Etelä-Aasian Malediiveilta Suomeen perjantaina palanneet Jari ja Minna Palhamo joutuivat heti lentokoneesta päästyään koronatestiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti eilen kaikkien Suomeen palaavien lentomatkustajien testaamista ja laajennettu koronatestaus otettiin perjantaina käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Palhamot kuvailivat kentän testauspaikkaa varsin käteväksi.

– Homma sujui valtavan hyvin. Se ei vienyt kuin pari minuuttia, Jari Palhamo kehui.

Minna Palhamon mukaan testauspisteeseen saavuttiin normaalia koneesta poistumisreittiä pitkin, eikä sitä voinut olla huomaamatta. He eivät huomanneet kenenkään livenneen linjalta ilman testiä.

– Heti sai tarkat ohjeet ja lomakkeen täytettäväksi ja nopeasti pääsi testiinkin.

Tukholmasta Helsinkiin opiskelemaan saapunut Isabell Svensk piti tehostettua testausta hyvänä asiana.

– Se tuntui aluksi hieman oudolta, mutta on hyvä, että testi tehdään heti koneesta päästyä. Aion olla karanteenissa seuraavat 10 päivää ennen opintojen alkamista, sanoo Svensk.

Kaikkien maahantulevien testaaminen on iso haaste

Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Timo Aronkydön mukaan tarkoituksena on testata kaikki riskimaista Suomeen saapuvat lentomatkustajat. Käytännössä lähes kaikki ulkomaan lennot tulevat tällä hetkellä riskimaista, sillä turvalliseksi luokiteltuja on vähän.

Aronkytö myöntää, että tehtävä ei suinkaan ole ongelmaton. Testattavien määrä voi kasvaa lähipäivinä jopa kaksin tai kolminkertaiseksi nykyisestä. Tällä hetkellä testataan 300–600 matkustajaa päivässä.

– On tosi iso haaste saada kaikki testattua niinä päivinä kun, lentoja tulee paljon. Olemme pyrkineet rekrytoimaan lisää hoito- ja testaushenkilökuntaa, mutta emme ole saaneet niin paljon työntekijöitä kuin olisimme tarvinneet, sanoo Aronkytö.

Aronkydön mukaan massatestaukset voivat aiheuttaa ruuhkia ja tämä puolestaan vaatii kärsivällisyyttä matkustajilta.

– Pyrimme lisäämään testauskapasiteettia sitä mukaa, kun tarve kasvaa. Osa matkustajista saattaa kuitenkin äänestää jaloillaan ja ohittaa testauspaikan niiden jonoutuessa.

Aronkytö myöntää, että kapasiteetin kasvattaminen ei käy helposti.

– Pullonkaula ei ole analytiikka, vaan henkilökunnan löytyminen eri tehtäviin.

Helsinki-Vantaan lentoaseman terveysturvallisuudesta vastaa Vantaa kaupunki, näytteenoton ja analytiikan tuottaa HUS Diagnostiikkakeskus.

Pyritään estämään virusmuunnoksen leviämistä Suomeen

Jari ja Minna Palhamo sanovat noudattavansa kymmenen päivän karanteenia tunnollisesti. Omaehtoinen karanteeni koskee kaikkia Suomeen ulkomailta saapuvia. Karanteenia voi kuitenkin lyhentää käymällä uudessa testissä kolmen vuorokauden kuluttua.

Testaaminen on siis yhä vapaaehtoista, mutta saapujia pyritään ohjaamaan testien piiriin kattavasti. Jordaniasta Helsinkiin perjantaina saapunut Anas Bustami kuvaili testauspaikkaa hyvin järjestetyksi.

– Siellä näytti olevan hyvä tiimihenki. Paljon hoitajia paikalla ja testaus näytti sujuvalta, sanoo Bustami.

Aronkydön mukaan tehostetulla testauksella voitaisiin mahdollisesti estää virusmuunnoksen leviämistä Suomeen. Matkustajalentoliikenteen keskeytystä Britanniasta Suomeen jatkettiin perjantaina 18. tammikuuta saakka. Samalla matkustajalentoliikenteen keskeytys laajennettiin koskemaan myös Irlantia ja Etelä-Arfikkaa.

Aronkytö kertoo, että rajaturvallisuutta voidaan parantaa niin, että matkustajalla on negatiivinen testitulos lähtömaasta, hän käy testissä kentällä tai hakeutuu testiin heti maahantulon jälkeen uuden Finentry-verkkosivuston kautta, jonka käytettävyys laajenee lähipäivinä.

– Testien hajauttaminen on myös lääke kentällä syntyviin ruuhkiin, Aronkytö sanoo.

Finentry-palvelussa maahantulija voi kartoittaa jo ennen matkaa tai matkan aikana Suomeen matkustamisen toimintaohjeita, varata ajan Suomessa tehtävään koronavirustestiin, saada tekstiviestillä ohjeet testiin saapumiseen sekä koronavirustestin tuloksen.

Lue myös:

Suomeen saapuvien matkustajalentojen keskeytys laajenee koskemaan Britannian lisäksi Irlantia ja Etelä-Afrikkaa

Kiuru: Kaikkien maahantulevien testaus aloitetaan Helsinki-Vantaalla perjantaina – muuntoviruksen vaatimista mahdollisista rajoituksista keskusteltu alustavasti

Korona yllätti Helsinki-Vantaan kesken sen historian isoimman urakan – hanke maksaa miljardin, mutta vieläkö matkustajia riittää?

Lisää koronasta:

Uusimmat tiedot koronasta Suomessa ja maailmalla

Uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta

Ilmajoen kunnassa kokoonnuttiin perjantaina käsittelemään keihään lajivalmentaja Tero Pitkämäen perheen päivähoitojärjestelyjä.

Ryhmä paikallisia poliitikkoja oli vaatinut selvitystä siitä, millaisella sopimuksella Pitkämäen lapset olivat olleet päivähoidossa Seinäjoella. Sopimusta ei ollut löytynyt kirjallisena.

Kunta tiedotti kokouksen päätteeksi tänään perjantaina alkuillasta, että Ilmajoen kunnan ja Seinäjoella sijaitsevan päiväkoti Jumpin välillä on ollut kirjallisesti vahvistettu ostopalvelusopimus vuosien 2016 – 2019 välisenä aikana. Pitkämäen perheen lasten hoitopaikat ovat sijainneet päiväkoti Jumpissa.

Tiedotteessa todetaan lisäksi, että Ilmajoen kunnan osalta sopimuksen on solminut hankintalain ja kunnan sisäisen ohjeistuksen mukaisesti varhaiskasvatusjohtaja. Sopimus perustuu varhaiskasvatusjohtajan harkintavaltaan järjestettäessä Ilmajoen kunnan asukkaiden päivähoitopalveluja erityisesti lasten etu huomioon ottaen.

Perjantain kokouksessa kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski selvitti asiaa kunnanhallitukselle. Selvityksen mukaan Ilmajoen kunnalle ei ole aiheutunut järjestelyistä lisäkustannuksia. Kunta on tehnyt vastaavia ostopalvelusopimuksia aiemminkin.

Sopimus sähköpostissa

Kunnanhallituksen jäsenet saivat kokouksessa ostopalvelusopimuksen nähtäväkseen. Se löytyi varhaiskasvatuksjohtajan sähköpostista.

– Se tässä on ehkä vähän hämmentänyt, että sopimus oli sähköpostissa. Mutta se on olemassa ja siinä muodossa, että sitoo palveluntuottajaa ja kuntaa, Pirttikoski sanoo.

Kunnanjohtaja myöntää, että asia herätti keskustelua poliitikkojen kesken, ja että kunnalla on parantamisen varaa asiakirjojen dokumentoinnissa.

Itse sopimuksesta Pirttikoski kertoo, että varhaiskasvatusjohtajan käyttämä harkinta tapauksessa oli tehty asianmukaisesti.

– Kunnan hallintosäännön mukaan hänellä on valtuudet harkita tällaisia ratkaisuja tapauskohtaisesti.

Pirttikoski kertoo, että Pitkämäen perheen tapauksessa, harkinnassa on huomioitu ensisijaisesti lapsen etu.

– Lähtökohtana on se, että pyrimme pitämään omat päivähoitopaikat mahdollisimman hyvin täytettynä. Mutta harkintamahdollisuus lain perusteella aina on. Se on huoltajia ajatellen erinomainen asia.

"Sopimuksella säästettiin tuhansia"

Sopimus on ollut kunnanjohtajan mukaan Ilmajoelle edullisempi kuin mitä Pitkämäen perheen päivähoito olisi maksanut kunnan omana tuotantona.

– Sopimus on jopa säästänyt kunnan varoja muutamia tuhansia euroja. Tämä perustuu tehtyyn sopimukseen, jonka yksityiskohtia en voi kertoa. Varhaiskasvatusjohtaja on neuvotellut meille hyvän sopimuksen.

Ostopalvelusopimus oli tehty kunnan ja päiväkodin kesken. Siinä kunta ei peri tavalliseen tapaan perheeltä asiakasmaksua, vaan asiakas maksaa sen suoraa tuottajalle eli päiväkodille. Päiväkodin kunnalle lähettämä lasku on pienempi myös tästä syystä.

– Vanhempien osuus on vähennetty laskusta, mikä on huomioitu ostopalvelusopimuksen hinnassa.

Lue seuraavaksi: Tero Pitkämäen perheen päivähoitokuvioista vaaditaan selvitystä Ilmajoella – Pitkämäki: "Taloudellisesti siitä ei ole ollut meille hyötyä"

Maria Mäkelä-Saijets ja Justiina Norjavaara asuvat perheidensä kanssa Akujärvellä lähellä Ivalon kylää, jossa epäillään ainakin yhden suden kulkeneen jo viikkoja ihmisten pihoilla. Toisinaan eläin on käväissyt omakotitalon portailla asti.

Naiset pelkäävät erityisesti lasten ja koirien turvallisuuden puolesta, eivätkä he ole ainoita.

– Kyllähän se pelottaa ihan turvallisuuden vuoksi, kertoo Norjavaara.

– Kyllä se huolettaa kun pieniä lapsia on meillä molemmilla ja tässä kylällä muutenkin, Mäkelä-Saijets sanoo.

Metsähallituksen erätarkastaja Jari Liimatainen on käynyt paikan päällä ottamassa eläimen jätöksistä näytteen. Näyte analysoidaan Turun yliopistossa ja tulokset saataneen parin viikon sisällä. Sen jälkeen tiedetään varmasti, onko kyseessä susi.

Eläin on rajoittanut paikallisten elämää. Esimerkiksi ulkoleikit ovat jääneet vähiin.

– Me emme käy tienvarrella kävelyllä ja hyvin vähän ollaan pimeällä ulkona, ja lapset eivät mene yksin autoon, jos ollaan esimerkiksi lähdössä kauppaan. Yhdessä mennään joka paikkaan nyt, sanoo Mäkelä-Saijets.

Norjavaaran koirakaan ei pääse enää juoksentelemaan vapaana ulkona ja viettää aikaa enimmäkseen sisällä. Seudun ihmiset ovat tottuneet susiin, mutta tällä kertaa heitä pelottaa, koska susi ei tunnu pelkäävän ihmisiä.

Norjavaara näki viimeksi perjantaiaamuna suden tuoreita jälkiä. Hän ei ollut yllättynyt.

– Kyllä sen arvasi, et se takaisin tulee. Alkuvuonna sitä ei näkynyt, mutta kyllä sen tiesi, että takaisin se on sieltä tulossa.

Lapset kulkevat tietysti koulussa kuten aiemminkin. Vanhemmat kuitenkin hakevat lapsensa bussipysäkiltä, jotta lasten ei tarvitse pelätä sutta.

Poliisin tulee reagoida uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden käytökseen

Poliisihallituksen ohjeen mukaan Suomen riistakeskuksen poikkeuslupamenettely on pääasiallinen menettely suurpetojen lopettamisessa. Riistakeskus arvioi poikkeuslupahakemusten perusteella, täyttyvätkö edellytykset pedon karkottamiselle tai lopettamiselle.

Ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan eläimen kiinniottaminen tai lopettaminen on poliisilain mukaan taas poliisin tehtävä. Poliisilta edellytetään nopeita toimenpiteitä, mikäli suden havaitaan oleilevan ihmisten asuinalueella toistuvasti ja pitempiä aikoja. Samoin jos susi lähestyy ihmistä tai uhkaa ihmisen mukana olevaa kytkettyä kotieläintä.

Poliisi voi tällaisessa tilanteessa arvionsa mukaan yrittää karkottaa suden kauemmas tai lopettaa eläimen.

Riistakeskuksen Lapin aluetoimiston riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, ettei Riistakeskukselle ole tullut poikkeuslupahakemusta suden poistamisesta kyseiseltä alueelta. Riistakeskus tekee tarpeen mukaan yhteistyötä poliisin kanssa suurpetotilanteissa.

“Pois ja äkkiä ja metsään!“

Justiina Norjavaaraa mietityttää se, miten suden aiheuttama uhka määritellään. Oletettavasti susi on jo joulusta saakka kulkenut ihmisten pihoilla, eikä pois ajattaminen tunnu auttavan.

– Jos se toistuvasti kuitenkin kulkee ihan talojen kylkiä pitkin ovien edestä, kulkee lasten leikkipaikkojen vierestä ja läpi. Paikallisten toimesta susi on jo karkotettukin ja myös kertaalleen viranomaisten toimesta.

– Nyt ainakin näyttää siltä, et tämä karkotus ei ole riittävää, se palaa kuitenkin takaisin, Norjavaara sanoo.

Poliisi ei ole kommentoinut tapausta Ylelle.

Isosta-Britanniasta peräisin oleva koronaviruksen geenimuunnos on todettu kolmella henkilöllä Pohjanmaalla.

Pohjanmaan koronakoordinaatiotyöryhmän mukaan yhden kunnan alueella todetut kolme tapausta liittyvät toisiinsa. Tartunnat ovat tapahtuneet joulun aikoihin.

Koronakoordinaatiotyöryhmän tiedotteen mukaan tartuntaketju on saanut alkunsa ulkomailta, matkusteluun liittyen.

Tartunnan saaneet ovat olleet oikeaoppisesti karanteenissa testien ottamisesta saakka ja eristyksissä saatuaan positiiviset vastaukset.

Yleisesti koronaviruksen leviäminen on kääntynyt kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla huonompaan suuntaan. Ilmaantuvuusluku on noussut alueella ja on tänään perjantaina 49.

Lue täältä Ylen koronapandemia-aiheisia uutisia

Tohmajärven Selkäkylällä asuvan Mika Piiroisen henkilökohtainen susikonflikti alkoi kaksi kuukautta sitten, kun perheet lapset ryhtyivät aamulla etsimään talon kuusivuotiasta terrieriä.

Pihapiiristä löytyi roskasäiliön luota isoja koiraeläimen jälkiä, ja pian sen jälkeen myös perheen koira löytyi navetan päädystä.

– Koirasta löytyivät vähät jäänteet, Piiroinen summaa.

Sen jälkeen konflikti yleistyi ja laajeni, sillä sudet ovat loppuvuoden aikana tappaneet paikkakunnalla ainakin viisi muuta koiraa. Tohmajärvi on itärajalla sijaitseva pohjoiskarjalainen kunta.

Laumassa oli alun perin neljä sutta, jotka viranomaisten mukaan vierailivat viime vuoden aikana talojen pihapiireissä 160 kertaa. Susia on näkynyt runsaasti myös pihapiireissä otetuissa riistakamerakuvissa.

