Ylen presidentinvaalitenttien sarja päättyi torstaina, kun SDP:n ehdokas Tuula Haatainen saapui yleisön eteen Pasilaan. Haataisen puhetta ja esiintymistä kommentoivat Ylen A-studion toimittaja Riku Roslund, tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

3X3 arviota Haataisen suorituksesta

Antti Mustakallio:

1) Puhe alkoi vahvasti! "Minä puhun!" - ja tauko. Juuri tällaiset aloitukset yllättävät ja nostavat kuulijoiden mielenkiintoa. Tätä seurasikin mielenkiintoinen historiaviittaus Miina Sillanpään toimintaan eduskunnassa. Tämän jälkeen puheessa tuli kuitenkin erikoinen tyhjäkäyntiosuus, jossa Haatainen kiitteli ihmisiä ja pyöritteli ajatuksia niin, että mihinkään ei edetty. Loppu puhe oli Haataiselle tärkeiden politiikkateemojen esittelyä varsin löyhällä rakenteella. Konkretiaa oli vähän, reaalielämän esimerkit pitkälti puuttuivat. Puheenkirjoittajan panos tähän puheeseen olisi auttanut tavattomasti! Muistiinpanojen käyttäminen puheessa ei ole mikään häpeä, mutta niiden myötä puheeseen tuli kuitenkin kirjoitetun tekstin tuntua. Luettavaksi ja kuunneltavaksi tarkoitettu kieli ovat kuitenkin erilaisia.

2) Haataiselta tentattiin kovasti erilaisista turvallisuusskenaarioista. Hän väisti toistuvasti ottamasta näihin kantaa kertomalla, ettei pidä "uhkakuvien maalailusta". Tästä tulee mieleen Merja Kyllösen esiintyminen, joka vastasi säännöllisesti samanlaisiin kysymyksiin puhumalla omasta "rauhanskenaariostaan". Voi olla, että Haatainen pitää sotilaallisia uhkia hyvin vähäisinä, mutta kansalaisten mielissä tällaiset asiat kuitenkin elävät (ja myös turvallisuusviranomaisten pohdinnoissa). Ehkä olisi siksikin hyvä, että tasavallan presidentillä olisi niihin edes jotain sanottavaa.

3) Haatainen puhui feministisestä ulkopolitiikasta ja pääsi selittämään tätä käsitettä. Kyse on pyrkimyksestä kaikkien sortavien rakenteiden poistamiseen ja naisten sekä tyttöjen aseman huomioimiseen kaikessa ulkopoliittisessa päätöksenteossa. Vaikka kävisi niin, että Haatainen ei tällä kertaa tule valituksi tasavallan presidentin virkaan, hän tekee todennäköisesti tällaista tapaa tehdä ulkopolitiikkaa nyt Suomessa tunnetummaksi ja se saa jalansijaa kansallisessa keskustelussa. Voi olla, että strategisesti voisi olla järkevää pyrkiä tuomaan niitä teemoja politiikan tekoon, jotka liittyvät feministiseen ulkopolitiikkaan ilman puhetta feminismistä, joka voi karkottaa monia. Toisaalta Ruotsin malli osoittaa, että feministinen ulkopolitiikka voidaan omaksua laajalti.

Johanna Vuorelma

1. Haatainen aloitti puheensa vahvasti: "Minä puhun!" Hieno kiinnittäminen Miina Sillanpäähän vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sen jälkeen kuulija hämmästyi: mihin vahva puhe hävisi? Puheessa esitettiin ympäripyöreää ja abstraktia arvoliturgiaa, joka jäi etäiseksi. Puheesta ei jäänyt oikein muuta käteen kuin hieno ja vaikuttava aloitus.

2. Haatainen suoriutui tentistä vakuuttavasti. Puheesta puuttunut konkretia ja poliittisen kannanotot tulivat selkeästi esille varsinkin siinä kohtaa, kun hän tuomitsi Suomen aseviennit Saudi-Arabiaan epäeettisenä ja moraalittomana linjana. Tässä Haatainen erottautui monista muista ehdokkaista. Myös suursotaharjoitukseen liittyvä kritiikki oli hyvin perusteltua. Haataisen asiaosaaminen tuli tentissä paljon paremmin esille kuin puheessa.

3. Haataisen pitäisi tarjota jotain muuta kuin niin ikään vasemmalle asemoituvat Kyllönen ja Haavisto. Tämän illan perusteella ei täysin kirkastunut, mitä se voisi olla feministisen ulkopolitiikan lisäksi. SDP on perinteinen presidenttipuolue, mutta näissä vaaleissa siltä puuttuu samanlainen agendavalta kuin mitä sillä on ollut Suomen poliittisessa historiassa. Haatainen sanoi haluavansa käydä nämä vaalit niin, että niiden tulos on irrallaan puolueesta tai puheenjohtaja Antti Rinteestä. Tällainen puhe on omiaan lisäämään mielikuvaa, että puolueella ei ole kovin vahvat odotukset Haataisen kannatuksesta.

Riku Roslund

1) Haataisen puheessa oli mukaansatempaava alku (Miina Sillanpää), mutta sitten lässähti. Hän luki lähes koko ajan paperista, ja puhe tuntui luettelomaiselta. Kokonaisuus jäi abstraktiksi. Mainittiin teemoja, mutta konkreettiset ratkaisut ongelmiin ja analyysi puuttuivat. Puheenkirjoittaja olisi voinut vielä jumpata tekstiä.

2) Haatainen, kuten sitä ennen Merja Kyllönen, ei pitänyt "uhkakuvien maalailusta". Ja nimenomaan sotilaallisista uhkakuvista puhumisesta. Muista uhkakuvista, kuten ilmastonmuutoksesta, eriarvoistumisesta ja terrorismista hän kyllä puhui. Sotilaallisista uhista pitää puhua siinä missä muistakin vaaroista. Usein nämä ovat yhteydessä toisiinsa. Haatainen näyttää luottavan naapuriyhteistyöhön, koska hän ei halua viedä Suomea Natoon eikä myöskään kannata "Euroopan armeijaa".

3) Haatainen oli linjalleen uskollinen. Hän puhui paljon sosiaalipoliittisista teemoista, jotka ovat myös SDP:n agendan ytimessä. Erityisesti Haatainen nosti jälleen esille naisten ja tyttöjen oikeudet, joihin hän viittasi myös puheensa alussa. Haataisen tausta selittää paljon hänen halustaan parantaa maailmaa. Hän on työskennellyt sairaanhoitajana ja ollut paljon politiikassa tekemisissä sosiaali- ja terveysasioiden kanssa.

Työttömien kyttäämistä ja selvityspyynnöillä pommittamista, karensseja ja täysin väärän alan työtarjousten lähettämistä.

Nämä asiat nousevat esiin TE-toimistoja käsittelevissä jutuissa. Usein ääneen pääsee kohteluunsa tyytymätön työtön. Siksi onkin yllättävää tavata Imatran työvoimatoimistolla palveluihin tyytyväinen asiakas.

– Täällä ollaan tosi avuliaita, kerrotaan kaikki juurta jaksaen ja otetaan asiakas huomioon. Pääsääntöisesti hyvää palvelua, 24-vuotias Heidi Kouvo sanoo.

Marraskuussa työttömäksi jäänyt Kouvo aikoo pyrkiä kauppaoppilaitokseen. Toiveena on työllistyä kaupan kassaksi. Kouvo aikoo hakea työkokeiluun tai työpajatoimintaan, jos töitä ei löydy ennen opiskelupaikan saamista.

Tammikuun alku oli vilkasta aikaa Imatran ja Helsingin Kampin TE-toimistoissa, joiden arkeen Yle tutustui. Määräaikaiset työsuhteet loppuivat ja kouluista valmistuttiin vuodenvaihteessa, ja uusia ihmisiä ilmoittautui työnhakijoiksi.

Työttömiä on kiinnostanut erityisesti vuoden alussa voimaan astunut aktiivimalli. Virkailijat joutuvat kohtaamaan asiakkaiden turhautumisen: miten täytän aktiivimallin ehdot, mitä tämä tarkoittaa minun toimeentulolleni?

Toistuvatko Kelan ruuhkat taas?

Velvoittaviksi muuttuneet keikka- ja pätkätyöt voivat vaikeuttaa työttömän toimeentuloa pitkäksi aikaa.

Ennen kuin työtön voi hakea Kelalta tai työttömyyskassalta soviteltua päivärahaa, hänen pitää ensin saada palkka tilille ja todistus työajasta. Tämä kaikki voi kestää viikkoja, pahimmillaan jopa kuukausia. Sillä aikaa pitäisi maksaa vuokra ja ostaa ruokaa. Jos säästöjä ei ole, on haettava toimeentulotukea. Monella työttömällä voi olla edessä tuskaisia hetkiä – tuoreessa muistissa on kaaos vuosi sitten, kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle.

Uudellamaalla työnhakuvalmennuskurssit ovat menneet alkuvuodesta kuin kuumille kiville, kun ihmiset yrittävät täyttää aktiivimallin ehdot työllisyyskoulutuksesta. Kurssit alkavat olla tällä hetkellä täynnä, mutta lisäkursseja on suunnitteilla, kertoo Helsingin Kampin TE-toimiston asiantuntija Helena Termälä-Himanen.

– Asiakkaat ovat harmistuneet, kun on selvinnyt, ettei työvoimakoulutukseen tai työkokeiluun pääse vain täyttääkseen aktiivisuuden ehdot. Koulutuksen tai kokeilun täytyy olla aina hakijan kannalta työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista, Termälä-Himanen huomauttaa.

Hallitus antoi viime syksyn lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoituksen aktiivimallin toteuttamiseen eli palkkatukeen, työvoimakoulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Aika näyttää, riittääkö summa kattamaan työvoimapalveluiden kasvavan tarpeen.

– Ihmiset aktivoituvat hakemaan työvoimapalveluita entistä enemmän, mutta niihin ei ole lisätty resursseja. Ne samat palvelut on, eivätkä ne tule riittämään kaikille, arvioi Imatran TE-toimistossa työskentelevä asiantuntija Jaana Rautiainen.

Toiset kymmenen miljoonaa euroa on tarkoitettu viime vuonna aloitettujen määräaikaishaastatteluiden hoitamiseen. Rahalla saadaan noin 220 työntekijää TE-toimistoihin. Käytännössä niillä jatketaan viime vuonna palkattujen virkailijoiden määräaikaisuuksia.

Miten täytät ehdot, jos ei ole työpaikkoja?

Aktiivimallia on arvosteltu siitä, ettei se ota huomioon ollenkaan alueellisia eroja eri maakuntien ja kaupunkien välillä.

Esimerkiksi Uudellamaalla on tarjolla enemmän avoimia työpaikkoja kuin entisellä rakennemuutosalueella Kaakkois-Suomessa. Uudenmaan ely-keskuksen alueella oli marraskuussa noin 76 000 työtöntä ja lähes 13 000 avointa työpaikkaa. Kaakossa taas runsas 18 000 työtöntä ja alle 1 300 työpaikkaa.

Uudellamaalla on myös merkittävästi helpompi löytää keikkahommia, jollei pysyvämpää työtä löydy.

– Pikkuisen ihmettelen, mistä niitä työpaikkoja aktiivimallin kautta syntyy lisää sellaisille paikkakunnille, joissa ei ole ollut kovasti niitä tähänkään asti, Jaana Rautiainen sanoo.

Eri puolilla Suomea on myös aivan erilaisia työttömiä. Osassa maakunnista on paljon pitkäaikaistyöttömiä tai muuten koulutusta ja tukitoimia tarvitsevia ihmisiä.

– Pitkäaikaistyöttömien osuus on meillä aika suuri, yli 15 prosenttia. Työtilaisuuksia on täällä heikommin kuin kasvukeskuksissa. Se näkyy työttömyyden pitkittymisenä, Rautiainen kertoo.

Hän toteaa, että Kaakkois-Suomessa eletään muutaman tehtaan varjossa. Kun tehtaat vähentävät työntekijöitä suhdanteiden mukaan, työttömäksi jää sinikaulusväkeä, kuten paperimiehiä. Avoimia työpaikkoja taas on korkeasti koulutetuille, kuten lääkäreille ja hammaslääkäreille.

Myös eläkkeelle jäävät haastateltava

Imatralainen Marjo Valle pitää haaskauksena sitä, että aktiivimalli ja kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut koskevat myös kohta eläkkeelle siirtyviä.

63-vuotias entinen Postin työntekijä on ollut vuodesta 2012 lähtien niin sanotussa eläkeputkessa.

– Kun ihminen on menossa hitaalla junalla eläkkeelle, miksi hänen täytyy ottaa näitä koulutus- tai työpaikkoja ja viedä ne nuoremmilta työnhakijoilta? Eihän siinä ole mitään mieltä, Valle toteaa.

Valle olisi voinut siirtyä eläkkeelle jo vuoden alussa, mutta lain mukaan hän voi olla työtön 65-vuotiaaksi, jos eläke on pienempi kuin työttömyysetuus. Hän kertoo saaneensa puhelinsoiton TE-toimistosta viimeksi kolmisen vuotta sitten. Virkailija oli rauhoitellut Vallea tuolloin, ettei hänen tarvitse pelätä töiden saamista, koska nuorempiakin on jonossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 67 prosentilla työttömistä oli joulukuun alussa ajantasainen työllistymissuunnitelma. Uudellamaalla työttömistä on haastateltu kolme neljäsosaa, Kaakkois-Suomessa alle kuusikymmentä prosenttia.

Alueelliset erot kolmen kuukauden välein tehtävissä haastatteluissa ovat suuria. Etelä-Pohjamaalla on haastateltu jo 82 prosenttia, Pohjois-Karjalassa vasta 56 prosenttia. Syy voi olla työttömien määrässä. Etelä-Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli marraskuussa 7,8 prosenttia, Pohjois-Karjalassa maan suurin eli 14,5 prosenttia.

Valtaosa määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimessa, koska resurssit eivät riitä työnhakijoiden tapaamiseen. Suurin osa työttömyysasioista on hoidettu jo vuosia verkkopalvelussa tai puhelimessa.

