Lukutaidottoman miehen elämä ei ole helppoa. Kälviäläisellä 47-vuotiaalla Mika Siirilällä on pahoja hetkiä joka päivä.

Hän ei pysty lukemaan lehtiä eikä hoitamaan yksinään laskuja. Pankissa ja kaupassa käyminen on Mikalle erittäin vaikeaa, ja netin käyttäminen lähes mahdotonta.

– Tunnen kirjaimet, mutta en pysty hahmottamaan niitä sanoiksi. En saa tekstistä yhtikäs mitään selvää, mutta kuvat ovat mukavia.

Mika kuvailee lukutaidottomuuttaan synnynnäiseksi viaksi. Lääkärit ovat todenneet hänellä lukemis- ja kirjoittamiskyvyn häiriön.

Pari vuotta sitten Siirilä pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle lukutaidottomuuden, ADHD:n ja vaikeiden selkäkipujen takia.

– Tulee sellainen tunne, että olet toisen luokan kansalainen, et kuulu ykkösporukkaan, Siirilä sanoo.

Poikkeuksellisen hyvät PISA-tulokset ja erinomainen lukutaito ovat olleet suomalaisten ylpeys. Silti Suomessa jopa joka kymmenes 16−65-vuotias lukee niin heikosti, että arkielämästä selviäminen on vaikeaa, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen. Niin sanotusti “toiminnallisesti lukutaidottomia kansalaisia” oli vuonna 2011 noin 360 000.

Monelle vaikea lukihäiriö on häpeä. Sen takia Mika suostuu kertomaan aiheesta julkisuudessa aina kun toimittajat häneltä sitä pyytävät.

Onneksi Mikalla on vaimo Salla, joka auttaa miestään kaikissa lukemista vaativissa tehtävissä.

– Jos olemme vaikka Sallan kanssa autolla liikenteessä, niin hän joutuu lukemaan minulle kyltit, että mihin päin ajetaan, Siirilä naurahtaa.

Läpäisi peruskoulun kokeet suullisina

Siirilä muistelee lämmöllä lapsuuttaan. 7-vuotiaana hän perusti oman kanalan, jossa oli parhaimmillaan 30 kanaa.

– Ajelin mikroautolla ympäri kyliä myymässä kananmunia markalla per muna. Joka päivä tuli kolmekymppiä rahaa.

Ongelmat alkoivat, kun Mika meni kouluun “Persemäen yliopistoon”, joksi Kälviän kirkonkylän ala-astetta tuolloin kutsuttiin.

– Muistan, kun otin yhdelle tunnille mukaan mopon moottorin. Minä tein koneremontin sillä välin, kun toiset oppilaat opettelivat lukemaan. Kyllähän minua pidettiin vähän höpsähtäneenä, saamattomana, joka ei ole oikein mitään.

Mika suoritti kokeet suullisena ja selvitti peruskoulun 6,7 keskiarvolla. Sitten hän lähti ammattikouluun maalarilinjalle, kävi armeijan ja suoritti autokoulun.

– Olin rakennuksilla töissä, viemärihommissa ja nahkatehtaalla. Vietin sekatyömiehen elämää, kunnes perustin oman romuliikkeen.

"Nautin romuista"

Mika on kerännyt koko elämänsä lähiseudun romuja. Rahaa hänellä ei ole omien sanojensa mukaan kuin juuri henkensä pitimiksi, mutta romuja pitää olla paljon.

– Tämä romuliike on lukutaidottoman miehen pakopaikka. Nautin romuista. Täällä ei tarvitse tietää kuin metallit, ei siinä mitään lukutaitoa tarvita. Romut ovat minulle henki ja elämä.

– Olen onnellinen, että saan asua rauhallisessa ympäristössä. Nautin siitä, että minua ei häiritä. Kerrostalossa en pystyisi asumaan ollenkaan. Se olisi sama, kuin hiljaa hirttäisi itsensä koivuun, Siirilä sanoo.

Lukutaidottomana kunnanvaltuustoon

Vuonna 2005 Siirilä päätti lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan. Yksikään puolue ei kelpuuttanut Mikaa listoilleen, joten hän perusti oman ryhmittymän “Kälviän uudet tuulet”.

– Tempaisin vaaleihin mukaan ja sain 115 ääntä. Menin kirkkaasti läpi Kälviän kunnanvaltuustoon. Vaaliyönä ammuimme raketteja ja joimme erilaisia liemiä. Se on ollut yksi elämäni hienoimmista hetkistä.

– Salla luki minulle kotona valtuuston papereita, ja kokouksissa vieruskaveri toisesta puolueesta selvitti lisää. Mielestäni pärjäsin valtuustossa ihan hyvin.

– Valtuustoissa ja eduskunnassakin pitäisi olla erilaista porukkaa, puliukosta pankinjohtajaan, niin silloin meillä menisi hyvin.

“Elämästä pitää nauttia”

Vaikka Mika Siirilä ei ole koskaan oppinut lukemaan eikä kirjoittamaan, hän on pärjännyt hyvin elämässään. Mikan periksiantamattomuus ja myönteinen suhtautuminen elämään ovat olleet suureksi avuksi.

– Minua ovat kiusanneet herrat, ukkelit ja akkelit, mutta periksi en anna. Olisihan sitä voinut heittäytyä jo ajat sitten sosiaalihuollon armoille, mutta olen aina yrittänyt pärjätä omin voimin.

– Sitähän voi vielä olla vaikka missä, esimerkiksi herrana Helsingissä eduskunnassa. Mistä sitä ikinä tietää, että miten tämä maailma menee. Elämän ei pidä olla pakkopullaa, vaan siitä pitää nauttia.

Perjantai-dokkari: Lukutaidoton Mika nyt Areenassa:

Lue myös:

Lukutaidottomuus ei lannistanut sinnikästä Siirilää

Riku Siivosen kolumni: Lukutaito oli historiallinen oikku, jota ei enää tarvita

Pelastavatko ytimeen muuttavat kirjastot suomalaisten lukutaidon? "Oodissa olivat lasten ja nuorten hyllyt tyhjillään"

Onko Hämeenlinna kuulolla? Oikeuden puheenjohtaja huutelee mikrofoniin Porista.

Ei. Hämeenlinna ei ole kuulolla. Lähes jokapäiväiset häiriöt video- ja verkkoyhteyksissä iskivät taas.

Käräjäoikeuden istunto oli tarkoitus pitää useassa paikassa videoyhteyksien avulla. Varsinainen istunto käytiin Porissa Satakunnan käräjäoikeudessa.

Hämeenlinnassa käräjäsihteeri Merja Lehtoranta yritti avata videoyhteyttä Poriin. Vastaajan asianajaja, kallispalkkainen juristi, istui hänen kanssaan Hämeenlinnan oikeustalolla.

Videoyhteyden avulla valtio säästäisi rahaa matkakuluissa ja palkkioissa. Asianajajan ei tarvinnut matkustaa Poriin saakka.

Mutta säästikö valtio todella?

Salillinen lakimiehiä istui ja odotti oikeudenkäynnin alkamista. Yhteys ei avautunut.

Aikaa kului. Puhelu it-tukeen ei auttanut.

80 yksikön it-tuki keskitettiin viisi vuotta sitten

Merja Lehtoranta on valtion työntekijä. Usein temppuileva tietotekniikka kuormittaa häntä, estää välillä työnteon kokonaan ja teettää ylitöitä.

Lehtorannan mukaan ongelmat pahenivat, kun valtio keskitti tietyt it-palvelut yksiin käsiin, palvelukeskus Valtoriin, viisi vuotta sitten. Valtori vastaa nyt Lehtorannankin työpaikalla videoyhteyksistä, verkkoyhteyksistä, useista tietojärjestelmistä ja esimerkiksi it-tuesta.

Päätöksen it-palvelujen keskittämisestä teki Jyrki Kataisen (kok.) hallitus.

Keskittämisen jälkeen valtion 80 eri yksikköä saa tietotekniikan palvelut siis valtion omalta virastolta. Ministeriön it-palveluista vastaa valtioneuvoston kanslia.

Keskittämisen tarkoitus oli tehostaa toimintaa, parantaa it-palveluja ja tuottaa säästöjä.

Monet lähteet kertovat kertovat käyneen toisin.

Tietotekniikkaongelmien sanotaan jo vaarantavan terveyden

Vinkkiä valtion it-ongelmista oli tullut A-studion toimitukseen heti syksyn alussa. Kaksi viikkoa sitten teimme avoimen kyselyn valtion työntekijöille nettisivuillamme.

Saimme yli 170 vastausta, joista suurin osa pursui it-tuskaa. Ylellä on tiedossa asiaa tässä jutussa kommentoineiden nimet, mutta julkaisemme vain heidän yksiköidensä nimet.

Ministeriöiden ja eri laitosten työntekijät tuskailivat työntekoa haittaavien häiriöiden runsautta. Aivan kuten käräjäsihteeri Lehtorantakin.

“Työn tekeminen on muuttunut hankalaksi ja stressaavaksi, kun siirryimme Valtorin asiakkaiksi. Päivittäisiä ongelmia toimimattomien verkkoyhteyksien kanssa ja käytännössä olematon lähituki. Jatkuva kiire muutenkin töissä ja kun tärkein työkalu, tietotekniikka ja verkko, eivät toimi, on lähes mahdoton selvitä töistään aikataulussa.” Geologian tutkimuskeskus

"Järjestelmät joko kaatuvat tai tilttaavat jatkuvasti, ja kestää todella kauan, että ne lähtevät taas toimimaan." Valtori

"Avunpyyntöön kyllä vastataan nopeasti, mutta pysyvää korjausta ongelmaan on vaikea saada." Työ- ja elinkeinoministeriö

Merkki, tai oikeastaan hätähuuto, vakavista it-ongelmista valtiolla oli tullut julkisuuteen jo kesäkuussa. Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM, niin sanotusti nosti kissan pöydälle.

Ministeriössä oli tehty sisäinen työpaikkakysely. Se paljasti, että tietotekniikan häiriöt ovat suurin uhka työntekijöiden terveydelle.

Löydös pakotti ministeriön johdon toimimaan.

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja ylijohtaja Juhapekka Ristola allekirjoittivat tiukkasanaisen reklamaation eli valituskirjeen tietotekniikasta valtioneuvoston kanslialle. Kanslia vastaa ministeriöiden tietotekniikasta.

Ministeriö kirjoittaa reklamaatiossa, että valtioneuvoston kanslia ei kanna vastuutaan kunnolla. Sen lisäksi, että työntekijöiden terveyden on uhattuna, myös ministeriön kyky hoitaa lakisääteisiä tehtäviin vaarantuu tekstin mukaan.

Valtioneuvoston kanslian vastaus reklamaatioon on pitkä ja yksityiskohtainen.

Siinä luvataan muun muassa parantaa yhteydenpitoa it-asioissa kanslian ja ministeriön välillä. Vastaus kertoo myös useista parannuksista, joita eri palveluihin on tulossa.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä tuli useita vastauksia A-studion kyselyyn. Esimiesasemassa oleva viranhaltija kirjoitti tilanteesta epätoivoiseen sävyyn:

“It-ongelmista on tullut jo merkittävä työhyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttava työterveysongelma. -- Tulee pohtineeksi, paljonko it-ongelmista aiheutuva tehottomuus maksaa yhteiskunnalle.” Liikenne- ja viestintäministeriö

It-ongelmiin kuluva työaika on verojen tuhlausta, harmittelee moni työntekijä

Onko Hämeenlinna nyt kuulolla?

No, nyt on.

Käräjäsihteeri Merja Lehtoranta siirsi asianajajan toiseen saliin. Sieltä videoyhteys vihdoin käynnistyi.

Joskus on käynyt hullumminkin. Videoyhteyden päässä ollut avustaja on saattanut joutunut hyppäämään autoon ja ajamaan sittenkin paikan päälle tuntienkin matkan.

Videohässäkässä Merja Lehtorannan työaikaa tuhraantui jälleen kerran tietotekniikan häiriöihin. Lehtoranta arvioi, että hänelle kertyy vuodessa vähintään 20 työpäivää ylitöitä tietotekniikan häiriöiden takia.

Ylityöt kertyvät osittain sen takia, että Lehtoranta on työpaikkansa yhteyshenkilö valtion tietotekniikan palvelukeskus Valtoriin. Usein Lehtoranta koettaa ratkaista työkavereidenkin ongelmat, koska se on nopein tapa.

Työ on yhä enemmän tietotekniikan varassa. Jos se ei toimi, aikaa ja rahaa tuhraantuu vääriin asioihin.

Verovarojen tuhrautuminen harmittaakin monia kyselyymme vastaajia.

Se, että työntekijät buuttailevat koneitaan, odottavat tunteja päivittyvien ohjelmien äärellä tai tekevät uudestaan häiriön tuhoaman työn, pöyristyttää monia veronmaksajienkin puolesta.

Moni kertoo toimituksellemme, kuinka varsinainen työ jää tekemättä.

