Keski-Euroopassa suositun Sunrise Avenuen laulaja ja Voice of Germany -ohjelman tuomari Samu Haber, 42, tienasi sievoiset tulot viime vuonna. Hän ansaitsi 521 485 euroa, josta pääomatuloa oli 37 956 euroa. Korotus vuoteen 2016 on huima, sillä tuolloin Haber tienasi 49 085 euroa.
Myös Nightwishin keulakuvan Tuomas Holopaisen, 41, tulot nousivat huomattavasti. Hän tienasi viime vuonna 402 523 euroa, josta pääomatuloja oli 38 846 euroa. Toissa vuonna Holopaisen tulot olivat 255 458 euroa.
Tänä vuonna Vuoden vienti -Emmalla palkittu Alma, 22, kertytti tulojaan merkittävästi viime vuonna. Hän tienasi 93 009 euroa. Vielä vuonna 2016 hänen tulonsa olivat 18 580 euroa.
Alma (Alma-Sofia Miettinen) vastaanotti sekä Vienti-Emman että Vuoden tulokkaan Emman musiikkialan Emma-gaalassa Espoossa 4. helmikuuta 2017.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Huumekohut eivät näkyneet vielä Jari Sillanpään, 53, tuloissa viime vuonna. Hän tienasi 283 627, josta pääomatuloa oli 48 379 euroa. Tuloissa ole juurikaan eroa vuoteen 2016, jolloin Sillanpää tienasi 285 345 euroa.
Tänä vuonna uransa lopettaneen Cheekin eli Jare Tiihosen, 36, tulot ovat myös pysyneet vakaina. Hän tienasi viime vuonna 206 285, josta pääomatuloja oli muhkeat 70 819 euroa.
Viime vuosien tulokuningattaren, Kaija Koon, 56, tulot pienenivät viime vuonna. Hän tienasi 203 750 euroa, josta pääomatuloja oli 16 974 euroa. Pudotus oli roima vuoteen 2016 verrattuna. Tuolloin laulaja tienasi 313 500 euroa.
Suomalaismuusikoista hyvin tienaa viime vuonna Juha Vainio -sanoituspalkinnon saanut Juha Tapio, 44. Hänen tulonsa olivat 211 176 euroa, josta pääomatuloja oli 34 640 euroa. Laulajan tuloissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä ne ovat olleet yli 200 000 euroa viime vuosina.
Samankaltaisiin tuloihin ylsivät rokkareista J. Karjalainen, 61 ja Anssi Kela, 46. Karjalaisen tulot viime vuonna olivat 175 717 euroa ja Kelan 182 520 euroa. Apulanta-yhtyeen Toni Wirtanen, 43, tienasi puolestaan 147 653 euroa.
J. KarjalainenDerrick Frilund / Yle
Popartistien palkka Suomessa on kuin suoraan taulukosta. Antti Tuisku, 34, tienasi viime vuonna 128 843 euroa, Jenni Vartiainen, 35, tienasi 132 802 euroa ja Sanni, 25, kerrytti tiliään 136 985 euroa.
Myös räppäri Mikael Gabrielin, 28, tulot noudattavat samaa linjaa. Hän tienasi viime vuonna 134 684 euroa. Korotusta vuoteen 2016 oli reippaasti, sillä tuolloin räppärin tulot olivat 68 747 euroa.
Ainoa poikkeus oli 10-vuotista taivalta viime vuonna juhlistaneen Haloo Helsinki -yhtyeen Elli Haloo, 28. Hänen tulonsa viime vuonna olivat 176 815 euroa.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) keikkuu hallituksen tulotilaston ykkössijalla, kun katsotaan viime vuoden verotettavia tuloja.
Tämän jutun lopussa olevasta listasta voit katsoa jokaisen kansanedustajan verotettavat tulot vuonna 2017. Myös Sipilän hallituksen ministerit ovat kaikki kansanedustajia.
Bernerillä oli verotettavia tuloja yhteensä reilu 634 000 euroa, joista noin 202 000 euroa ansiotuloja ja loput pääomatuloja. Hän on sisustustekstiilien ja –tuotteiden suunnitteluun ja tukkumyyntiin erikoistuneen Vallila Interiorin pääomistaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Eduskunnan mukaan hänellä on myös lukuisia muita tehtäviä erilaisissa yrityksissä, joista hän saa tuloja.
Muiden ministereiden verotettavat tulot sijoittuvat melko tasaisesti noin 120 000 ja 160 000 euron välille. Bernerin jälkeen eniten pääomatuloja, reilu 10 000 euroa, oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.). Hän kertoo saavansa ne metsätalouden harjoittamisesta.
Ministerinpesti vaikuttaa puoluejohtajien tuloihin
Puolueiden puheenjohtajista parhaiten tienaavat ministerit eli pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin.).
Yli 100 000 euron tulorajan pääsee myös Jussi Halla-aho (ps.). Hän tienaa europarlamentaarikkona reilu 102 000 euroa vuodessa eli paremmin kuin ne puheenjohtajakollegat, jotka istuvat eduskunnassa.
Alle 80 000 euron vuositulojen jäivät viime vuonna vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson reilulla 74 000 eurolla ja vihreiden tehtävänsä jättänyt puheenjohtaja Touko Aalto 72 000 eurolla.
Presidentin palkkio on verovapaata tuloa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei tienannut viime vuonna juurikaan verotettavia ansiotuloja, vain reilu 1 000 euroa. Tämä johtuu siitä, että tasavallan presidentin palkkio on verovapaata eli Niinistö saa 126 000 euroa puhtaana käteen.
Pääomatuloja hänellä oli sen sijaan reilu 15 000 euroa.
Entiset presidentit saavat presidentin eläkettä, joka on 96 000 euroa verovapaana vuodessa. Tästä huolimatta molemmat entiset presidentit pääsivät tuloissaan 120 000 euron paremmalle puolelle. Tarja Halosella oli verotettavia tuloja 121 000 euroa, Martti Ahtisaarella 129 000 euroa.
Eero Lehdellä yli 1,5 miljoonaa euroa pääomatuloja
Eduskunnan tulokuningas oli odotetusti Eero Lehti (kok.), joka tienasi lähes 1,9 miljoonaa euroa viime vuonna. Tästä pääomatulojen osuus on reilu 1,5 miljoonaa euroa.
Lehden tulot ovat moninkertaiset verrattuna suurimpaan osaan kansanedustajista, joista moni tienasi jotain 70 000 ja 90 000 euron välillä. Kansanedustajan peruspalkkio on 6 510 euroa kuussa, ja sitä korotetaan 12 edustajavuoden jälkeen. Myös valiokuntapaikat vaikuttavat kansanedustajan tuloihin.
Kansanedustajat saattavat kerryttää tulojaan myös esimerkiksi esiintymällä tai kirjoittamalla kirjoja. Tulokärjen 9. sijalle päätynyt Erkki Tuomioja tienasi esimerkiksi yli 6 800 euroa tekijänoikeustuloja kirjoistaan.
Juttua on päivitetty klo 12:37. Lisätty tieto pääministeri Sipilän pääomatuloista vuonna 2017.
Alla olevasta listasta voit katsoa, miten kansanedustajat tienasivat viime vuonna:
Reaaliaikaisilla rahansiirtopalveluilla voi tehdä miljoonatilin.
Pikasiirto.fi-nimellä toimivan Bittisiirto Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Alexander Hanhikoski löytyy yllättäen viime vuoden tulokärjen kolmannelta sijalta.
Vuonna 1986 syntyneen Hanhikosken tulot olivat noin 24,6 miljoonaa euroa. Suurin osa tuloista koostui pääomatuloista. Ansiotuloja hieman yli kolmekymppinen startup-yrittäjä tienasi vain 30 000 euroa.
Bittisiirto on perustettu Jyväskylässä vuonna 2013. Viime vuonna yhtiö teki 2,3 miljoonan euron liikevaihdolla voittoa peräti 1,5 miljoonaa euroa.
Pikasiirtopalvelu julkaistiin runsas neljä vuotta sitten elokuussa 2014. Hanhikoski on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan tietojenkäsittelytiede.
Onko kovien tulojen taustalla yrityskauppa vai virtuaalivaluutta?
Maksusovelluksen kehittäneen Alexander Hanhikosken kovia pääomatuloja voi selittää se, että hän on myynyt osan Bittisiirrosta pääomasijoittajalle.
Hanhikoski kertoi Kauppalehdelle vuonna 2015, että hän hakee pääomasijoittajilta rahoitusta yrityksen palvelujen laajentamiseen. Hän kertoi, että siihen asti yritystä on rakennettu omilla ja sukulaisten varoilla.
Toinen syy yrittäjän huimille pääomatuloille voi olla virtuaaliraha etheriin sijoittaminen jo varhaisessa vaiheessa.
Kryptovaluuttoja seuraava Bittiraha.fi kertoo, että Hanhikoski olisi ostanut ethereitä niiden julkaisun yhteydessä, kun virtuaalirahan kurssi oli alhainen. Tämän jälkeen kryptovaluutan arvo on moninkertaistunut.
