Etelä-Koreassa naiset ovat alkaneet protestoida syrjintää ja tiukkaa kauneusihannetta vastaan lopettamalla meikkaamisen ja leikkaamalla hiuksensa lyhyiksi, kertovat muun muassa brittielehti The Guardian ja japanilainen The Japan Times.
Naisten mukaan heiltä on kulunut aamuisin kaksi tuntia täydellisen meikin tekemiseen ihonhoitoineen ja kuorintoineen. Moni nainen kokee tämän niin ahdistavaksi, että meikittömyysliike on saanut nimekseen Irti korsetista. Kauneusihanteen mukaiseen täydellisyyteen pyrkiminen syö myös rahaa.
Sosiaalisessa mediassa naiset jakavat hashtagillä #EscapeTheCorset kuvia ja videoita muodonmuutoksestaan.
– Onko sinulla vapaus olla meikkaamatta? kysyy Twitter-käyttäjä jeongmeji.
Yksi liikkeessä mukana olevista on Cha Wi-Jon. Brasilialaislehti Revista KoreaIn on julkaissut hänestä kuvan ennen ja jälkeen.
Nuorten naisten meikittömyystrendi on osa laajempaa liikettä korealaista patriarkaalista yhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa The Guardian. Naiset ovat olleet kaduilla osoittamassa mieltä muun muassa tasa-arvon puolesta ja seksuaalista ahdistelua vastaan.
Naisten kauneus miljardibisnes
Naisten kauneus on Etelä-Koreassa iso bisnes. Jopa joka kolmas nuori nainen on käynyt kauneusleikkauksessa ja kosmetiikkateollisuuden arvo on yli 11 miljardia.
Vaikka Irti korsetista -liike ei olekaan valtavirtaa, meikkiteollisuus on The Japan Timesin mukaan jo vastannut siihen. Markkinoille on muun muassa tuotu yksinkertaisempia ihonhoitopaketteja ja meikkimainoksessa on nähty lyhyttukkainen nainen.
Eteläkorealainen kauneusihanne on tiukempi kuin monissa muissa maissa ja naisten edellytetään kaunistautuvan yhdenmukaiseen muottiin.
Kuvaavaa on, että vuosi sitten Etelä-Koreassa syntyi kohu, kun television naispuolinen uutisankkuri Lim Hyeon-ju käytti silmälaseja. Tapauksen kerrotaan olleen ensimmäinen laatuaan. Miespuoliset ankkurit ovat käyttäneet laseja ilman kohua.
Lim sanoi käyttäneensä laseja, koska piilolinssit väsyttävät hänen silmiään, mutta myös lähettääkseen viestin korealaiselle yhteiskunnalle.
Etelä-Koreassa sukupuolten tasa-arvo on vielä kaukana. Muun muassa naisten ja miesten palkkakuilu on yksi vauraiden maiden suurimmista.
The Guardianin haastattelema naistutkimuksen professori Lee Na-young sanoo, että Irti korsetista -liike pyrkii paitsi haastamaan naisten kohtelemisen seksiobjekteina, myös käsityksen naisista miestä alempina.
– Kun nämä naiset kokevat vapautuvansa, paluuta entiseen ei ole, uskoo Chung-Angin yliopistossa Soulissa työskentelevä Lee.
Yhdysvallat on ottanut käyttöön Kiinasta tuotavien tuotteiden korotetut tullit. Määräystä alettiin noudattaa Kiinan satamissa ja lentokentillä, joista kuljetukset lähtevät kohti Yhdysvaltoja.
Yli 5 700 tuotetta koskeva tulli nousi kymmenestä prosentista 25:een prosenttiin kello 7 Suomen aikaa.
Tullien alaisen tuonnin arvo on 200 miljardia dollaria.
Maiden väliset neuvottelut tullisopimuksesta jatkuvat aamulla Yhdysvaltain aikaa.
Torstai-illan neuvotteluissa ei löydetty ratkaisua ja neuvottelut keskeytettiin yön ajaksi. Talousuutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan edistystä ei juuri saavutettu.
Yhdysvaltain puolelta neuvottelemassa ovat valtiovarainministeri Stephen Mnuchin ja kaupallinen edustaja Robert Lighthizer. Kiinan valtuuskuntaa johtaa varapääministeri Liu He.
Suurin tuoteryhmä, jota korotettu tullimaksu koskee, ovat tietokoneiden modeemit, reitittimet ja muut tiedonsiirtolaitteet sekä piirilevyt.
Tullit nousevat myös lukuisilla muilla tuoteryhmillä, kuten huonekaluilla, valaisimilla, autonosilla, pölynimureilla ja rakennusmateriaaleilla.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema Yhdysvaltain kuluttajateknologiajärjestön johtaja Gary Shapiro sanoi, että toisin kuin presidentti Trump on väittänyt, korotettujen tullien maksumiehiksi joutuvat yhdysvaltalaiset kuluttajat ja Kiinasta tavaroita tuovat yritykset.
– Tullien nosto on tuhoisaa. Lokakuussa voimaan astuneiden tullien kustannus on ollut Amerikan teknologiasektorille miljardi euroa kuukaudessa. Tämä voi olla elämän ja kuoleman kysymys pienille yrityksille ja startupeille, jotka eivät kestä nousseita kustannuksia, Shapiro sanoi.
Kuluttajat havaitsevat nousevat hinnat kolmen-neljän kuukauden kuluttua, mutta kauppa joutuu nostamaan hintojaan heti, arvioivat Reutersin haastattelemat asiantuntijat.
Kiinan oletetaan vastaavan USA:n toimiin välittömästi kovin ottein, kertoo kiinalainen, hallitusta lähellä oleva Global Times -lehti.
Jos tullikiista pahenee, maiden välinen kauppasota voi olla entistä lähempänä.
Levillä tuhoisan tulipalon syyksi paljastunut lattialämmitysjärjestelmä puulattian alla on yleinen rakenne erityisesti mökkirakentamisessa.
Palotutkintaa johtaneen Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan tarkkaa määrää ei tässä vaiheessa vielä voi sanoa, mutta hän pitää rakennetta varsin tavanomaisena.
– Kyseessä oli lautalattia ja sen alla on sähkötoiminen lattialämmitys. Tällainen järjestelmä on melko tavanomainen, mutta me ei sitä tarkkaa määrää pystytä vielä tässä vaiheessa sanomaan, Kai Valonen kuvaa.
Jos vuokraa mökin, niin siihen hintaan pitää kuulua kunnollinen turvallisuus. Kai Valonen, tutkinnanjohtaja
Hänen mukaansa on mahdollista, että vastaavanlainen onnettomuus voisi toistua.
– Onnettomuus ei ollut minun näkemykseni mukaan millään tavalla mystinen, että tavallaan siinä mielessä helpohko tutkia. Se voi tapahtua valitettavasti uudestaan, eli tällainen tapahtumien kulku on mahdollinen, Valonen sanoo.
Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan palo sai alkunsa virheellisesti asennetusta lattialämmityskaapelista. Tiukalle mutkalle asennetun kaapelin eristeet olivat vahingoittuneet, mikä mahdollisti kaapelin kuumenemisen ja tulipalon syttymisen lautalattian rakenteissa.
OTKESin mukaan tulipalo sai alkunsa viallisesti asennetusta lattialämmityskaapelista.Mikko Koski/Yle
Tutkinnanjohtaja Kai Valonen korostaa, että vuokramökkien omistajien pitäisi huolehtia myös mökkien sähköturvallisuudesta.
– Kyllä sen niin täytyy olla, että jos vuokraa mökin, niin siihen hintaan pitää kuulua kunnollinen turvallisuus, tutkinnanjohtaja Kai Valonen painottaa.
TUKESin ylitarkastaja Sakari Hatakka muistuttaa kuitenkin, että sähköturvallisuusvaatimukset ovat palomökin rakentamisajoista tiukentuneet. Esimerkiksi lattialämmityksen vikavirtasuojaus, joka mahdollisesti olisi voinut estää palon, on nykyisin pakollinen.
Hatakan mukaan nykyvaatimusten mukaan rakennetut mökit ovat tässä mielessä turvallisempia.
– Uusille mökeille tulevat vaatimukset päivittyvät melkein kerran viidessä vuodessa. Koko ajan siinä mennään eteenpäin, Hatakka sanoo.
Vanhojen mökkien turvallisuuden parantamiseksi olisikin tärkeää, että laitteissa havaitut viat ja häiriöt korjattaisiin. Tutkimusraportin perustella mökin sähköjärjestelmässä oli aiemmin havaittu häiriöitä, joista osa oli liittynyt nimenomaan lattialämmitykseen.
– Vanhoja asennuksia vikaantuu ja niitä pitäisi korjata ja pitää yllä. Kyllähän se niin on, että kun sähköasennuksista puhutaan ja siellä vaikka sulake palaa tai vikavirtasuoja laukeaa, niin kyllä se syy pitää selvittää, ettei pääse tulemaan joko sähköiskua tai tulipaloa, Hatakka korostaa.
Sähköpaloja vuosittain noin 2500
TUKES on seurannut sähköpalojen määrää Suomessa. Sen mukaan vuosittain sähkövioista aiheutuu noin 2500 tulipaloa. Määrä on pysynyt melko tasaisena. Useimmiten sähköpalo saa alkunsa kiukaasta tai liedestä.
Sähköpaloissa on kuollut tällä vuosituhannella keskimäärin 15 ihmistä vuosittain.
Huhtikuussa sattuneessa tulipalossa kuoli kolme kouluikäistä sisarusta, jotka nukkuivat mökin yläkerrassa. Mökin alakerrassa nukkunut vanhin sisarus pelastautui palavasta mökistä ja selvisi hengissä.