“Omalla, hieman vajaan 6 000 euron palkalla jonotan lähes päivittäin it-puhelinpalveluun, kun sähköposti ei toimi, asianhallintajärjestelmä ei päästä sisälle ja netti jumittaa koko tietokoneen. Väittäisin, ettei tuottavuus ole kummoinen, vaikka saldorajat paukkuvat.” Oikeusministeriö

Työntekoa haittaavat häiriöt näkyvät joskus myös kansalaisten palvelussa. Työttömiä ja työnhakijoita palvelevan TE-keskuksen asiakaspalvelija kirjoittaa:

“Työaikaa menee hurjasti hukkaan toimimattomien it-järjestelmien vuoksi. Toisinaan puhelinpalvelut joudutaan sulkemaan, kun järjestelmät eivät vain pelaa. Useimmiten sinnitellään ja keksitään täytelauseita asiakkaille, kun ohjelmat jumittavat. Antaa palveluista todella ammattimaisen kuvan. Ikään kuin tuhrautunut työaika ei maksaisi mitään.” TE-asiakaspalvelukeskus

Valtori vastaa kriitikoille: Isossa kuvassa hommat toimivat

Valtion tietopalvelukeskus Valtori saa sapiskaa monesta suusta.

Mutta sen tehtäväkin on vaativa.

Se kehittää uusia yhtenäisiä niin sanottuja it-peruspalveluja koko valtionhallinnolle.

Perustietotekniikka tarkoittaa esimerkiksi sähköpostia, pikaviestipalveluja, intranettiä, asiakirjojen hallintaa, taloushallinnon järjestelmiä, verkkoyhteyksiä, tietokoneita, puhelimia, it-tukea.

Samaan aikaan Valtori pitää yllä yhä monissa yksikössä vanhastaan käytettävää tietotekniikkaa.

Muistatteko digiloikan? Juha Sipilän hallitus haaveili siitä paljon. Valtorilla on tärkeä rooli valtion loikassa.

Valtorin toimitusjohtaja Pasi Lehmus on hieman ärtynyt. Hän on joutunut altavastaajan asemaan tässä tilanteessa.

Tapaamme viraston toimipisteellä Helsingin Sörnäisissä.

Lehmus myöntää, että ongelmia toki on ja asiakkailta tulee myös tyytymätöntä palautetta. Silti hän näkee Valtorin onnistuneen hyvin haasteellisessa tehtävässään.

– Kyllä minä näkisin, että isossa kuvassa hommat toimivat hyvin, toimitusjohtaja Lehmus sanoo.

Julkishallinto varautuu kyberhyökkäyksiin

Valtorin oma käyttäjätyytyväisyyskysely kertoo, että it-tukipalvelut saavat paljon kiitosta.

Tukipyyntöjä tulee vuosittain lähes miljoona kappaletta. Silti it-tuki onnistuu vastaamaan Valtorin mukaan puhelimitse tulleisiin pyyntöihin keskimäärin 40 sekunnissa.

Myös tietotekniset palvelut, kuten verkkoyhteydet, sähköpostit ja intranet, toimivat häiriöttä yli 99 prosenttia ajasta.

Mutta miksi asiakkailla on silti ongelmia?

– Meillä on muutos käynnissä. Osalla on vanhat palvelut ja osaltaan uusia palveluja otetaan käyttöön. Helposti on kaksia käyttäjätunnuksia ja kaksia verkkolevyjä yhä käytössä, toimitusjohtaja Lehmus vastaa.

Siitäkö kipuilu johtuu, ettei ole vielä valmista?

– Varmaankin puoliksi. Sitten on muita syitä. Itse nostaisin esille sen, että vapaa-ajalla kaikki tietotekniikan käyttö on mukavaa ja jokainen voi ladata kaikenlaisia appseja (sovelluksia). Ei tarvitse kysyä keneltäkään. Tällaisessa isossa organisaatiossa asiat on paljon määritellympiä.

A-studion kyselyyn tulleissa vastauksissa ihmiset valittavat esimerkiksi siitä, kuinka Valtori hoitaa ohjelmien ja järjestelmien päivitykset. Niitä on usein, ne tulevat yllättäen kesken työpäivän ja saattavat katkaista työskentelyn jopa tunneiksi.

Eikö tieto päivityksistä kulje?

– Päivitykset ovat ihan oma lukunsa. Siinä näkyy sellainen tietoturvavalppaus. Julkishallinto on kiinnostava kohde häirintämielessä. Kyberhyökkäyksiä on paljon. Emme voi odottaa esimerkiksi viikkoa, että ajamme päivitykset järjestelmiin. Ne pitää ajaa aika nopeasti. Ilmoitamme niistä etukäteen ja ajoitukseen voi vaikuttaa.

Tietotekniikan häiriöiden takia jopa oikeuden istunnot ovat katkenneet. Miksi video- ja verkkoyhteyksiä ei voida varmistaa?

– Se on hyvä kysymys. Tietoliikenteen häiriöttömyys on sellainen asia, johon haluamme panostaa tästä eteenpäin.

Ulkoministeriötä häiritsevät huoltokatkot, jotka osuvat suurlähetystöihihn päiväsaikaan

Haastattelun jälkeen kuvaamme Valtorin työtiloissa. Avokonttoriin on kerääntynyt viestintäyksikön väkeä.

Nykyinen viestintäosasto on perustettu tänä vuonna. Talossa on huomattu, että viestinnässä esimerkiksi asiakkaiden suuntaan on parannettavaa.

Vuoropuhelulle olisi todella tarvetta.

Ulkoministeriöstä tulee monta viestiä siitä, että valtioneuvoston kanslia tai Valtori eivät aina ota asiakkaansa tarpeita huomioon niin kuin pitäisi.

Ministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartano kertoo ongelmista tarkemmin.

– Esimerkiksi järjestelmien huoltokatkot saattavat sattua silloin, kun Washingtonissa tai Pekingissä mennään töihin.

Ministeriö on siirtynyt yhteisiin keskitettyihin it-systeemeihin jarrutellen. Kokemukset keskittämisestä eivät saa kiitosta tietohallintojohtajalta.

.

Uusikartanon mukaan byrokratia on lisääntynyt keskittämisen takia. Yhteydenpito it-palveluntuottajiin saattaa kulkea ainakin kahden välikäden kautta.

– Ensimmäisenä pitää ottaa yhteyttä valtioneuvoston kansliaan. Se ottaa yhteyttä valtion it-keskus Valtoriin ja Valtori ottaa yhteyttä siihen palvelutoimittajaan, Ari Uusikartano kertoo.

Viestin välittyy Uusikartanon mukaan hitaasti ja vääristyy matkalla.

Uusikartano tietää laajasti, miten tyytyväisiä valtionhallinnon eri puolilla ollaan tietotekniikkaan.

Osa on tyytyväinen keskitettyihin palveluihin.

Kyselyyn vastanneet antavat Valtorille myös kiitosta

It-tuska ei selvästikään riepottele jokaista valtionhallinnon työntekijää.

Noin viidesosa kyselyymme vastanneista on saanut hyvää palvelua Valtorilta tai pitää it-ongelmia siedettävinä.

“Osa järjestelmistä toimii mainiosti, ja olen saanut Valtorista erittäin hyvää, asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua. Uskon, että Valtorissakin ollaan kuormituttu valtavasta määrästä työtä joka virastolle kuuluu kaikkine erilaisine järjestelmineen ja ohjelmistoineen.” Tutkimuslaitos

Osa vastaajista kertoo palvelujen kehittyneen.

“Valtiolla on paljon järjestelmiä, yleisesti ottaen ne toimivat hyvin. Esimerkiksi työläppärillä pystyy työskentelemään missä vain.” Luonnonvarakeskus

Yhdessä kirjeessä huomautetaan, että it-tuskaa on kärsitty valtiolla jo ennen keskittämistä Valtorille ja valtioneuvoston kansliaan.

Totta. A-studiokin on kertonut epäonnisista hankkeista jo seitsemän vuotta sitten.

Keskittämisen piti hoitaa asiat paremmin. Kun palveluja keskitettiin yhteen paikkaan, piti myös syntyä euromääräisiä säästöjä. Miten on käynyt?

Säästöjä ei lopulta syntynyt

Viime keväänä ilmestyi karu raportti. Sen teki valtiontalouden tarkastusvirasto.

Valtion tavoitteena oli, että valtio säästäisi 47 miljoonaa euroa it-palveluista keskittämällä ne. Aikarajaksi oli asetettu vuosi 2018.

Tarkastusviraston mukaan tavoiteltuja säästöjä ei ole syntynyt. Säästöjä kertyi keskittämisen jälkeen vain neljä miljoonaa euroa vuosittain. Kuluja vähensivät henkilöstön irtisanomiset.

Oikeudenkäyntisali Hämeenlinnan oikeustalolla on nyt tyhjä.

Pienessä salissa on ainakin 16 tietokonenäyttöä. On telakoita noin kymmenelle läppärille, videokameroita, ohjauslaitteita yhdelle jos toiselle asialle.

Käräjäsihteeri Merja Lehtovaara istuu paikalleen tuomarin viereiselle työpisteelle.

– Täällä mulla on paljon ohjelmia auki. On rikosdiaari, erikseen tuomiojärjestelmä, Notes-järjestelmä, jossa tehdään pöytäkirjat. On sähköpostia ja internetselainta, jotta voi tarkistaa vaikka rikosrekisteriotteet, Lehtoranta luettelee.

Kaiken tämän tekniikan pitäisi toimia moitteetta varsinkin istunnon aikana. Lehtovaaran mukaan etenkin langattoman verkkoyhteyden pitäisi toimia pätkimättä. Kaikkiin ohjelmiin pääsee käsiksi vain sen kautta.

Merja Lehtovaaran ääni värähtää televisiokameran edessä.

– Meidänkin työlle pitäisi antaa jokin arvostus, Lehtoranta sanoo.

Lehtoranta toivoo, että työnantaja tunnustaisi, että tietotekniikan ongelmien selvittelyyn kuluu aikaa.

Lue myös:

Hätäkeskuslaitoksen uudessa järjestelmässä ajoittain vakavia häiriöitä – “Kyllä siinä on henki vaarassa aika usealla henkilöllä Suomessa”

Viime vuoden helmikuussa Ugandassa luksushotellista kuolleena löydetyn suomalaisen liikemiehen kuoleman tutkinnassa on tapahtunut uusi käänne.

Ylen tietojen mukaan kolmea syytettyä vastaan on luettu murhasyytteet Buganda Roadin oikeustalolla Ugandan pääkaupungissa Kampalassa.

Aikaisemmin epäiltyjä syytettiin lievemmästä rikoksesta eli kuolemantuottamuksesta ja heidät oli vapautettu takuita vastaan odottamaan oikeuden tuomiota. Nyt kolmikko on vangittu uudelleen.

Kahden muun aiemmin epäillyn osalta syytteistä on luovuttu.

Liikemiehen kuolema epäselvissä olosuhteissa nostatti suuren kohun, kun selvisi, että mies oli matkustanut Ugandaan yhdessä entisen viestintäministerin Suvi Lindénin (kok.) kanssa.

Lisäksi paljastui, että miehellä oli valtion omistaman puolustustarvikeyhtiö Patrian kirjallinen lupa markkinoida yhtiön tuotteita Ugandassa.

Kuolemasta aloitettiin uusi tutkinta

Oikeudenkäynti on ollut pitkään keskeytyksissä. Liikemiehen kuolemasta aloitettiin Ugandassa uusi tutkinta. Aikaisemman tutkinnan mukaan epäillyt eivät olisi aiheuttaneet tahallisesti liikemiehen kuolemaa.

Ylen saamien tietojen mukaan uudelleen avattu juttu toimitettiin syyttäjälle viime viikolla vahvoin epäilyksin, että kolmella epäillyllä oli aikomus ja motiivi surmata suomalaisliikemies.

Tämän jälkeen syytteet muuttuivat. Ne luettiin oikeustalolla ilman, että asiasta oli tiedotettu medialle.

Uusia kovempia syytteitä aletaan käsitellä myöhemmin korkeammassa oikeusasteessa.

Murhasta epäillään naista, jota on Ugandassa kutsuttu suomalaismiehen tyttöystäväksi sekä tämän kahta kumppania.

Murhasta voidaan tuomita Ugandassa kuolemaan.

Liikemies löydettiin kuolleena Pearl of Africa -luksushotellin huoneesta 6. helmikuuta 2018. Aikaisemmassa tutkinnassa yhden syytetyn epäiltiin vieneen huoneeseen huumausaineita ja kuoleman olleen yliannostus.

Tuolloin Ugandan poliisi kertoi, että liikemiehen ruumiista löydettiin jäämiä kokaiinista ja hyönteismyrkystä.

Paljon avoimia kysymyksiä

Liikemiehen ja Suvi Lindénin Ugandan-matkaan liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, kuten vierailun syy.

Monialayrittäjänä tunnettu mies oli Ugandaan lähettämänsä kirjeen mukaan Afrikassa edustamassa useita yrityksiä, jotka tuottavat muun muassa puolustustarvikkeita, verkkovalvontajärjestelmiä ja netin salausohjelmistoja.

Matkasta vaitonaisena pysytellyt Lindén on julkisuudessa sanonut olleensa matkalla edistämässä tietoyhteiskuntaan liittyviä asioita. Ugandassa Lindén kertoi paikallisen toimittajan mukaan tulleensa maahan tutkimaan bisnesmahdollisuuksia.

Liikemiehellä oli matkalla mukanaan lisäksi väärennöksenä pidetty kutsukirje, jota mies ilmeisesti luuli Ugandan sisäisen turvallisuuspalvelun ISO:n johtajan Frank Bagyenda Kakan allekirjoittamaksi.

