Nälänhätä, sota ja kulkutaudit, ne ovat Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella työskentelevän professori Arto O. Salosen mukaan olleet osana yhteiskuntaa kautta aikojen.

– Näissä kriiseissä selviytymisstrategiat ovat kuta kuinkin samankaltaisia, Salonen vertaa.

Salonen on tutkinut urallaan kestävään yhteiskuntaan siirtymistä, ja ihmisten elämäntapojen muutosta vastuullisemman kuluttamisen suuntaan.

Salonen on työssään havainnut, että ihmisten keskinäinen toiminta lisääntyy kaikkia yhteisesti koskettavan kriisin äärellä.

– Elämän ydinkysymys on siinä, onko ilot ja surut mahdollista jakaa. Rikkaiden sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on mahdollista myös näissä poikkeusoloissa – ilman fyysistä kontaktia, Salonen kertoo.

Valoa koronan päässä

Arto O. Salonen vertaa koronakriisin jälkeistä aikaa sodan jälkeisen Suomen jälleenrakennusurakkaan. Vaikka sotatila onkin yhteiskunnalle vakavampi kriisi kuin niin kutsuttu kulkutauti, voi Salosen mielestä molempien jälkeistä aikaa verrata.

– Ihmisten tulisi asettaa kaikki laajempaan perspektiiviin. On unohdettu tosiasia, että tämän tyyppiset asiat ovat osa meidän yhteiskuntaa, Salonen muistuttaa.

Korona ahdistaa ihmisiä, mutta Salosen mukaan sen ei tarvitse ahdistaa, jos kykenee näkemään vallitsevan tilanteen olevan osa isompaa kokonaisuutta.

Salosen mukaan sodan jälkeisen Suomen jälleenrakennus on maailman historiassa ainutlaatuinen.

Yhteiskunta rakennettiin yhteistyöllä, ihmisten keskinäisellä vuorovaikutuksella ja työskentelemällä yhteisen hyvän eteen.

Yksilökeskeisyyttä korostava elämäntapa on tullut tiensä päähän.

– Usein asiat muuttuvat vasta pakon edessä. Nyt olemme yhteiskuntana ja kansalaisina t-risteyksessä, jossa kysytään, että mihin suuntaan lähdettäisiin. Nopeuteen keskittyminen ei ole nyt ratkaisu, vaan pysähtyminen ja suunnan pohtiminen, Salonen kertoo.

Historia osoittaa selkeästi, että kriisit ovat isoja mahdollisuuksia johonkin hienompaan.

– Sodan jälkeen Suomessa saatiin ennennäkemätön irtiotto köyhyydestä. Hopea- ja kultakorutkin pistettiin keräykseen, jotta Suomi saatiin yhdessä jaloilleen, Salonen toteaa.

Tulevaisuuden uhkiin valmistautuminen

Arto O. Salosen mielestä koronakriisi antaa ihmisille parhaimmillaan mahdollisuuden liittyä yhteen ja käyttää kriisistä saatuja oppeja tulevaisuudessa, kun koronaa suuremmat kriisit ovat todellisuutta.

– Tulevaisuudessa on kolme isoa uutta ongelmaa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen hupeneminen. Niiden ratkaiseminen edellyttää kohtaamista – ei kiertelyä, Salonen sanoo.

Myös tulevat ongelmat ratkaistaan samalla logiikalla kuin kulkutaudit. Salosen mielestä ratkaisu edellyttää sen tosiasian tiedostamista, että toimintatapojen pysyvä muutos on mahdollisuus ja välttämättömyys.

Ihmisten on Salosen mielestä pakko radikaalisti muuttaa hyvän elämän tavoittelua.

– Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kaikkien mukanaoloa. Elämän edellytysten tuhoutuminen on koko planeettaa lävistävä kriisi, jonka ratkaisemisella on kiire. Pienikin liike elämän jatkumisen puolesta on parempi asia kuin kova vauhti pimeyttä kohti.

Salosen mukaan aikaan ennen koronaa ei ole enää paluuta, eikä sitä tulisi enää edes tavoitella.

– Tämä on koko planeettaa lävistävä kriisi. Muutos hyvään vaatii yhteenliittymistä ja kyseenalaistamista, yhteisen päämäärän näkemistä.

Aika entinen ei onneksi enää palaa

Koronakriisissä Salonen toivoisi hartaasti, että puhe koronan jälkeisestä paremmasta yhteiskunnasta lisääntyisi. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla olemassa, jos se koostuu pelkästään yksilöistä.

Salosen mielestä on surullista, että korona-ajan jälkeisestä mahdollisesta hyvästä ei käydä lainkaan keskustelua, vaan nähdään tilanne vain syvänä kriisinä.

– En vähättele koronaa, mutta kriisin yli kurkottaminen auttaa meitä kaikkia, Salonen sanoo.

Salosen mukaan yhteiskunta on ollut syöksykierteessä kohti nopeaa mielihyvää, mutta vauhdin hurmassa ei ole huomattu, että matkataan väärään suuntaan.

Korona on pysäyttänyt vauhdin niin äkkiä, että on ymmärrettävää, että vielä toistaiseksi ihmiset ovat shokkitilassa.

– Olemme tuskaliaassa prosessissa, sillä meidät on pakotettu tähän. Mutta jos nyt suostuu kysymään itseltään, mitkä asiat loppujen lopuksi elämässä ovat luovuttamattomia, ollaan uuden äärellä, Salonen muistuttaa.

Ilmastokriisi ja muut tulevaisuuden uhat ovat Salosen mukaan olleet vielä kaukana nykyihmisten arjesta. Sen takia ilmastotekoja ei ole tehty tarvittavissa määrin.

– Korona koskettaa heti ja siihen on pakko reagoida. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haitat eivät ole vielä kriisiyttäneet yhteiskuntaa, Salonen kertoo.

Minusta meiksi

Sodan jälkeinen sukupolvi jälleenrakensi Suomen ja tottui siihen, että itse pärjätään. Arto Salosen mukaan tämä näkyy ikäihmisten tavassa kenties jopa vähätellä koronakaranteenia, johon heidät on määrätty.

– Vanhoilla ihmisillä on vielä olemassa ylpeys siitä, että yhteiskunnan puoleen ei käännytä, koska on kunnia-asia selvitä yksin.

Tällainen ajatus on murtunut nuoremman sukupolven keskuudessa, joka on tottunut, että yhteiskunta tulee hätiin.

– On hirveän hyvä asia, että meillä on luukut, joista haetaan apua. Kääntöpuolena yksilön vastuu vähenee, Salonen kertoo.

Vanhin Suomessa elävä sukupolvi on selvinnyt sodasta ja monista uhkaavista kulkutaudeista.

– Nämä aikaisemmat isot kriisit läpikäyneillä on tuntuma, että ennenkin on menty läpi, Salonen sanoo.

Vapaus on usein illuusio siitä, että irtikytkeytyy kaikesta ja pärjää itsenäisesti. Salosen mukaan vääristynyt vapauden ihanne johtaa yhteenkuuluvuuden katoamiseen, ja koronan kaltaisen kriisin keskellä tuntuu siltä, että elämältä katoaa merkitys.

– Nyt monen ihmisen kriisi syntyy siitä, että emme koe riittävän hyviä syitä elämälle. Ajatellaan, että arjen välittömässä pyörittämisessä ei tarvita toisiamme.

Hyvinvoiva yhteiskunta koostuu ihmisistä, jotka kokevat olevansa osa jotain suurempaa.

Korona on puhkaissut itsekkyyden kuplan, ja Salosen mukaan nyt on mahdollisuus päästä ihmisten perustarpeiden äärelle.

– Mitä jos keskityttäisiin siihen, mikä meillä nytkin on hyvin. Siihen, mikä tuottaa arkiseen elämään iloa. Tai entä jos päättäväisesti lisättäisiin suomalaiseen yhteiskuntaan toistemme hyväksymistä sellaisina kuin kukin meistä on, Salonen ehdottaa.

Kodeissaan eristyksissä olevat ihmiset voivat nyt kokea samaistumista vanhuksiin, jotka ovat yksin ja eristyksissä hoitokodeissa koronakriisin jälkeenkin.

– Aikaisemmin ei ole ollut kosketuspintaa siihen hoivakodissa yksin olevan vanhuksen arkeen, nyt jokainen voi tuntea sen yksinäisyyden konkreettisesti, Salonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 5.4.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään

Aika, jota elämme, tuntuu joululta: Olin riidoissa äidin kanssa jo ennen kuin se ehti alkaa. Kaupungilla ei näy juuri ketään, ihmiset ovat vetäytyneet neljän seinän sisään hyggeilemään. Minä mietin, tekisinkö itselleni drinkin keskellä päivää vai vasta illalla.

Niiltä, joilla on lapsia, ei tarvitse erikseen kysyä, onko kotona villiä melskettä, helinää helskettä ja niin edelleen – he kertovat sen kyllä. Mediassa joku saa oivalluksen; tällaisena aikanahan sitä voisi jopa soittaa ja kysyä isovanhempiensa kuulumisia!

Niin kauan kuin muistan, olen kammonnut joulua. Vaikka tavallisesti viihdyn hyvin omissa oloissani, tunnen jouluna itseni yksinäiseksi ja alakuloiseksi.

Olen asunut koko aikuisikäni yksin. Se on ollut oma valintani – jos siis oma valinta tarkoittaa sitä, että kohdalleni sattui vasta hiljattain ihminen, jonka kanssa voin edes keskustella yhteenmuutosta. Teen töitä yksin, usein kotonani. Niin nytkin. En tiedä, olenko syntynyt ihmisenä, joka viihtyy itsekseen, vai olenko vain sopeutunut siihen vuosien saatossa. Mutta se minusta! Suomessa kun on yli miljoona muutakin yksin asuvaa ihmistä. Sitä ei uskoisi, kun seuraa mediaa näinä päivinä.

On turha kinastella siitä, kenellä on vaikeinta. On syytäkin kantaa huolta lapsiperheiden ja vanhusten jaksamisesta. Koronaviruksen aiheuttama tilanne on kuitenkin uusi ja hämmentävä myös muille.

Kun asuu yksin, voi päivän ainoa ihmiskontakti olla kaupan kassa tai hississä samaan aikaan matkustava naapuri.

Ymmärrän, että yksin asuvan tilanteeseen on vaikea samastua. Jos ”oma aika” on itselle harvinaista ylellisyyttä, ei ehkä ensimmäisenä ala sääliä niitä, jotka päättävät ajankäytöstään itse. Ymmärrän senkin, että yksin asuva voi näyttää päällepäin siltä, että selviää kaikesta ilman toisten apua. Mutta ehkä hänellä ei vain ole vaihtoehtoa?

Kun asuu yksin, voi päivän ainoa ihmiskontakti olla kaupan kassa tai hississä samaan aikaan matkustava naapuri. Kun käyn ostamassa ruokakaupasta veriappelsiineja tai etsimässä elektroniikkaliikkeestä nypynpoistajaa, minusta tuntuu, että olen olemassa.

Nyt minun täytyy vältellä ihmiskontakteja. Silloin harvoin kuin olen poistumassa kotoani, kuuntelen eteisessäni, onko rapussa ihmisiä. Menen hissiin vain, jos se on tyhjä. Hengitän huiviini ja ajattelen ainoastaan sitä, onko joku virusta kantava matkustanut hississä ennen minua. Kadulla välttelen alitajuisesti katsekontakteja, en tiedä miksi, ehkä varmuuden vuoksi. Pikavisiitti ruokakauppaan saa minut menettämään uskoni ihmisiin: heti kun otan turvavälin kassajonossa, takaani tulee mies, joka kiilaa minut.

Kun en näe poikaystävääni muutamaan vuorokauteen, minulla on ”hyvää” aikaa ajatella – ja seurata uutisia. Ei mene montaakaan päivää (tarkalleen ottaen kolme) ennen kuin olen vakuuttunut siitä, että pandemia pyyhkäisee minut pian maan päältä. Nyt se on menoa! Kirjoittaminen ei suju, koska päässäni ei pyöri mitään muuta kuin COVID-19, eli se siitä toimeentulosta! No, ei voi mitään, ajattelen. Soitan ystävälleni. Ja toiselle. Kumpikin vastaa, onneksi. Hekin asuvat yksin.

Odotan jo joulua. Sillä vaikka joulu ei ehkä ole vuoteni kohokohta, ainakin tiedän, koska se on ohi.

Sisko Savonlahti

Kirjoittaja on Helsingissä asuva toimittaja ja kirjailija, joka kuunteli tätä kolumnia tehdessään lähinnä Matti Nykäsen Markiisi de Sade -kappaletta.

Kolumnista voi keskustella 6.4. klo 23.00 asti.

Lue myös:

"New Yorkissa George Clooney voi kävellä vastaan ja voimme rakastua" – unelmien kaupunki elokuvissa

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Käsienpesuohjeet helposti kyllästyville

Pekka Juntin kolumni: Ajatuksia pelkääjän paikalta

Sisko Savonlahden kolumni: Raha toi onnen

Puhelin pysyy puhtaampana, kun peset käsiäsi säännöllisesti, et lainaa puhelinta etkä vie sitä vessaan.

Me hipaisemme ja näpelöimme puhelinta kymmeniä, satoja tai ehkä tuhansiakin kertoja päivässä. Sen jälkeen saatamme tiedostamatta hieraista suutamme, nenäämme tai silmiämme.

Koronavirus voi tarttua näin eteenpäin myös omasta kännykästä. Jos koskettelee likaisilla käsillä puhelinta, koronavirus voi jäädä elämään laitteen pinnalle.

Puhelimen pinnalta on mitattu valtavia bakteeri- ja virusmääriä. Puhelimemme saattaa olla kymmeniä kertoja likaisempi kuin esimerkiksi wc-istuin.

Yleisohjeet puhelimen puhdistamiseksi

Alla olevat ohjeet ovat yleisluonteiset. Tärkeintä on, että noudatat aina puhelimesi valmistajan ohjeita, kun puhdistat puhelintasi.

Kytke puhelimesta virta pois. Kostuta mikroliina tai muu nukkaamaton pehmeä kangas nihkeäksi puhdistusnesteestä. Älä kaada nestettä suoraan puhelimelle.

Voit käyttää puhdistusnesteenä alan liikkeistä saatavia nesteitä tai kertakäyttöisiä liinoja, mutta nestettä voi sekoittaa itsekin. Reseptejä on monia.

Pyyhi puhelin joka puolelta, myös sivuilta ja takaa. Varo, ettei nestettä joudu mikrofoneihin, kaiuttimiin, latauspistokkeeseen ja muihin puhelimen aukkoihin.

Puhdistusainereseptejä on useita

Ylen Puoli Seitsemän -ohjelman resepti on yksinkertainen: puolet vettä ja puolet väkiviinaetikkaa.

Teleoperaattori DNA neuvoo sivuillaan, että liuoksen voi valmistaa sekoittamalla vettä ja apteekeista saatavaa isopropyylialkoholia.

Sinituotteen mukaan hyvin toimii astianpesuainekin. Sitä neuvoo myös BBC käyttämään.

Mikrobitti kertoo, että haavojen desinfiointiin tarkoitettu etanolipohjainen aine sopii myös puhelimille.

Tärkeintä on, ettei nestettä joudu puhelimen aukkoihin eikä pyyhin naarmuta näyttöä. Noudata puhdistusnesteen valinnassa puhelimesi valmistajan ohjeita.

Lue lisää:

Kokeile, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta ja katso, miten voitat viruksen

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä jutusta

Tarttuuko korona ulkoillessa? Onko virusannoksen suuruudella väliä? 8 kysymystä koronaviruksen tarttumisesta arjen tilanteissa

Asiantuntijat suhtautuvat ristiriitaisesti ajatukseen siitä, että omaa terveyttä mittaavalla älylaitteella voitaisiin tunnistaa saadun koronavirustartunnan merkkejä.

Kokeneen infektiolääkärin mielestä ajatus kuulostaa kaukaa haetulta, kun taas lääketieteen tekniikan professori pitää sitä ainakin teoriassa mahdollisena.

Viime aikoina on uutisoitu, että Kalifornian yliopistossa San Franciscossa on alettu tutkia, voitaisiinko älysormuksen tuottamasta terveystiedosta nähdä koronatartunnan ensimerkkejä jo ennen kuin taudin näkyvämmät oireet ilmaantuvat (Iltalehti). Tutkimuksessa käytetään apuna oululaisen Oura Healthin älysormusta, joka mittaa esimerkiksi käyttäjänsä lämpöä, sykettä sekä hengitystä ja seuraa niiden mahdollisia pidemmän aikavälin muutoksia.

Yle kertoi aiemmin tapauksesta, jossa Ouran sormusta käyttävä suomalaismies oli hakeutunut koronatestiin havaittuaan sovelluksestaan ruumiinlämpönsä olleen asteen koholla tavanomaiseen lämpöönsä verrattuna. Testin tulos osoittautui positiiviseksi.