Laumasta kaadettiin juuri ennen vuodenvaihdetta riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla yksi susi, mutta tilanne on yhä jännittynyt.

Piiroisen mielestä tilannetta ei ainakaan paranna se, että maakuntaan rekisteröity luonnonsuojeluyhdistys on valittanut kaikista susien kaatoon myönnetyistä poikkeusluvista.

– Ihmisten pitää nyt sietää susia pihoillaan, jos ne eivät aiheuta ihan suoranaista uhkaa.

”Tunteet unohdettava”

Susien lisäksi Tohmajärvellä on viime aikoina liikkunut usein myös erätarkastajan ja poliisin yhteinen susipartio. Se pyrkii jo omalla läsnäolollaan rauhoittamaan tilannetta.

Susipartiossa on jo runsaan vuoden toiminut vanhempi konstaapeli Kimmo Örn, jonka mukaan asukkaiden kannattaa hoitaa susiin liittyvät asiat laillisesti ja yhdessä virkakunnan kanssa.

– Mennään järki edellä ja unohdetaan tunteet.

Örn arvelee, että paikkakunnalla ongelmaksi koetut susien satunnaiset pihakäynnit saisivat aivan uudenlaisen merkityksen, jos ne tapahtuisivat esimerkiksi päiväsaikaan.

– Tilanne muuttuu, jos sudet alkavat liikkua taajamassa tai päiväaikaan, ja jos ne eivät osoita kohtaamistilanteessa pelkoa ihmistä kohtaan.

Houkuttelua haaskoilla?

Luonnonsuojelijat ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa epäilleet, että metsästäjät houkuttelevat susia tahallaan omaan pihapiiriinsä haaskojen avulla, jotta nämä voisivat sitten hakea niille kaatolupaa.

Örnin mukaan metsästäjät voivat pitää laillisia ravintohoukuttimia esimerkiksi pienpetopyynnissä. Jos sellainen houkutin kuitenkin löytyy läheltä asutusta, susipartio puuttuu asiaan.

Susien houkuttelemiseen haaskojen avulla pihapiiriin susipartio ei ole törmännyt.

– Sellaisesta ei ole merkkejä.

Sudenjälkiä salolla

Tohmajärven susista löytyy tuoreita merkkejä parinkymmenen kilometrin päässä Mika Piiroisen talosta. Jälkiä löytyy asumattomalta seudulta metsäautotieltä, jonne paikallinen petoyhdyshenkilö opastaa susipartion.

– On paljon helpompi kulkea aurattua tietä kuin metsässä, virnistää susipartion toinen jäsen, erätarkastaja Tobias Peura.

Jäljistä päätellen kolmen suden lauma on siirtynyt pois talojen liepeiltä. Jäljistä voi päätellä myös jotain susien koosta, sillä mittauksessa yhden tassun jäljen pituudeksi paljastuu kymmenen senttiä.

Voidaanko siis sanoa, että yhden suden kaato olisi muuttanut koko lauman käyttäytymistä?

– Kaadon jälkeen sudet ovat olleet täällä saloilla enemmän, jolloin ei ole tullut pihakäyntejä. Vielä ei pysty sanomaan, onko homma ratkennut, Peura pohtii.

Toiveena metsästäjien ja suojelijoiden yhteistyö

Susipartio toivoo vastaavanlaista rauhoittumista niin metsästäjiltä kuin susien suojelijoiltakin. Ne voisivat Peuran mielestä tehdä myös jonkinlaista yhteistyötä.

– Tällä hetkellä on herkästi niin, että ne vain syyttelevät toisiaan.

Kritiikkiä on saanut osakseen myös susipartio, joka pyrkii pysyttelemään konfliktitilanteissa puolueettomana.

– Osa on sitä mieltä, että me olemme susien puolella, ja osa on sitä mieltä, että me emme ole susien puolella. Me emme ole kenenkään puolella, vaan me haemme totuutta.

Lue lisää:

Jo toinen pihasusi ammuttiin Polvijärvellä poliisin pyynnöstä

Susi, hylje, valkohäntäkauris – kärjistyneet luontokeskustelut ovat ajan ilmiö, eikä yhteisymmärryksen löytymisestä ole takeita

Suden kannanhoidollinen metsästys luvalliseksi aikaisintaan vuoden kuluttua

Suomeen on perustettu ensimmäinen susiin erikoistunut poliisipartio – päätehtävänä on vähentää susien laitonta tappamista

Eteläkarjalaiseen marjatilayrittäjään kohdistuvia syytteitä aletaan käsitellä käräjäoikeudessa ensi viikolla.

Yrittäjää syytetään törkeästä veropetoksesta sekä ympäristön turmelemisesta.

Asian käsittely alkaa oikeudessa tiistaina. Käsittelyyn on varattu useita istuntopäiviä.

Syytteiden tarkempi sisältö tulee julkiseksi käräjäoikeuskäsittelyn edetessä.

Marjatilayrittäjän epäillään kätkeneen maastoon omille mailleen tuhansia tonneja muovijätettä ja muuta yhdyskuntajätettä. Jätteitä hautaamalla hän on välttänyt jäteveroja tuhansien eurojen edestä.

Ympäristönvalvontaviranomaiset löysivät jätteet tarkastuskäynnillä vuonna 2018.

Tapauksen tutkinnasta vastasivat poliisi ja tulli. Poliisi tutki tapausta törkeänä ympäristön turmelemisena. Tulli puolestaan tutki tapauksen taloudellista puolta jäteveron osalta.

Lapissa on saatu vuodenvaihteessa nauttia tavallista pitempään maisemat postikorttimaisen kauniiksi muuttavasta huurreilmiöstä.

Puiden huurtumiseen vaadittavat olosuhteet täyttyvät pohjoisessa joka talvi, mutta nyt huurteen hävittävä tuuli on pysynyt poissa ja tilaisuuksia kauniiden talvikuvien ottamiseen on ollut päiväkausien ajan.

Rovaniemeläiselle valokuvaaja Marko Junttilalle sydäntalven aika on aktiivista kuvausaikaa. Talvinen maisema houkuttelee ulkoiluttamaan kameraa monta kertaa päivässä.

– Kaksi tai kolme lenkkiä päivässä tulee käytyä kuvaamassa kaupungilla. Aamulla ja päivällä ja sitten myöhemmin katuvalot luovat oman tunnelmansa kuviin. Erilaisia valo-olosuhteita on hyödynnettävä, Junttila sanoo.

Huurre ja kauniisti laskeutuva pakkaslumi on yksi talvessa viihtyvän Junttilan suosikkikeleistä.

– Huurrepuiden kuvaaminen on tosin itsellekin aika uusi juttu. Suhteellisen harvoin ne kestävät näin pitkään, yleensä tuuli pilaa ne aika nopeasti, Junttila sanoo.

Huurre vaatii kylmää ja kosteutta

Huurteen syntymiseen puiden oksille, seiniin tai vaikkapa maantien pintaan tarvitaan juuri oikeanlaiset olosuhteet, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Mikko Laine. Pakkassää on perusedellytys, mutta huurteen muodostuminen riippuu myös ilman kosteudesta.

– Pitää olla riittävän kylmä, että ilmassa oleva kosteus härmistyy eli tiivistyy suoraan kiinteään muotoon oksien pinnoille. Tuultakin pitää olla, jotta kostea ilmamassa liikkuu, mutta ei liian kovaa, Laine sanoo.

Sopiva tuuli on 3–6 metriä sekunnissa. Ilmavirtaus voi tuoda sopivan kosteaa ilmaa esimerkiksi avoimena olevalta vesialueelta. Huurreilmiötä esiintyy vuosittain esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, kun pakkasten tullessa Laatokan selkävedet pysyvät sulana.

Myös esimerkiksi Koillismaalla ja Kainuussa esiintyvä tykkylumi on samaa ilmiötä. Sopivan kosteita ilmamassoja seilaa otollisilla tuulilla Vienanmereltä. Kohdatessaan pakkaskylmät kuusikot se tiivistyy tykkylumeksi.

Revontulikuvaajien iloksi internetistä löytyy monenlaisia ennustesivuja, mutta huurrekuvaajaa auttavien ennusteiden tekeminen olisi Laineen mukaan melko vaikeaa.

– Pilvisyyden ennustaminen on talvella aika hankalaa. On melko vaikea ennustaa, miten pilvilautta sopivasti kulkisi ja tekisi huurretta. Mutta voisihan siinä olla ideaa, Laine myöntää.

Toivelistalla eläimiä ja lisää pakkasta

Junttila kuvaa freelancerina Rovaniemen kaupunkimaisemaa ja hänen kuviaan ostavat muun muassa paikalliset yritykset mainostarkoituksiinsa.

– Varsinkin kaupunkikuvia toivotaan. Talvista Rovaniemeä ei oikein voi kuvata muualla kuin täällä.

Kuvauskeikoilla Junttilaa työllistävät asunto- ja reportaasikuvaukset, mutta vapaa-aikana kuvausreppu kannetaan usein luontokohteisiinkin. Nyt toiveissa olisi hyödyntää huurremaisema eläinkuvauksessa.

– Olisi mukava jos saisi eläimiä mukaan kuviin. Tutut kärppä-, saukko- ja jänispaikat tulee kierrettyä ja lintujakin olen yrittänyt saada kuviin. Tulisi vain kovemmat pakkaset, niin ne asettuisivat aloilleen ruokailemaan, Junttila toivoo.

Lue myös: Revontulien kuvaaminen on valotuksen ja vakauden taitolaji

Vielä muutama vuosi sitten internet nousi yleiseen keskusteluun lähinnä silloin, kun iltapäivälehdet poimivat lööppeihinsä poliitikkojen räikeimpiä möläytyksiä.

Keskustelupalstoilla kiehui, mutta internetin ilmiöt pysyivät poissa tosielämästä.

Asetelma muuttui Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016.

Donald Trump viesti sosiaalisen median kautta suoraan kymmenille miljoonille seuraajilleen. Tukea hän sai hämäriltä konsulttiyhtiöiltä ja vähintään epäsuorasti myös venäläisiltä vaalivaikuttajilta. Makedonialaiset tehtailivat Trump-myönteisiä valeuutisia, koska se oli hyvää bisnestä.

Työkaluna näillä kaikilla oli sosiaalinen media.

Facebookilla ja Twitterillä oli valtaa ilman valeuutisiakin. Niiden algoritmit pitivät huolen, että republikaanien ja demokraattien äänestäjät lukivat eri viestejä ja keskustelivat vain keskenään.

Itsekin kirjoitin vuonna 2018 algoritmien vallasta ja miten valta luisuu some-miljardööreille. Lue kirjoitus:

Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille

Mitä tapahtui, kun soppa sai kiehua vielä neljä vuotta – ja kokkina hääri Trumpin kaltainen hahmo?

Ylen selvityksen mukaan algoritmit jakoivat amerikkalaisia näissäkin vaaleissa. Joe Bidenin ja Trumpin kannattajat elivät eri todellisuuksissa.

Tällä kertaa nähtiin myös aivan uusia ilmiöitä. Donald Trump hävisi, mutta tavalla, jollaista ei ole nähty koskaan ennen.

Sarvipäiset salaliittoteoreetikot tulevat

Kuukausien ajan Donald Trump syötti kannattajilleen valheita vaalivilpistä ja lietsoi salaliittoteorioita. Vauhti vain kiihtyi, kun Trump hävisi vaalit.

Lopulta torstain vastaisena yönä Suomen aikaa tuhannet Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon väkivalloin.

Selfie-kuvia napsivat kansalaiset rynnivät pitkin käytäviä, kunnes järjestäytynyt yhteiskunta hääti heidät rakennuksesta. Viisi ihmistä sai tapahtumien yhteydessä surmansa.

Moni kongressitalossa riehunut kantoi päässään tai vaatteissaan QAnon-tunnuksia. Se on internet-ilmiö, josta ei edellisissä vaaleissa puhuttu.

QAnon on vuonna 2017 sepitetty teoria, jonka mukaan presidentti Trump käy salaista sotaa saatanaa palvovia pedofiileja vastaan. Q-liikkeen kannattajat uskovat, että vihollisia löytyy Yhdysvaltain hallinnosta, liike-elämästä ja mediasta.

Useimmille tällainen uskomus on täysin käsittämätön. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen arvioi kuitenkin STT:lle, että liike on rantautunut myös Suomeen.

Yle kertoi taannoin QAnonin pauloihin ajautuneesta joogaharrastajasta.

Epäilemättä monet QAnon-meemejä levittäneet suhtautuvat asiaan internetin vitsinä tai kulttuuri-ilmiönä. Keskustelupalstoilta löytyi kuitenkin suuri määrä ihmisiä, jotka haluavat olla mukana suuressa taistelussa pahaa vastaan.

Salaliittoon uskoi myös poliisin luodista kuollut Ashli Babbit, joka odotti suuren hetken olevan käsillä.

Toiset uskovat salaliittoon sydämestään, toiset hakevat vaikutusvaltaa.

Valtaa kai haki myös presidentti Trump, joka kutsui joulukuussa QAnon-liikkeen näkyviä hahmoja vierailulle valkoiseen taloon.

Mitä Twitterin olisi pitänyt tehdä?

Capitol Hillin levottomuuksien jälkeen syyllisen viittaa on jälleen soviteltu somejättien harteille.

Esimerkiksi Twitterin varhaisiin sijoittajiin kuuluva Chris Sacca kohdisti sanansa suoraan yhtiön toimitusjohtaja Jack Dorseylle ja Facebookin Mark Zuckerbergille.

– Teillä on verta käsissänne Jack ja Zuck, hän kirjoitti.

Sosiaalisen median jättiläiset eivät kuitenkaan ole olleet toimettomia.

Ne ovat sulkeneet trollitilejä ja QAnon-ryhmiä. Ne ovat rajoittaneet ulkopuolisia palveluja sekä lisänneet käyttäjien mahdollisuuksia hallita yksityisyyttään ja tietojaan.

Toki Facebook ja Twitter tekivät tämän pakon edessä ja rangaistuksen uhalla, koska kritiikki niitä vastaan on kasvanut vuosi vuodelta.

Kiinnostavinta on ollut seurata, miten some-jätit ovat tämänkertaisen vaalikampanjan aikana kontrolloineet viestintää. Ne ovat esimerkiksi liittäneet presidentin viestien perään varoituksia virheellisestä tai sääntöjen vastaisesta sisällöstä.

Varoituksia laitettiin paljon enemmän republikaanien kuin demokraattien viesteille, mikä johtunee lähinnä siitä, että ensiksi mainituissa oli enemmän harhaanjohtavaa tietoa.

Tämä kuitenkin sai Trumpin kannattajat raivoihinsa. Moni julisti hylkäävänsä suuret some-palvelut ja siirtyvänsä Twitterin kaltaiseen Parler-palveluun tai muihin ääriajattelijoiden suosimiin sovelluksiin.

Konservatiivinen äärilaita suuttui Trumpin kohtelusta Twitterille ja Facebookille – miljoonat siirtyvät vaihtoehtoisiin some-palveluihin

Samaan suuntaan ovat tutkimusten mukaan siirtyneet myös venäläiset vaalivaikuttajat.

Kansaa suojellaan koulutuksella

Olen useassa artikkelissa kritisoinut verkkojättien valtaa yhteiskunnallisen keskustelun ja myös kilpailulain näkökulmasta.

Kritiikki niitä vastaan on ollut monessa suhteessa perusteltua.