Lisää aiheesta:

Rikostutkinta sakkaa Ugandassa – Nämä 5 kysymystä ovat avoinna suomalaisen liikemiehen mysteerikuolemassa

Ugandassa oikeus päästi suomalaisliikemiehen taposta syytetyt vapaaksi takuita vastaan

Yle Ugandassa: Liikemies ja entinen ministeri tulivat Afrikan helmeen – nyt tutkitaan murhaa, petosta ja kumouksellista toimintaa

Uganda-mysteeri: Suvi Lindén ei olekaan YK-lähettiläs kuten hän väittää – "Lindénillä ei ole enää virallista roolia"

Nokialainen Juulia Kekki-Keväänranta, 25, koki ikävän yllätyksen muutama viikko sitten: hänen kotivakuutuksensa irtisanottiin odottamatta. Postiluukusta tipahtaneessa kirjeessä ilmoitettiin asiasta lyhyesti.

– Siinä vaan luki, että irtisanomme alla mainitun vahinkovakuutussopimuksen päättymään vakuutuskauden lopussa, sitten oli päivämäärä. Minulla on ollut kotivakuutus Turvassa jo viitisen vuotta.

Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin Kekki-Keväänrannan mukaan tavanomaisuudesta poikkeava vahinkokehitys eli lisääntyneiden vahinkojen määrä. Irtisanottavasta vakuutuksesta oli haettu korvausta viidestä eri vahinkotapahtumasta 14.11.2018 alkaneella vakuutuskaudella.

– On ihmeellistä, että minut on irtisanottu sellaisesta vakuutuksesta, mistä maksan. Tuntuu vääryydeltä. Minkä takia minulla on edes kotivakuutus, jos en saa käyttää sitä, ihmettelee Kekki-Keväänranta.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fineen tulee toisinaan yhteydenottoja irtisanotun koti- tai kiinteistövakuutuksen vuoksi. Finen mukaan vakuutusyhtiön irtisanomisoikeutta tavanomaisesta poikkeavan vahinkokehityksen vuoksi ei löydy vakuutusehdoista.

Viisi vahinkoa vakuutusyhtiölle liikaa

Kekki-Keväänranta tiedusteli puhelimitse vakuutusyhtiöltä kotivakuutuksensa irtisanomisen syytä. Hän pohti, oliko hän toiminut jotenkin väärin.

Viimeksi hän oli hakenut korvausta kahdesta värjäytyneestä nojatuolista. Hän oli lähettänyt pyydetyt valokuvat nojatuoleista, mutta unohtanut lähettää kuvan värjäytymisen aiheuttaneesta takista.

– Kysyin johtuiko irtisanominen takista ottamatta jääneestä kuvasta. Ehdotin, että voisin hakea takin varastosta ja lähettää vielä kuvan siitä. Mutta minulle vastattiin, että ei tarvitse. Irtisanomisen syy on epätavallisen poikkeava vahinkojen määrä.

Keväänrantojen perheessä on 2,5-vuotias lapsi. Kekki-Keväänranta on hakenut korvausta vuoden sisällä viidestä, usein lapsen kanssa sattuneesta vahingosta. Kahdesti puhelimesta oli rikkoutunut näyttö. Myös pyykinpesukone ja Play Station -pelikonsoli olivat hajonneet. Viimeisimpinä nojatuolit olivat värjäytyneet.

Kekki-Keväänranta ihmettelee miehensä kanssa, miksi heille ei oltu kerrottu irtisanomisriskistä etukäteen.

Uutta puhelinta ostaessa Kekki-Keväänrannan aviomies oli ottanut siihen erillisen vakuutuksen. Puhelinvakuutusta ottaessa hänelle oli kerrottu, että vuodessa saa tehdä kaksi vahinkoilmoitusta.

– Kotivakuutusehdoissa ei mainita vahinkoilmoitusten määrästä missään mitään. Miksi he eivät vakuutusyhtiöstä kertoneet tai edes varoittaneet meitä määrästä ensin, ihmettelee Kekki-Keväänranta.

Myöhemmin vakuutusyhtiöstä oli puhelimitse hänelle kerrottu, että kaksi tai kolme kertaa kauden eli vuoden aikana voi tehdä vahinkoilmoituksen.

Kekki-Keväänranta sanoo ymmärtävänsä vakuutuksen irtisanomisen sellaisessa tapauksessa, jos esimerkiksi epäillään vakuutuksen väärinkäytöstä. Mutta vakuutusyhtiöstä oli hänen mukaansa ainoastaan vastattu, että yhtiöllä on oikeus irtisanomiseen: siihen ei tarvita erikoisempaa syytä.

Juulia Kekki-Keväänranta epäilee, ettei hän ollut tarpeeksi tuottava asiakas. Hänen kotivakuutuksensa on maksanut hänelle noin 100 euroa vuodessa.

– Monesti vakuutusyhtiössä on myös 150 euron omavastuu. Mutta koska otin vakuutukseni alle 25-vuotiaana ja olen PAM-liiton jäsen, niin minulla omavastuu on ainoastaan 85 euroa. Ehkä vakuutusyhtiössä ajateltiin, etten tuo heille tarpeeksi rahaa.

Vakuutusyhtiöltä normaalia käytäntöä

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvasta vastattiin Ylen haastattelupyyntöön kirjallisesti, etteivät he voi kommentoida yksittäisiä tapauksia. Yleisellä tasolla he kertovat, että asiakas saa irtisanomisesta aina kirjallisen päätöksen, jossa on kerrottu päätöksen perusteet eli irtisanomiseen johtaneet syyt.

Asiakkaalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus, mutta vakuutusyhtiön irtisanomisoikeus on määritelty rajoitetummin laissa ja Finanssiala ry:n hyvän vakuutustavan ja vakuutustoiminnan yleisissä periaatteissa.

Lainkohdan mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi sopimuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste.

– Tällainen peruste voi esimerkiksi olla se, että asiakkaan vahinkokehitys on ollut poikkeuksellinen ja riski siksi tavanomaista suurempi, kertoo sähköpostilla palvelujohtaja Loviisa Itäkannas Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvasta.

Kun Turvassa tehdään arviota, mikä on tavanomaisesta poikkeavaa vahinkokehitystä, otetaan huomioon muun muassa talouden koko sekä esimerkiksi lasten lukumäärä ja iät, mikäli ne ovat tiedossa. Ratkaisu tehdään heidän mukaansa harkiten, perustellen ja vakuutusyhtiön asiantuntijoiden yhteistyönä.

– Lopputuloksena voi valitettavasti joskus olla vakuutuksen irtisanominen. Tällöin asiakas saa irtisanomispäätöksen lisäksi muutoksenhakuohjeistuksen. Asiakas voi halutessaan saattaa asian esimerkiksi asiakasasiamiehen, Finen tai kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, sanoo Itäkannas.

Yle kysyi aiheesta myös OP-Ryhmään kuuluvalta Pohjola Vakuutukselta. OP-ryhmän markkinaosuus vahinkovakuutuksista oli suurin vuonna 2018 (Finanssiala).

Myös Pohjola Vakuutuksesta vastattiin sähköpostitse samoin sanoin kuin Turvaltakin. Heiltä halutaan vielä painottaa, ettei kotivakuutusta koskaan irtisanota keskimääräistä kalliimman vahingon vuoksi.

– Vakuutuksessa on enimmäiskorvauksena toimiva vakuutusmäärä ja korvauksena vahinkotilanteessa maksetaan enintään vakuutusmäärä. Vakuutusmäärän kasvaessa myös vakuutusmaksu nousee, jolloin vakuutusyhtiö hyväksyy riskin suuremmasta vahingosta korkeampaa vakuutusmaksua vastaan, sanoo Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Hanna Hartikainen.

Hyvä vakuutustapa veteen piirretty viiva

Finanssivalvonnasta kerrotaan, että Kekki-Keväänrannan tapaus kuulostaa harvinaiselta, mutta käytännössä vakuutusyhtiö voi valita asiakkaansa.

– Mikä on hyvää vakuutustapaa, niin sitähän ei ole helppo määritellä. Kuluttaja voi tällaisissa tapauksissa pohtia, että onko tarvetta riitauttaa tapausta, sanoo markkinavalvoja Päivi Turunen Finanssivalvonnasta.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä kerrotaan, että heille tulee silloin tällöin yhteydenottoja irtisanotun koti- tai kiinteistövakuutuksen vuoksi. Joitakin tapauksia on myös jouduttu ratkomaan vakuutuslautakunnassa. Tapaukset eivät ole Finen mukaan kuitenkaan mitenkään hälyttävästi lisääntyneet.

Finen mukaan vakuutusyhtiön irtisanomisoikeutta tavanomaisesta poikkeavan vahinkokehityksen vuoksi ei löydy vakuutusehdoista, mutta se perustuu vakuutussopimuslain perusteluihin ja Finanssiala ry:n oppaaseen.

– Vakuutuksen irtisanominen vahinkokehityksen vuoksi on sallittu ja vakiintunut käytäntö. Harvoin aiheettomia irtisanomisia tulee. Voivat kyllä olla hankalia tilanteita asiakkaalle, jos on esimerkiksi luottotiedot menneet, eikä saa uutta vakuutusta, sanoo vakuutusasiantuntija Hanna Salo Finestä.

Juulia Kekki-Keväänranta pohtii kotivakuutuksensa irtisanomisen riitauttamista. Hänen mukaansa vakuutusyhtiössä ei edes tiedetty heidän lapsestaan ja hän tuntee kokeneensa vääryyttä. Häneltä on tällä hetkellä mennyt luotto vakuutusyhtiöihin, mutta hänon silti etsinyt perheelleen uutta kotivakuutusta.

– Olen soitellut viiteen eri vakuutusyhtiöön ja kysellyt, että minkälaisia vakuutuksia heillä on tarjota. Olen kysynyt, mikä heillä on vahinkojen raja, mistä vakuutus voidaan irtisanoa, niin ei kuulemma ole olemassa mitään rajaa, sanoo Kekki-Keväänranta.

Muhoslainen Sari Karjalainen voisi käyttää läheisellä radalla kulkevaa malmipellettijunaa lähes kellona. Hän tietää tarkalleen, milloin malmia kuljettava juna menee heidän rivitaloasuntonsa ohi.

Sohva tärisee ja vitriini helisee. Astioita tippuu. Samaa vaikutusta ei ole esimerkiksi useasti päivässä menevällä matkustajajunalla.

Seinissä on selkeitä ja jopa kymmenien senttien mittaisia halkeamia, vaikka niitä on yritetty paikatakin. Karjalaisen mukaan syynä ovat malmijunat.

Karjalaisten perheen kokema ei ole harvinaisuus Muhoksella.

Myös Muhoksen kunnanvirastossa näytöt tärisevät, kun malmipellettijuna kulkee kylän ohi, sanoo kunnan tekninen johtaja Mikko Kari.

– Palautetta tärinän aiheuttamista häiriöistä tulee kuntalaisilta lähes viikoittain. Astioiden helisemisemistä, rakennusten ja tavaroiden heilumista ja mahdollisesti vaurioita.

Ei ongelmia ainoastaan pohjoisessa

Muhoksella häiritsevää tärinää on havaittu jo vuosikymmeniä, sillä alueen maaperä on poikkeuksellisen pehmeää.

Tärinäongelma tuntuu pahentuneen sen jälkeen, kun Kontiomäki–Oulu-radan perusparannus valmistui viime vuonna. Tuolloin puiset ratapölkyt vaihdettiin betonisiin. Myös saman maaperämuodostuman halkomat lähialueen kunnat, kuten Oulu, Kempele ja Liminka ovat viimeistään nyt havahtuneet ratatärinäasiaan.

Rataverkosta vastaavalle Väylälle (entinen Liikennevirasto) on tullut valituksia tärinästä jo pitkään kyseiseltä Muhoksen muodostuman alueelta.

Nyt niitä on tullut enenevässä määrin myös Porin seudulta. Tämä on Oulun ympäristön lisäksi Manner-Suomen ainoa hyvin laaja alue, joissa pehmeä maakerros ylettyy syvälle maaperään. Kummallakin alueella kulkee Venäjältä raskaita, kahden maan välisen yhdysliikenteen tavarajunia.

Väylä järjestikin elokuussa harvinaisen laajat pellettijunien testiajot Porin seudulla selvittääkseen, miten taloissa havaittua ja tuntuvaa tärinää voitaisiin hillitä poikkeusalueilla. Hintaa näille testeille tulee satoja tuhansia euroja, ja alustavat tulokset tulevat syyskuun lopulla.

Viraston testiajoissa tarkasteltiin muun muassa erilaisten nopeuksien vaikutusta radanvarren rakennuksiin, vaunujen kuormia vaihdellen, Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin sanoo.

Muhoksella tärinän suurimmaksi syyksi koetaankin nimenomaan malmijunien liian suuret nopeudet taajaman kohdalla.

Venäläinen kalusto tärisyttää enemmän

Väylässä on jo tieto, että venäläinen junakalusto aiheuttaa poikkeusalueilla voimakkaampaa tärinää kuin vastaava suomalainen kalusto.

– Maaperän kerroksissa on tietty ominaistaajuus, joka on hyvin lähellä venäläisten pellettijunien kuormitustaajuutta, Markku Nummelin kertoo.

Väylästä vahvistetaan myös muholaisten havainto, että betonipölkyt ovat jossain määriin lisänneet venäläisten junien aiheuttamaa tärinää.