Henkilöautoliikenteen päästöjä on vähennettävä roimasti, jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa päästövähennysten osalta. Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Esimerkiksi Itä-Suomessa noin 60 prosenttia kaikista matkoista tehdään henkilöautolla ja kävellen tai pyöräillen noin kolmasosa. Alueen kolmessa maakunnassa myös melko lyhyistä, alle viiden kilometrin matkoista, 60 prosenttia huristellaan autolla.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennejärjestelmäasiantuntijan Katja Kaartisen mukaan auton vaihtaminen pyörään tai omiin jalkoihin olisi alle viiden kilometrin matkoilla mahdollista ja edistäisi terveyttä ja kaupunkiympäristön viihtyvyyttä. Ilmastokysymästä se ei kuitenkaan ratkaise.
– Alle viiden kilometrin pituisilla matkoilla syntyy vain kahdeksan prosenttia henkilöautoliikenteen päästöistä. Vaikka ne tehtäisinkiin pyörällä tai kävellen, ei se päästöjen näkökulmasta ratkaise ongelmaa.
Henkilöautoliikenteen päästöistä 61 prosenttia syntyy 5–50 kilometrin matkoilla, joilla pyörä tai kävely ei ole aina vaihtoehto.
– Maaseudulla välimatkat ovat pitkät ja töissä ja kaupassa on käytävä. Emme halua missään nimessä antaa kuvaa, että haluamme ihmisten luopuvan autoistaan kokonaan.
Tavoitteisiin pääseminen vaikeaa
Kaartisen mukaan päästövähennystavoitteet ovat kovat. Liikkumisen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan joukkoliikennettä, biopolttoaineita sekä sähköautoja. Kaasuautojen osalta ongelma on, ettei kaasutankkausasemia vielä juuri ole Itä-Suomessa.
Yksi päästöjen vähennyskeino on myös muuttaa bensiini- tai dieselkäyttöinen auto toimimaan kaasulla tai etanolilla. Muutoksen voi saada rahallista tukea Traficomilta.
– Päästövähennystavoitteisiin pääseminen vaatisi henkilöautokannan laajaa ja nopeaa uudistamista, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa. Kaikille sellainen investointi ei ole mahdollinen, Kaartinen huomauttaa.
Ihmisten asenteita selvitetään kyselyllä
Oleellista onkin Kaartisen mukaan selvittää, kuinka ihmiset suhtautuvat liikkumisen ilmastotalkoisiin ja ovatko he valmiita vähentämään oman liikkumisensa päästöjä. Sen vuoksi Pohjois-Savon ELY-keskus selvittää asiaa verkkokyselyllä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Kyselyn tuloksia käytetään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kansallisella tasolla vaikuttamiseen. Siihen pääsee vastaamaan tämän linkin kautta 16. kesäkuuta asti.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella artikkelin lopussa 10.5. kello 17 asti.
Vihreät on vuosien mittaan tehnyt Eurooppa-politiikassaan täyskäännöksen. EU-jäsenyyteen skeptisesti suhtautuvasta ympäristöpuolueesta on tullut Suomen EU-myönteisin puolue.
Vihreiden muuttunutta linjaa selittävät ympäristökysymykset ja erityisesti ilmastonmuutoskeskustelu. Puolueessa nähdään, että EU on vihreille keskeisissä kysymyksissä yksittäisiä kansallisvaltioita vahvempi toimija.
Lisäksi EU-myönteisyyttä selittää vihreiden kannattajaprofiili. Vihreitä äänestävät ovat muita puolueita nuorempia ja korkeasti koulutetumpia. He ovat hyötyneet EU-jäsenyyden eduista opiskelu- ja työmahdollisuuksineen enemmän kuin vanhemmat äänestäjät.
1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?
Vihreille tärkeät ympäristöasiat korostuvat myös puolueen EU-linjauksissa.
Vihreät haluaa nostaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimon tasoa. Eurovaaliohjelmassaan puolue ehdottaa fossiilisista polttoaineista luopumista 2020-luvulla. Maakaasusta ja liikennepolttoaineista luovuttaisiin 2030-luvulla.
Puolue korjaisi päästökauppajärjestelmää, laatisi takarajan unionin muuttamiseksi hiilineutraaliksi ja ottaisi käyttöön muoviveron kaltaisia koko EU:n laajuisia haittaveroja.
Euroopan metsiä ja vesistöjä puolue suojelisi laajentamalla eurooppalaisten suojelualueiden verkostoa. Vihreät myös ehdottaa Itämeren pelastamisesta EU:n kärkihanketta.
Lisäksi puolue toivoo nopeista, rajat ylittävistä junayhteyksistä ympäristöystävällistä vaihtoehtoa Euroopan lentoliikenteelle. Vihreiden haaveissa Suomi kytkettäisiin Keski-Euroopan raideliikenteeseen niin tehokkaasti, että Suomesta pääsisi Berliiniin yöjunalla.
Maahanmuuttopolitiikassa vihreät haluaa ottaa käyttöön EU-maiden kesken sitovan vastuunjaon turvapaikanhakijoista. Puolue myös vahvistaisi laillisia kanavia pyrkiä Eurooppaan.
Puolue kannattaa yhteistä työttömyysvakuutusjärjestelmää, joka tasoittaisi suhdanteita ja varmistaisi Euroopan maiden työttömyysvakuutuksille minimitason. Sitä täydentäisivät kansalliset työttömyysturvat.
2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?
Vielä Suomen EU-kansanäänestyksen aikaan vuonna 1994 vihreät oli sisäisesti niin hajaantunut, että puolue ei uskaltanut ottaa kantaa koko jäsenyyteen. Vihreiden kannattajista joka toinen äänesti Suomen EU-jäsenyyttä vastaan.
Eurovaaleissa vihreät on yltänyt parhaimmillaan kahteen meppipaikkaan. Tällä hetkellä paikkoja on yksi.
Useimmiten vihreitä on Euroopassa edustanut pitkän linjan europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka aloitti europarlamentissa jo vuonna 1995.
Hautala siirtyi takaisin eduskuntaan vuonna 2003, mutta palasi parlamenttiin vihreille menestyksekkäissä vuoden 2009 vaaleissa. Silloin valituksi tuli Hautalan lisäksi Satu Hassi.
Hautala nousee kärkeen Votewatch-järjestön selvityksessä, jossa vertaillaan parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa. Hautala on sijalla 11. osin siksi, että hän toimii parlamentin varapuhemiehenä.
3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?
Euroopan parlamentissa vihreät on osa Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmää. Euroopan vapaa allianssi eli EFA on vähemmistökansallisuuksien ja aluepuolueiden ryhmä, joka yhdistyi vihreiden kanssa yhdeksi parlamenttiryhmäksi vuonna 1999.
Yle Uutisgrafiikka
Suomen vihreillä ei juuri ole tarvetta sovitella kantojaan europarlamenttiryhmän kanssa. Pieni ryhmä on myös yksi parlamentin yhtenäisimpiä.
4. Miten käy eurovaaleissa?
Eurovaaleissa vihreät tavoittelee kahta meppipaikkaa.
Kokenut europarlamentaarikko Heidi Hautala hakee jälleen jatkokaudelle. Lisäksi EU-parlamenttiin pyrkii eduskuntatyön jättänyt puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö.
Puolueella on ehdolla myös useita juuri eduskuntaan ensimmäistä kertaa valittuja kansanedustajia, joiden mahdollisuudet tulla valituiksi lienevät pienet. Heihin kuuluu muun muassa Keski-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan vihreiden entisen puheenjohtajan Touko Aallon tilalle noussut Bella Forsgrén.
Niin kutsuttuja tuplaehdokkuuksia on arvosteltu siitä, että äänestäjällä ei ole varmuutta siitä, minkä tehtävän hänen äänestämänsä ehdokas lopulta ottaa vastaan.
Vihreät torjuu tuplaehdokkuuksien herättämää arvostelua korostamalla sitä, että vihreiden kansanedustajaehdokkaiden eurovaaliehdokkuuksista oli kerrottu julkisuuteen jo ennen eduskuntavaaleja.
Vihreät on nimennyt kärkiehdokkaansa Hautalan ja Niinistön myös komissaariehdokkaiksi.
Komissaarinpaikka on perinteisesti mennyt pääministeripuolueelle, joka on tehnyt valinnan ilman julkista keskustelua tai komissaariehdokkaiden kannatuksen mittauttamista vaaleissa. SDP aikoo pitää kiinni periaatteesta tälläkin kertaa.
Vihreiden mielestä komissaariehdokkaiden olisi oltava eurovaaleissa ehdolla ja puolueiden olisi valittava oma ehdokkaansa Suomen komissaariksi. Vihreät uskoo, että näin komissaarivalinnasta syntyisi keskustelua ja äänestysinto nousisi.
5. Mitä Haavisto sanoi maataloustukien leikkaamisesta?
Ylen eurovaalitentissä perjantaiaamuna Haavisto toivoi lisää suoraviivaisuutta EU:n päätöksentekoon. Yksi keino tähän olisi lisätä määräenemmistöpäätöksiä.
– Emme pidä EU:sta, jossa aina yksi maa kerrallaan voi harata vastaan.
Haavisto kaipasi EU:lle nykyistä vahvempaa roolia sosiaalisissa kysymyksissä kuten toimeentuloon, nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyvissä asioissa. Hän arvioi, että EU:n kehitystä on katsottu liiaksi yritysten näkökulmasta.
Haaviston mukaan vihreät ovat valmiita hyväksymään sen, että Suomenkin maataloustukia voidaan leikata. Hänen mielestään maatalouspolitiikan "volyymi" on EU:ssa kaiken kaikkiaan liian suuri.
