Tulevan katsastuslainsäädännön kansalaisten kannalta kiinnostavin muutos tulee olemaan henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastusvälin harventuminen.
Esimerkiksi henkilöautot ja omassa käytössä olevat pakettiautot katsastettaisiin ensimmäisen kerran vasta viimeistään neljän vuoden kuluttua käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Vasta kymmenvuotiaat ja vanhemmat autot on vietävä määräaikaiskatsastukseen vuosittain.
Tällä hetkellä suomalaisautoilija ajaa katsastukseen ensimmäistä kertaa kolmantena vuonna ja sitten viidentenä vuonna. Yli viisivuotiaat käyvät konttorilla vuosittain. EU:n ja myös Suomen hallituksen mielestä se on turhan usein.
Suomelta vaadittava katsastuslainsäädännön uudistus liittyy EU:n liikennekelpoisuuspakettiin. Suomen on 20. toukokuuta mennessä saatava lainsäädäntö EU:n vaatimaan kuntoon, sillä muuten uhkana ovat sanktiot.
Huoli liiketoiminnasta suurempi kuin autojen kunnosta
Hallituksen esitys ajoneuvolain ja ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ovat olleet laajalla lausuntokierroksella.
Liikenne- ja viestintäministeriö oli pyytänyt lausuntoa vajaalta 50 toimijalta. Takaraja oli perjantaina, mutta muutama taho on pyytänyt ja saanut LVM:ltä pari päivää lisäaikaa. Sellaisiakin lausunnon antajia on, joilta ei lausuntoa edes pyydetty.
Lausuntojen yleissävy on, että katsastusalan toimijoilla on suuri huoli katsastusmäärien vähentymisestä johtuvasta liiketoiminnan hiipumisesta ja alan työpaikoista.
Uudempien autojen katsastusvälin harventuminen taas nähdään yllättävän harvassa lausunnossa suurena ongelmana.
Norminpurkua, jolla on kansan tuki
LVM:ssä ollaan hiukan yllättyneitä, että vain harvassa lausunnossa pelko ajoneuvojen teknisen kunnon heikkenemisestä nousi sen suuremmin esiin.
Esimerkiksi Poliisihallituskin tyytyy arvioimaan asiaa lausunnossaan vain lyhyesti mainitsemalla, ”että katsastusvälin harventamisella on jonkin verran liikenneturvallisuutta heikentävää vaikutusta”.
Lainsäädäntövalmistelussa tiukasti mukana olevassa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa uskotaan, että autojen huoltokäynnit nousevat entistä ratkaisevampaan rooliin. Trafissa ollaan varmoja, että turvallisuusorientoituneen autoilijan on helpompi hyväksyä autonsa säännöllinen huoltaminen kuin ajaa jatkuvasti katsastukseen.
Se, että kansa ei tunnetusti halua ajaa konttorille, näkyy myös lausunnoissa. Esimerkiksi autoilijoiden etujärjestö Autoliitto uskoo, että ”uudistus on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen”.
Myös Liikenneturva on sitä mieltä, että ”ei ole mielekästä katsastaa uudehkoja, vähänajettuja ajoneuvoja, joiden hylkäysprosentit jäävät hyvin alhaisiksi”. Samalla Liikenneturva kuitenkin muistuttaa lausunnossaan, että ”ajoneuvon ajokilometrimäärä voitaisiin huomioida myös katsastustiheyteen vaikuttavana tekijänä”.
Pikkuviilauksia ilman suuria muutoksia
Katsastuslainsäädännön uudistuksessa on toki muitakin asioita kuin vain määräaikaiskatsastuksen harventaminen. Esimerkiksi ajoneuvolaista muutettaisiin ajoneuvon hyväksymiseen ja hylkäämiseen, vikojen ja puutteellisuuksien arvosteluun sekä katsastustodistukseen liittyviä kohtia.
LVM:ssä nyt saadut lausunnot käydään huolellisesti läpi heti ensi viikolla ja niistä tehdään yhteenveto.
Ministeriön arvion mukaan suuria muutostarpeita ei ole, mutta ”pikkuviilauksia” todennäköisesti vielä tulee. Ehdotuksia viilauksiksi tulikin monilta.
Liikenneturvan tavoin myös Suomen Autoteknillinen liitto ehdottaa ajomäärän huomioimista. Liitto muistuttaa, että on paljon ajoneuvoja, ”joilla ajetaan jopa 50 000 km vuodessa”. Silloin ensimmäiseen katsastukseen mennessä mittarissa olisi jo 200 000 kilometriä.
Juttua varten on pyydetty tietoja LVM:n ylitarkastaja Joel Karjalaiselta sekä Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpäältä.