Helsingissä poliisi otti myöhään illalla kiinni 14 henkilöä Pikkuparlamentin puistossa järjestetyn kansallismielisten kokoontumisen yhteydessä. Tilaisuus oli Suomen kansa ensin -liikkeen sekä Reformi-liikkeen järjestämä.

Kokoontumisesta oli ilmoitettu poliisille ja sen oli kerrottu päättyvän kello 23:een mennessä.

– Sen jälkeen poliisi meni paikalle, neuvotteli ja antoi määräyksen poistua. Muutoin sieltä henkilöt poistuivat, mutta 14 ihmistä ei noudattanut poliisin antamaa määräystä, kertoi ylikomisario Pekka Höök hieman ennen puoltayötä.

Henkilöt otettiin kiinni ja poliisi kirjasi heille rangaistusvaatimuksen niskoittelusta. Höökin mukaan kokoontuminen sujui muutoin hyvin rauhallisesti. Paikalla oli muutamia kymmeniä ihmisiä, mutta määrä vaihteli illan aikana.

Aiemmin itsenäisyyspäivän aikana Helsingin poliisi otti kiinni yhteensä kuusi ihmistä. Heidät oli kaikki puoleenyöhön mennessä vapautettu.

Neljä henkilöä otettiin kiinni, kun poliisi poisti hakaristilippuja Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kulkueelta. Myöhemmin illalla otettiin kaksi ihmistä kiinni, koska he yrittivät poliisin mukaan häiritä äärioikeiston 612-kulkuetta.

Poliisi on vapauttanut kaikki kiinniotetut.

Ilman veronpalautuksia moni joululahja jäisi tänäkin vuonna ostamatta. Lähes joka kolmas veronpalautuksia saava suunnittelee käyttävänsä ainakin osan palautuksista joulumenoihin. Muutenkin suomalaiset suunnittelevat käyttävänsä jouluun ja joululahjoihin selvästi enemmän rahaa kuin viime vuonna, kertoo Nordean teettämä tuore kysely.

– Vuosi sitten ihmettelin, miksi vahva talouskasvu ja ennätysvahva kuluttajaluottamus ei näkynyt suunnitelluissa joulubudjeteissa. No nyt näkyy! Viimeksi arviot joulubudjetista ovat olleet näin korkealla vuonna 2012, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan 18–65 -vuotiaat suunnittelevat käyttävänsä joululahjoihin ja muihin joulumenoihin keskimäärin yhteensä 580 euroa aikuista kohden. Viime vuonna vastaava summa oli noin sata euroa vähemmän. Joululahjoihin suunnitellaan käytettävän tänä vuonna 340 euroa ja muihin joulukuluihin 240 euroa.

– Veronpalautukset ovat merkittävä tekijä joulukaupalle. Tänä vuonna veronpalautuksia maksetaan 2,9 miljardia euroa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä näkyy varmasti myös joulukaupassa, Kärkkäinen uskoo.

Ensi vuonna veronpalautukset maksetaan verotuksen uudistuksen takia joulusesongin sijaan jo elokuussa, mikä voi osaltaan pienentää joulukauppaa.

Ei pelkkää tavaraa, myös aineettomat lahjat suosiossa

Joululahjojen ostaminen luotolla ei suomalaisia innosta. Alle joka kymmenes suunnittelee kuittaavansa ainakin osan pukin lahjakontin sisällöstä luottokortilla tai kulutusluotoilla. Perinteet ovat muutenkin voimissaan, sillä yleisimpiä joululahjoja ovat edelleen suklaat ja muut makeiset, lelut ja kirjat.

Joulua viettävistä vain kolme prosenttia ei aio antaa ollenkaan lahjoja.

Tavaroiden lisäksi myös aineettomat lahjat ovat suosiossa: joka viides suunnittelee antavansa lahjaksi yhteistä aikaa tai tekemistä.

– Tänä syksynä on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja keinoista sen hillitsemiseksi. Voisiko tulevaisuuden hittilahja olla hiilijalanjälkeä pienentävä lahja, vaikkapa todistus hiilipäästöjen kompensoinnista, Kärkkäinen pohtii.

Tutkimuksen toteutti YouGov, ja siihen vastasi reilu tuhat suomalaista.

Tänään perjantaina Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puoluekokousedustajat valitsevat, kuka seuraa puoluetta 18 vuoden ajan johtanutta Angela Merkeliä puolueen puheenjohtajana.

Puheenjohtajuudesta kisaa kolme poliitikkoa. Kenet Hampuriin kokoontunut 1 001 puoluekokousedustajan joukko valitsee? Politiikkaan paluuta yrittävän miljonäärin, arvokonservatiivisen Mini-Merkelin vai maahanmuuttokriittisen homoseksuaalin?

Valitsevat puoluekokousedustajat kenet tahansa, muuttuu CDU joka tapauksessa vanhoillisemmaksi. Sekin on varmaa, että uusi puoluejohtaja tulee läntisestä Saksasta ja on katolinen, protestanttisen Merkelin sijaan.

Puheenjohtajuudesta luopuva Merkel on ilmoittanut haluavansa jatkaa liittokanslerina. Se riippuu kuitenkin siitä, kenestä tulee puolueen uusi puheenjohtaja.

Listasimme ehdokkaiden vahvuudet ja heikkoudet.

Friedrich Merz – Paluuta yrittävä miljonääri

Friedrich Merz on 63-vuotias liikejuristi, miljonääri ja maailman suurimman varainhoitaja Blackrockin Saksan toimintojen hallituksen puheenjohtaja. Hän harrastaa lentämistä ja omistaa kaksi lentokonetta.

Merz ja häntä vuoden vanhempi Merkel olivat kilpakumppaneita vuosituhannen vaihteessa. Merz oli CDU:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja, kun Merkel vuonna 2002 syrjäytti hänet ja nousi itse ryhmän puheenjohtajaksi.

Merz jätti politiikan vuonna 2009, mutta yrittää nyt palata politiikan huipulle.

Hän on naimisissa tuomarin kanssa. Heillä on kolme lasta ja kolme lastenlasta.

Vahvuudet:

• Erinomainen puhuja, pystyy vakuuttamaan ja kiteyttämään viestinsä hyvin.
• Erittäin älykäs ja nokkela.
• Osaa talousasiat.
• Edustaa CDU:n yrittäjä- ja oikeistolaissiipeä, joka kokee olevansa syrjäytetty Merkelin aikana.
• Vahvoja tukijoita, kuten liittopäivien (parlamentin alahuoneen) puhemies ja entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.
• Moni uskoo hänen pystyvän voittamaan takaisin niitä äänestäjiä, jotka ovat viime vuosina äänestäneet Vaihtoehto Saksalle -puoluetta.

Heikkoudet:

• On ollut poissa politiikasta lähes kymmenen vuotta.
• Nuorempi sukupolvi ei tunne häntä.
• Vanhoja kalavelkoja Merkelin kanssa, vaikka Merz vakuuttaa kykenevänsä tekemään yhteistyötä Merkelin kanssa. Joidenkin arvioiden mukaan Merz ei pysty olemaan samassa huoneessa Merkelin kanssa montaa minuuttia.
• On äkkipikainen, joidenkin mielestä jopa koleerinen.
• Vasemmisto-oppositiolle Merz olisi ihannevastustaja. Hänen taustansa muun muassa varainhoitaja Blackrockissa ja HSBC-pankin luottamustehtävissä herättää vasemmiston intohimoja. Merziä haukuttaisiin suurkapitalistien juoksupojaksi.
• Merz puhuu uudistuksen tarpeellisuudesta, mutta arvostelijoiden mielestä hän edustaa nimenomaan paluuta vanhaan.

Annegret Kramp-Karrenbauer – arvokonservatiivi ja Merkelin suosikki

Tällä naisella on vaikea nimi. Niin vaikea, että jopa saksalainen tv-toimittaja takelteli televisiossa lausuessaan hänen nimeään. Siksi moni turvautuukin lyhenteeseen AKK.

56-vuotias Annegret Kramp-Karrenbauer on hyvin kokenut poliitikko.

