Hesarin Nyt-liite lähetti feminismiin kriittisesti suhtautuvan toimittaja Ivan Puopolon hiljattain feministiseen tapahtumaan tekemään aiheesta reportaasin.

MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmaa juontavan Puopolon kirjoitus oli järkyttävää luettavaa. Eräs nainen yritti vaikeuttaa Puopoloa haastattelemasta osallistujia - tila ei ollut naisen mielestä “turvallinen” Ivanin osallistumisen vuoksi, ja nainen kertoi olevansa “täysin triggeröitynyt” Puopolon twiiteistä. Yhdessä workshopissa vetäjä pyysi, että miesten pitäisi olla hiljaa. Hän toisti sen monta kertaa: “Jos olet miesetuoikeutettu, sinun täytyy istua hiljaa ja kuunnella.”

Jos olet mies ja joudut väittelyyn naisen kanssa, syyllistyt helposti “manspleinaukseen” eli miesselittämiseen.

Viime viikonloppuna seurasin Twitterissä pitkää ja polveilevaa ketjua, jossa pari miestä keskusteli kiihkeän feministinaisen kanssa. Miehet yrittivät tarjota naiselle dataa siitä, että miehet ja naiset ovat todellakin erilaisia - nainen päätyi lopulta syyttämään muita “mansplainauksesta”. Nykyään taajaan toistuva termi, jota kuulee varsinkin radikaalifeministien suusta. Jos olet mies ja joudut väittelyyn naisen kanssa, syyllistyt helposti “manspleinaukseen” eli miesselittämiseen.

Yhdysvalloissa puhutaan opetustavasta, jota kutsutaan nimellä “progressive stack”. Viime vuonna Pennsylvanian yliopistossa opettanut nainen kertoi twitterissä antavansa aina ensimmäisenä vastausvuoron luokan mustille naisoppilaille. Muut värilliset oppilaat pääsevät vastaamaan seuraavaksi. Sitten valkoiset naiset. Ja vasta viimeisenä valkoiset miehet.

Naisen twiitti herätti huomiota ja vastustusta, mutta hän ei suinkaan ole ainoa, joka käyttää kyseenalaista metodia. Saint Maryn yliopiston professori Jody Haiven on todennut, että naisten pitää antaa puhua ennen miehiä kouluissa ja julkisissa tilaisuuksissa - ja kertonut harjoittavansa tätä omilla tunneillaan.

Metodia harjoittavat opettajat uskovat, että he tätä kautta pystyvät antamaan äänen marginalisoiduille ryhmille, joilla on muuten hankaluuksia päästä ääneen.

Moderni intersektionaalinen feminismi ei nähdäkseni ole niinkään tasa-arvoon vaan uhriasemaan perustuva ideologia. Sen tyypillinen edustaja ei niinkään paasaa twitterissä tiettyjen patriarkaattisten maiden naisten tasa-arvo-ongelmista tai humanitaarisista kriiseistä vaan manspreadingistä, mansplainingistä ja toksisesta maskuliinisuudesta. Hän vainuaa seksismiä joka puolella ja sedättelee miehiä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Toksinen maskuliinisuus on tämän hetken muotisana, jota uusfeministi hokee alati.

Kun Suomi viettää miestenpäivää, jopa tasa-arvovaltuutettu ilmoittaa Twitterissä, että miestenpäivän tarkoitus on muun muassa purkaa toksista maskuliinisuutta. Millainen miestenpäivätoivotus tuo nyt on? Miksi jopa miestenpäivänä pitää puhua syyllistävästi toksisesta maskuliinisuudesta, kun voisi ihan hyvin vain toivottaa hyvää miestenpäivää ilman negatiivista pohjavirettä.

Kun muusikko-filosofi Alexander Bard haluaa mennä yliopistoon puhumaan miesten tasa-arvosta, Åbo Akademi antaa periksi painostukselle ja peruu koko tilaisuuden järjestämisen tiloissaan. Tämä on vastoin kaikkea, mitä yliopiston pitäisi edustaa: avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen vaalimista ja kriittistä ajattelua.

Kun Kauko Röyhkä sanoo, että miehet eivät saa sanoa enää juuri mitään, hänet nauretaan hiljaiseksi. Häntä sedätellään, vähätellään ja hänelle irvaillaan.

Miksi miehen pitäisi olla hiljaa tai väistyä, kun minä puhun?

Missä vaiheessa sukupuolten välisestä vuorovaikutuksesta on tullut tällaista sotaa? Miksi miehen pitäisi olla hiljaa tai väistyä, kun minä puhun? Minä olen naisena täysin tasa-arvoinen keskustelemaan miesten kanssa. (Toki voin olettaa hyviä käytöstapoja: kun kirjoitan näistä asioista, saan runsaasti vihapalautetta - usein juuri feministiksi itseään kutsuvilta miehiltä.)

Intersektionaalinen feministi näyttää sitovan yksilön identiteetin ryhmään, jota tämä edustaa: valkoisiin, rodullistettuihin, miehiin, naisiin, homoihin, heteroihin - ja soveltaa erilaisia moraalisääntöjä noihin ryhmiin. Tämä on äärimmäisen vaarallista: on väärin tarkastella ihmisiä ryhmän jäsenenä, johon hän ei ole itse päättänyt liittyä - esimerkiksi ihonvärin tai seksuaalisuuden perusteella. Vielä vaarallisemmaksi touhu menee, kun ihmisiä aletaan moraalisesti arvioida ryhmien perusteella. Historia on täynnä varoittavia esimerkkejä.

Tällainen ajattelu luo lisää niitä rakenteita, joita se väittää purkavansa: se luokittelee ihmisiä sekundääristen ominaisuuksien kuten ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisuuden perusteella.

Näyttää siltä, että osa aatteen kannattajista tekee ihan samaa, josta he syyttävät muita: he tekevät stereotyyppejä, demonisoivat, häpäisevät ja yrittävät hiljentää ihmisiä. Ideologia hajottaa ennemmin kuin yhdistää.

Miksi mies olisi etuoikeutettu vain siksi, että hän on mies? Entäpä siltojen alla elävä pitkäaikaistyötön? Mene kertomaan hänelle hänen etuoikeuksistaan.

Tällainen on ihan yhtä väärin kuin ajatus siitä, että nainen olisi väärässä pelkästään sukupuolensa takia.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.

Sannikka & Ukkola tänään klo 20.00 Yle TV1 ja Yle Areena. Keskustelussa kysytään Susanna Koskelta, ovatko Linnan juhlat turhaa pröystäilyä. Oulun raiskausepäilyistä keskustelemassa sisäministeri Kai Mykkänen.

Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan vihreiden kannatus on pompannut ylöspäin ja kahden suosituimman puolueen eli SDP:n ja kokoomuksen kannatus on notkahtanut.

Oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) pääministerihaaveille oppositiokilpailijan herääminen on kova kolaus.

Vihreiden suosio on kääntynyt uuteen nousuun samoihin aikoihin, kun Pekka Haavisto valittiin marraskuun alussa puoluejohtajaksi täyttämään Touko Aallolta vapautuneet parin tonnin vasikannahkakengät.

Aallon myrskyisällä puheenjohtajakaudella vihreiden kannatus käväisi loppukesällä 2017 lähes 18 prosentin lukemissa. Vihreät oli hetken aikaa kokoomuksen jälkeen toiseksi suosituin puolue ja opposition ykkönen.

Vain taivas näytti olevan rajana vihreille, joiden kannatuspotentiaali huiteli Ville Niinistön johdolla 38 prosentin lukemissa marraskuussa 2016.

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee

Syksyllä 2017 politiikan armoton arki nujersi Touko Aallon. Eduskunnassa SDP:n vahva joukkue kaappasi yliotteen, ja Aalto murtui paineiden alla.

Ville Niinistön johdolla vihreät oli noussut kilpailemaan oppositiossa hallituksen kärkihaastajan paikasta.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana Aalto olisi kaivannut enemmän tukea muilta vihreiltä, mutta vihreiden eturivi näytti siirtyneen katsomoon odottamaan, miten Aallon käy.

Eihän siinä hyvin käynyt.

Touko Aalto joutui tunnustamaan tosiasiat syyskuussa 2018. Syvä masennus vei sairauslomalle eikä paluuta puolueen johtoon enää ollut.

Vihreiden kannatus sukelsi alkusyksystä alle 12 prosentin. Kuntavaalien 2017 vaalivoitto ja 12,5 prosentin ääniosuus olivat sulamassa juuri ennen eduskuntavaalitaistelua. Vasemmalta vihreitä ahdistivat gallup-kärkeen noussut Antti Rinteen SDP ja kyselyissä suositun Li Anderssonin vetämä vasemmistoliitto.