Markku Nummelinin mukaan vaihto oli kuitenkin tehtävä, jotta rataosuuden liikenne sujuisi tulevaisuudessakin. Vanhat puupölkyt olivat jopa paikoin lahoja, hän sanoo.

Koulunkin epäillään vahingoittuneen

Muhoksella ajatellaan, että ainakin yksi julkisista rakennuksista olisi jo kärsinyt maaperän tärinästä. Mikko Karin mukaan 1950-luvulla rakennettu Kirkonkylän peruskoulu on haljennut kahtia ja vajonnut kymmenen senttimetriä radanpuoleiselta osaltaan.

Sari Karjalaisen perhe kokee päässeensä vähällä.

– Naapuritalossa lattiat ovat menneet rikki, Sari Karjalainen kertoo.

Tosin heidänkin edellisessä kodissaan, kaksi taloa kauempana, halkesi kylpyhuoneen seinä ja laatat irtoilivat paikoiltaan. Lisäksi lämpöpatteri irtosi erään kerran junan vilistäessä ohi.

Kunta teki itse nopeustestejä

Muhoksen kunnassa ehdittiin jo tuskastua siihen, että Väylä ei suhtautunut alueen ongelmiin riittävän vakavasti. Asiaa ihmeteltiin ainakin kesäkuun 2018 kunnanhallituksessa. Pöytäkirjassa lukee, ettei Väylä ole vastannut useisiin virallisiin kokoontumispyyntöihin.

Samassa yhteydessä hallitus käsitteli kunnanjohtajan pyynnöstä tehtyä epävirallista nopeustestiä. Radan varteen vietiin useampana ajankohtana näyttö, jotka mittasi ohi kulkevan pellettijunan nopeuden.

– Mittausten mukaan malmijunat noudattivat rajoituksia, Muhoksen tekninen johtaja Mikko Kari sanoo.

Tällä hetkellä nopeusrajoitus on kuusikymmentä kilometriä tunnissa Muhoksen taajaman kohdalla.

Väylän rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kiistää väitteen viraston piittaamattomuudesta.

– Nopeusrajoituksia on asetettu jo monille paikoille Suomessa. Eli työtä on tehty ainakin kaksikymmentä vuotta.

Sari Karjalainen on kokenut junat kuitenkin vaarallisiksi.

– Kun juna ajaa tähän lähelle kaarteeseen, kuuluu usein tööttäystä. Siellä on varmasti joku eläin radalla, eikä siitä jää kuin märkä läntti. Pelottaa, mitä tässä voikaan vielä sattua, miettii kahden koiran emäntä ja usean lapsen äiti.

Tavaraliikenteen määrä on ollut viime vuosina kasvussa Muhoksen kohdalla. Kuljetetut tonnit ovat lisääntyneet ainakin vuodesta 2014 vuoteen 2018, tosin pientä sahaliikettä vuosien välillä on ollut. VR:n mukaan kuljetusmäärät ovat kiinni markkinatilanteesta, ja siksi niiden kehitystä tulevaisuudessa on vaikea ennustaa.

Kuka korvaa kiinteistöjen vahingot?

Väylään on tullut muutamia korvausvaatimuksia omaisuudesta, joiden arvioidaan rikkoutuneen tärinän vuoksi. Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelinin mukaan ne käsitellään. Hän ei kuitenkaan osaa vastata, onko joihinkin vaatimuksiin suostuttu.

Väylä ei ainakaan täysin ota vastuuta vahingoista omalla kontolleen.

– Meidän täytyy huomioida esimerkiksi kaavoitus, miten joissain paikoissa on jouduttu tällaiseen tilanteeseen, Nummelin sanoo.

Muhoksella radan aiheuttaman tärinäilmiön vaikutukset rajoittavat kunnan taajaman kaavoitusta ja siten rakentamista. Kylän keskusta on hyvin pirstaleinen, koska sekä rata, vilkas valtatie että kaksi jokiuomaa kulkevat samansuuntaisesti alueella.

Tämän vuoksi kiinteistöjä on radan varrella useita kilometrejä sekä itään että länteen.

– Tärinä tuntuu kauempanakin radasta, koska se tekee aaltoliikettä savimaastossa, miettii Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa.

Väylän edustajat suostuivat vihdoin pohjoispohjalaisten kuntien vierailukutsuun viime tammikuussa. Koollekutsuja oli Liminka. Myös Muhoksen kunnan edustajat pääsivät tuolloin vihdoin saman pöydän ääreen Väylän päättäjien kanssa. Myös Oulu ja Kempele olivat mukana.

Ouluun Väylä on jo esimerkiksi asentanut melunkatkaisuseiniä, jotka olisivat liian kalliita laitettavaksi Muhoksen kohdalle, jossa pehmeä maa-aines on erityisen syvää. Uusien mittausten mukaan Ouluun asennetut seinät eivät ole toisaalta juurikaan vähentäneet tärinää.

Nyt odotetaan, löytyykö ratkaisuja

Myös Muhoksella on alkanut tapahtua. Väylän johtajat nimittäin vastasivat kunnan kutsuun ja tulivat paikan päälle katsomaan tilannetta. Palaverissa oli edellisen kokouksen tapaan edustajia neljästä kunnasta sekä muun muassa rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

Yritysten tarpeet ja kuntalaisten halu suojella omaisuuttaan yritetään nyt sovittaa toisiinsa. Muhoksen kunnassakin vilkas rata kylän pinnassa nähdään myös mahdollisuutena.

– On kaikkien kannalta hyvä, että tavaraa liikkuu, kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli Paasimaa sanoo.

Kunta odottaa nyt syyskuussa valmistuvia Porin testiajojen ensimmäisiä tuloksia. Väylän mukaan niitä voidaan soveltaa myös laajemmin Suomessa, siis esimerkiksi Muhoksen kohdalle.

Muhoksen ehdottama ratkaisu tärinäongelmaan olisi muuttaa pellettijunien aikatauluja niin, että junien vauhtia voitaisiin hidastaa.

Kovin yksinkertaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa, arvioi Markku Nummelin Väylästä.

– Elinkeinoelämän tarpeisiin junien pitää kuitenkin pystyä kulkemaan tiettyä nopeutta.

Liian matalat nopeudet vähentäisivät merkittävästi radalla kulkevien junien määrää, Nummelin pohtii. Tämä haittaisi silloin myös suomalaista tavara- ja henkilöliikennettä.

Nummelinin mukaan hidas nopeus ei välttämättä edes laske tärinää merkittävästi. Tämä voidaan nyt testiajojen avulla selvittää.

Muhoksen kunnasta arvioidaan, että nopeuksien alentaminen aiheuttaisi yksityisille kuljetusyrityksille todennäköisesti lisää kustannuksia.

Väylä aikoo syksyn aikana tehdä pienimuotoisia testejä myös Muhoksen taajaman kohdalla. Pellettijunat ajavat ohi eri nopeuksilla ja sen vaikutusta rakennusten tärinään tarkkaillaan.

Sillä aikaa, kun ratkaisuja etsitään, Muhoksen kunta on kaikessa rauhassa jatkanut omia mittauksiaan.

Viimeisin tärinämittaus tehtiin syyskuun alussa alueelle, jonne kunta haluaa lisää rakentamista. Tulokset kertovat, että malmijunista voi aiheutua ainakin häiritseväksi koettua tärinää jopa muutaman sadan metrin päähän radasta.

_Tilastolähteenä on käytetty vuosina 2014–2018 julkaistuja Suomen rautatietilastoja, tarkemmin Tavaraliikenteen kuljetusvirtakarttoja kyseisiltä vuosilta. Maaperän ominaisuuksista tietoa on hankittu muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen opetusaineistosta._

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Julia Riikonen ja Iines Oksanen nakuttavat telttaa pystyyn hiekkakentällä jäähallin vieressä Kouvolassa. Aamulla heille ja noin 600 muulle ysiluokkalaiselle on pidetty luento Puolustusvoimien toiminnasta.

Se oli Kouvolan yhteiskoulussa yhdeksättä luokkaa käyville tytöille ensimmäinen kunnollinen kosketus armeijaan.

– Paljon tullut uutta tietoa siitä, miten Suomea puolustetaan ja kuinka armeija tekee fyysisesti ja henkisesti vahvaksi henkilöksi. Olen harkinnut armeijaa, mutta menen ensin lukioon. Mietin asiaa sen jälkeen, sanoo Riikonen.

Jäähallin pihalla seisoo panssarivaunuja ja kranaatinheitinajoneuvo. Parkkipaikalla ja viereisellä hiekkakentällä kulkee tehtävärata, jonka varrella on laserammuntaa, teltan pystytystä ja käsikranaatin heittoa.

Iines Oksanen tunnustaa suoraan, että inttiasiat eivät ole kiinnostaneet häntä ollenkaan.

– Nyt kun olen saanut lisää tietoa, niin vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tulin tänne vähän huonolla asenteella. Ampuminen kiinnostaa ehkä eniten, Oksanen pohtii.

Meneillään on Karjalan Prikaatin järjestämä tapahtuma, johon on kutsuttu yli 600 ysiluokkalaista. He saavat kokeilla armeijan vihreitä ja ottaa selfieitä itsestään. Lisäksi he pääsevät kokeilemaan, miltä noin 20 kiloa painava reppu tuntuu selässä.

– Tärkeimpänä tavoitteena on valmistella heitä kutsuntoihin. Haluamme välittää oikeaa tietoa siitä, mitä siellä on odotettavissa ja miten kannattaa valmistautua, kertoo majuri Olli-Pekka Männistö.

Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä Kaakkois-Suomessa Puolustusvoimat aikoo tavoittaa lukuvuoden aikana kaikki 3 300 ysiluokkalaista. Niille, jotka eivät pääse tapahtumiin, järjestetään vähintään luento.

– Haluamme olla helposti lähestyttäviä. Puolustusvoimat on nähnyt, ettei se onnistu millään muualla tavalla kuin menemällä lähemmäs nuoria, Männistö sanoo.

"Tosi kivaa"

Laserammuntapaikalla Iines Oksanen tähtää – ja ampuu ohi.

– Ei ollut yllätys, ettei osunut. En nähnyt, mihin piti ampua. Minun on ihan oikeasti pitänyt jo pidempään käydä optikolla, Oksanen toteaa.

Julia Riikonen ihmettelee aluksi, onko ase rikki kun se ei pidä mitään ääntä. Sitten hän tottuu laserpyssyyn, ja ammunta menee lopulta hienosti. Hän saa 64 pistettä.

– Osuin aika lähelle tuota pistettä, mihin piti ampua. Tämä oli tosi kivaa. Tähtääminen ei ollut helppoa, mutta sain apua ja pääsin paremmin jyvälle, miten aseesta kannattaa pitää kiinni, Riikonen sanoo.

Maavoimien komentaja lähestyi vuonna 2016 kaikkien yläkoulujen rehtoreita kirjeellä. Sen jälkeen Puolustusvoimat on järjestänyt infotilaisuuksia ysiluokkalaisille ympäri maata.

– Tietoiskuja on annettu tietysti aiemminkin, mutta tämä on nähdäkseni ensimmäinen suunnitelmallinen hanke, jossa otetaan yhteyttä jokaiseen yläkouluun, kertoo vuonna 2016 Maavoimien esikunnassa Intti tutuksi -hanketta käynnistämässä ollut everstiluutnantti Vesa Sundqvist.

Kampanja on tavoittanut parhaimmillaan 22 000 oppilasta vuodessa – siis noin joka kolmannen ysiluokkalaisen. Puolustusvoimien mukaan kokemukset ovat niin hyviä, että viiden vuoden projektia on päätetty jatkaa.

– Ainakin Uudellamaalla se on vastannut erinomaisesti tarkoitustaan antaa nuorille tietoa kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen, sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen valmistautumisesta, sanoo nykyisin Uudenmaan aluetoimiston päällikkönä toimiva Sundqvist.

Tavoittamisessa on jonkin verran alueellisia eroja, ja päätöksen osallistumisesta tekee aina kunkin koulun rehtori. Yksi sitoutuneimmista alueista on ollut juuri Kaakkois-Suomi, jossa on saatu yhteys alueen jokaiseen yläkouluun.

– Olemme halunneet syventää yhteistyötä koulujen kanssa. Ysit ovat kohderyhmä, koska he ovat yhdessä viimeistä kertaa ennen kuin hajaantuvat, sanoo majuri Olli-Pekka Männistö Karjalan prikaatista.

Tulos nähdään pian

Kaakkois-Suomen alueella on onnistuttu tavoittamaan kaksi kolmesta ysiluokkalaisesta. Ne, jotka osallistuivat ihan ensimmäiseen tapahtumaan, tulevat nyt kutsuntoihin.

– On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus tapahtumilla on ollut, sanoo Männistö.

Huonosti ei ole mennyt tähänkään asti. Kaakkois-Suomessa on Männistön mukaan maan korkein palvelukseenmääräysprosentti – yli 80 prosenttia. Koko maassa noin joka neljäs asevelvollinen ei suorita ase- eikä siviilipalvelusta. Yleisimpiä syitä ovat mielenterveysongelmat ja päihteet.

– Olemme Suomen ainut aluetoimisto, joka pääsee yli 80 prosentin. Se on ollut vuosikausia samalla tasolla. Olisi kiva tietää, mikä tähän on syynä. Siinä olisi jollekin hyvä tutkimusaihe, Männistö pohtii.