Vajaakuntoiset eläkkeelle kortistosta

Helsinkiläinen Erja Lehtinen sanoo aktiivimallin stressanneen sen verran, että hän on nyt sairauslomalla.

– Se kuulostaa vain nöyryyttämiseltä suoraan sanottuna. Ahdistavalta ja nöyryyttämiseltä, hän toteaa.

57-vuotias Lehtinen joutui jättämään terveyssyistä ravintolapäällikön työt 30 vuoden uran jälkeen ja opiskeli työvoimakoulutuksessa kirjanpitäjäksi. Hän ei ole valmistunut, koska ei ole löytänyt alan harjoittelupaikkaa.

– Yritykset eivät halua puolikuntoista harjoittelijaa. Hidastaa tietysti heidän työtään, kun työn ohjaaminen vie paljon aikaa, Lehtinen sanoo.

Lehtinen suunnittelee nyt siirtyvänsä odottamaan eläkettä aiemmin otetun eläkevakuutuksen turvin.

Tämä olisi yksi asia, jonka Jaana Rautiainen muuttaisi nykysysteemissä. Hän helpottaisi työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä niille, jotka eivät enää pysty töihin vamman tai sairauden takia.

– Vuosikausia päättäjillä on ollut sellainen meininki, että jos he eivät saa mistään muusta toimeentuloa, heidät laitetaan TE-toimistoon hakemaan työttömyysturvaa, Rautiainen kuvailee.

Samalla toteutuisi hallituksen toive: työttömyys vähenisi.

"Asiakkailla tunne, että me vain tylytetään täällä"

Hallitus on tehnyt työttömyysturvaan rivakassa tahdissa muutoksia, jotka näkyvät TE-toimistojen arjessa. Virkailijat ottavat etulinjassa vastaan työttömien kiukun muutoksista. Horisontissa siintää jo "aktiivimalli kakkoseksi" kutsuttu omatoimisen työnhaun malli.

Helena Termälä-Himanen kertoo työmäärän lisääntyneen. Jonkun on sovittava haastattelut, annettava lausunnot ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvityksiä työttömiltä, jotta he saavat päivärahansa ajallaan. Jaana Rautiainen kuvailee työn olevan kiireistä, välillä jopa sekavaa ohjeiden muuttuessa nopeassa tahdissa.

Pitkään työvoimahallinnossa työskennelleet virkailijat haluaisivat enemmän henkilökohtaisia kontakteja asiakkaisiin. He haluaisivat myös tarjota räätälöityjä palveluita, joissa työttömän tilanne otettaisiin paremmin huomioon.

Myös monet työttömät toivovat virkailijan tapaamista kasvokkain.

– Tällä hetkellä on täysin mahdotonta kohdata jokaista ihmistä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä sillä tavalla, kuin me oikeasti haluaisimme. Asiakkaille tulee varmasti tunne, että me vain tylytetään täällä. Mikä ei kyllä ole tarkoitus, Rautiainen toteaa.

Termälä-Himasen ja Rautiaisen toive kuulostaa kovasti Tanskan aktiivimallilta. Suomen aktiivimallin on sanottu olevan tuontitavaraa naapurimaasta, vaikka mallit ovat kuin yö ja päivä.

Tanskassa estetään minimipäivärahalle tippuminen

Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n puheenjohtaja Eija Tuutti on vieraillut Tanskassa tutustumassa paikalliseen työvoimahallintoon.

Tanskan aktiivimallin perusidea on pitää kaikki työttömät jollain tavalla kiinni työelämässä tai sen kaltaisen toiminnan piirissä.

Työttömyysturvan lähtötaso on Tanskassa alussa korkeampi kuin Suomessa, ja sitä leikataan työttömyyden keston mukaan. Alussa on kovempi porrastus kuin lopussa, koska työttömyyden alussa on vielä hyvissä asemissa löytämään uuden työpaikan.

– Kenenkään ei haluta putoavan työttömyysturvan viimeiseen leikkuriin asti eli minimipäivärahalle. Ihmiset yritetään pitää aktiivisina eri keinoin. Kaikki asiakkaat otetaan haltuun henkilöhtaisella palvelulla, Tuutti kertoo.

Tässä tulevat kuvioon työvoimahallinnon paremmat resurssit. SAK kertoi syksyllä, että Tanskassa on keskimäärin 12 työtöntä yhtä virkailijaa kohden, kun Suomessa suhdeluku on 166 virkailijaa per työtön. Tämä on siis keskimääräinen luku, todellisuudessa kaikki TE-toimistojen työntekijät eivät ole asiakaspalvelussa. Työttömiä voi olla palvelulinjasta riippuen yhdellä virkailijalla 250:stä ylöspäin.

Tanskassa yritykset myös järjestävät enemmän avustavia työtehtäviä, joilla esimerkiksi vajaakuntoisia tai lisäkoulutusta kaipaavia ihmisiä saadaan töihin. Tuutin mukaan tällaiset työt hävisivät Suomesta 90-luvun laman myötä.

Taustalla vaikuttavat myös Tanskan joustavat vuokra-asuntomarkkinat. Sieltä löytyy helpommin vuokra-asunto myös lyhytaikaiseen asumiseen, jos haluaa muuttaa työn perässä. Suomessa asuminen painottuu pitkälti omistusasumiseen, ja kasvukeskuksissa kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat tunnetusti kiven alla.

Lisäksi Tanska on Suomeen verrattuna pieni alue, jossa on suhteellisen helppo siirtyä paikkakunnalta toiselle työn perässä, koska välimatkat eivät ole pitkät.

– Nämä realiteetit ovat este työn perässä liikkumiselle, Tuutti huomauttaa.

Lue myös:

Apple aikoo maksaa Yhdysvaltoihin noin 38 miljardia dollarin (31 miljardia euron) edestä kertaluonteisia veroja ulkomaisista voitoistaan.

Kyseessä on suurin veromaksu Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun presidentti Donald Trumpin ja republikaanipuolueen läpi ajama verouudistus laski maan yritysveron 31 prosentista 21 prosenttiin.

Apple ilmoitti keskiviikkona myös rakentavansa Yhdysvaltoihin uuden "kampuksen" ja lisää datakeskuksia, jotka tulevat luomaan yhteensä 20 000 työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana.

Yhtiö arvioi tiedotteessaan, että näiden investointien suora vaikutus Yhdysvaltojen kansantalouteen tulee olemaan noin 350 miljardia dollaria (287 miljardia euroa).

Voitto presidentti Trumpille

Yhdysvalloissa republikaanipuolue ja presidentti Donald Trump ovat ottaneet kunnian Applen päätöksestä. Yksi verouudistuksen keskeisistä tavoitteista oli kotouttaa Yhdysvaltoihin kansainvälisten suurkonsernien sisäisiä voittoja.

– Lupasin, että minun politiikkani mahdollistaisi, että Applen kaltaiset yritykset toisivat massiivisia rahasummia takaisin Yhdysvaltoihin. Mahtavaa nähdä, että Apple on toiminut näin VEROLEIKKAUSTEN ansiosta. Suuri voitto amerikkalaisille työntekijöille ja Yhdysvalloille! presidentti kirjoitti pikaviestipalvelu Twitteriin.

Applen toimitusjohtajan Tim Cooken mukaan republikaanien verouudistus oli yksi vaikuttava tekijä yhtiön päätökseen.

– Paljon johtuu verouudistuksesta ja paljon on asioita, jotka olisi tehty joka tapauksessa, Cook sanoi ABC-uutiskanavalle.

Cook kuitenkin lisäsi, että hän kannattaa tehtyä verouudistusta.

– Uskon, että yritysverouudistus johtaa työpaikkojen syntymiseen ja nopeammin kasvavaan talouteen.

Lue lisää:

Koreat neuvottelevat, verot laskevat – 5 asiaa, jotka menivät Trumpin kannalta putkeen

Yhdysvaltain verotus meni remonttiin – tässä 5 voittajaa ja 5 häviäjää

Lohjan seudulla satoi kevyttä pakkaslunta keskiviikkona aamusta iltaan saakka. Lumi muuttui tien pintaan tamppaantuessaan äärettömän liukkaaksi.

Iltapäivällä kaksi pikkulasta kuoli liikenneonnettomuudessa.

Tutkinnanjohtaja Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo, että alueella liikkui hankalan kelin takia poliisin liikennepartioita normaalia enemmän.

Yksi näistä partioista oli ensimmäisenä onnettomuuspaikalla.

– He kertoivat juuri, että sääolosuhteet olivat hankalat ja tie oli todella liukas. Siellä meinasi moni pelastajakin mennä nurin autosta noustessaan.

Toinen lapsista oli nostettu autosta ulos, kun poliisit saapuivat paikalle ja toinen istui vielä turvavöissä turvaistuimessa. He kuolivat Kantolan mukaan joko törmäyksessä tai välittömästi sen jälkeen.

Kantola kertoo STT:lle, että lapset olivat törmäyksen tapahtuessa takaistuimella turvaistuimissa kasvot menosuuntaan.

– Tämänikäisiä lapsia olisi suositeltavinta kuljettaa toisin päin eli niska menosuuntaan. Silloin pää ei pääse retkahtamaan. Turvavyöthän pitävät paikallaan vartaloa eivätkä päätä.

Vastaantulijalla ei ollut mitään tehtävissä

Menehtyneiden lasten isän mukaan tiellä oli jotain, johon auto osui, ja hän menetti siksi ajoneuvon hallinnan.

– Poliisi ei ole löytänyt tieltä mitään tällaista poikkeamaa, Kantola sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että sataprosenttisesti sellaista mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Poliisin mukaan lasten isä jouduttiin leikkaamaan irti autosta, ja hän sai melko vakavia vammoja. Isää ei kuultu torstaina.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin hänen kuntonsa sallii kuulluksi tulemisen.

– Kun pääsemme kuulemaan kuljettajaa, olemme paljon viisaampia.

Loukkaantunutta naista kuultu

Poliisi jatkaa onnettomuuden yksityiskohtien selvittämistä. Vastaan tulleen auton kuljettaja sai kolarissa käsivamman. Hän ei ole ehtinyt tehdä mitään ennen törmäystä.

– Ihmisen reaktioaika on sellainen, ettei tällaisessa yllättävässä tilanteessa ehdi kuin ehkä juuri ja juuri nostaa jalkaa kaasupolkimelta ja alkaa siirtää sitä jarrupolkimelle ennen kuin rysähtää, Ilkka Kantola kuvailee.

Naista kuultiin torstaina, mutta poliisi ei tuoreeltaan kerro sisällöstä julkisuuteen. Lisäksi poliisi on kuullut perässä ajaneen kertomuksen tapahtuneesta.

Pelastuslaitoksen mukaan molemmat aikuiset olivat kolarin sattuessa turvavöissä. Onnettomuus tapahtui, kun isän ja lasten auto ajautui vastaantulijoiden kaistalle Lohjan keskustan eteläpuolella.

Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kahtena kuolemantuottamuksena sekä vamman tuottamuksena. Toisen auton naiskuljettaja ei ole epäiltynä.

Raisiossa Varsinais-Suomessa palanut autokorjaamo on saatu sammumaan eikä paikalta enää nouse savua, kertoo pelastuslaitos.

Autoklinikka-nimisen korjaamon hieman kello yhdeksän jälkeen syttyneestä palosta nousi voimakasta savua, ja lähialueen asukkaita varoitettiin savuhaitoista. Korjaamo sijaitsee Tuotekadulla Haunisissa.

– Palo on saatu sammumaan ja rajattua ja nyt palopesäkkeiden rajaaminen jatkuu, sanoo päivystävä päällikkö Juha Virto.

Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole, että kukaan olisi loukkaantunut palossa. Pelastustöissä oli mukana noin 60 henkilöä.

Rakennuksessa oli myös räjähdysalttiita kaasupulloja, mutta ne saatiin ulos ennen räjähtämistä.

Rakennus, jossa Autoklinikka sijaitsee, on noin 1 500-1 900-neliöinen.

– Autoklinikan osa on varsin pahasti kärsinyt, mutta kiinteistön muita osia en pysty arvioimaan. Rakennuksessa on useita yrityksiä, Virto sanoo.

Rakennuksen jälkiraivausta ja vartiointia jatketaan yön yli. Syttymissyystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Tuotekadulla on runsaasti autoihin liittyviä liikkeitä, mutta Autoklinikan välittömässä läheisyydessä ei ole asuinaluetta. Rakennus sijaitsee Turun kehätien vieressä, ja toisella puolella tietä on kauppakeskus Mylly.

Tapahtumavyyhti käynnistyi perjantaina illansuussa kun Terhi Saarinen kuuli vihlovan huudon hevostarhasta. Tarha sijaitsee perinteisen maalaistalon välittömässä läheisyydessä. Saarinen puki päälleen ja meni pihalle tarkastamaan tilannetta, mutta päällisin puolin kaikki näytti olevan kunnossa.

Syy poikkeukselliseen meteliin paljastui tuntia myöhemmin, kun pihalla olleet viisi hevosta ja kaksi aasia kutsuttiin talliin. Yhden hevosen, islanninhevonen Diisan kyljistä ja takajaloista paljastui useita raapimisjälkiä.

Saariset ilmoittivat asiasta Mikkelin seudun petoyhdyshenkilölle, joka löysi tarhasta ja sen ympäristöstä runsaasti ilvesten jälkiä. Myös hevosen saamat raapimisjäljet viittasivat ilvekseen. Seuraavana päivänä paikalla käynyt eläinlääkäri arvioi myös jälkiä ilveksen aiheuttamiksi.

Etelä-Savon riistapäällikkö Ohto Salo piti tilannetta, jossa ilves käy hevosen kimppuun, erikoisena ja erittäin harvinaisena. Riistapäällikön mukaan hevosen kimppuun käyminen ei ole lainkaan ilvekselle tyypillistä käyttäytymistä. Takavuosilta tiedetään vain joitakin yksittäisiä vastaavankaltaisia tapauksia.

Saariset laittoivat myös päivityksen tilanteesta kylän Facebook-ryhmään. Päivityksellä haluttiin viestittää kylän asukkaille, että nämä tietävät pitää kotieläimet sisällä.

– Lopulta meidän hevosen saamat vahingot jäivät vähäisiksi siihen someryöpytykseen nähden. Ihmiset, jotka eivät olleet edes paikalla, syyttivät meitä vaikka minkälaisista asioista, Terhi Saarinen hämmästelee.

– Mielenkiintoiseksi on maailma mennyt, jos uhreista tehdään syyllisiä.

Faktoilla somemyrskyä vastaan

Perheen Veera-tytär on aktiviinen sosiaalisen median käyttäjä ja alkoi seurata verkossa vellovaa keskustelua tuvan pöydän ääressä uutisen levitessä. Eri Facebook-ryhmissä uutinen keräsi satoja kommentteja.

– Aloin vastailla kertomalla faktoja erilaisiin väittämiin. Jotkut jatkoivat vänkäämistä niin kauan, että en edes jaksanut enää vastata.

Sosiaalisessa mediassa " tiedettiin" heti kuvien perusteella, että ilveksen sijasta verinaarmut ovat piikkilankojen aiheuttamia. Kukaan ei suostunut ymmärtämään Veeran perustelua, jonka mukaan viimeisetkin piikkilangat on poistettu pihapiiristä 20 vuotta sitten.

– Ei tämä niin pahalta tunnu, pikemminkin tyhmältä. Joku epäili, että jäljet ovat syntyneet karvojen klippaamisen yhteydessä. Toinen taas ihmetteli, miksi hevosia pidetään ulkona, Veera Saarinen päivittelee.

Joku kommentoijista epäili asiantuntijoiden lausuntoja ilvesten saalistus- ja elintavoista. Kommentoinnissa kävi ilmi myös se, että ilveskanta on seudulla kasvanut ja entistä useampi törmää ilvekseen tai sen jälkiin.

– Eläinlääkäri kävi tarkistamassa hevosen lauantaina iltapäivällä. Myös hänen mielestään jäljet viittasivat selvästi ilvekseen, Terhi Saarinen sanoo.

Tutkija: Petoraivon määrä yllättää

Helsingin yliopiston viestinnän yliopistonlehtori Janne Matikainen kertoo hieman yllättyneensä ilves-uutisen aiheuttamasta tunnekuohusta.

– Maahanmuutto ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät aiheet ovat yleensä herkkiä, mutta petoihin liittyvän raivon määrä on hieman yllättänyt minut. Ääripäät ovat kaukana toisistaan ja toista osapuolta herjataan todella voimakkaasti, Matikainen puntaroi.

Tapausta puitiin useilla Facebookin sivustoilla pitkin lauantaita. Kommentoijat epäilivät uutisen todenperäisyyttä ja asettivat kyseenalaisiksi perheen kokemukset ja ajatukset tapahtumien kulusta.

– Pohdin, että miksi mennään tässä tapauksessa niin henkilökohtaisuuksiin. Ajatellaan, että netissä voidaan kirjoittaa, arvioida ja arvostella mitä ja miten vaan. Näyttää, että kun joku on mediassa, häntä voidaan pidäkkeettä arvostella ilman mitään sopivaisuussääntöjä.

Janne Matikainen muistuttaa, että kärkäs arvostelija voi syyllistyä rikokseen. On tapauksia, joissa kommentoijan on todettu syyllistyneen herjauksiin tai kunnianloukkaukseen.

Sosiaalinen media on 10 vuodessa levinnyt nuorten kanavasta suuren yleisön areenaksi, jonka käyttäjämäärä on kasvanut ja käyttäjien keski-ikä noussut. Käytössäännöt pyrkivät kotisohvalla unohtumaan.

– Minusta hyvä ohje on toimia siellä samoin kuin toimii ihmisten kanssa kasvotusten. Pauli Aalto-Setälä antoi omassa organisaatiossaan joskus someohjeen, että olkaa ihmisiksi. Se on minusta hyvä.

Janne Matikainen pohdiskelee, että sosiaalisen median railakas kielenkäyttö voi olla peräisin takavuosien nettikirjoittelusta, joka tapahtui nimettömänä erilaisten nimimerkkien takaa. Aihetta on tutkittu internetin alkuhämäristä, 1970-luvulta saakka.

– Vaikka toisin kuvittelisi, agressiivinen kirjoittelu lisää aggressiivisuutta, eikä päinvastoin. Välitön kontakti toiseen puuttuu, psykologinen etäisyys on suurempi, jolloin on helpompi verbaalisesti hyökätä toista vastaan, Matikainen pohtii.

– Tuskin saman pöydän ääressä samalla tavalla toiselle sanottaisiin.

Nuori mies nappaa isot puntit käsiinsä ja alkaa kääntää hauista. Katse seuraa tiiviisti liikerataa kuntosalin peilin kautta. Ylös, alas, ylös, alas.

Vartalo on kuin veistos.

Kukaan ei voi aavistaa, että joitakin vuosia sitten tuo sama keho makasi koomassa vailla toivoa henkiin jäämisestä. Aivovamman arvet eivät näy ulospäin, mutta 21-vuotias Lassi Lappi tuntee ne joka päivä.

– Väsyneenä alan änkyttää, ja kesken lauseen tulee ajatuskatkoja. Ajatus vain häviää. En muista mitään, olen koko ajan väsynyt ja hajamielinen, Lappi kertoo.

Iso ruusutatuointi kietoo miehen vasemman käden uumeniinsa. Kukkien alla on kahleet ja kuvan keskellä päivämäärä, jota reunustavat siivet. 16.7.2011 oli päivä, joka muutti nuoren miehen elämän.

– Halusin tatuoinnin, joka ei ala kaduttaa. Se päivä on osa minua koko loppuelämäni.

Viimeinen päivä

Kesä 2011 oli poikkeuksellisen lämmin. 15-vuotias Lassi Lappi vietti poikaporukassa aurinkoista päivää kaverinsa mökillä Haminan lähistöllä Klamilassa.

– Pelasimme korttia ja saunoimme. Se oli tosi kiva päivä, Lappi kertoo.

Illemmalla pojat hyppäsivät mopojensa selkään ja lähtivät ajamaan kohti Haminaa. Matkalla pysähdyttiin ostamaan evästä. Siihen loppuvat Lassi Lapin muistikuvat.

Lappi ja hänen paras kaverinsa Tuomas ajoivat liian lähellä toisiaan, ja mopot osuivat yhteen. Lappi suistui tieltä ojan yli ja ruusupensaikon läpi. Sitten hän iskeytyi pää edellä valkoisen omakotitalon seinään.

Iskälle sanottiin, että kuolen. Lassi Lappi

Sisällä talossa kuului pamaus, taulu putosi seinältä ja keittiötuolit siirtyivät pois paikoiltaan. Talon asukkaat tulivat ulos katsomaan, mitä oli tapahtunut.

Tuomas kaatui maahan, hänen farkkunsa repesivät.

Lapilta repesivät aivot. Hänen kypäränsä oli palasina, ja hän oli vajonnut koomaan.

Ei toivoa

Ambulanssi kiidätti pojan Kotkan keskussairaalaan. Sairaalassa tilanteen vakavuus selvisi nopeasti. Kypärä ei ollut ainoa asia, joka oli palasina. Pään magneettikuvat kertoivat, että Lapin aivot olivat repeilleet useammasta kohdasta.

Poika siirrettiin teho-osastolle Helsingin Töölöön. Lääkärit eivät uskoneet hänen selviävän.

– Iskälle sanottiin samana iltana, että kuolen.

Kun selvisi, ettei hän välttämättä kuolekaan, seuraava ennuste oli, ettei hän kävele enää ikinä.

Lappi makasi hengityskoneessa viikon. Hengitystoimintojen palauduttua hänet siirrettiin Lastenklinikalle, josta hän heräsi.

– En muista siitä hetkestä mitään.

Äiti, isä ja hoitohenkilökunta huomasivat, että vasen puoli pojan kehosta ei liikkunut ollenkaan. Törmäyksen voimasta päähän tullut isku oli ollut niin voimakas, että hän oli halvaantunut.

Diagnoosi oli synkkä. Aivohalvaus, kasvohalvaus ja raajahalvaus. Lappi menetti puhekykynsä, ja hänen vasen silmänsä sokeutui.

– En tuntenut kosketusta. Jos hymyilin, oikea puoli nousi ylös mutta vasen puoli pysyi paikallaan.

Lapin kanssa kolaroinut Tuomas vetäytyi viikkokausiksi huoneeseensa. Hän syytti onnettomuudesta itseään.

Jääkiekkounelma

Lappi oli kuukausia sänkypotilaana. Hänellä oli vaipat, ja hän tarvitsi apua kaikkeen. Kun kriittisin tilanne oli ohi, hoitaja ja isä nostivat Lassin tarvittaessa pyörätuoliin ja veivät vessaan. Hänet pestiin suihkusängyssä.

Muiden armoilla oleminen kävi pojan voimille. Hän pohti, että olisi parempi päästä kokonaan pois.

– En pystynyt tekemään muuta kuin makaamaan sängyssä ja katsomaan telkkaria. Kävi mielessä, että olisi paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi enää tehdä yhtään mitään. Mutta en pystynyt tekemään itsellenikään mitään, kun en pystynyt liikkumaan. Se oli todella vaikeaa aikaa.

Kun Lapin kuntoutus alkoi, hänen puheensa oli pelkkää mongerrusta. Hän ei osannut muodostaa sanoja eikä sitoa kengännauhoja. Kuuden ammattilaisen työryhmä teki töitä hänen toimintakykynsä palauttamiseksi.

– Jouduin opettelemaan kaikki perusasiat kuten kävelemisen, puhumisen ja hymyilemisen uudestaan.

Kuntoutus alkoi purra nopeasti, ja samalla pojan mieliala kohosi. Lappi alkoi miettiä rakasta jääkiekkoharrastustaan. Haaveissa siinsi ura ammattilaisena.

– Olin lätkässä tosi hyvä, vaikka itse sanonkin. Tuli hyvä fiilis. Suurin motivaationi kuntoutumiseen oli, että pystyisin pelaamaan vielä jääkiekkoa.

Sitten lääkärit sanoivat, ettei Lassi voisi enää koskaan pelata jääkiekkoa. Riski pään tärähtämiseen olisi liian suuri. Arvet aivoissa voisivat revetä.

Kun jääkiekko vietiin minulta, tuntui siltä, etten olisi edes elänyt koskaan. Lassi Lappi

5-vuotiaasta asti jääkiekkoa pelanneen pojan maailma murskaantui.

– Olin laittanut kaiken vapaa-aikani jääkiekkoon. Kun se vietiin minulta, tuntui siltä, etten olisi edes elänyt koskaan. Kymmenen vuotta elämästäni pyyhittiin pois.

Lassi päätti, että lääkärit olivat väärässä.

– Minut on kasvatettu niin, että aina pitää voittaa ja yrittää loppuun asti. Ikinä ei anneta periksi. Sillä tavalla olen aina elänyt.

Keskiarvo romahti

Onnettomuus tapahtui kesälomalla, jonka jälkeen Lapin oli tarkoitus siirtyä peruskoulun 9. luokalle. Elokuussa kaverit jatkoivat koulunkäyntiä Haminassa.

Lappi opiskeli aluksi tunnin päivässä sairaalakoulussa. Hänellä oli yksityisopettaja.

– Oppitunnin jälkeen minun oli aina pakko nukkua kahden tunnin päiväunet. Väsymys oli niin suurta.

Puolen vuoden sairaalajakson jälkeen poika pääsi kotiin, ja joulukuussa hän palasi omaan kouluunsa Haminaan. Aluksi hän kulki koulumatkansa taksilla. Lumien sulettua hän sai luvan alkaa kävellä kouluun.

– Kävelin matkat äidin ja isän kanssa. Se on ymmärrettävää varmaan ekalla luokalla, mutta minä kävelin heidän kanssaan 16-vuotiaana.

Lappi hyväksyi aivovamman melko nopeasti osaksi elämäänsä, mutta koulussa luokkakaverit eivät osanneet suhtautua siihen.

– He heittivät jotain retard-juttuja eivätkä ymmärtäneet, kuinka pahasti se loukkasi. Aina, jos tuli jotain sanaharkkaa, sain kuulla olevani vammainen. Se meni ihon alle ja vei itsetuntoni.

Lappi oli aina ollut hyvä koulussa, mutta joulutodistuksen keskiarvo oli 6,9. Se oli huonoin todistus, jonka hän oli koskaan saanut.

Kevään aikana poika nosti kovalla työllä keskiarvonsa yli kahdeksaan ja aloitti ammattilukion. Kaikki ei kuitenkaan ollut hyvin.

Jatkuva väsymys

Lappi huomasi, että hänelle oli jäänyt onnettomuudesta paljon oireita.

– Minulla oli oltava tarkka vuorokausirytmi. Jos nukkumaanmenoaika tai ruokailu heittivät tunnilla, menin ihan sekaisin.

Pahinta oli jatkuva väsymys. Sen vuoksi opettajat antoivat Lapille vapauksia.

– Jos minua alkoi väsyttää tunnilla, sain lähteä kävelemään koulun käytäville. Söin lukiossa kolme lämmintä ruokaa kahden tunnin välein, että jaksoin käydä koulua, Lassi sanoo.

He heittivät jotain retard-juttuja. Aina, jos tuli jotain sanaharkkaa, sain kuulla olevani vammainen. Lassi Lappi

Myös muistin kanssa oli ongelmia. Lapilla oli herätyskello muistuttamassa ruokailuajoista, ja hän joutui myös näkemään koulun eteen ikätovereitaan enemmän vaivaa.

– Kaverit saivat saman numeron kuin minä, vaikka eivät lukeneet kokeisiin. Olin itse lukenut koealueen kolme kertaa.

Eniten vaikeuksia oli matematiikassa. Jos aamulla oli yksi tunti matematiikkaa, Lappi nuokkui loppupäivän. Hän nukkui aina koulun jälkeen ja välillä myös koulussa. Kaverit alkoivat kaikota ympäriltä.

Tylsää seuraa

Lapilla ja hänen kavereillaan oli ollut tapana kokoontua yhden kaverin autotalliin viettämään iltaa. Enää Lassi ei kuitenkaan jaksanut valvoa viikonloppuisin muiden kanssa.