Johtajan vaihdos palautti luottamuksen

Kun hätä on suurin, niin apu on lähinnä.

Vihreät löysivät varastostaan 1990-luvulla kerran käytetyn puoluejohtajan Pekka Haaviston, joka oli presidentinvaaleissa kolkutellut vihreille uusia ovia.

Haavisto suostui Aallon kauden loppuajan pätkäpuheenjohtajaksi vetämään vihreiden eduskunta- ja eurovaalikampanjat ja viemään vihreät mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Palkintona uhrauksesta kainaloon voisi pudota vielä ulkoministerin salkku.

Marraskuun alun puoluevaltuuskunnan kokouksessa näkyi ja kuului, että vihreiden päättäjät ottivat Haaviston vastaan pelastajana.

Ensimmäiset puoluekannatuskyselyt puheenjohtajan vaihdoksen jälkeen kertovat, että Haavisto on onnistunut palauttamaan osan vihreiden kadottamasta luottamuksesta.

Taistelu punavihreistä äänistä kiristyy

Oppositiossa kilpailu punavihreistä äänistä kiristyy nyt, kun vihreillä on uskottava puheenjohtaja. Haaviston ensimmäiset avaukset vihreiden puheenjohtajana ovat leikanneet sekä SDP:n että vasemmistoliiton kannatusta.

SDP:n Antti Rinteen asema oppositiojohtajana vahvistui, kun vihreät olivat eksyksissä, eikä Li Andersson onnistunut avaamaan vasemmistoliitolle riittävästi uusia ovia.

Syksyn aikana SDP onnistui nostamaan kannatuksensa lähes tämän vaalikauden ennätyslukemiin, vajaaseen 23 prosenttiin. Antti Rinne sovitteli jo pääministerin pukua ja pohdiskeli tulevien hallitusneuvottelujen pudotuspeliä.

Haaviston johdolla vihreät uhkaa sahata Rinteen pääministerituolin jalkaa.

Rinne yritti lokakuussa vastata vihreiden haasteeseen puhumalla pehmeitä metsien hakkaamisen rajoittamisesta, mutta silloin ärähtivät metsäteollisuuden työntekijät.

Tasapainoilu on politiikassa herkkä laji.

Älylukkojen eli digitaalisia ominaisuuksia sisältävien lukkojen myynti kasvaa kohisten. Niiden markkinat kasvavat yli neljä kertaa nopeammin kuin perinteisten mekaanisten lukkojen, alan menestyneimpiin yrityksiin kuuluvan iLOQ Oy:n myyntijohtaja Toni Päivinen kertoi taannoin Ylen haastattelussa. Samassa yhteydessä Abloyn myynti- ja markkinointijohtaja Jari Perälä kertoi yrityksen myynnistä jo noin 60 prosentin tulevan sähköisistä lukoista. Yritykset vakuuttavat omien digitaalisten lukkojensa olevan luotettavia.

Digitaalisuuteen liittyy aina myös tietoturva, ja esimerkkejä ongelmista on jo maailmalta. (Tekniikka & Talous)

Voiko digilukkoon siis luottaa?

– Kuluttajan on hyvin vaikea tehdä valistunutta arviointia siitä, voiko lukkoon luottaa vai ei, sanoo tietoturvayritys F-Securen tutkija Tomi Tuominen.

Tuomisella on laaja kokemus älylukkoihin liittyvästä tietoturvasta. Hän onnistui murtautumaan kollegansa kanssa Assa Abloyn sähköiseen Vision-lukitusjärjestelmään, joka on käytössä yli 150 maassa ja noin 40 000 hotellissa. Tutkijat saivat luotua avaimen, jolla pääsi kaikkiin huoneisiin, jotka kuuluivat järjestelmään.

Kädenkäänteessä älylukon murtaminen ei kuitenkaan asiantuntijoiltakaan onnistunut, vaan vaati vuosien työn.

Älylukolla voidaan tarkoittaa montaa asiaa, sillä teknologia kehittyy nopeasti. Älylukoilla voidaan tarkoittaa niin älypuhelimella hallittavia omakotitalojen lukkoja kuin monilla työpaikoilla käytössä olevia kulkukorttijärjestelmiä. Jälkimmäisiä on käytetty jo pitkään ilman suurempia ongelmia.

"Uskon, että tässä tullaan näkemään aika ikäviä hetkiä"

Tuominen kertoo älylukkojen pelikentän olevan tyystin erilainen kuin mihin on aiemmin totuttu. Perinteisten lukkojen kohdalla kymmenten vuosien kokemus on osoittanut, mihin merkkiin kannattaa luottaa.

Tätä ajattelua ei Tomi Tuomisen mukaan voi soveltaa älylukkoihin. Brändi ei ole enää laadun tae. Syynä on se, että yrityksille on tärkeintä saada tuotteet nopeasti markkinoille.

– Nyt on meneillään markkinoiden valtaus. Uskon, että tässä tullaan näkemään aika ikäviä hetkiä älylukkojen tietoturvassa, hän lisää.

Tuominen ei suosittele ostamaan ensimmäisten joukossa älylukkoa.

– Olen tutkinut urallani monenlaisia asioita, ja täytyy sanoa, että älylukkojen tekeminen oikein on yksi vaikeampia asioita, mitä on tullut vastaan.

Erityisesti omakotitaloissa hän suosittelee pitäytymistä perinteisissä lukoissa.

Tuominen arveleekin, että pitkäksi ajaksi käyttöön jääviä digilukkoja nähdään markkinoilla vasta muutaman vuoden päästä.

Valmistaja luottaa älylukkoon

Abloy lanseerasi tänä vuonna uuden digitaalisen lukituksen ja kulunhallinnan järjestelmän PULSE:n (Tekniikan Maailma), joka on kehitetty erityisesti käyttäjämääriltään suurien kiinteistöjen tarpeisiin. Erikoisuutena on avain, joka saa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä lukkoon. Järjestelmää hallitaan pilvipalveluohjelmiston avulla.

Abloyn tuoteryhmäpäällikkö Kimmo Hirvonen toteaa, että järjestelmän tietoihin on ulkopuolisen mahdotonta päästä käsiksi.

– Riskejä tietysti jollain lailla aina liittyy pilvipalveluohjelmistoihin.

Hirvonen kertoo, että kaikki data sekä laitteiden välinen tietoliikenne on hyvin vahvasti salattu. Samoin kesällä voimaan tulleen EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa vaatimuksia siitä, kuka tietoja pääsee näkemään ja käsittelemään.

F-Securen Tomi Tuominen on kuitenkin toista mieltä digilukkojen tietoturvasta.

– Ammattitermein sanottuna hyökkäyspinta-ala on yli kymmenkertainen verrattuna mekaanisiin lukkoihin.

Tämä johtuu siitä, että perinteisessä avain–lukko-yhdistelmässä on vain muutama osa, johon murtautujan voi kohdistaa hyökkäyksensä. Digilukossa on puolestaan useita tällaisia osa-alueita.

– Sähkölukoissa on elektroniikkaa, jonkinlainen kommunikaatiokanava kuten NFC, Bluetooth tai WiFi, kommunikaatioprotokollat, mobiilisovellus ja rajapinnat, missä jutellaan tämän sovelluksen kanssa.

Toisin sanoen hyökkääjän mahdollisuus löytää heikkouksia lukitusjärjestelmästä on monin verroin suurempi kuin perinteissä lukossa, Tuominen tiivistää.

Ylen marraskuun puoluekannatusmittauksessa on yksi voittaja ylitse muiden. Pitkään laskusuunnassa ollut vihreiden suosio on noussut 2,6 prosenttiyksikköä 13,9 prosenttiin. Muutos on tilastollisesti merkitsevä.

Pekka Haavisto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi 3. marraskuuta. Tässä kyselyssä Haaviston vaikutus puolueen kannatukseen näkyy ensimmäistä kertaa koko mittausjakson ajalta.

Suurimpien puolueiden kannatuksessa on pienempiä muutoksia.

Antti Rinteen luotsaama SDP pitää edelleen kärkipaikkaa, mutta sen kannatus on notkahtanut 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta ja on nyt 21,5 prosenttia.

Toisena on Petteri Orpon johtama kokoomus 19,1 prosentin kannatuksella, joka sekin tarkoittaa reilun prosenttiyksikön pudotusta.