– Älä ammu kaveria. Tämä punainen ylös.

Aliupseerioppilas Ville Nordström opastaa ysiluokkalaista Mikael Barklundia, joka pitää käsissään panssarintorjuntaohjusta.

– En mä näe mitään. Aha, nyt se menee. Jes, sanoo Barklund.

Nuorukaisella on selvät suunnitelmat: armeija odottaa kolmen vuoden kuluttua. Hän haaveilee laskuvarjojääkärikoulutuksesta, mutta sitä ennen tarvitaan kuntokuuri,

– En ole hyvässä kunnossa. Pitää ruveta kohottamaan sitä.

"Hajottaa, väsyttää"

Barklundilla on paljon kavereita, jotka ovat joko menossa armeijaan tai käyvät sitä paraikaa. Jutut, joita hän intistä kuulee, ovat hyvinkin samanlaisia keskenään.

– Hajottaa. Väsyttää. Kaikki kuitenkin kääntyy loppujen lopuksi siihen, että se on ollut ihan paras vuosi. On paljon kavereita, joiden kanssa pääsee touhuamaan.

Tutustumispäivä alkaa kääntyä loppua kohti. Julia Riikonen yllättyy, kun kokeilee vielä armeijan vihreitä ylleen.

– Luulin, että ne painaisivat paljon enemmän, hän ihmettelee.

Kuluneen päivän perusteella intin käyminen tuntuu Riikosesta yhä paremmalta ajatukselta.

– Täytyy katsoa vielä elämäntilanne sitten lähempänä, mutta kyllä inttiin meno on nyt aika todennäköistä.

Perjantaina Kouvolassa järjestetty tapahtuma käynnisti Karjalan prikaatin Intti tutuksi -vuoden. Tapahtumia ja luentoja on luvassa pitkin lukuvuotta eri puolilla Kaakkois-Suomea.

Karjalan prikaati järjestää seuraavan suuren tapahtuman vuosipäivänään ensi keväänä. Tuolloin Vekaranjärvelle kutsutaan Kouvolan alueelta viiden koulun ysiluokat, jotka pääsevät tutustumaan varusmiesten elämään.

Kuopiolainen yökerho Passion Club sulkee ovensa lokakuussa. Vararengasravintoloiden toimitusjohtaja Mika Hämäläisen mukaan paikka avataan kuukauden, parin remontin jälkeen uudella konseptilla, jonka sisällöstä hän ei hiisku sanallakaan.

– Tämä on yhden aikakauden päätös, hän kiteyttää.

Syynä Passion Clubin sulkemiseen on Hämäläisen mukaan maailman ja ihmisten käytöksen muutos.

– Nuoret eivät enää käy niin usein ravintoloissa, käyttävät alkoholia fiksummin ja paljon muutakin on tullut tilalle. Treffit tehdään puhelimen kautta, elokuvat ja ruuat voi tilata puhelimella. Meidän pitää sopeutua muutokseen.

Passion Club -yökerho perustettiin vuonna 2006. Se on yksi Vararengasravintoloiden yhdeksästä ravintolasta Kuopiossa. Passion Clubin hautajaisia vietetään 4.–5. lokakuuta.

Korkeakouluopiskelijat ovat aloittaneet opintonsa, ja moni opiskelija on hypännyt uuteen lukuvuoteen suoraan kesätöistä. Osa opiskelijoista palaa takaisin opintojen pariin uupuneena, sanoo Lahden ammattikorkeakoulun opintopsykologi Annika Brandt.

– Jos kevät on ollut kuormittava, on ollut raskaita kursseja ja paljon deadlineja, on uupumusta ja vielä kesätöitä päälle, ei siinä syksyllä opintojen alkaessa olekaan palautunut.

Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä kartoitetaan YTHS:n tutkimuksessa neljän vuoden välein, viimeisin on vuodelta 2016. Tuolloin lähes joka viides vastaaja koki hukkuvansa opiskelun työmäärään, joka kolmas taas koki kovaa stressiä.

Opiskelijoiden jaksamista sivuttiin myös kesällä, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto julkaisi kannanoton, jossa nostettiin esiin mahdollisuus opiskelijoiden palkalliseen kesälomaan. Keskustelu ryöpsähti, ja opiskelijoita nimitettiin Twitterissä esimerkiksi syöttöporsaiksi.

Kovin moni opiskelija ei kesälomaa pidä, sanoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n neuvontapsykologi Marja Valtari.

– Monet opiskelijat ajattelevat, että näin kuuluu toimia; kun ei opiskella, tehdään töitä. Moni ei osaa ajatella, että he tarvitsevat lomaa, ja heillekin se loma kuuluisi.

Tarvitsevatko opiskelijat enemmän lepoa? Mistä rahat lepäämiseen? Mitkä asiat opiskelijoita uuvuttavat? Kysyimme opiskelijoilta, Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestö LAMKOn edustajilta.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa.

"Meilläkin on oikeus lepoon"

Laura Hahl, tradenomiopiskelija. Opiskellut aiemmin lähihoitajaksi, työskennellyt hoitoalalla. Kesätöissä kotihoidossa, kesälomaa kaksi viikkoa.

Joka kolmannella ammattikorkeakouluopiskelijalla on mielenterveyden kanssa ongelmaa. Yhteiskunta ajaa meidät ylisuorittamaan, on pakko käydä töissä koulun ohella. Jokainen tarvitsee lepoa, mutta opiskelijat ovat ainut ihmisryhmä, jonka oletetaan elävän velaksi ja käyvän vielä töissä lomalla, muuten on laiskimus. Se on yhteiskunnan paineet ja aikataulut, jotka sen väsymyksen luo.

Kun valmistut ja haet työpaikkaa, kaikkialla lukee, että pitäisi olla 2–5 vuoden kokemus. Opiskelijoilta odotetaan, että se työkokemus kerrytetään samalla kun opiskellaan täyspäiväisesti.

SYL:in kannanotto kesälomista otettiin voimakkaaseen riepotteluun. Se päällimmäinen pointti katosi: opiskelijoillekin pitäisi mahdollistaa lepo. Palkallista kesälomaa tarjottiin vain yhtenä vaihtoehtona. Olisi pitänyt keskittyä siihen, että meilläkin on oikeus lepoon ja riittäviin mielenterveyspalveluihin.

Asun avopuolison kanssa, ja jos haluan pitää oman itsenäisyyden, on pakko käydä töissä, sillä asumistuki maksetaan ruokakunnittain. Elän Kelan mielestä 250 eurolla kuukaudessa, laina siihen päälle.

Minulla oli suunnitelma pitää kaksi viikkoa lomaa, mutta tosiasia on se, että niille viikoille tuli paljon asioita, joita piti hoitaa. Kesällä on tullut mietittyä opinnäytetyöaihetta ja pohdittua, miten ehtii kaikki viimeiset kurssit hoitaa. Ihan hyvin jaksaa, mutta on pakko yrittää löytää levolle aikaa.

Opiskelijoiden pitäisi saada enemmän matalan kynnyksen palveluita ja niitä pitäisi olla paremmin saatavilla. Ei niin, että on kuukauden jono psykologille. Apua pitäisi saada silloin, kun sitä tarvitsee.

"Nykyisellä tukijärjestelmällä on pakko tehdä töitä"

Marko Kaira, sairaanhoidon opiskelija. Opiskellut aiemmin muusikoksi, työskennellyt logistiikka-alalla. Kesätöissä psykiatrian osastolla, kesälomaa viikko.

Nykyisellä tukijärjestelmällä on pakko tehdä töitä. Tein laskelmia, ja nämä kesätyöt tulivat todella tarpeeseen. Tuki on sen verran pieni, että vaikka nostan lainaa, niin silti ei uskalla olla tekemättä töitä.

Nykypäivänä pitää olla koko ajan saavutettavissa. Samalla kun on lähikursseja, pyörii pari verkkokurssia. Sitten on harjoittelua, missä pitää olla "työntekijänä", ja siinä samalla pitää tehdä töitä, joista saa rahaakin. Kun korkeakoulujen rahoituksesta jatkuvasti leikataan, niin koulut eivät pysty tarjoamaan tarvittavia tukipalveluita.

Kesälomakeskustelussa vanhemmat sukupolvet vertasivat omiin kokemuksiinsa. Täytyy muistaa, kuinka maailma ja opiskelu on muuttunut. Se on intensiivisempää ja kilpailuhenkisempää. Pitää valmistua äkkiä, hyvillä arvosanoilla ja elättää samalla itsensä. Sekin stressaa, että on otettu parikymmenen tuhannen euron opintolaina, eikä ole varmaa työpaikkaa.

Oli miellyttävää päästä hoitotyön maailmaan kesätöissä. Kun pääsi oman alan töihin alalle, missä viihtyy, se antoi taas motivaatiota opiskeluun, vaikka oli raskasta. Hoitoala on markkinoitu hyvin, että aina pääsee töihin. Kesätyöpaikallani oli yt-neuvottelut menossa, ja se rasitti työyhteisöä. Tämäkään ala ei ole 100-prosenttisen varma.

Olisi hienoa, että opiskelijat otettaisiin mukaan sosiaaliturvan uudistukseen ja mietittäisiin, että onko se sitten esimerkiksi perustulo se uusi maali. Mietittäisiin uudestaan sitä mallia, mikä sen sosiaaliturvan opiskelijoillekin tuottaa.

• Lue lisää: Opiskelijajärjestöt: Niukka toimeentulo pakottaa velkaantumaan ja aiheuttaa mielenterveysongelmia

Millä tavalla opiskelijoiden lepo pitäisi sinun mielestäsi turvata? Tulisiko opintotukijärjestelmää muuttaa? Entä oletko itse uupunut opiskelumäärän takia? Voit käydä keskustelua klo 22 asti.

Työllisyys, työllisyys ja työllisyys. Hokema on kulunut, mutta hallituksen kohtalonkysymys.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen eduksi laskettakoon ripeä ja etuajassa päättynyt budjettiriihi. Neuvottelut valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta oli hyvin pohjustettu ja aikataulu piti. Yhteistyökykyä tuli näytettyä.

Tuloksia kannattaa kuitenkin arvioida erityisesti työllisyyden paranemisen kautta, ei aikataulun pitämisen perusteella.

Keppi ei juuri viuhu, työttömille on tarjolla porkkanaa

Nyt hallitus esitteli nopeimmin ja myös helpoimmin toteutettavat työllisyystoimet. Ensi kevään julkisen talouden suunnitelmasta eli kehysriihestä on lupa odottaa lisää, samoin ensi syksyn budjettiriihestä.

Hallitus tarjoaa työttömille porkkanaa: aktiivimallin työttömyyskorvausleikkurin poisto, aiempaa vähemmän byrokraattinen palkkatuki ja parempi palvelu TE-toimistoista eli työvoimatoimistoista.

Hallituksen työllisyysohjelmassa ei keppi juuri viuhu. Tarkemmista suunnitelmista nähdään aikanaan, millaiseksi muodostuu yksilöllinen työllistymissuunnitelma ja työnhakuvelvoite.

Tosin hallitus päätti työttömien eläkeputken alaikärajan korottamisesta vuodella. Muutos koskee vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneitä. Heillä eläkeputken alaikäraja nousee 62 vuoteen.

Tulevaisuus näyttää, tuleeko jossain vaiheessa taas kepin vuoro. Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa sadalla päivällä. Esimerkiksi työttömyysturvan porrastamista on ehdotettu.

Hallitus yrittää ensin hyvällä, tukea yrityksille investointeihin

Ensi vuoden taloustilanne vaikuttaa huonommalta kuin tänä vuonna. Hallitus yrittää parantaa näkymiä houkuttelemalla yrityksiä investoimaan ja kansalaisia kuluttamaan.

Hallitus selvittää, annettaisiinko yrityksille määräaikainen, ylimääräinen verovähennys tutkimusyhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Luvassa on myös nykyistä parempi kone- ja laiteinvestointien poistomahdollisuus verotuksessa.

Pieni- ja keskituloisille korvataan haittaverojen korotuksia tuloveroalella. Pienimpiä päivärahoja ja eläkkeitä korotetaan.

Tyytymättömiäkin on. Veronmaksajien keskusliitto ehätti arvostelemaan, että kokonaisuudessa jo keskituloisten verotus kiristyy noin 160 euroa vuodessa. Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen rippeet nostavat työntekijän työeläkemaksua.

Ja sitten ajatusleikki: hallitus yrittää hyvällä, mitä sitten seuraa, jos tämä ei onnistu?

Hallitus kiisteli rahan jakamisesta, leikkaaminen se vasta vaikeaa on

Tässä vaiheessa hallitustaivalta minkään hallituspuolueen etu ei ollut horjuttaa budjettisopua ja hallitusta.

Leikkausvuosien jälkeen ennen budjettiriihtä kiisteltiin, kuinka paljon lisärahaa jaetaan ensi vuodeksi hyviin tarkoituksiin, kuten korkeakouluille ja luonnonsuojeluun.

Yhtenä poikkeuksena rahanjaossa oli yritystukien porrastettu leikkaus 120 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Käytännössä kysymys on Nesteen fossiilipohjaisen erityisdieselin saamasta tuesta.

Todella vaikeaa on vasta, kun pitää leikata valtion menoja. Nyt ei siitä ollut kysymys.