Infektiolääkäri Heikki Kauma sanoo pitävänsä hyvin epävarmana sitä, että älysormuksen kautta saaduilla tiedolla pystyttäisiin laajemmin tai luotettavasti osoittamaan koronatartunnan ensioireita.

Kauma muistuttaa, että esimerkiksi ruumiinlämmön muutosten perusteella johtopäätöksiä mahdollisesta koronatartunnasta ei voida tehdä, sillä kaikilla sairastuneilla ei taudin alkuvaiheessa edes nouse kuume. Helmikuun lopulla The New England Journal of Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa vain reilulla 40 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista potilaista oli hoidon alussa kuumetta.

Koronan oireet voivat muutenkin vaihdella eri potilaiden välillä paljon.

– Muutokset älysormuksen mittaamissa toiminnoissa voivat johtua lukuisista eri infektioista tai muista syistä. Olen kovin epäileväinen siitä, että sormuksen avulla voitaisiin seuloa nimenomaan koronan saaneita, Oulun yliopistollisen sairaalan infektiosairauksien osastonylilääkäri sanoo.

Tutkimus voi löytää signaaleja, joita lääkäri ei osaa katsoa

Ouran sormuksen hyötyä mahdollisten koronaoireiden havaitsemisessa selvitetään tällä hetkellä yhdysvaltalaislääkärien ja -hoitajien avulla. Oura on toimittanut Kaliforniaan 2 000 sormustaan, jotka on jaettu kahden San Franciscon sairaalan työntekijöille. Sormuksilla mitataan heidän kehojensa toimintoja.

Ouran tiedejohtajan Hannu Kinnusen mukaan tämän lisäksi työntekijät kirjaavat itse ylös mahdollisia oireitaan.

Sormuksen tuottamat tiedot ja työntekijöiden oirepäiväkirjat kootaan myöhemmin yliopistossa San Franciscossa yhteen, ja niihin yhdistetään myös heidän seurannan aikana mahdollisesti saamansa koronavirusdiagnoosit.

Tämän lisäksi Oura on pyytänyt kaikkia 150 000 sormuksen käyttäjäänsä osallistumaan tutkimukseen jakamalla omia terveystietojaan, oireitaan sekä koronadiagnoosejaan. Kinnunen ei halua avata tarkemmin, moniko tähän on lähtenyt mukaan, mutta hänen mukaansa puhutaan useista tuhansista ihmisistä.

Tiedejohtajan mukaan on mahdollista, että näitä tietoja yhteen vetämällä ja analysoimalla saatetaan voida tunnistaa ja löytää kehon oireita, jotka toistuvat koronavirukseen sairastuneilla henkilöillä tartunnan alkuvaiheessa.

Tekoälyn hyödyntämiseen lääketieteellisessä diagnostiikassa erikoistunut professori Simo Saarakkalakaan ei pidä ajatusta mahdottomana.

– Käyttämällä tekoälyä tietojen analysoinnissa on mahdollista havaita syy-yhteyksiä, joita lääkärit eivät välttämättä osaa vielä tässä vaiheessa katsoa. Kun potilaan raportoimat oireet yhdistetään esimerkiksi syke- ja lämpötilavaihteluihin, saatetaan pystyä tunnistamaan merkkejä, jotka voivat olla juuri korontartunnan saaneilla yleisempiä, Oulun yliopistossa työskentelevä lääketieteen tekniikan professori arvioi.

Jos koronan ensimerkkejä sitten pystyttäisiinkin tunnistamaan älysormuksen kautta, kuka siitä hyötyisi ja miten?

Virukseen ehkä sairastunutta voitaisiin neuvoa

Käytännössä tutkimustyön taustalla on ajatus siitä, että koronan leviämistä saatettaisiin voida rajoittaa, jos sormusta käyttävä saisi varoituksen mahdollisista koronatartuntaan viittaavista ensioireista: sen myötä hän ehkä osaisi eristää itsensä muista ihmisistä tai hakeutua hoitoon ajoissa.

Ouran Hannu Kinnusen mukaan yrityksessä kyllä ymmärretään, että varmaa koronadiagnoosia älysormuksella ei voida antaa, mutta kyse onkin enemmän ennakoinnista ja varautumisesta.

Kinnunen sanoo, että jos tutkimusyhteistyö tuottaa tulosta ja yhtäläisyyksiä koronatartunnan saaneiden ensioireista löydetään, sormuksen sovellusta voitaisiin kehittää ohjeistamaan sen käyttäjää nykyistä paremmin.

– Oura ei ole lääkintälaite, mutta käyttäjälle voitaisiin kuitenkin kertoa, että jokin näyttää kuormittavan elimistöäsi. Voitaisiin sanoa, että sinulla saattaisi esimerkiksi olla jokin virus ja ohjata pohtimaan, mitä asialle voitaisiin tehdä.

Vastuu ohjeiden tulkitsemisesta ja niiden pohjalta toimimisesta jäisi kuitenkin kokonaan ihmiselle itselleen.

Toinen asia on, hyötyvätkö nyt aloitetun tutkimuksen tuottamasta tiedosta vain ne, joilla on varaa ostaa käyttöönsä noin 300 euroa maksava sormus vai muutkin laajemmin.

Toistaiseksi tähän ei ole vastausta, vaan asia tarkentunee, kun tutkimus saadaan valmiiksi. Ouran arvion mukaan siihen menee todennäköisesti kuukausia.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja ulkomailla.

Lue myös: Ripuli saattaa olla koronaviruksen yksi oire – asiantuntijan mielestä sen voisi lisätä myös viralliseen oirelistaan Suomessa

Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka!

Terveydenhuollossa on jo muutaman viikon ajan valmistauduttu lähestyvään koronaepidemian tautihuippuun.

Samaan aikaan hoitohenkilökunnan mieltä painavat myös kotiarjen pyörittämiseen ja jaksamiseen liittyvät asiat.

Työkuorman kasvaessa haasteita on luvassa erityisesti perheissä, joissa molemmat vanhemmat työskentelevät terveydenhuollossa sekä yksinhuoltajilla.

Tällaisia on alalla paljon.

– Todella moni miettii nyt sitä, että miten sitten, jos joutuu venymään työvuoroissa ja kuinka käytännön asiat järjestetään kotona, kuvailee Tehyn Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin pääluottamusmies Marja Leena Keinänen.

Töissä jaksaa paremmin, kun kotiasiat on kunnossa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Terhi Savolainen kirjoitti hiljattain huolistaan Lääkärilehden blogissaan.

Ylelle hän kertoo pohtivansa paljon sekä omaa että läheistensä jaksamista ja sitä, että sairastuuko lähipiiristä joku koronaan tai johonkin muuhun kausitautiin.

– Miten toimimme silloin ja kuinka lastenhoito silloin järjestetään, pohtii Savolainen epidemian kynnyksellä.

– Kyllä sitä miettii, että tuleeko vietyä virusaltistusta töistä kotiin, jossa on myös riskiryhmään kuuluva lapsi, miettii neurologian osastonlääkäri Valtteri Julkunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Huolen lastenhoidosta jakavat kaikki terveydenhuoltoalalla työskentelevät vanhemmat.

Vaikka jo ennen koronaa alan ammattilaiset ovat tottuneet venymään ja järjestelemään arkea, on tilanne nyt täysin toinen.

Nyt ei ole esimerkiksi mahdollista tukeutua isovanhempiin lastenhoitoapuna kuten moni on tähän mennessä tehnyt.

– Kollegoiden kanssa olemme jo erilaisia auttamiskuvioita ja YYA-sopimuksia miettineet, että saadaan sitten väkeä töihin, kertoo Savolainen.

Tehyn Marja Leena Keinänen suosittelee kaikkia alalla työskenteleviä miettimään lastenhoitokuvioita jo ennakkoon ja sopimaan asioista esimiesten kanssa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Anne-Mari Kantasen mukaan erilaisia keskusteluja työntekijöiden kanssa on jo ehditty käymään.

Samalla on pohdittu sekä lastenhoitovelvotteita että myös työntekijöiden omia terveydellisiä rajoitteita.

– Ensisijaisesti täytyy huolehtia siitä, että työväki jaksaa ja kodin asioiden täytyy olla kunnossa, että töitä jaksaa tehdä, korostaa Kantanen.

Lepoa ja ulkoilua vastapainoksi

Monissa perheissä saattaa eteen tulla tilanne, jossa lasten hoitaminen ja arki jää kokonaan toisen vanhemman harteille.

– Käytännössähän se on vaimo, joka joutuu venymään. Kyllä se on kotijoukoille vähintään yhtä raskasta, pohtii neurologian osastonlääkäriValtteri Julkunen Kysistä.

Myös lapset kaipaavat vanhempiaan ja pitkät työpäivät näkyvät jo nyt.

– Kyllä sen selvästi näkee pitkän päivän jälkeen, että lapset kaipaa selvästi syliä ja äiti, huokaa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Terhi Savolainen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Hän muistuttaakin, että nyt kannattaa käyttää perheen yhteistä aikaa mukaviin asioihin, lepoon ja ulkoiluun.

Myös alan ammattilaiset myöntävät kokevansa pelkoa tulevasta. Osittain sen aiheuttaa myös valtava informaatiotulva.

– Huomasin jo jokin aika sitten, että somen ja median selaaminen iltaisin ei ole missään nimessä järkevää, Savolainen myöntää.

Hän antaa aivoilleen lepoa lukemalla kaunokirjallisuutta.

Myös Valtteri Julkusen tavoitteena on suunnata ajatuksia koronasta toisaalle.

– Nyt pitää keskittyä siihen, että perusasiat hoidetaan kunnolla ja vapaa-ajalla pyritään lepäämään riittävästi.

Keskustele aiheesta 6.4.2020 klo 23.00 saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Sote-alalla olevat riskiryhmäläiset kertovat, kuinka töissä pelottaa: "Keskustelin työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua"

Kun Anne Ahonen, 46, palasi Suomesta Kiinan Beihaihin helmikuun puolessa välissä, vastassa oli hiljainen aavekaupunki.

Noin 1,8 miljoonan asukkaan kaupungissa ihmiset olivat lukkiutuneet koteihinsa. Koulut ja ravintolat olivat kiinni, liikenne oli pysähtynyt ja rakennustyömaat olivat seisahtuneet.

Ahonen kuuli ensimmäistä kertaa linnun laulua omalta parvekkeeltaan Kiinassa. Koronaviruspandemia oli saavuttanut huippunsa.

Ensin virus vaikutti harmittomalta

Kempeleestä Beihaihin viime elokuussa muuttanut Anne Ahonen kuuli ensimmäisen kerran koronaviruksesta tammikuussa. Hän oli miehensä kanssa käymässä Hongkongissa, kun uutisissa kerrottiin liikkeelle lähteneestä viruksesta.

Silloin kukaan ei vielä tiennyt viruksen lähtevän leviämään maailmanlaajuisesti.

Koronaviruksen arvioidaan olevan peräisin Wuhanin villieläintorilta mahdollisesti lepakosta, käärmeestä tai muurahaiskävystä. Ensin Kiinassa ajateltiin, että virus tarttuu vain eläimestä ja sen leviämiskyky on siksi heikko. Toisin kävi.

Käsitys viruksesta muuttui sillä aikaa, kun Ahonen oli Suomessa lomalla tammikuun puolivälistä helmikuun puoleenväliin.

– Olimme olleet pari viikkoa Suomessa, kun uutiset koronasta Kiinassa alkoivat lisääntymään.

Ahosen mies työskentelee Stora Enson Kiinan puunhankinnassa. Työnantaja näytti vihreää valoa Beihahin palaamisesta, joten pariskunta päätti kuitenkin palata Kiinaan.

Pariskunta lensi Suomesta Hongkongiin, jossa vastassa oli lukuisia lämmönmittauspisteitä ja ihmisiä hengitysmaskeissa. Useita lentoja oli peruttu, mutta he saivat järjestettyä lennon Hongkongista Beihaihin. Lentokoneessa sekä henkilökunnalla että matkustajilla tuli olla maskit.

Kun Ahonen palasi miehensä kanssa 26. kerroksisen kotitalonsa portille, vartija mittasi heidän lämpönsä. Useissa paikoissa Kiinassa lämpö mitataan joko otsasta tai ranteesta.

– Jokainen, jonka lämpö ylitti tietyn tason, koronatestattiin tai laitettiin karanteeniin.

Vuoden ensimmäisten kuukausien aikana Kiinassa otettiin käyttöön myös muita rajoituksia, esimerkiksi liikkumista rajoitettiin ja kaupunkeja suljettiin.

Valtio lähettelee viestejä ja seuraa liikkumista

Kotiinpaluun jälkeisenä päivänä Anne Ahoselle nousi kuume.

Hänet määrättiin välittömästi koronatesteihin paikalliseen sairaalaan. Verikokeiden, keuhkokuvien ja koronatestin perusteella selvisi, ettei Ahonen ole saanut tartuntaa. Luultavasti kyseessä oli tavallinen flunssa.

Kun helmikuu vaihtui maaliskuuksi, tuli rajoituksia lisää ja ne tiukkenivat.

Uuden rajoituksen mukaan oman talon alueelta ei saanut poistua kuin kerran päivässä ulos. Perheille jaettiin kulkupassit. Koska Ahosen mies kävi töissä, hän sai oman passin ja Ahonen omansa. Kuitenkin esimerkiksi lapsiperheillä oli vain yksi passi, joten lapset eivät päässeet käytännössä lainkaan pois talon alueelta.

Maassa otettiin käyttöön myös älypuhelimiin ladattava terveydentilasta kertova sovellus, jossa on kolme eri värikoodia. Helsingin Sanomien mukaan vihreä väri tarkoittaa vapaata liikkumista, keltainen lyhyttä karanteenia ja punainen kahden viikon karanteenia. Jos ihminen esimerkiksi matkustaa epidemia-alueella sijaitsevaan kaupunkiin, sovellus rekisteröi sijainnin ja muuttaa värikoodin punaiseksi.

The New York Timesin julkaiseman artikkelin mukaan sovellus voi jakaa keräämäänsä informaatiota poliisille.

Ahonen kertoo, että sovellusta tuli näyttää esimerkiksi kotiin ja kauppaan mennessä.

– Mielestäni tässä tilanteessa on ok, että Kiinan viranomaiset tietävät, missä olen käynyt. Täällä ihmisiä valvotaan muutenkin, ja se on maan tapa.

Sen lisäksi, että ihmisiä valvotaan, heitä myös muistutetaan jatkuvasti erilaisista toimista koronaviruksen vuoksi. Ahonen kertoo, että valtiolta tulee päivässä kahdesta viiteen muistutusviestiä puhelimeen. Niissä kehotetaan esimerkiksi käyttämään maskia ja välttämään porukassa olemista.

Kuntosali kiinni, kampaajalle hengityssuojaimessa

Anne Ahonen on virkavapaalla ja opiskelee Oulun yliopistossa kirjallisuutta. Tällä hetkellä hän kirjoittaa gradua kotoaan Beihaista. Päivät kuluivat pitkälti kotona tietokoneen ääressä jo ennen koronaa. Gradun kirjoittamisen lisäksi Ahonen kirjoittaa myös blogia arjestaan Kiinassa.

Aluksi postaukset käsittelivät tavallista arkea, mutta alkuvuodesta päivitykset muuttuivat koronapainotteisiksi.

– Alkuvuodesta korona oli vain Kiinassa, joten koin tärkeäksi kirjoittaa aiheesta oikean tiedon jakamisen takia. Aiheesta on liikkunut paljon myös väärää tietoa.

Ainoa asia, mitä Ahonen kertoo todella kaipaavansa on heidän taloyhtiönsä kuntosali ja läheisen hotelliin sauna, jotka ovat olleet suljettuna useamman kuukauden. Nyt salitreeni on vaihtunut kuminauhajumpaksi kotona.

Kiinassa tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun viime viikkojen aikana. Ahosen mukaan se on alkanut hiljalleen näkyä myös Beihaissa.

Koulut ovat vielä kiinni, mutta suurin osa ravintoloista ja kaupoista on nyt auki. Ahonen kertoo juuri käyneensä kampaajalla.

– Sekä minulla että kampaajalla oli hengityssuoja.

Vaikka useat paikat ovatkin nyt auenneet, täytyy Beihaissa edelleen käyttää hengityssuojaa aina, kun poistuu oman kotinsa ulkopuolelle. Koronavirusepidemia onkin tehnyt hengityssuojaimista niin kysyttyjä, että niistä on välillä ollut pulaa ympäri Kiinaa.

Ahonen kertoo ostaneensa hengityssuojaimia noin sata kappaletta Suomesta helmikuussa lomailleissaan, toiset sata kappaletta hän osti heti saavuttuaan Hongkongiin.