Pääministeripuolue keskusta on edelleen selvästi kärkikaksikon perässä, mutta takamatka on pienentynyt. Juha Sipilän keskustaa äänestäisi 17 prosenttia kyselyn vastaajista eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä, lokakuun kannatusmittauksessa.

Mittauksen tausta-aineistosta selviää, että keskustan suosio nousi erityisesti mittausjakson lopulla sen jälkeen, kun pääministeri Sipilä oli varoitellut värikkäin sanakääntein sinipunahallituksen syntymisestä, jos keskusta joutuu oppositioon.

Perussuomalaiset menetti eniten

Suurin putoaja tässä mittauksessa on perussuomalaiset. Kannatus on notkahtanut 1,7 prosenttiyksikköä 8,1 prosenttiin.

Poliittisen kentän toisen laidan keskisuuri puolue vasemmistoliitto on niin ikään menettänyt hieman tukeaan. Puoluetta äänestäisi 8,5 prosenttia kyselyn vastaajista.

Pienistä eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit ovat piristyneet hieman, samoin siniset. Kristillisdemokraatteja äänestäisi 4,1 prosenttia ja sinisiä 1,5 prosenttia vastaajista. RKP:n kannatus on tällä kertaa tasan neljä prosenttia.

Pekka Haavisto innosti myös iäkkäitä

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tausta-aineisto valottaa hieman yksityiskohtaisemmin vihreiden kannatusnousua. Vihreillä on mennyt aiempaa vahvemmin koko mittausjakson ajan.

Puolueelle tyypillinen kannattajakunta näyttää aktivoituneen uudelleen puheenjohtajakriisin lauettua. Vihreät ovat vahvistuneet opiskelijoiden ja toimihenkilöiden, mutta myös työväestön keskuudessa, erityisesti isoissa kaupungeissa.

Vihreät ovat tällä kertaa saaneet uusia tukijoita myös yli 65-vuotiaista, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

– Se poikkeaa vähän totutusta. Tässä saattaa olla Pekka Haavisto -efektiä. Vanhemmissa ikäluokissa on varmaan sellaisia, joille hän on sopiva vihreiden keulakuva.

Vihreille on siirtynyt uusia kannattajia sekä vasemmisto-oppositiota että kokoomusta aiemmin kannattaneilta.

Erityisesti työväestön ääniä näyttää siirtyneen vasemmistopuolueilta vihreille.

Myös perussuomalaiset ovat menettäneet duunarikannattajiaan. Entistä useampi työväestöön kuuluva vastaaja ei osannut nimetä puoluekantaansa, tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo.

Äänestäjien epävarmuus hellitti hieman

Moni äänestäjä on epävarma puoluevalinnastaan. Tässä kyselyssä puoluekantansa kertoi 61,6 prosenttia haastatelluista.

Osuus on suurempi kuin lokakuun mittauksessa, jossa vain 59 prosenttia halusi nimetä puolueen, jota äänestäisi.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja toteaa, että epävarmojen osuus vaalien välillä on suuri, eikä merkittäviä muutoksia tässä ole toviin tapahtunut.

– Tämä on se taso, noin 60 prosenttia, mikä meillä on ollut kannatusmittauksissa jo alkuvuodesta 2016 lähtien.

Lue myös:

Analyysi: Haavisto-ilmiö säikäytti SDP:n – Antti Rinteen pääministerihaaveet vaarassa

Katso myös:

Tällaisia asuja Linnan juhlissa nähtiin

Lunta on luvassa lisää viikonloppuna etenkin Lappiin. Laaja matalapaine kierittää etelästä ja lounaasta sateita ja lauhaa ilmaa. Rannikkoalueilla sateet tulevat kuitenkin räntänä tai vetenä.

Ensimmäiset sateet ovat edenneet maan eteläosan yli jo perjantai-iltana, mutta oikein runsaita sateita saadaan lauantaina. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan Vaasa–Tampere–Kotka-linjan lounaispuolella sataa lauantaina iltapäivällä vettä, räntää tai lunta. Se merkitsee Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon erittäin huonoa ajokeliä.

Pohjoisemmaksi siirtyessään sateet pudottavat maahan selvää lunta. Sitä kertyykin erityisesti läntiseen Lappiin: lauantaina muutama sentti ja sunnuntaina kymmenkunta senttiä lisää. Keski-Suomeen ja Pirkanmaallekin lunta näyttäisi satavan viikonloppuna yli viisi senttiä.

Viikonloppu on myös varsin tuulinen, vaikka maa-alueilla tuulennopeus pysyykin varoitusrajojen alapuolella.

– Onhan räntäsade silti vielä ikävämpi, kun se tulee vaakasuoraan, meteorologi Kotakorpi tokaisee.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

William Barr ja Heather Nauert olivat odotettuja valintoja presidentti Donald Trumpilta. Uusi oikeusministeri on arvostellut julkisesti Robert Muellerin ryhmän Venäjä-tutkintaa poliittissävytteiseksi. Hänet tunnetaan siirtolais- ja aborttilainsäädännön kriitikkona.

Uudella YK-suurlähettiläs Nauertilla on vähemmän ammatillisia meriittejä kuin jo George H.W. Bushin hallinnossa oikeusministerinä työskennelleellä Barrilla. Trumpin silmissä hän saattaa kuitenkin olla jopa sopivampi tehtäväänsä. Nauert on entinen Fox News -kanavan ankkuri, jolla on plakkarissa runsaasti ruutuaikaa Trumpin suosikkikanavalla.

Barr on ollut Fox Newsilla vain studiovieraana ja haastateltavana, mutta hänenkin valintaansa pohjustettiin kanavalla määrätietoisesti. Media Matters for America -kritiikkisivuston mukaan Barrin edeltäjän Jeff Sessionsin lähdöstä puhuttiin jo vuosi sitten Fox Newsin juontajan vierailulla Valkoisessa talossa.

Uutismedia on polarisoitunut Yhdysvalloissa jo parikymmentä vuotta, mutta Trumpin kaudella kehitys on saanut aiempaa räikeämpiä piirteitä. Fox Newsin tähtijuontaja Sean Hannity ylitti viimeisenkin journalistisen rajan kongressivaalien alla Missourissa: Vaalikaranteeneista piittaamaton Hannity nousi kampanjatilaisuudessa samalle lavalle Trumpin kanssa.

Samaan aikaan presidentti suhtautuu vihamielisesti häntä kärkkäästi arvosteleviin maansa tiedotusvälineisiin. Varsinkin New York Times ja kaapelikanava CNN ovat säännöllisesti Trumpin hampaissa niin julkisissa tilaisuuksissa kuin tviiteissä.

CNN:n toimittaja Jim Acosta menetti akkreditointinsa Valkoiseen taloon ajauduttuaan tiedotustilaisuudessa sanasotaan Trumpin kanssa. Hän sai pressikorttinsa takaisin, kun CNN nosti kanteen, ja Trumpin hallinto luovutti pitkän oikeustaistelun välttääkseen.

Fox Newsin vitsaillaan olevan jopa edellytys työpaikalle Trumpin hallinnossa. Valkoisen talon viestintäjohtaja ja strategisen viestinnän johtaja työskentelivät siellä aikaisemmin. Useat Trumpin neuvonantajista ja ministereistä ovat olleet Foxin kommentaattoreina.

Kaikki kanavalla ei ole Trump-myönteistä, mikä lienee suunnitelmallista. Uutisankkuri Shepard Smith on kritisoinut presidentin politiikkaa. Suosikkijuontaja Tucker Carlson kohahdutti sveitsiläisen Die Weltwochen haastattelussa arvioillaan Trumpista. Carlsonin mielestä presidentti ei ole tehtäviensä tasalla.

Fox Newsilla näkee korkeatasoisia, tasapainoisia reportaaseja uutistapahtumista Yhdysvalloista ja maailmalta. Juontajat saattavat grillata Trumpin hallinnon ministereitä ja virkamiehiä. Parhaaseen katseluaikaan soraääniä Trumpista kuulee kuitenkin vain harvoin.

Lue lisää:

Trump esittää uutta oikeusministeriä ja YK:n suurlähettilästä

Mellanon tehtaalla Lapinlahdella valmistuu keittiökaapin osia sananmukaisesti liukuhihnalta. Työn alla on sekä edullista tavaraa että hintavampia tuotteita, kuten käsin vahatut kaapinovet.

Keittiökalusteiden osat menevät yrityksille, jotka myyvät ne omina tuotemerkkeinään kuluttajille. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että osa keittiökalusteiden myyjistä kilpailee kalusteilla, jotka ovat lähtöisin yhdestä ja samasta paikasta.