Rahaa on jaettu. Nähtäväksi jää, paraneeko työllisyys. Tuleeko siis lisää verorahoja valtion kassaan jo jaettujen rahojen katteeksi vai tuliko tehtyä velkaelvytystä.

Vuoden kuluttua samaan aikaan ääni kellossa voi olla toinen. Silloin pitäisi budjettiriihessä olla näkymä työllisyyden parantumisesta 30 000 ihmisen verran, jotta hallitusohjelman menolisäykset saisivat jatkoa.

Ensi vuonna talouskasvun odotetaan heikkenevän. Jotkut varoittelevat jo taantumasta eli talouden tuotosten pienenemisestä.

Antti Rinteen hallitus ei pääse nauttimaan samankaltaisesta talouskasvusta kuin edeltävä Juha Sipilän hallitus. Siksi edellytysten luominen yhä paremmalle työllisyydelle on yhä vaikeampaa.

Lue lisää:

Hallitus sai budjettiriihensä puitua: Korkeakoulut saavat rahansa heti ensi vuonna, yritystuista pois 120 miljoonaa euroa, aktiivimallin leikkuri puretaan

Petteri Orpo budjettiehdotuksesta: "Kokoomuksen on tehtävä hallituksen työllisyyspolitiikasta välikysymys", Halla-aho: Työllisyysreseptit vaikuttavat sosialistisilta

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi tänään tuomionsa kiistassa, jossa kiinteistöyhtiö vaati SPR:ltä yhteensä miljoonan euron korvauksia.

Oikeuden päätös on SPR:lle myönteinen, sillä korvaussumma on lähestulkoon sama, minkä SPR oli alunperin kiistassa tarjonnut. Lisäksi kantaja joutuu maksamaan järjestön oikeudenkäyntikulut, jotka ovat yli 88 000 euroa.

SPR:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pentti Savolainen onkin päätökseen tyytyväinen.

– Käräjäoikeus on harkinnut tämän asian perusteellisesti ja antanut päätöksensä. Päätös vastaa meidän näkemystä asiasta.

Kantajana olleen Kiinteistö Oy Lehto ja Nummenmaan edustaja Juho Nummenmaa on puolestaan järkyttynyt.

– Tämä oli meille shokki. Näyttää siltä, että millään sopimuksella ei ole mitään merkitystä. Me ilmaisemme tyytymättömyytemme päätökseen, se on ihan selvä. Tällaista ei voi hyväksyä.

Käräjäoikeuden päätöksellä on ennakkotapauksen luonne, sillä kiista turvapaikanhakijoiden aiheuttamista vahingoista nousi ensimmäistä kertaa oikeuden päätettäväksi Suomessa. SPR:n ja Maahanmuuttoviraston eli Migrin mukaan normaalia kulumista suuremmat vahingot on aiemmin korvattu neuvotellen.

Erimielisyys Hämeenlinnan Mainiemen vastaanottokeskuksen vahingoista vuokranantajan ja SPR:n Hämeen piirin välillä oli niin suuri, että asian ratkaisu vietiin oikeuteen.

Vuokraaja, Kiinteistö Oy Lehto & Nummenmaa vaati oikeudessa noin 400 000 euron korvauksia vahingoista. Lisäksi yhtiö vaati 600 000 euroa korvausta siitä, ettei tiloja ole voitu tuhottuina hyödyntää.

SPR:n Hämeen piiri oli alun perin oikeudenkäynnin aikana valmis alle 60 000 euron korvauksiin.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Kaiken takana vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrä

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä räjähti Suomessa viranomaisten käsiin. Heitä saapui noin 32 000. Siksi Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti hakivat urakalla tiloja vastaanottokeskuksiksi.

Suurimmillaan vastaanottojärjestelmässä oli Migrin mukaan 147 aikuisyksikköä, 80 alaikäisyksikköä ja lisäksi parissakymmenessä opistossa oli turvapaikanhakijoita.

Elo vastaanottokeskuksissa ei aina ollut hyvien tapojen mukaista. Useat tilojaan vuokralle antaneet valittivat asiasta, mutta asiat sovittiin neuvottelemalla.

Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä kertoo, että budjetin ulkopuolisia kuluja, joiden korvaamisesta on tehty erillinen päätös on 91 ja niiden kustannus valtiolle on ollut yhteensä 3 394 205 euroa.

Hämeenlinnan Mainiemen tilanteestakin käytiin neuvotteluja pitkään, mutta käsityserot turvapaikanhakijoiden aiheuttamista vahingoista olivat liian suuret.

Kohta on tulossa toinen vastaavanlainen tapaus, kun Lapin käräjäoikeus saa käsiteltäväkseen kiistan Kolarin kunnassa olleen vastaanottokeskuksen vahingoista.

Lue myös: Vastaanottokeskuksen vahingoista syntyi mittava oikeuskiista – miljoonakorvausta vaativa kiinteistöyhtiö: "Täällä on rikottu paikkoja tahallaan"

Entisen vastaanottokeskuksen korjauksista lihava riita Lammilla – rikosilmoitus ja kantelu oikeusasiamiehelle

Kelan pääjohtajan paikkaan tuli määräaikaan mennessä 40 hakemusta.

Paikkaa ovat hakeneet muun muassa kaksi Kelassa tällä hetkellä johtotehtävissä olevaa hakijaa: etuus- ja asiakkuuspalveluista vastaava johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) ja IT-palveluista ja yhteisistä palveluista vastaava johtaja Nina Nissilä.

Muita tunnettuja hakijoita ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskekuksen Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti (kesk.), Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio (sd.) ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

40 hakijasta kaksitoista ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Kelan pääjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa strateginen suunnittelu, asioiden esittely hallitukselle ja hallitusten päätösten toimeenpano sekä työjärjestyksen valmistelu hallituksen päätettäväksi.

Kelan pääjohtaja on perinteisesti ollut keskustalaistaustainen.

Pääjohtajan paikka tuli hakuun, kun nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen ilmoitti kesällä jäävänsä eläkkeelle tammikuussa 2020. Hänen palkkansa on noin 18 000 euroa kuussa.

Kelan pääjohtajan valitsevat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua. Pääjohtajan nimittää presidentti.

Pari viikkoa sitten eteläsavolaisen Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén esitti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdistämistä Saimaan maakunnaksi. Näin syntyisi 270 000 asukkaan maakunta Suomen suurimman järven Saimaan ympärille.

Nyt ehdotus on laajentunut entisestään, ja ilmoilla on ajatus kolmen kaakkoissuomalaisen maakunnan yhdistymisestä. Yhteen liittyisivät Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.

Näin syntyisi yhteensä noin 450 000 asukkaan Kaakkois-Suomen maakunta, josta tulisi väkiluvulla mitattuna Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen Suomen neljänneksi suurin maakunta.

– On helppo ymmärtää, miten paljon enemmän painoarvoa vaikuttamisessa tällaisella maakunnalla olisi, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Timo Aro haluaa katsoa reilusti tulevaisuuteen.

– Alueiden väestörakenteeseen on tulossa suuria muutoksia, kun väestö ikääntyy ja varsinkin työikäisten määrä vähenee. Nyt olisi tärkeää lähteä miettimään puhtaalta pöydältä, millainen on Kaakkois-Suomi 20 vuoden kuluttua, sanoo Timo Aro.

Väki kaikkoaa

Etelä-Savossa on nykyisin reilut 140 000 asukasta. Etelä-Karjalassa asukkaita on noin 128 000 ja Kymenlaaksossa noin 172 000.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ovat pinta-alaltaan lähes samankokoisia. Etelä-Savo on pinta-alaltaan kolme kertaa Etelä-Karjalaa tai Kymenlaaksoa isompi.

MDI:n ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä asukasmäärä vähenee Kaakkois-Suomessa noin 64 000 henkilöllä. Suurinta väestökato tulee olemaan Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.

– Kyllähän tämä väestökato on elinvoimaa alaspäin vievä asia. Juuri siksi kannattaisi selvittää maakuntien yhdistämistä, että saataisiin ne keihäänkärjet ja kehittämisen painopistealueet yhdistettyä poistamalla hallinnolliset rajat, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Maakuntien välillä on jo nyt paljon erilaista yhteistyötä. Siksi asiantuntija kannustaa pohtimaan, tarvitaanko rajoja ollenkaan.

– Maakuntien nykyiset hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia, koska on jo olemassa yhteistyömalleja maakuntien välillä ja maakuntien sisällä. Tässä piilee valtava mahdollisuus lisätä Kaakkois-Suomen painoarvoa, muistuttaa asiantuntija Timo Aro.

Neljä keskuskaupunkia

Konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijan Timo Aron mielestä kolmen maakunnan suurmaakunta purkaisi jännitteitä, joita nykyisten maakuntien sisällä olevien kaupunkien välillä on.

– Suurin vahvuus ja heikkous piilee nykyisessä keskus- ja kakkoskaupunkien rakenteessa. Alueesta voisi tulla monikeskuksisten kaupunkien verkko, jossa olisi neljä vahvaa ykköskaupunkia Kouvola, Kotka, Lappeenranta ja Mikkeli. Alueella olisi myös vahva seutukaupunkien joukko.

Uudella Kaakkois-Suomen maakunnalla olisi moniin muihin maakuntiin verrattuna poikkeuksellisen monipuolinen elinkeinorakenne. Etelä-Savossa se painottuu maa- ja metsätalouteen ja ruokaketjuihin, kun Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat Suomen teollistuneimpia maakuntia erityisesti metsäteollisuuden osalta.

– Monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne olisivat uuden alueen suuri vahvuus. Samalla olisi riittävästi kokoa pärjätä maakuntien välisissä kilpailussa, sanoo Timo Aro.

Matkailulle iso piristysruiske

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat jo muutamien vuosien ajan markkinoineet Saimaata yhteisesti ulkomailla.

Hiljattain Järvi-Suomen maakunnat ja matkailutoimijat sopivat laajasta koko Järvi-Suomen alueen yhteismarkkinoinnista. Tarkoituksena on saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita ja matkailutuloa.

Kaikkia nykyisiä maakuntia yhdistää Venäjän läheisyys ja sieltä tulevat matkailijat.

– Savonlinnasta 300 kilometrin säteellä asuu kymmenen miljoonaa ihmistä. Näemme siinä suuren mahdollisuuden kaiken elinkeinoelämän kehittämisessä, mutta ennen kaikkea matkailun kehittämisessä, sanoo Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Lisäksi suorat lennot Keski-Euroopasta Lappeenrantaan tuovat vuosittain tuhansia turisteja Kaakkois-Suomen alueelle.

– Matkailu on yksi niistä tulevaisuuden aloista, joissa kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomia. Järvi-Suomi ja merellinen Kymenlaakso yhteisesti markkinoituna lisäisivät moni-ilmeisyyttä, muistuttaa konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Sote-uudistus yksin tai erikseen

Laaja 450 000 asukkaan väestöpohja antaisi Timo Aron mielestä paremmat mahdollisuudet varautua myös suuriin haasteisiin, joihin väestön ikärakenteen muutos johtaa seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että työikäisten määrä vähenee jopa neljänneksellä nykyisestä.

Uuden maakunnan syntyessä olisi aluksi ratkaistava, säilyykö nykyinen alueellinen jako sosiaali- ja terveyspiireillä vai muodostuisiko yksi suuri alue.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisvastuualueeseen. Etelä-Savossa olevat kaksi sairaanhoitopiiriä ovat puolestaan osa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta.

– Etelä-Karjalassa Eksote ja Etelä-Savossa Essote ovat tehneet valtakunnallisesti uraauurtavaa työtä. Siinä mielessä hyöty olisi suurempi, jos osaaminen yhdistettäisiin, kuin että molemmat sairaanhoitopiirit tekisivät tahoillaan samaa kehitystyötä, sanoo Aro.

Aron mielestä Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat jopa kymmenen vuotta edellä monia muita alueita sote-uudistukseen liittyvien rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä. Kymenlaakson ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit Kymsote ja Sosteri hyötyisivät naapurimaakunnissa tehdystä kehitystyöstä.

– Toimivia käytäntöjä ja malleja kyettäisiin siirtämään helposti laajemman väestöpohjan alueelle.

Etua olisi myös siitä, että uuden maakunnan laajan päivystyksen sairaala sijaitsisi alueen keskellä Lappeenrannassa, mutta ympäri vuorokauden päivystäviä toimipisteitä olisi muuallakin, kuten Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

Etelä-Karjalan liitto selvittää yhdistymishalut

Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus on valtuuttanut maakuntajohtaja Matti Viialaisen aloittamaan selvitystyön maakuntien yhdistymishalukkuudesta.

– Etelä-Karjalan liitto ei ainakaan ole tyrmäämässä ajatusta, linjaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) sanoo, että Savonlinna ei lämpene Kaakkois-Suomen suunnalle maakuntana, mutta matkailuyhteistyössä nähdään potentiaalia.

Kymenlaaksossa ehdotus suurmaakunnasta on herättänyt tuoreeltaan ristiriitaisia mielipiteitä.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on luonnehtinut avausta Saimaan maakunnasta raikkaana. Alueet tekevät jo nyt yhteistyötä, jotta uusi itään suuntautuva junarata kulkisi Kouvolan kautta.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sen sijaan pitää ajatusta yhteisestä maakunnasta Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa vieraana.

