Katse kiinnittyy kuusenoksien vaalean vihreisiin päihin. Ne näyttävät aivan tavallisilta neulasilta, mutta ovat väriltään muita raikkaampia. Tuntumaltaan ne ovat melko pehmoisia – sellaisia, jotka eivät pistele kielellä.

Kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan. Ne maistuvat aavistuksen suolaisilta.

Monelle kuusenkerkän maku on tutumpi makeammista herkuista, kuten siirapista ja kuohuviinistä. Iso osa suomalaista ei ole silti kuusenkerkistä kuullutkaan.

Poimijoista pulaa

Maailmalla kuusenkerkille riittäisi kysyntää. Nordic Herbsin toimitusjohtaja Petri Koivisto arvelee, että Suomen metsistä saisi niitä hetkessä myytyä 45 000 kiloa. Kuusenkerkkiä ei ole kuitenkaan ehditty kaupallistaa Suomessa kysynnän vaatimassa tahdissa.

Yksi merkittävimmistä esteistä on työntekijäpula. Suomalaisia on vaikea saada metsään urakoimaan.

Näppärä poimija tienaa tunnissa parikymppiä tai enemmänkin, mutta monella tienesti jää noin kymmeneen euroon. Kerkistä maksetaan poimijoille keskimäärin viisi euroa kilolta, puhtaana käteen.

– Olemme soittaneet satoja puheluita ja pitäneet kouluissa infotilaisuuksia, jotta saisimme metsään riittävästi poimijoita. Tuntuu kuitenkin siltä, että palkan pitäisi olla kymmeniä euroja tunnissa, jotta ihmiset lähtisivät mukaan, Koivisto toteaa.

Eläkeläiset työskentelevät nautiskellen

Viime viikolla siikaislaisessa metsässä huhki noin parikymmentä poimijaa. Heistä suurin osa oli maahanmuuttajia. Juuri muita ei metsään saatu.

Muutama eläkeläinen intoutui kuitenkin hakemaan itselleen lisätienestiä.

– Yritin saada kavereitakin mukaan, mutta he sanoivat, että siellä on liikaa hyttysiä ja homma on liian hidasta, Merikarvialta saapunut eläkeläinen Hilkka Viikilä kertoo.

Hän kertoo, että kerkät irtoavat kuusesta kätevästi, kun niitä vetää vähän alaspäin. Latvasta niitä ei saa poimia, eikä koko kuusta kyniä, jotta puu kasvaa seuraavanakin vuonna.

Viikilän kaulalla roikkuu kymmenen litran ämpäri. Kun molemmat kädet ovat vapaana, on kerkkien nyppiminen helpompaa. Ämpäri painaa täytenä noin kaksi kiloa. Viikilä poimii muutaman ämpärin päivässä. Hän ei ota paineita tahdista..

– Tykkään olla luonnossa, eikä minulla ole kiire mihinkään. Jonkin sortin kipinän tämä kerääminen on herättänyt ja meinaan tulla metsään uudestaankin.

Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen. Kauko Ylikoski

Toinen rennosti ottava poimija on siikaislainen Kauko Ylikoski. Hän arvioi, että kaksi kiloa tunnissa on sopiva tahti eläkeläiselle. Silloin helle ei rasita liikaa ja hyttysiäkin ehtii väistellä.

Kuusenkerkät ovat Ylikoskelle uusi tuttavuus, mutta muilla metsän antimilla hän on hankkinut taskurahaa ennenkin.

– Lapsena jo aloitin puolukoilla ja nykyään minut löytää enimmäkseen hillasuolta. Tämä on hyvä vaihtoehto sille, että makaisi vain illat televisiota katsellen.

Metsä täynnä yrttejä

Eläkeläiset tuntevat Petri Koiviston mukaan metsän arvon ja antimet hyvin. Hän harmittelee, että nuoret ovat niistä jotenkin vieraantuneet. Metsä tarjoaisi paljon ilmaisia herkkuja ja ansaintamahdollisuuksia.

– Me voisimme luoda metsään työpaikkoja, mutta ihmisiä tarvitaan paljon. Vetoaisinkin suomalaisiin, että lähtekää liikkeelle, ettei tarvitse tuoda poimijoita ulkomailta. Jätetään rahat kotimaahan.

Tänä vuonna rahat jäävät monelta saamatta, sillä kuusenkerkät pysyvät pääosin metsässä. Koivisto toivoo, että muutaman vuoden kuluttua Suomen metsät olisi hyödynnetty huomattavasti paremmin. Kuusenkerkkien lisäksi kaupaksi kävisivät muun muassa koivunlehdet ja -mahla, kanervankukka, maitohorsma, mesiangervo ja vuohenputki.

– Metsässä on tuhansia kasveja ja aina tuntuu löytyvän joku uusi juttu. Meillä on maailman puhtaimmat metsäalueet ja vain murto-osa niiden herkuista kerätään talteen.

Vielä on matkaa siihen, että kaikki osaisivat hyödyntää yrttejä. Anna Nikkari

On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi kuusenkerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Suomalaiset ovat olleet yrttineuvoja Anna Nikkarin mukaan jossain määrin eksyksissä, mutta hän näkee edessä jo toivonpilkahduksia.

– Ihmiset osaavat käyttää sieniä ja marjoja, mutta yrtit ovat jääneet unholaan. Nyt kuitenkin näkyy uutta nousua. Yrttikurssit ovat kysyttyjä ja ihmiset haluavat oppia. Vielä on silti matkaa siihen, että kaikki osaisivat niitä hyödyntää.

Tiistaista on muodostumassa viikon kolein päivä suuressa osassa maata, kun päivälämpötilat jäävät selvästi alle +15 asteen.

Vaikka maanantai-illan voimakkaat tuulet ovat hivenen tyyntyneet, puhaltaa tuuli aamupäivällä voimakkaasti etenkin maan etelä- ja länsiosassa. Iltapäivällä aurinkoisilla alueilla etelä- ja keskiosassa maata sekä Oulun seudulla tuulenpuuskat saattavat voimistua.

Tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä tuulet vihdoin heikkenevät. Kylmän yön jälkeen lämpötila kohoaa keskiviikkona etelässä yli +15 asteen.

– Ensi yönä hallaa tai yöpakkasia on luvassa lähes koko maahan, sanoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

Tuulet levittävät metsäpaloja

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa sekä Kuusamon kunnassa ja Kainuun maakunnassa.

Myös Lapin kunnat Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö ovat metsäpalovaroituksen piirissä.

Meteorologi Hellinen varoittaa, että tuulinen sää lietsoo metsäpaloja ja vaikeuttaa sammutustöitä. Itäisessä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla tulevista sadekuuroista ei Hellisen mukaan ole apua kuivuuden taltuttamiseen.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Syntyvyys on kääntynyt syöksylaskuun, ja Suomi tyhjenee silmissä. Vastikään uutisoitiin, että alle 30-vuotiaista miehistä lapsettomia on lähes 90 %.

Syntyvyyden laskun ja nuorten miesten syrjäytymisen välillä on selvä korrelaatio. Pienituloisuus johtaa yksinäisyyteen, jossa perhe-elämästä tulee toisten elämää. Yksinasuvia on Suomessa ylipäätään enemmän kuin koskaan ennen: yli miljoona meikäläistä asuu yksin. Määrä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Elämme siis keskellä repeämää.

Väestön jakaantuminen näyttää synnyttäneen laajan joukon sivuhenkilöitä, ihmisiä, jotka elävät syrjässä valoista, hulinasta ja yhteiskunnan rattaista. Ennen kaikkea nämä ihmiset ovat nuoria miehiä.

Miesten heikko asema näkyy monissa tutkimuksissa. Etenkin poikien huono koulumenestys tuntuu yhdistyvän vahvasti myöhempään osattomuuteen. Tällaiset ihmiset eivät tunne yhteiskuntaa omakseen. He eivät äänestä, opiskele, ilmoittaudu työttömiksi tai käy töissä. He eivät ylipäätään osallistu.

Meillä on yhä enemmän ihmisiä keskellämme, joilla ei ole kiintopisteitä.

Vanhan sanonnan mukaan mitä suurempi määrä yhteiskunnassa on osattomia nuoria miehiä, sitä suuremmassa vaarassa yhteiskunnan vakaus on. Tätä tulee harvemmin ajatelleeksi, kun kerää marketissa mysliä ja banaaneja ostoskoriinsa. Meillä on yhä enemmän ihmisiä keskellämme, joilla ei ole kiintopisteitä. Heistä on tulossa irrallisia samalla tavalla kuin Fight Club -elokuvassa – tai Kris Kristoffersonin laulussa: ”vapaus on vain tapa sanoa, ettei ole enää mitään hävittävää.”