– Meillä on erilaisia asiakkaita, joilla on erilaiset liiketoimintamallit, myhäilee Mellanon toimitusjohtaja Janne Lehtonen.

Alalla yli 800 toimijaa

Lehtosen laskujen mukaan keittiöalalla on yli 800 toimijaa, mikä hänen mielestään tarkoittaa ylikapasiteettia.

Tunnettu keittiövalmistaja Domus haettiin konkurssiin marraskuun lopulla, mutta Lehtonen uumoilee, ettei se jää ainoaksi.

– Markkinoitten on pakko jollain tavalla uudistua. Tulossa on jonkinlaista yhdistymistä, ehkä putoamista pois, Lehtonen pohtii.

Suomen johtavan keittiövalmistajan Puustelli Groupin toimitusjohtaja Jussi Aine suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– Domuksen konkurssi voi vapauttaa tilaa muille, hän tyytyy toteamaan.

Tuonti jatkuvasti lisääntynyt

Kotimaisten keittiövalmistajien tuskaa lisää tuonti, jolla Lehtosen mukaan on jo nyt merkittävä osuus markkinoista.

– Koko markkinasta noin viidennes ja kuluttajakaupasta noin kolmannes.

Jussi Aineen mukaan tuonti kasvaa, mutta tilanne ei silti ole synkkä.

– Puustelli hyödyntää kiristyvässä kilpailussa omia vahvuuksiaan, mikä tarkoittaa kokonaisuuksien hallintaa.

Ikea pyrkii kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan

Yksi keittiökalusteita Suomeen tuovista yrityksistä on Ikea. Yhtiön tavoitteena on kasvaa keittiökalusteiden osalta nopeammin kuin markkinat.

– Yleinen keittiömyynti Suomessa kasvaa melko vaatimatonta noin prosentin vuosivauhtia, sanoo Ikean Suomen keittiöosaston tuoteryhmäpäällikkö Mikko Moisio.

Hänen mukaansa suurin osa Suomessa myytävistä Ikean keittiöistä on valmistettu EU:n alueella, muun muassa Italiassa ja Puolassa.

– Asiakkaan kannalta tuotteiden valmistusmaata tärkeämpiä tekijöitä ovat usein keittiötuotteiden laatu sekä sopivuus asiakkaan tarpeisiin.

Monen mielestä hinta ratkaisee

Moision näkemys saa vahvistusta Kuopion Ikeassa asioivalta pariskunnalta. Tiia Laukkanen ja Jooni Heiskanen ovat tulleet Joensuusta Kuopioon katsomaan keittiötarjontaa, sillä pariskunta aikoo remontoida ostamansa talon.

Laukkaselle ja Heiskaselle kalusteiden valmistusmaa ei ole tärkeä ostokriteeri.

– Kunhan ne ovat kestäviä päivittäisessä käytössä, Laukkanen linjaa.

– Minua kiinnostaa nimenomaan edullisuus. Laatu pitää tietysti olla keittiössä hyvä, mutta myös hinta ratkaisee paljon, Heiskanen muotoilee.

Kunniapaikalla kerrostalokodin seinällä Tampereen Hervannassa roikkuu pelipaitoja. Pöydille asetellut pelikuvat ja palkintoja pursuava vitriinikaappi kertovat, että Toni Utunen on menestynyt jääkiekossa.

Kuusi vuotta sitten kokkolalainen Utusen perhe teki päätöksen, jonka vuoksi isän ja pojan elämä on viime vuodet paljolti keskittynyt jääkiekkoon.

Perhe päätti, että 12-vuotiaan, lahjakkaan jääkiekkojuniorin pitää päästä liigapaikkakunnalle pelaamaan. Toni oli osoittanut Kokkolan Hermeksessä, että ainesta olisi vaikka kuinka pitkälle.

Kun koko perhe ei halunnut irrota juuriltaan ja muuttaa muualle, perhe jaettiin kahtia. Äiti ja kaksi tytärtä jäivät koirien kanssa asumaan omakotitaloa Kokkolaan. Isä ja Toni muuttivat Tampereelle.

Iso päätös

Perheen miesten elämä asettui uomiinsa ja pyöri pitkälti jääkiekon ympärillä. 12-vuotias Toni pelasi Tapparan D-junioreissa ja kävi alakoulun kuudetta luokkaa. Isä löysi omalta alalta töitä ja kaksikolle asunnon Tampereen Hervannasta.

– Totta kai se oli iso päätös noin nuorelle. Kokkolassa kaverit olivat alkaneet löytyä ja ympäristöt olivat jo tuttuja. Ei se mikään helppo paikka ole tuossa iässä lähteä ihan uudelle paikkakunnalle ja uusien ihmisten joukkoon. Kyllähän silloin ikävä oli, muistelee Toni Utunen.

Isä myöntää, että ratkaisu oli iso uhraus koko perheeltä.

– Onhan tämä itsellekin ollut taloudellisesti ja henkisesti raskasta aikaa, mutta kun Toni on pärjännyt niin hyvin, niin ei se kaduta. Poika on pärjännyt yli odotusten.

Tappara ry:n juniorivalmennuksen johtaja Kimmo Vähä-Ruohola toteaa, että Utusten ratkaisu oli harvinainen siinä mielessä, että Toni muutti kiekon perässä tavanomaista nuorempana.

Yleensä muilta paikkakunnilta tullaan Tampereelle pelaamaan B- tai A-juniori-iässä. Kaikkein nuorimmilla on oltava joko sukua tai perhettä lähellä tai sitten esimerkiksi Tappara järjestää nuorelle juniorille tukiperheen, jossa voi asua jonkin aikaa.

– Emme me mitenkään houkuttele nuoria tänne kauempaa. Maakunnasta ja Tampereelta löytyy kyllä pelaajia tarpeeksi. Jokaisen tulijan kohdalla kartoitetaan tilanne tarkkaan, että juniori olisi riittävän lupaava pelaaja tulevia miesten pelejä ajatellen. Pyritään siihen, että juniorit olisivat vähintään 15–16-vuotiaita.

Menestystä alkaa kertyä

Yläasteen nuori kiekkoilija kävi urheilupainotteisessa koulussa. Siellä oli paljon joukkuetovereita, joten kaveriasia alkoi järjestyä myös uudessa kotikaupungissa.

Ahkera harjoittelu kantoi myös hedelmää: Utunen edusti Suomea nuorten olympialaisissa ja maajoukkueessa ja luisteli ensimmäisiä kertoja myös SM-liigajäällä.

Vuonna 2018 alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuista tuli kultaa joukkueelle, jonka kapteeni Toni Utunen oli. Kuluva vuosi toi myös enemmän vastuuta Tapparan liigajoukkueessa.

Juhannuksen aikaan tuli hieno yllätys, kun NHL-seura Vancouver Canucks teki Utusesta varauksen.

Pisteenä iin päälle postissa saapui kutsu Presidentinlinnan juhliin itsenäisyyspäiväksi. Kutsun taustalla on menestyksekkään MM-kisajoukkueen kipparointi.

– Kyllä siinä muutaman kerran unihiekat piti pyyhkiä pois silmistä, kun kirjettä availi. Sinne ei ihan jokainen pääse, joten ihan varmasti se on unohtumaton kokemus. Olen siitä tosi kiitollinen, myhäilee Utunen.

Vielä paljon työtä

Utusen perheen päätös uskaltaa tavoitella jokaisen kiekkoilevan pojan unelmaa on tuonut elämään juuri sen, mitä haettiin: jääkiekkoammattilaisuuden.

NHL-seuran tekemä varaus antaa ymmärtää, että suurinkin haave eli pelipaikka rapakon takana saattaisi toteutua. Tappara-puolustaja osaa kuitenkin pitää pään kylmänä.

– Polku on vasta alussa, ja tässä on pitkä matka kuljettavana. Lihasta pitää saada lisää ja luistelua sekä kiekonkäsittelyä on treenattava. Jos NHL on joskus ajankohtainen, niin sitten ajatellaan sitä. Nyt keskitytään liigakiekkoiluun.

Tapparan liigajoukkueen apuvalmentaja Janne Grönvall komppaa Tonia. Töitä pitää tehdä joka päivä monella saralla. Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten tarvitaan intohimoa ja motivaatiota arkityöhön.

– Varauksesta NHL-pelaajaksi on vielä paljon matkaa. Tonilla on fyysisiä, pelillisiä ja mentaalisia asioita tehtävänä, että hän on kaikin puolin valmis siellä koettamaan. Jopa ruokavalio on tärkeä, että se kokonaisuus on hallinnassa elikkä arki.