– Mieheni saa työpaikalta yhden maskin päivässä, ja minulle ostetut maskit ovat riittäneet ainakin toistaiseksi.

Pelkona toinen aalto

Vaikka Kiinassa elämä alkaa palautua hiljalleen normaaliksi, on esimerkiksi Suomessa pahin vasta edessä. Tosin täysin ei voida vielä Kiinassakaan huokaista helpotuksesta.

Kiinan johto on huolestunut mahdollisuudesta, että pandemia alkaisi uudelleen ulkomailta tuotujen tartuntojen vuoksi.

Toinen aalto huolestuttaa myös Anne Ahosta. Etenkin häntä ahdistaa ajatus siitä, että Beihai suljettaisiin, kuten esimerkiksi Wuhan. Kaupunki on ollut suljettuna tammikuun 23. päivästä lähtien.

Viruksen leviämistä on yritetty hillitä myös eristämällä Wuhanin lähellä olevia kaupunkeja, kuitenkaan Wuhanista reilun tuhannen kilometrin päässä olevaa Beihaita ei ole missään vaiheessa suljettu.

Tällä hetkellä Ahosta mietityttäkin se, milloin toinen aalto tulee.

– Wuhan on alkanut vasta nyt avautumaan. Jos kaupunki suljetaan, se voi olla kuukausia kiinni. Mikäli Beihai jossain vaiheessa suljettaisiin, emme luultavasti pääsisi täältä mihinkään.

Toinen asia, mikä Ahosta huolestuttaa, on läheiset Suomessa. Hän kertoo, ettei ole ollut missään vaiheessa huolissaan itsestään, mutta riskiryhmään kuuluvat perheenjäsenet saavat huolen kalvamaan.

Ahonen on nähnyt koronaviruksen alkamisen Kiinassa ja elänyt siellä pahimman ajan ja nähnyt nyt, kuinka maa alkaa palaamaan hiljalleen normaaliin arkeen. Hän toivoo, että Suomessa ihmiset noudattaisivat hallituksen antamia rajoituksia.

– Kiinassa ihmiset ovat tottuneet siihen, että määräyksiä tulee ylhäältä ja niitä totellaan. Toivon, että suomalaiset toimisivat samalla tavalla ja luottaisivat siihen, että nyt kannattaa totella.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hedelmällisempää maaperää salaliittoteorioiden sikiämiselle on vaikea kuvitella.

Jossain kaukana ihmisiä alkaa kuolla salaperäiseen tautiin. Sen aiheuttaa uusi virus, joka leviää tehokkaasti ja tarttuu helposti. Muutamassa viikossa maailma on pysähtynyt ja satoja tuhansia sairastunut. Koulut on suljettu, kansalaiset käsketty koteihinsa. Viranomaiset ja poliitikot haparoivat. He sanovat, ettei viruksesta vielä tiedetä kaikkea.

Herää epäilys.

Entä jos he eivät vain kerro kaikkea?

Simpsonit ennustivat koronan.

Uuden koronaviruksen aiheuttaman epidemian alkupiste on jäljitetty Kiinan Wuhanissa järjestetyille villieläinmarkkinoille.

Paljon vaikeampi on sanoa, mistä ja miten liikkeelle lähtivät ensimmäiset koronavirusta koskevat salaliittoteoriat. Niitä on viime kuukausien aikana riittänyt:

Korona luotiin laboratoriossa. Korona saapui maahan meteoriitin mukana. Korona on Kiinan tai Yhdysvaltain viranomaisten tai armeijan luoma biologinen ase. Kaiken takana on suursijoittaja George Soros, liskot ja maailmanlaajuinen juutalaisten salaliitto. Simpsonit ennustivat koronan.

Tämänhetkisen tiedon mukaan uusi koronavirus, SARS-COV-2 siirtyi ihmiseen eläimistä, todennäköisesti lepakoista jonkin väli-isännän kautta.

Kaikki eivät virallista selitystä niele.

Miksi salaliittoihin uskotaan?

Koronapandemia on ollut monella tapaa poikkeuksellinen koettelemus. Samaa ei voi sanoa sen ympärillä vellovista salaliittoteorioista.

Kriisit, sodat ja muut poikkeukselliset tapahtumat herättävät aina pelkoa, epävarmuutta ja kysymyksiä. Ennen pitkää joku alkaa tarjota niihin vastauksia.

Kriisit kumpuavat usein monimutkaisista asioista, kuten suurvaltasuhteista tai luonnonilmiöistä, joihin perusteellinen perehtyminen voi vaatia vuosia ja tutkintoja.

– On paljon helpompaa päättää, mihin haluaa uskoa, ja sitten etsiä omaan makuun sopivat vastaukset, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Pyrhönen on tutkinut Ranskan ja Yhdysvaltain viimeisimpiin presidentinvaaleihin liitettyjä salaliittoteorioita.

Pyrhösen mukaan salaliittoteoriat vetävät monia puoleensa myös siksi, että ne tarjoavat mahdollisuuden tuntea olevansa osa jotain suurempaa. Salaliittoteoreetikoita saatetaan pilkata, mutta ainakaan he eivät ole sokeasti johtajiinsa uskovia lampaita.

– Tulee vähän sellainen valittu kansa -fiilis, Pyrhönen kuvailee.

Valitun kansan väkiluku on suurempi kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella.

Tulee vähän sellainen valittu kansa -fiilis. Niko Pyrhönen

Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan jopa puolet amerikkalaisista uskoo ainakin johonkin salaliittoteoriaan. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka salaliittoihin uskominen on yleisempää matalasti kuin korkeasti koulutettujen keskuudessa, se ei silti välttämättä kerro tietämättömyydestä tai poliittisesta konservatismista. Tutkijoiden mukaan se on pikemminkin taikauskoa.

Taikauskon puoleen käännytään usein elämän vaikeina hetkinä. Samoin on salaliittojen kanssa, tutkijat sanovat Washington Postin haastattelussa.

Uuden koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-sairauteen oli huhtikuun alkuun mennessä vahvistetusti sairastunut yli miljoona ihmistä. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi.

Ei ihme, jos huolettaa.

Miten salaliitot syntyvät?

Pyrhösen mukaan salaliitot saavat usein alkunsa uutisista.

Yksinkertaisimmillaan joku voi jakaa jutun tai sen katkelman keskustelupalstalla epäilevien saatesanojen kera. Pelkkä kysymyskin voi riittää. Mitenköhän mahtaa olla…

Salaliittoteorian saa aikaan mistä tahansa John F. Kennedyn murhasta kuulentoon, mutta Pyrhösen mukaan nykyajan salaliitoilla on kolme pääteemaa: maahanmuutto, ilmastonmuutos ja suurvaltasuhteet. Niihin voi liittyä pienempiä salaliittoja tai sivuhaaroja, jotka voivat käsitellä lähes mitä tahansa Bilderbergistä temppeliherroihin.

Ennen kaikkea salaliittoteoria tarvitsee yleisön, jolle salaliiton paljastajat voivat raportoida löydöksistään. Se käy 2000-luvulla helpommin kuin koskaan.

Internetin ja sosiaalisen median avulla salaliittoteoriat leviävät ympäri maailmaa ja lennokkaimmatkin hankkeet voivat saavuttaa laajan yleisön. Litteään maapalloon uskovien Official Flart Earth & Globe Discussion -ryhmäänkin (kuvauksen mukaan "a serious scientific page") kuuluu lähes 130 000 ihmistä.

Valtamedian ja valtavirran kyseenalaistamisesta on tullut valtavirtaa. Niko Pyrhönen

Pyrhösen mukaan salaliittoteoreetikot ja tavalliset huolestuneet kansalaiset ovat myös henkisesti lähempänä toisiaan kuin ennen. Tuskin kovin moni uskoo, että juutalaisten maailmanlaajuinen salaliitto loi koronaviruksen, mutta huolestunut kansalainen saattaa hyvinkin alkaa epäillä, että viranomaiset, poliitikot tai media salaavat jotain.

– Valtamedian ja valtavirran kyseenalaistamisesta on tullut valtavirtaa, Pyrhönen sanoo.

Kaikki viranomaisten kritisoiminen ei ole salaliittoajattelua, mutta viranomaisilla on keskeinen rooli useimmissa salaliitoissa.

Salaliittojen takana on teorioiden mukaan usein salainen korkean tason toimija, kuten paavi tai Hillary Clinton, mutta likaisen työn tekevät väliportaan konnat: virkamiehet ja toimittajien kaltaiset hyödylliset idiootit. Siksi heitä kannattaa pitää tarkasti silmällä.

– He ovat Soroksen, reptiliaanien tai tiedustelupalvelun kätyreitä, Pyrhönen kuvailee.

Teoria 1: Korona on biologinen ase

Yksi suosituimmista koronavirukseen liittyvistä salaliittoteorioista on se, että koronaepidemia on laskettu liikkeelle tahallaan. Käsitykset epidemian alkupisteestä vaihtelevat poliittisen agendan mukaan.

The Economist -lehden mukaan kiinalaisviranomaiset ovat epäilleet, että Yhdysvaltain armeija toi koronaviruksen Kiinaan lokakuussa, kun Wuhanissa järjestettin Military World Games -tapahtuma. Maat ovat olleet yhtä huonoissa väleissä viimeksi Tiananmenin verilöylyn aikaan vuonna 1989. Kiinassa on levitetty myös teoriaa, jonka mukaan koronavirus on peräisin Italiasta tai jostain muualta, muttei ainakaan Kiinasta.

Samoilla linjoilla on ollut Iranin johto, jonka mukaan koronavirus on amerikkalaisten kehittämä biologinen ase. Epäilyn takia maa on kieltäytynyt ottamasta vastaan Yhdysvaltain apua.

Koronavirus on Pohjois-Korean ja Kiinan salajuoni, jonka tarkoitus on vahingoittaa presidentti Trumpia.

Yhdysvalloissa puolestaan on kohtalaisen korkeallakin tasolla epäilty, että COVID-19 on peräisin wuhanilaisesta tutkimuslaboratoriosta. Salaliittoteorioille on antanut pontta myös presidentti Donald Trump, joka on nimittänyt koronaa "kiinalaiseksi virukseksi" ja demokraattipuolueen "uudeksi huijaukseksi".

Fox News -kanavalla Jerry Falwell Jr. puolestaan arveli, että koronavirus on Pohjois-Korean ja Kiinan salajuoni, jonka tarkoitus on vahingoittaa presidentti Trumpia.

Pyrhösen mukaan esimerkit kertovat siitä, miten salaliittoteoretisoinnilla pyritään edistämään omia tarkoitusperiä. Kiina haluaa siirtää omien kansalaisten huomion pois Kiinan viranomaisten virhearvioinneista, Yhdysvalloissa moni salaliittoteoreetikko pyrkii pönkittämään Trumpin asemaa.

Teoria 2: Koronavirus on hämäystä

Toinen suosittu korona-salaliittojen kategoria on se, että koronapandemia on todellisuudessa silmänkääntötemppu, jonka tarkoitus on kätkeä jokin kulisseissa tapahtuva kauheus. Niidenkin tarkempi sisältö vaihtelee puhujan agendan mukaan.

Niinpä maahanmuuton vastustajat ovat Suomessakin spekuloineet, onko korona levinnyt Suomeen pakolaisten mukana, vai käytetäänkö koronaa "väestönvaihdon" kätkemiseen.

(Väestönvaihto on salaliittoteoria, jonka mukaan maan alkuperäinen väestö pyritään syystä tai toisesta korvaamaan maahanmuuttajilla.)

Nyt leviävä teoria perustuu siihen, että vaikka Suomi sulki rajansa 19. maaliskuuta, turvapaikanhakijoilla on edelleen oikeus hakea turvapaikkaa. Se pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin. Rajavartiolain mukaan rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen ei saa estää oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Rajavartiolain mukaan rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen ei saa estää oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Rokotteiden vastustajat puolestaan arvelevat, että koronapandemian varjolla toteutetaan väestön pakkorokotus. Yhden monimutkaisen teorian mukaan kaiken takana on Microsoftin perustaja Bill Gates, koska Bill ja Melinda Gatesin säätiö rahoittaa Pirbright Institutea, jossa on tutkittu heikennetyn koronaviruksen käyttöä rokotteena.

Pirbright Instituten tutkimukset eivät tosin liity ihmisiin, mutta se ei ole teoreetikkoja hidastanut.

Teoria 3: Koronaa käytetään vakoiluun

Salaliittoteoriat perustuvat usein jossain määrin todellisuuteen. Hyvä – tai huono – esimerkki siitä on koronan ja teknologian yhteys.

Esimerkiksi Hongkongissa karanteeniin määrättyjen kansalaisten liikkeitä on valvottu WhatsApp-sovelluksen paikannustietojen kautta, Etelä-Koreassa siihen on kehitetty oma sovellus. Suomessakin on tutkittu Telian matkapuhelinverkkojen avulla, ovatko suomalaiset pysyneet koronan aikana kotona vai karanneet mökeille.

Älypuhelinten avulla on saatu tietoa epidemian etenemisestä, mutta se on herättänyt myös paljon huolta tietoturvasta.

Mihin muuhun tietoja voidaan käyttää? Päätyvätkö ne valtiolta kolmansille osapuolille? Hiljattain uutisoitiin esimerkiksi, että koronan aikana suuren suosion saavuttaneessa Zoom-kokoussovelluksessa on useita tietoturvapuutteita. Siitä varoitti jopa FBI.

(Jotkut ovat toki jo epäilleet, että "tyhjästä ilmestynyt" Zoom on kehitetty ihmisten vakoilemiseen.)

Mä en ihan täysin kyllä ymmärtänyt, miten se logiikka meni. Niko Pyrhönen

Yhden lennokkaan teorian mukaan koronaviruksen aiheutti todellisuudessa 5G-verkko, koska 5G-verkot otettiin Kiinassa käyttöön suurin piirtein samaan aikaan kuin ensimmäiset koronatapaukset tulivat ilmi. On myös esitetty, että koronan varjolla ihmisiin asennetaan mikrosiruja, jotka aktivoituvat 5G-verkossa ja joiden kautta ihmisiä voidaan ohjailla.

– Mä en ihan täysin kyllä ymmärtänyt, miten se logiikka meni, Pyrhönen sanoo.

Mitä salaliitoille pitäisi tehdä?

Pyrhösen mukaan ei ole helppo sanoa, miten salaliittoteorioihin pitäisi suhtautua.

Mitä enemmän salaliittoteorioita käsitellään – esimerkiksi tällaisissa jutuissa – sitä enemmän ne saavat näkyvyyttä ja sitä helpompi niiden on houkutella lisää yleisöä, ehkä jopa seuraajia. Pyrhösen mukaan näkyvyyden vähentäminen onkin paras tapa torjua salaliittoteorioita. Esimerkiksi YouTube on muuttanut algoritmiaan niin, että salaliittoteoreetikoiden videoita näkyy vähemmän.

Toisaalta salaliittoteorioita vastaan taisteleminen on hankalaa, sillä käytännössä mikä tahansa uutinen tai asia sopii niiden polttoaineeksi.

Monet salaliittoteoriat ovat pohjimmiltaan varsin harmittomia. Toiset, kuten #pizzagate, ovat kaikkea muuta.

Joulukuussa 2016 Edgar Maddison Welch avasi tulen washingtonilaisessa pizzeriassa. Kukaan ei loukkaantunut, Welch tuomittiin neljän vuoden vankeuteen.

Welch uskoi, että pizzerian kellarissa piilotellaan Hillary Clintonin johtaman pedofiiliringin uhreja.

Netissä oli sanottu niin.

Lue myös:

Uusnatsit innostuivat pandemiasta – "Tämä voi olla juuri sitä, mitä olemme toivoneet"

Jos ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään, vakavat taudit ja epidemiat voivat yleistyä – viitteitä näkyy jo Suomessakin

Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23.00:een asti.

Juttua korjattu klo 13.22. Korjattu kuolleiden määrä sairastuneiden määräksi.

Kuka olisi uskonut vielä kuukausi sitten, että Suomi on kiinni, Uusimaa eristetty ja puistot ovat täynnä ulkoilevia ihmisiä.

Koronaviruksen nopeita ja dramaattisia seurauksia hämmästelee muusikko Tommy Lindgren, 42. Hän sanoo olevansa tilanteessa poikkeuksellisen onnekas. Hyvinvointivaltio pitää huolta ja kaikki työt eivät ole loppuneet.

Lindgrenin luotsaama Don Johnson Big Band viettää 20-vuotisjuhlavuottaan, mutta keikat on suunniteltu vasta syksylle. Lindgren muistetaan myös nyt jo lopetetusta, urheilua huumorilla käsitelleestä Villi kortti -ohjelmasta. Tällä hetkellä hän juontaa Yle Puheella urheiluohjelmaa yhdessä Petteri Sihvosen kanssa.