Politiikalla on tämän kehityksen taustalla valtava merkitys. Kun leikkaamme julkistaloudesta, se tarkoittaa käytännössä huono-osaisimpien etuuksien kaventamista. Nämä toimet siis tyrkkivät lapsetonta ja osatonta nuorten miesten joukkoa yhä enemmän syrjään. Nykyistä tilannetta on siksi vaikea pitää kovin suurena yllätyksenä.

1990-luvun lama kasvatti syntyneiden määrää, sillä valtio nähtiin tuolloin vielä vahvasti kansalaisyhteiskuntana. Köyhyys ja mahdollisuudet parempaan elämään näyttivät jakautuvan melko tasapuolisesti kaikille.

Nykyinen kilpailukykypuhe on johtanut erilaiseen asetelmaan, jossa menestyneet ihmiset nähdään kalvinismin tapaan hyveellisinä. Siksi nuoret miehet, joilla ei ole koulutusta tai asemaa, eivät edes ajattele istuvansa samassa veneessä muiden kanssa. He ovat paitsi ulkopuolisia, myös taakkoja toisille.

Politiikka on synnyttänyt syyllisten joukon: kansanosan, joka ei tuota tarpeeksi ja ei siksi ole arvokas.

Hallituksen lempilapsi on kestävyysvaje, jossa jokainen yksilö nähdään joko kuormana tai siunauksena yhteiskunnalle. Jokainen meistä tietää, kuuluuko nettomaksajiin vai perässävedettäviin. Politiikka on siten synnyttänyt syyllisten joukon: kansanosan, joka ei tuota tarpeeksi ja ei siksi ole arvokas. Nämä ihmiset eivät lisäänny eivätkä äänestä. Viesti on kerta kaikkiaan mennyt perille.

Ihmiselämällä oli vielä sukupolvi sitten itseisarvo. Yhteiskunta nähtiin kokonaisuutena, jossa jokaista tarvittiin. Poliisin ja opettajan työ maksettiin valtion kassasta, jonka tarkoitus oli synnyttää kaikille yhtäläiset mahdollisuudet elää hyvää elämää, perustaa perhe ja unelmoida.

Tällaiset siteet ovat nyt katkeamassa. Liberaali yövartijavaltio syntyy lasten kustannuksella. Työelämässä on käynnissä paradigmanmurros. Kasvua Suomessa tapahtuu vain muutamassa kuumassa pisteessä, joita ovat käytännössä suurimpien kaupunkien keskustat. Työsuhteet ovat suoritepohjaisia, ja nopeimmin lisääntyvä työläisjoukko on itsensätyöllistäjät, joihin itsekin kuulun.

Me myymme tulevaisuuttamme projekti kerrallaan ilman minkäänlaista toimeentulonturvaa. Meille yhteiskunta näyttäytyy kokonaisuutena, jossa työlainsäädäntö koskee pilalle hemmoteltuja kiinteissä turvatyöpaikoissa työskenteleviä ihmisiä. Jos sairastumme tai mokaamme, työsuhteemme päättyy. Mitään tulevaisuutta ei ole. Saatamme tienata tonnin viikossa, mutta emme voi ostaa asuntoa, koska seuraava kuukausi on pelkkää usvaa. Itsensätyöllistäneiden joukkoja ei äitiysloma koske, joten perheen perustaminen tarkoittaa sossuluukulla elämistä. Vanhempainvapaan aikana joku toinen pestataan entiseen työhösi. Huipun ja pohjan välillä ei ole pysäkkejä.

Osattomat nuoret miehet ja oravanpyörää juokseva pätkätyöläisten armeija löytävät toisensa politiikasta: meille ei ole paikkaa. On kuvaavaa, että vasemmisto kalastelee eläkeläisten ääniä samalla, kun oikeisto leventää pääoman latua. Lasten etua ei aja kukaan, ja miksi ajaisi: lisääntyminen on mahdotonta. Se kuuluu toisten ihmisten kuin meidän sivuhenkilöiden elämään.

Suomalaisten tuloerot pysyvät tasaisina, mutta varallisuudessa erot kasvavat.

Varakkain kymmenesosa suomalaisista kotitalouksista omisti vuonna 2016 noin 47 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta, käy ilmi Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta tilastosta.

Rikkaimpien omaisuus on kasvanut hieman vuodesta 2013, jolloin he omistivat 45 prosenttia kaikesta varallisuudesta.

Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omistaa noin kuusi prosenttia nettovarallisuudesta.

Eläkeläiset ovat varakkaimpia

Varallisuuserot ovat suuremmat kuin tuloerot jo yksinkertaisesti siitä syystä, että vanhemmat ihmiset ovat kartuttaneet omaisuuttaan kauemmin kuin nuoret. Varakkaimpia ovatkin 65–74-vuotiaat.

Pääomatulot sen sijaan jakautuvat epätasaisemmin kuin muu omaisuus. Varallisuudessa vanha viisaus "raha tulee rahan luo" pitää paikkansa: rahoitusvarat eli osakkeet, rahasto-osuudet ja talletukset keskittyvät nettovaroiltaan rikkaimmille.

Osakkeiden hinnat ovat nousseet edellisestä kerrasta, kun Tilastokeskus julkaisi varallisuustilaston. Rahoitusvarallisuuden arvo on kasvanut 15 prosenttia vuodesta 2013.

Pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja oli 41 prosentilla kotitalouksista.

Asunto on suomalaisen suurin sijoitus

Samaan aikaan reaaliomaisuuden eli esimerkiksi asuntojen tai kesämökkien hinnat ovat polkeneet paikoillaan. Siksi keskivertosuomalaisen omaisuus ei ole kasvanut vaan pikemminkin hieman pienentynyt kolmessa vuodessa.

Suomalaisten kotitalouksien mediaaniomaisuus oli runsaat 107 000 vuonna 2016. Kolme vuotta aiemmin mediaani oli 110 000 euroa. Mediaani on suuruusjärjestykseen laitetuista luvuista keskimmäinen; puolella kotitalouksista oli siis varallisuutta enemmän kuin 107 000 euroa ja puolella vähemmän.

– Heikko asuntojen hintakehitys vaikuttaa mediaanin laskuun. Lisäksi on lievää kasvua asuntoveloissa, Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto sanoo.

Asuntovelkojen määrä kasvoi noin 3,5 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2016.

Asunto on yhä suomalaisten suurin sijoitus. Omassa asunnossa asuu kaksi kolmesta suomalaisesta.

Mustaan hihattomaan mekkoon pukeutunut Melania Trump on osallistunut miehensä presidentti Donald Trumpin kanssa Golden Star –tapahtumaan maanantaina Tämä on henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma Yhdysvaltain ensimmäiselle naiselle. Samalla hän kumosi huhut työkyvyttömyydestään.

Melania Trump oli sairaalassa munuaisvaivojen vuoksi, eikä hän esiintynyt sen jälkeen julkisuudessa ennen maanantaita. Hänen poissaolonsa herätti uutistoimisto AP:n mukaan villejä spekulaatioita muun muassa hänen työkyvystään. Rouva Trump oli kuitenkin tavannut Valkoisen talon henkilöstöä sairauslomansa aikana.

Yhdysvaltain ensimmäinen nainen osoitti jo presidentin virkakauden alussa, että hän ei suostu elämään julkisten odotusten mukaisesti. Hän halusi asua Trump Towerissa New Yorkissa poikansa Barronnin kanssa vielä sen jälkeen, kun hänen miehensä astui Yhdysvaltain presidentin virkaan tammikuussa 2017.

Aiheesta muualla:

Melania Trump reappears following weeks of speculation about her absence

Kuva suomalaisten omaisuudesta ja omistamisesta on Tilastokeskuksen tuoreiden varallisuuslukujen perusteella jotakuinkin tämä:

Kun kotitaloudet jaetaan kymmenyksiin varallisuuden mukaan, oma asunto on tärkein varallisuuslaji niistä yhdeksässä. Vain rikkaimmassa kymmenesosassa sijoitusten osuus varoista on suurin.

Varakkaimpaan kymmenykseen kotitalous pääsee 485 000 euron nettovarallisuudella.

Keskivertosuomalaisten varat ovat asunnoissa, autoissa ja pankkitileillä, eivät sijoituksissa.

