Maa- ja metsätalousvaliokunta julkisti torstaina mietintönsä uudesta metsähallituslaista. Mietintö on käytännössä lopullinen versio uudesta metsähallituslaista.
Mietintö myöhästyi viikolla eikä se ollut yksimielinen. SDP:n, Vasemmistoliiton, RKP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valiokuntaedustajat jättivät vastalauseet mietintöön.
Saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa ei palautettu
Maa- ja metsätalousvaliokunta ei palauttanut saamelaispykäliä lopulliseen lakiesitykseen lukuisista vetoomuksista huolimatta.
Muun muassa saamelaisalueen paliskunnat ja Saamelaiskäräjät vetosivat asiasta vielä tällä viikolla.
Saamelaispykälillä tarkoitetaan saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa ja säännöksiä saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevasta suunnittelusta.
Ne sisältyivät edellisen hallituksen metsähallitusesitykseen. Vastaavat saamelaiskulttuurin heikennyskiellot ovat jo kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaissa.
Mietinnössä kokonainen kappale saamelaisten oikeuksista
Mietinnössä on kuitenkin kokonainen kappale saamelaisten oikeuksista. Kappaleessa maa- ja metsätalousvaliokunta taustoittaa saamelaisten oikeuksia koskevia linjauksiaan.
Tällaisia ovat muun muassa saamelaisalueen kuntiin perustettavat neuvottelukunnat sekä metsähallituslain ja alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen yhteys.
Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtaa kansanedustaja Jari Leppä (kesk, kuvassa).
Valiokunta: Saamelaisten aseman voidaan katsoa hivenen vahvistuvan
Lakiesityksessä ehdotetaan, että saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaisuudessaan kuuluviin kuntiin asetetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat. Niiden tehtävänä on käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
Neuvottelukunnissa tulee olla edustus saamelaiskäräjiltä, kolttien kyläkokouksesta ja kunnista.
– Valiokunta pitää esitettyä neuvottelukuntia koskevaa uudistusta tarpeellisena ja saamelaisten asemaa osaltaan turvaavana uudistuksena. Uudistuksessa saamelaisten asema pysyy ennallaan lakiehdotuksen 6 §:n säännöksillä ja aseman voidaan katsoa hivenen vahvistuvan lakiehdotuksen 39 §:n mukaisilla saamelaisten kotiseutualueelle perustettavilla neuvottelukunnilla, mietinnössä sanotaan.
Valiokunta muistuttaa myös, että Metsähallituksen on toiminnassaan saamelaisalueella välttämätöntä kuulla muitakin kuin saamelaisia.
Valiokunta: Ei ole kysymys ILO 169 -sopimuksesta
Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee mietinnössään tarkasti perustuslakivaliokunnan lausuntoa metsähallituslaista.
Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että perustuslain saamelaissäännökset, niitä koskeva valiokunnan käytäntö ja kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten kannanotot puoltavat saamelaispykälien palauttamista uuteen metsähallituslakiin.
– Valiokunnan mielestä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon palauttamiseksi olisi syytä, paljonkin. Perustuslakivaliokunta katsoi, että jotta ei muodostu mitään estettä ILO 169 -sopimuksen hyväksymiselle, niin tässä vaiheessa on kyllä syitä, minkä vuoksi olisi hyvä harkita sitä vielä täällä eduskunnassa, että otetaan nämä nämä saamelaispykälät sieltä keskeneräisestä, vanhasta metsähallituslaista mukaan tähän, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie sanoi lausunnon julkistamisen aikoihin.
Maa- ja metsätalousvaliokunta huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on kuitenkin esittänyt, että annettava metsähallituslaki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, vaikka saamelaissäännökset eivät olekaan mukana.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan metsähallituslaissa ei myöskään ole kysymys ILO 169 -sopimuksesta.
– Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävässä Metsähallituslainsäädännön uudistamisessa ei ole kysymys ILO 169 -sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, vaan lähinnä Metsähallituksen liiketoiminnan yhtiöittämisestä ja liikelaitossäännösten uudistuksesta, mietinnössä sanotaan.
Valiokunta esittää, että Metsähallituksen uuden puukauppaa ja -korjuuta tekevän yhtiön toimipaikaksi tulisi Rovaniemi.
– Rovaniemi on luonteva paikka yhtiön kotipaikaksi, koska Metsähallituksen merkitys on suurin Lapissa, valiokunnan jäsen Arto Satonen (kok) sanoo Lapin Kansalle.
Valiokunta: Saamelaiskysymykset tulee ratkaista myöhemmin
Maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan saamelaiskysymykset tulee ratkaista myöhemmin.
– Valiokunta katsoo, että laajemmat saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvaan suunnitteluun ja saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoon liittyvät kysymykset tulee ratkaista ILO 169 -sopimuksen mahdollisen ratifioinnin yhteydessä, mietinnössä sanotaan.
Ratifiointi on vireillä eduskunnassa. Oikeusministeriössä on käynnissä erillinen hanke, jossa selvitetään ILO-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä Suomessa.
Tällä viikolla tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun saamelaiskäräjälain uudistus kaatui eduskunnassa, Saamelaiskäräjien silloinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi erosi tehtävästään ja ILO 169 -sopimuksen ratifiointi laitettiin jäihin.
Eduskunta hyväksyy tai hylkää metsähallituslain ensi viikolla
Eduskunta äänestää metsähallituslaista ensi viikolla.
Esitys on suuressa salissa ensimmäistä kertaa tiistaina.
Saamelaiskäräjät pyrkii vielä viime metreillä vaikuttamaan metsähallituslain uudistukseen. Tänään torstaina saamelaiskäräjien edustajat ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja hallituksen jäsen Pentti Pieski pyrkivät tapaamaan kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.
Uuden metsähallituslain on määrä olla valmis huhtikuun 17. päivä. Lakia on valmisteltu yhdeksän vuotta.
Mietinnön voi lukea eduskunnan verkkosivuilta.