Mutta koronasta ei pääse mihinkään. Lindgren sanoo, että tilanne on avannut hänen silmänsä ihmisen ja eri yhteiskuntien haavoittuvaisuudelle luonnon edessä.

– Kaikkein isoin oivallus tässä hetkessä on se, että miten perkeleen arvaamatonta tämä elämä on. Mitään ei pidä ottaa itsestään selvänä.

Korona kultaa markka-ajan muistot

One MC, One Delay on Don Johnson Big Bandin tunnetuin hitti vuodelta 2003. Helsinkiläisopiskelijoiden muodostama bändi aloitti toimintansa 1990-luvun lopulla ja kipusi klubeilta isojen festareiden suosikiksi muutamassa vuodessa.

Bändin keulahahmoksi nousi suomalaisittain nopeasti englanniksi räppäävä Tommy Lindgren. Yhtyeen ensimmäinen levy Support de Microphones julkaistiin aikaan, jolloin käytettiin vielä markkoja ja levynkanteen laitettiin kukkia.

– Maailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista, kun tehtiin 50 markan hintaista omakustannelevyä. Niitä kiikutettiin levykauppoihin ja nyt katsotaan Spotifyn artistiprofiilista, miten juuri tällä hetkellä 17 ihmistä kuuntelee kappaletta jossain. Se on aika totaalinen muutos.

Huippuvuosien jälkeen Don Johnson Big Band hiipui takaisin marginaaliin. Bändi on toiminut vuosien varrella koko ajan vaikka yhtyeen jäsenillä on ollut sivuprojekteja. Lindgren on esimerkiksi ollut mukana Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana -yhtyeessä.

Nyt bändiltä ilmestyy seitsemäs albumi nimeltään Digital Physical. Se on sukua parin vuoden takaiselle Physical Digital -levylle.

Uuden albumin ensimmäinen biisi Girl/Boy julkaistiin aprillipäivänä ja se käsittelee fyysistä läheisyyttä. Kappaleen julkaisusta oli päätetty ennen korona-aikaa, joten sitä pitää Lindgrenin mukaan tulkita tietyin varauksin.

– Nyt ei ole kauhean hyvä aika olla lähekkäin ainakaan tuntemattomien kanssa, Lindgren hymähtää.

Musiikin valtava voima

– On hyvin vaikea kuvitella, että oltaisiin kesä-heinäkuussa sellaisessa tilanteessa, että tässä maassa pystyttäisiin mitään kesäfestareita järjestämään ja kymmenet tuhannet ihmiset voisivat kokoontua kuuntelemaan musiikkia.

Tommy Lindgren sanoo ääneen sen, mitä moni festarijärjestäjä tai festareille haluava ei haluaisi kuulla.

Koronapandemia on iskenyt erittäin raskaasti musiikkialaan. Kevään keikat on jo peruttu ja kukaan ei tiedä, milloin esiintyminen yleisölle pääsee jatkumaan.

Tulojaan eivät ole menettäneet pelkästään muusikot vaan kaikki alalla työskentelevät. Joukkoon kuuluu äänitarkkailijoita, roudareita, keikkajärjestäjiä ja ravintolatyöntekijöitä. Lista on pitkä.

– Kun valtiot kaivavat kuvettaan löytääkseen valtavia yritystukia, niin toivoisin, ettei unohdettaisi sitä kulttuurityöläisten muodostamaa freelancereiden joukkoa, joista monet ovat hankalassa tilanteessa. He eivät välttämättä näy lomautettujen joukoissa.

Lindgrenin mukaan on ollut ilahduttavaa nähdä, että esimerkiksi kulttuuria tukevat säätiöt ovat lähtenee nopeasti liikkeelle tukitoimillaan. Hän toivoo, että kulttuurialalta löytyisi vieläkin enemmän solidaarisuutta, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia toimijoita voidaan auttaa.

Keikkojen peruuntumisten jälkeen muusikot ovat kehittäneet erilaisia tapoja päästä yleisöjen äärelle. Monet ovat aloittaneet esimerkiksi livekonsertit netissä.

Yle on pyöräyttänyt käyntiin Yle Olohuone -konseptin, missä vaihtuvat artistit esiintyvät sohvilleen eristäytyneelle yleisölle.

– Toivoisin, että siinä artistien joukossa olisi diversiteettiä. Ettei se olisi vain sitä Vain elämää -artistia joka ilta. Tämä olisi hyvä sauma suunnata spottivaloa vähän tuntemattomampiinkin tekijöihin.

Lindgrenin mielestä musiikin merkitys tässä ajassa on valtava.

Hän itse hakee lohtua muun muassa Sufjan Stevensin Carrie & Lowell -albumista. Korona on tuonut myös uusia elämyksiä, kun muusikko on päätynyt Berliinin filharmonikoiden ilmaisten digitaalisten sisältöjen äärelle.

– Musiikki on mulle pitkälti tunnetilojen hallintaa. Musa voi auttaa monella tapaa, kun mieli kallistuu enemmän nihkeiden ajatusten suuntaan.

Onnellinen veronmaksaja

Musiikkialan lisäksi korona on pysäyttänyt urheilumaailman. Fanit ahmivat nyt televisiosta ja netistä klassikkopelejä.

Tästäkin huolimatta Tommy Lindgren tekee radio-ohjelmaa urheilusta Yle Puheelle. Puhetta urheilun ilmiöistä riittää.

– Mutta onko mitään järkeä lähettää Urheiluruutua televisiossa, kun mitään ei tapahdu. Pitäisikö tilalle tulla Kulttuuriruutua tai Tiederuutua, Lindgren kysyy.

Koronatilanne pahenee päivä päivältä ja Suomessa pahinta ei ole vielä edes nähty. Tommy Lindgren on silti tyytyväinen siihen, miten asiat on täällä hoidettu.

Lindgrenin mukaan hallitus on vaikean paikan edessä, kun joudutaan rajoittamaan ihmisten perusoikeuksia. Hän kuitenkin uskoo, ettei päätöksiä tehdä heppoisin perustein.

– Pitää kuitenkin olla tosi varovainen, että ne toimenpiteet eivät aiheuta eriarvoistumista tai tuota sivutuotteena muuta yhteiskunnallista pahoinvointia kohtuuttoman paljoa.

Pari vuotta sitten Tommy Lindgrenin isä kuoli. Hän vietti ennen kuolemaansa viisi päivää tehohoidossa. Lindgren sanoo tuntevansa liikutusta suomalaista terveydenhuoltoa, lääkäreitä ja hoitajia kohtaan.

– Lasku viidestä päivästä oli 194 euroa. Se tekee onnelliseksi veronmaksajaksi.

Monet yhteiskuntaa ylläpitävät ovat koronan takia kovilla. Lindgrenin mielestä useita ammattikuntia ei ole arvostettu aiemmin tarpeeksi.

– Kaikki mahdolliset palkankorotukset terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille, hoitajille, hoiva-alan työntekijöille, kaupan kassoille, siivoojille ja opettajille. Meillä on tiettyjä ammattikuntia, joiden avulla meidän yhteiskuntamme pyörii tällaisessa poikkeustilassa edes jollain tavalla.

“Naurun ei pidä koskaan lakata”

Korona-aikaan on liittynyt paljon myös huumoria. Suomalaiset ovat nauraneet muun muassa vessapaperin hamstraamiselle ja koululaisten videoyhteyksien taustalla vilahtaville kalsari-isille.

– Muistan hetkiä äitini ja siskoni kanssa faijan kuolinvuoteella, että kun joku juttu alkoi oikein naurattamaan, niin me kaikki saatiin siitä jotain lohtua ja voimaa kauhean traagisessa tilanteessa. Naurun ei pidä koskaan lakata.

Nykyteknologia auttaa ihmisiä pitämään yhteyttä etänä, mutta se ei korvaa kaikkea. Lindgren nauraa, että U2:n Bonon laulamat sanat "even better than the real thing" (suom. jopa parempaa kuin todellinen asia) eivät todellakaan pidä paikkaansa.

– Aion halailla ihmisiä aivan raivona ja kertoa niille rasittavuuteen asti, miten paljon mä arvostan niiden fyysistä läsnäoloa.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23.00:een asti.

– Rauhallinen odotusaika on muuttunut voimakkaiksi peloiksi, huokaa ensisynnyttäjä Peppi Tyykilä.

Tyykilän ja hänen miehensä Jukka Kärjen esikoisen on tarkoitus syntyä kuun lopussa. Nyt Tyykilää huolettaa erityisesti se, miten hän tulee selviämään synnytyksestä, kun lapsen isä saa olla sairaalassa vain synnytyksen ajan.

Maanantaista lähtien synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö pääsee mukaan sairaalaan vain synnytyksen ajaksi. Puoliso ei voi olla mukana synnytystä edeltävillä käynneillä tai vierailla äidin ja vauvan luona osastolla synnytyksen jälkeen. Perhehuoneet suljetaan. Näin pyritään estämään koronavirustartuntoja.

Vain terve tukihenkilö pääsee mukaan synnytykseen. Jo aiemmin tukihenkilöiden pääsy mukaan esimerkiksi raskauden ajan ultraäänitutkimuksiin kiellettiin.

Linjaus on tehty viiden yliopistosairaalan yhteisessä pandemiatyöryhmässä.

Suomessa on vuosikymmeniä tehty työtä perhekeskeisyyden, tasa-arvoisen vanhemmuuden ja imetyksen tuen hyväksi. On riski, että näissä asioissa tulee nyt notkahdus. Katriina Bildjuschkin

Rajoitukset ovat herättäneet paljon keskustelua ja huolta odottavien äitien ryhmissä sosiaalisessa mediassa.

– Erityisesti minua pelottaa se, jos synnytys ei sujukaan normaalin kaavan mukaan. Pahimmassa tapauksessa isä ei näe lastaan useisiin päiviin tai viikkoihin ollenkaan, sanoo Satakunnan keskussairaalassa Satasairaalassa synnyttävä Tyykilä.

Myös tulevaa isää, Jukka Kärkeä, tilanne huolettaa.

– Kyllähän se kuulostaa siltä, että äiti on yksinäisessä tilanteessa, jos isää ei päästetä. Se on monelle ensisynnyttäjälle hankala tilanne. Äidille voi tulla jaksamisessa ongelmia, ja se taas tuo stressiä isälle sen äidin jaksamisesta.

Ottaako perhekeskeisyys askeleen taaksepäin?

Suomen Kätilöliitto on huolissaan perheiden saaman tuen heikkenemisestä.

– Suomessa on vuosikymmeniä tehty työtä perhekeskeisyyden, tasa-arvoisen vanhemmuuden ja imetyksen tuen hyväksi. On riski, että näissä asioissa tulee nyt notkahdus, sanoo Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin.

Monet synnytyssairaaloiden normaalit toiminnot ovat nyt jäissä. Synnytyssairaalat ovat kesketyttäneet synnytysvalmennukset ja tutustumiskäynnit sairaaloihin. Osassa kunnista myös neuvoloiden synnytysvalmennukset on peruttu. Synnyttäneitä äitejä imetyspulmissa palvelevat imetyspoliklinikat on suljettu.

– Ei ole millään tavalla perusteltua lopettaa esimerkiksi synnytysvalmennuksia kokonaan. Ne tulisi muuttaa yksilökäynneiksi tai ryhmävalmennukseksi etäyhteydellä, Bildjuschkin sanoo.

Hänen mukaansa etäyhteyksiä voidaan hyödyntää monenlaisessa toiminnassa. HUSin alueella esimerkiksi synnytyspelkovastaanottoja pidetään etänä.

Kätilöt kovilla aiemminkin

Koronaepidemia on lisännyt painetta kotiuttaa synnyttäjät ja vauvat sairaalasta mahdollisimman nopeasti. Moni uudelleensynnyttäjä myös toivoo polikliinista synnytystä, jossa kotiin pääsee 6–24 tunnin kuluttua syntymästä. Ensisynnyttäjille näin nopea kotiutuminen ei yleensä ole mahdollinen.

Ensisynnyttäjä Peppi Tyykilä sanoo synnytyksen jännittävän. Häntä huolettaa, miten yhteiskunta aikoo tukea äitejä, joille yksin jäämisestä syntyy mahdollisesti traumoja.

– Nyt olen jo kuullut kauhutarinoita, minkälaisia kohtaloita on ollut äideillä niissä sairaaloissa, joissa tiukennuksia on jo otettu voimaan etukäteen.

– Uskon, että tämä voi vaikuttaa myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Mielenterveysasiat tulevat vielä enemmän esille.

Moni tuore äiti tarvitsee synnytyksen jälkeen paljon apua vauvan hoidossa ja tukea imetyksessä. Kätilöliiton mukaan hoitohenkilöstön määrä on monissa sairaaloissa on vedetty niin tiukalle, että puolisoiden apu synnyttäneen äidin vierellä on ollut korvaamattoman tärkeää.

– Sairaaloilla on nyt valtava vastuu varmistaa, että työvoimaa on riittävästi. Kätilöt ovat nyt monessa sairaalassa erittäin tiukoilla, Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin sanoo.

HUS lupaa etäpalveluita perheiden tueksi

Tuleva isä Jukka Kärki sanoo, että tilanne on myös hieman eriarvoistava, kun lapsen isä ei pääse viettämään vastasyntyneen kanssa rauhassa aikaa.

– Se vaikeuttaa sitä ensihetkeä, kun ei pääse heti lapsen kanssa läheiseen kontaktiin, ja tuo epävarmuutta tilanteeseen, yhdessä perheenä olemisen alkuun. Ei se mukava tilanne tule olemaan.

HUSin alueen synnytyssairaaloissa perheet ovat ottaneet linjauksen vastaan kirjavin tuntein, kertoo ylihoitaja Katja Koskinen HUSista.

– Osa perheistä on ollut hyvin pettyneitä, ja sairaalassa on nähty pelokkaita ja itkuisia äitejä. Mutta paljon on tullut myös ymmärrystä linjauksia kohtaan, Koskinen sanoo.

Kun hoitoaikoja sairaalassa pyritään lyhentämään nyt entisestään, etäpalveluita koteihin lisätään, Katja Koskinen lupaa. Hänen mukaansa HUSin sairaaloihin saadaan ensi viikolla etäyhteyksiin sopivaa välineistöä, jonka avulla kätilö voi opastaa kotiutunutta perhettä.

Se vaikeuttaa sitä ensihetkeä, kun ei pääse heti lapsen kanssa läheiseen kontaktiin, ja tuo epävarmuutta tilanteeseen, yhdessä perheenä olemisen alkuun. Jukka Kärki

32-vuotias Peppi Tyykilä kertoo, että hänen raskausaikansa on ollut haastavaa, ja Tyykilä on ollut todella kipeä.

– Miten yksin selviydyn perusasioista; lapsen sylissäpitämisessä, kantamisessa, nostamisessa? Puhumattakaan, jos joutuisin sektiotilanteeseen. Siinä kuka tahansa on hyvin kipeä ja kuntoutuminen kestää pitkään.

Keisarileikkauksella synnyttäneet äidit eivät pysty heti synnytyksen jälkeen hoitamaan vauvaa tai nostamaan tätä rinnalle imetettäväksi.

Yksi kätilöiden tärkeimmistä tehtävistä synnytyksen jälkeen on imetyksen tukeminen. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan koronavirus ei estä imetystä ja imetykseen tulisi kannustaa pandemiasta huolimatta.

Kätilöliiton, Terveydenhoitajaliiton sekä imetyksen tuen järjestöjen yhteinen huoli on, että imetykseen tarjottava tuki vähenee koronalinjausten vuoksi. Imetyksen jatkon ja maidonerityksen kannalta ensimmäiset päivät ja viikot synnytyksen jälkeen ovat ratkaisevia.

Osallistu keskuteluun aiheesta. Keskutelu suljetaan 6.4. klo 23.

Lue myös:

"Synnytys on lapselle hänen elämänsä vaarallisin hetki" – Mikko Tarvonen on todennäköisesti maailman kokenein kätilö

Synnyttäjät kertovat huonosta kohtelusta ja hoitajien kiireestä Naistenklinikalla – Jatkuvan muuttorumban keskellä työskentelee kokemattomia kätilöitä

Takapajuisena pidetty Pohjois-Korea saattaa ehkä hieman yllättäen olla edelläkävijä taistelussa koronavirusta vastaan.

Se nimittäin sulki ensimmäisenä valtiona maailmassa rajansa jo tammikuussa, mutta teki sen silti todennäköisesti liian myöhään.

Maassa ei ole virallisen totuuden mukaan yhtään koronavirustartuntaa. Diktatuuri on kuitenkin valjastanut koko kansan jättimäiseen virustorjuntakampanjaan, eikä koronakuolemilta ole todennäköisesti vältytty.

Yksi pandemian suurimmista arvoituksista onkin se, kuinka laajalle koronavirus on levinnyt Pohjois-Koreassa.