Analyysi: Mitä Facebook, Google, Apple ja Amazon ovat tehneet ansaitakseen vihanpidon? Tässä ovat syntilistat

Tällä kertaa some-yhtiöille voi kuitenkin jakaa myös tunnustusta. Twitterin Dorsey ja Facebookin Zuckerberg ovat sentään yrittäneet torpata räikeintä valeuutisointia.

Some-jätit tekivät tänä vuonna päätöksiä tukalassa tilanteessa. Suurin osa republikaanisen puolueen päättäjistä ei vielä rohjennut kritisoida presidentin ilmeisen valheellisiakaan väittämiä.

Lopulta ihmisiä ei voi loputtomiin suojella itseltään. Heidän on osattava tehdä se itse.

Paras lääke valheita ja salaliittoteorioita vastaan on medialukutaito ja koulutus – ja sen kehittäminen on poliitikkojen käsissä.

Korjaus 9.1. Kongressitalon valtaus tapahtui torstain vastaisena yönä. Jutussa oli aiemmin tiistain vastainen yö.

Suomalaisen kirjallisuusviennin mittarit näyttävät ylöspäin. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vientitulot ovat kasvaneet 10–20 prosentin vuositahtia.

Kirjallisuuden vientikeskus Filissä ajatellaan, että tämä on vasta alkua.

– Kaikki näyttää siltä, että kaksinkertaistaminen nykyisistä 3,7 miljoonan euron vientiluvuista on enemmän kuin realistista, Filin johtaja Tiia Strandén sanoo.

Yksi suomalaisen kirjallisuuden buumia selittävä tekijä löytyy kansien välistä.

– Kotimainen kirjallisuus on monipuolistunut kehittynyt moniäänisemmäksi niin, että meillä ei kirjoiteta vain meidän asioitamme koskevaa, sisäänpäin kääntynyttä tai kansallista kirjallisuutta, Strandén sanoo.

Suurin selittävä tekijä menestykselle on Strandénin mukaan kuitenkin muualla: kirjallisuusagenteissa.

– Jos haluamme, että kirjallisuuttamme ilmestyy muualla, sitä pitää aktiivisesti viedä. Mikään kirja ei lähde maailmalle itsestään. Jonkun on otettava vienti tehtäväkseen.

Ruotsissa vientitulot kymmenkertaiset

Nyt tehtävä on viiden pääsääntöisesti ulkomaan myyntiä tekevän kirjallisuusagentuurin harteilla. Strandénin arvion mukaan niissä vientiin keskittyy kokopäiväisesti yhteensä kymmenkunta työntekijää.

– Heitä on kourallinen. Se ei riitä. Tarvittaisiin lisää ihmisiä. Henkilötyövuosia pitäisi olla kaksinkertainen määrä, jotta tekijöitä olisi riittävästi, Strandén arvioi.

Strandén antaa esimerkin. Naapurimaassa Ruotsissa kirjallisuusviennin tulot ovat kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.

Vuonna 2018 ruotsalaista kirjallisuutta myytiin maailmalle 32 miljoonan euron ja suomalaista kolmen miljoonan euron edestä.

Ruotsissa on tehty pitkään töitä kirjallisuusviennin eteen. Länsinaapurissa on parikymmentä agentuuria. Se on nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

– Vientitulot Ruotsissa näyttävät, että useammalla ihmisellä päästään suurempiin tuloksiin.

Jotain kotimaisten agenttien vähäisestä määrästä kertoo sekin, että osaa suomalaisista kirjailijoista edustaa edelleen ulkomainen toimisto. Näiden suomalaiskirjailijoiden teosten myyntiluvuista ei tiedetä mitään. On siis mahdollista, että suomalaisen kirjallisuuden vientiluvut olivat jo vuonna 2019 suuremmat kuin 3,7 miljoonaa euroa.

Popov myi kuin raketti

Helsinki Literary Agency on alalla uusi tulokas. Vuonna 2017 perustettua kirjallisuusagentuuria johtaa Urpu Strellman. Myös hän uskoo, että vienti on vasta alkutekijöissään.

Toimiston viimeisimpiä saavutuksia on Anja Portinin lastenromaanin Radio Popovin oikeuksien myynti kahdeksaan maahan.

– Ja lisää on tulossa. Ei tarvitse kauan puhua ja esitellä, jos kaikki palaset ovat kohdillaan: materiaalit ja hyvät myyntipuheet ja teos saanut Suomen suurimman kirjallisuuspalkinnon. Silloin asiat tapahtuvat vauhdilla, Strellman sanoo.

Strellmanin talliin kuuluu myös muita Finlandia-palkittuja kirjalijoita kuten Anni Kytömäki, Ulla-Leena Lundberg, Riikka Pelo, Jukka Viikilä ja Mikko Rimminen.

Strellmanin mukaan kentällä on kysyntää uusille agentuureille.

– Lisää agentteja mahtuisi ja töitä riittäisi.

Vientityö on kuitenkin hidasta. Ajan kanssa rakennetuilla henkilökohtaisilla suhteilla ja luottamuksella on tärkeä rooli. Usein kontakteja luodaan messuilla.

– Messuilla saa välitettyä oman innostuksen kirjaan. Kun puhuu kasvokkain, kustantaja näkee, että toinen on täpinöissään ja sillä on merkitystä.

Myyntityötä tekevien ihmisten lisäksi tarvitaan käännöksiä. Ulkomailla ei ole monta kustantajaa, jotka osaisivat suomea. Tässäkin ruotsalaisilla on etulyöntiasema.

– Ruotsia lukevia kustantajia on enemmän. On vaikea lähestyä kirjaa, jos kustantaja on lehtiarvioiden ja oikeuksien myyjän antamien tietojen varassa, Strellman sanoo.

Sen jälkeen, kun kirjasta on saatu käännös, alkaa tapahtua.

Käännöksiä tulossa ennätysmäärä

Filissä on käännöstukiohjelma ulkomaisille kustantajille. Viime vuonna ohjelmaan tuli hakemuksia ennätysmäärä, kolmannes enemmän kuin aiemmin. Myös se kertoo, että suomalaisella kirjallisuudella on valoisat tulevaisuudennäkymät.

Positiivista on myös se, että Suomi on onnistunut lohkaisemaan aiempaa isomman siivun vaikeina pidetyistä englanninkielisistä markkinoista. Vuonna 2019 jo viidesosa kirjallisuusviennin tuloista tuli Yhdysvalloista ja Britanniasta.

– Aiemmin esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoilla oli maaginen kolmen prosentin raja. Sen verran oli käännettyjä kirjoja. Nyt käännöksiä on noin 4–5 prosenttia kokonaiskirjallisuudesta. Tämä on merkittävä ilmiö, Filin johtaja Tiia Strandén sanoo.

Jos dekkari on Pohjolasta, se myy

Stefan Moster on saksantanut suomalaista kirjallisuutta 30 vuotta. Kun hän aloitti 1990-luvun alussa, hän joutui itse toimimaan myyntimiehenä. Hän jakoi saksalaisille kustantamoille suomalaisia puhelinnumeroita ja selitti, mikä on Wsoy ja mikä Otava.

Asiat ovat muuttuneet. Myynti on ammattimaistunut ja suomalaisen kirjallisuuden menekki noussut. Kasvu perustuu Mosterin mukaan kuitenkin etupäässä trillereihin ja dekkareihin.

– Niiden osuus on lisääntynyt valtavasti, ja ne tuovat rahaa vientilukuihin. Agentuurit satsaavat jännityskirjallisuuteen, koska formaatti on valmis. Kustantajalle ei ole väliä, mistä dekkari tulee. Riittää, että se on pohjoismainen.

Kasvun takana harvat bestsellerit

Bestseller-listoilla näkyy polarisoituminen. Myyntiluvut ensimmäisen ja toisen sijan välillä voivat olla suuret.

– Suomalaisen kirjallisuuden myynti voi kasvaa, mutta se tapahtuu niin, että on pari–kolme erittäin arvokasta tekijää, kansainvälistä bestselleriä, joiden oikeuksien hinta nousee niin korkealle, että se näkyy tilastoissa ja viennin volyymi kasvaa sitä kautta. Oikeuksista ei makseta enää 10 000 euroa, vaan 100 000 euroa, Moster havainnollistaa.

Mosterin mielestä kirjallisuuden viennin olisi varaa kasvaa syvyyssuunnassa niin, että kirjo säilyy. Trillereitä on hyvä viedä, mutta myös kauno- ja tietokirjallisuuden pitää pysyä kyydissä mukana.

– Jossain vaiheessa Paasilinna oli nimi, joka tuli kaikille mieleen. Se aika on ohi. Nyt pitää saada uusia nimiä.

Erityisen lupaavana Moster näkee kääntämänsä Olli Jalosen Taivaanpallon tulevaisuuden. Saksankielinen laitos ilmestyy keväällä.

– Siitä saattaa tulla menestys. Kustantaja on tehnyt sen eteen kaiken, nostanut sen katalogissaan näyttävästi esiin huippunimikkeeksi. Sitä pidetään tärkeänä ja siinä nähdään potentiaalia.

Alastalon salissa jätti 1 500 kysymystä

Moster on juuri saanut valmiiksi työlään klassikko-käännöksen. Volter Kilven Alastalon salissa ilmestyy saksaksi ensi lokakuussa.

Kirja on massiivinen monella mittarilla. Sivuja on yli tuhat ja kieli niin erityistä, että useimmat suomalaisetkaan eivät osaa kertoa, mitä jokin tietty sana tai lause tarkoittaa.

Normaalisti Moster kääntää haastavaa kirjaa kymmenen liuskan päivävauhdilla. Alastalon salin kääntäminen oli viisi kertaa hitaampaa.

– Tavallisesti minulla saattaa jäädä vaativan romaanin käännöksestä tusina avointa kysymystä, joista keskustelen myöhemmin kirjailijan kanssa. Alastalon jälkeen niitä oli 1 500.

Murrearkistossa ja kirjastossa piti vierailla tiuhaan. Välillä kääntäjä oli kriisissä.

– En ole koskaan ylittänyt deadlinea, nyt ylitin sen vuodella, Moster sanoo.

Haasteista huolimatta Moster kertoo olleensa kääntäessään koko ajan tyytyväinen. Hän kehuu kirjan antoisuutta, hauskuuttaa ja inhimillisyyttä.

Vastaanotosta on vaikea sanoa vielä mitään. Kyseessä on kaunokirjallisuuden klassikko, jonka arvo on jossain muualla kuin rahassa.

– Se ei voi kuitenkaan flopata, koska se ilmestyy kirjakauppiaiden suosimassa sarjassa, jossa on myös Victor Hugon, August Strindbergin ja Mark Twainin teoksia.

Korona suosii kaupallista kirjallisuutta

Vuosi on ollut poikkeuksellinen kirjallisuudessakin. Helsinki Literary Agencyn Urpu Strellmanin mukaan korona on iskenyt eri maihin eri tavoin. Esimerkiksi Italian, Espanjan ja Itä-Euroopan kirjamarkkinat ovat ottaneet pahasti takkiin. Korona on vaikuttanut myös lukutottumuksiin. Ranskassa on yllättäen myynyt kaupallinen kirjallisuus.

– Ihmiset ovat halunneet helpompaa, eskapistisempaa ja viihdyttävämpää lukemista. Kirjallinen kauno vaatii menestyäkseen kirjailijoiden esiintymisiä ja promokiertueita, ja niitä ei ole voinut olla, Strellman sanoo.

Tilanteen voi ajatella hyödyttävän ruotsalaisen kirjallisuuden vientiä. Sieltä myydään paljon dekkareita ja feel good -kirjallisuutta. Suomi on perinteisesti ollut juuri sen kirjallisemman kaunon viejä.

Jonkinlaista notkahdusta voi siis olla tulossa. Osassa vientimaista omienkin kirjojen julkaisua on koronan vuoksi lykätty.

– On paljon kustantamoja, joilla on jo listat aika täynnä, ja silloin ei osteta niin paljon. En usko, että tämä näkyy niinkään kaupallisessa ja jännityskirjallisuudessa kuin kirjallisemmassa laatukirjallisuudessa. On mahdollista, että kuoppaa saadaan paikattua esimerkiksi lastenkirjallisuudella, jolla on mennyt poikkeuksellisen hyvin, Strellman sanoo.

Se, millaiset vaikutukset koronalla lopulta on, nähdään seuraavien 1–3 vuoden aikana.

– Oli laji mikä tahansa, kaikilla on mahdollisuuksia. Keskeistä on, että laatu kestää vertailun kansainvälisiin kilpailijoihin, Strellman sanoo.

Meillä ei ole öljyä, mutta kirjoja on

Mitä nyt pitäisi tehdä toisin? Otavan kirjallinen johtaja ja Otavan Kirjasäätiön pääsihteeri Minna Castrén ajattelee, että jo kehitysvaiheessa olevia teoksia pitäisi pystyä tarkastelemaan siltä näkökantilta, olisiko niistä kansainvälisille markkinoille.

– Että lähdettäisiin alusta asti tavoittelemaan mahdollisimman laajaa lukijakuntaa. Se ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tähdätä maailmalle tai että sisältöä pitäisi muokata sellaiseksi, että se toimii kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeää kuitenkin olisi, ettei rajoituttaisi ajattelemaan, että kohdeyleisö on vain Suomessa.

Castrénin mielestä pitäisi osata hyödyntää myös niitä uusia mahdollisuuksia, joita on avautunut muun muassa suoratoistopalvelujen myötä. Ne tarvitsevat sisältöä.

– Tv- ja elokuvaoikeuksien myynti on osa kokonaisuutta. Samoin erimerkiksi lastenkirjallisuuden hahmojen ja brändien lisensointi.

Castrén ajattelee, että kyse ei ole vain kirjallisuuden kustannusoikeuksien myynnistä, vaan ylipäätään oikeuksien hyödyntämisestä monissa eri muodoissa.

– Meillä ei ole öljyä, mutta meillä on muita rikkauksia, luovaa pääomaa, jota voimme viedä maailmalle. Suomesta tiedetään oppiminen, koulu ja pisa- menestys. Sille erittäin hyvä pari on kirjallisuuden ja kulttuurin vienti.

Voit keskustella aiheesta 10.1.2021 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Outo sana turkulaisessa bussissa sai nuoren skotin syttymään suomen kielelle – nyt David Hackston kääntää Suomea maailmankartalle

Kymmeniä cocktailkutsuja Hollywoodissa ja satoja käyntikortteja – kirjailija Max Seeckiä ei nolota kaupata dekkareitaan

Kasvokkain: Kirjallisuusagentti tietää, miten Hollywood valloitetaan – suomalaisilla kirjoilla tietenkin

Maailmaa kummastuttanut metallipylväiden arvoitus herättää huomiota nyt myös Nurmijärvellä Uudellamaalla.

Nurmijärvellä Kirkkotien ja Järventaustantien kulmaukseen on ilmestynyt hiljattain – asiasta keskiviikkona uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan kenties pari yötä sitten – noin kaksi- ja puolimetrinen tolppa, jollaisia on alettu kutsua mediassa monoliiteiksi.

Ilmiö alkoi saada huomiota loppuvuonna, kun Utahin aavikolta Yhdysvalloista löydettiin outo metallipylväs. Tolppa herätti mielenkiintoa osin siksi, että se toi mieleen Stanley Kubrickin ohjaaman tieteiselokuvan 2001: Avaruusseikkailu. Elokuvan alkukohtauksessa ihmisapinat ihmettelevät mustaa monoliittia.

Loppuvuoden aikana samankaltaisia pylväitä ilmestyi ympäri maailmaa, myös Suomeen, jossa monoliitteja on ehditty ihmetellä ainakin Savonlinnassa ja Virroilla.

