseellisen kriisin vaikutus voisi olla päinvastainen. Sellainen on mahdollisesti kehkeytymässä USA:n ja Iranin välille.
Iran on toistuvasti uhannut sulkea öljykaupan valtimoksi kutsutun Hormuzinsalmen. Lauri Kärnän mukaan öljymarkkinoiden kannalta pahinta olisi tilanne, jossa liikennöinti estyisi tällä kriitisellä väyllä. Se todennäköisesti johtaisi polttoaineen hintojen nopeaan nousuun.
– Uutiset kertovat, että alueella on juuri tehty isku muutamaa säiliöalusta vastaan. USA syytti siitä aamulla Irania ja Iran kiistää, Lauri Kärnä sanoo.
Nämä tekijät konkretisoituvat suomalaisautoilijalle viimeistään bensapumpulla. Lauri Kärnä on Suomen tunnetuimpia energia-alan analyytikkoja, mutta hän ei uskalla edes arvata, mitä bensalitra tänä kesänä maksaa.
Sodankylässä alkaa sotaharjoitus keskiviikkona. Jääkäriprikaatin johtama Riekko 19-taisteluharjoitus järjestetään Kyläjärven–Lintuselän–Mellankankaan alueella keskiviikosta perjantaihin ja ensi viikon maanantaista perjantaihin 24. toukokuuta saakka.
Harjoituksessa on noin 800 henkilöä ja 200 ajoneuvoa. Harjoitukseen osallistuu pääasiassa Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin väkeä. Mukana on myös noin sata ulkomaalaista sotilasta Yhdysvalloista ja Norjasta. Norjasta harjoitukseen osallistuu lisäksi neljä CV90-rynnäkköpanssarivaunua.
– Yhdysvalloista harjoitukseen osallistuu noin 70 hengen kansalliskaartin pioneerikomppania ja kymmenkunta merijalkaväen sotilasta. Norjasta tulee noin 20 hengen rynnäkköpanssarivaunujoukkue, Riekko 19 -harjoituksen johtaja Petri Sipilä sanoo.
Osa Bold Questia
Sipilän mukaan harjoituksen ensimmäiset kolme päivää on perusharjoittelua, kuten viestintävälineiden kokeilemista ja englannin kielen käytön harjoittelua. Ensi viikolla ohjelmassa on viiden päivän taisteluharjoitus.
– Ulkomaalaisilla joukoilla on mukanaan kalustoa, millä testataan johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta, Sipilä selventää harjoituksen liittymistä Bold Questiin.
Bold Quest -tapahtuman pääpaikka on Sodankylässä, mutta pääesikunnasta ei paljasteta, kuinka paljon väkeä tapahtuma on tuonut paikkakunnalle.
Bold Questiin osallistuu ihmisiä myös Rovajärvellä, Riihimäellä, Rissalassa, Rovaniemellä ja Turussa. Mukana on kaikkiaan 2200 ihmistä, joista noin 700 on suomalaisia. Monikansallisessa harjoituksessa on mukana peräti 14 maan kansalaisia.
Arctechin mukaan Algadorin omistavat merenkulkualalla pitkään toimineet Rishat Bagautdinov ja Vladimir Kasyanenko.
Heidän omistuksessaan on useita kansainvälisiä rahti–, merenkulku– ja laivanrakennusyhtiöitä, mukaan lukien muun muassa Venäjän suurin jokiristeilijäyhtiö Vodohod Ltd.
Rishat Baugatdinov on Venäjän kansalainen ja ja Vladimir Kasyanenko Belgian kansalainen.
Helsingin telakan kohtalo on ollut auki jo kauan. Telakan uusi toimitusjohtaja Evgeniy Kholodov sanoi tammikuussa, että yrityskauppa saadaan toteutettua päätökseen vielä tämän kevään aikana.
Helsingin telakka kuuluu Venäjän valtion omistamaan United Shipbuilding Corporation -konserniin. Suomen yksikölle on etsitty uutta omistajaa, koska emoyhtiötä vastaan suunnatut Yhdysvaltain Venäjän vastaiset talouspakotteet tekevät sen toiminnasta lähes mahdotonta. Pankit eivät ole halunneet rahoittaa telakkaa.