Ether on tällä hetkellä markkina-arvoltaan maailman toiseksi suurin kryptovaluutta bitcoinin jälkeen.
Maksualusta nopeuttaa merkittävästi tilisiirtoja
Hanhikoski on Bittisiirron lisäksi mukana myös parissa muussa yrityksessä.
Esimerkiksi Legendary Capital tekee arvopaperi- ja raaka-ainesopimuskauppaa ja omistaa kiinteistöjä eli toimii käytännössä Hanhikosken sijoitusyhtiönä.
Hanhikosken yrityksen Bittisiirron maksualusta nopeuttaa pankkien välisiä tilisiirtoja. Sitä käyttävät sekä kuluttajat että yritykset.
Rahasiirron voi tehdä kaikkien suurten suomalaisten pankkien tileiltä ympäri vuorokauden.
Pikasiirto.fi veloittaa siirrosta tietysti maksun. Yhtiön nettisivujen mukaan palvelulla on jo yli 100 000 käyttäjää.
Yhtiö kertoo, että raha siirtyy tililtä toiselle jopa sekunneissa. Pankkien kautta rahasiirto voi viedä parikin päivää.
Pohjoiskorealaisia naisia #Metoo-kampanja ei ole tavoittanut. Suljetusta maasta paenneet naiset sanovat, että seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan on jokapäiväistä heidän kotimaassaan.
– He kohtelevat meitä seksileluina. Olemme miesten armoilla, sanoo Oh Jung Hee.
Yhdysvaltalainen Human Rights Watch -järjestö haastatteli yli 100 Pohjois-Koreasta paennutta naista raporttiinsa, Oh on yksi heistä. Haastatelluista 54 on jättänyt kotimaansa vuoden 2011 jälkeen, jolloin Kim Jong-un nousi valtaan.
Naisten tarinat piirtävät kuvan raiskauksista ja muusta seksuaalisesta väkivallasta turvallisuus- ja siviiliviranomaisten armoilla.
Nyt 40-vuotias Oh pakeni Ryangganin maakunnasta vuonna 2014. Hän kertoo torikauppiaana joutuneensa kotimaassaan toistuvasti seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
– Torin vartijat tai poliisiupseerit saattoivat milloin vain vaatia minua seuraamaan heitä tyhjään huoneeseen torin ulkopuolella tai jonnekin muualle, minne halusivat viedä, Oh kertoo.
Oh sanoo, että väkivalta on niin tavallista, että naiset ovat alistuneet vain hyväksymään sen.
– Joskus yllättäen öisin tulee itku eikä edes tiedä, miksi, Oh kuvailee Human Rights Watchin raportoijille.
Osa haastatelluista sanoo, että kaikki naiset eivät edes tunnista joutuvansa seksuaalisen väkivallan uhriksi.
Seksuaalinen väkivalta täysin avointa
Raportissa naiset kertovat, että raiskausten uhrien kärsimykset usein moninkertaistuvat. Jos asia tulee julki, heitä erotetaan yliopistoista ja joutuvat puolisonsa tai perheensä hylkäämäksi häpeän tunteen vuoksi.
– Seksuaalinen väkivalta on Pohjois-Koreassa avointa ja laajalti hyväksytty salaisuus, johon ei puututa, sanoo Human Rights Watch -järjestön johtaja Kenneth Roth.
Rothin mukaan naisten äänet on vaiennettu Kim Jong-unin aikana. Pelko kostotoimista ja häpeästä pitävät uhrit hiljaisina.
Myös YK on aiemmissa raporteissaan todennut raiskausten, pakkoaborttien ja muun seksuaalisen väkivallan kuuluvan pohjoiskorealaisten viranomaisten valikoimaan ihmisoikeusloukkauksissa.
– Kim Jong-unin ja hänen hallintonsa tulisi tunnustaa ongelma ja ryhtyä nopeasti tekoihin naisten suojelemiseksi ja seksuaalisen väkivallan uhrien oikeuksien turvaamiseksi, Kenneth Roth toteaa.
"Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin"
Pohjois-Korea tulee todennäköisesti ärsyyntymään raportista. Raportin julkaisu osuu aikaan, jolloin Yhdysvaltain johtamat diplomaattiset ponnistelut keskittyvät Pohjois-Korean ydinohjelman suitsimiseen.
Kimin hallinto valittaa usein siitä, että se joutuu suotta vihamielisyyden kohteeksi eikä siedä olojen arvostelua maassaan, josta se haluaa antaa kuvan "sosialistisena paratiisina".
Kolmikymppinen Joon Mi Hwa joutui pidätetyksi vuonna 2009 sen jälkeen, kun oli yrittänyt paeta Kiinaan.
– Joka yö joku naisista pakotettiin vartijan mukaan ja hänet raiskattiin, Yoon kuvailee.
Yoon oli vangittuna tunnetulla työleirillä Chongjinissa, missä pidetään poliittisia vankeja ja valtion vihollisiksi katsottuja ihmisiä.
– Klik, klik, klik oli kauhein ääni, jonka tiesin. Se oli ääni, joka kuului avaimen kääntyessä sellin ovessa, Yoon kuvailee.
Raportissa haastateltujen naisten mukaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvät ovat korkea-arvoisia puoluevirkailijoita, vanginvartijoita, kuulustelijoita, poliiseja, syyttäjiä ja sotilaita – siis miehiä valta-asemassa.
Haminan sata metriä korkea lipputanko on saatu pystytettyä.
Tanko hilattiin kahden nosturin varassa jalustalleen iltapäivällä. Tanko seisoo halkaisijaltaan 12 metriä leveän betonisen perustan päällä. Tanko on pultattu kiinni betoniin.
Terästanko oli tarkoitus nostaa paikalleen Sibeliuskadun kentälle jo eilen keskiviikkona. Kovan tuulen vuoksi nostotöitä ensin lykättiin, ja lopulta ne päätettiin siirtää kokonaan.
Uuden nostoyrityksen valmistelutyöt aloitettiin tänään torstaina aamulla. Tankoa alettiin nostaa maasta puolen päivän jälkeen.
Pyry Sarkiola / Yle
Sää suosi nostotöitä, sillä tänään tuuli eilistä vähemmän. Haminassa ei myöskään satanut kuten eilen.
Pyry Sarkiola / Yle
Lipputanko on väritykseltään sinivalkoinen, kuten Suomen lippukin. Tanko on koottu 11 osasta.
Teräksisen tangon valmisti pietarilainen Amira Group. Osat saapuivat viime viikolla Pietarista Haminaan. Tanko koottiin ensin pitkin pituuttaan Sibeliuskadun kentälle Haminan keskustan tuntumassa.
Tanko on väritykseltään sinivalkoinen.Pyry Sarkiola / Yle
Tyvestään tangon halkaisija on 1,7 metriä. Se kapenee nuppia kohden. Yläosan halkaisija on puoli metriä.
Maailman suurin Suomen lippu vedetään salkoon joulukuun alussa. Myös lippu on jättimäinen, koripallokentän kokoinen.
Erikoinen nostotyö kiinnostaa ihmisiä, jotka olivat saapuneet torstaiaamuna Sibeliuskadun kentän tuntumaan seuraamaan tilannetta.Tiina Karppi / Yle
Mikkeliläinen Juha Paakkunainen nousi Etelä-Savon tuloverotilaston kärkeen myymällä vuonna 2011 hankkimansa virtuaalivaluutat. Joensuussa tuolloin asunut Paakkunainen osti muutamia satoja bitcoineja euron kappalehinnalla.
– Uutissivustojen kautta seurasin, että on tällainen valuutta, jonka arvo alkaa nousta räjähdysmäisesti. Minua kiinnosti se, miksi virtuaalivaluutta voi teknisesti toimia, sillä meillä on rahaa ollut iät ja ajat.
– Huomasin, että tämä pohjautuu matematiikkaan ja tiettyihin sääntöihin. Kiinnostuin siitä ja hankin kun sattui vielä olemaan muutama sata euroa ylimääräistä pankkitilillä. Puhuttiin, että arvo voi nousta rakettimaisesti, mutta varma siitä ei voinut missään vaiheessa olla.
Ainoastaan vaimo ollut tietoinen bitcoin-sijoituksista
Paakkunainen piti hankkimansa bitcoinit, mutta ei lähtenyt louhimaan niitä lisää tai käyttänyt niitä maksuvälineenä.
– Ajattelin, että voisin ostaa niillä jotain verkkokaupasta, mutta ei ollut mitään sellaista hankittavaa.
Paakkunainen myi muutaman vuoden kuluttua osan hankkimistaan bitcoineista. Tuolloin reilun 100 000 euron tulot näkyivät Pohjois-Karjalan verotiedoissa.
Muuten Juha Paakkunainen on halunnut pitänä bitcoineihin liittyvän sijoitustoiminnan omana tietonaan. Ainoastaan oma vaimo on ollut tietoinen sijoituksista.
Aikoo elää keskivertoelämää
Paakkunainen asuu tavallista nuoren perheen elämää Mikkelissä. Perhe muutti Joensuusta Mikkeliin Juvan kautta vaimon työn perässä.