Arvoitukseen voidaan saada vastaus reilun viikon kuluttua, jolloin Pohjois-Koreassa vietetään vuoden suurinta juhlaa, auringon päivää eli maan perustajan Kim Il-sungin syntymän vuosipäivää.

Jos juhlapäivänä 15. huhtikuuta järjestetään perinteisiä massatilaisuuksia, osoittaisi se ainakin, että maan johto uskoo epidemian olevan hyvin hallinnassa vähintään pääkaupungissa Pjongjangissa.

Merkkipäivä olisi maan johtajalle Kim Jong-unille poliittisesti houkutteleva ajankohta julistaa epidemia torjutuksi.

Samoihin aikoihin on tarkoitus pitää myös parlamentin istunto, jota ei todennäköisesti järjestetä, jos epidemiatilanne on vaikea.

Pohjois-Korea käynnisti tiukat toimet epidemian pysäyttämiseksi heti sen jälkeen, kun Kiina kertoi tammikuun lopulla koronaviruksen tarttuvan ihmisestä toiseen.

Kiinan vastainen raja suljettiin ja aiotaan myös pitää suljettuna aina siihen asti, kunnes koronavirukseen löydetään lääke tai rokote – näin maan varaterveysministeri on kertonut.

Kaikki lentoliikenne ja lähes kaikki laivaliikenne Kiinaan on lopetettu.

Maahan rahtina tuodut tavarat jätetään koskemattomiksi kymmeneksi päiväksi, jotta varmistutaan tartuntariskin häviämisestä. Vielä sen jälkeenkin lastit on desinfioitava kahdesti.

Rajoitukset ovat mullistaneet pohjoiskorealaisten elämän samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa.

Maan johtajan Kim Jong-unin valtakaudella avatut hulppeat vapaa-ajanviettopaikat – kuten laskettelukeskukset ja kylpylät – on suljettu.

Ravintoloissa ei saa enää kokoontua. Myös koulut on suljettu huhtikuun puoliväliin asti.

Hengityssuojainten käyttö julkisilla paikoilla on pakollista. Jotta niitä riittäisi kansalle, useiden vaatetehtaiden on käsketty tuottaa hengityssuojaimia.

Suljettu maa levittää nyt tietoa koronaviruksesta koko propagandakoneistonsa voimalla.

Kaikkiaan 30 000 työntekijää opettaa kansalaisia koronaviruksen vaaroista ja tekee terveystarkastuksia.

Jo tammikuussa Pohjois-Korean keskustelevisio polkaisi käyntiin uuden päivittäisen TV-ohjelman otsikolla "Estäkäämme uusi koronavirus täysin".

Media ja viranomaiset jakavat ahkerasti myös desinfiointiohjeita, jotka saattavat tosin olla kyseenalaisia. Ihmisiä on muun muassa kehotettu käyttämään suolavettä sekä käsien pesuun että pintojen puhdistamiseen.

Yhtä erikoista on se, että Pohjois-Korean mediassa on esitelty desinfiointia suojavarusteissa, joissa on näkynyt amerikkalaisten valmistajien logoja. Sitä ei tiedetä, miten Pohjois-Korea on varusteet hankkinut.

Virallisesti kaikessa on kyse vain varautumisesta. Pohjois-Koreasta on kuitenkin kerrottu, että virus ehti kaikesta huolimatta yllättää.

Dramaattisin Pohjois-Koreasta vuodettu väite on, että 180 sotilasta olisi jo tammi-helmikuussa kuollut oireisiin, jotka sopivat koronavirukseen. DailyNK-uutissivuston mukaan tieto perustuu Pohjois-Korean asevoimien lääkintäjoukkojen raporttiin.

Yle on kuullut asiantuntijoilta myös muita väitteitä koronavirustapauksista Pohjois-Koreassa, mutta tietoja on mahdoton vahvistaa.

– Mielestäni olisi ihme, jos Pohjois-Korea olisi välttynyt epidemialta, ottaen huomioon rajakaupan Kiinan kanssa, kertoo eräs maata hyvin tunteva diplomaatti Ylelle.

Asian arkaluontoisuuden takia hän ei halua esiintyä nimellään.

Kuolemia kerrotaan sattuneen erityisesti Sinuijun kaupungissa ja muualla Kiinan vastaisen rajan lähellä, mitä sinänsä voi pitää paitsi uskottavana, myös todennäköisenä.

Koronaviruksen helpoin tie Pohjois-Koreaan olisi juuri Kiinan vastainen raja, jonka yli käydään laajamittaista kauppaa ja salakuljetusta.

Sotilaat ja rajavartijat osallistuvat tähän liiketoimintaan. Koronavirus on luultavasti livahtanut salakuljettajien mukana rajan yli.

Salakauppa on myös osittain jatkunut, vaikka raja on periaatteessa suljettu.

Pohjoiskorealaiset liikkuvat maan sisällä erittäin vähän, minkä takia epidemian hallinta on helpompaa kuin muualla.

Joka tapauksessa Pohjois-Korean siilipuolustus on todennäköisesti toiminut epidemiaa vastaan hyvin.

Pohjois-Korea on voinut selvitä koronaepidemiasta toistaiseksi jopa mallikkaasti, arvioi Pohjois-Koreassa työskennellyt sveitsiläinen avustustyön johtaja.

– Kun sellainen hallinto antaa määräyksiä, kansalaiset tottelevat niitä tiukasti, Sveitsin kehitysyhteistyöviraston SDC:n toimintaa maassa johtanut Thomas Fisler uskoo.

Fisler muistuttaa, että pohjoiskorealaiset liikkuvat maan sisällä erittäin vähän, minkä takia epidemian hallinta on helpompaa kuin muualla.

On siis mahdollista, että vaikka koronavirus olisi levinnyt Pohjois-Koreaan, maan tiukat torjuntatoimet ovat saattaneet pysäyttää epidemian.

Sairastuneiden hoitaminen on kuitenkin Pohjois-Koreassa paljon vaikeampaa.

Sairaanhoito on normaalioloissakin hyvin puutteellista. Nyt kaikista lääkkeistä, suojavarusteista ja koronatesteistä on Fislerin mukaan varmasti pulaa.

Pohjois-Korea on pyytänyt vaivihkaa ulkomaista apua, vaikka onkin toistuvasti kieltänyt kärsivänsä koronavirusepidemiasta.

Tämä viittaa siihen, että Pohjois-Korea piilottelisi tartuntoja.

YK:n lastenrahasto Unicef kertoi jo helmikuussa saaneensa Pohjois-Korealta erityisen avunpyynnön, vaikka järjestö jo muutenkin tukee maan terveydenhuollon valmiuksia ja virusepidemian torjuntaa.

Unicefin lisäapu on jo saapunut maahan, mutta rutiköyhässä valtiossa avuntarve on pohjaton.

Jopa maan johtaja Kim Jong-un on suominut terveydenhuollon tilaa surkeaksi. Lisäksi noin 40 prosenttia pohjoiskorealaisista kärsii jo valmiiksi aliravitsemuksesta.

Ruokapulasta tulee erittäin hälyttävä. Se on nyt kaikkein huolestuttavinta.

Pohjois-Korean ulkomaankauppa on näivettynyt vuodesta 2017 lähtien pakotteiden takia. Nyt se kuihtuu koronaviruksen johdosta vielä enemmän, ja maan ruokahuolto on entistä suuremmissa vaikeuksissa.

– Ruokapulasta tulee erittäin hälyttävä. Se on nyt kaikkein huolestuttavinta, sanoo Ylen haastattelema diplomaattilähde.

Käsillä on kylvöaika, mutta siemenviljasta ja lannoitteista on suuri pula. Siksi tulevan kesän satonäkymät ovat huonot. Kevät on myös perinteisesti se aika vuodesta, jolloin Pohjois-Korean ruokavarastot muutenkin ehtyvät.

Diplomaatti pitää Pohjois-Korean tilannetta nyt poikkeuksellisen tulenarkana. Tiedonsaanti maasta on ehtynyt, eikä hänen mukaansa "kukaan oikein tiedä mitään".

Pohjois-Korea tekee kaikkensa, ettei maan sisäisestä tilanteesta jatkossakaan selviäisi mitään.

Suurin osa Pohjois-Koreassa työskentelevistä ulkomaalaisista on lähtenyt pois, ja jäljelle jääneiden liikkumista on rajoitettu.

Maahanpääsystä on tehty mahdollisimman hankalaa. Turisteja Pohjois-Koreaan ei ole päästetty enää tammikuun jälkeen. Muut maahan saapuvat ulkomaalaiset pidetään karanteenissa 30 päivää.

Maahan palaavia pohjoiskorealaisia taas odottaa peräti 40 päivän eristys, jota seuraa vielä kuukauden tarkkailujakso.

Lähes täydellisen eristyksen seurauksena Pohjois-Korea kehuskelee olevansa nyt "puhdas maa".

Maan virallisen uutistoimiston KCNA:n mukaan ulkomaailma hämmästelee Pohjois-Korean menestystä, samalla kun pandemia leviää valtoimenaan maailmassa.

Pohjoiskorealaiselle yleisölle on erityisesti korostettu sitä, että koronavirus on levinnyt laajalti Etelä-Koreassa. Näin halutaan osoittaa oman maan kansalaisille, kuinka paljon parempi Pohjois-Korean järjestelmä on.

Pandemian keskellä Pohjois-Korean armeija on aktivoitunut. Helmikuussa pidettiin koronaviruksen varalta taukoa sotaharjoituksissa, mutta maaliskuussa Pohjois-Korea teki useampia ohjuskokeita kuin koskaan aiemmin.

Vaikka Pohjois-Korea nyt uhkuu itseluottamusta, epidemia voi yllättäen ruokkia epävakautta maan sisällä. Kun talouskriisi syvenee, kaikki eivät välttämättä syytä siitä pelkästään ulkomaista virusta.

– Ensimmäistä kertaa tilanne on vaarallinen Pohjois-Korean hallinnolle, sanoo Ylen haastattelema diplomaattilähde.

Silloin sulkeutuneesta maasta voi kuoriutua hyvin arvaamaton maa.

Mainittujen lähteiden lisäksi juttua varten on haastateltu NK News -julkaisun toimituspäällikköä Oliver Hothamia, Pohjois-Koreassa kehitysyhteistyötä tehnyttä Eero Horstiaa sekä Pohjois-Koreaan matkoja järjestävää Tom Fowdya. Kirjoittaja on Pohjois-Koreaan erikoistunut ulkomaantoimittaja.

Lue myös:

Yle Pohjois-Koreassa: Miten ihmiset selviytyvät alle euron kuukausipalkalla?

Maailman oudoin tyttöbändi? Kim Jong-unin minihameiset laulajat ylistävät Pohjois-Koreaa

Kaikkien aikojen isoveli

Yle Pohjois-Koreassa: Eurolla matkustaisi vuosia maailman syvimmässä metrossa

Yle Pohjois-Koreassa: Pjongjangin parturissa ei suosita Kim Jong-unin leikkausta

Pjongjang – päivä suljetun kaupungin kaduilla

Pohjois-Koreassa kommunismi on vain kulissi: Kaupoista löytyy luksusta skottiviskistä ökykelloihin

Yle Pohjois-Koreassa: Kurkista suljetun maan omaan tietoverkkoon

Yle Pohjois-Koreassa: Mallitilalta vihannekset eliitille, syrjäseudulla nähdään nälkää

Etätyö tulee yleistymään Suomessa voimakkaasti myös koronakriisin jälkeen. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana ja heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä joko kokonaan tai lähes kokonaan – myös jatkossa.

– Tutkimuksen mielenkiintoinen tulos on siinä, että suomalaiset todella tykkäävät etätöistä. Yli puolet työikäisistä tekisi etätöitä ihan normaaliaikanakin, sanoo tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

– Etätyöbuumi ei ole vain koronan aiheuttamaa pakkopullaa tai viruksen pelkoa, vaan aika moni on salaa toivonut, että saisi jäädä kotiin verkkareissa (etätöihin), Rahkonen toteaa.

– Suomalaisen kansanluonteelle etätyö sopii kuin nenä päähän! Meillä ei haittaa, vaikka olisi kilometri toiseen ihmiseen.

Rahkonen arvelee etätyöskentelyn suosion johtuvan myös siitä, että työmatkoihin ei kulu aikaa ja matkakustannuksista kertyy säästöä.

– Jopa vaatteista voidaan tinkiä, kun ei tarvitse miettiä, miltä näyttää siellä kotitoimistossa.

Rahkonen katsoo, että työn tuottavuus saattaa kotitoimistossa olla jopa suurempi kuin työpaikalla.

– Toimistolla on sosiaalista kanssakäymistä, työkavereiden kanssa pysähdytään parantamaan maailmaa, juttelemaan kahvikupin ääressä. Etätöissä tämmöinen jää kokonaan pois ja siksi hyvin sunniteltu etätyöpäivä voi olla hyvinkin tehokas.

Töitä ja lapsia

Vantaalainen Tiina Toivonen työskentelee Suomen Yrittäjissä lainsäädäntöasioiden päällikkönä. Viimeiset kolme viikkoa hän on tehnyt työt etänä kotoa käsin.

Kuinka etätyöt ovat sujuneet?

– Vaihtelevasti. Haasteitakin on. Töitä pitäisi tehdä ja samalla neljä- ja kuusivuotiaat lapset kaipaavat leikkiseuraa. Otimme heidät pois päiväkodista, koska hallitus vahvasti suositteli hoitamaan lapset kotona, jos mahdollista, Toivonen kertoo.

Varsinainen työ on pitkälti sähköposteja, puheluita ja etäkokouksia.

– Yllättävää kyllä osa näistä on pystytty hoitamaan aika jouhevasti etäalustojen eli Skype- tai Teams-kokouksien välityksellä.

Koronan kaikottua Toivonen haluaa viettää pääosan työpäivistä toimistolla. Yksi etäpäivä viikossa riittää.

– Etätyöstä puuttuu se sosiaalinen ulottuvuus. On edelleen tilanteita, joissa kasvotusten keskustelu on tehokkaampaa, Toivonen katsoo.

Valkokaulusväen suosiossa

Etätöissä ollaan etenkin pääkaupunkiseudulla toimihenkilö- ja esimiesammateissa ja pitkälti valtion, kuntien ja järjestöjen palveluksessa, valkokaulusammateissa. Etätöissä on paljon myös freelancereita, itsensätyöllistäjiä ja pienyrittäjiä.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan puolet suomalaisista tekee mielellään töitä etänä aina, kun se on mahdollista., naiset vielä selvästi mieluummin (56%) kuin miehet (46%). Suosituinta etätyö on 30-44-vuotiaiden ikäluokassa, pääkaupunkiseudulla, Turussa ja

Tampereella. Epäsuosituinta etätyö on 20-29-vuotiaiden keskuudessa.

Digiloikka mullistaa

Vajaa kolmasosa suomalaisista haluaa jatkossakin tehdä etätöitä aiempaa enemmän. Rahkosen mukaan se voi mullistaa työelämää suuresti.

– Suomeen on odotettavissa ihan mieletön etätyöbuumi ja digiloikka. Voi ennustaa, että työelämä tulee muuttumaan melko pysyvästi, kun yli 300 000 ihmistä aikoo jäädä etätöihin koronan jälkeenkin. Uudet etätyötavat jäävät nyt päälle suurella osalla suomalaisia, Rahkonen uskoo.

Se taas voi heijastua yhteiskuntaan laajemminkin.

– Tärkeä pointti on myös se, että etätyöbuumi saattaa vaikuttaa asuntomarkkinoiden ja koko Suomen väestökehitykseen. Etätyöbuumi saattaa hidastaa kaupungistumiskehitystä, koska työtä voi tehdä vähän väljemmiltä vesiltäkin.

Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1401 henkilöä huhtikuun alussa. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää:

Etätyötä tutkiva professori neuvoo ihmisiä pukemaan päälleen aamuisin: "Tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta"

Riitta Uosukaisen, 56, työyhteisö siirtyi nettiin ja pian videopalavereihin alkoi ilmestyä kasvoja – Tutkija: Näin viestit etätöissä

Kuukausien etätyöskentely voi viedä työmatkakorvaukset – nämä 4 asiaa kannattaa huomioida koronan jälkeen veroilmoituksessa

Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23.00:een asti.

Oletko koskaan ajatellut, miltä kotikaupunkisi tai muut paikat Suomessa näyttävät ylhäältä katsottuna?

Kuvasimme tällä viikolla ilmasta kymmenen maisemaa eri puolilla maata ja päästämme nyt teidät arvuuttelemaan, mikä kaupunki kussakin videossa näkyy.

Tee testi ja kokeile, tunnistatko hiljentyneet tiet ja rakennukset!