Hän on ollut CDU:n puoluesihteeri helmikuusta lähtien. Sitä ennen hän toimi useamman vuoden Saksan toiseksi pienimmän osavaltion Saarlandin pääministerinä. Saarland sijaitsee Ranskan rajalla.

Arvoasioissa AKK on konservatiinen, talousasioissa sosiaaliliberaali. Saksan talouspolitiikka ei muuttuisi merkittävästi hänen johdollaan. Hän on naimisissa insinöörin kanssa ja heillä on kolme lasta.

Vahvuudet:

• 18 vuotta ministerikokemusta osavaltiotasolla, joista kuusi vuotta Saarlandin osavaltion pääministerinä.
• Toiminut pitkään myös osavaltion sisäministerinä, hallitsee siis hyvin maahanmuutto- ja turvallisuuskysymykset.
• Osaa kuunnella ja neuvotella.
• On arvoasioissa kaikista konservatiivisin ja arvokonservatismista on CDU:ssa tällä hetkellä kysyntää. AKK on sanonut vastustavansa abortteja ja homoavioliittoja, nämä mielipiteet voivat houkutella osaa CDU:n jäsenistä. On aktiivinen katolisessa kirkossa.
• Pidetään Merkelin valintana. Jos AKK valittaisiin, saisi Merkel varmaan jatkaa liittokanslerina niin kauan kuin hän itse haluaa.

Heikkoudet:

• Haukutaan Mini-Merkeliksi.
• Keskinkertainen puhuja, joka ei juuri pysty innostamaan kuulijoita.
• CDU:n yrittäjäsiipi pelkää, ettei talouspolitiikka olisi tarpeeksi oikeistolaista AKK:n johdolla.

Jens Spahn – maahanmuuttokriittinen homoseksuaali

38-vuotias Jens Spahn on Saksan terveysministeri. Aikaisemmin hän oli valtiovarainministeriön valtiosihteeri.

Hänet valittiin kansanedustajaksi 22-vuotiaana. Spahn on arvokonservatiivinen homoseksuaali, joka on naimisissa miestoimittajan kanssa. Homoavioliitot ovat olleet mahdollisia Saksassa runsaan vuoden ajan.

Spahn oli ensimmäisiä poliitikkoja CDU:n sisällä, joka arvosteli Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa vuonna 2015, esimerkiksi Ylen haastattelussa.

Vahvuudet:

• Poliittisesti kokenut, "nuoresta" iästään huolimatta.
• Hyvä ja innostava puhuja, joka ei tarvitse apua papereista.
• On puhunut rohkeasti maahanmuuton kipukohdista ennen monia muita.
• Puhuu paljon tulevaisuuden haasteista, kuten digitalisoinnista, robotiikasta, ympäristöstä ja kotouttamisesta.

Heikkoudet:

• Jotkut CDU:n sisällä pitävät häntä liian nationalistisena ja katsovat hänen käyttävän liian kovaa kieltä puhuessaan maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista.
• Kristillisdemokraattien uskonnollisimmat kannattajat eivät halua puolueensa puheenjohtajaksi homoseksuaalia. Muissa puolueissa homoseksuaalit ovat menestyneet paremmin, esimerkiksi entinen ulkoministeri Guido Westerwelle oli liberaalien puheenjohtajana.
• On joidenkin mielestä liian nuori puheenjohtajan tehtävään. Hän on itse sanonut, että juuri tämä on CDU:n ongelma, jos 38-vuotiasta pidetään liian nuorena.

Lue myös:

Analyysi: Jos Merkel ei luovu pian myös liittokanslerin paikasta, CDU:n tuleva puheenjohtaja on ahtaalla

Nuorena Angela Merkel asui vallatussa talossa eikä tanssinut bileissä – Vaatimaton fyysikko kipusi huipulle älyllä, sinnikkyydellä ja tuurilla

Linnan juhlia seurattiin tänäkin vuonna tiiviisti televisiosta ja netin välityksellä. Yhteensä itsenäisyyspäivän juhlalähetykset Ylen tv-kanavilla tavoittivat tänä vuonna 3,2 miljoonaa suomalaista. Tuohon lukuun on laskettu mukaan itsenäisyyspäivän televisiolähetyksistä juhlavastaanotto, paraati, Kohti Linnan juhlia sekä Linnan jatkot.

Itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäinen osa keräsi keskimäärin 2,44 miljoonaa katselijaa ja toinen osa 2,1 miljoonaa. Kokonaisuudessaan Linnan juhlat 2018 -lähetys tavoitti 2,9 miljoonaa suomalaista.

Eniten yleisöä Linnan juhlien tv-lähetyksellä oli juuri ennen puoli yhdeksän uutisia, aikavälillä 20.15–20.29. Tuolloin juhlia seurasi keskimäärin 2,51 miljoonaa ihmistä.

Puoli yhdeksän uutiset keräsi keskimäärin 2,44 miljoonaa katselijaa. Linnan jatkot keräsi keskimäärin 990 000 katsojaa ja Kohti Linnan juhlia -ohjelmat 650 000 katsojaa.

– Kovat katsojaluvut kertovat siitä, että itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä juhla. Itsenäisyyspäivän juhlalähetykset ovat niitä asioita, jotka kokoavat yhä suomalaisia yhteen television ääreen. Ikään kuin leirinuotiolle, Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Räisänen sanoo.

Linnan juhlat käynnistyivät netissä 570 000 kertaa

Areenassa suora Linnan juhlat -lähetys käynnistettiin ennätykselliset 570 000 kertaa. Viime vuonna käynnistyksiä oli 260 000.

– Analytiikkajärjestelmä on vaihtunut viime vuodesta, jonka vuoksi luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Mutta suunta on kuitenkin selvä, kun starttimäärät ovat yli kaksinkertaistuneet, sanoo Yle News Labin analyytikko Riikka Lätti.

Itsenäisyyspäivän paraati sai lähes 100 000 käynnistystä ja Tuntematon sotilas 40 000 käynnistystä. Kaiken kaikkiaan itsenäisyyspäivä oli Areenassa varsin vilkas, sillä kävijöitä oli kolmanneksen normaalia enemmän.

– Areenan hurjasti kasvaneet luvut kertovat siitä, että television katselu ei ole enää sidottu varsinaiseen tv-laitteeseen. Kiinnostava sisältö vetää puoleensa ja Ylen lähetyksiä voikin katsella missä vain: itselleen helpoimmalla tavalla ja itselleen mieluisimmalla laitteella, Räisänen sanoo.

100 ihmisen projekti

Räisänen kertoo, että itsenäisyyspäivän juhlalähetykset ovat Ylelle iso satsaus. Kaikkiaan lähetyksiä on tekemässä noin 100 Ylen ammattilaista: muiden muassa kuvaajia, äänittäjiä, ohjaajia, tuottajia, toimittajia ja juontajia.

– Suunnittelu aloitetaan käytännössä aina jo vuoden alussa. Viimeinen ponnistus alkaa itsenäisyysviikolla, jolloin monenlaisia valmisteluja tehdään lähes kellon ympäri. Tällaiset erikoislähetykset ovat ennen kaikkea tiimityötä, jossa jokaisen sitoutuneen ammattilaisen panos on tärkeä, Räisänen kiittelee tekijöitä.

Viime vuonna satavuotiaan Suomen juhlat saivat television ääreen kaikkien aikojen ennätysyleisön eli 2,66 miljoonaa katsojaa. ja sitä edellisenä vuonna määrä nousi myös 2,62 miljoonan katsojan lukemiin.

Lisää Linnan juhlista:

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 2018

Itsenäisyyspäivän vastaanoton kiinnostavimmat haastattelut

Sotaveteraani Mauri Maunulan, 97, balladi herkisti presidenttiparin

Jasper Pääkkönen Linnan juhlissa

Finlandia-hymni Jenni Vartiaisen ja Petteri Sariolan virtuoosimaisena tulkintana

Kiina aikoo lähettää lauantaina tutkimusaluksen Kuun Maahan näkymättömälle puolelle. Kuun etäpuoli on suhteellisen tutkimatonta aluetta.