Juha Paakkunainen kertoo päätyneensä sijoitusten kotiuttamiseen yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen.
– Keskivertosuomalainen hankkii työuran aikana noin 1,3 miljoonaa euroa. Minulle jäi verojen jälkeen tuo sama summa.
– En ole rikas, eikä tarkoitus ole ostaa pihaan Lamborghinia. Voin tehdä jatkossa jotain mielekästä kokoaikaista tai osa-aikaista työtä ja nostaa elintasoa. Tai elää nykyisillä rahoilla keskivertoelämää, Juha Paakkunainen pohtii.
Virtuaalivaluutan kotiuttamisen mies toteutti syksyllä 2017. Bitcoinien vaihtaminen euroiksi vei suomalaisen välittäjän kautta muutamia päiviä. Bitcoinin arvo ehti nousta kymmenen prosenttia noiden päivien aikana.
Virtuaalivaluutan tuomien voittojen kotiuttaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu.
– Verottajalle riitti se, että maksoin 34 prosentin pääomaveron, mutta pankille piti tehdä tarkka selvitys rahojen alkuperästä.
Paakkunaisen tulot olivat viime vuodelta 1 973 651 euroa.
Uuden tutkimustiedon mukaan valtameriin on varastoitunut lämpöä 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Tämä merkitsee, että maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä. Lämpö ei olekaan kadonnut avaruuteen, kuten oli toivottu.
Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että maapallon meret imevät itseensä suurimman osan siitä lämmöstä, joka ei ihmisen aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia vapaudu avaruuteen.
Tieto merien itseensä imemästä lämmöstä on kuitenkin ollut puutteellista, sillä sitä on kerätty vasta vuodesta 2007 lähtien luotettavalla tavalla. Tätä aikaisemmat tiedot merten fysiologiasta ovat olleet hajanaisia ja puutteellisia.
Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkijoilla oli käytössään uudenlainen tutkimustapa, joka antaa täsmällisemmän tiedon merivesien lämpötilojen muutoksista. Uudet, tarkemmat tiedot antavat pelottavan kuvan maapallon lämpenemisen nopeudesta.
– Olimme ajatelleet, että iso osa ilmakehään päästämästämme hiilidioksidista ei lämmitäkään valtameriä ja ilmastoa. Olimme väärässä. Planeetta on lämmennyt enemmän kuin olimme luulleet. Se [hiilidioksidi] oli piilossa, koska emme osanneet mitata sitä oikein. Mutta siellä se jo oli valtamerissä, sanoi tutkimustyötä johtanut Princetonin yliopiston tutkija Laure ResplandyWashington Post -lehdelle.
Tieto valtameriin kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä merkitsee, että ihmiskunnalla on entistä vähemmän aikaa estää ilmaston lämpeneminen ennen kuin se saavuttaa katastrofaalisen mitan. Lämpenemisen estäminen myös vaikeutuu.
Meret voivat imeä itseensä vain tietyn määrän lämpöä. Kun mitta on täyttynyt, ylimääräinen lämpö jää ilmakehään.
Jääkarhujen elinmahdollisuuksien ennustetaan heikentyvän, kun ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisen alueen jäitä.Andy Rouse / AOP
Ilmastotutkijat puhuvat hiilibudjetista. Tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on varaa enää päästää ilmakehään hiilidioksidia ja muita lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja. Tämä budjetti on uuden tutkimuksen valossa selvästi aiemmin oletettua pienempi.
Lämmennyt merivesi lämmittää omalta osaltaan tulevaisuudessa ilmastoa. Vaikka ihmiskunta kykenisikin saamaan ilmastopäästöt kuriin, meriveden lämmittävä vaikutus säilyy vuosisatojen ajan.
Ylimääräinen lämpö kiihdyttää myös merenpinnan nousua lämpölaajenemisen takia ja koralliriuttojen kuolemaa.
Oma lukunsa on meriveden kemiallinen koostumus. Koska meriin sitoutuu paljon ihmisen ilmakehään laskemaa hiilidioksidia, merivesi muuttuu happamammaksi. Tämä vaikuttaa merieliöstöön esimerkiksi siten, että planktoneläinten kuori heikkenee, mikä voi vaikeuttaa niiden elinmahdollisuuksia. Plankton on merten ekosysteemin ja ravintoketjun perusta.
Yhdysvaltain hallinnon tuottamassa raportissa todetaan, ettei merten happamoituminen ole ollut näin nopeaa 66 miljoonaan vuoteen, kertoo Washington Post.
Uusi tutkimusmetodi
Merten lämpötiloista on vuodesta 2007 lähtien saatu kattavaa tietoa joka puolelle maapalloa sijoitetuilta niin sanotuilta Argo-lautoilta, joita on kaikkiaan 4 000. Tätä ennen meriä koskeva tieto ei ollut yhdenmukaista ja siinä oli aukkoja.
Uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu suoraan huomioon meren lämpötilaa. Tutkijat hyödynsivät fysikaalista perustietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Tästä on olemassa kattavaa tutkimustietoa aina vuodesta 1991 lähtien.
Fysiikan lakien mukaan happea ja hiilidioksidia vapautuu vedestä ilmakehään sitä enemmän, mitä lämpimämpää vesi on. Tällä tavoin tutkijat saivat täsmällisempää tietoa meren käyttäytymisestä neljännesvuosisadan ajalta.
– Kun merivesi lämpenee, sen kyky sitoa itseensä näitä kaasuja vähenee, selittää tohtori Laure Resplandy Washington Postille.
– Käytän aina tätä vertausta: kun jätä cokis-pullon aurinkoon, sen kuplat häviävät, hän jatkaa.
Mike Nelson / EPA
Ilmastotavoite karkaa?
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tuonut ilmi vaikutukset, joita ilmaston lämpeneminen aiheuttaa. YK:n tavoitteen mukaan maailman maiden tulisi pysäyttää globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna 1800-luvun lopun tilanteeseen. Ilmasto on lämmennyt jo nyt noin yhden asteen.
– Jos katsotaan IPCC:n 1,5 asteen tavoitetta, sen saavuttamisessa on suuria haasteita. Tutkimuksemme osoittaa, että tavoite on entistäkin vaikeampi, koska olemme sulkeneet pois helpoimmat polut, sanoi Resplandy BBC:n haastattelussa.
Tutkimuksen mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää neljänneksen nopeampaa päästöjen rajoittamista kuin aiemmin oli ajateltu.
Poliisi tutkii keskiviikkona Hollolassa valtatiellä 12 sattunutta liikenneonnettomuutta tappona. Poliisi epäilee, että henkilöautoa kuljettanut mies ajoi tietoisesti päin rekkaa.
Henkilöauton kuljettaja ja hänen kyydissään ollut aviopuoliso kuolivat kolarissa. Poliisin käsityksen mukaan aviopuoliso oli auton kyydissä vasten tahtoaan.
Molemmat uhrit olivat päijäthämäläisiä. Poliisi on päätynyt epäilyyn onnettomuudesta tahallisena tekona rekan kuljettajan kertomuksen perusteella.
– Muutkin tekijät tukevat johtopäätöstä, sanoo rikosylikomisario Miia Lehtinen.
Onnettomuushetkellä rekan nopeus oli poliisin mukaan 80 kilometriä tunnissa. Henkilöauton nopeudesta ei ole vielä ilmeisesti tietoa. Pariskunnalta jäi kaksi alaikäistä lasta.
Kolari tapahtui valtatiellä 12 Kukonkoivun kohdalla keskiviikkona iltapäivällä.
Korjattu 1.11.2018 kello 13:25. Alkuperäisessä uutisessa luki virheellisesti, että pariskunta olisi ollut avopari. Kyseessä oli aviopari.
Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen oli viime vuonna Suomen suurituloisin. Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 65 246 456 euroa.
Toiseksi eniten tuloja sai Supercellin johtajistoon niin ikään kuuluva Mikko Kodisoja. Hänen tulonsa olivat 57 535 431 euroa.
Kolmanneksi suurituloisin vuonna 2017 oli Pikasiirto.fi-nimellä toimivan Bittisiiron perustaja ja toimitusjohtaja, Alexander Hanhikoski. Hänen tulonsa olivat viime vuonna yhteensä 24 635 470 euroa. Lue lisää Hanhikoskesta täältä.
Koko maan tulokärjessä neljäntenä oli hammashoitolaitteita valmistavan Planmecan toimitusjohtaja ja perustaja Heikki Kyöstilä. Hänen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulonsa olivat viime vuonna 22 673 597 euroa.
Supercell on vahvasti esillä viime vuoden tulokärjessä, sillä Paanasen ja Kodisojan lisäksi kymmenen eniten tuloja saaneen joukossa on 5. sijalla Janne Snellman (22 363 972 euroa), 6. sijalla John Nicholas Derome (19 145 088 euroa) sekä 8:ntena Visa Forsten (17 316 120 euroa). Kymmenen kärjen ulkopuolelle jäivät Supercellistä lisäksi täpärästi Lassi Leppinen (11.) ja Lasse Louhento (18.).