Oppositiomielenosoitukseen liittyvästä kahnauksesta annettu kova vankilatuomio nostattaa protestimielialaa Venäjällä. Monet venäläiset julkisuuden henkilöt ovat asettuneet maanantaina vankilaan tuomitun näyttelijä Pavel Ustinovin tueksi.

Moskovalainen oikeusistuin tuomitsi 23-vuotiaan Ustinovin 3,5 vuodeksi vankeuteen opposition mielenosoituksessa 3. elokuuta sattuneen tapauksen seurauksena. Oikeuden mukaan Ustinov vastusti kiinniottoa sillä seurauksella, että poliisin olkapää meni sijoiltaan.

Ustinov itse sanoo, ettei edes osallistunut mielenosoitukseen, vaan osui paikalle sattumalta. Oikeus ei suostunut katsomaan videota, joka näyttää rauhallisesti paikallaan seisovan Ustinovin ja tätä kohti rynnivät mellakkapoliisit.

Kriitikoiden mielestä tapaus osoittaa sen, kuinka sattumanvaraisesti poliisi on ottanut ihmisiä kiinni opposition järjestämien mielenosoitusten yhteydessa.

Ustinovin puolesta kantaaottaneiden joukossa on muun muassa moskovalaisia teattereita, koomikko Maksim Galkin, näyttelijät Aleksandr Pal ja Danila Kozlovsky sekä Venäjää kaksi kertaa Euroviisuissa edustanut laulaja Sergei Lazarev.

Julkisuuden henkilöiden sosiaalisen median tileillä on alkanut näkyä "Minä olen Pavel Ustinov"-tekstejä.

Pelkästään edellä mainituilla julkisuuden henkilöillä on sosiaalisessa mediassa miljoonia seuraajia, jotka vetoomukset Ustinovin puolesta ovat nyt saavuttaneet.

Myös valtion media uutisoi kampanjasta

Julkisuuden henkilöiden kampanjasta on uutisoitu poikkeuksellisesti myös Venäjän valtion kontrolloimassa mediassa.

Monet näkevät Ustinovin tapauksessa yhtymäkohtia tutkivan toimittajan Ivan Golunovin tapaukseen. Yksi tämän vertauksen tehneistä on uutiskanava RT:n päätoimittaja Margarita Simonjan. Hänen mukaansa kyse ei ole solidaarisuudesta, vaan oikeudenmukaisuudesta.

– Epäoikeudenmukaisuus tuhoaa valtion.

Toimittaja Golunov pidätettiin kesäkuussa huumeiden hallussapidosta epäiltynä. Ilmeisen tekaistut syytteet johtivat nopeasti laajaan julkiseen vastarintaan ja tapaus nousi myös valtiolliseen mediaan. Kohun seurauksena Golunov vapautettiin nopeasti epäilyistä.

Lisää aiheesta:

Venäjän poliisi teki kymmeniä ratsioita opposition toimistoihin ja aktivistien koteihin

Analyysi: Venäjän vaaleista puhuttaessa täytyy unohtaa se, mitä Suomessa tarkoitetaan vaaleilla

"Meitä ei voi enää pelotella" – Nuoret rynnivät Venäjää ravisteleviin protesteihin, opettajien painostuksesta huolimatta

Moskovan demokratiaa vaativat mielenosoitukset säikäyttivät viranomaiset – Kovat otteet kertovat Venäjän hallinnon haluttomuudesta uudistuksiin

Kaakkois-Englannista löytynyt suuri kolikkokätkö on tutkimuksissa paljastanut, ettei veronkierto ole vain tämän päivän rikos. Hopealanteilla on ikää miltei tuhat vuotta.

Viime tammikuussa metallinilmaisin piippasi lupaavasti, kun somersetiläinen pariskunta esitteli laitteensa käyttöä ystävilleen. Jo yksi Chew'n laakson laitumelta löytynyt hopeakolikko sai etsijät riemuihinsa, mutta piippailu jatkui.

Viiden tunnin kaivamisen jälkeen kolikoita oli löytynyt 2 528.

Aarre päätyi tutkittavaksi British Museumiin, jossa todettiin, että joukossa oli kolme "muulia". Se tarkoittaa kolikkoa, jonka kruuna- ja klaavapuolet eivät ole samaa paria. Muuli se on samassa mielessä kuin aasin ja hevosen yhteinen jälkeläinen.

Veronkiertäjä käytti vanhaa muottia

Kätkö on peräisin sydänkeskiajan alusta, jolloin Englanti oli päätymässä normannivaltaan. Hastingsin kuuluisa vuoden 1066 taistelu oli käyty vain pari vuotta aiemmin, viimeinen anglosaksikuningas oli kaatunut, mutta normanneilta vei vielä kolmisen vuotta valtansa vakiinnuttamiseen.

Kuohuvissa oloissa omaisuuden kätkeminen oli järkevää, sanoo British Museumin kuraattori Gareth Williams.

Vilhelm Valloittaja eli Vilhelm I syrjäytti Hastingsissa Harold II:n. Kahden muulikolikon toinen puoli on Haroldin ajalta ja toinen Vilhelmin. Kolmannessa kuvana on Haroldin edeltäjä Edvard Tunnustaja, mutta klaava on Vilhelmin aikainen.

Rahanlyöjän oli maksettava vero uusien kolikoiden muoteista. Huijari selvisi veronpuolikkaalla, jos käytti vain yhtä uutta muottia ja luotti siihen, että vanha välttäisi kolikon kääntöpuolella.

Kiinnijäämisen riski ei todennäköisesti ollut suurensuuri, eiväthän useimmat aikalaiset osanneet lukea ja tuskin olivat kovin hyvin selvillä myöskään kulloisenkin kuninkaan potretista. Muutama puolittainen väärennys näyttää siis lipsahtaneen myös Chew'n laakson kätkön omistajalta ohi silmien.

Kiinni ei kannattanut jäädä, sillä rahanväärentäjää rangaistiin hakkaamalla käsi irti.

Normannivalloitus mullisti Englannin

Englannin valtauksen jälkeen normannieliitti syrjäytti anglosaksieliitin, otti haltuunsa maat ja rakensi oman arkkitehtuurinsa mukaisia linnoja turvaamaan etujaan.

Uusien isäntien myötä kehittyi entistä pidemmälle myös kartanotalous, joka sitoi rahvaan aateliskartanoiden maaorjiksi tai vuokraviljelijöiksi. Kaupungeissa puolestaan lisääntyi voimakkaasti kauppa Manner-Euroopan kanssa. Englannista alettiin laivata muun muassa suuria määriä villaa.

Kulttuurisesti Englanti ryhtyi ranskalaistumaan, mikä näkyy edelleen englannin kielessä, niin rakenteessa kuin sanastossa. Vaikka väestönsiirtoja mantereelta ei ollut, ranskan vaikutus oli niin voimakas, että se alkoi näkyä jopa lukutaidottoman maalaisväestön kielessä.

Williams kertoo historioitsijoiden kiistelleen kauan siitä, missä määrin Englannin yhteiskunta muuttui heti normannivalloituksen jälkeen ja toisaalta pidemmällä aikavälillä.

– Säilyneet historialliset lähteet keskittyvät yleensä yhteiskunnan yläkerrokseen, ja kolikotkin ovat myös arvo- ja poliittisen vallan symboleja. Mutta niitä käyttivät niin rikkaat kuin köyhät, joten ne auttavat ymmärtämään, miten normannivallan tuomat muutokset vaikuttivat koko yhteiskuntaan, Williams sanoo.

Kirjoitusvirhe on merkki muutoksesta

Chew'n laakson kolikkokätköstä hieman yli puolet on Vilhelmin aikaisia rahoja, vajaa puolet Haroldin. Aiemmin on löydetty yhteensäkin vain puolet samasta määrästä Haroldin aikaisia kolikoita. Vilhelmin valtakauden varhaisimpien kolikoiden määrä peräti viisinkertaistui tällä löydöllä.

Suurin osa Harold-kolikoista oli lyöty Sussexin kreivikunnassa ja Kaakkois-Englannissa, mikä viittaa siihen, että alue varautui taloudellisesti normannien hyökkäykseen.

Omaa tarinaansa kertovat Vilhelm-kolikkojen kirjoitusvirheet. Normannien rahasepät eivät näytä vielä olleen kovin perillä valloitetun maan kielestä, vanhasta englannista.

Kätkijä oli todennäköisesti maanomistaja ja aikansa pienen valtaeliitin jäsen. Syystä tai toisesta hän ei koskaan noutanut omaisuuttaan. Ehkä hän kuoli, ehkä ei vain enää löytänyt kätköpaikkaa.

Maan uumeniin jääneellä summalla olisi tutkijoiden laskelmien mukaan ostanut viisi sataa lammasta – tai palkannut armeijan, tarpeesta riippuen.

Lue myös:

Yhtäkkiä kiven alta alkoi valua 1000 vuotta vanhoja rahoja ‒ Sysmästä löytyi erikoinen hopea-aarre

Varkaat ajoivat päin kyläkauppaa, seinästä paljastui odottamatonta historiaa

Game of Thrones kalpenee Englannin historian tärkeimpään taisteluun johtaneen valtataistelun rinnalla

Norjan poliisi uskoo selvittäneensä elokuussa moskeijaan hyökänneen miehen siskon kuolemaan johtaneen syyn. Ennen Al-Noorin islamilaiseen keskukseen tunkeutumistaan 21-vuotiaan epäillään tappaneen uusperheeseensä kuuluneen 17-vuotiaan tytön.

Tyttö oli miehen isän puolison adoptiolapsi. Poliisin mukaan epäillyn henkirikoksen motiivi oli rasistinen, sillä tyttö oli aasialaista syntyperää, uutisoi Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Poliisi löysi surmatun tytön perheen yhteisestä kodista Bærumissa moskeijaiskun jälkeen. Ruumis makasi sängyssä, eikä paikalla ollut merkkejä kamppailusta. Norjan TV2:n mukaan hänet oli ammuttu kuoliaaksi neljällä laukauksella, joista kolme oli osunut päähän ja yksi rintaan.

Ase, jolla tappavat laukaukset oli ammuttu, löydettiin 21-vuotiaan autosta. Miehellä oli käytössään kolme asetta, joista kaksi löydettiin kiinnioton yhteydessä moskeijasta.

Aseistautuneen miehen tunkeutuessa moskeijaan Bærumissa, oli paikalla vain kolme ihmistä, ja ampuja taltutettiin nopeasti.

Viranomaiset ovat todenneet epäillyllä olleen äärioikeistosympatioita, ja moskeijaiskua pidetään terrori-iskun yrityksenä.

Mies on myöntänyt tapahtuneen, mutta ei ole tunnustanut syyllistyneensä murhaan tai terrori-iskun yritykseen.

Viime viikolla epäilty teki median edessä natsitervehdyksen, kun oikeus käsitteli hänen vangitsemisensa jatkamista.

Lisää aiheesta:

Norjan poliisi tutkii ampumista moskeijassa terroriteon yrityksenä – "Epäillyllä äärioikeistosympatioita", "Ihannoi Christchurchin ampujaa"

65-vuotias mies esti Norjan moskeija-ampujaa jatkamasta veritekoaan – ylistetään sankariksi

Venäläiset avaruusmiehistöt olisi syytä varustaa jatkossa aseilla, sanoo kosmonautti Oleg Kononenko. Venäläisen uutistoimiston Tassin mukaan Kansainväliseltä avaruusasemalta palaavat kosmonautit voivat Kononekon mielestä tarvita terä- tai ampuma-aseita Maahan palatessaan.

– Avaruuskapseli saattaa osua mille tahansa alueelle Maapallolla. Kyseessä voivat olla vaikeapääsyiset alueet, joten me saatamme tarvita veistä rakentaaksemme suojan. Saatamme tarvita aseita siellä olevien villieläinten vuoksi, Kononenko sanoi avaruuskoulutuskeskuksessa tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hän sanoi, että vaikka nykyiset laskeutumismoduulit havaitaankin nopeasti, niiden saavuttamiseen ja miehistön noutamiseen voi kulua paljon aikaa.

Kosmonauttien nykyisessä hätävarustuksessa on muun muassa ruokaa ja lääkkeitä, mutta ei aseita. Venäjän avaruushallinto Roskosmos harkitsee parhaillaan, millaiset varustusteet uuden sukupolven Orel-alusten miehistöille annetaan.

Akvaariotalo Maretariumissa Kotkassa on havaittu sukukypsyyden merkkejä jopa kymmenessä ankeriasnaaraassa.

Yle uutisoi perjantaina kalamaailmaa järisyttäneestä ankeriaasta, joka tuotti ensimmäisenä Euroopassa harvinaista ankeriaanmätiä ilman hormonihoitoa.

Sukukypsän Anguilla Anguilla -ankeriasnaaraan tunnistaa paisuneesta keskivartalosta, surkastuneesta pyrstöstä, litistyneestä päästä ja valtaviksi laajentuneista silmistä. Lisäksi ankeriaan selästä tulee lähes musta, kyljet muuttuvat hopean värisiksi ja vatsapuoli valkoiseksi.

– Altaassa on yksilöitä, joiden silmät ovat selvästi suurentuneet. Jos hyvin käy, muutamat niistä ovat ensi kuun lopulla valmiita kutuun, kertoo Kotka Maretarium Oy:n toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Syy silmien suurenemiseen on yksinkertainen: luonnossa mäti lasketaan syvälle Sargassomereen, jonka pimeydessä ankeriaan on pystyttävä näkemään tavallista paremmin.