– Lähdemme siitä, että jos kokonaisuus pienenee niin myös Suomen osuus [maataloustuista] tulee jonkin verran pienenemään.
Haavistolta kysyttiin jälleen myös vihreiden kantaa Kemiin suunniteltuun miljardihankkeeseen.
Metsä Group suunnittelee vanhan sellutehtaan paikalle uutta biotuotetehdasta, joka toteutuessaan todennäköisesti lisäisi hakkuita Suomessa.
Haavisto myönsi, että vihreillä on suuria varauksia tehdashanketta kohtaan.
Hän myös muistutti, että samaan aikaan on vireillä useita metsäteollisuuden investointeja, jotka jossain määrin kilpailevat keskenään.
– Näitä täytyy kohdella tasapuolisesti. Ei voi olla niin, että valtiovalta valitsee jonkun, jota tuetaan erityisesti, Haavisto sanoi.
Haaviston mukaan vielä tärkeämpi kysymys vihreille ovat hankkeiden vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön. Tähän liittyy vihreiden huoli Kemin hanketta kohtaan.
– Ratkaisuja, jotka lisäävät päästöjä tai vähentävät radikaalisti hiilinieluja ilman että asia kompensoidaan jollakin tavalla on lähes mahdotonta tehdä Suomessa.
Tietovuotaja Chelsea Manning on vapautettu vankilasta Yhdysvaltain Virginiassa kärsittyään siellä kahden kuukauden mittaisen rangaistuksen.
Yhdysvaltojen armeijan tiedusteluanalyytikkona aiemmin työskennelleelle Manningille langettiin rangaistus maaliskuun alussa, koska koska hän ei suostunut todistamaan suuren valamiehistön edessä Wikileaksiin liittyvissä tutkimuksissa.
Manningin vapaus saattaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, sillä hänet vapautettiin ainoastaan siksi, että suuren valamiehistön toimikausi umpeutui. Lähdettyään vankilasta Manning sai uuden haastehakemuksen, jossa hänet vaaditaan todistamaan uuden valamiehistön eteen 16. päivä toukokuuta.
Asianajajien mukaan Manning aikoo kieltäytyä jälleen vastaamasta valamiehistön kysymyksiin, mikä saattaa johtaa uuteen rangaistukseen.
Manning tuomittiin vuonna 2013 yhteensä 35 vuodeksi vankeuteen salaisten asiakirjojen vuotamisesta Wikileaks-sivustolle. Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama kuitenkin lievensi Manningin tuomiota ennen kautensa päättymistä. Hänet vapautettiin toukokuussa 2017.
Chelsea Manning on ristimänimeltään Bradley Manning, mutta hän korjasi sukupuolensa vankeustuomionsa jälkeen.
Ylen kannatuskysely: Perussuomalaiset ohitti SDP:n
Eduskuntavaalien voittaja SDP on menettänyt johtoasemansa Ylen kannatuskyselyssä. Suurimmaksi puolueeksi nousi perussuomalaiset. Kyselyn suurin nousija on vihreät, joka kiri keskustan kiinni ja jakaa puolueen kanssa nyt nelossijan. Kolmantena pysyy kokoomus.
Suomalaiset lihovat yhä, mutta muu maailma lihoo nopeammin
Suomalaiset ovat lihoneet viime vuosikymmeninä vähemmän kuin muissa maissa asuvat keskimäärin, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus. Kansainvälisen painoindeksivertailun mukaan suomalaiset miehet ja naiset eivät ole enää keskimäärin Pohjoismaiden lihavimpia, toisin kuin menneinä vuosikymmeninä. Professorin mukaan syömme silti yhä enemmän kuin kulutamme.
AOP
Eurovaalitentissä vihreiden Pekka Haavisto
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on tänään Ylen aamu-tv:n ja Ykkösaamun yhteisessä eurovaalitentissä klo 8.11. Vihreät ovat tehneet Eurooppa-politiikassaan täyskäännöksen EU-skeptisestä laidasta unioniin kaikkein myönteisimmin suhtautuvaksi puolueeksi. Haaviston haastattelun lisäksi esittelemme puolueen eurovaalilinjauksia tässä verkkojutussamme.
Pekka Haavisto hallitusneuvotteluissa Säätytalossa keskiviikkona 8. toukokuuta.Jouni Immonen / Yle
Tullikiistan neuvottelut jatkuvat aamulla
Yhdysvaltain ja Kiinan väliset neuvottelut maiden välisistä tulleista jatkuvat aamulla Yhdysvaltain aikaa. Torstai-illan neuvotteluissa ei löydetty ratkaisua ja neuvottelut keskeytettiin yön ajaksi. Markkinoilla tullikiistan ratkaisua odotetaan kiihkeästi. Jos sopua ei saada ja Yhdysvallat nostaa tulleja, Kiina aikoo vastata välittömästi kovin ottein. Maiden välinen kauppasota olisi silloin entistä lähempänä.
Kuvassa valtiovarainministeri Steven Mnuchi (vas.) ja varapääministeri Liu He (oik.).Andy Wong / EPA
Pyöräturma tuhosi Marin kasvot – luumurska koottiin kuin palapeli
17-vuotiaan norjalaisen Mari Hegvikin elämä muuttui yhdessä silmänräpäyksessä, kun retki Jotunheimenin kansallispuistossa päättyi onnettomuuteen. Neljä vuotta myöhemmin hänen kasvonsa on leikattu seitsemän kertaa.
Henriette Dæhli / NRKP3
Paikoin ukkostaa
Perjantaina pilvisyys lisääntyy kaakosta alkaen maan etelä- ja keskiosassa. Pohjois-Suomessa on päivällä vielä aurinkoista. Etelä- ja Itä-Suomessa tulee iltapäivällä sadekuuroja, joihin voi liittyä jo päivällä ukkosta. Illan aikana sade- ja ukkoskuuroja saapuu myös Länsi-Suomeen. Pohjois-Suomeen sade- ja ukkoskuurot ennättävät viimeistään lauantaiyönä.
Säännöllinen kahvinjuonti on useissa tutkimuksissa yhdistetty muun muassa pienentyneeseen diabeteksen ja maksasairauksien riskiin, mutta kahvia juovat saattavat säästyä myös kaatumisilta muita todennäköisemmin.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yhteensä 12 000 yli 60-vuotiaan terveystietoja, jotka oli kerätty osana kahta aiempaa tutkimusta. Hieman alle tuhat osallistujaa kaatui ainakin kerran 5–10-vuotisten seurantojen aikana.
Tulosten perusteella päivittäin ainakin kupillisen kahvia juovat kaatuivat noin neljänneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät juoneet kahvia päivittäin. Myös vammautumiseen johtaneet kaatumiset olivat kahvinjuojilla harvinaisempia, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä.
Tutkijat eivät aineistonsa perusteella pysty sanomaan, mikä kahvin juomisessa ehkäisisi kaatuilua, mutta kahvi ja kofeiini voivat parantaa tarkkaavuutta ja lyhentää reaktioaikaa, mitkä voisivat auttaa kaatumisen välttämisessä. Kahvi saattaa myös ehkäistä sairauksia, jotka altistavat kaatuilulle.
Vaikka tutkimuksessa huomioitiin ruokavalio ja monet kaatumisiin vaikuttavat elintavat, kahvin lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tämän vuoksi havaintoja kannattaa tulkita varovaisesti.
Entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia jätti politiikan ja perusti ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittyvän säätiön. Hän ei nimittäin usko, että näitä ongelmia voisi politiikalla ratkaista.
Säätiö on ideana ainakin minua innostava, mutta tuo mainittu syy sen perustamiselle huolettaa. Siis mitä, eikö juuri politiikalla pitäisi pystyä ratkaisemaan monitekijäisiä ongelmia, jotka koskevat kansalaisten ja valtion tulevaisuutta? Mikä on kun ei onnistu?
Voisiko kyse olla siitä, että ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin?
Ihmiset erottautuvat ryhmiksi pienimmästäkin mahdollisuudesta.
Ihmiselle on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Ihminen muodostaa herkästi meikäläiset, joita alkaa kohdella muita ryhmiä suopeammin. Tunnetuissa psykologi Tajfelintutkimuksissa selvitettiin, minkä perusteella ihmiset jengiytyvät ja alkavat sorsia toisia. Riittääkö vaikka vain sama ihonväri, sukupuoli tai mielipide? Vastaus on pökerryttävä: vaadittavien jaettujen ominaisuuksien lukumäärä on pyöreä nolla. Ihmiset erottautuvat ryhmiksi pienimmästäkin mahdollisuudesta, vaikkapa vain siitä, että toiset nimetään ryhmä Z:ksi ja toiset ryhmä F:ksi. Ryhmäytymisen jälkeen sitten aletaan pitää niitä toisia selvästi omaa ryhmää huonompina.
Voi unohtua, että ihmisiä siellä toisellakin puolella on.
Tarve jakautua meihin ja heihin on siis syvälle juurtunut. Se auttaa ihmistä määrittämään omaa identiteettiään. Ulkopuolisen hyökkäys omaa jengiä vastaan on näin myös uhka omalle olemassaololle. Ja mitä kovempi konflikti ryhmien välillä on meneillään, sitä rajummin yleistetään ryhmän ominaisuuksia yksilöihin. Voi unohtua, että ihmisiä siellä toisellakin puolella on. Ehkä tämä selittää sitä, miksi eduskunnassakin istumapaikoista kinasteluun ja ryhmien tunnistamiseen käytetään sitä kallisarvoista aikaa, jota tarvittaisiin ihan muuhun.
Jengimentaliteetti saa sotajalalle. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan, mitä varmempi on oman puolueensa menestyksestä, sitä enemmän kannattaa häviävään puolueeseen kohdistuvaa aggressiota ja jopa väkivaltaa.