Ja nyt siis myös lähellä Helsingin seutua Nurmijärvellä.

Pylvään luona parveili torstaina useita uteliaita monoliitinmetsästäjiä. Tuija Räisänen oli saapunut katsomaan nähtävyyttä Keravalta.

– Kun kuulin, että Savonlinnassa oli Suomen ensimmäinen [monoliitti], olin sitä mieltä, että sitä on mentävä katsomaan. Mutta en sitten päässyt.

Mitä ajattelet monoliitti-ilmiöstä?

– Minusta nämä ovat vain hauskoja. En tiedä, mitä niistä oikeastaan ajattelen.

Metallipylväiden alkuperä on jäänyt monin paikoin arvoitukseksi. Räisästä se ei häiritse.

– Onko tämä tilataidetta tai mainostetaanko tässä jotain, en tiedä, mutta hauska juttu.

Pylvään luona on käynyt tänäänkin paljon ihmisiä. Onko se yllättävää?

– Ei. Olen itse kiinnostunut kaikesta erikoisesta, eikä minulle ole mikään yllätys, jos muutkin ovat, Räisänen vastaa kysymykseen.

Savonlinnassa sikäläinen monoliitti ehti olla paikallaan reilun viikon. Sen kaatamisesta tai katoamisesta ei tehty ainakaan tuoreeltaan poliisille rikosilmoitusta eikä kukaan ilmoittautunut omistajaksi.

Nurmijärven monoliitin kohtalo jäänee nähtäväksi.

Kuuntele joulukuisesta Takaisin Pasilaan -podcastista, miten rikostutkija ratkaisisi monoliittiarvoituksen:

Juttua korjattu 7. tammikuuta kello 18:20: Haastateltavan nimi on Tuija Räisänen, ei Räsänen.

Lue seuraavaksi:

Savonlinnan monoliitti kiinnosti ruuhkaksi asti, mutta nyt se on hävinnyt – "Monoliitit ovat kadonneet yhtä mystisesti kuin tulivatkin", kommentoi matkailujohtaja

Maailmalla hämmentänyt monoliittimysteeri jatkuu tällä kertaa Savonlinnassa – "On tämä aika mystinen", kuvailee pylvästä katsomaan saapunut kuvataideopettaja

Utahin aavikolta löytynyt salaperäinen monoliitti on kuin tieteiselokuvasta – mutta todennäköisesti taideteos

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. tammikuuta kello 23:een asti.

Sähkökuorma-autojen esiinmarssi on alkamassa. Useammalta valmistajalta on tulossa markkinoille akkujen voimalla kulkevia kuorma-autoja.

Tampereen ammattikorkeakoulu kokeilee vanhan dieselkuorma-auton muuttamista sähkökäyttöiseksi. Kokeilun taustalla on ajatus nopeuttaa sähköiseen kalustoon siirtymistä.

Uuden sähköisen elämän Tampereen ammattikorkeakoulun käsissä on saamassa seitsemän vuotta vanha Helsingin kaupungin aura-auto.

Kuorma-auto on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiön Forum Virium Helsingin ja rakentamispalveluliikelaitos Staran yhteisen hankkeen koekaniini. Sen avulla on tarkoitus selvittää jo olemassa olevien autojen sähköistämisen järkevyyttä ja kustannuksia. Staralla on käytössään tällä hetkellä noin 60 kuorma-autoa.

Tampereen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Jukka Pellinen uskoo, että muutostyössä voi olla järkeä, sillä sähköauto toimii hyvin pitkälti tietotekniikan varassa.

– Kun teemme yhden tällainen ympäristön valmiiksi, niin me pystymme monistamaan tietotekniikkaa hyvinkin edullisesti.

Pellisen mukaan itse sähkökomponentit, akkuja lukuun ottamatta, eivät ole erityisen kalliita.

– Tavoitteenamme on luoda avoimeen lähdekoodiin perustuva sähköinen voimalinja, jota voidaan monistaa autosta toiseen. Koska koodi on avointa, pystymme lisäämään siihen uusia komponentteja jälkeenpäin sitä mukaa kun ne kehittyvät.

Vanha dieselauto jaksaa kukkua pitkään sähköautoksi muutettuna

Uudet sähkökuorma-autot ovat vielä varsin kalliita. Pellinen arvelee, että jos uuden sähkökuorma-auton hinta on jossain 450 000 euron kieppeillä, vanhasta dieselautosta muokatun sähköauton hinta jää noin puoleen tästä. Jo käytössä olevien kuorma-autojen sähköistyksen kannattavuuteen vaikuttaa myös se, että sähköistys luultavasti pidentää kuorma-autojen elinkaarta.

– Me olemme tutkineet Skandinavian ensimmäistä sähkökuorma-autoa Tampereella vuodesta 2015 lähtien. Tulos on ollut se, että sähkökäyttöisen kuorma-auton elinkaari on pidempi kuin dieselkäyttöisen.

– Saattaa olla, että jossain kohtaa siihen kannattaa akusto uusia, mutta esimerkiksi sähkömoottori kestää kaksi miljoonaa kilometriä ilman ongelmia ja ilman huoltoa.

Henkilöautot ja bussit ovat jo pitkään liikkuneet sähkövoimalla. Esimerkiksi täyssähköhenkilöautoja on tällä hetkellä liikenteessä noin 8 000, mutta kuorma-autoja vain muutama.

Sähkö toimii parhaiten kaupunkien jakeluliikenteessä

Miksi sähkökuorma-autoja alkaa tipahdella markkinoille vasta nyt?

Pellinen arvelee, että osasyynä on se, että kuorma-automarkkinat ovat suhteellisen pienet. Sähkökuorma-autot soveltuvat tällä hetkellä vain lyhyille matkoille, eli käytännössä kaupunkien ja taajamien liikenteeseen.

Keskolla on syksystä lähtien ollut käytössään kaksi täyssähkökuorma-autoa pääkaupunkiseudulla. Toisella kuljetetaan elintarvikkeita ruokakauppoihin ja toisella rakennustarvikkeita työmaille.

Sähkökuorma-autot ovat yksi palanen Keskon tavoitellessa päästövähennyksiä. Yhtiö kertoi autojen esittelyn yhteydessä, että logistiikan osuus konsernin kokonaispäästöistä on noin kolmannes.

Päivittäistavarakaupan logistiikan tuotantojohtaja Jarmo Nikupeteri kertoo, että ympäristönäkökulmien lisäksi hankinnan taustalla oli halu saada käyttökokemuksia sähkökuorma-autoista.

– Halusimme saada kokemuksia siitä, kuinka hyvin ne soveltuvat jokapäiväiseen työhön.

Nikupeteri kertoo, että ajomatka yhdellä latauksella on ollut noin 150 kilometriä. Nikupeterin mukaan se on lähijakelussa riittävä toimintamatka, varsinkin kun autoa voi ladata päivän mittaan lastausten ohessa.

Keskon autot ovat kolmiakselisia ja niiden suurin kokonaismassa on 26 tonnia. Sähkömoottorissa on tehoa 264 kilowattia eli noin 360 hevosvoimaa.

Kiinnostus sähkökuorma-autoihin on heräämässä

Volvo Trucksin myyntijohtaja Reino Manninen uskoo sähkökuorma-autojen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa.

Mannisen mukaan sekä kuljetusyritykset että näiden asiakkaat painottavat yhä enemmän ympäristönäkökulmia ja ilmastopäästöjä kalustovalinnoissaan. Myös akkuteknologia on kehittynyt viime vuosina niin, että sähkökuorma-autosta on tullut käyttökelpoinen vaihtoehto.

Tällä hetkellä Volvolla on sarjatuotannossa kaksi sähkökuorma-automallia. Manninen uskoo, että ensimmäiset autot toimitetaan Suomeen alkuvuoden aikana. Manninen arvelee, että valmistusmäärien kasvaessa sähkökuorma-autojen hinnat laskevat samaan tapaan kuin henkilöautopuolella on jo käynyt.

Viime syksynä myös Scania esitteli ensimmäisen täyssähkökuorma-automalliston. Scanian markkinointipäällikkö Olli Heikkinen kertoo, että kiinnostusta sähkökuorma-autoihin on selvästi ollut ja keskusteluja autoista käydään useamman asiakkaan kanssa.

Voit keskustella aiheesta 10.1.2021 kello 20.00 saakka.

Presidentti Trumpin henkilökohtainen Twitter-tili jäädytettiin pysyvästi

Viestipalvelu Twitter on pysyvästi jäädyttänyt Yhdysvaltain väistyvän presidentin Donald Trumpin henkilökohtaisen käyttäjätilin. Yhtiön mukaan Trumpin tviitit ihannoivat väkivaltaa ja rohkaisevat väkivaltaisiin tekoihin. Tilillä oli kymmeniä miljoonia seuraajia. Tilinsä sulkemisen jälkeen Trump otti käyttöönsä Yhdysvaltain presidentin virallisen Twitter-tilin, jossa hän syytti Twitteriä siitä, että palvelu liittoutuu hänen poliittisten vastustajiensa kanssa ja yrittää hiljentää hänet sekä hänen kannattajansa. Tviitit poistettiin nopeasti.

Yle seuraa Yhdysvaltain tapahtumia tässä artikkelissa.

USA:n kongressin valtaus ei ollut sattumaa – näin ääriryhmät suunnittelivat hyökkäystä jo viikkojen ajan netissä

Trumpin yllyttämänä sadat ihmiset vyöryivät Yhdysvaltain kongressirakennukseen loppiaisiltapäivänä. Yle selvitti, ketkä olivat mukana järjestämässä kaaokseksi muuttunutta mielenosoitusta. Trumpin fanaattisimmat kannattajat ovat värikäs joukko, joka koostuu niin äärioikeistolaisista ryhmistä ja militanteista kuin salaliittoteoreetikoista, aseintoilijoista ja uskonnollisista ryhmistä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto: Kansainvälisessä politiikassa yllätykset eivät tervetulleita

Keskiviikon Yhdysvaltojen tapahtumien jälkeen maailma on arvuutellut, mistä oikein oli kyse kongressiin asti ulottuneessa mellakassa: Olivatko ne presidentti Donald Trumpin kauden viimeisiä kouristuksia vai alku jollekin uudelle? Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) laajentaa kysymyksen koskemaan koko demokraattista maailmaa: mitä kansanvallalle on tapahtumassa? Trumpin kausi on synnyttänyt jännitteitä Euroopan ja Yhdysvaltojen välille.

– Nyt täytyy toivoa, että vallanvaihto Yhdysvalloissa etenee sujuvasti. Kansainvälisessä politiikassa yllätykset eivät yleensä ole tervetulleita.

Haavisto on Yle TV1:n Ykkösaamun haastateltavana kello 10.05 alkaen.

Suomalaisen kirjallisuuden myynti ulkomaille kärsii vähästä työvoimasta

Hyviä uutisia suomalaisen kirjallisuuden viennistä ulkomaille: kaikki mittarit näyttävät ylöspäin. Vienti kasvaa jopa 20 prosentin vuositahtia, englanninkielisistä markkinoista on saatu lohkaistua aiempaa isompi siivu ja käännöstukiakin on haettu ennätysmäärä. Asiantuntijan mukaan vientiluvut voisivat jopa tuplaantua, jos vain saataisiin lisää päätyökseen suomalaiskirjailijoiden teoksia maailmalle myyviä kirjallisuusagentteja.

Pakkaslumisadetta monin paikoin

Vähäistä pakkaslumisadetta tulee monin paikoin. Pilvisyys on enimmäkseen runsasta, päivällä pilvipeite voi paikoin repeillä maan etelä- ja keskiosassa. Myös päivällä voi matalasta pilvestä sataa lunta, todennäköisintä lumisade on Lapin länsiosassa. Lämpötila on -5 ja -15 asteen välillä. Osin Lapissa sekä selkeämmillä alueilla idässä pakkanen on kireämpää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden piti perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa hän avasi pian alkavan presidenttikautensa ja hallintonsa suunnitelmia. Tilaisuudessa hän julkisti myös tulevan hallintonsa jäseniä.

Bidenin mukaan presidentti Donald Trumpin hallinnon tapa hoitaa koronarokotuksia on ollut rokotuksien irvikuva. Bidenin hallinto aikoo käyttää heti kaikki saatavissa olevat koronavirusrokotteet.

– Rokotteet antavat meille toivoa, mutta niiden käyttö on ollut rokotuksien irvikuva. Rokotejakelu tulee olemaan suurin operationaalinen haaste, mikä meillä on kansakuntana ollut, Biden sanoi.

Bidenin edustaja kertoi uutiskanava CNN:lle, että Bidenin hallinnon tarkoitus on käyttää kaikki maassa valmistetut saatavissa olevat koronarokotteet heti eikä jättää puolta niistä varastoon sen vuoksi, että kaikki saisivat toisen tehosterokotuksensa ajoissa.

Yhdysvalloissa on rekisteröity eniten koronavirustartuntoja maailmassa, lähes 22,3 miljoonaa. Vajaat 376 000 ihmistä on kuollut viruksen aiheuttaman taudin seurauksena.

Väkilukuun suhteutettuna kuolleita on miljoonaa asukasta kohti 1 132 . Suomessa vastaava luku oli perjantaina 106.

Miljardeja talouden elvyttämiseksi

Bidenin mukaan Yhdysvaltain tuore työpaikkaraportti osoittaa, että yhdysvaltalaiset tarvitsevat apua koronaviruspandemiasta selviytymiseen taloudellisesti. Bidenin mukaan kongressin joulukuussa hyväksymä koronaelvytyspaketti oli tärkeä ensimmäinen askel, mutta sen lisäksi tarvitaan muutakin.

Kongressin hyväksymä hätäpaketti sisälsi yhdysvaltalaisille jaettavia 600 dollarin sekkejä, mutta Biden haluaa summan nousevan 2000 dollariin.

– Tarvitsemme enemmän suoraa apua perheille, pienyrityksille. Mukaan lukien työn saattaminen loppuun niin, että ihmiset saavat 2000 dollarin suoran avustuksen. 600 dollaria ei yksinkertaisesti riitä, Biden sanoi.

Lakialoite koronaelvytyspaketista oli alun alkaen kaatua Trumpin vastustukseen. Trump oli kieltäytynyt allekirjoittamasta lakipakettia, jos kotitalouksille annettavaa tukisummaa ei koroteta 600 dollarista 2 000:een.

Kummallisen tilanteesta teki se, että demokraateille korotettu summa olisi kelvannut, mutta Trumpin oma puolue republikaanit ei siihen suostunut.

Biden sanoi, että hänen hallintonsa talouspaketti tulee kokonaisuudessaan olemaan miljardeja dollareita. Paketille on hänen mukaansa tarve, jotta Yhdysvallat saa taloutensa jaloilleen koronapandemian moukaroinnin jälkeen.

– On välttämätöntä käyttää rahat nyt. Vastaus on kyllä, paketti tulee olemaan miljardeja dollareita, Biden sanoi tiedotustilaisuudessa paikalla olleille toimittajille.

Hallinnon tavoitteisiin sisältyy myös esimerkiksi yhdysvaltalaisten minimipalkan nostaminen vähintään 15 dollariin tunnilta ja lupaus työttömyysvakuutuksesta.