Rikkaat säästävät enemmän

Sijoitusrahastoja ja pörssiosakkeita omistaa noin 40 prosenttia kotitalouksista. Niiden arvo kotitaloutta kohti kasvoi kolmen vuoden takaisesta mittauksesta noin neljänneksellä vajaaseen 20 000 euroon.

Pitkällä aikavälillä suomalaisten sijoittaminen on lisääntynyt kuitenkin selvästi. Esimerkiksi 20 vuotta sitten kotitalouksilla oli omistuksia pörssissä ja rahastoissa keskimäärin vain 5 300 eurolla.

Varakkain kymmenys omistaa nyt 84 prosenttia pörssiosakkeista ja 62 prosenttia rahasto-osuuksista.

Koska rahoitusvarallisuuden arvo on noussut nopeimmin, rikkain kymmenes myös vauraustuu nopeimmin, kertoo Tilastokeskuksen tänään tiistaina julkaisema tilasto.

Kaikkein varakkaimmassa kymmenesosassa kotitalouksien varallisuuden mediaani oli 699 500 euroa. Mitä suurituloisemmasta kotitaloudesta on kyse, sitä enemmän se säästää.

Vähävaraisimmassa kymmenyksessä velat ylittivät varat, joten sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani ovat miinuksella.

Osa omaisuudesta on tilastoilta piilossa

Tampereen yliopiston varallisuutta tutkinut professorin Matti Tuomala huomauttaa, että olisi tärkeää tarkastella ryhmiä vielä yksityiskohtaisemmin. Nopeimmin mammonaa kerryttää nimittäin kaikkein rikkain prosentti kansalaisista.

Hänen mielestään on tärkeää muistaa myös, että Tilastokeskuksen luvuista puuttuu paljon omaisuutta.

– Osa on viranomaisten ja verottajan tietojen tavoittamattomissa. Se on kätketty esimerkiksi holding-yhtiöihin, eivätkä niistä saadut tulot näy tilastoissa, Tuomala sanoo.

Lue myös: Varallisuuserot kasvavat – rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta

Yhdysvaltain uusi Saksan-suurlähettiläs Richard Grenell herättää vastalauseita jo ennen kuin hän on ehtinyt asettua virkaansa.

Ennen lähtöään Saksaan Grenell antoi haastattelun äärioikeistolaiselle Breitbart-uutissivustolle. Haastattelussa hän kertoi haluavansa voimistaa Euroopan oikeistoa ja arvosteli Saksan aikaisempia hallituksia sekä liittokansleri Angela Merkeliä päätöksistä, jotka Grenellin mielestä olivat pahoja virheitä.

Grenell oli analysoinut Euroopan eri maiden oikeiston hyviä vaalituloksia siten, että "Donald Trumpin voitto on osoittanut kansalle, ettei se enää hyväksy sitä, että [Euroopan] poliittinen eliitti päättää, kuka saa voittaa ja kuka olla ehdolla".

Grenell on huomenna keskiviikkona menossa ensimmäisen kerran Saksan ulkoministeriön vieraaksi. Saksalaiset poliitikot ohjeistavat ulkoministeriön väkeä kertomaan suurlähettiläälle diplomatian alkeista. Monet ovat valmiit tiukempiinkin toimiin.

Vasemmistopuolue Linken liittopäiväryhmän johtaja Sarah Wagenknecht vaatii Grenellin karkottamista.

– Jos, kuten Amerikan suurlähettiläs Richard Grenell väittää, että ylimystö päättää, kuka Eurooppaa hallitsee, ei voi toimia Saksassa diplomaattina, Wagenknecht muotoili.

– Jos liittohallitus ottaa maamme itsenäisyyden vakavasti, Grenelliä ei pitäisi kutsua kahvikekkereille, vaan karkottaa välittömästi, Wagenknecht jatkoi.

"Puolueellinen diplomaatti"

Myös Saksan sosiaalidemokraattien entinen puheenjohtaja Martin Schulz sanoi olevansa sanaton Grenellin puheet kuultuaan. Schulzin kommenteista kertoo muiden muassa Frankfurter Allgemeine -lehti.

– Sen sijaan, että olisi asemamaassaan puolueeton, hän ilmoittaa olevansa poliittisen liikkeen edustaja.

Myös konservatiivien riveistä kuuluu kritiikkiä Grenelliä kohtaan. Kristillisdemokraattisen CDU-puolueen europarlamenttiryhmän Yhdysvaltain suhteista vastaava henkilö Elmar Brok muistuttaa Grenellille tiukkaan sävyyn, ettei tämän kannattamat ryhmät ole ongelmattomia.

– Euroopan oikeistopuolueet, joita Grenell haluaa aktiivisesti tukea, ovat antiamerikkalaisia, tekevät yhteistyötä Venäjän presidentin Putinin kanssa, saavat Venäjältä rahaa ja haluavat lakkauttaa Venäjää vastaan asetetut pakotteet, Brok toteaa Die Welt -lehdessä.

Grenelliä luonnehdittiin Breitbartin uutisessa presidentti Trumpin "oikeaksi kädeksi". Samassa artikkelissa Grenell kertoi ihailevansa Itävallan nuorta, konservatiivista liittokansleria Sebastian Kurzia.

Uutista täsmennetty 5.6. klo 12.15. Muutettu Sebastian Kurzin luonnehdinta "konservatiiviksi", poistettu "äärioikeistolainen".

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapaavat ensi viikon tiistaina Sentosan saarella.

Luksushotelleistaan ja golfkentistään tunnettu saari sijaitsee vajaan puolen kilometrin päässä Singaporen kaupunkivaltiosta.

Turvallisuussyiden uskotaan vaikuttaneen paikan valintaan. Sentosan erottaa Singaporen pääsaaresta vain yksi silta, joten alueen turvallisuus on verrattain helppo varmistaa.

Tapaaminen järjestetään Capella nimisessä luksushotellissa. Kokousta valmistelevat Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean turvallisuusryhmät tapasivat hotellissa jo viime viikolla, uutistoimisto AP raportoi.

Singaporen viranomaiset ovat nyt määränneet hotellin ympäristön erityisturvallisuusalueeksi kokouksen ajaksi. Alueella tullaan kieltämään muun muassa kovaääniset ja muut mielenosoitustarvikkeet.

Saarella on pimeä historia

Sentosan nykyinen nimi tarkoittaa rauhaa ja tyyneyttä. Saarella on kuitenkin synkkä historia.

Toisessa maailmansodassa japanilaiset perustivat saarelle sotavankileirin, jossa pidettiin brittiläisiä ja australialaisia sotilaita. Saarella myös teloitettiin Singaporessa asuneita kiinalaisia, joita epäiltiin Japanin vastaisesta toiminnasta.

Monet kiinalaiset kohtasivat loppunsa saaren rannalla. Nykyään samalla rannalla on 18-reikäinen Serapongin golfrata.

Vuoteen 1972 asti saari tunnettiin nimellä Pulau Belakang Mati. Tämä tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "takaapäin tulevan kuoleman saari", sanomalehti The Guardian kirjoittaa.

Synkkä nimi vaihdettiin, kun Singapore päätti tehdä saaresta turistikohteen.

Punaiset matot on levitetty ja julkisivu maalattu

Trumpin ja Kimin tapaamispaikaksi valittu Capella hotelli on tunnettu korkeasta tasostaan.

Hinnat ovat maineen mukaisia. Edullisimmillaan hotellissa voi yöpyä 550 eurolla. Siirtomaatyylinen luksushuoneisto irtoaa 8 500 eurolla.

1880-luvulla rakennettu hotelli oli tiistaina käymässä läpi nopeaa kasvojenkohotusta. Hotellin julkisivua maalattiin ja turvamiehiä oli tavallista enemmän. Hotellin pääsisäänkäynneille oli levitetty punaiset matot, uutistoimisto AP kuvaili.

Alun perin kokoontumispaikaksi oli suunniteltu Shangri-La hotellia, joka sijaitsee Singaporen keskustan ostosalueella. Nyt presidentti Trumpin odotetaan majoittuvan tässä hotellissa.

HSL ottaa uudet joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja liput käyttöön heti, kun valtaosa matkakorteista on vaihdettu uusiin. HSL on asettanut uudistuksen tavoiteaikatauluksi ensi vuoden alun. Uudistuksen myötä myös lippujen hinnat muuttuvat.