– Kun istuimme iltaa, muut joivat alkoholia. Minä en juonut, koska pääni ei kestä sitä. Onnettomuus tuhosi aivosolujani muutenkin niin paljon. Kun kello tuli varttia vaille kymmenen, lähdin kotiin nukkumaan.

Koulussa tuntui pahalta kuunnella, mitä muut olivat tehneet loppuillan. Lassia ei lopulta enää pyydetty mihinkään.

– Minua pidettiin tylsänä seurana. En tehnyt sitä, mitä muut tekevät. Se tuntui pahalta, kuka nyt haluaisi olla yksin.

Paras kaveri Tuomas, jonka kanssa Lappi oli kolaroinut, kuitenkin jäi. He ovat tunteneet toisensa pienestä asti.

– Puhuimme onnettomuuteen liittyvät asiat läpi vasta 20-vuotiaina. Hän syytti törmäyksestä pitkään itseään, mutta sanoin ettei se ollut hänen syynsä. Sen jälkeen halasimme.

Kehitin kropasta itselleni suojakuoren, ja aloin rakentaa itsetuntoani uudestaan sitä kautta. Lassi Lappi

Lassi keskittyi kuntouttamaan itseään niin, että pystyisi palaamaan jääkiekkoilijaksi. Hän pääsikin takaisin joukkueeseensa.

– Olin jo opetellut kävelemisen ja puhumisen uudestaan. Sitten jouduin opettelemaan vielä luistelemisen.

Taidot eivät kuitenkaan olleet enää entisellään. Ensin Lassi putosi ykkösketjusta nelosketjuun. Joukkueen pistepörssin kuningas ei saanut edes yhtään syöttöpistettä. Lopulta hän ymmärsi, että hänen olisi luovutettava.

– Minun olisi pitänyt harjoitella todella paljon, että olisin pärjännyt. Se ei enää ollut minua varten. Itkin sitä monet illat ja yöt. Se oli kova paikka.

Kuntoutuksensa kautta Lassi oli alkanut käydä säännöllisesti kuntosalilla. Aluksi se ei ollut kehonrakennusta, vaan kevyiden liikesarjojen loppuun suorittamista fysioterapeutin valvovan silmän alla. Voimien kasvaessa myös vastukset kasvoivat, ja ahkeran kuntoilun tulokset alkoivat näkyä.

– Näin peilin kautta tuloksia ja halusin niitä lisää. Jäin siihen koukkuun. Kehitin kropasta itselleni suojakuoren, ja aloin rakentaa itsetuntoani uudestaan sitä kautta.

Lappi innostui harjoittelusta yhä enemmän ja alkoi lisätä kuvia itsestään Instagramiin. Siellä hän näki mainoksen erään mallitoimiston järjestämästä kilpailuista. Hän päätti osallistua.

– Sieltä ei tullut palkintoa, mutta sain jalan oven väliin.

Viime vuonna Lappi osallistui kehonrakennuksen ja fitnessin SM-kisoihin ja sijoittui miesten fysiikkasarjassa viidenneksi. Hän ei ollut sijoitukseen tyytyväinen.

– Ennen sitä halusin vain olla kunnossa ja näyttää hyvältä. Kilpaileminen ei ollut motivaationlähteeni salilla käymiseen, mutta nyt on.

Mallitoimiston kautta Lappi pääsi esiintymään erään yökerhon Ladies Night -tapahtumaan muutaman muun nuoren miehen kanssa.

– Tanssimme, nostatimme tunnelmaa ja vedimme kilpailuja. Olen aina tykännyt esiintyä ja olla huomion keskipisteenä, joten se oli tosi hauskaa.

Yksi tuona iltana otettu valokuva vei hänet kertarysäyksellä sisään mallipiirien ytimeen.

Mr. Young Finland

Mallitoimiston edustaja otti esiintyjistä kuvan, jonka Lapin kokeneempi mallikaveri jakoi Facebookiin. Mr. Finland -miesmallikisojen järjestäjä näki kuvan ja otti Lappiin yhteyttä.

– Hän pyysi minua osallistumaan kilpailun karsintoihin. Ajattelin, että tottakai osallistun.

Nuori mies matkusti Turkuun karsintoihin, joissa hänellä oli 11 kilpakumppania. Esiintymisten lisäksi miehet joutuivat tuomarien tenttiin. Se vaati Lapilta enemmän kuin muilta. Hän ei kertonut kilpailun järjestäjille tai tuomareille aivovammastaan.

– Kysymyksiin piti vastata tosi nopeasti ja hyvin. Aivovamma aiheuttaa sitä, että kerron asioita hirveän pitkästi. Välillä ajatus katkeili ja olin hajamielinen, mutta tilanne jännitti varmaan muitakin.

Neljä valittiin finaaliin. Lappi oli yksi heistä. Järjestäjä kysyi, haluaisiko hän osallistua myös alle 25-vuotiaille miesmalleille tarkoitettuun Mr. Young Finland -kisaan. Lappi halusi.

– Voitin sen koko homman. Sain myös yleisön suosikki -palkinnon.

Mallikisat imaisivat Lapin maailmaansa.

– Pidän siitä, kun menen lavalle ja kuulen, kun yleisö huutaa minulle tai muille jätkille. Se on kaikkein siisteintä, kun näen sen, että pystyn viihdyttämään yleisöä.

Lassi päätti jättää kotikaupunkinsa taakseen. Ammattilukiosta talonrakentajaksi valmistuttuaan hän oli hakenut kolme kertaa ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapeutiksi, mutta ei päässyt esivalintakokeesta kertaakaan läpi.

Nyt oli hyvä aika vaihtaa maisemaa.

Muistilappuja

Tämän vuoden alussa Lappi muutti Tampereelle.

Hän huomasi nopeasti, että aivovamma tuo haasteita asumiseen yksin kaukana perheestä. Haminassa äiti oli käynyt auttamassa Lassin asunnon siivoamisessa.

– Minun on mahdotonta lähteä tekemään mitään, mikä ei kiinnosta. Vaikka näen, että kämppä on likainen ja maassa on roska, en vain pysty tekemään sille mitään.

Onnettomuudesta on 6,5 vuotta aikaa, mutta aivovamma muistuttaa itsestään joka päivä. Nykyään Lappi muistaa syödä, mutta hänen asuntonsa on täynnä muistilappuja. Hänen on merkattava kaikki menonsa ylös lapuille ja kännykän muistutuksiin.

– Silti välillä unohtuu mennä. En välttämättä muista mennä esimerkiksi neuropsykologille, vaikka kännykkä hälyttäisi puolta tuntia aikaisemmin.

Lappi kantaa edelleen mukanaan kylmälaukkua, jossa on pari ateriaa mukana. Hän syö ja nukkuu aina samalla kellonlyömällä.

– Vuorokausirytmini on oltava säännöllinen.Yhdeksän tunnin yöunien lisäksi nukun 1-2 päiväunet. Jos unirytmi menee sekaisin, pilkin jatkuvasti. Univelan korjaamiseen voi mennä kaksi viikkoa.

Suuria unelmia

Lassi saa tällä hetkellä vakuutusyhtiöltä ansionmenetyskorvausta. Pian hänelle tehdään vammanarviointi, jonka perusteella vakuutusyhtiö päättää korvauksien jatkamisesta. Vaihtoehtona on, että Lassi laitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle.

– En haluaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta väsymys ja osa neurologisista oireista on niin pahoja, etten ole täysin työkykyinen. Minun pitäisi löytää sellainen työ, jota pystyisin tekemään.

Nyt Lappi tekee satunnaisia mallintöitä. Mallipiirien kautta hän on saanut myös uusia, samanhenkisiä ystäviä. Helmikuun puolivälissä häämöttää Mr. Finland -finaali. Hän toivoo, että se avaa jälleen uusia ovia.

– En halua kertoa haaveitani, koska on noloa, jos ne eivät toteudukaan. Mutta olen sellainen ihminen, että tavoitteet ovat kaikissa asioissa tosi korkealla.

Välillä Lappi miettii, miksi juuri hänelle kävi huonosti. Hän uskoo, että onnettomuus kuitenkin kasvatti ja vahvisti häntä.

– Jos onnettomuutta ei olisi tapahtunut, en varmaankaan olisi tässä. En usko, että ilman sitä olisi tapahtunut näitä asioita, joita olen nyt elämässäni saavuttanut.

Presidentti Sauli Niinistön kannatus on huvennut verrattuna joulukuussa julkaistuun mittaukseen, ilmenee Alma Median lehtien teettämästä kyselystä.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuun kyselyssä Niinistöä kannatti kantansa kertoneista 70 prosenttia ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Kaikki muut ehdokkaat paitsi vihreiden Pekka Haavisto ovat tammikuun puolella nostaneet kannatustaan verrattuna edelliseen Alma-tutkimukseen. Haavistoa tuki 14 prosenttia niistä, jotka kertoivat, ketä aikovat äänestää. Osuus oli sama kuin edellisessä mittauksessa.

Kovimman kirin on ottanut valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on noussut kahdesta prosentista seitsemään prosenttiin.

Huhtasaari jäänyt jälkeen Väyrysestä

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari keräsi uudessa kyselyssä kuuden prosentin kannatuksen, keskustan Matti Vanhanen viisi prosenttia. SDP:n Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen keräsivät molemmat neljä prosenttia ja RKP:n Nils Torvalds kaksi prosenttia.

Mahdollisella toisella kierroksella Niinistö voittaisi kaikki haastajansa selvin luvuin. Kyselyn mukaan Haavisto pärjäisi parhaiten ja keräisi toisella kierroksella 25 prosenttia. Väyrynen ja Haatainen yltäisivät 15 prosenttiin.

Kokoomustaustaisen Niinistön suosio on vankkaa muidenkin kuin kokoomuksen kannattajien joukossa. Keskustan ja SDP:n kannattajista useampi aikoo äänestää Niinistöä kuin puolueen omaa ehdokasta.

Alma Median tutkimuksen toteutti Tietoykkönen, ja siinä haastateltiin yhteensä 1 500 vastaajaa puhelinhaastatteluilla ja internetkyselyllä 9.-16. tammikuuta. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Täpötäydessä helsinkiläisessä Mascot-baarissa on tiheä ja tiivis tunnelma. Yleisöä on niin paljon, että ihmisiä pyydetään pariinkin otteeseen ujuttautumaan aivan lavan eteen, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat sisälle. Ilmassa on aimo annos uteliaisuutta ja hypetystä.

Mutta mistä moinen yleisöryntäys? Mascotissa järjestettiin nyt kolmatta kertaa Mimmit räppää -tapahtuma, josta on tullut matalan kynnyksen areena uusille kotimaisille naisräppäreille. Ja heitä tuntuu tällä hetkellä riittävän: tässäkin tapahtumassa oli neljätoista esiintyjää.

– Vielä pari vuotta sitten naisräppäreitä oli hyvin vaikea löytää. Nyt meille on muodostunut ongelma siitä, ettemme voi ottaa kaikkia halukkaita esiintymään, koska heitä tulee tällä hetkellä suoraan sanottuna ovista ja ikkunoista, tapahtumaa Rosa Kivisen kanssa järjestävä Jessica Jonsson-Palmroth kertoo.

Myös tyylisuuntien kirjo ja monipuolisuus leimaavat uuden aallon kotimaisia naisräppäreitä.

– Voidaan mennä trapista horrorcoreen, ja lisäksi tehdään ysäriä ja kokeellista, jopa koneellisempaa rap-musiikkia – ihan samalla tavalla kuten miesten keskuudessakin, Jonsson-Palmroth jatkaa.

Rapin kautta voi purkaa tunteita

Mustat cornrow-letit, hihaton t-paita, suuret korvarenkaat, valtaisa määrä värikkäitä tatuointeja ja iso annos katu-uskottavuutta: Mirage on oiva esimerkki uuden polven kotimaisesta naisräppäristä.

– Kappaleeni kertovat omasta ja läheisteni elämästä. Musiikissani on paljon realismia ja kyllähän sen voi kokea synkäksikin. Ei elämä aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, ja välillä hermot menevät kaikenlaiseen poliittiseen paskaan, Mirage toteaa.

Aamukooma-videolla artisti liikkuu harmaissa lähiömaisemissa ja latelee tekstiä heräämisen vaikeudesta, kun taas 1990-kappale kertoo vähemmän iloisen kasvutarinan: “Perhe rakennettiin aivan jostain muualta / hylätyiltä taloilta, väärältä suunnalta”.

– Rapista on tullut minulle kanava, jonka kautta puran tunteita ja erilaisia asioita. En ole ainakaan vielä löytänyt elämästä yhtä vahvaa voimavaraa kuin rap, Mirage pohtii.

Hänen esikuviinsa kuuluu muun muassa Detroitista kotoisin oleva gangstaräppäri Boss, jonka ura lähti liikkeelle jo 90-luvulla.

Miragen eli Mira Junttilan mukaan Helsinki tarjoaa hyvät mahdollisuudet rapin tekemiselle.

– Täällä on todella hyviä biittien tekijöitä, kovia räppäreitä ja yleisöäkin löytyy.

Kylmänrauhallista tylytystä

Myös Bomstikidin katse suuntaa 90-luvulle – nimi on otettu ysäripoppoo Das EFXin They Want EFX -biisistä, jossa hoetaan että bomstikidibomstikidibom.

– 1990-luku on minulle henkilökohtaisesti sitä kaikkein rakkainta rap-aikakautta. Tuolloin sekä soundimaailma että tyylit olivat parhaimmillaan ja rap-musiikki eli kultakauttaan, Bomstikidi toteaa.

Bomstikidin suosikkeihin kuuluvat Erik B. & Rakimin kaltaiset kylmänrauhalliset tylyttäjät, ja inspiraatiota antaa myös kotoinen Kallio, joka on synnyttänyt Oodi Kalliolle -laulun.

“Hesari, Neljäs Linja, Hämeentie / kaikki reitit mut sinne vie / vaik oisin hetken ollut muualla / mun sydän löytyy aina Kalliosta”, laulussa rimmaillaan.