Valmentaja antaa kuitenkin 18-vuotiaalle tunnustusta. Grönvallin mukaan Toni Utunen on siinä mielessä nykyaikainen puolustuspelaaja, että hän pystyy pelaamaan sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan.

– Minusta se on tämän päivän puolustajan ensisijaisia tehtäviä, kyky pelata molempiin suuntiin.

Kiekko ensin, paperit sitten

Liigajoukkueessa pelaavan jääkiekkoammattilaisen aikatauluissa pelejä on 2–3 viikossa, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina.

Joka päivä käydään jäällä harjoittelemassa, paitsi sunnuntaina. Punttisali on vuorossa pelien jälkeen tai välipäivinä.

Toni Utunen opiskelee töiden lomassa. Tarkoitus olisi saada joskus käteen merkonomin paperit, ehkä ei sentään yhtä nopeasti kuin päätoiminen opiskelija saisi.

– Käyn koululla, kun on saumoja. Netissä pystyy onneksi tekemään paljon. Jääkiekko vie sen verran aikaa nyt, että en ole pysynyt ihan samassa tahdissa muiden opiskelijoiden kanssa. Haluan kuitenkin uskoa ja luottaa, että saan sen vielä pakettiin.

Perheen aikoinaan tekemät ratkaisut eivät onneksi ole luoneet nuorelle kiekkoilijalle liikaa paineita. Ne ovat ennemminkin kannustaneet.

– Minun on aina annettu pelata omassa rauhassa, ilman paineita. Tieto perheen satsauksesta ja uhrauksesta on saanut minut vaikeina aamuina nousemaan ja menemään hallille treenaamaan. Se on auttanut jaksamaan.

Ranskassa ja varsinkin pääkaupunki Pariisissa on varauduttu "keltaliivien" mahdollisiin uusiin protesteihin. Pariisissa koettiin viime viikonloppuna pahimmat mellakat vuosikymmeniin.

Pariisissa monet liikkeet ovat suojanneet ikkunansa luukuilla, ja kaduilta on siivottu pois tarvikkeita, joita voisi käyttää kättä pidempänä mahdollisten väkivaltaisuuksien aikana.

Jo aiemmin useat Pariisin museot ovat ilmoittaneet pitävänsä ovensa kiinni viikonloppuna vandalismin pelossa. Kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluva Eiffelin torni pysyy turvallisuussyistä suljettuna lauantaina.

Ranska on perunut kaikki polttoaineiden verojen korotukset ensi vuodelta, kertoi ympäristöministeri Francois de Rugy keskiviikkona. Hänen mukaansa hallitus halusi varmistaa, ettei kukaan luulisi korotuksista ilmoitettavan uudestaan heti, kun mielenosoitukset lakkaavat.

Korotusten oli tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa. Ne olivat alkusysäys viime viikkojen keltaliivimielenosoituksille, jotka ovat toistuneet jo useana viikonloppuna.

Futisotteluja peruttu, suuret tavaratalot kiinni

Monien maiden suurlähetystöt ovat varoitelleet kansalaisiaan mahdollisista mellakoista Pariisissa. Myös Suomen Pariisin-lähetystö kehottaa nettisivullaan levottomuuksien vuoksi välttämään väkijoukkoja ja mielenosoituksia sekä noudattamaan yleistä varovaisuutta.

Suomen suurlähetystö neuvoo myös huomioimaan, että jalkapallo-otteluja on peruttu ja lisäksi suuret tavaratalot ovat kiinni koko lauantain.

Varotoimena metroasemia voidaan sulkea ja liikenteessä on odotettavissa ruuhkia, nettisivulla kerrottiin.

Suurlähetystö sanoo seuraavansa tilannetta ja viestivänsä tarvittaessa tarkemmin.

Onko sinun kotikunnassasi rokotekattavuus alle suositusten? Tarkista koneesta, kuinka hyvin kuntasi on rokottautunut tautia vastaan

Rokotekattavuuden pitäisi THL:n mukaan olla 95 prosenttia, jotta tuhkarokko varmasti pysyisi poissa. Joissain kunnissa osuus on jopa alle 90 prosenttia. Tavoiteltuun osuuteen ei päästä edes isoissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Tampereella tai Oulussa.

Kymmenkunta totaalikieltäytyjää selvinnyt ilman tuomiota helmikuun jälkeen – Helsingin hovioikeuden ratkaisu johti oikeudelliseen "oravanpyörään"

Helsingin hovioikeuden helmikuussa tekemä kiistelty päätös on johtanut siihen, ettei käräjäoikeudessa enää tuomita niin kutsuttuja totaalikieltäytyjiä vankeuteen. Tilannetta muuttava lainsäädäntö on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä.

Italialaisessa yökerhossa paniikki – ainakin kuusi kuoli ja yli sata loukkaantui

Ainakin kuusi ihmistä on kuollut ja yli sata on saanut vammoja Italiassa Anconan lähellä Corinaldossa sijaitsevassa yökerhossa viime yönä syntyneen paniikin jäljiltä. Paniikki alkoi, kun iltaa viettäneiden joukkoon levisi pistävää hajua. Viranomaisten mukaan haju saattaa olla peräisin kaasusumuttimesta.

Ranskassa hallituksen taipuminen ei hillinnyt mielenosoituksia - Miksi näin?

Ranskan hallitus yritti tiistaina liennyttää keltaliivien mielenosoituksia perumalla vihaa aiheuttaneen polttoaineveron noston. Taipuminen ei kuitenkaan ole tyynnyttänyt mielenosoituksia, tänään lauantaina odotetaan levottomuuksia etenkin Pariisiin. Muun muassa isot tavaratalot, oopperat, museot ja keskustan liikkeet pysyvät väkivaltaisuuksien varalta suljettuna. Ranskan toimittajamme Annastiina Heikkilä listasi kuusi syytä sille, miksi mielenosoitukset jatkuvat jo neljättä viikkoa.

Tulossa lauha, sateinen ja tuulinen viikonloppu

Sateita tulee tänään lauantaina lounaasta. Suurin osa tulee lumena, mutta paikoin myös jäätävät sateet ovat mahdollisia. Lämpötila on etelä- ja länsirannikolla hieman nollan yläpuolella, mutta Lapissa hätyytellään päivälläkin noin 20 asteen pakkaslukemia, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

Lue lisää säästä täältä.

Yhdysvalloissa 21-vuotias uusnatsi todettiin syylliseksi ensimmäisen asteen murhaan perjantaina. Mies törmäsi autollaan vastamielenosoittajiin valkoisen ylivallan kannattajien mielenilmauksessa Charlottesvillessä vuosi ja kolme kuukautta sitten.

Valamiehistö totesi miehen syyllistyneen viiteen törkeään, tahalliseen haavoittamiseen, kolmeen tahalliseen haavoittamiseen ja yhteen liikennepakoon, yhdysvaltalaismedioiden mukaan.

Väkivaltaisuudet Charlottesvillessä elokuussa 2017 johtivat 32-vuotiaan naisen kuolemaan ja haavoitti kymmeniä muita. Mellakoiden seurauksena kaupungista tuli rasistisen väkivallan symboli presidentti Donald Trumpin valtakaudella.

Tuomittu ihaili Hitleriä

Miehen puolustus ei kiistänyt, ettei syytetty olisi istunut ratissa, mutta sanoi hänen "pelänneen henkensä puolesta".

Puolustuksen mukaan päivä oli ollut kaoottinen ja sekä oikeistolaisilla mielenosoittajilla että vastamielenosoittajilla oli ollut aseita.

Syyttäjän todistajat todistivat tapahtuman olleen rauhallinen sen jälkeen kuin viranomaiset olivat käskeneet äärioikeistolaisten hajaantua.

Aikaisemmin viikolla syyttäjä esitti valamiehistölle tekstiviestin, jonka syytetty oli lähettänyt äidilleen lähdettyään mielenilmaukseen. Äiti oli pyytänyt häntä olemaan varovainen. Mies oli vastannut: "Me emme ole ne, joiden tarvitsee olla varovaisia" ja liittänyt mukaan valokuvan Adolf Hitleristä, jota hän oli ihaillut pitkään.

llmavoimille sattui itsenäisyyspäivänä poikkeuksellinen virhe. Hornet-osaston ylilento Mikkelin valtakunnalliseen itsenäisyyspäivän paraatiin harhautui kurssistaan. Ilmavoimien mukaan syynä oli osaston johtajan inhimillinen virhe.