HSL:n mukaan uudistus selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyiset matkustusalueet seutu, lähiseutu 2 ja lähiseutu 3 jäävät unholaan ja tilalle tulevat vyöhykkeet, jotka on nimetty kartalle nimillä A, B, C tai D. Alla olevasta kartasta voi tutustua uusiin vyöhykkeisiin.

Nykyiset lippualueet noudattavat kuntien rajoja. Jo lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteensa nähden olleet kallita, kun matkustaja on joutunut ostamaan seutulipun. Uudella lipulla voi kuitenkin matkustaa laajemmalla alueella.

Hinnat laskevat tai nousevat riippuen siitä missä liikkuu

HSL:n ehdotuksen mukaan nykyisen sisäisen kausilipun hinta nousee 5 eurolla, mutta matkustusalue kasvaa. Monilla sisäisen kausilipun käyttäjillä kokonaismatkakustannukset jopa laskevat, kun enää ei tarvitse ostaa kertalippuja nykyisen kausilippualueen ulkopuolelle.

Osalla nykyisen seutulipun käyttäjistä hinta voi ehdotuksen mukaan puolestaan laskea jopa lähes 50 euroa. Niillä seutulipun käyttäjillä, joille jatkossa riittää AB- tai BC-lippu, kuukausilipun hinta laskee lähes 47 euroa eli 44 prosenttia. Lisäsäästöjä HSL tarjoaa kerran kuussa laskutettavan vuosilipun kautta, joka on HSL:n mukaan edullisin tapa matkustaa joukkoliikenteessä.

Valmistelussa käytettyjen hinta-arvioiden mukaan esimerkiksi AB-vyöhykkeiden 30 vuorokauden kausilippu maksaisi 59,70 euroa. Nykyisellään esimerkiksi Helsingin sisäisen liikenteen 30 vuorokauden lippu maksaa 54,70 euroa. Lopulliset hinnat varmistuvat kuitenkin vasta syksyllä.

Mallia maailmalta

– Helsingin seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa liikutaan kuntarajoista riippumatta. Monissa paikoissa lähin kauppakeskus, kirjasto tai uimahalli voi olla naapurikunnan puolella. Myös seudun kunnat kehittävät palveluitaan niin, että niitä voi käyttää yli kuntarajojen, HSL: toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.

– Samanlainen vyöhykemalli on käytössä myös Berliinissä, HSL:n asiakkuuden ja myynnin osastonjohtaja Mari Flink kertoo.

HSL:n hallitus päättää vuoden 2019 lippujen lopullisista hinnoista syksyllä 2018. HSL lähettää vuosien 2019–2021 toiminta- ja taloussuunnitelman lausuntokierrokselle jäsenkuntiin jo kesäkuussa.

Matkakorttien vaihto viivästyy

HSL pyrkii saamaan vyöhykeuudistuksen käyttöön vuodenvaihteessa, vaikka matkakorttien vaihto viivästyy. Aiemmin HSL asetti matkalipun vaihtamisen aloittamisen takarajaksi juhannuksen. Näillä näkymin korttien vaihtaminen onnistuu HSL:n mukaan vasta alkusyksystä.

Uudistus edellyttää kaikkien nykyään käytössä olevien matkakorttien vaihtamista. Joukkoliikenteen uudet maksuvyöhykkeet otetaan käyttöön heti, kun valtaosa matkakorteista on vaihdettu uusiin.

Yle kertoi eilen, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöönsä uuden vuokrantasausmallin, jossa vuokrat määrittyvät entistä enemmän alueiden mukaan. Kaupungin vuokra-asuntojen vuokria verrataan kunkin alueen markkinavuokraan.

Esimerkiksi kantakaupungin alueella vuokrat saattavat nousta roimastikin, koska siellä vapaiden markkinoiden vuokrat ovat nousseet hyvin korkeiksi viime vuosina. Kantakaupungin vuokralaiset pelkäävätkin joutuvansa uudistuksen maksumiehiksi.

Eriarvoisuustutkijan mukaan uudistuksessa kärsijöitä ovat ne työssäkäyvät vuokralaiset, jotka eivät saa yhteiskunnan tukia.

– Väliinputoajia voivat olla sellaiset työssäkäyvät kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat vuokralaiset, jotka eivät saa asumis- ja toimeentulotukia. Jos vuokrat nousevat tietyillä alueilla, heidän käteensä jää vähemmän rahaa asumiskustannusten jälkeen kuin niillä, joiden tuet kompensoivat mahdollista nousua, sanoo tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kauppisen mukaan uudistus saattaa lisätä jonkin verran kaupungin vuokra-asuntojen sisäistä eriytymistä alueittain, mutta muistuttaa, että kysymys on kuitenkin vain yhdestä asuntokannan muodosta.

– Uudistuksella lisätään kokonaisuudessaan läpinäkyvyyttä, jos vuokran erotus markkinavuokraan on laskennallisesti kaikille sama. Yksilöiden ja kotitalouksien kannalta kysymys on tosin siitä, että toisilla alueilla käteen jää enemmän rahaa käteen vuokrien jälkeen kuin toisilla, hän toteaa.

Eriarvoisuustutkija: Huono-osaisimmat tuskin kärsivät vuokrauudistuksesta

Kauppinen uskoo, että kaikista huono-osaisimpien tilannetta uudistus tuskin vaikeuttaa, koska heillä tulonsiirrot kompensoivat mahdollista vuokrien nousua ja halvemmilla alueilla vuokrat eivät euroissa mitattuna nouse niin paljon.

Kauppisen mukaan kärsijöinä uudistuksessa ovatkin ne, jotka ovat sattuneet muuttamaan aiemmin alueelle, jossa markkinavuokrat ovat naapurustossa nousseet voimakkaasti.

– Tällaisissa uudistuksissa mietitään kuitenkin yleensä tulevaisuutta, hän sanoo.

Vuokralaiset ovat esittäneet huolensa myös siitä, että joutuvatko kalliimmilla asuinalueilla vuokralaiset halvempien alueiden asuntojen korotusten maksumiehiksi.

Helsinki on kuitenkin vakuuttanut, että uudistuksen jälkeenkin vuokrat perustuvat omakustannusvuokraan. Ne siis kattavat rakentamisesta ja korjauksista syntyvät kustannukset, ja uudistus ei tuota voittoa kaupungille.

Kauppinen sanoo ymmärtävänsä silti, että jos vuokra määräytyy jonkun muun asian kuin oman asuintalon kunnon mukaisesti, niin se voi lisätä vuokralaisen hämmennystä siitä, mistä hän oikein maksaa.

Mari Vaattovaara: On hyvä, että vuokrat elävät ja hengittävät markkinavuokrien tahdissa

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että kaupungin vuokra-asuntojen vuokrat muuttuvat ajan myötä ja että niitä verrataan markkinavuokriin.

– Elävässä, moninaistuvassa ja kasvavassa kaupungissa ei voida ajatella, että mikään vuokrajärjestelmä tehdään valmiiksi vaikkapa 1970-luvulla tai 1980-luvulla, vaan on tärkeää, että tämmöiset aika kokonaisvaltaiset järjestelmät seuraavat kaupungin kasvua ja kehitystä ja pyrkivät olemaan reaktiivisia pysyäkseen oikeudenmukaisina.

– Kyllä subvention täytyisi pystyä reagoimaan siihen, että toisilla aluilla vuokrat kallistuvat ja toisilla halpenevat. Järjestelmän pitää elää ja hengittää asuntomarkkinoiden kehitystä, mutta siten, että kenellekään ei tule kohtuutonta haittaa, Vaattovaraa sanoo.

Vaattovaaran mukaan on epätervettä, jos vuokrat pysyvät muuttumattomina ja liike asunnoista sisään ja ulos pysähtyy. Kun vuokra-asunnon hinta ei nouse, "mummoa pidetään isossa asunnossa", jotta se periytyisi sukulaisille. Jos mummo ei muuta pienempään uudempaan vuokra-asuntoon, koska se on kalliimpi kuin iso vanha asunto, iso vanha ei vapaudu uudelle asunnon tarvitsijalle.

Näin on käynyt hänen mukaansa esimerkiksi Tukholmassa.

– Ihmiset eivät liiku sisään eivätkä ulos, eikä asunto liiku suvusta mihinkään, koska se on aikoinaan hyvältä paikalta saatu.