– Muutin parikymppisenä porukoiden luota Kallioon ja halusin tehdä oman pienen hassun oodini Kalliolle. Laulu kertoo suoraan omasta elämästäni. Siihen kuuluu paljon surua ja tragediaa, mutta nyt ollaan menossa parempaan suuntaan. Vaikka kerronkin joskus karuja tarinoita, siellä taustalla on aina toivonpilkahdus, Bomstikidi eli Anna Tihinen kertoo.

ATK eli Kiia Beilinsonin ja Eva-Liisa Orupõldin muodostama Automaattinen tunteidenkäsittely -duo taas tekee nimensä mukaisesti musiikkia tunteista.

– Kaikki arvostus Comptonin suuntaan ja historialle, mutta rap on myös taidemuoto, jonka voi omia ja siitä voi tehdä omanlaistaan. Toisaalta taas on hyvä tietää, mistä kaikki on lähtöisin, Beilinson sanoo.

ATK käsittelee teksteissään muun muassa naisten seksuaalisuutta.

– Flirttaileva, seksuaalinen nainen on edelleen tabu, joten tällaisella asialla on hauska leikitellä. Mutta emmehän me kuitenkaan mitään kauhean törkeitä ole, Beilinson virnistää.

Elokuvallista rap-musiikkia englanniksi

Kotimaiset (nais)räppärit tekevät harvemmin tekstejä englanniksi, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kovassa nosteessa oleva Sylvva kutsuu musiikkiaan epic rapiksi – hän haluaa nimenomaan kertoa vahvoja tarinoita. Nimen takana piileskelee hauska sanaleikki: Sylvva on väännös silveristä eli hopeasta.

– Olen aiemmin tehnyt tekstejä myös suomeksi, mutta nyt minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä musiikkia Lontoossa ja tartuin heti tilaisuuteen. Totta kai englanniksi on vaikeampaa kirjoittaa biisejä kuin suomeksi, mutta olen viettänyt pitkiä aikoja Yhdysvalloissa, ja tästä on ollut paljon apua.

Sylvvan musiikista löytyy vaikutteita elektrosta elokuvamusiikkiin, joten aivan perinteisestä hip hopista tässä ei ole kyse.

– Olen miettinyt, että englanniksi voi tehdä myös hieman marginaalisempaa musiikkia. Jos haluaisin breikata Suomessa, se vaatisi popimpaa ja geneerisempää tyyliä. Täällä rap-musiikkia kuulee nykyisin niin paljon radiosta, että on syntynyt vaikutelma siitä, että rap on popimpaa kuin mitä se oikeasti on. Sitä toista puolta, lähiöissä tehtyä rap-musiikkia, ei radiossa soiteta, Sylvva sanoo.

Suomalaista hip hoppia popularisoineesta Fintelligentsistä ja ruotsalaisesta feministirappäri Silvana Imamista pitävän Sylvvan sydäntä lähellä ovat ympäristöasiat.

– Totta kai ympäristöongelmat ovat laaja-alainen käsite, mutta on tärkeää, että meistä jokainen voisi hoitaa oman osuutensa ja tehdä pieniä arkipäivän valintoja, jotka laajalla skaalalla muuttuvat isommiksi asioiksi. Kyse on siitä, millaisen maailman me haluamme jättää lapsillemme.

Suomi-neitoa raiskataan

Sylvvan tapaan myös Marleena Arianna kokee ympäristöasiat läheisiksi. Hänen kantaaottavissa teksteissään puhutaan esimerkiksi Suomi-neidon raiskaamisesta.

– Viittaan Suomi-neidon raiskaamisella siihen, mitä poliitikot ja suuryritykset ovat tällä hetkellä tekemässä. Ne kuvittelevat voivansa myydä meidän Suomemme kaivosyhtiöiden käyttöön eivätkä ymmärrä, mitä ovat tekemässä.

Ympäristöasioihin Marleena Arianna havahtui matkustaessaan ensimmäisen kerran Aasiaan.

– Näin, kuinka luontoa oli siellä tuhottu, ihmisiä oli liikaa ja muoviroskaa löytyi joka paikasta. Suomessa ei oikein tajuta, millainen valttikortti meillä puhtaassa luonnossa on – moneen muuhun maailmankolkkaan verrattuna.

Marleena Ariannan kappaleissa riimitellään myös Pentti Linkolasta. Ariannan mukaan ympäristöfilosofin kaikki ajatukset eivät aina osu maaliinsa, mutta tämä sanoo kuitenkin suoraan sellaisia asioita, joita ihmiset eivät yksinkertaisesti halua kuulla.

– On karua faktaa, että luonnon kestokyky tulee jossakin vaiheessa vastaan, näin se vain on. Linkolassa on hienoa se, ettei hän kuuntele ketään sellaista, joka jauhaa hevonpaskaa.

Marleena Ariannan tummanpuhuvissa biiteissä kuuluvat myös hengelliset asiat.

– En ole oikeastaan uskonnollinen ihminen, vaan edustan vanhan kansan spiritualismia. Uskon luonnonhenkiin ja siihen, että niitä asuu puissa, metsissä ja kalliossa. Koen myös, että jos luontoa tuhotaan häikäilemättömästi, se voi vihastua meille.

Eroon ennakkoluuloista

Mutta mistä sitten johtuu, että kotimaisten naisräppäreiden määrä on singahtanut nopeaan nousuun? Yksi syy ovat matalan kynnyksen tapahtumat, kuten Mimmit räppää -eventti, jotka ovat rohkaisseet naisia nousemaan lavalle.

Toinen syy voi olla se, että rap-kulttuuri on muutoksessa – räppääviä naisia ei enää katsota pitkään, ja tekstien aihepiirit voivat käsitellä feminismiä ja patriarkaalisten rakenteiden purkamista. Esimerkiksi Silvana Imam on ollut Ruotsissa jo pidemmän aikaa valtavirta-artisti.

– Ihan urani alussa minuun kohdistettiin sellaista perusajatusta, että eiväthän mimmit osaa räpätä. Näin jälkikäteen on ollut nautinnollista osoittaa tällaiset harhaluulot vääriksi, Bomstikidi muistelee.

Marleena Ariannan mukaan rap-musiikissa haetaan voimaa ja otetaan tila haltuun, eikä tällaisen oikein odoteta luonnistuvan naisilta.

– Meitä naisia on opetettu jo kauan, että ole vaatimaton ja ole vähän siellä taustalla. Kun nainen tulee lavalle ja ottaa tilan haltuun, voi se olla monelle miehelle pelottava tilanne.

Mutta kuinka sitten pitäisi suhtautua termiin naisräppäri, pitäisikö siitä päästä jossakin vaiheessa eroon? Jessica Jonsson-Palmrothin mielestä termi ajaa asiansa – ainakin tällä hetkellä.

– En koe sitä mitenkään alentavana tai häiritsevänä terminä, vaikka onhan se toisaalta niin, että miesräppäreistä puhutaan pelkkinä räppäreinä. Mielestäni naisräppäreiden pitäisi kuitenkin olla pikemminkin ylpeitä siitä, että he saavat käyttää tällaista etuliitettä. Alamme myös nyt olemaan sellaisessa tilanteessa, jossa meidän olisi pitänyt olla jo kymmenen vuotta sitten, Jonsson-Palmroth summaa.

Moni Kajaanin keskustassa tällä viikolla liikkunut on törmännyt silmälasiliikkeen edustalla jonottaviin varusmiehiin. Kainuun prikaatin ”silmälasiviikot” tuovat eloa paitsi keskustaan ja optikkoliikkeeseen, myös kasarmille.

Oikeanlaisten lasien löytyminen on iso ruljanssi. Kainuun prikaatin saapumiserä on kooltaan noin 2 000 alokasta. Valtakunnallisesti armeijan riveihin astui tammikuussa noin 12 500 asevelvollista.

Kajaanin varuskunnan terveysaseman osastoupseerin, kapteeni Mikko Seppäsen mukaan noin 30 prosenttia heistä eli 450–500 alokasta saa palveluslasit. Mukaan lasketaan ne, jotka saavat ensilasit, sekä heidät, joilla jo ennestään on silmälasit. Palveluslasit tarvitsevista noin joka viides saa samalla elämän ensimmäiset silmälasit.

– Monelle näöntarkastusta ei ole tehty peruskoulun jälkeen ja näkö on huonontunut merkittävästi, joten ensilasit tulevat kontrolloitua juuri näissä tulotarkastuksissa näkörastilla, Seppänen kertoo.

Palveluslasien ja sitä kautta saatavan näkökyvyn taustalla on se, että varusmiehet pystyvät toteuttamaan palvelusammuntoja ammuntaradalla. Kaukonäön tulee olla kunnossa varsinkin, kun ammutaan 150 metrin ammuntoja.

Puolustusvoimat on tarjonnut palveluslasit noin 10 vuoden ajan (Kainuun Sanomat). Noin vuosi sitten asiaan tuli muutos: palveluslasit voivat saada myös ne alokkaat, joilla on jo ennestään lasit tai piilolinssit.

9 päivää, 450–500 asiakasta

Palveluslasit ovat asevelvollisuuttaan suorittaville ilmaiset. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja sen esikunta kilpailuttavat hankinnat kolmen vuoden välein, ja vuoteen 2020 saakka sopimus on voimassa Specsaversin kanssa.

– 9 päivää ja 450–500 alokasta. Päivät ovat pitkiä, kun aamulla seitsemältä lähtee kotoa ja on takaisin illalla kymmenen yhdentoista välillä. Tietää tehneensä töitä, mutta nämä ovat mukavia viikkoja. Hyvä syke päällä koko ajan, kertoo Kajaanin Specsaversin yrittäjä Outi Penttinen.

Tunnin välein liikkeeseen otetaan 8 alokasta sisälle. Kun kuljetus tuo seuraavat, he jäävät pihalle odottamaan vuoroaan.

– Jotkut asiakkaat ovat kysyneet, että voiko muut asiakkaat tänne tullakaan? Sanon aina, että ei muuta kuin tänne vaan. Oikeastaan vain positiivista palautetta on tullut näistä päivistä. Ihmiset ymmärtävät tilanteen. Ja kainuulaiset ovat leppoisia, ei stressata vaan tullaan myöhemmin uudestaan jos ei haluta muutama minuuttia odottaa, Penttinen kertoo.

Prikaatilla alokkaista seulotaan ne, joiden näkökyky ei riitä. Varsinainen näöntarkistus ja kehysten valinta tehdään Specsaversilla.

Alokkaille on tarjolla tietyt sankamallit ja linssit, jotka kuuluvat sopimushintaan. Mikäli mielii laseihinsa lisäominaisuuksia, ne pitää maksaa omasta pussista.

– Valinnanvaraa on jonkin verran. Kun olen itsekin seurannut luovutuksia, niin kyllä sieltä tyylikkäät ja modernit lasit saa. Ei niissä korostu mikään SA-teema tai -leima.

Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan ei ole julkista tietoa, kuinka paljon lasit saavat maksaa.

– Peruslaseista ei tule alokkaalle kustannuksia. Tärkeintä on se, että näkökenttä saadaan korjattua sellaiseksi, että palvelus onnistuu, Seppänen kertoo.

Piilolinssejä ei käytetä

Yksi kriteeri laseille on se, että ne pysyvät mukana palveluksen vauhdikkaassakin menossa ja metsäleireillä. Palveluksessa särkyviä omia laseja ei korvata, joten palveluslasien ansiosta ne voi jättää odottamaan reserviin.

Varusmiespalvelus ja piilolinssit eivät ole hyvä yhdistelmä. Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan maastoharjoituksissa, joissa ollaan usein pimeissä ja kylmissä telttaolosuhteissa, piilolinssien huoltaminen ja peseytyminen muutenkin ovat haasteellinen tehtävä.

– Sen vuoksi palveluslasien käyttö on meillä se suunta.

Seppänen sanookin, etteivät lasit ole hidaste, vaan niiden kanssa pärjää varusmiehelle kuuluvissa tehtävissä vallan mainiosti. Toki piilolinssejä käyttäneelle tilanne voi olla vieras ja vaatii opettelua.

Kainuun prikaatin alokas Miro Niskasella lasit ovat olleet pienestä pitäen. Hän käyttää normaalisti piilolinssejä, mutta siirtyy palvelusajaksi käyttämään laseja.

– Ei siinä muu auta. Voi olla hyvin mahdollista, etten käytä silmälaseja enää palveluksen jälkeen.

Alokas Juho Mustosella on myös lasit, mutta hän ei ole käyttänyt niitä päivittäin. Hän uskoo, että palveluksen jälkeen laseilla on vielä käyttöä.

Palveluslasit ensimmäiset lasit

Kapteeni Mikko Seppäsen mukaan moni sanoo, ettei tarvitse laseja, mutta toteaakin niiden saamisen jälkeen, että maailma muuttuu, kun näkee kauaksi eri tavalla. Tuntuma on se, että kymmenessä vuodessa, jotka hän on toiminut prikaatilla, näkökyky on hieman heikentynyt ja laseja tarvitaan enemmän.

– Ehkä puhelimet ja päätteet rasittavat silmiä eri tavalla. Tämä on toki vain olettamus.

Specsaversin yrittäjä Outi Penttinen laskee, että noin kolmasosa lasit saavista alokkaista on sellaisia, joille palveluslasit ovat ensimmäiset lasit.

– Heitä on yllättävän paljon. Joidenkin kohdalla on pitänyt ihan kysyä, että miten hyvä mies oot pärjännyt elämässä? Mutta heillä ei vain ole ollut vertailukohdetta. Mukavia hetkiä, kun joku on saanut ensimmäistä kertaa iso vahvuuksiset lasit päähänsä ja on todennut, että tulee ihan röntgenkatse kun on niin hyvä näkö.

Moni ensilaseja hankkiva käy keskustelua kodin kanssa ja ottaa laseihinsa lisämaksusta lisäominaisuuksia, joilla lasien kestoa pidennetään. Näin ollen ne palvelevat pidemmälle, sillä palveluslasit ovat henkilökohtaiset ja ne saa käyttöönsä palvelusajan jälkeen.

– 99 prosenttia haluaa laittaa jotain lisäominaisuuksia, Penttinen mainitsee.

Käytäntö sama kaikissa varuskunnissa

Kainuun prikaati ei ole ainut Puolustusvoimien yksikkö, jossa alokkaat saavat palveluslasit. Käytäntö on sama kaikissa Suomen varuskunnissa.