Jengiytyminen aiheuttaa myös ehkä tyhmyyttä. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin ihmisten päättelykykyä lyhyen tehtävän avulla. Tutkittavien piti selvittää annettujen lukujen avulla, oliko uusi lääkevoide tehokas ihottuman hoidossa. Odotettavasti, vastaajan matemaattinen lahjakkuus selitti sitä, kuinka hyvin hän pystyi päättelemään lopputuloksen.
Sitten testiä muutettiin hieman. Numerot pysyivät samoina, mutta nyt pitikin päätellä, oliko aselakien tiukennus vähentänyt vai lisännyt rikoksia. Tulokset muuttuivat, kun aihe oli politisoitunut. Yhtäkkiä vastaajan poliittinen suuntaus vaikutti päättelykykyyn. Demokraatit pärjäsivät huonommin päättelytehtävässä, mikäli luvut osoittivat, että aselakien tiukentaminen ei vähentänyt rikoksia. Republikaaneilla päättelykyky väheni, kun numerot näyttivät, että lakimuutos vähensi rikoksia. Ryhmään kuuluminen sumensi järjen.
Ja mikä kamalinta, vaikutus oli suurin niillä koehenkilöillä, joilla oli alunperin paras päättelykyky. Etevimmät siis tyhmenivät eniten.
Eli, yritä siinä sitten poliitikkona ilmastonmuutosta ratkaista, kun ne toiset, joiden kanssa hommaa pitäisi saada eteenpäin, eivät kykene ymmärtämään selkeitä faktoja.
Etkä kykene sinäkään.
Kaikkien ihmisten päättelykyky sakkaa itselle pyhien asioiden äärellä.
Jengejä, jengimentaliteettia ja tunteiden vinouttamaa ajattelua löytyy politiikan ulkopuoleltakin. Kaikkien ihmisten päättelykyky sakkaa itselle pyhien asioiden äärellä. Monella meistä päättelykyky pettää, kun yritämme arvioida suklaapatukan tai muutaman oluttuopin kaloreita. Tai kun arvioimme, aloittiko oma vai vastapuolen lätkäjengi pelissä tappelun. Kun mietimme, onko ok syödä lihaa tai matkustaa lentokoneella.
Mitä sitten tehdä? Voisiko tältä vaikutukselta suojautua?
Kyllä voi.
Erään tutkimuksen mukaan tieteellinen uteliaisuus saattaa auttaa. Se näyttää tekevän ihmisestä avoimemman omasta ennakkokäsityksestä poikkeavalle tiedolle. Uutuus ja oppiminen viehättävät tiedeuteliasta joukkoon kuulumista enemmän.
Tutkimuksessa koehenkilöiden piti valita kiinnostavin uutisotsikko. Kävi ilmi, että tiedeuteliaat kiinnostuivat yllättävistä uutisotsikoista, vaikka otsikon väite olisikin ollut vastoin heidän oman poliittisen suuntauksensa näkemystä ilmastonmuutoksesta. Ei-uteliaat puolestaan kiinnostuivat eniten ei-yllättävistä otsikoista, joiden sisältämä tieto sopi heidän ryhmänsä kannattamaan näkökulmaan.
Tiedeuteliaisuus on myös yhteydessä päättelykykyyn ja yleissivistykseen, mutta täysin yksi yhteen nämä eivät ole. Voi siis olla utelias, vaikka tiedoissa olisikin puutteita. Kiinnostavaa onkin, että tutkimuksessa tieteellinen päättelykyky ei suojannut ihmistä poliittisesti värittyneeltä tiedonkäsittelyltä, ainoastaan tiedeuteliaisuus toimi.
Itse asiassa, mitä paremmat tieteelliset päättelytaidot, sitä pahemmin saattaa lipsua kannattamaan oman jengin näkökulmaa.
Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että päättelykykyisimmät olivat kaikkein jyrkimmin poliittisesti vinoutuneita ajatuksissaan. Voi siis olla, että päättelykyky auttaa paremmin, mutta edelleen valikoiden, kokoamaan todistusaineistoa oman jengin näkökulman tueksi.
Jos on tarve ratkoa toisten kanssa vaikeita ongelmia, kannattaa tiedostaa mihin jengeihin kuuluu ja miten se vaikuttaa omaan ajatteluun. Antero Vartia ehdottaa, että politiikan sijaan ilmastonmuutoksen ratkaisevat ihmiset.
Samaa mieltä.
Katri Saarikivi
Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa. Hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”.
Vesikauhuun maanantaina kuollut norjalaisnainen sai tappavan tartunnan koiranpennun purtua häntä sormeen. 24-vuotiaan Birgitte Kallestadin omaiset kertovat norjalaisen VG-lehden mukaan, että nainen hoivasi lomamatkallaan Filippiineillä koiranpentua tietämättä tämän kantavan rabies-tartuntaa.
Perhe sanoo päättäneensä kertoa tapauksen taustoista katkaistakseen siivet huhuilta, joita Norjassa on levinnyt kuolinuutisen jälkeen.
– Birgitte matkusti helmikuussa Filippiineille yhdessä ystäviensä kanssa. Mopoajelulla he huomasivat tienvarressa avuttoman koiranpennun, jonka Birgitte vei kotiin. Hän pesi koiran ja hoivasi sitä. He kaikki leikkivät pennun kanssa puutarhassa ja se puri sormia, kuten koiranpennuilla on tapana tehdä, perhe kuvailee tapahtumia.
Lääkärit eivät ensin tunnistaneet oireita
Terveydenhoitoalalla työskennellyt Birgitte Kallestad puhdisti puremista tulleet pienet haavat, eikä ajatellut koko tapausta sen enempää. Norjaan palattuaan hän sairastui ja kesti kauan ennen kuin lääkärit tekivät vesikauhudiagnoosin. Siinä vaiheessa mitään ei enää ollut tehtävissä.
Maanantaina Länsi-Norjassa sijaitseva Førden keskussairaala kertoi tiedotteessa, että teho-osastolla hoidossa ollut potilas kuoli rauhallisesti lähimpien perheenjäsentensä ympäröimänä. Kyseessä on hyvin harvinainen tapaus, sillä edellinen rabies-tartunta manner-Norjassa todettiin Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mukaan vuonna 1815.
Rabies on viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka tarttuu ihmisiin eläimistä esimerkiksi pureman tai nuolaisun kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo, että oireiden ilmennyttyä tautia ei pysty hoitamaan.
Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) torjuu epäilyt, että eri etujärjestöjen juoksutytöt ja juoksupojat olisivat vahvassa roolissa hallitusneuvotteluissa.
– Puolueet ovat valinneet omat edustajansa neuvotteluryhmiin. Puolueet arvioivat itse, ketä he valitsevat, hän sanoi.
Hallitusneuvottelupöytien kokoonpanot julkistettiin eilen, ja joukossa on useita etujärjestöjen edustajia.
Työelämän kehittämistä pohtivassa ryhmässä ovat mukana muun muassa JHL:n johtoon kuuluva, vasemmistoliittoa edustava Teija Asara-Laaksonen ja SAK:n lakimies, SDP:tä edustava Anu-Tuija Lehto. Ryhmän sihteerinä toimiva Jussi-Pekka Rode on Sivistystyönantajien asiantuntija ja RKP:tä edustava Mats Nyman akavalaisen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.
Vihreitä edustava Elina Moisio on puolestaan vaikuttajaviestintää tekevän Milttonin osakas.
Antti Rinne teki puheissaan eroa lobbareiden ja puolueiden nimittämien asiantuntijoiden välille.
– Lobbarit tulevat paikalle vain neuvotteluryhmien kutsusta, Rinne linjasi hallitusneuvottelujen pelisääntöjä.
"Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut"
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan vihreät ovat valinneet neuvotteluryhmäänsä erilaisia asiantuntijoita. Mukana on muun muassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.
– Nämä ovat puolueiden eikä lobbareiden neuvottelut, Haavisto korostaa.
Antti Rinteen mukaan hallitusneuvottelut etenevät hyvin aikataulussaan. Ilmiöpohjaiset, laajat neuvottelupöydät ovat aloittaneet tilannekuvan hahmottamisen ja neuvotteluja tavoitteista ja keinoista jatketaan ensi viikolla.
Talousraamit kerrotaan noin viikon kuluttua. Rinne korostaa, että neuvottelupöydissä voidaan alkuvaiheessa toimia luovasti ilman ahtaita talousraameja.
Hallitusneuvotteluissa pidetään taukoa viikonlopun ajan; lauantaina ja sunnuntaina ei neuvotella. Hallitusneuvottelut jatkuvat jällleen maanantaina, jolloin mukaan tulevat myös hallitusohjelman yksityiskohtiin paneutuvat pienemmät neuvottelupöydät.
Juttua on korjattu klo 12.24. Mats Nyman ei ole Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö, vaan Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n toiminnanjohtaja.
Kinopalatsi Helsingin Kaisaniemessä on kärsinyt ison vesivahingon useiden satojen neliöiden alalla. Finnkinon elokuvateatterissa oli yöllä tulipalo teatterisalissa. Palomestari Samuli Saarioinen Helsingin pelastuslaitokselta arvioi, että kyseessä oli Kinopalatsin suurin sali.
Automaattinen ilmoitus tulipalosta Kaisaniemenkadulla tuli hieman ennen kello kahta yöllä. Teatteri oli tyhjillään.
Sprinklerit saivat tulen sammutettua ja savuvahingot rajoittuvat yhteen elokuvasaliin. Vettä on kuitenkin pässyt rakenteisiin, salin viereiseen aulatilaan sekä alempiin kerroksiin, joissa on muun muassa lisää saleja ja teknistä tilaa. Pelastuslaitoksen tehtäväksi osoittautui rajata vesivahinkoa.