Hornet-parven johtaja oli vahingossa siirtänyt koordinaattipistettä sivuun lennon kohteesta, jolloin koneet lensivät sivuun tarkoitetulta lentolinjalta. Koneen laitteet olivat Ilmavoimien mukaan kunnossa, ja lennon valmistelu oli tehty huolellisesti.

Matalalta paistanut aurinko häiritsi näkyvyyttä eikä osaston johtaja ollut nähnyt kohdealuetta. Muutoin ulkoisilla tekijöillä ei ollut vaikutusta tapahtuneeseen, Ilmavoimien tiedotteessa kerrotaan.

Itsenäisyyspäivän paraatin juontaja Ahti Kaario yllättyi, että Hornetien ylilento näkyi niin vähän aikaa.

– Odotin, että ylilento olisi näkynyt kauemmin tv-kuvissa. Yleensä ylilennot ovat näkyneet hyvin selvästi ja pidemmän aikaa, koska ne tehdään ohimarssin päältä, sanoo Kaario.

Ilmavoimien viestintä kommentoi tapahtunutta perjantai-iltana Ylelle sähköpostin välityksellä.

Kuinka usein vastaavaa on tapahtunut Ilmavoimille aiemmin?

– Erittäin harvoin, enempää emme kommentoi asiaa.

Pitääkö olla huolissaan, jos luonnonvoimat (auringon paiste) estävät lennon suunnitellun toteutumisen?

– Ei tarvitse olla huolissaan, koska luonnonvoimat eivät estä lentojen suorittamista. Useana vuotena on todettu valtakunnallisissa paraateissa, että Ilmavoimat osuu kohdalle myös pilven sisällä.

Onko tällainen virhe nolo asia Ilmavoimille?

– Ei ole, inhimillisiä virheitä voi joskus sattua meille jokaiselle ja Ilmavoimat kantaa niistä vastuun.

Miten tällaisilta virheiltä aiotaan välttyä jatkossa?

– Analysoimme tapahtuman, otamme opiksi ja jatkamme normaalia koulutusta. Lento-osaston johtaminen paraateissa on osa lentäjien koulutusta. Ilmavoimat ei kommentoi asiaa enempää ja asia on julkisuudessa loppuun käsitelty.

Lue myös:

Kooste itsenäisyyspäivän paraatista

– Iita on viimeisen päälle hieno tamma.

18-vuotias isokokoinen tamma on nykyään lähinnä lemmikkinä. Mutta sillä voi olla vielä paljon hyviä vuosia edessä, tietää omistaja, Matti Pakarinen. Hevonen voi elää helposti kolmekymppiseksikin, jos sitä pidetään hyvin.

– Hevosen hyvät eläkepäivät ovat sellaiset, että sitä ei vain lihoteta aitauksessa, vaan sillä on mielekästä tekemistä. Hevonen tykkää työnteosta, Pakarinen sanoo.

Mutta kun Pakariselle tulee aika luopua pitkäaikaisesta toveristaan, hän on päättänyt ratkaista sen toisin kuin useimmat hevosenomistajat. Hän haluaa lopettaa Iitan itse. Näin suonenjokelainen hevosmies on tehnyt siitä asti, kun omisti ensimmäisen hevosensa.

– Jos hevonen kärsii, on paras kaverin teko pistää se pois. Minkään elukan kärsimistä en siedä.

"Uskon, että meidän tytöt ymmärtää"

Hevosesta luopuminen on vaikea paikka kenelle tahansa. Tämän tietää hyvin myös Arja Hälinen, joka pitää Kuopiossa ratsastuskeskusta.

– Varsinkin harrastepuolella hevoset ovat kavereita. On selvä, että siitä aiheutuu surua, hän sanoo.

Yleensä ratsastuskoulussa yritetään löytää hevoselle hyvä eläkepaikka – sellainen, josta sitä ei enää anneta eteenpäin eikä pakoteta liian raskaaseen käyttöön. Aina joskus hevonen on kuitenkin lopetettava ratsu-uran päätteeksi.

– Jos hevonen on niin sairas, että se kärsii olemassaolosta, eikö se ole silloin oikein? Uskon, että meidän tytöt ymmärtää, että sairasta hevosta ei voi pitää hengissä, Hälinen sanoo.

"Parasta on, että hevonen ei itse aavista mitään"

Kuka tahansa ei voi lopettaa eläintä, vaan sitä säätelee muun muassa eläinsuojelulaki. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot tehtävään. Työ on tehtävä mahdollisimman kivuttomasti ja nopeasti.

Useimmat vievät hevosen lopetettavaksi esimerkiksi hevosklinikalle tai kutsuvat eläinlääkärin paikalle. Suonenjokelainen Matti Pakarinen ei ole kuitenkaan halunnut antaa hevosiaan vieraan lopetettavaksi.

– Olen ottanut sen periaatteen, että minkä kaverikseni kasvatan, viimeinen palvelus on lopettaa se.

Yleensä hän päättää jo edellisenä päivänä kellonajan, jolloin teko on tehtävä. On hyvä, jos päivä on kaunis.

– Kun päättää, että iltapäivällä siihen ja siihen aikaan, se tulee samalla itsellekin selväksi. Mutta paras on, että hevonen ei itse aavista mitään.

Siinä työssä pitää olla tarkka. Huonosti tehtynä hevoselle voi aiheutua tarpeetonta kärsimystä. Ensin Pakarinen tainnuttaa hevosen pulttipistoolilla ja sen jälkeen laskee veret.

Kuulostaa kovalta. Mutta jos luulee, että Pakarinen suoriutuu tehtävästä tunteettomana, on väärässä.

– Aina tulee vähän tippa silmään..., hän aloittaa.

Ja sitten tulee tippa silmään.

– Ei minusta kovista ole tullut milloinkaan, mies naurahtaa hetken päästä.

"On synti, että pistetään hyvää ruokaa maan alle"

Kun hevonen on lopetettu, sen voi viedä tuhkaamoon tai teurasjätteen käsittelylaitokseen Honkajoelle. Hevosen voi myös haudata esimerkiksi kotitilalleen, kunhan se ei ole pohjavesialuetta.

Vain harva hevonen teurastetaan ruoaksi. Osasyy tähän on se, että eläimen elinaikanaan saama lääkitys rajoittaa sen käyttöä elintarvikkeena.

– Niistä pitäisi olla niin pitkältä ajalta lääkintätieto, että ei lähdetä sen kanssa leikkimään. Ne menee monttuun ja sillä hyvä, Savisaaren ratsastuskeskuksen yrittäjä Arja Hälinen sanoo.

Kyse ei ole pelkästään siitä, etteikö Suomessa syötäisi hevosenlihaa. Sitä tuotiin Hippoksen mukaan viime vuonna maahan puolitoista miljoonaa kiloa. Sen sijaan kotimaassa vain pieni osa hevosista teurastetaan elintarvikkeeksi. Ratsutilallisen mielestä yksi syy on se, että teurastamot ovat kaukana.

– On kohtuutonta laittaa älykästä eläintä karjankuljetusvaunuun. Teurastamon pitäisi olla lähellä ja helposti tavoitettavissa, että voisi vaikka itse viedä, Hälinen sanoo.

Pakarinen noudattaa myös tässä omaa luonnonläheistä periaatettaan, joka muissa eläinystävissä saattaa herättää ristiriitaisia tunteita. Hänen tilallaan hevoset päätyvät yleensä teuraaksi – ja sitä kautta perheen ja perheen koirien ruoaksi.

– Hevonen on parhaiten ruokittu ja treenattu eläin. Jos joku asia on minusta synti, niin se, että pistetään hyvää, käyttökelpoista ruokaa maan alle, hän sanoo.

– Olen tämmöinen vähän vihreä näissä asioissa.

Traaginen tulipalo oli lopettaa hevosmiehen uran alkuunsa

Suonenjokelaisen hevosmiehen "vihreys" on peruja isovanhemmiltaan, jotka pitivät hevosia. Hän muistaa istuneensa jo viiden vanhana reessä tukkipinon päällä viemässä uittopuita jäälle 1960-luvun lopulla.

Mutta kun hän oli 11-vuotias, perheeseen sattui tragedia, joka oli vähällä lopettaa uran hevosmiehenä alkuunsa.

Tuolloin savupiipusta leijaillut kipinä laskeutui pärekatolle ja sytytti sen palamaan. Perheen isoisän sydän petti, kun hän yritti kantaa vettä katolle. Kotieläimet pelastuivat, mutta navetta kalustoineen tuhoutui. Hevosesta päätettiin luopua.