Arctech kertoo, että nyt julkaistu Helsingin telakan varsinainen kauppasopimus valmistuu toukokuussa. Kauppaa varten perustetaan uusi yhtiö, jonka nimeksi tulee Helsinki Shipyard Oy.
– Helsingin telakan työntekijät tulevat siirtymään uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Kauppa ei tule vaikuttamaan telakan alihankkijoihin, uuden, perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Viktor Olerskiy sanoo tiedotteessa.
Myös Helsingin telakkaan liittyvä omaisuus ja koko liiketoiminta siirtyy uudelle yhtiölle. Kaupan toteutumisen jälkeen Arctech Helsinki Shipyard jatkaa puolestaan telakkaliiketoimintaa venäläisen Nevsky Shipyard LLC:n osakkeenomistajana.
Uuden yhtiön johto vakuuttaa, että omistajanvaihdos turvaa telakkateollisuuden jatkumisen Suomessa. Uusi yhtiö keskittyy Helsingin telakan eritysosaamiseen eli jäätä murtaviin aluksiin ja risteilijöihin.
Helsingin telakan tilauskirja on tällä hetkellä tyhjä, mutta yhtiön tiedotteen mukaan tarjouskanta on 1,5 miljardia euroa. Parhaillaan telakalla on valmistumassa jäätä murtava suurtankkeri. Tämän jälkeen rakennettavien alusten tilauksista ei ole kerrottu.
Yhtiön tiedotteen mukaan tarjouskannassa on kuitenkin risteilyaluksia, jäänmurtajia ja LNG–tankkereita, joista osasta on jo allekirjoitettu aiesopimukset.
Tarkennettu klo 12.10 Bagautdinovin kirjoitusasu sekä omistusta koskeva tarkennus.
Yhdysvaltain Alabaman osavaltio on hyväksynyt abortinvastaisen lain, kertoo uutistoimisto Reuters.
Osavaltion senaatti äänesti asiasta tiistaina. Uusi laki tekee abortin laittomaksi lähes joka tilanteessa, myös raiskaustapauksissa. Ainoa poikkeus abortin sallimiselle Alabamassa uuden lain myötä on, mikäli abortin avulla turvataan äidin terveys.
Abortin kieltävä laki hyväksyttiin jo aiemmin osavaltion edustajainhuoneessa, ja se menee seuraavaksi Alabaman kuvernöörin Kay Iveyn allekirjoitettavaksi. Ivey ei ole kommentoinut, aikooko hän allekirjoittaa lakia, mutta Reutersin mukaan hänet tunnetaan abortin vastustajana.
Laki astuu voimaan aikaisintaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun kuvernööri on allekirjoittanut sen. Kansalaisjärjestö American Civil Liberties Unionin (ACLU) ja muiden ryhmittymien odotetaan kuitenkin vievän asian oikeuteen.
Alabaman lakiesityksen mukaan abortin suorittavalle henkilölle voitaisiin määrätä 10–99 vuotta vankeutta. Nainen, jolle abortti tehtäisiin, ei kuitenkaan olisi rikosoikeudellisessa vastuussa.
Republikaanien kontrolloima Alabaman senaatti ei hyväksynyt demokraattien ehdotusta, jossa raiskauksen tai insestin uhriksi joutuneelle sallittaisiin abortti.
Aborttioikeutta rajoittavia lakialotteita on esitetty Yhdysvalloissa tänä vuonna jo 16 osavaltiossa. Neljässä näistä, Georgiassa, Mississippissä, Kentuckyssa ja Ohiossa kuvernööri on myös allekirjoittanut lain.
Lakialoitteissa kielletään abortti, mikäli alkion sydämenlyönnit ovat löydettävissä.
Eurovaalien ennakkoäänestys alkoi torstaina 15. toukokuuta ja päättyy 21. toukokuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Oikeusministeriön vaalisivuilta löydät lisää tietoa äänestyspaikoista.
Suomalaiset valitsevat vaaleissa 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Tämä juttu kertoo, mistä europarlamentti päättää ja miksi vaalit ovat tärkeät. Ehdolla on 269 ehdokasta. Heistä 252 eli yli 90 prosenttia oli vastannut Ylen vaalikoneeseen.