– Kaikkialla toimitaan samalla tavalla. Vain se vaihtelee hieman, miten kukin terveysasema budjetoi arvioimansa tarpeen mukaan rahaa silmälaseihin, kertoo Puolustusvoimien kenttälääkinnän palvelusyksikön johtaja Jari Autti.

Kajaanin varuskunnan terveysaseman lääkäri Timo Anttalaisen mukaan palveluksesta saa näkökyvyn perusteella vapautuksen, kun kaukotaitteisuutta on yli yhdeksän diopteria tai likitaittoisuutta yli 10 diopteria. Näkökyky luokitellaan aina paremman silmän mukaan. Käytännössä se tarkoittaa, ettei optikon kirjaintaulusta näe ilman silmälaseja edes isoimpia kirjaimia.

Suurin osa todella huonon näön omaavista karsiutuu pois jo kutsuntavaiheessa. Anttalaisen mukaan on erittäin harvinaista, että todella huono näkö huomataan vasta alokasvaiheessa.

– En muista kuin hajatapauksia. Yleensä silloin on ollut tilanne, jossa näöntarkkuus on viime aikoina muuttunut sairauden tai muun syyn takia.

Tarkka organisointi

Silmälasiviikot ovat kiireisiä ja vaativat Kainuun prikaatillakin tarkkaa organisointia. Liikkeen kanssa sovitaan, monelta asiakkaat voivat tulla ja kuinka monta heitä voi saapua kerrallaan. Kun asia on sovittu, lyödään lukkoon ajoneuvot ja kuljettajat.

Varusmiehet täytyy myös ohjeistaa hyvin. Tarkastukset alkoivat viime viikon tiistaina, asiakkaita on 60–70 päivässä. Jotain ruljanssin laajuudesta kertoo se, että joinakin päivinä ensimmäiset kuljetukset lähtevät prikaatin terveysaseman pihasta kello 8 ja viimeiset ovat perillä kasarmilla kello 18.

Viimeisiä pokien valitsijoita kuljettavat autot ajavat Kajaanissa Kauppakadun kupeeseen tänään perjantaina. Lasien luovutukset alkavat 25. tammikuuta ja kaikki ovat saaneet lasinsa helmikuun alkupuolella.

Korjattu 19.1.2018 klo 14.00: Alokkaat eivät seiso asennossa, vaan levossa. Korjattu juttuun ja kuvatekstiin.

Aktiivimalli on aktivoinut ammattiyhdistysliikettä. Senaatintorin lisäksi suurin palkansaajajärjestö SAK on varannut ensi viikon tiistaille ison salin Helsingin Messukeskuksesta liittojohtajille.

Viikon varoitusajalla paikalle on tulossa suurin osa maan suurimpaan ammattijärjestöön kuuluvien liittojen noin 800 päälliköstä. SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutolan mukaan paineet ovat kovat sen suhteen, että jo sovitut vastalauseet hallituksen työllistämispolitiikan keppilinjalle ja erityisesti aktiivimallin suhteen eivät riitä.

Liittojen palaute on Huutolan mukaan kahtiajakoista.

– On selvä, että tämä ei tähän jää, paljastaa Huutolan oman ja monen muun tunnot tiistain kokouksen alla.

Järjestöjohtajilla on tapana laukoa kovilla, mutta mitä paljastus tarkoittaa, selviää mahdollisesti tiistain kokouksen jälkeen.

SAK hakee tiistain kokoukselta valtakirjaa mahdollisille jatkotoimille. Kokousväelle esitellään keskusjärjestön arvio aktiivimallin vaikutuksista. Samalla esitetään näkemykset siitä miten työllistämistoimia ja aktiivimallia pitäisi muuttaa reilummaksi kaikille työttömille.

Rankaisulinjaan halutaan muutosta

Kokous on toinen SAK:n hallituksen maanantaina sopimista toimista Sipilän hallituksen aktiivimallia vastaan. Huutolan mukaan moni SAK:n liittoihin kuuluvista oli selvästi pettynyt toimiin. Toiset malttavat vielä odottaa, toiset käyvät kierroksilla, koska epäilevät, että SAK:n linjaus on liian lepsu ja vesittää koko vastustuksen.

SAK ei esittele mitään uutta kokonaismallia työllisyyden hoidossa. SAK on ilmoittanut, että pelkästään rankaisemalla aktivointi ei järjestölle ja sen liitoille käy. SAK:lla on myös oma työttömyysturvaa uudistava malli, jossa päivärahaleikkauksia ei ole.

SAK:n tavoitteena on päästä mukaan neuvottelemaan aktiivimallin muuttamisesta. Kyse on Huutolan mukaan perinteistä kolmikannasta.

Työllistymistä pitää tukea aktiivisemmin

Järjestössä puhutaan muun muassa siitä, että työttömällä pitäisi olla oikeus työllistymistä edistäviin palveluihin. Ajatus on sama kuin muun muassa terveyspalveluissa. Tämä tarkoittaisi työvoimakoulutuksen ja neuvonnan nykyistä reippaampaa kasvattamista. Muun muassa tämän takia Suomessa ei voi Huutolan mukaan puhua mistään Tanskan mallista.

– Kyllä näin on toivotonta jatkaa. Katsomme nyt kuinka pitkälle me menemme, Huutola painottaa.

Sitten se jupina alkaa ja paineet kasvaa Matti Huutola

Huutola ei pysty arvioimaan, kuinka pitkään SAK:n puolella odotetaan hallituksen vastaantuloa.

Aktiivimallin mukaiset ensimmäiset työttömyysturvan leikkaukset näkyvät huhtikuun alusta alkaen.

– Sitten se jupina alkaa ja paineet kasvaa.

Hallituksen taholta on ilmoitettu, että mallin toimimista seurataan tarkkaan ja sen edellytyksiä parannetaan kevään aikana lisärahoituksella.

Lue myös: Aktiivimalli näkyy työttömän kukkarossa ja työkkärin arjessa – päivärahaa voi joutua odottamaan viikkoja, jopa kuukausia

Yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa kehiteltävä veritesti tarvitsee vielä lisätutkimuksia, mutta sitä pidetään lupaavana.

Testiä on tähän mennessä kokeiltu 1 005 potilaaseen, joiden syövät oli jo aiemmin oireiden perusteella diagnosoitu.

Testi havaitsi keskimäärin 70 prosentin tarkkuudella munasarja-, maksa-, keuhko-, rinta-, maha-, haima-, ruokatorvi- sekä paksusuolen ja peräsuolen syövät.

Näistä viidelle syöpätyypille (munasarjasyöpä, maksasyöpä, mahasyöpä, haimasyöpä ja ruokatorven syöpä) ei ole nykyisin olemassa seulontatestejä. Nyt tutkittava testi seuloo nämä kasvaimet 69–98 prosentin tarkkuudella.

Testin tarkkuus oli varsin lupaava, sillä terveillä vapaaehtoisilla alle yhdellä prosentilla testi oli positiivinen.

Testi analysoi verestä virheitä kuudessatoista syöpägeenissä sekä kymmenen syövän biomarkkerina toimivan valkuaisaineen pitoisuuksia.

Tavoitteena on, että tämä CancerSEEK-niminen testi havaitsisi syövän aiempaa aikaisemmin, jo ennen kuin kasvain on aiheuttanut mitään oireita. Tutkimuksesta kertoi Science-lehti.

Testi ei ole vielä riittävän herkkä

Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori Sirpa Leppä Helsingin yliopistosta ja HYKS Syöpäkeskuksesta pitää tuloksia lupaavina mutta lisätutkimusta tarvitaan.

– Tämä on hyvin kiinnostava mutta toki vielä keskeneräinen tulos. Testi ei ole vielä tarpeeksi herkkä, mutta ilman muuta tämä on läpimurtotutkimus, ja jos tulos varmentuu jatkotutkimuksissa, testi voidaan ottaa tulevaisuudessa käytäntöön jossain vaiheessa, Leppä sanoo.

Nyt ei siis ole löydetty sellaista menetelmää, jolla kaikki syövät tavoitettaisiin, mutta löytö on silti merkittävä.

Jatkossa testiä tutkitaan jo lisää koehenkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu syöpää. Tarvitaan vielä pitkiä ja laajoja tutkimuksia ennen kuin testi mahdollisesti tulee käyttöön.

– Puhuisin useasta vuodesta, kymmenestä ainakin, Sirpa Leppä sanoo.

Veritestistä toivotaan seulontakeinoa

Verinäytteen käytöstä syöpätutkimuksissa toivotaan suurta läpimurtoa syövänhoidon tueksi ja sitä tutkitaan nyt paljon, kertoo professori Sirpa Leppä.

Erityisesti on tutkittu, voitaisiinko verinäytteestä löytää geenivirheitä, jotka selittäisivät, miksi jokin syöpähoito ei tehoa tietyille potilaille.

Johns Hopkinsin tutkimuksessa uutena tulee se, että veritestiä tutkitaan mahdollisena syöpäseulonnan välineenä.

Verinäytteen ottaminen on potilaalle helppoa. Samalla tutkimuksen hinta on tarkoitus pitää niin kohtuullisena, että sitä voitaisiin käyttää laajamittaisesti.

Testin kustannukset ovat tässä vaiheessa 500 dollaria kappaleelta eli noin 408 euroa.

Apua vaikeasti havaittaviin syöpiin?

Lupaavaa on sekin, että menetelmä vaikuttaisi löytäneen hyvin juuri sellaisia syöpiä, joita on ollut vaikea havaita ennen kuin oireet alkavat.

– Tässä on löytynyt vahvemmin niitä syöpätauteja, joita ei voi löytää seulonnan avulla, professori Sirpa Leppä sanoo.

Testi ei tulosten mukaan löytänyt kovin hyvin rintasyöpää, mutta rintasyöpään on jo olemassa kohtuullisen hyvä seulontamenetelmä ja potilas voi myös itse löytää patin tunnustelemalla.

Sen sijaan testin avulla havaittiin varsin hyvin esimerkiksi munasarjasyöpä, jota ei ole ollut helppo löytää ennen oireiden ilmaantumista tai ilman mutkikasta kuvantamismenetelmää.

Testistä voi olla apua myös sen määrittämiseen, mistä kudoksesta syöpä on lähtenyt liikkeelle.

Ristiriitaisia arvioita

Myös uutistoimisto AFP:n haastattelemat ulkopuoliset asiantuntijat muistuttavat lisätutkimusten tarpeesta.

– Testin herkkyys on ykkösvaiheen syövissä melko alhainen, noin 40 prosenttia ja jopa ykkös- ja kakkosvaiheen yhdessä noin 60 prosenttia. Joten tämäkin testi yhä jättää huomaamatta suuren osa syövistä juuri siinä vaiheessa, jossa haluaisimme ne diagnosoida, sanoi Mangesh Thorat Barts Clinical Trials -yksiköstä, Queen Maryn yliopistosta Lontoosta

Lontoolaisen Syöpätutkimusinstituutin molekyylionkologian professori, Nicholas Turner arvostelee sitä, että testi antaa prosentin verran vääriä hälytyksiä:

– Se voi kuulostaa pieneltä, mutta populaation seulonnan tasolla se tarkoittaisi, että iso joukko ihmisiä saisi väärän tiedon syövästä.

Turnerin mukaan tutkimus on silti edistysaskel laajan seulontatestin kehittämisessä.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelema tohtori Gert Attard lontoolaisessa Syöpätutkimuksen insituutista puolestaan pitää testiä hyvin lupaavana:

– Olen valtavan innostunut. Tämä on Pyhä Graalin malja, diagnoosityöväline ilman muita menettelyjä kuten skannauksia ja kolonoskopiaa.

Ylihoitamisen vaara?

Attardkin tosin pohtii, mitä tiedolla alkuvaiheen syövästä tehdään.

Joissakin syövissä on parempi seurata kasvaimen kehittymistä kuin käydä kasvaimen kimppuun raskailla ja haittavaikutuksia aiheuttavilla hoidoilla. Tällaisia ovat muun muassa osa hitaasti etenevistä eturauhassyövistä.

Ylidiagnostiikan tai ylihoitamisen vaara on seulonnoissa olemassa, sanoo myös professori Sirpa Leppä.

– Silloin lääkärit ovat tärkeässä asemassa, että hoito kohdistuu oikein eikä hoideta jotain, millä ei ole merkitystä.

Leppä muistuttaa, että on joka tapauksessa vielä pitkä matka tutkitun veritestin käyttöönottoon. Syövän seulontojen järjestämisessä on otettava huomioon, miten vaikuttavaa seulonta olisi väestötasolla.

Suuressa osassa Suomea on tällä hetkellä ajankohtaan nähden tavallista enemmän lunta, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Kotakorven mukaan pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna valtaosassa maata lunta on 5–20 senttimetriä tavanomaista enemmän.

Aivan eteläisimmässä Suomessa sen sijaan lunta on selvästi tavanomaista vähemmän. Myös Pohjois-Karjalassa on tavallista vähemmän lunta.

Kotakorpi kertoo, että lunta on nyt yleisesti 20–30 senttiä enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Eteläosassa maata lunta on suurinpiirtein saman verran kuin vuosi sitten.

Meteorologi arvioi, että runsaslumisuus menee pitkälti normaalin vaihtelun piikkiin.

– Alkutalvi oli sateinen. Etelässä saatiin huikeat sademäärät vetenä ja muualla se tuli lumena. Sitä sadetta tuli tavanomaista enemmän, Kotakorpi sanoo.

Eteläosassa maatakin saadaan nauttia lumesta ainakin viikonlopun ajan, koska maanantaihin asti luvassa on poutaista pakkassäätä. Sen jälkeen säätyyppi kuitenkin muuttuu.

Kotakorpi kertoo, että ensi viikolla on tiedossa sateita. Osassa maata voi tulla paljonkin lisää lunta. Samalla sää myös lauhtuu, joten ensi viikolla voi mahdollisesti sataa myös vettä.