Helsingissä on jo nyt osoitteita, joihin ei haluta

Vuokralaisten mukaan Helsingin vuokrantasausjärjestelmä lisää eriarvoisuutta. Onko Vaattovaaran mielestä riski, että köyhimmät vuokralaiset keskittyvät köyhemmille alueille Helsingissä, koska heillä ei ole varaa enää asua kalleimmilla alueilla edes kaupungin vuokra-asunnossa? Lisääkö uudistus alueiden eriytymistä?

– On siinä pieni riski siihen suuntaan, jos asuntojen hinnat vielä eriytyvät ja todennäköisesti eriytyvätkin, koska Helsinkiin muuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ja jotkut asuinalueet ovat niin haluttuja, että hinnat nousevat, hän sanoo.

Toisille paikoille ihmiset haluavat, toisille eivät. Ääripäitä on jo nyt Vaattovaaran mukaan kumpaankin suuntaan.

– Jo tällä hetkelläkin Helsingissä on osoitteita, jotka eivät ole haluttuja. Sinne joutuvat ne, joiden hätä on suurin. Sinne eivät muut halua ja siellä on vapaita asuntoja, Vaattovaara sanoo.

Vaattovaara esittää kuitenkin vaihtoehtoisen ajatuksen: Jos halvimpien kaupungin vuokra-asunnot halpenevat uudistuksen myötä vielä enemmän, houkuttelisiko se huonomaineisille alueille opiskelijoita ja keskiluokkaa?

– Riski molempiin suuntiin on olemassa: joko niissä tulee jatkossakin asumaan kaikista huono-osaimpia tai niistä tulee myös parempituloisille houkuttelevia kohteita. Sitä emme vielä tiedä, hän sanoo.

Kenellä on oikeus asua kantakaupungissa?

Vaattovaaran mukaan kysymys ei ole ainoastaan kaupungin vuokra-asunnoista, vaan tärkeästä, laajemmasta asuntopoliittisesta kysymyksestä.

Vaattovaaran mielestä poliitikkojen ja tutkijoiden pitäisi keskustella jatkuvasti asuntomarkkinoista ja myös siitä, kenellä on oikeus asua kalleimmilla alueilla ja keskustassa, jos hinnat yhä nousevat.

Halutaanko kaupunkeihin vain hyvätuloisia vai onko yhteiskunnalla varaa tukea asumista kalleilla alueilla?

– Tämä on tärkeä poliittinen kysymys, joka sisältää arvovalintoja. Täytyy miettiä, kuka kantakaupungin alueelle pääsee asumaan ja onko olemassa rajaa yksilöiden asumiskustannuksissa auttamisessa.

– Jos yhteiskunta subventoi esimerkiksi jonkun perheen asumista jossakin 600 eurolla, ja jollakin toisella alueella samanlaisen perheen asumista vaikka kymmenellä eurolla, niin voidaan miettiä, onko moninaisuuden säilyttäminen niin tärkeää, että olemme valmiita subventoimaan tuota ensin mainittua perhettä vaikka tuhannella eurolla, Vaattovaara kysyy.

Viiden lapsen äiti: "Meillä menee jo nyt järjetön määrä rahaa vuokriin" – Helsinki korottaa vuokra-asuntojensa hintoja

Päättäjien keinot Helsingin asunto-ongelmaan: Pilvenpiirtäjiä! Lisää vuokra-asuntoja! Enemmän palkkaa! Lisää taloja pelloille!

Sairaanhoitaja vuokraloukussa: "Kun kaikki rahat menevät asumiseen, herää kysymys, miksi Helsinkiin kannattaisi edes jäädä"

Araljärven tuhoutuminen oli 1900-luvun suurimpia ekokatastrofeja. Neuvostoliiton aikana Araljärveen laskevien jokien vesi käytettiin peltojen kasteluun, jolloin järveen päätyvä vesimäärä supistui. Järven vesi muuttui suolaiseksi ja vesialue supistui lopulta mitättömän pieneksi.

Aiemmin erittäin kalaisan järven kuoleminen ei ollut ainoa lähiseudun asukkaita koetellut ongelma. Neuvostoliiton aikana seudun puuvillapeltoja oli surutta ruiskutettu erilaisilla hyönteismyrkyillä. Myrkyt siirtyivät järveen, jonka pohjahiekkaan ne jäivät veden kuivuttua.

Araljärvi oli suurimmillaan noin 68 000 neliökilometrin kokoinen, eli sen laajuus vastasi Irlantia. Venäjäksi järveä kutsuttiinkin Aralmereksi, Aralskoje more.

Rutikuiva entinen pohjahietikko levittää kovan tuulen aikana valtavan määrän myrkkyjä laajalle alueelle. Tutkijat ovat arvioineet, että tuulen mukana entiseltä Araljärveltä on levinnyt maastoon 75 miljoonaa tonnia suolaa ja kemikaaleja. Asukkaat ovat kärsineet monista myrkkyjen aiheuttamista taudeista.

Kymmenien tuhansien neliökilometrien metsitysurakka

Uzbekistanin viranomaiset ovat jo muutaman vuoden ajan pyrkineet hoitamaan valtavaa ympäristöongelmaa. Myrkyllinen hiekkaerämaa yritetään puhdistaa niin terveelliseksi, että ihmiset ja eläimet voisivat elää siellä sairastumatta.

Avuksi erämaan puhdistamisessa on otettu puut. Paikalliset ihmiset, karakalpakit, on värvätty istuttamaan valtava määrä aavikolla hyvin toimeen tulevaa saksaulipuuta.

Saksaulit ovat pensasmaisia kasveja, jotka voivat kasvaa jopa kuusi metriä korkeiksi. BBC:n alueelta tekemän reportaasin mukaan asukkaat istuttavat traktoreiden avulla hehtaarikaupalla saksauleja riveihin kymmenen metrin päähän toisistaan. Ajan myötä puut leviävät ja rivienvälit kasvavat yhteen.

Kun puut kasvavat, ne sitovat kukin jopa kymmenen tonnia aavikon hiekkaa juurakkoonsa estäen pöllyämisen.

Istutettuna on tähän mennessä jo 5 000 neliökilometriä entistä merenpohjaa. Tavoitteena on laajentaa alaa vielä jopa 30 000:lla neliökilometrillä. Tuolloin lähes koko järven alta paljastunut alue olisi metsitetty.

Metsittäminen auttaa hävittämään myrkkyjen jäljet samalla kun se auttaa luontoa ja ilmastoa. Ympäristön toipumisen toivotaan tuovan myös köyhälle alueelle elinkeinoja ja investointeja.

Tässä vaiheessa metsittäminen on hidasta. Vaikka puut menestyvät melko hyvin - keskimäärin joka toinen jää eloon - monet asukkaat keräävät salaa saksaulipuuta polttoaineeksi. Asukkailla ei välttämättä ole muuta elinkeinoa, ja sitäpaitsi asukkaat arvelevat juuri saksaulin antavan parhaan aromin, kun sillä valmistetaan shashlikkia, kertoo EurAsianet-sivusto.

Uzbekistanin hallitus on määrännyt istutettujen puiden hakkaamisesta sakon. Hallitus toivoo myös avustuksia, jotta metsitys saataisiin etenemään nopeammin.

Lue lisää:

Araljärven pohjoisosa elpymässä

Adoptiolapsi ja biologinen äiti tapasivat 17 vuoden jälkeen

Pietarsaarelainen Lisa Finne annettiin adoptoitavaksi heti syntymän jälkeen. Lisa kasvoi rakastavassa adoptioperheessä, mutta hän kertoo tunteneensa yksinäisyyttä taustansa takia. Kouluterveyskyselyn mukaan adoptoidut nuoret joutuvat Suomessa selvästi muita useammin kiusaamisen ja fyysisen uhkailun kohteeksi.

Poliisi aloittaa rattijuopumusten tehovalvonnan

Poliisi valvoo tehostetusti rattijuopumuksia koko maassa tänän keskiviikkona sekä tulevana viikonloppuna. Valvonta on osa Euroopan liikennepoliisiverkoston Tispolin päihdevalvontajaksoa. Poliisin mukaan kesällä päihteiden käyttö lisääntyy.

Continental kieltää WhatsAppin ja Snapchatin työpuhelimista

Saksalainen autonosia valmistava Continental kieltää WhatsAppin ja Snapchatin käytön yhtiön matkapuhelimilla tietosuojaongelmien vuoksi. Kielto tuli voimaan tiistaina. Continental perustelee kieltoa sillä, että näiden sosiaalisen median sovellusten vaatimus pääsystä käyttäjän yhteystietoluetteloon vaikeuttaa EU:n uuden tietosuojalainsäädännön toteuttamista.