Lue myös: Suomi hiljeni alle viikossa – katso kuvat ennen ja jälkeen

Kuinka monta kaupunkia tunnistit? Kerro tuloksesi keskusteluosiossa, joka on auki maanantaihin kello 23:een asti!

Espoossa sijaitsevassa yksityisessä hoivakodissa on paljastunut useita koronatartuntoja. Yle ei kerro tarkentavia tietoja yksiköstä sairastuneiden henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Sairastuneiden joukossa on sekä asukkaita että hoitohenkilökuntaa. Asukkaista kolme on kuollut koronavirukseen, vahvistaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

Ylen saamien tietojen mukaan hoivakodin henkilökuntaa olisi jäänyt pois töistä pian tartuntojen ilmaannuttua ja hoivakotiin on haettu uutta työvoimaa muun muassa yrityksen muista yksiköistä.

– Sitä en pysty vahvistamaan, koska he eivät ole meidän henkilökuntaa, Metso sanoo.

Metson mukaan tilanne on kuitenkin hallinnassa ja hoitajia on tällä hetkellä riittävästi. Hoivakodin omistaja ei halua kommentoida hoivakodin tilannetta yksityisyyden suojaan vedoten.

Metso sanoo, että Espoossa on löydetty virustartuntoja toisestakin hoivakodista. Siellä kukaan ei ole kuollut koronaviruksen seurauksena. Kyseessä on kaupungin omistama hoivakoti.

Kaupunki valvoo sekä yksityisiä että kaupungin itse omistamia hoivakoteja.

Tartuntoja hoivakodeissa ympäri maata

Viime päivinä tartuntoja on löydetty muistakin hoivakodeista eri puolilla maata.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymä tiedotti perjantaina, että yhtymän alueella sijaitsevassa hoivakodissa on tartuntoja. Kodin kolme iäkästä asukasta on kuollut virukseen.

Koronavirus on löytänyt tiensä myös muun muassa ainakin yhteen Diakonissalaitoksen hoivakotiin pääkaupunkiseudulla sekä joihinkin Helsingin seniorikeskuksiin.

Lisäksi Mehiläisen, Attendon ja myös Esperi Caren hoivakodeissa asuvilla useilla vanhuksilla ja työntekijöillä on havaittu koronatartuntoja.

Yritysten mukaan kyse on yksittäisistä tapauksista. Yhtiöistä ei kerrota sairastuneiden tarkkaa määrää asukkaiden ja työntekijöiden yksityisyyteen vedoten.

Myöskään sitä ei kerrota, missä päin Suomea tartuntoja on havaittu. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ensi viikolla lisäohjeita asumispalveluyksiköille.

THL:n mukaan yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Voit lukea lisää riskiryhmistä täältä.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta tästä artikkelista

STM:n Kumpulainen vanhusten hoivakodeista: Hoitajien määrää per asukas on vaikea määritellä erilaisten olosuhteiden vuoksi

Ajoneuvoja on poistettu liikennekäytöstä vilkkaasti maaliskuun loppupuolella. Viestintä- ja liikenneviraston erityisasiantuntijan Vesa Virkkusen mukaan kasvu ei selity pelkästään tavanomaisilla talviajoneuvojen poistoilla.

– Poistojen määrän nousuun vaikuttaa varmasti moni asia, mutta kyllä korona selittää osaltaan tilannetta. Ihmiset liikkuvat nyt vähemmän.

Tilastoista selviää, että poistoja on tehty loppukuusta reilusti enemmän kuin alkukuukaudesta. Hallituksen päättämät liikkumista rajoittava toimenpiteet ovat tulleet asteittain voimaan kuun loppua kohti.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan poikkeustilanne tulee todennäköisesti vaikuttamaan siihen, että autoja poistetaan väliaikaisesti liikennekäytöstä normaalia enemmän. Autojen käyttötarve vähenee, kun töitä tehdään paljon etänä ja lomautukset vievät työpaikkoja alta.

Taloustilanteen nopea muutos näkyy myös autokaupoilla. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan uusien autojen tilausten määrä on romahtanut lähes 80 prosenttia normaaliin tasoon verrattuna maaliskuun viimeisellä viikolla.

Missä tilanteessa ajoneuvo kannattaa ottaa pois liikennekäytöstä?

Ajoneuvon poisto liikenteestä maksaa viisi euroa, ja takaisin käyttöönotto on ilmainen eli todennäköisesti monella lyhytaikainenkin poisto on kannattavaa, jos jatkuvaa käyttöä autolle ei ole.

Yleispätevää nyrkkisääntöä siihen, milloin käytössä oleva auto kannattaa laittaa ns. seisomaan, on vaikea antaa. Ajoneuvojen kustannukset vaihtelevat sen verran paljon.

Kulut kuitenkin juoksevat, vaikka autolla ei ajaisi metriäkään. Jokainen ajoneuvon omistaja maksaa ajoneuvoveroa, liikennevakuutusta sekä mahdollisesti myös vapaaehtoista kaskovakuutusta.

Esimerkiksi yleisestä dieselkäyttöisestä perheautosta, Skoda Octaviasta, veroa saa pulittaa yli 600 euroa vuodessa, sillä dieselillä kulkevista henkilöautoista maksetaan myös käyttövoimaveroa. Päivää kohti se tekee yli puolitoista euroa.

Pienemmällä autolla, esimerkiksi bensiinikäyttöisellä Renault Cliolla, ajoneuvovero on huomattavasti pienempi, keskimäärin reilut 150 euroa vuodessa, joten päiväkohtainen kustannus jää alle 50 senttiin.

Liikennekäytöstäpoisto vaikuttaa myös vakuutuskustannuksiin. Vaikutus riippuu siitä, millainen sopimus on, ja se kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.

Todennäköisesti sieltäkin on mahdollista saada mukavasti säästöä, sillä moni maksaa pakollisen liikennevakuutuksen ohella myös vapaaehtoista kaskovakuutusta.

Muista palauttaa auto takaisin liikennekäyttöön ennen kuin starttaat seuraavan kerran

Jos auton poistaa liikennekäytöstä, se pitää muistaa käydä klikkaamassa takaisin käyttöön Liikenne- ja viestintäviraston eli Traficomin sivuilla. Asia saattaa helposti unohtua, muistuttaa Autoliiton Pasi Nieminen.

– Säästö menee hukkaan monelta vuodelta, jos sattuu jotain tai jää kiinni luvattomasta ajelusta.

Väärinkäytöksistä seuraa vähintään 1000 euron lisävero. On myös hyvä varmistaa, miten kotipaikkakuntasi suhtautuu kadunvarsilla seisoviin, liikennekäytöstäpoistettuihin autoihin. Esimerkiksi Helsingissä kadunvarsipysäköinnit on varattu vain liikennekäytössä oleville ajoneuvoille.

Lue lisää:

Kuukausien etätyöskentely voi viedä työmatkakorvaukset – nämä 4 asiaa kannattaa huomioida koronan jälkeen veroilmoituksessa

Lue uusimmat uutiset koronaviruksesta tästä artikkelista

Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23.00:een asti.

Laskettelukausi sai äkillisen päätöksen koko Suomessa koronaviruspandemian vuoksi. Useat isot keskukset lopettivat kautensa kesken vilkkaimman sesongin.

Tästä huolimatta rinteiltä löytyy innokkaita laskettelijoita.

Esimerkiksi sotkamolainen Aki Räisänen ja porilainen Lauri Nenonen laskettelivat Sotkamossa sijaitsevalla Vuokatinvaaralla. Mäen päälle pääsi autolla. Miehet pitivät kokemusta pehmeän lumen vuoksi hienona.

– Tuntui kuin pilven päällä laskisi. Ihan kuin olisi Alpeilla, Nenonen kuvailee.

Välillä suksien ja lautojen lisäksi ihmisiä on tavattu rinteissä myös pulkilla ja jopa moottorikelkoilla.

Vaikka lumisateiden jälkeen puuteriluminen laskettelijan paratiisi on monille houkutteleva, ei silti suuresta ilmiöstä ole kyse.

Ilmiö on havaittu monessa keskuksessa

Intohimoisia laskijoita on ollut myös Rukalla ja Levillä. Laskijat ovat kavunneet rinteeseen esimerkiksi karvapohjaisilla suksilla ja lumikengillä. Rinteissä on ollut muutamia ihmisiä.

– Ei ole suotavaa olla rinnealueilla, sillä nyt rinteisiin tehdään huoltotoimenpiteitä isoilla koneilla muun muassa kesää varten, sanoo Levin liiketoimintajohtaja Marko Mustonen.

Mustonen muistuttaa, että vaikka rinteiden pinta näyttää samalta, se on täysin erilainen kuin normaaliolosuhteissa, kun rinteitä ei huolleta.

Vuokatinrinteet Oy:n toimitusjohtajan Lauri Suutarisen toive on, että ihmiset ymmärtäisivät, että laskettelukausi on ohi. Hän tiedostaa, että porukka kulkee rinteen päälle esimerkiksi omilla autoillaan.

– Koronan takia kausi jäi vajaaksi ja innokkaimmat haluavat edelleen mennä rinteisiin.

Vuokatissakin henkilökunta tekee edelleen huolto- ja kunnossapitotöitä. Myös opasteet ja varoituskyltit kerätään pois.

– Siellä otetaan pois suojapatjoja ja verkkoja, jolloin voi käydä vahinkoja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on saanut viime päivinä laskettelukeskuksilta yhteydenottoja aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaan lasketteluun liittyen.

Tukes katsoo, että hissien ja palveluiden sulkeminen sekä niistä tiedottaminen eri kanavissa ovat riittäviä toimia. On asiakkaan omalla vastuulla noudattaa palveluntarjoajan antamia ohjeita sekä mahdollisia liikkumisrajoituksia.

Silloin kun rinteet on suljettu, liikkuminen siellä on lähtökohtaisesti kielletty.

Hiihtokeskusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Harri Lindforsin mukaan rinnealueita ei voida aidata kävijöiden rajoittamiseksi. Hän kertoo, että tällaisia yksittäistapauksia rinteistä löytyy joka kevät, siitäkin huolimatta, että suljetuilla rinteillä liikkuminen on riskialtista.

– Peräänkuulutamme ymmärrystä sekä vastuuta omasta ja muidenkin turvallisuudesta.

Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka!

Koronapandemia on pakottanut hallituksia eri puolilla maailmaa muokkaamaan lakejaan, jotta tilanteeseen voitaisiin puuttua mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Ruotsi on tähän saakka vetänyt suhtautumisessaan koronan hoitoon omaa linjaansa verrattuna esimerkiksi Suomeen.

Ruotsin hallitus on vasta suunnitellut lakia, joka valtuuttaisi hallituksen tekemään poikkeustoimia itsenäisesti koronan levimäisen ehkäisemiseksi. Alkuperäisen lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi lentokenttien sulkeminen ei olisi edellyttänyt valtiopäivien eli parlamentin hyväksyntää.

Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan hallituksen muistiossa muita poikkeustoimia voisivat olla esimerkiksi liikenteen, satamien toiminnan, linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen rajoittamiset.

Hallitus haluaisi valtuudet puuttua niin ikään kauppakeskusten, ravintoloiden ja kauppojen toimintaan sekä julkisiin kokoontumisiin. Hallitus haluaa myös oikeuden päättää, miten terveydenhuolloon laitteita jaetaan eri alueilla.

Esitys: Poikkeustoimet voimassa heinäkuun loppuun

Hallituksen poikkeusvaltuudet olisivat voimassa heinäkuun loppuun saakka.

Lakimuutoksen taustalla on Ruotsin paheneva koronatilanne. Ruotsissa oli sunnuntaina tiedossa 401 vahvistettua koronakuolemaa.

Oppositio on vastustanut sitä, koska sen mielestä valtuudet ovat liian laajat. Pelkona on myös, että hallitus yrittäisi ohittaa ylimmän eli parlamentin päätäntätason.

Hallitus sorvasikin lakiehdotustaan viikonloppuna niin, että hallitus voisi edelleen tehdä päätökset yksin, kunhan parlamentti tulee nopeasti informoiduksi ja voi tarvittaessa reagoida hallituksen esittämiin poikkeusratkaisuihin: vahvistaa, muuttaa tai jopa hylätä ne.

Lakiesityksen lausuntokierrokselle on annettu ennätyksellisen vähän aikaa, vain 24 tuntia. Se kertoo siitä, että hallitus pitää lakimuutosta kiireellisenä.

Hallituksen toiveena on, että laki ehtisi käsittelyyn jo ensi viikolla ja saataisiin voimaan vielä huhtikuun puolella.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Suuri osa meistä viettää nyt olosuhteiden pakosta paljon normaalia enemmän aikaa kotona. Etätyö, etäopiskelu ja sosiaalisen etäisyyden lisääminen ovat siirtäneet elämän sisätiloihin. Kahviloiden, kirjastojen ja harrastuspaikkojen sulkeminen veivät pois loputkin mahdollisuudet vaihtaa välillä maisemaa.

Jatkuva kotona oleminen lisää pölyä ja tahroja. Lemmikkieläimetkin liikkuvat tavallista enemmän, kun kotona on jatkuvasti seuraa. Leikin tuoksinassa irtoaa karvoja ja eläinpölyä.

Tarpeeksi usein tehtävä imurointi ja kodin päivittäinen tuuletus pitävät paikat siisteinä ja hengitysilman raikkaina. Koronakaranteenin ja lisääntyneen tartuntariskin aikana on kuitenkin tärkeää tehostaa myös muuta siivousta kuin imurointia.

Suursiivousta ei tarvita, mutta siivouksen ammattilainen kannustaa tekemään pieniä muutoksia arkirutiineihin.

– Suosittelen, että jokaiselle perheenjäsenelle olisi omat käsipyyhkeet vessassa ja keittiössäkin. Niitä pitäisi myös vaihtaa ja pestä tosi usein. Tai voi väliaikaisesti siirtyä kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin, neuvoo siivousyritys Unelmaworksin toimitusjohtaja Johanna Mykkänen.

Ovenkahvat ja vesihanat keräävät sormenjälkiä

Lisähaastatta tiiviiseen yhteiseloon tuo yhden perheenjäsenen sairastuminen. Vaikka kyseessä ei olisi koronavirus vaan jonkun muun pöpön aiheuttama flunssa tai vatsatauti, niin tiivis yhdessäolo lisää myös muiden samassa taloudessa elävien riskiä sairastua. Ajatus perheenjäsenestä toiseen kiertävästä vatsataudista koronakaranteenissa tuskin ilahduttaa ketään.

Erilaisten sairauksien tartuntariskiä voi jonkin verran pienentää lisäämällä kodin tarttumapintojen pyyhkimistä. Ovenkahvat, jääkaapin ovi, vesihanat ja valokatkaisijat on hyvä pyyhkiä päivittäin desinfioivalla pesuaineella. Kun kotona syödään päivän kaikki ateriat, tartutaan muun muassa jääkaapin ja mikrouunin kahvoihin monta kertaa päivässä.

Johanna Mykkänen vinkkaa puhdistamaan myös kodin monet laitteet, joitka ovat etätöiden, etäopiskeluja ja vapaa-ajan viihtymisen takia nyt erityisen ahkerassa yhteiskäytössä.

– Tietokoneen näppäimistöä, erilaisia kosketusnäyttöjä ja puhelimia ei aina hoksata puhdistaa. Ne voisi pyyhkiä nihkeällä räsyllä päivittäin. Varsinkin kännykkää näprätään nyt helposti koko päivän ja siihen pöpöt tarttuvat helposti.

Myös tuolien käsinojat ja pöytien pinnat keräävät karanteeniaikana paljon sormenjälkiä, joten nekin on syytä puhdistaa usein.

Vahvammat pesuaineet saa ottaa käyttöön

Normaaliaikoina siivouksessa kehotetaan välttämään vahvoja desinfioivia pesuaineita (Ilta-Sanomien artikkeli aiheesta). Koronaviruksen uhatessa on nyt lupa käyttää tavallista tehokkaampia puhdistusaineita.

– Jos perheessä epäillään koronavirustartuntaa, influenssaa tai norovirustartuntaa, suositellaan desifioiviakin aineita kunhan niitä ei jatkuvasti käytä. Poikkeustilanteissa niitä voi ihan hyvin käyttää, Johanna Mykkänen sanoo.

Jos asunnossa on useampia vessoja, yksi niistä voisi olla vain oireilevan ihmisen käytössä.

Poikkeuksellisissa oloissa eläminen on monin tavoin stressaavaa. Siivouksesta ei pidä ottaa lisästressiä. Hieman tarkempi siivous on kuitenkin jotain konkreettista, mitä voi oman ja läheistensä terveyden eteen tehdä. Päivittäisen siivoustuokion voi tehdä vaikka koko perheen voimin.