Kiina toivoo kartoittavansa Kuun pintaa Chang'e 4 -tutkimusmönkijän avulla. Tutkimusaluksen on määrä laskeutua Von Kármánin kraateriin 27 vuorokauden matkan jälkeen.

Kuun jumalatar -luotain vie silkkiäistoukan munia ja siemeniä

Pitkä marssi 3B -raketti vie tutkimusluotaimen avaruuteen.

Kiina lähetti menestyksellisesti Jadejänis-kuumönkijän Kuun pinnalle viisi vuotta sitten. Vuonna 2019 Kiina aikoo jatkaa ohjelmaansa lähettämällä Kuuhun Chang'e 5 -aluksen, jonka on määrä tuoda paluulennolla mukanaan näytteitä kuuperästä. Chang'e-nimi pohjautuu kiinalaiseen mytologiaan. Se merkitsee kuun jumalatarta.

Xinhua-uutistoimiston mukaan mönkijä kylvää siemeniä ja pudottaa silkkiäistoukan munia kuuperään.

Mars-mönkijä matkaan 2020-luvulla?

Kiina toteutti miehitetyn avaruuslennon kolmantena maana Yhdysvaltain ja Venäjän jälkeen vuonna 2003. Avaruudessa on myös kaksi kiinalaista avaruusasemaa. Mars-mönkijän lento on suunnitteilla ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Kiina on viime vuosina lisännyt yhteistyötä Venäjän ja Euroopan avaruusviranomaisten kanssa. Taikonautit eivät ole työskennelleet kansainvälisellä avaruusasemalla. Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan yhteistyö on kielletty kiinalaisen avaruustutkimuksen vahvan sotilaallisen painotuksen vuoksi.

Nasan Mars-luotain laskeutui punaiselle planeetalle marraskuun lopussa.

Lue myös:

Nasan Mars-luotain laskeutui onnistuneesti punaisen planeetan pinnalle – Katso ensimmäinen kuva

Linnan juhlien yleisön suosikkipuvuksi on katsojien äänestyksessä valittu laulaja Anna Puun punaisen kankaan ja metallisen osan yhdistelmäasu.

Puu sai Yle.fi-sovelluksen nettiäänestyksessä 9 567 ääntä, toiseksi tullut kansanedustaja Jaana Pelkosen asu 8 748 ja kolmanneksi tulleen rouva Jenni Haukion asu 7 289.

Yhteensä ääniä antoi yli 25 000 ihmistä. Luku ei täsmää pukujen saamien äänien kanssa, koska katsoja pystyi äänestämään vaikka kaikkia pukuja, mutta vain kerran yhtä pukua.

– Silti tuo luku kertoo, että hirveän moni äänestäneistä on äänestänyt Anna Puuta, kertoo Yle.fi-sovelluksen tuoteomistaja Sami Mattila.

Tekniset ongelmat haittasivat äänestystä

Tekniset ongelmat vaivasivat pukuäänestystä illan aikana. Äänestysjärjestelmä alkoi hidastella äänestäjien määrän kasvaessa. Tällöin osalta katsojista katosi äänestysmahdollisuus sovelluksesta kokonaan.

– Se oli juuri sen H-hetken ajan, Sami Mattila harmittelee ongelmia.

.

– Kirjautuneen käytön määrä oli isompi kuin äänestäneiden määrä. Tämä on merkki siitä, että kaikki eivät päässeet äänestämään.

Samaa kuvaa Mattilan saama palaute ongelmista. Niissä katsojat kertovat juuri siitä, etteivät he päässeet äänestämään.

Harmistunutta palautetta ongelmista tuli Mattilan mukaan illan aikana paljon.

– Kiinnostusta äänestykseen on ollut runsaasti ja se on tietysti kannaltamme iloinen asia.

Lue lisää:

Ketkä säväyttivät ja ketkä mokasivat? Näin muotiasiantuntijat analysoivat Linnan juhlien pukuja

Yle tavoitti Linnan juhlissa yhden illan seuratuimmista vieraista, kansainvälisessä nosteessa olevan näyttelijän Jasper Pääkkösen. Pääkkösen tähdittämän, ja kuulun Spike Leen ohjaaman elokuvan BlacKkKlansmanin nousu Golden Globe -ehdokkaaksi paljastui vasta tunteja ennen Linnan juhlia. Uutinen oli Pääkkösellekin vielä tuore.

– Juuri äsken kuulin, että sekä elokuva että Spike Lee ovat ehdolla, ihan mahtavan hieno juttu, Pääkkönen hehkuttaa.

Vaikka elokuva kertookin 1970-luvun Coloradosta, ovat elokuvan teemat Pääkkösen mukaan melkeinpä enemmän nykypäivää kuin menneisyyttä – eikä vain Yhdysvalloissa vaan myös ympäri Eurooppaa on nähtävissä vastaavankaltaista liikehdintää.

– Eikä me Suomessa olla turvassa siltä: äärioikeiston pään nostaminen ja vihapuheen muuttuminen sallittavaksi tai hyväksyttäväksi ovat ikävän universaaleja teemoja. Vaikka tehtiin elokuvaa 70-luvun Coloradosta, niin kyllä siinä koko ajan jokaisella tekijällä oli ymmärrys siitä, että tehdään ennen kaikkea elokuvaa nykypäivästä, Pääkkönen summaa.

Kysyttäessä sitä, mikä on suomalaisten valtti maailmalla on Pääkkösellä selvä vastaus valmiina:

– Sekä meidän mieletön vahvuus että meidän heikkous on sellainen pohjaton vaatimattomuus. Se tekee meistä suomalaisista juuri niin rehellisiä ja hienoja ihmisiä, kuin me minun mielestäni ollaan. Jalat maassa, ei juuri arvosteta sellaisia turhan höpöhöpö, pinnallisia asioita. Me ollaan sanojemme mittaisia miehiä ja naisia.

Pääkkösen mukaan pohjaton vaatimattomuus toimii kuitenkin myös suomalaisia vastaan, se toimii maailmalla myös menestymistä vastaan. Pääkkönen vertaa suomalaisia ruotsalaisiin, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että "täältä me tullaan ja valloitetaan koko maailma" siinä missä suomalaiset ovat, että "ollaan me täällä omien rajojen sisällä ihan hyviä", mutta kun pitää kansainvälisillä estradeilla kilpailla, kaikki muut tuntuvatkin vähän paremmilta.

Avopuoliso nauttii Suomen luonnosta

Pääkkösen avopuoliso Alexandra Escat kehuu Suomen parhaaksi valtiksi luontoa ja ympäristöä. Eri vuodenaikoihin Suomessa vieraillut Escat kehuu talvisen Lapin rauhaa, kun kesällä taas Viitasaaren järvimaisema oli hänen mukaansa suorastaan runollinen. Eri puolilla pohjoista syksyllä kiertänyt Escat kuvaa näkymää "kultaiseksi matoksi".

– Postasin lukuisia kuvia Instagramiin ja kaikki kaikki ystäväni hullaantuivat täysin, koska he eivät olleet koskaan nähneet sellaista kauneutta, kun kaikki oli niin kultaista, Escat kertoo.

Keväinen Suomi on Alexandra Escat'lta vielä kokematta ja hän vannottaakin Pääkköstä, että ensi vuonna on sen aika.

– Ja haluan ehdottomasti päästä poimimaan mustikoitakin, Escat kertoo.

Lue lisää:

Jasper Pääkkösen tähdittämä BlacKkKlansman ehdolla parhaaksi elokuvaksi Golden Globeissa

Helsingissä järjestettiin itsenäisyyspäivänä erilaisia mielenilmauksia ja marsseja.

Ensimmäinen marsseista oli kansallissosialistinen Kohti vapautta -marssi. Marssi kulki Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön. Toinen mielenosoituksista oli Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle.

Kolmas marssi oli Ylioppilaiden perinteinen soihtukulkue Hietaniemestä Senaatintorille. Neljäs marssi oli kansallismielisen 612 -soihtukulkueen marssi Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla nähtiin herkkä hetki, kun juhliin saapunut 97-vuotias sotaveteraani yllätti ja lauloi presidenttiparille sota-ajan balladin, Äänisen yö.