Terveysyhtiö Attendon perustajiin kuuluva Antti Ylikorkala oli viime vuoden tulolistan 7. Hänen ansio- ja pääomatulonsa olivat yhteensä 18 969 132 euroa.
Kymmenen tulokärkeen mahtuvat vielä rakennusyhtiö Lehto Groupin johtoon kuulunut Asko Myllymäki (16 172 487 euroa) sekä Etola-ketjun pääomistaja Erkki Etola (16 157 832 euroa).
Sadan suurituloisimman suomalaisen joukossa on yhteensä 13 naista. Listan ensimmäinen nainen löytyy sijalta 28. Hän oli Ulla Riitta Sjöström 9 086 091 euron tuloilla.
Tuhannen kärki maksoi veroja lähes 900 miljoonaa
Ylen julkaisemat verotiedot perustuvat Verohallinnon torstaina antamiin tietoihin vuoden 2017 verotuksesta. Julki on tullut tietoja muun muassa suomalaisten viime vuonna saamista ansio- ja pääomatuloista ja heidän niistä maksamistaan veroista.
Vastaavasti 1000:n suurituloisimman suomalaisen yhteenlasketut veronalaiset tulot olivat viime vuonna 2,3 miljardia euroa. Valtaosa tästä, 1,75 miljardia euroa, oli pääomatuloja. Veroja tuhannen kärki maksoi yhteensä 871 miljoonaa euroa.
Aivan valtakunnan ylimpään tulokärkeen kuuluneet Supercellin Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja, Janne Snellman, Visa Forsten ja John Nicholas Derome maksoivat esimerkiksi viiteen pekkaan veroja yli 78 miljoonaa euroa.
Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt rajoitetun valitusluvan Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineelle Pekka Perälle ja yhtiön tuotantojohtajana toimineelle Lassi Lammassaarelle.
Valituslupa koskee ympäristön turmelemista koskevan rangaistussäännöksen tulkintaa, KKO kertoo.
Tulkittavana on, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö tilanteessa, jossa haitallisten aineiden määrä on ollut huomattavasti ympäristöluvassa arvioitua suurempi, mutta luvassa ei kuitenkaan ole asetettu aineille tarkkoja päästörajoja.
Talvivaaran kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen kaivoksen jätevedessä ilmeni ympäristölle haitallisen korkeita määriä natriumia, sulfaattia ja mangaania.
Suomen tähän asti laajimman ympäristörikosjutun oikeuskäsittely Rovaniemen hovioikeudessa saatiin päätökseen maaliskuussa 2018. Hovioikeus tuomitsi Perän törkeästä ympäristön turmelemisesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja Lammassaaren ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakkoon.
Hovioikeus katsoi tuomion perusteluissaan, että kaivoksen suunnitteluvaiheessa useat Perän ja Lammassaaren vastuulla olleet lupahakemuksen tiedot olivat puutteellisia.
Kaivoksen toiminnasta syntyneet jätevesipäästöt eivät vastanneet Talvivaaran ympäristölupahakemuksessaan ilmoittamia ja kaivoksen ympäristöluvan kertoelmaosaan kirjattuja tietoja jäteveden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksista.
KKO myönsi Perälle valitusluvan myös hovioikeuden menettelyä koskevasta kysymyksestä. Yhtiön toimitusjohtajana toimineen Harri Natusen valituslupahakemusta ei vielä ratkaistu.
Ympäristörikosten lisäksi käynnissä on myös toinen Talvivaara-tutkinta, jota tekee Helsingin hovioikeus. Siinä Perää ja yhtiön entistä toimitusjohtajaa sekä talous- ja rahoitusjohtajaa syytetään tiedottamisrikoksista ja yhtiön entistä tuotantojohtajaa sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.
Syyttäjä vaatii näistä rikoksista Perälle kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Hollolan Salpakankaan koululla kamppaillaan norovirustartuntojen kanssa. Koululla on ollut vatsatautia, ja torstaina otettujen näytteiden perusteella sitä aiheuttaa norovirus.
Muutamilla oppilailla oireet ovat alkaneet kesken koulupäivän. Rehtori Sanna Plit-Rehulalla ei ole tarkkaa tietoa sairastuneiden määrästä. Terveydenhoitaja on ohjeistanut, että jos joku perheestä on sairastunut, vielä terveetkin perheenjäsenet jäisivät kotiin estääkseen viruksen leviämisen.
Koulun 950 oppilaasta poissa on ollut perjantaina 77. Koulutyö jatkuu normaalisti perjantaina ja taas maanantaina, mutta kouluviikon päätyttyä tiloissa aloitetaan tehosiivous.
Siivouksen takia illan ja viikonlopun tilavuorot on peruttu, eli esimerkiksi harrastusryhmät eivät pääse tavalliseen tapaan koululle.
Terveystarkastajat ovat sulkeneet pois sen mahdollisuuden, että tauti olisi tullut kouluruoasta.
Norovirus itää nopeasti ja sille on tyypillistä, että oireet alkavat äkillisesti. Lisätietoja noroviruksen hoidosta ja tartuntojen ehkäisystä löytyy Terveyskirjastosta.
Salpakankaan koulussa opiskelee lapsia ja nuoria esikoulusta ysiluokkaan.
Mehu- ja smoothiebaari Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Noora Fagerström, 32, on yksi menestyneimmistä nuorista naisista valtakunnallisesti tuhannen rikkaimman suomalaisen joukossa. Hänen pääomatulonsa olivat yhteensä reilu 1,8 miljoonaa euroa ja yhteensä hän tienasi yli 1,9 miljoonaa euroa.
Fagerström kertoo yllättyneensä siitä, että tuhannen joukossa oli niin vähän nuoria naisia.
– Rohkeus lähteä yrittämään on huonompi naisilla. Yksi syy voi olla lasten hankkiminen. Mietin itsekin, kuka lapsia hoitaa. Asioilla on kuitenkin aina jotenkin tapana järjestyä.
Fagerström ei pelkää puhua menestyksestään, vaikka pärjääminen tuhannen eniten tienaavan listalla tulikin hänelle yllätyksenä.
– Köyhyys ja rikkaus ovat arkoja puheenaiheita. Meilläkin meni alkuaikoina huonosti. Ihmiset pelkäävät reaktioita, mitä siitä tulee, kun kertoo omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Virheiden ei saa antaa lannistaa. Johtamistaitoni olivat vielä 24-vuotiaana heikolla tasolla. Kuvittelin, että tiedän asioista. Noora Fagerström, Jungle Juice Barin toimitusjohtaja
Fagerström perusti Jungle Juice Barin vuonna 2010 yhdessä miehensä kanssa. Hän urheili paljon, mutta koki, ettei mistään löytynyt terveellistä ja täyttävää ruokaa kohtuullisella hinnalla. Ihmisten kiinnostus terveellisiin elämäntapoihin on ollut avain menestykseen.
– Jokaisella ihmisellä on oikeus syödä hyvin tulotasosta huolimatta.
Fagerströmin mukaan yrityksen alku ei ollut kuitenkaan helppo. Kilpailutilanne oli vuosia sitten herkkä. Hän kertoo epäonnistuneensa useita kertoja.
– Virheiden ei saa antaa lannistaa. Johtamistaitoni olivat vielä 24-vuotiaana heikolla tasolla. Kuvittelin, että tiedän monista asioista paljon. Huomasin, etten kuitenkaan ollut tyytyväinen.
Silloin Fagerström ymmärsi, että epäonnistumisten taustalla oli se, ettei hän kuunnellut muita tarpeeksi. Samalla Fagerström yritti selviytyä kaikesta itse.
Fagerströmin kolme parasta vinkkiä menestykseen
1. Kuuntele muita
Fagerströmin tärkein neuvo taloudelliseen menestymiseen onkin muiden kuuntelu. Hän on itse oppinut tämän kantapään kautta.
– Yrittäjät ovat niin lukossa itsensä kanssa, että eivät edes halua kuunnella muita.
Kun uskaltaa kuunnella muita, työntekijät uskaltavat tuoda näkemyksiään paremmin esille.
– Kun on tyytyväiset työntekijät, se heijastuu asiakaspalveluun ja koko yrityksen kulttuuriin.
2. Kouluta ja kehitä itseäsi
Fagerströmin mukaan on tärkeää ymmärtää se, ettei kaikesta tiedä kaikkea. Asioista voi aina oppia lisää. Hän kertoo esimerkiksi käyvänsä paljon koulutuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa verkostoitumassa.
– Olen tutustunut vuosien aikana moniin ravintola-alan yrittäjiin ja päättäjiin. Soitan yleensä jollekin, miten olette hoitaneet tämän, kun en itse tiedä vastausta. Jos joutuu yksin päättämään kaikesta, on vaikeaa menestyä.
3. Tee suunnitelma – jos se ei toimi, muista varasuunnitelma
Fagerström kertoo, että hän pohtii aina suunnitelmia ja varasuunnitelmia, jos asiat eivät menekään niin kuin hän on ajatellut.
– Kun olet yhtäkkiä suunnitellut näin ja myynti meneekin toisella tavalla, siinä pitää olla varasuunnitelma mietittynä.