– Ehkä ovien ja kaappien kahvat ja hanat voisi yrittää nopeasti pyyhkäistä vaikka päivän päätteeksi. Ja ne erilliset pyyhkeet tai paperipyyhkeet on helppo toteuttaa saman tien, siivouksen asiantuntija Johanna Mykkänen kannustaa.

Aiheesta lisää:

Katso video: Näin puhdistat puhelimesi oikein – puhelimien pinnalla voivat muhia virukset ja bakteerit

Kotisiivouksia ostavat nyt jopa opiskelijat – siivousalan arvostus on noussut, mutta joskus asiakkaan negatiivinen asenne näkyy

Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka.

Loppukesällä 1788 Suomenlinnan linnoitussaarelle Helsingin edustalla tuotiin suuri venäläinen sotalaiva. Ruotsin sotajoukot olivat onnistuneet kaappaamaan Vladislav-nimisen laivan venäläisjoukoilta, ja alus miehistöineen kuljetettiin sotasaaliina ruotsalaisten tukikohtaan.

Jos laivan vastaanottajat olisivat aavistaneet, miten hirveä kulkutauti aluksella jylläsi, olisivat he suurella varmuudella jättäneet köydet kiinnittämättä.

Tai keksineet ihan mitä tahansa, jotta saastuneesta laivasta olisi päästy eroon.

– Vladislav-laivan miehistöstä Viaporiin levinnyt pilkkukuume aiheutti yhden vakavimmista väestökatastrofeista 1700-luvun Suomessa, sanoo tautiepidemioihin perehtynyt väitöskirjatutkija Elina Maaniitty Helsingin yliopistosta.

Maaniitty tutkii väitöskirjassaan, millä keinoilla tautiepidemioita torjuttiin 1700-luvun pohjolassa. Kulkutautien tutkimuksessa hän ei lakkaa vaikuttumasta siitä, miten sinnikkäästi entisaikojen lääketieteilijät pyrkivät selvittämään tuntemattomien tautien aiheuttajia ja tuomaan helpotusta ihmisten kärsimykseen.

– 1700-luvun lopun pilkkukuume-epidemiassa ongelma oli se, että taudin aiheuttajaa ei vielä tunnettu. Bakteerien toiminta keksittiin vasta sata vuotta myöhemmin, Maaniitty kertoo.

Märkiviä haavoja ja tukoksia verisuonissa

Pilkkukuume on häijy tauti. Sairastaminen alkaa yleensä korkealla kuumeella ja päänsäryllä. Myös sekavuus kuuluu taudin kuvaan.

Sairauden edetessä potilaan iholle ilmestyy punaisia laikkuja. Taudin vaikeammassa muodossa ihon alle syntyy verenpurkaumia, ja tauti aiheuttaa verisuonten tulehduksia ja tukoksia. Elinvauriot voivat johtaa kuolemaan.

– Sairastuneiden iholla näkyi usein märkiviä haavaumia. Sen vuoksi pilkkukuumetta on kutsuttu myös nimellä mätäkuume, Maaniitty kertoo.

Sairastettu tauti antaa elinikäisen suojan uutta tartuntaa vastaan.

Vladislav-laivan kiinnittyessä Viaporin (nyk. Suomenlinna) satamaan yli kaksisataa vuotta sitten sen monisatapäinen miehistö oli karmeassa kunnossa. Itse asiassa iso osa miehistöstä oli Viaporiin tultaessa jo kuollut.

Eikä mitään ollut tehtävissä taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Koostimme tähän juttuun viisi asiaa, jotka tämänhetkisessä koronavirus-pandemiassa on mahdollista hoitaa tehokkaammin kuin 1700-luvun lopun Ruotsissa.

1. Taudin tartuntatapaa ei tunnettu

Pilkkukuume ei tartu suoraan ihmisestä toiseen vaan se leviää vaatetäin välityksellä. Taudinaiheuttajat siirtyvät vaatetäihin niiden imiessä sairastuneen ihmisen verta.

Sen jälkeen tautia aiheuttavat bakteerit elävät vaatetäin suolistossa ja päätyvät uuteen ihmisuhriin täin ulosteen mukana. Kutisevien puremakohtien raapiminen tietenkin entisestään helpottaa vaatetäin ulosteen pääsemistä ihmisen verenkiertoon. Tätä tartuntamekanismia Viaporin linnoitussaarella ei tunnettu.

– Sairastumisten arveltiin johtuvan esimerkiksi huonosta ilmasta, kertoo Kustaa III:n sodan vaiheita selvittävä tiedetoimittaja Jarno Forssell. Hän pitää aiheeseen liittyvää youtube-kanavaa.

Viaporin kasarmit oli alunperin rakennettu sotilaiden asuinpaikaksi, mutta sinne oli päätynyt asumaan myös sotilaiden puolisoita ja lapsia. Vladislav-laivan ja Viaporin linnoituksen ahtaissa, epähygieenisissä asuintiloissa oli ihanteelliset olosuhteet vaatetäiden välityksellä leviävälle taudille.

Vaatetäitä kuhisevien kankaiden ja vaatteiden ei osattu epäillä olevan yhteydessä sairastumisiin. Epidemia pääsi etenemään nopeasti kaikkialle linnoituksessa.

Koronaviruksen tartuntatapa tunnetaan. Se tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Viranomaisten on mahdollista jakaa tietoa keinoista, joilla pisaratartuntana leviävää tautia voi pyrkiä välttämään.

Viaporissa kuolemaa niittäneestä taudista käytetään lähteestä riippuen nimitystä pilkkukuume tai toisintokuume. Sairaudet muistuttavat toisiaan, ja on mahdollista, että Viaporin epidemiassa esiintyi molempia muotoja.

2. Sairaita ei voitu eristää terveistä

Vladislav-laiva oli avomeritaisteluihin soveltuva suuri purjelaiva, johon mahtui useita kymmeniä tykkejä. Venäjän sotajoukot menettivät sen ruotsalaisille itäisellä Suomenlahdella heinäkuun 17. päivä 1788 käydyssä Suursaaren meritaistelussa.

Ruotsin sotatoimia johti kuningas Kustaa III, joka oli hyökännyt serkkuaan Venäjän keisarinna Katariina II:ta vastaan. Vladislav oli yksi Venäjän taistelulinjassa kulkeneista vajaasta kahdestakymmenestä linjalaivasta.

Sotiminen merellä jatkui vielä kahtena myöhempänä kesänä. Mutta sitä ennen Viaporin asukkaat joutuivat kauhukseen huomaamaan, että Vladislavin miehistöä tappanut tauti alkoi levitä heidänkin keskuudessaan.

Lääketieteen historiassa karanteenit olivat pitkään ainoa keino kulkutautien leviämisen hidastamiseen. Väitöskirjatutkija Elina Maaniitty kertoo, että sota-aikoina taudit levisivät tavallista helpommin, kun sotilaat, muona, muut varusteet ja siviilitkin olivat jatkuvassa liikkeessä eikä karanteenien järjestäminen ollut mahdollista.

– Taisteluiden aikana ei tietenkään pystytty eristämään sairastuneita terveistä. Eikä se ollut mahdollista kasarmien asuinoloissakaan, Elina Maaniitty kertoo.

Historiantutkimuksissa on kuvattu, miten Vladislav-laivassa viruvia sairastuneita todennäköisesti siirrettiin hoitoon linnoituksen sairaalarakennukseen. Se edisti vaatetäin kulkeutumista muiden sairaalassa hoidettavien ja terveiden joukkoon.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi meneillään olevan koronaepidemian hidastuneen onnistuneiden eristämistoimien avulla. Kokoontumiskiellon lisäksi niihin kuuluvat muun muassa koululaisten siirtyminen etäopetukseen, työikäisten etätöihin ja yli 70-vuotiaiden kotikaranteeniin. Viimeisin toimi on ravintoloiden sulkeminen.

Vasta 1900-luvun puolella, esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana pilkkukuumetta osattiin torjua polttamalla sairastuneiden omaisuutta ja kuumentamalla vaatteita.

3. Kova pula hoitajista ja lääkäreistä

Viaporista pilkkukuume levisi nopeasti mantereelle Helsinkiin. Talveksi kotiseuduilleen palaavat sotilaat kuljettivat taudin mukanaan myös muualle Suomeen.

Vladislav-laivan saapumista seuranneena vuonna 1789 Helsingissä kirjattiin kuolinsyyksi pilkkukuume noin 40 prosentissa kaikista kuolemantapauksista.

– Lääkäreillä ei ollut osaamista pilkkukuumeen hoidossa. Sodassa työskennelleet lääkärit osasivat alkeellista kirurgiaa ja pystyivät ompelemaan haavoja, mutta eivät pelastamaan pilkkukuumeen riivaamaa potilasta, tiedetoimittaja Jarno Forssell pohtii.

Iso ongelma oli lääkärien ja hoitajien puute. Forssell kertoo esimerkin Loviisan sotilassairaalasta, jossa Kustaa III:n meritaisteluissa haavoittuneita hoidettiin.

– Sairaalassa oli 370 potilaspaikkaa mutta sinne oli mahdutettu noin 2000 potilasta. Taisteluissa haavoittuneet ja kulkutautiset olivat tietenkin sekaisin samoissa tiloissa, Forssell kuvaa.

Konanaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti herättää eri puolilla maailmaa suurta huolta hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Suomessa on viime päivinä arvioitu, kuinka paljon sairaanhoitopiirit voivat lisätä paikkoja tehohoitoa tarvitseville potilaille.

Ylen kyselyn mukaan osa sairaanhoitopiireistä on jo tuplannut tehohoitopaikkojensa määrän. Esimerkiksi leikkaussaleista löytyvät lisähapet ja laitteet valmiina.

Sairaanhoitopiireissä koulutetaan nyt kovaa tahtia hoitohenkilökuntaa tehohoitoon. Esimerkiksi HUS lisäkoulutti pelkästään viime viikolla 500 työntekijäänsä toimimaan teho-osastolla.

Rokotetta koronavirusta vastaan ei kuitenkaan vielä ole.

4. Taudista selvinneetkään eivät olleet turvassa

Pahin oli edessä vuoden 1790 keväällä. Yhden vuoden aikana Helsingissä kuoli 11 prosenttia kaupungin runsaasta kolmesta tuhannesta asukkaasta. Väestökadosta kolmasosa oli suoraan seurausta pilkkukuumeesta.

– Välillisesti pilkkukuume on ollut kuolinsyynä todennäköisesti huomattavasti useammassa tapauksessa, arvioi tutkija Elina Maaniitty.

Hän kuvailee, miten heikkoon kuntoon taudista selvinneet menivät, ja miten hidasta toipuminen oli.

– Kuolintilastoista näkee, että kevät oli pahinta aikaa. Silloin ravinto oli muutenkin heikkolaatuista ja siitä oli pulaa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa vuosien 1789–1790 talvi oli aikalaiskuvausten mukaan poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen, kevät puolestaan kylmä. Vilja kypsyi tavallista hitaammin, ja sato jäi laihaksi.

2020-luvun Suomessakin on syytä olla huolissaan tulevan kesän sadosta. Liikkumisrajoitukset ovat sulkeneet maan rajat ulkomaisilta kausityöntekijöiltä. Marja- ja vihannestiloille tarvitaan arviolta 15 000–20 000 työntekijää, jotta ensi kesän sato saadaan tuotettua.

Huoltovarmuuskeskus pyrkii turvaamaan elintarvikkeiden saatavuuden kaikissa oloissa. Toistaiseksi ruoka on riittänyt hyvin.

5. Tauti pääsi jatkamaan kulkuaan

Viaporissa pilkkukuume kävi muutamassa vuodessa läpi koko epidemian kaaren eli käytännössä sen sairasti jokainen linnoituksen useasta tuhannesta asukkaasta.

– Epidemia päättyi Viaporissa vasta kun lähes kaikki olivat saaneet immuniteetin, Elina Maaniitty kertoo.

Linjalaiva Vladislav lähti uudelle merimatkalle vain muutama kuukausi Viaporiin saapumisen jälkeen. Marraskuussa 1788 Ruotsin avomerilaivasto ja sen mukana myös Vladislav siirtyi Itämeren toiselle laidalle Karlskronaan.

Vladislavin miehistössä oli moninkertainen määrä sairastuneita verrattuna laivaston muiden alusten miehistöihin. Aivan samoin kuin Viaporissa myös Karlskronassa tauti pääsi leviämään siviiliväestön keskuuteen.

– Keväällä 1789, kun tauti oli päässyt kunnolla leviämään Karlskronassa, raportoitiin siviilejä menehtyvän pilkkukuumeeseen 70–90 henkeä viikossa, Maaniitty kertoo.

Hänen mukaansa sairastuneita oli niin paljon, ettei kaikkia kuolleita saatu heti haudattua. Ruumiita löytyi esimerkiksi sairasvuoteista.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi Suomi on laittanut rajojaan kiinni. Se alkoi rajoittaa ulkomaille matkustamista maaliskuun puolivälissä. Suomi otti käyttöön rajatarkastukset Schengen-alueen sisärajalla. Sekä Venäjä että Suomi sulkivat maiden välisen rajan matkustajaliikenteeltä. Lentoliikenne tyrehtyi.

Kaikkien ulkomailta tulevien, Suomeen palaavien suomalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden on vältettävä liikkumista kodin ulkopuolella ja pysyttävä erillään muista ihmisistä kahden viikon ajan.

Suomessa eniten koronatartuntoja on Uudellamaalla. Se eristettiin muusta Suomesta maaliskuun lopussa. Näin pyritään ehkäisemään tartuntojen leviämistä muualle Suomeen.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 6.4. kello 23.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Leiskuvanpunatukkainen Mari Argillander avaa oven ja viittelöi astumaan peremmälle. Hänellä on työpuhelu kesken.

Äänekoskelaisen uusperheen kuusivuotiaan kuopuksen pää kurkistaa alakerrasta. Äiti peittää kädellään puhelinta ja komentaa lapsen takaisin eskaritehtävien pariin.

Kaksi kissaa luikahtaa nojatuolien taakse. Kolmas hyppää pöydälle. Perheenisä Henri Åkerman huikkaa tervehdyksen ja paimentaa lapsen takaisin huoneeseensa. Äiti hätistelee kissan pois pöydältä ja puhdistaa pöydänpinnan jatkaen samalla puheluaan.

Normaalisti Argillander matkustaa paljon työkseen, mutta nyt viime viikkoina reissaaminen on jäänyt. Hommat ovat vaihtuneet etätöiksi.

Perheen arki on mullistunut täysin.

Nyt äiti pyörittää oman etätyönsä ohessa kolmen lapsen etäkoulua ja huushollia yhdessä kolmivuorotyötä tekevän miehensä kanssa.

Perhe pyrkii pitämään poikkeusoloissakin rutiineista kiinni. Välillä pinna kiristyy, mutta huumori auttaa.

Arjen kuvauksesta Facebook-hitti

Argillander avautui reilu viikko sitten lennokkaasti Facebookissa korona-arjestaan. Karrikoitu päivitys keräsi nopeasti paljon huomiota. Moni perheenäiti samaistui hänen tilanteeseensa.

Kursivoituna otteita Argillanderin Facebook-päivityksestä.

7.30 Herätys. 6-vuotias on lukenut jo tunnin kirjaa, isommat heräilevät ja kömpivät aamupalaa kohti. Keitä kahvit aikuisille, puurot lapsille, ruoki eläimet ja mikäli ehdit - harjaa naama ja hampaat. Kahvia. Paljon kahvia.

8.00 Tarkastetaan varovasti Wilmasta, Pedanetistä, sähköpostista, Whatsappista ja savumerkeistä annetut tehtävät. Aloita oma etätyöpäivä reippain mielin. Lisää kahvia.

8.30 Eskarilaisella on hommana virkkaustehtävä. Ja askarrella virkkuutyölle kätevä säilytyslaatikko maitopurkeista käyttäen perunaa liimana.

Mies katsoo pelonsekaisin tuntein Novitan opetusvideota kännykällä. Valitettavasti minäkään en osaa virkata. Onneksi meiltä löytyi jotain langaksi määriteltävää.

Argillander ja Åkerman eivät ole kumpikaan käsityöihmisiä. Lasten etäkoulutehtävät ovat laittaneet molemmilla sormen suuhun jo monta kertaa.

– Silloin kun molemmat vanhemmat ovat paikalla, menee ihan hyvin. Mutta kun Henkka on töissä tai yövuoron jälkeen nukkumassa, on tosi hankalaa.

Haastavinta uudessa arjessa äänekoskelaiselle uusperheelle on ajan riittävyys ja aikataulujen yhteen sovittaminen.

Argillander haluaa hoitaa työnsä sataprosenttisesti. Joskus hänen on pakko venyttää päivää nousemalla hommiin ennen lasten heräämistä tai jatkamalla työpäivää iltamyöhään. Oma harrastaminen on jäänyt tauolle.

– Tämä on nyt maraton, eikä mikään sprintti. Voimia ei voi kuluttaa liikaa heti alussa tai sitten hyytyy.