Vaalikoneessa on 22 väitettä. Ne vaihtelevat suuria teemoja syleilevistä arvokysymyksistä hyvin konkreettisia politiikkatoimia käsitteleviin. Jokaiseen väitteeseen ei tarvitse ottaa kantaa, vaan väitteen voi ohittaa yksinkertaisesti jättämällä vastaamatta siihen, mutta mitä useampaan väitteeseen käyttäjä vastaa, sitä tarkemman tuloksen hän saa.
Vaalikoneen tekeminen kestää keskimäärin noin kymmenen minuuttia, mutta aika totta kai riippuu siitä, miten pitkäksi aikaa käyttäjä jää tutkimaan tuloksia.
Vaalikoneen ulkoasu on tuttu kevään eduskuntavaaleista. Tulossivu on vanhaan tapaan runsas: käyttäjä pääsee muun muassa vertailemaan näkemyksiään muiden käyttäjien vastauksiin. Kuitenkaan Vaalikoneeseen annettuja vastauksia ei yhdistetä mihinkään käyttäjää yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.
Vaalikoneen väitteiden tekemisestä voit lukea tarkemmin täältä.
CONEGLIANO/FOLLINA Mutkaisen ajomatkan päässä Follinan kylän keskustasta sijaitsee Bonin viisihenkisen perheen kaunis kivitalo.
Ympäröivät maisemat ovat tyypillistä koillisitalialaista maaseutua. Maanviljely on Veneton alueella elinkeinoista suurimpia, ja täälläkin viljelmiä näkyy joka puolella. On soijaa ja maissia, mutta eniten on viiniköynnöksiä. Suuri osa niistä kantaa glera-rypälettä, josta valmistetaan trendikästä kuohuviiniä, proseccoa.
Mirko Bon esittelee taloaan ympäröivää pihamaata. Hän kertoo, että reilut kymmenen vuotta sitten hän ja hänen vaimonsa etsivät perheelle suurempaa kotia.
– Kun ostimme talon, tällä puolella oli tyhjä maapläntti ja toisella viljeltiin maissia, Bon viittoilee.
Sitten alkoi proseccon nousukiito.
Maat vuokrattiin paikallisille viininviljelijöille, ja nyt taloa reunustavat viiniköynnökset. Ne alkavat metrin päästä takapihalta ja ulottuvat talon kahdella puolella silmänkantamattomiin.
Bonin mielestä viininviljely liittyy siihen, että kuopukselta, nyt neljävuotiaalta Lucialta löydettiin kaksi vuotta sitten munuaiskasvain. Perhe on vakuuttunut, että viljelijöiden käyttämillä torjunta-aineilla oli sairastumisessa osansa.
– Jokainen tältä alueelta kotoisin oleva tietää, että jos talon viereen tulee viiniköynnös, se on menoa, Bon sanoo.
Proseccon tuotanto on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut. Kuvassa näkyy Coneglianon kylä.Adriano Candiago
Italialainen prosecco on valloittanut Euroopan vauhdilla. Kuohujuoman menekki on kasvanut erityisesti Britanniassa, Saksassa ja myös Yhdysvalloissa. Suomalaisetkin juovat proseccoa joka vuosi enemmän: Alkossa proseccoa myytiin viime vuonna hieman yli miljoona litraa, kun vielä vuonna 2014 myynti oli reilusti alle puolet tästä.
Italialaisten kuohuviinien myynti on jo ohittanut Alkossa ranskalaiset kuohuviinit, ja kasvu jatkuu edelleen, vaikka loivempana.
Juoman menestystä on siivittänyt myös italialaisen Aperol spritz -katkerodrinkin valtava suosio. Aperolia valmistava Campari-yhtiö on viime vuosina markkinoinut tuotetta määrätietoisesti. Kesäterasseilta tutun oranssin juoman oikeaoppiseen valmistukseen käytetään proseccoa.
Aperol spritz on ollut vuosia tavallinen näky Euroopan baarien ja ravintoloiden pöydissä. Adriano Candiago
Venetolaiselle Bonin perheelle proseccon maailmanvalloitus on merkinnyt kaikkea muuta kuin juhlaa.