Qatar haluaa liittyä sotilasliitto Natoon

Lähi-idän öljyvaltio Qatar tavoittelee sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Maan puolustusministerin Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin mukaan Qatar on jo nyt Naton tärkeimpiä liittolaisia sotilasliiton ulkopuolisista maista. Qatarissa sijaitsee Yhdysvaltain ja Britannian lentotukikohta.

Sää pysyy koleana

Tänään on pääosin poutaista mutta koleaa, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Maan etelä- ja itäosissa sekä Lapissa tulee paikoin sadekuuroja. Edellisyön tapaan myös tulevana yönä voi olla hallaa etelää myöten. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Koko EU on siirtymässä vähitellen Suomen saavuttamalle digitalisaation tasolle.

Unioniin on saatu viime yön neuvotteluissa digi-EU:n rakentamiseen tarvittavat pelisäännöt. Unionin jäsenmaiden ja parlamentin sopimassa laajassa paketissa on tarkoitus rakentaa vähintään 4G-matkapuhelinverkon tasoinen yhteys esimerkiksi jokaiseen kouluun ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Suunnitelmien mukaan kaikilla olisi vuoteen 2025 mennessä käytössä vähintään siirtonopeudeltaan 100 Mbit/s verkko. Myös 5G-verkko olisi käytössä kaikissa kaupungeissa.

Komission arvion mukaan paketin tavoitteet vaativat satojen miljardien eurojen investoinnit laajakaistaverkkoihin. Paketissa operaattoreille taataan vähintään 20 vuoden sopimus käyttää nykyistä nopeampaa 5G-verkon taajuutta.

EU-hintakatolla ei isoa vaikutusta Suomessa

Suomi on rakentamassa EU:n etunenässä uutta monin verroin nopeampaa 5G-verkkoa ja täyttää jo nyt muun muassa paketissa vuodelle 2020 asetetun välitavoitteen 5G-verkosta.

EU:n sisällä laajakaistakattavuudessa on suuria eroja. Viime vuonna noin 15 prosentilla unionin kansalaisista oli käytössä Suomessa tavallinen 100 megan verkko.

Uusimman EU-arvion mukaan Suomi yhdessä Tanskan, Ruotsin ja Hollannin kanssa on muita unionin maita selvästi edellä digitaalisen palveluiden kehityksessä.

Parlamentaarikko Mia-Petra Kumpula Natri (sd.) oli mukana viime yön neuvotteluissa oman ryhmänsä edustajana.

Sopimuksen mukaan kotimaasta toiseen EU-maahan suunnatuille puheluille ja tekstiviesteille tulee hintakatto.

– Roaming-sääntelyn avulla ihmiset ovat voineet soittaa, lähettää viestejä ja käyttää dataa ulkomailla lähes kotimaan hinnoin. Mutta Suomesta Ruotsiin soitettu puhelu on voinut maksaa moninkertaisesti Ruotsista Suomeen lomamatkalla soitettuun puheluun nähden, Kumpula-Natri sanoo tiedotteessa.

EU-puheluiden verottomaksi maksimihinnaksi tulee 0,19 euroa minuutilta ja tekstiviestin 0,06 euroa per viesti. Uudet hinnat on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta.

Hintakatolla ei todennäköisesti ole laajemmin vaikutusta suomalaisiin kuluttajiin. Suomesta toiseen EU-maahan soitettava puhelu on hinnoiteltu jo useimpiin liittymämaksuihin. Suomalaiset operaattorit ovat hakeneet lisämaksua pelkästään yleistyvän datan käyttöön unionin sisällä.

Sopimus vaatii vielä jäsenmaiden ja EU-parlamentin täysistunnon lopullisen hyväksynnän.

Lue myös:

Suomi osaa digitaalisuuden, mutta Norja ja Yhdysvallat vielä paremmin

Yhdysvalloissa Miss Amerikka -organisaatio on ilmoittanut, että uimapukukierros jää historiaan. MeToo-ajan hengessä amerikkalaiskilpailussa keskitytään jatkossa enemmän kilpailijoiden lahjakkuuteen, älykkyyteen ja ideoihin.

Suomen missikisoihin uimapuvuista luopuminen ei kuitenkaan tällä haavaa ole tulossa.

– Uimapukukierros on ollut Suomessa hyvin perinteinen, mutta on asiaa täälläkin palloteltu, kertoo Miss Suomi -kisoja järjestävän Finnartist Oy:n Sunneva Kantola.

– Toistaiseksi uimapukukierros meillä pysyy, mutta katsotaan, mihin suuntaan tässä kaikki mennään. Minun mielestäni se on ihan ok. Uimapuvut ovat aina kuuluneet tähän genreen, mutta katsotaan ja totta kai seurataan, mitä maailmalla tapahtuu.

Uimapuvun olennaisuudesta kertoo jotain jo se, että missikisojen ilmoittautumisohjeissa todetaan näin: "Kokovartalokuvassa asun tulisi mieluiten olla uimapuku".

– Suunta on mennyt vähän sinne päin, että enemmän tehdään kuvauksia kuin näytöksiä uimapuvuilla. Ihan samoin Miss Universumissa on uimapukukierros vähän muuttunut ja Miss Maailmassahan ei ole ollut uimapukukierrosta moneen vuoteen, Kantola taustoittaa.

Uimapuvusta puhetta ennenkin

Uimapuku on ollut myös suomalaisen missihistorian halki hieman poleeminen juttu. Alkuunsa uimapukukierros käytiin kovinkin häveliäissä puvuissa. On puhuttu naisellisuutta korostamisesta, niin sanotusta Marilyn Monroe -tyylistä. Näytteen voi katsoa Ylen Elävän arkiston missikatsauksesta vuodelta 1962.

Pikkuruiset bikinit tulivat kuvaan myöhemmin. Suomessa, missä missikisoja on järjestetty vuodesta 1931 lähtien, bikinit tulivat kisoihin mukaan 70-luvulla.

Vuonna 1975 ne taas poistuivat. Uusi häveliäisyys yhdistettiin mahdollisesti samana vuonna julistettuun YK:n kansainväliseen naistenvuoteen, kertoo Ilta-Sanomat missi-bikinien historiikissaan. Uudelleen bikineissä esiinnyttiin vasta vuonna 2003.

Mainittakoon, että kaksiosaiset uima-asut sallittiin Miss Amerikka -kisoissa vasta 1997, kertoi The New York Times samana vuonna.

Bikinit vanha keksintö

Bikinit sen sijaan ovat jo melko iäkäs keksintö. Ne kehitti Louis Réard -niminen insinööri Pariisissa vuonna 1946.

Hän nimesi ne Marshallin saarilla sijaitsevan Bikinin atollin mukaan. Kaksiosaisen uima-asun saama huomio kun oli samaa luokkaa Bikinillä muutamaa päivää aiemmin tehdyn atomipommin koeräjäytyksen kanssa.

Bikinien nimen sotaisa historia käykin aika huonosti yksiin missikisojen kanssa – tuntuvathan missikandidaatit aika usein toivovan haastatteluissaan maailmanrauhaa.

Kuten meille on biologian tunnilla opetettu, vesimassat asettautuvat vesistöissä eri lämpötilojen mukaisiin kerroksiin. Kerrokset ovat päällysvesi, harppauskerros ja pohjimmaisena alusvesi.

Vesistötutkijat ovat innoissaan menetelmästä, jossa järvi kunnostetaan vaihtamalla sen alusvesi. Suomessa puhdistuskohteena on parhaillaan Kymijärvi Lahdessa. Työt käynnistyvät toden teolla heinäkuussa.

Tähän asti vähän tutkitussa menetelmässä pumpataan hapettoman syvänteen fosforipitoista alusvettä rannalle. Rannalta vesi johdetaan kosteikkosuodattimeen, joka ottaa fosforin talteen. Sitten puhdistettu vesi johdetaan takaisin järveen. Fosforin poistaminen on tärkeää, koska fosfori aiheuttaa sinileväongelman.

– Kymijärveä on hapetettu nyt kymmenkunta vuotta. Järven ulkoista kuormitusta on myös vähennetty, ettei sen pitäisi enää aiheuttaa ongelmia. Siksi turvaudumme nyt alusveden vaihtamiseen, kertoo hankejohtaja Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.