Trumpin kohtalosta päättää kongressi

Tilaisuudessa Biden sanoi, että presidentti Trumpin viraltapanosta päättäminen kuuluu kongressille. Bidenin mukaan hän hoitaa ryhmineen omat työnsä ja kongressi saa päättää, miten Trumpin suhteen menetellään.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi sanoi aikaisemmin perjantaina, että hän odottaa edelleen varapresidentti Mike Pencen ja hallituksen vastausta siihen, aikovatko nämä ottaa käyttöön perustuslain 25. lisäyksen presidentin panemiseksi viralta. Jos näin ei käy, kongressi on Pelosin mukaan valmis aloittamaan viraltapanomenettelyn, mahdollisesti jo ensi viikolla.

Biden sanoi myös pitävänsä hyvänä sitä, ettei Trump ole tulossa hänen virkaanastujaisiinsa.

– Kun olin tulossa tänne, kuulin, ettei hän aio tulla paikalle. Se onkin yksi niistä harvoista asioista, joista hän ja minä olemme koskaan olleet samaa mieltä. Hän on häpeäksi maalle, Biden sanoi tilaisuudessa.

Sen sijaan varapresidentti Mike Pence on Bidenin mukaan tervetullut virkaanastujaisiin. Pence ei toistaiseksi ole ilmoittanut, aikooko hän osallistua.

Bidenin virkaanastujaiset ovat 20. tammikuuta.

Lue lisää:

Trump allekirjoitti koronaelvytyspaketin – Lakialoite uhkasi kaatua Trumpin vastustukseen ja miljoonat amerikkalaiset olivat jäädä ilman tukia

Yhdysvaltain seuraava presidentti Joe Biden: Tuon uuden ison pelastuspaketin koronan torjumiseksi heti kauteni alussa

Filomena-myrsky on moukaroinut Espanjaa voimakkailla lumisateilla ja pakkasasteilla torstaista lähtien.

Perjantain lumisateet ovat muun muassa vanginneet satoja ihmisiä autoihinsa kesken matkanteon ja pakottaneet Madridin lentokentän sulkemaan toimintansa ainakin lauantaiaamuun saakka, kertoo uutistoimisto Reuters.

Paikallisten viranomaisten mukaan ajoneuvoja jäi lumeen jumiin yli neljälläsadalla tieosuudella. Punaisen ristin avustustyöntekijät ovat tuoneet jumissa oleville rekkakuskeille ruokaa.

Ihmisiä pyydettiin välttämään tarpeetonta matkustamista lumisateen vuoksi.

– Olin ajamassa katsomaan sairaalassa olevaa miestäni ja nyt olen ollut täällä jumissa yli kolme tuntia. Matkan pitäisi kestää viisitoista minuuttia, kertoi autossaan istunut nainen televisiokanava RNE:lle Reutersin mukaan.

Lumisateet ovat hankaloittaneet myös Madridin Barajasin lentokentän toimintaa sekä sulkeneet junayhteyksiä.

– Epäsuotuisien sääolosuhteiden vuoksi lentoja ohjataan muualle Madrid Barajasin lentokentältä. Kysy lentoyhtiöltäsi lentosi tilannetta, kirjoittaa Espanjan lentokenttiä hallinnoiva Aena Twitterissä.

Lumisateet ovat pahimmat vuosikymmeniin, kertoo Espanjan suurin sanomalehti El País. Kymmenen maakunnan alueella on ennustettu satavan vielä yli 20 senttimetriä lisää lunta. Alueille on julistettu niin sanottu punainen hälytys, mikä on kolmiportaisen asteikon ylin taso.

19 muuhun maakuntaan on annettu toiseksi ylin oranssi hälytys lumisateiden ja kylmien lämpötilojen vuoksi. Kaikkiaan 36 maakuntaan on annettu jonkinlainen hälytys.

Lumisateiden lisäksi espanjalaisia varoitetaan kovista vesisateista.

Lumisateet myös ilahduttaneet

Paikalliset ovat osanneet ottaa poikkeuksellisesta tilanteesta myös ilon irti.

– Tulin ulos katsomaan ja nauttimaan lumesta. Näinä päivinä on kovin vähän muuta tekemistä pandemian vuoksi, kertoi 24-vuotias Juan Jose Reutersille Madridissa.

Viestipalvelu Twitterissä on myös kiertänyt esimerkiksi video miehestä, joka ajelee koiravaljakolla pitkin Madridin katuja.

Espanjassa mitattiin uusi kylmyysennätys torstaina, kun lämpötila putosi 35 pakkasasteen alapuolelle maan pohjoisosassa. Ennustusten mukaan lumikuorma saattaa kasvaa paikoitellen lähes puolimetriseksi viikonlopun aikana.

Lue lisää:

Espanjassa pakkasennätys, maan pohjoisosissa jopa –35 astetta

Twitter on pysyvästi jäädyttänyt Yhdysvaltain väistyvän presidentin Donald Trumpin henkilökohtaisen käyttäjätilin. Sosiaalisen median yhtiö kertoo asiasta blogissaan.

Trumpin Twitter-tili on jäädytyksen myötä kaikkine julkaisuineen kokonaan piilotettu. Twitter on ollut Trumpille merkittävä viestintäkanava ja äänitorvi. Hänellä oli tilillään yli 88 miljoonaa seuraajaa.

Yhtiö perustelee päätöstään riskillä väkivaltaan yllyttämisestä jatkossa. Twitter kertoo tarkastelleensa Trumpin viimeaikaisia tviittejä, niiden kontekstia sekä kuinka niitä tulkitaan Twitterissä ja sen ulkopuolella.

– Tämän viikon kammottavien tapahtumien yhteydessä teimme keskiviikkona selväksi, että Twitterin sääntöjen uudet rikkomukset saattavat johtaa juuri tähän, yhtiö kirjoittaa.

Twitter sulki aiemmin Trumpin tilin väliaikaisesti 12 tunnin ajaksi sen jälkeen, kun Trumpin tukijat yrittivät vallata kongressitalon keskiviikkona. Twitter antoi ukaasin, että jos Trumpin lietsovia tviittejä ei poisteta, tili pysyy suljettuna.

Tämän jälkeen Trump siisti Twitter-tiliään, ja tili avattiin väliaikaisen pannan jälkeen. Trump julkaisi reilu vuorokausi mellakoiden jälkeen sovittelevasävyisen videon tilillään. Videolla hän vakuuttaa keskittyvänsä sujuvan vallanvaihdon turvaamiseen ja tuomitsi kongressirakennukseen kohdistuneen mellakoitsijoiden hyökkäyksen.

Pian videon julkaisun jälkeen sävy muuttui jälleen Trumpille ominaisempaan suuntaan. Hän tviittasi, että häntä vaaleissa äänestäneillä 75 miljoonalla "patriootilla" on "jättimäinen ääni" pitkälle tulevaisuuteen.

– Heitä ei halveksita tai kohdella epäreilusti millään tavalla tai muodolla, Trump kirjoitti.

Trump myös ilmoitti, ettei aio osallistua tulevan presidentin Joe Bidenin virkaanastujaisiin 20. tammikuuta. Hän on ensimmäinen presidentti sitten vuoden 1869, joka jättää osallistumatta seuraajansa virkaanastujaisiin.

Suunnitelmat uudesta hyökkäyksestä ovat jo lisääntyneet

Twitter avaa päätöksensä taustoja, johon Trumpin viimeisimmät tviitit patriooteista ja virkaanastujaisista ovat suoraan vaikuttaneet. Yhtiön mukaan nämä tviitit tulee lukea laajemmassa kontekstissa Yhdysvaltojen jännitteiden sekä lisääntyneen kansainvälisen keskustelun vuoksi.

Presidentin tviittejä voidaan myös käyttää saamaan ihmisiä liikkeelle, Twitter perustelee.

– Me olemme todenneet, että nämä tiivit rikkovat väkivallan ihannoinnin sääntöjä, ja käyttäjä @realDonaldTrump tulee välittömästi sulkea palvelusta pysyvästi, yhtiö avaa päätöstään.

Twitterin säännöissä kielletään väkivallan ihannointi, mikä voisi saada ihmisiä toistamaan väkivaltaisia tekoja. Twitterin mukaan Trumpin viimeisimmät tviitit todennäköisesti rohkaisevat ihmisiä toistamaan rikokset, jotka tapahtuivat keskiviikkona kongressin mellakassa ja valtausyrityksessä.

Yhtiön mukaan suunnitelmat aseellisten mielenosoitusten järjestämiseen ovat jo alkaneet lisääntyä Twitterissä ja sen ulkopuolella. Twitterin mukaan Capitol-kukkulalle ja kongressin rakennuksiin on suunniteltu uutta hyökkäystä 17. tammikuuta.

Lisäksi Trumpin ilmoitus olla osallistumatta Bidenin virkaanastujaisiin tulkitaan hänen tukijoidensa joukossa jälleen vahvistukseksi, että marraskuun presidentinvaalit olivat vilpilliset, Twitter perustelee. Samalla julkaisu voidaan tulkita pyörtävän Trumpin avustajan Dan Scavinon torstaina julkaiseman lausunnon, jossa Trump lupasi vallan vaihtuvan rauhanomaisesti.

Tviitti voi myös rohkaista väkivaltaisia tekoja harkitsevia siitä, että virkaanastujaiset ovat "turvallinen" kohde, koska Trump ei osallistu tilaisuuteen, Twitter perustelee.

Trumpin tviitin sanoja "amerikkalaiset patriootit" tulkitaan tukena mellakoissa väkivaltaisia tekoja tehneille, Twitter lisää. Yhtiön mukaan tviittiä voidaan tulkita jälleen merkkinä siitä, ettei hän aio tehdä rauhanomaista vallanvaihtoa ja että hän tukee, vahvistaa ja suojelee niitä, jotka uskovat hänen voittaneen vaalit.

Somejätit sulkivat Trumpin tilit ensimmäistä kertaa

Twitterin mukaan heidän palvelunsa tavoitteena on, että yleisö voi kuulla suoraan äänestämiään virkamiehiä ja maailman johtajia. Twitterin mukaan periaatteena on, että ihmisillä oikeus pitää valtaa pitäviä vastuussa julkisesti.

Twitter kertoo tehneensä selväksi, että nämä tilit eivät kuitenkaan ole heidän sääntöjensä yläpuolella eikä Twitteriä voi käyttää muun muassa väkivaltaan yllyttämiseen.

– Jatkamme avoimuutta käytäntöjemme ja niiden täytäntöönpanon suhteen.

Keskiviikon tapahtumien jälkeen somejätit sulkivat ensimmäistä kertaa Trumpin käyttäjätilejä. Aiemmin muun muassa Twitter on laittanut varoitukset Trumpin perättömien tviittien kylkeen.

Facebook ilmoitti torstaina jatkavansa Trumpin blokkaamista Facebookista ja Instagramista ainakin seuraavien kahden viikon ajan, kunnes rauhanomainen vallanvaihto on saatu tehtyä.

Joulukuun 19. päivä Facebookiin luotiin ryhmä nimeltä January 6th Washington DC Protest, eli Tammikuun kuudennen protesti Washingtonissa.

"Presidenttimme on kutsunut meidät Washington DC:hen tammikuun 6. päivä. Tämä on patriooteille, jotta he seuraisivat johtajamme kutsua. Me olemme täällä seisoaksemme presidentti Trumpin takana ja ottaaksemme MEIDÄN maamme takaisin."

4 600 jäsenen ryhmä katosi Facebookista eilen perjantaina.

"Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin viettämään villiä aikaa, eli taistelemaan maasi puolesta", ilmoitettiin puolestaan Fight for Trump Washington DC -Facebook-tapahtumassa.

Presidentti Trump esitti 19. joulukuuta Twitterissä kutsun tulla osoittamaan mieltä Washingtoniin loppiaisena.

“Be there, will be wild”. Tulkaa sinne, siitä tulee villiä, presidentti tviittasi.

Tämän jälkeen "villistä Washingtonista" puhuttiin ympäri verkkoa yhteisöissä, joita yhdistää järkähtämätön tuki presidentti Trumpille: muun muassa Reddit-palvelun kieltämällä TheDonald.win -foorumilla, militanttiryhmien keskustelusivuilla ja Qanon-salaliittoteoreetikoiden käyttämässä 8kun-kuvapalvelussa.

Facebookiin syntyi useita tapahtuma- ja suunnitteluryhmiä, joiden jäsenmäärä vaihteli muutamasta kymmenestä tuhansiin.

On kiistatonta, että juuri Trumpin yllyttämänä sadat ihmiset vyöryivät Yhdysvaltain kongressiin loppiaisiltapäivänä.

Esimerkiksi jo 21. joulukuuta TheDonald.win-foorumilla pohdittiin, että haluttu vaikutus voidaan saavuttaa vain hyökkäämällä kongressiin ja valloittamalla se. Ketjun alussa oli kuvakaappaus Trumpin "kutsutviitistä".

Tässä jutussa kerrotaan ryhmistä, jotka olivat mukana järjestämässä kaaokseksi muuttunutta mielenosoitusta.

Trumpin fanaattisimmat kannattajat ovat värikäs joukko, joka koostuu niin äärioikeistolaisista ryhmistä ja militanteista kuin salaliittoteoreetikoista, aseintoilijoista ja uskonnollisista ryhmistä.

Isot marssit ja joukkokokoontumiset ovat vuoden 2016 kampanjasta lähtien olleet presidentti Trumpille tapa kohdata kannattajansa.

Hän kutsui väkeä liikkeelle viimeksi Joe Bidenin vaalivoiton jälkeen marraskuussa.

Tällä kertaa jokin oli kuitenkin toisin.

Washington Post -lehti varoitti jo uuden vuoden aattona, että eri verkkoyhteisöissä jaettiin vinkkejä siitä, miten kaupunkiin saisi parhaiten salakuljetettua aseita.

Myös Time-lehti ennakoi, että Washingtoniin olisi tulossa tavallisten Trumpin kannattajien lisäksi aikaisempaa enemmän ääriryhmien edustajia.

Trumpin takana seisovat ryhmät olivat maailmanlopun tunnelmissa.

Tammikuun 6. päivä Joe Biden oli määrä nimetä kongressissa viralliseksi vaalivoittajaksi, mikä sinetöisi vaalituloksen. Vaikka tuloksen muuttaminen oli tässä vaiheessa käytännössä mahdotonta, moni piti tapahtumaa viimeisenä mahdollisuutena kammeta Trump vielä presidentiksi.

Oath Keepers -ryhmittymä kirjoitti 4. tammikuuta verkkosivuillaan näin:

“Näytä presidentille, että tuet häntä päätöksissä sekä presidenttinä että ylipäällikkönä. Ja näytä kongressille, että kansa ei siedä vaalien varastamista eikä kiinalaiskommunistisen sätkynuken istuttamista Valkoiseen taloon. Nouse nyt tai polvistu ikuisesti.”

Osa äärioikeistoa seuraavista tutkijoista hätkähti verkossa leviäviä viestejä.

– Tämä [militanttiryhmien liikehdintä] tapahtuu nyt tammikuun 6. päivää varten laajuudessa, jota emme ole aiemmin nähneet, kirjoitti ajatushautomo Atlantic Councilissa työskentelevä tutkija Jared Holtz loppiaista edeltävänä viikonloppuna Twitterissä.

Varoitusmerkit huomattiin samoihin aikoihin Washingtonissa. Kaupungin pormestari kehotti asukkaita välttämään mielenosoitusalueita sekä mielenosoittajia, "jotka tulevat kaupunkiin etsimään yhteenottoja".

Loppiaisen mielenilmauksella ei ollut yhtä varsinaista järjestäjää.

Useat eri ryhmät olivat hakeneet lupaa protestoida kongressirakennuksen lähellä, muun muassa Trump-marsseille aikaisemmin osallistuneet Proud Boys, Women for America ja Oath Keepers.