Myös isä joutuu venymään ja taipumaan uusiin rooleihin.

– Muutos on ollut suuri. Arjen järjestely on ollut hankalaa Marin etätyön, lasten etäkoulun ja oman vuorotyön vuoksi. On myös ollut aikamoista ottaa opettajan rooli.

Torkkupeitoa sormivirkkauksena

Päivän työt aloitetaan Argillander-Åkermanin perheessä yhdeksältä. Vanhemmat ottavat lasten etäkoulusta vastuuvuoroja läpsystä.

Yleensä perheenisä hoitaa lapsia aamun ja aamupäivän. Vuoro vaihtuu yhdeltä. Jos Åkerman on työvuorossa tai yövuoron jälkeen nukkumassa, vuorot menevät päinvastoin.

9.00 Isoimman tehtävänä on rakentaa aikakone ja derivoida algebran neliöjuuri käyttäen Classroomia, Pedanettiä ja neljää muuta sähköistä alustaa osatehtävien palautukseen ja aikaa on annettu kaksi tuntia.

Opettaja tarkistaa videon kautta, ovatko kaikki hengissä.

Lisäksi kysytään Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet värikuviksi piirrettynä sekä suoliston tehtävät tanssiteoksena.

9.30 Tokaluokkalainen kirjattu Mollaan, Dollaan, Pullaan ja Moodleen, jotta voi katsoa videot, vastata tehtäviin.

Loppupäivän hän kulkee haistelemassa, maistelemassa ja koskettelemassa kaikkea ja kaikkia - koska aistimukset ovat nyt kotitehtävänä.

10.00 Torkkupeiton virkkaus osoittautuu parisuhteen kulmakiveksi. Lapsi kiipeilee puolapuilla, ja aikuiset sormivirkkaavat pala kurkussa torkkupeitettä.

Poikkeusolot koettelevat monien vanhempien hermoja.

Psykoterapeutti Katriina Järvisen neuvoo pitämään poikkeustilanteessakin arkirutiineista kiinni. Normaalisti rutiinit tapahtuvat huomaamatta, mutta nyt ne täytyy kaivaa esiin.

Rutiinit ovat hänen mukaansa erittäin tärkeitä mielenterveydelle.

– Sen vuoksi ikäihmisiäkin neuvotaan joka päivä pukeutumaan, petaamaan petinsä ja käymään ulkona, että he säilyttäisivät mahdollisimman pitkään toimintakykynsä.

Makaroni - arjen pelastaja

Kuusivuotias Eero Åkerman tekee eskaritehtäviä huoneeseensa rakennetussa majassa. Taustalla Robin laulaa puuttuvasta palasesta. Eskarilainen tarvitsee apua sanojen löytämiseen ruudukosta. Isä kömpii majaan auttamaan.

11.00 Lapset välitunnille, Skype-kokous siirtyy puhelimeen ja alat kehittää lounasta.

Makaroni-tonnikalaa, makaronia-lihapullia, makaronia-nakkeja, makaronia ja makaronilaatikkoa. Ne vuorottelevat viikon listalla.

Onneksi makaroni on edullista, sillä ruokaa tarvitaan arvioni mukaan 5-8 litraa/ruokailu.

Joka ruokailu päättyy kuitenkin kysymykseen - mitä vois vielä ottaa?

Mari Argillander tunnustaa, että kumpikaan heistä vanhemmista ei ole gourmetkokki. Lisääntynyt ruoanlaitto on korona-arjessa yksi vaikeimmista asioista.

Kokkaaminen on asia, jossa on päätetty laskea rimaa.

– Valmisruoka on pelastanut meidän arjen. Ei tarvitse jokaista heinää itse kasvattaa ja valmistaa siitä tuoremehua. Itse olen laittanut riman tässä kohtaa aika matalalle.

Psykoterapeutti Katriina Järvisen mukaan erityisesti monet äidit ovat tällä hetkellä kovan paineen alla. Naiset pyrkivät hänen mukaansa usein olemaan mahdollisimman hyviä työntekijöitä ja hyviä vanhempia.

– Eri rooleissa on monta tehtävää. Vanhempana ollaan muun muassa lohduttajia, hauskuuttajia, rajanlaittajia ja syöttäjiä. Opettajat ovat esimerkiksi lääkäreitä, psykologeja ja kouluttajia. Nyt pitäisi jokaisen hieman hellittää, jotta jaksaa.

Työminä, kotiminä, mikäminä?

Argillander on tottunut tekemään kotona etätöitä, ja hänellä on oma työhuone. Hommat sujuu, kun lapset ovat koulussa, mutta nyt keskeytyksiä tulee jatkuvasti.

Toisinaan avainasiakaspäällikköäidillä menevät roolit sekaisin.

– Jos jossain etäneuvottelussa puhutaan vieraalla kielellä, vastaan joskus vahingossa lapsille englanniksi tai erilaisella äänenpainolla, nauraa Argillander.

12.00 Yle Areenasta joku hitsin opetusvideo pyörimään. Ihan sama. Pakko saada lapset hiljaiseksi, että pystyt osallistumaan ideointiurakointikehityspalaveriin.

14.00 Yrität virittää hammastikut silmiin, että pysyisit auki. Maha ei kestä enää kahvia, siirryt Pepsi Maxiin. Silmäilet ohi mennen, miten yksi lapsista istuu keittiössä syömässä mandariinia silmät kiinni ja nenästä kiinni pitäen. Parempi kun ei kysy.

"Aina joku hemmetin pala"

Lapset pukevat päälle. Yhdeltä on kaulaliina hukassa, toinen pohtii mitkä ulkohousut laittaisi päälle. Kolmas juoksee kissan perässä.

Etäkoulupäivän katkaisu ulkoilulla on lapsille tärkeä. Happihyppelyllä saadaan koululaiset jaksamaan koulutehtävien parissa ja rauha säilymään perheessä.

– Onneksi saatiin tramppa jo koottua pihalle. Se on ollut ihan pelastus, kun ulkona ei pysty nyt paljon muuta oikein tekemään, sanoo Henri Åkerman.

Välipala, aamupala, iltapala, kevytpala, huikopala, suupala: aina on joku hemmetin pala! Lapset kysyvät, että onko tämä nyt välipala vai se ruoka, joka jäi välistä. Päädyt viittomaan skypekameran vaimennettuasi: ota banaani niin katsotaan kohta!

16.00 Työkone kiinni. Ruokaa pitäisi keksiä.

Aikuiset on jo ihan finaalissa. Manataan torkkupeiton keksijä. Oispa kaljaa.

Ensimmäinen viikko poikkeusoloja oli Argillander-Åkermanin perheessä kovin.

Sen jälkeen on arki alkanut soljua olosuhteisiin nähden hyvin. Eskarilainen tarvitsee eniten vanhempiensa huomiota, mutta vanhemmat lapset hoitavat koulutehtävät itsenäisesti. Vanhempien apua he tarvitsevat lähinnä tehtävien tarkastuksessa.

– Nyt pystyy paremmin ennakoimaan kuin alussa. Mutta olisi vaan hyvä tietää, että kauanko tätä poikkeustilaa vielä jatkuu. Tämä on maraton, mutta kuinka monta kilometriä tätä on jäljellä, kysyy Argillander.

Rajat korttitalojen perustuksina

Molemmat äänekoskelaisen uusperheen vanhemmat arvostavat opettajien ammattitaitoa ja työtä sekä kouluruokailua entistä enemmän. He ovat myös yllättyneitä opettajien taidoista loihtia etäkoulutehtäviä.

Myös perheen lasten harrastukset on yritetty hoitaa etäkeinoin.

18.00 Avataan etäharrastuskanavat: pedat, podat, roomit ja zoomit. Katsotaan yksitellen lasten harrastusetätehtävävideot ja yritetään neuvoa, kuvata, dokumentoida ja välittää kaikki temput harrastusten opettajille.

Mies osoittautuu ketteräksi akrobatiassa.

Psykoterapeutti Katriina Järvinen teroittaa poikkeustilanteessa rajojen merkitystä. Hänen mielestään on nyt tärkeä tehdä uudet raja-aidat, kun aika on muuttunut rajattomaksi. Perheen yhteiseen lukujärjestykseen tulisi laatia kaikille työaikaa.

Vanhemmat voivat hänen mukaansa tehdä asunnon tiloihin ja kellonaikoihin lapsille ymmärrettäviä rakenteita, rajoja.

– Lapset pitävät säännöistä. Heillä on nyt tilaisuus opetella uusia tärkeitä taitoja, kuten kärsivällisyyttä ja odottamista. Kouluikäiset lapset pärjäävät hetken itsekseen, sanoo Järvinen.

Perheen yhteen hitsautumista

Argillander-Åkermanin perheessä ei olla kyllästytty toisten naamoihin. Vaikka perhe on viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa yhdessä, suuremmilta yhteenotoilta on vältytty.

19.30 Yritetään viettää perheaikaa ja pelata joku lautapeli. Kimbleen just pystyy, muuhun ei voimavarat riitä.

20.00 Pesut, pusut, iltahommat ja mukulat pikkuhiljaa nukkumaan.

21.00 Tuijotat puolisoa silmiin ja toteatte, tästäkin päivästä selvittiin.

Telkkaria ei viitsi avata, kun mahdollisesti siellä kerrotaan uusista rajoituksista, jossa lapset eivät saa mennä ulos, trampoliini kielletään ja kauppaan pitää mennä käpylehmällä hiihtämällä.

Äänekoskelainen uusperhe näkee poikkeusajassa myös paljon hyvää.

Alkumyllerryksessä kulmat hioituivat. Lisääntyneen yhteisen ajan myötä perhe huomaa liimautuneensa paremmin yhteen.

– Normaaliin arkeen palattua jätämme sähköisiä vempaimia aiempaa vähemmälle. Varmasti pelaamme lautapelejä ja teemme metsäretkiä myös enemmän, sanoo Argillander.

Perheenisä on samaa mieltä. Hänestä on ollut mielenkiintoista nähdä läheltä lasten koulumaailma.

– On tullut tutustuttua lapsiin entistä paremmin. Ollaan lähennytty näinä viikkoina, sanoo Åkerman.

Miten korona on vaikuttanut perhe-elämääsi? Keskustelu on auki maanantaihin kello 23.00:een saakka!

Luonnonsuojelija, ornitologi Pentti Linkola, 87, on kuollut. Asian vahvistaa Ylelle Linkolan tytär Leena Linkola, mutta hän ei halua kommentoida asiaa enempää.

Pentti Linkola syntyi Helsingissä 7. joulukuuta 1932. Hän oli tunnettu syväekologisen ajattelusuuntauksen edustaja ja ammattikalastaja. Linkola perusti vuonna 1995 Luonnonperintösäätiön, joka ostaa Suomen vanhoja metsiä suojeltaviksi. Linkola asui Sääksmäen Ritvalassa.

Linkola valmistui ylioppilaaksi vuonna 1950 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, minkä jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuoden eläin- ja kasvitiedettä. Vuosina 1952–1959 Linkola työskenteli vapaana luonnontutkijana. Vuonna 1959 hän ryhtyi ammattikalastajaksi ja kalasti sekä merellä että järvillä.

Linkolan ensimmäinen poliittinen julkaisu oli omakustannepamfletti Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960), jossa hän kehotti aseistakieltäytymiseen.

Linkola oli yksi Suomen lintutieteen pioneereista. Hänen ensimmäinen ornitologinen julkaisunsa oli Olavi Hildénin kanssa koottu Suuri Lintukirja (1955). Linkola oli myös yksi 1960-luvulla ilmestyneen Pohjolan linnut värikuvin -teoksen tekijöistä. Hän tutki lintuja pitkään ja hänet muun muassa palkittiin vuonna 1974 vuoden rengastajana.

Ensimmäinen kirjamuotoinen kannanotto luonnonsuojelun puolesta oli esseekokoelma Unelmat paremmasta maailmasta, joka ilmestyi vuonna 1971. Vuonna 1983 Linkola palkittiin Eino Leinon palkinnolla teoksestaan Toisinajattelijan päiväkirja (1979) ja vuonna 1990 Lauri Jäntin palkinnolla teoksesta Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1979).

Linkola tunnettiin jyrkistä näkemyksistään ihmisen ja luonnon suhteesta. Hänen ajattelunsa ydinsanoma oli, että ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Keskeisintä hänen mielestään oli väestöräjähdyksen estäminen sekä luonnon kuormituksen vähentäminen. Linkola kertoi ihannoineensa muun muassa diktatuuria, kommunismia ja natsi-Saksaa.

Tiettävästi viimeisessä haastattelussaan Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisulle Linkola kommentoi ajankohtaista koronaviruspandemiaa näin:

– Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa. Niin kauan kuin taloudellinen edistys ja kehitys ovat ihmisen keskeisiä tavoitteita, on maapallon pelastaminen menetetty, Linkola sanoi.

Linkola oli naimisissa kerran, vuosina 1961–1975, ja hänellä oli tästä liitosta kaksi lasta.

"Hän inhosi vanhenemista"

Toimittaja ja tietokirjailija Riitta Kylänpää pääsi harvinaisen lähelle Pentti Linkolaa. Kylänpää kirjoitti Linkolasta elämäkerran ja työ palkittiin Tieto-Finlandialla vuonna 2017.

– Ensin tietysti vähän jännitin, kun en tiennyt, että mitä voi kysyä ja miten lähelle häntä voi mennä. Pikkuhiljaa suhde muuttui hyvin luottamukselliseksi. Hän oli hyvin avoin, mutta vanha mies, oman sukupolvensa kasvatti, arasteli hieman puhua naisasioistaan. Mutta puhui sitten niistäkin.

Kylänpää pitää Pentti Linkolaa poikkeuksellisena ihmisenä. Hän ei keksi ketään toista, joka seisoisi niin jykevästi kaikissa mahdollisissa tilanteissa omien mielipiteidensä takana.

Maailmankuva oli varma ja ehdoton. Kylänpää kertoo yllättyneensä, että julman miehen maineessa ollut Linkola oli kuitenkin äärettömän sydämellinen ihminen.

– Mietin jopa kerran, että jos minulle tulisi vaikeita hetkiä, niin kenelle uskoutuisin. Olisi hyvinkin voinut olla, että se olisi ollut Pentti Linkola. Hänellä oli sellaista ymmärrystä ja herkkyyttä kuunnella toista ihmistä. Samalla tavalla kuin hän kuunteli luontoa, niin sitä herkkyyttä oli hänessä eri suuntiin.

Riitta Kylänpää on kirjan julkaisemisen jälkeen ollut Linkolaan yhteydessä aina silloin tällöin. Viime aikoina Linkola oli jo huonossa kunnossa, mutta halusi säilyttää oman itsenäisyytensä.

– Hän inhosi vanhenemista, koska ruumiin voimat vähenivät ja hänelle se ruumiin kunto oli ollut se kaiken a ja o. Silloin kun hän vihreille laati ehdotustaan puolueohjelmaksi, niin siinäkin hän korosti ruumiillisen kunnon merkitystä. Ja ruumiilla tekemisen tärkeyttä.

Kylänpää sanoo Linkolan rakastaneen metsiä koko sydämestään, koko kehollaan.

– Luulen, että se työ minkä hän teki vanhojen metsien puolesta, niin siellä hänen perintönsä humisee honkien latvoissa.

Haavisto: "Luonnonsuojeluasioissa löytyi aina yksimielisyys"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo uutisen Linkolan poislähdöstä pysäyttäneen.

Haavisto sanoo saaneensa aikanaan ympäristöherätyksen lukemalla Linkolan kirjoittamaa Unelmat paremmasta maailmasta -kirjaa, joka on kannanotto luonnonsuojelun puolesta.

– Hän on vaikuttanut monen sukupolven ajatteluun ja ehkä se ehdottomuus luonnon puolesta on myöskin sellainen hänen perintönsä.

Haavisto tituleeraa Pentti Linkolaa suomalaisen luonnonsuojelun grand old maniksi, merkittäväksi henkilöksi. Vihreässä liikkeessä Linkola oli yksi alullepanijoita, mutta nopeasti syntyi myös linjaristiriitoja.

– Hän ei ollut kovin sosiaalinen, ihmisrakas tai ihmisoikeuksia puolustava. Hän näki pikemmin ihmisen kuormana maapallolle ja tässä tietysti näkyi myös linjaerimielisyydet.

Haavisto alleviivaa, että luonnonsuojeluasioissa kuitenkin löytyi aina yksimielisyys.

– Uskon, että hän jättää sen perinnön, että jokainen voi tehdä jotain luonnonsuojelun eteen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi Linkolan kuolemaa Twitterissä.

Lue myös:

Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

Pentti Linkola – suomalaisen luonnon suorapuheinen sankari on poissa

Sielun peili: Pentti Linkola

Persona non grata: Pentti Linkola