Kättelyurakan jälkeen presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio kävivät tervehtimässä perinteisesti sotaveteraaneja ja lottia. Presidenttipari kohtasi kahvipöydässä istuneen helsinkiläisen Mauri Maunulan, ja hetken rupattelun jälkeen Maunula alkoi laulaa.

Laulun aikana presidenttipari liikuttui silminnähtävästi. Esityksen jälkeen vieraat palkitsivat Maunulan raikuvilla aplodeilla.

Ennen laulu-esitystään Maunula kertoi miten päätyi valitsemaan kappaleen. Hän selvitti, että liittyi joulukuussa 1941 lentueeseen, johon kuului myös musiikkimies Paavo Astala, jolla oli aina kitara mukanaan. Astala sekä sanoitti että sävelsi kappaleen, jonka Maunula esitti.

Maunula kertoi esittäneensä Äänisen yön aiemmin vain muutamassa tilaisuudessa.

Maunula tunnetaan yhtenä Pilvenveikoista, eli miehistä, jotka toimivat sotilaslentäjinä Suomen ilmavoimissa vuosina 1939–1944.

Maunula oli aikoinaan myös mukana lennolla, jolla tuotiin Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ruumisarkku Sveitsistä Suomeen.

Sotilaslentäjän uran jälkeen Maunula työskenteli liikennelentäjänä.

Thaimaassa luolaan jumiin jääneen jalkapallojoukkueen pelastusoperaatioon osallistunut sukeltaja Mikko Paasi on saanut jo Thaimaan korkeimman arvomerkin – Direkgunabhorn-ritarikunnan I luokan suurristin – jota hän kantoikin itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa.

– No, minä olen sukeltaja ammatiltani ja minulla on tietty taito, jonka minä osaan. Ja sen kun hallitsee, niin silloin ei tarvi epäillä, vaan voi lähteä tuollaisiin operaatioihin mukaan, Paasi kertoo pelastukseen osallistumisestaan.

Hengenvaaraan altistuminen ei ollut Paadelle iso kysymys.

– Näin itsenäisyyspäivän tiimoissa meillä on täällä vieraina varmasti kavereita, jotka ovat altistaneet itsensä hengenvaaraan paljon minua useammin. Mutta varmasti samanlaisella mielialalla siinä liikuttiin, Paasi vertaa.

Pelastusoperaation henkisestä vaativuudesta Paasi mainitsee, että ajatukset pitää pitää kasassa ja keskittyä vain yhteen etappiin kerrallaan. Hän sanoo myös positiivisen ajattelun auttavan vaikeassa tilanteessa.

– Kyllä minulla perhe pysyi mielessä koko ajan, vaimo ja lapsi, jotka pitivät ehkä hivenen varovaisempana, mutta enimmäkseen yritin pitää ajatukset positiivisena ja keskittyä vain tehtävään, Paasi kuvailee.

Lue lisää:

Sukeltaja Mikko Paasi sai korkeimman arvomerkin ja tapasi ensimmäisen kerran Thaimaan luolasta pelastuneita poikia: "Juttelimme kolme tuntia"

Välimereltä siirtolaisia pelastanut Aquarius-alus lopettaa toimintansa, kertoivat alusta operoineet humanitaariset kansalaisjärjestöt torstaina. Alus on ollut jumissa Ranskan Marseillen satamassa lokakuusta lähtien sen jälkeen kun Panama oli evännyt alukselta oikeuden purjehtia maan lipun alla.

Panaman kerrotaan tehneen päätöksensä Italian oikeistopopulistisen hallituksen pyynnöstä. Marraskuussa Italia määräsi aluksen takavarikoitavaksi vetoamalla ongelmiin sen jätteidenkäsittelyssä. Kansalaisjärjestöjen mukaan kyse on Italian hallituksen kampanjasta, jonka tarkoituksena on haitata avustusjärjestöjen toimintaa Välimerellä.

Ässien C-nuorten ja TPS:n välinen jääkiekko-ottelu keskeytettiin keskiviikkona rasistisen huutelun takia.

Satakunnan Kansan mukaan päätöksen keskeytyksestä teki TPS:n valmentaja Eddie Ngara, jolle solvaus huudettiin.

Ässien C-junioreiden joukkueenjohtaja Markku Rantala vahvistaa tapahtuneen Ylelle ja kertoo, että Ässien osalta asia on selvitetty Jääkiekkoliiton kanssa.

– Ässät sai tässä tilanteessa päättää, pelataanko ottelu uudestaan vai jääkö vajaan ottelun tulos voimaan. Sarjatilanteen kannalta kyseessä oli merkityksetön peli ja pelin tulos jää voimaan.

Ässät johti ottelua keskeytyshetkellä 6–0. Peliä oli pelattu puolet täydestä ajasta.

Rantala sanoo, että Ässien leirissä pelin keskeyttäminen aiheutti ihmetystä, mutta sai myös ymmärrystä.

– Tuomareille ja valmentajille toki huudellaan aina pelin aikana, mutta rasismi ei missään tapauksessa kuulu jääkiekkoon.

Jääkiekkoliitto: Pelistä luopuminen aiheuttaa sarjapaikan menetyksen

Jääkiekkoliiton mukaan ottelun keskeyttäminen on lähtökohtaisesti sääntöjen vastaista ja tarkoittaa samalla sitä, että joukkue luopuu seuratoiminnasta.

Yksittäisen ottelun tapahtumiin liitosta ei kuitenkaan haluttu tässä vaiheessa ottaa kantaa, vaan tapaus käsitellään erotuomariraportin perusteella. TPS Teamin joukkueenjohtaja Susanna Söderlund ei halua tässä vaiheessa kommentoida tapausta.

– Mitään ei ole vielä ratkottu. Meiltä myös kysyttiin, haluammeko pelata ottelun uudestaan ja olimme sitä mieltä, että lopputulos saa jäädä voimaan.

Uutista korjattu 7.12. kello 11:18 – tarkennettu TPS:n Susanna Söderlundin kommenttia pelin lopputuloksesta.

Ecuadorin presidentti Lenin Moreno kertoo, että brittiviranomaisten kanssa on sovittu jo ehdoista, joiden perusteella Julian Assange voisi poistua suurlähetystöstä. Moreno ei kuitenkaan kertonut, mitä ilmaisullaan oikeastaan tarkoitti.

Presidentin mukaan Britannia on luvannut, että Assangea ei luovutetta sellaiseen maahan, jossa hänen henkensä olisi vaarassa.

– Assange on tehnyt päätöksen ja se tarkoittaa, että hän aikoo päästä vapauteen, Moreno sanoi.

Ruotsi ei enää vaadi Assangen luovuttamista.

Assange jäi kuitenkin Ecuadorin suurlähetystöön Lontooseen, koska hän pelkäsi brittien luovuttavan hänet Yhdysvaltoihin. Siellä häntä odottaisi mahdollisesti kuolemantuomio.

Wikileaksin perustaja Assange sai kansainvälistä tunnustusta vuosikymmen sitten julkaisemalla valtavia määriä salaisia viranomaisten ja yritysten asiakirjoja julkisuuteen.

Lue myös:

USA:n Venäjä-tutkinnassa taas uusia käänteitä: Manafortin kerrotaan käyneen salaisia keskusteluja Assangen kanssa ja valehdelleen kuulusteluissa

Ecuador ei hyväksy Assangen valitusta oloistaan suurlähetystössä – "Assangen on sopeuduttava tai lähdettävä"

Ecuador kääntämässä selkänsä Assangelle? Ulkoministeri kertoo Reutersin haastattelussa turhautuneensa Wikileaksin perustajaan

Linnan juhlien pukuetiketti on juhlapuku. Muotitoimittajan ja kirjailija Mirva Saukkolan mukaan tämä tarkoittaa miehillä frakkia tai tummaa pukua ja naisilla pitkää iltapukua.

Linnassa nähtiin eilen itsenäisyyspäivänä upeita juhlapukuja, mutta joukossa oli myös selkeitä etikettivirheitä.