Fagerströmin mukaan ihmiset stressaavat helposti pienistäkin asioista, kun suunnitelmat eivät mene aina niin kuin ensin ajattelee.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu yhä jyrkempään sävyyn Yhdysvaltoja lähestyvästä keskiamerikkalaisten siirtolaisten karavaanista.
Trump väläytti toimittajille Valkoisessa talossa, että Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla olevat Yhdysvaltain joukot voisivat ampua siirtolaisia kohti, jos siirtolaiset heittelevät joukkoja kivillä. Trumpin mukaan siirtolaiskaravaanista on heitelty Meksikossa kiviä poliisia kohti.
– Me emme siedä sellaista. Jos he heittelevät sotilaitamme kivillä, sotilaamme vastaavat, Trump sanoi.
Presidentti kertoo sanoneensa Yhdysvaltain joukoille, että kivien heittely rinnastetaan tuliaseen käyttöön.
– Toivon että sitä (ampumista) ei tapahdu, mutta kyseessä on armeija, presidentti sanoi CNN:n mukaan.
Yhdysvaltoja lähestyvät siirtolaiset ovat raivostuttaneet Trumpin, jonka sanavalinnat ovat koventuneet päivä päivältä ensi viikon välivaalien lähestyessä.
Yhdysvaltalainen turvallisuusviranomainen sanoi CNN:lle, että Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle viedyt joukot noudattavat normaaleja voimankäyttösääntöjä, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että voimankäyttö on sallittu vain itsepuolustukseksi.
Yhdysvaltain puolustusministeriön säännöksissä sanotaan, että kuolettava voimankäyttö on oikeutettua vain kun on perusteltu syy uskoa, että tilanteessa on välitön hengenvaara tai vakavan vammautumisen vaara.
Puolustusministeriöstä ei heti kommentoitu Trumpin sanomisia.
Turvallisuusviranomaiset ovat toistuvasti korostaneet, että sotilaiden rooli on tukea viranomaisia ja heidän ei odoteta päätyvän tekemisiin siirtolaisten kanssa.
Uusi presidentin määräys valmisteilla
Trump kertoi lisäksi, että Yhdysvaltain hallinto suunnittelee rajoittavansa turvapaikkahakemusten tekemistä.
Trumpin mukaan turvapaikkaa voisi suunnitelman mukaan hakea rajan ylityksen yhteydessä vain tietyissä paikoissa. Tällöin ihmiset, jotka ovat tulleet muuta kautta maahan, eivät enää voisi hakea turvapaikkaa.
Trumpin mukaan hän aikoo antaa määräyksen asiasta ensi viikolla eikä suunnitelma ole Yhdysvaltain lainvastainen.
Yhdysvaltain siirtolaislakien mukaan turvapaikkaa voi hakea huolimatta tavasta, jolla on tullut maahan.
Suunnitelmassa laittomasti maahan saapuvien perheiden lapsia ja vanhempia ei erotettaisi, mutta heille aiotaan rakentaa telttakyliä rajan läheisyyteen.
Trump kuvaili Yhdysvaltoja lähestyviä siirtolaisjoukkoja uhkaaviksi ja "laittomiksi turvapaikanhakijoiksi".
Kohuttu siirtolaiskaravaani saapui Meksikoon Guatemalasta viime kuun puolivälissä. Karavaanissa on noin 4 000 ihmistä, ja enemmistö on hondurasilaisia. He taivaltavat kohti Yhdysvaltojen rajaa toiveenaan päästä maahan.
Yhden karavaanissa olleen ryhmän kerrotaan ottaneen yhteen Meksikon poliisin kanssa ja heitelleen kiviä Guatemalan rajalla.
Veropäivä nostaa keskustelunaiheeksi ihmisten tulot. Rahasta puhuminen on silti monelle suomalaiselle tabu. Kaikki eivät halua kertoa tuloistaan edes lähipiirille, vaikka monet haluavat, että tuloista puhutaan avoimesti.
Miikka RepoEsa Huuhko / Yle
Miikka Repo, Mikkeli
Se on sen verran vähän, että en viitsi kertoa. Tienaan sen, mitä aika lailla keskimäärin 2000–3000 välillä. Joillekin kavereille kerron, jos puhutaan raha-asioista.
Marika UusimäkiArvo Vuorela / Yle
Marika Uusimäki, Jyväskylä
Haluan pitää tuloni salaisuutena. Kerron niistä miehelleni, ja lähipiirissä tulee vähän juteltua. Muille en kerro. Verotietouutisia tulee aika vähän seurattua. Lähinnä saatan lukea julkkisten tietoja lehdestä viihteen vuoksi.
Aino KeijonenEsa Huuhko / Yle
Aino Keijonen, Puumala
Olen eläkkeellä ja eläkkeeni on noin parin tonnin luokkaa verojen jälkeen. Voin kertoa tuloni, koska jostain joku saa ne tietää kuitenkin. Miksi sitä pitäisi piilotella, kun se on ansaittua rahaa? Ansiot on sellainen asia, että siitä ei puhuta paljon. Avoimuus on kaikessa kuitenkin parempi, vaikka se saattaisi lisätä kateutta.
Henna KaarlelaArvo Vuorela / Yle
Henna Kaarlela, Jyväskylä
Tienaan 700 euroa kuukaudessa. Voin sen kertoa, koska olen pienituloinen ja edustan eläkkeensaajia. Itse olen tienannut tämän verran jo neljä vuotta. Minusta on pöyristyttävää, että voi tienata näin vähän. Laskujen jälkeen jää käteen 200 euroa kuukaudessa elämiseen. Joutuu kiertämään kaikki ruokapankit. Koko sukuni tietää, että olen pienituloinen. En ymmärrä, miksi eduskunta on taas supistamassa eläkkeensaajien tuloja, kun ne ovat valmiiksi pienet.
Päivi LeikasEsa Huuhko / Yle
Päivi Leikas, Mikkeli
Tienaan liian vähän. Pääasiassa en kerro muille tienesteistäni. Tulot ovat jokaisen henkilökohtainen asia.
Matti VirolainenArvo Vuorela / Yle
Matti Virolainen, Jyväskylä
Tienaan keskipalkasta hieman alaspäin eli 3000–4000 euron välillä. Minusta tulojen pitää olla julkisia, eikä niiden kertomisessa ole mitään ihmeellistä. Olen työmies ja meillä on kaikilla melko samat palkat, jotka työehtosopimus määrää. Itselläni on suhteellisen pieni palkka, mutta pärjään sillä. En ole kauhean kateellinen ihminen. Jos naapuri saa enemmän, se ei minua haittaa.
Keijo JukarainenEsa Huuhko / Yle
Keijo Jukarainen, Mikkeli
Minulla on pieni eläke. Suurin osa tietää minun tulot ja eläkkeen. Minä olin alalla, jossa kaikki tiesivät toistensa palkat melko tarkasti, joten se ei aiheuttanut riitoja. En käy katsomassa muiden verotietoja paitsi sen, mitä lehdissä on. Se on kaksipiippuinen juttu, tarvitseeko sitä tietää. Kyllä me tiedämme muutenkin, ketkä ovat köyhiä ja ketkä rikkaita.
Ville LehtoArvo Vuorela / Yle
Ville Lehto, Muurame
Tienaan sopivasti keskivertokansalaisen verran. En kerro tuloistani muille kuin äidille. Minua ei kiinnosta muiden tulot. Kaikki tienaa, mitä tienaa.
Helena LindqvistArvo Vuorela / Yle
Helena Lindqvist, Jyväskylä
Tienaan jonkun roposen eläkettä. En oikein muista summaa, mutta netto on jotain alle 2000 euroa. Kerron tuloista, jos joku kysyy. En julkisesti kertomaan rupea, mutta jos joku haluaa tietää, se ei ole salaisuus. Ei ole minun häpeä, jos minulla on pieni eläke. En ole utelias muiden tuloista. Minua ei kiinnosta, kuka tienaa Suomessa eniten ja kuka vähiten. Se on minulle aivan sama.
Niina Pihlajalla on geenivirhe, jonka takia hänellä on suurentunut riski sairastua syöpiin.
Pihlaja sai tietää geenivirheestä kolme vuotta sitten.
Lynchin syndroomaksi kutsuttu geenivirhe löytyi sen jälkeen, kun Pihlajan sisko oli sairastanut kolme eri syöpää. Siskolla oli diagnosoitu paksusuolen syöpä, peräsuolen syöpä ja rintasyöpä – kaikki yhden vuoden aikana.
Siskolla alettiin epäillä Lynchin oireyhtymää, sillä myös Pihlajan äiti oli sairastunut eri syöpiin.
– Hän kertoi tietysti terveydenhuollossa, että äidillä on ollut syöpiä, joten hänet laitettiin Lynch-testaukseen, eli verikokeeseen, Pihlaja kertoi Ylen aamu-tv:ssä tänään perjantaina.
Katso Niina Pihlajan koko haastattelu jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Geenivirhe on kaikissa soluissa, ja se periytyy vanhemmalta lapselle 50 prosentin todennäköisyydellä. Toni Seppälä
Testauksessa selvisi, että Pihlajan siskolla on Lynchin syndrooma.