– Teknisissä tiloissa kattoakin oli romahtanut alas, kun kipsilevy on kastunut, kertoo palomestari Saarioinen.
Hän arvioi, ettei kaikkia teatterisaleja voida toistaiseksi ottaa käyttöön. Kinopalatsi on yhteensä 10 salilla Helsingin toiseksi suurin elokuvateatteri Tennispalatsin jälkeen.
Varsinaisen tulipalon syttymissyystä ei ole vielä tietoa.
Sohvalla röhnöttää teini-ikäisiä telkkaria tuijotellen kuin missä tahansa kodissa. Olohuoneen seinää koristaa suuri violetti taulu äidistä ja lapsesta. Talon äiti rojahtaa sohvannurkkaan teinien sekaan.
– Tuu kainaloon, Sari Itäpelto sanoo teini-ikäiselle tytölle.
Lihakastikkeen tuoksu tilavassa keittiössä kielii siitä, että kohta on ruoka-aika. Ruokasalin nurkkaa koristaa valkoinen kakluuni. Salin isoon ruokapöytään mahtuu helposti 12 henkeä syömään.
Yli satavuotiaassa puutalossa toimii ryhmäkoti huostaanotetuille lapsille. Sari Itäpelto on toiminut 19 vuotta heille äitinä ja isänä.
– Olen saanut suuren lahjan. Saan kulkea äitinä ja vanhempana toisten ihmisten lasten kanssa. Se on fantastista, sanoo ryhmäkodin toimitusjohtaja Itäpelto.
Vuosien varrella nainen on saattanut maailmalle noin 80 lasta ja nuorta. Tarina ei ole aivan tavallinen.
Pallo-kodit ryhmäkodin perustaja ja yrityksen äiti on Sari Itäpelto.Kalle Purhonen / Yle
Yksinhuoltaja perusti ryhmäkodin
Sari Itäpelto pakkasi vuonna 2000 tavaransa Lahdesta ja muutti kolmen lapsen yksinhuoltajana Lappeenrantaan. Lahdessa fysioterapeuttina työskennellyt nainen halusi vaihtaa alaa, ja alkoi opiskella sosionomiksi.
– Halusin työskennellä enemmän tunteiden kanssa, perustelee Itäpelto alanvaihdosta.
Fysioterapeutiksi nainen oli päätynyt vanhan urheiluharrastuksen kautta, mutta lastenkotimaailmakaan ei ollut hänelle aivan vieras. Hän oli ollut nuorena harjoittelussa lastenkodissa ja tykästynyt työhön. Lisäksi hän oli leikkinyt lapsena lastenkotilasten kanssa.
Itäpelto alkoi etsiä taloa perhekodin perustamiseen. Sopiva talo löytyi Lappeenrannasta. Itäpelto päätyi ostamaan vuonna 1906 rakennetun, keltaisen puutalon. Siitä tuli Pallon ryhmäkoti.
– Tässä torpassa on nyt istuttu 19 vuotta. Kun tulin tähän, täällä oli kolme omaa ja kolme sijoitettua lasta.
Vähitellen määrä lisääntyi. Kahden vuoden kuluttua lapsia oli jo kymmenen, kolme omaa ja seitsemän huostaanotettua.
Nyt Pallon ryhmäkodissa on liki kolmekymmentä huostaanotettua lasta ja nuorta, joiden ikähaarukka on 6–21 vuotta. Työntekijöitä on lähes yhtä monta kuin nuoriakin.
Kodikkaan talon eteisessä on, kuin missä tahansa kodissa, kenkien iloinen sekamelska.Kalle Purhonen / Yle
Äiti vai toimitusjohtaja?
Itäpelto työskenteli ensimmäiset kuusi vuotta huostaanotettujen lasten kanssa ympäri vuorokauden.
– Se aika oli valvottuja öitä murrosikäisten kanssa. Lisäksi alussa oli jatkuva huoli, sitoutuvatko nuoret meihin. Samaan aikaan omat lapseni olivat pieniä.
Hän muistuttaa, ettei ole tehnyt työtä yksin vaan taustalla on aina ollut myös henkilökuntaa. Taloon tuli jo ensimmäisenä kesänä ensimmäinen työntekijä, joka on edelleen töissä ryhmäkodissa.
– Silloin, kun hän tuli, pääsin nukkumaan.
Seuraavat kuusi vuotta työntekijöitä oli jo enemmän. Silloin Itäpelto itse toimi joidenkin nuorten omakasvattajana. Jokaisella nuorella on talossa omakasvattajansa, joka toimii nuoren lähiaikuisena.
Viime vuodet Itäpelto on toiminut talon toimitusjohtajana. Hän kokee olevansa nuorille eniten mummo. Yritys on kasvanut sen verran isoksi, ettei hän enää ehdi tehdä enää niin läheistä tunnetyötä nuorten kanssa. Silti hän tuntee jokaisen talossa olevan lapsen ja nuoren.
– Minun roolini ryhmäkodissa on mahdollistajan rooli, joka pitää sisällään äitiyden, isyyden, rajat ja rakkauden. Kaiken sen.
Sari Itäpellon poika Nikke Airas on sekatyömies ryhmäkodissa. Keittiöhommat kuuluvat muun muassa ammattikokin vastuulle.Kalle Purhonen / Yle
"Kiva ja napakka"
Talon avarassa keittiössä häärää Itäpellon poika, Nikke Airas. Myös hän työskentelee ryhmäkodissa. Omien sanojensa mukaan hän tekee "kaikkea". Ammatiltaan hän on kokki.
Nuoret ovat tulleet koulusta kotiin. He availevat jääkaapin ovea ja istahtavat keittiön tasoille seuraamaan "äitinsä" haastattelua.
– Mukava ja hyvä tyyppi. Napakka. Kiva, kuvailevat nuoret Itäpeltoa.
Pallon ryhmäkotiin saapuu lapsia ja nuoria ympäri Suomen. Heillä on usein taustallaan jo monia eri sijoituspaikkoja.
– Melkein kaikki tulevat muista sijoituspaikoista. Nuoret ovat heittäneet jo muutaman kierroksen pitkin Suomea. Ja lopulta päätyvät tänne Lappeenrantaan meidän aikuisten hellittäviksi, kertoo Itäpelto.
Sosiaalitoimisto etsii jokaiselle huostaanotetulle yksilöllisesti sopivan paikan. Miksi lopullinen paikka löytyy usealle nuorelle Lappeenrannan ryhmäkodista?
– Luulen, että meillä on sellainen maine, että täällä ei heti luovuteta nuorten kanssa. Meillä pyritään siihen, että tämä olisi paikka, josta lapset ponnistavat maailmalle.
– Alaikäisten hatkailu eli karkailu on meillä tosi vähäistä. Sosiaalitoimistokin välillä ihmettelee, miten sen teemme.
Ryhmäkodissa työntekijöitä on 26. Keskellä istuva Guled Abdi saapui nuorena huostaanotettuna ryhmäkotiin. Lopulta hän päätyi samaan paikkaan töihin.Kalle Purhonen / Yle
Itäpelto pitää oleellisena myös ryhmäkodin sijaintia lähes keskustassa.
– Me voimme integroida lapsia ihan oikeanlaiseen maailmaan kun emme ole missään korvessa, jossa ei ole ammattikoulua tai harjoittelupaikkoja.
Taustalta kuuluu iloista naurua. Paikalle on tullut kolmekymppinen Guled Abdi. Hän saapui ryhmäkotiin 13-vuotiaana. Ennen Pallon ryhmäkotia hän oli nähnyt jo useita eri sijoituspaikkoja. Pallon ryhmäkodissa hän viimein rauhoittui villin lapsuuden jälkeen.
Abdi muistelee saapumistaan ryhmäkotiin 17 vuotta sitten. Hän muistaa, kuinka jakoi makuuhuoneen Itäpellon pojan, Niken, kanssa. Sijoituksen jälkeen Abdi aloitti oppisopimuksella lähihoitajan opinnot tutussa ryhmäkodissa. Nyt Abdi työskentelee ryhmäkodissa ja on kiinteä osa Sari Itäpellon perhettä.
– Jos puhun velipuolesta, kaikki kaverit tietävät, että puhun Nikestä. Perhejuhlissakin olen aina heidän kanssaan, kertoo Abdi.
Pallon ryhmäkodissa on kolme yksikköä. Kaikki ovat vanhoissa, idyllisissä rakennuksissa Pallon kaupunginosassa, Lappeenrannassa. Tämän vuonna 1906 rakennetun talon Sari Itäpelto hankki ensimmäisenä vuonna 2000.Kalle Purhonen / Yle
"Täällä me ylistämme meidän keskeneräisyyttämme"
Pallo-kodissa pisimpään olleet lapset ovat asuneet talossa yli kymmenen vuotta. Lyhyin sijoitus on ollut viisi viikkoa.
– Täällä vietetty aika riippuu paljolti siitä, minkä ikäisenä nuori meille tulee. Mutta sijoitukset ovat pitkiä, kertoo toimitusjohtaja Itäpelto.
Rankoista taustoista tulevien lasten kanssa työskentely on vaativaa. Itäpelto ammentaa voimaa menneisyydestään ja omasta mummostaan, pohjoiskarjalaisesta Siviästa. Siviä jäi leskeksi ja kasvatti kymmenen lastaan yksin.
– Olen oppinut häneltä, että itketään silloin kun itkettää ja suututaan silloin kun suututtaa. Täällä on läsnä sellainen inhimillisyys, ettei tarvitse ottaa ammatillista roolia sosiaalikasvattajana tai yhteisöpedagogina.