Helsinkiläinen Taneli Lahtinen on viime aikoina ottanut kuvauskopterinsa mukaan ulkomaan reissuille säännöllisesti. Viime vuonna nuori herra nappasi kuvia matkoiltaan muun muassa Islannista, Norjasta ja Venäjältä. Kuvia Taneli julkaisee pääasiassa Instagramissa.

– Reissu Islantiin oli huikea. Vuokrasin sieltä auton ja ajelin etelärannikkoa ympäri. Se oli oikea unelma drone-kuvaajalle. Upeita lumisia vuoristomaisemia ja kaunis auringonpaiste, muistelee Lahtinen.

Kuvauskopteri on Tanelille lentäväkamera, ei mikään leikkikalu. Pienikokoinen kopteri on helppo kuljettaa mukana päiväretkillä paikasta toiseen selkärepussa. Lisäksi laitteen saa lento- ja kuvauskuntoon muutamassa minuutissa sään salliessa.

– Oma kroppa ei ole enää rajoittava tekijä. En lähde koskaan kameran kanssa uimaan, mutta dronen kanssa voin lentää veden päällä. Ennen otettiin rannalta kuvia auringonlaskuista, mutta nyt voin ajaa kuvauskopterin merelle ja ottaa kuvan kaupungista auringonlaskun kajossa, naurahtaa Lahtinen.

Selvitä lennätyssäännöt etukäteen

Helppokäyttöisten kuvauskoptereiden suosio näkyy niin maahantuojan kuin valvovan viranomaisen silmissä. Droneja maahantuovan Future Retailin Teppo Salonen kertoo, kopterien kauppa käy ja kasvaa kuhisten.

– Pieni kuvauskopteri kulkee helposti mukana lomamatkalla tai reissulla. Laitteista on tullut luotettavampia kuin ennen ja kuvanlaatu sekä lentoaika ovat parantuneet. Moni haluaa nykyisin ikuistaa lomamuistonsa myös ilmasta, toteaa Salonen.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola muistuttaa dronen kanssa matkustavia vastuullisuudesta. EU-maiden yhteistä linjaa kuvauskopterien lennätykseen ei ole ja se mikä on sallittua Suomessa voi olla kiellettyä toisessa maassa.

– Muun muassa Itä-Euroopassa useassa maassa sekä Ranskassa ja Belgiassa sääntely on todella tiukkaa. Siellä on myös suuria lentokieltoalueita esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, kertoo Hannola.

Paljonko akkuja saa ottaa reissulle?

Usein lomamatkalle lähdetään lentokoneella. Tällöin kuvauskopterin akkujen kuljettamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Litiumioniakut määritellään nimittäin vaaralliseksi aineiksi lentokuljetuksessa ja siihen liittyy rajoitteita.

– Siinä täytyy huomioida mihin akut pakkaa ja kuinka monta akkua ottaa mukaan. Tietoa voi etsiä ennakkoon Trafin sivuilta, sanoo Jukka Hannola.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut vallassa vuoden.

Kysyimme asiantuntijalta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttäseltä mikä on muuttunut Yhdysvaltain taloudessa, ja mitä Trumpin poliittisiin voittoihin kuuluva yhteisöveron alennus 35 prosentista 21 prosenttiin merkitsee Suomen taloudelle.

Laukaiseeko alennus nyt kansainvälisen verokilpailun?

Niku Määttänen: Trumpin verouudistus kiihdyttää kansainvälistä yritysverokilpailua. Sen lisäksi, että Yhdysvalloissa lasketaan merkittävästi ylintä yhteisöveroprosenttia, maa ei jatkossa enää pyri verottamaan niitä voittoja, joita yhdysvaltalaiset yritykset ovat tehneet ulkomailla.

Yhdysvallat on aiempaa houkuttelevampi paikka investoida. Yritykset myös harkitsevat nyt herkemmin ulkomaan investointeja eli kohdemaan yritysverotus vaikuttaa päätöksiin.

Pitääkö Suomen alentaa myös yhteisöverotustaan 20 prosentista?

NM: Suomella on kansainvälisesti katsoen hyvin kilpailukykyinen yhteisöverotus. Meidän ei tarvitse reagoida lähivuosina mitenkään, mutta on toki seurattava mitä muissa maissa tapahtuu. Voi olla, että Yhdysvaltain verouudistuksen seurauksena monet maat laskevat entisestään yhteisöverotustaan. Suomen pitää tuolloin arvioida, mikä on meidän asema tässä verokisassa.

Apple on kertonut palauttavansa ulkomailta voittoja ja maksavansa Yhdysvaltoihin veroja 38 miljardin dollarin (31 miljardin euron) edestä. Arvellaan, että muut suuryhtiöt tulevat perässä. Mitä tästä seuraa?

NM: Monikansalliset yritykset ovat voineet aiemmin välttää verot ulkomailla syntyneestä voitosta, jos eivät ole kotiuttaneet niitä Yhdysvaltoihin. Monelle yritykselle on kertynyt paljon ulkomailla pidettyjä voittoja. Yrityksille on verouudistuksen jälkeen suhteellisen kannattavaa tuoda rahat Yhdysvaltoihin. Ne voivat mahdollisesti jakaa korkeampia osinkoja.

Tehtiinkö verouudistus oikeaan aikaan?

NM: Sen ajoitus on vähän erikoinen, koska Yhdysvaltain talous on kasvanut monta vuotta hyvin ja työttömyys on matala (työttömyyaste 10/2017 4,1 %). Elvytys tässä tilanteessa menee jossain määrin hintoihin ja palkkoihin. Aika ei siis ole kovin otollinen elvytyspolitiikalle.

Tämä johtaa lopulta siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed kiristää rahapolitiikkaa vähän enemmän tai aikaisemmin kuin olisi muuten tehnyt. Fedin toimet tulevat hillitsemään mahdollisia talouden ylikuumenemisongelmia.

Mikä Yhdysvaltain taloudessa on muuttunut Trumpin aikana?

NM: Yhdysvaltain talous on jatkanut vahvaa elpymistä finanssikriisin vuosista, ja sillä menee yllättävänkin lujaa. Työmarkkinoiden tilanne on aika hyvä. Työttömyys on laskenut selvästi, mutta työllisyysaste on edelleenkin historiallisesti katsottuna aika matala. Myös palkkojen nousu on ollut hyvin maltillista.

Trump on ottanut kunnian Yhdysvaltain talouden hyvästä tilasta ja syntyvistä työpaikoista. Löytyykö tälle perusteita?

NM: Trump ei ole konkreettisesti omilla päätöksillään tehnyt mitään sen eteen, pikemminkin luonut jonkin verran epävarmuutta. Trumpin peruskannattajat tuskin ovat huomanneet kukkarossaan mitään kovin konkreettista hyötyä. Uusin verouudistuskaan ei ole pidemmän päälle heidän kannaltaan hyvä asia.

Lue myös: Trumpin veronalennus alkaa vaikuttaa – Apple kotouttaa Yhdysvaltoihin 38 miljardia dollaria veroja ulkomaisista voitoista

Yhdysvaltain verotus meni remonttiin – tässä 5 voittajaa ja 5 häviäjää

Kiinan laajeneva sotilasvarustelu ja yhä aggressiivisemmaksi käyvä Venäjä ovat tällä hetkellä Yhdysvaltain tärkeimmät turvallisuushuolet.

Näin todetaan Yhdysvaltain uudessa puolustusstrategiassa.

Sen mukaan kilpailu Kiinan ja Venäjän kanssa uhkaa liittovaltion etuja ympäri maailmaa.

– Me jatkamme toimia terrorismia vastaan, mutta suuri valtakamppailu – ei terrorismi – on nyt tärkeintä kansalliselle turvallisuudelle, Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis vahvisti puheessaan perjantaina.

Uudesta strategiasta julkaistiin perjantaina 11-sivuinen tiivistelmä.

Sen mukaan Isis, al-Qaeda ja muut ääriliikkeet ovat edelleen uhka, mutta Kiinan ja Venäjän toimet vaativat nyt Yhdysvalloilta enemmän investointeja. Armeijan on oltava ketterä ja valmis sotaan, siinä todetaan.

Strategiassa viitataan muun muassa Kiinan systemaattisiin kyberhyökkäyksiin ja tietovarkauksiin Yhdysvalloissa sekä sen sotilaallisen läsnäolon lisääntymiseen Etelä-Kiinan merellä.

Monessa perheessä mopoauto, tai ystävien kesken mauto, on suorastaan välttämättömyys. Sillä myös hankitaan nuorelle omaa vapautta.

Mopoauto on maalla asuvalle 15-vuotiaalle Annille tuttu menopeli. Tyttö ajaa päivittäin pelkästään koulumatkoja kuutisenkymmentä kilometriä Tammelan Letkulta Forssan Keskuskoululle.

Pääosan matkasta Anni ja mauto suihkivat menemään pimeitä, metsäisiä teitä kodin ja koulun väliä. Päivässä ajoa kertyy harrastusmatkoineen yhteensä noin 100 kilometriä. Anni Mäntyvaara sanoo, ettei häntä maantiellä pelota. Valtatie on sitten jo toinen juttu.

– Ainahan voi puhelimella soittaa. En kuitenkaan ole juuri koskaan ajatellut, että jotain tapahtuisi. Kunhan rauhassa ottaa ja luottaa omiin ajotaitoihinsa, niin kyllä se siitä menee.

Kovassa käytössä kulutusta kertyy

Nuoren autoon on vajaassa vuodessa kertynyt lähes 30 000 kilometriä, ja osia kuluu paljon.

– Ihan kulutusosia niin kuin variaattorihihnoja, jarrupaloja ja kaikkea sellaista. Kerran ajoin mopoauton ulos tieltä, ja puskuri piti uusia. Siihen tuli omat kulunsa, totta kai. Polttoainekuluja dieselautolla menee noin 40 euroa viikossa. Mutta jos mopoauto hajoaa, niin sitten kuluja tietysti tulee, laskeskelee Anni Mäntyvaara.

Mopoautossa vakuutukset ja varaosat ovat kalliimpia kuin tavallisessa autossa. Menoissa säästää, jos kotona on korjaustaitoinen.

– Kyllä iskä osaa tehdä kaikkea ja siinä mä aina kattelen vieressä ja opin. Mutta en mä kyllä itse uskaltais mitään lähtee räpläämään. Kuka osaa, se tekee hommansa.

Mopoautot vanhenevat

Mopoautokanta kasvaa ja ikääntyy. Kun esimerkiksi Kanta-Hämeessä vuonna 2007 mopoautoja oli liikenteessä noin 40, on niitä tien päällä nyt noin 450. Kasvua voi tarkastella myös Anni Mäntyvaaran kotikunnan Tammelan osalta: vuonna 2007 koko kunnassa oli liikennekäytössä vain yksi mopoauto – nyt niitä on 44.

Koko Manner-Suomessa oli vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä (Trafi) reilut 8 000 mopoautoa. Vuonna 2007 niitä oli liikenteessä noin 1 500.

Uusien mopoautojen ensirekisteröinnit (Trafi) olivat huipussaan vuonna 2011 (1 159 ensirekisteröintiä) ja sen jälkeen myyntikäyrä oli laskeva useita vuosia. Viime vuonna nähtiin taas pientä piristymistä, kun mopoautoja ensirekisteröitiin noin 700. Nyt on kaupan paljon käytettyjä.

Korjaamolla saa pulittaa pitkän pennin

Käytettyjä mopoautoja pitää luonnollisesti korjatakin enemmän. Forssan Varaosan yrittäjä Simo Jaakkola sanoo, että mopoauton korjaaminen on yllättävän kallista.

– Osat ovat kalliita ja halvimmasta päästä perushuolto on vajaat 200 euroa. Jos tulee vähän isompi huolto, siihen hukkuu helposti 500 euroa, kun siihen tulee hihnaa ja jarrupalaa.

– Mopoauton varaosa saattaa maksaa jopa kolmekin kertaa sen minkä auton varaosa. Kai se siihen perustuu, että sarjat ovat niin pieniä. Hintakin on sen mukainen, sanoo Simo Jaakkola.

Nuori tarvitsee mopoautoa vain kolmisen vuotta. Sitten kulkupeli laitetaan käytettynä myyntiin.

– Monelle perheelle on tullut itku, kun ostaa halvan mopoauton. Sitä ruvetaan korjaamaan ja ajatellaan, että tehdään siitä hyvä ja käydään katsastuksessa. Totuus voi sitten olla aivan toinen. Pahalta tuntuu monesti itsestäkin.

Jaakkola kertoo, että käytettyjen mopoautojen yleistyminen näkyy osamyynnissä ja korjaustarpeissa.

– Eivätkä tietenkään kaikki perheet pysty kotona korjaamaan niitä. Vaikka autot ovat aika yksinkertaisia laitteita, niin tämän päivän perheissä ei aina ole paikkoja, missä niitä korjata. Kyllä käytetty auto aina enemmän tai vähemmän työtä teettää, sanoo Simo Jaakkola.

Nopeusrajoitetut henkilöautot liikenteeseen 2019?

Mopoautoja on haluttu korvata liikenneturvallisemmilla "kevytautoilla". Loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) esitti vajaa vuosi sitten, että ajokorttilakiin lisättäisiin luokka autoille, jotka on rajoittimella säädetty kulkemaan hitaammin. Heinosen mukaan asia on etenemässä hyvällä tavalla.

– Kevään aikana toivottavasti saadaan päätöksenteon portaissa tätä asiaa eteenpäin, hän arvioi.

Trafissa on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta selvitysluonnos, jota ministeriössä käsitellään parhaillaan. Lähiaikoina selvinnee, miten asiassa on tarkoitus edetä.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva Heinonen kertoo, että mopoautokysymys on laajasti yhteinen huoli.

– Asian taakse on saatu hyvin väkeä, voisi sanoa melkein kaikista puolueista.

Heinonen arvioi lakimuutoksen aikataulua näin:

– Jos tämä menisi ihanteellisella tahdilla, niin lainsäädäntö pitäisi saada valmiiksi kevään aikana, toivottavasti kevätkaudella voitaisiin tuoda eduskuntaan. Valiokuntakäsittely vienee muutamia kuukausia ja ehkä kesäkaudella 2019 nopeusrajoitetuilla autoilla voitaisiin ajaa. Sitä itse pitäisin tavoittelemisen arvoisena.