Kesäaikaan perhe oli tavannut kutsua ystäviä luokseen grillaamaan. Kun viiniköynnökset ympäröivät talon, pihan käyttämisestä tuli perheen mukaan hankalaa. Torjunta-aineiden käyttö alkoi heti ensimmäisenä vuonna, kun köynnökset pilkistivät maasta.
– Yhtenä sunnuntaina olimme kutsuneet ystäviä kesäjuhliin. Olimme ulkona, ja viereen tuli viljelijä ruiskuttamaan. Hän kehotti meitä menemään sisään ja sanoi, että aineiden kanssa on oltava varovainen, perheen äiti Carol Leitao muistelee.
– Silloin oikeastaan vasta aloin herätä tähän.
Tuholaismyrkkyjen hajut tulevat sisälle, vaikka kuinka sulkisi ikkunat, Carol Leitao ja Mirko Bon sanovat.Adriano Candiago
Köynnösten lähellä asuvia on ohjeistettu pitämään ovia ja ikkunoita kiinni kaksi vuorokautta torjunta-aineiden levittämisen jälkeen.
– Elimme vuosia niin, että keväällä ja kesällä tuholaismyrkkyjen hajut tulevat sisälle, vaikka kuinka sulkisi ikkunat. Aiemmin jätimme liinavaatteet kuivumaan ulos, mutta en enää voi tehdä sitä, sillä ne haisevat monta päivää, Leitao sanoo.
Torjunta-aineita kuten glyfosaattia, metalaksyyliä ja abamektiiniä levitetään proseccon viljelelyalueilla keskimäärin 10–15 kertaa kasvukauden aikana säästä riippuen. Sateisina vuosina torjunta-aineita käytetään tavallista useammin.
Sellainen vuosi oli esimerkiksi 2014, jolloin aineita ruiskutettiin paikallisten mukaan reilut 30 kertaa.
Juuri silloin Carol Leitao odotti kuopustaan Luciaa. Hän vietti paljon aikaa kotona ja kävi kävelyillä.
Carol Leitaon ja Mirko Bonin kuopus Lucia on nyt nelivuotias.Adriano Candiago
Bon ja Leitao eivät ole varmoja siitä, mitä kasvinsuojeluaineita heidän taloaan reunustavilla pelloilla tarkalleen on käytetty, eivätkä he halua osoittaa sormella mitään yksittäistä ainetta.
On mahdollista, että mukana on ollut kiisteltyä glyfosaattia, joka on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine. Sitä on käytetty paljon myös Follinan kylän alueella.
Torjunta-aineiden mahdollisista terveysvaikutuksista on olemassa ristiriitaista tutkimustietoa, ja asiantuntijat ovat erimielisiä aineiden haitallisuudesta.
Esimerkiksi glyfosaatin vaikutuksista on väitelty pitkään.
Monet eurooppalaiset asiantuntijatahot kuten Euroopan kemikaalivirasto pitävät aineen käyttöä vaarattomana viljelijöille ja kuluttajille. Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC puolestaan totesi vuonna 2015, että glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.
Prosecco DOC:n tuotantoaluetta on suosion myötä laajennettu.Adriano Candiago
Euroopassa glyfosaatin myyntilupa on ollut vaakalaudalla epäiltyjen terveysvaikutusten takia. EU-maat päättivät toissa vuonna, että ainetta voi myydä EU:n alueella ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Myyntiluvan uudelleenarviointi alkaa tänä vuonna.
Suomessa glyfosaatti on käytetyin rikkakasvimyrkky. Myös Italiassa proseccon viljelyaluilla glyfosaatti on ollut viime vuosina yksi suosituimmista torjunta-aineista.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen selvityksessä mehiläisten siitepölystä löytyi Veneton alueella verrattain suuri määrä tuholaismyrkkyjen jäämiä. Veneton alueen ympäristöviranomaisten pintavesitutkimuksissa proseccon tuotantoalueilta löydettiin vuosina 2015-2016 tavallista suurempia määriä glyfosaattia.
Torjunta-aineiden käytön ja alueen väestön sairauksien välillä ei ole tieteellisesti osoitettu yhteyttä.
