Helsinkiläinen Aimo Ahola hakee perustoimeentulotukea Kansaneläkelaitokselta.
Taloudellinen tuki on tarkoitettu välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten ruokaan.
– Yt-neuvotteluja seurasi työttömyys. Ihmisen talous romahtaa, kun työttömyys kohtaa. Tämä on varmasti Suomessa monella normijuttu, Aimo Ahola kertoo.
Perustoimeentulotuen piiriin kuuluu tänä vuonna 495 000 suomalaista. Heitä on arviolta kymmeniä tuhansia enemmän kuin viime vuonna.
– Taloudellinen tilanne on Suomessa sellainen kuin on. Paljon on työttömyyttä, pieniosaisia eläkeläisiä ja opiskelijoita. Ainahan se on näin ollut, mutta nyt tilanne on kärjistynyt. Se on tietysti ikävä asia, Ahola toteaa.
Moni tukeen oikeutettu ei sitä kuitenkaan hae.
– Se on osittain laiskuutta ja osin ylpeys estää.
Aimo Ahola kertoo esimerkkinä omasta 77-vuotiaasta äidistään.
– Hän on hoitanut isääni 24 tuntia vuorokaudessa jo kaksi vuotta. Äiti saisi pienen eläkkeensä takia tukea varmasti, mutta ei ole jaksanut lähteä sitä hakemaan satasen tai sadanviidenkympin takia. Ikänsä on maksanut veroja ja tilanne on tietysti tiukka.
Kela lupaa: Päätökset ajallaan ruuhkasta huolimatta
Perustoimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen siirtyivät vuoden vaihtuessa kuntien sosiaalitoimistoilta Kansaneläkelaitoksille. Muutoksessa kunnille jäi edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen.
Hakija kiittelee muutosta.
– Tukea on helppo hakea nyt kun hakemuksen voi täyttää verkossa. Pystyt täyttämään ja lähettämään sen milloin vaan, vaikka yöllä. Ei tarvitse lähteä asioimaan mihinkään toimistoon. Päätöksetkin näet helposti verkosta. Se on minun mielestäni hyvin joustavaa, Aimo Ahola sanoo.
Kansaneläkelaitoksen hankepäällikkö Heli Kauhanen lupaa, että hakijat saavat päätöksen lain määräämässä ajassa eli seitsemässä arkipäivässä. Näin siitäkin huolimatta, että Kelan verkkopalvelu on ajoittain ruuhkautunut ja palvelupisteissa asioimiseen on hurahtanut aikaa paikoin yli kaksi tuntia.
– Ehkä tärkein etu on se, että nyt asiakkaat saavat yhtäläisesti päätöksiä samoilla perusteilla koko maassa. Meillä on yhdet ohjeet ja yhdet toimintatavat. Kuntakohtaisia eroja ei enää ole, hän toteaa.
Viisitoista prosenttia hakijoista saa hylkäävän päätöksen. Useimmiten syynä ovat liian suuret tulot.
Erityisasiantuntija Ellen Vogt Kuntaliitosta muistuttaa, että kysymyksessä on historian suurin sosiaalitoimen uudistus Suomessa.
– Tehtävänjaossa on vielä ongelmia eli siinä, mikä asia kuuluu kummalle toimijalle missäkin tilanteessa, Kelalle vai kunnalle. Se ei olekaan aina helppo ratkaista, kun kyse on inhimillisistä asioista ja yksilöiden elämästä.