Kouluissa eri puolilla maata on otettu käyttöön uusi toimintatapa, joka tukee lasten hyvää käytöstä. Yhdysvalloissa laajasti tutkittu Check in, check out -toimintamalli on käytössä arviolta noin kymmenessä suomalaiskoulussa.

Toimintamalli tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi adhd-lapsille tai lapsille, joilla on muita keskittymishäiriöitä.

— Suurin osa oppilaistahan oppii käyttäytymään niin kuin koulussa tai elämässä yleensä on tarkoitus käyttäytyä. Sitten on osa, jotka eivät pysty sitä siitä nappaamaan. On hyvä, että on tällaista yksilöllistä tukea, rehtori Juha Voima sanoo.

Uuden käytännön mukainen kokeilu on aloitettu kevätlukukauden alussa muun muassa Mussalon koulussa Kotkassa. Kotkassa kaikkiin kouluihin on jaettu uutta toimintatapaa esittelevät, viime vuonna julkaistut opaskirjat.

— Innostuimme, että tässä voisi olla tarjolla jotain uutta. Tämä on yksi tapa vahvistaa positiivisella tavalla toivottua käyttäytymistä, Voima sanoo.

Lapselle seurantakortti

Hyvään käyttäytymiseen tähtäävän toimintamallin ytimessä on seurantakortti, johon kirjataan yksi tai kaksi selkeää ja käytännöllistä tavoitetta.

Tavoitteiden on oltava sellaisia, joita on helppo aikuisen seurata, ja jotka lapsi vaikeuksitta sisäistää ja muistaa.

Lapsen kanssa voidaan seurata esimerkiksi sitä, onko tunnin alkuun mennessä tarvittavat kirjat ja tarvikkeet otettu esille. Tavoite voi olla myös se, että oppilas tekee annetut koulutehtävät tai pyytää puheenvuoron, kun on asiaa.

Tavoitteiden toteutumista seurataan useita kertoja päivässä.

Koulu nimeää ohjaajan, jonka kanssa lapsi tapaa aamulla kouluun tullessa ja iltapäivällä sieltä lähtiessä. Tapaamisten vuoksi toimintamallin nimi viittaa sisään- ja uloskirjautumiseen.

Ohjaaja on aina sama, samoin tila, jossa muutaman minuutin mittainen tapaaminen järjestetään. Ohjaaja voi olla esimerkiksi koulunkäynninavustaja.

Jokaisen oppintunnin jälkeen opettaja pohtii yhdessä lapsen kanssa miten korttiin merkityt asiat onnistuivat. Opettaja arvioi lapsen käytöstä tunnilla kolmiportaisesti; onnistui täydellisesti, onnistui osittain tai ei onnistunut tällä tunnilla.

Ohjaaja laskee päivittäin onnistumisista saadut pisteet. Hyvistä pisteistä saa tarroja tai leimoja. Kun niitä on tarpeeksi, on vuorossa palkinto.

— Palkinnot voivat olla pieniä juttuja arjessa. Lapsi saa vaikka jonkin tunnin lopuksi ylimääräisen pelihetken tabletilla, tietokoneella tai lautapeleillä. Palkinto voi olla myös luokkakohtainen, jolloin muu porukka voi tsempata ja omalla käytöksellään tukea sitä yhtä lasta, joka tarvitsee lisätukea, Voima sanoo.

Koulupäivän jälkeen kortti matkaa lapsen mukana kotiin, jossa vanhemmat allekirjoittavat sen. Myös vanhempien tehtävä on kannustaa lasta päivän onnistumisista.

Nyt keskitytään hyvään

Tarkoitus on keskittyä onnistumisiin, jotta lapsi saa vahvistusta sille, mitä häneltä toivotaan.

— Ei ole tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että menipä taas huonosti, vaan nyt havainnoidaan vain se hyvä. Opettajille, ohjaajalle ja vanhemmille tarjoutuu monta kertaa päivässä mahdollisuus päästä kehumaan, jotta lapsi kokee onnistuvansa. Se on mallin yhdin arjessa, rehtori Juha Voima sanoo.

Niin rehtorin kuin opettajia uuteen käytäntöön kouluttanut psykologian tohtorikin pitävät erityisen tärkeänä sitä, että toiminta pidetään positiivisena.

— Tämä on tukea, ei rangaistus. Jos tämä muuttuu rangaistuskäytänteeksi se ei toimi, eikä kukaan lapsi pidä siitä. Tällä mallilla ei uhkailla, sitä tarjotaan, psykologian tohtori Vesa Närhi sanoo.

Närhen mukaan myöskään lapsen leimautumista ei tutkimuksissa ole havaittu.

— Kun rehellisesti ja reilusti koulussa kerrotaan, miksi tätä tehdään ja mitä tämän avulla harjoitellaan, niin harvoin tulee leimautumista.

Närhi painottaa, että kyseinen tehostetut tuen malli toimii kuitenkin vain, jos yleisellä tasolla koulun käyttäytymissäännöt ovat kaikille tutut.

— Ei kannata hötkyillä tätä toimintatapaa tai muihinkaan yksilöllisiin tukitoimiin, vaan miettiä, miten meillä yleisesti käyttäydytään.

Yksi työkalu lisää

Rehtorin toive on, että uusi toimintamalli ennaltaehkäisee ja korvaa esimerkiksi kasvatuskeskustelun.

— Tämä voisi olla yksi kynä lisää penaaliimme, jotta lasta ei tarvitse ottaa kasvatuskeskusteluun huonon käytöksen takia, Juha Voima sanoo.

Toimintamalli sopii kaikenikäisille lapsille. Se on tukitoimi niille lapsille, jotka tarvitsevat käyttäytymisessään tehostetumpaa ohjausta.

— Haastavinta on, että tämä vaatii ihmisen, ohjaajan, jolla on joustava aikataulu, mutta on kuitenkin joka päivä talossa. Malli vesittyy, jos aamu- ja iltapäivätapaamista ei ole.

Seurantakortti on käytössä tarvittavan ajan. Kuitenkin useita viikkoja.

— Tutkimuksissa on havaittu, että lyhyelläkin aikavälillä saadaan aikaan parannusta, mutta jotta käytös muuttuu pysyvästi, se vaatii aikaa, Voima sanoo.

Hyötyä monille kouluille

Psykologian tohtori Vesa Närhi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että monet koulut voisivat hyötyä toimintamallista.

— Se on kouluissa ongelma, että mitä tehdään näiden lasten kanssa, joilla on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Tämä on selkeä, vankkaan teoriaan ja tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli. Kokemus osoittaa, että se on Suomessakin kohtuu helposti otettavissa käyttöön. Selkeä yleistymisen paikka tälle olisi, Närhi sanoo.

Närhen arvion mukaan noin viidellä prosentilla kouluikäisistä suomalaislapsista on adhd-diagnoosi. Kaikilla tehostetun tuen piirissä olevilla lapsilla diagnoosia ei ole, eivätkä kaikki diagnoosin saaneet lapset tällaista tukea tarvitse, Närhi kuitenkin muistuttaa.

— Tämän toimintatavan tyyppiseen ajatteluun on vahvaa kiinnostusta. Se tiedetään kouluilta saatujen yhteydenottojen perusteella, Närhi sanoo.

Mussalon koulussa toimintamallin kokeilu on käynnistymässä muutaman lapsen kanssa.

— Hiihtolomaan mennessä meillä pitäisi olla jo hyvää kokemusta myös malliin olennaisesti liittyvistä tapaamisista, Voima sanoo.

Kotkassa ei ole tehty yhteistä linjausta siitä, että kaikki koulut alkisivat mallia käyttää.

Sosiaalisen median jätti Facebook ilmoitti perjantaina, että se aikoo kysyä kahdelta miljardilta käyttäjältään heidän luottamiaan uutislähteitä. Tämän tarkoituksena on vähentää epäluotettavien uutisten näkymistä Facebook-käyttäjien uutisvirrassa.

Facebook päätti turvautua käyttäjäkyselyyn, jotta se voi objektiivisesti arvioida luotettavia uutislähteitä. Kyselyssä aiotaan tutkia käyttäjien perehtyneisyyttä uutislähteisiin ja luottamusta niihin.

Facebookin omistaja Mark Zuckerberg sanoi, että verkosto voisi tavoitella uutisten arviointia luotettavuuden, informatiivisuuden ja paikallisuuden mukaan.

– Nykyisin on aivan liian paljon sensaatiomaisuutta, vääriä tietoja ja polarisoitumista maailmassa, hän sanoi.

– Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten levittää tietoja nopeammin kuin koskaan aiemmin ja jos me emme käy näiden ongelmien kimppuun, päädymme vahvistamaan niitä.

Kysely alkaa jo ensi viikolla

Uutisten luotettavien lähteiden kysely alkaa ensi viikolla. Jatkossa näkyvyyttä saavat eniten ne uutiset, joiden lähteitä käyttäjäyhteisö pitää kaikkein luotettavimpina.

– Sen tarkoituksena on varmistaa, että uutiset, joita käyttäjä näkee, ovat korkeatasoisia ja auttavat rakentamaan yhteisymmärrystä, Zuckerberg toteaa.

Zuckerbergin mukaan käyttäjiltä suoraan kysyminen on objektiivisin tapa mitata uutislähteiden luotettavuutta.

Reilu viikko sitten Facebook ilmoitti, että se aikoo näyttää palvelunsa yli kahdelle miljardille käyttäjälle enemmän ystävien, sukulaisten ja tuttujen päivityksiä ja vähemmän ammattimaisten julkaisijoiden postauksia. Facebookilla on ollut myrskyinen suhde erityisesti sellasiin uutisiin, joissa on vahvoja poliittisia suuntauksia.

Vuonna 2016 Yhdysvalloissa republikaaniset lainsäätäjät ilmaisivat huolensa siitä, kun Facebook tukahdutti konservatiivisilta lukijoilta kiinnostavia uutisia.

Lue lisää

Facebook aikoo mullistaa uutisvirtasi – mitä suuruudistus tarkoittaa ja miksi yhtiö sen tekee?

Paavi Franciscus päätti torstaina kolmipäiväisen vierailunsa Chilessa kommenttiin, joka on herättänyt laajaa närkästystä.

Erityisen oudoksi kommentin tekee se, että vierailun yksi päätarkoitus oli nimenomaan parantaa seksuaalisen hyväksikäytön repimiä haavoja. Paavi jopa tapasi tiistaina hyväksikäytön uhreja.

Torstaina hän kuitenkin yllättäen kutsui herjaukseksi väitteitä, joiden mukaan piispa Juan Barros peitteli oppi-isänsä, pappi Fernando Karadiman harjoittamaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Sinä päivänä kun he tuovat minulle todisteita piispa Barrosia vastaan, silloin kommentoin asiaa. Barrosia vastaan ei ole lainkaan todisteita. Kaikki se on herjausta, onko selvä, tokaisi paavi Franciscus.

Ihan kuin minä olisin voinut ottaa selfien tai valokuvan siitä, kun Karadima käyttää minua ja muita hyväkseen ja Juan Barros seisoo katselemassa sitä. Juan Carlos Cruz, yksi Karadiman uhreista

Karadiman väärinkäytökset ovat katolisen kirkon tiedossa, kirkko määräsi hänet elinikäiseen katumusharjoitukseen vuonna 2011. Tuomioistuin totesi myös uhrien kertomuksen uskottavaksi, mutta hylkäsi syytteet rikosten vanhentumisen takia.

Uhrit ovat yrittäneet nostaa syytettä piispa Barrosia vastaan. Heidän mielestään paavin kommentti on käsittämätön:

– Ihan kuin minä olisin voinut ottaa selfien tai valokuvan siitä, kun Karadima käyttää minua ja muita hyväkseen ja Juan Barros seisoo katselemassa sitä. Nuo ihmiset ovat todella hulluja, ja paavi puhuu sovituksesta uhreille. Mikään ei ole muuttunut, ja hänen vetoomuksensa anteeksiannosta on tyhjä, kirjoitti Twitterissä yksi uhreista, Juan Carlos Cruz.

Selvitysten aloittaminen vei vuosia

Karadiman uhrit ilmoittivat kirkon viranomaisille jo vuonna 2002, että papilla oli ollut tapana suudella ja kouria heitä. Katolinen kirkko ei kuitenkaan alkanut selvittää asiaa, ennen kuin uhrit esittivät syytöksensä julkisesti vuonna 2010.

Paavi nimitti Barrosin vuonna 2015 Osornon piispaksi. Karadima oli Barrosin oppi-isä, ja uhrien mukaan Barros tiesi hyvksikäytöstä ja oli nähnyt sen tapahtuvan – mutta ei tehnyt mitään sen estämiseksi tai käsittelemiseksi. Barros kiistää syytökset.

Osa Osornon papeista ja seurakuntalaisista on protestoinut nimitystä vastaan heti alusta alkaen.

Paavi Franciscus on puolustanut nimitystä ja kutsunut arvostelua typeräksi ja vasemmistolaisten aikaansaamaksi.

Mitä paavin puheista seuraa?

Kuitenkin Vatikaanissa valmisteltiin vuonna 2014 kehotusta Barrosille ja kahdelle muulle Karadiman kouluttamalle piispalle erota virasta ja pitää vuoden virkavapaata. Kehotuksesta kuitenkin luovuttiin.

Barrosia arvosteleva Osornon maalikkokatolisten ryhmä ihmetteleekin, miksi paavi syyttää nyt Karadiman uhreja herjauksesta, vaikka Vatikaani itse uskoi väitteisiin vielä vuonna 2014.

– Todistamisen taakka on kirkolla, ei uhreilla. Eikä varsinkaan uhreilla, joiden totuudenmukaisuus on jo vahvistettu. Paavi on juuri kääntänyt kelloa kriisin pimeimpiin päiviin. Kuka tietää, moniko hyväksikäytön uhri nyt päättää pysyä hiljaa, koska pelkää, ettei heitä uskota? kysyy Anne Barrett Doyle katolisen kirkon hyväksikäyttöä dokumentoivalta sivustolta, BishopAccountability.org:lta.

Lue lisää: Paavi tapasi pedofiilipappien uhreja Chilessä