Prosecco nautitaan sen synnyinseudulla usein pienen purtavan kera.Petri Burtsov / Yle
Viinintuottajat katsovat, että proseccobuumi on tuonut alueelle hyvinvointia ja valtavasti työtä.
Prosecco DOCG:n eli korkeimman laatuluokan viinin tuottajien etujärjestön johtaja Innocente Nardi vahvistaa sen, mistä myyntitilastot Euroopassa kertovat: proseccon tuotanto on kymmenen viime vuoden aikana moninkertaistunut.
Erityisen suurta kasvu on prosecco DOC:n eli alemman laatuluokituksen viinin kohdalla. Sen tuotantoaluetta on suosion myötä laajennettu, ja alue ulottuu nyt pitkälle viereiselle Friuli-Venezia-Giulian hallintoalueelle. Noin kaksi kolmasosaa tuotannosta viedään ulkomaille.
– Prosecco DOC:n tuotanto on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2009, Nardi sanoo.
Nardi myöntää, että kaikki eivät ole tyytyväisiä viljelyalan laajenemiseen. Hän ei halua ottaa kantaa yksittäistapauksiin kuten Carol Leitaon ja Mirko Bonin perheen tilanteeseen mutta sanoo tietävänsä, että monet paikalliset ovat vihaisia.
Syytökset aineiden terveyshaitoista eivät hänen mukaansa perustu objektiivisiin tietoihin tai luotettaviin tutkimustuloksiin.
– Aina, kun on kyse suuresta tuotannosta, josta kaikki eivät suoraan hyödy, nousee kateutta ja kapinaa, Nardi sanoo.
Tuottajien etujärjestö on Nardin mukaan kuitenkin ottanut kritiikin vastaan. Järjestö pyrkii kohti kestävämpää viljelyä ja rajoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä yhteistyössä viljelijöiden kanssa, hän sanoo.
Ilkka Kemppinen / Yle
Esimerkiksi torjunta-aineiden levitystapoja ja -välineitä säädellään ja viljelijöitä kannustetaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen. Syynä luomuviljelyn suosimiseen on myös alueen pyrkimys päästä Unescon maailmanperintöluetteloon.
Kiistellyn glyfosaatin käyttö kiellettiin ylemmän laatuluokan proseccon viljelyalueen kunnissa tammikuusta lähtien. Alemman laatuluokan viiniä varten rypäleitä tuottavilla alueilla ainetta saa edelleen käyttää.
– Me viljelijätkin olemme jatkuvasti tekemisissä tuholaismyrkkyjen kanssa. Totta kai myös me ajattelemme näitä asioita, Nardi sanoo.
– Tuotan itsekin viiniä ja asun viljelmien kupeessa. Poikani leikkii jatkuvasti köynnösten lomassa.
Bonin perhe kertoo, ettei viiniköynnösten ympäröimälle talolle ole halukkaita ostajia.Adriano Candiago
Ulkosalla leikkii edelleen myös Mirko Bonin ja Carol Leitaon kuopus Lucia, mutta paljon entistä vähemmän.
Leikkimökki ja liukumäki tönöttävät yhä talon pihamaalla. Viiniköynnösten lomaan Bon ei mielellään ole päästänyt lapsiaan leikkimään etenkään rehevimmän kasvukauden aikaan.
Ovet on pidetty kiinni erityisesti syksyn 2016 jälkeen. Silloin Lucia-tyttäreltä löydettiin harvinainen munuaiskasvain, ja hän joutui leikkaukseen. Tyttö toipui, mutta tarkastuskäynnillä on käytävä edelleen neljän kuukauden välein.
– Lääkärit sanovat, että kasvaimeen voi olla lukemattomia eri syitä. Mutta kyllä itselläni on vahva epäilys, että torjunta-aineet liittyvät kuvioon. Olen tuntenut tästä asiasta silmitöntä vihaa, Bon kertoo.
Proseccobuumi on synnyttänyt kansalaisliikkeitä, jotka vastustavat torjunta-aineiden käyttöä. Adriano Candiago
Myös lukuisat muut paikalliset kertovat Ylelle torjunta-aineiden terveysvaikutuksia koskevista huolistaan.