Saukkola analysoi yhdessä Aalto-yliopiston muotitaiteen professorin Pirjo Hirvosen kanssa Linnan juhlien vaikuttavimmat asut Ylen aamu-tv:ssä.

Jenni Haukio

Presidentin puoliso

Mirva Saukkola: Jenni Haukion koivukuidusta tehty puku oli mielenkiintoinen. Puvun linja oli aika futuristinen ja moderni. Selkeästi rouva Haukio halusi katsoa eteenpäin tulevaan. Useinhan hänen puvuissaan on ollut suorastaan historiallisia viitteitä, mutta tällä kertaa oltiin ihan eri linjoilla.

Pirjo Hirvonen: Olen samaa mieltä, että hän katsoi tulevaisuuteen. Tässä tuli myös rouva Haukiosta uudenlainen piirre esiin: sellainen hyvin valovoimainen, avoin ja nuorta, uutta näkemystä kannustava. Puku myös heijasteli Suomen tulevaisuutta: kun tätä Ioncell-kuitua lähdetään viemään pidemmälle, siitä saadaan koko maalle paljon isompi juttu, joka vahvistaa meidän talous- ja elinkeinorakennetta.

Anna Puu

Laulaja

Mirva Saukkola: Tämä Teemu Muurimäen suunnittelema asu oli hyvin mielenkiintoinen. Se sopi hyvin viihdetaitelijalle. Samalla tavalla kuin rouva Haukion asussa näen tässäkin futurismia. Tämä on aika eteenpäin katsova. Anna Puun meikki, hiukset ja koko kokonaisuus oli hyvin hallitusti hyvin moderni. Tämä metallihaarniska oli mielenkiintoinen. Mietin, että mihinköhän se liittyi, hänhän on ollut tänä syksynä paljon esillä rintasyöpätutkimusta tukevan Roosa nauha -kampanjan kasvona.

Pirjo Hirvonen: Tässä on isoja pintoja ja rohkeaa materiaalin yhdistämistä. Anna Puuhan ei ole kovin kookas, joten tällainen vahva väri ja voimakas, selkeä olemus nostaa ja kantaa henkilöä enemmän. Sinänsä erittäin hyvin onnistunut.

Krista Paasi

Sankarisukeltaja Mikko Paasin puoliso

Mirva Saukkola: Pidin kovasti Krista Paasin asusta. Se oli Mirkka Metsolan suunnittelema ja siinä oli kotimaiset Lovian korvakorut. Mielestäni se oli erittäin eheä kokonaisuus. Myös herra oli hyvin tyylikkäänä. Krista Paasin asussa erityisen kiinnostavaa oli myöskin se, että se oli aika peittävä. Linnassa tällä kertaa yksi iso trendi oli, että enää ei hirveästi paljasteltu, vaan aika paljon kaulukset kohosivat ylös. Muodissa yleensäkin näkyy tällä hetkellä se, että muoti ei ole enää niin paljastavaa. Ehkä viime vuonna roihahtanut metoo- keskustelu on vaikuttanut tähän: naisten pukeutuminen on enemmän naisia itseään varten eikä siinä haluta tuoda paljasta pintaa esille.

Pirjo Hirvonen: Olen samaa mieltä. Olen huomannut nuorten keskuudessa, että he arvostavat ja näkevät nyt juhlapukeutumisen aika umpinaisena. Eli pientä pääntietä ja pitkää hihaa. Mielestäni se on hirveän hieno ilmiö, koska vaikuttaa, että tämä avonaisajattelu on muutamien viime vuosien aikana ryöpsähtänyt liian pitkälle. Se ei välttämättä tähän juhlatilaisuuteen ole aina sopinut.

Anna Björkroos

Nya Åland -lehden päätoimittaja

Mirva Saukkola: Tähän oli käytetty sanomalehtiä. Kierrätysteema on selkeästi esillä ja asu on kekseliäs ja hauska. Mutta minua mietitytti lähinnä se, kuinka monta kulutusta ja käyttöä tämä asu kestää, kun ajattelee sellaisia teemoja kuin ympäristö, kestävä kehitys ja kestävä kulutus. Kun tehdään laadukas ja upea asu, sen pitäisi palvella aika monta kertaa.

Pirjo Hirvonen: Kyllä täytyy sanoa, että jotkut asut ja puvut oli sellaisia, että ehkä niiden foorumi on joku muu kuin tämä tilaisuus. Niin oli tämänkin asun kohdalla.

Alexandra Escat ja Jasper Pääkkönen

Malli ja näyttelijä

Mirva Saukkola: Erittäin kaunis pari. Hehän ovat varmasti Suomen median lemmikkipari tällä hetkellä. Tämä Mert Otsamon suunnittelema todella linjakas, kaunis, metallinhohtoinen puku oli todella elegantti Alexandralla. Metallinhohto oli muuten yksi väriteema, joka kohosi näitten tiettyjen vahvojen värien kanssa. Jasper Pääkkönenhän on varsin hurmaava tässä Turon kotimaisessa smokissa, mutta ihan etiketin mukainen se ei ollut. Minun huomiotani kiinnitti tänä vuonna se, että varsinkin miesten pukeutumisessa haluttiin venyttää etiketin rajoja kuin resoria. Smokkijuhlahan on ihan erilainen juhla kuin Linnan juhlat. Tässä oli otettu vähän uudenlaisia vapauksia.

Pirjo Hirvonen: Kyllä tilaisuuden järjestäjän tahtoa tai näkemystä tai ylipäätään tilaisuuden luonnetta pitää kunnioittaa. Jos miehellä täytyy olla frakki ja naisella täyspitkä, maahan asti ulottuva puku, niin kyllä siinä silti jää vielä paljon vaihtoehtoja, joilla asusta voi tehdä yksilöllisen ja oman näköisen ja ehkä ottaa jollain lailla kantaakin.

Susanna Koski

Kansanedustaja

Mirva Saukkola: Tämä Marita Huurinaisen suunnittelema kullansävyinen puku on erittäin kauniisti laskeutuva. Erityisesti tv-ruudussa, kun se oli liikkeessä, näki että se korosti hyvin kauniisti kantajansa kulkua. Mutta täytyy sanoa, että en ihan hahmottanut tätä vehnälyhdettä hänen päässään. Minusta tuntui, että tässä asussa oli niin kovasti yksityiskohtia ja tapahtumia: oli itse puvun leikkaus, hyvin näyttävät jalokivikorut ja sitten vielä tämä lyhde. Oli silmille niin paljon yksityiskohtia, ettei oikein tiennyt, mihin olisi katsonut. En tähän hiuskoristeeseen ollut itse henkilökohtaisesti ihastunut. Tuli vähän sellainen olo, että oli melkein lintulaudallinen lyhdettä pistetty hiuksiin.

Pirjo Hirvonen: Tämä on varmaan sitä ympäristöteemaa. Mutta kyllähän korun pitäisi istua kokonaisuuteen ja pitäisi olla tietty ajatus, miksi se on kohottamassa pukua. Tämä oli aika ristiriitainen veto tähän pukuun. Puku itsessään oli kyllä kaunis ja henkilö viehättävän näköinen.

Tytti Tuppurainen

Kansanedustaja

Mirva Saukkola: Tämä oli mielestäni todella kaunis puku. Tämä oli vähän jumalatar-henkinen tai ehkä siinä oli vähän 1920- ja 30-lukujen charmia. Siinä oli myös valtavan kaunis takaosa, joka paljasti hänen selkänsä. Se oli muotitaiteilija Sinikka Nikanderin suunnittelema puku. Minusta tämä värivalinta auringonkeltainen oli näin kaamosaikaan hyvin persoonallinen ja kaunis. Oli otettu rohkea väri, mutta se oli silti etiketin mukainen. Se toi tähän pukuun sellaista muuntuvaisuutta, jolla voi ilmaista itseään.

Pirjo Hirvonen: Oli viehättävä nähdä, että oli tällaisia yksivärisiä ja selkeitä vahvoja värejä. Tässä oli tiettyä raikkautta. Havaitsin uutena tämän, että kaikki ei ole sellaista pientä syheröä ja täysin kimaltelevaa.