– Sen jälkeen hän hälytti minut ja minulla todettiin Lynchin syndrooma.
Syndrooman toteamisen jälkeen Pihlajalle tehtiin ensimmäiset tähystykset, joissa löytyikin heti melko pitkällä oleva paksusuolen syöpä. Tämä tapahtui vuonna 2015.
Pihlajan paksusuoli on nyt poistettu. Varotoimenpiteenä häneltä on poistettu myös kohtu ja munanjohtimet. Munasarjojen poisto on vielä edessä.
Tuhannet eivät tiedä kantavansa geenivirhettä
Lynchin syndrooma on geenivirhe, joka altistaa merkittävän suurelle syöpäriskille aikuisiällä.
– Geenivirhe on kaikissa soluissa, ja se periytyy vanhemmalta lapselle 50 prosentin todennäköisyydellä. Keskeistä on se, että syövät ilmenevät huomattavan varhaisella iällä verrattuna muihin syöpiin, selitti niin ikään aamu-tv:ssä ollut HUSissa ja Helsingin yliopistolla syöpätutkijana ja kirurgian erikoislääkärinä työskentelevä Toni Seppälä.
Oireyhtymää sairastavien yleisimmät syövät ovat paksusuolen syöpä ja kohtusyöpä. Lisäksi tavataan munasarjasyöpää, virtsaelinten syöpää sekä mahalaukun, ohutsuolen, sappiteiden ja haiman syöpää.
Suomessa on arviolta tuhansia ihmisiä, jotka eivät tiedä oireyhtymästään.
– Se on yllättävän yleinen. Arvioidaan, että yhdellä kolmestasadasta olisi tällainen virheellinen geeni. Se tarkoittaa, että Suomessa on varovastikin arvioiden yli 10 000 tällaista henkilöä, Seppälä sanoi.
Seppälän mukaan tutkijat ovat tunnistaneet vasta noin 1 500 geenivirheen kantajaa.
Äidin paksusuolen syöpä on parantumaton
Pihlajan äidillä ei ole koskaan virallisesti diagnosoitu Lynchin oireyhtymää. Hän sairastaa parhaillaan pitkälle edennyttä paksusuolen syöpää. Hän on aiemmin sairastanut mahalaukun syövän sekä kohtu- ja munasarjasyövän.
Äidin paksusuolen syöpä on parantumaton. Se on edennyt niin pitkälle, ettei sitä voida enää leikata, koska se on jo muiden elinten päällä.
– Me olemme miettineet, että jos se olisi löytynyt viisi tai kymmenen vuotta sitten, ehkä hänet olisi voitu parantaa. Mehän emme tiedä, kuinka kauan syöpä on siellä ollut, Pihlaja pohti.
Seppälän mukaan nykyisin kaikki paksusuolisyövät pyritään tutkimaan seulan avulla.
Sukulaisille tärkeää jakaa tietoa
Suomessa terveydenhuollon työntekijät eivät voi lähteä suoraan kyselemään perheenjäseniltä, voisivatko nämä tulla tutkimuksiin, jos esimerkiksi äidillä epäillään Lynchin oireyhtymää. Syynä on tietosuoja.
Jos tietää kuuluvansa tällaiseen sukuun, olisi erityisen tärkeää hakeutua testiin eikä vain jäädä odottelemaan. Toni Seppälä
– Meillä on tiedossa olevia Lynchin syndrooma -sukuja, joissa on jopa satoja henkilöitä, jotka eivät ole hakeutuneet geenitestaukseen, vaikka voisivat. Se kertoo siitä, että näissä suvuissa on ongelmia tiedonkulun kanssa, Seppälä selitti.
Hänen mukaansa joissain maissa terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä riskissä oleviin sukulaisiin, mutta Suomessa se ei nykykäytännön mukaan mahdollista.
Pihlaja itse on levittänyt aktiivisesti tietoa suvulleen.
– Suurin piirtein koko äidin puolen sukuun olin yhteydessä sen jälkeen, kun tämä meiltä löytyi.
Seppälän mukaan tämä onkin esimerkillinen tapa toimia.
– Jos tietää kuuluvansa tällaiseen sukuun, olisi erityisen tärkeää hakeutua testiin eikä vain jäädä odottelemaan.
Lynchin syndrooman diagnoosin saaneille voidaan järjestää ennaltaehkäisevää seurantaa.
Olen jotenkin kasvanut siihen, että ihmiset sairastuvat syöpään. Niina Pihlaja
– Kahden tai kolmen vuoden välein tehdään paksusuolen tähystys. Näin pystytään poistamaan syövän esiasteita, jolloin syöpää ei välttämättä niin usein kehity ja jos kehittyy, niin se havaitaan hyvin aikaisessa vaiheessa.
Naisille järjestetään Seppälän mukaan myös gynekologista seurantaa tietystä iästä eteenpäin.
– Syöpää voidaan ehkäistä myös ennaltaehkäisevällä kirurgialla, kuten kohdun ja munasarjojen poistamisella, Seppälä selitti.
Kaksi tytärtä tutkitaan vasta täysi-ikäisinä
Pihlajalla on kaksi omaa kouluikäistä tytärtä. Heidät tutkitaan vasta, kun he tulevat täysi-ikäisiksi.
– Olen heille kertonut, mistä on kysymys. He tietävät. Odotellaan vielä muutama vuosi sitä tietoa.
Tietoisuus syöpäriskistä on ollut aina läsnä Pihlajan suvussa.
– Olen jotenkin kasvanut siihen, että ihmiset sairastuvat syöpään.
Pihlajan mukaan hänen sairastumisensa olikin vaikeampaa hänen lähipiirilleen kuin hänelle itselleen.
– Olen jotenkin ajatellut aina, jo ennen tätä diagnoosia, että varmaan saan joku päivä syövän. Se on jotenkin ollut todennäköinen. Kyllä mä sitä joka päivä ajattelen, mutta se ei ole mitenkään lamauttava ajatus.
– Ei kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa voi elää normaalia elämää, taidemaalari ja kirjailija Maaria Oikarinen huokaisee työhuoneellaan Helsingissä.
Takana on pitkä tauko maalaamisessa. Maaria on ollut sairaalassa kolmesti kahden viime vuoden aikana: kerran suljetulla osastolla manian vuoksi, toisen kerran avo-osastolla sekamuotoisessa tilassa ja kolmannen kerran avo-osastolla masennuksen takia.
Katso, miten itseni kuvaan selfiessä. Paha. Puristun ja tukehdun. Hirveä. Minua inhottaa ja hävettää puhua näitä ääneen. Olen lykännyt tämän saastan julkaisemista. Mutta nyt tuntuu, että on pakko. Kai siksi että olen taiteilija. Minun pitää luoda, edes saastaa… Ote Maaria Oikarisen blogista Hekuma
Nyt hän voi paremmin. Ainakin hieman. Ainakin tällä hetkellä.
– Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, milloin olen seuraavan kerran sairaalassa, milloin sängyn pohjalla tai mitä tyhmää keksin seuraavaksi maniassa, hän toteaa.
Turkka Korkiamäki
Sanoin eilen itselleni: olet hyvä tyyppi. Olin unohtanut. Tänään sanoin: olet kaunis. Senkin olin unohtanut. Makasin rotkossa enkä päässyt omin avuin pois. Tämä on tapahtunut niin monta kertaa, että en osaa laskea ja mitä todennäköisimmin se tulee tapahtumaan taas uudestaan. Ote Maaria Oikarisen blogista
Mielenterveyden keskusliiton mukaan noin prosentti suomalaisista sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Persoonallisuushäiriö on 13 prosentilla suomalaisista, ja masennusta sairastaa 9 prosenttia väestöstä.
Arviolta 1-4 prosentilla väestöstä on ahdistuneisuushäiriö tai syömishäiriö. Yksi prosentti sairastaa skitsofreniaa.
– Kuka tahansa meistä voi olla tilanteessa, jossa sairastutaan ja persoonallisuuteen tulee jotakin outoa, sanoo professori Petteri Pietikäinen Oulun yliopistosta.
– Raja hulluuden ja normaaliuden välillä on todella epäselvä, hän jatkaa.
Pietikäinen kirjoitti vuonna 2013 kirjan Hulluuden historia, joka tarkastelee aihetta kahden tuhannen vuoden ajalta.
– Pohdin 450 sivun verran, kuka on hullu. Suurin opetus aihetta tutkiessa oli, että hulluus on osa ihmisyyttä. Hulluus on sosiaalinen määritelmä, joka riippuu siitä missä ollaan ajallisesti ja paikallisesti, hän määrittelee.
– Mielisairaita on kohdeltu huonosti läpi historian, eli mitään “vapaan hulluuden” kulta-aikaa ei ole ollut. Usein sairaiden kohtelu on riippunut heidän käytöksestään. Jos ihminen oli väkivaltainen tai vaaraksi itselleen tai ympäristölleen, hänet saatettiin kiinnittää ladon seinään, lukita kellariin tai eristää muulla tavoin.