– Meillä oli jo pellit varattu katon uusimista varten, Pakarinen muistelee.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Pakarinen osti tilan äidiltään ja viljeli aluksi mansikkaa. Vuosien varrella hän hankki lisää hevosia ja nyt hänellä on niitä kymmenen.

"Ei kai siitä kukaan tykkää"

"Suomenhevonen, tämän maan arvokkain palvelija", lukee Pakarisen aitassa. Myös hänen tärkein elinkeinonsa liittyy nykyään hevosiin.

– Teen juurakoista mittatilauslänkiä ympäri Suomen.

Lisäksi hän pitää valjastus- ja metsäajokursseja ja järjestää hevosajeluita. Viime viikolla hän ajoi hevosellaan hautajaisissa ja pikkujouluissa, jouluna ajoa on tulossa enemmänkin.

Aina joskus eteen tulee se vaikea tehtävä. Pakarinen sanoo auttaneensa hirvimiehiäkin sairaan hevosen lopettamisessa. Tämä kertoo hänestä siitä, miten suuri kynnys suuren kauniin eläimen lopettamiselle on.

– Ihmiset eivät uskalla itse lopettaa ja mielellään lopettaisivat kotona.

Mutta vaikka tehtävä on raskas, Pakarinen on tuntenut sen velvollisuudekseen ja kunnia-asiakseen.

– Ei kai siitä kukaan tykkää.

Korkeassa asemassa oleva venäläinen tarjosi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vaalikampanjalle "synergiaa hallitustasolla" 2015, erikoissyyttäjä Robert Mueller sanoi perjantaina oikeudelle annetussa asiakirjassa.

Tämä tapahtui hänen mukaansa kauan ennen aikaisemmin kerrottuja yhteyksiä osapuolten välillä.

Tuntematon venäläinen teki ehdotuksensa Trumpin henkilökohtaiselle lakimiehelle Michael Cohenille ja ehdotti tapaamista republikaanien silloisen presidenttiehdokkaan Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä, dokumentissa todetaan.

Dokumentin mukaan venäläinen sanoi Cohenille, että sellaisella tapaamisella voisi olla 'ilmiömäinen' vaikutus, ei vain poliittisella tasolla, vaan myös liiketoiminnan kannalta.

Cohen ei tarttunut tarjoukseen, osittain koska hän jo työskenteli toisen henkilön kanssa edistääkseen "Moskova-projektia", yritystä rakentaa jopa 100-kerroksinen Trump-torni ensiluokkaisella sijainnilla Venäjän pääkaupungissa, dokumentissa sanotaan.

Cohenille vaaditaan tuntuvaa rangaistusta

Liittovaltion syyttäjät suosittelivat perjantaina Cohenille ”tuntuvaa” vankeusrangaistusta. Cohen tuomittiin tämän maksettua aikuisviihdetähdelle vaitiolorahaa Trumpin puolesta. Lisäksi Cohen tuomittiin verojen kiertämisestä.

Cohen myönsi syyllisyytensä rikoksiin elokuussa.

Syyttäjien mukaan Cohenia motivoi henkilökohtainen ahneus, ja hän käytti toistuvasti valtaansa ja vaikutusvaltaansa petollisiin tarkoituksiin. Hänelle vaaditaan 51-63 kuukauden vankeusrangaistusta.

Cohen myönsi viime viikolla, että hän oli valehdellut kongressille Trumpin aikeista rakentaa Trump Tower Moskovaan. Cohen kertoi vuoden 2017 kirjallisessa lausunnossaan kongressille, että Trumpin Moskovan-projekti raukesi jo vuoden 2016 tammikuussa. Viime viikolla hän myönsi, että Trumpin liiketoiminta Moskovassa jatkui aina kesäkuuhun 2016.

Cohen on tehnyt kesästä lähtien yhteistyötä erikoissyyttäjä Muellerin kanssa, joka selvittää Venäjän ja Trumpin presidentinvaalikampanjan yhteyksiä.

Mueller: Näistä asioista Trumpin entinen kampanjapäällikkö Manafort valehteli

Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort valehteli lukuisista asioista Venäjä-tutkintaan liittyvien kuulustelujen aikana, käy niin ikään ilmi Muellerin oikeudelle luovuttamista asiakirjoista.

Erikoisyyttäjän mukaan Manafort valehteli viidestä keskeisestä asiasta, mukaan lukien yhteyksistään Trumpin hallinnon viranomaisiin. Manafort sortui valehteluun sen jälkeen, kun hän oli tehnyt yhteistyösopimuksen syyskuussa Muellerin toimiston kanssa. Tuolloin hän oli sitoutunut avustamaan tutkintaa Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksistä.

Manafortin syytetään valehdelleen muun muassa yhteyksistään venäläiseen Konstantin Kilimnikiin, joka oli Manafortin tärkeä avustaja Ukrainassa. Muellerin mukaan Kilimnikillä oli yhteyksiä Venäjän armeijan tiedusteluyksikköön, jota syytetään muun muassa Yhdysvaltain demokraattipuolueen hakkeroinnista.

Lisäksi Manafortin tekstiviesteistä on käynyt ilmi, että hän oli yhteyksissä Trumpin hallinnon viranomaisiin vielä tämän vuoden alussa eli sen jälkeen, kun hänet oli asetettu syytteeseen lukuisista rikoksista. Manafort on ollut vankeudessa kesäkuusta lähtien.

Valkoinen talo kommentoi Venäjä-tutkinnan tuoreimpia tietoja toteamalla, ettei Manafortin tapaus liity millään tavalla presidentti Trumpiin.

Aiheesta lisää:

Toimittajalta: Trumpin entisen asianajajan tunnustus teki presidentin tilanteesta tukalan

Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen myönsi valehdelleensa kongressille –Trump: Cohen valehtelee valehtelustaan

Aiheesta muualla:

Mueller: Paul Manafort lied about contacts with Trump administration this year

Presidentti Tarja Halosen mukaan perheitä pitäisi yhdistää, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuisi nykyistä paremmin Suomessa.

Halonen mukaan perhe toisi "lähiyhteistön kontrollia". Tällä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä Oulun seksuaalirikosten kaltaisia tapauksia.

Halonen otti asiaan kantaa TV1:n Ykkösaamussa.

– Maahanmuutto, myös pakolaispolitiikassa, jossa muutetaan perheittäin, on huomattavasti turvallisempaa. Siksi perheitä pitäisi aina yhdistää, Halonen totesi.

Halosen mukaan oman perheen valvonta toimii usein paremmin kuin poliisin. Näin on myös suomalaisten kohdalla, hän sanoo.

Halonen kuitenkin korostaa, että Oulun seksuaalirikostapauksissa ei ole mitään puolustettavaa: kyseiset teot ovat kiellettyjä kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa.

– Se on YK:n ihmisoikeussopimuksen vastaista ja kaikki maat ovat allekirjoittaneet sen.

Pitäisikö hakaristiliput kieltää lailla?

Tarja Haloselta kysyttiin Ykkösaamussa myös hakaristilipuista, joiden kanssa uusnatsit marssivat itsenäisyyspäivänä.

Halonen pitää mahdollisena sitä, että Suomi ottaisi tiukemman kannan natsitunnusten kieltämiseen.

– Mielestäni sisäministeri Mykkänen sanoi hyvin, että yksittäisten tunnusten kieltäminen hankalaa. Toisaalta olisimme eurooppalaisessa valtavirrassa, jos ottaisimme tiukemman kannan tähän, Halonen pohti.

Halosesta tuntui pahalta, että hakaristiliput heiluivat Suomen juhlapäivänä.

– Jos ihmiset eivät tunne historiaa, se on aina vaarallista. Historia kertoo, miten tietystä menettelytavasta on tullut tulosta.

Halosen mukaan tällaisilla asioilla ei pitäisi leikkiä. Hän ei tyrmää täysin sitä, että tiettyjä tunnuksia voitaisiin kieltää lailla.

– Olen keltaisilla valoilla siinä, että voisi katsoa, auttaisiko se asioiden selvittämiseen. Toisaalta eihän kiellot auta: arvot pitää sisäistää, sillä lainsäädännöllä ei voida kovin voimakkaasti ohjata ihmisiä hyvään.

Halosen on vaikea ymmärtää, miksi natsi-ideologia on millään tavoin voimissaan tämän päivän Suomessa.

– Miten kukaan ihminen voi ihannoida väkivaltaa? hän kysyy.