Itäpelto muistuttaa, että keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden ääneen sanominen helpottaa kaikkien oloa.
Sari on rennon jämäkkä nainen, jonka läheisyyden nuorten kanssa huomaa heti saavuttuaan ryhmäkotiin.Kalle Purhonen / Yle
Lapsen kaipuu vanhempaan
Kysymys siitä, saako lasten kammareihin katsoa, aiheuttaa nuorissa pienen paniikin. Siivouspäivä on vasta parin päivän päästä.
Eräs nuorista huikkaa kuitenkin, että tänne voi tulla. Vanhan talon katot viistävät joka suuntaan huoneessa. Huone on kuin kenen tahansa teinin, mutta odotettua siistimpi. Peilissä on kiinni sisarusten sekä äidin ja isän kuva.
– Mulla ei oo ollut isää kymmeneen vuoteen, sanoo nuori.
Pystyvätkö ryhmäkodissa olevat työntekijät paikkaamaan lapsen kaipuuta äitiin ja isään?
– Jos biologiset vanhemmat antavat luvan siihen. Silloin, kun vanhempi antaa meille luvan rakastaa lapsia ja ymmärtää, ettei se ole heiltä pois. Välillä tuntuu, että tärkeintä työntekijöille on pukea samanväriset pelipaidat vanhempien kanssa. He ovat omien lastensa parhaita asiantuntijoita, Itäpelto kuvailee.
Ryhmäkodin johtaja etsii myös tarvittaessa kadonneen suhteen lapsen ja vanhemman välille.
– Ei minusta lapsille oikeaa äitiä tule, mutta yritän mahdollistaa biologisille äideille ja isille, että he löytävät kadonneet suhteet lapsiinsa.
Bussilastillinen vieraita äitienpäivänä?
Juhlat kuuluvat ryhmäkodin elämään vahvasti. Äitienpäivänä osa lapsista lähtee juhlimaan biologiseen kotiin omia äitejään ja mummejaan. Osa lapsista jää ryhmäkotiin.
– Juhlat ovat meille tosi tärkeitä. Täällä juhlat katkaisevat arjen. Me haluamme antaa hyvän mallin siihen, miten juhlia vietetään eli hyvän ruoan, sosiaalisen puheen ja tarinoiden merkeissä.
Sari Itäpellon käsien kautta maailmalle on ponnahtanut pari bussilastillista nuoria.Yhden bussilastillisen kanssa nainen on työskennellyt tiiviimmin. Näistä aktiivisesti vielä yhteyttä pitää parisenkymmentä nuorta.
Äitienpäivänä Saria muistetaan monelta suunnalta, mutta bussilastillista vieraita ei ole odotettavissa keltaiseen puutaloon.
– Ei tule bussilastillista vieraita. Onneksi heillä on jo omat elämät, naurahtaa Sari Itäpelto.
Ryhmäkodissa on nykyään kolme yksikköä: teinien ja pienempien lasten yksikkö sekä jälkihuolto 17-21-vuotiaille nuorille.Kalle Purhonen / Yle
Rankkaa ja antoisaa
Kaipaamiaan tunteita Itäpelto on perhekodin äitinä todellakin saanut. Rankinta työssä on loputon toivottomuus, jota toisinaan kohtaa.
– Se, ettei nuori jaksa vielä kohdata omia kipujaan. Sen tajuaminen, etten voi panna nuorta takaisin kohtuun tai pakottaa huumehoitoon tai en voi kävellä lapsen puolesta kouluun. Tai se, että en voi pakottaa heidän vanhempiaan ottamaan lapsia viikonlopuksi. Ne ovat vaikeimpia hetkiä.
Antoisinta työssä on puolestaan se, että kun nuoret luottavat aikuiseen.
– Antoisat hetket ovat pieniä arjen hetkiä. Esimerkiksi, kun joku nuorista käpertyy kainaloon ja sanoo, ettei koskaan ole ollut näin turvassa.
Salpausselän kihlakunnansyyttäjä on nostanut yhdeksää Karjalan prikaatin varusmiestä kohtaan syytteen palvelusrikoksesta.
Varusmiehet tekivät maastoharjoituksen yhteydessä Kouvolan Vekaranjärvellä videon, jossa yksi varusmies ampui seitsemää rivissä seissyttä varusmiestä paukkupatruunoilla teloitustyyliin.
Rivissä seisseet varusmiehet kaatuivat "osuman saatuaan" vuorotellen maahan näytellen menehtyvänsä ampumisen seurauksena. Yksi syytteen saaneista varusmiehistä kuvasi tilanteen matkapuhelimella, ja video päätyi yleisille nettisivuille.
Teloitusvideo tehtiin ja ladattiin nettiin vuonna 2017. Esitutkinnassa ei selvinnyt, miten video päätyi verkkoon.
Epäillyt ovat esitutkinnassa myöntäneet tehneensä videon yhteisestä päätöksestä. Asian käsittelyn aikataulusta päättää Kymenlaakson käräjäoikeus.
Poikkeuksellinen video
Puolustusvoimat on pitänyt videota erittäin poikkeuksellisena ja kaiken sen vastaisena, mitä puolustusvoimat opettaa. Varusmiesten on noudatettava hyviä käyttäytymis- ja kohteliaisuussääntöjä. Varusmiehiä koskevat myös sodan oikeussäännöt.
Palvelustapahtumien aikana videoiden ja kuvien ottamista myös rajoitetaan. Karjalan prikaatissa kouluttajalta on saatava erillinen lupa kuvata tai videoida esimerkiksi palvelustapahtumaa.
Yleisimmin esitutkinta käynnistetään luvattomasta poissaolosta ja matkapuhelimen käytöstä palveluksessa. Vuosittain pelkästään Karjalan prikaati käynnistää noin 600 esitutkintaa.
Suomalaiset ovat lihoneet viime vuosikymmeninä vähemmän kuin muissa maissa asuvat keskimäärin, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus.
Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin painoindeksin muutoksia ympäri maailmaa. Mukana oli yli 112 miljoonan aikuisen pituus- ja painotietoja vuosilta 1985–2017. Näin laajaa tutkimustietoa ei ole aikaisemmin koottu yhteen aiheesta.
Painoindeksi lasketaan siten, että jaetaan paino pituusmetrien neliöllä. Yleisenä liikapainon rajana on pidetty painoindeksiä 25.
Koko maailman väestössä ikävakioitu keskimääräinen painoindeksi oli miehillä 24,7 ja naisilla 24,4. Luvut ovat vuodelta 2017. Suomessa keskimääräinen painoindeksi miehillä oli 26,4 ja naisilla 25,4.
Suomalaiset olivat siis suhteellisesti lihavampia kuin maailman asukkaat keskimäärin. Ero Suomen ja muun maailman välillä on kuitenkin pienentynyt tutkimuksen aikana. Miesten painoindeksi kasvoi Suomessa 1,0 yksikköä ja naisilla 1,1 yksikköä vähemmän kuin koko maailmassa keskimäärin.
Kehitys näkyy myös Pohjoismaissa, joissa sekä suomalaisten miesten että naisten painoindeksi oli tutkimuksen alussa kaikkein korkein. Nykyään näin ei enää ole, vaan muiden pohjoismaiden asukkaat ovat lihoneet suomalaisia nopeammin.
– Siitä olisin ehkä eniten iloinen, että vaikka Suomessa painoindeksi on noussut, se on sentään noussut hitaasti, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen professori Tomi-Pekka Tuomainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Syömme yhä enemmän kuin kulutamme
Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, mistä painoindeksin nousu missäkin maassa johtuu. Eri maissa syitä on erilaisia. Suomessa lihavuuden yleistyminen johtuu Tuomaisen mukaan siitä, että syömme enemmän kuin kulutamme.
– Väestön liikuntatottumukset eivät edelleenkään ole riittävällä tasolla.
Maailmanlaajuisesti lihavuuden yleistyminen on yhdistetty vanhastaan myös kaupungistumiseen. Tämän suhteen tuore tutkimus avaa uutta näkökulmaa: painoindeksi on noussut kaupunkialueiden ulkopuolella jopa nopeammin kuin kaupunkialueilla.
Suomen tulokset poikkeavat tässäkin asiassa maailman keskiarvosta. Suomessa maaseudulla asuvat olivat 1980-luvulla suhteellisesti lihavampia kuin kaupunkilaiset. Näin on vieläkin, mutta vuosikymmenien aikana ero on tasoittunut.
– Suomessa ero maaseudun ja kaupungin välillä on hyvin pieni, Tuomainen sanoo.
Kiitosta urheudestaan on saanut myös 12-vuotias Nate Holley. Hän tarttui baseball-mailaan, kun kuuli omassa luokkahuoneessaan, että koulussa ammuskeltiin.
Castillo kävi ampujan kimppuun heti, kun tämä veti luokassa aseen esiin. Hän todennäköisesti pelasti toiminnallaan ainakin joidenkin toveriensa hengen.
Castilloa on surtu ja kiitetty laajasti sankarina.
– Juuri tätä on aito rohkeus ja uhrautuminen, toteaa muun muassa Twitter-käyttäjä Diego Sanchez Alatriste.
Myös 12-vuotiaan Holleyn urheutta kiitetään. Samalla se on virittänyt keskustelun siitä, miksi yhdysvaltalaisten lasten pitää elää tällaisessa todellisuudessa, jossa kouluampumiset ovat arkipäivää.
Littwin toteaa, että olemme kiitollisia Castillon kaltaisista ihmisistä, mutta samalla pitää muistaa, ettei tämän olisi pitänyt kuolla.
Hänen mukaansa kouluampumisista ei ole tullut Yhdysvalloissa uusi normaali, vaan se on vanha, tuttu, järkyttävä normaali.