Veronica De Stefani Colli Puri- eli Puhtaat kukkulat -kansalaisliikkeestä sanoo, että hänen kotikatunsa varrella Coneglianon pikkukaupungissa useampi ihminen kärsii kilpirauhasongelmista, jotka he yhdistävät torjunta-aineisiin. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan tietoja.
Kahden viime vuoden aikana alueelle on syntynyt suuri määrä Colli Purin kaltaisia ryhmiä. Paikalliset ovat osoittaneet mieltä myrkkyjä vastaan ja keränneet nimiä adresseihin. Myös jotkut paikalliset lääkärit ovat liittyneet vastustajien joukkoon ja puhuvat nyt esimerkiksi tiettyjen tuholaismyrkkyjen vaaroista raskaana oleville naisille.
Muutosta tapahtuu, mutta se on hidasta, sanoo Colli Puri -liikkeen De Stefani.
– On viljelijöitä, jotka ovat valmiita muutokseen. Sitten on niitä, jotka ovat tehneet vuosikymmeniä asiat samalla tavalla eivätkä ole halukkaita muuttamaan tapojaan.
Proseccoalueen viininviljelijöitä kannustetaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen. Syynä siihen on myös alueen pyrkimys päästä Unescon maailmanperintöluetteloon.Adriano Candiago
Bonin perheen kotona valmistaudutaan tulevaan viikkoon. Isä-Mirko muistelee, minä päivänä tyttären tanssiharjoitukset ovat. Lucia leikkii vallattomana.
Perheen tilanne on hieman parantunut uusien viininviljelyyn liittyvien säännösten myötä, vanhemmat kertovat.
Torjunta-aineita ei saa enää levittää helikopterin avulla, vaan siihen käytetään muita laitteita. Tuulisella säällä aineita ei saisi levittää ollenkaan, ja käsittelystä on aina ilmoitettava asukkaille etukäteen.
Silti aineiden käyttö jatkuu, ja niin myös perheen huoli. Entistä hankalammaksi tilanteen tekee se, ettei siitä tunnu olevan ulospääsyä. Viiniköynnösten ympäröimälle talolle ei ole halukkaita ostajia.
– Olemme yrittäneet etsiä uutta taloakin, mutta tämän arvo on romahtanut. Ja meillä on asuntolaina maksettavana, Carol Leitao huokaa.
Juttua varten on haastateltu myös Rive Sane -kansalaisliikkeen edustajaa Lara Casagrandea ja Mamme di Revine Lago -liikkeen Lisa Trincaa.
Osallistu keskusteluun! Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen vastaa kysymyksiin kello 10–12. Kommenttipalsta suljetaan kello 18.
Tänä keväänä on pitänyt totutella ajatukseen siitä, että eurovaaleissa 2019 on äänestettävä ”Euroopan puolesta”. Tämä on outoa, kun on elänyt koko aikuisuutensa EU-Suomessa. Sitä on ikään kuin valmiiksi Euroopan puolesta, mitä muutakaan. Vaikka ei olisi liittovaltiokehityksen kiihkeä kannattaja, on saanut kokea rajojen mataloitumisen, kansallisvaltioiden vallan liudentumisen, kansainvälisyyden muuttumisen niin arkiseksi, että sen kutsuminen kansainvälisyydeksi tuntuu vähän ysäriltä.
Ja nyt: Eurooppa rakentaa muureja ulkorajoilleen. Kannatusmittaukset ennakoivat EU-vastaisille puolueille noin kolmanneksen kannatusta vaaleissa. Oikeusvaltiokehitys esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa on pöyristyttävää, eikä Vironkaan vaalitulosta tahdo tajuta: maa, jossa ei ole maahanmuuttajia, äänestää innolla puoluetta, jonka agendan kärjessä on maahanmuuton kiihkeä vastustus.
Mikä niitä vaivaa? Mikä meitä vaivaa? Mitä tapahtui 90-luvun optimismille ja tunteelle siitä, että kun rajat romahtavat alas, mikään voima ei saa niitä takaisin ylös?