Osa ryhmistä oli ilmoittanut ennakkoon, että he välttävät käyttämästä tunnuksiaan kuten värejä, lippuja tai tietynlaisia vaatteita. Viestien perusteella tavoitteena oli sulautua massaan ja hämärtää sitä, keitä protesteissa todella olisi mukana.

Kyse voi olla myös siitä, että osallistujat halusivat tarvittaessa vierittää syyt seurauksista muiden niskoille. Trump-mielinen vaihtoehtomedia on väittänyt, että mellakoiden takana olisi muun muassa fasismin vastainen Antifa.

Proud Boysin johtaja Enrique Tarrio sanoi Washingtonian-lehden mukaan jo uuden vuoden aattona, että ryhmän jäsenet jakautuisivat pääkaupunkiin "pienissä tiimeissä" ilman normaalisti käyttämäänsä keltamustaa vaatetusta.

Myös Oath Keepers kertoi verkkosivuillaan, että osa ryhmästä on mukana ilman tunnuksia.

– Jokaista tunnistamaasi jäsentä kohti on kaksi, jota et näe. Tämä pitää pahat tyypit epävarmoina siitä, kuinka monta meitä oikeasti on, sivuilla tiedotettiin tämän viikon maanantaina.

Valmistelutyön jälkeen mielenosoittajat alkoivat kerääntyä alkuviikosta Washingtoniin.

Yksi January 6th Washington DC protest -ryhmän ylläpitäjistä, autokustomoija Randy Showalter Virginiasta, jakoi loppiaisaattona Facebook-seinällään viestin:

"Isänmaan ystävät, enää ei ole aika vain pitää linjat. On aika ylittää ne!!!!"

Päivää myöhemmin koitti monen eniten odottama hetki, kun presidentti Donald Trump piti puheen kannattajilleen.

– Nyt menemme Capitoliin, hän sanoi.

Juttu on auki keskustelulle maanantaihin 11.1. kello 22 asti.

Lue lisää Yhdysvaltain tilanteesta:

Trumpia uhkaa uusi virkasyyte ja rikossyyte mellakan yllyttämisestä, alaiset jättävät laivan yksi toisensa perään – Yle seuraa Yhdysvaltain tapahtumia

Kirjeenvaihtajalta: Hirttosilmukkaa kongressin edessä ei saa unohtaa – Yhdysvalloissa keskustelu keskiviikon tapahtumista kytkeytyy erottamattomasti rasismiin

Huono uutinen ensin: koronapandemian päätepiste ei ole vielä näkyvissä. Todennäköisesti virus on riesanamme aaltomaisesti vielä ainakin pari vuotta.

Ja sitten hyvät uutiset: pandemia saadaan kyllä talttumaan. Voi olla, että se vaatii useamman rokotuskierroksen, mutta lopulta riesa on ohi.

Näin uskoo suomalaista koronarokotetta kehittävä molekyylilääketieteen akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta. Rokoteprojektissa ovat mukana myös professorit Kalle Saksela ja Kari Alitalo Helsingin yliopistosta.

– Oikeastaan emme elä vielä koronan kokonaan uutta toista aaltoa, vaan aaltoa 1B. Tämä hiipuu aikanaan, mutta sen jälkeen jostain päin maailmaa lähtee todennäköisesti liikkeelle muuntuneen koronaviruksen aiheuttama seuraava aalto, Ylä-Herttuala sanoo ja hörppää kahvia työhuoneessaan Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa Kuopion moottoritien kupeessa.

Ennustus tulevista aalloista on masentava. Mutta professori on hyväntuulinen ja toiveikas, vaikka pieni virus on saanut ihmiskunnan polvilleen.

Vain muutaman käytävän päässä jääkaapissa saattaa nimittäin olla säilössä yksi ratkaisu maailmanlaajuiseen ongelmaan.

Suomalaisrokote markkinoille ehkä 2022

Geeni- ja viruslääkkeitä valmistavalla FinVector-yrityksellä on tarvittava teknologia koronarokotteen valmistukseen.FinVector on Ylä-Herttualan aikoinaan perustama yritys. Nykyisin hän toimii virallisesti sen konsulttina eikä enää kuulu yrityksen omistajiin.

FinVectorilla on Kuopion Savilahdessa neljä puhdasta laboratoriotilaa. Pelkästään yhdessä niistä pystyttäisiin valmistamaan koronarokote kaikille suomalaisille parissa kuukaudessa.

Siis jos tai kun rokote läpäisee ensin testit eläimillä ja sen jälkeen ihmisillä.

On todennäköistä, että suomalainen koronarokote ehtii markkinoille johonkin koronan seuraavista aalloista. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, rokote voisi saada myyntiluvan vuonna 2022.

Rokotteessa sama toimintamekanismi kuin syöpälääkkeessä

Mutta Ylä-Herttualan toiveikkuutteen ja hyväntuulisuuteen on toinenkin, koronarokotetta suurempi syy. Geenilääketieteen pioneerilla tutkimusryhmineen on nimittäin käsissään avain, joka saattaa osoittautua hämmästyttävän tehokkaaksi aseeksi myös monia muita henkeä uhkaavia sairauksia vastaan.

Ylä-Herttuala hyökkää koronaviruksen kimppuun evoluution omilla keinoilla: virus voitetaan toisen viruksen avustuksella. Samalla menetelmällä hoidetaan tulevaisuudessa esimerkiksi syöpiä, joihin tavalliset lääkkeet tehoavat huonosti.

– Geenilääketieteessä eletään nyt uuden ajan kynnyksellä. Lääkkeitä on kehitetty yli parikymmentä vuotta. Nyt ne alkavat tulla markkinoille, Ylä-Herttuala sanoo.

Hän on rakentanut niin sanottua viruskuljetintekniikkaa koko työuransa ajan. Nyt se alkaa olla valmis. Ja kuin kohtalon oikusta samaan aikaan eteen osui koronapandemia. Oli selvää, että keksintöä voi käyttää myös rokotteeseen.

Kolme maata kiinnostunut laajasta ihmiskokeesta

Koe-eläinlaboratorioissa Kuopiossa ja Helsingissä hamstereiden ja hiirien neniin tiputetaan parhaillaan pipetillä koronarokotetta. Se tiedetään jo, että rokote on toimiva. Eläinkokeiden tarkoituksena on löytää ihmiselle sopiva annostus ja tutkia mahdollisia sivuvaikutuksia.

Hamsteri sopii ihmisen verrokiksi hyvin. Covid-19-virus aiheuttaa siinä samantyyppisen taudin kuin ihmisessä: joillekin yksilöille ei tule mitää oireita, mutta toisille nousee korkea kuume ja kehittyy vaikea keuhkokuume. Koe-eläin laihtuu ja näivettyy.

Toiveena on, että ensi kesänä päästään tekemään ensimmäiset kokeet ihmisillä. Ensin muutamat kymmenet ja sen jälkeen muutamat sadat vapaaehtoiset suomalaiset saavat annoksen nenäsuihkerokotetta.

Kolmannessa vaiheessa rokotetteen saa parikymmentätuhatta ihmistä. Se tapahtuu todennäköisesti jossakin Euroopan ulkopuolisessa maassa, jossa on paljon sekä ihmisiä että koronaa. Näin viimeinen testausvaihe saadaan vietyä läpi mahdollisimman nopeasti.

– Kolme maata on jo osoittanut kiinnostuksensa osallistua viimeisen vaiheen toteutukseen, Ylä Herttuala sanoo.

Rokote kilpailee hinnalla ja helppoudella

Ei ole ihme, että suomalaisrokote kiinnostaa maailmalla. Ensinnäkin rokote on helppo antaa ja säilyttää. Nyt markkinoilla olevat tai pian myyntiin tulevat koronarokotteet annetaan pistoksena lihakseen, mutta suomalainen rokote annostellaan nenään.

Nenäsuihke tai silmätipoista tuttu kertakäyttöinen pipetti on paljon yksinkertaisempi ratkaisu kuin pistettävä rokote, joka vaatii steriilit välineet ja pistotaitoisen henkilökunnan.

Suomalaisrokote säilyy jääkaappilämpötilassa, kun taas esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizerin nyt Suomessakin käytössä oleva rokote vaatii kylmäketjun -70 asteessa.

Kolmas tekijä on hinta. Nykyiset koronarokotteet maksavat keskimäärin 15–25 dollaria annokselta. Ylä-Herttuala lupaa, että nenäsuihkerokote on selvästi edullisempi. Ero on merkittävä, kun väkirikkaissa maissa rokotettavana on satoja miljoonia ihmisiä.

– On todennäköistä, että tarvitsemme koronaan lähivuosina useampia rokotekierroksia. Yksi rokote antaa suojaa ehkä vajaaksi vuodeksi, sen jälkeen tarvitaan luultavasti uusi, Ylä-Herttuala sanoo.

Jos näin käy, suomalaisrokote ehtii hyvin mukaan rokotekilpailuun.

Ylä-Herttuala korostaa kuitenkin, että heidän tähtäimensä on tulevaisuudessa, ajassa koronan jälkeen. Tekniikka hiotaan valmiiksi seuraavia pandemioita varten. Niitä nimittäin on väistämättä luvassa.

– Aasialainen, hongkongilainen, sikainfluenssa, sars ja mers, Ylä-Herttuala luettelee.

– Pandemioita on tullut noin 15 vuoden välein, ehkä jopa hieman kiihtyvällä tahdilla.

Virus hyökkää toista virusta vastaan

Mutta palataan siihen varsinaiseen keksintöön eli viruskuljettimeen. Liioittelematta voi sanoa, että se on Ylä-Herttualan elämäntyö.

Geenilääketiede on vähintään yhtä monimutkaista kuin rakettitiede, mutta yritetään silti selittää, mistä on kyse.

Ylä-Herttualan kehittämä menetelmä perustuu virusten voimaan. Moni virus on ihmiskehon puolustusjärjestelmää viekkaampi: vaikka vastustuskykymme pistää hanttiin, sairastumme aika ajoin esimerkiksi viruksen aiheuttamaan flunssaan.

Mutta Ylä-Herttuala onkin valjastanut viruksen toimimaan lääkkeenä. Menetelmässä adenoviruksen sisään pakataan koronarokote tai esimerkiksi syöpälääke.

Adenovirukset ovat yleisiä viruksia, jotka voivat tavallisesti aiheuttaa flunssan, mutta toimivat rokotteessa vain viestinviejinä. Virus läpäisee ihmisen puolustusjärjestelmän, ja rokote tai lääke pääsee vaikuttamaan toivotulla tavalla.

– Viruskuljetin on vähän kuin Troijan hevonen. Se auttaa viemään rokotteen tai lääkkeen oikeaan paikkaan, Ylä-Herttuala sanoo.

Kreikkalaisessa tarustossa Troijan puuhevonen oli ovela sotajuoni. Sotilaat kätkeytyivät onton hevosen sisään ja pääsivät tunkeutumaan sen suojissa Troijan kaupunkiin.

Troijan hevosena toimiva adenovirus ei itsessään ole ihmiselle vaarallinen, mutta oireita se voi aiheuttaa. Se saattaa nostaa lievän kuumepiikin tai näkyä verikokeissa hetkellisenä valkosolujen tason laskuna, kuten virusinfektiot yleensä.

Nenäsuihkeena annettavan koronarokotteen tapauksessa tällaisia reaktioita arvioidaan tulevan noin yhdelle kymmenestä.

Yksi koronarokote sisältää jopa miljardi adenoviruskuljetinta. Kun menetelmää käytetään syöpälääkkeissä, virusmäärät ovat sadoissa miljardeissa.

Muuntunut korona on täällä laajemmin kuin tiedämme

FinVectorin laboratorioissa Kuopiossa pystytään nyt tuottamaan miljardeja ja taas miljardeja viruskuljettimia. Suurin haaste on ollut tasalaatuisuus. Virukset nimittäin tuppaavat muuntumaan, se on niiden luonnollinen ominaisuus.

Niin on käynyt myös koronavirukselle. Suomesta on jo löytynyt Britanniassa ja Etelä-Afrikassa todettuja koronaviruksen muunnoksia, joka tarttuvat herkemmin kuin alkuperäinen virus.

– On luultavaa, että muunnos on jo täällä laajemmin kuin tiedämme. Ei sen leviämistä pystytä estämään, Ylä-Herttuala ennustaa.

Mutta tämänkin asian suhteen hän on toiveikas. Rokote tepsii myös muuntuneeseen virukseen. Sitä paitsi koronavirus muuntuu paljon hitaammin ja on rakenteeltaan paljon yksinkertaisempi kuin monet muut virukset, Ylä-Herttuala selittää.

Siksi sitä vastaan on ylipäätään mahdollista kehittää rokotteita. Toisin on esimerkiksi HIV:n tai ebolan laita. Ne muuntuvat niin nopeasti, ettei rokotteiden kehitys pysy perässä.

Maailma mullistuu, kun geenilääkkeet yleistyvät

Ylä-Herttuala on alallaan yksi maailman arvostetuimmista tutkijoista. Ansioluettelo on hengästyttävä: professori toi geenilääketiteteen Suomeen ja teki Pohjoismaiden ensimmäisen geeninsiirron ihmiseen vuonna 1996. Hänelle on myönnetty useita kansainvälisiä pitkiä apurahoja ja palkintoja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Suomessa Ylä-Herttuala on nimetty kolme kertaa peräkkäin akatemiaprofessoriksi.

Kansainvälinen menestys on vaatinut jatkuvaa, korkealaatuisten tutkimusartikkeleiden julkaisua sekä aktiivista oman osaamisen markkinointia maailman tiedeyhteisössä.

Ura on osunut aikaan, jolloin koko geenilääketieteen haara on syntynyt.

Kun Ylä-Herttuala aloitti lääkäriopinnot vuonna 1976, lääketieteen opiskelijoille luennoitiin ensimmäistä kertaa geenilääkkeiden mahdollisuuksista. Silloin kaikki oli vielä villiä utopiaa. Ihmisen geeniperimäkin kartoitettiin ensi kertaa vasta vuosituhannen vaihteessa.

– DNA on koko elämän perusta maapallolla. Jo lääkäriopiskelijana ymmärsin, että jos pystymme vaikuttamaan siihen, pystymme hoitamaan hyvin monenlaisia sairauksia, Ylä-Herttuala sanoo.

Geenilääketieteen kehitystä voisi verrata lentokoneen keksimiseen. Kuvittele ensin, miten lentäminen mullisti maailmaa.

Alussa oli vain ajatus ihmisen nousemisesta siivilleen. Sen jälkeen täytyi selvittää fysiikan lait ja suunnitella laite, jolla lentäminen olisi mahdollista. Se vei vuosikymmeniä ja tapahtui yrityksen ja erehdyksen kautta.

Nyt geenilääketieteessä ollaan vaiheessa, jossa lentokone on valmis ja toimiva. Ensimmäisiä lentoja tehdään jo. Kun kaupalliset lennot pyörähtävät toden teolla käyntiin, maailma ei ole enää entisensä.

Solut lennätetään käsiteltäväksi laboratorioon

Markkinoilla on tällä hetkellä kahdeksan geenilääkettä. Niillä hoidetaan muun muassa vakavia syöpiä, joihin tavanomaiset syöpälääkkeet eivät tehoa. Ylä-Herttuala ennustaa, että viiden vuoden päästä geenilääkkeitä on jo useita kymmeniä. Kymmenen vuoden päästä monien vakavien sairauksien hoito saattaa olla selvästi muuttunut geenilääkkeiden ansiosta.

Esimerkiksi leukemiassa tulokset ovat erittäin lupaavia. Uudella CAR-T-geenihoidolla on hoidettu menestyksekkäästi potilaita, joiden tilanne olisi muuten ollut toivoton.

Suomessakin jo muutama potilas on saanut CAR-T-hoitoa. Siinä potilaan verestä kerätään soluja, jotka lennätetään käsiteltäväksi hoitoon erikoistuneeseen laboratorioon. Kun solut palautetaan takaisin potilaan elimistöön, on tuloksena parhaimmillaan taudin pysähtyminen.

Kyseessä on yksilöllisesti räätälöity hoito, jota tehdään vain muutamassa laboratoriossa maailmassa. On selvää, että hintalappu on melkoinen, samaa luokkaa kuin sydämen siirrolla.

– Meidän kehittämämme lääkkeet ovat paljon halvempia, sillä sama lääke käy kaikille potilaille, Ylä-Herttuala sanoo.

Hänen tutkimusryhmänsä on jo vuosia kehittänyt lääkkeitä virtsarakonsyöpään ja vaikeahoitoiseen aivokasvaimeen. Näistä virtsarakonsyöpälääke on läpäissyt kaikki testivaiheet ja odottaa enää myyntilupaa Yhdysvaltojen lääkeviranomaisilta. Lääke valmistetaan FinVectorilla Kuopiossa.

Ohitusleikkaus ilman rintakehän avaamista

Syöpälääkkeiden lisäksi samaa viruskuljetintekniikkaa voidaan käyttää myös vaikeiden sydänsairauksien hoidossa. Ylä-Herttualan tutkimusryhmä kehittelee myös sydämen biologista ohitusleikkausta. Se tarkoittaa sydämen tukkeutuneiden suonten hoitoa ilman, että rintakehää tarvitsee avata. Geenilääke viedään sydämeen katetrin avulla nivusista.

– Olemme oppineet, että geenilääkkeillä kannattaa hoitaa vakavia sairauksia kohdentaen hoito paikallisesti, Ylä-Herttuala sanoo.

Esimerkiksi korkeaa verenpainetta tuskin hoidetaan jatkossakaan geenilääkkeillä. Sen sijaan syöpätaudeissa voitettavaa on paljon. Hoito täytyy kohdistaa paikallisesti, koska suurissa annoksissa myös sivuvaikutusten riski on suuri.

– DNA on kehossa vahva vaikuttaja. Näistä lääkkeistä ei tule apteekin hyllyllä myytäviä käsikauppatuotteita.

Geenilääketiede on myös kiistelty alue, sillä esimerkiksi ihmisalkioiden perimään voidaan vaikuttaa lääketieteen keinoin. Ylä-Herttuala ei kuitenkaan tee tällaista tutkimustyötä.

– Emme yritä esimerkiksi parantaa älykkyyttä, vaan kehittää lääkkeitä sairauksiin, joihin ei ole muuta parannuskeinoa.

Tutkimustyö on kuin hengittämistä

Tutkimustyö on Seppo Ylä-Herttualalle vähän samanlainen asia kuin hengittäminen.

– Varmaan kuolisin, jos en saisi lukea uusia tutkimuksia ja ideoida tulevaa.

Paras aika siihen ovat aamun ensimmäiset tunnit työhuoneella kello 7–9. Silloin puhelin ja sähköposti ovat hiljaa. Niinä tunteina saattaa syntyä uusia oivalluksia, jotka joskus lukemattomien laboratoriokokeiden ja vuosien tutkimustyön päästä jalostuvat uusiksi lääkkeiksi.

Ylä-Herttuala on koko uransa ajan katsonut kauas tulevaisuuteen. Lähtenyt askel askeleelta toteuttamaan asioita, joita ei vielä vähän aikaa sitten ajateltu mahdollisiksi. Se vaatii luovuutta. Ja luovuus vaatii vastapainoa.

Ylä-Herttuala on soittanut aktiivisesti pianoa nuoresta pojasta asti. Kun hän sai Suomen arvostetuimman lääketieteen tunnustukseen, Matti Äyräpää -palkinnon, oli aika toteuttaa yksi unelma.

Kodin olohuoneessa seisoo nykyisin valkoinen Yamaha-flyygeli. Siitä Ylä-Herttuala taikoo ilmoille tulkintoja, joita ei ole aiemmin kuultu.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 10.1. klo 23:een asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Brasilia haluaa lisää rokotteita pikavauhtia, THL suosittelee maskia yli 12-vuotiaille, laajempi testaus alkoi Helsinki-Vantaalla

Suomalainen koronarokote otetaan testeihin lähipäivinä – nopeimmista ollaan puoli vuotta jäljessä, mutta se voi olla etu

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) on erittäin huolissaan suomalaisesta äärioikeistosta ja sen liikehdinnästä.

Rinne sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että ääriliikkeet voivat pyrkiä hulluuksissaan lamauttamaan suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä samalla tavoin kuin Yhdysvalloissa. Tähän pitäisi Rinteen mielestä herätä niin politiikassa kuin mediassa.

Rinteen mukaan Suomessa on merkittävä joukko ihmisiä, jotka organisoidusti ja masinoidusti levittävät epäluuloa yhteiskunnallisia instituutioita ja poliitikkoja kohtaan sekä lietsovat vihaa.

Hän pitää askel askeleelta kärjistyvää tilannetta huolestuttavana demokratian ja sananvapauden kannalta. Rinne arvioi, että osa poliitikoista, tavallisista kansalaisista ja toimittajista välttelee ja varoo käsittelemästä sellaisia aiheita, joiden takia voi joutua ääriajattelijoiden vihanlietsonnan kohteeksi.

Rinteen mielestä esimerkiksi poliitikkoihin kohdistuu vuosi vuodelta enemmän uhkailua.

Vihaa lietsovissa ääriajattelijoissa on Rinteen mielestä ”liian usein” kyse perussuomalaisten toiminnassa mukana olevista tai puolueen liepeillä toimivista henkilöistä.

Lue myös:

Demokraatit valmistelevat virkarikossyytteen nostamista, Pelosi haluaa ydinasekoodit pois Trumpin ulottuvilta, Trumpin Twitter-tili jäädytetty pysyvästi – Yle seuraa Yhdysvaltain tapahtumia

"Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin" – näin kongressiin tunkeutuneet ääriryhmät suunnittelivat valtausta netissä

Sini oli 8-vuotias, kun hän syyllistyi elämänsä ensimmäiseen näpistykseen.

– Opettajalla oli koulussa hienoja leimoja. Me varastimme ne kaverini kanssa.

Sini ja kaveri jäivät kiinni ja saivat kovat nuhteet, mutta Sini oli oivaltanut jotain.

Varastelemalla voisi saada asioita, joita vähävaraisen perheen lapsena ei muutoin olisi saanut.

Kaupoista varastelu toi myös jännitystä elämään, joka oli usein hyvin vaikeaa.

– Olin koulukiusattu. Koin suurta yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta tästä maailmasta. Minusta tuntui, ettei minua kuulla, eikä ymmärretä.

Pääkaupunkiseudulla asunut Sini oli 10-vuotias, kun hän maistoi ensimmäisen kerran alkoholia. Joidenkin vuosien kuluttua hän alkoi käyttää huumeita. Niiden käyttöä hän rahoitti ryöstöillä.

– Ne olivat pystyryöstöjä keskellä kaupunkia.

Pystyryöstöiksi Sini sanoo ryöstöjä, jotka kohdistuivat tuntemattomiin ja kadulla yksin liikkuviin ihmisiin.

Sini aloittaa pakomatkan

Sinin elämään tulivat pian myös vakavat väkivaltarikokset.

– Ne teot liittyivät huumevelkoihin tai epäoikeudenmukaisuuksiin, mitä siellä maailmassa oli.

Poliisi otti usein Sinin kiinni jo samana päivänä, kun tämä oli tehnyt rikoksia.

–Suomessa jää aika helposti kiinni. Se on toisaalta hyvin kiitollista, Sini sanoo nyt.

Tuohon aikaan hän ei ajatellut samoin.

– Minulla on ollut hyvin suurta virkavallan vastustamista. En ole suostunut kuultavaksi tutkinnoissa, ja minut on vangittu usein kuulusteluissa.

Eräänä päivänä Sini menetti miehensa kanssa asunnon, jonne poliisit olivat tehneet kotietsinnän.

– Menimme silloin asumaan miehen vanhempien luokse, mutta hekään eivät meitä pitkään kestäneet.

Tämän jälkeen Sini ja hänen miehensä reissasivat pitkin Suomea ja myivät huumeita.

Tuomioitakin tuli, mutta Sini kokee välttyneensä ehdottomalta vankeustuomiolta, koska oli nuori nainen.

– Minua aina ymmärrettiin, kun itkeä tirautin oikeudessa.

Viimein tuli päivä, kun Sinille langetettiin viiden vuoden ehdoton vankeusrangaistus.

– Tuomio tuli törkeästä vapaudenriistosta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä pahoinpitelystä.

Tuomion saatuaan Sini päätti, ettei halua vankilaan.

Hän aloitti pakomatkan.

Nainen on melko harvinainen näky vankilassa

• Suomessa on lähes 3000 vankia. Heistä alle 10 % on naisia.
• Naisille on kaksi omaa vankilaa.
• Hämeenlinnan uudessa vankilassa on 100 vankipaikkaa naisille.
• Vanajan vankilan avovankilaosastostolla on 60 paikkaa.
• Loput naisvangit on sijoitettu kuuteen muuhun vankilaan, joissa he ovat eri osastoilla kuin miehet.

• Kun nainen joutuu vankilaan, hänet tuomitaan hyvin yleensä väkivaltarikoksesta.
• Päärikoksen lisäksi tuomioon saattaa sisältyä muitakin rikoksia.

Siviilipoliisi iski metroasemalla

Kun Sini oli saanut vankeustuomion, hän ei mennyt enää kotiinsa, vaan kierteli pitkin Helsinkiä tuttujensa luona.

Pakomatka päättyi Itäkeskuksen metroasemalle.

– Siiviilipoliisit ottivat minut siellä kiinni.

Sini joutui Hämeenlinnan vankilaan.

Ensimmäiset puoli vuotta hän oli suljetulla osastolla. Päivässä oli tunti ulkoilua, muun ajan Sini oli yksin omassa sellissään.

Siellä oli aikaa ajatella.

– Pystyin pysähtymään ja menemään itseeni. Näkemään sen, mihin pisteeseen elämä oli ajautunut.

Sini aloitti vankilassa terapian. Oli pakko, hän sanoo.

– Kun 15 vuoden jälkeen alkaa selvin päin miettiä, mitä kaikkea on tehnyt ja miten paljon on satuttanut ihmisiä, niin niiden ajatusten kanssa eläminen on aika musertavaa. En olisi pystynyt ottamaan vastaan sitä kaikkea ilman terapiaa.

Sini hakeutui terapian lisäksi väkivaltakurssille, jossa käytiin läpi sitä, mikä ajoi Siniä väkivaltaan. Hän kävi myös valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen.

"Naisilla on usein raskas traumatausta"

Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen on tehnyt 25 vuotta työtä naisvankien kanssa.

Hän sanoo, että naisvangit eroavat selkeästi yhdessä asiassa miesvangeista.

– Naisilla on usein vaikea ja raskas traumatausta. Heille on kertynyt paljon vaikeita elämäntapahtumia ja väkivallan kokemuksia. Väkivalta on alkanut usein lapsuudesta. On saattanut olla useita lähellä olevia ihmisiä, jotka ovat satuttaneet ja vahingoittaneet.

Tammi-Moilanen katsoo, että naisvankien olisi tärkeää päästä hoitamaan elämäänsä kuntoon jo vankilassa.

Pelkkä lusiminen ei riitä.

– Jos me vain rankaisemme, se ei tuota kovin hyvää yhteiskunnan turvallisuudelle.

Useilla on häpeää äitiydestä, joka on voinut mennä ihan palasiksi. Lapset ovat jossain. Kaisa Tammi-Moilanen

Vankilanjohtaja pyrkii luomaan vankilaan turvallisen ympäristön, jossa väkivaltaa voidaan käsitellä eri tavoin.

– Se on näiden naisten elämän yksi isoin asia. Lisäksi monella on vyyhti mielenterveysongelmia ja vaikea parisuhde. Useilla on häpeää äitiydestä, joka on voinut mennä ihan palasiksi. Lapset ovat jossain.

Vyyhdin avaaminen ei onnistu yksin.

– Nämä naiset tarvitsevat paljon apua, että ymmärtävät menneen ja ryhtyvät tekemään itse valintoja elämässään. Siinä on paljon hommaa.

"Vankilassa aika kuluu hitaammin kuin missään muualla"

36-vuotias Tara Heinonen muutti jokin aika sitten perheensä kanssa Helsingistä Ylöjärvelle. Perhe asuu maalaismaisemissa ja viettää rauhaisaa elämää.

Aina elämä ei ole ollut yhtä auvoista.

Heinonen alkoi käyttää nuorena päihteitä ja ajautui tekemään rikoksia.

– Luulen, että siihen liittyy paljon lapsuuden ja nuoruuden ongelmia lähinnä oman olemisen ja hyvinvoinnin osalta. Ongelmat johtivat mutkan kautta vääriin tuttavapiireihin ja vääriin valintoihin, joita ei sitten voinut enää pysäyttää.

Heinonen joutui vuonna 2003 Hämeenlinnan vankilaan vakavasta rikoksesta.

Kuuden vuoden tuomio tuli tapon yrityksestä ja törkeästä ryöstöstä.

– Syy tekoon oli todella heppoinen. Se johti vakavaan väkivaltaan, ja siitä tuli tällainen tuomio. Teko oli tehty päihtyneenä, huonovointisena nuorena henkilönä.

– Vankila-aika on hyvin paradoksaalista. On paljon hyviä hetkiä. Mutta kyllä vankilassa olo on suurimmaksi osaksi juuri sitä, mitä se on eli rangaistusaikaa. Siellä aika kuluu huomattavasti hitaammin kuin missään muualla elämässä. Ja olosuhteet ovat aika brutaalit monellakin tavalla varsinkin huonovointiselle ihmiselle.

Kun Heinonen vapautui vankilasta, hän sai pian lapsen. Se oli alku muutokselle.

– Katalyytti muutokseen oli lapsi. Aloin laittaa lapsen syntymän jälkeen elämääni kuntoon.

Hän sai uuden elämän rakentamiseen monenlaista apua.

– Sain apua psykiatriseen hyvinvointiin ja päihdeongelman hoitamiseen. Olen saanut apua myös lastensuojelun osalta.

Heinonen on kiitollinen siitä, että hän on saanut tehdä monenlaista vankilavuosien jälkeen.

– Olen ollut työkokeilussa, kokemusasiantuntijan koulutuksessa, ja olen opiskellut avoimessa ammattikorkeakoulussa. Mahdollisuuksia on ollut, ja ne minä olen kyllä käyttänyt.

• KATSO VIDEO JUTUN LOPUSTA: Millaiset terveiset Tara ja Sini lähettävät kiven sisään?

8 kuvaa huume-elämästä ja 8 kuvaa uudesta elämästä

34-vuotias Sini pääsi vankilasta useita vuosia sitten.

Hän muutti Tampereelle, koska ei halunnut palata takaisin pääkaupunkiseudulle. Siellä on liikaa muistoja ja entisiä kavereita.