Aiheesta tietämättömälle sukukypsä ankerias saattaa olla hämmästyttävä, jopa pelottava näky.

– Ensimmäisenä mädin laskenut ankerias jouduttiin siirtämään karanteenialtaaseen pois yleisön nähtäviltä sillä moni kauhisteli, että meillä on erittäin sairas kala, Saukkonen sanoo.

Todellisuudessa kyseessä oli pieni ihme.

Sukukypsyyden merkit eivät vielä takaa mätiä

Mädin laskemisen jälkeen ankeriasnaaras kuolee. Näin kävi myös Kotkassa. Naaras on nyt säilötty odottamaan ensi kuussa saapuvia hollantilaisia ja suomalaisia tutkijoita.

Heitä odottaa myös kymmenen elävää sukukypsää naarasta – sekä kutuun valmistautumisen merkkejä osoittava koiras. Näin ollen myös mätiä hedelmöittävää maitia saattaa olla luvassa.

– Tutkijat ottavat ankeriaistamme ja mädistä näytteitä. Sitten tuumaamme yhdessä, mitkä tekijät ovat tämän ihmeen ja yllätyksen mahdollistaneet, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Osa tutkijoista pitää tapahtunutta hyvien allasolosuhteiden seurauksena. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulonen arvelee että mädin muodostumisesta saattaa olla kiittäminen ankeriaiden allaskumppaneita, lahnoja.

– Kutuvalmiiden lahnojen seura ja niiden veteen erittämät hormonit vaikuttavat todennäköisimmältä laukaisevalta tekijältä tässä vaiheessa.

Sukukypsyyden merkit, kuten laajentunut silmä ja ankeriaan värin muutokset, eivät kuitenkaan vielä takaa että mätiä olisi tulossa lisää.

– Kaikki ankeriaat tulevat jossakin vaiheessa elämäänsä sukukypsiksi. Ulkoiset merkit kehittyvät muutaman vuoden aikana, mutta itse mäti kehittyy vasta muutamaa viikkoa ennen sen laskua. Itse ankeriaan ulkonäkö ei ole vielä ihmetyksen aihe vaan se, että Maretariumin ankerias kuvitteli jo päässeensä kutualueelle, Tulonen kertoo.

Vaikka sukukypsyyden saavuttanut ankerias ei pääsisi vaeltamaan kutualueelle ja siten ei kehittäisi mätiä, ulkonäölliset muutokset ovat käytännössä peruuttamattomia.

– Ankeriaat voivat elää vielä kymmeniä vuosia muutoksien ilmettyä. Jos mätiä alkaa kuitenkin kehittymään yhtä pitkälle kuin ensimmäisellä ankeriaalla, se on ankeriaan elämän päätepysäkki.

Seuraava haaste on pitää poikaset hengissä

Vielä ei tiedetä, onko mätiä kehittymässä Maretariumissa lisää.

– Olosuhteet altaassa ovat laukaisseet mädin kehityksen yhdellä naaraista, joten voi olla että niin käy muillakin. Olisi hienoa jos näin tapahtuisi, mutta se on kuitenkin epätodennäköistä, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulonen.

Lokakuussa tutkimusten edetessä jo olemassa olevaa mätiä yritetään hedelmöittää. Jos se onnistuu, hedelmöittyneestä mädistä kehittyy leptocephalus-toukkia. Ne ovat piikkihampaisia ja läpikuultavia, muodoltaan kuin pajunlehtiä.

– Niiden hengissä pitäminen on osoittautunut voittamattomaksi ongelmaksi. Ne elävät pari viikkoa ja kuolevat pois, sillä emme ole keksineet mitä ne käyttävät ravinnokseen ja miten ne saisi kasvamaan lasiankeriasvaiheeseen. Tässä ollaan onnistuttu vain yhden ainoan kerran Japanissa, Jouni Tulonen kertoo.

Ankeriaat ovat Suomessa erittäin uhanalaisia. Luonnossa niille kertyy kutumatkaa täältä Keski-Atlantille noin 6000 kilometriä.

– On täysin sensaatiomaista että ankerias tuntee ympäristönsä täällä niin omaksi, että kokee tämän olevan myös poikasilleen sopiva paikka, hymyilee Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

VARSOVA Puola on ainoa ainoa EU-maa, joka selvisi kuivin jaloin finanssikriisistä ja sitä seuranneesta taantumasta.

Jo lähes kolme vuosikymmentä jatkunut taloudellinen kasvu on ollut viime vuosina vain kiihtymään päin ja se näkyy esimerkiksi myös palkansaajien tilipussissa. Viime vuonna puolalaisten palkat nousivat keskimäärin kahdeksan prosenttia.

Kansalaisten sosiaalietuuksiin on luvassa mittavia parannuksia – osin mitä ilmeisemmin sen takia, että maassa pidetään parlamenttivaalit lokakuussa.

Maata hallitseva vanhoillinen Laki ja Oikeus -puolue yrittää jälleen saada enemmistön parlamenttiin ja lyö ässät pöytään.

Se esimerkiksi on valmis korottamaan lapsilisiä siten, että jatkossa myös ensimmäisestä lapsesta saisi 120 euron suuruisen kuukausittaisen lapsilisän.

Lisäksi ne alle 26-vuotiaat nuoret, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa, saisivat tienata palkkansa verottomana.

Puola vanhenee kovaa vauhtia eikä menestykseen tähtäävä johtava puolue halua unohtaa eläkeläisiä. Heille on luvassa 13. kuukauden ylimääräinen eläke.

Myös kansalaisten omistusasunnon ostamista on jo nyt yritetty helpottaa, tosin ainakin toistaiseksi kovin vaatimattomin tuloksin.

Muuttoliike hidastumassa?

Puolan hallituksen kotimarkkinoiden elvytys on ilmeisesti ainakin vähentämässä maastamuuttoa. Varsovan kaduilta löytyy helposti työikäisiä nuoria, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan omassa kotimaassaan.

– Kaikki minun ystävistäni ovat jäämässä Puolaan. Täällä on nyt niin hyvä työtilanne, 24-vuotias insinööri Iza Mysiclynska sanoo.

Vasta työuransa alkumetrejä taivaltava Mysiclynska kertoo kuukausipalkkansa olevan noin 800 euroa. Täyden työpäivän lisäksi hän suorittaa ammatillisia jatko-opintoja yliopistossa.

Lucasz Michala, 30-vuotias kiinteistöalalla työskentelevä mies, on hänkin tyytyväinen Puolan tilanteeseen.

– Täällä on hullun hyvät markkinat. Varsova kehittyy hurjaa vauhtia ja on juuri nyt yksi Euroopan kiehtovimmista kaupungeista.

Miten ihmeessä Puola sen tekee?

Käynti pääkaupungissa Varsovassa avaa nopeasti silmiä.

Miljoonakaupungin silhuettia ollaan pistämässä uuteen uskoon: kaikkialla keskustassa näkyy rakennustyömaita, joissa valmistuu uusia asuntoja, virastoja sekä bisneskeskuksia pankki- ja vakuutuslaitoksineen.

Puola siis elvyttää.

– Ennemmin tai myöhemmin olemme myös ongelmien edessä. Seuraavasta talouskriisistä Puola ei enää selviä helpolla, Varsovan Lazarskin yliopiston tutkija Martin Dahl sanoo.

Dahl on huolissaan julkisen talouden alijäämästä.

– Emme ole pystyneet lyhentämään valtionvelkaa. Pelkään, että inflaatio on nousemassa yli ennustetun kahden ja puolen prosentin. Sillä on huono vaikutus talouselämäämme, Dahl arvioi.

Puolan velka bruttokansantuotteesta, noin 50 prosenttia, on kuitenkin selvästi alle EU:n 60 prosentin kriteerin.

Ja sitten se työvoimapula. Puolasta on lähtenyt vuosien saatossa yli miljoona ihmistä Britanniaan leveämmän leivän perässä. Naapurimaan Saksan työmarkkinoilla ahertaa arvioiden mukaan 700 000 – 800 000 puolalaista.

Niin suuren määrän menettäminen tuntuu jo kipeästi, vaikka maan väkiluku lähenteleekin 40 miljoonaa. Myös kotimaassa tarvittaisiin osaavia käsiä.

– Työvoimapula on ongelma. Se on ollut sitä jo vuodesta 2015, Dahl sanoo.

Puola ei ole euromaa eikä halua sellaiseksi tullakaan. Oma valuutta, zloty, on ainakin tähän asti ollut käypä ratkaisu.

– Finanssikriisin aikana hyödyimme siitä, että emme olleet mukana eurossa. Nyt yhteisvaluutta voisi jo tuoda tarvittavaa vakautta, Dahl pohtii.

Puola on hakenut ratkaisua tilanteeseen idästä. Valko-Venäjältä ja ja varsinkin Ukrainasta tulee työmiehiä Puolaan tasaiseen tahtiin – laillisesti ja laittomasti.

Tällä hetkellä puolalaisilla rakennustyömailla työskentelee pitkälti yli miljoonaa ukrainalaista.

Puola ei juuri houkuttele suomalaisyrityksiä

Suomen tavarakauppa Puolan kanssa on noin 200 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vientiä löytyy 1,8 miljardin euron arvosta, mutta tuonti jää 1,6 miljardiin euroon.

Suomalaiset yritykset ovat tehneet arvioiden mukaan lähes kolmen miljardin euron edestä investointeja Puolaan.

– Tämä on eurooppalaisessa vertailussa suht koht maltillinen sijoitus. Meillä on siis Puola pikkuisen alipainossa, Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan osaston johtaja Petri Vuorio sanoo.

Puolan talouskehityksen suhteen Vuorio viittaa hänkin työvoimapulaan.

– 2000-luvun alussa siellä oli kova pula finanssialan osaajista. Silloin palkat nousivat kovaa tahtia. Nyt sama tilanne on siellä rakennusalalla, Vuorio sanoo.

Puolassa toimii tällä hetkellä aktiivisena noin 200 suomalaisyritystä. Yksi niistä on rakennusyhtiö YIT, joka haluaa laajentaa työmaitaan myös Varsovan ulkopuolelle.

– Aloitimme neljä vuotta sitten tyhjästä. Nyt olemme saaneet valmiiksi 300 asuntoa, 300 on työn alla ja 400 tilausta odottaa, YIT:n Puolan-johtaja Tomasz Konarski sanoo.

Puolan rankka tie markkinatalouteen

Sosialismin kaatumisen jälkeen maassa pistettiin lähes kaikki uuteen uskoon vuonna 1989. Alkoi shokkihoidoksi nimetty kausi. Talousliberalismi syrjäytti Karl Marxin.

Hinnat vapautettiin, rakenteita uudistettiin ja teollisuutta modernisoitiin. Se toi myös mukanaan hyperinflaation ja työntekijöiden joukkoirtisanomiset.

Puola ei vieläkään ole rikas maa, mutta ainakin tilastojen valossa se on onnistunut talouspolitiikassaan.

Maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 5,1 prosenttia, ja kasvun arvioidaan pysyvän tänäkin vuonna yli neljän prosentin tuntumassa.

Puola liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004 ja EU:n sisämarkkinat toivat sille toivottua piristystä talouteen.

Puola on edelleen EU:n suurin nettohyötyjä yli kahdeksan miljardin euron vuosittaisella summallaan. Suurinpiirtein saman verran maa käyttää kotimarkkinoitteinsa elvyttämiseen.

Lue myös:

Syvästi kahtiajakautuneessa Puolassa kamppaillaan nyt liberaalin demokratian kohtalosta – ja samalla Euroopan sielusta

Suomi nostaa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat EU-maiden syyniin: "Teemme palveluksen demokratialle"

Yhdysvallat uskoo, että lauantain isku Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin tehtiin Iranista. Sekä uutistoimisto AFP:lle että uutistoimisto Reutersille puhuneet nimettömät yhdysvaltalaiset viranomaislähteet kertovat samaa viestiä.

Reutersin lähteen mukaan isku tehtiin Lounais-Iranista.

Kolmen Reutersille puhuneen viranomaisten mukaan iskussa käytettiin risteilyohjuksia ja drooneja, eli kyse oli ensimmäisiä arvioita kehittyneemmästä iskusta.

AFP:n lähde kieltäytyi sanomasta kuinka monta ohjusta iskussa laukaistiin.

Nimettömänä pysyttelevä viranomainen kertoi AFP:lle Yhdysvaltojen keränneen tietoa iskusta voidakseen esitellä todisteet kansainväliselle yhteisölle, ja varsinkin eurooppalaisille liittolaisilleen, YK:n yleiskokouksessa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi jo maanantaina, että iskujen takana oli todennäköisesti Iran.

Trump on sanonut Yhdysvaltain haluavan auttaa Saudi-Arabiaa, mutta haluavan välttää sodan.

Lisää aiheesta:

Saudi-Arabian iskut tehtiin kehittyneellä asejärjestelmällä, uskovat suomalaisasiantuntijat – “Moni jälki osoittaa Iranin suuntaan”

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä, mutta tutkijat eivät usko maiden täysmittaiseen sotaan

Trump: Yhdysvallat on valmiina vastaamaan Saudi-Arabiaa vastaan tehtyyn iskuun – Pompeo syyttää suoraan Irania

Analyysi: Isku suoraan Saudi-Arabian sydämeen – se ei pysähtynyt, mutta haavoittui pahasti