Euroopan piti olla liberaali, ihmisoikeuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen uskova sivistyksen kehto, mutta nyt se on sisällissodassa omia arvojaan vastaan.
Sen sijaan, että miettii, mikä ihmisiä vaivaa, pitäisi tietenkin kysyä: mistä tämä kertoo?
Tuoreessa kirjassa Vapiseva Eurooppa (Vastapaino) tutkijat Juri Mykkänen ja Antti Ronkainen kertaavat bulgarialaisen Eurooppa-tutkija Ivan Krastevin analyysia Itä-Euroopan maiden muukalaisvastaisuudesta harvinaisen ymmärrettävästi: ”Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneissa maissa vallitsi tavallaan pakotettu kansainvälisyys, jonka vastapainona kylmän sodan jälkeinen vapauden huuma on johtanut oman etnisyyden korostamiseen mutta myös valtavaan maastamuuttoon. Miljoonat itäeurooppalaiset ovat käyttäneet uutta vapauttaan ja muuttaneet länteen paremman elämän toivossa. Tästä syntyy kierre, jossa jäljelle jäävä väestö kurjistuu ja samalla kasvaa katkera nationalismi, jota paikalliset populistipuolueet käyttävät hyväkseen omissa valtapyrkimyksissään. Syyllinen löytyy yhä useammin vapaan liikkuvuuden nimiin vannovasta Brysselistä.”
EU-liberaalit ovat jonkinlainen symboli petetyille lupauksille EU:n mukana tulevasta autuudesta, joka ei koskaan osunut omalle kohdalle.
Onhan tämä ihan loogista: jos näkee Brysselin uutena Neuvostoliittona, pakolaiset sopivan ajankohtaisena uhkana ja oman taloudellisen tilanteensa uhattuna, voi hyvinkin järkeillä, että muutosta lupaava, tavallisten ihmisten tavallisia asioita ajava puolue on järkevä vaihtoehto, kun taas EU-liberaalit ovat jonkinlainen symboli petetyille lupauksille EU:n mukana tulevasta autuudesta, joka ei koskaan osunut omalle kohdalle.
Minusta EU-vaalit ovat hirveän kiinnostavat, mutta olen itsekin ihan avuton, kun pitäisi saada joku muu innostumaan asiasta. Nyt äänestetään EU:n suunnasta, sanotaan. Mutta siltä se ei tunnu.
On vaikea innostua asiasta, josta edes ehdokkaat eivät vaikuta innostuneen.
Populistipuolueilla on EU-kanta: se on kriittinen. Muut ovat ideoissaan sekavampia. Edes innokas politiikan seuraaja ei välttämättä hahmota, millaista Eurooppaa Suomen keskusta tai demarit tavoittelevat. On vaikea innostua asiasta, josta edes ehdokkaat eivät vaikuta innostuneen.
Kolmannes! Etusivu uusiksi, tämähän on valtava luku!
Milloinkahan Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka? Meidänkin koulutettu väkemme liikkuu rajojen yli ihan riippumatta eurovaaleista, nationalistien vaalimenestyksestä ja muukalaisvihamielisyyden hovikelpoistumisesta. Vaikka päätyisi toiseen populistien panttivankina pyristelevään maahan, isoissa kaupungeissa voi rakentaa itselleen elämän, jossa ei tarvitse erikseen ”puolustaa Eurooppaa”, voi ihan vain elää sitä. Ainakin siihen asti, kun ilmastopakolaisuus pakottaa Euroopan saman pöydän ääreen kriisikokoukseen miettimään, olisiko sittenkin pitänyt uskoa Euroopan ideaan ja siihen, että nykyaikaisiin uhkiin on ihan pakko varautua yhdessä.
Ilmastokriisin seuraukset tulevat koskemaan eniten niitä, joille nyt syötetään ajatusta ilmastovouhotuksen turhuudesta. Kun kriisi puhkeaa, rikkaat ja vahvat selviävät, muut pyristelevät. Populismin onttous paljastuu, kuljetaan kauas Euroopan ideasta, rauhasta ja vakaudesta.
Reetta Räty on toimittaja, joka reilasi ennen ilmastonmuutosta: lentämällä Keski-Eurooppaan, ja siellä junaan.