– Tampereella on hyviä tukitoimia vapautuville vangeille. Pääsin kuntouttavaan työtoimintaan, päihdekuntoutukseen ja itsehoitoryhmiin, josta sain uusia ja raittiita ystäviä.

Tampereella toteutui Sinin suuri unelma.

Hän järjesti oman valokuvanäyttelyn.

Siinä oli kahdeksan kuvaa tunteista, joita koetaan silloin, kun pää on täynnä huumeita. Toiset kahdeksan kuvaa olivat niistä tunteista, joita Sini oli saanut elämäänsä, kun oli lopettanut huumeiden käytön.

– Valokuvanäyttely oli ensimmäinen asia elämässäni, jonka suoritin alusta loppuun. Sain siitä paljon voimaa.

Vauva, usko ja vertaistuki

Sini ei halua esiintyä tässä jutussa sukunimellään ja kasvoillaan, ettei menneisyys toisi ongelmia hänen nykyiseen elämäänsä.

Hän aloittaa pian työt uudessa vakituisessa työpaikassa.

Tukea Sini tarvitsee edelleen elämässään. Sitä hän saa ystäviltä, uudesta parisuhteesta ja uskosta.

– Löysin seurakunnan ja sain tulla uskoon noin neljä vuotta sitten.

Sini iloitsee myös ajokortista, jonka hän sai vankilavuosien jälkeen.

– Olen saavuttanut kaikki ne unelmat, joista ajattelin ennen, etteivät ne ole minua varten.

Tara Heinonen ja Sini ovat molemmat sitä mieltä, että lapsuuden perheen tuki on ollut hyvin tärkeää.

– Äiti ja isä ovat ihania. Olen aina saanut mennä kotiin, olinpa sitten tehnyt mitä tahansa. Ilman vanhempia en olisi tässä, Sini kertoo.

Tara Heinonen saa pian viidennen lapsensa, laskettu aika on tammikuun lopussa.

– Elämä tuntuu tosi hyvältä. Se alkaa olla nyt rutiininomaista ja tavallista. Se on ainoa asia, mitä olen koskaan halunnut, hän sanoo.

He ajattelevat, ettei kukaan toinen ole tehnyt niin paljon pahaa kuin he. Kaisa Tammi-Moilanen

Lähes joka toinen naisvanki palaa takaisin vankilaan.

Vankiloissa pohditaan kaikkia mahdollisia keinoja, joilla naisten rikoskierteen voisi katkaista.

Tara Heinonen ja Sini korostavat vertaistuen merkitystä. Sen voima on tajuttu nyt vankiloissakin, jossa vertaistukea ollaan lisäämässä naisvangeille.

– Pakko sanoa, ettei vankiloissa ole aiemmin ymmärretty, kuinka iso asia vertaistuki on. Me alamme käyttää vankityössä nykyistä enemmän naisvertaisia, sanoo vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen.

– Melkein kaikki naisvangit ajattelevat, että he ovat huonoja naisia ja kukaan muu ei ole tehnyt niin paljon pahaa kuin he. Se on sitten iso asia, kun he kohtaavat jonkun, jolla on sama historia ja joka on siitä selvinnyt.

Aina joskus joku onnistuu, niin kuin Tara Heinonen tai Sini.

Niistä tarinoista iloitaan suuresti kaltereiden molemmin puolin.

– Näin ei tapahdu aina ja kaikille. Mutta olen nähnyt näitä tarinoita. Ja siksi tätä työtä on hyvä tehdä, Tammi-Moilanen sanoo.

Katso video: Taran ja Sinin terveiset vankilaan

Lue lisää:

Tältä näyttää Suomen modernein vankila, jonka vangit pääsevät sellistä nettiin – "Vangit tarvitsevat digitaitoja yhteiskunnassa selviämiseen"

"Täällä on muutama muija, joka pystyy käskyttää ketä vaan" – tositarinoita naisvankilasta

Naiset kävelivät vankilasta lähes suoraan eduskuntaan – Hämeenlinnan naisvankila vilisi kuuluisia kommunisteja ja vakoojia 1920–40-luvulla

Kaksi helsinkiläisnaista sai koronatartunnan lähes samanaikaisesti vuoden 2020 maaliskuussa. He laulavat samassa kuorossa, ja tuolloin oli paljon esiintymisiä ja harjoituksia: kokoontumisrajoituksia ei vielä ollut.

Muiden rajujen oireiden lisäksi kummaltakin hävisi hyvin pian kokonaan maku- ja hajuaisti. Varsinainen sairaus kuumeineen, päänsärkyineen, yskineen ja huimauksineen kestivät muutaman viikon, mutta kumpikaan ei haistanut eikä maistanut mitään yli kahteen kuukauteen.

Se on pitkä aika – varsinkin kun ei tiennyt, kuinka kauan se kestää.

– Olihan se pelottavaa, kun mikään ei haissut enää sille kuin piti, kuvailee Johanna Pekari.

Myös Sanna Vainionpää muistelee, kuinka outoa kulinaristille oli yhtäkkiä elää ilman haju- ja makuaistia. Aiemmin hän oli erottanut tuoksusta jopa eri viinilajit toisistaan.

– Tuolloin en haistanut edes kloriittia, tolua tai savua. Kun mieheni käräytti hellalla kalapihvit, en haistanut mitään, vaan näin vain savupilven leijailemassa asunnossa, hän kertoo.

Tuntui ahdistavalta, kun ei tiennyt, kuinka kauan ilman aisteja joutuisi elämään.

– Lääkärit eivät osanneet arvioida, miten pitkään aistihäiriöt kestävät, meneekö siihen viikkoja tai vaikka vuosi, Pekari muistelee.

Kun mansikka, kokis ja pelkkä vesi haisevat hirveälle

Kun koronan muut oireet olivat jo kadonneet ja naiset olivat parantuneet monen viikon rajun sairastamisen jälkeen, haju- ja makuaisti alkoivat pikku hiljaa palata, mutta uusia yllätyksiä oli luvassa.

– Monet maut ja hajut alkoivat olla kohdillaan, tosin laimeampina, mutta sitten alkoi tulla erikoisempia oireita. Hyvin monet asiat alkoivat haista todella erikoiselle ja maistumaan oudolle, kuvailee Pekari.

Ihmeellistä on se, että tuttujen hajujen ja makujen tilalle tulleet hajut ja maut olivat uusia, tunnistamattomia eli sellaisia, mitä he eivät olleet koskaan aiemmin haistaneet tai maistaneet.

– Kun vielä kesällä join hyvällä halulla kokista kuumana päivänä, yhtäkkiä syksyllä se maistui niin pahalta, ettei todellakaan tee mieli enää edes maistaa, kertoo Pekari.

Pekari söi aiemmin paljon kananmunia, mutta taudin jälkeen ne muuttuivat hänen mukaansa hirvittävän pahanmakuisiksi ja alkoivat haista oudolle.

Kananmunien syöminen jäi sikseen. Sipuliakaan hän ei voi sietää vieläkään missään sen muodoissa.

Jopa tavallinen vesi alkoi ällöttää kesällä, kun sairastamisesta oli kulunut jo kuukausia.

– Yhtäkkiä tavallinen vesi alkoi haista hirveälle. Se oli kyllä erikoista, koska vesihän ei haise normaalisti millekään.

Pekari alkoi kysellä mieheltään, onko astianpesuaine vaihdettu, kun lasitkin haisevat niin kaamealle, ettei Pekari pystynyt juomaan kunnolla. Myös uimavesi alkoi haista todella voimakkaasti pahalle.

– Sen jälkeen alkoi haista vissy ja kesän myötä pikku hiljaa monet muut, kuten marjat ja hedelmät ja monenlainen kosmetiikka. Ne haisivat voimakkaan epämiellyttävältä, mutta ei pilaantuneelta. Ne myös maistuivat samalta kuin haisivat, Pekari kuvailee.

Myös Vainionpään mielestä paljon vettä sisältävien hedelmien ja vihannesten, kuten kurkut ja vesimelonit alkoivat haista pahalle.

Nyt mansikat maistuvat jo mansikoilta. Vainionpää myös iloitsee, että esimerkiksi ananaksen kirpeä tuoksu on palannut.

Osa epämiellyttävistä hajuista on naisten mukaan jäänyt vieläkin vaivaamaan ja uusia inhokkeja tulee edelleen.

Kahvin tuoksu on muuttunut kummankin mielestä niin pahalle ja kitkerälle, että sen haju häiritsee arjessa, kun kahvi haisee "joka kulman takana", kuten Vainionpää sanoo.

– Kyllä se on ärsyttävää, kun tulee tilanteita, että ei itsekään pysty etukäteen tietämään, milloin niitä tulee. Nyt sen huomaa, miten tärkeä asia on, että haju- ja makuaistit olisivat normaalit, Pekari toteaa.

Mitään logiikkaa siinä, mikä voi alkaa haista pahalta, ei naisten mukaan ole: tuotteet saattavat vaihdella paljon ja usein haju vaihtelee eri tuotteiden välillä.

Tosin yhden yllättävän yhtäläisyyden Pekari on löytänyt: kokis ja inkivääri haisevat samalle, tosin eivät siis kokikselle tai inkiväärille, vaan jollekin "samalle oudolle".

Nyt tutkitaan, kuinka yleisiä koronan jälkioireet ovat

Pekari ja Vainionpää ovat käyneet monien muiden kokeiden lisäksi tekemässä hajutestejä.

Heidät kutsuttiin Helsingin yliopiston ja HUSin yhteiseen koronan jälkioireita kartoittavaan laajaan tutkimukseen, johon osallistuu sekä tehohoidossa, sairaalassa ja sekä kotona koronan sairastaneita.

Vainionpää kertoo, että hän on haistanut monen tutun hajun testeissä väärin: hän ei esimerkiksi erottanut nahan tuoksua oikein.

RECOVID 20 -tutkimuksessa tutkitaan aivojen, sydämen ja keuhkojen toimintaan liittyvistä oireista ja erityisesti muistin, keskittymiskyvyn ja mielialan muutoksista koronan sairastamisen jälkeen.

Tutkimusjohtaja Johanna Hästbacka on kertonut, että tutkimuksilla halutaan selvittää, ovatko monenlaiset jälkioireet elimistön omia puolustusreaktioita vai viruksen uudelleen aktivoitumista.

Jo kesällä HUSin infektiosairauksien ylilääkäri kertoi, että koronan jälkioireet, kuten juuri haju- ja makuaistin muutokset, ovat olleet esimerkiksi influenssaan verrattuna yleisempiä ja pitkäkestoisempia. Asiantuntijat ovat epäilleet, että koronavirus vaikuttaisi muun muassa keskushermostoon.

Neurologi: Joillekin vauriot voivat jäädä pysyviksi

Ylilääkäri Daniel Strbianin HUSin neurologiselta päivystys- ja tehovalvontaosastolta kertoo, että neurologian poliklinikalle on alkanut tulla joitakin lähetteitä koronan sairastamisen jälkeen haju- ja makuaistivaurioista pitkään kärsineiltä. Vielä on aikaista sanoa, kuinka yleisiä jälkioireita ne ovat.

– Emme voi vielä sanoa, miten vakavasta asiasta on kyse, tarvitsemme parempaa dataa.

Strbian odottaa mielenkiinnolla edellä mainitun tutkimuksen tuloksia.

– Siinä tutkitaan systemaattisesti maku- ja hajuaistivaurioita ja siitä saamme erittäin merkittävää tietoa, sanoo ylilääkäri Daniel Strbian.

Ylilääkärin mukaan ei ole sinällään harvinaista, että virustartunta aiheuttaa oireita paljon toipumisen jälkeen. Oireet voivat myös olla hyvin erilaisia kuin tartunnan aikana. Oireiden aiheuttaja ei silloin enää ole välttämättä virus, vaan viruksen laukaisema immunologinen vaste.

Strbian selittää, että viruksen yhteys hajuhermoihin johtuu siitä, että se tarttuu ihmiseen ensin nenäontelon epiteelisolujen kautta, mikä aiheuttaa tulehduksellisen reaktion. Sitä kautta ilmeisesti hajuhermo voi vaurioitua.

Strbianin mukaan nyt on vielä mahdotonta sanoa, ovatko koronan aiheuttamat vauriot pysyviä vai tilapäisiä.

– Me tiedämme, että osa ihmisistä toipuu, mutta osalle ne jäävät pysyviksi tai ainakin moneksi kuukaudeksi.

Sen sijaan varmasti voi jo sanoa, että juuri koronalle tyypillistä on se, että muutokset haju- ja makuaisteissa ilmaantuvat usein ennen muita oireita.

– Niistä, joiden haju- ja makuaistin vauriot ovat olleet ensioireita, huomattavasti pienempi osa on joutunut tehohoitoon, Strbian kertoo.

Nämä tiedot ovat peräisin Italiasta ja Kiinasta viime keväältä.

Ylilääkäri ei osaa arvioida, ovatko pitkään kestäneet haju- ja makuaistin vauriot vaarallisia elimistölle, mutta elämänlaatua ne hänen mukaan varmasti heikentävät. Stribanin mukaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, voiko haju- ja makuaistien palauttamista vauhdittaa itse.

Naiset yrittävät opetella haistamaan ja maistamaan uudelleen

Vaikka moni haju- ja makuaistiin liittyvä seikka ärsyttää ja tilanne ei ole normalisoitunut, Johanna Pekari ja Sanna Vainionpää ovat tyytyväisiä siihen, että korona ei jättänyt pahempaa jälkeensä.

Tieteellisten tutkimusten lisäksi naiset eivät ole hakeutuneet esimerkiksi muihin neurologisiin tutkimuksiin.

– Ajattelin, että tämä vaiva ei kuitenkaan ole kuolemaksi, ja toivon, että tilanne vielä normalisoituu, pohtii Johanna Pekari.

Myös Vainionpää suhtautuu häiriöihin nyt jo rennommin kuin sairastamisen aikaan, jolloin kuolemanpelkokin tuli tutuksi.

– Olen säilynyt hengissä ja tämä on kuitenkin aika pieni vaiva verrattuna siihen, mitä tästä olisi voinut seurata, Vainionpää sanoo.

Pekari kertoo tekevänsä kotona hajuharjoituksia vauhdittaakseen aistien palautumista. Hän haistelee voimakkaita hajuja aamuin illoin erään tutun lääkärin suosituksesta. Harjoitusten tehosta ei ole Pekarilla aavistusta.

Vainionpää vertaa itseään pikkulapseen, joka opettelee haistamaan ja maistamaan.

– Muistan, kun maistatin omalle lapselle ruokia. Onhan sanottu, että lapsi tarvitsee 50–100 eri maistelukertaa, että maku tuntuu tutulta ja turvalliselta, Vainionpää kuvailee.

Naiset haluavat puhua oireistaan, koska tauti oli kova ja kenenkään ei soisi siihen sairastuvan.

– Se oli elämäni pahin sairaus. Kannattaa vielä malttaa ja noudattaa rajoituksia, Vainionpää sanoo.

Lue seuraavaksi:

Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta

Lue 15 kysymystä ja vastausta rokotuksista: Miksi rokottaminen etenee Suomessa hitaammin kuin Britanniassa? Voinko ostaa rokotteen?

Fimea saanut ensimmäisen haittailmoituksen koronarokotteesta – maailmalla koronarokote aiheuttanut muita rokotteita enemmän allergiareaktioita

Uusi, nopeasti leviävä koronavirusmutaatio löytyi nyt myös Suomesta – johtajaylilääkäri: "Mitä ärhäkämmin tarttuva virus, sitä enemmän tulee vakavia tapauksia"