Siivosti käyttäytyvät kylähullut saivat olla suhteellisen vapaasti yhteisössä ja työssä. 1800-luvulla alettiin Suomessakin puhua mielisairaudesta ja perustaa mielisairaaloita.
– Elämä sairaalassa ei ollut ruusuista: potilailta puuttuivat esimerkiksi kansalaisoikeudet. Se on muuttunut vasta viimeisen puolen vuosisadan aikana. Tänään ymmärrys mielisairaudesta on lisääntynyt ja potilaiden asema on parantunut, vaikkei tilanne vieläkään ideaalinen ole.
Maaria Oikarinen
Julkaisen ehkä jossain kohtaa enemmänkin sairaalaselfieitä. Puhelimen luovutusta kansliaan ehdotettiin tälläkin kertaa, mutta luuria ei viety väkipakolla ja sain näin toteuttaa itseäni, mikä auttoi kestämään kuukauden mittaisen hoidon. Osa on aika hc-kamaa ja kuvattu salaa kylppärissä. LOL. Ote Maaria Oikarisen blogista
Maaria peruuttaa itseään korkeamman taulun luota, katsoo sitä hetken ja lähestyy sitten teosta päättäväisesti. Vienoa vaaleanpunaista, kirkkaan keltaista ja aniliininpunaista.
Hän muistuttaa, että manialla on myös hilpeä ja luova puoli. Kun lääkäri teki diagnoosia Maariasta hän kysyi, onko suvussa muita taiteilijoita.
– Ihmettelin, miten se tähän liittyy. Kuulemma hyvinkin. Ei ole pelkkä myytti, että kaksisuuntainen mielialahäiriö ja luovuus viihtyvät yhdessä. Hypomaaninen noste ja energia ovat valtava käyttövoima. Toki luovuuden hinta on aika kova, Maaria myöntää.
Värit ovat hänelle sekä voiman lähde että vaara.
– Voin maalata keltaista silloin, kun olen iloinen ja riemukas. Toisaalta myös silloin, kun olen masentunut, sillä se kohentaa mielialaani.
– Maanisessa tilassa kirkkaat värit särkevät silmiä ja päätä, ja silloin oma työ voi jopa säikäyttää, Maaria kuvailee.
Turkka Korkiamäki
Murtaudun ulos. Taas kerran. Murtaudun ulos masennuksesta. Kiipeän jyrkkää seinämää kohti terveyttä. Hetki sitten olin vielä rotkossa. Nyt kiskon ja ponnistan, vihdoin minulla on taas voimaa; lihakseni puskevat, tahdonvoimani puskee lujempaa. Ote Maaria Oikarisen blogista
Maaria Oikarinen sai diagnoosin vuonna 2010, mutta uskoo sairastaneensa kaksisuuntaista mielialahäiriötä 11-vuotiaasta asti. Häntä hoidettiin pitkään masentuneena, ja oikeaa lääkitystä haetaan edelleen.
– Monet ajattelevat, että ihminen joka sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä on lähtökohtaisesti hirveän epätasapainoinen, epäluotettava ja sellainen, jonka tunteet heittelevät koko ajan, Maaria sanoo.
– Mutta se ei pidä paikkansa. On jaksoja, jolloin olen pitkään ihan terve ja normaali. Minulle on sanottu, että ethän sinä ole sairas, kun se ei näy päällepäin, tai kysytty, että miksi syöt lääkkeitä, hän kertoo.
Maaria Oikarinen
Miten sitä masennusta sitten sairaalassa hoidetaan? Ensin tarkistetaan lääkitys. Minun lääkitystäni muutettiin taas kerran ja aika radikaalisti tällä kertaa. Ehdotetusta sähköhoidosta kieltäydyin. Ote Maaria Oikarisen blogista
Professori Petteri Pietikäinen kertoo, että toisen maailmansodan jälkeen kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin maanis-depressiivisyydeksi. Siihen aikaan sitä saatettiin hoitaa myös lobotomialeikkauksella, eli aivoleikkauksella, jolla pyrittiin käyttäytymisen muuttumiseen.
Ensimmäiset varsinaiset psyykenlääkkeet tulivat sairaaloihin 1950-luvulla, Pietikäinen muistuttaa.
– Rauhattomalle, tuskaiselle tai voimakkaasti masentuneelle potilaalle lobotomialeikkaus olisi ollut todennäköinen vaihtoehto. Rauhallisille potilaille ei välttämättä annettu mitään hoitoa, paitsi lääkkeitä, hän sanoo.
Maaria Oikarinen
Pohjalla ihminen jähmettyy. On kuin olisi kuollut. Paitsi että hengittää vielä, ja hengittäminen sattuu. On paras olla hiljaa paikallaan, sillä kaikki muu sattuu vielä enemmän. Ajatukset ovat hajallaan, sanat eivät muodostu, ääni ei jaksa puhua. Ote Maaria Oikarisen blogista
Maaria Oikarisella on monenlaista kokemusta sairaalahoidosta.
– Suljetulla osastolla voi valitettavasti kokea kaltoinkohtelua tai suoranaista kidutusta. Maniapotilaalle annettava vähävirikkeinen hoito tarkoittaa äärimmillään sitä, että otetaan pois puhelin, tietokone ja rajataan kaikkea tekemistä. Kun halusin virkata patalappua, sain tehdä sitä puoli tuntia päivässä, hän kertoo.
Toisaalta parempiakin kokemuksia löytyy.
– Olen saanut ottaa joitakin omia maalaustarvikkeita mukaan. Se riippuu siitä, mitä lääkäri päättää, Maaria sanoo.
Avo-osastolla Maaria teki taidetta itsestään. Hän koristeli itsensä kukilla, makeisilla, hedelmillä, meikeillä sekä jätesäkeillä ja ikuisti kuvat puhelimellaan.
– Silloin olin sekamuotoisessa jaksossa, eli virtaa riitti, mutta samaan aikaan vaihtelevasti olo oli hyvinkin masentunut. Kaipasin aktiviteettia ja keksin nuo selfiet, hän kertoo.
Maaria Oikarinen
Toipumisen huomaa pienistä asioista. Kaksi esimerkkiä: voileivän teko, ajattelin, että onpas tämä helppoa; kengännauhojen sitominen, menipä näppärästi. Molemmat asiat olisivat muutama viikko sitten tuntuneet isoilta ponnistuksilta. Usein koen oloni tyhjäksi, koska en pysty vielä tekemään työtä. Mutta pystyin kirjoittamaan tämän. Tiedän, että tämä on tärkeää. Ote Maaria Oikarisen blogista
– Vaikka suljetulla osastolla on hirveän inhottava olla, se on siinä tilanteessa ainoa keino parantua, Maaria sanoo.
Aina sairaalaan pääsy ei ole itsestään selvää, ellei potilas ole selkeästi itsetuhoinen.
– Maanisena sinne pääsee – tai joutuu – sekunnissa, jos on aiempaa sairaushistoriaa. Joskus olen mennyt itkemällä, mutta aina olen mennyt vapaaehtoisesti.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuore tilasto kertoo, että potilaiden määrä kasvoi vuonna 2017 sekä avohoidossa että vuodeosastoilla. Toisaalta pitkien, yli kuukauden mittaisten hoitojaksojen osuus vähenee. Alle 24-vuotiaiden nuorten vuodeosastohoidon määrä lisääntyi jopa 12 prosenttia.
Petteri Pietikäisen mukaan kyse on pitkälti samasta ongelmasta, joka oli olemassa jo 1900-luvun alkuvuosikymmenillä.
– Siksi päädyttiin lobotomialeikkauksiin ja insuliinishokkeihin. Potilaita piti yrittää saada parempaan kuntoon niin, että heidät voitaisiin päästää sairaalasta ja ottaa uusia tilalle. Tilanne on edelleen sama, hoitopaikkoja on liian vähän.
Turkka Korkiamäki
Alkuun helpottaa hiukan ihan se, että saa säännöllisesti kunnollista ruokaa. Tärkeintä on ihmiskontakti. Toinen ihminen auttaa eloon heräämisessä. Ote Maaria Oikarisen blogista
– Vaikka uskallamme puhua mielenterveysongelmista enemmän kuin sata vuotta sitten, normaaliuden määritelmä on kaventunut, Petteri Pietikäinen sanoo.
Nyky-yhteiskunnassa kuuluu olla sosiaalinen, osata puhua ja neuvotella. Korrektiuden vaatimukset ovat nousseet.
– Emme ole niin suvaitsevaisia poikkeavuutta kohtaan, kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää, hän summaa.
Maaria Oikarinen istuu työhuoneessaan keltaisten, punaisten, oranssien, pinkkien ja kaikissa mahdollisissa väreissä hehkuvien maalausten, purkkien, purnukoiden, pensselien ja lastojen keskellä.
Hän muistuttaa, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen sairaus.
– Tietysti toivon, että löytyisi lääkitys joka pitää mieleni kunnossa pidempään. On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat olleet terveinä vuosikausia. Minulle näin ei ole vielä käynyt, hän sanoo.
Sairaalakuvat ja sitaatit ovat Maaria Oikarisen blogista Hekuma.