Litwin huomauttaa, ettei pitäisi ajatella, että tällainen on väistämätöntä.
– Tämä ei ole pelkästään maailma, jossa elämme. Se on myös maailma, jollaisen olemme valinneet, hän sanoo.
Hänen tunteensa jakavat monet niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassakin.
– Tämä on niin väärin! Lasten ei pitäisi joutua ajattelemaan kaatuvansa taistellen, tviittaa Massachusettsin yliopiston professori Louis Klarevas.
– (12-vuotias Nate Holley on) uusimmasta kansallisesta tragediastamme selvinnyt. Tällainenko meistä on tullut? Kansakunta, joka luottaa siihen, että lapset antavat henkensä toistensa puolesta samalla, kun emme tee mitään. Ei ok, tviittaa puolestaan Amanda Twickerson.
Moni tviittaaja vaatii poliitikoilta toimia aselakien tiukentamiseksi.
– Kiitos Kendrick Castillo siitä, mitä teit. Toivoisin kuitenkin, että Yhdysvallat olisi tehnyt tämän paikan turvallisemmaksi sinulle, estänyt noita lapsia saamasta haltuunsa asetta, jonka vuoksi uhrasit itsesi, tviittaa Todd Sneed.
Denverin ampujat käyttivät käsiaseita, jotka he olivat vieneet toisen vanhemmilta. Nämä olivat hankkineet aseet laillisesti. 16- ja 18-vuotiaat nuorukaiset eivät olisi voineet ostaa niitä itse laillisesti, sillä Coloradon osavaltiossa käsiaseen voi ostaa vasta 21-vuotiaana.
Vuosikausia jatkunut keskustelu ei ole toistaiseksi johtanut toimiin, joilla kouluampumiset olisi saatu vähenemään. Päin vastoin, viime vuonna niitä oli ennätysmäärä.
Laskentatapoja on erilaisia, mutta laivaston ylläpitämän koulun Naval Post Graduate Schoolin tilastojen mukaan kouluampumisia oli viime vuonna 97, mikä on eniten sitten tilastoinnin alkamisen vuonna 1970. Aikaisemmin 2000-luvulla määrä on vaihdellut vuosittain 13:sta 59:ään.
Tänä vuonna kouluampumisia on ollut jo 30. Laivaston tilasto laskee kouluampumisiksi kaikki tapaukset, joissa ase on vedetty esiin koulun alueella, siellä on ammuttu tai koulun omaisuuteen on osunut luoti.
Pelkästään Denverin alueella joukkoampumisia on ollut useita. Viime kuussa siellä muisteltiin 20 vuoden takaista Columbinen lukion kouluampumista, jossa kuoli 12 oppilasta ja opettaja.
Muistopäivän alla satoja kouluja, myös Highlands Ranch, suljettiin, kun poliisi etsi 18-vuotiasta floridalaisnaista, joka oli uhkaillut kouluja. Nainen ampui itsensä.
Yhdysvalloissa julkaistiin vastikään tutkimus, jonka mukaan joukkoampumiset ovat sitä todennäköisempiä, mitä löyhempiä osavaltion aselait ovat.
Jotain Yhdysvalloissa on kuitenkin kouluampumisista opittu. Kun Columbinen kouluammuskelu alkoi vuonna 1999, poliisilta kesti 47 minuuttia saapua paikalle. Sen jälkeen poliisia on koulutettu, ja esimerkiksi Highlands Ranchiin he saapuivat muutamassa minuutissa.
Vaikka musiikkituottaja Jaakko Salovaara on monissa liemissä keitetty kettu, kesän keikat Bomfunk MC'sin kanssa eivät ole hänelle mikään läpihuutojuttu.
Hän nousee nimittäin nyt ensimmäisen kerran lavalle bändin muiden alkuperäisjäsenien, Raymond Ebanksin ja Ismo "Gismo" Lappalaisen rinnalle.
Vuosituhannen alussa Salovaara jäi Suomeen tietokoneen ääreen, kun muut kiersivät vuosia maailmaa.
– On tosi hienot fiilikset. Se oli silloin taktinen veto, että en lähde kiertueelle mukaan, jotta voin keskittyä tekemään uusia biisejä, kertoi Salovaara Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Bomfunk MC’s tekee Suomessa kuuden keikan kesäkiertueen juhannuksesta alkaen. Edellisistä keikoista on 15 vuotta aikaa.
Raymond Ebanks vastusti paluuta pitkään, sillä takki oli vuosituhannen alun supermenestyksen jälkeen pitkään tyhjänä. Nyt tunnelmat ovat hyvät.
– Sain keikoista tarpeekseni huippuvuosina. Nyt taas kun kukaan ei odottanut mitään, niin ajattelin, että totta kai tätä tehdään jos voidaan.
Palkintojenjako kuvattiin etukäteen
Yksi Bomfunk MC’sin uran kohokohtia oli MTV Music Awards -palkintogaala vuonna 2000, jossa bändi sai parhaan pohjoismaisen artistin palkinnon.
Gaala järjestettiin Tukholmassa Globenissa, mutta kaikki ei ollut aivan sitä miltä ulospäin näytti.
Bomfunk MC’s kävi nimittäin tosiasiassa pokkaamassa palkinnon jo pari päivää etukäteen – tyhjässä hallissa.
– Se on yksi mun pahimpia Spinal Tap -kokemuksia. Olimme tyhjässä Globenissa, pidimme kiitospuhetta ja kaksi jätkää siivosi siellä tyhjää hallia. Siinä romuttui täysin MTV-romantiikka, muistelee Raymond Ebanks erikoista kokemusta.
Kiitospuhe nauhoitettiin ja näytettiin varsinaisessa gaalassa. Tosin sitä oli leikattu niin, että lopullisessa versiossa miehet sanoivat vain “thank you”.
Mutta eivät miehet musiikkitelevisiota pahalla muista: Miikka Lommin ohjaama video Freestyler-biisistä oli avainasemassa siinä, että kappaleesta ja bändistä tuli niin suosittu.
Ja yleisössä istuneelle Jaakko Salovaaralle palkintogaalakin oli ikimuistoinen.
– Saavutimme jotain sellaista hienoa, mistä olin aina uneksinut.
Ulkomailta tullut jo kyselyjä
Jaakko Salovaara tuottaa nykyään musiikkia muille ja tekee omaa uraa nimellä JS16.
Raymond Ebanks puolestaan on asunut yli 10 vuotta Belgiassa ja tehnyt paljon myös muita kuin musahommia.
Välissä hän ei käynyt Suomessa vuosikausiin, mutta nyt vanhat kaverukset ovat taas viettäneet aikaa treenikämpillä. Yhteinen historia ulottuu 1990-luvun Turkuun, missä he kohtasivat dj-miksauskisoissa Turussa.
Yhteinen tulevaisuus puolestaan on kesän keikkojen jälkeen vielä auki. Miehet ovat tehneet uutta musiikkia, mutta eivät ole vielä päättäneet julkaisevatko sitä.
Myös ulkomaisia keikkapyyntöjä on tullut ensi vuodeksi, kun Freestyler täyttää 20 vuotta.
– Kaikki ovat nyt huomanneet, että olemme elossa. Teemme nyt tämän kesän täällä ja jos siihen väliin saisi vielä uuden lätyn niin sitten kaikki ovet aukeaisivat taas, pyörittelee Ebanks.
Katso Jaakko Salovaaran ja Raymond Ebanksin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:
Sisäilmaongelmat ovat karkaamassa käsistä Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä. Opettajat ovat ilmoittaneet oireilusta kaikissa kunnan tiloissa, joissa opetusta järjestetään. Myös osa oppilaista on kertonut oireilevansa.
Oireista on ilmoitettu nyt myös kahdesta koulusta, jonne oppilaita on siirretty evakkoon yhteiskoulun sisäilmaongelmien alta. Koulut ovat Länsirannan ja Rantakankaan koulut.
– Jos näistä kummastakin joudutaan lähtemään, tulee väistötilojen löytämisestä hankalaa, toteaa Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi.
Lisäksi sisäilmaongelmista on raportoitu osassa Järviseudun ammatti-instituutti Jamin tiloja ja 2000-luvun alkupuolella rakennetussa lukiossa. Lappajärven kunnanhallitus käsittelee maanantaina lukion lattioiden remontoimista 50 000 eurolla. Muiden koulujen suhteen kunta joutuu vielä miettimään vaihtoehtojaan.
– Pahimmassa tapauksessa joudutaan hankkimaan parakkikouluja tai ulkopuolisia väistötiloja, Lehtiniemi sanoo.
Kunta rakennuttaa parhaillaan uutta 200 oppilaan koulua, jonne Lehtiniemen mukaan mahtuisivat tulevaisuudessa kaikki Lappajärven oppilaat. Koulu valmistuu kuitenkin vasta puolentoista vuoden kuluttua.
Opettajilla muhkeat korvausvaatimukset
Neljä opettajaa vaatii Lappajärven kunnalta mittavia korvauksia altistumisesta huonolle sisäilmalle. Opettajat vaativat kukin 80 000 euroa työperäisestä altistumisesta kosteusvauriomikrobeille.
Korvausvaatimuksessa opettajat kertovat, että heillä on työlääketieteen poliklinikalta saatu, vuosia kestäneisiin tutkimuksiin perustuva diagnoosi.
Kunnanjohtaja esittää kunnanhallitukselle, että korvausvaateet hylätään kaikilta osin. Korvausvaateessa ei hänen mukaansa ole esitetty selkeää näyttöä väitetystä vahingosta.
– Sisäilmaongelmat eivät automaattisesti johda korvausvelvollisuuteen, Lehtiniemi huomauttaa.