Marjo Niemi

Kirjailija

Mirva Saukkola: Tässä on mustaa, mutta tässä on myös väriä. Tämä oli hyvin persoonallinen valinta – ehkä huomiohakuinen. Tässä kyllä katse kiinnittyi tähän olkapään värikkääseen koristeeseen.

Jaana Pelkonen

Kansanedustaja

Mirva Saukkola: Miten ihana väri jälleen kerran. Jaana Pelkonenhan kuuluu aina näihin Linnan kuvattuihin kaunottariin. Minä pidin tässä hänen asussaan nimenomaan tästä väristä, selkeälinjaisuudesta ja siitä että yksityiskohtia ei ollut paljoa. Hänellä oli todella näyttävät korvakorut, mutta muuten ei ollut mitään pikku piiperryksiä ja söherryksiä pistetty muualle. Varmaan Linnan konkarikävijänä kansanedustaja alkaa myös itse hahmottaa, mikä näyttää hyvältä kuvissa ja televisiossa.

Lue myös:

Katsojat ovat puhuneet: Anna Puun puku oli Linnan juhlissa yleisön suosikki

Linnan juhlia seurattiin ennätyksellisen paljon netissä – televisiossa tavoitettiin yhteensä 3,2 miljoonaa ihmistä

Ylen kannatusmittaus: Pekka Haavisto käänsi vihreät nousuun

Ylen uusi puoluekannatusmittaus kertoo, että vihreiden suosio on noussut selvästi. Marraskuun mittauksessa Pekka Haaviston johtamia vihreitä äänestäisi 13,9 prosenttia vastaajista. Perussuomalaisten kannatus on pudonnut, samoin SDP:n ja kokoomuksen. Demarit on edelleen suosituin puolue.

Linnassa juhlittiin 101-vuotiasta Suomea

1700 ihmistä kutsuttiin Presidentinlinnaan juhlistamaan Suomen itsenäisyyspäivää. Kuvagalleria tarjoilee upeat puvut, kukat, koristeet, herkut ja fiilikset.

Lääkäriopiskelijat kouluttavat itse itseään mielenterveysongelmista

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa yli puolet opiskelijoista kärsii stressistä ja useampi kuin joka kymmenes kokee, ettei saa mitään tukea opintoihinsa. Lääkärin mielenterveysongelmien ei haluta olevan enää tabu, joten opiskelijat tarjoavat toisilleen ennaltaehkäisevää lisäkoulutusta opinnoissa jaksamisesta ja arjen hallinnasta.

Siirtolaisia Välimereltä pelastanut Aquarius-alus lopettaa toimintansa

Välimereltä siirtolaisia pelastanut Aquarius-alus lopettaa toimintansa. Aquarius on ollut jumissa Ranskan Marseillen satamassa lokakuusta lähtien sen jälkeen kun Panama oli evännyt alukselta oikeuden purjehtia maan lipun alla.

Loppuviikko on pilvinen ja sateet yleistyvät

Etelästä virtaa viikonloppuna Suomeen kosteampaa ilmaa. Perjantaipäivä on suuressa osassa maata pilvinen, mutta Lapissa pilvipeitteessä on paikoin aukkoja vielä päivälläkin. Hajanaisia lumi-, räntä- ja vesisateita liikkuu päivän kuluessa Suomen yli pohjoiseen, kertoo meteorologi Matti Huutonen. Lue lisää Ylen sääsivulta.

Poliisi tutkii, ovatko hakaristilippua uusnatsikulkueessa Helsingissä itsenäisyyspäivänä kantaneet miehet syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rikosilmoituksen kohteena ovat neljä miestä, jotka poliisi otti kiinni Kohti vapautta -mielenosoituksessa iltapäivällä. Asiasta on käynnistetty esitutkinta.

Tästä voit lukea Ylen hetki hetkeltä -seurannan päivän kolmesta isosta mielenosoituksesta.

Liput päätettiin ottaa pois vain parikymmentä minuuttia sen jälkeen, kun kulkue oli lähtenyt Kaisaniemenrannasta kohti Hakaniemeä.

– Meillä oli ennakkoon havainto siitä, että kulkueessa on rullattuja hakaristilippuja, kertoo Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola.

– Kun liput sitten avattiin, sanoimme, että ne pitää poistaa.

Pelkkä sanominen ei kuitenkaan riittänyt, vaan uusnatsit kieltäytyivät luopumasta lipuistaan. Sen jälkeen poliisin tilannejohto ryhtyi pohtimaan, mitä tehdä.

Pitkälläsillalla poliisi, mukana joukko ratsupoliiseja, pysäytti kulkueen. Liput otettiin pois ja samassa yhteydessä neljä miestä otettiin kiinni. Miehet yrittivät estää lippujen pois ottamisen.

Myöhemmin tarkentuu, onko kaikkia neljää epäiltävä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vai ei.

"Hakaristilippuun liittyy vahva rasistinen ja syrjivä viesti"

Hakolan mukaan poistamispäätös perustui kokoontumislakiin: poliisi voi julkisen kokoontumisen aikana antaa määräyksiä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tässä tapauksessa poliisi arvioi, että lippujen kantamisella pyrittiin provosoimaan, ja se voisi johtaa yleisen turvallisuuden vaarantumiseen.

Lisäksi Hakola toteaa, että vaikkei natsilippua ole Suomessa kielletty, on hakaristisymboli yleisen oikeus- ja moraalikäsityksen vastainen.

– Hakaristilippuun liittyy vahva rasistinen ja syrjivä viesti, hän perustelee.

Kaksi muuta kiinniottoa

Poliisi teki kaksi uutta kiinniottoa myöhemmin illalla maahanmuuttovastaisen ja jyrkän kansallismielisen 612-kulkueen yhteydessä. Kyseessä olivat STT:n mukaan kaksi henkilöä, jotka yrittivät häiritä kulkuetta.

Hakola kuvasi STT:lle, että kyse oli huutelusta eikä käsirysyä nähty.

Vanha viisaus kuuluu, että opiskelijat saapuvat kyllä paikalle, jos tapahtumassa tarjotaan ilmaista ruokaa.

Tämän tietävät myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kolmatta vuotta opiskelevat Tuuli Rämö ja Erika Kuosa.

He kärräävät luentosalin edustalle vegaanista texmex-salaattia ja valtavia nachokulhoja. Hetken päästä täällä Naistenklinikan Seth Wichmann -salissa on alkamassa Lääketieteenkandidaattiseuran hyvinvointitiimin ja opiskelijajärjestö FIMSIC:n järjestämä mielenterveysilta.

Vuodenaika huomioon ottaen myös joulutorttuja on paistettu urakalla.

– Monella on takana pitkä koulupäivä, joten on pakkokin tarjota jotain syötävää, Rämö kertoo.

– Hei täytyy muuten laittaa kahvi tippumaan! hän huikkaa vielä keittiöön.

Toive tilaisuudesta, jossa voisi keskustella opinnoissa jaksamisesta, uupumuksesta ja arjen hallinnasta, lähti opiskelijoilta itseltään. Ensimmäinen mielenterveysilta järjestettiin vuosi sitten marraskuussa, silloin aiheena oli itsemurhat.

Puhujiksi pyydettiin tällä kertaa psykiatrian professori Erkki Isometsä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ylilääkäri Helena Liira Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husista.

Illan asialistalla on muun muassa uupumusta ja ohjeita lääkärin työhyvinvointiin. Opiskelijat ovat saaneet lähettää kysymyksiään ennakkoon.

Rämö ja Kuosa kertovat, että teemaillalle on tarvetta: lääkäriopinnot ovat tahdiltaan tiiviitä ja kursseja leimaa läsnäolopakko, joten moni tekee parhaansa oman jaksamisensa ehdoilla. Keinoja jaksamiseen ja arjenhallintaan ei koulutuksessa kuitenkaan juuri tarjota.

– Toivottavasti tämä ilta herättäisi opiskelijat ajattelemaan, että mitenköhän se opiskelukaveri voi. Että pitääpä kysyä, mitä hänelle kuuluu, Rämö sanoo.

Enemmän kuin joka kymmenes opiskelija kokee, ettei saa opinnoilleen tukea

Myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on alettu kysyä opiskelijoiden kuulumisia.

Tiedekunnan varadekaani, psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo, että huoli opiskelijoiden jaksamisesta heräsi pari vuotta sitten.

– Valtakunnallisten opiskelijakyselyiden tuloksista kävi ilmi, että Helsingin lääketieteellisessä ollaan hieman kuormittuneempia kuin muualla. Samoihin aikoihin muutamat opiskelijat tulivat juttelemaan tästä aiheesta. Halusin lähteä selvittämään tätä.

Tiedekunnassa toteutettiin keväällä 2017 "Opiskelu ja hyvinvointi" -pilottitutkimus, joka uusittiin laajempana tämän vuoden keväällä. Sähköinen kysely lähetettiin huhtikuussa kaikille lääketieteellisen tiedekunnan yli 1 600 opiskelijalle. Heistä reilu puolet vastasi.

Paunio kertoo, että edelleen kesken olevassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että on paljon hyvinvoivia opiskelijoita, mutta yli puolet lääketieteellisen opiskelijoista kokee paljon tai melko paljon stressiä.

– Neljä viidestä kuitenkin kokee opinnot merkityksellisiksi ja motivoiviksi, mikä on hyvä asia. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että heillä ei juuri ole sananvaltaa opintoihinsa. Näinhän se on. Lääketieteellisessä on kovin strukturoitu opintosysteemi, vaikka uusi opetussuunnitelma sisältää myös valinnaisia opintoja, Paunio kertoo.

Huolestuttavinta vastauksissa on varadekaanin mielestä se, että useampi kuin joka kymmenes opiskelija kokee, ettei saa tukea opintoihinsa.

Neljä viidestä kokee kuuluvansa yhteisöön, mutta lääketieteellisen käytävillä kulkee huolestuttavan suuri joukko sellaisia opiskelijoita, jotka kokevat jääneensä vaille tukea ja yhteenkuuluvuutta.

– Luvut ovat isompia kuin olisin etukäteen ajatellut. Opinnot ovat kiinteitä, ollaan tietyissä ryhmissä ja samassa rytmissä, mutta silti sosiaalista eristymistä tapahtuu. Olisi tärkeää tavoittaa juuri nämä opiskelijat.

Paunio kertoo, että hyvinvointitutkimuksen toteuttaminen ja sen tuloksista kertominen on jo itsessään opiskelun kuormitusta kartoittava ja siihen puuttuva toimenpide. Opiskelijoiden jaksamista ei ole selvitetty Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa näin laajasti koskaan aiemmin.

Opiskelijoiden ääni kuuluviin myös johtoryhmiin

Tutkimuksen lisäksi tiedekunta on järjestänyt valinnaisia stressinsäätelykursseja ja lisännyt opintopsykologiresurssia. Tänä syksynä kokeilussa on ollut myös Cambridgen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettava uusi ryhmämuotoinen menetelmä, jonka tavoitteena on opettaa tietoisuustaitojen kautta stressinsäätelyn ja -käsittelyn työkaluja tuleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Opettajilla on tätä nykyä myös paremmat edellytykset käyttää opintojen seurantajärjestelmää ja puuttua liian vähäisiin kurssisuorituksiin.

– Tiedekunnassa on nyt keskitytty erityisesti siihen, miten opiskelijat voivat ja mitkä asiat heitä opinnoissa kuormittavat. Olemme keskustelleet tutkimuksen tuloksista opettajien ja opiskelijoiden aamukahveilla ja muissa tilaisuuksissa. Heidän ajatuksensa ja palautteensa on tässä tärkeää, Paunio kertoo.

Varadekaani on kiertänyt myös eri koulutusohjelmien johtoryhmissä puhumassa tutkimuksen tuloksista, sillä ne ovat ensisijainen paikka, missä opintoihin voi vaikuttaa.

Päätöksiä ei tehdä nykyään pelkästään johtoryhmien pöydissä, sillä johtoryhmien rinnalla toimivat nykyään myös opiskelijavetoiset hyvinvointityöryhmät, joissa ideoidaan tapoja muuttaa tutkintoa vähemmän kuormittavampaan suuntaan.

Vastuu ja paineet kasvavat lääkäriopinnoissa samassa tahdissa

Tie lääkärin valkotakkiin kulkee niin, että kolmannen vuoden jälkeen opiskelija saa alkaa tehdä harjoitteluita.

Neljä vuotta opiskeltuaan tulevalla lääkärillä on lupa toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Viidennen vuoden jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus toimia "kesäkandina" lääkärin tehtävissä myös päivystysvastuussa.

Mielenterveysiltaan saapuneet toisen vuosikurssin opiskelijat Antti Lehtonen ja Altti Laakso naureskelevat, että tapahtuman kutsussa mainostettu ruokatarjoilu houkutteli heidät paikalle.

Samaan hengenvetoon he kuitenkin korostavat illan aiheen tärkeyttä, sillä vastuu ja paineet kasvavat opinnoissa koko ajan. Samalla pitäisi osata pitää huoli omasta jaksamisestaan.

"Lääkärinkoulutuksessa ei harjoitella tarpeeksi sitä, miten olla lämmin lääkäri." Altti Laakso, lääketieteen opiskelija

– Hyvinvointi ja mielenterveysongelmat ovat sellainen asia, jota koulutuksen myötä käsitellään aika vähän niin potilaan näkökulmasta kuin lääkärinkin kannalta, Lehtonen sanoo.

– Tuntuu siltä, että jos lääkäri puhuu omista mielenterveysongelmistaan, se on edelleen tabu. Ajatellaan, että lääkärin pitää olla parantaja eikä parannettava, Laakso komppaa.

Lehtonen ja Laakso kertovat, että vaikka opintotahti on kiivas, opiskelun kenties stressaavin vaihe, kolmannella vuosikurssilla alkava klinikkatyöskentely, on heillä vielä edessä päin.

Moni pitää kliinisistä opinnoista eli käytännön potilastyöstä, mutta se myös kuormittaa opiskelijoiden hyvinvointikyselyn tulosten mukaan voimakkaammin kuin luento- tai seminaarityyppinen opiskelu. On jännittävää ja stressaavaa olla vastuullisessa työssä, kun ei vielä ole juurikaan kokemusta ja tietotaito on pinnallista.

Pitäisi kuitenkin olla asiantunteva ja empaattinen. Sellainen lääkäri, joka kohtaa näyttöpäätteen sijaan potilaan ja kaikki tämän huolet.

– Sitä ei tarpeeksi koulutuksessa harjoitellakaan, miten olla lämmin lääkäri, Laakso huikkaa ennen kuin katoaa pahvilautasensa kanssa luentosaliin.

Pelkkä bilettäminen ei riitä toipumiseen opinnoista

Marraskuun viimeisenä maanantaina luentosalista paikkansa on löytänyt myös neljännen ja viidennen opiskeluvuotensa välissä pientä taukoa pitävä Veera Timonen.

– Kuulin paljon hyvää viime vuonna järjestetystä mielenterveysillasta, joten halusin ehdottomasti tulla nyt paikalle. Mielestäni on hienoa, että opiskelijat järjestävät toisilleen tapahtumia. Silloin sisältö tulee kohderyhmältä itseltään eikä ylemmältä tasolta, jossa ei enää ehkä muisteta, millaista tämä opiskelu oikeasti on, Timonen sanoo.

Lääketieteenkandidaattiseuran hyvinvointitiimi ja FIMSIC eli Suomen medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta ovat järjestäneet yhdessä ja erikseen ennenkin erilaisia lääketieteen opiskeluun ja lääkärin työhön liittyviä teemailtoja.

Tänään mielenterveysillan puikoissa häärivät Tuuli Rämö ja Erika Kuosa kertovat, että tapahtumien tarkoituksena on syventää aiheita, jotka jäävät varsinaisessa lääkärikoulutuksessa pintaraapaisun tasolle.

