Metsähallituksen uuden yhtiön toimipaikaksi on tulossa Rovaniemi. Asiaa esittää eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta osana uutta metsähallituslakia. Näin kirjoittavat keskustalaiset kansanedustajat Mikko Kärnä ja Markus Lohi metsähallituslakia koskevassa blogikirjoituksessaan.
Kirjoittajat toivovat, että mikäli kaavailtu yhtiöittäminen toteutuu ja yhtiön toimipaikka tulisi Rovaniemelle, myös Metsähallituksen henkilöstöä sijoittuisi enemmän Lappiin.
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä metsähallituslaista torstaina ja valiokunta esittää eduskunnalle lain hyväksymistä muutettuna. Mietintö sisältää neljä vastalausetta, SDP:n ja vasemmistoliiton yhteisen sekä vihreiden, RKP:n ja KD:n yksittäiset. Vastalauseet ovat asiakirjassa mietintötekstin jälkeen.
– Emme ole lappilaisina kansanedustajina kaikilta osiltaan tyytyväisiä lopputulokseen, mutta uskomme, että tämän lain kanssa kyetään Lapissakin elämään. Erityisesti hallitusohjelmaan kirjattu johtamisjärjestelmän selkiyttäminen jäi puolitiehen, Kärnä ja Lohi kirjoittavat.
Kansanedustajien mukaan oleellisinta lakiesityksessä on, että valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy valtion omistuksessa, kuten tähänkin saakka, eikä sitä yhtiöitä. Kaksikon mukaan mitään muutoksia alueiden käyttöön ei ole tulossa. Metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi.
– Tätä yhtiötä ei voida myydä eikä yhtiölle siirretä hehtaariakaan valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan se hoitaa puukauppaa yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla. Eduskunta asettaa Metsähallituksen tulostavoitteen, kuten tähänkin saakka.
Ulkomaisia tunkeutujia vastaan
Kärnän ja Lohen mukaan uudella lailla on tarkoitus varmistaa, että uuden EU-hankintalainsäädännön voimaan astuessa ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin. Kaksikko toteaa, että laki estää Metsätalous Oy:n myymisen tai sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen siirtämisen kolmannelle osapuolelle ilman eduskunnan suostumusta.
– Jokamiehenoikeuksiin tai pohjoisen kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen ei tule mitään muutoksia. Laissa on huolehdittu, että kuntien Metsähallituksen toiminnasta saamat yhteisöverotuotot säilyvät. Asiantuntijoilta saamamme tiedon mukaan vireillä on asetusmuutos, jolla Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien saamat tuotot tulevat lisääntymään. Työpaikat myös säilyvät siellä, missä ne ovat tähänkin saakka olleet.
Lohen ja Kärnän mukaan lakiin jäi kuitenkin lappilaisittain kaksi ongelmaa.
– Ensinnäkin johtamisjärjestelmää ei selkiytetty riittävästi. Olemme edelleenkin tilanteessa, jossa meille merkittävistä elinkeinohankkeista voidaan antaa Metsähallituksen taholta kaksi täysin eri sisältöistä lausuntoa. Toiseksi esitimme myös lakiin lisäystä, jossa Metsätalous Oy:n henkilöstölle olisi annettu oikeus ja velvollisuus pyrkiä sovittamaan yhteen eri maankäyttömuotoja. Uskomme, että tulevaisuudessakin Lapissa kyetään sovittamaan yhteen maankäyttöä metsätalouden, kaivostoiminnan, matkailun, porotalouden ja muiden elinkeinojen kesken.
Keskustalaiset toteavat, että Ylä-Lapin jokaiseen saamelaisalueen kuntaan muodostetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa erilaisia näkemyksiä pyritään sovittamaan yhteen.