Suomessa on Horppilan arvion mukaan kymmeniä tai jopa satoja järviä, joihin alusveden vaihtoa voitaisiin soveltaa. Kaikki on kiinni siitä, minkälaiset tutkimustulokset Kymijärven puhdistumisesta saadaan.
.

Puolalaiset keksivät 1950-luvulla

Tavallisimmat järvien puhdistusmenetelmät ovat hapetus ja kemikaalit. Ne tähtäävät fosforin pitämisessä maa-aineksessa eli sedimentissä. Kun fosfori pysyy sedimentissä, se ei pääse valoon aiheuttamaan leväongelmia.

Rehevöityneiden järvien kunnostaminen on Jukka Horppilan mukaan todella haasteellista.

– Monessa järvessä vedenlaatu paranee kunnostuksen jälkeen vain vähäksi aikaa. Sitten palataan taas vanhaan tilanteeseen. Alusvesien vaihtaminen on hidas prosessi, mutta sen toivotaan parantavan vedenlaatua pysyvästi.

Lahdessa on parhaillaan koolla liki 90 vesistötutkijaa ympäri maailman kolmipäiväisessä LahtiLakes 2018 -tapahtumassa.

Alusvesien vaihtaminen on menetelmänä heikosti tunnettu. Euroopassa se tiedetään hieman paremmin kuin Pohjois-Amerikassa, sanoo tutkija ja kanadalaisen Freshwater Research -yrityksen johtaja Gertrud Nürnberg.

– Puhdistusmenetelmä on kehitetty Puolassa 1950-luvulla. Se on siellä edelleen käytössä. Pidän Kymijärveä mielenkiintoisena tutkimuskohteena ja mahdollisesti hyvinkin käyttökelpoisena kokemuksena.

Lue lisää:

Saisiko voimalaitoksesta jättimäisen "vedenpuhdistamon"? Villi idea mahdollistaisi ravinteiden vähentämisen järvistä

Muistatko vielä satumaisen turkoosin Littoistenjärven? Tältä kemikaalein puhdistettu vesi näyttää nyt

Terässuikaleista muovattu, kirkkaaksi sinkitty veistos kiiltelee Taidekeskus Salmelan pihanurmella tihkusateessa. Järveltä puhaltaa hyytävä tuuli, mutta Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala riisuu päällystakin, jotta lottapuku näkyisi kuvissa. Vieressä poseeraavat veistoksen tehnyt taiteilija Tiina Torkkeli ja 94-vuotias, sodassa ilmavalvontalottana toiminut Maija-Liisa Heino.

– On etuoikeus ja kunnia-asia saada paljastaa patsas Mäntyharjussa, taidekeskuksen toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala on juuri lausunut juhlapuheessaan, ja on vääjäämättä tullut viitanneeksi siihen, ettei patsas ole kaikkialla haluttu.

Uunituoreesta Lotta-veistoksesta tuli oli jo ennen valmistumistaan kiistakapula, kun suojeluskuntia kunnioittavaa teosta suunniteltiin työläiskaupunkiin. Alun perin Lotta-patsaan piti tulla Forssaan, mutta toisin kävi.

– Ihan alkujaan tämän ei edes pitänyt olla Lotta-patsas. Olin tekemässä Taidekeskus Salmelaan veistosta, joka pohjautui isovanhempieni sodan aikaiseen kirjeenvaihtoon. Forssan Lions Club otti silloin yhteyttä Salmelaan ja etsi tekijää Lotta-patsaalle. Ajattelin, että tämä veistos voisi sopia siihenkin tarkoitukseen, Torkkeli kertoo.

Kun Forssan Lions Clubin patsas-suunnitelmat tulivat julkisuuteen, alkoivat sisällissodan aikaiset ristiriidat elää omaa elämäänsä päivän politiikassa. Forssalainen sosiaalidemokraattien aktiivi Minna Lintonen käynnisti Facebookissa keskustelun siitä, onko työläiskaupunkiin sopivaa laittaa suojeluskunnan patsas. Lintosen mielestä patsas olisi ollut “luunappi Forssan työväestölle”.

Torkkelin teoksen nimi on Sota ja rakkaus, mutta hän puhuu siitä itsekin Lotta-veistoksena. Hän kuitenkin kieltää ottaneensa työllä kantaa keskusteluun.

– Se on kuva, jossa jokainen voi nähdä oman kantansa. Se, mitä kukin näkee, on jälki, jonka sota on jättänyt. Se, että lotat yhdistettiin nyt sisällissotaan, on aika erikoista, sillä minusta ne ovat kaksi eri asiaa, Torkkeli sanoo.

Ei lotilla ole mitään rikoksia ihmisyyttä vastaan tilillänsä. Tämä ei ole mikään mielipide. historioitsija Teemu Keskisarja

Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä on pelkästään hienoa, että Suomessa on muistomerkkejä, uusia ja vanhoja. Ne kertovat tarinaa omasta ajastaan. Keskisarjasta on miltei mahdotonta käsittää, miten Lotta-veistoksesta on syntynyt kiistaa. Sisällissodan tapahtumilla ei ole mitään tekemistä lottien muistomerkin kanssa, Keskisarja sanoo.

– Ei lotilla ole mitään rikoksia ihmisyyttä vastaan tilillänsä. Tämä ei ole mikään mielipide. Luuleeko joku, että talvi- ja jatkosodan aikana sosiaalidemokraattiset piikatytöt tai tehtaantytöt jonkun vasemmistolaisen ideologian takia eivät halunneet osallistua maanpuolustukseen mitenkään? Keskisarja sanoo.

– Ilman lottia Suomen työläiset olisivat päässeet osaksi työläisten ihannevaltakuntaa. Minun on mahdotonta käsittää, että joku ajattelee, että lottia ja suojeluskuntia ei olisi tarvittu. Kaikki tieto on kuitenkin nyt käytettävissä, toisin kuin 50 vuotta sitten, Keskisarja sanoo.

Torkkelin veistoksen pienen lottatytön toinen puoli kasvoista on sileä, hurmoshenkisen nuoren tytön poski. Toinen puoli on rujo, sodan jälkien kaivertama. Käsissään lottatyttö kantaa hevosenkengistä koottua palloa, jolla Torkkeli on halunnut ilmentää niitä jälkiä, joita sota on jättänyt tuleviinkin sukupolviin.

Sotamuistomerkkien tehtävä on auttaa sodan tuomien traumojen käsittelyssa, sanoo sotamuistomerkkejä väitöskirjassaan tutkinut Riitta Kormano. Se, että Lotta-patsas yhä tänä päivänä aiheuttaa kiistelyä, kertoo Kormanon mielestä hoitamattomista haavoista.

– Sisällissodan muistokultissa on niin paljon hoitamatonta, asioita, joita ei ole puhuttu, Kormano sanoo.

Sota-ajan naiset saivat ensimmäisen patsaan todella myöhään, vain vähän ennen kuin sota-ajan hevoset. Ja sekin patsas oli tietenkin ori. Sotamuistomerkkejä tutkinut Riitta Kormano

Kormano arvelee, että yksi syy siihen, että Lotta-patsas herättää tunteita, johtuu siitä, että kyseessä on muistomerkki sota-ajan naisille. Naisten merkitystä sodassa on vähätelty ja sitä on myös tietoisesti pyritty peittämään, Kormano sanoo.

– Jopa Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa sankaruus on miesten rooli, ja naiskuva kiteytyy uhrihenkiseen sotilaan äitiin ja käytännön askareita hoitavaan lottaan. Se sota-ajan käsitys elää vieläkin. Ei miessotilaille omistetuista muistomerkeistä tule tällaista vääntöä, Kormano sanoo.

Vaikka Kormano sanoo, että sisällissodan muistokultin ja asioista vaikenemisen aika voisi olla jo ohi, hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko uuden Lotta-patsaan tekeminen hyvä vai huono asia.

– Naisten työtä pitäisi muistaa siinä kuin miestenkin. Sota-ajan naiset saivat ensimmäisen patsaan todella myöhään, vain vähän ennen kuin sota-ajan hevoset. Ja sekin patsas oli tietenkin ori, Kormano sanoo.

– Mutta onko järkevää toistaa ja kopioida samaa muistomerkkiä eri puolille taiteen nimissä, on toinen kysymys, Kormano sanoo.

Ulkoisesti Torkkelin massiivinen alumiinista muovattu veistos hevosineen ei muistuta lainkaan sitä edeltäneitä pronssisia Lotta-veistoksia. Ensimmäinen Lotta-veistos paljastettiin vuonna 1985 Lappeenrannassa. Siitä on tehty kaksi valosta, eli alkuperäisen veistoksen kopiota Turkuun ja Tuusulaan.

Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala sanoo puheessaan patsaan paljastusta seuranneelle väelle, että jokaisessa Suomen kaupungissa pitäisi olla lottapatsas. Se muistuttaisi naisten tekemästä työstä maanpuolustuksessa. Vieressä seisova 94-vuotias ilmavalvontalotta Maija-Liisa Heino pitää patsasta erikoisena, mutta hyvänä. Heinon mielestä on hyvä, että lottia muistetaan, sillä naisten roolia sodassa on vähätelty.

– Näin se on. Jo pikkulotasta lähtien olen joutunut tekemään kaikkea. Muistomerkkejä on liian vähän. Itselläni ei ole edes lottapukua, koska sodan jälkeen vaatteita piti tehdä kaikesta, mistä pystyi, Heino sanoo.

Heino ei muista sota-ajalta poliittisia jännitteitä.

– Ei meillä kotona puhuttu politiikasta. Olimme hyvin isänmaallisia. Ja köyhiä oltiin, mutta ylpeitä, Heino muistelee.

Myös Taidekeskus Salmelan kotipitäjä Mäntyharju on hurjien taisteluiden ja julmien tapahtumien tantere. Parin kilometrin päässä Torkkelin veistoksesta käytiin punaisten ja valkoisten välinen taistelu, jonka seurauksena kuoli satoja ihmisiä. Kun Taidekeskus Salmela kertoi talvella julkistavansa lottapatsaan Mäntyharjulla, poiki ilmoitus yhden kriittisen mielipidekirjoituksen. Kunnanjohtaja Jukka Ollikaisen mukaan patsaasta ei ole sen enempää keskusteltu.

Veistos on myynnissä nyt kenelle tahansa. Patsaasta on ollut kiinnostunut jo useampi kaupunki. Ainakin Rovaniemellä, Helsingissä, Riihimäellä ja Lahdessa on keskusteltu veistoksen hankkimisesta. Mäntyharjulla kylän keskellä olevassa liikenneympyrässä on jo vuosia seissyt taideteoksia, jotka vaihdetaan parin vuoden välein. Nyt olisi taas aika. Seisooko liikenneympyrän seuraava patsas jo oman pitäjän mailla?

– Neuvotteluja ei olla käyty. Mutta ei voi tietää, kunnanjohtaja Ollikainen sanoo hymynkare kasvoillaan.

Turun seudullinen joukkoliikenne Föli ei aio toistaiseksi ottaa käyttöön sukupuolineutraaleja bussikortteja.

Turun joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Kortteen mukaan seudullinen joukkoliikenne on selvittänyt sukupuolineutraalin bussikorttivaihtoehdon lisäämisen aikataulua ja kustannuksia maksujärjestelmätoimittaja Initiltä. Vielä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, millaisia kustannuksia muutos aiheuttaisi.

Kortteen tekemän tilannekatsauksen mukaan sukupuolineutraali bussikortti edellyttäisi muutoksia Fölin tarkastustoimintaan. Sukupuoli on Kortteen mukaan ensimmäinen tekijä, jolla kuljettaja voi havaita kortin selvän väärinkäytön.

Jos sukupuolineutraalit bussikortit otettaisiin käyttöön, olisi alennushinnalla matkustavan tarvittaessa varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Tähän mennessä alennuskorttienkaan tarkastustoiminnassa ei ole vaadittu henkilökorttia.

Sukupuolitiedot ovat Kortteen mukaan tärkeitä myös joukkoliikenteen kehittämisessä ja kohdennetun markkinoinnin suunnittelussa.

"Päätös tuntuu surulliselta"

Sukupuolivähemmistöjen asioita ajavan yhdistyksen turkulainen puheenjohtaja Panda Eriksson pettyi päätökseen.

– Se tuntuu hyvin surulliselta. Tämä on tärkeä asia, joka voitaisiin korjata, Eriksson sanoo.

Hänen mukaansa on muitakin tapoja, joilla bussikortteja voidaan käyttää väärin, jos niin halutaan tehdä.

Keskustelu sukupuolineutraalien matkakorttien tarpeesta nousi esille keväällä, kun Turun joukkoliikenteen tarkastaja oli kysynyt bussissa matkustaneelta lapselta hänen sukupuoltaan.

Vielä keväällä joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte arveli, että sukupuolineutraalit bussikortit oltaisiin voitu ottaa käyttöön kesän aikana.

Suomen sisävesistöjen ensimmäiset mikromuovitutkimustulokset vahvistavat aiemmat epäilykset: alle viiden millimetrin kokoista mikromuovia löytyy myös järvivedestä.

– Pitoisuudet pintavedessä olivat aika lailla samanlaisia kuin Itämeressä, vahvistaa Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmää johtava dosentti Arto Koistinen.

Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto.

Muovia haaviin troolilla

Sisävesistössä tutkimusta on tehty Kuopiossa Kallavedellä, joka on Suomen kymmenenneksi suurin järvi.

Näytteitä on kerätty pintavedestä mantarooliksi kutsutulla haavilla vuoden 2016 syksyllä ja vuoden 2017 keväällä . Haavin nimi tulee mantarauskusta, jota haavi ulkonaisesti muistuttaa. Mantahaavin silmäkoko on 333 mikrometriä, mikä Koistisen mukaan sopii isomman muoviroskan keräämiseen.

– Isoimmat muovihiukkaset löytyvät läheltä satamaa ja asutusta, eli paikoista, joihin kertyy ihmisten kulutuksen tuotteita.

Tutkijoiden mukaan satamaan laskee useita hulevesiputkia, jotka tuovat muoviroskaa kaupungin keskustasta.

Mitä tiheämpi suodatin, sitä enemmän muovia

Troolauksen lisäksi näytteitä on kerätty myös pumppaamalla pintavettä erikokoisten suodattimien läpi. Mitä tiheämpää suodatinta käytettiin, sitä enemmän mikromuovia jäi tutkijoiden haaviin.

– Lumenkaatopaikka on yksi keskeinen lähde, ja myös jätevedenputsarin läheltä löytyy suuria määriä pieniä partikkeleita.

Dosentti Arto Koistisen mukaan mikromuovia on jätevedessä niin paljon, että sitä pääsee merkittäviä määriä myös jätevedenpuhdistamon läpi.

"Mahdollista, että muovi päätyy lopulta ihmiseen"

Kallavedestä löytyneistä muovihiukkasista lähes kaksi kolmasosaa on synteettisiä kuituja, eli peräisin esimerkiksi vaatteista. Koistinen tunnustaa olevansa tilanteesta huolestunut.

– Mitä pienempiä partikkeleita päätyy veteen, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jotkut eliöt käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin se voi vaikuttaa ekosysteemiin.

Hänen mukaansa on mahdollista, että mikromuovi voisi päätyä lopulta myös ihmiseen.

– Siitäkin on ollut tutkimuksessa osviittaa, että näin voi käydä.

Kuopiossa aiotaan tutkia myös juomavesi

Kuopiossa, kuten useissa muissakin kaupungeissa, juomavesi on alun perin järvivettä, josta tehdään tekopohjavettä. Se puolestaan herättää kysymyksen siitä, voisiko mikromuovia kulkeutua talousveteen.

Itä-Suomen yliopiston tutkijan Samuel Hartikaisen mukaan asiaan suhtaudutaan vakavasti. Yliopiston tutkijat ja Kuopion Vesi ovat jo sopineet yhteistyöstä, jossa tutkitaan talousveden mahdollisesti sisältämiä muovihiukkasia. Tavoitteena on kehittää myös menetelmä näytteiden talteenottoa varten.

– Tulemme samalla tutkineeksi tekopohjavedestä valmistettua talousvettä ja sitä, voiko vedenpuhdistusprosessi itsessään tuottaa muovihiukkasia talousveteen, Hartikainen sanoo.

Lue lisää mikromuoveista:

Ratinan satamassa pyörii akanvirta, joka paljastaa tamperelaisten synnit – Suomen järvistä on löydetty mikromuoveja jo yhtä paljon kuin Itämerestä

Vaatekaapistasi voi löytyä yllättävä ympäristön saastuttaja – tekniset kerrastot ja fleece pahimpia mikromuovin lähteitä

Muoviroskan määrä järvessä yllätti tutkijat – nyt he haluavat tietää, kulkeutuuko mikromuovi myös ravintoketjuun