– Moni meistä haluaa olla tulevaisuudessa mahdollisimman hyvä lääkäri, joten vapaa-aikaakin halutaan käyttää oppimiseen, Rämö kertoo.

Teemailloissa on käsitelty tämän vuoden aikana muun muassa seksuaalisuuden monimuotoisuuden kohtaamista lääkärintyössä ja kehitysyhteistyötä lääkärin sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Naisten illaksi nimetyssä tapahtumassa lääkärin ammattia pohdittiin nimenomaan naislääkärin vinkkelistä.

– Opinnoissa pääsee kuulemaan aika vähän konkreettisia tarinoita ja jakamaan mahdollisia epäonnistumisia. Siksikin on hyvä, että on löytynyt tällainen yhteisö, jossa voidaan järjestää tapahtumia ja pyytää puhujia syventämään erilaisia aiheita, hyvinvointiimin aktiivi Kuosa kertoo.

Hyvinvointitiimi syntyi Lääketieteenkandidaattiseuran 2016 vietetyn hyvinvoinnin teemavuoden myötä. Sitä ennen ainejärjestön tarjoama palauttava toiminta tarkoitti lähinnä bileissä tapahtuvaa nollausta.

Yhteiskunta muuttuu, myös lääkärinkoulutuksen on pakko

Moni opiskelija kaipaisi tiedekunnalta nykyistä enemmän tukea opinnoissa jaksamiseen ja lääkäriksi kasvamiseen. Tätä mieltä on myös tuumaustaukoa pitävä Veera Timonen.

– On turha sanoa meille, että päntätkää ja opetelkaa nämä ulkoa. Kyllä me tiedämme, että meidän pitää päntätä. Ei kai kukaan olisi tähän kouluun päässytkään, jos ei sitä osaisi. Kannattaisi keskittyä valmistamaan meitä työelämään.

Yksi ratkaisu tähän voisi olla esimerkiksi Turun yliopiston lääkärikoulutuksessa käytössä oleva mentorointiohjelma. Samanlaista systeemiä, jossa opiskelijat saisivat tuekseen nimetyn ammattilaisen, on lähdetty toteuttamaan myös Helsingin yliopiston lääkärikoulutuksen uusimmilla vuosikursseilla.

"Lääkärin kuusivuotisessa peruskoulutuksessa on valtavasti omaksuttavaa ja opittavaa. Jos jotain lisää, jotain on otettava pois. Yhteiskunta ympärillä muuttuu, joten kyllä koulutuksenkin pitää." Tiina Paunio, varadekaani, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta

Silloin työelämään liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi virheiden tekemisestä parantumattomasti kuolevan kohtaamiseen, olisi mahdollista käsitellä jo opintojen alkuvaiheessa.

– Lääkärin kuusivuotisessa peruskoulutuksessa on valtavasti omaksuttavaa ja opittavaa. Jos jotain lisää, jotain on otettava pois. Yhteiskunta ympärillä muuttuu, joten kyllä koulutuksenkin pitää, professori Tiina Paunio sanoo.

Varadekaanin mukaan toinen opintosuunnitelmaan liittyvä muutos, joka voisi osaltaan tukea opiskelijoiden hyvinvointia, olisi psykologian opetuksen ottaminen osaksi lääkärin perusopintoja.

– Psykologian puuttuminen on selkeä aukkokohta. Toivottavasti se saadaan mukaan seuraavaan curriculumiin. Tämä on jatkuvaa reflektointia, miten maailma ja lääketiede muuttuvat, Paunio kertoo.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun opiskelijat itse ovat muutoksen eturintamassa.

Tällä kertaa se tapahtuu nachoja rouskuttaen.

Juttuun on haastateltu taustaksi myös Helsingin yliopistossa viidettä vuotta lääketiedettä opiskelevaa Eeva Leivoa, joka perusti Lääketieteenkandidaattiseuran hyvinvointitiimin vuonna 2016.

Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Kanadan Vancouverin lentokentällä 1. joulukuuta. Pidätys tehtiin Yhdysvaltojen pyynnöstä. Presidentti Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoi kuulleensa pidätyksestä etukäteen.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi, että pidätyspäätös ei ollut poliittinen. Trudeaun mukaan Kanadan oikeuslaitos on tehnyt asisassa itsenäisen pidätyspäätöksen. Pääministeri Trudeau ei ole kommentoinut asiaa muutoin.

Huawein talousjohtaja Mengiä on tarkoitus kuulustella perjantaina. Hän on Huawein perustajan Ren Zhengfein tytär.

Yhdysvallat epäilee Huaweita vakoilusta

Amerikkalaiset ovat vedonneet liittolaisiinsa, että he eivät enää käyttäisi Huawein laitteita, koska niiden käyttäminen muodostaa turvallisuusriskin.

Amerikkalaiset epäilevät, että Kiinan valtio käyttää Huawein laitteita Yhdysvaltojen vakoiluun.

Huawein tiedotteessa sanotaan, että se ei ole tietoinen, mihin rikokseen talousjohtaja olisi syyllistynyt. Sen vuoksi Kiina vaatii pidätetyn johtajan vapauttamista välittömästi.

Lue myös:

Huawein talousjohtaja pidätetty Kanadassa

Huawein johtaja lupaa lisää investointeja Suomeen: "Tutkimustyötä ei siirretä Kiinaan"

Kiinalaiset muistavat hyvin Nokian, mutta eivät sen kotimaata

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) suhtautuu nihkeästi natsitunnusten ja symbolien kieltämiseen.

Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, hakaristilipun julkinen kantaminen ei ole kielletty laissa. Poliisi voi tehdä päätöksen tunnusten takavarikoinnista esimerkiksi silloin, kun se katsoo tunnusten käytön kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.

Eilisessä itsenäisyyspäivän uusnatsikulkueessa heiluteltiin hakaristilippuja, jotka poliisi keräsi lopulta pois. Mykkänen sanoi perjantaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että nykyisen lainsäädännön puitteissa poliisi pärjäsi eilisten mielenilmauksien käsittelemisessä hyvin.

– On hyvin tarkka paikka, millaisia tunnuksia sananvapaudesta tai ilmaisuvapaudesta irrotetaan. Tässä nyt tehtiin päätös, että hakaristilippu näin käytettynä on kiihottamista kansanryhmää vastaan, Mykkänen sanoo.

– En ole varma, onko lainkaan hyödyllistä lähteä säännöstelemään merkkejä tai symboleja. Se on aika vaikea tie. Oleellisempaa on, että poliisilla on mahdollisuus tarvittaessa puuttua.

Mykkänen myöntää, että tarkemmista linjauksista on toki hyvä keskustella, mutta poliisi toimi hänen mielestään tehokkaasti muutenkin.

Poliisi kaipaa tarkempaa lainsäädäntöä

Helsingin poliisin viestintäjohtaja Juha Hakola sanoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että poliisi on aina tarkkaan rajatun lain kannalla, jotta tulkinta olisi aina selvä kaikissa tilanteissa eikä poliisin tarvitsisi tehdä nopeita tulkintoja.

– Kun tiedetään, mikä on laissa selkeästi kielletty, myös lainvastaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt ovat myös tietoisia siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kun laki on tarkkarajaista, kaikki on helpompaa.

Poliisi kaipaa siis tarkempaa lakia.

– Kyllä näkisin näin. Tämänkaltaisissa tapauksissa kyllä, Hakola toteaa.

Parikymmentä otettu kiinni

Helsingin poliisi otti eilen itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin liittyen kiinni kaikkiaan noin parikymmentä ihmistä, joista neljää epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rikosilmoituksen kohteena on neljä miestä, jotka poliisi otti kiinni uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PVL:n kulkueesta.

Myöhemmin illalla otettiin kaksi ihmistä kiinni, koska he yrittivät poliisin mukaan häiritä äärioikeiston 612-kulkuetta.

Illan päätteeksi poliisi otti kiinni 14 henkilöä Pikkuparlamentin puistossa järjestetyn kansallismielisten kokoontumisen yhteydessä. Kiinniotetut eivät noudattaneet poistumiskäskyä, jonka vuoksi poliisi kirjasi heille rangaistusvaatimuksen niskoittelusta.