Yle Perjantai: Kuka on hullu? Missä kulkee normaaliuden raja? Vieraina skitsofreniaa sairastaneen tyttären äiti Aira Samulin, diagnoosikapinallinen Nanna Vänttinen ja tutkija Sanna Tirkkonen. Perjantai-dokkari “Kaksisuuntainen Maaria” kertoo taidemaalari Maaria Oikarisen elämästä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Yle TV 1 perjantaina klo 21.05 ja Yle Areena.
Maailman suurimpiin metallibändeihin lukeutuva Rammstein saapuu Tampereelle ensi kesänä. Esiintyminen 10.elokuuta Ratinassa on yhtyeen kaikkien aikojen ensimmäinen stadionkeikka Suomessa.
Saksalainen, industrial metal -musiikkia soittava yhtye antoi odottaa uutta albumiaan peräti kymmenen vuoden ajan. Uuden levyn ilmestymisestä tiedotettiin hiljattain, ja heti perään ilmoitettiin bändin toukokuussa käynnistyvästä ja massiiviseksi kuvatusta Euroopan-kiertueesta.
Vuonna 1994 perustettu Rammstein on myynyt uransa aikana miljoonia albumeita yltäen useasti listaykköseksi myös Suomessa.
Provosoivista ja dramaattisista live-esiintymistään tunnettu yhtye on uransa aikana konsertoinut Suomessa useita kertoja esimerkiksi Provinssin ja Ruisrockin kaltaisten festivaalien pääesiintyjänä.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmanin puhelu Valkoiseen taloon viikko Jamal Khashoggin katoamisen jälkeen paljastaa kruununprinssin todelliset ajatukset saudijournalistista.
Kruununprinssi keskusteli saudijournalistista Trumpin vävyn ja Lähi-idän neuvonantaja Jared Kushnerin sekä Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John R. Boltonin kanssa.
Puhelu käytiin 9. lokakuuta eli seitsemän päivää Khashoggin katoamisen jälkeen. Vasta useita päiviä myöhemmin Saudi-Arabia myönsi julkisesti olevansa vastuussa Khashoggin kuolemasta.
Puhelussa bin Salman kuvaili Khashoggia vaaralliseksi islamistiksi, joka kuului Muslimiveljeskuntaan – islamistiseen järjestöön, jota sekä Bolton että Trumpin hallinto ovat vastustaneet jyrkästi.
Saudi-Arabian hallinnon ja kruununprinssin myöhemmät luonnehdinnat Khashoggista ovat täysin päinvastaisia.
Saudi-Arabia kuvaili myöhemmissä julkilausumissaan Khashoggin kuolemaa ”hirveäksi virheeksi ja tragediaksi.”
Reilu viikko sitten kruununprinssi nimitti Riadissa järjestetyssä talouskonferenssissa Khashoggin murhaa "vastenmieliseksi tapaukseksi, jota ei voi oikeuttaa". Hän luonnehti tapausta ”erittäin tuskalliseksi kaikille saudiarabialaisille”.
Valkoisen talon kansliapäällikkö John Kelly ja neuvonantaja Jared Kushner seisovat saudidelegaation taustalla Valkoisessa talossa 20. maaliskuuta 2018. Kruununprinssi Mohammed bin Salmanin johtama delegaatio saapui Yhdysvaltoihin neuvottelemaan presidentti Trumpin kanssa.KEVIN DIETSCH/ EPA-EFE
Saudi-Arabian Yhdysvaltain-suurlähettiläs Khalid bin Salman puolestaan kuvaili lokakuussa Khashoggia ”ystäväksi, joka omisti suuren osan elämästään maansa palvelemiseen.”
Saudiviranomainen kiisti keskiviikkona, että kruununprinssi bin Salman olisi nimittänyt Khashoggia vaaralliseksi islamistiksi. Hänen mukaansa bin Salmanin ja yhdysvaltalaisviranomaisten välillä käydään silloin tällöin puhelinkeskusteluja, mutta kyseisen kaltaisia kommentteja ei niissä ole esitetty.
Valkoinen talo ei kommentoi keskustelujaan saudien kanssa tai sitä, montako kertaa kruununprinssi on keskustellut Kushnerin kanssa Khashoggin katoamisen jälkeen.
Khashoggin perhe puolestaan antoi torstaina julkilausuman, jossa se kiisti jyrkästi Khashoggin kuuluneen Muslimiveljeskuntaan.
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Robert Palladino sanoi torstaina toimittajille, että Khashoggin maalliset jäännökset olisi löydettävä ja palautettava omaisille, jotta nämä pääsivät hautaamaan vainajan.
Apteekkien välinen kilpailu kiristyy tulevaisuudessa, sillä hallitus aikoo sallia kaikkien itsehoitolääkkeiden hintakilpailun.
Itsehoitolääke saisi maksaa enintään lääketaksan määrittämä hinnan, mutta apteekit saisivat myydä niitä halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan.
Muutos sisältyy esitykseen lääkelain muuttamisesta, joka annetaan lähipäivinä lainsäädännön arviointineuvostolle.
Samalla helpotettaisiin myös uusien apteekkien perustamista lyhentämällä muutoksenhakuprosessin kestoa.
Itsehoitolääkkeitä ei kuitenkaan ole tulossa myyntiin apteekkien ulkopuolelle. Tämä edellyttäisi hallituksen esityksen mukaan periaatteelisempaa ja laajempaa lääkkeiden vähittäismyynnin arviointia.
– Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä, vaan niiden turvalliseen käyttöön tarvitaan luotettavaa tietoa ja kykyä arvioida vaikutuksia. Tämä koskee niin reseptilääkkeitä kuin myös esimerkiksi ihan tavallisia reseptivapaita särkylääkkeitäkin, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ministeriön tiedotteessa.
Helsingin seudun liikenteen matkakorttien uusiminen ei ole sujunut täysin ongelmitta. Tämän sai tuta esimerkiksi helsinkiläinen Anna-Mari Tiilikainen, kun hän meni tapansa mukaisesti lataamaan kuukausikorttiaan lähikioskille lokakuun viimeisenä päivänä.
– Myyjä sanoi, että kortti pitäisi vaihtaa, ja minä ajattelin, että ihan sama, vaikka en ollut korttia edes vaihtamassa, vaan lataamassa vanhaa.
Tietojen siirto vanhalta kortilta uudelle ei kuitenkaan onnistunut. Tämän jälkeen ei toiminut enää vanhakaan kortti. R-kioskin myyjä kehotti Tiilikaista asioimaan HSL:n palvelupisteessä, ja kertoi kohdanneensa useita samanlaisia ongelmatilanteita.
Henrietta Hassinen / Yle
Tiilikainen päätti kokeilla vanhan kortin lataamista toisella R-kioskilla, mutta siellä kerrottiin, että kortti on lukittu. Sama ilmoitus tuli myös raitiovaunun kortinlukijan näyttöön.
– Eli vanha kortti muuttui käyttökelvottomaksi, vaikka siellä oli arvoa jäljellä, eikä minulla ollut uutta korttia, koska tietojen siirto ei onnistunut. Ihan pattitilanne, Tiilikainen puuskahtaa.
Lopulta ongelma ratkesi HSL:n palvelupisteessä ja myös vanhan kortin arvo saatiin siirrettyä uudelle kortille.
– HSL:n pisteitä ei ole koko Helsingissä kuin kolme ja jonossa oli varmaan 50 ihmistä ennen minua. Olen kuluttanut korttiongelman selvittelyyn tuntikausia aikaa, jota minulle ei korvaa kukaan, Tiilikainen harmittelee.
HSL: Suurin osa ongelmista on nyt korjattu
Matkakorttien vaihtoruljanssi on ruuhkauttanut sekä palvelupisteitä että myyntijärjestelmiä. Erityisesti kauppojen ja R-kioskien käytössä olevassa myyntisovelluksessa on ollut ongelmia.
HSL:n projektipäällikön Leena Rautanen-Saaren tiedossa on muutamia kymmeniä Tiilikaisen kohtaaman ongelmatilanteen kaltaisia tapauksia.
– Tässä on ollut kyseessä valitettava poikkeustilanne, jossa kortti lähtee latautumaan, mutta tiedot eivät siirry uudelle kortille, Rautanen-Saari pahoittelee.
Ongelmien pitäisi nyt olla suurimmaksi osaksi takana päin.
– Myyntipistesovellus on nyt päivitetty, ja ongelmien perimmäistä syytä selvitellään edelleen. Vaihtotahti on kova, ja se kuormittaa järjestelmiä. Esimerkiksi keskiviikon aikana vaihdettiin 30 000 korttia, Rautanen-Saari huomauttaa.
Matkakortit on vaihdettava uusiin meneillään olevan vyöhykeuudistuksen takia. Kaikkiaan matkakortteja on maailmalla noin miljoona kappaletta. Tähän mennessä niistä on vaihdettu uusiin lähes 200 000.
HSL muistuttaa, että korttien vaihtamiseen on vielä aikaa noin puoli vuotta. Kortteja voi vaihtaa vielä myöhemminkin, mutta vaihto muuttuu maksulliseksi meneillään olevan siirtymäajan jälkeen.