Halosen mukaan ajatus siitä, että jollain olisi oikeus hävittää tietty kansanryhmä, on hyvin kaukana nyky-yhteiskunnasta.

Presidenttiuransa jälkeen Tarja Halonen on vaikuttanut lukuisissa eri luottamustoimissa Suomessa ja maailmalla.

Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012. Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies.

Tarkennus: Kai Mykkänen on sisäministeri, ei oikeusministeri, kuten Halonen erehdyksessä sanoi haastattelussa.

Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Tutkinnassa on tällä hetkellä kymmenen epäiltyä, jotka edustavat eri kansalaisuuksia.

Tapaus on järkyttänyt koko Suomea ja Oulussa asuva irakilainen Al-Shiblawi Amer Salih halusi myös tuoda muiden turvapaikanhakijoiden äänen kuuluviin.

Al-Shiblawi Amer Salih saapui Suomeen noin kolme ja puoli vuotta sitten turvapaikanhakijana. Hän kokee surua, häpeää ja syyllisyyttä Oulun tapahtumista, vaikkei hän ole itse mitään tehnyt.

– Aina kun turvapaikanhakija tekee jotain pahaa, tuntuu, etten voi katsoa muita ihmisiä silmiin. Mietin, että mitä ihmiset minusta ajattelevat. Ehkä joku ajattelee, että minä olen syyllinen.

Toisten ihmisten kuunteleminen auttaa ymmärtämään

Al-Shiblawi toimi Irakissa asuessaan vankilan sosiaalityöntekijänä, ja Suomessa hän kouluttautui hoitoalalle. Hän kokee, että on aika antaa takaisin, kun häntä on kohdeltu niin hyvin.

– Kun kouluni loppui, en halunnut vain istua kotona ja odottaa, että Kela maksaa minulle. Halusin päästä tekemään töitä ja pääsinkin työkokeiluun palvelukotiin, jossa voin auttaa ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat.

Al-Shiblawi uskoo, että kaikki turvapaikanhakijat tuntevat myötätuntoa uhreja ja omaisia kohtaan ja lupaa, että he haluavat auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla.

– Meidän pitää myös kuunnella muiden ihmisten tunteita ja kertoa, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me kaikki ole pahoja ja tiedän, että suomalaiset fiksuina ihmisinä huomaavat sen.

Lähes neljän vuoden aikana Al-Shiblawi on nähnyt, että suomalaiset ovat alkaneet luottamaan turvapaikanhakijoihin, mutta se tuo mukanaan epätoivoa, kun luottamus taas rikotaan.

– Ehkä meidän turvapaikanhakijoiden pitää nyt pysyä hieman etäällä ja kertoa muille, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me tätä tapausta hyväksy.

Apua on annettava takaisin

Hän muistuttaa että ainoa tapa parantaa tilannetta on osoittaa kiitollisuutta ja antaa apua takaisin, kun vain on mahdollista.

– Näen usein, että muut pukevat hienot vaatteet ja laittavat hienoa parfyymiä ennen kuin he lähtevät kaupungille. Suomalaiset eivät välitä noista asioista, ole oma itsesi ja muista että teot määrittävät ihmisen, ei hienot vaatteet.

Kun Al-Shiblawilta kysyy suhtautuvatko turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat eri tavalla Oulun tapahtumiin, tulee jämäkkä vastaus.

– Ei tietenkään. Kaikissa maissa, kulttuureissa ja uskonnoissa raiskaus, varsinkin alaikäisiin, on kiellettyä ja hirveää. En voi ymmärtää, miten tekijät voivat hyväksyä tekonsa.

Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.

Viime heinäkuussa kyläkauppias Sampo Kaulanen otti taas sekaisin viinaa ja unilääkkeitä. Tämän seurauksena hänet vietiin poliisisaattueessa ja lepositeissä Lapin Keskussairaalaan.

– Kesällä kävin lähellä noutajaa, mutta se oli monella tapaa paras juttu, mitä minulle on tapahtunut. Se pakotti tekemään elämässä muutoksia, Kaulanen kertoo nyt.

Elämänmuutoksen tehnyt ja lääkkeistä irti pyristellyt Kaulanen puhuu lääkeriippuvuudestaan Yle Perjantain suorassa lähetyksessä Sean Ricksin ja Rosa Kettumäen vieraana.

– Koen, että olen ikuisesti riippuvainen. Vaatisi melkoisen syyn, että enää vetäisin unilääkkeitä, Kaulanen sanoo nyt.

Sairaanhoitaja varasti lääkkeitä työpaikoiltaan

Sairaanhoitaja Sanna Kallion kuuden vuoden lääkekierre alkoi migreeniin määrätystä Panacod-kipulääkkeestä.

Lopulta Kallio piikitti suonensisäisesti oksikodonia, joka on opioideihin kuuluva vahva kipulääke.

Kallio varasti lääkkeitä työpaikoiltaan, väärensi reseptejä ja piilotteli ongelmaa useita vuosia.

– Kerran työkaveri sanoi suoraan, että olet narkkarin näköinen, mutta antoi ulospääsyn kysymällä onko sulla migreenikohtaus, Kallio kertoo.

Sekaisin olen ollut, vaikka sitä ei itse tajunnut eikä nähnyt. Sanna Kallio

Lopulta Kallio löysi avun Minnesota-hoidosta. Hän menetti määräajaksi oikeuden tehdä työtä sairaanhoitajana ja tunnusti kaikki tekemänsä lääkevarkaudet poliisille.

Nyt Kallio on ollut yhdeksän vuotta raittiina ja työskentelee itse Minnesota-hoitokeskuksessa.

Lääkekoukussa ollessaan Kallio ei suostunut myöntämään omaa tilannettaan epäilyistä huolimatta.

– Sekaisin olen ollut, vaikka sitä ei itse tajunnut eikä nähnyt.

Päihdelääkäri Antti Loimalahti työskentelee päihdekuntoutusta tarjoavassa Toipumossa. Loimalahti on seurannut vierestä, miten lääkehoito on tehnyt potilaasta addiktin.

– Kehitys on huolestuttava. Globaalit huumeet vaihtuvat lääkkeisiin. Narkomaanien raskas sarja käyttää jo nyt lähes pelkästään lääkkeitä, psykiatrian erikoislääkäri Antti Loimalahti sanoo.

Yle Perjantai: Milloin lääke muuttuu huumeeksi? suorana TV1:llä 7.12. kello 21.05 alkaen ja Yle Areenassa.

Perjantain uusinnat sunnuntaina kello 15.05 ja tiistaina kello 23.05.

Lue lisää:

Kolmiolääkkeisiin voi jäädä vahingossa koukkuun – kivulle on muitakin vaihtoehtoja

400 000 suomalaista lääkitsee kipuaan koukuttavilla opioideilla – kuinka moni turhaan?

"Hukkasin vuosia lääkeriippuvuuden takia"

Linnan juhlista poistettu Eemeli Mäkinen kertoo Ylelle sopineensa itsenäisyyspäivän tapahtumat kansanedustaja Touko Aallon (vihr.) kanssa.

– Olen tänäänkin jutellut Toukon kanssa. Meillä ei ole mitään ongelmia. Se on ainoa asia, mitä minä tässä vaiheessa kommentoin, Mäkinen kertoi Ylelle perjantaina.

Iltalehti kertoo Mäkisen käyneen juhlissa Touko Aallon kimppuun. Aalto vahvistaa tapauksen lehdelle, mutta ei halunnut kertoa yksityiskohdista enempää. Myös Helsingin Sanomien mukaan Aalto olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi Linnan juhlissa.

Välikohtauksen nähnyt vihreiden kansanedustaja Emma Kari vahvistaa tapahtuman ja kertoo Helsingin Sanomille, että Aaltoa tönäistiin voimakkaasti rintakehään. Hän oli puolisonsa kanssa mennyt tapahtumaan väliin.

Mäkinen kertoo, että asia olisi nyt sovittu. Lisäksi hän huomautti, että "uutiskynnys Suomessa on aika matala". Enempää hän ei lyhyessä puhelussa valottanut tilannetta tai sen seurauksia.

Eemeli Mäkinen on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-asioista vastaavan erityisavustajan Riikka Pakarisen (ent. Manner) puoliso. Pakarinen on toiminut aiemmin muun muassa europarlamentaarikkona. Hän siirtyy vuodenvaihteessa Panimoliiton toimitusjohtajaksi.

7. joulukuuta kello 2018: Keskustelu suljettu toistuvan henkilöön menevän kommentoinnin ja kommentointiohjeen rikkomisen takia.