Esityksessään kunnanhallitukselle hän toteaa myös, että ei ole kiistattomasti osoitettu, että työntekijöiden ongelmat olisivat aiheutuneet yksinomaan työolosuhteista Lappajärven kunnassa, eikä esimerkiksi muusta työ-, opiskelu- tai asumishistoriasta tai muista olosuhteista.
Kunnanjohtaja Lehtiniemen mukaan korvaussumman suuruutta ei ole myöskään perusteltu.
Uusissa taloissa kylpyhuoneet ovat kasvaneet ja erilaista säilytystilaa on takavuosia enemmän. Asukkaalle tämä voi olla kätevää, mutta samalla tuoda uudenlaisia ongelmia.
Suomen suurimpiin vuokranantajiin kuuluva Sato-konserni on viime vuosina joutunut miettimään, kuinka ratkaista kasvaneiden kylpyhuoneiden mukana tullut ongelma. Useat tavaroiden säilytykseen tarkoitetut kylpyhuonekalusteet valmistetaan joko maalatusta viilu- tai laminaattipintaisesta mdf-levystä tai lastulevystä.
Näille materiaaleille kosteusrasitus aiheuttaa kuitenkin helposti kalusteiden ulkosivujen ja ovilevyjen kupruilua. Sato kertoo, että kupruilun takia joka kolmannessa sen asunnossa kylpyhuonekalusteet piti aiemmin vaihtaa jopa kahden vuoden välein. Moni valmistaja antaa kalusteille kahden vuoden takuun.
Kun tarjolla olleista kalusteista ei löytynyt ratkaisua ongelmaan, Saton tuotekehityksen asiantuntija Jonna Röynä lähti kehittämään kestävämpää kalustemallistoa.
– Itselleni vanhana puuseppänä on tärkeää, että kulutusta vähennettäisiin ja elinkaarellisesti ajateltuja tuotteita olisi enemmän, sanoo Röynä.
Merkittävästi vähemmän kalustejätettä
Kehitystyön tuloksena syntyi massiivilaminaatista valmistettu kylpyhuonekalustemallisto, jonka materiaalilla on 25 vuoden takuu tavallisen kahden vuoden sijaan.
Sato kertoo, että tämän Kide-malliston myötä Satossa syntyy 12 500 tonnia vähemmän kalusteiden vaihdosta syntyvää jätettä vuodessa.
Uusi mallisto on Röynän mukaan myös varsin kustannustehokas, vaikka hankintahinta onkin hieman tavallista kalliimpi. Toisaalta, jos aiemmin jo vuoden jälkeen on jouduttu vaihtamaan 30 prosenttia kylpyhuonekalusteista, eikä vaihtoa enää tarvitse tehdä, tuottavat kestävät kalusteet säästöä aiempaan verrattuna.
– Vuokralaiset ovat valveutuneita ja haluavat tietenkin ehjät kalusteet. He ilmoittavat, jos jokin asunnossa on vialla.
Kestävämpien kalusteiden vuoksi myös kylpyhuoneiden remontoinnista asukkaille seuraava vaiva vähenee.
Kylpyhuoneiden kosteusrasitus kasvanut
Mutta miksi kylpyhuoneisiin ylipäätään on ollut tarjolla kalusteita, jotka eivät kestä kosteutta?
Röynän käsityksen mukaan eri tahot ovat kyllä tietoisia tuotteiden kosteuskestävyyteen liittyvistä ongelmista, mutta kenties muutosta tilanteeseen ei ole vaadittu riittävän painokkaasti.
– Jos vaikka bideesuihkun letku hankaa allaskaappia, levy lähtee nopeasti turpoamaan, Röynä toteaa.
Röynä arvioi myös kylpyhuoneiden kosteusrasituksen kasvaneen viime vuosien aikana. Mitä syitä tähän on?
– Varmaan moniakin tekijöitä. Kylpyhuoneiden koot ovat niin sanottujen invaympyröiden takia kasvaneet ja talouksien kokonaisasuinneliöt pienentyneet. Jos verrataan 20 vuoden takaiseen aikaan, varmaan tänä päivänä liikutaan ja urheillaan enemmän ja suihkussa käydään useammin, Röynä toteaa.
– Myös pyykinpesu ja kuivatus on siirtynyt taloyhtiön pesulasta yhä useammin oman kodin kylpyhuoneeseen. Nykyisenkaltaisia kylpyhuoneiden säilytyskalusteita on alkanut olla vasta reilut kymmenisen vuotta sitten, Röynä miettii.
Käyttäjillä toisinaan väärä käsitys kosteudenkestävyydestä
Onko Saton huomaamia ongelmia sitten havaittu muualla?
Muun muassa IDO-tuotteista tunnetusta Geberit-konsernista kerrotaan, että suora kosketus veden kanssa aiheuttaa kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle toisinaan ongelmia.
– Kylpyhuoneissa kylpyhuonekalusteisiin kohdistuu rasitusta sekä kohonneen ilmankosteuden että roiskeveden takia. Varsinkin kasvava saneerausmarkkina pienine kylpyhuoneineen yhdessä käyttäjien kohonneiden käyttötarpeiden ja vaatimusten kanssa luo haasteita kylpyhuonekalusteiden kestävyydelle kyseisissä olosuhteissa, kommentoi Geberitin tuotepäällikkö Marko Polvi.
Polvi kertoo, että heillä tuotekehitystä tehdään jatkuvasti hakemalla uusia materiaaleja, pinnoitusvaihtoehtoja sekä muotoja, jotka tekevät kalusteista kestävämpiä käytössä.
– Kylpyhuoneisiin asennettavat kylpyhuonekalusteet ovat pääosin kosteudenkestäviä. Vedenkestäviä kaappeja on markkinoilla tarjolla rajoitetusti, sillä ne ovat huomattavasti arvokkaampia niin materiaali- kuin työstökustannuksiltaan, Polvi toteaa.
Saton tilanne ei ole Polvelle tuttu. Geberitillä tietoon on kuitenkin muutoin tullut tapauksia, jossa kylpyhuonekalusteita on asennettu ohjeiden vastaisesti liian lähelle suihkua tai kylpyammetta ja vesi on päässyt kastelemaan kalusteet toistuvasti. Yhtiö kertoo tutkivansa kaikki tuotteitaan koskevat selvityspyynnöt.
Polven mukaan monet asukkaat usein olettavat, että märkätiloihin asennetut kalusteet kestäisivät suoraa vesisuihkua. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Tuotteiden hoito-ohjeissa yleensä kehotetaan kuivaamaan kalusteet roiskeiden jäljiltä tai kehotetaan esimerkiksi asentamaan suihkuseinä suojaamaan muuta kylpyhuonetta ylimääräisiltä roiskeilta, Polvi sanoo.
Poliisi ampui karkuteillä olleen koiran Lahdessa Pirttiharjun kaupunginosassa myöhään lauantai-iltana. Ulkopuoliset olivat hälyttäneet paikalle poliisipartion, kun karkuteillä ollut koira oli näykkinyt useaa ohikulkijaa.
Koiran omistaja oli paikalla ja yritti saada arkaa ja pelokasta koiraa kiinni siinä kuitenkaan onnistumatta.
– Poliisi antoi kyllä ihan tarpeeksi aikaa yrittää ottaa koira kiinni, vastaa puhelimitse tavoitettu koiran omistaja.
Hän haluaa pysyä nimettömänä suojellakseen omaa yksityisyyttään. Omistaja korostaa, että hän ei ole vihainen poliisille tai hae tapahtumalle syyllistä.
Tapahtuma on saanut paljon julkisuutta sosiaalisessa mediassa, jossa on kritisoitu poliisin toimintaa.
Poliisin mukaan nainen ei saanut koiraa hallintaansa
Hämeen poliisi on tänään tiedottanut asiasta. Sen mukaan sekä partio että omistaja yrittivät puolentoista tunnin ajan saada koiraa kiinni.
Poliisin mukaan koira oli purrut kahta sivullista ihmistä. Heistä toinen oli viety sairaalaan saamaan hoitoa puremaan.
Poliisi oli useaan otteeseen kertonut omistajalle että koira joudutaan lopettamaan, jos sitä ei saada kiinni.
Poliisit olivat saaneet esimieheltään luvan koiran lopettamiseen, jos koira on vaaraksi.
Kun koira jälleen hyökkäsi päin poliisia, toinen poliisi lopetti koiran ampumalla.
Omistaja: koira näykkäisi, ei purrut
Omistajan mukaan koira oli kiltti, mutta kovin arka. Nainen yritti saada paikalle tulleita poliiseja siirtymään kauemmaksi, jotta koira olisi rauhoittunut ja antanut ottaa itsensä kiinni.
Koira oli omistajan mukaan näykkäissyt, ei purrut, karkureissunsa aikana neljää ohikulkijaa.
– Olen jo yhden heistä kanssa keskustellut, ja hänellä ei ole mitään vaateita. Aion mennä henkilökohtaisesti puhumaan kaikkien kanssa, sillä tiedän heidät. Nyt vielä en pysty, koska pelkään romahtavani, kun asiasta puhutaan.
Koiraa oli yritetty houkutella herkkupaloilla useamman ihmisen toimesta, mutta stressantunut eläin ei ollut rauhoittunut tarpeeksi.
Poliisi päätyi kahden tunnin yrittämisen jälkeen lopettamaan koiran ampumalla. Paikalla ei tuolloin ollut enää sivullisia, vain koiran omistaja.
– En muista siitä hetkestä oikein mitään. Kaikki on sumussa.
Koiransa menettänyt nainen toivoisi poliisilta tietoa, miten välttää vastaavanlaiset tilanteet jatkossa.
– Miten minun olisi pitänyt toimia? Miten jatkossa muut koiranomistajat toimivat, ettei näin enää koskaan tapahtuisi.
